PALVELUTISKILTÄMME TO-PE Meillä voit pelata Veikkaus-pelejä, esim. Vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta asteikolla 1–5, jossa yksi on erittäin huono ja viisi erittäin hyvä. Hyvään suuntaan on menty siinä, että tietoliikenneyhteydet palvelevat yritysten toimintaa nyt aiempaa paremmin. Samaa arvioi Reponen. Suomen Yrittäjät teettää kyselyn joka toinen vuosi. Tässä on kaikkialla kehittämisen tarvetta, Reponen pohtii. Reponen kokee itsekin yrittäjillä olevan mutkattomat välit kunnan johtoon. T I I T TA L A N K A RTA N O. Etelä-Savon saama tulos on koko maan toiseksi huonoin. – Vastaajamäärässä ollaan tultu kovasti ylöspäin, mikä on ilahduttavaa, Reponen toteaa. – Tässä asiassa Sulkavan yrittäjyyslukiolla on iso merkitys. Myös Sulkavan kunnan kehittämispäällikkö Susanna Issakainen on tulokseen tyytyväinen. klo 18TIITTALAN KARTANO KARTANON RANTAMAKASIINI 8.7. 800g Silli 550/ 250g 95 12 kg 49 2 prk (9,96/kg) DIGILEHTI on nyt julkaistu! www.sulkavalehti.fi/ digilehti. Aiemmin barometri on julkaistu nimellä Elinkeinopoliittinen mittaristokysely. Vuoropuhelu yrittäjien ja kunnan välillä on ollut hyvää. päivänä 2020 | N:o 25 | 58. klo 18Pe 3.7. klo 18Pe 24.7. Molemmissa kunnissa yrittäjät myös kokevat, että kunta on onnistunut uusien yritysten saamisessa pakkakunnalle paremmin kuin muualla alueella, ja lupahakemusten käsittely on sujuvaa. Jani Wickholm 25.7. Yrttimarinoitu lampaan ulko. Ella Tepponen 29.8. Pelle Miljoona PUBIVISATURNAUS: Rantamakasiinilla: To 18.6. – Hankintapolitiikka yleensäkin koetaan Etelä-Savossa yrittäjien kannalta epäreiluksi. Sitä vartenhan täällä ollaan, että palvelemme paikallista elinkeinoelämää. 16PE 19.6. 16LA 20.6. Issakaisen mukaan kunnassa on kuunneltu yrittäjiä herkällä korvalla. Kunnat voisivat enemmän käyttää hyväkseen pienyrittäjiä. Teleks KESÄN TÄHTIILTA Myös take away -annoks et /makasiini Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 7 2,97 2,71 3,93 3,75 3,05 2,81 2,70 2,65 2,53 2,52 2,48 2,46 Koko maa (N=10404) Etelä-Savo (N=439) Puumala (N=14) Sulkava (N=24) Joroinen (N=22) Juva (N=28) Pieksämäki (N=40) Kangasniemi (N=40) Rantasalmi (N=46) Savonlinna (N=70) Mikkeli (N=104) Mäntyharju (N=28) Koko maa, aluejärjestö ja alueen kunnat: vastaajamäärä ja keskiarvo elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanojen keskiarvoista (asteikko 1–5, 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) Keskiarvot elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanoista kunnittain Yrittäjät arvioivat kotikuntiensa elinkeinopolitiikan onnistumista asteikolla 1–5. Kuva kuntabarometrin aluejärjestöraportista. Verkkotapahtuman linkki: https://bit. Kunnan arvosanat ovat kohentuneet edelliskerrasta miltei kaikilla kuntabarometrin kuudella osa-alueella. vuosikerta | Irtonumero 2,00 € 9 770782 658003 ISSN 0782-6583 Kunnan ja yrittäjien vuoropuhelu toimii Sulkavalla Suomen Yrittäjien teettämän valtakunnallisen Yrittäjien kuntabarometrin mukaan Sulkava on Etelä-Savon toiseksi yritysmyönteisin kunta. Tiedonkeruu toteutettiin sähköpostiinformoituna internet-kyselynä 16.2.– 13.5.2020 välisenä aikana, ja kyselyyn saivat vastata myös sellaiset yrittäjät, jotka eivät ole Suomen Yrittäjien jäseniä. Nuoret saavat sieltä yrittäjälähtöistä opetusta, Reponen sanoo. Suomen Yrittäjien teettämä valtakunnallinen kuntabarometri kuvaa yrittäjien mielipidettä kunnan elinkeinopolitiikasta. lee 49 1 pkt (3,73/kg) Uutuutena Varosen varhaiskaalia myynnissä! Porsaan grilliluut Maustettuna ja maustamattomana 7 95 kg rs (2,98/kg) Valikoimissa myös vegemakkaroita! Atria Takuumurea naudan ulko. Yrittäjiä arvostetaan, toteaa Sulkavan Yrittäjien puheenjohtaja Juha Reponen. ly/kuntabarosulkava Tea Ikonen VOHVELIKAHVILA AVOINNA MA-LA 12-18 JUHANNUSVIIKON AUKIOLOAJAT TO 18.6. – On hienoa, että tämä on suoraan yrittäjiltä tullut palaute. Maanantaista lähtien palvelemme taas normaalisti. – Koetaan, että yrittäjien asema on kunnan päätöksenteossa tärkeä. leepala n. Viime kerralla kunnasta löytyi 14 vastaajaa ja tänä vuonna peräti 24. Yrittäjien viesti on se, että kunnilla olisi petrattavaa muun muassa hankintapolitiikassa. Sulkava pärjäsi kyselyssä hyvin edelliselläkin kerralla, vuonna 2018. Sulkava ja Puumala pärjäsivät myös valtakunnallisesti: Suomen alle 10 000 asukkaan kuntien TOP 10listalla Puumala sijoittui kolmanneksi ja Sulkava kahdeksanneksi. kello 17–18. – Vuoropuhelu kunnan ja yrittäjäjärjestön sekä yrittäjien välillä on helppoa. Ykköspaikan vei Puumala. 015-471 203 Juhannusherkut oman kylän kaupasta Tarjoukset voimassa TO–SU Palvelemme ma–to 7–21, pe juhannusaattona 7–18 la ja su 10-18 00 3 2 pkt (3,75– 4,69/kg) ilman korttia 1,99kpl (4,98– 6,22/kg) 90 29 kg Avoinna: ma–ke 9–18, to 9-21 pe 9–12 la–su suljettu Vihreä rypäle 500g Egypti Wiljamin karjalanpaistilihat 49 1 kg 9 95 Kypsä maissi 400g Espanja w Atria Hiillos grillimakkarat ja makkarapihvit 320–400g Juhannuksena verkkokauppa ei ole toiminnassa pe–su, eivät myöskään sähköposti-/ puhelintilaukset. Hankintapolitiikkaan toivottiin parannuksia Arviossa elinkeinopolitiikan onnistumisesta Puumala, Sulkava ja Joroinen ylittivät maan keskiarvon, mutta kaikki muut kunnat jäivät tämän tason alle. Mittariston tärkein tehtävä on auttaa kunnan viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä sekä yrittäjiä käymään vuoropuhelua elinkeinopolitiikasta ja tiivistämään yhteistyötä. Kunnat jakavat hankintoja osiin pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta yhä huonommin, ja myös päätöksenteko sujuu yritysten kannalta yhä tehottomammin. Sulkavalaisuuden asianajaja Keskiviikkona kesäkuun 17. Sulkavalaisyrittäjien antama keskiarvo kuntansa onnistumisesta elinkeinopolitiikassa oli 3,75, kun Etelä-Savon kuntien keskiarvo oli 2,71 ja koko maan 2,97. Verkkotapaamisessa esitellään kuntabarometrin tulokset. Tuolloin Sulkava sijoittui Etelä-Savon toiseksi yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi yhdessä Kangasniemen kanssa, yrittäjäystävällisin kunta oli tuolloinkin Puumala. Elinkeinopolitiikan osa-alueet olivat kunnan päätöksenteko ja yrityslähtöisyys, kunnan hankintapolitiikka, yrityspalvelut, elinkeinopolitiikan asema kunnassa, infrastruktuuri sekä koulutus ja osaaminen. K eväällä järjestettyyn kyselyyn osallistui Etelä-Savossa 439 ja valtakunnallisesti 10 404 yrittäjää. Sulkava pärjännyt aiemminkin Suomen Yrittäjien kuntabarometri toteutettiin tänä keväänä yhdeksättä kertaa. F I 10.7. Ohessa kokonaisarvosanojen keskiarvot. Sulkavalaisyrittäjien vastauksissa korostuivat erityisesti koulutus ja osaaminen. 38 prosenttia vastaajista katsoo, että kunta tai kunnan oma yhtiö kilpailee yritystoiminnan kanssa samalla markkinalla. 16LISÄTIEDOT: 040 5686864 ja kartano@tiittalankartano.fi W W W. Kenoa ja Lottoa! Tarjoukset myös K-Market tarjouslehdestä! Meidät löydät myös FACEBOOKISTA ja INSTAGRAMISTA Puh. klo 18Muikkukukossa: Pe 26.6. – Sellaisissakin, missä muualla on menty miinukselle, on meillä menty plussaa kohti. Kunta järjestää aiheen tiimoilta verkkotapaamisen keskiviikkona 17.6. Yrittäjiä arvostetaan Kyselyn tulosten perusteella Sulkavalla ja Puumalassa ollaan tyytyväisiä siihen, että elinkeinopolitiikka on kunnissa tärkeässä asemassa, ja että viranhaltijat ja luottamushenkilöt arvostavat yrittäjyyttä. klo 18La 11.7. klo 18Pe 7.8. Kunnassa on panostettu jo vuosia yrittäjyyskasvatukseen. Ainut, missä ei menty parempaan suuntaan, ovat liikenneyhteydet, Issakainen nauraa
Mikäli virkaa oli mahdollisuus hakea kokonaisuutena ja olin ainoa hakija, joka haki molempia virkoja eli koko virkaa, koen tulleeni kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, koska minua ei ainoana ja pätevänä hakijana ole kuitenkaan valittu hoitamaan tätä kokonaista rehtorin viransijaisuutta, Pajari huomauttaa omassa oikaisuvaatimuksessaan. Juhannuksena alkaa jouluun, Vapahtajan syntymäjuhlaan, valmistautuminen. Hän haki sisäisessä haussa sekä perusopetuksen että lukion Tea Ikonen osuutta rehtorin virasta. Tämä koskee niin Sulkavan Suursoutuja kuin kaikkea muutakin. Peruspalvelulautakunta hyväksyi molemmat oikaisuvaatimukset viime keskiviikkona pitämässään kokouksessa sillä perusteella, että Sulkavan kunnassa on vain yksi lukion ja yhtenäiskoulun rehtorin virka, jonka haltijalla voi näin ollen olla vain yksi viransijainen. – Vakituista virkaa täytettäessä voidaan valita epäpätevä hakija, jos pätevää hakijaa ei ole. Kun Johanneksen syntymän jälkeen Sakarias kirjoitti poikansa nimen taululle, hän sai puhekykynsä takaisin. Heimo Sen tiesikö keväinen aurinko, sitä kuiskiko vieno tuuli, ja siinä pesää tehdessään sen pihanko linnut kuuli. Eikä tuo ole ollut pelkkä vitsi vaan ihan todelliseen säätilaan perustuva huomio. Pajarin ja Kankkusen mukaan rehtorin viransijaisuutta täytettäessä hakukriteerit oli tehty niin väljiksi, että virkaa on voinut hakea kuka tahansa Sulkavan kunnan palveluksessa oleva opettaja. tekemäänsä päätökseen, joka koskee Sulkavan yhtenäiskoulun ja lukion rehtorin viransijaisuutta. Tuolloin peruspalvelulautakunta valitsi perusopetuksen rehtoriksi Marttiina Sihvolan ja lukion rehtoriksi Harri Kautosen rehtori Aki Virolaisen opintovapaan ajaksi 2.9.2020–31.7.2021. Kankkunen ja Pajari myös huomauttavat, että virkoja täytettäessä pätevien hakijoiden tulisi olla etusijalla, mutta lukion rehtoriksi valitulla Harri Kautosella ei ole tehtävään vaadittavaa pätevyyttä. Johanneksen isä jopa joutui olemaan mykkänä koko odotusajan, koska ei uskonut enkelin sanomaa siitä, että heille syntyy poika. Siitä on pönötys kaukana. ti 23.6. Entäpä miltä kuulostaisi sinkkuvene, jossa naimattomat pääsisivät tutustumaan toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin. Suurella kiitollisuudella ja kaipauksella Heli perheineen Satu perheineen Panu perheineen Ystävät ja sukulaiset Lämmin kiitos Terttua muistaneille sekä Kissankellon hoitokodin henkilökunnalle äidin hyvästä hoidosta. Voisiko soututapahtumaa markkinoida myös verkostoitumistapahtumana, joka yhdistää uusien kumppanuussuhteiden luomisen, liikunnan ja retken Saimaan kauniissa järvimaisemassa. Kirkkovenesoutua voisi markkinoida yksittäisille ihmisille tai pienille ryhmille mahdollisuutena tutustua uusiin ihmisiin. Herättyäni melkein nauratti: murehdin joulusta, vaikka ei olla vielä edes juhannuksessa! Viime vuosina on vitsailtu siitä, että jouluna ja juhannuksena on yhtä lämmintä. su 21.6. Mikä olisikaan mainiompi keino tutustua uusiin ihmisiin kuin vuorokauden retkisoutu. Koronaepidemian vuoksi välivuotta pitävä Sulkavan Suursoudut on paikkakunnallemme merkittävä tapahtuma, jonka osanottajamäärän väheneminen pohdituttaa. Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen, syntien anteeksiantamisen. Kauhistuin, koska minulla oli joulukortit lähettämättä, ja kaikki jouluvalmistelut tekemättä sekä seurakunnassa että kotona. Soutupörssi onkin mainio idea, mutta mitäpä, jos ajatusta veisi hieman eteenpäin. Sivustakatsojien on toki helppo heitellä ajatuksia, vaikeampi on aina oikeasti tarttua tuumasta toimeen ja kantaa vastuuta. 16.4.1943 Riihimäki k. Mutta mikä on tässä tapauksessa tämä erityinen syy, kun hakijoiden joukossa on useita päteviäkin hakijoita, Pajari ihmettelee. Kankkunen vetoaa OAJ:n julkaisemaan Uuden opettajan oppaaseen, jonka mukaan henkilöä, jolla ei ole vaadittua kelpoisuutta, ei saa palkata yli kuuden kuukauden mittaiseen palvelussuhteeseen ilman, että ensin on selvitetty, onko kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita saatavilla. Se soiko laulussa lintujen, tää aamu oli äitimme viimeinen. Mutta ei oteta tästä stressiä vaan iloitaan pelastuksesta juhannuksenakin. Tässä tapauksessa puhutaan lähes koko lukuvuoden kestävästä sijaisuudesta, Kankkunen toteaa. Samassa sinkkuveneessä Sulkavalla K ollegani Hanna tekee kesän aikana Samassa veneessä -juttusarjaa, jossa pohditaan, millaisia ajatuksia ja ideoita ihmisillä olisi soutujen kehittämiseksi. Sain postissa joulukortteja. Vapa-Veikot: rannaltaonkicupin II osakilp. Meille niin rakas Kotitalousopettaja o.s. Kirkkovuodessa juhannus ja joulu muodostavat jatkumon. Sini Pajarin mukaan virka tuli alusta alkaen hakuun kahtena erillisenä virkana. – Toisin kuin annetaan ymmärtää, virka ei siis ole ollut kokonaispakettina haettavissa, vaan alusta asti tarkoitus on ollut jakaa rehtorin tehtävät kahteen virkaan. Siinä on aina kehityksen siemen. Kok. Kinkolammen soramontulla klo 9.30. Pajari ja Kankkunen ovat huolissaan siitä, että epäpätevä hakija saa nyt työkokemusta rehtorina toimimisesta, ja siten nyt tehty päätös voi jopa heijastua tulevaisuuden rehtorivalintaan. Peruspalvelulautakunnan päätös jakaa rehtorin virka kahteen erilliseen virkaan on selvästi hallintosäännön vastainen, Kankkunen toteaa oikaisuvaatimuksessaan. Soutupaikkoja voisi olla erilaisissa teemaveneissä, joista valita omien tavoitteiden tai kiinnostuksen kohteiden mukainen vene: luovat alat, käsitöistä kiinnostuneet, autourheilun ystävät, filosofit tai jauhopeukalot. 2. Juhannuksena vietetään Johannes Kastajan syntymän juhlaa. Soutujen sivuilla on soutupörssi, jonka avulla muun muassa joukkueet voivat etsiä veneeseensä puuttuvia soutajia ja soutamaan halajavat itselleen joukkuetta. Hanne-Maaria Rentola Sulkavan eläkeläisystävät: IIosakilp. Vesa Kankkunen ja apulaisrehtorin virkaan valittu Sini Pajari ovat vaatineet päätöksen kumoamista, sillä he katsovat sen olevan hallintosäännön vastainen ja väärin perustein tehty, sekä syrjivän ja asettavan hakijat eriarvoiseen asemaan tulevaisuudessa. Kirkkoveneet täyttyisivät, ihmiset saisivat kivoja soutukokemuksia ja vieläpä uusia verkostoja ja mielenkiintoisia ihmissuhteita. Francis Bacon Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Urho, torstaina Tapio, perjantaina Siiri, juhannusaatto, lauantaina Into, juhannuspäivä, sunnuntaina Ahti, Ahto, kesäpäivänseisaus, maanantaina Paula, Pauliina, Liina ja tiistaina Aatu, Aatto, Aadolf. 8:9 Mietelause Raha on kuin lantaa: hyödyllistä ainoastaan levitettynä. Tea Ikonen Päätoimittaja tea.ikonen@sulkavalehti.fi. Valon määrässä joulu ja juhannus ovat kuitenkin toistensa vastakohdat. 25.5.2020 Sulkava On aika kauneimman kiitoksen, on aika eron ja jäähyväisten. Juhannus ja joulu N äin painajaisunta viime yönä. Kor. Soikkolammilla. Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä: Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto. 2 Keskiviikkona 17.6.2020 N:o 25 Päivän kierto Pääkirjoitus Viikon sana Yhdistystoiminta 17.6.2020 Aurinko nousi tänään 3.19 ja laskee 22.56. Silloin hän ylisti Jumalaa ja ennusti pojastaan: ”Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien. – Sulkavan kunnan hallintosäännössä rehtorin virkoja on ainoastaan yksi, lukion ja yhtenäiskoulun rehtori. Päivän sana Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään. Rehtorin virkaa ei voikaan jakaa P eruspalvelulautakunta on saanut kaksi oikaisuvaatimusta 19.5. – Määräaikaiseen virkaan voidaan valita epäpätevä hakija yksittäistapauksessa, jos kunta niin päättää. Kun kirkkovenejoukkueita katoaa osanottajalistasta, tippuu soutajamäärä nopeasti jopa sadoilla soutajilla. Johannes syntyi lapsettomalle vanhalle pariskunnalle Elisabetille ja Sakariaalle. Kokoontuminen kirkolle klo 14.30 tai Soikkolammille 14.50. Peruspalvelulautakunta laittoi viransijaisuuden uudestaan sisäiseen hakuun ja kokoontuu tänään keskiviikkona päättämään uudelleen rehtorin viransijaisen valinnasta. Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle.” Johannes kutsui ihmisiä parannukseen ja näin teki tietä Jeesuksen opetukselle. Terttu on siunattu Hausjärven kirkkomaahan. Karhumäki Terttu Sinikka KILPONEN s. Toisaalta tahdomme rohkaista ihmisiä ideoimaan ja olemaan avoimia uusille ideoille. Silloin ymmärsin, että joulu on jo lähellä. Nykymaailmassa alkaa olla hankalaa saada 15 hengen kirkkovenejoukkuetta kasaan
Nyt on kärkenä matkailu, ja nämä videot tehdään Vekaransalmen matkailutietä varten. Monet kierrätysmenetelmät ovat yritysten mielestä liian kalliita. Tilanne harmittaa Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston apulaisprofessoria Eveliina Repoa. Kiinalaiset yritykset hallitsevat myös useita kaivoksia Afrikassa ja esimerkiksi Kongon kobolttikaivoksilla työskentelee paljon lapsia surkeissa oloissa. – Tällä hetkellä Kiina tuottaa noin 97 prosenttia harvinaisista maametalleista. Tämän takia Kiina pystyy laajalti määrittelemään markkinahintoja ja tarvittaessa jopa uhkailemaan muita maita hintojen nousulla. Hanna Partanen. Apulaisprofessori Eveliina Repo kävi pienenä leikkimässä lapsuudenkotinsa lähellä Reposuolla sijaitsevalla siirtolohkareella. Kuluttajat taas haluavat koko ajan yhä parempia tuotteita, joiden akut ovat entistä tehokkaampia. – Vekaransalmen maisematien markkinointia varten lähdettiin tekemään fiilisvideota, joka toimii myös Sulkavan kuntamarkkinoinnin välineenä. Sulkavan kunnan kehittämispäällikkö Susanna Issakainen on innoissaan projektista. Tällä hetkellä kaivokset ovat osa yhteiskuntaamme, eikä niiltä voi kokonaan välttyä. Tutkijat etsivät jatkuvasti myös uusia vaihtoehtoja, jotka voisivat korvata hankalasti kierrätettävät mineraalit ja metallit. Kaivosalueet siellä ovat todella saastuneita. Suomi haluaa enemmän omaa kaivostoimintaa, koska tällä hetkellä se on lähes koko maailman tavoin riippuvainen Kiinasta tuoduista materiaaleista. – Käytä laitteita mahdollisimman kauan. Joidenkin mukaan tarve kasvaa voimakkaasti, kun toisaalla taas sanotaan, että tällä hetkellä grafiitista on jopa ylituotantoa maailmassa. Prosessit ovat mittavia, ja vettä käytetään paljon, mistä syntyy sama määrä haitallista jätevettä. Tärkeät mineraalit ja metallit talteen Revon mukaan olisikin tärkeää löytää kierrätysvaihtoehtoja akkuteollisuuden tarvitsemille jo olemassaoleville metalleille ja mineraaleille. Harva pystyy kieltäytymään kaikista laitteista materiaalien epäeettisyyteen vedoten. Kyse on tien 438 kehittämishankkeesta, jota kunta on kehittänyt pitkin kevättä. H iilineutraaliuteen pyrkivä yhteiskunta vaatii ympäristöystävällisiä sähköautoja ja aurinkopaneeleja. Siksi tulevaisuuden tarvetta grafiitille on vaikea ennustaa ja tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Lisäksi täytyisi säädellä myös sijaintia, että mistä tahansa ei voi lähteä kaivamaan. Esimerkiksi kännykkä, tietokone ja auto sisältävät kaikki harvinaisia metalleja ja mineraaleja. Työvoimaakaan ei kohdella siellä eettisesti. Yksittäinen kuluttaja tukee kaivostoimintaa epäsuorasti monella tapaa. Mineraalien kaivaminen on isoin asia, mitä ihminen voi tehdä ympäristölle. päivänä 2020 Tehokkaampien kierrätysmenetelmien puolella Sulkavalaislähtöinen Eveliina Repo teki väitöskirjan metallien poistamisesta jätevesistä. Samalla valtava määrä arvokkaita metalleja ja mineraaleja hukkaantuu kaiken pois heitettävän romun mukana. Siksi koko ajan kehitetään myös uusia materiaaleja, joilla louhittujen mineraalien määrää voitaisiin vähentää. Revon mukaan ristiriitaista on myös se, että Suomesta ja Euroopasta kuljetetaan arvokkaita metalleja sisältävää sähköromua rajojen ulkopuolelle, ja samalla ollaan riippuvaisia näiden metallien tuonnista. – Kierrätys maksaa niin paljon enemmän kuin se louhittu raaka materiaali. Repo on saanut aiheen tutkimiseen rahoitusta ja kertoo, että kiertotalouteen pyrkivässä Suomessa tällaisiin hankkeisiin on tukea tarjolla. Talteenotto voisi vähentää uusien kaivosten tarvetta ja säästää luonnonvaroja. Tietenkin parasta olisi, jos materiaalit voisi korvata jollain helposti kierrätettävällä perusmetallilla, mutta siitä puuttuisi tarvittavat ominaisuudet. Yksi vaihtoehto on etsiä metalleja ja mineraaleja vanhoilta kaatopaikoilta. Niiden talteenotossa käytetään prosessia, jossa grafiitti tuhoutuu ja jää hyödyntämättä. Veden käsittelyn pitäisi olla todella tarkasti säädettyä, ja suurin osa vedestä pitäisi pystyä kierrättämään järjestelmän sisällä, jotta veden likaantuminen minimoitaisiin. Eduskunnassa on parhaillaan valmisteilla uusi kaivoslaki, jonka Repo toivoo kiinnittävän huomiota näihin seikkoihin. S ulkavan uusia markkinointivideoita kuvattiin torstaina Vilkaharjulla, Annikinniemessä ja Alanteentiellä. Ne voisivat olla hyviä lähteitä. – Haluamme saada materiaalia ulos juuri kovimman matkailusesongin aikaan. – Esimerkiksi juuri grafiitti on luotettava ja perinteinen anoedimateriaali niissä akuissa, mutta tulevaisuudessa voidaan löytää jokin sopiva korvaava materiaali. – Lähdetään sieltä Lohilahdelta tulemaan kirkonkylää kohti, ja matkan varrella tullaan näkemään kuusi kohdetta. – Haluamme tuottaa vihreää energiaa, mutta millä kustannuksella, jos menetelmät vaativat luontoa tuhoavaa kaivostoimintaa. Keskiviikkona kesäkuun 17. Haluamme näyttää maailmalle sitä omaleimaisuutta ja kaikkia hienoja asioita, mitä Sulkavalla on, ja miksi tänne kannattaa tulla. Käytännön tasolla toimivien ratkaisujen löytäminen vie kuitenkin aikaa. Videoita on tarkoitus tuottaa eri mittaisia sosiaalisen median eri kanavia silmällä pitäen. Kuntamarkkinointia Issakainen pitää merkityksellisenä asiana. Nyt hän työskentelee apulaisprofessorina Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa ja tutkii esimerkiksi sitä, miten metalleja ja mineraaleja voisi kierrättää akkuteollisuuden tarpeisiin. Nyt ollaan markkinoinnin kanssa hyvässä vauhdissa. Lisäksi kiinalainen kaivostoiminta on ongelmallista myös eettiseltä kannalta. Kierrätysmenetelmistä pitäisi kehittää vielä tehokkaampia ja kannattavampia. Eettisempiä kaivoksia. Ne taas vaativat akkumateriaaleihin louhittavia metalleja ja mineraaleja, joiden tuotantoprosessit tuhoavat luontoa. – Vaikka kaivostoimintaa tehtäisiin parhailla menetelmillä ja sillä olisi kaikki tarvittavat ympäristöluvat, niin eihän se voi olla vaikuttamatta ympäristöön. Videot on tarkoitus julkaista heinäkuun alussa. – Sekin on verrattain vaikeaa. – Kaatopaikoilta on otettu näytteitä ja tutkittu metallipitoisuuksia. Jätevesien lisäksi ympäristöä kuormittavat myös louhinnan seurauksena syntyneet sivukivet sekä prosessissa käytettävät hapot ja kemikaalit. – Näkisin, että lupa pitäisi antaa vain todella rikkaiden esiintymien kohdalla, ettei ihan pieniä aleta kaivamaan. Niin uskoo ainakin kunnan kehittämispäällikkö Susanna Issakainen. Samaa materiaalia tullaan hyödyntämään muutenkin markkinoinnissa. Lisäksi kannattaisi tutkia teollisuuden sivuvirtoja, esimerkiksi tuhkia ja kuonia, jotka voivat sisältää arvokkaita metalleja suuremmissa määrin verrattuna malmiesiintymiin. Omavaraisuuteen pyrkiminen voi kannustaa uusiin kaivoshankkeisiin, kuten Partalansaarella tehtävään malminetsintään. Yleensä löytyy jokin korvaava metalli tai materiaali, mutta siinäkin on sitten ne omat ympäristökuormituksensa. Jokaisen kännykässä on niistä pieni hassu osa. – Totta kai siinä luodaan mielikuvia, ja toivottavasti lisätään myös pitovoimaa siinä mielessä, että meidän nykyiset asukkaamme kokisivat ylpeyttä sulkavalaisuudestaan. Niin pitkään kuin ne toimivat, ei kannata ostaa uutta. – Yleensä laitteisiin tarvitaan yhä enemmän ja yhä harvinaisempia metalleja ja komponentteja. Hanna Partanen Sulkava-videot leviävät pian internetissä Sulkavalla kuvattiin torstaina Vekaransalmen maisematien ja liikuntareitistöhankkeessa kehitettyjen kohteiden mainosvideoita. – Tämä on sellainen ristiriita, johon olen täysin ärsyyntynyt, Repo tuhahtaa. Kuntaliitto järjestää jopa kuntamarkkinoinnin suomenmestaruuskilpailuja, joihin Sulkava ei tosin vielä ole osallistunut. Revon mukaan asiaan pystyy kuitenkin hieman vaikuttamaan omilla kulutustottumuksilla. Lauantaina kuvauksia jatkettiin Lohilahdella ja Vekaransalmen maisematiellä. Suomessa kaivostoiminta on parempien säädösten varassa, mutta ongelmatonta se ei silti ole. Tämä on se iso ongelma. Esimerkiksi grafiitti osoittautuu ongelmalliseksi kierrätettäväksi, koska samassa akussa on arvokkaampiakin materiaaleja. Voisiko jokin kaivos sitten toimia niin eettisesti ja ympäristöystävällisesti, että tuotteita voisi käyttää hyvällä omallatunnolla. Hän uskoo, että luonnonvaroja voitaisiin säästää tehokkaammalla metallien ja mineraalien kierrätyksellä. – Kiinassa louhinta on kaikin puolin ihan järkyttävää. Videotuotantoa varten oli palkattu savonlinnalainen digifirma Digitaali, joka on myös suunnitellut Sulkavan kunnan visuaalisen ilmeen. Lähteekö Sulkavan kunnan brändi lentoon yhtä hyvin kuin satamassa torstaina liidellyt Digitaalin kamerakopteri. – On olemassa myös muita menetelmiä, joissa grafiitti ei tuhoutuisi, mutta ne ovat tällä hetkellä taloudellisesti kannattamattomia
Seppäsen mukaan Sulkavan maamiesseuran toiminta oli ensimmäisinä vuosina varsin aktiivista. Aiemmin maamiesja naisseura toimivat erikseen, 1980-luvulla ne Immosen muistin mukaan yhdistyivät. Iltamia ja näytelmäpiiriä Sittemmin maamiesseuran toiminta on pyörinyt pitkälti Jokipirtin ympärillä. – Parhaana aikana myytiin 120 lippua illassa. (Seppänen 2002, s. Toki Jokipirtillä on järjestetty yksityistilaisuuksia, kuten häitä ja syntymäpäiväjuhlia. E nsio Immonen oli alle parikymppinen nuorimies liittyessään Sulkavan maaja kotitalousseuran, silloisen Sulkavan maamiesseuran jäseneksi. Iltamissa kiersi monenlaisia esiintyjiä. Siitä sai kimmokkeensa ajatus talon rakentamisesta, Immonen toteaa. Varhaisimmat perustettiin Leipämäelle, Karjulanmäelle, Lohikoskelle, Ruottilaan, Mäntyselle ja Ruokoniemen-Kaartilanmäen tienoille. Myös Sulkavan maaja kotitalousseuran puheenjohtaja Ulla Kankkunen toteaa jäsenmäärän vähentyvän vuosittain. Talkooporukka siinäkin on aika harvassa, useampi menee puuronsyöntiin, Immonen harmittelee. Sulkavan maamiesseura oli emäseura, mutta sen toiminta keskittyi vuosien saatossa Pulkkilan ja Väätälänmäen tienoille. Niissä riitti kävijöitä. Tätä nykyä tapahtumatarjonta Jokipirtillä on hiljentynyt. Keväisin seura organisoi apulantojen sekä heinänja turnipsinsiementen yhteisostoja, talvisin se järjesti luentokursseja. – Alkuvaiheessa oli muun muassa viikon mittainen kankaankudontakurssi, sittemmin ne kaikki kurssit ovat vähentyneet, mies toteaa. Juhannuskokolla oltava varovaisia J uhannuskokkojen polttamiseen vaikuttavat tänä vuonna sekä metsäpalovaroitus että koronaan liittyvät tapahtumasäädökset. – Parhaana vuonna 50-luvulla tapahtumia oli 27 kappaletta. Tässä näytelmäporukka on lähdössä jonnakein hevoskyydillä. Immonen muistelee, että 50-luvulla maamiesseura esitti Suutari Vilhunen -nimistä näytelmää. 1950-luvulla Suomessa perittiin tanssitapahtumien järjestäjiltä huviveroa, joka Immosen mukaan oli peräti 40 prosenttia illan tuloista. – Olin silloin 15-vuotias termiitti ja pyörin jaloissa oppia ottamassa. Lisäksi maamiesseuran jäsenet valmistivat näytelmiä, joita he esittivät Jokipirtillä. Myöhemmin maamiesseuroja alettiin perustaa eri puolille pitäjää. – Vuokra-aika oli 50 vuotta, ja alussa oli 10 vapaavuotta. Kun myyntisopimus syntyy, seura pitää ylimääräisen kokouksen, jossa lopettaminen on esillä. – Asia ei ole vielä edennyt, kun Jokipirtti on ollut myymättä. Alussa oli varsinkin tansseja ja iltamia. Alanteen soudut starttaa Ravintola Alanteen rannasta sunnuntaina 21.6.2020 kello 13.00. Tämä tarkoitti Sulkavalla ja muuallakin EteläSavossa kaskitalouden hiipumista, peltoja suoviljelyn laajenemista ja monipuolistumista sekä tuotantosuunnan painopisteen muuttumista leipäviljan tuotannosta karjatalouteen. Iltamista huviveroa ei peritty, ja veronmaksua kierrettiinkin järjestämällä ohjelmallisia iltamia, joiden päätteeksi oli 1,5 tuntia tanssia. Rakennus nousi vuokratontille, jonka vuokrasopimus oli varsin edullinen. Kesäkuun alussa Sulkavan maaja kotitalousseura piti varsinaisen kokouksen, jossa seuran lopettamista käsiteltiin jälleen. – Siihen aikaan ihmiset olivat hirveän arkoja lähestymään toisiaan, mutta siellä saattoi olla mukana tyttö ja poika, jotka tykkäsivät toisistaan ja heistä tuli aviopari. Suutari Vilhusen ensimmäisen ja viimeinen esitys oli Jokipirtillä, siinä välillä olleita esityksiä Tea Ikonen näytelmäpiiriläiset kiersivät esittämässä muun muassa Ryhälässä, kirkonkylällä ja Leipämäessä. 4 Keskiviikkona 17.6.2020 N:o 25 50-luvulla Jokipirtillä tapahtui Lasinsirpaleita nieleviä esiintyjiä ja kiertäviä elokuvanäytöksiä – Sulkavan ensimmäisellä maamiesseuralla, nykyisellä Sulkavan maaja kotitalousseuralla oli varsin vilkasta toimintaa takavuosikymmeninä. Juhannusfiilistä voi kuitenkin hakea esimerkiksi Lohilahden juhannustorilta perjantaina, ja soudun ystäville on tarjolla 41. Enimmillään jäsenmäärä oli vuonna 1911, jolloin jäseniä oli 138. – Esittivät sitä seitsemän kertaa, ja saivat näytelmän tuloilla silloiset velat kuitattua. Sulkavan maamiesseura oli emäseura Sulkavan maamiesseuran aloittaessa toimintansa siihen liittyi 89 jäsentä, ja vuonna 1907 seurassa oli jo yli 100 jäsentä. Toiset esiintyivät, ja joku oli nurkan takana kuiskaamassa. – Ennen talon rakentamista maamiesseura järjesti tansseja heinäladoissa ja joulujuhlia jossain isommissa taloissa. Maamiesseuratoiminnan alkamisen taustalla olivat muutokset, jotka tähtäsivät maataloustuotannon tehostamiseen 1860-luvulta lähtien. Onneksi Jokipirtin kylätoimikunta on tullut Sulkavan maaja kotitalousseuran avuksi joulupuuroa järjestämään. Sen jälkeen tontin vuokra oli yksi markka vuodessa. Heitä oli kymmenkunta henkilöä, Immonen kertoo. Jokipirtillä näytettiin myös silloin tällöin kotimaisia elokuvia, sillä 50-luvulla oli kiertäviä elokuvateattereita, jotka tulivat näytöksineen sivukylille. Yleisöä pyydetään huomioimaan terveysviranomaisten ohjeet.. – Asukkaat loppuvat. Tässä 1950-luvulta peräisin olevassa kuvassa tanhutaan Jokipirtin pihassa. Sulkavan maaja kotitalousseura oli aikoinaan Sulkavan ensimmäinen maamiesseura. Yksikin nieleksi lasinpalasia ja partakoneen teriä. 1950-luvun alussa toimintaa oli kuitenkin niin paljon, että vuonna 1951 seura rakensi talkoilla oman maamiesseuran talon, Jokipirtin. Metsäpalovaroitustilannetta voi seurata Ilmatieteenlaitoksen sivuilta. – Puheenjohtaja sanoi, ettei hän ota tuollaisesta mitään vastuuta. Jos ruohikkotai metsäpalovaroitus on voimassa, ei kokkoa saa sytyttää lainkaan. Nykyinen Sulkavan maaja kotitalousseura on siis eri seura kuin esimerkiksi Sulkavan kirkonseudun maaja kotitalousseura. 50–500 hengen osallistujamäärät ovat sallittuja, jos tapahtuman järjestäjä on tehnyt Aluehallintoviraston ohjeiden mukaisen omavalvontasuunnitelman ja laittaa sen esille tapahtumapaikalle. Vähitellen yleistyi myös maatalouden valistustoiminta, jossa paikallisilla maamiesseuroilla oli merkittävä osa. Lähteenä jutussa on käytetty haastattelujen lisäksi Paavo Seppäsen ja Hannu Soikkasen toimittamaa Sulkavan historia II -teosta. Asia vaatii kaksi käsittelyä, ja se on ollut esillä jo kerran aiemminkin. Oli lautapajahommaa, talon kattamista, niissä olin mukana pilipalipoikana, Immonen naurahtaa. Yhteenkin taloon tuli kolme avioparia niissä merkeissä, Immonen muistelee. Jokipirtillä oli parhaimmillaan 50-luvulla 27 tapahtumaa vuodessa. Tuolloin seura olikin Mikkelin läänin savolaisen osan suurimpia maamiesseuroja. 41). – Nuorten perheiden harrastukset ovat muualla, mikä on toki täysin ymmärrettävää, Kankkunen toteaa. – Nykyisin ainut tapahtuma vuosittain on Jokipirtin joulupuuro. Alle 50 hengen kokoontumiset kokon ympärille ovat sallittuja. Hän oli itsekin mukana rakennustouhuissa. Se perustettiin Paavo Seppäsen mukaan vuonna 1902 (Seppänen 2002, s. Maamiesseuran toiminnassa syntyi aika ajoin romansseja, jotka johtivat avioliittoihin. – Ei meillä ollut johtajaa. Tällä hetkellä seura käy neuvotteluja ostajan kanssa. Elettiin 1950-luvun alkuvuosia, ja noihin aikoihin monet olivat seuran jäseniä. Kuva: Ensio Immosen kotialbumi. Nykyisellään jäseniä on reilu 30. Koronarajoitusten vuoksi juhannustapahtumia on Sulkavalla tänä vuonna aiempaa vähemmän. – Sulkavan maamiesseuran perustajat tulivat ympäri pitäjää. Vuosien varrella seuran jäsenmäärä on laskenut. Takavuosina Jokipirtillä oli aktiivista näytelmäpiiritoimintaa. Lohilahden juhannustori avoinna juhannusaattona kello 8.30-10.30 41. Pelasimme viikonloppuisin pallopelejä, kuten pesäpalloa ja lentopalloa, ja pystyimme muodostamaan seuran jäsenistä kolme pesäpallojoukkuetta, ja osa jäi vielä joukkueiden ulkopuolelle penkalle odottelemaan, Immonen muistelee. Alanteen soudut sunnuntaina. Kuva: Ensio Immosen kotialbumi. Esimerkiksi vuonna 1905 oli lääninkarjakon pitämä kolmeviikkoinen karjanhoitokurssi. 41.) Myös Immonen muistelee seuran järjestäneen kursseja vielä hänen ensimmäisinä jäsenvuosinaan. Ne menevät tuonne yhteen paikkaan, hautausmaalle, Immonen toteaa. Seura on jo useampana vuonna pohtinut lopettamista. Silti jäsenmäärä laskee. 80-luvulla näytelmäpiiri toimi Immosen mukaan kansalaisopiston ryhmänä, mutta sitä ennen kyläläiset valmistivat näytelmiä omaehtoisesti. Tavoitteena on, että kaikki osallistujat ovat tietoisia koronaturvallisuudesta ja osaavat huolehtia hygieniasta. Seuraa ollaan lopettamassa Vaikka toimintaa 50-luvulla piisasi, tuli samalla vuosikymmenellä myös muun muassa televisio, ja ihmisten aktiivisuus osallistua yhteisiin toimintoihin alkoi vähetä. Immonen paljastaa itsekin pyörineensä mukana näytelmätouhuissa. – Jäseniä oli lähes 70 aikanaan
Simpasen mielestä ei kannata panikoida, vaikka ei saavutettaisiinkaan Suursoutujen huippuvuosien osallistujamääriä. Kaiken kaikkiaan Simpanen on maltillisten osallistujatavoitteiden puolella. – Muistan, kun Haapaselällä oli niin älytön vastatuuli, ettei meidän vene edennyt mihinkään. Tai siinähän meni vain se alkukesä, mutta kyllä siinä hommassa oli aika paljon painetta. Piäsoutajana Simpanen jatkoi vuoteen 2010. Hypätkää veneeseen! Entinen piäsoutaja Jukka Simpasen on tehnyt mieli jättää soutu kesken vain kerran. – Eihän sitä tarvinnut hirveästi markkinoida, kun oli kirkkovenesoutubuumi. Hyvä tuote myi itse itsensä. Lajin suosio on sittemmin lähtenyt laskuun. Osanottajamäärän laskussa ei Simpasen mukaan ole syytä paniikkiin, vaikka tietenkin olisi mukava kääntää trendi hienoiseen nousuun. Jossain saunaillassa talvella sinne voi löytyä helposti 20 lähtijää, mutta lopulta ei ole sitoutuneita kuin viisi. Parhaimmillaan kirkkovenesoutuinnostus toi Sulkavan suursoutuihin yli 10 000 soutajaa. – Maailmassa on varmasti miljoonia ihmisiä, jotka nauttisivat retkisoudusta, jos pääsisivät kokemaan sen. – Tietysti kun tuli ikää, niin ajattelin, että ne kesät menee aina souduissa. Mökkilaituri on paikka, jossa on hyvä pohtia tärkeitä päätöksiä.. 5 Keskiviikkona 17.6.2020 N:o 25 13-vuotiaana Partalansaaren ympäri Jukka Simpanen souti Partalansaaren ympäri ensimmäisen kerran 13-vuotiaana. Myöhemmin hänet valittiin soutujen pitkäaikaisimmaksi piäsoutajaksi. – Jos miettii vaikka Finlandia-hiihtoa, on sekin käynyt alhaalla välillä, ja noussut sen jälkeen. Siihen aikaan Sulkavan kunta tuki Sulkava-seuraa sillä ajatuksella, että kolmen vuoden tukijakson jälkeen soudut lähtisivät pyörimään omillaan. Vuoden 2010 soudut jäivät viimeisiksi. Täytämme kesän suursoutuvajetta haastattelemalla soutuvaikuttajia, jotka kertovat visioistaan soutujen tulevaisuudelle. Se oli melkeinpä rasite Sulkavan kokoiselle paikkakunnalle ja toi mukaan myös ikäviä lieveilmiöitä. Urakan jälkeen Simpanen soutikin joka vuosi siihen asti, kunnes hänet valittiin piäsoutajaksi. Se oli ainoa ja viimeinen kerta, jolloin hän lähti soutamaan Partalansaaren ympäri ilman soutukaveria. Simpanen työskenteli silloin Sulkavan kunnassa rakennusmestarina. Hanna Partanen Suhteutettuna asukaslukuun, kuinka monella paikkakunnalla on vastaavan kokoisia kesätapahtumia. Hän oli 13-vuotias. Simpanen valittiin, ja työt saivat alkaa. Kymmenen vuoden päästä olisi hyvä, jos osallistujia olisi vähintään se nelisen tuhatta. Kun minut valittiin piäsoutajaksi, olin 30-vuotias pojankossi. Simpanen ei pidä järkevänä tavoitella huippuvuosien osallistujamääriä. Soutujen tulevaisuuden mahdollisuudet Simpanen näkee erityisesti retkisoudussa. Olin sitten sen vuoden loppuun asti Kauppisen Erkkiä opastamassa. – Virran Risto oli siellä vastassa ja sanoi, että älkää säikähtäkö, jos jalat eivät kanna. Simpanen nostaakin hattua seuralle, joka järjestää soutuja muiden hommiensa ohella. – Kerkesin 17 kertaa soutamaan. Kyllä päästiin, mutta siihen meni se 11 tuntia. – Kaikki puhuivat, että eiväthän ne pojannassikat pääse sitä ikinä ympäri. Yksilölajit kuten Jukolan viesti on helpompia, mutta kirkkoveneeseen tarvitaan se 15 henkeä. – Luulen, että joku 6 000–7 000 soutajaa voisi olla se ideaalimäärä. Retkisoudusta elämys miljoonille Piäsoutajan vuosinaan Simpanen ei juuri kehitellyt mitään suuria markkinointisuunnitelmia. Siksi piäsoutajan paikka alkoi kiinnostaa, ja ajattelin, että onhan soutaminenkin liikuntaa. Täytyy muistaa, että myös 4 000 on hyvä luku. – Kyllä se olisi erittäin hyvä, mutta se on ihan kiinni näistä Sulkavaseuran vetäjistä, että miten paljon he jaksavat tehdä talkootyötä. – Nykymaailman meno on niin kiireistä, ettei ehditä käydä edes soutamassa. Maailman ensimmäinen palkattu piäsoutaja Sulkava-seura oli alkuvuodet järjestänyt suursoutuja talkoovoimin, ja piäsoutajan hommia oli hoidellut Reino Eerikäinen omien töidensä ohessa. Maali oli siihen aikaan Alinanniemessä. Ei se ollut varmaan sallittuakaan, mutta sillä tavalla pääsimme eteenpäin. Pääasia on, että soudut ja niiden nostattama talkoohenki jatkuvat. Talvella kun ei oikein riittänyt piäsoutajalle hommaa, vaikka kuinka yritti tehdä kehitystyötä. – Kaikkeen löytyy aina arvostelijoita, mutta pitää antaa täystunnustus siitä, miten hyvin nykyporukka on pyörittänyt soutuja talkoomeiningillä. Ja eiväthän ne meinanneet kantaa, kun nousimme veneestä! Suojatalolla pojat saivat palkinnoksi suklaarasian ja loputtoman nälän soutamiseen. V uonna 1970 Jukka Simpanen souti ensimmäisen kerran 65 kilometrin matkan Partalansaaren ympäri. Vuodet olivat antoisia, mutta myös rankkoja, koska soudut haukkasivat joka kerta suuren osan kesää. Suhteutettuna asukaslukuun, kuinka monella paikkakunnalla on vastaavan kokoisia kesätapahtumia. Se oli jo vanha perinne, ja sitten lähti innostus nousemaan. – Olin aina ollut kiinnostunut urheilusta, se oli ollut minulle kaikki kaikessa. Runosen Markku oli silloin 14-vuotiaana minulla soutukaverina. Teimme niin, että toinen hyppäsi keskipenkille soutamaan toisella airolla, kun taas toinen veti keulasta toisella. Nuorena haaveilin liikunnanopettajan työstä, mutta lukio jäi kesken. Vuonna 1987 päätettiin palkata ensimmäinen kokoaikainen toimitusjohtaja, eli sulkavalaisittain piäsoutaja. Ja tietysti edelleen, niin kuin aina ennenkin, kaikki sadat talkoolaiset ovat se tärkein tekijä soutujen jatkuvuudessa, Simpanen korostaa 23 vuoden piäsoutajapestin kokemuksella. 23 vuotta siinä sitten vierähti. Huonoksi onneksi soutuviikonloppuna Partalansaarta piiskasi erittäin huono sää. – Niiden kolmen päätoimisen työvuoden jälkeen sovittiinkin sitten, että olisin piäsoutajana vain osa-aikaisesti ja hoitaisin Sulkava-seuran omistaman Sulkava-lehden asioita toisen puolen työajasta. Kesät Jukka Simpanen viettää kesäpaikallaan Ylä-Vekaraisen rannalla
Ne imevät voimansa vuosisatoja kestäneestä sitkeästä työstä ja peltojen raivauksesta. – Talvivastoja oli ennen vanhaan tapana kuivattaa orrella ulkovarastossa, ja nykyäänkin sen voi ripustaa varastoon. 1.1. Unto Kaasisen käsissä saunavasta syntyy näppärästi. – Yleensä se on juhannuksen ja heinäkuun välillä se talvivastan tekoaika. Kun kuivan vastan sitten ottaa käyttöön, sitä kastellaan ja pehmitetään kiukaan päällä kuumassa löylyssä. n 1926) Isoisän kynällä kirjoittamasta tekstistä talteen kirjoitti Leena Mäkinen (Toivontytär Parkkinen) Hyvä vasta syntyy nuorista koivuista Unto Kaasinen on taittanut satoja saunavastoja elämänsä aikana. 1923 hiihti Salpausselällä muun muassa 50 kilometrin matkan ja oli 8. – Kun rapsutellaan sillä ihoa, se vilkastaa verenkiertoa ja saa koivun hoitavat aineet iholle. Sillä juuri tänäkin päivänä järjesti yhteistuumin Kaartilanmäen ja Ruokoniemen Maamiesseura yhteisen illanvieton ja yleiset kilpa-ajot ja urheilukilpailut. Myös nokkosen oksia voi laittaa sekaan tuoksua takia, varsinkin esimerkiksi juhannuksen aikoihin. – Saunan lauteilla vasta kuivuu liian nopeasti ja alkaa karista. Toinen vaihtoehto on pakastaa vasta. Lehdet pitää asetella nurin päin saunojaa kohden, silloin tulee paras vasta. 1894, k. Sen jälkeen panta kieritetään vastan ympäri ja laitetaan solmuun. Silloin ei haitannut, jos koivunlehtiä tippui. Eli lyhyesti sanoen palveluiden alasajoon. Sulkavan kannalta kyse on ajan myötä olemassaolosta. Sen jälkeen tehdään panta, johon tarvitaan 60–70 senttimetrin mittainen oksa. Kansamme elinjuuret ovat kuitenkin terveet. Olemme kokoamme suurempia vaikuttajia omassa Etelä-Savon maakunnassamme. Edunvalvonnalliset yhteisöt (yrittäjäjärjestöt, MHY jne.) etsivät uudet rajansa maakuntajaon mukaan. 6 Keskiviikkona 17.6.2020 N:o 25 Miksi rikkoa se mikä on hyvää. Perinteistä viisautta Vastantekoa Kaasinen alkoi harjoitella jo lapsena, äidin oppeja seuraten. – Vasta saa olla ihan omannäköinen. – Saatoin hyvinkin olla alle kymmenvuotias, kun ensimmäisen vastani taitoin. Onhan näkyvissämme paljon sekasortoa, raunioita, tuhkaa. Se muovaa jatkossa muitakin elämän sektoreita. Hanna Partanen Pantaa varten pistetään oksa vastan läpi niin, että toinen pää jää vastan lehvien sekaan ja toista voi kieritellä vastan ympäri.. Kyllä se toki onnistuu isostakin kaadetusta koivusta ja siitä taitellen. (voittaja oli Tapani Niku, kirjasta Suomen hiihto, pv. Sieltä, isiemme kestävyydestä, äitiemme herpaantumattomasta käsien työstä meille tulee se voima, jonka avulla tahdomme osoittaa, että elämisen tahtomme on kylliksi väkevä viemään nykyisten vaikeuksien lävitse parempaan tulevaisuuteen. – Tosin hieskoivun oksia voi laittaa sekaan tuomaan tuoksua. 1953) on kirjoittanut ja pitänyt tämän puheen luultavasti 1940-luvun loppupuolella. Ei siis rikota sitä mikä on hyvää ja meille tärkeää. Saunavastalle on edelleen menekkiä, vaikka niiden teko tuntuu harvinaistuvan. Talvivastat tehdään kesällä Jos haluaa jouluksi vastan, sen voi taittaa kesällä ja laittaa kuivumaan. Näiden rakenteellisten ongelmien vaikutuksen minimoinnissa riittää työtä. Lista muutoksista on loputon ja osin yllättävä. Maakunnallisten yritysten (kaupat, pankit jne.) toimialueet muuttuvat. Sulkavan vahvuuksia ovat hyvä kuntatalous ja oikeassa edunvalvonnan viiteryhmässä oleminen. Onpa Kaasinen joskus päässyt kokeilemaan jopa katajasta tehtyä vihtaa, joka oli yllättävän pehmeä. Jotenka nyt lausun juhlayleisön tähän yhteiseen illanviettoon tervetulleeksi. Päätösvallan keskittäminen johtaa ajan myötä kuntarakenteen muutokseen ja kuntaliitoksiin. Toisin kuin monissa muissa tapauksissa, lausunnolla on nyt merkitystä. Usein tuntuu siltä, että elämän päivä ei enää koskaan virvoittavana pääsisi niiden takaa esiin. Reipasta yhteistuumatyötä ja toimintaa juuri meiltä vaaditaan, ennen kuin edessämme olevat vaikeudet on voitettu. Mutta kyllähän sen ymmärtää, jos taloyhtiöt ovat varovaisia, muuten olisi roskamäärä valtava ja viemärit tukossa. Eikä pieni pistelykään mitään haittaa. Vasta saa olla omannäköinen. Vaikka vastanteko on käsityötaito, kannattaa ensikertalaisenkin kokeilla vihdan taittamista. Kun maalla elettiin, sitä tehtiin kaikkea mitä muutkin ihan pienestä pitäen. Onko meillä kykyä, taitoa ja tahtoa suoriutua kaikesta hyvin. Perimätiedon mukaan talvivastat oli parasta taittaa nousevan kuun aikaan. Joidenkin kerrostaloyhtiöiden saunoissa on vastalla saunominen kielletty. S ulkavan kunta antaa syksyyn mennessä lausunnon siitä, mihin maakuntaan se haluaa kuulua. Kun nyt tämän käsitämme, niin ymmärrämme olevamme niiden Saarijärven Paavojen suoranaisia jälkeläisiä, jotka hiljaisina ovat vuosisatoja uurastaneet ja sitkeällä työllään vallanneet niin aineelliselle kuin henkisellekin viljelykselle alueen toisensa jälkeen. Omien vastantekotaitojen suhteen ei tarvitse olla liian kriittinen. Youtubesta löytyy paljon pakastamisohjeita. Talvivastoja tehdään kesäkuun lopulla joulumyyjäisissä myytäviksi, ja yleensä ne myydään loppuun. Kaikilla kunnilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. – Sen voi kääriä tiiviisti kelmuun ja laittaa pakastimeen. Nuoret koivut ovat parasta vastamateriaalia. Miten osaammekaan hoitaa tehtäviämme, että kaikki kävisi kansallemme parhain päin. Mitä mahtaa tämä vuosi tuoda tullessaan. Alle prosentin äänimäärällä??. On tehtävä valinta, kuulummeko nykyiseen Etelä-Savoon vai suureen Pohjois-Savoon. Kaasisen mielestä ihmiset voisivat rohkeasti kokeilla vastantekoa, vaikka se ei omiin tapoihin kuuluisikaan. Siinä olisi muutaman vuoden ajan sellaista nuorta koivua, jota saisi kätevimmin taitettua. – Kieritetty panta ei katkeile sidottaessa. Siihen ei saa vaikuttaa oma, kaverin tai jonkin muun organisaation etu. – Vastaan tulee suurin piirtein 35 oksaa. Kaasisen mukaan on makuasia, haluaako kuoria pannan kuoren irti. Aleksander/ Santtu Parkkinen (s. Heikkoudetkin ovat kaikkien tiedossa. Yleensä vastat tehdään rauduskoivun oksista, jonka tunnistaa lehden terävämmistä sahalaidoista. Siitä uupumattomasta työstä huomispäivän hyväksi, joka ennenkin on parantanut ammoittavalta näyttävät haavat sekä luonut uuden elämän raunoiden keskelle. Nykyään Kaasinen osallistuu Sulkavan karjalaisten saunavastatalkoisiin joka kesä. U nto Kaasinen taittaa tottuneesti koivunoksia ja asettelee ne kädessään olevaan kimppuun. On ymmärrettävä, ettei suuruuden ekonomia ole koskaan toiminut eikä tule toimimaan pienen kunnan tai kaupungin eduksi. Ja kuitenkin on niin, että kaikista vaikeuksista voidaan selviytyä, jos meissä itsessämme on hyvää tahtoa ja yrittämisen halua. Maakuntajako ei ole pelkästään julkisen hallinnon asia. Sulkavalainen luottamushenkilö on syksyllä suuren päätöksen äärellä. Tärkeintä kuitenkin on se, että pantaa kieritetään ennen kuin sillä aletaan sitoa vastaa. Pannan pää työnnetään koko kimpun läpi, jotta se kiristyy ja pysyy paikallaan. Onneksi omassa saunassa saa käyttää vastaa. Sen jälkeen napsitaan kädensijan kohdalta ylimääräiset lehdet pois, ja siistitään vastan oksien päät tasaisiksi. Hän harrasti hiihtoa ja oli nuorena Lohikosken Urheilijoiden jäsen, myöhemmin edusti Savonlinnan Rientoa, v. Oksia asetellessa käsiosasta poistetaan lehdet. Vekaransalmen silta, saaristokunta-aseman säilyminen ja vankilan säilymisen kirjaaminen hallitusohjelmaan ovat esimerkkejä eteläsavolaisesta yhteistyöstä. Jokainen voi mielessään pohtia, kuinka hyvin Sulkavan ääni kuuluisi Pohjois-Savon suurmaakunnan syrjäseudulta. Ei ole ihme, jos tällaiset ajatukset usein tulevat ahdistavina mieleen. Silloin olemme jo hyvällä tiellä parempaa aikaa kohden, jolle maamiesseurojen alkavat toiminnat tuovat taas yhteistuumin uutta innostavaa mieltä. Lisäksi siitä voi tulla myös paloturvariski. Samalla vastalla voi kylpeä kuusikin kertaa, jos sen kuivattaa kunnolla saunomisen jälkeen. Meidät on valittu tehtäviimme ajamaan Sulkavan ja sulkavalaisten ihmisten etua. – Ennen vanhaan saunottiin savusaunoissa, joissa saattoi olla maalattia. Siksi vasta kannattaa ripustaa kuivumaan johonkin ilmavaan paikkaan, vaikka saunan terassille. Väestön ikärakenne, syrjäinen sijainti kasvukeskuksiin nähden sekä niin liikennekuin tietoliikenneyhteyksienkin puutteet pahimpina. Ennen oksien hakemista täytyy kuitenkin kysyä maanomistajan lupa. Silloin lehdet kestävät talveen asti. – Parasta olisi pari kolme vuotta sitten harvennettu metsä. 29.7. Jaksammeko kaiken kokemamme jälkeen uskoa tulevaisuuteen ja rakentaa perustamme jälleen niin vahvaksi, että voimme sillä turvallisina seisoa. Ylijäävästä pituudesta solmitaan lenkki, josta vasta on helppo ripustaa esimerkiksi saunan naulakkoon kuivumaan. – Sain kerran katajavastan eräältä tutulta, mutta se on aika harvinaista. Hannu Auvinen pitäjänneuvos Postista Voimamme T ämän vuoden aikana on varmaankin moni pää painunut kumarruksiin tuskaisten ajatusten vallassa. Jos ne alkaisivat säilytyksessä karista, niin eipä sitä paljon risuilla tekisi mieli kylpeä, Kaasinen naurahtaa
Lähetä kuvasta skannattu versio sähköpostilla toimitus@sulkavalehti.fi tai postitse, Sulkavan Kotiseutulehti, Uitonrinne 18, 58700 Sulkava. Kortin on aikoinaan lähettänyt Amanda/Manda Hulkkonen serkulleen Naimi Hulkkoselle Nivalaan. – Mene, sanoi Martta värisevällä äänellä. Sanoinko mä jotain…. Diakoniavastaanotto ajanvarauksella. Taloustoimisto on suljettu 15.6.– 28.6. 015 471 544 Uitonrinne 18 58700 Sulkava www.sulkavalehti.fi Toimitus avoinna: ma–to klo 9–15, PERJANTAINA SULJETTU HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään maanantaina klo 12.00 mennessä. Martta tuijotti Jania. Kuka luuhaa päivät pitkät ympäri maita ja mantuja ja valehtelee siitä. Nyt heiltä oltiin viemässä puhdasta luontoakin! Martta vetäisi kätensä pois. Kuuntele ohjeet kirkossa tarkasti. Ymmärrätkö minkälaisen kuvan annat itsestäsi. – Voisihan täältä löytyä… vaikka kultaa, sanoi Jan, ja tarttui varovasti Martan käteen. klo 9.30–11 srk-talossa. Mitä mummovainaa ajattelisi, jos näkisi tämän, mitä hänen kodissaan tapahtui. Ymmärrätkö, että soitan kohta poliisin. – Jaahas, hän sai sanottua pidätellessään järkytyksen kyyneliä. Jan käveli tien yli ja kiipesi etupenkille. Sieltä hän alkoi lampsia Saarentietä pitkin. Kirkkoherranvirasto auki puhelimitse maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12, p. – Hei, minnes matka. Ostokset tilattiin netistä tai hyödynnettiin sukulaisparkoja. Eikö koronakriisi ollut jo tarpeeksi iso shokki paikkakunnalle. Tylsiä juttuja, ei niistä viitsi sen enempää jauhaa. Mitä sä oikein puuhailet täällä. Ei siinä pysynyt perässä. Jan näytti hermostuneelta. Martan sisällä läikähti, mutta tunne peittyi pian katumukseen. Jan avasi oven ja astui hiljaa ulos penkalle. Mihinkäs sä oot menossa. – Olispa mullakin treffit. Oliko hänen vastuullaan selvittää jonkun helsinkiläisen hämärähommia. Martta harkitsi vaihtoehtojaan. klo 10 Sulkavan kirkossa, Rentola, Suomalainen. Martta tunsi itsensä hölmöksi. ILMOITUSHINNAT Etusivu 1,40 e/pmm+alv Takasivu 1,30 e/pmm+alv Teksti ja tj 1,30 e/pmm+alv Kiitosja kuolinilmoitukset 1,10 e /alv Alv 24% Koronavirusepidemian hidastamiseksi seurakunta noudattaa aluehallintoviraston ja Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin antamaa ohjeistusta. Toivoinkin, että löytäisin kyydin. ja 25.6. Saarentiellä hän ei voisi madella kävelevän miehen perässä. Martta ajoi etanavauhtia sopivan välimatkan päässä ja seurasi, kuinka Jan tervehti hyväntuulisesti kaikkia vastaantulijoita. Entä miten hän koskaan pääsisi näkemään Puumalan Hunksia, jos kohta Pistohiekkakin menisi kiinni saastuneen veden takia. – Treffeille! pääsi Martan suusta ennen kuin hän edes ehti ajatella. KASTETUT: Aarni Henrik Aleksanteri Raulamo, Menni Henriikka Kankkunen, Elli Maria Pöyhönen. Kun Jan sitten huikkasi lähtevänsä töihin, varmisti Martta ensin ikkunasta, että välimatkaa oli riittävästi, ja hyppäsi autoon. Julkaisemme niitä tällä palstalla. Juhannuspäivän messu la 20.6. 015 471 056. Ja miten juuri tänne oli pesiytynyt sellainen virusrypäs, että näinkin ääripään keinot olivat tarpeen. Turvavälejä, hygieniaohjeita ja tilaisuuksissa annettavaa ohjeistusta on noudatettava huolellisesti. Hirveät näyt pilaantuneista metsistä ja järvistä vilisivät Martan silmien edessä. Vai aioitko kävellä koko matkan. Nytkö se oli tapahtumassa täällä, keskellä puhtainta Saimaata, täällä lintukodossa. Huokaisten Martta päätti tarttua härkää sarvista. Kaikki muuttui koko ajan, hallitus piti istuntoa, tuli uusia ohjeita. Etsittekö te hyttysiä. Miksei näitä asioita opetettu koulussa. Haudanhoitoasioita hoitaa suntio Juha Hartikainen p. Hän ajoi Janin vierelle, töräytti torvea ja rullasi ikkunan auki. Messu su 21.6. 0400 594 297. MUSIIKKI: Tule laulamaan! to18.6. – Mitä varten. Onnettomia ihmisiä. Itä-Savon eristäminen oli tullut täysin puskista. Eihän täällä ollut juuri ihmisiäkään! Väkiluku oli jo vuosikymmenet ollut laskussa. – No mutta kerro sitten edes jotain. 7 Seurakunta Keskiviikkona 17.6.2020 N:o 25 Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti PAINOPAIKKA: Pieksämäki – 2020 Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Tea Ikonen 044 240 4836 Toimittaja: Hanna Partanen 050 5115114 Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi puh. Asu täydentyi aurinkolaseilla ja lierihatulla. Mistä hän oli saanut aamulla päähänsä laittaa ylleen ullakolta haiskahtavan ikivanhan mekon, ja miten ihmeessä Jan tuntui pitävän siitä. Martta puki ylleen mummon 70-luvulta peräisin olevan kukkamekon, joka oli jäänyt komeron perälle roikkumaan. 040 540 6738. Kuvan palauttamista varten laita mukaan postimerkillä ja osoitteella varustettu palautuskuori. Hetken Jan näytti kuin aaveen nähneeltä, mutta ryhdistäytyi sitten. Kesäsulkavalaiset olivat tietenkin oma lukunsa, mutta he pysyttelivät omilla mökeillään eivätkä juuri uskaltaneet edes käydä kaupassa. – Jauha pois. Martta rukoili, että Korhosen Kirsti olisi katsomassa Pieni talo preerialla -sarjaa tabletiltaan. – Ootko kunnossa. kyseli Jan, mutta Martta ei halunnut enää kuunnella moista hyväksikäyttäjää. Otan näytteitä ja sen sellaista. Martta vetäisi kätensä pois. Martalla alkoi keittää, ja hän pysäytti auton tien poskeen. Martan päässä jyskytti. Olisivatpa he tienneet, minkälaisen huijarin kanssa he olivat tekemisissä! Ja todellakin, päästyään etätyökeskukselle Jan vilkaisi ympärilleen ja hiipparoi sitten rakennuksen taakse. – Ja mihinkäs sä. – Rauhoitu! Ei tässä ole mitään hätää! – No mitä sä teet työksesi. Tilaisuuksiin voi osallistua myös srk:n Youtube-kanavalla. Lasten yleisurheilukisat 8.6.2020 Tulokset 40m Pojat 3v: 1) Henri Hasanen 12,6 Tytöt 5v: 1) Stella Kankkunen 10,1; 2) Iiris Paunonen 12,8 Pojat 5v: 1) Lauri Toropainen 8,7; 2) Jymy Naukkarinen 10,6; 3) Niko Hasanen 11,0; 3) Juho Ahokas 16,2; 4) Aaro Vasara 18,7 Tytöt 7v: 1) Minea Kankkunen 8,3; 2) Eevi Vasara 8,8; 3) Emilia Toropainen 9,2 Pojat 7v: 1) Leo Toropainen 8,3; 2) Paavo Kärki 8,5; 3) Akseli Toropainen 10,2 Tytöt 9v: 1) Ada Immonen 7,7; 2) Tessa Kankkunen 8,0; 3) Jonna Hasanen 8,1 Pojat 9v: 1) Joni Pylkkänen 8,8 60m Tytöt 11v: 1) Emilia Heikkinen 10,3; 2) Vilhelmiina Kärki 10,7; 3) Helmi Ovaska 11,9 Pituushyppy Pojat 3v: 1) Henri Hasanen 135; 2) Paavo Paunonen 109 Tytöt 5v: 1) Iiris Paunonen 160; 2) Stella Kankkunen 154 Pojat 5v: 1) Lauri Toropainen 170; 2) Niko Hasanen 120; 3) Juho Ahokas 95; 4) Jymy Naukkarinen 94; 5) Aaro Vasara 70 Tytöt 7v: 1) Eevi Vasara 245; 2) Minea Kankkunen 235; 3) Emilia Toropainen 198 Pojat 7v: 1) Leo Toropainen 192; 2) Paavo Kärki 180; 3) Akseli Toropainen 163 Tytöt 9v: 1) Ada Immonen 285; 2) Tessa Kankkunen 264; 3) Jonna Hasanen 240 Pojat 9v: 1) Joni Pylkkänen 193 Tytöt 11v: 1) Emilia Heikkinen 345; 2) Vilhelmiina Kärki 302; 3) Helmi Ovaska 275 Retrokuva Leena Mäkinen lähetti meille kuvan vanhasta postikortista, joka kuvaa juhannuksen viettoa Sulkavalla 1900-luvun alussa. Tilausten ja osoitteenmuutosten on oltava toimituksessa edellisen viikon keskiviikkona klo 12.00 mennessä. – Mitä. – Martta! Hei! No Partalansaarellehan minä. Sitä oli vaikea ymmärtää. Sulkava-lehden kesäjatkis Etätyöparatiisi, osa 4 Uitonrinteessä asuva Martta on alkanut epäillä, ettei etätöihin tulleella Janilla ole puhtaita jauhoja pussissaan. – Sä tylsistyisit. Jatkuu seuraavassa numerossa. Kortin takana on teksti, jossa sanotaan: "Tässä näet Sulkavan Juhannuskokon, joka poltettiin opettaja Auvisen takana niemekkeellä torvisoittokunnan soitellessa." Löytyykö arkistoistasi vanhoja kuvia, joista voisi olla iloa muillekin. – Rauhoitu Martta, Jan sanoi ja kosketti Martan käsivartta. – Enkä jauha. Eikö riittänyt, että vessapaperi meinasi loppua kaupasta, ja että ihmiset joutuisivat lotraamaan käsidesin kanssa koko loppuelämänsä, eivät saisi enää koskaan halata ketään. – Hei kiitti. Nyt hän oli menossa kuvitteellisille treffeille jonkun maajussin kanssa! – No ilmankos oot noin nättinä, Jan heitti ja katsoi Marttaa hymyillen. Mutta ei, pelkkiä työhommia, Jan tokaisi muina miehinä ja katsoi ulos ikkunasta Hakovirran sillalta avautuvia häikäiseviä maisemia. Mitä vakoojat tekivät yleensä tällaisessa tilanteessa. Samalla Jan Hunen oli käymässä yhä epäilyttävämmäksi. Tarinaa kirjoittavat vuorotellen Tea Ikonen ja Hanna Partanen. Eräänä aamuna Martta päätti selvittää asian. Messut katsottavissa myös Sulkavan seurakunnan Youtubekanavalla, jonne löytyy linkki srk:n internet-sivun etusivulta: https:// www.sulkavanseurakunta.fi/. Mitä täältä voisi löytyä. – Juu, noille maatalousyrittäjille on illat vähän huonoja, kun on iltalypsyt ja muut hommat, sopersi Martta ja toivoi jo, ettei olisi lähtenyt sotkeutumaan koko vyyhtiin. Kelpaisikohan se. Hunksi muuttaisi Hankoon parempien rantojen perässä, ja Martta jäisi yksin ennen ensimmäisiäkään treffejä. klo 16.30 Sulkavan kirkossa. Soita tai lähetä soittopyyntö tekstiviestinä (laita viestiin nimesi ja puhelinnumerosi), diakoni Anne Borén, p. Kartoitan näitä alueita. Kädet täytyy pestä tai desinfioida tilaisuuksiin tultaessa. – Tää kuuluu mun työhön. Jan kohautti olkapäitään. LAPSET/LAPSIPERHEET: Perhekerho ke 17.6. Sä oot valehdellut siitä, että sulla olis muka jotain töitä etätyökeskuksella. Voit uskoa, etten kohta päästä sua enää taloon. Martta töksäytti. – Kartoitetaan, jos täältä vaikka löytyisi jotain. Hän ei kaivannut enää yhtään juorua liikkeelle hänestä ja Janista. Kuvan ottajaa ei ole tiedossa, ja kortin vuosileima on epäterävä, ehkä 9.7.1913. Minne mies oikein oli matkalla, ja mitä salaisuuksia hän piilotteli. klo 10 Lohikosken kirkossa, Rentola, Suomalainen. Hän itse saisi epäilyttävän leiman, ja Jankin huomaisi hänet varmasti. – Kartoitushommia. Tarvittiin valeasu, kai, ainakin elokuvissa asiat hoidettiin niin. – Niin. Luonnonvarojako sitä oltiin tulossa rohmuamaan. Tämä ei kuulostanut hyvälle. – Hyppää kyytiin, oon just ajelemassa sinne. – Työhommia. Mitä Jan oikein edusti – kiinalaisia kaivosyhtiöitä. Onneksi Kirstin tapittavia silmiä ei näkynyt naapurin ikkunassa. M artta katseli ikkunasta, kuinka jono poliisiautoja virtasi Sulkavalle. – Näin aikaisin aamulla. Tunteeton kullankaivaja oli pesiytynyt hänen kotiinsa! Martta oli nyt osallinen kotiseutunsa tuhoamiseen. – Mutta pakkohan sun on jotain mulle kertoa. Autiotaloja. Miten etätyöparatiisin käy, kun tuntematon supertartuttaja kylvää koronaa Sulkavalla ja soutupitäjä joutuu eristyksiin. Mitä varten. Tarkastuspisteitä oli mitä ilmeisimmin laitettu jonnekin lähimaille, mutta minne, siitä ei uutisissa saanut selvää. Martta katseli tyrmistyneenä auton ratin takaa ja yritti pysytellä kyyryssä. – Näytteitä. Huom! Ehtoolliset messuissa vietetään uudella tavalla koronapandemian vuoksi. ihmetteli Jan. Mihin. Kortissa vasemmalla vastarannalla häämöttää kirkko ja pari taloa. Martta painoi kaasua ja alkoi itku kurkussa huristella kohti kuvitteellista rakkauselämäänsä. Messuun tai muuhun seurakunnan kokoontumiseen ei saa tulla, jos on vähänkään oireinen, sairas tai altistunut koronavirukselle. Hanna Partanen
040 527 1111 klo 16 jälkeen.. Harrastus kuitenkin tyssäsi tuolloin työja perheelämän kiireiden vuoksi. Puh. Lehdellä on ollut aiemmin myös yksi oma näyttely yhdessä hänen kotikaupunkinsa Kouvolan ravintolassa, ja hänen töitään on lisäksi ollut esillä muun muassa Kouvolan kansalaisopiston maalausryhmäläisten ja Kouvolan taideseuran yhteisnäyttelyissä. Paikka valikoitui sen perusteella, että Ollinpolun matkakodin emäntä Marttiina Sihvola on minulle tuttu, ja lisäksi Ollinpolulla on tauluille kivasti tilaa. Parhaiten hän pääseekin keskittymään maalaamiseen talvisin Kouvolan kansalaisopiston ryhmässä. Tervetuloa! Heli ammentaa inspiraationsa Partalansaaren luonnosta Kesäpartalansaarelainen Heli Lehti löysi nuoruuden maalausharrastuksen uudestaan eläkeiässä. Järvi-Saimaan Palvelut Oy ja Sulkavan Palvelut Oy pitävät Tiiterontien kadun rakennekerrosten ja vesihuoltolinjojen uusimiseen liittyvän tiedotustilaisuuden torstaina 25.6.2020, kello 17.00 Sulkavalla Tiiterontien alussa sijaitsevalla parkkialueella. Nykyään hän maalaa kotikaupunkinsa kansalaisopiston maalausryhmässä. Sen hedelmiä pääsee ihailemaan Lehden Minun Suomeni -näyttelyssä Ollinpolun matkakodilla 23.6.–25.7. Joskus maalaan keittiönpöydän ääressä, mutta se vaatii sen, että mies on muualla. Kadun ja vesihuoltolinjojen saneeraustyö tehdään 1.7.2020 alkaen, myöhemmin tarkentuvana ajankohtana. – Alun perin olen maalannut öljyväreillä, mutta viitisen vuotta sitten kokeilin akryyliä ja tykästyin siihen, sillä se muun muassa kuivuu öljyvärejä nopeammin. Työmaapalveluista ja liikennejärjestelyistä vastaa kohdetta urakoiva yritys. Lehden maalaukset ovat tätä nykyä pääasiassa akryylimaalauksia. Niiden aiheina on järviseutua ja jonkin verran myös Lapin luontoa, Lehti kertoo. Osa Helin maalauksista on jostain tietystä maisemasta, osa mielikuvista. Koronaepidemian vuoksi kuitenkin niin tapaaminen kuin siihen liittyvä näyttelykin siirtyivät vuodella eteenpäin. Runkolinjan uusimisen yhteydessä tonttijohtojen liitokset uusitaan. – Kaupunkiasuntomme on aika suppea. Heli Lehti kertoo pyrkivänsä esittävästä tyylistä kohti rouheampaa ilmaisua. Niitä vapaaajan asukas Heli Lehti ihailee ilta toisensa jälkeen. Ylläolevista kuvista vasemmanpuoleinen maisema on hänen mökkirannastaan. Auringonlaskut ja järvimaisema tarjoavat Lehdelle joka tapauksessa loputtomasti inspiraatiota hänen maalausharrastukseensa. Ei tarvitse myöskään touhuta tärpätin kanssa. 8 Keskiviikkona 17.6.2020 N:o 25 040 749 7451 Vekaran Erän VUOSIJA KESÄKOKOUS Tervetuloa yhdistettyyn vuosija kesäkoukseen su 5.7.2020 kello 16 kodalle, os. Olen kuullut, että ilmeisesti se johtuu ilmastonmuutoksesta, Lehti pohtii. Tea Ikonen Kunnalliset ilmoitukset Maalaamiseen uppoaa ja se auttaa irrottautumaan. Välillä Lehti maalaa kesäasuntonsa parvekkeella, mutta mökilläkin monet askareet kutsuvat milloin mihinkin ja keskeyttävät taiteen tekemisen. Maalaaminen vie mennessään Lehti aloitti maalausharrastuksen kokeilumielessä jo nuorena naisena 70-luvun lopulla. – Siellä on mukava porukka, johon on todella kova pyrky. Kiinteistön omistajalla on runkolinjan saneerauksen yhteydessä mahdollisuus uusia tonttijohdot tontin rajan sisäpuolelta omalla kustannuksellaan. Lehden ylioppilaaksi pääsystä tuli nimittäin tänä keväänä 50 vuotta täyteen, ja myös moni hänen koulukavereistaan on innostunut maalaamisesta. Se auttaa pääsemään irti kaikesta, siihen uppoutuu. Tarkoitus oli myös pitää tämän vuoden riemuylioppilaiden yhteinen näyttely heidän tapaamisensa yhteydessä. Näyttelyssä on esillä 20 työtä, jotka ovat syntyneet viimeisen viiden vuoden aikana. J ärvi-Saimaan Palvelut Oy uusii Sulkavan Tiiterontien kadun rakennekerrokset ja vesihuoltolinjat laitteineen vuoden 2020 rakennuskauden aikana. – Olisi upeaa, jos olisi oma ateljee, Lehti haaveilee. Saneeraustyön aikana liikenne tonteille estyy ajoittain. Maalaukset ovat esittäviä mutta eivät kuitenkaan valokuvantarkkoja kopioita todellisuudesta. Kiinteistön omistaja vastaa tonttijohtojen uusimisen tilauksesta esimerkiksi runkolinjan saneerausta suorittavalta urakoitsijalta tai muulta haluamaltaan yritykseltä. Tiedotustilaisuus Tiiterontien korjauksesta Viikon tori OSTETAAN Sulkavalta saunallinen rivitalokaksio tai pieni kolmio. – Alinan näyttely oli hyvä kokemus, ja mietin, että kesänäyttely olisi taas kiva. Näyttely nyt toisen kerran Sulkavalla Tämän kesäinen näyttely on Lehden toinen näyttely Sulkavalla. Uusinnan kohteena on myös Tiiterontien ja Ajotien risteysalueen kuivatus ja hulevesien hallinta. Uudestaan Lehti löysi maalaamisen kahdeksan vuotta sitten jäätyään eläkkeelle Kouvolan kaupungin viestintäpäällikön tehtävistä. P artalansaaren Lapinpoukamasta avautuu melkein joka suuntaan kaunis järvimaisema. – Maalaaminen on mukavaa. –Yritän päästä irti realistisesta esittämisestä, kohti abstraktimpaa ja rouheampaa ilmaisua. Iltaisin auringonlaskut värjäävät läntisen taivaan huikaisevin värein. Heli Lehden Minun Suomeni -näyttely Ollinpolun matkakodilla 23.6.– 25.7.2020 ti–pe 10–15.30, la 10–14. Tonttijohdot voidaan uusia tontin rajalta sujuttamalla uusi putki vanhan putken sisälle tai auki kaivamalla. Tilaisuudessa rakennuskohteen suunnitelmat ovat esillä asukkaille, ja keskustelulle ja kysymyksille on myös mahdollisuus. Lehden harmonisia järvimaisemia ja rouheita siveltimenvetoja voi ihastella kesänäyttelyssä Ollinpolun matkakodilla. Korteniementie 41. Kaivuutöiden haitat pyritään pitämään asukkaille mahdollisimman vähäisenä. Uusittavia laitteita ovat jätevesiviemärija vesijohtoputket, jätevesiviemärin tarkastuskaivot sekä jätevesipumppaamo. – Tuntuu, kuin auringonlaskut olisivat nykyään entistä värikkäämpiä. Maalatakseen Lehti tarvitsee rauhaa ja tilaa. KEVÄTKOKOUS ti 30.6.2020 klo 18.00 kuntalaisten olohuoneessa virastotalolla Mannerheimin Lastensuojeluliiton Sulkavan yhdistys ry:n Käsitellään sääntömääräiset asiat. – Ihan nuorena minulla oli näyttely Kouvolan kirjastossakin, Lehti muistelee. – Näyttely koostuu lähinnä suomalaista luontoa esittävistä maalauksista. Viitisen vuotta sitten hän piti siskonsa kanssa yhteisnäyttelyn Kahvila Alinassa. Onneksi olen joka kerta päässyt mukaan. Uusittavat jätevesiviemäri ja vesijohto liitetään nykyisiin putkiin tontin rajalla. Kurssi on hyvin suosittu