pantin OSTAMME KULTAA! Kultaa, hopeaa, vanhoja rahoja, kelloja, militariaa ja hammaskultaa. Sulkavan aiemmissa kaavoissa ei ole ollut laajoja ja pitkiä jokialueita. Sulkavan kunnan alueella on voimassa viisi yleiskaavaa: Taajamayleiskaava, Lohilahti – Lohikosken alueen osayleiskaava, Partalansaaren rantaosayleiskaava, Saimaan ja Siikajärven alueen rantaosayleiskaava sekä Koillisosan rantaosayleiskaava. K-SUPERMARKET EVÄSKELLARI, Aholahdentie 8, Savonlinna Pe 1.3. Tutkaile tarjontaamme samiedu.fi/yhteishaku Yhteishaussa hakeva nuori! Jos tuleva opiskelupaikka vielä mietityttää, ota yhteyttä, pohditaan yhdessä vaihtoehtoja. PRISMA SAVONLINNA, Nojanmaantie 15, Savonlinna Toteuta itseäsi Hae opiskelemaan Samieduun yhteishaussa 20.2.-19.3. Jotta rakennuspaikkoja pystytään osoittamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioiden, on jokialueiden kohdalle määriteltävä omat mitoitusperusteet. rajoitettu erä rajoitettu erä 6 99 Coop Talipallot 50x90 g (0,14/kpl ) Suur-Savon Leipomo Marskin juhlapala 6 kpl/330 g (2,30/kg ) Irto namut kg 1 99 Arla Meijerivoi 500 g (3,98/kg ) 79 5 99 Elämä on ruokaa rajoitettu erä rajoitettu erä Palvelemme ma–la 7–21 su 9–18 Wiljami Palvelusta: Plussaalennus 15 % Possun kyljys Riisipiirakat 99 3 kpl 9 90 kg Kalinka jogurtit HK Sipulitee Tarjoukset voimassa to 8.2. Puh. Terveisin Marjo-kauppias. Kyrsyän rantaosayleiskaavan alueella ovat Sulkavan suurimmat ja pisimmät jokialueet. Ilmainen arviointi. la 10.2. Tarvittavat maastotyöt ja selvitykset laaditaan kesän aikana. 050 452 3614 tai citypiste@samiedu.fi Kyrsyänjärven ja Partalansaaren rantakaavaluonnokset valmistuvat tämän vuoden aikana. S ulkavan kunnanhallitus käsitteli maanantaina kuluvan vuoden kaavoituskatsausta. Kyrsyänjärven kaavaluonnos valmistuu vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Partalansaaren maastotyöt kesällä Partalansaaren rantaosayleiskaavan tarkistaminen on edessä, sillä alueelle kohdistuu muutamia muutostarpeita. Vuoden alkupuolella jatketaan kaavatyön lähtötilanteen ja tavoitteiden määrittelyä laatimalla vesistökohtaiset mitoitusperiaatteet ja rantarakentamisen alustava mitoituslaskelma. Tästä syystä jokialueille ei ole aiemmin määritelty mitoitusperusteita. Kyrsyänjärven ja Partalansaaren rantakaavojen luonnokset valmistuvat tämän vuoden aikana. Keskiviikkona helmikuun 14. Sulkavan kunnan alueella on käynnistymässä tai käynnissä seuraavat yleiskaavat ja yleiskaavojen muutokset. Maanomistajat voivat esittää virallisesti kaavoitustarpeita kirjallisesti kuntaan osoitteeseen Sulkavan kunta, Kauppatie 1, 58700 Sulkava tai sähköpostitse kirjaamo@sulkava.fi. päivänä 2024 | N:o 7 | Irtonumero 2,00 € 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L e h t i Sulkavalaisuuden asianajaja S-market Sulkava, Kauppatie 2, Sulkava puh 010 764 1080 (pvm/mpm) PALVELEMME ma-la 7-21 • su 10-18 Tarjoukset voimassa 14.-18.2. Kyrsyänjärven alueen rantayleiskaavan luonnoksen laadinta on käynnissä. Asiakaspalvelu: 040 758 7499 arkisin 9-17 www.arvo-ostot.fi Suomen Arvo-Ostot Oy TERVETULOA OSTOAUTOLLE KLO 10-17: Maks u heti kätee n tai tilille ! Kierrätä tarpeettomat arvoesineesi rahaksi! Ti 27.2. Kaavoittamattomia alueita on Lohijärven alueella sekä kunnan luoteisosassa Kyrsyän alueella. Kirkonkylän alueella jatkuvaa kaavoitusta Kirkonkylän asemakaava-alueella tehdään jatkuvaa ylläpitotyötä ja kaavan ajantasaisuuden arviointia. Mikäli näitä ilmenee vuoden mittaan, kuulutetaan hankkeet vireille lain mukaisesti. Partalansaaren kaavaluonnos valmistuu tämän vuoden toisen puoliskon aikana. Uusia ranta-asemakaavoja tai ranta-asemakaavojen muutoksia ei ole tiedossa. S-MARKET SULKAVA, Kauppatie 2, Sulkava Ke 28.2. Kaavan muuttaminen etenee tämän vuoden aikana siten, että maanomistajia pyydetään toimittamaan kuntaan kaikki muutostarpeet. 79 kg 39 kpl Ida Red Jonagold -omenat 700 g erä Omasta uunista: 00 2 4 kpl 99 5 Olvi vichyja kivennäisvedet 0,33 l, 12-pack sis. Maanomistaja osallistuu kaavoituskustannuksiin kunnanhallituksen hyväksymien maksuperusteiden mukaisesti. S-MARKET KERIMÄKI, Multamäentie 22, Kerimäki To 29.2. Jokialueille esitetään mitoitusperusteeksi 2 rakennuspaikkaa per muunnettu rantakilometri
Ilmoittaudu Pertille 040 8273952. Pirjo Roinila, ex-diakoni ”Toellinen taestelutanner” Alanteentie 17, Sulkava p. Sulkavan kioski ALANTEEN HELMI Avoinna: ma-pe 9–20 la-su 9–18 PIKARUOKAA Herkulliset burgerit Korit & . Hän laukoo kiusaajalle suorat sanat:”Väisty Saatana!” Toimisikohan se meilläkin. Joel 2:12 Mietelause Ole onnellinen. Vaan eipä Jeesus niihin lankeakaan. Jokainen ihminen joutuu sisimmässään ratkaisemaan asetunko hyvän vai pahan puolelle ja kenen ääntä kuuntelen asiaa ratkaistessani. Uutta oli viime vuonna myös kestotilauksen lisääminen verkkosivuille, jolloin maksu 6 euroa kuukaudessa menee automaattisesti niin pitkään kuin digitunnuksen tilaaja haluaa. Viime numerossa mainittu vauvatapahtuma oli alkuvuosinaan MLL Sulkavan yhdistyksen ja Jaana Kankkusen järjestämä. Tärkeintä on kuitenkin, että mainokset näkyvät hyvin juttujen yhteydessä, sillä moni lukija tulee suoraan juttuun facebooktai instagram-sivulla olleesta juttunostosta. klo 13.00 Päiväkeskukselle kuulemaan Väinö Partasen luentoa ”Miten pysyn vireänä ja kuinka koen elämäni ilot”. Nyt sivuilla on Google Analyticsin mukaan tyypillisesti noin 3000 kävijää viikossa. Joku kiusaajaksi. Kahvittelu (3 euroa) klo 12.00 alkaen. Paperilehdessä mainostavalle verkkomainostaminen on tehty helpoksi, sillä sama pdf-tiedosto saadaan julkaistua myös verkossa, joten mainostajan ei tarvitse erikseen tehdä banneria tiettyyn kokoon. Päivän sana Vielä nytkin Herra sanoo: – Kääntykää minun puoleeni, tehkää niin koko sydämestänne, paastotkaa, itkekää ja valittakaa. ngerfood Kotiruokaa Pizzalankut Paljon eri annoksia! Kahvia ja pullaa! Hakovirran Metsästysseura ry:n LA 24.2.2024 ravintola Pijotissa VUOSIKOKOUS Tervetuloa! Hallitus Käsitellään sääntömääräiset ja muut esille tuleva asiat. Se on se meissä asuva ja oleva hyvän ja pahan välinen ainainen vatulointi. Ja aina ihminen joutuu kantamaan ratkaisunsa seuraukset. Miten sitä sitten nimitämmekin, joka tapauksessa ihmisen sisin on taistelutanner. Se kiusoo uamusta ja ehtoosta. Viime vuoden aikana käyttöön otettiin maksumuuri, minkä ansiosta kaikki jutut pystytään julkaisemaan kokonaan lehden ja verkon tilaajille. Piirin hiihtokisat ti 5.3. 2 Keskiviikkona 14.02.2024 N:o 7 Pääkirjoitus Viikon sana Päivän kierto Yhdistystoiminta Aurinko nousi tänään kello 07.56 ja laskee kello 16.46. Peltisepänliike PELTITUOTE Ja-Sa kattopeltejä myös liikkeen pihasta Jari Saukkonen, p. Uskon, että toimii. Myös videoita julkaistaan toisinaan juttujen yhteydessä. Hän antaa meille voimaa, viisautta ja taitoa asettua hyvän puolelle. Tulemme siunatuiksi. Kaitajärvellä. Ensi sunnuntain evankeliumissa Jeesus joutuu kamppailemaan omalla taistelutantereellaan. Se on jokapäeväinen. Mainoksia voidaan sijoittaa etusivulle ylös, oikeaan reunaan sekä heti ensimmäisten juttujen jälkeen. Sulkavalehti.fi-sivuston kävijämäärä on kehittynyt vuoden aikana huimasti. Jari Kallio, päätoimittaja Sulkavalehti.fi-sivuille uusi mainosjärjestelmä Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Kansalaisopisto kutsuu kaikkia ikäihmisiä maanantaina 19.2. Ei siitä ihminen erroon piäse millonkaan.” Mikä se sellainen ylenaikainen riesa sitten on. Heti tämän vuoden tammikuussa otettiin käyttöön uusi mainosjärjestelmä, jonka avulla mainoksia saadaan aiempaa monipuolisemmin esiin Sulkavalehti.fi-sivustolla. Ja siitähän seuraa vain hyvää. Toivottavasti yhä useampi viihtyy jatkossa lehtemme ja verkkosivujemme parissa Sulkavaaiheisten juttujen parissa. Sulkava-lehden näköisversio ilmestyy verkossa tilaajille joka torstai kello 4 aamulla. klo 15:00 peuraporukka klo 15:30 hirviporukka klo 16:00 metsästysseura Huolehdimme näöstäsi Savonlinna • Juva • Rantasalmi • www.juvanoptiikka.fi • Optikon näöntutkimukset • Silmälääkärin vastaanotto • Kuivan silmän Kunnon palvelu • Linssien reunahiontapaja Ajanvaraukset 0440 651 395 Tarkennus. Paholainen tarjoaa valtaa, kunniaa ja mainetta. Verkkomainokseen voidaan nyt lisätä myös linkki, joka ohjautuu mainostajan haluamaan osoitteeseen. 0500–671 868 Rautaseiskantie 30, 58700 Sulkava kaikenlaiset peltityöt M uuan korpifilosofi sanoitti sen näin: ”Se on toellinen taistelutanner. S ulkava-lehti kehittää lehden lisäksi myös verkkosivustoaan palvellakseen yhä paremmin lukijoitaan ja mainostajiaan. Joskus yön valavottuina tunteinakin. Se on yksi tapa olla viisas. klo 11.00 Liikuntahallin maastossa. pienen pintaremontin vuoksi. Se toimii silloin, kun pyydämme apua saatanan vallan Voittajalta. Erityisesti on panostettu siihen, että mainokset näkyvät hyvin kännyköissä, sillä sivustomme lukijoista yli puolet selaa verkkojuttuja ja näköislehteä kännykällä tai tabletilla. Nyt sivuilla liikkuminen on aiempaa juohevampaa. Lisänä on usein jutuissa enemmän valokuvia, koska kaikki eivät mahdu lehteen. Kokoontuminen klo 9.15 viraston eteen tai 9:40 Oravanpesille.. 044 720 5556 Suljettuna la-su 2.-3.3. Uusi näköislehden julkaisujärjestelmä FlipHTML4 otettiin käyttöön myös viime vuonna. Se on melekein jokahetkinen. Colette Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Voitto, Valentin ja Tino, huomenna Sipi ja Sippo, perjantaina Kai, lauantaina Väinö, Väinämö, Karita ja Rita, sunnuntaina Kaino, maanantaina Eija ja tiistaina Heli, Helinä, Hely ja Heljä. Joku superegoksi. Eli saamme ottaa Jeesuksen avuksemme. Joku sanoo sitä omaksitunnoksi. Niin tuttujen juttujen kanssa. Tervetuloa mukaan vireään toimintaan! Vapa-Veikot: pilkkicupin III osakilpailu su 18.2
Perjantaina toisen vuositason opiskelijat, joista on abiturienttien lähdettyä tullut koulun vanhimpia, viettivät vanhojenpäivää ja pitivät vanhojentanssit. Tunnelma oli kuin Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa pukuloistoa myöden. Kaikesta huolimatta abit olivat oikein ylpeitä tekemästään työstä. Uutuutena klassisten vanhojen tanssien lisäksi oli Elviksen laulama Jailhouse rock. Abit olivat mielestään tuottaneet opettajille paljon päänvaivaa, mutta eivät huonolla käytöksellä eikä riehumalla, vaan ?. Tähtioppilaita löytyi yksi ja oikea vastaus oli Veikka. Yksi opettaja tunnistettiin hänen tavastaan jakaa ylettömiä määriä monisteita ja toinen siitä, että hän ehtii yleensä ennen abiturientteja baariin bailaamaan. Oikea vastaus oli flegmaattisuudella. Edessä on lukuloma ylioppilaskirjoituksia varten. päivänä 2024 P enkinpainajaisia juhlittiin torstaina Sulkavan lukiossa, kun lukion ylimmän luokan oppilaat päättivät säännöllisen koulunkäyntinsä. Klo 9 15 PALVELUPÄIVÄT 2024 Hyödynnä Uusyrityskeskuksen ja SavonLuotsi Leaderin maksuton asiantuntemus! ti 13.2.24 ti 12.3.24 ti 16.4.24 ti 14.5.24 Sulkavan kunnanvirasto, kuntalaisten olkkari Oletko käynnistämässä yritystoimintaa tai hakemassa yritystukia. Kaikki viisi lähtevät piakkoin suurelle abiristeilylle Tallinnaan juhlimaan. Opiskeluaamuja heille oli kertynyt peräti 488, minkä jälkeen kysyttiin, onko läksyjä luettu lukion aikana yhteensä 3, 30 vai 300 tuntia. Sana-arvuuttelussa kysyttiin, missä järjestyksessä lukion kolmosluokkalaiset saapuivat joka ikisenä päivänä kouluun. Abit penkkareissa Jari Kallio Lassia, Veikkaa ja Jukkaa ei oikein erottanut toisistaan, kun kaikilla oli yhtä muhkeat viikset ja yhtenäinen asustus. Abit heittelivät luokissa kymmenen kiloa karkkia ja pitivät voimistelusalissa koko koululle shown, jossa arvuuteltiin vihjeiden perusteella, kenestä opettajasta on kysymys. Keskiviikkona helmikuun 14. Samat tanssit esitettiin vielä perjantai-iltana koululla tanssiaisissa, jotka olivat avoinna kaikille kiinnostuneille. Oikea vastaus oli kolme tuntia. Ensimmäisenä tuli aina Lassi, toisena Piitu, kolmantena Veikka, neljäntenä Julia ja viimeisenä Jukka. Mukana showta pitämässä oli viisi abiturienttia, sillä kaksi opiskelijaa siirtyi lukion ensimmäisellä luokalla ammattikouluun ja yksi vaihtoi toiseen lukioon. Aada Kohonen, Melika Haghighi, Henna Vasara, Henri Ahonen, Lassi Veikkanen, Netta Janhunen, Liisi Pelkonen ja Emilia.. Piitu ja Julia juonsivat shown. Shown jälkeen muut lukiolaiset kuljettivat abiturientit maitokärryillä ja pulkilla ravintola Pijotiin syömään juhlalounasta. Muut lukiolaiset kyyditsivät abiturientit koululta ravintola Pijotiin juhlalounaalle maitokärryillä ja pulkilla
Vieraiden ihmisten ei toinna mennä niiden luokse poikimakaudella, sillä ne ovat äkäisiä. Hän tekee koneurakointia, mikä tarkoittaa talvisin lumien aurausta. Toiminta muuttui Tila toimi vuoteen 2019 asti lypsykarjatilana, kunnes tilalla siirrettiin lihakarjan tuotantoon. – Heinä pitää aina uusia, että se jaksaa kasvaa. Yritystoimintaan kuuluvat myös eläinavusteiset päiväleirit lapsille, air b’n’b -majoitustoiminta ja paljon muuta. Toki kanat tekevät munia, ja niiden munia käytän leivonnassa, esimerkiksi kakkupohjissa. 015 471 544 HUVILA SAIMAAN RANNALLA Hyvin varusteltu huvila ja suuri rantasauna vuokrattavissa ympärivuotisesti www.villakukkapaa.fi Iijoen luomutilaa pitävät Sari ja Raimo Reinikainen ovat varsinaisia monialayrittäjiä, sillä tekemistä löytyy karjan lisäksi muun muassa majoitustoiminnasta ja koneurakoinnista.. Luonteeltaan hereford on aberdeen angus -rotua uteliaampi. Kotieläinkatras ihastuttaa Reinikaiset kasvattavat itse rehun, jolla karja ruokitaan. Nyt he asuvat tilalla kahden poikansa Santerin ja Nestorin kanssa. – Ne pärjäävät myös 30 asteen pakkasilla vallan hyvin. Myös koululuokat ja seurakunnan perhekerho ovat vierailleet tilalla. Ei tarvitse investoida apulantoihin, joten liha on edullisempaa tuottaa, Sari Reinikainen taustoittaa. Samalla käymme antamassa pieneläimille ruoat ja vaihtamassa puhtaan veden. – Ei luomutilaksi siirtymisessä sen suurempaa ideologiaa ole taustalla. – Angukset taas eivät välitä vieraista yhtään. Illalla käymme uudestaan nautakarjan luona tasoittelemassa rehuja. – Kaikille karjaroduille pohjavillaa ei kasva, Raimo Reinikainen täsmentää. Angus saattaa puskea, joten on hankalaa esimerkiksi korvamerkitä vastasyntyneitä vasikoita, sillä emolehmät suojelevat omaa vasikkaa, Sari Reinikainen kertoo. Ne arvostavat omaa rauhaa, Sari Reinikainen kuvailee. He vuokraavat 1800-luvulta peräisin olevaa, mutta sittemmin remontoitua vanhaa päärakennusta matkailijoille. Hän tekee myös yrittäjänä lomitustöitä ja rehu-urakointia muilla Sulkavan maatiloilla. Karjan lisäksi tilalla asustaa suomenlampaita, myskisorsia ja kanoja. Lomiakin arjen keskellä Tilan työt jakautuvat niin, että Raimo on päävastuussa karjasta ja pieneläimet ja niihin liittyvä yritystoiminta ovat Sarin vastuulla. – Jos kasvattaa vain rehua, niin maaperä köyhtyy. Lokakuussa sonnit lähtevät kasvamaan Atrian kautta toiselle tilalle, Sari Reinikainen kertoo. Pisimmillään poissa tilalta voi olla viikon, mutta useimmiten loma on yhtäjaksoisesti muutaman päivän. Niitä ei tarvitse ruokkia viljalla. Lastenleireillä lapset pääsevät tutustumaan eläimiin ja niiden hoitamiseen. – Aina ei saa sellaista lomittajaa, joka pystyisi jakamaan rehut, jos lomittaja ei aja traktorilla. – Ne selviävät käytännössä pelkällä heinällä. – Rotu ei kuitenkaan ole sosiaalinen, että eläimiä voisi rapsutella. Lehmistä osa poikii keväisin, osa syksyisin. Asuipa tilalla sen historian varrella Afrikassa asti lähetyssaarnaajana toiminut pappi Albin Savolakin. Isoisoäiti oli sitä ennen työskennellyt piikana Iitlahden kartanossa. Raimo ja Sari Reinikaiselle tila siirtyi vuonna 2009 Raimon vanhemmilta. – Se oli osasyy. Investoinnin kohde olisi ollut uusi navetta, sillä lypsykarja ja lypsykalusto tarvitsevat lämmintä tilaa. Siitä lähdemme muihin hommiin. Kun kasvattaa välillä kauraa ja hernettä maassa, niin maaperä jaksaa seuraavana vuonna kasvattaa rehua paremmin, Sari Reinikainen perustelee. – Meillä oli ihan kivasti majoittujia. Lemmikkeinä on myös Hillalabradorinnoutaja ja maatiaiskissat Masa, Mauku, Muiku ja Taavi. Lisäksi tilan pelloilla kasvaa herneitä, kauraa ja ohraa viljelykierron vuoksi. Lehmät piti lypsää kahdesti päivässä seitsemänä päivänä viikossa. Toki luomulihasta maksetaan enemmän. Omien peltojen antimista ruokitaan myös tilan muita kotieläimiä. Myös Raimolla on muuta yritystoimintaa lihakarjan lisäksi. Hereford on työturvallisuuden kannalta parempi rotu. Olisi myös pitänyt investoida, Raimo Reinikainen lisää. Parhaat hereford-lehmävasikat jäävät kasvamaan tilalle. Eläinavusteisia leirejä Lisäksi Iijoen luomutilalla pidetään päivänmittaisia, eläinavusteisia lastenleirejä. Toinen suuri muutos oli luomutilaksi siirtyminen. Jos tarvitsee päivällä laittaa lisää olkea karjan makuuparsiin, niin teemme sen, Sari Reinikainen kertoo. Majoittujat voivat lisämaksusta ostaa myös eläinkierroksen tilalla tutustuakseen maaseudun eläinten elämään. Aberdeen angus -rodun lehmävasikoita tilalle ei jää enää lainkaan. Tai sitten on täytynyt kysyä naapuritiloilta, että voivatko he käydä jakamassa rehut, Sari Reinikainen kertoo. Meillä kävi perheitä, jotka ovat eläimistä kiinnostuneita, Sari Reinikainen taustoittaa. Myös kaksi jättikania majailee navetassa. Olemme suunnitelleetkin, että rodusta luovuttaisiin pikkuhiljaa. – Päivä alkaa sillä, että käymme tasoittelemassa rehut nautakarjalle. Reinikaisen sukuun tila siirtyi vuonna 1912, kun nykyisen maatilayrittäjän Raimo Reinikaisen isoisoäiti ja hänen miehensä ostivat maatilan. Lypsyillä meni paljon aikaa. Viime kesänä Reinikaiset aloittivat tilallaan myös air b’n’b -toiminnan. – Toki investointeja on tehty, mutta ei samassa mittakaavassa, Sari Reinikainen sanoo. Roduilla on hyvä kylmänkesto, Raimo Reinikainen kertoo. Talo oli varsinkin soutujen aikaan täynnä. Monialaista yritystoimintaa Iijoen luomutilalla kasvatetaan lihakarjaa, mutta maatilalta löytyy myös kotieläinkatras. Jenna Olin KeStotiLAuS 90 € tiLAA Nyt -Lehti www.sulkavalehti.?/tilaukset toimitus@sulkavalehti.. – Opiskelin vuosi sitten eläinavusteiseksi ohjaajaksi, joten olen hyödyntänyt opintoja omalla tilalla. Munia jää myös itselle, Sari Reinikainen sanoo. Yleensä meillä on ollut todella hyvä lomittaja. – Santerilla oli viime kesänä kesätyönä hoitaa pieneläinten ruokkimiset, Sari Reinikainen kertoo. Leipomisella Sari Reinikainen viittaa viime kesänä alkaneeseen yritystoimintaansa, mihin kuuluu leivontatuotteiden, kuten kakkujen tai karjalanpiirakoiden valmistusta. Karja selviää kylmässä Nyt tilalla asuu noin 35 lehmää, hiehoa ja sonni. – Muut eläimet ovat periaatteessa hupieläimiä meille. 4 Keskiviikkona 14.02.2024 N:o 7 yrittäjä-teeMANuMero S ulkavan Kaipolassa sijaitsevan Iijoen luomutilan historia ulottuu aina vuoteen 1648 saakka, jolloin Peer Kinanen ja Lauri Mikonpoika rakensivat Iitlahden kartanon maille torpan ja myllytuvan. – Keväällä poikivilla alkaa poikimiskausi maaliskuussa. Se, minkälainen lomittaja pitää saada, riippuu siitä, miten pitkä loma on. Niille kasvaa pohjavilla, Sari Reinikainen sanoo. – Luovuimme lypsykarjasta sen sitovuuden vuoksi. Lihakarja taas pärjää vähemmällä. – Mitä enemmän meillä on omia vasikoita kasvamassa, niin pääsonni pitää vaihtaa. Myös rikkakasvit pääsisivät villiintymään, jos kasvattaisi vain heinää, Raimo Reinikainen lisää. Riittää, että eläimet pääsevät aitauksesta suojaan. Karjaan lukeutuu sekä hereford että aberdeen angus -rotuisia eläimiä. Lisäksi yrittäjän palveluihin kuuluvat pienet rakennustyöt, kuten terassien ja laitureiden rakentamista ja pieniä korjauksia. Leiripäivät ovat olleet kivoja lapsille, Sari Reinikainen kertoo. Leivonnaisia hän myy asiakkailleen kerran kuussa maanantaisin kokoontuvassa REKOlähiruokapiirissä Sulkavan keskustassa kirkon parkkipaikalla. Tuottaja ilmoittaa Sulkavan REKO-lähiruokapiirin Facebookryhmässä, mitä tuotteita hänellä on tarjolla ja asiakkaat voivat tehdä hänelle suoraan tilauksen ja hakea tuotteet lähiruokapiirin kokoontuessa. Sitä ei voi käyttää vasikoille, sillä se on niiden isä, Sari Reinikainen sanoo. Oli haastavaa sovittaa lypsyajat arkeen kahden pienen lapsen kanssa, Sari Reinikainen perustelee. Lomatkin kuuluvat maatilayrittäjän arkeen. Eläinten lypsäminenkään ei onnistuisi ilman lämmitettyä navettarakennusta. Monilla ei itsellään eläimiä eikä ole välttämättä mahdollisuutta päästä niitä katsomaan
Talvisin liikenne ei ole vilkasta varsinkaan iltaja yöaikaan. – Kuljettajalle voi käydä arviointivirhe ja alus törmää rantaan. Emme voi taata, lähteekö alus rannasta ulospäin vai meneekö sen keula sisäänpäin, Hölsä tuo esiin. Vakava tilanne Erään vakavan onnettomuuden Hölsä muistaa Vekaransalmen ajoilta. Ehtipä Hölsä tehdä uransa aikana myös yli viiden vuoden ajan kiinteistönhoitajan tehtäviä tiemestaripiirin tukikohdassa ja toimistotöitä Savonlinnassa vuosina 2016–2018, mutta päivätyö ei ollut vuorotyöhön tottuneelle miehelle mieleen. Lossinkuljettajaksi Hölsä päätyi, sillä hän työskenteli kesät tietöissä Tieja vesirakennushallitukselle elektroniikkaopintojensa loma-aikoina. Vuorotyössä taas tuntuu, että jää enemmän vapaa-aikaa, Hölsä vertaa. Poikkeusoloissa saisimme apuja Puolustusvoimista, että pystyisimme operoimaan, Hölsä valaisee. Lossinkuljettaja on luontoihmisen ammatti Lähes neljään vuosikymmeneen lossinkuljettajana mahtuu niin mukavia kuin ikäviäkin sattumuksia. Vasen kaista oli tyhjänä. – Tuntui, että päivätöissä minulla ei ole aikaa, sillä harrastan liikuntaa, luonnossa liikkumista ja luonnonsuojelua. Viljakansaaresta toiseen suuntaan lähtevä taas ajaa Lohikosken ja Imatran suuntaan. Osa pyöräilyreittiä Kietävälän lossi mahdollistaa Sulkavan kautta kulkevien pääsyn Viljakansaaren kautta Puumalaan. Kesä on lossiliikenteen kiireisintä aikaa. Hölsä halusi palata reittitöihin ja vuonna 2018 hän alkoi ajaa Vekaransalmen lossia, kunnes lossireitti lakkautettiin sillan valmistumisen vuoksi. Lossireitin lakkauttaminen vei Hölsän ajamaan Koivukannan lossia vajaaksi vuodeksi, kunnes hän siirtyi elokuussa 2020 nykyiseen työkohteeseensa Kietävälän lossille Puumalaan. Otin puhelimen ja hyökkäsin alas, Hölsä kertoo. – Rekka rusensi henkilöauton rampin kaidetta vasten. Oman urapolun alkamispäiväkin on muistissa, se on 5. Meillä kaikki miehet osaavat tehdä huollot, Hölsä kertoo. – Keväällä 1987 tiemestari soitti kotiin ja pyysi töihin lossinkuljettajaksi. – Jos osaa lukea ja kirjoittaa, näkisin, että jos ensimmäisellä yrityksellä eivät lupapaperit irtoa, niin jos jaksaa toisella kerralla keskittyä, niin pääsee läpi, Hölsä kannustaa. Rekkakuski ei tajunnut, että henkilöauto on rutistumassa, sillä auto oli kuolleessa kulmassa. – Hän ajoi yöaikaan Sulkavan puolen kalturilta alas järveen Vekaransalmella. Lossissa ei ole niin sanottua purkujärjestystä. Strateginen merkitys Lossin kuljettamisen lisäksi lossinkuljettajan työhön kuuluvat lossin huoltotyöt, joita tehdään hiljaisen liikenteen aikaan. Koulutus kestää 1–2 kuukautta reitillä perehdytyksineen. Lossilintulauta on rannassa ja syöttelemme lintuja. Vaaratilanteita voi sattua myös vesiliikenteen kanssa. Lossi oli silloin vastarannalla. Kietävälän lossi kulkee ympäri vuorokauden muutamia lakisääteisiä taukoja lukuun ottamatta. – Lossinkuljettajilla on strateginen merkitys, sillä meidät on varattu poikkeusoloissa liikennöintiin. Itsemurha jäi mieleen Työssään Hölsä on nähnyt niin hyviä asioita, kuten onnellisia ihmisiä hääsaattueissaan, kuin ikäviä tapauksia, joissa esimerkiksi ihmisen maallinen matka on tullut päätökseen lossin kyydissä. Monipuoliset ja laajat fysioterapiaja hierontapalvelut TerapiaSaimaa Oy Irene Lindström 040 656 0022 Mirja Anunti-Virta 050 499 3317 Kylli Pesonen 045 341 2313 Kauppatie 1 SULKAVA Keskustie 11 PUUMALA Muista läheistä ystävänpäivänä lahjakortilla ROMUT RAHAKSI WWW.ROMUOSMA.FI 010 666 9555. Voi käydä niin, että lossikannella ajetaan samalla lailla onnettomuuksia kuin maantielläkin, Hölsä sanoo. Punainen valo kertoo, että vielä ei saa lähteä ajamaan. Emmin sitä ensin, että olisiko se minun hommaani, mutta kohta olen tehnyt 37 vuotta tätä uraa, Hölsä kuvailee. Kun menin aamulla töihin, ihmettelin, kun kaikki rannat olivat täynnä hälytysajoneuvoja, Hölsä kertoo. Soitin pilliä ja huusin lälläriin, että rekkamiehen huomio heräisi ja hän polkisi jarruja. Pohjoistaivaalla näkyy pakkasöinä revontulet, saimaannorppa on meidän kanssamme yötä päivää ja täällä näkee jäniksiä, kettuja, karhuja ja ahmoja, Hölsä tarinoi. Maisemat ovat niin kauniita, että silmät eivät niihin kyllästy. Lossinkuljettajan täytyy omata lossinkuljettajan todistus, alle kolme vuotta vanha lääkärintodistus soveltuvuudesta lossinkuljettajaksi. Jos meillä olisi lossissa kaikille kaistoille liikennevalot, niin päättäisimme, missä järjestyksessä puramme lossin, Hölsä sanoo. Aiempi kokemus merialalta katsotaan eduksi, mutta sitäkin tärkeämpää on halu opetella uusia asioita ainutlaatuisessa ja mukavassa työympäristössä. – Pappa jäi ehjäksi auton etuosaan, Hölsä kertoo. – Varmistan, että jos poliisi, ambulanssi tai palokunta tarvitsee aamuyöllä kyydin, niin pääsy ei ole siitä kiinni, että väylä ei olisi auki, Hölsä sanoo. – Näytin henkilöautoliikenteelle vihreää, että ne saavat lähteä aluksesta pois. Niitäkin onnettomuuksia voi käydä, että veneilijät törmäävät lossiin, vaikka kuinka yritämme väistää, Hölsä kertoo. – Lossinkuljettaja on luontoihmiselle ihan ykkösammatti. Jenna Olin Sulkavalainen Ari Hölsä ajoi ensin Vekaransalmen lossia ja nyt Kietävälän lossia. maaliskuuta vuonna 1987. – Se ei ole näin maantielaissa. Mieleenpainuvin tapahtuma oli se, kun ajoneuvon kuljettaja oli päättänyt päättää päivänsä. Onnettomuuksiakin lossin käytössä on sattunut vuosien varrella. Työstä kiinnostunut voi suorittaa lossinkuljettajan pätevyyden näyttöinä työnantajalle ja työllistyä kesäksi lossinkuljettajan tehtäviin. Kietävälän lossi onkin osa Sillat ja lossit -pyöräilyreittiä. Kesätöitä tarjolla Kietävälän lossillakin operoivalla Finferries-yhtiöllä on parhaillaan kesätyörekry meneillään. VHF-meriradioliikenteen pätevyystodistus ja voimassa oleva hätäensiaputodistus tarvitaan tai pitää olla alle kolme vuotta sitten suoritettuna oleva EA1-kurssi. Tukkirekka oli lossin keskikaistalla ja oikealla puolella lossia oli henkilöautoja rivissä. Vaikka henkilöauto rutistui, henkilövahinkoja ei sattunut. Päivätyössä harrastuksille ei ollut aikaa. Työpaikka sijoittui Vekaransalmen kauniisiin maisemiin ja aikaan, kun väylällä vielä liikennöi lossi. Sekä henkilöautorivin etummaisena ajava iäkäs mies että rekkakuski lähtivät poistumaan lossista samaan aikaan lossikaistoja kapeammalle kalturille. Lossiin mennään ja lossista lähdetään riittävää varovaisuutta noudattaen. – Hätäisimmät lähtevät syöksymään punaisia valoja päin. Kovilla pakkasilla lossinkuljettaja avaa lossilla itse kulkuväylän ja varmistaa, ettei järvi ehdi jäätyä. Lähellä operoi myös Rongonsalmen lossi. Rekan kuljettajalle oli autokoulusta jäänyt sellainen mielikuva, että se, joka ajaa ensimmäisenä lossiin, lähtee ensimmäisenä lossista pois. Rekalle näytin punavaloa, että sillä ei ole oikeutta liikkua mihinkään, Hölsä aloittaa. Silloin tukkirekka ei totellut liikennevalo-ohjausta. Lisäksi lossinkuljettajalla täyty olla Tieturva 1 -todistus. Moni ei luultavasti tiedä, että kaikki lossinkuljettajat ovat vapautettuja reservistä. Jos aika käy pitkäksi, voi katsoa televisiota tai työn ohessa järjestellä varastoja, siivota ruumia tai vain ihastella hetki maisemia. – Niitä tehdään yleensä yövuorossa. 5 Keskiviikkona 14.02.2024 N:o 7 S ulkavalainen Ari Hölsä on tehnyt pitkän uran lossinkuljettajana. – Jos kuljettaja on kesälomafiiliksissä, niin me lossinkuljettajat emme sitä tiedä. Autoilijoiden lisäksi lossia hyödyntävät myös pyöräilijät ja kävelijät. Vesiliikennekin vaarana Hölsä muistuttaakin autoilijoita seuraamaan maihin siirrettäessä liikennevaloa, joka viestii, saako lossista lähteä ajamaan maihin. – Viemme kaikki reitin yli, vaikka ketun, jos se tulisi kyytiin, Hölsä sanailee
Metsä Rokkaa jälleen Juvalla la 6.7.2024! Tilaamalla puukauppapalvelun tai taimikonhoidon, saat liput itsellesi ja kaverille iltatapahtumaan! Katso lisätiedot www.mhy.fi/etela-savo OTA YHTEYTTÄ METSÄASIOISSA! 015 357 4000 tai etelasavo@mhy.fi Metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät www.mhy.fi/etela-savo/yhteystiedot -LEHDEN LUKIJAMATKA VIRON RAKVEREEN 22.–25.7.2024 Virta Lines vie ja tuo! Vastuullinen matkanjärjestäjä Matkatoimisto Matkapojat Oy Ilmoittautuminen Virta Lines/Vesa 0400-676122, virtalines.com Hintaan sisältyy: • meno-paluukuljetukset Virta Linesin turistibussilla Sulkava–Hki/Tallinna–Rakvere • menoja paluulaivamatkat Tallinkin nopeilla aluksilla kansipaikoin • 3 yön majoitus Aqva Spa -kylpylähotellissa jaetuissa kahden hengen standard-huoneissa ja bu. Kilpailuta puukauppasi Metsänhoitoyhdistyksen avulla. Retkikohteet sovitaan Sulkava–Helsinki-menomatkan aikana.. etruokailu 29,50 euroa laivalla/hlö/suunta HINTA 410 EUR/hlö Nähtävää Rakveressa: • keskiaikainen kaupunki • historiallinen Pikk-katu • Rakveren linnoitus • Rakveren kauppahalli • Pyöräilijäpoika kuuntelemassa musiikkia -veistos • Jumaläidin syntymisen kirkko • Schenkenbergin kievari • Rakveren kolminaisuuden kirkko • Viron poliisimuseo Ohjelmassa Sulkava-lehden järjestämiä vapaamuotoisia yhteisretkiä Rakveren keskustan kohteisiin. Meillä on tieto, taito ja tahto puolustaa sinua ja metsäsi etua. 6 Keskiviikkona 14.02.2024 N:o 7 Puullesi on monta hintaa Älä anna ostajan määrätä puusi arvoa. etaamiainen hotellissa • kylpyläja saunaosaston sekä kylpytakin ja -tossujen käyttö • suomeksi opastettu Rakveren kierros Lisämaksusta: • yhden hengen huone 140 euroa/3 yötä • bu. Se todellakin kannattaa, sillä me tunnemme paikalliset puumarkkinat
Pelkästään tehtaan portille saakka arvoketjua tarkasteltaessa lisäsuojelun aiheuttamat menetykset olisivat yli 40 miljoonaa euroa. Rahavirrasta noin puolet kertyi yksityismetsien puunmyyntituloista. Tukkija kuitupuun keskihinta oli korkeimmillaan loppukeväällä ja alkukesällä. 7. Hakkuiden vähentäminen ja aktiivisesta metsänhoidosta luopuminen heikentävät metsiemme kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Poikkeuksellista oli se, että talvileimikoita mahtui markkinoille myös loppuvuoden aikana, selvittää Ripatti. 10. Pärnänen Leena 1779,6 pist. To 22.2. To 22.2. Itä-Suomi on tärkeää pitää asuttuna ja elinvoimaisena tulevaisuudessakin monestakin näkökulmasta. Ti 20.2. Summa sisältää kantorahatulot sekä puunkorjuun ja -kuljetusten kustannukset. 041 315 7681 LAUANTAI 17.2. 4. Kuolleet: Seemi Ilmari Auvinen 96v, Pertti Oskari Taskinen 84v. Srk-talo. Hyvällä metsänhoidolla ja kasvavilla metsillä on suuri merkitys myös hiilensidonnassa. klo 12.30 Seurakuntakerho ja hartaushetki. L u o n n o n v a r a k e s k u s (Luke) laski metsien suojelun vaikutuksia EteläSavoon (LS 3.2.2024). Liukkonen Veijo 2004,2 pist. Partanen Ritva 698,4 pist. Metsänomistajat ovat tehneet luonnon monimuotoisuuden hyväksi paljon ja vieläpä ilmaiseksi. Auvinen Petri 1527,9 pist. Yksityismetsien osuus oli hieman alle 80 prosenttia. 4. Vap.eht. Srk-talo yläkerta (Nuorisotila). Uunilohta L, G Kan arellikei oa L,G. Onko meillä tähän varaa nykyisessä taloustilanteessa, jossa valtion velka ja uudet leikkaustarpeet kasvavat hurjaa vauhtia. 5. Qvintus Hannu 1659,6 pist. 11. Hyrkäs, Pajunen. Suomalainen metsä ei tarvitse lisäsuojelua ”luontokadon” tai ekosysteemin romahtamisen estämiseksi, koska romahdusta ei ole tulossa ainakaan metsätalouden seurauksena. Omaishoitoon liittyvät asiat. klo 12 Kaikille avoin yhteisöruokailu. 5. Hartaus. Lintunen Seppo 1029,6 pist. Kokki Maisa 1334,3 pist. Vuoden lopulla kuitupuiden hinnat olivatkin alkuvuotta korkeammat. uuSi DiGiLehti + uuSi VerKKoSiVuSto! VAiN 6 € / KK www.sulkavalehti.fi Sulkavan kappeliseurakunta Su 18.2. 8. 9. To 22.2. Vaihtoehtoisesti metsänomistaja voi hyödyntää metsänhoitoyhdistyksen metsänomistajalähtöisiä puukauppapalveluja. Kaisa Ralli, puheenjohtaja Petri Pajunen, johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Seurakunta Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Jari Kallio 044-9752532 Toimittaja Jenna Olin 050-5115114 www.sulkavalehti.fi Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi PAINOPAIKKA: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lukijoilta Työtä ja toimeentuloa vai ylimitoitettua suojelua Etelä-Savoon. Su 25.2. 2. klo 10 Messu Lohikosken kirkossa. Hiljattain käyttöönotetut uudet PEFC-sertifiointikriteerit toivat vesistöiseen maakuntaamme merkittävästi rajoitteita puunkorjuulle leveämpien rantakaistojen ja suurempien säästöpuumäärien myötä. Tule laulamaan! Srk-talo. Kansainväliset sitoumukset täytyy huomioida, mutta kansallisessa toimeenpanossa vain esimerkin näyttämiseksi muille ei kannatta olla ensimmäisten joukossa, koska se tulee suomalaisille hyvin kalliiksi. Helmikuun alussa julkaistiin laaja MTK:n luonnon monimuotoisuusohjelma, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen. Kantorahatuloista niiden osuus oli viisi prosenttia, mutta työlajeina ne ovat kuitenkin erittäin tärkeitä puuston ja metsän jatkokasvun osalta, huomauttaa MTK Metsänomistajien kenttäpäällikkö Hannu Ripatti. Päiväkeskus Ilona. Järj. Raamattupiiri. Lintunen Martti 1196,8 pist. Savonlinnan Orkesteriyhdistys ry. Itä-Suomi on kärsinyt monin tavoin nykyisessä tilanteessa ja investointien kohdistuessa muualle Suomeen. Ilmastonmuutos on vastaavasti konkreettinen uhka metsätaloudelle sekä metsäluonnon monimuotoisuudelle. Tervetulokahvit pastori Juhalle, seurakuntamestari Miikalle ja nuorisotyöntekijä Leeville. Kantorahatuloista noin 70 prosenttia tuli uudistushakkuista. Torniainen Mika 1178,1 p. Naiset 1. Ei ole. Vapaaehtoisuuden kautta tulee toimia jatkossakin. Tämä edellyttää nykyisten työpaikkojen säilyttämistä ja uusiakin. Kuituja energiapuulla oli kysyntää Puukauppaa käytiin alkuvuonna hyvin ja kauppa kiihtyi kesää kohden. 12. Vierailijana omaisja perhehoidon koordinaattori Sarianna Maaranen. Suomen Luontopaneelin esittämä metsien mahdollinen tiukka lisäsuojelu pienentäisi tuloja ja vähentäisi työvoiman tarvetta noin kymmenesosalla nykyisestä. Pelkonen Arvi 2497,2 pist. Valtakirjakauppapalvelulla hän varmistaa turvallisen ja helpon tavan puukaupan kilpailutukseen ja kokonaisvaltaiseen puukaupan hoitoon. klo 13 Omaishoitajien ja läheisten vertaisryhmä. Kanttorina Matti Turunen, liturgi ja saarna pastori Juha Lankinen. klo 16 Messu ja iltapala seurakuntatalossa. – Kilpailuttamalla puunmyyntinsä metsänomistaja saa parhaiten hintatiedon alueen puukaupoista ja pystyy vertailemaan eri ostajien välisiä eroja omassa puukaupassaan, muistuttaa Ripattti. 2. Srktalo. maksu. Keskiviikkoisin klo 10. 4. Lintunen Janne 935,0 pist. Etelä-Savossa pelkästään järvien ja lampien sertifioinnin edellyttämät suojakaistat ovat 28 000 hehtaaria, joten metsänomistajien panos on valtavan suuri. – Metsänhoidollisista ensiharvennusja energiapuuhakkuista kertyi noin kymmenen prosenttia määristä. Kolehmainen Kyllikki,1509,2 3. Loppuvuotta kohden tukkipuun hinta laski alkuvuoden tasolle. 3. Hämäläinen Pertti 1538,4pist. Rahaa kertyi alueen kuntiin lähes 428 miljoonaa euroa. Metsänhoitoyhdistysten puukauppapalvelujen suosio onkin lisääntynyt viime aikoina. Rahavirrasta noin puolet kertyi yksityismetsien puunmyyntituloista. Luontopaneelin esittämälle ylimitoitetulle tiukalle lisäsuojelulle ei ole perusteita. Summa sisältää sekä kantorahatulot että korjuun ja kuljetusten kustannukset. • Puukaupat, yksityismetsät, 4,5 milj.m3 222 milj.€ • Puukaupat, muut, 1,3 milj.m3 67 milj.€ • Hakkuu ja korjuu 74 milj.€ • Kuljetus 65 milj.€ • Yhteensä, 5,8 milj.m3 428 milj.€ Rahavirta puumarkkinoilta kasvoi Sulkavan Vapa-Veikot ry Pilkkicup 2/2024 Kaipolanlahti 3.2.2024 Nuoret 1. Vuonna 2023 Etelä-Savon metsistä kuntaja aluetalouteen rahavirta puumarkkinoilta oli 428 miljoonaa euroa. Meillä ei ole varaa museoida kasvukykyisiä metsiämme, jonka seurauksena menetettäisiin työpaikkoja, tuloja aluetalouteen sekä aiheutettaisiin lisää muuttotappiota. Näiden ja monien muiden mittavien toimenpiteiden tulee riittää. Kokki Jari 2411,2 pist. 6. Heino Veikko 2295,7 pist. 7 Keskiviikkona 14.02.2024 N:o 7 R ahavirta Etelä-Savon puumarkkinoilta kasvoi viime vuonna viisi prosenttia, kun vertailukohtana oli edellisvuosi. Broilerin paistileike ä L, G Lihakei oa L,G SUNNUNTAI 11.2. Srk-talo. Kaartinen Kari 2402,4 pist. – Myyntimäärät kuitenkin hiipuivat loppuvuotta kohden talouden kehityksen ollessa ennakoitua heikompaa. Kuituja energiapuun hyvä kysyntä piti kuitupuun hintatasoa vakaampana. Kääriö Johannes 3953,0 pist. Ensiharvennusja harvennusleimikoiden osuus yksityismetsissä oli aiempia vuosia suurempi. Odotukset loppuvuodellekin olivat positiiviset. Etelä-Savossa puukauppamäärä oli kokonaisuudessaan 5,8 miljoonaa kiintokuutiometriä, joka on kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Arkilounas ma–pe 11 € Viikonloppulounas la–su 13 € Kauppatie 1, Sulkava puh. klo 17 Savonlinnakvartetin konsertti. Perjantaisin klo 17-18. Miehet 1. Timonen Liisa 914,1 pist. Kukkonen Liisa 1390,8 pist
Loput esiintyjät niin lauantain festivaalille kuin sunnuntain päätösklubille paljastetaan 1. Asiakkaiden omistama jo 120 vuotta. Ihmemaa järjestetään viimekesäiseen tapaan miljööstä upeimmalla, Sulkavan Soutustadionilla Saimaan rannalla, vapaaehtoisvoimin ja rakkaudesta maakuntien omaehtoiseen vaihtoehtokulttuuriin. Stubb voitti. Nämä mönkijät ja aggregaatit poliisi on takavarikoinut kotietsintöjen yhteydessä ja omaisuus on palautettu niiden omistajille. tammikuuta illalla Juvalla Koikkalantiellä pakettiauton, josta takavarikoitiin anastetuksi epäiltyä omaisuutta ja pakettiautosta otettiin kiinni kaksi miestä. Poliisi pysäytti 28. OP Suur-Savon opastusja ajanvarausnumerosta 010 255 2600 (pvm/mpm) saat henkilö kohtaista palvelua arkisin klo 9.30– 16.00. Ihmemaafestivaali Soutustadionilla Kitaramusiikin uudistaja Tinyhawk & Bizzarro esiintyy Ihmemaa-festivaalilla. Esimerkiksi 250 000 € asuntolainasta etusi on 1000 €. Lisäksi hallitus esittää Lohikosken Mylly Oy:n yhtiöjärjestykseen seuraavia muutoksia: Yhtiöjärjestyksen 2 §:ää (Yhtiön toimiala) muutetaan lisäämällä sen loppuun lause ”Yhtiön toimialana on lisäksi leirintä-, matkailuvaunuja matkailuautoaluetoiminnot.” Lisäksi 2 §:n ensimmäisestä lauseesta poistetaan ylimääräinen sana ”toimiala”. Lohirannantie 6, Lohilahti. maaliskuuta, jolloin myös festivaalin lipunmyynti alkaa. Sulkavalta oli anastettu kaksi mönkijää, jotka poliisi takavarikoi niiden anastajilta ja mönkijät saatiin palautetuksi omistajilleen. Asiakirjojen katsomisajan pyydämme sopimaan ennalta. Ensimmäiset kiinnitykset ovat kulttimainetta nauttiva kokeellisen popin pioneeri Jaakko Eino Kalevi, kriitikoiden ja yleisön ylistämä kitaramusiikin uudistaja Tinyhawk & Bizzarro, energinen rockräjähdys Lala Salama sekä ihastuttava rovaniemeläinen laulaja-lauluntekijä Ite Eerola. Poliisin suorittamassa esitutkinnassa tuli ilmi, että kiinniotetut miehet olivat anastaneet 27.-28.1.2024 välisenä yönä Rantasalmella olevasta omakotitalon varastosta aggregaatin, Sulkavalta varastohallista mönkijän sekä lämmittimen, Sulkavalta omakotitalon autokatoksesta mönkijän sekä Juvalta Hiismäentien varresta toisen aggregaatin. 8 Keskiviikkona 14.02.2024 N:o 7 Juhlavuonna saat rahanarvoisia etuja. hallituksen jäsenten valinta, kun nykyisen hallituksen toimikausi päättyy tähän yhtiökokoukseen. Jos esimerkiksi asuntolainan, säästöjen ja kuukausittaisten vakuutusmaksujen yhteenlaskettu summa on 250 000 €, saat OP-bonuksia 812,50 € tänä vuonna. Käytössä olevista pankkikorteista riippuen etusi voi olla jopa satoja euroja tänä vuonna. Lisäksi maksamme käyttötilille korkoa 0,25 %. Ennakkoäänestyksessä Stubbin äänimäärä oli kuitenkin suurempi. kesäkuuta. Instagramista festivaali löytyy osoitteella @ihmemaafestivaali ja Facebookista facebook.com/ ihmemaafestivaali. OP Suur-Savon omistaja-asiakkaana voit saada jopa tuhansien eurojen etuja 120-vuotisjuhlavuonna. Poliisi selvitti 27.–28. tammikuuta välisenä yönä Sulkavalla tapahtuneet erilliset mönkijävarkaudet. € Omistajaasiakkaana saat enemmän OP-bonuksia 40 % Omistaja-asiakkaan päivittäiset pankkipalvelut € Kysy lisää palveluistamme tai kilpailuta nykyinen asuntolainasi. Kokouksessa käsitellään varsinaiselle yhtiökokoukselle yhtiöjärjestyksessä määrätyt asiat, mm. Asuntolainan toimitusmaksut 31.3.2024 saakka Toimitusmaksu normaalisti 0,4 % lainan määrästä, vähintään 300 €. HALLITUS Presidenttiehdokas Alexander Stubb sai Sulkavalla yhteensä 54,7 prosenttia äänistä (734 ääntä) ja ehdokas Pekka Haavisto 45,3 prosenttia äänistä eli 609 ääntä. Esa Revolla, Myllytie 89 B, 58620 Lohilahti, puh 0400893605. Festivaali järjestetään 29. Festivaalin taustaorganisaationa toimii sulkavalainen kulttuurijärjestö Ihmekollektiivi ry. Varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina Haavisto sai Sulkavalla Stubbia enemmän ääniä. OP Suur-Savon asiantuntijoiden suorat yhteystiedot löydät osoitteesta op.fi/suur-savo. K olmatta kertaa vietettävän Ihmemaa-festivaalin ohjelma on laaja läpileikkaus kotimaisen vaihtoehtomusiikin mielenkiintoisimmista nimistä. Äänestysprosentti oli Sulkavalla 64,3. Sulkavan mönkijävarkaat jäivät kiinni Juvalla KOKOUSKUTSU Lohikosken Mylly Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen keskiviikkona 28.2.2024 klo 17.00 Lohilahden koulun kuntalaisten olohuoneelle os. Yhtiöjärjestyksen 9 §:n (Varsinainen yhtiökokous) ensimmäinen lause muutetaan muotoon: ”Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä.” Osakeyhtiölain mukaiset asiakirjat ovat nähtävissä ennen kokousta 12.2.2024 alkaen hallituksen pj. Haaviston saalis oli silloin 222 ääntä, kun Stubbille herui vain 211 ääntä
– Myös erilaisten outdoor-lajien suosio on suuressa kasvussa, ja Sulkavan ainutlaatuinen luonto upeine maisemineen tarjoaa tähän loistavat puitteet, Laitinen iloitsee. Esimerkiksi Alanteen joulu sai alkunsa, kun paikalliset yrittäjät toissa vuonna ottivat yhteyttä Sulkavan elinkeinotiimiin ajatuksen tiimoilta. Meistä jokainen voi miettiä, haluaako lisätä oman paikkakuntansa elinvoimaa ja tukea paikallisia yrittäjiä, vai ostaa mieluummin kaukana tuotettuja tuotteita, Laitinen huomauttaa. – Sulkavalla on ihan mielettömän hyvä keskinäinen tahtotila. MDI:n Kuntakortista selviää sulkavalaisten yritysten liikevaihdon nousseen viime vuonna huimat +21 prosenttia, mikä on huikea osoitus kunnan elinvoiman nousujohteisuudesta. – Heiltä saamani viesti on, että vaikka uudisrakentaminen onkin maakunnissa nyt käytännössä täysin pysähdyksissä, niin saneerausrakentaminen kiihtyy. “Resursseja ohjattu oikeisiin kohtiin” Sulkavalla on viime vuosina kohdistettu resursseja yrittäjyyden tukemiseen. Tiittalan Kartanon kaltaiset veturiyritykset ovat Laitisen mukaan avainasemassa Sulkavan matkailun suhteen. Laitinen rohkaiseekin myös sulkavalaisia tutustumaan omien paikallisten liikkeiden tarjontaan uutta tuotetta etsiessään. Verkkokauppa on osaltaan mahdollistanut sen, että pienetkin liikkeet pärjäävät ja saavat toimintansa pyörimään ympäri vuoden. Yleisvire Sulkavalla on Laitisen mukaan kuitenkin positiivinen. Sitten tapahtuma vain järjestettiin, kaikki tekivät jotakin. Kuluva alkuvuosi voi myös vielä muuttaa tilannetta, Remes huomauttaa. Riikka Tanskanen Sulkavan kunnan elinkeinokehittäjä Mirjami Laitinen kokee, että Sulkavalla on tehty oikeita päätöksiä elivoimaisuuden lisäämisen suhteen. Hänen mukaansa viime vuotta huomattavasti suurempia konkurssipiikkejä on alueella nähty esimerkiksi vuosina 2011 ja 2020. Laitinen on ylpeä ja vaikuttunut sulkavalaisten yrittäjien omaaloitteellisuudesta ja tekemisen meiningistä. Sulkavan luonto ei ole myynnissä, Laitinen muistuttaa. "Saimaa tulee breikkaamaam "Sulkavalla on mielettömän hyvä tahtotila "Sulkavan luonto ei ole myynnissä yrittäjä-teeMANuMero. Paikallisia tuotteita kivijalkakaupoista Sulkavalla toimii yhteensä 173 yritystä, joiden päätoimiala on perinteisesti ollut maaja metsätalousvoittoinen. – Koen, että meillä on tehty oikeita päätöksiä elinvoimaisuuden lisäämisen suhteen ja resursseja ohjattu oikeisiin kohtiin, Laitinen pohtii. Tiivistynyt yhteistyö kunnan ja Itä-Savon Uusyrityskeskuksen asiantuntijoiden välillä on sekä Laitisen että Remeksen mukaan tuottanut hedelmää. Kunnan elinkeinokenttä on kuitenkin hyvin laaja, minkä Laitinen näkee Sulkavan ehdottomana vahvuutena. Haluankin rohkaista remonttia suunnittelevia hyödyntämään tilanteen. – Perinteinen kivijalkakauppa on ollut murroksessa jo pitkään. Sulkava sen sijaan erottuu maanlaajuisessa tarkastelussa edukseen, sillä kunnassa ei viime vuonna kirjattu yhtään konkurssia. SV Elementsin ja Rautaseiskan kaltaisten isojen yritysten lisäksi Laitinen nostaa esiin pienten kivijalkaliikkeiden merkityksen. Rahoitusten saamisessa on haasteita ja tilauskannat voivat heilahdella. Täällä laitetaan asioita tapahtumaan sen sijaan, että vain odotettaisiin valmista, Laitinen kiittelee. – Näen, että siinä, missä ennen oltiin aika mustavalkoisesti joko yrittäjiä tai palkkatyöläisiä, tulee yrittäjyys jatkossa linkittymään yhä luonnollisemmaksi osaksi ihmisen työuraa: välillä ollaan palkkatyössä, välillä yrittäjänä, välillä molempia yhtä aikaa, Remes pohtii. – Saimaa tulee breikkaamaan tulevan viiden vuoden sisään, siitä olen varma, Laitinen ennustaa. Parhaillaan vahvistumista odottava Sulkavan satamahanke mahdollistaisi toteutuessaan matkailun ja koko kirkonkylän aivan uudenlaisen ja kokonaisvaltaisemman kehittämisen, mikä taas loisi uusia näköaloja matkailualan yrittäjille. Konkurssiaalto ei yltänyt Sulkavalle Tilastokeskuksen mukaan Suomessa haettiin viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssiin yhteensä 3293 yritystä, mikä on suurin määrä 25 vuoteen. – Meillä on täällä ihania käsityöalan liikkeitä kuten Lauran Ommellus tai Design NiinaMariia. – On kuitenkin selvää, että kiristyvä taloustilanne näkyy myös meillä yrittäjien arjessa. Yrittäjyyttä tuetaan esimerkiksi Leader-rahoitusten muodossa, lisäksi Sulkavalla järjestetään yrittäjille suunnattuja palvelupäiviä, joissa ISUYK:n asiantuntijat neuvovat yrittäjyydestä kiinnostuneita tai jo yrittäjinä toimivia. Myös yrittäjyyden uudet muodot, kuten kevyttai sivutoiminen yrittäjyys, ovat madaltaneet kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Kriittistä tilannetta meillä ei kuitenkaan ole käsillä, Laitinen arvioi. Katja Remes toteaa kiinnostuksen yrittäjyyttä kohtaan olevan ylipäätään kasvussa. Työelämän jo pitkään jatkunut murros tuleekin Remeksen mukaan aivan varmasti lisäämään yrittäjien määrää tulevaisuudessa. ISUYK:n toimitusjohtaja Katja Remes on samoilla linjoilla. Samalla hän kuitenkin korostaa, ettei Sulkava etsi miljoonakasvua, vaan töitä ja elinvoimaa paikallisille ihmisille. Laitisella on itsellään perheyritystausta rakennusja kiintokalustealalta. – Meillä on vastuullisuussertifikaatit kunnossa ja matkailua kehitetään ehdottomasti ihmiset edellä. Verkkokauppahuuma on nyt kuitenkin tasoittunut ja ihmisestä on tullut vastuullisempi ostaja, Laitinen toteaa. Käynnistysvaiheen yrittäjävalmennusta sai ISUYK:n kautta vuonna 2023 yhteensä 214 henkilöä, mikä on lähes puolet enemmän kuin edellisvuonna. – Tottakai yleinen maailmantilanne tuntuu ja vaikuttaa silti meilläkin, toteaa Sulkavan kunnan elinkeinokehittäjä Mirjami Laitinen. Hän on hiljattain kontaktoinut alan alueellisia toimijoita. Saneerausrakentaminen kasvussa Yleisesti viime vuosi toi haasteita erityisesti rakennusalalle, mutta Itä-Savon Uusyrityskeskuksen toiminta-alueella tämä ei Katja Remeksen mukaan ole vielä juuri näkynyt. Hän uskoo epävakaan maailmantilanteen ja esimerkiksi pelon palkkatöiden loppumisesta kannustavan kokeilemaan yrittäjyyttä. Monella muulla paikkakunnalla luvut sen sijaan ovat olleet laskussa. Tällä hetkellä alueellamme on saatavilla huippuosaajia, joilla normaalisti olisi pitkä jono uusille asiakkaille. Myös materiaalikustannukset ovat pitkästä aikaa laskussa, Laitinen vinkkaa. – Toki elämme haastavia aikoja, sitä en kiellä. 9 Keskiviikkona 14.02.2024 N:o 7 I tä-Savon Uusyrityskeskuksen (ISUYK) saman vuoden toimintaraportista käy ilmi, että sen toiminta-alueella Savonlinnassa, Sulkavalla ja Enonkoskella rekisteröitiin viime vuonna yhteensä 163 uutta yritystä, mikä on lähes 11% enemmän kuin vuonna 2022. Matkailu elinvoimaa edistämässä Laitinen nostaa esiin myös Saimaan alueen matkailun ja sen ympärivuotisuuden kehittämisen
Liikkeen avaaminen ei ole kaduttanut, päinvastoin. – Täällä saa käydä muutenkin kuin vain ostamassa. Väri-ilottelua ja kuosien kirjoa Ulkoapäin ei aavista, mitä Ollinpolun Matkakodin kylkeen vuosi sitten avatun pikkupuodin oven taakse kätkeytyy. Omien tuotteiden lisäksi puodista löytyy myös laaja kirjo kankaita ja muita käsityötarvikkeita, sekä valikoima muiden paikallisten tekijöiden tuotteita. Vanhojen tekstiilien kunnioitus näkyy myös korjausompelun puolella. Kesä onkin ompelijalle kiireistä aikaa. Niina Sorjosen pikkupuodista löytyy toinen toistaan ihanampia myyntituotteita, joita Sorjonen suunnittelee Design NiinaMariia -tuotemerkilleen. On juhlia, tarvitaan uusia kesäverhoja. Rakkaasta harrastuksesta ammatti Pien DissainPuoti & Ompelimo juhli tammikuussa 1-vuotissyntymäpäiviään. Mitään ei heitetä hukkaan. Silloin hän tarkistaa työkalenterin, järjestelee puotia ja kartoittaa varastoja, piipahtaa ehkä kotikäynnillä asiakkaan luona. Minusta on ihanaa, kun joku edes piipahtaa, Sorjonen vakuuttaa. Vanhojen, laadukkaiden vaatteiden korjaaminen on työlästä, mutta vaivannäön arvoista, Sorjonen kertoo. Sulkavan ydinkeskustassa sijaitseva Pien DissainPuoti & Ompelimo saa tammikuun loskan unohtumaan ja iloinen värikirjo tuo kaivatun piristysruiskeen kaamoksen keskelle. Riikka Tanskanen yrittäjä-teeMANuMero. Lisäksi Sorjonen suunnittelee ja valmistaa myyntiin omia tuotteitaan tuotemerkkinsä Design NiinaMariian alla. Sitten kun vielä löytyisi aikaa kaiken ompeluun, Sorjonen nauraa. Aiemmista palkkatöistä hän taas kaipaa erityisesti kollegoita ja työyhteisöä. – Teen kuitenkin paljon yhteistyötä muiden eteläsavolaisten yrittäjien kanssa, ja kuulumisia vaihdetaan aktiivisesti alan yrittäjien kesken, Sorjonen iloitsee. Ajatus Sulkavalle paluusta heräsi, kun veljelle oli syntymässä ensimmäinen lapsi. Täältä Sorjonen palasi jatko-opintoihin Savonlinnaan ja valmistui vielä vaatetusmuotoilijaksi. Tuossa ajassa asiakaskunta on ehtinyt vakiintua. Kyltti tien varressa Pien DissainPuoti & Ompelimo on auki tiistaisin ja torstaisin klo 11-17, mutta ohikulkijan kannattaa tarkkailla myös tien vieressä seisovaa kylttiä. Sivutoimisena yrittäjänä hän oli kuitenkin toiminut jo vuodesta 2010 lähtien. Viikonloput yrittäjällä kuluvat usein erilaisissa tapahtumissa, myyjäisissä ja messuilla myymässä. Silloin saa poiketa sisään, olipa kellonaika mikä tahansa, Sorjonen rohkaisee. – Aina kun kangasta jää yli, mietin, mitä siitä voisi tehdä. Tarvetta voi tulla tai olla tulematta sitten joskus myöhemmin. Puodille hän saapuu hyvissä ajoin ennen liikkeen avaamista. Sorjonen halusi olla lähempänä tulevaa veljenpoikaansa, ja kun sopiva talokin löytyi, hän jätti pääkaupungin pölyt taakseen ja palasi Sulkavalle vuonna 2017. Kun Sulkavalla toimiva toinen ompelija oli jäämässä äitiyslomalle ja pyysi Sorjosta pyörittämään liikettään poissaolonsa ajan, tämä suostui. – Yrittäjyys oli tavallaan jo lapsesta asti opittu, sillä kaikki perheessäni ovat yrittäjiä, Sorjonen summaa. Puoti on mahdollistanut sen, että rakkaasta harrastuksesta on tullut myös ammatti. – Varsinkin kesäisin tapahtumia olisi vaikka joka viikonlopulle, Sorjonen toteaa. – Kun kyltti on tien varressa, tarkoittaa se, että minäkin olen paikalla. Yrittäjyydessä Sorjonen arvostaa sitä, että saa itse määritellä työaikansa ja muutenkin ”olla oman itsensä pomo”. Ajantasaiset aukioloajat löytyvät yrityksen nettija facebook-sivuilta. Kierrätys on tärkeässä roolissa Design NiinaMariian tuotteissa. Tietyt tuotteet hän kuitenkin haluaa pitää myynnissä vain Sulkavan liikkeessään. Töiden kirjo on hyvin laaja, korjauksia tehdään ”napin ompelusta veneen pressun korjauksiin”. Lauran Ommelluksessa tuuratessaan Sorjonen suoritti samalla yrittäjyysopintoja, ja siirtyi lopulta päätoimiseksi yrittäjäksi vuonna 2020. Asiakkaita yrittäjällä onkin riittänyt. – Sitten kävin kääntymässä pääkaupunkiseudulla sen verran, että totesin, ettei maalaistyttö sovi kaupunkiin, yrittäjä naurahtaa. Pääkaupunkiseudulla Sorjonen oli tehnyt töitä S-ryhmälle ja jatkoi saman ketjun palveluksessa myös Sulkavalle palattuaan. Tuotteet on suunniteltu konepestäviksi ja kestämään aikaa. 10 Keskiviikkona 14.02.2024 N:o 7 O mpelija Niina Sorjonen, 33, tekee korjausompelua ja mittatilausvaatteita asiakkaan toiveiden mukaan. Vanhoista retrokankaista syntyy myös ihania, värikkäitä pussukoita ja laukkuja, joita puodissa on ihailtavissa hyllyriveittäin. – Jos minulta ostettu tuote menee rikki, kannustan tuomaan sen korjattavaksi, Sorjonen painottaa. Vaikka puoti avattiin vasta vuosi sitten, on Sorjonen tehnyt ompelijan töitä Sulkavalla jo yhteensä kymmenen vuoden ajan. Muina aikoina Sorjonen keskittyy kartuttamaan varastoja ja huolehtii kirjanpidosta. Valmistuttuaan hän muutti Tampereelle, jossa jatkoi vaatetusalan opintoja ja suoritti ompelukisällin tutkinnon. – Parasta on, jos saa vaikka mummon vanhasta mekosta tehtyä lapsenlapselle sopivan. Tie yrittäjäksi toi takaisin Sulkavalle Niina Sorjonen on syntyperäinen sulkavalainen, joka 16-vuotiaana lähti Savonlinnaan opiskelemaan vaatetusalan artesaaniksi. Hän painottaakin, ettei ohikulkijan tarvitse arastella sisään astumista. Sorjosesta on ollut mukava huomata, että vaikka ompelijoita on pienessä kunnassa nykyään kaksi, asiakkaita riittää hyvin molemmille, eikä kilpailua synny. Siitä tulee kiva tunne, kun sama vaate siirtyy sukupolvelta toiselle. Muista ompelutöistä jääneistä jämätilkuista Sorjonen loihtii esimerkiksi hiusdonitseja ja värikkäitä avainlenkkejä. – Toki puoti on tuonut myös uusia asiakkaita, yrittäjä iloitsee. Kesäisin vilkasta Sorjosen työpäivä alkaa tyypillisesti kotona ompelutöiden parissa klo 7-8 välillä. Retroa ja jämätilkkuja Ompelijan töiden lisäksi Sorjonen tekee myös omia tuotteita, joita hän laittaa myyntiin sekä puotiin että verkkokauppaan
Vuosien saatossa Huiskosen asiakaskunta on jo vakiintunut, mutta uusiakin asiakkuuksia mahtuu kyllä mukaan. – Yrittäjällä ei ole säännöllisiä lomia tai palkallisia vapaapäiviä. Hänelle on tärkeää, että asiakas saa häneltä tarvitsemaansa tukea ja sparrausta oman yrityksensä pyörittämiseen. Kirjanpidon yrittäjä on ulkoistanut samalle kirjanpitäjälle, jonka palveluihin hän on luottanut jo lähes koko yrittäjän uransa ajan. – Sitten pidän yleensä tauon ja lähden koiran kanssa lenkille, käyn ehkä lounaalla. Luovan työn tekijänä tarvitsen päiviini tietynlaista joustoa ja vapautta. Työt siellä jatkuivat aluksi myös Sulkavalle muuton jälkeen. Toisaalta hän toteaa myös epävarmuuden kuuluvan yrittäjän arkeen. Haluan olla asiakkaan tukena siten, että ihan kaikkea ei tarvitse itse tehdä ja osata. – Perheen perustaminen oli tuolloin ajankohtaista ja mietimme minne asettuisimme. Pikemminkin pyritään tekemään yhteistyötä. Nyt taas on kuitenkin aikaa myös muulle, Huiskonen iloitsee. Olen sillä tavalla joko tai -ihminen. yrittäjä-teeMANuMero. Huiskoselle tämä tarkoittaa ennen kaikkea liikkumista luonnossa koiran kanssa. Yrittäjän tyypillinen työpäivä alkaa noin kello 9 aamulla ja työt jatkuvat koko aamupäivän. Kiivaasti kehittyvä ala Digitaalisen viestinnän ala on jatkuvassa murroksessa ja kehittyy kiihtyvällä vauhdilla. Pieni paine tekee minusta tehokkaan, Huiskonen toteaa. Toisaalta en myöskään kannusta ulkoistamaan minulle kaikkea, vaan pyrin luomaan esimerkiksi nettisivut niin, että asiakas jatkossa pystyy niitä itse ylläpitämään, Huiskonen kuvailee. Huiskosesta on mukavaa olla yrittäjä juuri Sulkavalla. Iltapäivällä jatkan taas työntekoa, ja monesti teen töitä vielä illallakin. Töiden lomassa saatan vaikka sujauttaa ruoan leivinuuniin, Huiskonen naurahtaa. – Se oli oikeastaan ainoa vaihtoehto, koska halusin tehdä töitä nimenomaan Sulkavalla, Huiskonen toteaa. Yrityksen alkuaikoina Huiskonen teki lähinnä graafista suunnittelua, mutta 2000-luvun alkupuolella nettisivujen yleistyessä hän laajensi toimintaansa nettisivujen tekoon. – Sulkavalla ei mielestäni ole sen kummempaa kilpailua edes saman alan yrittäjien kesken. Tämä sopii minulle. Uutta yrittäjää Huiskonen rohkaiseekin verkostoitumaan muiden paikallisten yrittäjien kanssa, osallistumaan tapahtumiin, ja ottamaan hyödyn irti erilaisista yrittäjille suunnatuista palveluista, joita Sukavalla on mukavasti tarjolla. Asiakaskuntaan kuuluu muita pienyrittäjiä, verkkokauppiaita ja matkailualan yrityksiä. Yrittäjäksi Sulkavalle Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Huiskonen teki pitkän uran printtimedian parissa Savonlinnan Kirjapainossa. Pitää pysyä kehityksessä mukana ja on oltava muuntautumiskykyinen. Mutta ei tämä varmasti kaikille sovi, Huiskonen summaa. Opiskelu tapahtuu verkko-opintoina, Huiskonen kertoo. Digitaalisen viestinnän monitaituruutta Taina Huiskonen, 55, on pitkän linjan sulkavalainen pienyrittäjä. Yrittäjän työt jakautuvat melko tasaisesti koko vuodelle, suuria kausivaihteluita ei ole. Töitä yrittäjällä on riittänyt. Viime vuonna Huiskosen työpöydältä lähti painoon myös paikallisen suvun Kaiken mualiman Vihavaiset -sukukirja, jonka taitosta yrittäjä vastasi. Oma hyvinvointi tärkeää Huiskonen korostaa, että yksinyrittäjälle on tärkeää pitää itsestään huolta. Päädyimme sitten mieheni kotipaikkakunnalle Sulkavalle, Huiskonen muistelee. Työajat saa määritellä itse, toimeksiantoihinkin voi vaikuttaa. Lasten ollessa pieniä en sitä niinkään kaivannut, silloin olin täysillä äidin roolissa. – Koskaan ei tiedä, mitä kautta uusi yhteistyö syntyy, Huiskonen hymyilee. Hänen yrityksensä SulkaSuunnittelu on toiminut Sulkavalla jo vuodesta 2007. Huiskonen osallistuukin säännöllisesti erilaisiin koulutuksiin pitääkseen ammattitaitoaan yllä. Sulkasuunnittelun yrittäjä Taina Huiskonen tekee graafista suunnittelua, internet-sivuja ja verkkokauppojen toteutuksia. Kesällä lomien aikaan on usein rauhallisempaa, talvella työkalenteri taas täyttyy nopeammin matkailualan yritysten valmistellessa tulevaa kesäsesonkia. Viime syksynä hän aloitti myös joogakurssin Sulkavan Kansalaisopistolla ja se on tuonut sopivaa lisäpiristystä talveen. – Deadlineista olen kuitenkin tarkka, haluan ehdottomasti palauttaa työt sovittuun ajankohtaan mennessä. On osattava markkinoida ja oltava vaikka somessa. Nyt lasten ollessa jo aikuisia nautin myös suuresti tästä uudesta elämäntilanteesta, jossa voin tehdä juuri niitä asioita, joita itse haluan. Huiskonen kokee oman työnsä mielekkääksi ja monipuoliseksi. Alkujaan Huiskonen on kotoisin Enonkoskelta, mutta saapui Sulkavalle vuonna 1997 Sulkavalta lähtöisin olevan miehensä Hannu Huiskosen kanssa. Tällä hetkellä esimerkiksi suoritan digitaalisen viestinnän ja markkinoinnin lisäopintoja Xamk Pulsen avoimessa ammattikorkeakoulussa. Yrittäjyyden varjopuolet kuittaantuvat sen hyvillä puolilla. – Repertuaari sille, mitä yrittäjän pitäisi tänä päivänä osata, on valtavan laaja. Oman itsensä herra Parasta yrittäjyydessä on Huiskosen mukaan vapaus ja se, että saa vaikuttaa omaan työhönsä. Välillä työpäivät myös venyvät, sillä Huiskonen on taipuvainen hiomaan töitään kunnes on niihin itse täysin tyytyväinen. – Yrittäjänä olen oman itseni herra, Huiskonen kiteyttää. Asiakkaat jakautuvat tasaisesti ympäri Suomen, mutta mukana on myös paljon paikallisia toimijoita. Se tuo työntekoon mielekkyyttä. Sitä ennen Huiskonen asui ja teki töitä Savonlinnassa ja hänen miehensä Mikkelissä. 11 Keskiviikkona 14.02.2024 N:o 7 S ulkasuunnittelu tekee digitaalista viestintää ja tarjoaa asiakkailleen laaja-alaisesti erilaisia visuaalisen viestinnän palveluita, aina graafisesta suunnittelusta nettisivujen tekoon ja verkkokauppojen toteutuksiin. Itse en kuitenkaan koe tätä ongelmaksi, sillä olen luonnostani yrittäjäluonne. Huiskonen halusi kuitenkin työllistyä uudella asuinpaikkakunnallaan, mikä ajoi kokeilemaan yrittäjyyttä. Riikka Tanskanen Taina Huiskonen hioo töitään, kunnes on tyytyväinen. Toivottavasti jatkossa vieläkin enemmän, Huiskonen toteaa. – Ala kehittyy jatkuvasti. – Huolehdin itsestäni sillä, että teen itselleni mieluisia asioita. Sittemmin myös erilaiset verkkokauppatoteutukset ovat vahvasti linkittyneet yrityksen toimenkuvaan. Hän kuuluu Sulkavan Yrittäjiin ja Yrittäjänaisiin, ja osallistuu muutenkin aktiivisesti yrittäjille suunnattuihin tapahtumiin
– Yrittäjänä minulla on vapaammat kädet sovitella työaikataulut ja muut menot keskenään. Viime vuosina, paikallisten nuohoojien vähentyessä, nuohoustöitä on alkanut Ahosellekin sadella enemmän. Nuohoojaksi hän opiskeli oppisopimuksella silloisen piirinuohooja Asmo Ikosen johdolla. Nokipölyä ja yrittäjän vapautta Ahonen aloittaa työnsä yleensä aamulla kello 8-9 maissa ja pyrkii lopettamaan ne klo 16-17 välillä. On harmaa ja tihkusateinen tammikuun aamu, ja Ahonen on tullut nuohoamaan asiakkaansa Antti Seppäsen omakotitalon piippua. Mutta tulihan siellä palkkatöissäkin jonkin aikaa viihdyttyä, Ahonen hymyilee. Ahosen asiakaskunta koostuu enimmäkseen sulkavalaisista, mutta asiakkaita löytyy myös lähipaikkakunnilta, kuten Savonlinnasta ja Juvalta. Ahonen arvelee kesäajan ja mökkiläisten saapumisen tietävän enemmän töitä myös nuohoojille. Nuohouspalveluiden lisäksi metsuritaustainen Ahonen suorittaa tarvittaessa myös pihapuiden kaatoja asiakkailleen. Piirinuohousjärjestelmässä piirinuohoojalla oli yksinoikeus nuohouspalveluiden tarjoamiseen omalla alueellaan. Tätä ennen Ahonen työskenteli yhteensä 16 vuotta Sulkavan seurakunnan palveluksessa seurakuntamestarin tehtävissä. Järjestelmä lakkautettiin kesällä 2019, ja sen jälkeen kiinteistönomistajat ovat itse saaneet valita, keneltä nuohouspalvelunsa ostavat. Piirinuohoojan opissa Ennen seurakuntamestariksi ryhtymistään Ahonen ehti toimia nuohoojana kolmisen vuotta. Myös syksyt ovat yleensä vilkasta aikaa, sillä ihmiset pyrkivät hoitamaan piippujen nuohoukset ennen lämmityskauden alkua. Ajatus yrittäjäksi siirtymisestä heräsi, kun nuohouskeikkojen ja muiden omien aikataulujen sovittaminen yhteen palkkatyön kanssa alkoi tuntua hankalalta. Ja nyt sitten palasin. Katon turvavarusteet ovat nuohoojan työn kannalta hyvin oleellisia, ja niiden tuleekin olla sellaisessa kunnossa, että nuohooja voi suorittaa työnsä turvallisesti kaikissa sääolosuhteissa. Silloin ajattelin, että ainahan voin palata nuohoojaksi jos työ ei miellytä. Päivätyössä käyvälle niihin osallistuminen oli hankalaa. – Suomen talvi tietysti määrittelee jonkin verran työntekoa, kun valoisan aikaan yritetään saada hommat tehtyä, Ahonen summaa. Nuohoojan työssä Ahonen nauttii myös siitä, että saa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja jutella asiakkaiden kanssa. Pyrin siihen, että nuohousta kaipaava asiakas saa tarvitsemansa palvelun lyhyellä aikajänteellä, Ahonen sanoo. – Pyrin toimimaan siinä 40-50 kilometrin säteellä. Muuten katteet jäävät liian pieniksi, Ahonen pohtii. Kun järjestelmä poistui ja nuohous vapautui, Sulkavalla toimiva toinen nuohooja Harri Mäkelä ohjasi osan lisääntyneistä töistään minulle ja aloin tehdä nuohoojan töitä sivutoimisesti, Ahonen muistelee. – Niihin hommiin silloin aikoinaan hain, kun seurakuntamestaria etsittiin. nuohouksen ajankohta, suoritetut toimenpiteet, sekä nuohoojan havaitsemat mahdolliset viat ja puutteet. Tämän vuoden alussa hän kuitenkin siirtyi täysipäiväiseksi nuohousalan yrittäjäksi. Ahonen on aktiivisesti mukana Sulkavan kunnallisvaltuuston toiminnassa ja hallituksen kokoukset osuvat usein keskelle päivää. – Vielä ei kuitenkaan ole tullut vastaan sellaista kattoa, jolle en olisi kiivennyt. Rakennuksen omistaja vastaa kiinteistönsä tulisijojen säännöllisestä nuohouksesta. Suoritetusta nuohouksesta nuohooja antaa nuohoustodistuksen, johon kirjataan mm. Seurakuntamestarista takaisin nuohoojaksi Nuohooja Vesa Ahonen, 59, taiteilee tottuneesti katolla savupiipun ääressä. Yrittäjyys on hänellä omien sanojensa mukaan kuitenkin vielä käynnistysvaiheessa. Yrittäjyyden hyvänä puolena hän näkeekin juuri vapauden määritellä omat työaikansa. Nuohouksia ympäri vuoden Ahonen on toiminut sivutoimisena nuohoojana Sulkavalla nyt muutaman vuoden. – Työt tehdään kuitenkin siististi ja sotkulta vältytään, kun suojaukset hoidetaan asianmukaisesti, Ahonen toteaa. Riikka Tanskanen Kattojen turvavarusteet on syytä olla kunnossa. "Vielä ei ole tullut vastaan sellaista kattoa, jolle en olisi kiivennyt.". – Nuohousaikoja on kalenterissani vielä hyvin saatavilla. Samalla myös hinnoittelu vapautui, ja nykyään jokainen nuohousalan yrittäjä saa itse määritellä palveluidensa hinnan. Alkuvuosi näyttää yrittäjän kalenterissa toistaiseksi vielä rauhalliselta. Tämä toi osaltaan varmuutta kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtymiseen. Nuohooja Vesa Ahonen ryhtyi tämän vuoden alussa täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Ahonen kuitenkin muistuttaa, että nuohouksia tehdään ympäri vuoden, säästä ja vuodenajasta riippumatta. Alan toimijoita Sulkavalla onkin vähänlaisesti, sillä Ahosen lisäksi nuohouspalveluita tarjoaa vain kaksi paikallista yritystä: Nuohouspalvelu Harri Mäkelä ja Ranun Nuohous. – Silloin oli vielä tämä piirinuohousjärjestelmä. Nuohous vähintään kerran vuodessa Vakituiseen asumiseen tarkoitetun rakennuksen nuohous tulee tehdä vähintään kerran vuodessa. Silloin ajankäyttö matkoineen on vielä riittävän tehokasta. Mutta työt toki menevät aina etusijalle, Ahonen painottaa. Vanhat talot sen sijaan on rakennettu eri normistoja noudattaen, ja niissä puutteita joskus löytyy. Mutta terve järki pitää tietysti säilyttää siinä, että minne kannattaa kiivetä, Ahonen miettii. Vapaa-ajan rakennuksissa, kuten kesämökeillä, nuohous taas tulee suorittaa vähintään kolmen vuoden välein. Ahosen mukaan kattojen turvavarustelu on varsinkin uusissa taloissa yleensä kunnossa. Haastetta työhön taas tuo nuohoukseen väistämättä liittyvä noki, jota käsitellessä pitää olla tarkkana. 12 Keskiviikkona 14.02.2024 N:o 7 yrittäjä-teeMANuMero A honen on syntyperäinen sulkavalainen ja toiminut nuohoojana kotipaikkakunnallaan jo muutaman vuoden ajan palkkatyönsä ohessa. Nuohoustodistus on hyvä pitää tallessa, sillä sen avulla voi tarvittaessa osoittaa, että rakennuksen nuohouksesta on huolehdittu asianmukaisesti. Nuohousvuorossa oli Antti Seppäsen omakotitalon piippu