3 Mökkiläiset viihtyivät Vilkaharjulla jo kivikaudella s. 16 Saimaa ja Sulkava, Suursoudut. vuosikerta | Irtonumero 2,00 € 9 770782 658003 ISSN 0782-6583 Soudut onnistuivat koronan varjossa s. päivänä 2021 | N:o 28 | 59. Sulkavalaisuuden asianajaja Torstaina heinäkuun 15. 14 180 linnunpönttöä pitää rengastajan kiireisenä keväisin s
Iso talo soveltuu majoituskäyttöön, etätyötiloiksi, perhekodiksi tai vaikka ison perheen kodiksi. Mökkilomaa Saimaan rannoilla www.rallinlomamokit.fi | Kaisa Ralli 0400 845 925 Meiltä myös paljukärryn vuokraus! Motelli * Ravintola MUIKKUKUKKO 050-4727173, Sulkava Muikkukukko avoinna ke–to 12–19, pe–la 12–22, su 12–18. lee Suomi VERKKOKAUPPA auki osoitteessa k-kauppa.fi/kauppa. 0400 985 117 www.veneveistamoparkkinen.fi VENEVEISTÄMÖ PAULI PARKKINEN Uusi malli uisteluun, ongelle, kuntoiluun 39v P. Meiltä voit myös vuokrata SUP-lautoja, sähköavusteisia FATBIKEJA ja PALJUKÄRRYN. 015-471 203 Terveiset ja kiitokset soutajille oman kylän kaupasta! Näkemiin ensi vuonna! w Alko avoinna: ma–to 9–18 pe 9–20 la 9–16 su suljettu Pihalla Otto Plus -automaatti! 90 95 kg kg Tarjoukset voimassa TO–SU Palvelemme ma–la 7–21 su 9–21 Nektariini 1kg Espanja Pakastusrasiat Nakkipiilo grillisalaatilla 90g Ruodoton kirjolohi. leepihvit 99 1 rs Ilman korttia 1,49–1,59/pkt (Säästä 0,18–0,38€) ja vehnäpatongit 2 kpl/300g 50 1 2 pkt (2,50€/kg) Yksittäin 0,79€/pkt (2,63 €/kg) Lörtsypojat Savonlinna Toteuta unelmasi ja muuta Sulkavalle! Ollinpolun Matkakoti etsii uutta omistajaa. 0400 428 646 | heikki.joskitt@gmail.com Uutuutena erittäin vakaat ja hyvin kantavat Laaka-laitu rit useita kokoja Kysy tarjous! Veneveistämö T:MI HEIKKI JOSKITT kalaveneet moottoriveneet kilpaveneet ym. 23 15 Kaikki pitsat 8,90€/kpl PERJANTAINA PITSAPERJANTAI KLO 13–17 80 2 2 pkt Varosen puutarhan kukkaja varhaiskaalia Sulkavalta OMASTA UUNISTA 99 kpl (11,00€/kg) Esipaistetut sämpylät 6 kpl/300g Naudan ulko. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 2 teemanumero SaimaaKolkonmäentie 180 58720 Kaartilankoski Puh. PALVELUTISKISTÄMME Meillä voit pelata Veikkaus-pelejä, esim. Tiedustelut: ollinpolunmatkakoti@gmail.com Caravan ja leirintäalue historiallisessa ympäristössä Saimaa Geopark partner Täysin hiilidioksitonta sähköenergiaa jo 1800-luvulta lähtien Sähköautojen keskinopea latauspiste valmistuu syksyllä 2021 Lohikosken Mylly, Myllytie 147, Lohilahti www.lohikoskenmylly.. Kenoa ja Lottoa! Tarjoukset myös K-Market tarjouslehdestä! Meidät löydät myös FACEBOOKISTA ja INSTAGRAMISTA Puh. Nautitaan kesästä yhdessä! 35 € / 3 KK -LEHDEN TILAA KÄTEVÄSTI: KESÄTARJOUS www.sulkavalehti.fi , 015 471 544 tai toimitus@sulkavalehti.fi Lukemista kesäpäivii n Sulkavalta ! Voimassa 31.7.2021 saakka! www.sulkavalehti.fi. Tarjolla lounas ja a la carte
Välineitä purkamassa olivat sunnuntaina Heikki Sahlberg (vas.), Juho Hämäläinen, Timo Pekkarinen ja Juho Keinänen. 050 430 3333 Sähköposti eki@artdecosulkava.com Alanteentie 9, 58700 Sulkava TERVETULOA NAUTTIMAAN RAVINTOLA ALANTEEN SUUREN SUOSION SAANEESTA NOUTOPÖYDÄSTÄ sekä suussa sulavista pizzoista ja leivonnaisista. Nyt soutajilla on ollut sandaaleja jaloissa, ja ne ovat aiheuttaneet hiertymiä ja rakkoja. Bändit tykkäsivät ja kehuivat akustiikkaa, joten työhön voi olla tyytyväinen. Niin kuulutukset kuin muukin äänentoisto sekä musiikki, valot ja miksaus ovat tärkeä osa onnistunutta tapahtumaa ja tunnelman luojaa. 54. Helteinen lauantai työllisti ensiavussa Perjantaina ja lauantaina soutustadionin ensiapupisteessä päivystivät lääkäri Kati Auvisen kanssa Savonlinnan seudun ensihoito ry:n työntekijät. Tiedustele hotellipakettejamme!. Rakennustyön toteuttivat sulkavalaiset kädentaitajat Veijo Liukkonen ja Jari Mikkonen. Lauantai olikin sitten työntäyteinen. Suursoutuihin Saimaalle lähti 1 614 soutajaa. Talkooväkeä tarvitaan tapahtuman jälkeenkin, kun kaikki tilat siivotaan kuntoon. Juomiakin meiltä käytiin kyselemässä. Soutajamäärään voi näissä olosuhteissa olla tyytyväinen, summasi Makkonen helteisen viikonlopun tunnelmia. He ovat palveluhenkisiä, kohteliaita, osaavia ja heidän työhönsä voi luottaa, kiitteli myös Outi Piik. Äänipuolesta Bluesoundsissa vastaa Juho "Keke" Keinänen, valotekniikasta Heikki Sahlberg, joka on myös kuvatekniikasta vastaavan toimitusjohtajan Timo "Pyry" Pekkarisen vasen käsi. teemanumero Saimaa3 Onnistuneet soudut koronan varjossa Korona koetteli myös Sulkavan Suursoutuja, ja tapahtuma peruttiin ensimmäistä kertaa kesällä 2020. – Talkooväen saaminen oli tänä vuonna haasteellista. Soutujen äänentoistosta kaikkinensa vastaa Bluesounds Oy, jonka toimintaa soutuorganisaatio kiitteli erinomaiseksi. Ruokailu työllistää jo paljon ennen soutuja, soutujen aikana ja jälkeen. Jos oli kuumaa ulkona ja vesillä, ei keittiössä ollut yhtään viileämpää. Lenkkitossut ovat parempi vaihtoehto soutuun, ja sukat pitää myös olla jaloissa, opasti Hytönen. Talkooväkeä tarvitaan ruokailussa kaikkein eniten. Tyytyväisiä ovat olleet niin soutajat kuin paikalla ollut yleisö. Sulkava-seura ry kiittää soutajia, melojia, soutuvieraita ja talkoolaisia vuoden 2021 souduista! Nähdään ensi vuonna! Eki Mikkonen, puh. – Yhteistyössä järjestäjien kanssa tämä suunnittelu tehtiin. Rakot ja hiertymät työllistivät ensiapua eniten. – Tanssilavan kulmassa ollut lava oli liian pieni, eikä esiintyjille nyt tarvitse jatkossa vuokrata erillistä esiintymislavaa. – Ruokalajit valittiin niin, että ne tarvittaessa olisivat helpot siirtää myös ulkoruokailuun, jos tilanne olisi sitä vaatinut, kertoi Takaneva. Kaikki järjestelyt toteutettiin mahdollisimman terveysturvallisesti. Hotelli ja muut palvelut avoinna 24/7: -Ravintolapalvelut, kokoukset ja juhlatilaukset -Saunan käyttö ennakkovarauksella -Itsepalvelupesula ennakkovarauksella -Kulkemus-veneilykeskuksen laituripaikkojen varaus. – Perjantai oli rauhallinen päivä, tuuli jonkin verran. – Helle kyllä näkyi ja tuntui soutajissa. Seija Hytönen, Markku Kankkunen ja Ossi Vihavainen olivat valmiina auttamaan monenlaisissa pulmissa. Juomat loppuivat monelta kesken, ja noin 30 henkilöä tarvitsi jonkinlaista nesteytystä ja rakkojen hoitoa. Sulkavan Suursoudut 7.–10.7.2022 www.suursoudut.. S ulkava-seuran puheenjohtaja Matti Makkonen oli sunnuntaina aamupäivällä huojentunut mies. Suursouduissa tarjolla. – Se on huipputyötä joka paikassa täällä näiltä miehiltä. – Muutama enemmän olisi voinut olla, mutta kyllä hyvin selvittiin. Tämä uusi on nyt kyllä kaikin puolin hieno, ja sitä voidaan vuokrata muihinkin tapahtumiin täällä, kiitteli Makkonen. Ruokalajeja oli vain yksi, stadionilla kinkkukiusaus ja Varvirannassa makaronilaatikko. Nesteytystä ja rakkoja Rantasalmen SPR:n ensiapujoukko päivysti lauantaiaamuna Hakovirralla kolmen hengen voimin. – Pääsääntöisesti kaikki meni hyvin. Soutujen pääemäntä Virpi Takaneva totesi kesäöiden olevan melko lyhyitä tapahtuman aikaan. Uuden esiintymislavan avajaiset Jotain uuttakin oli 53. Korona vaikutti tietysti vielä järjestelyissä nytkin. Meillä on hommissa päivittäin noin 50 henkeä, eli suurin talkoojoukko, kertoi Takaneva. Muutama tapaus oli nesteytystä vailla, kertoi Jonna Niiranen. Uusi esiintymislava, joka rakennettiin rantamakasiinin päähän, sai ensikasteensa ja todettiin kaikin puolin mitä parhaimmaksi. Lavan suunnittelu on tapahtumateknikko Juho "Piispa" Hämäläisen käsialaa. Positiivista oli myös se, että 1 614 soutajan joukossa oli mukana peräti noin 350 ensikertalaista. – Pieniä yllätyksiä ja ongelmia tulee aina, ja kyllä sitä vaan kahden vuoden aikana jotain on unohtanutkin, totesi seuran sihteeri Outi Piik realistisesti. Nyt koronan jälkimainingeissa 53. – Meillä on tähän saakka ollut 47 tapausta, joista jalkarakkoja 16 tapausta. Talkoolaisiakin oli hommissa riittävästi, vaikka rekrytointiprosessi käynnistyi vähän myöhään, kun tapahtuman toteutuminen oli epävarmaa. Samaan aikaan ajettu pyöräilytapahtuma ei Makkosen mukaan häirinnyt soutuja ja sen järjestelyjä. – Olemme kiertäneet Varvirannassa ja Kartussa myös. Pääemännän kesäyö on lyhyt Ruokailu on tärkeässä roolissa kaikissa liikuntatapahtumissa. Työntäyteinen päivä oli neljälle siellä työskennelleelle ensiavun ihmiselle, Niiranen toteaa. Puheenjohtaja Matti Makkonen oli tyytyväinen. Se kertonee osaltaan, että soutukipinä ei välivuoden jälkeen ole sammunut. Meiltä on mukana kaikkiaan kahdeksan henkeä. Pirjo Valkasmaa Ihan parasta sakkia! Soutustadionilla on nyt esiintymislava, jota esiintyneet bändit kiittelivät kaikin puolin onnistuneeksi. Nämä äänentoiston huippumiehet tulevat Kuopiosta ja Bluesounds Oy:stä. Jakelu oli tänä vuonna helpompaa, kun vain kolme linjastoa oli käytössä. Se on uutta, yleensä rakot tulevat käsiin. Osa nesteytettiin suonensisäisesti, osa suun kautta. Ravintola avoinna päivittäin kello 11–16. Takana on kuukausien soutaminen ja huopaaminen koronarajoitusten kurimuksessa ja soututapahtuma onnistuneesti ohi. Paahteinen ja tuuleton sää uuvutti soutajia
Vaikka huippuvuosista on osallistujamäärissä tultu roimasti alas, tuntuu 2 000–3 000 osallistujan soututapahtuma tämän kokoiselle paikkakunnalle oikein sopivalta. Päivän sana Anna Jumalalle uhriksi kiitos, täytä lupauksesi Korkeimmalle. Kuten soutujen suojelija Tero Tiitu totesi, toinen välivuosi peräkkäin voisi olla kovempi kolaus. Jumalanpalvelus ja seppeleen lasku sankarihaudoille, ruokailu soutustadionilla ja klo 13.00 juhlatilaisuus soutustadionilla. Sulkavan Martat: Kahviovuorot ke 14.7 Martat, to 15.7 Eläkeliitto, pe 16.7 Ihmekollektiivi, la 17.7 Sulkavan Karjalaseura, ma 19.7 Opistolaisyhdistys, ti 20.7 Kaartilankosken näytelmäpiiri, ke 21.7 Eläkeliitto. Pirjo Roinila Palstalla ajatuksiaan jakaa Sulkavan seurakunnan työntekijöiden lisäksi joukko vapaaehtoisia kirjoittajia. mennessä. Hiljaisuudessa. -LEHDEN -teemanumero ilmestyy keskiviikkona 1.9. Aineistot pe 27.8. Opetuslapset näkivät omin silmin kolmen Pyhän kohtaamisen. Tiesitkö, että Sulkavalla oli kesäasukkaita jo kivikaudella. Lämmin kiitos kaikille muistaneille. V.A. Veneilijä puolestaan pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin ei autolla pääse, ja satamia Saimaalta löytyy enemmän kuin on aikaa niitä koluta. Lue lisää siitä sivulta 6. Lisää Tero Tiitun ajatuksia voit lukea sivulta 7. Se tuo paikkakunnalle elämää, mutta joka paikka ei kuitenkaan ole tukossa eivätkä suurten massojen tuomat lieveilmiöt, kuten sotkeminen ja rellestäminen, ole niin pahoja. 12.6.2021 Imatra Mun sydämeni tänne jää, se aina lähelläsi on. OTA YHTEYTTÄ, TEHDÄÄN TYÖSI JA TUOTTEESI TUNNETUKSI! 015 471 544 | toimitus@sulkavalehti.fi tai ilmoitukset@sulkavalehti.fi Aurinko nousi tänään 3.50 ja laskee 22.34. Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Kirvespelit kuntalaisten olohuoneessa, miehet kuukauden ensimmäinen torstai klo 12.00 ja naiset kuukauden viimeinen torstai klo 12.00. Kaksin tai jopa yksin. Samana viikonloppuna, kun soutajat kiersivät Partalansaarta, kiersivät pyöräilijät Saimaata Saimaa Cycle Tourin merkeissä ja piipahtivat Sulkavallakin. Yhdistyksen 50-vuotisjuhla ja piirin kirkkopyhä sunnuntaina 29.8. Pandemia on meitä eristänyt puolisentoista vuotta, mutta kesä houkuttaa liikkumaan, kiipeämään tunturille, liukumaan laineille tai vaeltelemaan erämaissa. Kirkastusvuoriretkellä Jeesuksella oli poikkeuksellisesti mukanaan lähimmät opetuslapsensa. Entä millaisia mysteerimerkintöjä löytyy Tyyrsaaresta. Se tarkoittaa siis reilua viidesosaa osallistujista. Koskenniemi Nimipäivät Tänään torstaina Rauni, Rauna, perjantaina Reino, Rene, lauantaina Ossi, Ossian, sunnuntaina Riikka, maanantaina Sari, Saara, Sara, Sarita, Salla, Salli ja tiistaina Marketta, Maarit, Maaret, Margareeta, Reeta ja Reetta. Jututimme Lohilahden laiturissa liperiläisiä Riitta ja Jarmo Pelliä. Se selviää sivuilta 14–15. Vaikka soutajamäärä, reilu 1 600 soutajaa, oli huomattavasti viimekertaista vähäisempi, oli kirkonkylällä selkeästi enemmän porukkaa kuin muina kesäviikonloppuina olematta silti kuitenkaan täysin tukossa. Tervetuloa tapahtumiin! Rakkaamme Kaarlo Kalevi LÖPPÖNEN s. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 4 teemanumero SaimaaPäivän kierto Pääkirjoitus Viikon sana Yhdistystoiminta 15.7.2021 On aika N iin se vain on, että jokainen meistä tarvitsee ja kaipaa omaa oloa, rauhaa ja hiljaisuutta – ei vain murkkuikäinen ja omaa itseään etsivä. Lue sivulta 13, mikä on heidän suosikkisatamansa Saimaalla. Tiitu myös kiitteli tapahtumassa sitä, että mukana ovat sulassa sovussa niin huippu-urheilijat kuin harrastelijatkin. Taivaallinen kosketus on jotain sellaista, jossa voi todella sanoa: Minun on tässä hyvä olla. *** Perinteisen soututeeman lisäksi tämä soutujen jälkeinen Sulkavalehti on tällä kertaa myös Saimaa-teemanumero, johon olemme koonneet Saimaaja luontoaiheisia juttuja. On aika olla itsen kanssa. Antoisia lukuhetkiä Sulkava-lehden Saimaa-teemanumeron parissa! Tea Ikonen Päätoimittaja tea.ikonen@sulkavalehti.fi. 50:14 Mietelause Iloisuuden edellytys ei ole onni vaan rohkeus. mennessä. Joskus Genesaretinjärven rannalle, joskus ylös vuorelle tai muuten hiljaiseen paikkaan. Jatkuvuuden kannalta on myös hyvä, että soudut nyt järjestettiin. Hänen oli saatava olla yksin tai sitten kaksin Isänsä kanssa; rukoiltava, kuunneltava ja keskusteltava. Positiivista on myös se, että soutuorganisaation mukaan osallistujista noin 350 oli ensikertalaisia. Hetkiä, jossa on läsnä Pyhä, jossa on läsnä taivaallinen voima, joissa on läsnä enemmän kuin minä itse. Hänen oli päästävä yksinäisyyteen. Soudut toivat eloa S ulkavan Suursoudut toivat jälleen viikonloppuna eloa paikkakunnalle. Se oli hänelle voiman lähde. 6.5.1939 Sulkava k. Maaja metsätalous Ilmoitusvaraukset pe 20.8. Ps. Se oli yllättävää ja odottamatonta, mutta samalla jotain, mikä pani Pietarin huudahtamaan: ”Opettaja, on hyvä, että me olemme täällä.” Edellisen raamatunkäännöksen mukaan: ”Mestari, meidän on tässä hyvä olla.” Jokainen meistä tarvitsee myös näitä kirkastusvuorihetkiä. Jeesus oli niitä ihmisiä. Hän oli ihan oikeasti voimaantumassa ja vahvistumassa omassa tehtävässään. Juha Vainio Syvästi kaivaten Teijo perheineen Vesa perheineen Mirja Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 10.7.2021 läheisten läsnä ollessa. Se ei ole aivan vähäinen määrä
Tehtävälistalla on myös työskentely vasta valitun kunnanvaltuuston kanssa. Juho Järvenpään mukaan luottamushenkilöiden tuki on kunnan johdolle hyvin tärkeää. Torstaina heinäkuun 15. Uuden valtuuston kanssa on myös tarkoitus käydä läpi kuntastrategiaa, joka antaa kunnalle suuntaviivat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Järvenpää toteaa tuntevansa aidosti, että Sulkavalla hänellä on takanaan kunnan tuki, eikä hänellä ole nyt aktiivista hakua pois Sulkavalta. Olemme sen kyllä veneillessämme itsekin todenneet. Sulkavalla paljon potentiaalia Järvenpään mukaan myös Sulkavalla on paljon potentiaalia. kunnanjohtajana Iitin edellisen kunnanjohtajan Riku Rönnholmin irtisanoutumisesta lähtien. Iitin kunnanvaltuusto valitsi Salosen kunnanjohtajaksi tiistai-iltana 6.7. Hän toteaa olevansa helpottunut, ettei tullut valituksi, vaikka häviäminen harmittikin hetkellisesti. Virtanen on puhunut rajoitusten tarpeellisuudesta jo vuosia, mutta asiaan ei ole tartuttu. – Olen nähnyt, kun venesataman vieraat lähtevät uimaan, eivätkä he välttämättä tiedä, että siinä on väylä ja liikennettä. – Olen iloinen, että saan jatkaa meidän menestyvän kuntamme johtajana ja viedään jatkossakin asioita eteenpäin tarmolla, hän kiitteli. Rajoitukset ovat varmasti paikallaan turvallisuuden takaamiseksi, toteaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli. Toivon, että Jarkko Salonen saa taakseen mahdollisimman hyvän tuen. Uimareita liikkuu näillä kaikilla alueilla myös. Järvenpää kokee, että Sulkavan kunnassa on hyvä työskentelyilmapiiri viedä mainittuja hankkeita eteenpäin. – Hakemus rajoituksista on lähetetty 17.6.2021 Traficomiin, ja sieltä on saatu vastaus, että asia otetaan käsittelyyn mahdollisimman pian. Strategiaan liittyen Sulkavalla toteutettiin keväällä kuntalaiskysely, jota uuden valtuuston kanssa on tarkoitus perata elokuussa. Veneiden ja skoottereiden kovat nopeudet ovat kapeassa väylässä turvallisuusriski. Virtanen pitää rajoituksia alueella ehdottomasti tärkeinä niin turvallisuuden kuin kaikkien viihtymisen kannalta. Myös veneluiska on runsaassa käytössä kesän aikana, eivätkä veneilijät välttämättä osaa huomioida uimareita. – Päätin sitten tehdä valtuustoaloitteen, koska silloin asia on käsiteltävä. Malttia Uitonvirran veneliikenteeseen Sulkavan kirkonkylää elävöittävä Uitonvirta mahdollistaa veneliikenteen aivan kirkonkylän keskustaan. SDP:n valtuustoryhmä jätti 10.5.2021 kunnanvaltuustoon aloitteen nopeusrajoituksen (10 km/h) ja aallokontekokiellon saamiseksi soutustadionilta Tiittalankoskeen saakka. päivänä 2021 Järvenpää jatkaa Sulkavan kunnanjohtajana Iitin kunnanjohtajakisassa loppusuoralle pääsivät Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää ja Iitin kunnan talousja hallintojohtaja Jarkko Salonen. Hilkka Virtasella on Pirjo Valkasmaa vierasvenesataman vieressä asuvana, paljon vesillä liikkuvana purjehtijana ja innokkaana kuntouimarina ensikäden näkemys alueen veneliikenteestä. Tästä voi luonnollisesti syntyä vaaratilanteita muille rantaalueen ja vesistön käyttäjille. V eneliikenteestä aiheutuu myös haittoja, varsinkin jos vauhti vesillä on liian suuri. Järvenpää toteaa, että tuki kunnanjohtajalle on äärimmäisen tärkeä asia, eikä kunta menesty, jos johdolla ei ole luottamushenkilöiden tukea. Siellä lapsilla on rajattu uima-alue, mutta aikuiset haluavat uida sen ulkopuolella. – Uin pitkää matkaa rannassa, ja käytän itse uidessani uimapoijua, jotta näkyisin. kokoontunut Iitin kunnanhallitus oli esittänyt Järvenpäätä kunnanjohtajaksi tiukasti äänin 5–4, mutta Iitin kunnanvaltuuston kokouksessa suoritetussa tiukassa lippuäänestyksessä äänet kääntyivät täpärästi Salosen hyväksi 14–13. Aikaisemmin muita vesialueita koskevista kielloista ja rajoituksista päättivät ELY-keskukset, mutta vesiliikennelain voimaantulon myötä 1.6.2020 myös nämä päätökset siirtyvät Traficomille. Kunnanhallitus hyväksyi aloitteen yksimielisesti, ja se lähetettiin jatkovalmisteluun. Kapea väylä ja paljon käyttäjiä – Kyllähän se kapea väylä on, ja liikennettäkin on runsaasti. pidetyssä kokouksessaan. – Lähdetään varmistamaan, että uudella kunnanvaltuustolla on mahdollisimman hyvät työskentelyvalmiudet seuraavalle 4-vuotiskaudelle. Hopeasija tuntui kultaa paremmalta – Iitin kunta päätti, että jatkan Sulkavalla, Järvenpää kommentoi päätöstä. – Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä kuntaan tulevista investoinneista. Tuntuu, että hopeamitali oli tässä tapauksessa parempi kuin kultamitali. – Elokuussa alkaa aikamoinen tohina Etelä-Savon hyvinvointialueen osalta. Monet ottavat vauhtia vasta, kun väylä levenee, kiittelee Virtanen.. Yhdeksi esimerkiksi hän nostaa kuntaan Tea Ikonen rakennettavan aurinkosähköpuiston, jolle on löydetty investori. Sain myös oman ryhmäni tuen aloitteelle, kertoo nyt pitkän uran kuntapolitiikassa päättävä Virtanen. Arvioin, että valinta meni niin täpärälle, että Iitin kunnanjohtajan työssä aloittaminen ei olisi tullut olemaan kovin helppoa. Toki uimarinkin on otettava vesiliikenne huomioon, toteaa Virtanen. J uho Järvenpää jatkaa Sulkavan kunnanjohtajana. Hakemus Traficomiin laitettu Vesiliikenteelle voi hakea kieltoja ja rajoituksia Traficomista, joka hoitaa kaikkien vesialueiden kieltoja rajoituspäätökset. Uitonvirran ja Alanteen alueella on useita venelaitureita, niin kunnan kuin yksityistenkin, vierasvenesatama, soutustadion ja Alinanniemen uimaranta. Lisäksi toinen suuri investointihanke on liikuntahallin peruskorjaus, joka myös etenee. Veneellä liikkuvat pääsevät asioimaan liki kauppoja ja muita palveluja. Iso juttu on myös soteuudistus. Jos rajoitukset hyväksytään, kunta tulee huolehtimaan rajoitusten merkinnästä alueelle. Kun Kuumienkivien alueelle rakennetaan, myös sinne voi tulla lisää laitureita. – Kun asia on tullut julkisuuteen, olen ollut jo huomaavinani, että käytös on muuttunut ja veneet hidastavat, kun tulevat Kulkemuksen kohdille. Varsinkin aluetta tuntemattomille uimareille väylä ja sen liikenne voi olla turvallisuusriski. Salonen on toiminut Iitin kunnan hallintoja talousjohtajana vuodesta 2017 lähtien sekä vt. Alueella ei ole nopeusrajoituksia eikä aallontekokieltoa. Hilkka Virtanen kertoo ilokseen jo huomanneensa muutosta veneilijöiden käytöksessä. – Iitti oli kiinnostava kunta, jossa on paljon potentiaalia. Keskiviikkona 30.6. Asiassa on saatu natsaamaan kohdalleen kaikki maaja kaavoitusasiat. Niin tämän alueen kuin myös Alinanniemen uimarannan turvallisuuden vuoksi näen rajoitukset tarpeellisena. En valitettavasti pysty sanomaan käsittelyaikaa, kertoo asiaa valmistellut kiinteistöpäällikkö Antti Hulkkonen. – Kun Iitin kunnanhallitus päätyi esittämään minua kunnanjohtajaksi täpärästi äänin 5–4, luin siitä, että kunnanjohtajan valinta oli politisoitunut. Niin paikalliset kuin vierasveneiljätkin ovat huomioineet, että alueella ajetaan usein liian lujaa ja suuria aaltoja tehden. Iitin kunnanjohtajan virkaa hakenut Järvenpää pääsi valintaprosessissa loppusuoralle yhdessä Iitin kunnan talousja hallintojohtaja Jarkko Salosen kanssa, mutta Iitin kunnanvaltuusto valitsi Salosen kunnanjohtajaksi tiistai-iltana 6.7. Alinanniemen uimarannalla on lapsille rajattu uima-alue, mutta uimareita on myös sen ulkopuolella
Elokuun loppuun asti ennakkoilmoittautuminen maksaa 100 euroa. Ohjaajia todella tarvittiin, koska suursoudut toi paikkakunnalle paljon väkeä, joka liikkui edestakaisin kirkonkylän alueella. Hienoa nähdä nuoria hommissa.". – Järjestäjien toiveen mukaisesti noin 250 kiloa on makaronilaatikkoa tehty. Avoin tapahtuma, ei kilpailu Kyseessä ei ollut kilpailu vaan avoin tapahtuma kaiken tasoisille pyöräilyn harrastajille. Ensimmäiset pyöräilijät polkaisivat parinkymmenen hengen ryhmässä paikalle noin 22.10. Eräs mies totesi, että ei löydä muuta sanomista kuin että jäi ilman riisipiirakkaa taukopaikalla. Ensi vuonna reitti ei tulekaan siis Sulkavan kautta, mutta ei huolta, palaamme tänne kyllä sitten seuraavana vuonna, kertoi Juho Suikkari uusista suunnitelmista. Äkkiä juomaa pulloihin, banaanit mukaan ja sämpylät suupielessä matkaan. Viimeiset pyöräilijät saapuivat maaliin lauantaina kello 14. Järjestäjät uskovat hyvin järjestetyllä pyöräilyn suurtapahtumalla olevan myös yhteiskunnallisesti merkittävä vaikutus paitsi terveyttä edistävän Pirjo Valkasmaa pyöräilyharrastuksen kasvattajana, myös reitin varrelle taloudellisesti. Jos olivat järjestäjät tyytyväisiä, myös pyöräilijät viihtyivät Saimaan maisemissa. "Erityiskiitokset Lumon talkooporukalle. On hieno reitti! – Hyvältä tuntuu, totesi ensimmäisten joukossa Sulkavan huoltopisteellä piipahtanut Mika Halmela. Pitkäkestoiseen liikuntaan sopivan hiilihydraattipitoisen aterian järjestäjien toiveen mukaisesti valmisti Kati Asikainen Pijot-ravintolasta. Sen suurempia aikatavoitteita ei Porvoosta kotoisin olevalla Halmelalla ollut. – Vielä pitkään kesäkuulle oli epävarmaa, voimmeko tapahtumaa toteuttaa, sanoi Suikkari. Huoltopisteitä reitillä oli useita, joista kahdessa oli tarjolla lämmin ruoka. Ihan erityiskiitokset haluan välittää Sulkavalle Lumon talkooporukalle. – Kaikki 400 kiloa makaronilaatikkoa teki hyvin kauppansa. Kuntopyöräilijöitä tässä ollaan ja ihan omaksi iloksi harrastetaan. Reitin oli suunnitellut maantiepyöräilyn kolminkertainen Suomen mestari ja tapahtuman järjestäjiin kuuluva Juho Suikkari yhdessä tapahtuman lähettilään, kansainvälisen ammattilaispyöräilyn korkeimmalla tasolla kilpailevan Jaakko Hännisen kanssa. H yvin tyytyväisiä olemme tapahtuman sujumiseen, kun ensimmäistä kertaa tätä järjestettiin ja haastavissa olosuhteissa, kertoi tapahtuman järjestelyistä ja suunnittelusta vastuussa ollut pyöräilijä Juho Suikkari. Pyöräilijöiden turvallisuutta Uitonrinteessä kohti Savonlinnaa oli varmistamassa 11 liikenteenohjaajaa, joilla riitti työtä pitkälle puolen yön jälkeen. Mika Halmelalla oli varmuuden vuoksi mukana omat huoltojoukotkin. On mahtava nähdä nuoria talkoolaisia töissä ja tukea yrittäjähenkisiä opiskelijoita, kiitteli Suikkari. Yötön yö, Saimaa ja pyöräily Nämä kolme elementtiä tarjosivat kuntoilijoille ennenkokemattoman luontoja kuntoiluelämyksen. Pääreitin lähtöja maalipaikka oli Imatra, ja reitti kulki Puumalan, Sulkavan, Savonlinnan, Punkaharjun ja Ruokolahden kautta. Monipuolinen reitti oli kuntopyöräilijän mieleen. Kaikki saivat Saimaa Cycle Tour -mitalin ja pyörän takavalon. Kilpailuhan tämä tapahtuma ei ollut, mutta kiirettä piti kuitenkin. Talkooväelle suuret kiitokset! Juho Suikkari haluaa kiittää etenkin tapahtumassa mukana olleita talkoolaisia. Ensi vuonna tapahtuma järjestetään 8.–9. – Todella hieno reitti tämä on. Kaikki meni. Ensimmäistä kertaa järjestetty Saimaa Cycle Tour houkutteli maailman kauneimpiin järvimaisemiin ja yöttömän yön taikaan reilut 1 000 pyöräilijää kymmenestä maasta. heinäkuuta ja reitti tulee vähän vaihtumaan. Nyt on asiasta innostuneilla mahdollisuus päästä reissuun edullisemmin. "Todella hieno reitti tämä on..." Porvoosta kotoisin oleva Mika Halmela peukutti tapahtumaa ja hienoa reittiä Saimaan ympäri. Pisimmän reitin, 285 km, nopein pyöräilijä ajoi aikaan 7 tuntia ja 18 minuuttia, keskinopeuden ollessa 39 kilometriä tunnissa. Huoltopisteellä oli tarjolla myös urheilujuomaa, sämpylöitä, kahvia ja banaaneja sekä hierontapiste. En ole aiemmin täällä pyöräillytkään. Lapset oli myös huomioitu hienosti tapahtumassa. Nälkä ei kuitenkaan jäänyt, nauroi Suikkari. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 6 teemanumero SaimaaEnsimmäisten pyöräilijöiden piipahdus Sulkavan taukopisteellä keskuskoululla oli nopeatempoinen. – Positiivista palautetta on saatu paljon pyöräilijöiltä. Heitä oli huoltopisteillä ja liikenteenohjauksessa noin 250 eri puolilla reittiä. Tapahtuman pääreitin pituus oli noin 285 kilometriä, jonka suorittamisen maksimiaika oli 18 tuntia. –Talkoolaiset ansaitsevat kiitoksen kaikkialla. Koko reitti ajettiin pitkin asfaltoitua maantietä, ja reitin varrella oli useita juomaja välipalapisteitä sekä lämmintä ruokaa. – No, kunhan maaliin pääsee. Lasten pyöräily 3,5 kilometriä lähti Imatrankoskelta kaupungintalolle. Lyhyemmät reitit olivat Jaakon kierros, 82 kilometriä ja Ruokolahden kierros, 36 kilometriä. Ehkä ensi vuonna sitten, sanoi Ruuskanen. – En itse uskaltanut vielä lähteä mukaan, kun vasta tänä keväänä hankin pyörän. Myös autoilijat huomioivat kiitettävästi pyöräilijät liikenteessä. Sulkavalla ateria nautittiin keskuskoululla. – Saimaa on niin iso ja uskomaton järvi, että se mahdollistaa reitin vaihdonkin. Ruotsin perinteikäs Vätternjärven ympäriajo houkuttelee vuosittain paikalle lähes 30 000 osallistujaa, eivätkä järjestäjät näe mitään syytä, miksi Saimaa ei voisi olla yhtä houkutteleva. Melkeinpä lennossa pyöräilijät nappasivat juomat ja jatkoivat sämpylät suussa rivakasti matkaa. Kaikki eivät lämmintä ruokaa syöneet, ja kärkijoukko sujahtikin ohi Sulkavan huoltopisteellä käymättä. Hyvää palautetta on saatu hyvästä palvelusta ja iloisesta ilmeestä taukopaikoilla. Puoliso Paula Ruuskanen seurasi autolla miehensä perässä ja varmisti huollon toimivuuden. Tähän määrään upposi 25 kiloa jauhelihaa ja 30 kiloa makaronia, kertoi Asikainen. Hauskaa tällä reissulla on ollut, totesi Halmela
Seuraavaksi Tiitua kysyttiin vuoden 2020 soutujen suojelijaksi, mutta tapahtuma siirtyi koronapandemian vuoksi vuodella. Tällä kertaa ystävykset osallistuivat retkisoutuun meloen. Soutuviikonlopun helle ei miehiä järvellä pahemmin vaivannut, mutta kuumuuden tunsi heti rantauduttua. Tero Tiitu • Salibandyn pitkäaikainen maajoukkuepelaaja ja kolminkertainen maailmanmestari • Koulutukseltaan diplomiinsinööri ja kauppatieteiden maisteri • Työskentelee tällä hetkellä projektipäällikkönä liikkeenjohdon konsultointiyritys Augustilla • Ylen aamun Jälkihikiohjelman asiantuntijajäsen • Sulkavan Suursoutujen suojelija 2021 – Kun kysymys tuli, vaikea siitä oli kieltäytyä. Souduissa Tiitun mielestä on hienoa muun muassa se, että tapahtumassa ovat sulassa sovussa harrastajat ja huippu-urheilijat. – Hienoa, että tapahtuma järjestettiin. Tero Tiitulla (oik.) ja hänen ystävällään Juho Moilasella on molemmilla kymmenkunta soutukertaa takanaan. – Saatiin se, mitä lähdettiin hakemaan, Moilanen sanoo. Toverusten mukaan kokemus oli hieno. – Pilke silmäkulmassa voin todeta olevani historian ensimmäinen soutujen suojelija, joka on ollut suojelijana kahtena vuonna. Suursoutujen elinvoimaisuuden vaaliminen edellyttäisi ennen kaikkea nuorempien polvien houkuttelua mukaan. kerran, Moilanen yhdeksännen. S ulkavan Suursoutujen suojelijalla Tero Tiitulla on takanaan erilainen retkisoutukokemus näistä souduista. Tiitu kiersi Partalansaaren nyt 12. Kolmas kerta toden sanoi Soutuja Tiitu luonnehtii liikunnalliseksi luontoseikkailuksi uskomattoman kauniissa Saimaan maisemissa, jota höystää hyvän ystävän seura ja perisuomalainen, leppoisa ilmapiiri. – Aika moni asia elämässä on kiinni valmistautumisesta. Miehen alla Partalansaaren kierrossa oli kulkuvälineenä tällä kertaa veneen sijasta kajakki. Tapahtuman suojelijana oleminen on hänelle kunnia-asia. Soutujen suojelijuus toteutui siis vasta kolmannella kerralla. Sitä soisi enemmän näkevän myös täällä souduissa, ystävykset toteavat. Soutujen suojelijan tehtävän Tiitu on kokenut työmäärältään melko leppoisana. Siinä mielessä tapahtuman on tietenkin tärkeää pysyä ajan hengessä ja myös pikku hiljaa uusiutua sopivalla tavalla. Molemmilla oli ennestään varsin rajallisesti melontakokemusta. He toteavat, ettei aiemmin ole ollut niin paahtavaa kuin viikonloppuna oli, mutta siitä selvisi hyvällä valmistautumisella. Hän itse osallistuu soutuihin mielellään jatkossakin. Tiitua kysyttiin alustavasti suojelijaksi ensimmäistä kertaa jo vuoden 2017 soutuihin, mutta suojelijaksi valittiinkin lopulta presidentti Sauli Niinistö Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden sekä 50. – Ei vuorosoudussa ole mitään vikaa, mutta melonta on myös hieno laji, jota harrastetaan Suomessa runsaasti. Lisäksi souduissa törmää tuttuihin soutajiin. Hän kokee, että tapahtuma vietiin onnistuneesti läpi. Hienoa tapahtumassa on muun muassa se, että siinä voivat olla harrastelijat ja huippu-urheilijat sulassa sovussa. Aiemmin vuorosoutuveneellä Sulkavan Suursoutujen retkisoutuun osallistuneet Tiitu ja hänen ystävänsä Juho Moilanen kertovat halunneensa vaihtelua. Tätä kohderyhmää puhuttelevat kenties vähän eri asiat kuin tapahtumassa nykyisin enemmistönä olevia hieman vanhempia polvia, minkä lisäksi nuoremmat tavoittaa eri kanavia pitkin. Laitoimme aurinkorasvaa paksut kerrokset naamaan, ja vedin pitkähihaisella paidalla molemmat päivät, Tiitu toteaa. Hän on ollut ennen koronaa messuilla mukana promoamassa soutuja, markkinoinut niitä, lausunut tervehdyssanoja itse tapahtumassa sekä auttanut palkintojenjaossa. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 teemanumero Saimaa7 Soutujen suojelijana oleminen on Tero Tiitulle kunnia-asia Tero Tiitulle Sulkavan Suursoudut on liikunnallinen luontoseikkailu upeissa maisemissa. juhlasoutujen kunniaksi. Maltettiin mennä rauhassa, ja hyvin huolehdittiin suojautumisesta sekä tankkauksesta. Tiitu meloi viime kesänä yhden pidemmän Tea Ikonen retken, ja Moilanen oli taittanut joitain lyhyempiä matkoja, mutta kumpikaan ei toki niin pitkää kuin Sulkavan suursoutujen retkisoudussa. Miehet pohtivat, että Suomessa ei vielä ole sellaisia olosuhteita, joita ei pystyisi valmistautumisella taklaamaan, mutta laajempi kuva siitä, mihin maailma on menossa, vetää heidät vakavaksi. – Haluan kaikkea hyvää tälle tapahtumalle. Kun osallistujamäärässä on ollut muutenkin laskeva trendi, olisi voinut olla vielä kovempi kolaus, jos olisi ollut toinenkin välivuosi peräjälkeen. Tiitu ja Moilanen ovat luonnonystäviä, ja ilmastonmuutos sen aiheuttamine myllerryksineen huolestuttaa heitä. Tiitu on iloinen, että koronapandemia ei estänyt soutujen järjestämistä enää tänä vuonna. Myös suursoutujen reitti on Tiitulle ja Moilaselle käynyt tutuksi vuosien varrella. Tiitu pohtii, miten tapahtuman ainutlaatuisen meiningin voisi siirtää tuleville sukupolville. KESTOTILAUS 75 € VUOSITILAUS 80 € 24 € Muut digilehden tilausjaksot ja hinnat: 14,00 33,00 41,00 56,00 jo voimassaoleville paperilehden kestoja vuosikertatilaajillemme TILAA DIGILEHTI! TILAA PAPERILEHTI! TILAA NYT -LEHTI www.sulkavalehti.fi /tilaukset toimitus@sulkavalehti.fi 015 471 544 www.sulkavalehti.fi /kauppa
– Moneen kirkkoveneeseen olisimme päässeet soutamaan, mutta emme luopuneet meidän välineistämme, Turkia nauroi. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 8 teemanumero SaimaaTarja ja Minna suppailivat Partalansaaren ympäri Tarja Pohjolainen ja Minna Turkia lähtivät SUP-laudoilla retkisoutuun tavoitteenaan suoriutua reissusta kahdessa päivässä. Aivan kuin olisi eri reitin soutanut, totesi Tarja Pohjolainen perjantai-iltana. Kun viikonlopun sääennuste alkoi viime viikon puolivälissä tarkentua, tuli Naukkariselle spontaani ajatus, että ehkä nyt yksinsoutu Partalansaaren ympäri olisi olympialuokan veneellä mahdollista. Naukkarisen ennätys olympialuokkien ainoalta arvokisamatkalta, kahden kilometrin matkalta, on 6,53. K äytännössä Joel Naukkarinen souti koko matkan kirkkoveneiden vauhtia ja ylitti maalilinjan ajassa 4.52.51. – Antin kanssa soudettiin joskus 10 vuotta sitten yhtenä päivän 100 kilometriä, mutta se oli 4–5 lenkin summa saman vuorokauden aikana. – Huikean hieno reissu, joka loppui valitettavasti, Turkia kommentoi. – Se tuntuu vähän siltä, että on nuoralla kävelevä trapetsitaiteilija ja joku tulee tönimään. Olympialuokan vene on hyvin kiikkerä menopeli. O li ihana nähdä maisemat etuperin. – Viimeksi olen ollut Sulkavan suursouduissa yhdeksän vuotta sitten, ja olen neljä kertaa osallistunut soutuihin: kaksi kertaa kirkkoveneellä ja kaksi kertaa pienveneellä, mutta en koskaan yksin. – Yksi porukka etsi soutajaa ja yksi tuttava ilmoitti, että minä olisin siihen hyvä. – Oli aika pitkiä taukoja, Pohjolainen nauroi. Ukkonen olisi keskeyttänyt reissun Retkisoutuun kaverukset lähtivät tavoitteenaan suoriutua Partalansaaren kierrosta kahdessa päivässä SUP-laudoilla. Naukkarinen oli tuolloin 18-vuotias. Herkkä ja kiikkerä menopeli Mutta mistä ajatus yrittää Partalansaaren kiertoa olympialuokan veneellä. Naukkarinen onkin menestynyt kansainvälisellä tasolla. Retkisoutuun SUP-laudalla kaksikko varustautui pitämällä mukana syömistä, juomista ja vaihtovaatteita. Minna Turkian ja Tarja Pohjolaisen reissu eteni hitaasti mutta varmasti. Vaikeutta lisäsivät vielä ohi ja vastaan tulevat moottoriveneet, jotka nostattivat aaltoja soutajien vastustukseksi. Pohjolainen oli hetkeä aiemmin rantautunut soutustadionille ystävänsä Minna Turkian kanssa. Siihen Turkia ja Pohjolainen ovat vastanneet: ensimmäinen. Ukkonen ei retkeä kuitenkaan uhannut, vaan sää suosi. En meinannut uskoa, että pääsen maaliin, mutta kyllä sieltä pikku hiljaa tuli se viimeinen kymmenen kilometriäkin. Sulkavan suursoudut oli molemmille ennestään tuttu tapahtuma. – Joo, kyllä lähdettäisiin uudestaan, Turkia vakuutteli. – Ei tiedä, mitä kehitellään ensi vuodeksi, vihjaisi Pohjolainen. Kilpasoutaja Joel Naukkarinen lähti soutuun olympialuokan veneellä. Ajattelin lähteä kerran, mutta nyt tuli jo yhdeksäs kerta, Turkia totesi. – Näytti olevan sen verran tyyntä, että pystyy soutamaan olympialuokan veneellä, eikä toisaalta ollut mitään tärkeitä kisoja nyt hetkeen, niin voi ehkä jotain tällaista hulluakin tehdä. Miesten avoimen sarjan kirkkovenejoukkueista vain kaksi, Takon soutajat ja Virtain urheilijoiden sekä Ikaalisten soutajien muodostama kirkkovenejoukkue ehti maaliin ennen Naukkarista. – Minulla oli varmaan ajatus, että pitää sitä soutua ainakin kerran kokeilla, Pohjolainen muisteli. Joel Naukkarinen taittoi 60 kilometriä olympialuokan veneellä. Ilmalla täytettävä SUP-lauta on paljon helpompi. Miehen viimeisimpiä saavutuksia ovat kaksi MM-kultaa, MM-hopea ja MMpronssi sisäsoudun MM-kisoista helmikuulta 2021. – Vähän aikaa saa kyllä palautua, Naukkarinen totesi. – Voisihan tämä kiinnostaa muita suppailijoita, Turkia pohti. Pohjolainen ja Turkia käyttivät matkantekoon molempina päivinä 10,5 tuntia taukoineen. Partalansaaren kierto olympialuokan veneellä osoittautui todelliseksi koettelemukseksi. Ensimmäinen tunti menikin Naukkarisella melko helposti, mutta sen jälkeen vastatuuli yltyi, ja tuli enemmän maininkeja. – Olemme molemmat innokkaita lavatanssijoita, Pohjolainen paljasti. Pidin mahdollisena sitä, että jos on hyvät olosuhteet eikä aallokkoa, silloin pystyn pitämään yllä sellaista tehoa, millä voi soutaa neljän tunnin vauhtia. Aallot pakottivat Naukkarisen pysähtymään 20–30 kertaa, jottei olisi kaatunut. Hakovirralla ei voinut vielä täysin tietää, minkälaiseen suoritukseen lähtee. Vesilinjasta se on 28 senttiä leveä, 8,6 metriä pitkä ja painaa 14 kiloa. On ollut vähän mielessä kytemässä, että olisi yksi sellainen merkkipaalu uralla, Naukkarinen muotoili. Yhdet mökkiläiset sanoivat, että lämmintä oli + 32 astetta, Pohjolainen päivitteli. Kulkuvälineinä retkisoutukaksikolla olivat veneen, kanootin tai kajakin sijasta olleet SUP-laudat. Kuva: Tuula Partanen. Vaarallisia tilanteita Matka Partalansaaren ympäri oli pisin matka, jonka Naukkarinen on yhtä mittaa soutanut olympialuokan yksiköllä. Kysymykseen siitä, voisiko souduissa olla oma sarja suppailijoille, kaksikko totesi pilke silmäkulmassa ajatelleensa, että voisivat kehitellä pilotin. – Olemme myös tehneet SUPlaudoilla yön yli reissuja, Pohjolainen sanoi. Naukkarinen paljasti soutaneensa kymmenen vuotta sitten puuvenettä Kouvolan soutajien joukkueessa ja pienvenettä Antti Kilpeläisen kanssa. Kirkkoveneiden avoimen sarjan pronssimitalisti Tornion Latu ja Polku hävisi Naukkariselle noin 16 minuuttia. Olympialuokan veneellä saaren kiertoon Lauantaiaamuna Hakovirran sillan alta starttasi 60 kilometrin koitokselle yksinäinen pienvene yhdessä kirkkoveneiden kanssa. Lisäksi Naukkarinen on kahminut kymmenittäin MC-, EM-, MMja U23MM-sijoituksia 30 parhaan joukossa, neljä opiskelijoiden arvokisamitalia, sisäsoudun arvokisamitaleita, 122 SM-mitalia, 10 suomenennätystä ja yhden maailmanennätyksen. Naukkarisen mukaan vene on hyvin herkkä, kun sen saa liukumaan, mutta aallokossa soutaminen muuttuu todella vaikeaksi. Kaksikolla oli myös omat huoltojoukot, jotka kiersivät Partalansaarta autolla ja toivat heille matkan aikana syömistä ja juomista. Turkialle suppailu tuotti yhdeksännen soutukerran, Pohjolaiselle kuudennen. Turkia muisteli, että idea lähteä saaren kiertoon SUP-laudoilla syntyi kaksikolla jollain suppailuretkellä. – Kuvastaa ehkä sitä vaikeutta, että kestää ehkä noin vuoden verran oppia pysymään sillä rennosti pystyssä. – Matkalla oli synkät hetkensä, oli vähintään auringonpistos jos ei lämpöuupumus. Suppailijat kiittelivät mökkiläisiä, jotka tsemppasivat kaksikkoa laitureilla. Temppua ei tiettävästi ole kukaan muu tehnyt ennen Naukkarista.. Turkia totesi pisimmän yhtämittaisin suppailun olleen 16 kilometriä ennen retkisoutua. Kaksikko laittoi kuitenkin koko ajan viestiä soutujen järjestäjille, missä olivat menossa, jotta heidän tiedettiin olevan edelleen menossa mukana. – Kävin vuosia sitten Oravanpesillä kokeilemassa, mutta meni vuosia, ennen kuin hommasin oman. Sen myötä päädyimme vaihtamaan lajin sellaiseen, jossa voi tavoitella kansainvälistä tasoa. Lappeenrannassa asuva Turkia Tea Ikonen Tea Ikonen puolestaan oli pohtinut kajakin hankkimista, mutta kaupunkiasunnossa sen säilyttäminen on hankalaa. – Kun startissa on tyyntä, sitä ei tiedä, mitä siellä noin pitkän matkan aikana voi tapahtua. Niiden myötä vauhti romahti. – Voitimme silloin jo heti ensimmäisenä vuonna melkein kaiken, mitä puuvenesoudussa on tavoiteltavissa. Tsemppiä satoi mökkilaituireilta Fiilikset saarenkierron jälkeen olivat molemmilla hyvät. Kirkkoveneillä soutaville ne olivat harmillisia, mutta Naukkariselle ne aiheuttivat hengenvaarallisia tilanteita. Kaverukset ovat harrastaneet lajia muutaman vuoden, pari kesää vähän innokkaammin. – Ei tajuttukaan, miten lämmin oli. – Jos olisi ollut ukkosta, olisi suppailu pitänyt keskeyttää sen ajaksi, Turkia totesi. Tuntien huhkiminen ja hikoilu vaati veronsa, ja koitoksen jälkeen Naukkarinen lepäilikin jonkun aikaa ensiaputeltassa tiputuksessa. Kaksikon mukaan retkisoudun taukopaikassa Varvirannassa kiersi sitkeä huhu, että suppailijat olisivat keskeyttäneet. Toisaalta kun niihin joutui 20–30 kertaa pysähtymään, oli aika raskasta saada se vene uudestaan liikkeelle. Pohjolainen oli kaksikosta se, joka aikoinaan hankki ensimmäisenä SUP-laudan. Reissuun kaverukset kertoivat lähteneensä tanssikunnolla. Nyt on aika iloinen olo, että pystyi soutamaan maaliin asti. – Kaikki pakattiin pusseihin, etteivät ne kastu, ja pussit olivat kiinni laudassa, etteivät ne karkaa mihinkään, Pohjolainen sanoi. Maalissa kaksikolta on kyselty, oliko kerta ensimmäinen vai viimeinen SUP-laudoilla. Entä lähtisikö mies vielä uudestaan samaan rääkkiin
Joukkue lähti torstaiaamuna retkisoutuun toivoa täynnä. Matikat ovat kotoisin Hyvinkäältä, mutta mökkeilevät Savonlinnan seudulla Kongonsaaressa. Retkisoutu on porukalle sopivat soutumuoto Retkisoutu on joukkueelle se oikea soutulaji, kun samanhenkiset ihmiset kokoontuvat viettämään kesäviikonloppua. Mies toteaa, että perämiehen homma käy eniten äänen päälle. Parasta Jukka Matikan mukaan soudussa onkin rento yhdessäolo. Lämpöä oli illassa riittämiin, mutta voittajajoukkue ei siitä kärsinyt. ja ajattelin että jotain täytyy kyllä harrastaa ja puuhata. Hyvin jaksettiin, porukka kesti hyvin. – Liikunnalliset ihmiset kokoontuvat kivan asian tiimoilta. – Meillä on 8–9 henkeä vakiporukkaa aina mukana, loput vaihtelee. Ei olla kilpailuhenkisiä, mutta kilpaa soudetaan kuitenkin, naureskeli Matikka. Vaikka soutu otetaan rennosti, kyllä pientä kisaakin aina vesillä syntyy. Jan von Bagh osaa reitin jo ilman karttaakin. Ääni on sitten kyllä soudun jälkeen muutaman päivän poissa, von Bagh naureskeli.. Pirjo Valkasmaa Tasapainoisella soudulla iltasoudun voittoon Voiton Soutajat souti perjantain iltasoudun voittajaksi ajalla 4.15,28. Yhdessäolo aloitetaan Sulkavalla jo keskiviikkoiltana, jolloin kokoonnutaan Varvirantaan yöpymään. – Alussa lähdettiin rinta rinnan Kuhin Soutajien kanssa. Silloin joutuu veneessä ihan töitäkin tekemään, summaa Matikka. Jukka Matikka on luotsannut joukkuetta nyt jo 11 kertaa. Pirjo Valkasmaa Rumpalin tahdissa S oututahti joukkueella oli varmasti kohdillaan. – Pitkästä aikaa oli tuuleton keli, ja hyvä oli soutaa. Vähän täytyy kyllä osallistua, on joskus porukkaa poistettukin, jos ei yhtään souda. – Jäin neljä vuotta sitten eläkkeelle. Jatketaan tulevaisuudessakin, ainoa huolenaihe on se, kun keski-ikä vaan porukalla nousee. Voitto mielessä Kahvakopla lähti tosimielessä uusimaan voittoaan, mutta joutui tyytymään kolmanteen sijaan. – Nytkään vene ei ole ihan täynnä, soutajia on 12. T oiseksi sinnitteli Hollolan Urheilijat -46 ajalla 4.19,18. Ei tullut sitten oikein peesauspaikkaa, ja soudettiin sitten ihan omaa soutua 10 kilometriä, kertoi Voiton Soutajien perämies Martti Mentula. – Ollaan lähes kaikki myös lavatanssijoita eli kierretään lavoilla, kertoi Jukka Matikka. Maanteitse tänne matka on pitempi. Kellään ei ollut ainakaan pahoja kramppeja, airot eivät olleet kertaakaan pystyssä, kiitteli perämies porukkaansa. Suolaa oli tällä kertaa onneksi tarpeeksi mukana. Matikan mukaan retkisoutu on siitäkin hyvä soutumuoto, että porukkaan mahtuu monenlaisia soutajia. Viime vuoden tauko soudussa ei lannistanut joukkuetta. – Sen jälkeen ruvettiin jo erkanemaan muista, eikä laskettu ketään peesiin. – Ensimmäinen osuus, tämä suora stadionilta eteenpäin, on vaikein. Peräsimessä istui Jan von Bagh Kotkasta. – On se ollut selviö. Voiton Soutajat oli 6–7 kilometriä ennen maalia kolmen minuutin johdossa. Laji on helppo ja käy kaikille. Rumpali ja laulaja on mitä parhain perämies tanssivalle porukalle. J oukkueen nimi on porukan vetäjän Jukka Matikan mukaan monen kirjoitusvirheen summakin. Myös puoliso Riitta Matikka on ollut mukana jo 10 soutukertaa. soudun verran kokemusta Sulkavalta ja niistä seitsemän perämiehen paikalla. Kyllä meillä on hauskaa yhdessä, summaa Matikka. Kuumuuskaan ei haitannut, kun ei ollut tuulta, ja oli vähän pilveä kuitenkin taivaalla. Nuoria pitäisi saada mukaan, sanoi Matikka. Joukkue tulee ympäri Suomea Muu soutujoukkue on tasaisesti ympäri Suomea. Vuoden 2019 voittaja Kahvakopla oli kolmas ajalla 4.20,02. 22 kilometrin paikkeilla repäistiin kunnolla eroa ja pidettiin keulapaikka loppuun saakka, summasi Mentula soudun vaiheita. Sieltä siirrytään sitten aamulla lähtöpaikalle stadionille. Perämiehen virkaa hoiti nimittäin tanssiorkesterin rumpali. Suola ja juoma oli reissussa tarpeen. – Ei oltu ihan hereillä, kun muut lähtivät niin aikaisin karkuun, sanoi perämies Martti Rahkonen. Se tulee aina, mikä tulee porukkaa, 10 on jo aika vähän. Sekajoukkue on melko lailla tasaisesti miehiä ja naisia. Ensimmäisenä yönä ei tanssita, se säästetään siihen hetkeen, kun päästään ensimmäiseltä etapilta taukopaikkaan. Voiton Soutajat meni omia menojaan perjantain iltasoudun voittoon. Tärkeintä on tietysti, että osaa jakaa oman jaksamisen oikein. – Minulla on kova ääni, joten mitään vahvistimia en ole käyttänyt. – Itse asiassa aika lähellä ollaan Sulkavaa, jos veneellä liikuttaisiin. – Kaikenkuntoinen porukka voi lähteä mukaan, eikä olla kauhean pahoillaan, jos joku ei jaksa. Keli oli uuvuttava, totesi Rahkonen. Tasapainoinen oma soutu siivitti joukkueen voittoon. Martti Mentulalla on 24. Hollolan Urheilijat -46 ja Kahvakopla kamppailivat seuraavista sijoista maalisuoralle asti. – Kaipa tässä jonkunmoinen moottori asialle on, silleen vaan on päässyt käymään. Von Bagh on ollut mukana myös jo 11. Miehellä on oma bändi, jossa hän sekä soittaa että laulaa. Tanssivalla väellä on hauskaa yhdessä. Suursoutuihin lähdettiin aikanaan ihan jostain päähänpistosta. – Nyt taitaa olla enemmän miehiä mukana. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 teemanumero Saimaa9 Retkisoudussa nautitaan yhdessäolosta ja samanhenkisten seurasta. – Ensimmäisen tunnin aikana jo oli juotu neljä litraa nestettä. Lanteet liikkuvat edelleen Kun soutujoukkueen nimi on Liukuvat lanteet, se suorastaan pakottaa kysymään, millaisesta joukosta on kysymys. Joukkueen vetäjänä ja moottorina toimiva Jukka Matikka toteaa, että kirkkoveneen täyteen saaminen on väliin työlästä. Soutukertoja on 12, yksi kierros muun joukon mukana. Perämies Martti Mentula oli tyytyväinen soutuun ja miehistöönsä. – No, ei todellakaan. kertaa, joten hän osaa käskyttää ja tahdittaa porukkaa oikein
– Teimme ensimmäistä kertaa Jari Kuhnon kanssa yhteistyötä. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 10 teemanumero SaimaaTakon soutajat takoivat kultaa Joukkue tuli maaliin ajalla 04.15.25. Karjaluodolla oli takana kaksi kisaa tältä kesältä. Vaati kymmenen soutukertaa, että meistä tuli kavereita, Karjaluoto veisteli. On mukava tulla rantaan, kun siellä on tilaa veneelle. – Se oli juuri sopiva määrä. päälle. – Tiesin, että Jarin kanssa soudetaan pitkään yhdessä, Karjaluoto kommentoi. – Kisa oli aika paha. Heikki Karjaluoto ylitti Sulkavan suursoutujen maalilinjan seitsemättä kertaa yksinsoudun voittajana.. – Mutta tämänpäiväinen koitos oli kyllä vielä rankempi, se pätsi oli aika kova. Karjaluodon mukaan soutu meni kuin sumussa. Lämpötilan puolesta lauantain soutukeli oli haastava. Naskali arveli, että helle näkyi reittiennätysten vähäisessä määrässä. Reittiennätystä ei joukkue 30 astetta hipovan helteen takia edes tavoitellut. Yi 50-vuotiaiden sarjassa toiseksi tuli Keravan Urheilijoiden JuhaMatti Valkama (5.39.16) ja kolmanneksi Joutsenon Kullervon Harri Miettinen (5.45.04). Lassi Raami oli mukaan kuudetta kertaa. – Töissä ei ole tullut käytyä, joten työmatkat ovat jääneet pois harjoitusohjelmasta, mutta harjoitusmäärät eivät ole muuttuneet, markkinoinnin professorina Helsingin yliopiston kauppakorkeakoulussa toimiva Karjaluoto kertoi. Yli 70-vuotiaissa voiton nappasi Vuokatti Rowingin Kalle Melanen (6.21.55), hopean Airo Team Mikkelin Hannu Hoberg (6.23.47) ja pronssin Lars Svenskberg Lohjalta (6.28.46). Hän totesi harjoittelun onnistuneen hyvin koronapandemiasta huolimatta. Kyllä siinä sai ihan kunnolla taistella ihan joka nainen, mutta hyvin siitä selvittiin. Hanna Partanen Ikaalisten soutajat vei naisten kirkkovenevoiton Ikaalisten soutajat saapui komeasti naisten kirkkoveneistä ensimmäisenä maaliin ajalla 05.00.44 ja voitti SM-kultaa 60 kilometrin naisten kirkkovenesoudussa. Hän oli varannut veneeseensä viisi litraa urheilujuomaa ja kahdeksan geeliä pullossa. Litra tunnissa on hyvä. kertaa. Itse kilpailua Karjaluoto luonnehti erilaiseksi kuin yhtäkään aiempaa Sulkavan suursoutukertaansa. I kaalisten soutajien joukkueenjohtajan Marika Kallion mukaan matka oli rankka. Naskali muistaa vetäneensä kaksikkoa 29 asteen helteessä. Karjaluoto ja tällä kertaa yli 40-vuotiaiden sarjassa soutanut Kuhno ottivat pian lähdön jälkeen ohjat käsiinsä ja lähtivät vetämään yksikköletkaa vuorotellen kärkipaikkaa. – Olen vetänyt kaksikkoa useasti, ja pari kertaa olen voittanutkin. Karjaluodon ja Kuhnon jälkeen maalilinjan ylitti seuraavaksi yli 50-vuotiaiden sarjan voittaja, Virtain Urheilijoiden Marko Leppämäki ajalla 5.20.26. Kolmanneksi yleisessä sarjassa ylsi Lohjan Seudun Soutajia edustanut Henri Nieminen ajalla 5.48.10. Olli Niemelä (vas.), Jussi Naskali, Juha Hänninen, Lassi Raami ja Mikko Heikkilä vetivät lauantaina kovan tuloksen. Helteestä huolimatta Karjaluoto koki veneen kulkeneen yllättävän hyvin. – Tuo helle oli kyllä tosi raastava, ja veneestä kun ei varjoon pääse mihinkään. Olli Niemelä souti saaren ympäri ensimmäisen kerran. Pääasia, että Kouvola pysyy takana, Kallio naurahtaa. Mikko Heikkilä oli joukon konkarina mukana 15. –Tämä on kolmas voittoni yleisessä sarjassa. Voitto oli Karjaluodolle seitsemäs Sulkavan suursouduissa. Käytännössä miehet taittoivat koko matkan yhtä matkaa. Heitimme vettä toistemme SM-mitalien hinta näkyy soutu-urakan jälkeen käsissä. Kerran olin sekasarjassa mukana. Yli 60-vuotiaiden sarjan voitti Sulkavan Urheilijat –41:n Arto Muhonen (5.48.00), hopealle ylsi Kouvolan Soutajien Jari Sorsa (5.52.58) ja pronssille Esa Melanen (5.54.18). – Hieno tunne se oli tänäänkin. H eikki Karjaluoto kiskoi itsensä jälleen miesten 60 kilometrin yleisen sarjan voittoon. Ikaalisten soutajat on tuttu joukkue Sulkavan suursouduissa. – Voittoprosenttini on siis 100, mies vitsaili. T akon soutajien joukkueella oli lauantaina syytä hymyyn. – Kyllä me aina jonkin näköisellä joukkueella ollaan mukana joka kesä, mutta ei välttämättä Ikaalisten nimellä. Nyt olemme varmaan kolmatta vuotta peräkanaa oltu tällä naisten Hanna Partanen Karjaluoto omisti voittonsa hiljattain menehtyneelle seurakaverilleen Soutujen kuninkuusmatkan voitosta vuosittain kamppailleet Heikki Karjaluoto ja Jari Kuhno tekivät tällä kertaa yhteistyötä, ja molemmat voittivat omat sarjansa soutulauantain helteessä. Viimeisen tunnin koin vaikeimmaksi, mutta sain sitten hoidettua homman kunnialla kotiin. Nyt oli kiva vetää kirkkovenettä. Yli 40-vuotiaiden sarjassa hopealle souti Kouvolan Soutajien Mikko Hölsä (5.41.49) ja pronssille Lappeenrannan soutajien Antero Tuononen (5.46.28). Kaikki meni. Aika kuuma oli kyllä tänään vetää. Oulun Kilpa-Veljiä edustanut Karjaluoto tahtoi omistaa voittonsa seurakaverilleen Ensio Saarelalle, joka Karjaluodon mukaan menehtyi vastikään traagisesti. Tämän päivän reissu oli toki raskas lämpötilan suhteen, mutta koko joukkue tsemppasi hienosti yhteen. Tea Ikonen Yleisen sarjan hopealle yltänyt Kouvolan Soutajien Joni Närhi saapui maaliin noin varttitunti Karjaluodon ja Kuhnon jälkeen, kellon näyttäessä aikaa 5.28.02. Karjaluodon voittoaika oli 5.12.55, Kuhnon 5.13.37. – Yllätyin, kuinka hyvin jaksoin viimeisen kympin. Vasta maalisuoralla Karjaluoto kiskoi kaulaa Kuhnoon ja saavutti maalilinjan yli puoli minuuttia ennen oman sarjansa voittanutta Kuhnoa. Joukkue oli napannut avoimen sarjan SM-kullan kirkkoveneiden 60 kilometrin matkalla, ja oli aika juhlia. Joukkuetta palkintojenjaossa edustanut Jussi Naskali kertoo kiertäneensä saarta kuudetta kertaa. – Päätimme, että kyllä me se voitto sieltä haetaan, mutta sitä ei mietitä, että paljon siinä menee aikaa. Tuo sää tekee sen, että ihminen jää jälkeen huippusuorituksestaan, kun ei vaan pysty keskittymään loppuun asti. – Marika taisi vetää ennätyksen, mutta muuten aika moni jäi ennätyksistään. Se tavoite toteutuikin, sillä Kouvolan soutajat tulikin vajaat 11 minuuttia myöhemmin maaliin hakemaan SM-hopean. Myös Juha Hännisellä oli hyvä tulos: toista kertaa kirkkoveneessä, ja molemmilla kerroilla voitto
Laaksonen aikoo juhlia vaatimattomasti. Ensimmäisenä parisoutuveneenä maaliviivan ylitti 50-vuotiaiden miesten sarjassa soutaneiden Kouvolan soutajien Mika Sistosen ja Janne Kukkosen kulkuväline ajassa 5.04.23. Jaakkolalle soutukerta oli 20., Pyöriälle 31. Oli tosi kuuma, eikä tuullut yhtään. Me teemme Fazerilla heille kaikki ruoat mukaan matkaan. Yleisen sarjan voittajat, Jouteleen Anne Viinikainen ja Petri Hanski hävisivät heille viitisen minuuttia (5.53.11). Lepistö oli aivan bläkä. Sekasarjan nopein parisoutukaksikko oli Keravan Urheilijoiden Elisa Aunola ja Seppo Rellman, jotka soutivat 40-vuotiaiden sarjassa. Suklaata ei Laaksosella lauantaina eväänä kuitenkaan ollut. Ajattelin jopa, että pääsenköhän loppuun asti! Hanna Partanen Mutta sitten kun alkoi myötätuuli, sain enemmän energiaa, ja yhtäkkiä alkoi kulkea ihan hirveän hyvin. Ikaalisten soutajat vei naisten kirkkovenevoiton Ikaalisten soutajat saapui komeasti naisten kirkkoveneistä ensimmäisenä maaliin ajalla 05.00.44 ja voitti SM-kultaa 60 kilometrin naisten kirkkovenesoudussa. Hans Jaakkolalle ja Harri Pyöriälle sarjansa reittiennätys Iäkkäämmät pesivät nuoremmat useissa sarjoissa. Valkealan soutajien Hans Jaakkola ja Harri Pyöriä kuitenkin siihen kykenivät yli 60-vuotiaiden miesten parisoudussa. – Emme me ainakaan tänään juhlista, sen verran pelkäämme tuota Ikaalisten soutajien joukkueenjohtaja Marika Kallion mukaan helle vaati kovaa taistelutahtoa koko tiimiltä. Myös 60-vuotiaiden sarjan voittajat, Keravan Urheilijoiden Matti Reponen ja Ritva Reponen selvittivät matkan alle kuuteen tuntiin (5.48.44). Yli 50-vuotiaiden sarjassa soutaneet, Sulkavan Urheilijoita edustaneet Maarit Tanninen ja Maija Sallinen rantautuivat matkalta ajassa 6.12.01. Viimeisellä kolmella kilometrillä saatiin henki päälle, ja viimeinen kilometri tultiin 13 kilometrin tuntivauhtia, kommentoi Jaakkola miesten kisaa. Jotenkin se oli sellaista aika inhottavaa vastatuulta ja vastavirtaa kympistä sinne puoliväliin. Jo aamulla lähtiessä oli 30 astetta. Meillä on itse asiassa sauna varattu tuossa vähän matkan päässä. Olen siinä projektissa mukana, joten oli hauska, että suunnittelematta vauhtimme osuivat yksiin. 50 kilometrin kohdalla Laaksosen takareisi alkoi krampata. Vaikka tämä vuosi Sulkavan suursouduissa voi jäädä Laaksosen viimeiseksi, ei hän aio soutamista aivan kokonaan jättää. Heidän aikansa oli 5.27.05. Kaksikko ylitti maalilinjan kellon näyttäessä aikaa 5.19.28. Mutta nyt täytyy alkaa säästelemään paikkoja! Hellettä, tuulta ja kramppeja Lauantainen soutu-urakka verotti sekä helteen että tuulen takia. Hopeaa yleisessä sarjassa haukkasivat Sulkavan Urheilijat -41:tä edustaneet Asko Toropainen ja Valle Teho (5.27.30). – Siinä joutui vähän aikaa olemaan paikoillaan, mutta kramppi meni onneksi ohi ja pääsin jatkamaan. – Varmasti tulen soutamaan ainakin lyhyempiä matkoja. Tea Ikonen koronaa. Naisten yleisen sarjan voittajat, Takon Soutajia edustaneet Tanja Jantunen ja Marketta Lamberg soutivat maaliin noin seitsemän minuuttia myöhemmin (5.56.21). Sama meno jatkuikin ihan loppuun saakka. He aikovat lähteä kokeilemaan Atlantin ylisoutua nimellä Two Rowing Finns, eli kaksi suomalaista soutajaa. Kiertotalousinnovaatioita Fazerille Pääkaupunkiseudulla asuva soutaja toimii työkseen Fazerkonsernin tutkimusja innovaatioyksikössä edistämässä ruokaja kiertotalousinnovaatioita. – Oli ihan älyttömän kiva tulla maaliin samoihin aikoihin Jollen ja Markuksen kanssa. – Mietimme esimerkiksi sitä, miten ruokateollisuuden sivuvirtoja voisi hyödyntää paremmin, ja miten voisimme kehittää kasviproteiinivaihtoehtoja. Loppukaudesta voi sitten katsoa, että onko muuta aihetta juhlaan. – Alku meni luvattoman kovaa. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 teemanumero Saimaa11 Marika Laaksonen oli naisten nopein Marika Laaksosen ehkä viimeinen saarenympärisoutu toi SM-kultaa ja reittiennätyksen. Vaikka Laaksonen oli tyytyväinen tulokseen, hän arveli, että kerta voi jäädä viimeiseksi. S outulauantain helteissä ei juuri reittiennätyksiä nähty. Olen koko alkukesän ollut vähän huonossa kunnossa, mutta sitten tein yhden neljän tunnin lenkin ja se meni aika hyvin, joten päätin lähteä. Kyllä meitä on paljon täällä tapahtumassa. Soutukerta oli naisen 21. SM-kultaa naiset eivät aikoneet sen kummemmin juhlistaa koronan takia. Ensimmäinen viisi kilometriä 13 kilometrin tuntivauhtia, mutta sitten vauhti alkoi tippua 12 kilometriin tunnissa. SM-kultaa ja reittiennätystä Marika Laaksonen taisteli selkäkivuista huolimatta viisikymppisten naisten reittiennätyksen ja SM-kullan itselleen. Soutuihin miehet olivat valmistautuneet lepäilemällä nelisen päivää. – Kärsin aika pahasta skolioosista, ja ihan viime tipassa vasta päätin osallistua kisaan. Maalissa oli jo helppo hymyillä. – Tällä kertaa alku oli itselleni tosi vaikea. joukkueella. Se oli paljon pahempi kuin tänä vuonna. Toiseksi nopeiten reitiltä suoriutuivat 50-vuotiaiden sarjassa soutaneet, Keravan Urheilijoita edustaneet Tarita VähäVahe ja Jukka Haikonen (5.33.17). Mentiin sitä vauhtia Keriniemeen, ja siitä eteenpäin oli maltillista soutua. – Kun soudin ensimmäisen kerran Partalansaaren ympäri vuonna 2003, oli vielä kovempi helle. Silti soutaessa tapahtui hauska sattuma. Samalla hän löi oman ennätyksensä ja teki 50-vuotiaiden reittiennätyksen. – Parisoudussa tämä oli meille toinen kerta, Pyöriä totesi. Pari kertaa olen soutanut vähän päälle 6 tuntia ja 8 minuuttia, mutta nyt vihdoin alitin seitsemän minuutin rajan. Helle vaikeutti matkantekoa, mutta Laaksonen muistaa vielä pahemman tilanteen. Hans Jaakkola (oik.) ja Harri Pyöriä ovat jo varsinaisia suursoutukonkareita. Ajattelin ihan senkin takia, että jos tämä kerta jää viimeiseksi.. Sen jälkeen, kun Lepistöllä on ollut paha tuuli, olen miettinyt että kaikki on parempaa kuin se tyyni silloin vuonna 2003. – En tiedä, jaksaako tässä kauheasti juhlia, mutta kyllä tuolla shampanjapullo on itse asiassa kylmässä odottamassa. – Paras aikani tähän asti on ollut ensimmäinen kertani, pääsin silloin johonkin 6 tunnin ja 7 minuutin paikkeille. Alla heillä oli parit kisat tältä kesältä, joista toinen oli kesäkuinen Alanteen soutu. E spoon soutajien Marika Laaksonen vei 50-vuotiaiden naisten sarjassa yksinsoudun SM-kullan ajalla 06.06.48. Sekä Jaakkola että Pyöriä ovat jo varsinaisia suursoutukonkareita. Naisten puolella nopeimmin urakasta suoriutuivat 40-vuotiaiden sarjassa soutaneet, Hämeenlinnan Latua edustaneet Taina Vuorinen ja Piia Aro (5.49.36). Menemme sinne, syömme ja lähdemme kotiin. Parisoudun yleisen sarjan voittajat, Keravan Urheilijoiden Pentti Soini ja Pekka Lensu, ennättivät maaliin reilun kuusi minuuttia myöhemmin, ajassa 5.10.41
Työpisteeltään Sulkavan kunnan teltasta soutustadionilta tavoitettu Karoliina Hämäläinen tiedettiin sukeltajaksi. K aksi vuotta sitten tuumittiin, että eipä ole tullut edes soutuja käytyä katsomassa, saati soutamassa. – Kuntosali on molemmilla se päälaji, mutta kyllä itse vähän lenkkeilenkin. "Kyllä mummon kanssa pitää ongella käydä tälläkin reissulla ..." Onnistunut pelastusoperaatio M atkailusihteeri voi joutua työssään monenlaisten ongelmien ratkaisijaksi. Pokeriammattilaisena vierähti muutama vuosi. Rakennussuunnittelijan tutkinto on jo taskussa. Reilun parinkymmenen minuutin etsintä tuotti lopulta tuloksen, ja kännykkä palautettiin onnelliselle omistajalleen. Serkusten ensimmäinen soutu Joni ja Janne Liimatta soutivat vuorosoudun yleisessä sarjassa elämänsä ensimmäisen Suursoudun. Pari kertaa ehdittiin ennen soutua käydä veneessä. On kuultu, että seitsemän tuntia olisi ensikertalaisille realistinen tavoite, mutta sääkin siihen vaikuttaa. Kokemus on Akilla plakkarissa, eikä ole tullut tunnetta, että pitäisi uusia. Eikä märkäpukuakaan ole ihan helppo helteellä ylle pukea.. – En kyllä ihmeitä löytänyt. – Kyllä tässä ihan kylmiltään ollaan lähdössä mukaan. Joni asuu Oulussa ja on työelämässä verotarkastajana eli tarkastaa yritysten kirjanpitoja. Koko joukkue hurrasi ja taputti laiturilla onnistuneesta operaatiosta. Hämäläinen hälytti äitinsä Tuula Jurvasen tuomaan sukellusvälineet Hakovirralle, ja Hämäläinen sukelsi noin 7–8 syvyyteen venelaiturin viereen etsintätöihin. Pirjo Valkasmaa Löytyihän se! Karoliina Hämäläinen riensi apuun, kun tarvittiin sukeltajaa Hakovirralla. Muina eväinä ensikertalaisilla oli lisäksi pientä purtavaa. Kauppatieteen maisterina ja matemaattisesta lahjakkaana hän on ollut tieteelliseltä pohjalta kiinnostunut erilaisista taitopeleistä, kuten vedonlyönnistä ja pokerista. Hänellä on yhden soudun verran kokemusta. – Kyllä tämä lähinnä uusi elämänkokemus meille vain on. Sukeltaminen laitteilla vaatii hieman valmisteluja. Liikunnallisia nuoria miehiä kun ovat. Tulipahan tehtyä, kun on ikänsä näillä kylillä asunut. Vaikka soutu on vielä uusi laji kummallekin, kuntopohjaa molemmat ovat hankkineet kuntosalilla. Kello pysähtyi stadionilla aikaan 7.53.57, kun veljekset saavuttivat maalin. Lämpöä oli jo ihan mukavasti, mutta pelotta nuoret miehet reissua odottivat. Mitä tästä opimme. Jannen isä Aki Liimatta oli saattamassa serkuksia soutumatkalle lauantaiaamuna. – Aika nestemäinen tämä ruokapuoli meillä on. Mummolassa on kesiä vietetty, ja Janne on siellä asunutkin. Ihan hetken mielijohteesta päätettiin lähteä soutamaan, kertoo serkuksista vanhempi Joni Liimatta, 33. Ei soututaustaa juurikaan Juuri minkäänlaista soututaustaa serkuksilla ei siis ole. – Kymmenisen vuotta olen pokeria pelannut, ja toiveissa on päästä Las Vegasiin turnauksiin, kunhan tämä korona hellittää, kertoi Joni. Kunnassa on siis hyvä olla matkailusihteeri, joka hallitsee myös sukelluksen ja omistaa tarvittavat laitteet. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 12 teemanumero SaimaaHetki ennen lähtöä. Odottavin mielin Janne ja Joni odottelivat lauantaiaamuna hyvissä ajoin soudun lähtöhetkeä. Tutun kautta vuokrattu vuorosoutuvene on Lohilahdella, ja siellä on tarkoitus treenata vuoronvaihtoa, se kun on jonkun verran hankala, Joni kertoi. Aivan seitsemän tunnin aikaan eivät ensikertalaiset päässeet. – Kyllä mummon kanssa pitää ongella käydä tälläkin reissulla, totesi Joni. Aki Liimatta (vas.) oli saattamassa poikaansa Jannea (kesk.) ja tämän Joniserkkua ensimmäiseen soutukokemukseen. Suomessa asuvista intialaisista koostuva IWF Rowers -joukkue lähti lauantaina kirkkoveneellä 30 kilometrin soudulle Linnavuorelle. Elämänkokemusta hakemassa Ihmeempiä odotuksia ei realistisilla nuorilla soudun suhteen ollut. Vaikka soutu on jäänyt kaikinpuolin kokematta ja näkemättä, serkuksilla on vahva side Sulkavalle. Yöpymispaikka nuorilla on ilman muuta Lohilahdella. – Siitä nyt pidin kyllä huolen, että pojilla on mustikkasoppaa eväissä, Pirjo Valkasmaa nauroi Aki. Kaikki olivat hyvin iloisia ja kiitollisia saamastaan avusta. – Vuonna 1989 soudin sen ainoan kerran kaverin kanssa. Janne Liimatta, 26, opiskelee diplomi-insinööriksi Kuopiossa. Joni kertoo etsineensä netistä tietoja ja opastusta soudun vasta-alkajille. Koko soutujoukkue seurasi pelastusoperaatiota jännityksellä. – Mukava kun voi auttaa, totesi matkailusihteeri Hämäläinen. Kännykkä itsessään ei omistajaa eniten huolettanut, mutta kun mukana veteen katosivat myös muun muassa ajo-ja pankkikortti sekä matkustusasiakirjat, oli löytyminen suuri ilo omistajalle. Jonilla on kuntoilun lisäksi toinenkin mielenkiintoinen harrastus, joka on ollut väliin työtäkin. Vinkkinä järjestäjille voisi heittää, että suursoutujen sivuilla voisi olla tietopaketti siitä, mitä aloittelijoiden kannattaa ottaa huomioon soutuun lähdettäessä, toivoi Joni. Sulkavan matkailusihteeri Karoliina Hämäläinen pelasti erään intialaisen soutajan ja koko joukkueen soutureissun sukeltamalla Saimaaseen tipahtaneen kännykän takaisin omistajalleen. Vuorosoutuveneeseen päädyttiin hetken mielijohteesta. Tietää mistä puhutaan, Aki totesi. – Suku on Lohilahdella. Korona sotki soutusuunnitelmatkin viime kesänä, mutta kun soututapahtuma nyt varmistui, päätettiin soutu toteuttaa. Hakovirralla joukkue rantautui, ja venelaiturilta ja joukon perämieheltä solahti kännykkä Saimaaseen. Meidän molempien yhteinen mummola on siellä
Myös nuoria käyttäjiä on paljon, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n Järvi-Suomen aluekoordinaattori Veli-Matti Hartikainen. Se tarkoittaa sitä, että minkä tahansa Saimaan alueen pursiseuran jäsenellä on oikeus käyttää alueen muiden pursiseurojen tukikohtia. Joka vuosi he viettävät kesästä kolme viikkoa Etelä-Saimaata koluten. Pidä saaristo siistinä -porukalle iso kiitos, he tekevät hienoa työtä, Riitta kiitteli. Lisäksi valmisteluhankkeessa mietitään kunnostushankkeen tarvitsemaa rahoitusta. Saimaalla riittää uusia satamia joka kesälle Pellien veneilyharrastus alkoi vuonna 2007, jolloin he hankkivat ensimmäisen isomman veneensä. – Ne ovat kivoja kesäpaikkoja, joissa näkee usein tuttuja. Puumalan sataman lisäksi heidän suosikkikohteitaan ovat Sahanlahti ja Ruuhonsaaret, joissa he pyrkivät joka kesä käymään. Hän totesi, ettei veneily ole heille pelkkää vettä ja satamaa, vaan siihen liittyy paljon ympäristöön tutustumista. – Veneellä pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin ei autolla pääse, kuten saariin. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 teemanumero Saimaa13 Veneellä pääsee paikkoihin, joihin autolla ei pääse Liperiläiset Riitta ja Jarmo Pelli pyrkivät löytämään joka vuosi retkellään jonkin uuden sataman. Jarmolla oli veneessä pyörä mukana, ja hän tutustui kylään sen kanssa. – Tai ei se sauna ole aina ihan välttämättömyys, Jarmo totesi. Hanke kestää tämän vuoden loppuun saakka. – Kiva kyläyhteisö tässä, hän kehaisi. Alueen retkisatamat ovat Pellien mielestä hyvässä kunnossa. Mökilläkin aikaa vietetään, mutta paremmalla käytöllä mökki on veneilykauden ulkopuolella. Pariskunnan mukaan Saimaalla on niin paljon satamia, ettei aika riitä kaikkien koluamiseen. Sulkavan satamista pariskunnalle ovat tuttuja ainakin Linnavuoren retkisatama sekä Alanteen satama Sulkavan keskustassa. Toukokuun alussa alkoi Saimaan retkisatamarakenteiden kunnostuksen ja perusparannuksen valmisteluhanke. – Ei tällaista ole tuolla meren saaristossa. Hyvässä retkisatamassa ovat rakenteet kunnossa, ja se on turvallinen. K oronakesät ovat buustanneet Saimaan alueen luontomatkailubuumia. Yhteiskäyttömenettely ainutlaatuista Pariskunnan mukaan hyvässä retkisatamassa on laituri, nuotiopaikka ja sauna. Hartikainen muistuttaakin, että retkeilijöiden tulee viedä roskat mennessään, ellei kohteeseen ole järjestetty Sulkavan retkisatamat Saimaalla Hakovirta Jänissaari (rakentamaton retkisatama) Linnavuori Lohilahti Petrosaari Pieni Unisaari Selkäsaari Telakanava (Annikinniemeä valmistellaan retkisatamaksi) jätehuoltoa. – En ole hirveitä sotkemisia nähnyt. – Olemme ensimmäistä kertaa Lohilahdella. Pellien veneilykausi alkaa aina äitienpäivän tienoilla ja kestää syyskuun loppuun. Matkan vakiokohteita ovat muun muassa Puumala ja Sulkava, jotka ovat sopivasti heidän matkansa varrella, mutta joka kesä pariskunta pyrkii tutustumaan myös uusiin retkija muihinkin satamiin. Lohilahden kylä oli liperiläispariskunnalle uusi ja mukava tuttavuus. Hartikaisen mukaan retkisatamissa on yleensä käymälä, nuotiopaikka, jätekatos ja nuotiokehä sekä joissakin myös laavu. Kolmen viikon veneretken lisäksi Pellit viettävät keskimäärin joka toisen viikonlopun veneellä. Muutamissa kohteissa on kunnostuksia tehtykin, mutta koska kartoituksesta on jo kulunut kauan aikaa, on ollut tarvetta uudelle retkisatamien tilan kuntoselvitykselle. Jokaisesta hankkeessa mukana olevasta kunnasta on hankkeeseen valittu tiettyjä retkisatamia. Pidä Saaristo Siistinä ry on tehnyt Saimaan retkisatamien tilasta ja kunnostustarpeista kartoituksen vuonna 2013. Uusia riittää joka kesälle, Pellit totesivat. Sulkavan kohteista laituri on ainakin Linnavuorella ja Telataipaleella, Hartikainen pohtii. – On tärkeää muistaa, että metsäpalovaroituksen aikana ei voi tehdä avotulta. Sinne on tullut paljon uusia käyttäjiä LänsiSuomesta. – Rakenteet ovat vanhoja ja huonokuntoisia eivätkä välttämättä turvallisia. Kylä yllätti miehen positiivisesti. Satamista useimmat ovat heidän mielestään hyvässä kunnossa.. Ne pyritään saattamaan kuntoon valmisteluhanketta seuraavassa kunnostushankkeessa. Vene on rekisteröity 11 henkilölle, ja siinä on kuusi makuupaikkaa. Retkisatamien kunnostuksen valmisteluhanke käynnissä Hyvän retkisataman rakenteet ovat kunnossa, ja se on turvallinen rantautua. Pääsääntöisesti he viettävät jokaisessa kesälomamatkansa kohteessa yhden yön, mutta Puumalassa öitä vierähtää helposti useampi. – Vuokraamme mökkejä Saimaan virkistysalueyhdistyksen Rokansaaren virkistysalueelta. Veneiljät tarjoavat toisilleen auttavaa kättä, ja satamissa törmää yllättävän paljon samoihin tyyppeihin, joista vuosien varrella tulee tuttuja. Uudessa satamassa on kätevä kaivaa pyörä esille ja tutustua maisemiin sen satulasta käsin. Jarmo ja Riitta Pelli olivat perjantai-iltana ankkuroineet aluksensa Lohilahden laituriin. Sataman tulee myös olla turvallinen rantautua, ja sen paikat ovat siistejä. Joensuun pursiseuran kommodorin tehtävistä vuoden vaihteessa pois jäänyt Jarmo huomauttaa, että Saimaan alueella on maailman mittakaavassa ainutlaatuista alueen pursiseurojen yhteiskäyttömenettely. Nykyisen veneensä he hakivat Lidingöstä Ruotsista vuonna 2010. – Saimaalla on niin paljon satamia, ettei joka paikassa ehdi käydä. Se on 12-metrinen, liukuva, yläohjaamollinen vene, joka painaa 10 000 kiloa. L ohilahden venelaiturissa kellui perjantai-iltana 12-metrinen vaalea kaunotar. – Nekin ovat mukavia paikkoja. – Laitureita on muutamassa paikassa. Tulta ei saa tehdä edes grillikatoksiin, sillä se saattaa hyvin äkkiä lähteä leviämään. Liperiläiset Riitta ja Jarmo Pelli olivat päättäneet yöpyä Lohilahden satamassa ohimenomatkallaan. Sulkavalta mukana ovat Petrosaari ja Selkäsaari. Luontomatkailun lisääntyminen myös Geopark-markkinoinnin kautta on asettanut painetta paikkojen kunnossapitämiseen. – Meidän kesämökkimme on oikeasti talvimökki, kun olemme kesät täällä veneellä, Jarmo naurahti. Tea Ikonen Tea Ikonen – Usein veneilemme kahdestaan, mutta joskus meillä on mukana lapsia, lapsenlapsia tai ystäviä. Veneily on muutenkin varsin yhteisöllistä puuhaa. – Hankkeeseen on valittu tekninen projektipäällikkö, joka käy kesän aikana läpi hankkeeseen valitut kohteet, Hartikainen toteaa. Kohteista tarkistetaan rakenteiden kunto ja pohditaan, mitä lisäpalveluita ne mahdollisesti tarvitsevat. Pysähdys uudessa paikassa oli pariskunnalle positiivinen kokemus. Hartikainen kehottaa myös käyttämään polttopuita säästeliäästi ja pidättäytymään nuotion teosta metsäpalovaroituksen ollessa voimassa. Pidä Saaristo Siistinä ry:n toteuttamassa hankkeessa ovat yhdistyksen lisäksi mukana Mikkeli, Juva, Puumala, Sulkava ja Savonlinna. Perjantaina he pysähtyivät Lohilahdella, joka yllätti pariskunnan positiivisesti. Mietimme eilen Puumalan satamassa, mihin pysähtyisimme matkalla Savonlinnaan, ja katsoimme, että täällä emme ole koskaan käyneet, Jarmo totesi
Siitä, kiusasivatko hyttyset ja paarmat kivikaudenkin ihmisiä, ei ole jäänyt arkeologisia todisteita. Hän rakentaa sinne mökin, jonne paistaa ihana ilta-aurinko. Löytyykö esimerkiksi esineitä. Kivikaudella on osattu kuumentaa kiviä ja hyödyntää niihin varastoitunutta lämpöä ruoanlaitossa, ja todennäköisesti myös lämmityksessä. Harrastivatko kivikauden kesämökkiläiset saunassa käymistä, kuten Saimaan rannoilla on tapana tehdä nykyään. Kiviesineitä on tehty aina, ja ihan varmasti on käytetty myös puuta ja luita. – Yksi Suomen esihistorian ongelmista on Suomen maaperä, jossa orgaaninen aines ei säily kovinkaan kauan. Harjaantunut silmä tunnistaa painanteet Koponen esittelee lehtijuttua varten Sulkavan Toivotuksenlahdesta löytynyttä asumuspainannetta. – He ovat tehneet työkaluja, aseita ja kaikkea mahdollista. – Turvekerros eristi talvella lämpöä, ja tuohi esti vettä tulemasta sisään. Ja jos katsoo tästä tuhat vuotta eteenpäin, tulevat sulkavalaiset ihmettelevät varmasti, että miten me olemme pärjänneet näin hyvin. Kalastamisen lisäksi on metsästetty kaikkea mahdollista; lintuja, hirviä, karhuja, majavia, jäniksiä ja oravia. Päivän päätteeksi ihminen pulahtaa luonnonhiekkaiselle rannalle ja miettii, miten onnekas hän olikaan, kun kukaan muu ei ollut paikkaa vielä löytänyt. Kivikaudella on ollut varaa valita se paras paikka, johon asettua, kertoo Riihisaaren museon arkeologi Martti Koponen. Arkeologit kuitenkin olettavat, että kivikauden sulkavalaisillakin oli käytössään monenlaisia tarve-esineitä. – Olisi ihan mielenkintoista olla seuraamassa, millaista se kivikauden elämä on oikeasti ollut. Ihmisen ulosteet eivät tietenkään säily vaan maatuvat, mutta ne näkyvät kohonneina fosfaattipitoisuuksina maaperässä. Marjassa on siis käyty jo silloin. Löytöjen perusteella arkeologit voivat tosin esittää niiden käytöstä Hanna Partanen Arkeologi Martti Koponen seisoo kivikautisen asumuspainanteen kohdalla nelikuukautinen Chapo-koira seuranaan. Ihan varmasti on joskus tipahtanut vettä kiville ja on huomattu, että niistä syntyy löylyä. – Ensimmäinen viittaus asumuspainanteeseen on usein ihan se sijainti. – Marjoja säilöttiin hapattamalla, ja kalaa ja lihaa kuivaamalla ja savustamalla. – He ovat osanneet elää omassa ympäristössään todella hyvin. – Suomessa on näitä asumuspainanteita löydetty jo useita tuhansia. Kodassa on useimmiten ollut tulisija. Amatöörin silmään painanne näyttää tavalliselta epätasaiselta metsämaastolta. Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin on kirjattu 70 kivikautista asuinpaikkaa Sulkavalla. Jo kivikaudella saatettiin muuttaa kesällä lähemmäs vettä. Painannepaikalta on löydetty Museoviraston tietokannan mukaan kampakeramiikkaa, piitä, luuta ja kvartsia. Ulkohuussia ei Koponen usko kivikautisten asukkaiden rakentaneen. Kivikauden ihmiset eivät kuitenkaan ole olleet tyhmiä. Kesällä järveä pitkin pystyi liikkumaan jonkinlaisella kanootilla, talvella jäätä pitkin. – Hyönteisiä kyllä oli ihan varmasti silloinkin. Nahkaa on luultavasti käytetty sisätiloissa esimerkiksi sänkyjen ja penkkien pehmusteina. Asumuspainanne on useimmiten pyöreä tai soikea painauma maassa. Usein kivikautisilla asuinpaikoilla tehdään fosfaattikartoituksia, ja korkeammat fosfaattipitoisuudet voisivat viitata siihen, että heillä on voinut olla käytössään jonkinlainen riuku. Vilkaharjun luontopolun varresta löytyvät Toivotuksenlahden asumuspainanteet on merkitty Museoviraston paaluilla. Todennäköisesti joku toinen oli bongannut juuri saman paikan jo tuhansia vuosia aikaisemmin. Väärin. – Koira on vanhin ihmisen seuralaisista. – Kyllä. – Vaikea sanoa. – Kivikautiset asuinpaikat ovat usein samoilla paikoilla kuin nykyiset kesämökit. Silloin ilmasto oli Koposen mukaan paria astetta nykyistä lämpimämpi. Voimmeko siis nostaa hattua kivikauden sulkavalaisille. Rakennusmateriaalit ovat kuitenkin maatuneet vuosituhansien saatossa. Ruokaa kivikauden sulkavalaiset hankkivat metsästäen ja keräillen. Vilkaharjun luontopolulla on opastaulu, jossa kerrotaan alueen kivikautisesta asutuksesta.. Valitettavasti nykypäivään on näistä rakennelmista jäänyt vain asumuspainanteita maastoon. – Useimmat kivikautiset löydöt tältä alueelta ovat noin 5 000–6 000 vuotta vanhoja, eli sijoittuvat kampakeramiikan aikaan. Arkeologian yksi mielenkiintoisia puolia on juuri se, että sataprosenttinen varmuus asioista puuttuu, kaikki on tulkintaa. Voidaan sanoa, että todennäköisesti on tehty näin, mutta ihan varmasti ei voi tietää. Ravintoa ja lämpöä pitäisi alkaa saada hyvin nopeasti, ja niitä pitäisi löytää jatkuvasti. – Arvelen, että he ovat käyneet ihan puskassa. Järvet ovat tarjonneet kohtuullisen varman ja ympärivuotisen toimeentulon. I hminen ihastuu saimaanrantatonttiin ja onnistuu hankkimaan sen itselleen. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 14 teemanumero SaimaaSulkavalla mökkeiltiin jo kivikaudella Saimaan kauniit rannat ovat iät ajat houkutelleet asukkeja, ja jo kivikaudella ihmiset saattoivat muuttaa kesäisin lähemmäksi vettä. Arkeologista aineistoa ei ole Suomeen niistä jäänyt, mutta koirasta on luultavasti ollut ihmiselle paljon apua esimerkiksi vahtikoirana. Saviastioita opittiin täällä tekemään jo 7 000 vuotta sitten. – Ihmiset liikkuivat silloin tarpeen mukaan. Kesäaikaan ihmiset hyödynsivät kasveja, ja niitä osattiin myös varastoida talven ajaksi. Koponen uskoo, että koirat kuuluivat myös kivikautisten ihmisten elämään. Kivikautisia asuinpaikkoja onkin usein löytynyt juuri kesämökkien rakennusvaiheessa, joten ihmisten mieltymykset eivät ole muuttuneet kovinkaan paljon vuosituhansien varrella. Syvimmillän painanne voi olla 30–40 senttimetriä, joten ne ovat aika matalia. Saimaan pinta on ollut useita metrejä nykyistä ylempänä, eli tämäkin kohta on ollut kivikaudella lähellä Suur-Saimaan muinaisrantatörmää. Kesäaikaan oli hyvä elellä jossain kalaisalla rannalla, eikä siihen tarvinnut kovinkaan kummoista asumusta. Jos nykyihminen siirrettäisiin tästä kivikauteen, en tiedä, kauanko pysyisimme hengissä. Molemmat sijoittuvat usein kuiville, aurinkoisille hiekkarannoille. Tuohta ja turvetta pään päälle Kivikauden kesäasunto oli Koposen mukaan mitä luultavimmin kotamainen rakennelma. – Maanviljely tuli kuvioihin vasta paljon myöhemmin. Jos Toivotuksenlahdessa ei olisi kylttejä, painanteiden ohi pyyhältäisi helposti. – Lapiolla tökkäisemällä arkeologi näkee, onko siellä niin sanottua kulttuurikerrosta. pelkkiä tulkintoja. Meillä säilyvät kiviesineet, palanut luu ja saviastian palat, mutta nahasta, puusta ja palamattomasta luusta tehdyt esineet säilyvät vain poikkeustapauksissa. Vesistö oli tärkein kulkuväylä Ensimmäiset ihmiset tulivat tälle alueelle Koposen mukaan ehkä 10–11 000 vuotta sitten. Kaivausten perusteella on arveltu, että asumuspainanteiden päälle rakennettiin ohuesta tuohija turvekerroksesta asumus. Kivikautisesta elämästä kun ei ole olemassa mitään kirjoitettua tietoa. Onpa vuonna 2021 eletty todella alkeellista elämää! Maailma muuttuu, nykyään yhä nopeammin ja nopeammin. Kalastus oli varmasti tärkein ruoanlähde täällä päin. Sulkavallakin tunnetaan esimerkiksi Toivotuksenlahden asumuspainanteet. – Vesiä pitkin on siis päästy liikkumaan paljon pidempään kuin nykyään. Talvella on yleensä hakeuduttu suojaisampiin paikkoihin, lahdenpohjukoihin tai mäkien suojaamiin kohtiin, mutta kesät on tykätty olla avoimilla paikoilla, kuten saarissa ja niemenkärjissä. Pelkät painaumat eivät paljon kerro, mutta niitä kaivelemalla voi arkeologi löytää jäänteitä kivikauden elämästä. Vesistö oli Koposen mukaan kivikauden tärkein kulkuväylä. Mistä kivikautisen asumuspainanteen tunnistaa. Näkyykö maapeän kerrostumassa se, että tässä on asuttu. Käytännössä talvet olivat lyhyempiä kuin nykyisin, ja kevät ja syksy pidempiä
Myös Kerimäen alueella oli suurempi riitamaa, jossa asui paljon ihmisiä ei-kenenkään-maalla. Vinkkaa niistä meille! toimitus@sulkavalehti.fi. – Jos kerran perimätieto kertoo, että kyseessä olisi rajamerkki, niin onhan siinä aihetta ajatella, että se voisi olla. Silloin aloimme tutkia juuri näitä rantoja, ja samaan aikaan luin kaiken maailman seikkailukirjoja. Tunnetko tarinoita Ruotsin ja Venäjän rajan rajamerkeistä. Näyttää aivan siltä, kuin paikalla olisi joskus seissyt ympyränmuotoinen tornirakennelma, jonka järvenpuoleinen seinä on jossain vaiheessa sortunut. – Kuten on tunnettua, Venäjän ja Ruotsin välinen raja meni hyvin oudosti siinä. Hän vastaa sähköpostitse. – Muistan, kuinka joskus 1960tai 1970-luvulla veljeni Antero Kervinen lähti Väinö Auvisen ja Eemil Hintsasen kanssa etsimään rajamerkkiä Tyyrsaaresta. Harmillisesti myöskään Väinö Auvisen lapsenlapsi Aija Liimatta ei tiedä merkeistä sen enempää, vaikka hänen ukkinsa oli mukana löytöretkellä. – Voin tulla venekuskiksi jos tarvitsee! Makkonen huikkaa, ja onhan tarjoukseen tartuttava. Enemmänkin niin, että sille rakennettaisiin vaikkapa suoja-aita, niin että se säästyisi ja saisi rapistua luonnon ehdoilla. Eivät ne välttämättä ole sinällään erityisen arvokkaita, mutta silti ne kertovat tarinaa tämän alueen historiasta, Makkonen summaa. Mistä on kyse. Vaikka Lepistönselällä ei olla käyty kuuluisia taisteluita, rajaseutu oli kuitenkin tärkeää aluetta. – Ei olisi kauhean kiva, jos joku päättäisi käyttää nuo kivet laiturinpohjana. Kyllähän harrastelijatkin voivat tehdä sellaisia merkkejä kallioon. Kervisen mielestä merkki voisi löytyä, jos sitä lähtisi kunnolla etsimään. Kuitenkin tämä raja on elänyt näiden satojen vuosien aikana useamman kerran, ja vuoronperään kuka milloinkin on omistanut kuka mitäkin maata, Makkonen avaa. Kyllä rajaa on eri tavoin merkitty, mutta en muista, että Turun rauhan rajan merkeistä olisi kerrottu missään. Makkonen on itse tutustunut paikallisiin maisemiin jo pienestä pitäen. Makkonen itse on puolisentoista vuotta sitten paluumuuttanut Sulkavalle vuosikymmenten maailmalla olemisen jälkeen, ja haluaa nyt tutustua uudelleen lapsuutensa maisemiin. Ja totta tosiaan, ihmisen tekosia on kiviröykkiön oltava. Ohitamme Hämeenniemeen viime vuosina nousseita mökkejä, ja Makkonen on hieman huolissaan kivimuodostelman tulevaisuudesta. Huonoksi onneksi Kervinen ei enää muista, mistä kirjasta tieto oli lähtöisin. Yhtäkkiä saan viestin Partalansaarelta kotoisin olevalta Pasi Makkoselta, joka tuntuu tietävän toisen rajamerkin Tyyrsaaresta joitain kilometrejä etelään päin. – Olisihan se tänä päivänä hieno matkailunähtävyys, ja Tyyrsaareen on aika kätevä päästä veneellä. Hanna Partanen Kotisaaren historia kiinnostaa Partalansaaren rannoilla kasvanutta Pasi Makkosta. Se ei ole kuin 540 metriä rannasta, mutta kallioiden laelle kiipeäminen on asia erikseen, eikä huonokuntoisia sinne voisi päästää. Paikallistiedon lisääminen olisi tärkeää. Liimatta arvelee, että tiedot ovat häipyneet partalansaarelaisten muistista, koska käytännön kannalta rajalinja ei koskaan ollut kovinkaan merkityksellinen paikallisille ihmisille. Mystiset kiviröykkiöt kiinnostavat edelleen. – Paikkakuntalaiset totesivat, että jossakin se Turun rauhan raja menee, mutta elämä jatkui suhteellisen entisellään. Raja kulki Tyyrsaaren vieritse pitkin Lepistönselkää Turun rauhan jälkeen vuodesta 1743, jolloin Sulkava oli jaettu kahden valtakunnan kesken. Kummallinen raja Kysyn Sulkavalla asuvalta historian emeritusprofessori Timo Vihavaiselta, onko hänellä tietoa Tyyrsaaren kallioon hakatuista kivääreistä. Ei ole. – Ja Tyyrsaari jää kyllä siihen rajan tuntumaan. Olisi tietenkin mielenkiintoista nähdä, millainen se on, ja vieläkö se löytyisi sammaleen alta. Joku kirjailija kirjoitti Ruotsin ja Venäjän väliseen sotaan liittyvistä asioista, ja kai sitä eläytyi siihen ja ajatteli, että nämä ovat juuri niitä paikkoja. Rajasta ei saanut kunnolla tolkkua, eivätkä venäläiset ja ruotsalaiset päässeet rajalinjasta yksimielisyyteen. – En halua, että kiviröykkiötä ruvetaan kunnostamaan. – Olinkohan 11-vuotias, kun saimme veljeni kanssa perämoottorin. Makkosen suvun perimätiedon mukaan Hämeenniemen kiviröykkiö liittyisi Ruotsin ja Venäjän välisen rajan merkitsemiseen. Lepistönselällä rajasta vallitsi kuitenkin yksimielisyys osapuolten kesken. Jospa joku partalansaarelaisista muistaisi jotain. Näppäisen röykkiöstä kuvia, ja lähetän ne emeritusprofessori Vihavaiselle. Makkosen ukki Hjalmar Makkonen oli välittänyt lapsilleen ja lapsenlapsilleen suvun perimätietoa, jonka mukaan Partalansaaren Hämeenniemestä löytynyt kiviröykkiö olisi rakennettu 1700-luvulla rajamerkiksi. He lakaisivat sammalta ja jäkälää pois saaren korkeimmalta kohdalta ja löysivät sieltä kallioon hakatun merkin, jossa oli kaksi kivääriä ristikkäin. Hyvinkin siellä voisi jotain olla. Parisataa vuotta on siitä, kun merkki on hakattu. Partalansaarelaisille rajan merkitys oli aika vähäinen, joten niitä asioita ei ole paljonkaan muisteltu. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 teemanumero Saimaa15 Rajamerkkien mysteeri Venäjän ja Ruotsin raja halkoi Sulkavaa 1700-luvulla, ja Lepistönselällä liikkuu huhuja rajamerkeiksi tehdyistä kalliokaiverruksista ja kiviröykkiöistä. Mutta tänä päivänä ne ovat varmasti jo sammaloituneet takaisin. K u n r a n t a u d u m m e Hämeenniemeen, Makkonen osoittaa heti rannan tuntumassa olevaa puiden varjostamaa kivikasaa. Laitan kyselyn Tyyrsaaresta Partalansaaren poluilla -Facebookryhmään. Kuva: Ilkka Partanen. Paikkakin on enemmän tai vähemmän oikea. Toisaalta kannettu rakennelma ei oikein täytä pysyvän merkkipaalun vaatimuksia, ja esimerkiksi vuosiluku tai vastaava tunnus puuttuu. Jospa se olisi epävirallinen rajamerkki. Tyyrsaari on niin kallioinen, että se on saanut lempinimekseen Myhkyräsaari, ja sen kalliot kohoavat aalloista jyrkkinä ja salaperäisinä, kuin tehtyinä kaikenlaisten salaisuuksien kätkemiseen. Se ei noudattanut aina vesilinjaa, vaan halkaisi välillä maata. Kätkeetkö Tyyrsaari sisäänsä salaisuuksia. Soitin Tarkkosen sedälle Hannu Kerviselle, joka tiesi asiasta hieman lisää. K uulin ensimmäistä kertaa Lepistönselän rajamerkeistä viime vuonna ystävältäni Mari Tarkkoselta. Rajatiedon äärellä Niinpä hyppäämme helteisenä iltapäivänä autoon ja ajamme ensin Makkosen kotipaikalle Auvilaan, josta matka jatkuu veneellä. Kivet kertovat tarinaa Nousemme takaisin veneeseen ja ajamme moottorilla Auvilaan. Merkistä luimme jostain historiankirjasta. Tarkkosen suvussa kulki tarina, että Tyyrsaaresta olisi löytynyt kallioon hakattu merkki Venäjän ja Ruotsin rajan ajoilta. Veneellä pystyy ajamaan pitkin Venäjän ja Ruotsin välistä rajaa. Siksi joissain kohtaa heillä oli omat rajalinjansa, joiden välissä oli niin kutsuttua riitamaata, kuten Otavanniemen ja Pihlajalahden välissä. – Ihan tarkkaan ei tiedetä, että onko se juuri 1700-luvulta vai vanhempaa perua. – Pitäisi olla katuharja tai muu, jolla sen sammaleen lakaisisi
Tuntuu mukavimmalta päästä pesältä pois nopeasti, toteaa Hintsanen, joka pyrkii siihen, ettei rengastusreissu häiritsisi lintuja yhtään enempää kuin on tarpeen. Tiaisista eniten vastaan tulee nimenomaan talitiaisia ja sinitiaisia. Poikasista en näitä asioita kirjaa. Sinitiainen on siellä haudontapuuhissa ja puolustaa pesäänsä tomerasti. Rengastamisen lisäksi hän kerää pesäkorttiaineistoa eli tietoja siitä, milloin on käynyt pesällä ja mikä pesällä on ollut tilanne. Vastaavaa tutkimusta on tehty jo Suomessa ja on havaittu, että suojelualueilla on merkitystä. – On oletus, että ilmastonmuutoksen myötä linnusto siirtyy pohjoisempaan. Teemme rengastuskierrosta heinäkuun ensimmäisenä päivänä, joten rengastusaika alkaa olla lopuillaan. Mukanaan olevaan vihkoon Hintsanen merkkaa paikan, päivämäärän, renkaissa olevan koodin ja sen, mille lintulajille renkaat menivät. Pian rengastetut pikku kirjosiepot ovat takaisin pöntössä, ja lintuperhe saa jatkaa normaalia elämäänsä. Rengastuksen avulla voidaan selvittää esimerkiksi lintujen paikkauskollisuutta ja muuttoreittejä: pesiikö sama yksilö aina samassa pöntössä ja palaavatko poikaset aina synnyinseudulleen. Kiinnostus rengastukseen tuli Luonnontieteellisellä museolla tehdyn harjoittelun kautta. Luonnontieteelliseltä museolta avautui myös tutkijan paikka, ja nyt Hintsanen tekee väitöskirjatutkimusta siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Pohjois-Amerikan linnustoon. Kirjosieppoemo pyrähtelee lähipuissa ja ääntelee varoittavasti, kun Hintsanen laittaa tikkaat puun kylkeä vasten ja kiipeää pesälle. Eniten hän rengastaa pöntöissä pesiviä lintuja. – Jos rengastaisin aikuista lintua, ottaisin niistä myös siipimitan sekä painon, ja useasti katson myös linnun kuntoa: onko sillä rasvaa ja minkälainen sen lihaskunto on. Rengastaja onkin hyvin varovainen, ettei häiritsisi niiden pesintää. Rengastaminen on luvanvaraista hommaa Hintsanen kiertää linnunpönttönsä 2–3 kertaa kesässä. Se käy selväksi tämänkin rengastusreissun aikana. Se on Hintsaselle mieluista. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 16 teemanumero SaimaaRengastaja ei hyttysiä hätkähdä Leena Hintsasella on Sulkavalla melkein 180 linnunpönttöä, joiden asukeista osan hän rengastaa keväisin. Linnunpönttöjä tarvitaan, sillä vanhojen metsien hävitessä linnuille ei enää ole tarjolla pesäkoloja samaan tapaan kuin ennen. Kierroksen ensimmäinen pönttö on melkein Hintsasen mökin kulmilla. Hintsanen tietää, miten lintua tulee käsitellä, jottei hentoinen luontokappale vahingoitu. Seuraavassa tentissä pitää sitten jo tunnistaa yksilöistä sukupuoli ja ikä. Jos havaitsen niiden pesivän jossain, jätän pesät tarkistamatta. Sitä tenttiä ei Hintsanen vielä ole suorittanut. Niiden Hintsanen on harmikseen havainnut vähentyneen Sulkavalla. Hyvä niin, sillä hento linnunpoikanen kädessä ei voi ruveta huitomaan verenimijöitä kauemmaksi. Kirjosiepon poikanen on rengastuksen jälkeen valmis palaamaan pesäkoloonsa. Rengastusreissun jälkeen hän naputtelee tiedot tietokantaan. Lisäksi ulkomailta on tullut ilmoituksia hänen rengastamistaan naurulokeista. Leena Hintsasen mukana kulkevat tikkaat, rengastuspihdit, alumiinirenkaat, mittausvälineet ja muistiinpanovihko. – Noin 80 pöntössä on ollut tänä vuonna asukas. Hintsasella on ollut vuodesta 2019 saakka rajoitettu lupa, eli hän voi rengastaa pöntöissä pesiviä lintuja, kahlaajia ja yölaulajia. Luvan saadakseen on kuljettava ja harjoiteltava rengastusta kokeneen rengastajan kanssa sekä suoritettava tentti, jossa on tunnistettava linnut lajilleen. Selkeä enemmistö Hintsasen rengastamista linnuista on kirjosieppoja ja tiaisia. Hän peittää linnunpöntön suuaukon pienellä pussukalla, jotta poikaset eivät hädissään hyppää kolosta karkuun, avaa pöntön katon ja poimii pesästä neljä poikasta pikku pussukkaan. Luonnonsuojelualueilla muutos on kuitenkin hitaampaa, ja pohjoisemmat lajit selviävät niillä. – Koen, että olen kotoisin täältä, tällä hetkellä Lappeenrannassa asuva Hintsanen sanoo. L eena Hintsanen toteaa olevansa onnekas, sillä ympärillä inisevät hyttyset eivät vaivaa häntä merkittävästi eivätkä niiden puremat eivät aiheuta hänessä oireita. Tutkimustyö on myös hyvin itsenäistä, ja sitä pystyy tekemään etänä. Olemme Hintsasen kanssa Ruokoniemellä hänen perheensä mökkimaastossa, jossa Hintsanen kiertää rengastamassa kesän viimeisiä pesäpoikasia. – Tiesitkö, että sinitiaiset sihisevät pesäänsä puolustaessaan. Tämän kirjosieppojen kodin ovat Hintsasen siskon lapset maalaneet iloisen väriseksi. – Enää ei ole vanhoja metsiä, ja tarvitaan linnunpönttöjä, kun ei ole koloja linnuille enää samalla tavalla kuin ennen, Hintsanen toteaa. Rengastuspihdit ovat linnulle turvalliset ja puristavat renkaan juuri oikean kokoiseksi. Jos ei ole kiire minnekään, saa metsässä lintujen seurassa helposti menemään koko päivän. Hän kokee, että tutkimuksen aihe on mielenkiintoinen ja tärkeä, joskin vaativa. Hintsasella on perheen omilla mailla Ruokoniemellä, Lohilahdella ja Iitlahdessa kaikkiaan melkein 180 linnunpönttöä telkänpöntöistä pikkulinnunpönttöihin. Pohjois-Amerikassa on kuitenkin laaja aineisto, jota ei vielä ole tällaiseen tutkimukseen hyödynnetty, Hintsanen selittää. Se, montako linnunpönttöä hän ehtii kierroksellaan katsoa, vaihtelee sen mukaan, paljonko aikaa on käytettävissä. Kun ensimmäistä kertaa kuulin linnunpöntöstä sähinää, luulin, että siellä on käärme, Hintsanen sanoo. Sitten jokainen poikanen saa pienen alumiinisen renkaan jalkaansa. Normaalisti Hintsanen hoitaa rengastamisen tikkailla, mutta jotta poikasista saadaan kuvia lehteen, hän nyt poikkeuksellisesti laskeutuu maahan. Luonnosta hän on ollut kiinnostunut lapsesta asti ja linnuista noin kymmenen vuotta. Niinpä Hintsanen sulkee katon ja jatkaa matkaa. Ja tietysti mukana kulkevat myös tikkaat, jotta Hintsanen pääsee kiipeämään pesille. Hintsanen itse on tavannut muutaman rengastamansa tiaisen omalta pihaltaan, kun ne ovat jääneet talviruokintaan. Talvella hän ruokkii lintuja ja tekee Sulkavan alueella talvilintulaskentaa, kevätkesällä on rengastusaika, ja syksyllä hän rakentaa linnunpönttöjä. Syynä on vanhojen metsien väheneminen ja sitä myöten kolojen puuttuminen. Tea Ikonen Lintuja rengastetaan tutkimussyistä. Lintujen rengastajalla on myös oltava lupa tekemiseensä. Hintsasen mukaan rengastettavat poikaset ovat pian jättämässä pesänsä, eikä toimenpide saa emoja enää tässä vaiheessa hylkäämään pesää. Paljastuu, että Hintsanen on koulutukseltaan metsänhoitaja, joka päätyi töihin Luonnontieteelliselle museolle. Niiden rengastusaika sijoittuu vuodesta riippuen toukokuun puolesta välistä tai loppupuolelta kesäkuun lopulle. Kirjosiepot ja tiaiset yleisimpiä rengastettavia Jatkamme matkaa seuraavalle pöntölle, jonka kantta kohottaessaan Hintsanen saa vastaansa sihisevän pöntön asukin. Tutkimuksen lisäksi linnut kuuluvat Hintsasen vapaa-aikaan ympärivuotisesti. Isä viljeli maatilaa Sulkavalla Helsingistä käsin, ja perhe vietti viikonloput ja lomat Etelä-Savossa. Seuraan Hintsasta kolmelle linnunpöntölle, joista kahdessa pesii kirjosieppo ja yhdessä sinitiainen. Regastustietoja voidaan hyödyntää sen tutkimisessa, kuinka paikkauskollisia linnut ovat.. Tosin en ole ehtinyt kiertää kaikkia pönttöjä, Hintsanen kertoo. – Ne hylkäävät herkemmin pesänsä. Sen sijaan harvemmin vastaan tulee hömötiaisia tai töyhtötiaisia. Väitöskirja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta linnustoon Hintsanen on käynyt koulunsa Helsingissä, mutta hänen sukunsa on Sulkavalta kotoisin. Mukanaan Hintsanen kuljettaa rengastusvälineitä eli rengastukseen soveltuvia pihtejä, renkaita, mittausvälineitä sekä muistiinpanovälineitä. – Linnunpöntöt voisi asentaa matalallekin, ettei tarvitsisi kiipeillä tikkailla, Hintsanen sanoo
– Tänne voi hyvin tulla, mutta oma yhteys pitää olla läppärillä, koska meillä ei ole asiakaswifiä. Alanteentie 9, 050 4303333 Tiittalan kartanon rantamakasiini Rantamakasiinin terassi hipoo Saimaan rantaa, ja kaunis latomainen tunnelma on omiaan inspiroimaan työssä tarvittavaa luovuutta. Sisältä löytyy pistokkeita läppärille. – Emme ole pieneen tilaan varauksia ottaneet. Etelätuvantie 1, 044 4175341 Kuntalaisten olohuone Kuntalaisten olohuone on avoinna virastotalolla kunnanviraston aukioloaikoina ja iltaisin ajanvarauksella. Ravintolan hotellissa voi myös majoittua, vinkkinä etätyömatkailua harrastaville. Yrittäjä Marttiina Sihvolan mukaan matkakoti toivottaa tervetulleiksi etätyömatkailijat, jotka voivat vuokrata matkakodilta huoneen pidemmiksikin ajoiksi edullisesti. – Meillä ei ole omaa wifiä vaan jokainen jakaa yhteytensä kännykän kautta. Varaukset: 015 527 5200, 044 4175395 Ravintola Majakka, Lohilahti Lohilahden Ravintola Majakka on tuttu paikka monelle, ja ravintolaemäntä Eeva Tikan mukaan nurkissa on nähty usein ihmisiä ahertamassa läppäriensä kimpussa. Toiveena on, että etätyöläinen ottaisi muutkin asiakkaat huomioon, jos on ruuhkainen hetki. Samalla kirjastosta voi lainata itselleen leppoisat kesälukemiset! Ulkona on myös vaunu, josta voi ottaa poistokirjoja ilmaiseksi. Tarjolla on wifi-yhteys, televisio, videotykki ja kahvinkeittomahdollisuus. – Tietysti kannattaa varautua, että isompi tila saattaa olla jonkin tilaisuuden käytössä. Työskentelyä tehostamaan on tarjolla Laurikaisen lörtsyjä ja Tuotteen Kapakkalan lihakunkkuja nakilla, sekä kaikki perusvirvokkeet mitä baaritiskin takaa voi olettaa löytävän, myös työskentelyn lomaan soveltuvat alkoholittomat oluet. K oronapandemia pakotti useimmat alat etätöihin, ja muutos on näkynyt myös Sulkavalla. Lohirannantie 6, Lohilahti. Kaipaatko ihmisten ilmoille. Asiakkaille löytyy myös wifi-yhteys. Ja tosiaan meillä on myös tämä kahdeksan henkilön yksityistila, johon saa ovenkin kiinni, kertoo ravintolayrittäjä Eki Mikkonen. – Tervetuloa vaan tänne meille tekemään etätöitä. Mutta aika nopeasti täällä vaihtuu asiakkaat. Terassilta on kauniit järvinäkymät, ja järveen on helppo pulahtaa viilentymään vaikkapa sataman rannasta. Nyt kiinteistössä toimii söpö matkustajakoti, ja vanhassa, alkuperäisessä kuosissaan olevassa puodissa toimii kesäisin kirpputori. Silloin voi tehdä töitä pienessä tilassa, joka on äänieristetty. Aukioloajat kannattaa tarkistaa soittamalla tai netistä, koska ne vaihtelevat paljonkin vuodenajan ja myös koronatilanteen mukaan. Alanteentie 13, 58700 Sulkava, 040 5686864 Pijot Viime syksynä avautuneessa Pijotravintolassa voi valita kahvilapuolen ja terassin istumapaikkojen välillä. Meiltä löytyy asiakaswifi ja latausmahdollisuus, kertoo yrittäjä Jenni Auvinen. Kahvilan puoli taas on sangen vilkas. – Tänne saa tulla, mutta tietenkin asiakastilanteen mukaan. Kirkkotie 140, 040 5686864 Sulkavan kirjasto Kirjastolla on järjestetty erityiset tilat etätyöläisiä ajatellen. Toki tilaa löytyy paljon muualtakin, mikäli työpiste on jo toisen ihmisen käytössä. Pistokkeita ja asiakaswifi löytyy, ja lounaalla on tarjolla useimmiten myös vegevaihtoehto. Rantamakasiinin aukioloajat painottuvat iltaan, mikä ilahduttaa iltavirkkuja, jotka eivät tahdo löytää auki olevia kahviloita parhaimpaan työaikaan. Makasiinilla on oma laituri, joten mökkikonttorilta voi luontevasti tulla myös veneellä. Kohteliaan etätyöntekijän tapoihin kuuluu tietenkin ostaa virvokkeita paikan päältä eikä jäädä koko päiväksi valtaamaan tilaa, jos asiakaspaikkoihin on jonoa. – Kyllä meille on aina saanut tulla tekemään etätöitä omalla koneella. Riippuu tietenkin siitä, jos ravintolassa on paikkoja vapaana. Helteillä oloa helpottavat italialaiset jäätelöt ja jääkahvi! Tämän lähemmäksi Sulkavan ydintä on vaikea päästä. Kartanolla on mahdollista myös majoittua. Alanteentie 28, 58700 Sulkava, 044 056 5677 Ravintola Art Deco Viime vuonna remontoitu HotelliRavintola Art Deco kätkee sisäänsä sekä ravintolatiloja että yksityisempiä sopukoita. Lounaat, pitsat ja bisset pitävät huolen siitä, että energiaa riittää. Kauppatie 1, 041 3157681 Muikkukukko Sulkavan legendaarisimmasta ravintolasta löytyy istumapaikkoja myös kiireisimpään aikaan. Kahvila Alina Hanna Partanen Alanteentien idyllisessä puutalomiljöössä sijaitseva kahvila Alina tarjoaa asiakastiloja sekä sisällä että kesäisin ulkoterassilla. Miinuksena tämä unelma on auki ainoastaan kesäisin! Tiittalan kartanovastaava Iina Reposen mukaan läppärityöntekijät ovat tervetullut näky terassilla. Wifi on, ja pistokkeitakin löytyy hyvin pöytien ja työskentelypisteiden ääreltä. Vinkkinä maallemuutosta haaveileville: Ollinpolun matkakoti on myös myynnissä! Ollinpolku 2, 050 5939688 Kuntalaisten olohuone, Lohilahti Myös Lohilahdella on avautunut kuntalaisten olohuone. Rakennuksessa on kokoonnuttu hauskanpitoon jo vuosikymmenten ajan, ja siellä on historian saatossa tanssittu, katsottu elokuvanäytöksiä ja esitetty teatteriesityksiä. Kartanon vohvelikahvila on auki kesäisin, ja siellä sekä kartanon etätyöpisteellä saa kartanovastaava Iina Reposen mukaan tehdä omia töitä. – Kyllä meille saa tulla kahvikupposen tai useammankin ajaksi tekemään etätöitä ja joku on joskus niin tehnytkin, kertoo yrittäjä Kati Asikainen. Etätyöläiset kahvilayrittäjä Sanna Kankaanranta toivottaa tervetulleiksi. Loma-aikoina etätyötilan voi varata kunnan asiointipisteen kautta, ja kouluaikoina varaukset toimivat opettaja Kati Hämäläisen välityksellä. Olohuone sijaitsee Lohilahden koulun tiloissa, ja sitä voi jo nyt käyttää etätöihin. Kahvilan puolelta löytyy pieniä pöytiä, joiden vieressä on myös pistokkeet, ja näin ollen mahdolliset etätyöläiset eivät vie paikkaa esimerkiksi ruokailijoilta. Olohuoneella työskentelevät voivat tarvittaessa käyttää kunnan asiointipisteen tulostinta viraston aukioloaikoina. Kävimme tsekkaamassa Sulkavan etätöihin soveltuvat kahvilat, ravintolat ja muut pistokkeelliset paikat, jonne voi tulla hengaamaan omien töiden kanssa. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 teemanumero Saimaa17 Läppäri kainaloon ja menoksi! Haluatko vaihtelua mökkikonttoriin. Tiloissa on käytössä wifi. Pistettä ei tarvitse varata etukäteen. Kunnan palveluohjaaja Jaana Uotinen kertoo, että joitain etätyöläisiä on käynyt olohuoneella, mutta ruuhkaksi asti porukkaa ei ole ollut. – Joskus joku kirjoitti peräti kirjaakin tuolla yhdessä nurkassa! Yksi kirjailija, Tikka paljastaa. Kahvilapuodista saa samalla ostettua paikkakunnalla valmistetut tuliaiset sekä itselle että lahjaksi. Tarjolla on kahvilanaposteltavia, lounasta sekä päivän lehdet. Pistokkeita meiltä löytyy kahvilan sisätiloista, ja meillä on myös langaton wifi asiakkaiden käytössä. Moni on pidentänyt mökkikauttaan ja nauttinut töistä läppärin ääressä mökillä. Pistokkeita on, ja etätyömatkailijat voivat myös majoittua edullisesti motellin keväällä remontoiduissa huoneissa. – Ilman muuta meille saa tulla. Mutta joskus kaipaa myös ihmisvilinää, ja silloin kahvilat ja muut julkiset tilat ovat käteviä. Isompi on varattava tilaisuuksia varten erikseen. Alinanniemen uimaranta on ihan vieressä, joten tästäkin pääsee helposti viilentymään kesäaikaan. – Tähän asti se on toiminut etätyöpisteenä, mutta syksyllä toivomme, että siellä voisi järjestää myös pienimuotoista ryhmätoimintaa. Kauppatie 1, Virastotalon 2. Tilojen yhteydessä on myös äänieristetty huone etätyöntekijöitä varten. Asiakkaiden käytössä on wifi-yhteys, kolme tietokonetta, väritulostin ja kopiokone, jolla on mahdollisuus myös skannaukseen. Viraston aukioloaikoina pientä tilaa voi mennä vapaasti käyttämään. Avajaisia on siirretty koronan takia, mutta kunnan palveluohjaaja Jaana Uotisen mukaan niitä suunnitellaan syksylle. Uimapuku ja pyyhe kannattaa siis pitää mukana. Erityisesti niinä kuukausina, kun matkailijoita on vähemmän, ovat etätyöläiset hyvin tervetulleita. – Ravintola tietenkin hyötyy siitä, mitä enemmän asiakkaita ravintolassa käy. Motelli-ravintola Muikkukukko, Alanteentie 40, 050 4727173 Tiittalan kartano Jos kaipaat fiinimpää miljöötä työnteollesi, suuntaa Tiittalan kartanoon. Mummola-salin puolella on myös sohvia niille, joita houkuttelee rennomman työskentelyasennon löytyminen. kerros (Käynti yläpihan puolelta S-marketin puoleisesta päädystä) Lisätietoja: https://sulkava.fi/ asiointi/varattavat-tilat/virastotalo/ kuntalaisten-olohuone/ Ollinpolun matkakoti Ollinpolun baari oli aikoinaan Sulkavan kuumimpia menomestoja. Pistokkeita löytyy. – Meillä on kartanon kirjastossa työpiste varattuna etänä työskenteleville. Unioninraitti 1, Lohilahti, 015 673171. Makasiinilta löytyy pari latauspisteetä, ja jatkojohtoa voi aina pyytää lainaan. Herkulliset leivokset ja lounas pitävät verensokeritason sopivasti ylhäällä
Siten on jälleen pakollista laiduntaa metsissä ja jokien varsilla – nyt vain yhteiskunnan tuella luonnon monimuotoisuuden säilyttääksemme. Hyvin suunniteltu ruokaohjelma tarjoaa polttoainetta 4 800 kilometrin soutukilpailulle Two Rowing Finns -joukkueessa soutaa kaksi kokenutta suomalaista purjehtijaa, John Blässar ja Markus Mustelin. Säännöt olivat kaikille samat, mutta niin oli kovin monen työkin maataloudessa ympärivuorokautista ja -vuotista tekemistä. Jälkeenpäin katsoen normit rajoittivat aiemmin elämää, kun aukioloajat olivat kovin suppeita ja kirkonkellot kertoivat pyhän ja arjen vuorottelusta. Fazer tukee joukkuetta hyvin suunnitellulla ruokaohjelmalla. Yleisö seurasi jännittyneenä soutajien saapumista maaliin. Fazer on Two Rowing Finns -joukkueen ruokaohjelman pääyhteistyökumppani. Vähemmän ehkä ylipirteääkin someläsnäoloa. Kilpailun aikana, jonka arvioidaan kestävän 40–50 päivää, he vuorottelevat kahden tunnin soutamisen ja kahden tunnin lepoajan välillä, 24 tuntia vuorokaudessa. Yritetään opetella kuuntelemaan vointiamme ja tekemään pieniä tekoja niin Luojan luoman luomuksemme kuin ympäröivän luonnon eteen. Atlantin yli tällä kaksi miestä aikoo soutaa. Partalansaarella ovat elannon munat monessa korissa, kun vesi ja mäet kirjavoittavat kartan kovin pienipiirteiseksi ja siten tilat kovin pieniksi. Aivomme ovat taitaneet jäädä kivikaudelle: Nautimme valosta ja kesäsesongin sekä soutujen tuomasta hulinasta, mutta huokaisemme helpottuneempana syksyn pimeän houkutellessa huiliin. Mietin lampaita ja niiden metsälaidunnusta: sata vuotta sitten ne laidunsivat pakosta metsissä ja saarissa, kun pellot tarvittiin ruuan tuotantoon. Isoisäni kirjoittamassa historiikissa mainitaan, että vesimyllytilalle lisätuloja hankittiin talvisin muun muassa suutarin töillä, joita alkuun soudettiin veneellä Lappeenrantaan kesäisin myymään. Paljon on muuttunut ympärillämme, mutta olemmeko me ihmiset itse muuttuneet. Kilpailuvene oli Sulkavan suursouduissa esillä viikonlopun ajan. Järvi tarjosi vilvoitusta helteeseen lauantaina soutustadionilla. Fazer on aina ollut vastuullisuuden edelläkävijä, ja yhtiöllä on pitkä historia liiketoiminnan kehittämisessä Itämeren alueen ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Muistan lapsuudestani, kuinka ihanalta kuulostikaan radion ehtookellot lauantaina kello 18! Silloin tiesi, että nyt ei tehdä yhtään mitään saunomisen, syömisen ja nukkumisen lisäksi huomiseen iltaan asti. Sen saarelaisuus on ainakin tehnyt, että näkee itsensä ja vaatimuksensa ehkä luonnollisemman kokoisena ja kuulee luonnon keskellä tarpeensa hengittää muutaman kerran vähän syvempään. Älypuhelimen muokkaaminen ihan vain puhelimeksi, josta itse ajoittain purkaisi sähköpostit, viranomaistekstiviestit, yritysmarkkinoinninkin vaatiman osan sosiaalisesta mediasta. Tapahtuman tavoitteena on kerätä 100 000 euroa Itämeren suojeluun. H yväntekeväisyyskilpailu Atlantic Challenge on vuotuinen soutukilpailu, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Viikon vieras Viikon vieras -palstalla ajatuksia elämisestä ja olemisesta soutupitäjässä meille tarinoi joukko kirjoittajavieraita. Näillä helteillä nykyihminen on tyytyväinen, ettei kaikki sentään ole ollut ennen paremmin: Maidon kuljettaminen tonkissa veneissä ja kylmäketjujen ylläpidon mahdottomuus niissä! Punnertaminen teiden kunnon parantamiseksi kyllä jatkuu tälläkin vuosituhannella – ennen teiden korjausta tarvitaan reilusti maavaraa nelikkoautoon! Näkymättömän liikenneverkon, bittivaltateiden, riittävän kapasiteetin kehittäminen taas on kirjaimellisesti elinehto niin eri alojen asiantuntijoiden etätyölle kuin meidän aboriginaalien elämälle ja yritystoiminnalle. Isoja hankkeita koko saaren eduksi läpivietiin esimerkiksi tiestön aikaansaamiseksi ja vesiliikenteen parantamiseksi. Mutta: Miten uskaltaisimme valita vähemmän. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 18 teemanumero SaimaaAtlantin yli soutamalla Soutustadionilla kummasteltiin viikonloppuna erikoisen näköistä kulkupeliä. Historian kertomukset ja dokumentit elannon hankkimisesta, elämän haasteista, sosiaalisesta kanssakäymisestä ja sen säännöistä. Vastaanottokomitea odotti soutajia maalialueelle.. Tänä vuonna 36 joukkuetta ympäri maailmaa osallistuu kilpailuun, joka alkaa joulukuussa 2021 Kanarian saarilta ja päättyy Antigualle, Karibialle. Se osoittautui soutuveneeksi, jolla aiotaan ylittää Atlantti. Eikä ihan mikä tahansa tavallinen kahden soudettava soutuvene. Yhtiö tukee kaksikon kunnianhimoista tavoitetta kerätä 100 000 euroa Itämerelle soutamalla Atlantin yli. Oli pakko tyytyä välillä vähään, kun muutakaan ei ollut. Nuottaja hirviporukat, Martat ja lähetyspiirit toimittivat samoja virkoja kuin 2020-luvulla vaikkapa kehonhuoltojumppa ja ompelupiiri, some ja seurantalon kesäteatteri – ihmisten halua viettää aikaa toistensa kanssa. Johanna Räisänen Kirjoittaja on Partalansaaren asukas. ja Fazer ja Two Rowing Finns -joukkue näkevät, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa Itämeren tilaan omalla toiminnallaan. Jatkumo M enneisyyden ja nykyisyyden palapeli: kiehtova ja kiinnostava. Tiedot tapahtumasta sivulta: tworowingfinns.fi Pirjo Valkasmaa Soutaa voi monenlaisilla veneillä kuten tälläkin kahden soudettavalla erikoisuudella, joka keräsi katseita stadionin rannassa. Pidemmät reaktioajat erilaisiin viesteihin. Tänä päivänä haasteena on kuluttaa vähemmän, suorittaa sopivammin, riittää edes itselleen. Nykyihmisen taas on itse luotava itselleen elämisen raamit välillä kipeilläkin ratkaisuilla, kun kaikki palvelut ovat aina auki. Nykyisyyttä on, että nämä perinnebiotoopit ovat uhanalaisia kasveja ja eliöstöä sisältäviä. Itsekin olisi pysyteltävä kovin ajan tasalla edes maineensa säilyttääkseen ja tärkeimmät toiveet toteuttaakseen. Soutu Itämeren pelastamiseksi Two Rowing Finns -joukkueen tavoite on kerätä 100 000 euroa Itämerelle
Laura Nivala 11,50, 2. Pojat 7v: 1. Leena Ruotsalainen, Viihdesoutajien organisaattori Ps. Tänä vuonna äiti kysyi tyttäreltään saman pehmeänlaskun kysymyksen, ja tytär innosti kaksi ystäväänsä mukaan. HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään maanantaina klo 12.00 mennessä. 0400 371 467 (lomalla 19.7.–8.8.). Fanni Ruottinen heitti palloa ja juoksi lasten yleisurheilukisoissa maanantai-iltana. Uskon, että Sulkavalla on mietitty enemmän kuin kerran miten soutuihin saataisiin houkuteltua nuoria aikuisia. Kokemuksien ja tunnelmien jakaminen on elämää suurempaa. En itsekään olisi kuvitellut kiinnostuneeni teininä soudusta. Tessa Kankkunen 10,70, 4. Kiroilun, keskinäisen nimittelyn ja takapuolen esittelemisen lisäksi pojat juhannuksen aikaan rääkkäsivät lokinpoikia ja heittelivät löytämiään irtotavaroita veteen. 0400 253 874 (erkki.kosonen@evl.fi). Kukkonen Liisa 734, 4. Tervetuloa kirkkoon! Muista maskit, turvavälit ja hygienia. Tytöt 9v: 1. Kirkkoherran viikkovapaat sydänkesällä ke ja to, poikkeukset mahdollisia. Amos Arponen 15,0. Suuri kiitos Sulkava ja Sulkavan soudut, jälleen 2021, upea ja hieno soutukokemus. Liisa Leinonen 10,9. Sulkavan kirkko avoinna 1.6.–31.8. Tänä kesänä vierasja tankkauslaituria ovat terrorisoineet nuoret pojat. Liisa Leinonen 3,06, 5. Jonna Hasanen 7,7, 3. Paul Teuschl 7,1, 2. klo 10 Sulkavan kirkossa, Erkki Kosonen, Jukka Laaksonen. Kysymyksen voi tehdä jokainen meistä elämän ehtoopuoleen soutukonkareista. Nico Hasanen 10,90, 4. Lisätiedot ja ajankohtaiset muutokset: www.sulkavanseurakunta.fi Soutukansa chillaili Alanteen rannalla lauantai-iltana.. Tulokset 40 metrin juoksu: Tytöt 3v: 1. Väänänen Mauri 358, kysymyksen ja idättää siemenen merkitykselliseen kokemukseen. Ava Arponen 8,0, 5. Ada Immonen 13,85, 2. Vs. Tytöt 7v: 1. Ikävää ei ole se, että pojat uiskentelevat ja pulikoivat ihan vieressä, vaan se, millaista kieltä he käyttävät. Isla Partanen, 8,7, 4. kirkkoherra Susanna Vihavainen lomalla 28.6.–18.7, sijaisena Erkki Kosonen p. Qvintus Hannu 2 758, 3. Molemmissa esimerkeissä Yleisradio on tehnyt jutut, videot ja haastattelut kyseisistä nuorista. HUOM. Ensimmäinen heitto kahdesta kantoi 12,75 metriä. Aapeli Partanen 8,8, 3. Nuorille aikuisille ei kannata tarjota omaa venettä, lyhyempää matkaa tai alennuksia. Kehäänheitto, Pojat 11v: 1. Enna Partanen 17,3. Orbinski-Väänänen Heli 642. Isla Partanen 9,10, 4. Fokuksen tai kohteen ei pitäisi olla niinkään nuorissa tai nuorissa aikuisissa vaan sukupolvien kohtaamisissa. Pojat 3v: 1. Suvi Hämäläinen 7,00. Emilia Toropainen 9,35, 5. Hertta Kankkunen 10,3. Seurakunta Torstaina 15.7.2021 N:o 28 teemanumero Saimaa19 Postista Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti PAINOPAIKKA: Pieksämäki – 2021 Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Tea Ikonen 044 240 4836 Toimittaja: Hanna Partanen 050 5115114 Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi puh. Olisitko kiinnostunut osallistumaan Sulkavan soutuihin. Oskar Teuschl 17,43, 2. Heikkinen Martti 1 820, 6. Hautausasiat talouspäällikkö Jukka Laukkanen p. Tytöt 7v: 1. Paul Teuschl 16,45, 3. Pojat 9v: 1. Tessa Kankkunen, Eevi Vasara ja Ada Immonen 7,6, 2. Tilausten ja osoitteenmuutosten on oltava toimituksessa edellisen viikon keskiviikkona klo 12.00 mennessä. Nuoret aikuiset ovat tänä päivänä vahvasti kiinni siinä, miten oma hyvinvointi ja liikunta kulkevat käsi kädessä. Tuloksia: Miehet Y70: 1.Pelkonen Arvi 2 898, 2. Voitan joka vuosi juoksun, Fanni totesi. O len osallistunut useampaan kertaan Sulkavan soutuihin. Pojat 5v: 1. Kaikki kivet on varmaan käännetty. Voisiko läheisille nuorille aikuisille sanoa ensin, että älä vastaa heti, vaan mieti. Lapset kisasivat juoksussa ja pallonheitossa Jumalanpalvelukset toimitetaan pääsääntöisesti messuina. 2. 2. Ava Arponen 8,85, 6. ILMOITUSHINNAT Etusivu 1,40 e/pmm+alv Takasivu 1,30 e/pmm+alv Teksti ja tj 1,30 e/pmm+alv Kiitosja kuolinilmoitukset 1,10 e /alv Alv 24% TILAUSHINNAT Nuoruus aalloilla. Olisiko mahdollista, että nuoria ja nuoria aikuisia voisi olla Sulkavan souduissa kesätöissä. 3. Oskari Kankkunen 7,7. Aapeli Partanen 15,50, 3. Nico Hasanen 9,0. Pojat 13v: 1. 100 metrin juoksu Tytöt 13v: 1. Inka Eskola 27,0. Kiertokävely uudella hautausmaalla ti 20.7. Ja tietysti eri-ikäisiä siitä väliltä. Kaksi vuotta sitten isä lähti perämieheksi ja kysyi lapsiaan mukaan yhteiseen kokemukseen. Tytöt 5v: 1. Inka Eskola 9,69, 3. Muina aikoina soita työntekijöiden suoriin numeroihin. 040 515 0037 (lomalla 19.7.–1.8.) tai seurakuntamestari Vesa Ahonen p. Iitu Hyytiäinen 8,12. Stella Kankkunen 8,3. Brainstormingit, ideointipalaverit ja paikalliset parlamentit ovat pohtineet päänsä puhki Sulkavan soutujen tulevaisuuden näkymiä. Sorjonen Matti 2 792, 2. Pojat 9v: 1. Iitu Hyytiäinen 18,1, 3. 015 471 544 Uitonrinne 18 58700 Sulkava www.sulkavalehti.fi Toimitus suljettu toistaiseksi asiakkailta koronasuositusten takia lähikontaktien välttämiseksi. Aaro Vasara 10,75, 3. Voisiko jokainen meistä, isä, äiti, eno, tätskä, kummi, naapuri, ystävä tai kaveri kysyä sen ensimmäisen Eläkeläisystävät ongella S ulkavan eläkeläisystävät onkivat Soikoilla paahtavassa helteessä. Jutun ydin on aikuisten, läheisten ja jopa vuosikymmeniä soutaneiden tapa houkutella nuoria aikuisia mukaan soudun ihmeelliseen maailmaan. Suvi Hämäläinen 8,2, 3. 60 metrin juoksu Pojat 11v: 1. Peiliin katsominen, oman kehon kokonaisvaltainen vahvistaminen, kaverista ja ystävästä välittäminen sekä somemaailmassa viestien, kuvien ja vuorovaikutuksen vahvan maailmankuvan yhdistelmä on suuri mahdollisuus. Jääskeläinen Seppo 1 700, 8. Ratkaisevaa on herättelevä kysymys, rohkaisu ja kannustaminen. Paikalla Sulkavan urheilukentällä oli nelisenkymmentä lasta ja nuorta kolmevuotiaista 13-vuotiaisiin. Miehet A70: 1. – Tykkään juosta. Lohikosken kirkko ma–pe klo 8–14 tai kun kesätyöntekijät ovat paikalla. Sisu Viitala 21,0. Stella Kankkunen 5,70. Kyse on sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteisestä veneestä, jossa 80-vuotias ja 23-vuotias jakavat yhteisen huiman kokemuksen. Eevi Vasara 13,06, 3. Opastusmaksu 5 e/hlö, oppaana Laila Kalpio. Fanni Ruottinen 12,75, 2. Kirkkoherranvirasto auki ma klo 9–13 p. Juha Tiippana 10,85, 2. Hän heitti palloa maanantai-iltana lasten yleisurheilukilpailuissa urheilukentällä. Claudia Krook 9,20, 3. Akseli Toropainen ja Riku Lindberg 8,3, 2. Pojat 3v 1. Pärnänen Leena 1 092, 2. Naiset: 1. Niitä ei videoida. Laura Nivala 17,0, 2. Yksi osallistujista oli Fanni Ruottinen, 7 v. Pojat 13v: 1. Aliisa Partanen 3,60, 4. Oinonen Marjatta 832, 3. Mukava Sulkava ja mahtava soutu. Minea Kankkunen 7,9, 4. Mitään taikatemppuja ei ole. Akseli Toropainen 9,82. 5. Teini elää omaa kaikkivoipaista, ihanaa elämäänsä, joten siinä vaiheessa soudut eivät kiinnosta vaan ehkä enemmän oma, kivualiaskin kasvu ja ensimmäiset ihastukset. 015 471 056. Ovatkohan poikien huoltajat tietoisia tästä. Lintunen Seppo 1 744, 4. Helmi Lonka 2,95. 3. Puolakka Timo 2 554, 5. Häiriköintiä satamassa S ulkava on ihana vierasveneilykohde! Kulkemuksen kodikas satama ja kylän riittävät palvelut tuovat meidät sinne vuodesta toiseen. Claudia Krook 8,9. Oskar Teuschl 7,6, 3. Helmi Lonka 10,2. Enna Partanen 2,06. Minea Kankkunen 8,05. Suuri kiitos Yle. Olisi tosi upeaa kohdata soutustadionilla, Varvirannassa ja taukopaikoilla vapaaehtoisten seassa eri-ikäisiä. Oskari Kankkunen 12,00. Hämäläinen Pertti 2 272, 3. Itse kysyisin, missä nuoret aikuiset. Aliisa Partanen, 9,8. Samalla nuoret aikuiset ovat jakaneet eri somereittejä pitkin kuvia ja tunnelmia. Yhtä usein olen kuullut keskusteltavan aiheesta: missä nuoret. Pallonheitto Tytöt 3v: 1. Ei diakoniavastaanottoa ja puhelinpäivystystä 21.6.–1.8. Juha Tiippana 10,0, 2.Henri Hasanen ja Aaro Vasara 10,4. Ps. Sisu Viitala 1,75. Emilia Toropainen 8,7. No, ehkä pienempi osanottomaksu voi auttaa osallistumaan soutuihin, vaikka en usko, että se on avain soutuonneen. Wiljam Lindberg, 13,60. Tytöt 5v: 1. päivittäin klo 10–16. Auvinen Pekka 2 590, 4. Amos Arponen 18,57. Tytöt 9v: 1. klo 18. Vaikka pallokin näytti tytön kädestä lentävän hienosti, on hänen suosikkilajinsa silti juoksu. Kontio Seppo 1 680. Pojat 7v: 1. Wiljam Lindberg 10,7. Hertta Kankkunen 4,96. 4. Oletko sinä valmis ottamaan nuoren aikuisen ja ensikertalaisen samaan veneeseen. Kokoontuminen hautausmaan sisäänkäynnin luona (kirkon lähellä). Fanni Ruottinen 7,6, 2. Pojat 5v: 1. Riku Lindberg 18,96, 2. Tytöt 13v: 1. Henri Hasanen 8,82. Viihdesoutajilla on käynyt näin. Jumalanpalvelus su 18.7. Anna Heiskari Vierasveneilijä S ulkava Urheilijat -41:n järjestämissä, kesän toisissa lasten yleisurheilukilpailuissa kilpailtiin maanantai-iltana juoksussa ja pallonheitossa
Tervetuloa! Matto-Koskinen 0400 561 198 TIISTAINA 20.7. Kuvaajan nimi mainitaan kuvan yhteydessä. mukaan, to 9–18, pe 8–16, la 9–14 Hiustenleikkuun lisäksi: Ripsien pidennykset Ripsien kestotaivutukset Kulmien laminointi Osallistu -lehden suureen norppakuvakisaan! 1. 5. Sulkava-lehti varaa oikeuden muutoksiin. Kuvat voivat olla kilpailuaikana tai sitä ennen otettuja. 3. Jos kuva on otettu kilpailuaikana, kuvaaja sitoutuu rekisteröimään havaintonsa osoitteessa norppagalleria.wwf.. 8. www.virtalines.com Kalakaveri Sulkavan torilla ke 21.7. Lähtö Sulkavalta 10.45 ja Juvalta 11.20. Matkan hinta 60€/hlö. klo 14.45-15.05 HIRVIBALKANIA! 0400 872461 ark. /wirta Kesän ajan töissä Isabella Kantola! Ma 9–17, ti 9–16, ke auki sop. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä itse otettu norppakuva kilpailuaikana osoitteeseen toimitus@sulkavalehti.. Voittajaotokset palkitaan Sulkava-lehden valitsemilla palkinnoilla. Raati valitsee kolme parasta otosta syyskuun alussa. Kalakaverin monitoimitimantti 5 in 1 (29,50€) nyt 19,50€ -Lattaviila -2 veitsenja puukonteroitinta -Saksenteroitin KELOJA JA VAPOJA -50% RUNSAASTI VERKKOJA! Vavat, kelat, siimat, uistimet, perukkeet, leikarit, onkivavat, koukut, painot, perhot, verkot ym. Kuvaajalla on oltava kuvan tekijänoikeudet. E TELÄ S AVON ANTENN I Antenniasennukset Valvontakamerat 4G, 5G ja WIFI 045 150 9795 Juva www.etelasavonantenni.fi Virta Lines vie! Virta Lines 0400 676122 / Vesa Virta Hulvattoman hauska JAAKKO TEPON menestysmusikaali TOIVO RYYNÄSEN ELÄMÄ JA TEOT Kuopion Rauhanlahden kesäteatterissa la 7.8. . Kilpailuaika on 5.5.2021– 31.8.2021 2. krs Ajanvaraus 045 1877 183 tai netissä www.timma. 6. 7-16 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI Maukkaat viipurinrinkelit, pölypussit ja siivoustarvikkeet, kenkäbussi, Sirkan Kotileipomo, metrilakut ja makeiset, Korpelan palviauto (klo 12–15), Väinölän luomutilan yrttejä, lettukahvio, aikuisten tekstiilit, vesijumppaja avantouintituotteet, kylmäsavulaitteet, savupurut, monitoimiuistimet, laukut ja lompakot, marjajauheet ym. Sulkavan torilla, valtava valikoima laatumattoja, edulliset hinnat. Menomatkalla ruokailu Matkuksen Juustoportissa. 4. Trekking -HOUSUT vahvistetut, vedenkestävät polvet ja takapuoli (98,-) 49,50 VERKKOPAIDAT 3 kpl 10,www.kalakaveri.?,040-9528336 MATTOJA Ke 21.7. Kuvaaja antaa Sulkavalehdelle oikeuden käyttää kuvia Sulkava-lehdessä julkaistujen norppa-aiheisten juttujen yhteydessä. Kilpailuun voi osallistua useammalla otoksella. Torstaina 15.7.2021 N:o 28 20 teemanumero SaimaaInspiraationa huominen RL-Palvelut tekee työtä puhtaamman Etelä-Savon puolesta. 7. Pidetään yhdessä huolta ympäristön hyvinvoinnista! Tilaa jätehuollon palvelut: rl-palvelut.fi toimisto@rl-palvelut.fi 044 036 6533 Jäteastiat ja tyhjennys | Loka-autot | Vaihtolavat Laulua ja Lavista klo 18-20 yhteislaulua Harri Kautosen säestyksellä klo 20-21 Lavis-lavatanssijumppa ESLin Mari Kurtin vetämänä Vapaa pääsy Kahvio Osoite: Paviljongintie 35, Sulkava Kaipolan paviljongilla tiistaina 20.7.21 E TELÄ S AVON ANTENN I Antenniasennukset Valvontakamerat 4G, 5G ja WIFI 045 150 9795 Juva www.etelasavonantenni.fi Antenniasennukset Valvontakamerat 4G, 5G ja WIFI E TELÄ S AVON ANTENN I Antenniasennukset Valvontakamerat 4G, 5G ja WIFI 045 150 9795 Juva www.etelasavonantenni.fi Juva www.etelasavonantenni.. Ilmoittautumiset pe 23.7. PERINTEINEN TORIPÄIVÄ PE 16.7.2021 SULKAVAN TORILLA 9–15 Annariikka Virta, Kauppatie 1, Virastotalon 1. Meiltä saat nykyaikaiset ja vastuulliset jätehuollon palvelut kotiin tai mökille – helposti ja huolettomasti. . K uv a: Jo un i K os ke la Säännöt. ym. Voittajaotokset julkaistaan Sulkava-lehdessä