Lohilahdella keräyspaperi viedään Kyläkauppa Rissasen yhteydessä olevaan pisteeseen os. toimisto@pennivainu.?. Kenoa ja Lottoa! Tarjoukset myös K-Market tarjouslehdestä! Meidät löydät myös FACEBOOKISTA ja INSTAGRAMISTA Puh. Hidastuneen tahdin takia vanhaa paperinkeräyspistettä on alettu tyhjentää harvakseltaan. vuosikerta | Irtonumero 2,00 € 9 770782 658003 ISSN 0782-6583 Vanhan pitäjäntalon paperinkeräyspiste lopetetaan Kunta toivoo, etteivät ihmiset enää toisi jätepaperia vanhaan keräyspisteeseen. kierratys.info. Kunnantuvan alueen pitäisi olla kuntalaisten käytössä, Sinkkonen visioi. 015-471 203 Oman kylän kaupasta Tarjoukset voimassa TO–SU Palvelemme ke–la 7–21, su 10–18 90 Wiljamin karjalanpaistilihat -Porsaan kinkku ja naudan paisti Naudan maksa -Palana, pihvinä ja jauhettuna w Persimon Espanja Tule ja hae lämmin pitsa kotiisi! PERJANTAINA TAKE AWAY PITSAPERJANTAI KLO 13–17 Avoinna: ma–to 11.30-17, pe 9–18 la 9–16 9 kg 00 10 VERKKOKAUPPA auki osoitteessa k-kauppa.fi/kauppa. Nyt kunta haluaa tyhjentää koko tilan lopuista lehdistä ja aloittaa rakennuksen kunnostamisen. Paperinkeräyksen järjestää Encore Ympäristöpalvelut Oy. Jatkossa keräyspaperia voi viedä seuraaviin keräyspisteisiin: Alanteentie 38 (Rinki EKO-pisteen vieressä), Tiemestarintie 2, Aapintie 14, Oikopolku 8 ja Tiiterontie 1. Tuon rannan voisi kunnostaa viihtyisäksi oleskelualueeksi. päivänä 2020 | N:o 47 | 58. – Ennen keräyspiste tyhjennettiin kolme kertaa vuoteen, nykyisin ehkä kerran vuoteen. K unnan työvalmentaja Leena Sinkkonen on innoissaan. – 80–90-luvun taitteessa ruvettiin tekemään. Sen jälkeen keräyspiste siirtyi tuohon vanhalle kunnantuvalle, kertoo SU-41:n aktiivi Mikko Makkonen. – Ne alimmat lehdet ovat saaneet maatua siellä 20 vuoden ajan, mikä on vahingoittanut rakennusta. Sinkkonen toivoo, että kunnostuksen jälkeen rakennus voisi palvella kuntalaisia monipuolisemmin. Tiedot keräyspisteistä löytyvät osoitteesta www. Pitopalvelumme paistaa ja leipoo päivi äin. Mäkihyppääjien jälkeen tyhjennysurakasta ovat huolehtineet vuoron perään hiihtojaosto, salibandyjaosto ja pesäpallojaosto. Pijot kokkaa pikkujoulusi! Kysy tarjoustamme, juhlitpa si en meillä tai muualla. Museoviraston suojelema rakennus halutaan kunnostaa virkistyskäyttöön. Se taas on aiheuttanut sen, että alimpana olevat lehdet ovat alkaneet maatua, mikä on houkutellut rottia ja saanut rakennuksen alimmat hirret lahoamaan. Avoinna ma–pe 8–17, la 10–16, su 12–16 Kirjanpitotoimisto Pennivainu Oy www.pennivainu.. Paperinkierrätystoiminta vanhalla pitäjäntalolla on viime vuosina hiljentynyt. – Siellä voitaisiin pitää kesäkahvilaa tai taidenäyttelyitä. Vanha pitäjäntupa on rakennettu Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannan mukaan vuonna 1843, ja siellä on pidetty kuntakokouksia ennen viereisen kunnantuvan rakentamista vuonna 1889. Heti kun saamme tilan tyhjäksi, laitamme ovet lukkoon, toteaa Sinkkonen. Jotain yhteisöllistä sinne pitäisi joka tapauksessa saada. Lehtien määrä on koko ajan vähentynyt. Vietä helppo joulu ja tilaa valmiit laatikot ja leivonnaiset meiltä. Alun perin paperia kerättiin Reposen Matin saraniin, mäkihyppääjät olivat vastuussa sen tyhjentämisestä. Rakennus on suojeltu, joten se ei vastaa tarkoitustaan. Ensin on kuitenkin saatava pitäjäntalon hautausmaan päätyyn kerääntyneet vanhat paperinkeräyslehdet pois. SU-41 on urakoinut Paperinkeräyspisteen tyhjentämisestä on tähän asti huolehtinut SU-41, joka on saanut työstä pienimuotoista korvausta. Kirkon parkkipaikalla sijaitseva vanha punainen pitäjäntalo on vihdoin saamassa uutta elämää, ja kunta on tehnyt suunnitelmia sen kunnostamiseksi. Hanna Partanen Leena Sinkkonen visioi jo arvokkaampaa käyttöä vanhalle pitäjäntalolle. Haaveilen siitä, että tämä koko miljöö olisi täynnä viheralueita ja kasvilavoja. – Tupa on menossa kunnostukseen, ja olemme saaneet ohjeet, että kierrätyslehdet on saatava sieltä pois, toteaa Sinkkonen. 041 315 7681 Meiltä kahvilapalvelut, maistuva kotiruokalounas joka päivä, mehevät pizzat ja burgerit sekä ruoka-annokset pieneen ja isompaan nälkään. Molemmat talot edustavat tietokannan mukaan luontevasti korjattuina perinteistä puurakentamista ja lisäävät Sulkavan kirkkoympäristön kulttuurihistoriallista arvokkuutta ja edustavuutta. Lohilahdentie 1930. 35 4 rs 85 3 PALVELUTISKILTÄMME Meillä voit pelata Veikkaus-pelejä, esim. Pihalla Otto Plus -automaatti! Fazer Kiireetön juhlalimppu 390g kpl 6 90 (11,11/kg) Ilman korttia 11,85/3-pack (13,17/kg), etu -15% Panda juhlapöydän konvehdit 3 *300g Granaattiomena Espanja 3-pack OMASTA UUNISTAMME Vöner viipale 200g original kg 49 1 kg 99 2 kg Vöner mayot 200g -Mother of sauces ja chili 99 2 rs (14,95/ kg) (9,87/kg) (21,75/kg) toivo aa sinut tervetulleeksi uuteen ja viihtyisään kahvila-ravintolaan! Kauppatie 1, 58700 Sulkava puh. Jossakin vaiheessa jopa asunnottomat ovat hakeneet suojaa paperinkeräyspisteeltä. Niitä on kerätty sinne Sinkkosen mukaan 80-luvulta asti. Paperin määrä on vähentynyt, ja lisäksi eri puolille kuntaa on tullut uusia paperinkierrätyspisteitä. Sulkavalaisuuden asianajaja Keskiviikkona marraskuun 18. – Ensi vuoden puolella sinne ei saa tuoda enää paperia
Eläkeliiton Sulkavan yhdistys: Turinatupa ma 23.11. Se osoittaa, ettei usko Jumalaan ole kadonnut, vaan on ihmisiä jotka etsivät Jumalaa, ja on ihmisiä, jotka todistavat Jumalasta. Tervetuloa tapahtumiin. 22.10.2020 SKS Mitä tapahtuu jos lähden Minne tuulet vie Sinne mis on puhtaan taivaan alla uusi tie Mitä tapahtuu jos lähden tuntemattomaan Loppuuko maailma siihen vai alkaako vaan uudestaan Lämmöllä ja rakkaudella muistaen Paavo, Pekka ja Lauri Aino-äiti ja Pertti Siskot perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Hyvin tärkeää nuorisotyötä on etsivä nuorisotyö, jonka kautta pyritään tavoittamaan syrjäytymisvaarassa olevia alle 29-vuotiaita nuoria ja saattamaan heitä tarvitsemansa avun ja palveluiden piiriin. Huom! Oma pöytä löytyy aloittelijoille sekä pelin salat jo hallitseville. Uusi linjaus ei ole yllättävä, mutta harmillinen, sillä edelleen 80 prosenttia partioista tekee yhteistyötä seurakuntien kanssa. 2.11.1946 Sulkava k. Kiitämme myös Kissankellon henkilökuntaa Tuijan lempeästä hoidosta. 21.10.2020 Sulkava Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään, silti teidän olen, lähellenne jään. Maaja kotitalousnaiset: Pikkujouluilta yhtenäiskoulun kotitalousluokassa ja opetusstudiossa perjantaina 27.11.2020 klo 17 alkaen. Aleksi Parkkonen Seurakuntapastori Rakkaamme Kari Kalevi HÄMÄLÄINEN s. Im mo ja Ella Rik uja Han na Juh o Nik o Tuo mo ja Mar ja Liis a Lai la ja Pau li Jes se, Ann iin aja Jan ne Tain aja Jar i suk ula ise tja ystä vät Siu nau sto im itet tu. Ne, jotka kipeimmin tarvitsisivat apua, eivät välttämättä jaksa tai osaa sitä itse aktiivisesti etsiä. Tea Ikonen Päätoimittaja tea.ikonen@sulkavalehti.fi. Kuten tavallisesti, tällainen uutisointi herättää mielipiteitä sekä keskustelua niin puolesta kuin vastaan. 2 Keskiviikkona 18.11.2020 N:o 47 Päivän kierto Pääkirjoitus Viikon sana Yhdistystoiminta 18.11.2020 Aurinko nousi tänään 8.25 ja laskee 15.17. Ilmoittautumiset Marttiinalle mieluiten viestillä 050-5939688 keskiviikkoon 25.11. Siel lä kun on kot om aam me sin ne tah don men nä. Elin kan ssa sik aun eim man rak kau den .O lit onn eni , haa vee ni, kai kke nim inu lle, siit äk iito kse nsu on min äsi nul le. Tutustutaan korona-ajan tuomiin uusiin mahdollisuuksiin toiminnassa, pientä syömistä ja jouluarpajaiset. Rakkaamme o.s. Etsivän nuorisotyön kaltaiseen tavoittavaan työhön tulisikin resursoida myös muiden ihmisryhmien kohdalla. Näin uskosta ja Jumalasta opettamisen vastuu siirtyy väistämättä enemmän vanhemmille, joilla kaikilla ei välttämättä ole osaamista tai halua tuoda sitä esille jälkikasvulle. Kaasinen Tuija Anneli SUUTARI s. Bussikyyti torilta klo 12.00. Siel lä kun on kot om aam me sin ne tah don men nä. Rak kaa mm e Mau no Kal evi HÄ RK ÖN EN s.1 3.6 .19 36 Ilm eell ä k.2 5.3 .20 19 Sul kav alla Kaik esta kiit täe nja kaiv aten Sin utk oht asin päi vän än uor uud en. 19.6.1964 Sulkava k. Kuoron harjoitukset maanantaisin klo 11.00 Lähetystuvassa. Im mo ja Ella Rik uja Han na Juh o Nik o Tuo mo ja Mar ja Liis a Lai la ja Pau li Jes se, Ann iin aja Jan ne Tain aja Jar i suk ula ise tja ystä vät Siu nau sto im itet tu. Cummings Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Tenho, Jousia, Max, torstaina Liisa, Elisa, Eliisa, Elisabet, Elise, Liisi, perjantaina Jari, Jalmari, lapsen oikeuksien päivä, lauantaina Hilma, sunnuntaina Silja, Selja, Seela, Cecilia, maanantaina Ismo, tiistaina Lempi, Lemmikki ja Sivi. Tallentakaa menneen parhaat muistot, muiden olla antakaa, kuin voimissani te minut muistakaa. Uskosta ja Jumalasta puhumiselle on oma paikkansa, ja sitä pitää osata jatkossa tuoda eri lailla esiin. 12.00 Kuntalaisten olohuoneessa. Uutisen mukaan Suomen nuorisotyö on ammattimaista ja taloudellisesti tuettua. klo. Lämmin kiitos kaikille surussa muistaneille. Lisäksi sitä määrittää moniammatillisuus: nuorisotyöhön osallistuvat kuntien lisäksi koulut, kirjastot, urheiluseurat, järjestöt, seurakunnat ja poliisi. Anj a Sin ne toi von siiv illä jo syd än pien i len nä. Elin kan ssa sik aun eim man rak kau den .O lit onn eni , haa vee ni, kai kke nim inu lle, siit äk iito kse nsu on min äsi nul le. Meille läheinen Tauno Tapio KOKKI s. Päivän sana Varokaa siis, veljet, ettei kukaan teistä ole sydämessään paha ja epäuskoinen ja näin luovu elävästä Jumalasta. Tulethan vain terveenä. 20.10.2020 Kuopio Aamuna kauniina syksyisen, emme tienneet se sinun on viimeinen. Näin todetaan Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisemassa Etsivä nuorisotyö 2019 – Valtakunnallisen etsivän nuorisotyön kyselyn tulokset -raportissa. klo 13.00 Kaartilankosken kylätalolla. Mielestäni kristillisyyden riisuminen kaikesta on surullinen asia, mutta niin seurakuntien kuin muidenkin pitää hyväksyä se. Partio oli työstänyt uutta lupausta kahden vuoden ajan, ja Jumala-sanan poistamista perustellaan sillä, että jokainen voisi kokea partion omakseen, myös sellaiset, jotka eivät usko Jumalaan. Kaikille avoimet naisten kirvespelit yhteistyössä kunnan kanssa to 26.11. Tässä ajassa uskonnonvapauden tiimoilta pyritään häivyttämään kaikenlainen uskonnon harjoittaminen tasa-arvoon vedoten. 10.8.1949 Sulkava k. mennessä. Läm min kiit oso san oto sta. Tervetuloa! Avun tarvitsijat tulisi etsiä S uomalainen nuorisotyö on eurooppalainen menestystarina. Toisaalta uskoa ja hengellisyyttä väheksyviin uutisiin voi suhtautua näinkin: ainakin toistaiseksi ne herättävät keskustelua. Kiittäen ja syvästi kaivaten Veli perheineen Sisaret perheineen Siunaus ja hautaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Partion ja seurakuntien yhteistyö tuskin päättyy tähän, mutta voi muuttua erilaisemmaksi, jos hengellisyyttä ei ole sopiva nostaa esiin samalla lailla kuin ennen. Jumala ei ole yhdentekevä ihmisille V iime viikolla uutisoitiin siitä, että Suomen partiolaisten partiolupauksesta poistuu Jumala-sana. Näin totesi Nuorisotutkimusseura ry:n vastaava tutkija Tomi Kiilakoski Ylen viime perjantaina julkaisemassa uutisessa. Läm min kiit oso san oto sta. E.E. Kiit osM aun oa hoi tan eill e. Hepr. Ensinnäkin säästyy niin yhteiskunnan kuin nuorenkin rahaa, kun hänet saadaan elämän syrjään ennen kuin ongelmat ehtivät paisua vuosikymmenten mittaisiksi. Esimerkiksi kaikenikäisten syrjäytyneiden tai mielenterveysongelmista kärsivien auttamiseksi olisi satsattava. Lämmin kiitos osanotosta. Yhteisöllisyys arvona velvoittaa tekemään tekoja, jotka pitävät kelkassa myös heidät, joilla eivät omat voimat siihen riitä. 3:12 Mietelause Jotta voisit olla oma itsesi – maailmassa, joka yötä päivää tekee parhaansa muuttaakseen sinut toisenlaiseksi – on taisteltava ankarin taistelu, jonka ihminen voi taistella, eikä periksi saa antaa. Valtaosa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista tuleekin etsivän nuorisotyön piiriin juuri laajan yhteistyöverkoston ohjaamana. Rak kaa mm e Mau no Kal evi HÄ RK ÖN EN s.1 3.6 .19 36 Ilm eell ä k.2 5.3 .20 19 Sul kav alla Kaik esta kiit täe nja kaiv aten Sin utk oht asin päi vän än uor uud en. Lämmin kiitos osanotosta. Näin ei ole kaikissa maissa. Opetusja kulttuuriministeriö on tukenut etsivää nuorisotyötä vuodesta 2008 lähtien. Kiit osM aun oa hoi tan eill e. Inhimilliseltä kannalta vielä suurempi juttu on, että nuoren tavoittaminen ajoissa voi pelastaa hänen koko elämänsä. Velin lenkit keskiviikkoisin klo 13.00 urheilukentän maastossa. Kiittäen ja kaivaten Pertti Maarit, Pasi, Juho ja Ninni Auli Jouni, Anne ja Joni Antti ja Mirva Jenni, Vesa, Hanna, Iisa, Inna ja Ira sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu 14.11.2020 läheisten läsnä ollessa. Ihmisiä kiinnostaa väitellä siitä, onko Jumalaan uskominen järkevää vai ei. On hyvä, että yhteiskunnassa on herätty satsaamaan asiaan. Anj a Sin ne toi von siiv illä jo syd än pien i len nä
Lisäksi on musketin kuulia ja vaikka minkälaista pientä esinettä. Kuopiolainen Tommi Rantalainen oli metallinetsintäretkellä Iitlahden kartanon pellolla, kun hän löysi pronssikautisen putkikirveen. Kiinnostava harrastus Löydön tehnyt Tommi Rantalainen on harrastanut metallinetsintää jo kymmenen vuoden ajan pitkin Savon peltoja. Kirvestyypin alkuperä on suomalais-ugrilaisessa Ananjinon kulttuurissa, joka kukoisti Volgan mutkan läheisyydesä 700–200-luvuilla eea. S ulkavalla tehtiin syyskuun lopulla ainutlaatuinen muinaislöytö. Ajanjakson asuinpaikkoja on löytynyt entisen Ristiinan kunnan alueelta, Savonlinnasta ja muualtakin maakunnasta. Tommi Rantalaiselle metallinetsintäharrastus tuo sopivaa vaihtelua työhön apteekissa. Keskiviikkona marraskuun 18. Muutkin pronssikauden löydöt ovat Ranisen mukaan Suomessa harvinaisia, ja niitä on koko maassa tiedossa vain vajaat 200 kappaletta. Ne saa pitää itsellään, kunhan tekee niistä ensin ilmoituksen. – Jo seuraavana päivänä sain vastauksen Museovirastolta, että kyllä se tosiaan on pronssikautinen kirves. – Usein käy mielessä, että mitenkähän ihmeessä tämä esine on tänne päätynyt, kuinka moni ihminen sitä on joskus satoja vuosia sitten käyttänyt, ja miten paljon on mahtanut harmittaa, kun esine on kadonnut. Etelä-Savokaan ei silti ollut pronssikaudella autio. – Kun traktori muokkaa peltoa, esineet ja tavarat pyörivät siinä maaaineksessa. – Sulkavan Iitlahdella on mielenkiintoinen historia. Metallinetsintä taas on yksin luonnossa samoilua. – Pohjois-Savosta on löytynyt muutama. oman alueensa historiasta, ja heidän kanssaan on mielenkiintoista rupatella. – Onneksi kirveen löysi muinaismuistolakia kunnioittava henkilö. Kirves on nyt Museovirastolla jatkotutkimuksissa. Pronssikauden eteläsavolaiset asuivat järvenrantamaisemissa Museoviraston arkeologisten kokoelmien amanuenssi Sami Raninen vahvistaa, että kyseessä on pronssikirves pronssikauden jälkipuolelta. Kuten asiaan kuuluu, Rantalainen teki löydöstä sähköisen ilmoituksen museovirastolle. Kirves oli mullan alla, mutta ei kovin syvällä. Esineiden takana olevia tarinoita ei saa koskaan tietää. A n a n j i n o n kulttuurista levisi Ranisen mukaan voimakkaita vaikutteita länteen ja Fennoskandiaan saakka. Museovirastolla kirves pääsee tarkempiin tutkimuksiin, ja lopulta se liitetään Kansallismuseon arkeologisiin kokoelmiin. – Pienimuotoinen viljelykään ei näytä olleen tuntematonta. Kuvat: Tommi Rantalainen esineitä muualta Suomesta. Alueelta on tehty aiemmin myös rautakautisia ja kivikautisia löytöjä. Sulkavalle hän päätyi siksi, koska myös täällä on löytöjen tekemiselle otollisia alueita. – Savosta olen löytänyt paljon historiallisen ajan kolikoita ja muita pieniä esineitä, joita Museovirasto ei yleensä halua kokoelmiinsa. En osannut kuvitellakaan, että tekisin näin vanhan löydön. Ihmiset ovat monesti hyvin kiinnostuneita Kuinka moni ihminen sitä on joskus satoja vuosia sitten käyttänyt, ja miten paljon on mahtanut harmittaa, kun esine on kadonnut. Onko omistaja luullut sitä kenties varastetuksi. Siellä on isot pellot vesistöjen äärellä ja upeat maisemat. – Useita tunteja olin jo etsinyt esineitä, ennen kuin kirves löytyi. Pronssikauden eteläsavolaiset asuivat Ranisen mukaan järvenrantamaisemassa ja elivät kalastuksen ja metsästyksen varassa. Pronssikautisia esineitä ei ole koskaan aikaisemmin löytynyt Sulkavalta, ja Suomenkin mittakaavassa pronssikauden löydöt ovat harvinaisia. – Kirves on todettu niin kutsutuksi Ananjinokirveeksi, joka ajoittuu pronssikauden loppuun. Suomesta tunnetaan aikaisemmin vain yksi sellainen, Turussa 1920-luvulla tehty löytö. Merkittävien muinaisesinelöytöjen täytyy päästä tieteen ja museotoiminnan käytettäväksi, eikä jäädä lainvastaisesti pölyttymään kenenkään yksityiskokoelmaan, toteaa Raninen. Tällaiset löydöt Rantalainen laittaa esille vitriiniin. – Siellä on erilaisia nappeja ja solkia, ja sitten näitä kolikoita, pääsääntöisesti 1600-luvulta tähän päivään asti. Pelto on siitä hyvä paikka, että siellä on helppo liikkua ja heiluttaa metallinetsintä. Aiemmin Rantalaisen metallietsin on napannut rautakauden aikaisia Hanna Partanen Pronssikirveen terä mahtuu kämmenelle. Vasta kotona aloin pohtia, voisiko kyseessä olla peräti pronssikauden esine. Arkipäivät Rantalainen työskentelee Kuopiossa apteekin proviisorina. Harrastus on Rantalaisen mielestä antoisaa, koska siinä yhdistyy luonnossa liikkuminen ja historian tutkiminen. Mutta itse Ananjino-kirveet ovat pohjoismaissa harvinaisia löytöjä. – Lisäksi kun kiertelee tuolla maaseudulla, tapaa erittäin mukavia ihmisiä, joihin ei muuten törmäisi. Siten vanhatkin esineet voivat olla ihan pinnassa. Se tuo hyvää vastapainoa. Esineiden takana olevia tarinoita ei saa koskaan tietää.. Etelä-Savosta ei Ranisen tietojen mukaan ole löytynyt yhtään aikaisempaa pronssikautista pronssiesinelöytöä. – Muun muassa Kainuusta, PohjoisSavosta ja PohjoisKarjalasta on valumuottilöytöjä, jotka todistavat, että Ananjino-kirveitä valmistettiin Suomenkin alueella. Vastaus tuskin selviää, mutta löytö on koko Suomen mittakaavassa harvinaislaatuinen. He onnittelivat hienosta löydöstä. päivänä 2020 Pronssikautinen kirves löytyi Iitlahdesta Kuka hukkasi arvokkaan pronssikirveensä Iitlahteen kolmisen tuhatta vuotta sitten. – Pronssi oli siihen aikaan erittäin kallista materiaalia, joten eivät ne pronssiesineet isoja olleet, kertoo löydön tehnyt Tommi Rantalainen. – Pronssi oli arvokasta ja vaikeasti saatavaa metallia, ja rikkoutuneet pronssiesineet kierrätettiin huolella. – Työssäni olen koko päivän sisällä ja puhun koko ajan ihmisten kanssa. Paikalla on ollut runsasta asutusta jo 1600-luvulla. Metallinetsintäharrastuksen yleistyttyä pronssikautisten metalliesinelöytöjen lukumäärä kasvaa pikkuhiljaa, mutta kasvutahti on verkkainen, Raninen kertoo. Tajusin heti, että kirves oli tosi vanha, joten otin koordinaatit tarkkaan ylös. Lisäksi jokaisen uuden löydön kohdalla joutuu käyttämään mielikuvitustaan. Hyvin todennäköisesti ainakin osa JärviSuomen pronssikautisista asukkaista puhui suomalais-ugrilaista kielimuotoa, josta vähitellen kehittyivät saamelaiskielet
Väkiluku vaihteli ensimmäisen vuosisadan aikana Perustamisensa aikoihin Sulkavalla on arvioitu eläneen vähintään 1500– 1600 henkeä. Entä miltä näyttää Sulkavan tulevaisuus. Itäsuomalaisen käytännön mukaan nimittäin mies antoi nimen talolle, toisin kuin Länsi-Suomessa, jossa talo antoi nimen miehelle. Kylät olivat tyypillisiä haja-asutusalueen kyliä. ”H änen Kuninkaallinen Majesteettinsa, kaikkein armollisimmaksi tunnettu kuningatar ja perintöruhtinatar on kristillisestä laupeudesta ja Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa uskollisten alamaisten niin hengellisestä kuin ajallisesta hyvinvoinnista armollisesti huolta kantaen sallinut kirjallisesti antaa kuninkaallisen päätöksen, että kun tämä Karjala käsittää laajalle ulottuvia maita ja sen vuoksi on liian harvoja kirkkoja joillakin seuduilla, ja siten tilaisuudet jumalanpalvelusten järjestämiseen vähäiset, niin että ne, jotka ovat sangen pitkämatkalaisia, harvoin tai eivät edes yhtä kertaa vuodessa voi tulla kirkkoon. Iitlahden neljänneskunnan nimi juontaa juurensa vuosisatoja vanhasta sulkavalaisasutuksen keskuspaikasta, jonka nimi lienee alkujaan ollut Iilahti. Lukuun on lisätty arvio lasten, vanhusten ja eri tavalla vammautuneiden tai raihnaisten määrästä, joka on 1700-luvulta lähtien ollut noin 60–70 prosenttia koko väestöstä. Sulkavan kirkkopitäjän itenäistyttyä Säämingin puolelle jäivät Särkilahden kymmeneskunnan alue, joukko Pihlajaveden saaria, Pölläskylään asti ulottuva Pihlajaveden tienoo ja Mikkolanniemi, Puumalan puolelle Lieviskän seutu ja Ruokolahden puolelle muutamat Jukajärven ja Savonkaita-järven tienoon talot. Tarkkaa itsenäistymisajankohtaa ei tiedetä Sulkavan kirkkopitäjän itsenäistymisen tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, mutta oletus itsenäistymisajankohdasta perustuu kahteen seikkaan: Sulkavan ensimmäisen kirkkoherran, Laurentius Matthieen nimittänyt Viipurin piispa Nicolaus Magni Carelius oli virassa vuosina 1630–1632, joten nimityksen on täytynyt tapahtua tuolla aikavälillä. Siten kirkkopitäjän perustaminen ja siihen liittynyt kirkkoherran nimittäminen on tapahtunut piispa Nicolauksen astuttua virkaan vuonna 1630 mutta kuitenkin ennen Bielken eroa omasta virastaan vuonna 1631. Pelloiltaan suurin oli Sulkavaisenmäki eli Tiittala, jota isännöi vuonna 1645 Jöns eli Juntti Tiittanen. Miten liikkuminen on hoitunut syrjäseuduilla. Ii-alkuisia ovat myös lähitienoon muut ii-alkuiset nimet kuten Iiniemi Iivuori, Iisalo ja Iijärvi. Sulkavan keskus alkoi muodostua kirkon ja pappilan tienoille, vaikka asutus oli siinä yhtä hajanaista kuin pitäjän muillakin kylillä. Niiden lisäksi oli myös kolme kylien tavoin tarkasteltua yksittäistä verotaloa, Heikkurila, Maarala ja Väätälä, joita alettiin myöhemmin pitää omina kylinään. Ensimmäisen kerran pitäjän väkimäärä ohitti perustamisajankohdan väkimäärän vasta yli sata vuotta perustamisensa jälkeen, 1740-luvulla. Tämä kuva on huomattavasti pitäjän perustamista myöhemmältä ajalta, 1900-luvun alusta. Sulkavan 390-vuotisjuhlan kunniaksi julkaisemme loppuvuoden ajan Sulkavan historiaa käsittelevän juttusarjan. Ruotsi oli liittynyt vuonna 1630 30-vuotiseen sotaan, ja puhtaan uskon nimissä valtakuntaansa laajentava kuningas tarvitsi pyrkimyksilleen voimakkaan kirkon tukea. Seppänen kirjoittaa, että Sulkavainen on myös hyvin itäsuomalainen nimi, jonka pohjana on ominaisuutta ilmaiseva sana. Lähteenä jutussa on käytetty Paavo Seppäsen Sulkavan historia I -teosta. Kyliä Sulkavalla oli 32 vuonna 1645. Sittemmin Sulkavaisen suku on hävinnyt Sulkavalta, mutta muualla Suomessa Sulkavaisia on myöhemmin asunut. P aavo Seppäsen kirjoittaman Sulkavan historia I -teoksen mukaan Sulkava-nimi juontaa juurensa todennäköisimmin sukunimeen kuten suuri osa Sulkavan muustakin nimistöstä. Vanhan asukkaan nimi on säilynyt myös talon läheisyydessä sijaitsevien monien muidenkin paikkojen nimissä: Sulkavaisen mäen läheisyydessä oleva pelto oli nimeltään Sulkavaisen pelto, Tiittalankoski Sulkavankoski ja sen yläpuolella oleva Myllylampi Sulkavaisenjärvi. Veromarkkamäärältään suurin oli kuitenkin "Låckinniemessä" sjainnut, kahdesta maakirjatalosta muodostettu pappila. Kantataloja oli vain viisi, ja niistäkin kaksi veroautioina. Kirkon luona sijaitsivat pitäjän läpi kulkeneiden maanteiden risteys sekä Sulkava sai nimensä sukunimen mukaan Tea Ikonen maanteiden ja vesiteiden yhtymäkohta. Sen sijaan Sulkavaan liitettiin aiemmin Puumalan neljänneskuntaan kuuluneet Karjulanmäen, Ryhälän, Heikkurilan, Väätälänmäen, Pulkkilan, Koskutjärven, Kyrsyän, Kammolan, Partalan ja Linkolan alueet, Juvaan kuuluneet Ruottilan ja Sairalanmäen sekä Mäntysen ja Leipämäen tienoot ja Rantasalmeen kuuluneet Halttulan talot ja osa Maaralaa. 4 Keskiviikkona 18.11.2020 N:o 47 Iitlahden kappelikunnasta itsenäiseksi kirkkopitäjäksi Sulkavan itsenäistyminen perustui Ruotsin kuninkaan tarpeeseen saada suurvaltapyrkimyksilleen voimakkaan kirkon tuli. Tämä kirkollisten toimitusten synnyttämä tarve ja kirkon saamista koskeva anomus olivat taustalla Iitlahden eli Sulkavan kappelikunnan itsenäistymisessä omaksi seurakunnakseen ja Sulkavan kirkkopitäjäksi, joka oli tapahtunut todennäköisesti kymmenen vuotta Gyllerstiernan kirjeen kirjoittamista aiemmin, vuonna 1630. Uuden pitäjän toiminnalliseksi ja alueelliseksi keskukseksi muodostui kuitenkin Sulkavansalmen ja Sulkavankosken tuntumaan rakennetun kirkon ja pappilan tienoo. Uitonvirta tunnettiin Sulkavansalmena, Alanteeksi leviävä lahti Sulkavanlahtena ja Alanne itse Sulkavanselkänä. Keskuspaikaksi muodostui viiden talon kylä Sulkavan perinteinen kyläjako on peräisin pitäjän perustamista seuranneelta ajalta, joskin kyläyhteisöt toki olivat syntyneet jo asutuksen leviämisen ja tihenemisen myötä, ja myös monien kylien nimet olivat itsenäistymistä huomattavasti vanhempaa perua. Miten Sulkava sai syntynsä. Kuva: Leena Mäkisen albumi.. Lisäksi maaliskuussa 1631 virastaan eronnut Suomen kenraalikuvernööri Niilo Tuurenpoika Bielke oli vielä virassa ollessaan määrännyt herra Laurentiukselle ja hänen seuraajilleen kappelikunnan alueelta autiotaloja kirkkoherran virkatalon maiksi. Tämän vuoksi, ja kun on hyväksi havaittu, että missä sellaisia liian suuria pitäjiä on olemassa, ne silloin jaetaan ja erotetaan kahdeksi tai useammaksi seurakunnaksi sen mukaan, miten suuri ja laaja kirkkopitäjä on.” ”Näin Sulkavala on samaa kaikkein armollisinta kuninkaallista kirjettä noudattaen anomuksesta määrätty erilliseksi kirkkopitäjäksi Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa armosta.” Näin kirjoitti Viipurin ja Savonlinnan läänin maaherra, vapaaherra Eerik Kaarlenpoika Gyllerstierna vuonna 1640 allekirjoittamassaan kirjeessä. Lähes puolet pitäjän 126 talosta sijaitsi muista taloista erillään ja noin neljäsosa enintään kahden talon muodostamissa asumissa. Alueeltaan Iitlahden neljänneskunta oli suurempi ja sijaitsi hieman idempänä ja kaakompana kuin myöhempi Sulkava. Sitä varten oli perustettava uusia seurakunta. Pappien ja talollisten lisäksi kirkonkylän asukkaisiin kuului toki myös tilatonta väestöä. Seppäsen mukaan ainakin Tuomas Tuomaanpoika Sulkavainen -nimistä miestä on sakotettu Pellosniemen eli Ristiinan käräjillä vuonna 1688 luvattomasta tupakan kaupustelusta. Suurimmat asumat olivat Iitlahden ja Kammolan pääkylät, joissa oli yhteensä 32 taloa. Huolimatta keskeisestä sijainnistaan kirkonkylä oli samanlainen, muutamista savutuvista ja niiden ympärillä sijainneista läävistä, talleista, aitoista, saunoista, riihistä ja aidatuista peltoriekaleista koostunut haja-asutusalueen kylä kuin pitäjän muutkin kylät. Lisäksi Sulkavansalmen kohdalla pystyttiin uittamaan hevoset virran toiselle puolelle sulan veden aikana, mistä juontaa juurensa salmen rinnakkaisnimi Uitonvirta. Ruotsinkielisissä asiakirjoissa nimestä oli käytetty muotoa Idenlax tai Idelax, josta todennäkisesti periytyivät suomenkieliset vastineet Idänlahti ja Iitlahti. Arvio perustuu siihen, että Sulkavan työikäisen väestön määrä on vuonna 1635 ollut 631 henkeä. Todennäköisimpänä perustamisvuotena pidetään näin vuotta 1630. Sulkavansalmen rannalla 1600-luvulta lähtien pappilan maihin kuuluneen niemen nimi puolestaan oli Sulkavanniemi. Sulkava-nimen on arveltu juontavan juurensa myös sulkava-nimisestä kalasta tai epäonnistuneesta yrityksestä suomentaa Sulkavan edeltäjän eli Idänlahden ruotsinkielinen nimi Idenlax: ruotsinkielen id-sana merkitsee säynävää, ja kääntäjän on arveltu tähdänneen käännöksessä siihen, mutta päätyneen sen sijasta sulkavaan. Niinpä kuningas oli antanut päätöksen jakaa Karjalan liian laajoja seurakuntia kahdeksi tai useammaksi, jotta seudulle saataisiin kirkkoja vähän tiheämpään. Siksi hän antoi määräyksen pilkkoa itäisen Suomen liian laajoja seurakuntia, jotta seudulle saataisiin kirkkoja vähän tiheämpään. Alimmillaan, noin 1050 asukkaassa, se kävi 1690-luvun lopulla, jolloin suuret kuolonvuodet verottivat väestöä rankalla kädellä. Näin Sulkavasta tuli alueeltaan ja rajoiltaan se Sulkava, jona se pääasiassa, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, on näihin päiviin asti ollut. Kolmas Sulkavan kylän talo oli Harakkamäen paikkeilla Parkonpellolla, ja sen omisti vuonna 1645 Olli Kontiainen. Seppäsen mukaan nämä olettamukset eivät kuitenkaan vaikuta yhtä vahvasti perustelluilta kuin nimen juontuminen Sulkavainensuvun mukaan. Millaista elämä on ollut kahden valtakunnan rajaseudulla. Nykyinen Tiittalan paikka esimerkiksi on tunnettu 1600-luvulle asti nimellä Sulkavaisen mäki, mikä viittaa siihen, että mäellä on joskus asunut Sulkavainen-niminen suku. Sulkavan väkiluku kuitenkin vaihteli varsin paljon ensimmäisen sadan vuoden aikana sotien, nälkävuosien, tautien ja muiden ihmishenkiä toistuvasti vaatineiden vitsausten vuoksi. Sulkavaa edelsi Iitlahden kappelikunta Ennen Sulkavan kirkkopitäjäksi itsenäistymistä Iitlahden kappelikunta oli yksi vuoden 1510 paikkeilla perustetun Suur-Säämingin neljästä neljänneskunnasta. Se tarkoittaa suunnilleen samaa kuin suippo, särmikäs tai terävä. Lisäksi talot sijaitsivat melko etäällä toisistaan. Muut neljänneskunnat olivat nykyistä Kerimäkeä vastaava Haapala, Puumala ja Sääminki itse
Jännitettiin, kumpi ehtii ensin, tilinpäätös vai vauva. Tiesimme hänen asuvan ihan kauppakeskuksen naapurissa, ja koska tämän tyyppiset henkilöt tulivat harva se päivä kauppakeskuksen tiloihin, koskaan ei voinut tietää, toteuttaisiko hän suunnitelmansa. Jo pienestä asti numerot ovat olleet tärkeitä hänelle. Hämäläisellä oli haave omasta perheestä, ja tapauksen jälkeen hän päätti, että jotain muuta on keksittävä, jottei tulevan jälkikasvun tarvitsisi pelätä äidin puolesta. – Kun aikanaan muutin töiden perässä Sulkavalta pois, mietin, ettei täältä varmaan koskaan löydy töitä, Hämäläinen tunnustaa. Toisia tapaa taas kuukausittain. – Ehdotin pomolle, voisinko tehdä etähommia, mutta hänelle se ei käynyt. Sieltä vastaan tuli taloushallinto, ja aloin tutkia, mitä se pitää sisällään. Tilinpäätös ehti, mutta tarkka oli vauvakin. – Kun aloitin, meitä oli kaksi työntekijää, ja kun lopetin, meitä oli 20. Aika ensimmäisessä työpaikassa vierähti kuitenkin kuuden vuoden mittaiseksi. Niiden vuosien aikana tilitoimisto myös laajeni rajusti. Korona-aikanakin Hämäläinen kuitenkin pyrki parhaansa mukaan olemaan asiakkainaan olevien yrittäjien apuna ja tukena. Siskon lisäksi pääkaupungissa asui myös puolet Hämäläisen suvusta. Koronakriisi löi kuitenkin heti kapuloita uuden täysipäiväisen yrittäjän rattaisiin ja melkein nollasi kaiken. Lapsi on hoidossa päivät, jolloin Hämäläinen työskentelee. Asiakkaiden tukena oleminen on toki muulloinkin hänen mielestään tärkeää asiakaspalvelua. Selailin nettiä. Nuoruuden unelmaammatti oli poliisi, ja se tavoite mielessään Hämäläinen teki ratkaisuja lukion jälkeen. Kokoaikaisena yrittäjänä Hämäläinen aloitti vuodenvaihteessa. Toki sillä on negatiivisetkin puolensa, mutta pääasiassa se tuo minulle turvallisuuden tunnetta, varsinkin nyt, kun on pieni lapsi. Työpaikka säilyi kuitenkin Helsingissä. Opintojen loppuvaiheessa hän laittoi viestiä 100 eri tilitoimistoon ja kysyi töitä. – Silloin joulukuussa yrityksen perustaminen näytti hyvältä idealta. Yksi sadasta tärppäsi Niinpä Hämäläinen opiskeli merkonomiksi. Lisäksi Hämäläinen on täyttänyt koronan aikana päiviään opiskelemalla. Veli oli raivoissaan, Hämäläinen naurahtaa. – On eri asia puhua asiakkaan kanssa puhelimessa kuin kasvokkain. Nyt Hämäläinen on tilitoimistoyrittäjä, jonka tuoreen yrityksen korona melkein kaatoi. – Minun piti mennä sinne vain kesätöihin keräämään kokemusta, ja merkonomin opintojen päätyttyä olisin katsellut töitä muualta. Tosin nyt niihin tapaamisiin vaikuttaa tietenkin koronakin. – Koronan aikana puhelin on soinut, ja paljon on kyselty, mitä pitäisi tehdä. Toki asiakkaita on iso kirjo: joitain en ole nähnyt alun jälkeen, ja heille riittää kommunikointi sähköpostilla. Hämäläinen suoritti lukion jälkeen asepalveluksen Mikkelissä ja Lappeenrannassa ja muutti sitten Helsinkiin. Hämäläinen sai työnantajaltaan luvan työskennellä äitiysloman ohessa sivutoimisena yrittäjänä. Jo samana iltana olin tehnyt siitä kaikki tehtävät. Vain yhdestä tuli vastaus. Hämäläisen mielestä Sulkavalla on paljonkin asioita paremmin kuin isommilla paikkakunnilla. Siellä Hämäläinen kävi päivittäin töissä puolen vuoden ajan. – Eräässä kiinniottotilanteessa tällainen huumehörhö uhkasi minua sillä, että hän hakee kotoaan aseen ja palaa sen kanssa. Tärkeää tukea ja auttaa asiakasta Parisen vuotta Hämäläinen pyöritti firmaansa sivutoimisesti päätyönsä ohella. Kohta vuoden päivät päätoimisena tilitoimistoyrittäjänä työskennellyt Hämäläinen palasi alkukesästä kotikonnuilleen 16 muualla vietetyn vuoden jälkeen. Vain kaksi jäi jäljelle. – Kun asiakas kuuli, että odotan, hän patisti minua perustamaan oman firman. Ajatus paluusta kotikonnuille ehti kyteä Anniina Hämäläisen mielessä jo vuosikausia ennen kuin hän viime kesänä palasi Sulkavalle 3,5-vuotiaan lapsensa kanssa.. Ajatus paluusta kotikonnuille ehti kyteä hänen mielessään jo vuosikausia, mutta tänä vuonna siitä viimein tuli totta. Sinne Hämäläinen pääsi toiseksi työntekijäksi yrittäjän lisäksi. – Hyvä asia on ensinnäkin se, että kaikki tuntevat kaikki. Vuonna 2015 Hämäläinen alkoi toteuttaa haavetta asumisesta kauempana pääkaupunkiseudusta. – Aiemmin joka kerta, kun tulin käymään kotipaikalla, ihailin ihan vain sitä, että täällä näkee tähdet! Ei niitä erota kaupungissa valosaasteen takaa. – Äitini on aina kertonut tarinaa siitä, kun minua vuotta vanhempi isoveljeni meni ekaluokalle kouluun ja toi sieltä matikan kirjan. – Viikkoa ennen laskettua aikaa tein tilinpäätöstä. Seuraavan vuoden syksyllä Hämäläinen alkoi odottaa lasta, joka syntyi keväällä 2017. – Aloin miettiä, mitä haluaisin tehdä. Lisäksi hän halusi olla samalla viivalla asiakkaidensa kanssa, ilman palkkatyön tarjoamaa takaporttia. Anniina Hämäläinen perusti sivutoimisen yrityksen vuonna 2017. Hämäläisen mukaan elämä pienellä paikkakunnalla on myös paljon kiireettömämpää, ja tietysti kaunis luonto on täällä lähellä. Täällä näkee tähdet! Nyt Hämäläinen työskentelee Sulkavalta käsin, ja asiakasmäärä on taas kasvanut. Hämäläisen tytär syntyi minuuttia ennen kuin vuorokausi vaihtui lasketun ajan päivämääräksi. – Jo parissa vuodessa kuitenkin oivalsin, että olen pikkukylän tyttöjä. Taskussa on tuore yritysneuvojan erikoisammattitutkinto, ja työn alla ovat metsäyrittäjän ammattitutkinnot sekä isännöinnin ammattitukinto. – Koetin auttaa heitä ahdingossa sillä, että tein työt laskuttamatta heitä silloin, kun ei heillä kassavirtaakaan ollut. Siellä monet kauppakeskuksissa toimineet vartijat joutuivat tekemisiin aseella uhkailevien huumehörhöjen kanssa. Olin myös järkkärinä ja vartijana kauppakeskuksissa. Hämäläisellä ja tytön isällä on lapsen yhteishuoltajuus, ja joka toinen viikko lapsi on Hämäläisellä. Tosin kirjanpitäjää Hämäläisestä ei alun perin pitänyt tulla. Hämäläinen asuu Sulkavalla kahdestaan 3,5-vuotiaan tyttärensä kanssa. Hän muutti 100 kilometrin päähän Orimattilaan. – Haluan, että tyttäreni saa lapsuuden, jossa äiti on läsnä eikä läppärin luukun takana. Hämäläinen pitää tärkeänä voida keskustella asioista kasvotusten asiakkaiden kanssa. Viime vuoden loppuun mennessä hän oli saanut kasvatettua asiakasmäärää sen verran, että rohkeni aloittaa päätoimisena tilitoimistoyrittäjänä – kunnes korona nollasi tilanteen. Yhden asiakkaan varassa hän perusti oman tilitoimiston, Pennivainu Oy:n. – Siitä asti, kun naiset pääsivät inttiin, tiesin, että minäkin haluan sen suorittaa. – Olin saanut kasvatettua asiakasmäärää yhdestä asiakkaasta niin suureksi, että palkkatyössä haalin lomia, jotta voisin tehdä oman firman töitä, Hämäläinen muistelee. 5 Keskiviikkona 18.11.2020 N:o 47 Tea Ikonen Anniina aloitti nollasta kaksi kertaa Alle kouluikäisenä Anniina Hämäläistä kiinnostivat numerot niin paljon, että hän teki isoveljensä kaikki matikantehtävät. Niistä olisi saanut pisteitä poliisikouluun. Hän oli matkannut mukanani pääkaupunkiseudulta uuden työnantajani asiakkaaksi, eikä halunnut enää vaihtaa kirjanpitäjää. Yrittäjän ja lapsiperheen arki nivoutuu Hämäläisen mukaan luontevasti. Oma yritys kuitenkin mahdollisti työllistymisen kotiseudulla. Hän pyrkiikin parhaansa mukaan erottamaan työn ja lapsen kanssa vietetyn ajan toisistaan. Sitten tuli korona, ja melkein kaikki asiakkaat hävisivät. Helsinkiin Hämäläinen oli alkujaan haikaillut siellä asuvan isosiskonsa perässä. H yvältä, oikein hyvältä, vastaa Anniina Hämäläinen kysymykseen, miltä tuntuu olla taas Sulkavalla. Hämäläinen oivalsi, että siinä saattaisi olla hänen alansa. Ajatus oman yrityksen varaan jäämisestä oli pelottava, mutta ajan jakaminen päivätyön, oman firman ja pienen lapsen välillä alkoi tuottaa haasteita. Se oli eläköitymässä olevan vanhan rouvan yhden hengen tilitoimisto, jossa oli juuri astumassa puikkoihin hänen vävynsä. Niinpä siirryin Lahteen töihin vuonna 2015. Ei yrittäjä voi työntekijöilleen avautua kaikista asioista
Se olisi todellinen onni, jos se toteutuisi, ja miksei se toteutuisi. Kuva: Juha Taskinen Suosi sulkavalaista -joulukampanja alkaa taas Sulkavan Yrittäjien ja kunnan yhdessä järjestämä Suosi sulkavalaista -joulukampanja rohkaisee tänäkin vuonna ihmisiä käyttämään jouluostoksillaan paikallisia palveluja. Norppa onkin utelias eläin, joka tykkää tutkia uusia paikkoja. Sen kokonaisbudjetti on 7,1 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5,3 miljoonaa euroa. Asiakas saa kampanjassa mukana olevasta liikkeestä leiman korttiinsa, kun ostos ylittää 20 euroa. Viime vuonna osallistuminen oli rajattu yrittäjävetoisiin liikkeisiin. Arvonta suoritetaan tammikuussa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. J uha Taskisen ukilla oli tapana ampua saimaannorppia. Esitys pyritään toimittamaan Unescolle viimeistään tammikuun 2021 aikana, jonka jälkeen vuosittain kokoontuva maailmanperintökomitea tekee päätöksen maailmanperintöluetteloon liitettävistä kohteista. Toivoisin, että norppaturvallista kalastusta ruvettaisiin tekemään Saimaalla isossa mittakaavassa. Taskinen päätti keskittyä kalastamaan norppaturvallisilla pyydyksillä. Ne vaeltavat tosi pitkiä matkoja. Kampanjassa mukana olo ei vaadi Sulkavan Yrittäjien jäsenyyttä. Viime viikolla ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoi aikeista maailmanperintöfoorumissa. Saimaalla elää nykyään yli 400 norppaa, mutta vakava sukupuuton uhka on edelleen olemassa. – Siinä on potentiaalia todella paljon. – Jos soutaisi Partalansaaren ympäri hiljakseltaan vaikkapa toukokuussa, kun norpilla on karvanvaihto käynnissä, niin kyllä niitä ihan varmasti näkee. Meillä on todellakin hyvät kalapaikat siihen ja valtavasti kalaa. Näillä NoTu-rysillä saa ihan hyvin kalaa. Tea Ikonen Kampanja starttaa perjantaina 27.11.2020 ja kestää loppiaiseen saakka. Se luuraa kaikki paikat ihan varmasti. Aloitamme kuitenkin kampanjan, ja sytytämme torin laidalla olevaan joulukuuseen valot. Suojelutoimien avulla yhä useampi norppa elää pitkän elämän. Esimerkiksi linnavuoren liepeillä voisin uskoa, että niitä liikkuu. – Kaikki Sulkavalla toimivat yrittäjät voivat osallistua, Reponen painottaa. Lahjakortin voi käyttää vapaavalintaisesti johonkin kampanjassa mukana olevaan yritykseen. Kaikkien leimoja keränneiden kesken arvotaan lahjakortteja sulkavalaisyrityksiin. Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan parhaillaan on käynnissä Suomen kansallisen aieluettelon päivittäminen maailmanperintöstrategian mukaisesti. Siellä on myös kuuluisin savonlinnalainen eli Pullervonorppa, jonka elämää miljoonat ovat seuranneet WWF:n norppaliven kautta. Turistit eivät tule tänne katsomaan norppia tappavaa verkkokalastusta, vaan kavahtavat sitä ja ihmettelevät, miten sitä on mahdollista tehdä, vaikka järvessä elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Eihän tällaista järveä ja järvihyljettä ole missään muualla maailmassa. Norppia voi Taskisen mukaan nähdä esimerkiksi Partalansaaren ympärillä. Metsähallitus vastaa saimaannorppakannan seurannasta ja suojelusta ja on sitoutunut norpan suojeluun valtion mailla. Projektin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksen, kalastuksen, ihmislähtöisen häiriön sekä kannan pienuuden aiheuttamia ongelmia saimaannorppakannalle. – Aloitin vuonna 2017 norppaturvallisen kalastamisen katiskoilla, ja nyt sitten olen kaksi kesää kalastanut rysillä, jotka on kehittänyt ammattikalastaja Markku Kettunen Haukivedellä. Sen sijaan perinteistä joulunavausta ei koronariskin vuoksi tänä vuonna tule. Tänä vuonna kampanjaan voivat osallistua myös isot, valtakunnalliset liikkeet, joilla on Sulkavalla toimipiste. – Ensi keväänä päätetään norpan suojelutoimien jatkosta, ja mielestäni verkkorajoitusten jatkaminen kuukaudella on ihan ehdoton, siitä ei pidä tinkiä pätkääkään. Norppasaaristosta Unescon maailmanperintökohde. – Tämän alueen status tulee Unesco-listauksen kautta vahvistumaan ihan valtavasti, ja se tuo mukanaan paljon hyvää näille kunnille. – Toivotaan, että korona tällä kertaa tukisi shoppailua kotikylällä, eivätkä ihmiset lähtisi kuleksimaan isoihin marketteihin.. – Suomi on maailmanperintöstrategiassa linjannut, että luetteloon ehdotetaan vain erityisen arvokkaita kohteita. 6 Keskiviikkona 18.11.2020 N:o 47 Norpparintamalta hyviä uutisia Juha Taskisen kirjoittama saimaannorppakirja päätyi tietokirjallisuuden Finlandiaehdokkaaksi, Saimaan norppa-alueita esitetään Unescon maailmanperintökohteiksi ja lisäksi norpansuojelu sai EU:lta rahaa viisivuotiseen Yhteinen saimaannorppamme -LIFE -projektiin. Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Keräysaikaa leimoille on 6.1.2021 saakka, ja kortit tulee palauttaa yhteystiedoilla merkattuna kampanjayrityksiin tai kunnanvirastolle viimeistään maanantaina 11.1.2021. Lista leimoja antavista liikkeistä julkaistaan sivustolla www.yrittajat.fi/sulkava. Yhteinen saimaannorppamme -LIFE -projekti kestää viisi vuotta. Norppasaaristo on ympäristöministeriön ja Metsähallituksen esitys luonnonperintökohteeksi. Kesäaikaisen palkkanikin niillä ansaitsin. – Se voi liikkua pieniäkin jokia myöten yläpuolisiin lampiin tutkimusretkelle. asti osoitteessa kirjasaatio.fi/aanestys Uusi hanke tukee norppien suojelua N orppien suojelutoimet saivat juuri lisävahvistusta, sillä Metsähallituksen Yhteinen saimaannorppamme -LIFE -projektille myönnettiin EU:lta lisärahoitus. – Koronapandemian vuoksi joulunavausta ei nyt tule. Veikkauksen rahapelituotteista leimoja ei saa. – Vaikka laittaisi norppaturvallisen rysän kesällä norpan synnytysluodon viereen, estokalterin ja pakoaukkojen ansiosta kuollutta norppaa ei sieltä löydy. Ihmiset tulevat ihailemaan kaunista luontoamme, ja tietoisuus uhanalaisesta norpasta riittää siihen. – Tavoitteemme on, että komitea voisi päättää norppasaaristojen lisäämisestä maailmanperintöluetteloon vuoden 2024 kokouksessa, Mikkonen totesi. Muualla maailmassa tehdään todella kovia päätöksiä uhanalaisten lajien suojelemiseksi, mutta Suomessa asiat etenevät hyvin hitaasti. Taskinen uskoo, että norppaturvallisesta kalastuksesta tulee ajastaan näiden hyvien kokemusten kautta Saimaalla normi. Tästä kertoo Taskisen viime vuonna julkaistu kirja, Jää hyvin, saimaannorppa. Savonlinna onkin nyt merkittävässä roolissa, sillä maan hallitus on luvannut Savonlinnalle edistää norppasaariston saamista Unescon maailmanperintölistalle. Taskinen itse taas on tehnyt monikymmenvuotista uraa saimaannorppien kuvaajana ja suojelijana. E dellisvuosien tapaan Sulkavan Yrittäjät ja kunta laittavat sulkavalaisliikkeisiin jakoon kampanjapasseja, joihin kuluttajat voivat kerätä leimoja kampanjassa mukana olevista sulkavalaisliikkeistä. Lisäksi kampanjassa mukana olevat liikkeet tunnistaa niiden ovella tai kassalla olevasta pinkistä tarrasta. Sen pääpalkinto on 200 euron arvoinen lahjakortti. Norppabongaus kannattaa kuitenkin jättää pois helmi-maaliskuussa. – Savonlinnan kaupungin rajojen sisällä elää puolet koko maailman saimaannorpista. Kirja oli jatkoa kahdelle aikaisemmin ilmestyneelle kirjalle, Unelma Saimaasta (1991) ja Paluu Saimaalle (2009). Niitä on hyvä bongata koko kesän ajan tyyninä kesäiltoina tai aikaisin aamulla. Hanna Partanen Juha Taskinen tervehtimässä pitkäikäisintä norppatuttavaansa Paavoa, joka sai pulikoida Saimaan vesissä Taskisen arvion mukaan 40-vuotiaaksi saakka, ennen kuin kuoli vanhuuteen. Yhdessä kortissa tulisi olla leimoja vähintään neljästä eri liikkeestä. Alun perin samana päivänä oli tarkoitus järjestää yrittäjien perinteinen joulunavaus, mutta tänä vuonna se jää järjestämättä. Mutta tietysti niillä alueilla, joilla norppakanta on vahvimmillaan, sitä näkee helpoiten, esimerkiksi Pihlajavedellä. Nyt Taskinen oli ajatellut jättää "saimaannorpan joka torikokouksessa riehumisen". Yksi vahva norppa-alue on Savonlinna, jonka rannoilla on viime vuosina nähty paljonkin pelottomia citynorppia ja niiden kuutteja. Taskisen mielestä maailmanperintöhankkeen onnistuminen vaatii, että norpan suojelutoimia parannetaan. – Unescon maailmanperintölistalle pääsemisen mahdollisuus on tämän hetken paras uutinen. Keräyskorteissa ilmoitettuja yhteystietoja ei käytetä muuhun kuin arvonnassa voittaneiden tavoittamiseen. Esimerkiksi norppaturvallisten katiskojen kehitystyötä jatketaan, ja vapaa-ajan kalastajille pyritään kehittämään norppaturvallinen rysä, ja vesialueen omistajien kanssa kehitetään kalastusrajoitusten valvontaa. Maailmanperintökohteen tuoma arvostus ja kiinnostus on muissa Suomen kohteissa näkynyt merkittävänä piristyksenä alueen talouteen. Juha Taskinen pitää hanketta erittäin merkittävänä. Suosi sulkavalaista -kampanja toimii tänäkin vuonna pääasiassa samalla sapluunalla kuin aiemmin. Passien määrää per henkilö ei ole rajoitettu, joten yksi henkilö voi osallistua useammallakin kortilla. Sulkavalla hyvät norppavedet Taskinen kertoo nähneensä paljon norppia myös Sulkavalla. – Kyllähän jotkut Itä-Suomen yliopiston seurantanorpatkin ovat käyneet siellä Sulkavan suursoutuja katselemassa. – Imetysja synnytysaikaan en menisi tuonne jäille rymyämään, vaan antaisin norpille pesimärauhan. Etenkin kuhaa saa rysillä hyvin. Projektin aikana parannetaan tietoisuutta saimaannorpan suojelusta ja pyritään lisäämään suojelutoimien hyväksyntää, sekä tehdään erilaista välineiden, menetelmien ja toimintatapojen kehitystyötä ja käyttöönottoa. Teoksesta tulikin toissa viikolla Finlandia-ehdokas. Lukijat voivat äänestää Finlandiaehdokkaita 22.11. Reponen toivoo, että koronapandemialla olisi positiivisia vaikutuksia Sulkavan joulukauppaan. – Olen ollut 40 vuotta mukana näissä norppahommissa tutkimusapulaisena, suojelutyössä, ja kaikenlaisissa puhetilaisuuksissa. Norppa-asiat ovat menneet niin laajalle rintamalle, ettei siellä tällaista yhtä soturia tarvita enää lippuja liehuttamaan. Kirjan piti olla hyvästien jättö saimaannorpalle Taskisen siirtyessä norppaturvalliseksi ammattikalastajaksi. Taskinen kuitenkin uskoo, että suojelutoimien vaatimat uhraukset maksavat itsensä takaisin. Kampanjaan mukaan haluavien liikkeiden tulisi ilmoittautua Reposelle 23.11.2020 mennessä. – Kun kustantaja soitti kertoakseen ehdokkuudesta, kysyin, miten se on sinne joutunut! Hän sanoi heidän lähettäneen sen raadille, kun se vaikutti niin sopivalta. Liikkeet voivat toki omalla kohdallaan tehdä erilaisia tarjouksia ja omia kampanjoita, toteaa Sulkavan Yrittäjien puheenjohtaja Juha Reponen. Sellainen norppasaaristojen kokonaisuus todella on, Mikkonen totesi tiedotteessa. Lisäksi hankkeessa testataan keinopesiä ja kehitetään uusia kannanseurantanmenetelmiä ja yksilöiden uusia tunnistamismenetelmiä. Lisäksi arvotaan 100 euron lahjakortteja. Norppaturvallisilla pyydyksillä voi kalastaa huoletta missä vain
Etsivän nuorisotyöntekijän haku päättyy perjantaina 20.11. Viran hakuaika päättyi perjantaina puolilta päivin. Näin ei saisi olla. kehittämispäällikkö Susanna Issakainen. Kun yhdistämme Rantasalmen kanssa voimamme, saamme yhden kokoaikaisen työntekijän, toteaa sivistysjohtaja ja hallintopäällikkö Mervi Palmu. Olen valitettavan usein saanut kuulla siitä, kun omassa kodissa ei saada edes verkkoa toimimaan, vaikka miten kiertäisi kehää ja vaihtaisi operaattoria. – Mehän emme voi vedenpitävästi tietää, minkä verran syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on, mutta asiasta on valtakunnallista tutkimustietoa, joka pitää melko hyvin kutinsa, Issakainen toteaa. Sulkavan kunta on nykyisellään resursoinut etsivään nuorisotyöhön 0,3 henkilötyövuotta. Mutta entä jos verkkoyhteyksiin ei ole syystä tai toisesta mahdollisuutta päästä käsiksi. klo 10 Sulkavan kirkossa, ELY:n kirkkopyhä, Erja Kalpio, kanttorina Jukka Laaksonen. Sen umpeutumiseen mennessä kuntaan oli tullut yksi hakemus. Kirjastonjohtajan virkaan yksi hakija Sulkavan kirjastonjohtajan virka on ollut haettavana, sillä nykyinen kirjastonjohtaja Eija Väisänen on jäämässä eläkkeelle. Kehittämispäällikön tehtävänkuvaan jäisi näillä näkymin museon, kotiseutuasioiden ja musiikkiopiston toiminta. Issakaisen mukaan resursseja aiotaan jatkossakin osoittaa erityisesti nuorisovaltuustolle ja lasten ja Tea Ikonen nuorten leireille, jotka ovat jo hyvin vakiintunutta nuorisotoimintaa paikkakunnalla. Vietetään kirkossa yhteinen hetki kynttilöiden valossa, musiikkia kuunnellen, voimavarojamme pohtien ja rukoillen. Olemme oppineet lyhyessä ajassa valtavasti uutta. – Rantasalmi ja Sulkava ovat hyvin samantyyppisiä kuntia, Issakainen toteaa. Niina Malm Kansanedustaja, sd JUMALANPALVELUSJA USKONELÄMÄ: Jumalanpalvelus su 22.11. Tarjolla iltapalaa. Asiakaspalvelusta ei ole ollut välttämättä apua, kun verkon on todettu olevan kunnossa ja ongelmaksi on epäilty laitevikaa. museovirasto.fi/fi/avustukset/kulttuuriperinnon-ja-kulttuuriymparistonhankkeet Sulkavalle Rantasalmen kanssa yhteinen etsivä nuorisotyöntekijä R antasalmen kunta hakee etsivää nuorisotyöntekijää, joka tulee olemaan Rantasalmen ja Sulkavan kuntien yhteinen. 040 540 6738). Hän rohkaisee nuoria tai heidän läheisiään ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä etsivään nuorisotyöntekijään. Palkattavan etsivän nuorisotyöntekijän työaika jakautuu Sulkavan ja Rantasalmen kesken suhteessa kuntien asukaslukuun ja nuorten määrään. Lisätietoja ja ohjeet: https://www. Palauta hakemus suljetussa kirjekuoressa srk-talon pääoven vieressä olevaan lukolliseen postilaatikkoon tai tuo se srk:n taloustoimistoon (ma–ti klo 9–12) ti 1.12. Avustusta voidaan myöntää kansalaisjärjestöille ja muille oikeustoimikelpoisille yhteisöille. Tähän on pyritty löytämään ratkaisu esimerkiksi digituen toimintamallin hankkeen avulla. Katja Suomalainen, Erja Kalpio ja Hanne-Maaria Rentola. Hän uskoo, että yhteisen etsivän nuorisotyöntekijän malli tulee toimimaan hyvin. Valoa kaamokseen! to 19.11. Perhekerho ke 25.11. 015 471 056. Diakoniavastaanotto ajanvarauksella. Avustusten hakuaika alkoi 1.11.2020 ja päättyy 11.12.2020 kello 15. Digisyrjäytyminen on aikamme uhka K orona-aika on vauhdittanut arjen perustoimintojen siirtymistä osin digiaikaan. ja työn on tarkoitus alkaa 1.1.2021. klo 18 Sulkavan kirkossa. INFO JA ASIOINTI Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto ovat auki puhelimitse ma ja ti klo 9–12, viraston p. Taloustoimiston p. Tuen suuruus harkitaan tapauskohtaisesti. – Kirjastonjohtajalle siirtyvät yleiset kulttuurikuvioiden järjestämiset sekä kulttuurikasvatussuunnitelman edistäminen, toteaa vs. A PU A JA TU KEA: Jouluavustus: Seurakunta avustaa Sulkavalla vakituisesti asuvia vähävaraisia lapsiperheitä, pariskuntia ja yksin asuvia myöntämällä ruoka-avustuksia joulukuussa. Lainsäädännön ohella on tärkeää löytää ratkaisuja myös siihen kysymykseen, miksi käytännön tasolla joillakin ihmisillä on edelleen vaikeuksia päästä digimaailmaan kiinni. klo 13.00– 14.30 kirjastossa. Ongelma koskee erityisesti ikäihmisiä, joilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada tukea digitaitoihin. Digituen hankkeessa järjestöt, kunnat, viranomaiset ja yritykset ovat yhdistäneet voimansa digituen tarjoamisessa. Suomessa jokaisella on oikeus saada kohtuuhintaiset ja toimivat viestinnän peruspalvelut kotiinsa. Uuden kirjastonjohtajan olisi tarkoitus aloittaa 1.1.2021 tai sopimuksen mukaan. ja 25.11. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka kautta nuorille pyritään tarjoamaan mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Uutta tulossa: Iltaperhekerho ma 30.11. Tule ja pysähdy hetkeksi tunnelmallisessa kynttiläkirkossa. Päiväkerho ti 24.11. – Toivotaan, että kun nuorisotyön resurssit vahvistuvat vastaisuudessa, se tulisi näkymään enemmän jopa kylillä, Issakainen toteaa. Hakuilmoitus oli nähtävillä muun muassa kunnan verkkosivuilla, työvoimahallinnon verkkosivuilla, Sulkava-lehdessä ja Kuntarekry-palvelussa. – Sen, mitkä kulttuuriasiat lopulta siirtyvät uudelle kirjastonjohtajalle, näyttää lopulta käytäntö, kun selviää, millaista osaamista virkaan valittava henkikö tuo tullessaan, arvelee sivistysjohtaja Mervi Palmu. Jatkossa keskiviikkoisin klo 12–14. – Pieneen kuntaan on hankala saada kokoaikaista etsivää nuorisotyöntekijää. Ehtoollista vietetään, jos se on koronapandemiatilanteen kannalta mahdollista. klo 9.30–11.15 srk-talon päiväkerhohuoneessa. Kirjastonjohtajan virkaan sisältyy jatkossa myös yleisiä kulttuuritoiminnan koordinointiin liittyviä tehtäviä. Kokoukset ja tapaamiset järjestyvät etäyhteyksin muutamalla klikkauksella ja ruokaostokset voidaan tilata kotiinkuljetuksella netistä. klo 12 mennessä. Silloin nuorisotyöntekijät voivat esimerkiksi sparrata toisiaan tai toimia ikään kuin työparina. kehittämispäällikkö Susanna Issakainen. Tähän asti kyseiset tehtävät ovat olleet kehittämispäällikön vastuulla. Niin tai näin, tämä oikeus ei lohduta siinä tilanteessa, kun kyseessä on ihminen, jolle laitteet eivät ole tuttuja. Verkkojen ja niiden tukiasemien ylläpito kuuluu kaupallisille operaattoreille. – Asukasluvut saattavat hieman heitellä, mutta 40/60 on hyvin lähellä. klo 17 srk-talon päiväkerhohuoneessa. Suurin osa heistä, noin 70 prosenttia, tavoitettiin peruskoulun ja lukion kautta, 25 prosenttia nuorisotyön kautta ja viisi prosenttia mielenterveyspalveluiden kautta. Yhteisöjen kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön liittyvillä avustuksilla vahvistetaan yhteisöjen osallisuutta kulttuuriperintöön. Etsivän nuorisotyön ulkopuolelle puolestaan jäi arviolta noin 5–8 prosenttia 15–28-vuotiaista nuorista, eli 14–23 henkilöä. Lisäksi meillä on melko täsmälleen sama prosenttimäärä nuoria suhteessa asukasmäärään, eli noin 10 prosenttia, kertoo vs. Rantasalmen ja Sulkavan yhteisen etsivän nuorisotyöntekijän rinnalla Sulkavalla säilyy perusnuorisotyöntekijä. Nouda hakemuslomake saatekirjeineen srk-talon pääoven vieressä olevasta postilaatikosta tai tulosta se seurakunnan verkkosivulta (www.sulkavanseurakunta.fi). Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kiinteää tai langatonta puhelinliittymää ja kahden megan perustason laajakaistaliittymää. Avustukset on tarkoitettu osarahoitukseksi hankkeen kokonaiskustannuksista. Opettelu on nuoremmillekin välillä haastavaa, sillä uutta tekniikkaa keksitään jatkuvasti. Avustuksella tuetaan erityisesti hankkeita, jotka sisältävät yhteisöjen osallistumista toimintaan, hankkeen tulosten monipuolista levittämistä sekä uudenlaisia yhteistyömuotoja. Etsivän nuorisotyöntekijän työaika jakautuu siten, että Rantasalmen osuus siitä on 60 prosenttia ja Sulkavan osuus 40 prosenttia. 040 515 0037. Siihen keskustelu on yleensä jäänytkin, ja moni jää lopulta kokonaan yksin ongelman kanssa, kun ei enää tiedä, kenen puoleen tulisi kääntyä. 7 Seurakunta Keskiviikkona 18.11.2020 N:o 47 Postista Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti PAINOPAIKKA: Pieksämäki – 2020 Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Tea Ikonen 044 240 4836 Toimittaja: Hanna Partanen 050 5115114 Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi puh. Kuollut: Tuija Anneli Suutari, 73v. LAPSET JA PERHEET: Kuviskerho pe 20.11. Näin etsivän nuorisotyöhön osoitettu työaika tulee kunnassa kasvamaan. klo 9.30 srk-talon päiväkerhohuoneessa. Yhteistyössä on voimaa, ja toivottavasti se voima auttaa meitä kaikkia muuttuvassa digimaailmassa. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan sähköisen viestinnän palvelulain uudistustyö. Avustettavat hankkeet voivat sisältää kulttuuriperintöön liittyvän tiedon tallennusta, dokumentointia ja tiedon välittämistä sekä toimenpiteitä, joilla lisätään yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia ja kulttuuriperinnön elinvoimaisuutta. Lisätietoja diakoni Anne Borénilta (p. Viran kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan. Issakaisen mukaan perusnuorisotyö ja etsivä nuorisotyö on hyvä olla eri henkilöiden hoidossa. Nuorisotilastot.fi-sivuston mukaan etsivä nuorisotyö tavoitti noin seitsemän prosenttia Sulkavan 15–28-vuotiaista nuorista eli 20 nuorta vuonna 2019. – Meillä ihmiset ovat täällä sitä varten, että olemme tukemassa eri ikäisiä kuntalaisia matkan varrella, Issakainen rohkaisee. Sanan ja rukouksen äärellä ke 18.11. 040 540 6738. Sulkavalla nuorisotyötä ja etsivää nuorisotyötä on tehnyt sama henkilö. Lisätiedot ja ajankohtaiset muutokset: www.sulkavanseurakunta.fi TILAA NYT SAAT LOPPUVUODEN SULKAVALEHDET KAUPAN PÄÄLLE! -LEHTI KESTOTILAUS 70 € VUOSITILAUS 75 €. 015 471 544 Uitonrinne 18 58700 Sulkava www.sulkavalehti.fi Toimitus avoinna: ma–to klo 9–15, PERJANTAINA SULJETTU Hae avustusta yhteisöjen kulttuuriperintöja kulttuuriympäristöhankkeisiin M useoviraston avustusten tavoitteena on edistää sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää kulttuuriperintötyötä. Määrärahasta ei myönnetä avustuksia toiminta-avustuksina, laitehankintoihin, museotoimintaan eikä korjaushankkeisiin. Soita tai lähetä soittopyyntö tekstiviestinä (laita viestiin nimesi ja puhelinnumerosi), diakoni Anne Borén, p. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kuluttajien asemaa ja edistää viestintäpalveluiden saatavuutta. Etsivä nuorisotyö pyrkii tavoittamaan ja auttamaan alle 29-vuotiaita nuoria, jotka tarvitsevat apua ja tukea muun muassa itsenäistymisessä, elämänhallinnassa, koulutukseen tai työelämään pääsyssä tai muissa elämän pulmissa. klo 12–14 srk-talossa, kahvitus (vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle)
alv. Lisätietoja saa numerosta 0295 429 700. tai ilmoitukset@sulkavalehti.?. mennessä. Vesistöt: Pieni Jukajärvi–Vuorilampi– Korttee–Housulampi. VäPePan maalia vartioinut Joona Räisänen torjui 20 laukauksesta 10. /biotalous-tutuksi-hankkeen-tilaisuudet/ BIOTALOUS TUTUKSI -hankkeen loppuseminaari 26.11.2020 klo 12:30 – 16:00 ILMESTYY KE 16.12.2020 Ilmoitusvaraukset ke 9.12. 24 % OTA YHTEYTTÄ, TEHDÄÄN TYÖSI JA TUOTTEESI TUNNETUKSI! 015 471 544 | toimitus@sulkavalehti.. Lauantain jälkeen VäPePa on kahdella pisteellään kymmenentenä miesten salibandyn 3-divisioonan Kaakkois-Suomen lohkossa 9. TT Starsin Esa Kinnusen vartioimaa maalia kohti VäPePa laukoi yhdeksän laukausta, joista seitsemän Kinnunen torjui. JuhoPekka Saukkonen kavensi lukemiin 9–1 ajassa 41:20, ja muutamaa minuuttia myöhemmin Joni Partanen teki 9–2 kavennusmaalin. Tea Ikonen Sulkava-seura ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS kunnanviraston saunatiloissa, Kauppatie 1, pe 27.11.2020 klo 18.00 Tervetuloa Hallitus Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. kello 15.30–16 Räsänen 040-7085224 Biotalous tutuksi -hanke on tiedottanut Rajupusu Leader ry:n alueella yrityksiä ja asukkaita siitä, mitä biotalous voi pitää sisällään. klo 12–15 Lihavälitys H. 24 % Kahden palstan joulutervehdys (97 mm x 30 mm) 74,40 sis. alv. Valmiit aineistot pe 11.12. Rajaja merivartiokoulu Korpelan PALVIAUTO Sulkavan torilla pe 20.11. Toivota kauttamme hyvää joulua asiakkaille, yhteistyökumppaneille, sukulaisille, ystäville, naapureille tai kaikille sulkavalaisille – julkaisemme yhteisöjen lisäksi myös yksityishenkilöiden joulutervehdyksiä! Yhden palstan joulutervehdys (48 mm x 30 mm) 43,40 sis. Tilaisuus järjestetään Juvan TeaHouse of Wehmaisissa, mutta vallitsevan koronatilanteen takia on suositeltua osallistua mukaan verkon kautta. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen 23.11. Ylivoima jäi VäPePan kannalta kuitenkin tuloksettomaksi, ja kaiken kukkuraksi lappeenrantalaiset tekivät alivoimalla aloitusmaalin vain muutamaa sekuntia ennen rangaistuksen päättymistä. Yksi Simpasen maaleista oli ylivoimamaali, kaiken kaikkiaan VäPePa pääsi kolmesti yrittämään maalintekoa ylivoimalla. Iltapäivän peli Saipa Sählyä vastaan päättyi VäPePan 4–10 tappioon. Peltopalloilijoiden maalinteosta iltapäiväpelissä vastasivat Juho-Kalle Björn sekä Samuli Simpanen, joka onnistui kolmesti lyömään pallon Saipa Sählyn veräjää vartioineen Tuomas Peräharvion selän taakse. Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan https://rajupusuleader.. Alueelle johtavat tiet ja polut on suljettu puomeilla. mennessä. Ensimmäisen erän aluksi VäPePa pääsi yrittämään ylivoimaa, kun Saipa Sählyn Iiro Kupiainen hankki itselleen kahden minuutin rangaistuksen estämisestä. Sulkavan Maataloustuottajain yhdistyksen SYYSKOKOUS torstaina 26.11.2020 klo 10.00 kunnanviraston valtuustosalissa Sääntöjen 10 §:n mukaisten asioiden käsittelyn lisäksi kokouksessa päätetään yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta, 2. Molemmat ottelut päättyivät VäPePan tappioon. Lauantain avausottelu savonlinnalaista TT Starsia vastaan päättyi lukemiin 10–2 isäntien hyväksi. Lohkoa johtaa Saipa Sähly kahdellatoista pisteellä. Pian tämän jälkeen Samuli Simpaselle vihellettiin kahden minuutin jäähy estämisestä, ja vielä ennen pelin loppua vastustaja ampui ylivoimalla lukeman 10–2, joka jäi myös pelin tulokseksi. mennessä. käsittely. Tervetuloa Johtokunta VAROITUS Rajavartiolaitos ampuu pienikaliiperisilla aseilla ja sinkoaseilla sekä suorittaa räjäytyksiä Sulkavan kunnassa, Lohikosken valtionpuistossa sijaitsevalla Jukajärven ampuma-alueella (EF R 62): Ma 23.11.2020 klo 12.00 – Pe 27.11.2020 klo 12.00 Vaarallinen alue, jonka sisäpuolella liikkuminen on kielletty: Tiet: Metellahdenvuori–Syrjäsaari, Syrjäsaari–Hympyrä, Hympyrä–Väärä–Kontunen, Väärä–Kontunen– Kolmisoppinen th, Kolmisoppinen th–Housulampi. Lipponen 040-7781184 Isot muikut Sulkavan torilla pe 20.11. Alue on merkitty maastoon kieltotauluilla. Saipa Sählyn maalia kohti VäPePa ampui kaiken kaikkiaan 17 laukausta, VäPePan maali sai tuta 28 laukausta, joista 18 maalivahti Joona Räisänen torjui. 8 Keskiviikkona 18.11.2020 N:o 47 VäPePalle tappiot Savonlinnasta V äätälänmäen Peltopalloilijat kohtasi lauantaina TT Starsin ja Saipa Sählyn Savonlinnan liikuntahallilla pelatussa salibandyturnauksessa. Savonlinnalaisten maalinteko alkoi ensimmäisen erän kuudennella minuutilla, ja TT Stars ehti yhdeksän maalin johtoasemaan, ennen kuin VäPePa avasi oman maalitilinsä kolmannen erän loppupuolella. Hankkeen loppuseminaarissa on mukana kiertotalouden asiantuntija, ompelimoyrittäjä Paula Malleus, professori Juha Helenius Ruralia-instituutista, ohjelmakoordinaattori Panu Jouhkimo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä, projektipäällikkö Mika Laihanen LUT-yliopistosta ja asiantuntija Kyösti Turkia Metsäkeskukselta