Vilkaharjun Palvelut Oy Verotettava tulo 27 621 € Verot yhteensä 5 524 € Vero-% 20 % 18. Viime vuonna perustetun yhtiön postiosoite on Helsingissä, mutta kotipaikka on Sulkava. la 18.11. Kiinteistö Oy Pieksuunlahti Verotettava tulo 36 907 € Verot yhteensä 7 381 € Vero-% 20 % 13. Rakennussuunnittelu Hannu Huiskonen Oy Verotettava tulo 29 620 € Verot yhteensä 5 924 € Vero-% 20 % 16. Partasen yhteismetsä Verotettava tulo 108 257 € Verot yhteensä 28 688 € Vero-% 26,5 % 7. Osakkaita yhteismetsässä oli silloin kuusi, jotka ovat sukulaissuhteessa toisiinsa. Vespia Oy Verotettava tulo 63 687 € Verot yhteensä 12 925 € Vero-% 20,3 % 11. Hirmujoen yhteismetsä Verotettava tulo 19 315 € Verot yhteensä 5 118 € Vero-% 26,5 % 19. Kymmenentenä olevan Vespian toimialana on yrityshakemiston mukaan yhdyskuntasuunnittelu, kuten kaavoitus. R. Tervetuloa ostoksille! Terveisin uusi Marjo-kauppias. BK LVI ja Lämpöpumppu Oy Verotettava tulo 30 239 € Verot yhteensä 6 048 € Vero-% 20 % 15. Mitä enemmän yritys tekee voittoa niin sitä enemmän se joutuu maksamaan yhteisöveroa. Partasen yhteismetsä lisättiin Suomen Metsäkeskuksen yhteismetsärekisteriin tammikuussa 2014. Seitsemäntenä listassa oleva Mertala Innovations Oy on vuonna 2009 Sulkavalla Asko ja Olli Toropaisen perustama insinööritoimisto, joka sai alkunsa konepajayhtiö Rautaseiska Oy:n toimintaa tukevana insinööripalvelujen tuottajana. Veljekset Kontinen Oy Verotettava tulo 164 796 € Verot yhteensä 33 501 € Vero-% 20,3 % 5. Ruolind Oy:n päätoimiala on puunkaato. Partasen yhteismetsä kuudentena Partasen yhteismetsän päätoimiala on metsänhoito. Liikevaihto oli viime vuonna jo noin puoli miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja noin 98 000 euroa. Keskiviikkona marraskuun 15. Megaman Oy Verotettava tulo 20 000 € Verot yhteensä 5 000 € Vero-% Lähde: YLE ja Verohallinto Rautaseiska maksoi eniten yhteisöveroa Konepajayhtiö Rautaseiska Oy maksoi eniten yhteisöveroa Sulkavalla viime vuonna. Suomessa yhteisöveroprosentti laski vuoden 2014 alussa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Yhteismetsä on kiinteistöjen yhteinen alue, jota hallinnoivat osakaskiinteistöjen omistajat. Suomalainen omena 99 kg 1 erä 10 kpl/rasia Y LEn keräämän tilaston mukaan toisena Sulkavalla oli nautakarjaa kasvattava Hiislahti Oy ja kolmantena kesäisin Sulkavan keskustassa kotitaloustarvikkeita myyvä Halpalinna Oy. Viime vuonna valtion saama osuus yhteisöveron tuotosta oli 76 prosenttia ja kuntien 24 prosenttia. Kenoa ja Lottoa! Meidät löydät myös FACEBOOKISTA Puh. 015-471 203 Alko avoinna: ma–to 11.30–17 pe 9–18 la 9–16 su suljettu Pihalla Otto Plus -automaatti! Tarjoukset myös K-Market tarjouslehdestä! Palvelemme ma–la 7–21 su 9–18 Wiljami Grillikylki Omasta grillistä: Plussaalennus 33 % 3 00 2 rs Virikekananmuna 8 99 kg Palvelutiski: Puumalan Kokonainen kirjolohi 9 90 kg Plussaalennus 11 % 49 pkt 3 Valion voi 500 g 19 kg 1 Banaani Tarjoukset voimassa to 16.11. Pertti Partanen Oy Verotettava tulo 20 000 € Verot yhteensä 5 000 € Vero-% 25 % 20. Veroprosentin laskemisella pyritään turvaamaan yritysverotuksen kansainvälistä kilpailukykyä, sillä yritysveroprosentteja on kevennetty monissa maissa viime vuosina. Eniten yhteisöveroa maksaneet Sulkavalla 1. Ruolind Oy Verotettava tulo 98 294 € Verot yhteensä 19 968 € Vero-% 20,3 % 9. Jako-osuus vaihtelee vuosittain. Lähde Invest Oy Ab Verotettava tulo 152 719 € Verot yhteensä 31 043 € Vero-% 20,3 % 6. Hiislahti Oy Verotettava tulo 206 572 € Verot yhteensä 42 002 € Vero-% 20,3 % 3. Jari Kallio. Lähde Investin hallituksen puheenjohtaja on Sulkavalla sijaitsevan Tiittalan kartanon omistaja Timo Huttunen. Kunta sai yhteisöveroista 24 prosenttia Yhteisöveronsaajia ovat valtio ja kunnat. päivänä 2023 | N:o 46 | Irtonumero 2,00 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L E H T I Sulkavalaisuuden asianajaja Meillä voit pelata Veikkaus-pelejä, esim. Lähde Invest Oy tarjoaa sijoitusja neuvontapalveluita, ja sen toimipaikka on Helsingissä. Mukana listassa on 20 eniten yhteisöveroa Sulkavalla maksanutta yritystä ja yhteisöä. Eerikäinen Oy Verotettava tulo 30 000 € Verot yhteensä 7 500 € Vero-% 25 % 12. Yritykset ja yhteisöt maksavat yhteisöveroa 20 prosenttia voitostaan. Mertala Innovations Oy Verotettava tulo 121 817 € Verot yhteensä 24 755 € Vero-% 20,3 % 8. Sulkavan seurakunta Verotettava tulo 200 960 € Verot yhteensä 13 565 € Vero-% 6,8 % 10. Nykyään yhtiö tarjoaa mekaniikkasuunnittelua, 3D-skannauspalveluita ja lujuuslaskennan ja muun teknisen laskennan asiantuntijapalveluita. Yhtiön liikevaihto ja voitto ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti. Kiinteistöja Huoltopalvelut Huiskonen Oy Verotettava tulo 31 549 € Verot yhteensä 6 310 € Vero-% 20 % 14. Rautaseiska Oy Verotettava tulo 712 512 € Verot yhteensä 144 961 € Vero-% 20,3 % 2. Halpalinna Oy Verotettava tulo 140 000 € Verot yhteensä 35 455 € Vero-% 25,3 % 4. Sulkavan Wiljami Oy Verotettava tulo 27 878 € Verot yhteensä 5 576 € Vero-% 20 % 17. Neljäntenä listassa oleva Veljekset Kontinen Oy valmistaa betonista erilaisia tuotteita, kuten kaivonrenkaita, rumpurenkaita, kaivonkansia ja betonilaattoja
Miten hänet sitten voi oppia tuntemaan. Puhutaanko siellä kieltä, jota ihmiset eivät ymmärrä. klo 11.00 Seurakuntasalissa. Kutsumme maanvuokraajat, seuran jäsenet, alueella asuvat, jahtiin osallistuneet sekä naapuriseurojen edustajat HIRVIKEITOLLE l auantaina 18.11.2023 Keitto on kuumana klo 12–15 seuran metsästysmajalla, os. Rakkaamme Elsa Kaarina o.s. Jumala siis puhuu meille Kristusta, koska Jeesus on Sana, Jumalan kieli! Me emme voi ymmärtää Jumalaa, ellemme opi tuntemaan Jeesusta. Päivän sana Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta. 2 Keskiviikkona 15.11.2023 N:o 46 Pääkirjoitus Viikon sana Päivän kierto Yhdistystoiminta Aurinko nousi tänään kello 08.15 ja laskee kello 15.26. Joh.1:1 kertoo että jo maailmaa luodessaan Jumalalla oli apunaan Sana. Se rajautuu Iitlahden kartanon peltoihin ja täydentää monimuotoista maaseudun maisemakokonaisuutta. 16.10.2023 Kuopio Kädessä elon Herran päiviemme määrä on. Armi Sulkavan Urheilijat -41 ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS tiistaina 21.11.2023 klo 19.00 Kuntalaisten olohuoneessa. Kielet koostuvat sanoista, mutta Jumalalla oli vain YKSI Sana! Muutamaa jaetta myöhemmin evankeliumi ilmoittaa, että Sana syntyi ihmiseksi asuakseen keskellämme. Nukkuos rauhassa kauneinta unta, muistosi koskaan unhoitu ei. Maakunnalliset voittajat osallistuvat valtakunnalliseen Vuoden maisematekokilpailuun, jonka voittaja julkistetaan joulukuussa 2023. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 24.11.2023 mennessä anne.vanttinen@savonluotsi.. Kosteikot ovat lajirikkaita luontotyyppejä, joiden määrä on vähentynyt. 1. Tervetuloa! Vekaran Erä Rakkaamme Riikka Anneli MÄNTYLÄ s. Kosteikko sisältyy Iitlahden maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Huuskonen o.s. Lämmöllä muistaen. Joulupuuro, torttukahvit ja jouluista ohjelmaa maanantaina 11.12. Vuonna 2023 Luomuksen aloittaman linnustoseurannan avulla kosteikolta saadaan luonnontieteellistä tutkimustietoa, jolla on merkitystä mm. ent. Turinatupa maanantaina 20.11. , puh. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Kiitos kun muistitte Perttiä 21.10.23 t. Iitlahden kosteikko on merkittävä linnuston muutonaikainen levähdysalue ja siellä pesii huomattavan rikas lajisto. Karvinen MUHONEN s. Kirkkovuotemme on loppusuoralla, vietämme valvomisen sunnuntaita. 05.01.1966 Sulkava k. klo 13.00 Kirjastossa. Korteniementie 41. Kosteikon kautta johdetaan yläpuolisen laajan peltoalueen vedet ennen Saimaan vesistöä, joten sillä on myös vesiensuojelullista merkitystä. Kielet yleensä opitaan kuulemalla, hyvällä kielipäällä nopeammin ja huonolla hitaammin, mutta koska Jeesus itse on tuo suvereeni ”yhteydenpitoliikenne” Jumalan ja ihmisen välillä, hän tekee tästä helppoa. Syvästi kaivaten Mika Reetta ja Laura äiti ja isä Pekka Joona ja Jere Kummit Irma ja Osmo Maria Samuli perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 03.11.2023. Jeesus etsii meitä ja kun sydän avataan, hän itse puhuu meille ja meissä, eikä vierautta enää ole. Maanomistaja Pekka Hintsanen on perustamistöiden jälkeen hoitanut ja huoltanut kosteikkoa hienosti vuosittain. Työllä on jatkuvuutta maatalouden ympäristösopimusten, tutkimushankkeen sekä kunnan aktiivisen roolin myötä. Benjamin Disraeli Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Janina, Janika, Janita ja Janette, huomenna Aarne, Aarno ja Aarni, perjantaina Eino ja Einari, lauantaina Tenho, Jousia ja Max, sunnuntaina Liisa, Elisa, Eliisa, Elisabet, Elise ja Liisi, maanantaina Jari ja Jalmari ja tiistaina Hilma. Taru Kankkunen I itlahden kosteikko Sulkavalla on vuoden maisemateko Etelä-Savossa. Ei ihminen huomaa, ei silmä nää miten lähellä voi olla määränpää. Tervetuloa! T ässä päivänä muutamana jäin miettimään, miksi jumalanpalveluksiin osallistuu niin vähän väkeä. klo 13.00 (kahvittelut klo12.00) Päiväkeskuksessa. Valintaraadin perustelujen mukaan vuonna 2012 yksityismaalle perustettu yli kymmenen hehtaarin Iitlahden kosteikko on merkittävä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Hintsanen Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Kirjallisuuspiiri torstaina 16.11. luontokadon torjunnassa. SAVONLUOTSI LEADER RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS tiistaina 28.11.2023 klo 18.00 Harjun Portissa, osoite Tuunaansaarentie 2, Punkaharju. 4.11.2023 Sulkava Hiljeni askel elontiellä, uuvuit kun sairaus voimasi vei. Tim. Laajan peltoja joutoalueen perustaminen monivaikutteiseksi kosteikoksi on vaikuttava ennallistamistoimenpide ja kädenojennus luonnolle. Valintaraadin mukaan merkittävää lisäarvoa on saatu yhteistyökuvioiden kautta: Sulkavan kunnan vuonna 2022 rakentama lintutorni lisää virkistyskäyttöä ja antaa mahdollisuuden kaikille tutustua kosteikkoon. Kiitos osanotosta. Diandran joulukonserttiin ilmoittautumiset Tarjalle puh 040 5592159. Marja-Leena ja Raimo Muut sukulaiset ja tuttavat Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaus toimitetaan Sulkavan kirkossa launtaina 25.11.2023 klo 10:00, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalossa. Vuoden maisematekokilpailun järjestää Maaja kotitalousnaiset ja sitä tukee opetusja kulttuuriministeriö. Uurna lasketaan myöhempänä ajankohtana Sulkavalle. 23.6.1936 Savonranta k. Meitä kehotetaan läheiseen yhteyteen Jumalan kanssa, että löytäisimme oman paikkamme maailmassa ja lujan luottamuksen matkan koettelemuksissa, sekä toivon siitä kodista, jossa Kristus on sekä Sana, että Valo ja jossa tämän elämän jälkeen saamme elää ikuisessa yhteydessä hänen ja toinen toistemme kanssa. 2:1–2 Mietelause Jokin keino löytyy aina. Ja mitä ” vierasta kieltä” Jumala itseasiassa meille puhuu. Tervetuloa! Johtokunta kokoontuu klo 18.30. 040 715 7189. Jari Kallio päätoimittaja Iitlahden kosteikko vuoden maisemateko Mitä kieltä Jumala puhuu
Kymmenisen prosenttia heistä on naisia, Pulkka kertoo. Jukajärven ampuma-alue on Rajavartiolaitoksen hallinnoima. Jukajärven ampuma-alueen päärakennus sijaitsee Hympyrälammen rannalla. – Nyt harjoituksessa koulutetaan oppilaita rajavalvontaan ja rajatarkistuksiin noin neljä vuorokautta ja sen jälkeen kaksi päivää on kovapanosammuntoja, Pulkka selosti tapahtumia viime viikolla. – Metsäteitä täällä on suuret määrät, joten lumenaurausta on kyllä riittämiin talvisaikaan jatkuvasti. Polttoainetta ja aurausta Lohilahdelta – Sulkavan palveluita käytämme vain pienissä määrin. Rajavartijaksi opiskeleva Roni Rytkönen oli harjoitusalueen puomilla vartiossa yhdessä Aku Huumosen kanssa. Ensimmäisen harjoitusjoukon tänne toi Mannerheimin ristin ritari Leo Kojo. Kurssille valittu tietää jo etukäteen, mihin päin maata hän pääsee, vaikkapa Lapin Rajavartiostoon. – Harjoitusjoukot, kuten varusmiehet, reserviläiset tai rajaja merivartiokoulun kurssilaiset, majoittuvat metsässä puolijoukkueteltoissa, sillä heitä on niin paljon. Rajavartijoiden määrää ollaan siis lisäämässä Suomen rajoilla, etenkin Venäjän vastaisella rajalla. Nyt heitä on kolmisentuhatta. Sopivan syrjäinen ampuma-alue Jukajärven ampuma-alue on Pulkan mukaan sopivan syrjäinen paikka, joten koulutustoiminta ei häiritse muita. Viime viikolla mukana oli kaivureita ja traktoreita, joilla on harjoiteltu linnoittamista betonielementeillä sekä myös kunnostettu metsäteitä. – Lähistöltä löytyvien muutamien talojen tai mökkien omistajat ovat hyvin vuosien myötä tottuneet siihen, että liikettä ja toimintaa täällä on. Jukajärven alue oli otollinen harjoitteluun, sillä siellä oli paljon valtion maata. R ajaja merivartiokoulun kurssinjohtaja Tapani Pulkka kertoo, että Jukajärven ampuma-alue perustettiin alun perin raja-aliupseerikoulun tarpeisiin. Useimmissa koulutuksissa harjoitellaan myös ammuntaa pistooleilla ja rynnäkkökivääreillä. Ampuma-alueen koko on noin neljä kilometriä pitkä ja yhtä leveä. Yhdessä pidämme tiet kunnossa, Pulkka huomauttaa. Polttoainetta ostamme toisinaan Lohilahdelta, jos vaikka puolenkymmentä kuorma-autoa on täällä viikon verran mukana. Pääkäyttäjä on Imatralla sijaitseva Rajaja merivartiokoulu. Mukana on silloin yleensä myös pari Rajavartiolaitoksen henkilöä, jotta toiminta on helpompaa ja turvallisempaa, huomauttaa Pulkka. päivänä 2023 Jari Kallio Rajavartijat opissa Sulkavalla Jukajärven ampumaalue Sulkavan Lohilahden lähellä perustettiin jo 73 vuotta sitten valtion omistamille maille, joita hallinnoi nyt Metsähallitus. Rynnäkkökivääri ja pistooli kuuluvat rajavartijan varusteisiin.. – Lisäksi on yksittäisiä puolustusvoimien ja poliisin harjoituksia. Maasto on melko avointa, mutta se ei ole Rajavartiolaitoksen aikaan saamaa vaan vuonna 2011 riehuneen Asta-myrskyn syytä, sillä se kaatoi alueella valtavan määrän puita. Tälläkin viikolla täällä on noin 55 rajavartijaksi opiskelevaa henkilöä, Pulkka mainitsee. – Jukajärven alue oli perimätiedon mukaan pelkkää korpea. Keskiviikkona marraskuun 15. Kaikille rajavartijan kurssille valituille on työpaikka valmiina odottamassa eri puolilla maata. Talvella Rajavartiolaitos käyttää myös Lohilahtelaisen yrittäjän palveluita metsäteiden aurauksessa. Uusia teitä ei ole tarvinnut rakentaa, sillä Metsähallituksen puunkuljetusta varten tekemät tiet ovat riittäneet. Kurssinjohtaja Tapani Pulkka pitää aluetta erinomaisena Rajavartiolaitoksen tarpeisiin. Pieni Jukajärvi on lähellä pienen kannaksen takana. Muutama sata litraa dieseliä ostetaan kerralla, Pulkka pohtii. Nyt kurssilla on 107 opiskelijaa ja tammikuussa aloittavalla kurssilla 120 opiskelijaa. – Rajavartiolaitos rakensi sitten tämän päärakennuksen 80-luvun lopulla harjoitusten kouluttajien majoitusta varten, Pulkka toteaa. Nyt kyseessä oli koulutus kiristyneessä rajaturvallisuustilanteessa. Hakuvaiheessa voi esittää toiveensa sijoituspaikasta. Raskasta kalustoa ei alueella liiku paljon, joskus voi mukana olla kuorma-autoja joukkojen siirtoihin tai Puolustusvoimilta Pasi-panssariautoja. Vieläkin puhutaan Jukajärven valtionpuistosta. – Rajavartijoiksi opiskelevien määrä vaihtelee Rajavartiolaitoksen tarpeen ja resurssien eli valtion myöntämän rahoituksen mukaisesti. Hyvissä väleissä olemme lähistön asukkaisiin, korostaa Pulkka. Päärakennus remontoitiin äskettäin Päärakennus remontoitiin viime vuosina perusteellisesti, muun muassa katto, lattiat, ilmanvaihto ja alapohjan tuuletus uusittiin täysin. Ampuma-alueella harjoitellaan lähes joka viikko vuoden ympäri. Rajavartijoiden koulutus kestää noin vuoden. He tulivat Lohikoskentietä Laihajärven tienoille, josta he hiihtivät tälle alueelle, Pulkka tietää kertoa. Toisena suurena käyttäjänä on KaakkoisSuomen rajavartiosto. Pulkan mukaan remontti osoittaa, että Jukajärven ampumaalue on erinomainen ja sitä aiotaan käyttää paljon myös jatkossa
Mökkiä lämmitetään suuren leivinuunin avulla. Työtapana on gravyyritekniikka, jossa metallilevylle kaiverretaan kuva. Tanskasen ranskalainen puoliso Thomas Fouque tervehtii tulijaa kotoisassa tuvassa, jota hallitsee jykevä leivinuuni. – Haluamme opettaa lapsillemme vaihtoehtoisen elämäntyylin, jossa asioita tehdään itse tai ostetaan hyvin tarkkaan harkiten. Tanskanen puolestaan työskenteli Pariisissa muun muassa korumyymälässä myymäläpäällikkönä ja skandinaavista muotoilua myyvässä liikkeessä design konsulttina ja myyjänä. Tuolloin Lappeenrannasta kotoisin oleva Tanskanen asui pääkaupunkiseudulla ja oli lomamatkalla Pariisissa, Fouquen silloisessa kotikaupungissa. Juoksevaa vettä ei mökissä ole, vaan käyttövesi pumpataan pihalla sijaitsevasta kaivosta. Haluamme vapaaehtoisesti kasvattaa lapsemme vaatimattomampaan elämäntyyliin jo pienestä pitäen, ja toivomme heidän näin välttyvän turhalta luopumisen surutyöltä tulevaisuudessa, Tanskanen perustelee. He alkoivat seurustella, ja visuaalisen suunnittelun ja viestinnän parissa Suomessa työskennellyt Tanskanen muutti Pariisiin. Perinteikäs ateljee kuului iäkkäälle miehelle, jonka eläköitymisen jälkeen Fouque jatkoi ateljeen johdossa kahden muun taiteilijan kanssa. Se oli leipätyöni, mutta työskentelin myös itse kuvataiteilijana samaan aikaan. Kylmempiä säitä varten toiseksi lämmönlähteeksi voidaan ottaa käyttöön toisen makuukamarin pönttöuuni. Hän opiskeli Pariisin L’École Nationale Supérieure des Arts Décoratifs -kuvataidekoulussa ja työskenteli taidevedostajana vanhassa ateljeessa Pariisissa. Emme halua siirtää heille ylikuluttamisen kulttuuria, sillä olemme henkilökohtaisesti vakuuttuneita siitä, että elämäntyyli, johon vielä meidänkin sukupolvemme on tottunut, on tullut tiensä päähän. Perheen asuinsija on varsin askeettinen. Talossa perheineen asuva Riikka Tanskanen on ovella vastassa ja varoittaa liukkaista portaista, onhan haastattelu tehty ensilumen satamisen aikaan, ja portaat ovat päässeet jäätymään pakkassäällä. Kompostoiva sisä-wc löytyy asuinrakennuksesta. Hauskana yhteensattumana mainittakoon, että Fouquella on sama syntymäpäivä kuin Napoleonilla, vaikka he ovat tietenkin syntyneet eri vuosina. Pesutilat sijaitsevat vanhan ajan henkeä huokuvassa pihasaunassa, jossa käytössä on myös pulsaattori pyykinpesua varten. Vuonna 2018 Fouque voitti arvostetun cadémie des Beaux-Arts -palkinnon ansioituneen taiteensa vuoksi. Tanskanen Perhe muutti Ranskasta viettämään askeettista elämää Sulkavalla Jenna Olin Pariskunta haluaa elää arvojensa mukaista elämää ja opettaa vaihtoehtoisen elämäntyylin lapsilleen. Myöhemmin hän alkoi opiskella yliopistossa kirjallisuutta ja kääntämistä. Talossa on toki sähköt, mutta ainakin talven tuloon asti mökkiä on lämmitetty suuren leivinuunin avulla. 4 Keskiviikkona 15.11.2023 N:o 46 V anha keltainen puumökki pilkistää lyhyen hiekkatien päässä. Siihen aikaan oli aika hankala pärjätä pelkällä englannilla Ranskassa, Tanskanen muistelee. Toisen makuukamarin pönttöuunia on myös mahdollista lämmittää, kun säät kylmenevät.. Kuva painetaan ikivanhoilla painokoneilla. – Puhuimme aluksi englantia, mutta opin ranskaa melko nopeasti. "Kylmyys on yllättänyt parina aamuna Riikka Tanskanen ja Thomas Fouque asuvat kaksospoikiensa Emilin ja Marcelin kanssa keltaisessa mökissä vailla nykyaikaisia mukavuuksia. – Tein ateljeessa töitä 10 vuoden ajan. Parin viisivuotiaat kaksoset Emil ja Marcel ovat parhaillaan päiväkodissa. – Kylmyys on yllättänyt parina aamuna, sillä emme olleet lämmittäneet riittävästi Tanskanen kertoo. Muutos entiseen on tapaan asua ja elää on suuri, mutta Tanskanen ja Fouque ovat ottaneet pieniä askelia kohti uutta elämäntapaa muutaman vuosien ajan. Jatkan kuvataiteilijan työtäni myös Sulkavalla, ja toiveeni olisi löytää täältä tulevaisuudessa työtila, jossa voisin paitsi tehdä taidettani, myös esimerkiksi järjestää taidekursseja kiinnostuneille, Fouque sanoo. Fouque on syntyjään Korsikan saarelta, joka tunnetaan myös Napoleonin synnyinpaikkana. Yhteiselo alkoi Pariisista Tanskanen ja Fouque tapasivat toisensa yli 12 vuotta sitten
Riikka Tanskasen ja Thomas Fouquen mökin tuvassa vallitsee lämmin tunnelma. Vuoden sulkavalaisiksi valittiin viime vuonna Tiina ja Heikki Kolehmainen. Timo Huttunen oli Sulkavan Yrittäjien valitsema Vuoden yrittäjä.. Olemme saaneet paljon hyvänpäivän tuttuja. Työkielinä Tanskasella on ranska, englanti ja suomi. Pariisista maaseudulle Ajan myötä pariskunta jätti Pariisin taakseen asuinpaikkana ja muutti tunnin junamatkan päähän, pieneen Samois-sur-Seine -nimiseen kylään. Aiemmin emme vain löytäneet sopivaa paikkaa Suomesta ja työt olisivat olleet epävarmoja, Tanskanen taustoittaa. Voihan se tulla vuoden jälkeenkin tai pimeimpien talvikuukausien aikana, Tanskanen pohtii. Askeettinen elämä ei ollut aluksi helppoa, mutta nyt perhe on tottunut siihen. 041 315 7681 LAUANTAI 18.11. Myös pihakaivo täytyi kunnostaa. – Meille jää paljon pieniä projekteja talon kunnostamisen suhteen ensi kesää ajatellen, Tanskanen ennakoi. – Ihmisen aivot ovat joustavat. Lisäksi ahdistus ilmastonmuutoksesta alkoi yhä enemmän nostaa päätään. En ollut varma, olisinko valmis siihen. Kaikki tuntuvat olevan hymyileviä. klo 14–16, Sulkavan yhtenäiskoulun Sali Opisto tarjoaa myös jokavuotiset glögit kuntalaisille ma 11.12. Sieltä Fouque pääsi helposti kulkemaan töihin ateljeehensa Pariisissa. – Ihmiset ovat olleet todella mukavia. Tanskanen suunnittelee myös autokoulun aloittamista. Sulkavan Työväenyhdistys ry to 30.11.2023 klo 18.30 työväentalolla SYYSKOKOUS Johtokunta kokoontuu klo 18.00 Tervetuloa! Johtokunta Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Lopulta pariskunta päätti, että aika Suomeen muutolle on sopiva, sillä pian kaksospojat kasvaisivat ja heidän olisi vaikeampaa jättää kaverinsa Ranskassa. Päätös vakituisesta muutosta syntyi hiljalleen. He viihtyivät Seinejoen varressa sijaitsevassa kylässä 4–5 vuotta. PIEKSÄNLAHDEN PALVELUT Arkilounas ma-pe 10 € Viikonloppulounas la-su 12 € Kauppatie 1, Sulkava puh. Ampuma-alueelle johtavat tiet ja polut on suljettu puomeilla. – Olimme jo aiemmin harkinneet asuvamme Suomessa, koska poikamme olivat pieniä ja ajattelimme, että olisi oikea aika, jos haluamme vaihtaa asuinmaatamme. 5 Keskiviikkona 15.11.2023 N:o 46 valmistui vuonna 2018. Hän aikoo tehdä freelancerpohjalta käännöstöitä ja sisällöntuotantoa oman yrityksensä kautta. Koronapandemian aiheuttamien esteiden vuoksi he pääsivät vierailemaan mökillä ensimmäisen kerran puolitoista vuotta sitten keväällä. Muutto Ranskaan oli suuri prosessi ja pelkäsin, että Suomeen muutosta minulle tai Thomakselle tulisi suuri kulttuurishokki. Samois-sur-Seinessä asuessaan pariskunta sai myös kaksospoikansa. Pariisi on hieno paikka, mutta vain lomia ajatellen, Tanskanen perustelee. Fouque puolestaan aikoo opetella puhumaan suomea. Alueella asui myös Fouquen perhettä ja sukua. Poikamme olivat kolmevuotiaita siihen aikaan. Merimiespataa L,G Suppilovahverokei oa L,G SUNNUNTAI 4.11. Vaarallinen alue, jonka sisäpuolella liikkuminen on kielletty: Tiet: Metellahdenvuori Syrjäsaari, Syrjäsaari Hympyrä, Hympyrä Väärä-Kontunen, Väärä-Kontunen Kolmisoppinen th, Kolmisoppinen th Housulampi Vesistöt: Pieni-Jukajärvi Vuorilampi Korttee Housulampi Alue on merkitty maastoon kieltotauluilla. – Haluamme hyödyntää yrttiosaamistamme jatkossakin, Tanskanen suunnittelee. Täydelliseen omavaraisuuteen he eivät pyri, eikä se olisi jo pelkän lyhyen kasvukauden vuoksi mahdollistakaan. – Kun muutin Suomesta 12 vuotta sitten Ranskaan, ajattelin, että en palaa. – Kulttuurishokkiakaan ei ole vielä tullut. Koronapandemian alettua syntyi päätös muuttaa Etelä-Ranskaan Cévennesin alueelle Monobletin kylään, sillä pariskunta ei halunnut olla lähellä suuria kaupunkeja. klo 10–11, K-market Viljami Oikaisu. Talon takana on myös hyvät villiyrttimaastot. Ajattelimme myös poikiamme, koska olimme juuri muuttaneet Ranskassa, Tanskanen kertoo. Ei kulttuurishokkia Kuukausi sen jälkeen, kun he olivat muuttaneet Etelä-Ranskaan, he ostivat Sulkavalta mökin, jossa he asuvat nyt. Perhe asuikin remontin ajan vuokralla Juvalla. Lisätietoja saa numerosta 0295 429 700. Talon takana on kasvimaa, jossa perhe aikoo kasvattaa osan käyttämästään ruuasta. Saapumisensa jälkeen aloitettiin pienimuotoinen remontti, jonka ensimmäinen kohde oli kaksospoikien huone. Olemme oppineet elämään hyvää elämää vähemmällä, Tanskanen huomioi. Tanskanen ja Fouque alkoivat työskennellä Monobletin kylässä luomuyrttitilalla, jossa he myös asuivat. Karjalanpaistia L,G Kylmäsavulohikei oa L,G "Rakastuimme tähän paikkaan Thomas Fouque ja Riikka Tanskanen pumppaavat käyttöveden pihakaivosta. Kaikkeen tottuu Nyt Tanskanen ja Fouque lapsineen ovat asuneet Sulkavalla kahden kuukauden ajan. En halunnut asua suuressa kaupungissa. Perhe on tuntenut itsensä todella tervetulleeksi Sulkavalla. – Halusimme muuttaa paikkaan, joka on vielä enemmän maaseutua. Se oli ensimmäinen askel askeettisemmalle elämälle. – Rakastuimme tähän paikkaan. – Opimme, miten käyttää erilaisia kasveja, Tanskanen sanoo. Samaan aikaan Fouque jatkoi myös taiteilijan uraansa ja Tanskanen käännöstöitään. – Opimme esimerkiksi, kuinka yrttejä voi käyttää lääkinnällisiin tarkoituksiin, Fouque lisää. Thomaksellekin kaikki on uutta ja eksoottista. – Tarvitsin maaseutua. Tervetuloa Järvi-Saimaan kansalaisopiston Marraskaronkkaan! su 26.11. Lisäksi meillä on todella mukavat naapurit, jotka ovat auttaneet meitä paljon, Tanskanen kiittää. VAROITUS Rajavartiolaitos ampuu jalkaväen aseilla ja suorittaa räjäytyksiä Lohikosken valtionpuistossa sijaitsevalla Jukajärven ampuma-alueella (EF R 62) 20.11.2023 klo 12.00 24.11.2023 klo 12.00 välisenä aikana. Mietimme mitä teemme, koska asuimme jo Etelä-Ranskassa luomuyrttitilalla, Tanskanen kertoo. Halusimme elää enemmän arvojemme mukaista elämää, Tanskanen kertoo
Toimintamme on monialaista, ja meillä ollessa voi selvittää, mihin voisi hakeutua koulutukseen, Sinkkonen kertoo. – Kuntouttava työtoiminta on viimeinen toimintamuoto, mitä harkitaan asiakkaalle. Se on turvallinen työntekijälle ja työnantajalle, sillä siihen saa pientä avustusta, Sinkkonen sanoo. Työttömien palvelut Sulkavalla ovat Rossin mielestä hyvällä tolalla. Pitkäaikaistyöttömiä heistä oli 13. Jos jäisin kotiini makaamaan, olisin varmasti petipotilas, Rossi pohtii. Ei minua kiinnosta laakereilla levätä. Alle 25-vuotiaita työttömiä Sulkavalla ei tilaston mukaan ole lainkaan. Ennen ensimmäistä jaksoaan kuntouttavassa työtoiminnassa hän osallistui työkokeiluihin Sulkavalla. Kaikista kasseista pyritään tekemään samanlaisia saadun ruuan mukaan. – Kyllähän he aktiivisesti yrittävät saada työttömiä työelämään. Tai sitten saadaan eläkeselvitykset tehtyä, että henkilö pääsee eläkkeelle, Sinkkonen kertoo. 25–49-vuotiaita oli 35. Tuotto menee työelämäpalveluiden käyttöön. Kuntouttava työtoiminta tukee palkkatyöhön paluuta. Ensin ollaan kuntouttavassa työtoiminnassa, sitten työkokeilussa ja sen jälkeen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille tai esimerkiksi selvitykseen eläkkeelle, Sinkkonen pohjustaa. Työaika on sovittu kahdeksi päiväksi viikossa, jolloin hänellä on neljän tunnin vuorot. Varsinkin Pijotissa huomasi, jos onnistui hyvin, kun asiakkaat kävivät syömässä, Rossi sanoo. Toki uusia polkuja ei kaikille aina löydy, mutta aina joku työllistyy tai pääsee avoimille työmarkkinoille tai lähtee koulutukseen. Savonlinnaa voin harkita, jos töitä löytyisi, Rossi ennakoi. Tietenkin jossain määrin on ATK-opetusta. – Prosessi on hidas. – Pidempimatkalaiset voivat saada matka-avustuksen, Sinkkonen lisää. Toisen kerran hän aloitti kuntouttavan työtoiminnan viime kesänä. Meillä on ollut heidän kanssaan yhteistyössä värjäyskurssi, kankaankudontaa ja luonnon kasvien keräämistä ja käyttöä, Sinkkonen taustoittaa. Usein se tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä, mutta myös haastavassa elämäntilanteessa olevia tai sairastumisen vuoksi työelämän ulkopuolelle jääneitä ihmisiä. Ongelmat ovat usein kasaantuneet pitkän ajan kuluessa, niin ne eivät yhdessä päivässä korjaannu. Myös kirjastoon, kouluun ja päiväkotiin sijoittuu toisinaan kuntouttavassa työtoiminnassa käyviä. Ruuanlaittoa voi harjoitella myös kotona, sillä Rossilla on useampi lapsi, joille hän kokkaa. Jännittävintä on avata niitä tavaroita, mitä ihmiset tänne tuovat, Rossi sanoo. Jenna Olin S ulkavalainen Riitta Rossi on työttömyytensä aikana osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan kahdesti. – Tällä hetkellä minun ei tarvitse hakea töitä, enkä voisi ottaa niitä vastaan. Sulkavalla kuntouttavaan työkokeiluun osallistuneista työllistyy vuosittain 1–2. Ruuanlaitto on se, mitä koen osaavani, Rossi ennakoi. Teemme esimerkiksi Savonlinnan toimintakeskuksen kanssa yhteistyötä, sillä heillä on erilaisia hankkeita. Sopimus on tehty vuoden loppuun asti, mutta sitä on mahdollista jatkaa tarpeen mukaan. – He saattavat tarvita elämään uutta rytmitystä, vahvistaa sosiaalisia suhteita tai selvittää omaa työkykyään. Toiset taas työskentelevät ympäristöryhmässä, jossa tehdään kaikkea asuntojen remontoinnista puutöihin. Tavallisesti työpäivien lukumäärä sovitaan 1–4:n työpäivän välille. Haluan saada itseni terveeksi ja haluan tehdä töitä. Ruuan hakijoiden määrä on kasvanut jatkuvasti, tällä hetkellä hakijoita on noin 25 taloutta viikossa, Sinkkonen kertoo. Vammautuneita ja pitkäaikaissairaita oli 16. – Voisi sanoa, että pääasiassa kuntouttavassa työtoiminnassa oppii kädentaitoja. Kuntouttava työtoiminta on suunnattu erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Teemme myös JärviSaimaan kansalaisopiston kanssa yhteistyötä. – Bravuurista en tiedä, mutta lasten suosikkeja ovat pizza ja lasagne, Rossi paljastaa. Ravintola-ala kiehtoo Tervehdyttyään Rossi haaveilee kokin, tarjoilijan ja myyjän töistä. Rossi on kotoisin Imatralta, jossa on opiskellut kokiksi ja työskennellyt ravintola-alan töissä ja päiväkodeissa. – Voisin tehdä enemmänkin, mutta en tällä hetkellä pysty enempään tai oikeisiin töihin, Rossi sanoo sairaudesta toipumiseensa viitaten. Onhan se pakko sanoa, että kaikki eivät varmasti yhtä innokkaasti halua lähteä töihin, vaan ovatmieluummin toimeentulotuella, Rossi uskoo. Ruokajako on kirpparin toimintaan liitetty, ja jakoa hoidetaan pääasiassa kuntouttavan työtoiminnan toimesta. Jakoperuste on, että talous saa kassin joko tiistaina tai torstaina, eli yksi kassi menee yhteen talouteen viikossa. Hän harmittelee, että vielä kunnossa ollessaan huomasi, että Sulkavalta on hankalaa löytää työpaikkaa. Yleensä työaika on neljä tuntia päivässä. Osa työskentelee Sulkavan kunnan omistamalla Vakutu-kirpputorilla, jossa myyty tavara tulee lahjoituksina. – Olen täällä kassalla, siivoan, lajittelen vaatteita ja niitä lahjoituksia, mitä tulee. Sopimukset tehdään yleensä kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Niitä ovat myös kaikki sosiaalija koulutuspoliittiset asiat, Sinkkonen sanoo. Muita keinoja ovat muun muassa työkokeilu, koulutuksen ja ammatinvalinnan ohjaus. Jokaiselle kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma, jossa määritellään työaika. Lomautuksen vuoksi työttömiä oli viisi. Terveys ja työ tähtäimessä Kuntouttava työtoiminta tukee työttömän Riitta Rossin kuntoutumista ja paluuta palkkatyöhön. Niitä voidaan kuitenkin jatkaa. Matala työttömyysprosentti, eläköityminen, koulutusten aloittaminen ja paikkakunnalta muutto heijastuvat kuntouttavaan työkokeiluun osallistuvien määrään. Usein kuntouttavassa työtoiminnassa käydään enimmillään vuosi, mutta joissain tapauksissa myös pidempiä aikoja. Kuntoutuminen on pitkä prosessi Kuntouttavassa työtoiminnassa käyvät henkilöt työskentelevät kunnan toiminnoissa. Työkaveritkin ovat olleet mukavia. – Ihan hyvin ne menivät. Ensin käytetään kaikki muut keinot, ja kun mikään muu ei auta, niin sitten ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan. Koko työttömien määrästä 50–65-vuotiaita oli 33. Ensimmäinen kerta katkesi, kun hän sairastui aivoinfarktiin ja jäi sairaslomalle. Silloin hän palasi työhönsä Vakutu-kirpputorille, jossa oli jo aiemmin ehtinyt työskennellä. Hain Mikkelistäkin töitä ja he olisivat minut ottaneetkin, mutta matka on ihan mahdoton ajaa joka päivä edes taas. Olen kokki ammatiltani ja tykkään tehdä ruokaa. – Kyllä minä tykkään, että arki vähän katkeaa ja saa itsestä vähän irti. Sulkavalla kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu vuosittain keskimäärin 15 ihmistä. – Työllistyminen tapahtuu usein palkkatyön kautta. Ei laakereilla lepäämistä Kuntouttava työtoiminta on ollut Rossille mieluista. Kuntouttavasta työtoiminnasta löytyy onnistumisia ja uusia polkuja. Tuolloin hän työskenteli keittiöapulaisena Kissankellossa ja ravintola Pijotissa kokkina. – Kassin sisältö riippuu kaupasta saatavasta ruuasta. Henkilökohtainen suunnitelma asiakkaalle Kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan joko Typin eli monialaisen ammatillisen palveluohjauksen tai sosiaalitoimen kautta. Määrä on ollut laskussa viime vuosina. – Työttömyys on koko ajan laskusuunnassa, vanhalla kunnantuvalla kuntouttavan työtoiminnan parissa työskentelevä Eloisan työvalmentaja Leena Sinkkonen huomauttaa. Jenna Olin Riitta Rossi osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan ja työskentelee Vakutu-kirpputorilla.. 6 Keskiviikkona 15.11.2023 N:o 46 S ulkavalla oli syyskuussa Etelä-Savon työllisyyskatsauksen mukaan yhteensä 68 työtöntä. – Lähinnä kokin homma yhdistettynä on mielessäni. Kuntouttava työtoiminta mahdollistaa uusia elämänpolkuja Kuntouttava työtoiminta tukee paluuta palkkatyöhön, auttaa saamaan elämään uutta rytmitystä ja vahvistaa sosiaalisia suhteita. – Se on ollut toivotonta, eihän täällä ole miljoona työpaikkaa. – Aikaisemmin, kun meitä työntekijöitä oli enemmän, niin tiistaisin tein ruokaa kaikille täällä oleville. Kassi viikossa yhteen talouteen Kauppojen hävikkiruokaa jaetaan kirpparilla tiistaina ja torstaina kello 9.00. Kuntoni nousee. – Puhutaan työllisyyspolusta. Rossin tavoitteena on tulevaisuudessa palata palkkatyöhön, jos hän onnistuu kuntoutumaan työkykyiseksi. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa perustoimeentulonsa lisäksi yhdeksän euron kulukorvauksen jokaiselta työpäivältä, kun hän tekee töitä
Kuva on kommentoijien mukaan Sulkavan keskuskoulun eli nykyisen yhtenäiskoulun juhlasalissa otettu. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 10, Lähetystupa. Perjantaisin klo 17 Srk-talo. – Tuttuja pelaajia, tunnisti Risto Reinikainen. – Kaukon tunnistin, muita en, sanoi Marja-Leena Holm. Paikalla pastori Salla Hyrkäs. joulukuuta kello 15 ja Lohikosken kirkossa samana päivänä kello 18. 7 Keskiviikkona 15.11.2023 N:o 46 Seurakunta Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Jari Kallio 044-9752532 Toimittaja Jenna Olin 050-5115114 www.sulkavalehti.fi Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi PAINOPAIKKA: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani S ulkava-lehti kysyi jälleen lukijoiltaan, mistä on kyse lehden Facebook-tilillä julkaistussa vanhassa kuvassa, joka on peräisin lehden arkistosta. Kotikuntastipendit tulevat hakuun J ärvi-Saimaan Palvelut Oy:n (JSP) uudeksi tekniseksi johtajaksi on valittu LVIinsinööri Antti Hulkkonen, 32. Salla kertoo ajastaan vapaaehtoisena Suomen Lähetysseuran kautta Etiopiassa ja Tansaniassa. klo 13 Lohilahden lähetyspiiri. Rakennuttamishankkeita on vuosittain noin 60–80 kappaletta. kahvitarjoilun alle 15v maksutta Tervetuloa! Sulk avan Naislaulajat 95v Juhlakonsertti Mukana Sulkavan lapsikuoro Kaartilankosken koululle la 25.11.2023 klo 18.00 HIRVIPEIJAISIIN Kutsumme kohteliaimmin maanvuokraajat, alueella asuvat, naapuriseurojen edustajat ja jahtivieraana ollut 6 lk. Vanhustentalon kerhohuone. Näyttämötaiteilijat Henry Räsänen ja Timoi Munne sekä hanuristi Janne Vänskä ratkovat Pähkinäsaaren arvoitusta ravintola Muikkukukossa keskiviikkona 22. Kaupunginhallitus päätti jakoperusteista maanantaina kokouksessaan. Kiertävä ammattiteatteri, Maarianvaaran teatteri juhlii suomalaisuuden tärkeää merkkivuotta maata kiertävällä Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaalilla, joka nähdään myös Sulkavalla. – Myös naisilla oli joukkue 1980-luvun alkupuolella, lisäsi Sirpa Rönkkönen. Hakuaika päättyy 15. Järvi-Saimaan Palvelut on Juvan, Rantasalmen, Sulkavan, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan kuntien sekä Eloisan omistama. – Kolmossarjaa pelattiin aivan kärjessä monta vuotta, Simonen muistaa. Srk-talo. Pähkinäsaari-rajakarnevaali saapuu Kauneimmat joululaulut soivat Sulkavan kirkossa sunnuntaina 17. Hartaus. Kotikuntastipendi myönnetään sulkavalaisille, jotka opiskelevat yliopistoissa, korkeakouluissa, ammattikorkeakouluissa, lukioissa, ammattikouluissa tai niitä vastaavassa oppilaitoksissa. Hän toimii yhtiön johtoryhmän jäsenenä raportoiden toimitusjohtajalle. Anne p. Veljesi Markun kanssa käytiin parhaimpina aikoina melkein joka arki-ilta pelaamassa, vastasi Kauko Simonen Rönkkösen kommenttiin. Nostalgiakuvassa lentopallojoukkue Facebook-kommentoija tunnisti kuvan pelaajat ja peliasujen sponsorit. Sururyhmä läheisensä hiljattain menettäneille. Hulkkonen aloittaa teknisen johtajan tehtävässään ensi vuonna 15. Itsekin lentopalloa joukkueessa pelannut Kauko Simonen tunnisti kuvassa olevat vasemmalta alkaen: valmentaja Jouko Vierimaa, Markku Rönkkönen, Ahti Vanninen, Jari Saukkonen, Pekka Piispa, Jari Hulkkonen, Kauko Simonen ja Juha Hulkkonen. Hulkkonen saa vastuulleen JSP:n kiinteistöjen, liikuntapaikkojen ja yleisten alueiden hallintaan, kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvän liiketoiminnan ja yli 25 henkilön yksikön. Aloittaa ke 22.11. – Rakas veljeni Jari S, kirjoitti Päivi Saukkonen-Ahvenainen. Viikset olleet kova sana silloin, kommentoi Juha Kankkunen. Kirvoittipa kuva muistin sopukoista myös mukavia muistoja yhdessäolosta. Opiskelun on oltava päätoimista. Puulaakissakin oli kymmenkunta joukkuetta. Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n toimintaympäristöä ovat pienet kunnat, ja yhtiö toimii laajasti asiakkaidensa teknisenä asiantuntijana, kuten Sulkavan kunnan suhteen. Rentola, Keskitalo. Hakijoista kahdeksan haastateltiin lokakuun aikana ja näistä kaksi eteni henkilöarviointivaiheeseen. klo 12 Avoin yhteisöruokailu. marraskuuta klo 18. tammikuuta. Kuolleet: Eeva Liisa Haikarainen 89v. Ryhmän kokoonkutsujina aluekappalainen Hanne-Maaria Rentola ja diakoni Anne Borén. Henna-Reetta Keskitalo johtaa. – Niin oli. Hulkkonen siirtyy tehtävään Sulkavan kunnan teknisen johtajan virasta. Stipendin saaminen edellyttää, että hakija on kirjoilla Sulkavan kunnassa ja on alle 30-vuotias. Kuvan julkaisu toi mieleen myös muita lentopallojoukkueita Sulkavalla. Jenna Olin Sulkavan yhtenäiskoululla su 19.11.2023 klo 13 Johtaa Olli Tuunanen Säestää Hanna-Leena Laamanen Liput 15€, sis. klo 10 Messu seurakuntatalolla. To 16.11. Kommenteista päätellen kuva on peräisin 1980-luvulta, ja siinä poseeraa paikkakuntalainen lentopallojoukkue. Silloin oli lentopalloinnostus kova. klo 15 srk-talossa. Kastetut: Jalo Arvo Olavi Hannunpoika Matikainen. Su 19.11. 0405406738. vanhempineen Tervetuloa Hakovirran Metsästysseura ry hirvijaosto Ruokailun jälkeen perinteiset peijaistanssit ym ohjelmaa seurantalolla Sulkava-seura ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS virastotalon takkahuone to 23.11.2023 klo 18.00 Tervetuloa Hallitus Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. maksu. Viime vuonna hakijoita oli 64. Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaali kysyy, asuuko Suomessa kaksi kansaa ja miten itäja länsisuomalaiset eroavat toisistaan. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa suljettuna ryhmänä (ryhmään ei oteta ensimmäisen kokoontumiskerran jälkeen uusia jäseniä). – Muistan, että lapsena käytiin isän kanssa katsomassa pelejä koululla, muisteli Annamari Tiippana. Karnevaali kestää väliajan kanssa vajaan kaksi tuntia. Tule laulamaan! -lauluryhmä. Suomen suurimmasta vuosittaisesta musiikkitapahtumasta on muodostunut jouluperinne, joka kokoaa vuosittain Suomessa jopa noin miljoona suomalaista kirkkoihin laulamaan satoihin laulutapahtumiin.. Yhteiset Sulkavan kappeliseurakunta Ke 15.11. Vap.eht. tammikuuta. to 16.11. Teknisen johtajan tehtävään tuli 20 hakemusta. menn. Pelaajien lisäksi kuvassa olivat mukana peliasujen sponsorit Luostarinen, jonka etunimi ei tule kommentissa ilmi sekä Auvo Vanninen. Tiedustelut ja ilm. Sulkavan kunta on varannut tälle vuodelle 10 000 euroa opiskelijoiden kotikuntastipendeihin. – Näyttää siellä tuttuja olevan. Hulkkonen siirtyy JSP:n palvelukseen Pähkinäsaaren rauhan solmimisesta on kulunut 700 vuotta
Ei tarvinnut pitää kuria, Vihavainen kiittelee. Aviomies nukkui pois neljä vuotta sitten. 35-vuotinen opettajan ura on täynnä ihania muistoja. – Se oli ammatti, mihin menin mielelläni ja ammatti, jonka pidin mielelläni loppuun saakka. Siihen aikaan, kun valittiin historia pääaineeksi, siihen tuli automaattisesti suomen kieli mukaan sivuaineeksi, Vihavainen täsmentää. – Minäkin juoksin pitkän matkan kotiin. Turkuakin pommitettiin hirveästi, Vihavainen muistaa. Sain päivän päätteeksi tulla Osmon kanssa kotiin sieltä. – Näin hänet Turussa kaksi kertaa. – Isäni kuoli, kun olin 9-vuotias. – Olimme avajaisissa ja lähdimme kiertämään Tapiolan ympäristöä. Vuotta myöhemmin hän aloitti työskentelyn Sulkavan keskikoulussa historian ja äidinkielen opettajana sekä vararehtorina. Meinasin tukehtua illalla, Vihavainen sanoo. Tunneilla ei ollut minkäänlaista häiriötä. 18-vuotiaana koulunjohtajaksi Vihavainen kävi koulunsa Turussa. – Kaikki lapset olivat kiinnostuneita historiasta. Hän istui kivellä ja tökkäsi ohi kelluvia tukkeja eteenpäin. Ura täynnä ihania muistoja Valmistuttuaan opinnoistaan Vihavainen sai työpaikan opettajana Hirvensalmelta. Siitä se alkoi, Vihavainen kertoi. Myös Tiinan Karri-poika työskentelee parhaillaan historian opettajana tamperelaisessa koulussa. – Silloin piti ansaita rahaa itselle. Kukaan ei aluksi tiennyt, mitä tapahtui. – Päivät venyivät aika pitkiksi. Hän antaakin vinkiksi yksinäisille lähteä mukaan Eläkeliiton toimintaan, jossa tapaa ihmisiä ja saa keskustella keskenään. Kun olimme esimerkiksi Roomassa, niin menimme käymään paikoissa ja minun piti kertoa etukäteen, miksi se on historiallinen paikka, Vihavainen kertoo. – Olimme samoissa penkkareissa, mutta minulle ei ole minkäänlaista muistikuvaa, että Osmo olisi ollut siellä, Vihavainen tunnustaa. – Lisäksi oppilaat olivat kiinnostuneita. – Olin alusta lähtien kiinnostunut maailman ja oman pitäjän tapahtumista. On hirveän hyvä, että Suomi pääsi Natoon. Olin päiväkodissa marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939, kun pillit rupesivat soimaan, Vihavainen aloittaa. Kerran ajattelin, että lähden mukaan pellolle. Meillä on nyt turvallisempi asema. Kesien lisäksi vietimme täällä kaikki talvilomat ja joululomat, Vihavainen kertoo. Eläkkeelle Vihavainen jäi vuonna 1993. Näki, että tieto meni perille. Hullulta tuntuneesta ajatuksesta tuli totta, ja Sirpa Vihavainen meni naimisiin Osmo Vihavaisen kanssa vuonna 1958. Kävimme Välimeren kohteet läpi, Vihavainen sanoo. – Osmo on mielessäni päivittäin. Hänen pääaineensa oli historia ja sivuaineenaan suomen kieli. Tukkien uitossakin Vihavainen oli apuna. 8 Keskiviikkona 15.11.2023 N:o 46 V aikka lapsuudenkoti sijaitsi Turussa, entinen historian ja äidinkielen opettaja sekä vararehtori Sirpa Vihavainen vietti lapsuuden kesänsä Sulkavalla. Hän hoiti lapsia. Näin siellä tuttavia, Vihavainen kertoo. Myöhemmin tytär Tiina johti kauppaa yhdessä miehensä Heikin kanssa. Isä järjesti meille paikan Turun läheltä, sillä emme voineet olla koko ajan kaupungissa. Hän kirjoitti minulle viimeisen kirjeen ennen kuolemaansa, että ”älähän putoa sinne jokeen, kun työntelet tukkeja”, Vihavainen muistaa. On kumma, kun Venäjälle eivät omat alueet riitä. Jo ylioppilastutkinnolla pääsi opettamaan mihin tahansa, Vihavainen kertoo. Myös Vihavaisen tuleva mies Osmo Vihavainen opiskeli samaan aikaan kauppakorkeakoulussa Turussa. Jenna Olin Sirpa Vihavainen on viettänyt aktiivisia eläkepäiviä jo 30 vuoden ajan.. Olin 18-vuotias ja olin koulunjohtajana. Sulkavan ikäihmisten asema huolettaa Vihavaista, sillä osa heistä jää liian yksin. Perheen kesken on tehty myös mummon matkoiksi kutsuttuja reissuja, jossa olivat mukana tyttärien lisäksi lapsenlapset Antti, Karri ja Katariina. Sanoin serkulleni, että ”kuka tuo mies on”. Kumma kyllä, meitä vastaan tulivat Osmo ja hänen sisarensa. Uran ja koko elämän varrelle sattuu paljon hyviä muistoja. Osmo Vihavaisen setä asui Turussa ja oli heilansa menettäneen tytön vanhempien tuttava. Kyllä Sulkavalla on paljon harrastusmahdollisuuksia. Talvisodan puhkeaminen on jäänyt elävästi mieleen Turussa vietetystä lapsuusajasta. – Moni tulee liian araksi, eikä uskalla lähteä minnekään. Tykkäsin olla siellä. Kun ikää tuli lisää, Osmo halvaantui ja Vihavainen toimi miehensä omaishoitajana hänen viimeisen yhdeksän elinvuotensa ajan. – Jokainen oli innostunut uimisesta, niin menimme sinne, missä on hyvä uima-allas. Olen saanut olla aika terveenä. – En minä lehmiä osannut hoitaa, mutta lypsäessä tarvittiin aina yksi, joka sutsasi kärpäsiä pois, ettei lehmä potkisi niitä itse ja kaataisi maitokannua nurin, Vihavainen tarinoi. – Jätin silloin äidinkielen ja peruskoulun tuntien opettamisen pois, sillä minulle tuli niin paljon tunteja lukiosta, Vihavainen sanoo. Muutaman kerran kuukaudessa osallistun kirjallisuuspiiriin kirjastossa, Vihavainen sanoo. Historia oli mielenkiintoinen aine opettaa, sillä se pitää sisällään monia aikakausia. Minulla oli esimerkiksi penkkarit, jonne jokaisella piti olla kaveri mukana. Olin yläkoulun ja jatkokoulun opettajana, ja toinen opettaja opetti alakoulua, Vihavainen taustoittaa. Toivon, että rauha tulisi, ettei tarvitsisi käydä läpi enää uutta sotaa. Silloin Helsinkiä pommitettiin. – Eläkepäiväni ovat kuluneet oikein hyvin. Se oli sellainen säväys läpi vartalon ja ajattelin mielessäni, mikä on ihan hullu ajatus, että tuo voisi olla minun lasteni isä, Vihavainen muistaa. Minulla oli kaveri, mutta yksi tuttu tyttö oli sotkenut asiansa edellisen heilansa kanssa ja hän mietti, että mistä hän saa penkkarikaverin. Minulla oli kuitenkin lastenhoitoapua, sillä oma äitini oli muuttanut mukanani Sulkavalle. Tuntuu kauhealta katsella Ukrainan tapahtumia. Silloin innostuin opettajan työstä. Meillä oli myös tyttö apulaisena ja hän hoiti ruuat ja muut asiat. Ylioppilaaksi valmistuttuaan hän työskenteli opettajana Turun lähellä Mellilässä kansakoulussa. Sulkavalla vietetyistä kesistä on jäänyt muistoina mieleen työnteko maalaistalossa yhdessä serkkujen kanssa. Hänen vanhempansa olivat Sulkavalta lähtöisin ja kesäaikaan perhe vieraili yleensä sukulaistensa luona. – Ymmärrän hyvin ukrainalaisia. Hullulta tuntunut ajatus toteutui Myöhemmin Sulkavan Partioopistolla järjestettiin vuoden 1953 kesällä tapahtuma, jonne Vihavainen osallistui yhdessä serkkunsa kanssa. Oli harvinaista, että päästiin opiskelemaan oppikouluun, sillä se oli siihen aikaan maksullinen koulu. – Silloin oli hirveä opettajapula. Heinäpellolla Vihavainen ei juurikaan pystynyt työskentelemään, sillä hänellä on heinänuha. – Olin ainoa lapsi, sillä veljeni oli kuollut aikaisemmin. Selvisi, että Osmo oli sulkavalaisen kauppiaan poika, joka opiskeli myös Turussa kuten Sirpakin. Opettajan ammatti mieleinen uran loppuun asti Sirpa Vihavainen teki 35-vuotisen uran opettajana Sulkavalla. Oman työnsä lisäksi Vihavainen auttoi miehensä kaupassa. Uskalsin lähteä kouluun turvallisin mielin. Paria vuotta myöhemmin hän suoritti maisterinopintonsa Turun yliopistossa. Sulkavalle saatiin lukio vuonna 1966, ja Vihavainen opetti myös lukiolaisia. Perheenjäsenten kiinnostus historiaan näkyy myös niin, että Vihavaisen Tiina-tytär on valmistunut maisteriksi historia pääaineenaan. – Olin mukana kaupan toiminnassa viime syksyyn asti. Perjantaina lähden kutomaan mattoa kansalaisopistolle lapsenlapselleni Karrille. Se oli suuri vastuu. Lopulta Osmo tuli tytön seuralaiseksi penkkareihin. Niitä olivat Rooma, Ateena ja Pariisi. – Jäin joskus huvin vuoksi työpäivän jälkeen kaupalle. Sen jälkeen rupesin käymään täällä vain äidin kanssa. – Moni sanoi, että kaupunkilaistyttö teeskentelee. He elävät samaa, mitä minä elin lapsena. – Järjestettiin niin, että menin seuraavan kerran ostamaan tattariryynejä kaupalle. Nykyinen maailmantilanne huolettaa sodan itsekin kokenutta Vihavaista. Siellä oli niin ihanat oppilaat ja vanhemmat. Pitää itse olla aktiivinen, Vihavainen kannustaa. – Ennen luokkaan mentiin opiskelemaan eikä häiritsemään. Kavereitakin löytyi, sillä Vihavaisella oli paljon serkkuja Sulkavalla. – Muistan, kuinka kirjoitin isälleni kirjeen, että olen tukkien uitossa. Minulle sattui todella kivat oppilaat. Lapset laitettiin palaamaan koteihinsa. Auttoi myös miestään kaupassa Ainoa hankaluus koko työuran aikana oli se, että koulupäivät alkoivat uran alkuaikoina varsin myöhään, vasta kymmeneltä aamulla. Häntä muistellessaan Vihavainen viettää aikaansa kotinsa pihamaalle rakennetussa huvimajassa, joka oli 60-vuotishäälahja Osmolta. Huomennakin lähden jumppaamaan. Osmo vissiin oli katsellut minua tapahtumassa, ja hän tuli tekemään minun kanssani kauppoja. He saivat kolme tytärtä, joista yksi menehtyi pienenä lapsena. Mummon matkoja maailmalle Kun lapset kasvoivat vanhemmiksi, alkoi matkojen kohteiksi valikoitua paikkoja, joista löytyi historiallisia nähtävyyksiä. Yhdeksän vuotta omaishoitajana Aikaisempiin eläkevuosiin liittyi harrastuksena myös uinti, jota Vihavainen harrasti yhdessä aviomiehensä kanssa. Nykyaikaisessa koulunkäynnissä Vihavainen ihmettelee rauhattomuutta