Meillä oli yksi aikuisen hirven lisälupa. Tyttö voitti viime vuonna pienpetokilpailun omassa sarjassaan, Marko Lintunen kertoo. Niistä 83 on käytetty. Metsästyskausi on sujunut hyvin, ja seuran kesken on kaadettu viisi hirveä. Siinä oli puuläjää meidän ja hirven välissä. Lihat jaetaan yhdeksän lihaosakkaan kesken. Lukumäärä on hieman noususuuntainen. päivänä 2025 | N:o 3 | Irtonumero 2,00€ 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L E H T I Sulkavalaisuuden asianajaja S ulkavalainen yläkoulun seitsemäsluokkalainen Laura Lintunen kaatoi ensimmäisen hirvisaaliinsa ennen joulua. – Se löi jarrut päälle, kun valo oli vastassa. Hän sai metsästyskortin hieman yli vuosi sitten. – On toki tammikuun puolella hirviä jahdattu, mutta suuret massat on pyydetty jo loka-marraskuun aikaan. Iida on mukana metsällä ja on innostunut metsästyksestä, Markko Lintunen kertoo. Hirviporukan hirvestyskoirana toimii Sanni Välimäen jämtlanninpystykorva. Hirvi tuli 60–70 metrin päähän, eikä tiennyt meistä mitään, kun olimme tuulen alapuolella, Marko Lintunen sanoo. – Omalla pihalla ammumme esimerkiksi haaskalle supia. – Jos pyyntilupia olisi juuri se määrä, mitä on tarkoitus ampua, ja metsästäjät ovat aliarvioineet hirvikannan, ja he ampuvatkin suhteutettuna enemmän jäävään kantaan, ei ole enää kiristämisen mahdollisuutta. On oikein, että lupia jää käyttämättä, Miettinen sanoo. Keväällä ja kesällä ei saa metsästää. – Pikkusisko Iida on nyt viidennellä luokalla. He metsästävät elokuun puolesta välistä helmikuun loppuun. Seuran metsästysalue on 4 000 hehtaarin kokoinen, ja siihen kuuluvat Pulkkila, Heikkurila, Siikakoski ja Ruottila. Taljat myydään eteenpäin. tammikuuta. Metsällä on oltu joka viikonloppu, juhlapyhiä lukuun ottamatta. Laura ja Marko Lintunen olivat liikkuvia passimiehiä, kun hirvi rupesi tulemaan kohti. Lähdemme vielä yrittämään puuttuvien vasojen kaatamista, Marko Lintunen sanoo. Hän kuvailee tilannetta niin nopeaksi, että sellaisia ei tule vastaan kuin kerran elämässä. 20 prosentin pankki käyttämättä Sulkavalle on myönnetty 106 pyyntilupaa juuri päättyvälle hirvenmetsästyskaudelle. Ei ainoastaan hirvenmetsästystä Lintusten metsästysharrastus ei rajoitu vain hirvijahtiin, vaan he metsästävät omien sanojensa mukaan ”kaikkea mahdollista”. – Tunnin se lennätteli hirveä. Homma ei ole äkkipikaista, Marko Lintunen kuvailee. Se on jatkuvaa harjoittelua. Makuuhuoneen ikkunasta ammutaan myös kettuja. – Yleensä otetaan lapaluu muistoksi, mutta tyttö ei huolinut sitä. Sulkava jakautuu kahteen hirvenmetsästysalueeseen: Vekaransalmen eteläpuoleen ja Vekaransalmen pohjoispuoleen. Kaato oli nopea tilanne Hirvi tuli metsässä olevan hakkuuaukon laitaan ja säikähti, kun paikalla vielä pari viikkoa sitten kasvanut kuusimetsä oli hakattu pois. Sulkavalla on 21 hirviä metsästävää seuraa tai seuruetta. – Harjoittelemassa on käyty, ja tyttö on ampunut 200 paukkua kesän aikana ampumaradalla. Lähdimme tytön kanssa juoksemaan ja huusin tytölle, että ammu vielä viimeinen laaki päähän. Yksittäisiä hirviä on ammuttu joulukuussa ja tammikuussa, hän jatkaa. – Neiti korkkasi ja minä varmistin osumaa vieressä. Saman tien hän hommasi pyssyn ja kävimme harjoittelemassa ampumaradalla, Marko Lintunen jatkaa. Sulkavalainen yläkoululainen Laura Lintunen kaatoi ensimmäisen hirvensä ennen joulua. Jenna Olin "Lisää nuoria kaivataan mukaan. Hirvi rupesi tulemaan suoraan viistoittain kohti. Ensimmäinen hirvikaato 13-vuotias Laura Lintunen metsästää yhdessä isänsä Marko Lintusen kanssa Jokipirtin erä -metsästysseurassa. – Vasat puuttuvat. Nyt Lauran Lintunen on ainoa nuori porukassa. – Seurasimme tilannetta ja menimme eteen. Viisi hirveä kaadettu metsästysseurassa Lintuset kuuluvat Jokipirtin erä -metsästysseuraan. GPS näytti, että hirvi tulee joko meille tai viereiseen passiin. Haaskalle ampuminen tarkoittaa, että houkutellaan ravinnon avulla ruokintapaikoille. Lupien määrä on pysynyt vakaana viime vuosina. Muu osa, eli niin sanottu läntinen osa, on vahvemman hirvikannan aluetta. Aamulla sovimme, että ensisijaisesti ammumme vasoja tai jos tulee aikuisia, naaras tai uros, niin kumpikin ovat luvallisia, Lauran isä Marko Lintunen kertoo. – Hyvää kannattaa aina odottaa. Hirvennahka menee muiden metsästettyjen hirvennahkojen tapaan Kaipolaan, jonne metsästysseurat keräävät taljat. Se olisi varmaan siihen kuollut heti. Keskiviikkona tammikuun 15. Jahti alkaa vasta päättymään ja Luonnonvarakeskus antaa omat kanta-arvionsa ja lukuja peilataan keskenään. Lisää nuoria kuitenkin kaivataan mukaan porukkaan. – Oletan, että hirvijahdit ovat jo ohi, Miettinen kertoi Sulkava-lehdelle maanantaina. Massat pyydetty jo syksyllä Sulkavan Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tomi Miettinen kertoo, että hirvenmetsästyskausi on sujunut odotusten mukaan. – Kun isä on metsästänyt, niin se on innostanut harrastuksen pariin. Koira löysi hirviä Sulkavan Ollinmäestä. Välillä koira juoksi kahtakymppiä ja välillä haukkui, Marko Lintunen sanoo. – Eteläpuolella taitaa olla hyvin varovasti kasvava hirvikanta. Sanoin tytölle, kun hän kysyi, että otetaanko varmistin päältä pois, että nyt on pikkuisen kiire. Metsästäessä saa olla ulkona, Laura Lintunen vahvistaa. Siihenhän se sitten putosi, Marko Lintunen sanoo. – Jahti alkoi aamulla yhdeksän aikaan. – Tyttö oli viimekin vuonna mukana hirvijahdissa, ja tilanteita oli, mutta ne olivat niin nopeita, kuten tien ylityksiä, Lintunen kertoo. Metsästyksessä tärkeä taito on pitkäjänteisyys, että jaksaa odottaa saaliin ilmestymistä. Lyijy löydettiin nahkan alta, ja se ja hylsy ovat muistona kirjahyllyssä, Marko Lintunen sanoo. Lähtötilanne on ollut alun perin jo vahvempi läntisellä alueella, Miettinen kommentoi. Nyt niitä on haettu enemmän kuin on tarkoitus käyttää, niin tarvittaessa olisi ollut mahdollista ampua enemmän kuin alkuperäinen aikomus oli. Hirvi juoksi 30–40 metriä ja kävi koivikossa seisomaan ja pyörimään. Olen neuvonut hirvijahdissa, Marko Lintunen kertoo. – Syvällisempää analyysia en ole hirvikannasta tehnyt. Metsästäjät ovat arvioineet hirvikannan kohtuullisesti oikein. Syksyllä kävimme majavajahdissa, mutta emme saaneet mitään. Ehkä näyttäisi, että pikkuisen nouseva hirvikanta on myös läntisellä alueella. Olimme passissa sadan metrin päässä. Sitten ei mennytkään kuin minuutti tai pari, niin kuulin kolme kertaa höhhäys-äänen ja sanoin tytölle, että kännykkä käsistä pois, että nyt se tulee, Marko Lintunen kertaa. Kyttäämme rusakoita ja käymme jänisjahdissa. Hirvenmetsästyskausi päättyy 15. Noin 20 prosentin pankki on jäänyt käyttämättä luvista. Kyseessä oli yli vuoden ikäinen naarashirvi. Se kuulostaa oikealta suunnalta. Ensi kesänä on tarkoitus saada hänelle metsästyskortti. Lisäksi aseenkäsittelytaidot ovat tärkeitä. – Meitä on vakioporukka, kahdeksan tai yhdeksän, jotka käyvät hirvijahdissa, Marko Lintunen täsmentää. – Ovathan tytöt kulkeneet minun mukanani pienen ikänsä, mutta reilu vuosi Laura sai metsästyskortin
Alalajin muuttoreitti kulkee osittain itäisen ja eteläisen Suomen ylitse. 3:27 Mietelause Parasta, mitä voin ystäväni hyväksi tehdä, on yksinkertaisesti olla hänen ystävänsä. Kaanaan häissä Jeesus ei tehnyt numeroa itsestään. Eittämättä tänäkin aikana se on monelle nikottelun aihe. mennessä yhdistyksen tilille FI89 5437 0450 0806 86. 8.12.2024 Sulkava Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät, kullaten muistojen kirkkaimmat päivät. Tiedot metsästysmääristä perustuvat metsähanhesta säädettyyn pakollisiin saalisilmoituksiin. Ilmoittautumiset Kitty Huuskonen 050 305 9299. Isää ja isoisää kaivaten Severi, Eerika, Marika ja Tuomo Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa 14.12.2024 Sulkavalla. Suomessa esiintyy kahta metsähanhen alalajia, taigametsähanhia ja tundrametsähanhia. Ikävöiden Kiitos pappa kaikesta S e, jos mikä, on mieleen jäänyt Uuden Testamentin kohta. Hyvästi ovenripa hyvästi tupani ikkunat, joista taivaalle katselin. Suomen riistakeskuksen mukaan saaliin alalajijakauma osoittaa, että metsästys toteutuu kestävästi. Sitä juuri sitä, joka suuntaisi oman elämämme kohti helpompaa, terveempää, mielekkäämpää ja jopa onnellisempaa elämää. klo 13.00 kirjastossa. puukirkko koki tuhopolton 23.9.2018. Näillä ihmeteoilla Jeesuksen piti osoittaa jumalallinen voimansa, jotta ihmiset uskoisivat hänen olevan enemmän kuin Joosefin ja Marian poika. Sellaista ihmetekoa, että kaikki kansat saisivat elää rauhassa ja sovussa. Yhdistyksemme vieraili kirkon raunioilla Pohjois-Karjalan retkellään kesällä 2019. Saaliin valokuvakeräyksen perusteella 90 prosenttia pyydetyistä linnuista oli tundrametsähanhia ja 10 prosenttia taigametsähanhia. 27.11.2024 Sulkavalla Isä ja Pappa, Olet aina läsnä elämässämme, et ole koskaan kokonaan poissa. Meille kaikille niin äärettömän rakas Reino Jaakko KYLMÄ s. Itäja Kaakkois-Suomessa pyynti kohdistuu pääasiassa tundrametsähanheen. Pirjo Roinila, el.diakoni Sitäpä juuri sitä Sulkavan Eläkeläisystävät ry, aloitamme kevätkauden ystäväkerhon keskiviikkona 22.1.25 kello 12 vanhalla kunnantuvalla. Sitä oli silloin vaikea uskoa. klo 10.00 olohuoneessa. Ihmisen osa on olla valmiina jumalallisen kosketuksen vastaanottamiseen. 13.9.1936 Sulkavalla k. Ei enää askeleita pirtin lattialla. Riistakeskuksen mukaan taigametsähanhikannan kasvu on erinomainen esimerkki, miten suunnitelmallisella yhteistyöllä ja toimilla kannanhoitoa voidaan toteuttaa. Ritva Tero perheineen Sukulaiset ja ystävät Mira, Anni ja Antti Siunaus toimitettu 4.1.2025. Kiihtelysvaaran vanha 250-v. Lämmin kiitos osanotosta. Päivän sana Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. 28.4.1936 Sulkava k. Tarkentuneen saalistiedon perusteella näiden maakuntien alueilta saaliiksi saatiin 126 taigametsähanhea. Nimittäin Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko veden muuttaminen viiniksi Kaanaan häissä. Jo se on ihmeteko meitä kohtaan. Jari Kallio, päätoimittaja Metsähanhien kannanhoito onnistunut. Kaipaamme jumalallista kosketusta. Teatterimatka Varkauteen perjantaina 14.3. juhlavuoden musiikkipainotteinen hengellinen päivä. Kässärit keskiviikkona 22.1. Matkamiehen uupuneen soi kiitoslaulu yli maan soi taivaisiin, soi rauhaan. Tundrametsähanhi pesii Pohjois-Venäjällä ja talvehtii pääasiassa Hollannissa ja Saksassa. Kiitämme osanotosta. Kaukana ei ole sekään ajatus, että koko maailma tarvitsisi jumalallista väliintuloa. Henry David Thoreau Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Solja, huomenna Ilmari ja Ilmo, perjantaina Toni, Anton, Antto ja Anttoni, lauantaina Laura, sunnuntaina Heikki, Henrik, Henna, Henni, Henriikka, Henri ja Henrikki, maanantaina Sebastian ja tiistaina Aune, Oona, Auni ja Netta. Sinusta kiitollisina Juha, Ilona, Lassi, Matti, Iga, Ina ja Liwia Isäni, Pappattimemme, Elät aina sydämissämme. Vuonna 2011 kannan suuruudeksi arvioitiin 40 000–45 0000 yksilöä ja vuoden 2024 arvion mukaan kannan suuruus on nyt noin 75 000 yksilöä. Se tarkoittaa sitä, että olemme avoimia näkemään ja kuulemaan, mitä ja miten Jumalan Poika meitä puhuttelee ja meitä koskettaa. Hyvästi kultainen kotini. Kiittäen ja kaivaten Aili Päivi, Pauli, Petri ja Pekka Tarja, Veli ja Mika Helena Sukulaiset ja ystävät Siunattu lähimpien läsnä ollessa. Rakkaudestasi kiitollisina Jari ja kissat Isä ja Isoisä, Laskeutui enkeli taivaasta vuoteesi luo, ja kuiskasi Sinulle hiljaa, lähde kanssani Taivaan Isän luo. Retki on samalla Itä-Savon piirin 50-v. 25.8.1930 Sievissä k. Pääasiassa Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Pohjois-Venäjän alueilla esiintyvä taigametsähanhikanta on kasvanut tavoitteellisesti. 2 Keskiviikkona 15.1.2025 N:o 3 Pääkirjoitus Viikon sana Päivän kierto Yhdistystoiminta Aurinko nousi tänään kello 09.09 ja laskee kello 15.24. Emme edes tiedä, mitä se voisi olla. Tälläistä silmin, korvin ja kehoin koettavaa jumalallista ihmetekoa odottaa meistä moni. Raunioille on rakennettu uusi kirkko, joka vihittiin käyttöön 1.adventtina 2024. Rakkaamme Teuvo Tapio Kullervo HÄMÄLÄINEN s. Jotkut tuntevat ainoastaan sen Jeesuksen ihmetekona, vaikka niitähän riitti... Näytöksenä musiikkikomedia Rajaton rakkaus. Itäja Kaakkois-Suomen ylitse muuttava tundrametsähanhikanta kestäisi voimakkaampaakin metsästystä, mutta samaan aikaan olennaista on huolehtia, ettei metsästys kohdistu liian voimakkaasti taigametsähanheen. Rajatusti Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuun maakunnassa oli elokuussa metsähanhen metsästystä. Lisätietoja Paavo Immonen 040 547 0152, Sirkka Immonen 040 745 8618. Kohti sitä, mitä arjessa unelmoimme. Hän oli ja on Jumalan oma Poika. KOKOUSKUTSU Johtokunnan puolesta Reijo Arokoski I täja Kaakkois-Suomen metsähanhisaaliiksi saatiin marraskuun lopussa päättyneellä metsästyskaudella 276 yksilöä. Pääosassa tangokuningas Petri Hervanto tulkitsemassa muun muassa Olavi Virran kappaleita. Tervetuloa mukaan toimintaan! Iitlahden erä ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään su 2.2.2025 klo 17 jahtimajan kodalla osoitteessa Sulkavantie 1509 A, 57800 Sulkava. Bussimatka, ruokailu ja teatterilippu yhteensä 65 euroa 12.2. 12.12.2024 Sulkavalla Nyt on suvun vanhin pois. Ei silloin eikä nyt. Siitä on ilakoitu niin sketseissä kuin teksteissä. Ilmoittautumiset tapahtumissa tai Pertille puh/tekstiviesti/WhatsApp 040 8273952. Kaikki nykyiset ja uudet jäsenet tervetuloa! Eläkeliiton Lohilahden yhdistys järjestää päiväretken Kiihtelysvaaraan ti 18.3.2025. Olemme kiitollisia tuesta ja osanotosta. Alalajin kanta EU:n alueella arvioidaan olevan noin 650 000–880 000 yksilöä ja kannan kehityssuunta on kasvava. Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Kirjallisuuspiiri torstaina 16.1. Gal. Puoliso, isä, pappa Pentti Juhani MATIKAINEN s. Hän ei pullistellut taivaallisilla taidoillaan
Jari Kallio Lohilahdesta löytyi erinomainen alue uudelle vierasvenesatamalle aivan torialuetta vastapäätä. S ulkavan satamatoimintojen ja vesiliikenteen kehittämishanke on edennyt niin, että kilpailutus toteutussuunnitelman tekemisestä loppui perjantaina ja maanantaina hankkeen ohjausryhmä kokoontui laatimaan esitystä kunnanhallitukselle. Alustavan suunnitelman hankkeelle teki Sitowise-niminen suunnittelutoimisto. Ruoppauksia ei tässä hankkeessa tehdä. Kioski Alanteen Helmen rantalaiturilla on myös runsaasti ilmaisia vierailupaikkoja pienemmille veneille. Kunta hoitaa purkamisen siten omalla rahoituksella. (Katso kirkonkylän keskustan ja Vekaran satamien uudistamisen luonnokset verkkosivuilta sulkavalehti.fi.) Keskiviikkona tammikuun 15. Vekaralla olisi tarjolla tilaa myös yrittäjälle Vekaransillan suoja-alue on merkitty luonnoksiin punaisella. – Niemen toisella reunalla on hiekkaranta, johon veneilijät ovat voineet myös rantautua. Vekaralle on suunnitelmissa myös muutama sähköllä varustettu paikka asuntoautoille tai -vaunuille. Lohilahdella iso niemi käyttöön Lohilahdella uusia laitureita vierailevia veneitä varten rakennetaan torialuetta vastapäätä tien toisella puolella sijaitsevalle niemelle, joka on tunnettu juhannusjuhlien kokosta. Sähkölatauspisteet ovat olleet hakuvaiheessa yksi olennaisista avustuksen saamiseen vaikuttavista uudistuksista. Suuremmat vierailevat veneet voivat entiseen tapaan rantautua Sulkavan satamaan Alanteentien varrelle. Veneiden turvalliset reitit uusille laitureille saadaan näin hyvin varmistettua. Vekaralla kartoitetaan mahdollisuutta rakentaa polttoaineen jakelua joskus tulevaisuudessa. – Majakan laituri on usein kesällä ollut täynnä, joten venepaikat tulevat Lohilahdelle tarpeeseen, sillä veneitä on käynyt usein käynyt edustalla etsimässä paikkaa rantautumiseen ja kääntyneet sitten pois, kun sellaista ei ole löytynyt, mainitsee Veikkanen. Sataman jätevesien käsittelypiste uusitaan hankkeen yhteydessä ja satamaan rakennetaan myös sähköveneiden latauspaikka. päivänä 2025 Satamahankkeen luonnokset valmistuivat Sulkavan satamien miljoonaluokan uudistaminen on edennyt luonnosvaiheeseen. Polttoaineen jakelua on jo olemassa Lohilahdella ja vanhassa keskustan satamassa. Isomman veneen vesitankin saa täytettyä letkulla, jolloin vettä ei tarvitse kantaa. Satamassa säilyy myös polttoaineen myynti. Kaikuluotauksen tulokset vaikuttavat laiturien lopulliseen sijoitteluun, pohtii Veikkanen. Mukava lisä alustavassa suunnitelmassa on niemen toiselle puolelle suunniteltu pieni kalastusja kanoottilaituri. – Sillan alle selvitetään mahdollisuutta rakentaa pitkä rannan myötäinen laituri tai sitten pohjoisemmaksi rannasta ulospäin ulottuva pienvenelaituri. Veneiden vesillelaskun luiska säilytetään. Kuivakäymälöitä ja jätehuoltoa varten tehdään rakennuksia. Kohteina ovat kirkonkylän keskusta, Vekara ja Lohilahti. Vanha kunnan vierasvenelaituri ravintola Majakan edustalla säilyy. – Vekaralla rannan ja pohjan muodot ovat muuttuneet sillan rakentamisen jälkeen, joten tarkat tiedot pohjan muodoista olivat tarpeen, vaikka pohjukassa on ollut laituri jo aiemmin, selittää Veikkanen. Rakennelmien mahdollista sijoitusta sillan alle selvitetään ja huomioidaan suunnittelun aikana. – Tarvitsimme konkreettisen pohjan, jolla lähdemme toteutusta suunnittelemaan. Kirkonkylälle uusia laitureita Sulkavan keskustaan rakennetaan uusia laitureita nykyisen Halpalinnan rakennuksen edustalle. Polttoaineen kantomatka uusille laitureille on selvästi pidempi verrattuna vanhaan Majakan laituriin. Aikoinaan lotjat ovat ajaneet siinä rantaan. Tässä hankkeessa ei rakenneta polttoaineen jakeluasemia satamiin. – Tiedossa on, että Halpalinnan edustan vesialue on hyvin matala, joten uudet laiturit on tarkoitettu vain pienveneille ja kanooteille. Tuo säilytetään ehkä ennallaan tai sitten siihen rakennetaan myös pienempi laituri, miettii Veikkanen. Tilalle voidaan rakentaa esimerkiksi vastaavan kokoinen rakennus, jos vaikka joku yrittäjä sellaisen haluaisi rakentaa, sillä rakennusoikeutta tontilla on, Veikkanen mainitsee. Kunta on tehnyt esisopimuksen Halpahallin ostamisesta, mutta osto ei ole vielä toteutunut, koska myyjä ei ole vielä kokonaan tyhjentänyt rakennusta. Yhteistyötä ravintola Majakan kanssa on tarkoitus tehdä, sillä Majakan huoltoasema on tärkeä polttoaineen tankkauksen kannalta. Kaikki laiturit tehdään kelluviksi, sillä kiinteiden laiturien tekeminen olisi vaatinut lupia ELY-keskuksesta, ja se olisi vienyt liikaa aikaa, Veikkanen sanoo. Bensa-asemaa ei uusien laiturien yhteyteen rakenneta, mutta sähköveneiden latausasema sen sijaan tulee. Kunta olisi halunnut Halpalinnan purkamisen osaksi satamahanketta, mutta rahoittaja ei sitä hyväksynyt. Vekaran ja Lohilahden alueista tehtiin ilmakuvaus drone-laitteella, jotta saimme tarkat mittaukset tehtyä, mikä auttaa suunnittelua ja toteutusta, Veikkanen toteaa. – Vanha lossiranta pitää säilyttää, jos joskus tulisi tilanne, että lossi pitäisi ottaa käyttöön vaikkapa sillan kunnostuksen vuoksi, huomauttaa Veikkanen. – Halpahallin rakennus on tarkoitus purkaa, koska se on niin huonokuntoinen. – Keväällä kilpailutetaan hankkeen urakoitsijat, ja rakennustyöt tehdään kesän ja syksyn aikana eli tämän vuoden puolella kaiken pitää olla valmista, kertoo Sulkavan tekninen johtaja Asta Veikkanen. Vanha Vekaran laituri lossirannan vieressä on tarkoitus uusia, ja siihen yhteyteen rakennetaan lisää laituritilaa veneille. Lohilahden laitureissa veneilijät voivat myös yöpyä ja vieläpä ilmaiseksi. Rahoituksen myönsi Etelä-Savon Maakuntaliitto. Kaikkiin kolmeen kohteeseen rakennetaan myös latauspaikat sähköveneille, vaikka niitä ei montaa Saimaalla vielä seilaakaan. Syväystä on niemen ympärillä sopivasti, sillä siinä on sijainnut vanhoja puiden laskupaikkoja. – Sähköautojen lataukseen niitä ei valitettavasti voi käyttää, sillä latauspaikat tulevat laitureille ja veneille sopivat latauspisteet ovat erilaisia kuin autoille tarkoitetut, huomauttaa Veikkanen. Juomavesi tuodaan paikalle joko putkilla tai uudella porakaivolla. Lisäksi Vekaran ja Lohilahden vesialueille tehtiin kaikuluotaus. Sulkavan kunta sai Euroopan unionin alueja rakennepolitiikan JTFrahastosta 633 340 euron avustuksen satamahankkeeseen. Veikkanen uskoo, että Lohilahden uudet laituripaikat voivat tuoda paljon uusia veneilijöitä ja lähistön mökkiasukkaita myös toritapahtumiin, jotka ovat Lohilahdella hyvin suosittuja. Lohilahdelle rakennetaan myös kuivakäymälät, juomavesi ja jätehuolto veneilijöiden käyttöön. – Vekaralla on tilaa myös suuremmalle rakennukselle, jos paikkaan löytyisi joku yrittäjä pitämään vaikkapa ravintolaa, kioskia tai kahvilaa, innostaa Veikkanen. Kunta maksaa hankkeessa loput noin 270 000 euroa.
– Joulun alla sain veneen tyhjennettyä ja putsattua, ja nyt korjaan, mitä on korjattavaa. Pintakäsittelyyn Joskitt käyttää kylmäpuristettua pellavaöljyä, Valttia ja lakkaa. Korjausvelkaa kirkkoveneisiin on kertynyt paljon, mutta pahoja lahovikoja ei onneksi ole. – Kilpasoutajana kaluston virittäminen kiinnosti, ja siitä oli paljon hyötyäkin. Purkamisen jälkeen veneet puhdistetaan huolellisesti hiekasta ja muusta liasta. Kunnostusten väleissä Joskitt aikoo keskittyä muun muassa uusien veneiden rakentamiseen. – Kylmäpuristettu pellavaöljy syrjäyttää kosteuden, mutta Valtti takaa homeeneston. Tähän ongelmaan ei osattu varautua arviointivaiheessa, Joskitt toteaa. Tällä hetkellä venehallissa hänen työstettävänään on yksi Sulkavan Suursoutuihin vuokrattavana olevasta kirkkoveneestä. Uusien kirkkoveneiden menekki on kuitenkin ollut viime aikoina valitettavan vähäistä . Nyt työn alla on legendaarisen venemestari Kauko Miettisen viimeiseksi jäänyt vene, jota hän oli rakentamassa 1990-luvun lopulla. Kyseessä oleva yksilö on saanut nimekseen Miettisen Muisto, viimeinen vene, jota venemestari Kauko Miettinen oli rakentamassa 1990-luvun lopulla. Joskittin ammatillinen ura veneenrakentajana sai alkunsa ex-appiukon opissa. Veneenrakentajana kilpasoutukokemuksesta on niin ikään paljon hyötyä. – Miettisen veneet saavat erityiskohtelun, sillä niillä on eniten kulttuuriarvoa, Joskitt sanoo.. Joskittin työ kirkkoveneiden parissa onkin arvokasta, sillä perinteisen kirkkovenekulttuurin säilyttäminen lepää pitkälti hänen kaltaistensa käsityöläisten harteilla. Mari-Anna Rossi Heikki Joskittilla on menossa iso urakka kirkkoveneiden kunnostusten parissa. Kilpakirkkoveneet eivät ole taivasalla lähes lainkaan, vaan sateen ja auringon suojassa. Virallisesti Joskittilla on metsäalan koulutus. Viime vuonna Suursoutujen reittiä muutettiin niin, että kiville ajautuminen olisi epätodennäköisempää. Joskittin mukaan kunnostuksessa tärkeintä on varmistaa vedenpitävyys, eli se, että pinnat ovat ehjiä ja puunsuojaus on kunnossa, jotta lahoamiselta vältyttäisiin jatkossakin. Joskitt aloitti urakkansa joulukuussa, ja nyt työn alla on toinen vene. Korjausvelkaa kurotaan kiinni Sulkava-seuran kirkkoveneisiin on vuosien varrella kertynyt runsaasti huoltovelkaa. Usein myös jalkatukia on hajonnut ja rullapenkin kiskoja on vääntynyt. – Muutama vuosi menee siihen, että saan kaikki veneet kunnostettua. Joskus on ollut katastrofaalisia tilanteita, varsinkin myrskykeleillä. – Ammattimaisesti kirkkoveneitä ei taida enää tehdä kukaan, minäkin vähän satunnaisesti, hän toteaa. – Siinä ammatissa puuta on käsitelty paljonkin, mutta vähän raaemmalla otteella kuin tässä työssä, Joskitt nauraa. Kilpaveneet korjataan ensimmäiseksi Joskitt teki veneinventaarin yhdessä Tiittala Eventsin Timo Huttusen kanssa heinäkuussa, jolloin he arvioivat silmämääräisesti veneiden korjaustarpeet ja antoivat niille kiireellisyysluokitukset. Viime vuonna moni yritti soutaa edelleen vanhasta tottumuksesta karikon välistä. Vanha kalusto tehtiin aikoinaan viirapenkeillä ja niissä on jouduttu tekemään kompromisseja, eivätkä ne sen vuoksi ole aivan yhtä hyviä ja ergonomisia kuin suoraan rullapenkeillä varustetut veneet. Suursoutujen kirkkoveneet uuteen kukoistukseen Kaikki 24 Sulkavaseuralta Tiittala Eventisille siirtynyttä kirkkovenettä aiotaan kunnostaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Pahin tapaus oli, kun yhteen veneeseen tuli viisi reikää sen ajauduttua myrskyssä kiville. Kirkkoveneitä käsityönä Heikki Joskitt on yksi harvoista kirkkoveneiden rakentajista Suomessa. – Jos veneet olisivat jatkuvasti rannalla, ne eivät ehkä olisi enää edes pelastettavissa. Tiedän tarkkaan, miltä vene tuntuu ja miten muutokset vaikuttavat soutamiseen. – Kun penkit ja jalkatuet puretaan, tulee aina yllätyksiä. Nyt veneet ovat Tiittala Eventsin hallinnassa, ja tavoitteena on kunnostaa veneet jatkossa neljän tai viiden vuoden välein. Näitä Joskitt pääsee takuulla korjailemaan aina Suursoutujen jälkeen. Kunnostuksia 4-5 vuoden välein Viime talvena Heikki Joskitt kunnosti yhden Suursoutujen kirkkoveneen, mutta useiden kirkkoveneiden perusteellisesta kunnostuksesta on ehtinyt vierähtää jopa kymmenen vuotta. 4 Keskiviikkona 15.1.2025 N:o 3 S ulkavalainen kirkkovenerakentaja Heikki Joskitt sommittelee kirkkoveneen penkkien tukipuita paikoilleen. Ne toimivat kuitenkin varsin hyvin vielä retkisoutuveneinä, Joskitt selvittää. Joskittin kiinnostus veneiden rakentamiseen ja kunnostamiseen kumpuaa hänen soutuharrastuksestaan. – Uusien veneiden tekeminen on siinä mielessä mielekkäämpää, että siinä näkee paremmin oman työnsä jäljen, kun homma etenee koko ajan. – Jalkatukia ja penkkejä menee, airoja katkeilee ja uusiinkin veneisiin voi tulla halkeamia. Syynä tähän oli Sulkava-seuran haastava taloudellinen tilanne. Vanhemmat kirkkoveneet jätetään suosiolla retkisoutuveneiksi, eikä niitä lähdetä kunnostamaan enää pikkutarkasti. Sään armoilla olo kuluttaa veneitä eniten. Suursoutujen kirkkoveneiden kunto vaihtelee, mutta yhteistä niille on ulkopintojen hilseilevät lakat, kuluneet ja sinistyneet sisäosat sekä paikoin murtuneet runkorakenteet. Joskitt on ison urakan äärellä, sillä kaikki 24 Suursoutujen kirkkovenettä aiotaan kunnostaa seuraavan kolmen vuoden aikana. – Miettisen veneillä on eniten perinneja kulttuuriarvoa, joten ne saavat erikoiskohtelun, Joskitt toteaa. – Jalkatukien alta löytyy banaaninkuoria ja pinnat ovat usein energiageeleissä, Joskitt naurahtaa. Vaikka aika on tehnyt tehtävänsä, ei veneissä Joskittin mukaan ole juurikaan lahovikoja. Sisäkyllästeseokseen tulee myös noin 1/3 lakkaa, Joskitt tarkentaa. Purkaminen paljastaa todelliset korjaustarpeet Vaikka alustavat korjausarviot tehtiin silmämääräisesti, todelliset ongelmat paljastuvat vasta työn edetessä. Nykyään reitti on parempi, mutta tapaturmia sattuu silti. Aiemmin reitti kulki Keriniemen kärjessä karikon läpi. Vedän sisäkyllästeet ja ulkopuolelle lakat. – Uudemmissa veneissä on keularaudat ja ne on varusteltu esimerkiksi suoraan rullapenkeillä. – Se aiheutti useampia onnettomuuksia. Sen jälkeen kunnostuksia tehdään tarpeen mukaan, mutta siten että pyritään jatkossa tuohon 4-5 vuoden kiertoon, Joskitt kertoo. Sen venekunnan matka päättyi siihen, Joskitt muistelee. Nyt työn alla olevassa veneessä vahvistan penkkien runkoja, sillä tukia oli revennyt irti tai ne puuttuivat kokonaan. Niistä kymmenen kunnostetaan vielä ennen heinäkuun Suursoutuja. Tyypillisesti veneissä on tummentumia ja sinistymiä sekä rikkoutumia, esimerkiksi liimasaumat ovat pettäneet. Akuutteja korjaustarpeita tulee väistämättä Kirkkoveneiden korjaustarpeita lisäävät myös käyttötilanteissa syntyvät vauriot. Yhden veneen käsittely on tyypillisesti noin parin viikon projekti, Joskitt kertoo. Kaikki nämä laitetaan kuntoon. Tänä vuonna korjauslistalle pääsivät kilpakäyttöön soveltuvat veneet sekä legendaarisen Kauko Miettisen rakentamat yksilöt
Monipuolista toimintaa viikoittain Sulkava Sport järjestää tällä hetkellä kahdesti viikossa kuntosalicircuitia. Jos toivoo jotain uutta liikunnan saralla, voidaan yhdessä miettiä, saadaanko se seuramme kautta järjestymään, Seppänen huomioi. Sulkava Sportin logon on suunnitellut Sulkasuunnittelu. – Lähdin mukaan hallitukseen ja puheenjohtajaksi, Auvinen sanoo. – Esimerkiksi Rantasalmen Naisvoimistelijat lopettivat toimintansa, mutta Sulkavalla on hyvin pysytty mukana, sillä meillä on aktiivisia järjestäjiä, Auvinen jatkaa. Sulkava Sportilla on liikunnallista toimintaa myös lapsille. Se on toiminnan jatkuvuutta ja kunnioittamista, että uudistamme tässä ajassa. Yhdistys perustettiin jo vuonna 1946. Nykyään hän on edelleen mukana hallituksessa ja ohjaustoiminnassa. Olimme mukana isossa koreografiassa Friiduissa, Auvinen muistelee. – On erittäin toivottavaa, että tulisi uutta näkökulmaakin. 041 315 7681 puh. Olin ensin apuohjaajana, sitten ohjaajana ja aikuisten ohjaajana, Seppänen luettelee. Nimenuudistuksen myötä myös logo uudistuu. Pystymme toimimaan ryhmässä kaikkien kanssa, että ei syntyisi kuppikuntia. – Isompiin verrattuna on enemmän taitoharjoittelun korostamista, kuten tasapainoa, ohjeiden noudattamista, pysähtymistä ja liikkeelle lähtöä ja niihin perustuvia pelejä ja leikkejä. – Maanantaisin on 9–12-vuotiaiden tyttöjen ryhmä, jossa harjoitellaan monipuolisesti liikuntataitoja. – Olemme uusien lakien velvoittamana muuttuneet viralliseksi työnantajaksi. – Siitä lähti vauhdikas ura. – Naisvoimistelijat luo vahvan mielikuvan tietynlaisesta toiminnasta. Yhdistyksen nimen lisäksi yhdistyksen logo uudistuu. Sulkavan Naisvoimistelijat on nyt Sulkava Sport ry Nimenuudistuksella tavoitellaan ajanhermolla pysymistä ja yhdistyksen nykyisen toiminnan kuvaamista. Yhdistykset toimivat y-tunnuksen alla ja ovat rinnastettavissa yrityksiin. Myös paikallisyhdistysten kattojärjestö Svoli huomautti jo vuosia sitten, että yhdistysten nimiä uudistetaan kovaa tahtia. Ehdotuksia tulikin paljon, ja jatkoon päässeistä nimistä valittiin yhdistyksen hallituksen voimin Sulkava Sport ry. Pyrimme opettelemaan ryhmätaitoja, mutta myös yksilönä liikkumista. – Muistan lapsena olleeni Helsingissä SVULin Suurkisoissa vuonna 1990. Tiistaisin on ollut pienten ryhmä 3–4-vuotiaille ja 5–6-vuotiaille. Ajatus yhdistyksen nimen muuttamisesta tuli sekä yhdistyksen sisältä että ulkopuolelta. – Päätimme hyvin yksimielisesti muutamasta nimestä, jotka nousivat ylitse muiden, Sulkava Sportin puheenjohtaja Jenni Auvinen kertoo. Toinen tapahtuma, missä olin mukana, oli Helsingissä vuonna 1996 Syke 100-tapahtuma. Kertamaksuja ei ole. Esitimme silloin lumihiutaleita. Otimme haasteen vastaan ja lähdimme vastaamaan aikaan hankalissa oloissa, Seppänen sanoo. Tämä on todella haastavaa, kun ohjaajia on vähän. Se vaikeuttaa myös toiminnan kehittämistä, Auvinen harmittelee. Meidän pitää saada ne, jotka täällä ovat kiinni jollain lailla, Seppänen pohjustaa. Hänestä tuli kuntosalicircuitin ja lastenryhmien ohjaaja. Uskon, että se on helpompaa porukalla kuin yksin, Seppänen sanoo. 5 Keskiviikkona 15.1.2025 N:o 3 S ulkavan Naisvoimistelijat järjesti kesällä kilpailun, jossa sai ehdottaa uutta nimeä yhdistykselle. Menemme hyvin pitkälti tyttöjen toiveiden mukaan. Rata sisältää sekä lihaskuntoettä aerobisia liikkeitä, Auvinen kertoo. Tarvitsemme asiakkaita, ja ne vähenevät pieniltä kyliltä koko ajan. Onhan se tiedossa, että liikunta ja elintapojen parantaminen parantavat elämänlaatua, kannustaa Auvinen ihmisiä liikunnan pariin. Meidän roolimme on kannustaa ja tehdä toiminnasta mukavaa. – Emme enää tee sitä, mikä meidän edellinen nimemme oli. – Kaikki ohjaamisesta kiinnostuneet, oli kyseessä sitten circuit, kuntojumppa tai lastenryhmät tai jokin uusi ryhmä, ottakaa yhteyttä. Ohjaajia on liian vähän toiminnassa Sulkava Sport kärsii monen muun yhdistyksen tavoin ohjaajapulasta. Liikunta parantaa elämänlaatua Sulkava Sportin toimintaan pääsee mukaan maksamalla jäsenmaksun tai kuukausimaksun, jos ei halua sitoutua koko kaudeksi toimintaan. – Itseään pitää vaivata. Meillähän ei ole ollut voimistelutoimintaa enää, Sulkava Sportin varapuheenjohtaja Essi Seppänen sanoo. Se saattaa olla jännitteenä, että asiakas ei lähesty, kun ajattelee, että olemme voimistelijoita. Esimerkiksi tasapaino, lihasvoima, liikkuvuus eivät säily ilman työtä. Kuntosalicircuitissa miehiä on ollutkin, ja he saavat tulla kuntojumpan puolellekin, Auvinen sanoo. Olemme sopineet, että ryhmä on kiusaamisvapaa vyöhyke, eli kaikkien kanssa tehdään ja touhutaan. Broileriwokkia L Savuporokei oa L,G SUNNUNTAI 19.1. Jenna Olin Arkilounas ma–pe 11 € Viikonloppulounas la-su 13 € Kauppatie 1, Sulkava Kauppatie 1, Sulkava puh. Kun Seppänen oli 14-vuotias, häntä pyydettiin mukaan lasten ryhmiin apuohjaajaksi. – Entistä enemmän mennään sinne suuntaan, että terveydenhuoltopuolelta ohjataan ihmisiä liikunnan pariin. Lisäksi pidetään yhtenäiskoulun liikuntasalissa kuntojumppaa, joka sisältää kehonhuoltoa, lihaskuntoa ja aerobista harjoittelua. Ongelma on valtakunnallinen. Arkiryhmät ovat suosituimpia, mutta lauantaisin saattaa olla väljempää. Sulkava Sportin puheenjohtaja Jenni Auvinen ja varapuheenjohtaja Essi Seppänen kertoivat nimenuudistuksen taustoista ja yhdistyksen toiminnasta. Seuraavaksi hän alkoi vetää kuntojumppaa. Auvinen palasi mukaan toimintaan, kun paluumuutti Sulkavalle. Myöhemmin hän lähti mukaan hallitukseen ja toimi yhdistyksen puheenjohtajanakin viisi vuotta ennen Auvista. – Toivomme, että kaikki ymmärtäisivät sen, että tässä ajassa pysyminen on tärkeää toiminnan jatkumisen kannalta. – Jokaiselle tunnille on oma teemansa, joka skaalataan eri kuntotasoille sopivaksi, Seppänen kertoo. Seppänen on ollut Sulkavan Sportin toiminnassa mukana vuodesta 2004 asti. 041 315 7681 LAUANTAI 18.1. Olemme kaikille avoin yhdistys ja miehet ovat tervetulleita. Toimintaa jo vuodesta 1946 Sulkava Sportilla on paikkakunnalla pitkät perinteet. Se tarkoittaa, että palkkakustannukset vähintään puolitoistakertaistuivat. Sulkava Sport on kaikille avoin yhdistys, ja toiminnassa on mukana myös miehiä. Jäseniä yhdistyksellä on noin 70. Säännöllisen toiminnan ohella järjestetään silloin tällöin erilaisia liikunnallisia tempauksia, esimerksi crosstraining-päivä. Ohjaajapulan lisäksi toimintaa hankaloittavat kiristyneet lait. Syksyn teemana oli opetella olemaan kaikkien kanssa, Auvinen avaa. Seppänen ja Auvinen haluavat painottaa, että nimenmuutos on myös kiitos niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat käynnistäneet ja pitäneet yllä Sulkavan Naisvoimistelijoiden toimintaa vuosikymmenien ajan. Hän osallistui lapsena Auvisen tapaan Naisvoimistelijoiden toimintaan asiakkaan roolissa. On itsestään kiinni, että sen askeleen ottaa. Aikuisten ryhmissä käy kertaa kohden noin 15–20 henkilöä. – Circuit tarkoittaa kiertoharjoittelua suunnitellun radan mukaisesti. – Viime aikoina on pidetty vain yhtä ryhmää, sillä lapsia on niin vähän, Auvinen sanoo. Hän on hiljattain valmistunut liikunnanohjaajaksi. Se oli se kynnys, jolloin mietimme, että jatkammeko vai emme. BBQ Broileria L,G Yr istä siikakei oa L,G. Toiminta näkyy myös liikuntahallin kuntosalilla, jossa pidetään viikoittain kuntosalicircuit
Konjakkipullon avulla kalatietoa Sulkavalla on niin kalaisat vedet, että kun vain löytää oikeat paikat, niin kalaa tulee jatkuvasti. Pieksämäelle Keskisen kalaliikkeelle he sitten myivät muikut. Iitlahden osakaskunnassa pitkään toiminut Markku Hiltunen (vas.) junaili osakaskuntien yhdistymistä yhdessä projektipäällikkö Olli Räsäsen kanssa.. Iitlahden viehekalastusalueen luvista myytiin aiemmin 33 prosenttia venäläisille, mutta nyt se rahavirta on tyrehtynyt kokonaan. Hiltunen kertoo tuttavastaan Reijosta, joka syksy sai yhdellä kalareissulla neljä kaksikiloista ahventa. Nähtäväksi jää, malttaako hän niin tehdä. Luonnonkala on parasta lähiruokaa Hiltunen on mielissään, että vesialueiden osakaskuntia saadaan yhdistettyä. Yhä harvemmalla on edes taitoa kalan perkaamiseen tai fileointiin, kun ne ostetaan yleensä valmiina fileenä kaupasta. Yhteistyö venäläisten kanssa oli niin hyvää, että Iitlahden porukka kävi jopa Pietarissa vierailulla. Perimätieto parhaista kalapaikoista on tärkeintä, tuumaa Hiltunen. Keksittiin kokeilla, kuinka kuhan istutus auttaa siihen, että kumpi syö kumman. Hämminkiä täällä aiheutti paljon se, kun venäläiset sanoivat aina, että kuhia tuli paljon, mutta kuhi on venäjän kielellä hauki, nauraa Hiltunen. Eri lajit viihtyvät eri paikoissa, sillä esimerkiksi nieriä tykkää olla syvällä viileässä vedessä. Tänä vuonna lähes uutena kalalajina Iitlahden vesialueelle istutettiin pitkästä aikaa harjusta. Kalastettavassa koossa ne ovat kolmen neljän vuoden kuluttua istutuksesta. Jos saa jonkun kertomaan oikeat kalapaikat, niin pääsee itse vähemmällä. – Kenellekään en ole sanonut paikkaa, josta isän kanssa saatiin aina valtavasti muikkuja kutuaikaan. – Venäläinen on siinä mielessä hyvä kalastaja, että särkikin on sille kala. – Heität verkon siihen ja käyt puolen tunnin päästä katsomassa, onko mitään tullut. – Parikolmekymmentä vuotta sitten kalastettiin niin paljon enemmän, Hiltunen muistelee. Luonnonkalan valmistamisen ongelmana on myös se, että nykyajan hienoille tiskipöydille ei haluta tuoda limaista kalaa paikkoja sotkemaan. Alamitta harjukselle on 42 senttiä ja kuhalla 30 senttiä eli sitä pienemmät pitää päästää takaisin järveen kasvamaan. – Istutuksia varten olemme paljon tutkineet vesistöjä, minkä syvyisiä ne ovat ja minkä väristä vesi on. Hän on ollut niin tiiviisti kalahommissa mukana, että aikoo jättää ne kokonaan taakseen, kunhan vesialueiden osakaskuntien yhdistymiset on Sulkavalla tehty. Ahven on kranttu kala, sillä syönti voi loppua kuin seinään. Harjusta on runsaimmin PohjoisSuomessa, mutta sitä esiintyy myös Itä-Suomen suurissa järvissä ja virtapaikoissa. Harmin paikka, että se yhteistyö tyrehtyi. Venäläiset kalastivat Sulkavalla Hiltusen mukaan Venäjän tilanne on tehnyt hirveästä hallaa Iitlahden kalastukselle. Teollisuus tai maanviljely eivät ole täällä vesiin vaikuttaneet kielteisesti. Konjakkipullon kanssa kannattaa käydä kyselemässä, sillä parhaita kalapaikkoja ei hevin paljasteta. Yhteistyökumppanina siellä oli niin iso viehealue, että siinä oli 7000 jäsentä. – Pariin vuoteen emme saaneet nieriää kalastaa, mutta sitten viranomaiset luovuttivat ja kalastus sai jatkua. Heität aina toisinaan verkon samaan paikkaan ja kerran se sattuu sulle. – Rahaa kalalla pystyy kyllä tienaamaan eikä siihen tarvita kaikuluotainta. – Jos jossain järvessä on liian suuri haukikanta, niin ylivoimaisesti paras hoitotoimenpide on, että istutetaan siihen paljon kuhia. Hiltusen aloitteesta Iitlahden vesialueen kalastustiedot käännettiin jopa venäjäksi sulkavalaisen tuttavan toimesta, vaikka muut pitivät sitä turhana. Hän harmittelee, kuinka vähän ihmiset nykyään syövät kalaa, vaikka lähivesistä nostettuna se on mitä parhainta lähiruokaa. Sulkavalla hyvät kalavedet Hiltusen mukaan Sulkavalla on aina ollut hyvät kalavedet ja sellaisena ne ovat myös pysyneet nykypäivään asti. Isän kanssa muikkuja pyytämässä Hiltunen ei itse käy enää paljon kalastamassa, mikä vähän harmittaa häntä, sillä pojanpojat ovat siinä iässä, että ovat innostuneita kalastuksesta. Hän oli mukana jo vuonna 2018, kun osakaskuntien yhdistymiset lähtivät alkuun. – Isommat osakaskunnat ovat tarpeen, sillä ihmiset loppuvat näistä pienemmistä osakaskunnista. Heillä on täällä myös paljon mökkejä. Hiltunen neuvoo, että kannattaa mennä jonkun luodon viereen 32-millisellä verkolla. Kalastusta harrastavat venäläiset olivat varakkaita, joten he toivat paljon rahaa Sulkavalle. Monta sataa lehtistä meni Venäjälle ja kalastajia tuli lisää. Hiltusen mukaan hän on vain tullut laiskaksi. Ahvenia voi saada 30 kiloa yhdestä verkosta. Monet pienet kalat joutuvat petojen suihin, mutta monet säilyvät myös lisääntymisikään asti. Laitat kellonajan ylös, niin ahvenia tulee joka päivä siitä samaan aikaan, innostaa Hiltunen. Nieriää ja harjusta istutettu Iitlahden alueelle kerittiin aiemmin istuttamaan aika paljon nieriää, minkä jälkeen tuli valtiolta määräys, ettei nieriää saa pyytää, koska Saimaan alkuperäinen kanta on uhanalainen. – Laittoivat pöydän meille koreaksi siellä Pietarissa. Hiltunen kävi viranomaisten kanssa pitkät keskustelut siitä, että saavat kalastaa istuttamaansa nieriäkantaa. Hiltunen arvelee, että ahvenen koko on kasvanut vuosien myötä. Joka aamu hän sai isänsä kanssa siitä paikasta 300–500 kiloa muikkuja. Kalaistutuksia tehdään niin Saimaan vesistöön kuin alueen isoihin ja pieniin järviin. Entisaikaan Iitlahden osakaskunnan kokouksissa oli aina parikolmekymmentä ihmistä paikalla, mutta nykyään vain johtokunta ja pari muuta eli kuutisen henkeä. Korvien välissä pitää aina miettiä kalastaessa, että minkä virheen tein, kun saalista ei tullut. Jos mitään ei ole, niin sitten oli väärä aika. Tänä vuonna istutettiin noin 12 000 kappaletta siikaa ja kuhaa. Nyt sieltä saa mukavasti 5–6-kiloisia kuhia, Hiltunen sanailee. Nykyään myyntimäärä on 80 luvan luokkaa per vuosi. Istutettavat kalat ovat yksivuotiaita ja 8–12 senttiä pitkiä. Kaksikiloinen ahven on harvinaisen suuri saalis, ja neljä samalla reissulla aikamoinen saavutus. Iijärvessä Sulkavalla oli jumalattomasti haukia. Aamulla viideltä voi saada kymmenen ahventa, mutta seisemältä ei ensimmäistäkään. Jari Kallio Uudet osakaskunnat innostavat kalastamaan Kalastus on harrastuksena hiipunut vuosien myötä, mutta uudet isommat vesialueiden osakaskunnat tuovat uutta innostusta, kun siikaa, kuhaa, lohia, harjusta ja nieriää päästään istuttamaan entistä enemmän Sulkavankin vesistöihin. Kuha syö tehokkaasti hauen poikaset. 6 Keskiviikkona 15.1.2025 N:o 3 S ulkavalla Iitlahden vesialueen osakaskunnassa pitkään toiminut Markku Hiltunen kertoo, että parhaimpina vuosina Iitlahdessa myytiin peräti 800 verkkolupaa vuodessa. Uusien isojen osakaskuntien kunniatehtävänä on hoitaa kaikkia alueensa vesialueita tasapuolisesti. Kuhaistutukset haukia vastaan Iitlahden vesialueen osakaskunnassa on tehty joka vuosi kalan istutuksia tuhansilla euroilla. Hiltunen ei uskonut Reijoa, minkä Reijo oli arvannut, joten hän otti onneksi valokuvan saaliistaan. Monta kertaa yritettiin, mutta sitten opittiin, mihin kellonaikaan piti vetää ja millä tavalla, Hiltunen kertoo. Kuha laitetaan yleensä tummaan veteen ja muut kalat vaaleaan veteen. Jatkossa tulee paremmin hoidettua vesistöä ja kalastoa, Hiltunen tuumaa. Vanha perimätieto kertoi sen paikan, mutta hautaan taidan sen tiedon viedä. Kuha söi hauet. Mitä syvempi järvi on, niin sitä parempi se on kaloille. – Pienenä poikana olin isän kanssa yökalassa, niin harjuksia sai mato-ongellakin harjusperholla, muistelee Hiltunen. Kaikki siis joukolla kalastamaan, talvella pilkille ja kesällä uistelemaan sekä verkot vesille
Vilkaharjun harjumaasto on mielestäni yksi Saimaa Geoparkin kiinnostavimmista kohteista, Tallgren toteaa. Hiihtokoulu porrastetusti ryhmissä Aholahden hiihtokeskuksessa la 1.2., 8.2. Saimaalaisuudessa on hieno mahdollisuus menneisyyden tarinallistamiseksi. – Kannustan ehdottomasti hyödyntämään geokohteita yritystenne tarjoamien tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa. Ikävalko onkin erityisen tyytyväinen nähdessään yleisön joukossa myös paikallisia yrittäjiä. ”Tule laulamaan” perjantaisin klo 16.30, srk-talo. – Kyllä tässä jälleen iso kuva syventyi sen suhteen, miten valtava potentiaali Sulkavalla on kulttuuriperinnössä, toteaa Sulkavan ja Puumalan kuntien elinkeinokehittäjä Mirjami Laitinen. ti 21.1. Raamattuja rukouspiiri keskiviikkoisin klo 10–12, Lähetystupa. – Hakemuksia tulee jatkuvasti Afrikkaa ja Kilimanjaroa myöten, eivätkä kaikki halukkaat tule valituksi. Aikojen kuluessa kallioperä muovautui ja Saimaalle kohosi korkea vuoristo muinaismeren väistyessä. Kun matkailija kotiin palatessaan vie Saimaan geomakuja mukanaan, lisää se osaltaan alueemme näkyvyyttä, Ikävalko muistuttaa. 015-576800 (ma-pe klo 9-12) 12.2. Mikko Ikävalko on Sulkavalla jo toista kertaa kertomassa Geoparkin toiminnasta. Global Geoparks Network on vuonna 2004 perustettu maailmanlaajuinen yhteistyöorganisaatio. – Viime kesänä Unescon Geoparkien varapresidentti tuli Malesiasta vierailulle Suomeen. Kyseessä on Saimaa Geoparkin ruokamatkailun kehittämisen hanke, jolla rakennetaan alueellista lähiruokabrändiä. Ilm. Ma 20.1. Unesco-status jo vuodesta 2021 Tilaisuuden avaa kunnan elinkeinotoimen sihteeri Maisa Kokki, joka toivottaa tervetulleeksi tilaisuuden puhujat. lapsille (1.1.2018-31.7.2020 syntyneille), paikkoja 24 lapselle. – Suomalaisessa matkailussa ongelma on usein siinä, ettei muisteta omaa erityisyyttä. klo 12 Avoin yhteisöruokailu, srk-talo. To 23.1. Kaikille avoin. osallistujille ennen hiihtokoulun alkua. ja 15.2. klo 10 Messu, srk-talo. Omia eväitä kannattaa ottaa mukaan. Helena Strand johtaa. Siihen ei vaadita mitään sertifikaattia, ilmaiset nähtävyydet voi lisätä omaan tuotteeseen haluamallaan tavalla, Ikävalko painottaa. GEOfood-hanke linkittyy vahvasti parhaillaan käynnissä olevaan Saimaan European Region of Gastronomy -juhlavuoteen, joka osaltaan on lisännyt alueemme näkyvyyttä ruokamatkailualueena kuluvan vuoden aikana. Opimme esimerkiksi sen, että Saimaan ikivanha kallioperusta sai alkunsa muinaismeren pohjalla vajaa kaksi miljardia vuotta sitten. Tarkemmat ajat ilm. Niissä on potentiaalia, jota on entistä paremmin opittava hyödyntämään alueemme elinkeinojen kehittämisessä, Ikävalko toteaa. Matalan kynnyksen lauluryhmässä lauletaan yksiäänisesti säestyksellä ja ilman. Paikalle oli kokoontunut sekä kunnan että paikallisten yritysten edustajia. Lisätied. Valituksista koostetaan esitys, jonka valituskuoro esittää tämän vuoden maaliskuussa, eikä ensi vuoden maaliskuussa, kuten viime Sulkava-lehdessä virheellisesti kirjoitettiin.. Tutustuminen Kuopion tuomiokirkkoon yhdessä. – Meillä on vettä, metsää ja ikiaikaisia kiviä. Hartaus. Georuokaa ovat muun muassa marjat, sienet ja muut luonnontuotteet, mutta myös kaikki muu Saimaan alueella kasvatettu paikallinen ruoka. Matti Turunen johtaa. – Saimaa on varsin ainutlaatuinen alue maailmassa. Riikka Tanskanen Geopark-illassa Maisa Kokki, Vilma-Lotta Tallgren, Mikko Ikävalko ja Mirjami Laitinen. Ei koelaulua. – Vajaa vuosi sitten kävin Sulkavalla puhumassa Geoparkeista kunnanvaltuustolle. klo 16-18 Iltaperhekerho, srk-talo. Mikko Ikävalko on samaa mieltä Laitisen kanssa. kirkkoherranvirasto@evl.fi tai p. Kaikkiaan Geopark on ollut Unescon alainen ohjelma jo pian kymmenen vuoden ajan. Nykyiseen muotoonsa Saimaan maisema muovautui viimeisimmän jääkauden aikaan. Raamattuja rukouspiiri keskiviikkoisin klo 10–12, Lähetystupa. Ilmoittautumiset retkelle kirkkoherranvirastoon: savonlinnan. klo 9-15). 7 Keskiviikkona 15.1.2025 N:o 3 Seurakunta S aimaa Geoparkin puistonjohtaja Mikko Ikävalko sekä geologi Vilma-Lotta Tallgren kävivät Sulkavalla joulukuussa järjestetyssä Geoparkillassa kertomassa alueemme geologisesta historiasta sekä sen hyödyntämisestä elinkeinotoiminnassa. Yhteiset Muumien hiihtokouluun ilmoittautuminen: Maksuton, vain ensikertalaisille, 5-6v. Nouseva trendi matkailussa Tiivistetysti Geoparkissa on kyse yhtenäisestä maantieteellisestä alueesta, jolla sijaitsee kansainvälisesti merkittäviä geologisia kohteita. maksu ruokailun kulujen kattamiseksi. Gospel-kuoron harjoitukset tiistaisin klo 18, srk-talo. Se pyrkii lisäämään yritysten valmiuksia palvella kansainvälisiä ja kotimaisia matkailijoita, sekä tekemään näkyväksi vastuullisuuden näkökulman ruokamatkailussa. Kuolleet: Teuvo Tapio Kullervo Hämäläinen 88v. Vilma-Lotta Tallgren nyökyttelee samoilla linjoilla. Saimaa Geoparkin kohdalla kerromme tarinaa järven synnystä, ja tämän teeman ympärille pyrimme myös jatkuvasti kehittämään lisää yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa, Ikävalko toteaa. Parillisilla viikoilla. Omavalintaista tekemistä keskustassa, Matkuksessa tai Rauhalahden kylpylässä. Ikävalko kuitenkin painottaa, kuinka tärkeää on muistaa, että meille arkipäiväiset asiat voivat muualla näyttäytyä hyvinkin ihmeellisinä ja eksoottisina. Siihen kuuluu yhteensä 213 Unescon alaista Geoparkia, joihin myös Saimaa Geopark liittyi vuonna 2021. – Harjut ovat Suomelle hyvin tyypillisiä maastonmuotoja. mennessä. Bussikyyti ilmainen, ruokailut omakustanteisia. Yksi Euroopan suurimmista Geoparkeista Ikävalko kertoo Saimaan Geoparkin olevan kooltaan yksi Euroopan suurimmista. Paikallista georuokaa matkailijoille Lopuksi keskustelu siirtyy vielä vuoden alussa käynnistyneen GEOfood-hankkeen ympärille. Kohteisiin kuuluu yhteensä 65 geologista kohdetta, sekä lisäksi erilaisia luontoja kulttuurikohteita. Saimaa Geoparkin kotisivuilla kerrotaan geomatkailun olevan yksi luontomatkailun nousevista trendeistä. Saimaa Geoparkissa on mukana Imatrankosken kaltaisia merkittäviä kohteita. Retki Kuopioon la 22.2. – Ideana on nostaa paikallinen ruoka esiin geologisten tarinoiden kautta. Ne kertovat maapallon tarinaa alueensa geologian, elollisen luonnon, maisemien ja kulttuuriperinnön kautta. klo 9-13 välillä. Vaikka itse vuoristo kului vähitellen pois, näkyy sen pohja edelleen alueellemme tyypillisenä mosaaiikkisena maisemana, jota vesija maa-alueet vuorotellen täplittävät. Sulkavan kappeliseurakunta Su 19.1. Ne ovat kansainvälisesti suosittuja toimintamalleja, joiden tavoitteena on alueiden kestävä taloudellinen kehittäminen luontomatkailun avulla. Saimaa syntyi muinaismerestä Seuraavaksi geologi Vilma-Lotta Tallgren pitää yleisölle muutaman tunnin mittaisen luennon alueemme geologisesta historiasta ja siitä, kuinka Saimaa syntyi. nettisivulta tai p. klo 8-19. Juuri tällaista ei ole missään muualla. Hän ei ollut koskaan aiemmin saunonut, joten veimme hänet Puumalaan saunomaan. Oikaisu: Ihmekollektivi kerää valituksia valituslaatikoihin. Paljon tuttuja kasvoja näkyy yleisössä tänäänkin, Ikävalko hymyilee. Siellä löylynheiton lomassa hän totesi innostuneena: “Kuvitelkaa, että tämä höyry on peräisin kaksi miljardia vuotta vanhoista kivistä! Mikä potentiaali! Minun maastani löytyy vain 600 miljoonan vuoden ikäisiä kiviä!” Yleisöä naurattaa. Kaiken ikäiset tervetulleita mukaan! (Alle 18-vuotiaat vanhemman tai vastuuaikuisen seurassa). Geoparkin tausta-ajatuksena onkin edistää kestävää luontomatkailua ja siihen liittyvää elinkeinotoimintaa: se kokoaa ja tuottaa tietoa alueen kohteista, sekä nostaa esille paikallisia tuotteita ja palveluita. menn.: savonlinnanseurakunta.fi/hiihtokoulu. Vap.eht. Kaikille avoin. Tarinoita muinaiselta mereltä Sulkava sijoittuu Saimaa Geoparkin alueelle ja kuuluu sitä kautta myös maailmanlaajuiseen Unesco Global Geopark -verkostoon. Oma erityisyys kunniaan Luennon päätyttyä salissa alkaa innostunut keskustelu. Lähtö ja paluu Sulkavan srk-talon piha. Sulkavan geokohteisiin taas kuuluvat muun muassa Pisamalahden linnavuori, Vilkaharju, sekä Sulkavan kirkonkylän drumliinimaasto ja Amadeuskivi. Se toimii yhdeksän kunnan alueella, joista neljä sijaitsee EteläSavossa ja viisi Etelä-Karjalan puolella. Rentola, Turunen. Sen jälkiä ovat muun muassa salpausselät eli muinaisen jäätikön mahtavat reunamuodostumat, sekä harjut, jotka muodostuivat jäätikön vetäytyessä. 0447768022 (ark. Voimme siis olla ylpeitä tästä statuksesta, Ikävalko painottaa. Tervetuloa Sulkava Gospel -kuoroon oppimaan ilon kautta musiikin toteuttamista laulaen
Venlojen viesti järjestettiin kesäkuussa vuonna 2003 Sulkavan kirkonkylän pohjoispuolella Härkävuoren ja Rappukallion maastoissa, jotka monille kilpailijoille jäivät mieleen melko vaativina. Savonlinnalaisilla oli vastuualueena kenttätoiminnat, lähtö maalija vaihtoalueen tehtävät sekä viestintä. (Kuva Kristian Liljeström) Kilpailunjohtaja Mauri Ralli luovutti Jukolan sanoman Halden SK ankkurille Mats Haldinille. Maailman suurin viestisuunnistustapahtuma on järjestetty Etelä-Savossa aiemmin neljä kertaa. Karttaja ratavaliokuntaa johti Juhani Sihvonen, joka oli myös Jukolan viestin ratamestarina. (Kuva Kristian Liljeström) Mervi Simoska. Mikkelissä järjestetään 76. Niinpä Etelä-Savon Ympäristökeskus antoi kilpailulle vuoden ympäristöpalkinnon. Miesten Jukolan viestissä joukkueita oli 1205 ja naisten Venlojen viestissä 708. Jukolan viestin järjestelyoikeudet myönnettiin vuonna 1999 seurayhtymälle. Sulkavan asukkaat kiittivät Jukolan jälkeistä siisteyttä ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Jukolan kilpailunjohtajana toimi sulkavalainen Mauri Ralli, jonka maanläheinen ja kaikki huomioon ottava johtamistyyli loi hyvän hengen kolmen pitäjän järjestelykoneistoon. Pohjana oli Sulkavan Suursoutujen luoma järjestelykyky, jota myös hyödynnettiin järjestelyissä. Juvalainen Juha Tarkiainen oli kilpailunjohtaja Rallin työpari ja toimi kilpailun teknisenä johtajana. Pekka Vilska oli viestintävastaava ja hänen johdollaan neuvoteltiin sopimus Urheilukanavan kanssa ja Jukolan viesti televisioitiin läpi yön. Olavin Rastin silloinen puheenjohtaja Juhani Hämäläinen vastasi kutsuvieraista ja oli tärkeä linkki Savonlinnan suuntaan. Vastuullisuus osa tapahtumaa Jukolan viestin järjestelyt onnistuivat erinomaisesti ja kiitospuheessaan kilpailunjohtaja Ralli totesi: – Hyvää yritettiin, mutta priimaa pukkasi tulemaan. Apuja Juvalta ja Savonlinnasta Muista sulkavalaisista mainittakoon turvallisuusja liikennevastaava Arto Valtonen, huoltopäällikkö Ilpo Pakarinen ja ravintolapäällikkö Mirja Virta, joilla oli vastaavaa kokemusta kymmenien vuosien ajan Suursoutujen muonituksen järjestämisessä. Jukolan viestin voitti norjalainen Halden SK ja Venlojen viestin Tampereen Pyrintö. Jukolan viesti ja 47. Juvan osalta suurta neuvottelua ei tarvinnut käydä, koska kunnanjohtaja Heikki Laukkasella oli kokemusta jo Juvan Jukolan kilpailujohtajan tehtävästä. Venlojen viesti 14.-15.6.2025. Rasti-Saimaan tarina kuitenkin päättyi pari vuotta Jukolan jälkeen, kun kilpasuunnistajat siirtyivät joko muihin seuroihin tai lopettivat tavoitteellisen kilpailemisen. Jukolan viestin järjestämisellä haluttiin turvata myös taloudelliset resurssit Rasti-Saimaan toiminnalle. Jukolan viestin järjestäjiä vuonna 2023 Jukolan muistokivellä: Kauko Piironen (vas), Pekka Vilska, Mauri Ralli, Juha Tarkiainen ja Juhani Sihvonen. Savonlinnalainen Vesa Hienonen oli Venlojen viestin ratamestari. Kilpailun taustalla teki sulkavalainen kartoitusalan yrittäjä Kristian Liljeström valtavan työn kilpailun pääsihteerinä. Virta sai hyvää apua niin Juvalta kuin Savonlinnasta. Juvalaiset vastasivat karttaja rata-asioista, tulospalvelusta ja markkinoinnista. Talousja markkinointipäällikkönä oli Juhani Kukkonen ja tulospalvelusta vastasi Auvo Parkkinen. 8 Keskiviikkona 15.1.2025 N:o 3 J ärjestävinä seuroina toimivat Sulkavan Urheilijat -41, Juvan Urheilijat sekä savonlinnalainen Olavin Rasti. Vuodesta 2003 lähtien Venlojen ja Jukolan viesti on lähetetty suorana TV-lähetyksenä ensin Urheilukanavalla ja vuodesta 2010 alkaen YLEn kanavilla. Koko alueen yhteinen hanke Isäntäkunta Sulkavan kunnanjohtaja Ilmo Liukko sai Savonlinnan ja Juvan päättäjät mukaan suurhankkeeseen. Aiemmin 1990-luvulla järjestävät seurat olivat perustaneet kilpasuunnistukseen erikoistuneen edustusseuran Rasti-Saimaan turvatakseen alueella olevien lahjakkaiden suunnistajien pysymisen kasvattajaseuroissaan. (Kuva Kristian Liljeström) Jukolan portti oli näyttävä. Savonlinnalaiset Kauko Piironen ja Jarmo Munck johtivat kilpailukeskuksen rakentamista ja siihen liittyviä toimintoja. Sulkavalaisten vastuulla olivat toimisto, liikenne, turvallisuus, huolto, ravintola ja osin kenttätoiminnot. Jukolan ja 26. Jukolan viesti onnistui hienosti Sulkavalla 55. (Kuva Kristian Liljeström) Mikkelin hiippakunnan piispa Voitto Huotari, Sulkavan kunnanjohtaja Ilmo Liukko ja Mauri Ralli