Ilman korttia 89 kg Etu vain Plussa-kortilla Ilman korttia 215 pll Etu vain Plussa-kortilla p + = WILJAMI Sulkava P. Rakennuksen ala on 6 x 4 metriä ja räystäskorkeus 2,70 metriä. lisäksi kyläkaupan, Osuuspankin, rivitalon ja yhden omakotitalon. Kahdella nosturilla se laskettiin paikoilleen. Uusia jäseniä kirkkovaltuustossa on kahdeksan. VUOSIKERTA Torstaina marraskuun 18. Varmatoimisuus on myös tärkeä osa turvallisuutta.” Näin lupaa valmistaja.. Vilkkaimmin ääniuurnilla käytiin Lapuan hiippakunnassa, jossa äänestysprosentti oli 22,4. Perjantaina Jukka Partanen ja Jeri Hämäläinen pitivät pienimuotoisen katselmuksen hakelämpölaitoksella, joka hyväksi todettiin. 2/tal. *MegaKone Oy:n valmistamat lämpökeskukset ovat paloturvallisia, muista rakennuksista erilleen asennettavia lämpökeskuksia, joiden turvallisuus-, hallintaja hälytysjärjestelmät ovat huippuluokkaa. 1 erä/tal. 0,4 megawatin laitos lämmittää koulun lisäksi kaupan, Osuuspankin, rivitalon ja yhden omakotitalon hakkeella. Suomen 449 seurakunnasta vaalit järjestettiin 419 seurakunnassa. Hannele Kolehmainen, Sini Kontiainen (uusi), Matti Leinonen (uusi), Ari Partanen, Vilho Pekkarinen (uusi), Aune Pietikäinen (uusi), Mauri Ralli (uusi), Helga Reinikainen (uusi), Kari Summanen (uusi), Mervi Tiainen (uusi), Kaarina Virta. Sisällä on modernia tekniikkaa ja takana kaksi teräksistä tuhkalaatikkoa. Laitteen toimitti MegaKone Oy Pohjanmaalta. päivänä 2010 N:o 46 Irtonumero 1 E TO-LA HALVAT HINNAT VOIMASSA Naudan PALAPAISTI kg Pouttu Pirkka LENKKIMAKKARA SO pkt i kg Fanta VIRVOITUSJUOMAT JN 1,51 4 pll raj. Mikkelin hiippakunnassa äänestysprosentti oli 15,2. Hakelämpölaitos on teholtaan 0,4 megawattia ja se lämmittää koulun PAKETTINA F PAIKALLE. Sulkavan seurakunnassa ei järjestetty seurakuntavaaleja, koska määräaikaan mennessä annettiin vain yksi hyväksyttävä ehdokaslista. Uusi laitos sijoitettiin koulun taakse ja se näyttää siistiltä ja tehokkaalta. Pohjatyöt valuineen teki talonmies Jeri Hämäläinen, joka oli mukana auttamassa kun laitos tuli rekalla. Kirkkovaltuustossa kaudella 2011-2014 tekevät päätöksiä Mariannika Auvinen, Ritva Auvinen, Eija Härkönen, Pertti Kankkunen, emmas ja ne eivät jää kouluväen harmiksi. Halpalinna Palvelemme: | Alanteentie 15 — ma-pe aa | p045-328 8884 la PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI 48. Hakelämpölaitos laskettiin prustuksille kahdella nosturilla. Nyt lämmityksestä aiheutuvat savut ja höyryt menevät vähän kau| LOHILAHDEN KOULU 130VVA STEN PUUHAPÄ/ Lohilahden koululla la 20.11.2010 alkaen klo 13.30 Askartelu-, musiikkija satupajat Ongintaa, puffetti, juhlanäyttely ; KENGURUMEININKI -ilmaiskonsertti Lohilahden koulu ja vanh.yhdistys, Sulkavan kunta, vä klo 15.00 kulttuuritoimi Kahdeksan uutta jäsentä kirkkovaltuustossa Koko maan äänestysprosentti oli seurakuntavaaleissa 17,0. Tuojat tekivät muutaman tunnin töitä asentaessaan ja lopuksi he pesivät laitoksen ulkoa. Sopuvaaleihin päädyttiin 30 seurakunnassa. Nyt se on paikoillaan ja pian se otetaan käyttöön. Se tosiaan tuli yhtenä pakettina rekalla. Kerralla siiloon mahtuu yli 20 kuutiota haketta. Rakennuksen kuoret ovat peltiä ja eristeenä on 10 sentin villa. Oulun hiippakunnassa äänestysprosentti oli 20,3. kipata kerralla kuorma-auton lavallisen ja se on helppo ajaa laitoksen kupeelle. i kg | raj. — Talvella sitä saa tuoda melkein viikottain, sanoo talonmies Jeri Hämäläinen. Sulkavan Palvelujen toimitusjohtaja Jukka Partanen kertoo, että erilaisine töineen uusi laitos kustantaa noin 150.000 euroa. 015 471 203 Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 heikki.kolehmainen&k-market.com Laitos tuli lähes valmiina pakettina Uusi hakelaitos Lohilahdelle OKalle Keränen Torstaina Lohilahden koululle tuli uusi hakelämpölaitos. Laiskimmin äänestettiin Helsingin hiippakunnassa, jossa vaaliuurnilla kävi 13,4 prosenttia seurakunnan jäsenistä
Hanketai projektiaika voidaan laskea alkaneeksi Suomen EU-jäsenyydestä 1995, vaikka varmasti niitä oli aiemminkin. Heille on annettu voima ja valta kohota unessa ja katsella korkeammalta. Kerttu liikkui paljon; 16-vuotiaana hän käveli serkkunsa juhliin Lappeenrannasta Viipuriin. "Kunnon juttu” -työllistämishankkeessa on mukana kahdeksan kuntaa, muun muassa Sulkava, Juva ja Joroinen sekä tietysti Mikkeli. Kerttu jaksoi aina nauraa myös itselleen ja säilytti myönteisen elämänasenteensa aina loppuun saakka. Kerttu hoiti päivisin opettajanvirkaansa ja toimi iltaisin kanslialottana. Samoin töitä saaneet pitkäaikaistyöttömät olivat erityisen hyvillään. Kaikki tekeminen ja tekemättä jättäminen huomataan, vaikka ehkä itse ajattelemme, ettei sillä ole niin väliä. Aarrevuo s. Kahlil Gibran Onnea Nimipäiviä Tänään torstaina Tenho, Max, Jousia, perjantaina Liisa, Elisa, Eliisa, Liisi, Elisabet, Elise, lauantaina Lapsen oikeuksien päivä, Jari, Jalmari, sunnuntaina Tuomiosunnuntai, Hilma, maanantaina Silja, Selja, tiistaina Ismo, keskiviikkona Lempi, Lemmikki, Sivi. Monet saattavat haluta jopa ohittaa tämän sunnuntain. Soutuvieraita myös majoitettiin jo alusta asti suvun tilalla Varisniemellä, jossa perhe vietti kesiään. Tekstit ja aihe ovat synkkiä ja jopa ahdistavia. Vielä on puheesi sointi, käsiesi valo, pysähtyneen yösi kaiku. Kerttu vietti hyvin työntäyteistä lapsiperheen elämää. Hienoa! Tosin 40 kahdeksan kunnan alueelle ei ole hirmuisesti kuntaa kohti, mutta hyvä alku ja todella tarpeellinen ja tervetullut se on. Tai hetkinen, ehkä kuitenkin valtiovallan korkeimmille päättäjille se voisi sopia. Työttömäksi jäänyt ei todellakaan lomaile. 146:8. Hän harrasti muun muassa uimista ja kilpaili maakuntatasolla. Tästä pääsemmekin aloittamaan uuden kirkkovuoden ja kohtaamaan sen tuomat asiat. Myös jatkosodan aika oli hänelle työntäyteistä aikaa. Useamman viikon ja kuukauden työttömyys nakertaa itsetuntoa, vie rahattomaksi ja nujertaa muutenkin. 2 18.11.2010 N:o 46 SULKAVA SULKAVA Hankkeista apua työttömille Ainakin viimeiset 15 vuotta ovat maakunnan, läänin ja oman kunnan tasolla pyöritetyt hankkeet tuoneet edes pientä apua työttömille. Alkuvaiheessa soututapahtuman toimistotyöt hoituivat Kertun ja Väinön kotona paikallislehti Sulkavan Vipusen tiloissa, kunnes tapahtuma kasvoi valtakunnalliseksi urheilutapahtumaksi. Pako ahdistavassa tilanteessa onkin aivan luonnollinen keino. Onhan meille hyvin tuttu vanha sanonta: "minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.” Siksi meidän onkin hyvä opetella ottamaan heti vastuuta pienistäkin asioista, joita teemme tai jätämme tekemättä. Emme välttämättä ymmärrä sitä, että joudumme kuitenkin vastaamaan omista teoistamme. Tämä meidän olisi hyvä opettaa myös tuleville polville. Ehkäpä syy tähän löytyykin jokaisesta itsestään. Kerttua jäivät kaipaamaan kuusi lasta, seitsemän lapsenlasta ja yhdeksän lapsenlapsenlasta. Tiedonjano oli Kertulla ehtymätön. Lämmin kiitos osanotosta. P. Jumala kuitenkin huomaa mitä teemme tai jätämme tekemättä ja joudumme niistä hänelle vastaamaan. Kerttu puhui aina hyvin avoimesti sota-ajasp t Rajan yli Kerttu Vihavainen 1918-2010 ta ja siirsi tietoa sekä kunnioitusta Suomen itsenäisyyttä kohtaan jälkipolville. Haluamme ehkä paeta ahdistavia asioita, emmekä jäädä niitä sen enempiä miettimään. Kerttu jäi leskeksi 1981. Kerttu muistetaan tyylikkäänä ja ryhdikkäänä naisena, jolle koulutus ja sivistys olivat hyvin tärkeitä asioita. Ps. Hankkeen tavoitteena on työllistää 30-40 henkilöä vuosittain. Veera Vuorisalo Kirjoittaja on Kerttu Vihavaisen pojantytär. 31.10.2010 Sulkava Aidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät. Työttömyys on lamaannuttavaa. Elämä vei nuoren opettajaparin Väinön kotiseudulle Sulkavalle. Asioilla on aina syy ja seuraus. Esimerkiksi kansanedustajille tai peräti ministereille tekisi hyvää olla peruspäivärahalla 6-8 kuukautta. Se on niin hirveä kokemus, että sitä ei soisi juuri kenellekään. He kun ovat erkaantuneet niin kauas meistä tavallisista leivänpurijoista, että ihan hirvittää. Projektin työntekijät kertoivat Sulkavalla käydessään, että heillä on jo nyt tuo 40 henkilöä täynnä ja lisää aiotaan työllistää. Päivän sana Herra nostaa maahan painetut jaloilleen. Hänen vieraanvaraisuudestaan saivat nauttia koko suku ja lukuisat ystävät. (Muista runolla, Tittamari Marttinen) Vaiherikkaan elämän elänyt opettaja Kerttu Tellervo Vihavainen kuoli 31.10.2010 Sulkavalla. Ikäviä asioita emme kuitenkaan voi sivuuttaa. Luonnossakin eläimet pyrkivät pakoon, kun niitä ahdistetaan. Täällä töitä antaa ja ohjaa Sulkavan Urheilijat-41, joka on tyytyväinen järjestelyyn. Viikon tori VUOKRATAAN Sulkavan keskustasta kalustettua yksiötä 32 m?, 1h+kk+ph, lyhyttai pitempiaikaiseen asumiseen. RB Päivän kierto Aurinko nousi Sulkavalla tänään 8.24 ja laskee 15.18. Leipäjonossa voisivat päättäjien ajatukset muuttua -| ja jopa lähentyä kansalaisiaolivatpa puoluekannat sitten mitä tahansa. Sulkavallakin toimiva projekti "Kunnon juttu” -työllistämishanke, jota hoitaa EteläSavon Liikunta ry Mikkelistä. Hän oli nuoruudestaan lähtien hyvin liikunnallinen. Opettaja Mirja Merja Ilona Meille niin rakas Kerttu Tellervo VIHAVAINEN 0.s. alkaen. 8.10.1918 Lappee k. P. Se järjestää töitä pitkäaikaistyöttömille ja hommat painottuvat urheiluseurojen tehtäviin. Puolisonsa Väinö Vihavaisen Kerttu tapasi 1940-luvun alussa. Taksiseteleillä on helppo hursaista ties minne ja samalla voi leikkiä vihreää maailmanparantajaa ja "luonnonystävää”. Kerttu osallistui aktiivisesti järjestöja kotiseututyöhön ja oli mukana Sulkavan Suursoutujen järjestämisessä. Muutaman päivän tai viikon pätkän voi ottaa vaikka lomana. Tai miksei pitempäänkin. Yksi pitkän iän salaisuuksista lienee ollut huumorintaju. 044 3490428 VUOKRATAAN Sulkavan ydinkeskustasta siisti asunto 113,5 m?, 4h+k+rh+s, 1.12. Se voi meitä pelottaa ja ahdistaa, mutta pääsemme kuitenkin tunnustamaan tekomme ja saamme ne anteeksi. Kerttu toimi sodan sytyttyä lottana sotilassairaalassa Lappeenrannassa. SU-41 on kiitettävästi käyttänyt eri hankkeiden tarjoamia palveluja 2000-luvun alusta saakka. Emme halua, että meidän ajatuksiamme ja tekojamme punnitaan, ja meidät havaitaan useimmiten köyhiksi, syntimme liian suuriksi. Vielä on ihmisiä kiinteä virta hiustesi tuoksu, ikkunanpuitteissa Lapset Muistoruno Kerttu-äidille jotka muistavat sinut. 18.11.2010 Tuomiopäivä Viikon sana Tuomiopäivä, vihanpäivä. Tummien autojen takapenkeiltä on vaivatonta tiukentaa tavallisen kansan elämää. Hän opiskeli 1930luvun lopulla opettajaksi, mutta talvisota keskeytti väli]lä hänen opintonsa. Erityisesti lapset, käsityöharrastus ja kukkien kasvattaminen olivat lähellä Kertun sydäntä. 044 3490428. Vielä on kirjeitäsi, käsialasi käpertyvällä paperilla, sylisi muisto, hymysi voima, askeltesi musiikki. Vielä on huoneissani, ovenpielissä, poistumisesi kaunis jälki. (Lauri Viita) Äitiä, mummia ja isomummia kaivaten Matti ja Anna-Maija Veera, Henrik, Taika ja Tinka Ville, Satu ja Matias Marja ja Markus Markku ja Hilkka Henna, Topi, Siiri ja Olga Tanja, Ilkka ja Iisa Mauri ja Soili Mirka, Samu ja Tiitu Milla, Toni, Justiina ja Maisa ilvien alta Siunaus toimitettu lähipiirissä. Meitä ehkä saattaa ahdistaa ajatus, että joku seuraa meitä ja tekemisiämme. Miksei siis ihminenkin voisi yrittää juosta karkuun ja piiloutua, kun alkaa ahdistumaan eikä halua kohdata asioita. Lapsia syntyi kuusi, ja opettajaviran ohessa hoitui myös pientilan viljelyja karjanhoitoöt. Kiitokset kaikille äidin hoitamisessa mukana olleille. Kirkkovuoden viimeisenä sunnuntaina pääsemme Jumalan kasvojen eteen. Kerttu eli lapsuutensa Lappeenrannassa. Kesät olivat vuoden kohokohtia Kertun lasten saapuessa perheineen kesänviettoon Sulkavalle. Mietelause Kuka teistä ei ylittäisi erämaata, kiipeäisi vuorelle tai purjehtisi meriä etsiäkseen hänet, jota sielu kaipaa. Hän oli kuollessaan 92vuotias, syntynyt 8.10.1918 Lappeella. Matka taittui 15 tunnissa. Joudumme niistä aina vastaamaan. Mutta niin ei käy, koska työtön ei yleensä tiedä milloin työttömyys loppuu tai loppuuko se ollenkaan
Tukea maksetaan ainoastaan niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa, sanoi Jukka Partanen. Osakaskunnat ja kalastusalue ovat istuttaneet kunnostettuihin koskiin taimenen penikoita, kertoo kalastusbiologi Lasse Hyytinen Ely-keskuksesta Mikkelistä. SULKAVA Torstaina marraskuun 18. Hän muistuttaa, että välttämättä maastoon ei upoteta kallista valokaapelia, vaan edetään muilla keinoilla. Hanke on alunalkaen ollut epäselvä ja siinä on edetty erikoisesti Jukka Partasen mielestä. Näistä nettomenoja on yhteensä 372.040 euroa. — Osakaskunnat, kalastusalue ja muut paikalliset tuntuvat olevan tyytyväisiä. — Kalastusalueen ensi vuoden toimintasuunnitelmasta pääte> tään ensi vuoden keväällä, mutta luulen| pa, että istutuksia jatketaan yhteistyössä paikallisten osakaskuntien kanssa. Onko kylillä asuvilta peruskuntalaisilta tai kesäasukkailta kysytty kuinka moni haluaa laajakaistan. Millaiset ovat ensivaikutelmat. Tästä pitäisi kunnan menoiksi jäädä neljän vuoden aikana hieman päälle miljoona euroa. Edelleen Etelätuvan saneeraus siirrettiin vuoteen 2012 ja arvioidaan kiinteistön kunto seuraavaan vuoteen mennessä. Uitonvirran yläpuolista vesistöä kunnostettiin viime talvena ja keväänä. Sulkavan kalastusalue istutti 2.450 ja Partalan osakaskunta 1.100 kappaletta sekä Kolkonjärven kalastusalue 450 kappaletta. Varmaan tulee myös viestejä paikallisilta asukkailta koskien rannoilta. — Lopulliset kustannukset selviävät sitten kun operaattori on tiedossa. marraskuuta kokoontunut — kunnanhallitus muutti alkuperäisiä suunnitelmia jonkin verran. Vastaavasti 22 prosentin maksuosuuden kunnista on säädetty asetuksella maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Ainakin pintaravintoa oli istutushetkellä hyvin, joka varmasti auttoi taimenten kotiutumista. Ainoastaan laajakaista nielee isoja summia. Valtioneuvosto päätti kesäkuussa 2010, että Sulkava joutuu maksamaan kokonaiskuluista 22 prosenttia. Koskille pitäisi tehdä kalastussäännöt. Lisäksi hallitus totesi, että tenniskentän saneeraus, urheilukentän heittoja hyppypaikat ja liikuntareitistöjen perusparannus toteutetaan sillä ehdolla, että rahoituksessa hyödynnetään mahdollinen valtionavustus. Koekalastuksia pitäisi pystyä tekemään ja selvittämään miten poikaset ovat selvinneet. — Ei näin pian kunnostusten jälkeen voi vielä sanoa juuta eikä jaata. Tässä ollaan Tiittalankoskella.. Osa oli määrärahojen vähentämisiä, osa hankkeiden siirtämistä myöhemmille vuosille. Pertunmaan pilotissa operaattori ja kunta hoitivat tätä asiaa yhdessä. Toiveissa lisäistutuksia Kalatalousneuvoja Harry Härkönen kertoo, että yhteensä reitille istutettiin 4 000 kappaletta yksivuotiaita järvitaimenia. Julkinen tuki kaksi kolmannesta jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Sulkavan Uitonvirran yläpuolista vesistöä kunnostettiin viime talvena ja keväänä. Asetus on tullut voimaan 2.6.2010. Alkujaan summa oli huomattavasti suurempi, mutta hallitus karsi tai siirsi reilun miljoona euroa. Investointeihin varoja Kunnanhallitus päätti investointiohjelmasta, josta aiheutuu ensi vuodelle 1.184.000 euron nettomenot. Tiedetäänkö tässä vaiheessa mitä se tulee maksamaan per talo tai per kesämökki. Keskuskoulun liikennejärjestelyihin varattiin 150.000 euroa. Mikä laajakaistahankkeen tilanne Sulkavalla lopulta on juuri nyt. Suurin menoerä on laajakaistahanke, johon varataan vuosille 20112014 peräti 3,01 miljoonaa euroa. — Minun korviin ei ole kantautunut mitään erityistä istutuksista, uskoisin niiden onnistuneen, kun ne toteutettiin kunnostetuille alueille. Liian suuret investoinnit yhdellä kertaa kasvattavat suotta kunnan velkaa tiukassa taloustilanteessa, sanoi hallintojohtaja Jussi Stoor. — Toivottavasti ensi vuonna. Vuodelle 2011 kunnan kaikkiin investointeihin varataan 1,2 miljoonaa euroa. saatava tuki haetaan jälkeenpäin. — Omasta mielestäni investointiosan suuruusluokka meni nyt jä vita AHDASTA. Esimerkiksi Puumala selviää 8 prosentilla, mutta Joroinen maksaa 33 prosenttia. Kunnanhallitus hyväksyi investointihankkeet vuosille 2011-2014 seuraavin muutoksin: kunnanviraston kalusteista vähennettiin 10.000 euroa, Leppäkujan peruskorjaus siirrettiin vuoteen 2012, ala-asteen akustoinnit ja altaat siirrettiin vuoteen 2012. VESISTÖ KUNNOSSA. Milloin ruvetaan tietämään enemmän. päivänä 2010 Laajakaistaa rakennetaan miljoonilla Investointeihin menee 1,2 miljoonaa OKalle Keränen Sulkavan kunnan vuosien 2011-2014 investoinnit ovat maltillisia. Vuodelle 2011 siihen varataan 685.000 euroa ja kolmelle seuraavalle vuodelle yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Eli vuoden 2011 tuki saadaan 2012 ja samoin menetellään myös jatkovuosien osalla. Kunnista, joiden maksuosuus on 8 prosenttia, on säädetty valtioneuvoston asetuksella kuntien maksuosuuksista laajakaistahankkeissa ja asetus on tullut voimaan 15.4.2010. Toistaiseksi ei ole kyselty Laajakaistahankkeesta eniten Sulkavalla tietää Sulkavan Palvelujen toimitusjohtaja Jukka Partanen. Vielä toistaiseksi ei tuloksista tiedetä muuta kuin että osakaskunnat ovat tyytyväisiä. E — Meillä on ollut lähinnä positiivinen ongelma, kun paikallisilla osakaskunnilla on ollut varattuna istutuksiin rahaa enemmän kuin on ollut järkevää istuttaa. Tänä vuonna käytettiin ensisijaisesti kalastusalueen varoja, ja osakaskuntien — varoja säästeltiin ensi vuodelle, kertoo Harry Härkönen. Juva ja Rantasalmi maksavat 22 prosenttia. Uitonvirran yläpuolelle toiveissa lisää istutuksia Järvitaimenia sopii kunnostettuun vesistöön DOKalle Keränen Uitonvirran yläpuolinen vesistö on kunnostettu ja hanke valmistui viime keväänä. — Teleyritykset maksavat hankkeen kustannuksista vähintään kolmanneksen. Rahoituksen hankinnan — vastuuhenkilöksi kunnanhallitus nimitti vapaaajanohjaajan. — Maakuntaliitossa valmistellaan hakuasiakirjat syksyllä, ja tuki julistettaneen haettavaksi marraskuun lopulla 2010, kun Viestintävirasto toimittaa analyysit alueille. Samoihin aikoihin virtavesille istutettiin tuhansia järvitaimenia. — Varsinkin nyt matalan veden aikaan 4 kunnostuksen onnistuminen punnitaan, eli koskessa pitäisi ; olla matalan veden aikaankin vettä, jos kunnostus on onnistunut. Keskuskoulualueen liikennejärjestelyihin varattiin 150.000 euroa ja hanke toteutetaan siten, että keskitytään liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin, kuten valaistus koulun edustan risteysalueelle, koulukuljetusten ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen. Liikenneja viestintäministeriö on neuvotellut asioista operaattoreiden kanssa jotta kustannukset pysyisivät kohtuudessa, kertoi Jukka Partanen. — Talousarvioon on kuitenkin varattava hankkeeseen kokonaisuutenaan vuosittain uppoava rahamäärä, johon. Osakaskunnat ovat vastuullisia, mutta olemme kyllä auttamassa, sanoo Lasse Hyytinen. Hän kertoo kuntaosuuksien jaosta ja taustoista ja eurojen jaosta ja varautumisesta. Kyseessä on valtakunnallinen laajakaistahanke, jossa rakennetaan nopeat valokaapeliyhteydet eri puolille haja-asutusalueita lähes koko maassa. — Koekalastuksia ei resurssien vuoksi pystytty tänä vuonna tekemään. Kuntien maksuosuus haja-asutusalueiden laajakaistahankkeessa on 8 prosenttia, 22 prosenttia tai 33 prosenttia. — Tuleva operaattori, jos sellainen löytyy, selvittää tämän kuvion. Koulutiellä on välillä ahdasta. Niiden pituus oli 105 millimetriä ja paino 11,23 grammaa. — Viestintävirastolle on toimitettu 27.8.2010 mennessä hankealueiden rajaukset markkina-analyyseja varten kuntien ilmoitusten perusteella seuraavien hankkeiden osalta: Heinävesi, jossa hankealueena kunnan pohjoisosa, Kangasniemi, Mikkeli Juvan suunta, Mikkeli Kangasniemen suunta, Mäntyharju, Puumala, Ristiina sekä Sulkava. oikeaan suuntaan kun sieltä saatiin toista miljoonaa siirrettyä myöhempään ajankohtaan. Maanantaina 8. Kaikkiaan laajakaistaverkostoon uppoaa kunnan varoja noin miljoona euroa. Yksivuotiaita järvitaimenia istutettiin yhteensä 4.000 kappaletta
Seurakunnan ja sittemmin kunnan tehtävänä oli kätilön palkkaaminen ja rokotuksien järjestäminen. Jumalanpalvelusten jälkeen meno oli melkoinen, kun väkeä oli liikkeellä paljon, tavara vaihtoi omistajaa ja toraakin syntyi. Lähimmäisenrakkauden nimissä kirkko otti ajan saatossa huolekseen köyhät, vammaiset, sairaat ja syrjäytyneet. Pitäjänkokoukset saivat lainsäädännöllisen vahvistuksena vuonna 1650 säädetyissä papiston privilegioissa. Ensimmäinen kansakoulu tuli Sulkavalle vuonna 1875. Samalla reissullahan hoidettiin niin maalliset kuin hengellisetkin asiat. Ensimmäisen oman kirkon rakennusvuodeksi mainitaan 1653. Sulkava on ollut kahden papin seurakunta vuodesta 1640 tämän vuoden alkuun saakka. Ruokakurssit ovat olleet suuressa suosiossa valtakunnallisestikin. Kaalinkeristä koverretaan kova kanta pois ja ne kiehautetaan pehmeiksi suolavedessä. Heidän opetustoimensa ansiosta Sulkavalla voitiin vuoden 1725 tienoilla ilmoittaa kirjasta lukijoita” olleen kaikkiaan 118. Taru Leino keitti kolme kaalinkerää, josta syntyi satakunta maistuvaa kaalikäärylettä.. Kuluva vuosi on jo yhdistyksen 64. Se on varsin harvinainen kirkkopiharakennus koko Suomessa. Sulkavalla toimi erityinen piispannimismies pitäen järjestystä yllä kirkonmäellä. Kirkkoherraa avusti kirkkoväärti, joka oli yleensä kappalainen. Kirkon alttarialueen alle hautaaminen kiellettiin uuden kirkon valmistumisvuonna 1822. Tapuli on edelleen Sulkavan vanhin rakennus. — Kyllä se jo lapsena kääryleiden teko opittiin, Taru kertoo. toimintavuosi. Kellotapulin rakensi pälkäneläinen mestari Tuomas Hägert ja hänen kisällinsä Matti Petrell vuonna 1770. Lukkarit, joita on ollut yhdeksän, olivat toimissaan vuosina 1739-1903. Itse käytän lampaan jauhelihaa, mutta kaikki muukin käy. Naisosaston puheenjohtajana toimii kotitalousopettaja ja yrittäjä Marttiina Partanen. Yleinen kansanterveyslaki astui voimaan 1973, jolloin seurakunnat luopuivat terveydenhuollon tehtävistään. Lohikoskelle kirkkoa suunniteltiin jo 1860-luvulla. Tästä on tietoa ainakin vuodelta 1653. — Syyskaali on maukasta ja pehmeätä, talvikaalia joutuu pitempään pehmittämään. — Näin minä teen, mutta muitakin tapoja on. Monipuolista kotitalousneuvontaa Kotitalousneuvonta on aina ollut keskeistä kirkonseudun maaja kotitalousnaisten toiminnassa Sulkavalla. — Laitan etukäteen jo sianlihat uuniin ruskistumaan ja kypsymään. Sulkavalan, kuten tuolloisissa asiakirjoissa sanotaan, ensimmäinen kirkkoherra oli Laurentius Matthieen eli Lauri Matinpoika, joka sai Viipurista valtuudet johtaa uutta kirkkopitäjää. Aiemmasta kirkosta poiketen se oli pohjarakenteeltaan ristikirkko ja mikkeliläisen kirkkomestarin August Sorsan käsialaa. Opettaminen oli merkittävä kirkon tehtävä ja edistyksen mahdollistaja. Kirkkoa korotettiin ja korjattiin perusteellisesti uusin piirustuksin. Niiden avulla on pyritty kohentamaan lapsiperheiden ruokatietoutta, edistämään terveyttä ja helpottamaan arjen hallintaa. Uusi kirkko rakennettiin vuonna 1753 lähes entisen kirkon paikalle. 18.11.2010 N:o 46 Seurakunta täyttää 380 vuotta Kirkolla on ollut aina keskeinen asema pitäjässä O Pirjo Partanen Sulkavan kappelikunta itsenäistyi omaksi seurakunnakseen ja Sulkavan kirkkopitäjäksi vuonna 1630. Mielenkiintoista, että päätoiminen kunnanjohtaja aloitti Sulkavalla vasta 1971, muutamaa vuotta aiemmin kuin se laissa määrättiin. Keitto syntyy sitten nopeasti kaalista, perunasta, porkkanoista ja sipuleista, kertoo Raakel Varonen, joka vihannestilan sesonkiaikaan valmistaa ruokaa isollekin joukolle päivittäin. Jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina reippaasti ollen nyt 150. Sijaintipaikka ei ole tiedossa. Tolpon toimesta vuonna 1853. Ensimmäisestä pitäjäntuvasta, joka lienee eräänlainen kunnantalo, on maininta vuodelta 1663. Terveydenhuoltokin on saanut alkunsa kirkon käynnistämänä. Kirkkokurin ja siveellisyyden noudattamista valvoivat kuudennusmiehet. Heistä nuoria oli 25 ja vanhoja 93. Ensimmäinen varsinainen kanttori oli Yrjö Teittinen, joka aloitti virassaan 1908. Kirkko valmistui 1934. Kirkko kävi kuitenkin ahtaaksi ja uusi, isompi kahtamoinen ristikirkko rakennettiin edellisen kirkon viereen valmistuen vuonna 1822. Eipä se toimenkuva ole vieläkään suuresti muuttunut. Kirjastotoiminto alkoi Sulkavalla 1861 seurakunnan aloitteesta eli sekin on kirkon piiristä alulle pantu. Maamiesseuran puheenjohtaja on vihannesviljelijä Matti Varonen. Jo muutaman vuoden kuluttua kirkossa ilmeni pahoja rakennusvirheitä. — Tällöin muuttui käytäntö, että kirkon edustajat päättivät myös kunnallisista asioista. Aikaa kuluu, mutta uuni hauduttelee herkut loppuvaiheessa omin nokkinensa. Ennen vuotta 1859 lukkareilla oli oikeus toimia rokottajina. Hän vastasi siitä, että kirkon tilit pidettiin *selkiänä” ja kirkon varat tallessa *kircon arcusa”, johon oli *colme luckua ja awainda”, joista kirkkoherran tuli aina **yhden kätkysäns” pitää. Uusittu kirkko valmistui joensuulaisen kirkkomestari J. Nykyisen kirkon valmistuessa edellisen kirkon hirsistä rakennettiin 8-kulmainen hautaholvi 1600-luvulta lähtien ja myöhempienkin aikojen hautojen suojaksi. Kaalikääryleiden lisäksi naiset tekivät monen sorttista kaalisalaattia, kaalipiirakan ja talonväen oman kaalikeiton. Kaalikääryleet olivat pitkään Tarun työpaikan ruokalistalla. Raakel ja Matti Varosen tuvassa saivat kaalin käytöstä monenlaista oppia kirkonseudun maarja kotitalousnaiset. Näissä kääryleissä on hirvenlihaa, kun sitä on talon väellä saatavilla, Taru kertoi. Tästä kirkosta ja sen suunnittelijoista ei ole muita tietoja kuin asiakirjamerkintä. Parin tunnin jälkeen tuoksu on mahtava ja herkku valmis. KERÄ KYPSYY. Kappalaisia on ollut 23. ' — Jo 1600-luvulla opittiin rippikouluissa kristinuskon ohella myös lukemaan. Pehmenneistä kaalilehdestä koverretaan lehtiruotoa vähän pois käytetään täytteeseen ja lehdet täytetään suolalla ja pippurilla maustetulla jauheliha-riisi-sipuliseoksella. Tavoitteena on avata omat nettisivut, joilla tiedotetaan toiminnasta ja tapahtumista. Kirkkopitäjän hallintoa ja asioita johti 1600-luvulla kirkkoherra. Kokouksia oli kahdenlaisia; niitä joihin *seuracunda yhteisest” kokoontui ja suppeampia kirkkoneuvoston kokouksia. Seurakunnan ja kunnan hallinnolliset asiat erotettiin toisistaan vuonna 1865, jolloin valtakunnallinen asetus tuli voimaan. Pellille riviin ja pinnalle siirappia ja vaikka vähän kermaakin. Kotimaisen puhtaan ja turvallisen ruuan sekä lähiruuan puolesta kampanjoidaan jatkuvasti. Kirkonhallinnosta tuli myös paikallisen itsehallinnon edistäjä. SULKAVA Maaja kotitalousnaiset kävivät kaalien kimppuun Monipuolinen kaali on vuoden vihannes 2010 OPirjo Partanen Tapiola-yhtiöiden pääemäntänä toiminut Taru Leino on kääräissyt yhden jos toisenkin kaalikääryleen niin töissä kuin kotikeittiössä. Uusi kirkko sadan vuoden välein Sulkavalla oli ollut kirkko jo ennen kirkkopitäjän perustamista eli tuolloisen Säämingin seurakunnan litlahden neljänneskunnan aikana. Sulkavalla vetkuteltiin, ja täällä ero tapahtui vasta vuonna 1871. Katovuosina huolehdittiin nälkäisistä ja vaivaisista kuten nykyisin lamaja taantuma-aikoina, kertoo eläkkeellä oleva seurakunnan diakoni ja matkailuopas Pirjo Toivonen. Sihteerin tehtäviä hoitaa pitkän puheenjohtajakauden = jälkeen Mirja Lignell, jonka tehtävänä on myös järjestön tiedottamisen kehittäminen. Suunnittelija oli italialaissyntyinen intendenttikonttorin päällikkö Charles Bass ja rakentaja Matti Salonen. Kirkko on ollut edelläkävijänä monessa. Ruskistetaan molemmin puolin 250 asteessa ja ladotaan vuokaan hautumaan. Uraa uurtavaa työtä lukutaidon opettamisessa tekivät muun muassa veljekset Klas ja Aron Molander, kirkkoherra ja kappalainen isonvihan jälkeen. Moni kunnan nykyään hoitama asia on kirkon käynnistämä. Rahastonhoitaja on Irma Tiippana. Taru ei pidä ruokaa kovinkaan monimutkaisena. Vasta seurakunnan 300-vuotisjuhlavuonna 1930 päätettiin rakentaa 400-500 hengen tiilikirkko Lohikoskelle. Kaikkiaan 22 vakinaista kirkkoherraa on palvellut seurakuntaa ja useimmat ovat toimineet virassa pitkään. Kirkko oli edelläkävijä monessa Kunnallinen edistys on kulkenut kirkon kautta. Vasta väen runsaan lisääntymisen myötä ne jäivät pois
Järjestötyö alkoi käydä hänelle raskaaksi, ja anoppi *määräsi” minut sihteeriksi vuonna 1986, kertoo Mirja Lignell, jolla järjestövuosia on takana jo 25. Järjestön ja maaseudun kehittäminen ovat hänelle tärkeitä. Sulkavan seurakunnan 380vuotisjuhla 1. Ja toivon mukaan toimii yhä edelleen. — Jäsenmäärä on lähes kolminkertaistunut. Mirja ja Osmo Lignellin Harakkamäen tilan 100-vuotiaan päärakennuksen mittavaan kunnostusremonttiin löytyi myös suunnitteluapua omasta neuvontajärjestöstä. Opinnot loppuun aikuisiällä Rahkolassa opintien aloittanut Mirja on oiva esimerkki eteenpäin pyrkivästä ja työlleen omistautuneesta maaseudun naisesta. Jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että mukaan on saatu nuoria jäseniä ja lapsiperheitä. Suurimmillaan seurakunta oli sotien jälkeen 1950-luvulla, jolloin asukkaita oli yli 7000. Kirkko on toiminut ylilyönneistä huolimatta ihmisten parhaaksi niin kuin historia sen osoittaa. Omalla innostuksellaan ja tarmokkuudellaan hän on vetänyt toimintaan mukaan suuret osallistujamäärät. Täällä on ollut hyvä elää ja olla. Lorenz Röösin ainutlaatuiset tiluskartat on ikuistettu myös seurakuntatalon kauniiseen lasimaalaukseen. — Kirkko, seurakunta, on vuosisatojen saatossa ja historian eri vaiheissa ollut yksityiselle ihmiselle perusturvan paikka; lohdun, voimaantumisen ja toivon paikka. — Kuvittelin tekeväni tutkielman emännän työn ohessa, mutta toisin kävi. Puheenjohtajana Mirja teki mittavan työn vuosina 1989-2009. Vuonna 1645 eri kyliä oli 32 ja kolme yksittäistä verotaloa. adventtisunnuntaina 28.11. Järjestössä pitää Mirjan mielestä olla kaikenlaisia ja kaikenikäisiä jäseniä. — Valtakuntien raja-alueilla asustaminen on tehnyt sulkavalaisista taipuisia ja tilanteen nopeasti hoksaavia sekä tilanteen iset kirkkoherrat ika) m yin 1630-1636 1638-1663 1663-1680 1682-1720 1722-1745 1748-1776 1780-1789 1791-1810 1812-1824 1827-1842 1843-1853 1855-1886 1888-1902 1904-1924 1926-1942 1944-1959 1960-1964 1966-1977 taaksekin näkeviä ihmisiä, Toivonen toteaa. — Järjestötyö on yhteistoimintaa. — Minusta nimien säilyminen kertoo siitä, että ihmiset ovat juurtuneet tänne vahvasti. Seudulle on juurruttu vahvasti Seurakunnan väkiluvusta perustamisen aikaan ei ole löytynyt tietoja. Sitä se on vieläkin. Näin vuoden naista luonnehditaan valintaperusteissa. Tammikuussa 2008, kolmen vuoden uurastuksen jälkeen, gradu oli valmis ja hyväksyttiin arvosanalla erinomainen. Tehtiin navettaremontti ja perhe kasvoi neljällä pojalla. Ne ovat jääneet mieleeni ja olleet ohjenuoranani, kertoo Mirja. Pitkään tullaan varmasti vielä käyttämään myös puhelinta, kirjeitä ja paikallislehtiä. Mirja Lignell on toiminut aktiivisesti järjestötyössä perheen hoidon, maatilan töiden ja opiskelun ohessa.. Jokaisen viljelijän kädenjälki näkyy hänen mukaansa maisemassa maamerkkinä: komeat pihapuut, hyvin hoidetut, avarat peltonäkymät ja rakennukset. Nykyään hän toimii yhdistyksen sihteerinä. — Maaseutu tarvitsee tekijänsä. Monet silloiset sukunimet ovat yhä edelleen käytössä ja yhdeksän niistä on paikkakunnan 30 suosituimman nimen joukossa (julkistettu 29.10.2010). Ne ovat Partanen, Ruottinen, Auvinen, Mikkonen, Seppänen, Sinkkonen, Kontiainen ja Kaartinen. Jälkipolvikin tarvitsee harkinta-aikaa. Odotan aikaa, jolloin maanviljelys on arvossaan ja maaseudulla asuminen arvo sinänsä, toteaa Mirja Lignell. SUIKAVA 18.11.2010 N:o 46 5 KARTTA TALLESSA. ANSAITTU TUNNUSTUS. Joskus on toki lopetettava ja entisestä luovuttava, mutta ihan > vielä ei aika ole kypsä. Tiedottamisessa ollaan uusien haasteiden edessä. Maailma muuttuu ja ihmisten mieli myös. Omassa toiminnassaan Mirja pyrkii katsomaan aina kohti tulevaa. Pakarainen Lauri Ahva Kalervo Seppänen Eino Mankinen Taisto Salmenkivi | <> Helena Hirn 3 W Erkki J 1 Kpagnen ovat olleet silloin täällä asuneiden ja maata omistaneiden ihmisten nimiä ja kulkeneet sieltä melkein sellaisenaan tänne saakka. Myös Sulkavalla. Yli 3000 tuhannen asukkaan päästiin vuonna 1793. Kirkkopitäjäksi muuttumisen yhteydessä Sulkavasta tuli alueeltaan ja rajoiltaan se Sulkava, jona se vähäisiä rajantarkistuksia ja vuosien 1743-1809 välistä poikkeustilaa lukuunottamatta on tuon jälkeen ollut. Luotettavat tiedot kylistä, taloista ja tiluksista perustuvat maanmittari Lorenz Röösin vuonna 1645 laatimiin ainutlaatuisiin tiluskarttoihin. Mirja Lignell on vuoden 2010 Maaja kotitalousnainen Anopin ansiosta mukaan järjestötoimintaan O Pirjo Partanen Sulkavalainen maitotilan emäntä ja filosofian maisteri Mirja Lignell on valittu vuoden 2010 Etelä-Savon Maaja kotitalousnaiseksi. Juhlajumalanpalvelus klo 10.00 Sulkavan kirkossa ja sen jälkeen juhla ja kirkkokahvit seurakuntatalolla. Vanhempien poikien saatua lakkinsa Mirja alkoi suunnitella opintojensa loppuun saattamista. — Koska oma tilamme on taajaman tulotien varressa, on maisema hyvin tärkeä. — Anopin ansiosta tai syystä olen lähtenyt toimintaan 1980luvulla' mukaan. — Mielenkiintoista on, että useimpien kylien nimet ovat olleet käytössä jo 1500-luvulla. Niitä ovat Halttula, Hasula, Heikkurila, Hintsala, Kaartila, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Maarala, Partala, Pulkkila, Ruottila, Seppälä, Sipilä, Tannila, Tunnila, Väätälänmäki ja Yliselän Auvila, kertoo Pirjo Toivonen. Viiden laudaturin ylioppilas aloitti suomen kielen opinnot Jyväskylän yliopistossa ja jatkoi opintoja graduvaiheeseen saakka hoitaen viikonloppuisin navettatöitä Harakkamäellä. Ne Seurakunnan vakina Laurentius Matthiae (Lauri Matin) Ericus Georgii (Eerik Yrjönpoika) Claudius Samuelii (Klaus Samulinpoika) Molander Andreas Claudii Molander i Claudius Andreae Molander Gustaf Lindblad Kristian Herman Carlguist Karl Stenius Berndt Johan Gadd Jakob Fredrik Neovius Gustaf Vilhelm Viksten Klas Molander Ludwig Alexander Wennerström Fredrik Eliel Cleve Otto Hj. Vuonna 1743 asukasluku oli 1470 henkeä. Nyt on tarvis opetella nettisivujen tekoa ja sosiaalisen median käyttöä. Järjestö on kehittynyt 25 vuoden aikana pitkin harppauksin. Mirja Lignell on aktiivinen ja idearikas maaseudun nainen. Eläminen Ruotsi-Suomen ja Venäjän vallan alla pitkään on Pirjo Toivosen mukaan jättänyt seutukuntaan jälkensä. Kirkon työmuodot ovat ajan saatossa muuttuneet pyhiä toimituksia lukuunottamatta mutta ihmiselämän eri vaiheissa ja tilanteissa kirkko ja sen jäsenet pyrkivät toimimaan seurakunnan Herran esimerkin mukaan ja siinä ajassa, mitä kulloinkin eletään, pohtii Toivonen. Mielestäni se on osoitus siitä, että järjestössämme ovat arvot kohdallaan ja että on pysytty mukana ajan haasteissa. Paljosta olisimme paitsi, jos kirkko ei olisi ajallaan asioihin tarttunut. 1980-luku oli maatilalla kasvun aikaa. Valinta julkistettiin lauantaina Pieksämäellä pidetyssä Etelä-Savon Maaja kotitalousnaisten piirikeskuksen edustajakokouksessa. Omaan työhönsä karjatilan emäntänä Mirja on ammentanut paljon tietoa järjestön kursseilta ja koulutuksesta. Tärkeä maaseutumaisema Mirjan sydäntä lähellä ovat myös elävän maaseutumaiseman ja sen vanhojen perinteikkäiden rakennusten vaaliminen. Maisemahoidonneuvoja Maija Hämäläisen mukaan viljely on parasta maisemanhoitoa. Vain kuutta vuotta myöhemmin vuonna 1779 asukkaita oli jo 1708
Paikoitellen hyviinkään kesäkorjuuleimikoihin ei tule tarjouksia kaikilta puunostajilta. Molemmat mummolat olivat taiteilijalla vielä 1950-luvulla Sulkavalla. s a a n MAISEMA VÄLIMERELLÄ VUONNA 2005. Parkkinen maalaa mielellään ulkona, jos olosuhteet vain sallivat. Ensi vuoden alku tulee olemaan hiljainen verohuojennusten loppumisen vuoksi, sanoo toiminnanjohtaja Petri Pajunen Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savosta. — Myrskypuista on korjattu arviolta 60 70 prosenttia. Usein käy niin, että aloitan vaaleilla väreillä, mutta sitten ne muuttuvat voimakkaammiksi punaisiksi ja keltaisiksi. Alkuperäiskulttuurit kiinnostaMUISTOJEN UITONRINNE. Eli paljon tarinoita liittyy minun Sulkavaani. Toimihenkilöiden, yrittäjien ja metsureiden työpanos on keskitmetsänomistajille seuraavan tiedotusja keskustelutilaisuuden myrskyalueiden uudistamiseen ja metsävakuuttamiseen liittyvistä asioista tulevana talvena.. Aidinäidin luontainen värisilmä näkyi sukankudonnassa. — Intiaanit ovat aina kiinnostaneet minua. Eija Parkkinen on ta maisemaa. Myös sulkavalainen maisema kiinnostaa. Maisemat ja vahvat värit Sulkavan näyttely *Kumma lintu ja Outo poro” koostuu Parkkisen töistä eri aikakausilta. — Minusta kädentaito on pohja taiteelliselle tekemiselle, Parkkinen sanoo. — Tällä paikkakunnalla on iso henkinen anti minulle ja tänne on aina mukava tulla jo katsomaan maisemia. Niin akryyli-, öljyvärikuin temperaväritkin ovat käytössä. — Maisema kiinnostaa minua ja se saa helposti lisää väriä maalatessa. Sulkava on minulle mummoloiden ja tarinoiden Sulkava, toteaa tiistaina Sulkavan kirjastossa näyttelyn avannut kuvataiteilija Eija Parkkinen. 6 18.11.2010 N:o 46 Taiteilijan juuret Sulkavalla Eija Parkkinen maalaa vahvoilla vareillä OPirjo Partanen — Äitini on asunut Uitonrinteessä lapsena ja se talo on edelleen olemassa. Tunteen mukaan ne muuttuvat. Myös viimeisempien tarjousten hintataso on ollut hieman laskeva, kerrotaan Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savosta. Hän on osallistunut myös yhteisnäyttelyihin ulkomailla. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt ovat myrskyyn liittyvän puunkorjuun ja vakuutusarvioiden laadinnan seurauksena edelleen hyvin varattuja ja kiireisiä, Tämän vuoksi metsänomistajilta toivotaan tässä tilanteessa malttia, vaikka metsäasiantuntija ei pystyisi heti vastaamaan yhteydenottoihin. Tekniikan Parkkinen valitsee usein aiheen mukaan. Sulkavalaista maisemaa kallioita, saaria ja vettä toivoisin voivani maalata tulevaisuudessa enemmänkin. Eija isä Olli Parkkinen oli Kymiyhtiön metsätyönjohtajana Lohilahdella ja harrasti hiihtoa. Talvileimikoissa tilanne on ollut samankaltainen. Myrskyn vaikutukset näkyvät myös muiden työlajien toteutusten viivästymisenä. Parhaillaan hän työskentelee Kaartilankoskella ja valmistelee taiteen tohtorin väitöskirjaansa Aalto-yliopiston taideteolliselle korkeakoululle. Taimikonhoitoja, maanmuokkauksia, pystyssä olevien leimikoiden korjuuta ja tilakäyntejä siirtyy myrskyn seurauksena ensi vuodelle. — Mummot soutivat Kuumille kiville pesemään mattoja ja keittivät kahvia siellä. Arvion mukaan talveen mennessä 80 prosenttia puusta saadaan korjattua ja korjuuta jatketaan ensi keväänä kuituvaltaisilla kohteilla. — Toivottavasti puuta myös ostetaan aktiivisesti. Kädentaitoa suvussa siis on ollut. Myrskyalueella kiireet jatkuvat Puunkorjuu myrskyalueella jatkuu edelleen vilkkaana ja metsänomistajilta toivotaan malttia. Tarjousten saanti on muuttunut nihkeämmäksi aivan viime aikoina. Verohuojennuksen edellytyksenä on, että puukaupparahojen tulee olla tilillä vuoden 2011 loppuun mennessä, joka on syytä tiedostaa puukauppaa tehtäessä. — Tilanne on hyvin poikkeuksellinen tuhon laajuuden vuoksi. Puukauppa tasaantuu vähitellen Myrskyalueella puunkorjuu jatkuu vilkkaana Kesän myrskytuhojen vauhdittama puukauppa alkaa osoittaa paikoitellen jo hiipumisen merkkejä. Lapin värit ja pohjoisen mytologia eläinhahmoineen ovat ehkä tarttuneet enoni luota Ivalosta minuun. Syksyn puukaupan vilkkain huippu lienee ohitettu. Vuonna 2007 Sulkavan Suursoutujen 40-vuotisjuhlan yhteydessä hän piti lasten kaarnavenetyöpajan. Toivottavasti ostajia riittää Metsänomistajat ovat tarjonneet puuta aktiivisesti myyntiin. Aidinisä Toivo Tirronen oli suksenja hevosenlänkientekijä. Vahvat värit, kasvokuvat ja maisemat ovat vahvasti esillä. Tämän vuoden loppuun mennessä tehtäville puukaupoille saadaan 25 % verohuojennus. Yksityisnäyttelyitä Parkkisella on ollut muun muassa Mikkelin Taidemuseossa ja Porvoon taidehallissa. vat Parkkista. Takaisin Suomeen muutettuaan Parkkinen on asunut pääkaupunkiseudulla ja pitänyt taidekursseja niin lapsille kuin aikuisillekin. Kalliomaalaukset kiinnostavat myös minua ja niitä olen käynyt tutkimassa täällä Sulkavallakin. — Lukion jälkeen lähdin Tukholmaan kieltä opiskelemaan ja onnistuin pääsemään siellä Taideakatemiaan, josta valmistuin kuvataiteilijaksi vuonna 1988. Isänäiti asui Telakanavalla ja äidin vanhemmat kirkonkylässä.. Osto on valikoivaa. Myös grafiikkaa on syntynyt. "Kumma lintu ja Outo poro” taidenäyttely Sulkavan kirjastossa 16.11.-6.12.2010 kirjaston aukioloaikoina. Sieltä Eija Parkkinen lähti Taidelukioon Savonlinnaan. Vanhemmat muuttivat työn perässä 1950-luvulla Juvalle. Työhuone on ollut Helsingissä, mutta hän toteaa pystyvänsä maalaamaan siellä missä on valoa ja tuuletus kohdallaan
Kirkkokuoro ke 24.11. klo 18 Lähetystuvassa. Sururyhmä to 25.11. Syyspuolen päättävällä kierroksella SU-41 kohtaa savonlinnalaiset Dream Teamin ja SaVan. Raamattuluento ke 1.12. pelataan Mäntyharjulla. klo 14.30 srk-talossa. Esityslista on nähtävissä sairaanhoitopiirin kotisivuilla www/isshp.fi Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän keskushallinnossa, Savonlinnan keskussairaalan F 1-rakennuksen 6. klo 13 Eine Kososessa, Lohilahti. Arvonta. klo 9-12 Lähetystuvassa. 29.11. Tess. 015-471 056, tai kirkkoherra, p. Kela Haku päättyy 7.1.11 1115.4 Urologista syöpää sairastavien kurssi. klo 15-17 Lähetystuvassa. 7:9-10,13-14; 2. Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Kerhossa 22.11. DIAKONIA: Seurakuntakerhot: pe 19.11. Nuorten musiikkiryhmä ke 24.11. adventtisunnuntain messu su 28.11. Lohkon ensimmäiset ottelut pelattiin sunnuntaina 10. klo 13 Lohirannan vanhustentalon kerhohuoneessa. Ilmoittautuneille lähtö Ilonan pihalta klo 8.50. klo 15 keskuskoulun salissa. klo 10 Sulkavan kirkossa. NUORET: Sirkuskerho ma 22.11. Ilmoittaumiset 7.12. 19.11. klo 18 A-klinikalla (Pihlajavedentie 6, B-rappu, Savonlinna). Kela Haku päättyy 16.3. ) Sulkavan Martat: ma 29.11. Kolehti Suomen Karmel-yhdistys ry:lle. Ensimmäisessä ottelussa SU:n Joonas Litmanen teki ensimmäisen ja viimeisen maalin. Isänpäivänä SU:n joukkueessa pelasivat Janne Dillström, Kalle Hytönen, Ville Hytönen, Ari Kankkunen, Ville Laitinen, Joonas Litmanen, Mikko Makkonen, Ossi Musakka, Eero Nykänen, Samuli Simpanen ja Asko Toropainen sekä maalivahdit Matti Liukkonen ja Pyry Ahonen. 25:31-46), toimittaa pastori Erja Kalpio, kanttorina Reija Broman. klo 16.00-17.30 kansalaisopistolla. Sulkavan Urheilijat -41 osallistuu kauden 2010-11 salibandyn 5. Mikkelistä, Joroisista, Mäntyharjulta ja Savonlinnasta. 040-540 6738. klo 9.30-11 srktalossa. klo 10 Sulkavan kirkossa, Tuomiosunnuntai, aihe "Kristus, kaikkeuden Herra” (Dan. Askartelupiiri ke 24.11. Kela Haku päättyy 11.2 1620.5 Ruuansulatuselinten syöpää sairastavien kurssi. klo 911 Lähetystuvassa. TILAUSHINNAT VUODELLE 2011 Vuosikerta: 55,euroa/vsk Kestotilaus: 50,euroa/vsk Eurooppa: 65,euroa/vsk Muu maailma: 70,euroa/vsk PAINOPAIKKA: LEHTISEPÄT Pieksämäki -2010 Seurakunta Jumalanpalvelus su 21.11. 015-471 544 avoinna: ma-to klo 9-15, pe 9-12 Sähköposti:sulkava.lehti G co.inet.fi Postiosoite: Uitonrinne 18, 58700 Sulkava Konttori: (tilaukset, laskutus, levikkihuolto) avoinna: ma-to klo 9-15, pe 9-12 HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään tiistaina klo 12.00 mennessä. Alueen joukkueet ovat jaettu kolmeen kymmenen joukkueen lohkoon, joissa pelataan kaksinkertainen sarja käsittäen yhteensä yhdeksän ottelua joukkuetta kohden. kerhossa vierailee sosiaalijohtaja Sanna Hämäläinen (edunvalvonta, hoitotestamentit, takuueläke ym. klo 1314.30 Lohirannan vanhustentalossa. divisioonan kilpasarjaan, tarkalleen Kaakkois-Suomen alueen lohkoon numero 43. Nuortenilta ke 24.11. klo 18 Sulkavan kirkossa. TULEVAA: 1. 1418.2.Virkistys -kurssi syöpään sairastuneille. klo 14 Kaipolan koulussa. Rovastikunnallinen kehitysvammaisten kirkkopyhä Rantasalmella su 21.11.. Tarkoitettu sinulle, joka koet neuvottomuutta läheisesi päihteiden käytöstä tai haluat keskustella samanhenkisten ihmisten kanssa. SU:n kanssa samassa lohkossa on joukkueita mm. Kokouksessa käsiteltävänä olevat asiat julkaistaan sairaanhoitopiirin virallisella ilmoitustaululla. Tuokaa ohjelmaa. 2011 Imatran Kylpylässä: 711.3 Rintasyöpää sairastavien parikurssi. mennessä 040 7287905. vapaa ohjelma, laulua, keskustelua ja kahvia. klo 18 Lähetystuvassa. Lähetyspiirit: ti 23.11. Tervetuloa kaikki Yhteisvastuutapahtumien ja -tilaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta kiinnostuneet. MUSIIKKI: Musiikkiperhekerho to 18.11. MUUTA: Israel-rukousilta to 18.11. Päihdeläheisten ilta 25.11. Ottelu päättyi SU:n 5-3 voittoon. ti 14.12. klo 18 Immosessa, Kitusenkuja 3. Koululaisten toimintakerho ke 24.11. Ensimmäisen ottelun maaleista vastasivat Joonas Litmanen kahdella osumallaan, Mikko Makkonen, Ville Hytönen sekä rangaistuslaukauksen onnistuneesti upottanut Samuli Simpanen. päivään asti kestävä joulutauko, 9.1. Tervetuloa kaiken ikäiset kokeilemaan ja kuuntelemaan! SULKAVA TORSTAISIN ILMESTYVÄ KOTISEUTULEHTI Päätoimittaja: Kalle Keränen Toimitus: Pirjo Partanen Toimitus ja ilmoitukset: Uitonrinne 18 58700 Sulkava puh. Rukouspiiri su 21.11. marraskuuta Savonlinnan OKL-hallilla pelatulla kolmannella ottelukierroksella Sulkava voitti savonlinnalaiset SUTD:n lukemin 5-1 ja TT-Starsin 8-4. Vietetään seurakunnan 380 v. SU-41:llä on koossa seitsemän pistettä kuudesta ottelusta: kolme voittoa, yksi tasapeli sekä kaksi tappiota maalierolla 31-27. mennessä khranvirasto, p. klo 14.30 srktalossa. Ilm. Kyyti järjestetään tarvittaessa. Tiedustelut kursseista ja muusta toiminnasta. Vietetään Karmel-yhdistyksen kirkkopyhää, jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit srk-talossa. Lisäksi joukkueeseen kuuluvat Panu Musakka, Janne Kansanoja, Heikki Viinanen, Pasi Partanen ja Mikko Kemppainen./ AK Tapahtumat SAIMAAN SYÖPÄ YHDISTYS RY: Savonlinnan neuvontapalvelu/TIETOA-TUKEA-TOIMINTAA: SYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN KUNTOUTUSKURSSIT kevät v. Toisella ottelukierroksella sunnuntaina 24. TT-Starsia vastaan maalitalkoisiin osallistuivat Joonas Litmanen ja Asko Toropainen tekemällä kolme maalia eli puhtaan hattutempun mieheen sekä kerran onnistuneet Ville Laitinen ja Mikko Makkonen. Savonlinna 12 päivänä marraskuuta 2010 Anja Kuuramaa kuntayhtymävaltuuston puheenjohtaja W OPISTO 1900-luvun suomalaisia vaikuttajia -luentosarjan luento Toivo Kärki suomalaisen sielun soittaja to 18.11. Illan teema: Tunteva sydän. juhlaa, ennen messua klo 9.30 kirkossa kirkon ja seurakunnan esittely, messun jälkeen kirkkokahvit ja juhla srk-talossa. Adventtimyyjäiset pe 26.11. HARTAUDET: to 18.11. klo 12.30 Päiväkeskus Ilonassa; pe 26.11. lokakuuta Mäntyharjulla SU voitti Kangasniemen Kapa-51:n 9-5 ja hävisi isäntäjoukkue MäVi:lle 33 Isänpäivänä 14. Annelle ti 23.11. Tervetuloa jouluiseen yhdessäoloon! Kunnalliset ilmoitukset SAIMAA-SIIKAJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN VOIMAANTULO Saimaa-Siikajärvi rantaosayleiskaava on tullut voimaan lukuun ottamatta tiloja: Luotoperä 768-406-3-23, Auvila 768-406-3-32 EO ja LV-1 alueiden osalta, Leini 768-417-19-2, Annikinniemi 768424-2-36, Korpela 768-432-3-69, Voipaisranta 768-432-3-201, Jussinranta 768-432-3-202, Villa Kamphuis 768-432-3-421, Leiniinniemi 768-434-15-1, Kaistale 768-437-8-5, Kiistala 768-43715-0, Eetu 768-437-15-1, Tenhola 768-437-15-2, Papinsalo 768437-16-0 ja Viitaranta 768-437-18-0. klo 12 Kaartilankosken ent. Rakeisten raamattupiiri ti 23.11. Lauantaina 27. Kuollut: Salme Cesilia Auvinen, 96 v. LAHETYS: Lähetyksen aamukahvi ja kirppis to 18.11. Diakoniapäivystys ma 29.11. Ilm. klo 14 srk-talossa. mennessä, p. 18.11.2010 N:o 46 7 VAUHDIKASTA PELIÄ. Lähtö torilta klo 15.30. klo 15 Lähetystuvassa. klo 13 Lähetystuvassa, vierailijana uusi nimikkolähetti Esko Helenius; ke 24.11. koulussa. ma-pe klo 8.3014 p-015-273 182. Fuzzy trion musiikkiesitykset klo 11, 12 ja 13. Messun jälkeen lounas ja päivätilaisuus Kirkkorinteellä. klo 18 srk-talon nuorisotilassa. 1:3-10; Matt. YHTEISVASTUU: suunnittelupalaveri pe 26.11. tyvät asiat. Marttailta Lähetystuvalla klo 18. Pieni liekki to 18.11. Sulkava-lehden JOULUNUMERO. Tervetuloa tutustumaan harmonikkoihin harmonikkanäyttelyssä esittelijänä harmonikan soiton tohtori Pasi Hirvonen RaJuPuSu-opiston musiikinopettaja Oiva Auviseen la 27.11.2010 klo 10-14 Sulkavan kunnanviraston yhteispalvelupisteen aulaan. Pikkujoulu Maatilamatkailu Höökissä klo 16. 0400-253 874. Sulkava 18.11.2010 SULKAVAN KUNNANHALLITUS sf: SOSTERI Keskussairaalantie 6 57120 Savonlinna Puhelin (015) 527 2000 www.isshp.fi KUULUTUS Kuntayhtymävaltuuston työjärjestyksen 2 8:n mukaisesti ilmoitetaan, että Itä-Savon sairaanhoitopiirin KUNTAYHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS pidetään tiistaina 30.11.2010 alkaen kello 10.00 Savonlinnan keskussairaalan C-salissa (C-rakennus). Ei kurssimaksua. klo 16 srktalossa. marraskuuta Mikkelissä pelattavan seuraavan kierroksen myötä vuorossa on tammikuun 9. RAY Haku päätyy 7.1. lokakuuta Pieksämäellä, otteluista tuloksina 5-5-tasapeli joroislaisen Kuwait Oilersin kanssa ja 1-7-tappio Pieksämäen Pisaba 2:lle. kerros, perjantaina 10.12.2010 klo 8.00-15.45
Uitot loppuivat Uitonvirralla 1960-luvun puolivälissä. päivänä 2011. Kilpasarja on kunnallisten joukkueiden välinen. Kapeilla ylävesireiteillä näitä oli paljon Uitonvirran kautta Saimaaseen päättyvällä monihaaraisella reitillä. Tämä olisi karsinut piirin parhaita hiihtäjiä maankuntaviestistä pois, toteaa kilpailunjohtaja Esa Repo. Peltikattoinen katos lipui hitaasti ja arvokkaasti kohti Alanteenselkää. Lisäksi henkilöt, jotka ovat syntyneet kyseissä kunnassa, voivat olla mukana. Sitä ennen joka kevät uittoihin osallistui satoja pitäjäläisiä uittojen valvonnasta vastanneista uittopäälliköistä keskenkasvuisiin poikiin asti.. Niputustekniikka keksittiin 1890-luvun alussa. Hän sanoi lähteneensä liikkeelle juuri silloin, koska sää oli mitä mainioin kirkas ja aurinkoinen. Kilpailussa palkitaan kolme parasta joukkuetta ja jokaisen osuuden kolme parasta hiihtäjää. Katos liikkui veneellä CI Kalle Keränen Kesän ja vuosien ja vuosikymmenten mittaan Uitonvirtaa alas ovat seilanneet niin tukit kuin tukkijätkätkin. 8 18.11.2010 N:o 46 . Se taisikin olla syksyn viimeisiä kuulaita ja kirkkaita päiviä ennen lumia. Lähes yksinomaan puroja jokiuittoja tehtiin Sulkavalla jo 1700-luvulta lähtien ja paikallisten sahojen tarpeisiin. klo 13.00-15.00 Lihavälitys H. Edestakainen Alanteentiellä ajelu paljasti, että venekatos olikin tankkaustauolla Stl:n rannassa. ry, Sulkavan Tarmo ry, Sulkavan Naisvoimistelijat ry, Lohikosken Kisa-Veikot ry, Tunnilan Lento ry, Sulkavan seurakunta, Sulkavan liikuntahalli, SPR:n Sulkavan osasto ja alakoulun 4. Pitäähän menovettä olla, olipa alla miläinen ajoi Mercury-veneellään Sulkavan SU'4/ q Urheilijat ry susomavvanmus SYYSKOKOUS ke 24.11.2010 klo 19.00 Sulkavan Osuuspankilla Johtokunta klo 18.30 Tervetuloa PALVIAUTO Sulkavan torilla pe 19.11. Tsemppi-/haastesarjassa palkitaan kaikki osallistujat paikallisella käsityötuotteella sekä osallistujien kesken arvotaan muita tavaraja tuotepalkintoja. Viestiin voivat osallistua alueella vakituisesti asuvat ja kilpailuajankohtana Vanha vesireitti "Vuosien 1860-2000 Sulkava" -historiateos kertoo, että tärkeän osan raakapuun kuljetuksista muodostivat uitot. Tervetuloa! Hallitus Sulkavan JHL os 658 tarjoaa jäsenille perinteisen * JOULUATERIA Lounaskahvila Marttiinassa pe 3.12.2010 klo 18.00 Ei jäsenet 26 € Ilmoittautumiset 26.11. luokka. — Tammikuun lopussa järjestetään hiihdon SM-kilpailut Vöyrissä. Kilpailun järjestelyistä vastaavat Sulkavan kunta, Sulkavan Palvelut Oy, Sulkavan Urheilijat -41 — lainen uiva telakka tahansa. Hän kertoi, että katoksella ajelu kirkonkylältä Vekaransalmeen vie noin tunnin ja 20 minuuttia. Erilaisia kulkuneuvojakin on virta mennessään kuljettanut. Sulkavan työväenyhdistys ry:n SYYSKOKOUS su 28.11.2010 klo 15.30 Työväentalossa Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Eläkkeellä oleva laivuri Martti Hämäl venekatoksen talveksi Vekaransalmeen. 0400 893605 ja vapaaajanohjaaja Vilho Pekkarinen p. Kilpailu hiihdetään Sulkavan keskuskoulun läheisyydessä niin sanotussa Koppelonmäen maastossa. Lipponen, 040-7781184 SPR:n Sulkavan osaston SYYSKOKOUS to 25.11.2010 klo 18.00 Tietorinteellä Hallitus kokoontuu klo 17.30. Laiturilla selvisi, että venekatosta siirsi eläkkeellä oleva laivuri Martti Hämäläinen. Myllyjä pyörittäneiden koskien ohi puut uitettiin padolta kosken alapuolelle rakennettuja erityisiä tukkirännejä pitkin”, tietää historiateos. mennessä Marittalle p. Hiihtostadion sijaitsee nuorisotila Etelävintin takaisella pellolla lähellä Sulkavan liikuntahallia. — Vien katoksen mökille Vekaraan. Mittavassa urheilutapahtumassa ovat mukana kaikki kunnan urheiluseurat, monet yhdistykset ja muut yhteistyötahot. Hallitus kokoontuu klo 15.00 Tervetuloa! Hallitus Sulkavan Sydänyhdistys ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS ke 24.11.2010 klo 16.00 Sulkavan terv.keskuksen kokoustilassa Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Piti oikein vilkaista uudelleen, että mikä se siinä menee. Tervetuloa! Hallitus Maakuntaviesti hiihdetään Sulkavalla Kilpailun päivämäärä vaihtui helmikuulle Suur-Savon 67. henkikirjoilla olevat henkilöt. Yksi hauskimmista sattui silmään marraskuisena iltapäivänä, kun laivuri Martti Hämäläinen kuljetti venekatostaan. Kameranhakumatkalla venekatos katosi. Eikun äkkiä takaisin työmaalle kameraa etsimään. Alkuperäinen päivämäärä 30.1.2011 vaihtui päällekkäisten kisojen vuoksi helmikuulle. Uitonvirralla kun lasketteli vastaan aito venekatos! Sen sisällä oli kunnon moottorivene ja kuljettaja. Kutsumme maanvuokraajat ja alueella asuvat perheineen HIRVIPAISTILLE si Seppänen Duo Linkolan Erä. Mikä ihme. Maakuntaviesti kilpaillaan yhdessä kahdeksan osuuden kilpasarjassa. Tietoa myös osoitteessa www.sulkava.fi *Uitot, jotka joka vuosi kestivät useita viikkoja, aloitettiin heti vesien auettua. Teos tuntee myös Lohijärven ja Siikajärven reitit, joita se pitää myös merkittävinä koko sahateollisuudelle. Tietoa viestistä antavat kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Esa Repo p. maakuntaviesti hiihdetään Sulkavalla helmikuun 6. Siellä tämä on ollut veneen talvisuojana varsin kymmenen vuotta, sanoi Martti Hämäläinen. 044-4175331. Se yleistyi 1920-luvun alkuvuosiin mennessä. Yhtenä kauniina ja kuulakkaana marraskuisena päivänä piti Alanteentiellä hieraista silmiään. 040 5815618 JHL -”Pyöri ä — — TYYLIKÄSTÄ MENOA. Kilpasarjassa kilpaillaan kiertopalkinnosta. Lisäksi hiihdetään 4osuuksinen tsemppi-/harrasteviesti