a» ll MILL | J L I ff OTRS EUR JOTTIKU LIIGA TVATTAI OO IN KOR 85 KONU neo Öm
KOLEHMAINEN A-ryhmän sähköurakoitsija JJ ; Hyvää Joulua ja LOT TAITEITS | Uutta Vuotta 1998 ETA TIKOIN KYMPINTORI do] o] o [o] a] Co IUIK MIS To Zola [La Va [oN 010] e PKoX A elek) Sulkava-seura ja Suursoutujen kaikille toivottavat soutajille ja järjestelyihin osallistuneille sekä yhteistyökumppaneille' HYVÄÄ JOULUA JA MENE STYKSEKÄSTÄ UUTTA VUOTTA 1998. 2 18.12.1997 N:o 51-52 TARTAKORTT = HYVÄÄ ja RUOKAISAA JOULUA TOIVOTTAA K-Wiljamin väki! > antaa vapauden valita! Torstai-Keskiviikko Naudan Avoinna myös su 21.12. , j 1 5 i set 100 1000 | Sä ja N N oo SU 12-18-00 Rauhallista Joulua ja Hwää Uutta Vuotta Hyvää Joulua ja L a om! 22.-23.12. Marjut « Heikki Lappalainen toivottavat Hyasintit 6 i Anna toimitettavista kukista p A PI Kauniita ' a E p kpl tilauksesi ajoissa. 015-471 203 jä TA DANSA! ervetuloa! — (8 MOTELLI-RAVINTOLA ja | n ; T Puh. RAUHALLISTA JOULUA ja MENESTYSTÄ * — VUODELLE 1998! SÄHKÖTYÖ J. 015-471 771 "Juokse porosein, halki vuorten taa, syödä seistä saat...." Kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. | (KUUKAUDEN DUO 8 z 2 Kg) | | SIIT Vielä erä Superior PALVELEMME VJOULUKAHVIKSI DIMBLE vapaa pääsy: Tuoresuolattu 'KIRJOLOHI 17, ,90 kal N APE A me | Presidentti 28, 90 20000 ; Bes vg 118 1) [ ' | oulupöytään SAVUVIA-FE 9-4 | 500 PALVELEMME JOULUNA 3 4 90 | LOHET, KYLMÄSAVULA 918 | Juhlag —* Jouluaattona SULJETTU L] kg | ÖVRE T JA MADIT n 43 a. 471 651 i) yhteistyökumppaneille TOIVOTAMME RAUHALLISTA JOULUA e, HYVÄÄ JOULUA ja JA MENESTYSTÄ VUODELLE 1998 NI ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! HAIR — parturikampaamo JOULULAHJAT KKKKKKAKÄKKKKKKKKKKKKKKKKKKAKKKKKKKAK WELL PLACE kahvila-ravintola PENILLEJA ISOILLE | [oketo no NUS KOKORAr A IAJAJAU AO Joulun kukat tulleet! runsaista valikoimista. Oikein H Joulua asetelmia! "| || HUOM! LA ja SU 9-17 | Lahja: <p gm tkikuYfn! || Jatketut MA ja TI 9-20 kaikille Yrtäville ja Tutville a (i "a, | | aukioloAATTONA 8-12 O 5572m 19Y | || aikamme: TAPANINA 9-13 , A» akne KATT KIAN PINTAA LOISA Sr sc MUI Tr 11 NKI RWANDA, Jouty; PPA N ON o o H H TAKIN As Kynttilät ja — Gpy Taimin Kukkakulma RJ) Sulkavan Metsänhoitoyhdistys ÅMentia käy myös ain n sas Kauppatie 4, puh. 015-471 707 kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa = BLALFLINNAN JOUAIVON kaikille metsänomistajille A alvelee: ark. Mokka 26, 90 js 1708 paino | ÅfSiRane vac) 10 19.90.00] PIIIIIESEN 040007 19 90 a "J" L pil, Sisus ttei Liha HSK v 2) [STRED EERE DEDE PAATIKKO 400 5 90 K — HOS UA kts 7 280 klo 12-03 DUO DIMBLE 2-8 av ko D Pandan g ya N en 14. 9-20.00 : o ks de JS k vu Aattona 8-12.00 * * ja i foivottaa jäsenilleen ; vit Menestyksellistä Po är Rauhaisaa Joulua ! x sekä kaikille toimintaamme tukeneille % a jä ; en t: t t a a uotta! anis SULKAVAN ELÄKKEENSAAJAT ry ERA VGER RAUHAISAA JOULUNAIKAA toivottaen ja kuluneesta vuodesta kiittäen FINNREKLAMA OY PL 23, 58701 Sulkava p. A KERN JaNIMOnN 1Uodesta LAATIKKO 400 g 4,90 LÄHIKAUPPA | | OL lue ttona PÖYDAN 1 9, 90 asjäkkallemnme, Fazer Fö ng 9-13 300 g ystäville ja ; ; IN liiketuttavillemme SUKLAAWI AMI lapaninpäivänä ; o Box 100 CJ ERNA sr enestyksellistä It ; | NIKO SAIRANEN Uutta Vuotta! LÅ kol | 58700 SULKAVA, PUH. 10 14 JAUHELIHA pr Muistathan, että PARAS W JOULUKORTTI on KELLOSEPÄNUIKE OMENAT Ko oser 29 EN eavussa FANN Tin iik p | Yv kortti J J 2 kg] IKUEMENE ONI Luuton MININ saat plussaa 10 * / p avantaina = KARJALANPAISTI | smala : ; jouluKOKO ; | USTAR PA 9/0 ja ja | TUNNELMISSA 29 80 PORKKANAT J IL = ostoksistasi
Kolehdit oman seurakunnan lähetystyölle. Ellei metsää olisi, niin toimintoja pitäisi supistaa tuntuvasti. Kirkkoon ja Tapiolaan ostetaan 7.500 markalla virsikirjoja. Palkkojen osuus koko talousarviosta on melkein 41 prosenttia. Eri puheenvuoroissa todettiin, että seurakunta on myynyt viimeaikoina metsää runsaasti, mutta metsät kestävät sen. Kokouksessa todettiin, että seurakunta myy metsää melkoisia määriä vuosittain. Kokousten matkakorvaukset maksetaan taloustoimistosta kokouskertojen mukaan. Kirkkoon hankitaan mikrofoni ja mikseri 5.000 markalla. Palkkojen arvellaan nousevan 2,5 prosentilla. Jaakko Teerimäki ja Aino Leinonen kyselivät miksi palkkiot palautetaan, vaikka he eivät ole edes pyytäneet palkkioita. Ostaja on Irma Vuorenoja Tampereelta. Hautainhoitorahaston talousarvion loppusumma on 298.200 markkaa. Sovinto tiedoksi Kirkkoneuvosto saattoi kirkkovaltuuston tiedoksi Juvan käräjäoikeuden vahvistaman sovinnon. joulupäivänä pe 26.12. adv. Suurimman osan, peräti 100.000 markkaa, vie historiankirjoitus. — Seurakunta on seissyt pitkään puujaloilla. Tasaisen kertymän mukaan vuonna 1997 verotulot olisivat noin 2,9 miljoonaa markkaa. Talousarvioon on otettu puunmyyntituloja 748.200 markkaa ja tonttimaan myyntiä 250.000 markkaa. Siinä on nousua edellisvuoteen yli 150.000 markkaa eli lähes 10 prosenttia. Yhteisöveron osuuden oletetaan laskevan. klo 10 srk-talossa ja uudenvuodenpäivänä 1.1.98 klo 10 Sulkavan kirkossa Sulkava-lehdelle tämän palstan käyttöön antamisesta kirkon juhlavuotena! Sulkava SULKAVAN OSUUSPANKKI Lohilahti €) OSUUSPANKKI Mukana elämän eri käänteissä |. Sulkavalla kappalainen ja kirkkokuoro, Lohikoskella khra. klo 10 pääkirkossa; aiheena Herran äiti, kappalainen ja kanttori jouluaattona ke 24.12. Se hyväksyttiin esitetyssä muodossa ja sen loppusumma on lähes 4,3 miljoonaa markkaa. Vuoden 1998 talousarvion loppusumma on lähes 4,3 miljoonaa markkaa. Seurakunnan verotulot Seurakunnan talous on kohentumaan päin. Talouspäällikkö Teuvo Hintsanen totesi, että viimeisen kymmenen vuoden aikana metsänmyynti on vaihdellut 170.000 ja 1.020.000 markan välillä. Verotulojen ennustetaan kasvavan peräti 4,5 prosentilla kuluvan vuoden tasosta. Se on tosiasia, ei mikään uskon asia, vakuutti kirkkoneuvoston jäsen, metsäammattilainen Mauri Ralli. Keskustelussa kannatettiin palauttamista, tosin vain muutamissa puheenvuoroissa. Seurakunnalla on metsää noin 970 hehtaaria ja vuosittain sitä voi myydä jopa 4.000-5.000 kuution verran. Verotuloja on otettu vuoden 1997 talousarvioon 2,7 miljoonaa markkaa. Jossain vaiheessa puututtava virkoihin — Meillä on tiedostettu jo monta vuotta, että menojen supistaminen on välttämätöntä, totesi kirkkoherra Taisto Salmenkivi talouskeskustelussa. Sama summa on varattu myös hautausmaalle hankittavaan oksasilppuriin. Verotuloilla voidaan kattaa 70,9 prosenttia varsinaisen talousarvion menoista. Lohikosken kylmiöön varataan 20.000 markkaa. Kaupat on tehty 27.11.1997 250.000 markan kauppahinnasta. klo 7 molemmissa kirkoissa. Talousarvion mukana kirkkovaltuutetut hyväksyivät myös kokouspalkkioiden palauttamisen. Kirkkoneuvosto on käsitellyt asiaa 6.10.1997 ja toi nyt sen kirkkovaltuuston tiedoksi. Hautainhoitomaksuja on korotettu viimeksi 1996. Pääomamenoissa on hankintoihin varattu 212.500 markkaa. Muutamat kirkkovaltuutetut kyselivät metsänmyynnistä, kokouspalkkioista ja palkkojen kasvusta. su:na 21.12. Palkkio on 100 markkaa per kokouskerta. Kirkkovaltuusto velvoitti asianomaiset noudattamaan tarkkaa taloudenpitoa ja toimimaan myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Tapiolaan on 50.000 markan määräraha, joka aiotaan käyttää katoksen lattian tasaukseen, keittiön lattian kunnostukseen ja varaston katon korjaukseen sekä erilaisiin maalauksiin. Nyt puuta on myyty noin 3.800 mottia vuodessa, mikä on metsäsuunnitelman mukainen määrä. Hoitomaksut pidetään entisellään. 2. Seurakunnan ensi vuoden talousarvion loppusumma on 4.272.700 markkaa. Edelleen kirkkoneuvosto saattoi kirkkovaltuustolle tiedoksi, että lahjoituksena saatu asunto-osake on myyty. SULKAVA 18.12.1997 N:o 51-52 3 Seurakunnan talous ja palkkiot keskusteluttivat Maanantai-iltana kokoontunut kirkkovaltuusto päätti seurakunnan ensi vuoden talousarviosta. Käräjäoikeus on vahvistanut valmisteluistunnon 17.4.1997 pöytäkirjasta ilmenevän ehdollisen sovinnon lopulliseksi sovinnoksi asiassa, jossa kantajana ovat olleet Jairi ja Saara Attila ja vastaajana Sulkavan seurakunta. Aikanaan päättäjät joutuvat miettimään esimerkiksi virkojen määrää, koska säästöjä ei synny juuri muuten kuin palkkoja eli toimintaa vähentämällä. Lokakuun loppuun mennessä niitä oli jo tuloutunut lähes 2,5 miljoonaa markkaa. Talousarviossa palataan kokouspalkkioiden maksamiseen. Talousarvioon on otettu verotuloja 2.800.000 markkaa sekä kirkkohallituksen verotulojen täydennystä 20.000 markkaa. — Kaikki kunnia talkootyölle, totesi kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Pentti Ruottinen. Kirkkovaltuutetut Siilas Rönkkönen ja Kari Kervinen epäilivät kestävätkö seurakunnan metsät tällaisia hakkuita. — Seurakunnan metsät kestävät kyllä tällaiset 700.-800.000 markan vuosittaiset hakkuut. Kirkkokuorolaisten matkoista korvataan 1.00 mk/km Ki Kirkkoherra Taisto Salmenkivi selvitti kirkkovaltuustolle taloustilannetta. Verotulot kasvavat hieman Kirkkohallituksen ennusteiden mukaan verotulot kasvavat vuodesta 1996 vuoteen 1997 noin 1,5 prosenttia ja vuodesta 1997 vuoteen 1998 jo 4,5 prosenttia. Vuoden 1998 talousarvioon on laskettu palkkoja ja palkkioita kaikkiaan lähes 1,8 miljoonaa markkaa. — Jos joku ei halua kokouspalkkioita, niin hän voi pistää rahat vaikka kolehtiin. Palkkoihin ja palkkioihin on varattu lähes 1,8 miljoonaa markkaa. Tänä vuonna prosenttien määrä oli 68,7. Esimerkiksi tulevan vuoden talousarviossa on varauduttu myymään metsää lähes 750.000 markan edestä. Kirkkovaltuusto edellytti talousarviota hyväksyessään, että määrärahojen käyttäjät tarkoin perehtyvät talousarvioon ja sen sitovuutta koskeviin yleismääräyksiin. Ensi vuonna seurakunta maksaa jälleen kokouspalkkioita ja matkakorvauksia. Siilas Rönkkösen mukaan kysymys on luottamushenkilöiden antaman panoksen arvostamisesta. Sulkava-videon toteuttamiseen on 10.000 markkaa. Hänen mielestään se tietää aikanaan virkojen vähentämistä. Siinä on nousua edellisvuoteen verrattuna 265.250 markkaä eli 6,6 prosenttia. Messu Aattohartaus Joulukirkot KALLT RT / HORN [Fr 91) HP | > Perhekirkko Kaunis kiitos Kirkossa kymmeneltä Jumalanpalvelukset 4. klo 10 srk-talossa su 28.12. Palkkojen nousuksi on arvioitu 2,5 prosenttia. klo 15 Sulkavan kirkossa; khra, kanttori ja nuorten musiikkiryhmä joulupäivänä to 25.12. Kirkkoneuvosto oli edellisessä kokouksessaan päättänyt, että lahjoituksena saatu osake myydään. Kirkkovaltuutetut keskustelivat muun muassa metsänmyynnistä ja kokouspalkkioitten palauttamisesta. Seurakunnan veroäyri on 1,5 penniä. ovat kasvamassa laskutuksen mukaan
Auttaos määräni saavuttamaan. Kiitos osanotosta. Kiitos Sulkavan vuodeosastolle äitini ja tätimme hyvästä hoidosta. Syksy toi surun kyyneleet pois vei rakkaamme väsyneen. Karppinen s. Vapa-Veikot: Pohjoinen-Etelä Pilkki su 21.12.97 Vilkajärvellä klo 10.00-14.00. Juuri ajanpuute — oletettu tai todellinen — kiusaa nykyihmistä. Ideat eivät synny ilman aikaa. Jumala sulki itsensä ihmiselämän ehtoihin ja lainalaisuuksiin. ILOISTA JOULUA KAIKILLE! Viikon sana Arjen juhla Ensimmäinen joulu tuli keskelle arkea: matkasta uupuneet verolle ilmoittautujat, liian kanssa ihmisiä, yht'äkkiä käynnistynyt synnytys, tallin tuoksut, pimeässä loimuava nuotiotuli — koko seudun yllä yön uneliaisuus ja hiljaisuus. Juuri siihen, kun sisin on puutunut hyvyydelle, emmekä osaa avautua valolle ja lämmölle niin kuin haluaisimme. joulupäivä, tapaninpäivä, Tapani, Teppo, Tahvo, lauantaina Hannu, Hannes, sunnuntaina Viattomien lasten päivä, Piia, maanantaina Rauha, tiistaina Daavid, Taavetti, Taavi, keskiviikkona Sylvester, Silvo. Siihen, kun autius ja voimattomuus vaivaa. Näkymätön ja käsittämätön tuli näkyväksi ja käsitettäväksi. Samoin sillä, että ehtii olemaan sinut itsensä kanssa. Lämmin kiitos osanotosta. 29.07.1912 Sulkava k.' 17.11.1997 Sulkavan vuodeosasto Kaipauksella muistaen Seppo perheineen Irja perheineen Teuvo perheineen Heimo perheineen Oli askel kauan jo verkkainen se kaipuusta levon kertoi. Muistotilaisuus seurakuntatalossa. Se tapahtui mitä yksinkertaisemmalla tavalla, ilman sensaatiota ja riehaa. Siunaus toimitettu lähiomaisten läsnäollessa. 86:16.) Mietelause Paras keino aloittaa hyvin päivänsä on ajatella herätessä, eikö ole mahdollista valmistaa päivän kuluessa annos iloa yhdelle ihmiselle. Kaikki oli tavallista ja arkista. Siitä saa hyvän ja iloisen mielen. EEE I IV Seemi Auvinen. Saamme kumartaa mysteerin edessä — vastaanottaa Jumalan hyvyyden ja rakkauden. Ne vaativat ajattelua ja pohtimista. Kokoontuminen Vilkajärven montulle klo 9.30 alkaen. Jeesus annettiin meille, että Jumalan läsnäolo olisi totta joka päivä meidän elämässämme, niin arjessa kuin juhlassa. Onneksi jouluna kaikki helpottaa. Maailmaa jossa ovat vallalla yhä kummallisemmat asiat ja ilmiöt. Ei kai niille voi kuin nauraa — vaikka kyynelten läpi. 20.11.1997 Sulkava Rakkaudella kaivaten Elisa, Pentti, Hanna ja Tommi sisko sukulaiset kummilapset ystävät On vain hiljaisuus ja suru sanaton, mutta tiedämme, sun hyvä olla on. Niiden toteuttaminen riippuu paljon oivaltamisesta, vasta sitten omista kyvyistä ja tahdosta. Saamme yhtä ymmällä kuin paimenet lähestyä Seimen Lasta. Joulu tulee meidänkin arkeemme. Haltuhus kaikkeni uskoa saan. Vain paikalla olleiden sisimmässä oli tapahtunut jotain ratkaisevaa. EN JUHLI | EN JUHLI ikämies-vuosikymmenen indivääni täyttymistä 28.12.1997. Silloin on aikaa leikkiä lasten tavoin ja kokeilla maailman katsomista uudesta vinkkelistä. Siitä huolimatta, että joulun ensimmäiset todistajat, paimenet, näkivät vain tutun tallin, esikoispojastaan onnelliset vanhemmat ja vastasyntyneeltä näyttävän pienokaisen. 1.12.1997 SKS Kaivaten Eeva Auvo, Tiina, Lauri ja Terhi Matti, Sanna ja Meeri Erja, Harri, Valtteri ja Veera Niin kuin muuttolintusen tie, kotoa kauas matka vie. Hän toivoi huumoria turhan tärkeilyn tilalle. Uskomme keskeinen totuus — inkamaatio — tuli todeksi. W pvä Nimipäiviä Tänään torstaina Aapo, Aappo, Rami, perjantaina Iikka, Iiro, Iisakki, Isko, lauantaina Benjamin, Kerkko, sunnuntaina 4. Joskus tuntuu että nykymaailma kysyy eläjältään aika mustaa huumorintajua. 27.01.1919 Suonenjoki k. Rakkaamme Helmi Kaarina TOIVANEN « o.s. Saamme avata sisimpämme, tunteemme ja tuntemuksemme Vastasyntyneelle yksinkertaisella uskolla ja luottamuksella. Juuri | tähän arkeen syntyy Vapahtaja. Rakkaamme Helmi Ester HAMALAINEN ols. Kiitos muistamisesta Terttu Auvinen SRF 4-0 i ei ole lukossa, eikä kahvipannun nokka ole tukossa 1.1.1998! Tervetuloa! Heikki Suomalainen | Eero Johannes HAMALAINEN s. Hän ei pyrkinyt ojentamaan meitä muita, vaan kertoi pyynnöstä miten ihmisten kannattaisi elää ja toimia. Jeesukselle ennustettu nimi oli Immanuel = Jumala meidän kanssamme — Jumalan lahja koko ihmiskunnalle — myös Sinulle ja minulle. Ja jos oikein hyvin sattuu, niin rauhaisa elo tuo uusia ideoita ja erilaisia ajatuksia. Käy kanssani, mulle sä siunaus suo. Silloin se tapahtui — ihmeellinen asia — Jumala syntyi ihmiseksi. Todennäköisesti huumorintaju on yksi elämän kantavista voimista. 17.10.1931 Mikkeli k. Päivän sana Katso puoleeni, armahda minua! Anna minulle voimaa, pelasta minut, olenhan palvelijasi. Virsi 607; 10 Siunaus toimitettu 14.12.1997 Sulkavan kirkossa läheisten läsnäollessa. Jää turvaksi, Herrani, rakkaiden luo. Myönteinen elämänasenne on hänelle luonnollinen olotila. 01.12.1997 SKS Kaivaten Osmo ja Tuija Asko ja Marita, Touko, Tuomo ja Kaisa Sisaret Niin katsella saan sinua majoissa taivaan vielä. (Ps. Siunaus toimitettu 13.12.1997 läheisten läsnäollessa. Juuri siihen, kun olemme väsyneitä, eikä joulumieli oikein kosketa sisimpäämme. Sen tähden haluan toivottaa Sinulle ja koko huonekunnallesi Jumalan hyvyyden ja rakkauden läsnäoloa joulujuhla-aikaasi kuin myös tuleviin päiviin, jotka Jumala armossaan itse kullekin antaa! PT CA ; a % Päivän ki K äivän kierto Rakas äitimme ja mummomme Outi Inkeri Aurinko nousi tänään 9.41 ja laskee 14.46. 22.6.1928 Sulkavalla k. adventtisunnuntai Tuomas, Tuomo, Tommi, Tomi, maanantaina Raafael, tiistaina Senni, keskiviikkona jouluaatto, Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina, torstaina joulupäivä, perjantaina 2. Turhanpäiväinen kiire sotkee mahdollisuuden hyvään ja tasapainoiseen elämään. Jouluna voi ilahduttaa lähimmäisiään monin tavoin. Jos tämä tapa saisi korvata totunnaisen rukouksen, olisi tästä muutoksesta apua lähimmäisille. Enimmän kiirehtimisen jälkeen on hienoa viettää rauhallista joulua. Ei yllättäen, mutta äkkiä kuitenkin hiljeni sydän kultainen. Kiitos osanotosta. Viimeistään jouluna kannattaa pysähtyä. Naisvoimistelijoiden Circuitjumpat alkavat 3.-4.1.98. Ajatella elämän tarkoitusta, omaa tilannettaan ja lähimmäisiään. Ihmisellä on elämässään runsaasti hienoja mahdollisuuksia. 4 18.12.1997 N:o 51-52 SULKAVA SULKAVA 18.12.1997 Muutamia viikkoja sitten 90 vuotta täyttänyt Tauno Salmi kertoi, että tosikkous on pahasta. Liukkonen X s. Siunaus haudan lepoon Sulkavan kirkossa lauantaina 20.12.1997 klo 12.00, jonka jälkeen muistohetki seurakuntatalossa, joka täten kutsuna ilmoitetaan. Kuka voi ottaa vakavasti tällaista maailmanmenoa joka on yhtä hullunkurista karusellia. Hänellä kun on runsaasti elämänkokemusta ja näyttöjä siitä kuinka pitkälle iloisuus kantaa. (Hilja Haahti) Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Sulkavan kirkossa 27.12.1997 klo 11.00. Tapahtumat & Rakkaamme Toimi Toivottu REPONEN s. Ei murhetta, ei kipuja ei vaivoja tunneta enää siellä. (Nietzsche) MIETTINEN o.s. 18.5.1931 Sulkavalla nukkui pois 18.11.1997 SKS Jeesuksen ristin kuolema, on sielun ainut kunnia. Sitä ei tarvitse opetella tai vääntää päälle toisten mieliksi. Niitten avulla jaksaa pitkälle kevääseen saakka. Korhonen s. Ottaa rennosti ja olla perheen ja suvun parissa
— Lisäksi Käenniemen eteläpuolella päätöksen perusteluissa mainitulla alueella esiintyy luonnonsuojelulain mukaista erityisesti suojeltavaa saimaannorppaa, sanoo Jouni Halme. Raha ratkaisee Liikennemäärien mukaisen luokiwsten perusteella lasketaan myös tienpidon vuosittaiset kustannukset. Niitä hoitamaan eivät toistaiseksi yksityiset pysty, joten tielaitos tekee sopimukset yleensä talon sisällä. Esimerkiksi ykkösluokitukseen pääsee tie, jolla on liikennettä 1.5006.000 ajoneuvoa vuorokaudessa. — Tässä tapauksessa hakijoilla on omistuksessaan melko mittavasti rantaa, josta osalle on mahdollista sijoittaa lomarakentamista jo rakennettujen rakennuspaikkojen tuntumaan maisemallisestikin ehkä sopivammalle alueelle, ja jättää näin ollen rakentamisesta selkeästi vapaata rantaa kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Liikenneministeriö on patistanut muutoksiin ja kilpailuun, vaikka henkilökunta haluaisi säilyttää laitoksen edelleen valtion palvelulaitoksena. Talvihoitoluokitus on hieman erilainen kuin kesäluokitus, mutta periaate on samanlainen. Käytännössä aurat ja höylät liikkuvat paljon ripeämmin. Nykyisellä Juvan tiemestaripiirillä on hoidettavanaan tietä noin 1250 kilometriä. Ei näy käytännössä — Tielaitoksen sisäiset muutokset eivät vaikuta käytännön tienhoitoon, vakuuttavat Matti Sihvonen ja Keijo Turkki. Tielaitoksen ohjeiden mukaan kakkosluokan tiellä saa 8 senttiä ja kolmoisluokan tiellä peräti 10 senttiä ennen kuin aurauskalusto lähtee liikkeelle! Sohjoa saa olla vastaavasti 4 senttiä. — Ehkäensi vuosituhannen alussa voidaan urakoita kilpailuttaa entistä enemmän. Lähimpään havaittuun norpan makuupesään on matkaa noin kilometri ja poikaspesään noin 4 kilometriä. Jos kenellä on suhteita poliittisiin päättäjiin, niin niitä määrärahoja kyllä kannattaa kysellä. Tämänlaatuinen taajamarakennetta hajoittava rakentaminen on ympäristökeskuksen käsityksen mukaan epätarkoituksenmukaista. Timo ja Ritva Ralli hakivat poikkeuslupaa 100 neliön loma-asunnon ja 25 neliön rantasaunan rakentamiseksi Telataipaleen kylässä sijaitsevalle Käenniemen tilalle. Viimeisimpien laskelmien mukaan lähes kaikki tiet Sulkavalla kuuluvat alle 350 ajoneuvon luokitukseen. Tielaitos jakaantuu entistä selvemmin kahtia tiehallintoon ja tienpitoon. KP 2 eli kunnossapitoluokituksen kakkosluokka tarkoittaa tietä, jolla liikkuu alle 1.500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Matti Sihvonen vakuuttaa, että tällaiset ehdot — ja jopa vähän vaativammatkin — täytetään kaikilla Sulkavan ja Juvan teillä. Tiehallinto ja tienhoito eriytyvät laitoksen sisällä. Ohonsaari sijaitsee kokonaisuudessaan ympäristökeskuksen ehdotuksen mukaisella Natura 2000 -alueella. Hakijat ovat äskettäin valittaneet ympäristöministeriöön. Syrjäinen sijainti yksi syy hylkäämiselle Erkki Mikkonen haki poikkeuslupaa 180 neliön omakotitalon, 32 neliön talousrakennuksen ja 24 neliön saunan rakentamiseksi Ekin place -nimiselle tilalle, joka sijaitsee Ruokoniemen kylässä Ohonsaaressa Tuohistonselän rannalla. Edustus SULKAVALLA Tmi RITVANEN Puh. Kyseessä on valmistautuminen tuleviin vuosiin, jotka sisältävät enemmän kilpailua ja urakointia. Etelä-Savon ympäristökeskus perustelee Lupien epääminen ei liity Naturaan Etelä-Savon ympäristökeskus ei ole myöntänyt kahta poikkeuslupaa, joita on haettu ja joita Sulkavan kunnanhallitus on puoltanut. Siitä noin 570 kilometriä on soratietä. I S eli ykkössuperiin vaaditaan yli 6.000 ajoneuvoa vuorokaudessa. 015-640575, 049-932853 HAUTAKIVET | K faivernukser, kultaukset, hopeoinnit ammattitaidolla vuodesta 1932 = Savonlinnan Kiviveistämö SULKAVA Torstaina joulukuun 18. Henkilökuntaa Juvan alueella on 55, joista 13 on Sulkavalla. kaavoitusratkaisu eli kannanotto siihen, ettei tämänlaatuisissa olosuhteissa voida riittävällä tavalla hyvin vaatimattomiin selvityksiin perustuvassa poikkeusluparatkaisussa varmistua rakentamisen soveltuvuudesta alueen olosuhteisiin, vaan rakentaminen tulee tutkia ja ratkaista laajemman alueen kaavoitusprosessissa, selvittää Jouni Halme. — Rakentamisen lisääminen poikkeusluparatkaisulla yhden jo muita saaren kantatiloja enemmän rakennusoikeutta käyttäneen kantatilan rannalle olisi vaarantanut ympäristökeskuksen käsityksen mukaan saaren kantatilojen tasapuolisen kohtelun, eikä lupaa osittain tästä syystä myönnetty, toteaa ympäristökeskuksen tarkastaja Jouni Halme. Kyse on Ohonsaareen haetusta omakotitalon poikkeusluvasta ja Käenniemeen haetusta lomarakennuksen poikkeusluvasta. Laatuvaatimuksilla määritellään pinnan laatu toimenpideja voimassaoloaikoineen ja ehtoineen. Tarkastaja Jouni Halme sanoo, että valtaosa ympäristökeskuksen päätöksistä ovat kunnan lausunnon mukaisia. Rakennuspaikan vierestä kulkee 4,2 metrin syväväylä. Eli jos tielaitoksen ohjeita noudatettaisiin kirjaimellisesti, niin vähäisen liikenteen tiet aurattaisiin vasta 10 sentin lumikerroksen ja kuusi tuntia sateen päättymisen jälkeen. Vilkalahti-Iiniemen osayleiskaavan mukaan rakennuspaikka sijaitsee maaja metsätalousvaltaisella alueella, jolla sallitaan 4 loma-asuntoa kilometrillä ilman rantakaavaa. Ohjeet ovat varsin tarkat ja yksityiskohtaiset. Sulkavan tieasioita hoidetaan Sulkavalta käsin, vaikka hallinto onkin Juvalla. Esimerkiksi auraus ja hiekoitus hoidetaan kuten ennenkin Sulkavan tukikohdan kautta. Ohjeissa on laatuvaatimus, toiminnallinen vaatimus ja toiminnallinen tavoite. Lokakuussa Etelä-Savon ympäristökeskus on hylännyt hakemukset. Tällainen luokitus on ollut käytössä jo 1980-luvulta saakka. Matti Sihvonen ja Keijo Turkki vastaavat Juvalla tienhoidosta ja tiehallinnosta. — Sinällään Käenniemen kuuluminen Natura -alueeseen ei ole osaltaan estänyt rakentamista, vaan alueen luonnonolosuhteet, joiden vuoksi se Naturaan kuuluu ja joiden vuoksi rakentamiseen poikkeuslupamenettelyllä olisi suhtauduttu kielteisesti jo aikana ennen Naturaa. Tiet luokiteltu käytön mukaan Tiet on luokiteltu liikennemäärien ja tien toiminnallisen luokan mukaan, eli onko kysymys valtatiestä vai kylätiestä. Sulkavalla on edelleen kalustoa ja henkilöstöä entiseen malliin. Hakijan perusteluissa on todettu, että paikalle on tarkoitus rakentaa vain yksi lomaasunto, joten rantakaava ei ole tarpeellinen. Rakennuslautakunta ja kunnanhallitus puolsivat hakemusta, vaikka alueella esiintyykin norppia, koska rakennushankkeesta ei ole norpalle varsinaista haittaa syväväylän aiheuttamien haittojen rinnalla. — Lähialueella ei ole myöskään sellaista kyläkeskusta, jonka täydennysrakentamisesta olisi ollut kyse. Jossakin vaiheessa ensi vuosituhannen puolella tielaitoksesta säattaa tulla liikelaitos ja markkinat avautuvat rajummin kilpailulle. Kunnanhallitus on puoltanut poikkeuslupia maaliskuussa 1997. Ensi vuoden alusta lähtien käikki hoidetaan urakkasopimuksilla, .sanoo Keijo Turkki. Alue sisältyy Natura 2000 kohde-ehdotukseen. Nyt luvista on valitettu ympäristöministeriölle. Tarkastaja Jouni Halmeen mielestä kysymys ei ole Natura 2000ohjelman vaikutuksista.. Juvan tiemestaripiiri nimenä lakkaa ja tilalle tulee Mikkelin urakka-alue tai urakointialue. Viimeisimmät ohjeet ovat vuodelta 1996. — Rakennuspaikan kuulumisella alustavaan Pihlajaveden Natura alueeseen ei ollut merkitystä tässä ratkaisussa, jatkaa Jouni Halme. Kalusto lähtee liikkeelle täältä ja entisten ohjeiden mukaisesti. Saimaannorpan esiintymisalueilla on ympäristökeskus (lääninhallitus) jo vuosia noudattanut kaavoituskäytäntöä, jossa saimaannorpan elinolosuhteita on pyritty vaalimaan ja vaarantamaan mahdollisimman vähän. — Kaiken kaikkiaan tämä ratkaisu on periaatteeltaan nk. Ajoradan on oltava puhtaaksi aurattu 4-6 tunnissa lumisateen loppumisesta. päivänä 1997 Tielaitos uusii organisaatiotaan Tienhoito säilyy entisell Tielaitos uusii organisaatiotaan ensi vuoden alusta lukien. Valtakunnallisesti määrärahoja on vähennetty 1990-luvun aikana tuntuvasti. Viitostielle käytetään noin 10.000 markkaa kilometrille, alemman luokituksen teille on varattu 2.-3.000 markkaa. Luokan I S palvelutaso on korkein ja luokan III matalin. Lupaja muissa hallintoasioissa kannattaa ottaa yhteyttä Keijo Turkkiin. Käytännön tienhoitoon muutoksilla ei pitäisi olla vaikutusta, lupaavat tienpidon ammattilaiset Keijo Turkki ja Matti Sihvonen Juvalta. Lupia on haettu alueille, jotka kuuluvat Natura -ohjelmaan. > Ykkösluokan tietä on Juvalla viitostien verran. kosja olipisluokitaksen i mukaista, kertoo Keijo Turkki. Tienhoitotyöt ovat isoja kokonaisuuksia, yleensä puhutaan 5001.000 kilometrin alueista. — Rakentaminen voi kuitenkin olla ympäristökeskuksen laintulkinnan ja periaatteiden vastaista, jolloin päätös saattaa olla kunnan antaman lausunnon vastainen.. Vähimmillään liikenne saattaa olla 30-70 auton vuorokausitahtia. Hän aloittaa 1.1.1998 Juvalla tiehallinnon tiemestarina. Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jossa esiintyy saimaannorpan tiivistä asumista ja mahdollisesti pesintää. Ja se, että Keijo Turkki ja Matti Sihvonen sanovat, että nykyisin ei edes aan Sulkavan ja Juvan välistä tietä päällystettäisi, jos se tulisi päätettäväksi nyt ja jos liikennemäärät olisivat nykyisenkaltaiset! — Monet määräraha-asiat ovat poliittisia kysymyksiä. Tielaitoksen rahankäytön tiukentumisesta kertoo jotain se, että uusia päällystyskohteita ei ole tulossa. KP 3 eli kolmoisluokitus tarkoittaaenimm:llään noin 350 ajoneuvon vuorokausiliikennettä. Päätösten vaikutukset tuntuvat erityisesti näillä korkeuksilla, vaikka henkilöstö tekee parhaansa. Sulkavan teitten liikennemäärät ovat varsin alhaisia, enimmillään 350 tienoilla. — Toinen kielteiseen päätökseen johtanut seikka on ollut hakemuksen mukainen pysyvään asumiseen käytettäväksi tarkoitetun rakennuspaikan syrjäinen sijainti Sulkavan keskustan palveluista. — Tuotantopuoli opettelee nyt kovaa vauhtia urakoitsijan roolia. Kolmoisluokan teillä-hiekoitetaan vain pahimmat mäet. Käytännön tienhoidosta vastaa edelleen Matti Sihvonen. Aivan kirkonkylän tuntumassa päästään lyhyillä osuuksilla 1.300 ja 2.300 ajoneuvon välille. Toistaiseksi sopimukset ovat kuitenkin yksivuotisia. — Sen ei pitäisi näkyä millään tavalla ulospäin, muuten muutos on epäonnistunut, sanovat Sihvonen ja Turkki. Käenniemen alueella salmaannorppia Toinen myöntämättä jätetty poikkeuslupa koski Käenniemeä
— Periaatteessa kunta ei vähennä henkilöstöään. Keskuskoulun remontti aloitetaan Investoinneista merkittävin on Keskuskoulun peruskorjaus, jonka menot ovat 9,3 miljoonaa markkaa. Sulkavan kunnan toimintojen pyörittämi0000 seen käytetään ensi vuonna 108,7 miljoonaa markkaa. Kulttuuriavustuksia jaettiin nyt 3.300 markkaa. 600 markkaa saivat Pelimanniyhdistys ja Sulkavan 4H-yhdistys. Taloussihteeri Rauno Hyvärisen mielestä edessä on pian kestämätön tilanne. Lisäksi jos kunnan yhteistyökumppanit viettävät merkkipäiviä heitä muistetaan tarvittaessa.. Käyttökate pyörähtää pakkasen puolelle 5,1 miljoonan markan verran ja vuosikatekin 4,5 miljoonan markkaa. Avustukset julistettiin haettavaksi marraskuussa 1997. Kunnanvaltuusto käsittelee vuoden 1998 talousarvion ja vuoteen 2000 ulottuvan taloussuunnitelman huomenna pidettävässä kokouksessa. Investointeja eri kohteisiin on suunniteltu yli 10 miljoonan markan edestä. Kunnanhallitus päätti myös kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen työskentelyyn osallistuneiden sekä keskushallintoa lähellä olleiden tai edelleen olevien muistamisesta. Lisäksi avustusten piiriin kuuluvat tilavuokrat sekä muut kohteet lautakunnan harkinnan mukaan. Menojen kasvu tähän vuoteen verrattuna on hieman yli kolme prosenttia. Saman aikaisesti valtionosuuksien leikkaukset kiihtyvät ja nousevat yli miljoonan markan vuodessa. Valvomosta voidaan keskitetysti seurata kiinteistöjen vedenkulutusta, ilmastointia, sähköjä, ovi> lukitusta ja muuta vastaavaa. Parin vuoden rakentamisruletti tulee rasittamaan taloutta melkoisesti. Verotuloja kunnan kassaan lasketaan kertyvän 28 miljoonaa markkaa. Velanottoa vältetään — Suunta on vakavasti päin vastainen. — Koko 1990-luvun jatkunut epävarmuus näyttää säilyvän. — Valtiovallan toimet yhteisverotuoton jakoperusteiden muuttamiseksi vaikuttavat kuitenkin niin paljon, että saamatta jää ensi vuonna noin 800 000 markkaa pienempi potti kuin entisillä jakoperusteilla, taloussihteeri Hyvärinen laskeskelee. Kulttuurin ja urheilun kohdeavustukset jaettiin Kulttuuritoimen vuoden 1997 kohdeavustusten toinen erä on jaettu. Talouden tilannetta kuvaavat käyttökate sekä vuosikate painuvat selkeästi miinukselle ensi vuonna. Vart: -amre kentamiseen on reilut" : markan määräraha sij avdelle 1999. Kunta pyrkii välttämään lomautuksia, mutta taloussihteeri pitää todennäköisenä myös henkilökunnan lomautuksia kaikkien kunnallisten työpaikkojen säilyttämiseksi. Kun kunnan kokonaismenot tulevat ensi vuonna olemaan 108,7 miljoonaa markkaa ja tulot 95,7 miljoonaa markkaa, jää viivan alle lähes tasan 13 miljoonan markan rahoitustarve. Korjausavustuksien : toinen jako Kunnanhallitus on päättänyt korjausavustusten jaosta. Kuuden miljoonan markan suuruinen hanke yläästeen tilojen rakentamiseksi Keskuskoulun yhteyteen siirtyy vuoteen 2001. Tuo ennuste saattaa toteutuakin, sillä tänä vuonna jo 10 kuukauden laskettu toteutuma näyttää 10,7 miljoonan markan kertymää yhteisöveroissa. Naisvoimistelijat saivat 3.517 markkaa ja Sulkavan Pursiseura 2.884 markkaa. Sen hankintaan tarvitaan 300 000 markkaa, josta valtionosuus on puolet. Valtio leikkaa lähes miljoonan vuosivauhdilla Valtionosuuksia arvioidaan Sulkavalle saatavan ensi vuonna 28,5 miljoonaa markkaa. Käytännössä kuitenkin jokainen luonnollisen poistuman kautta avautuva työpaikka on otettava tarkkaan harkintaan. Lisäksi on varattu 10.000 markkaa uutta suunnistuskarttaa varten. Näin esimerkiksi julkisivukorjaukset ovat jääneet avustusten ulkopuolelle. Sulkavan Naislaulajat saivat 750 markkaa. Valtionosuuksien leikkaaminen ei ole pysähtynyt, vaan jatkuu selkeästi vuosituhannen vaihteeseen saakka, taloussihteeri Hyvärinen huokaa. Lohilahden koulu saa kolmannen opettajan viran valtuuston jo aiemmin tekemän päätöksen mukaan. Kiinteistöjen aluevalvomo sijoitetaan keskusvarastolle. Työttömyys on edelleen nujertamatta. Vuoden 1997 talousarviossa avustuksiin varatusta 28.000 markan määrärahasta myönnettiin 23.500 markkaa jo huhtikuussa. Niistä myöntämiskelpoisten osuus oli 104.900 markkaa. Kaikkiaan tuloja arvioidaan kertyvän noin 95,7 miljoonaa markkaa. Kartan valmistaa Sulkavan Urheilijat-41. 400 markkaa sai kansalaisopiston opistolaisyhdistys ja 450 markkaa Olli Virta. Ensi vuoden aikana velkasaldoa pienennetään 1,2 miljoonaan markkaan. Sulkatennis ry sai 1.650 markkaa toimitila-avustusta. KARTTA f 1999 1998 JOHANNES, 5 V., 1997 Talous tiukkenee lähivuosina Kunnan talousarvio ensi vuodelle 108,7 miljoonaa markkaa Peruspiirteiltään kunnan toiminnat jatkuvat nykyisellä tasolla. Pitkäaikaista lainaa ei aiota ottaa rahoitustarpeen kattamiseen ja tuskinpa palvelujakaan tässä työttömyys tilanteessa pystytään karsimaan, taloussihteeri Rauno Hyvärisen toteaa ja arvio, että äyrinhintaa saatetaan joutua korottamaan jo vuoden 1999 alussa. Kunnan kiinteistöjen aluevalvontajärjestelmän «=! * 2e kahtena peräkkäisenä vudtena yhteensä 850 000 markkaa. Summasta 3.473 markkaa on koulutusavustusta, 3.330 markkaa toimintaavustusta ja kohdeavustusta 630 markkaa. Avustuksen jaossa etusijalle pääsivät hankkeet, joita voidaan pitää välttämättöminä asuttavuuden kannalta. Avustuksia voidaan jakaa muun muassa koulutustoimintaan sekä nuorten leiritoimintaan. Valtionosuudet putoavat kolmena seuraavana vuotena keskimäärin reilun miljoonan markan vuosivauhdilla. Entistä vanhainkotia varaudutaan peruskorjaamaan vuonna 1999 puolella miljoonalla markalla. Jaetut kulttuuritoimen kohdeavustukset ovat pieniä, 250-750 markan välillä. Suurimman osan lohkaisee Lohilahden vedenottamon sekä verkoston rakentaminen. Eikä aivan vähäistä. — Vuoden 1999 osalta rahoitustarve on lähes samaa luokkaa, joten rahastot ja varaukset on vuosituhannen loppuun mennessä käytetty. Myös Lohilahden koulun peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelutyöt käynnistetään = kan määrärahalla. Toisen erän avustuksia haettiin reilusti yli 15.000 markan edestä. 250 markkaa saivat Sulkavan Kästyöyhdistys ja Sulkavan Vesaiset. Korjausavustuksia haettiin yhteensä 150.200 markan edestä. Jos syntymäpäiväsankari ei juhli merkkipäiväänsä, ei häntä muisteta kunnan toimesta. Uuttakin on luvassa. Tulojen puolella suunta on päin vastainen, laskua on odotettavissa parin prosentin verran. Mittavin näistä on Keskuskoulun peruskorjaus. Oman varjonsa myös Sulkavan kunnan taloussuunnitteluun heittää valtiovallan toimenpiteet. Alussa valvontaan liitetään virastotalo, aravatalot, terveyskeskus ja vanhainkoti. Sulkavakin saa yhteisöveroista osansa. Kaikkiaan viranja toimenhaltijoita sekä tuntipalkkaisia työsuhteita on yhteensä 200 vuonna 1998. 6 18.12.1997 N:o 51-52 SULKAVA Taloussihteeri Rauno Hyvärisen mielestä Sulkavan kunnan talouden epävarmoja näkymiä kuvaa hyvin 5-vuotiaan Johanneksen piirros. Sisäministeriön suositusten mukaan vuosikatteeksi pitäisi jäädä vähintään 1000 markkaa asukasta kohti laskettuna eli Sulkavalla yli 3,5 miljoonaa markkaa. Ensi vuonna uusitaan palokunnan säiliöauto, joka vie rahaa 700 000 markkaa. Lohikosken Kisa-Veikot saivat 974 markkaa kohdeavustusta ja Sulkavan Tarmo 542 markkaa. Liikuntatoimessa jaettiin tällä kertaa koko vuoden potti, 17.000 markkaa, yhdellä kertaa. Palokunnan johtoauto menee uusiksi vuonna 1999. Ensi vuonna laajennusosan suunnitteluun varataan kuitenkin 175 000 markkaa ja vuonna 1999 saman suuruinen summa. Valtiolta hankkeeseen on tulossa 350 000 markan tuki. Kiinteistöveron tuotoksi on laskettu miljoona markkaa. Valtionosuutta lasketaan tulevan 4,3 miljoonaa markkaa. Kunnanhallituksen hyväksymän ehdo-" tuksen oli laatinut rakennustarkastaja. Yhteisövero on parin viime vuoden aikana ollut melkoinen sampo monelle kunnalle. Liikuntatoimen avustuksista suurimman potin eli 7.433 markkaa nappasi Sulkavan Urheilijat. Velkaiseksi Sulkavaa ei kuitenkaan voida sanoa. Pari vuotta sitten käynnistetty valtionosuuksien leikkausputki heijastuu ensi vuoteen ja tulee jatkumaan aina vuoteen 2000 saakka. Vuosikate on se rahamäärä, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen hoitokuluihin palvelujen tuottamisen jälkeen. Jaosta päätti torstaina kokoontunut sivistyslautakunta. Liikuntatoimen avustuksia haettiin yhteensä 62.202 markan edestä. Budjettiin on kirjattu yhteisöveron tuottoa 10,5 miljoonaa markkaa. Kun katteet ovat miinuksella vaihtoehtoina ovat varausten ja rahastojen käyttö, velan otto tai palvelujen karsiminen. Tämän vuoden lopussa lainoja tulee olemaan yhteensä vajaat 1,5 miljoonaa markkaa eli noin 400 markkaa jokaista sulkavalaista kohti laskettuna. Taloussihteeri Rauno Hyvärisen mielestä lähivuosia ajatellen on huolestuttavaa varausten ja rahastojen tyhjentyminen. Henkilöstön määrä kasvaa ensi vuonna kahdeksalla, kun Sulkava ottaa hoitaakseen Savonlinnan maatalouslomituksen. Jos avoimeksi jäävä virka tai toimi täytetään on kyseisen toimielimen esitettävä miten vastaava säästö katetaan, Rauno Hyvärinen muistuttaa asetetuista tavoitteista taloussuunnitelmakaudella. Kyseessä on toinen jako, koska aiemmin on jäänyt varoja käyttämättä ja nyt oli mahdollista jakaa lähes 60.000 markkaa. Kunnan talouden peruspilari, veroäyri, pysyy ainakin ensi vuoden 18 pennissä. Kunnallistekniikan rakentamiseen on budjetissa varattu hieman yli miljoona markkaa. Myös Lohilahden aluelämpöverkon laajentamista jatketaan
676 252 Lohilahti, p. 015-676 058, auto 0500-150 638 R, KORJAUKSET, TAE RB LVI-ASENNUKSET, JARMO KALLIO auli , O 4 ki eika dna 015-471 178 Parkkinen m a ri m ekk O Kolkonmäentie 130 puh. 47 l 66 l 0500 378 990 Huom! ap 050 592 0891 . nmt 0400-285 459 koti 015-676 079 Metsäkoneurakointi — | PITKONEN & KINNUNEN Oy puh. Eronen v puh. 02041 60912 LEVY JA PUU TALKKARI 02041 60913 Puh. 015471 445 | KESKUSTA JARJESTOT KODINSULKAVAN AUTO Shell-huoltamo & KONE S. 676 303 puh. O PESÄPALLOJAOS 1005 Puutavaran hakkuuja korjuupalvelu T:mi Jorma Hiltunen Sulkavantie 1315, 58700 Sulkava Puh. 015-474 214 kone 049-298 742 U. ATI 454 i VESI-REPO KAIVINKONEURAKOITSIJA va —uussuuu OY JORMA JANHUNEN Konepaja PUH. 471 365 puh. SARESMA OY ja henkilökunta Autoja konekorjaamo MIETTINEN Siikakoskentie 446 Sulkavan Kiinteistöhuolto a 3 Raimo Lilja >< sl UPM 02041 60914 58700 Sulkava . 471 190, 0400 650 290 3 N Sulkavan KONTISEN KIINTEISTÖ aikallistoimisto : STOHUOLTO a Papan. 471 657 v flnityt aikeet 049 491 767 puh. 673 171 A m SINI TRI THEN Sulkasähkö Sulkavan Apteekki Onikavan Kirjakauppa | V. 0400 945 904 puh. 18.12.1997 N:o 51-52 7 FAN RN RN TN KN Kiittäen päättyvästä vuodesta toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 1998 * LVI-tarvikkeet 049-150 755 ay" Öljypoltinhuollot ja asennukset päi SULKAVAN FYS N Sulkavan Valokuvaamo H IEROJA nob: HOITOLAITOS Ultonsyrjä VELI-MARTTI LONKA Fysioterapeutti Riitta Kinnunen-Kärki a mm Alanteentie 34 Rx = puh 676917 85 % % % % 049-547 613 €T3 | ENSO METSÄ Sulkavan | T:mi Karin Putkityö Vaatehtimo Kaunolantie 6, 58700 Sulkava Sulkavan toimisto PoKs47I 195 * LVI-asennukset * suunnittelu Kauppatie 4, 58700 Sulkava | puh. Paunonen (M, Pentti Forsman ky T.KEMPPINEN SULKAVA 16 909. 471 564, Sulkava P. Kukkaja vihannesviljelmät a to En SULKAVAN Raakel ja Matti Varonen | Nminewoisentie 12 > os eo puh. 015-471 369, 049 172 007 Sulkavan Urheilijat ry. 648 617, koti 648 717, auto 049 172 317 PARTURI-KAMPAAMO | Sirpan Kahvila-ravintola Å Alanteentie 32 ed MAJAKKA e JE a kko 58700 Sulkava Ollinpolku 2 NESTE-huoltoasema W puh. 674 830, 049-327 830 un. 471 054 i KAKKA TMA ISAK IITA RAR ASIA RA puh. 471 403 0500 190709
8 18.12.1997 N:o 51-52 NANA ik AKAA % ( f% be. Teollisuuskulttuurista on jäljellä mylly, joka ympäristöineen muodostaa yhden kylien monista suojelukohteista. Kaavaehdotuksessa on mukana ehdotus luonto-kulttuuripolun rakentamisesta. Kaavoitettava alue on nykyisellään maaja metsätalousvaltaista kyläja haja-asutusaluetta. Se asetetaan ensi vuoden alkupuolella virallisesti nähtäville, jolloin siihen voidaan tehdä kirjallisia muutosesityksiä. Keskustelua herätti jonkin verran jätevesien imeytysalueiden sijoittaminen. Entinen kansakoulu, nykyinen erämaja, kirkko hautausmaineen, vanhat ranta-aitat ja pari luhta-aluetta ovat melkoinen suojelukohteinen joukko, joka on pitänyt ottaa huomioon kaavaa suunniteltaessa. | SONENS NA 1:10 000 LUONNOS 21.10.1997 SULKAVA LOHIKOSKI-LOHILAHTI OSAYLEISKAAVA KAAVASUUNNITTELU OY Lohilahti-Lohikosken osayleiskaavoitus on edennyt luonnosvaiheeseen. Lohilahti-Lohikoski osayleiskaavan tavoitteena muutosten hallinta vetovoimainen ympäristö. Yleiskaavoitustyön perustana on yleensä oltava selkeä kehittämisvaihtoehto. Lohikosken seudun kehitystä on värittänyt teollinen toiminta jo vuosisatojen ajan. Keskustelun pohjaksi laadittiin alustavasti kolme kehitysmallia, jotka kaikki edystivat tiettyä hajarakentamisen tasoa. Tehokkaimmassa ratkaisussa pohjana oli kasvava paikalliskeskus. Myös kylien maatilat ovat kehityksen kannalta merkittäviä ja muodostavat luontevan perustan muun muassa paikalliselle pienyritystoiminnalle, Jarmo Vauhkonen kertoi. Olemassa oleva rakennuskanta on kaavoituksessa huomioitu ja se pyritään hyödyntämään ja säilyttämään käytössä. Muutokset perinteisessä kylärakenteessa ovat vähäisiä. — Kunta valitsi kaavoitustyön perustaksi niin sanotun loma-asutus ja luontomatkailu mallin. Kylällä on likipitäen 200 asukasta noin 80 taloudessa. Kruunun sahamylly rakennettiin Lohikoskelle jo 1593. Tämä edullisuusvyöhykejako muodosti perustan muulle tavoiteasetettelulle ja varsinaiselle kaavoitustyölle, Jarmo Vauhkonen painotti. Se tulisi kulkemaan kaikkien merkittävien nähtävyyksien kautta Lohilahdelta Lohikoskelle ja takaisin. Kaavoitustyön yhteydessä kyläkunnalle on suunniteltu myös vesijohtoverkosto. Väki vähenee ja vanhenee. Parin sadan asukkaan kylätaajama on tarjonnut kaavan laadinnalle haastetta kerrakseen. — Tuon kaiken rinnalla pelkkä kaavoitustyö on kehittynyt huimasti ja valmistumassa oleva Lohil-lahti-Lohikoski yleiskaava voivaan luovuttaa kuntaan pelkkänä atk-levykkeenä, mutta voiko myös taantuma olla kehitystä tai edistystä ja miten sitä suunnitellaan. Uudisrakentaminen ohjataan ensisijaisesti täydennysrakentamisena jo olemassa olevan rakentamisen ja tiestön yhteyteen. Niiden käsittelyn jälkeen kaava kiertää aikanaan kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ja ympäristökeskuksen vahvistettavaksi.. Kaavoittaja on joutunut pohtimaan käsitteitä kasvu, kehitys ja edistys melko syrjäisen seutukunnan näkökulmasta tarkastellen. — Muutoin kaavan eteneminen virallistuu. Vedenottamo sijoittuu harjualueelle Kaislasen rannalle. Pohdinta on erittäin ajankohtainen myös Lohilahden seudulla, Jarmo Vauhkonen pohdiskeli. Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 500 hehtaaria. Yleiskaavaluonnos on laadittu tämän vaihtoehdon pohjalta. Toisena ääripäänä taas arvokkaan vanhenemisen vaihtoehto, joka olisi merkinnyt alueen kehittämistä viihtyisänä asuinympäristönä nykyisen rakennuskannan puitteissa. Uusia rakennuspaikkoja yleiskaavalla osoitetaan 27 kappaletta. Sen rakentamistyöt aloitetaan mitä todennäköisimmin jo ensi vuoden aikana. Merkittävä kulttuurihistoriallinen tausta, kaunis maisema kokonaisuus ja tämän päivän aktiivinen kyläyhteisö lyövät leimansa käsittelykierrokselle lähtevään osayleiskaavaan. Ensin osaalueittain ja edelleen yhteenvetona edullisuusvyöhykkeittäin. Alueen luontaisia vahvuuksina ovat kulttuurihistoriallinen tausta ja Lohilahti-Lohikoski osayleiskaavassa määritellään raamit koko kylätaajaman kehittämiselle. Vauhkosen mielestä seudun lähtökohta on nostanut esiin useita ristiriitaisuuksia ja kysymyksiä, joihin on vaikea löytää ratkaisua perinteisen kaavoituksen keinoin. 1800-luvun lopussa saha oli sahausmääriltään läänin suurin. Näitä alueita kaavaan on merkitty kolme ja kaavanlaatija Jarmo Vauhkonen lupasi, että näissä, kuten kaikissa suojelukohteissa ja muissakin epäselvissä tapauksissa ollaan vielä yhteydessä maanomistajiin. — Maaseudun viimeaikaiselle kehitykselle tyypilliset merkit ovat havaittavissa myös Lohilahden-Lohikosken alueella. Kolmesta vaihtoehdosta loma-asutus ja luontomatkailu — Erilaisten kehittämistavoitteiden aiheuttamien muutosten arvioinnin helpottamiseksi suunnittelualuetta on tarkasteltu lähinnä yhdyskuntataloudellisten ja ekologisten tekijöiden perusteella. Talot autioituvat ja näin osa rakennuskannasta muuttuu loma-asutus käyttöön, kaavan laatija, DI Jarmo Vauhkonen totesi esitellessään kaavaluonnosta viime torstaina Lohilahdella. Seudun kehitystä pyritään aktiivisin toimenpitein sopeutttamaan myös siihen, että osa pysyvästä asutuksesta muuttuu vähitellen lomaasutukseksi. Esittelytilaisuudessa mukana olleet vajaat parikymmentä kyläläistä ottivat kaavaluonnoksen maltillisesti vastaan
laitto ja leivinuunin lämmitys valmiiksi piirakanpaistoa vasten ilman eri sanomista lämmittäisivät mieltä kovasti. Kalastusvälineitä, maljakoita tai muita keittiötarvikkeita ei oman miehen paketista Ullan mielestä olisi mukava löytää. Silloin jos milloin myös raavas suomalainen mieskin harkitsee vakavasti ilahduttavansa elämänsä naista huolella valitsemallaan lahjalla. — Esimerkiksi jouluvalojen tietää toiveeni ja on ne pyrkinyt kiitettävästi myös toteuttamaan. HYVÄÄ JOULUA ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! SULKAVAN URHEILIJAT-41 ry. Lahjanvalinnassa naiselle on kuitenkin muutamia sudenkuoppia, joita miehen kannattaa varoa ettei synny turhaa suukopua kuusen juurella aattoiltana tai myöhemmissä perheen kriisitilanteissa. Tässä olisi nyt syytä porautua syvälle elämänkumppanin sielun elämään, eikä vain keveästi olettaa hänen pitävän samoista asioista kuin siippansa. Myöskään muut kotitalouteen ja siivoukseen liittyvät esineet eivät ole tämän rouvan toivelahjoja. Kerran olen saanut lahjaksi virvelin ja se ei kyllä ollut niitä odotetuimpia lahjoja, Ulla nauraa ja antaa muuten täyden tunnustuksen sulhonsa maulle lahjojen valinnassa. 7 Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kaikille sulkavalaisille ja kesäasukkaille. R-KIOSKIN VAKI TOIVOTTAA ASIAKKAILLEEN Hyvää ja Ranhallista Joulua Sekä Onnellista Uutta Vuotta I n ” Turvali” 5, Uutta Vuoti d! em . — Kyllä sen pitäisi olla jotain henkilökohtaisempaa. Edellä mainitut ovat sallittuja vain siinä tapauksessa, että asiasta on etukäteen yhdessä puhuttu ja sovittu. Tanjan toivelistalle mahtuu kylpyläloma. Vaatteita mies ei tosin naiselle ehkä osaa ostaa, mutta jotain muuta naisen mieltä ilahduttavaa se voisi olla. Esimerkiksi kylpyläloma yhdessä ilman lapsia olisi ihana, Tanja mainitsee. Myös kauniit alusvaatteet ovat Ullasta kiehtovia lahjoja saada mieheltä, tosin hän myöntää valinnan näiden osalta olevan miehelle sekä koon että mallien puolesta melkoisen vaikeaa. —Pidän koruista ja niitä toivon saavani. Myös yöpaidan ja alusvaatteiden osto naiselle on karikkoinen ji Jos ostat lämpimän maata ipovan flanellipaidan, voi naisihminen sihahtaa vihaisesti, niin vanhanako minua pidät, että tällaista jo tarvitsen. Hämmästyttävän monet miehet tuntuvat pitävän eniten saunapuhtaan naisen tuoksusta ja toteavat hajuvesien soveltuvan lähinnä hyönteismyrkyiksi. Kieltämättä joulunaluspäivinä naisten alusvaateosastoilla hikihelmet otsalla kiertelevät miehet ovat hyvinkin liikuttavan oloisia. MERITA PANKIN kuuma jouluvinkki TULE | jouluglögille maanantaina Sulkava Toivotamme asiakkaillemme HYVAA JOULUA ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 1998 MERITA PANKKI Oy Lohilahti Joulumuistamisiin varatut rahat olemme osoittaneet hyväntekeväisyyteen! | avain kunta Sulkavan seurakunta ) Rauhallista Joulua Kaikille lukijoillemme ja onnea vuodelle 1998! SULKAVA-lehti ju KRKA i. Miehet tekniikasta innostuneina saattavat erehtyä luulemaan, että naista ilahduttaa löytää pukinkontista markkinoiden valovoimaisin pölynimijä tai muu tekniikan viimeistä huutoa oleva kodinhoitoväline. Kampaamossa asiakkaina olevat kaksi naisihmistä nyökyttelevät Tanjan puheelle myöntävästi. Hajuveden valitseminen on niin vaikea asia, että vain harvat miehet:suoriutuvat tästä kunnialla. Näin joulukiireiden ollessa pahimmillaan mies voisi Tanjan mielestä tuottaa naiselle joulumieltä auttamalla jouluaskareissa kykyjensä mukaan. Miesten ei kaikista vaikeuksista huolimatta kannata lannistua. —Jos oikein haluaa ilahduttaa, myös tunnelmahetket samppanjan ja kynttilöiden kera nostaisivat naisten mielialaa kummasti, toteavat naiset yhdessä iloinen pilke silmäkulmassaan. Naisten keskuudessa suoritetun pikaisen mutta kattavan tiedustelun jälkeen selvisi, että nainen ei toivo löytävänsä paketista ainakaan kattilasarjaa, sähköporia tai hiomakoneita, virveleitä, verkkoja eikä myöskään kodin siivoukseen tarkoitettuja koneita. Joten ilman vankkaa tietoa naisen ösa on tunteita hermieltymyksistä tätä lahjavalintaa on syytä välttää. Jos taas ostat pitsisen keveän silkkiunelman parilla nauhalla, voi nainen todeta, millaisena naisena sinä minua oikein pidät. Ja naisen makuhan on tunnetusti hyvinkin monimutkainen asia joka saattaa useammankin vuoden yhteiselon jälkeen tuottaa miehelle yllätyksiä. Lahjakortit omaan hemmotteluhetkeen olisivat myös lahjoja naisen mieleen. Yleensäkin miehen kannattaa varoa ostamasta lahjaa naiselle omien mieltymystensä mukaan. la Ruottinen tunnustaa odottavansa joululahjoja suorastaan lapsellisen innostuneesti ja varsinkin oman sulhasen Tapion pakettia. Varsinkin kun he epätoivoisin käsimerkein yrittävät selventää myyjälle oman vaimonsa kokonumeroa, jota ei tietenkään ole tullut selvitettyä vuosienkaan yhdessäolon aikana. —Työnantajan tai muuten vieraamman henkilön ostamana maljakkokin voi olla kiva lahja, mutta läheisimmiltä ihmiseltä odotan saavani jotain henkilökohtaisempaa, Ulla miettii. Niinpä kirjaa lahjaksi harkitsevan on syytä valita kirja todella naisen maun mukaisesti, eikä haaveilla leppoisasta aattoillasta oman lempiteoksen parissa. Sulhanen kyllä E: ainakaan kattiloita, tote aa napakasti lahjatoiveistaan kampaaja Tanja Hulkkonen työntouhussa. . Jo ilahduttamisen halu merkitsee hyvin paljon ja sen pohjalta me naiset voimme antaa anteeksi ja hyväksyä loppujen lopuksi hyvinkin erikoisia lahjavalintoja. Sieltä Ulla toivoisi löytyvän esimerkiksi koruja tai kauniita alusvaatteita. Jostain syystä me naiset kuitenkin toivomme lahjaksi jotakin henkilökohtaisempaa kuin Avanti-kattilasarja tai Black and-Decker porakone. Itä-Savon < LÄHIVAKUUTUS Uutta Vuotta | mutt! PORTTI ' Pekka Soikkanen Arvoisat tuottajat ja yhteistyökumppanit Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Matti Karjalainen G Kiitämme lämpimästi kaikkia toiminnassamme mukana olleita ja toimintaamme tukeneita. Kalastusvälineet lienee Ruottinen-Hintsasen perheessä ilmeisestikin sovittu jätettäväksi pois lahjalistalta yhden kerran jälkeen. Valitse siinä miesparka sitten oikein. SULKAVA 18.12.1997 N:o 51-52 9 Lahjan osto naiselle on mystinen juttu Ei kattiloita, koneita ja virveleitä naisen lahjapakettiin kistävää aikaa. — Kaikenlaista huomioonottamista, hellyyttä ja huolenpitoa olisi mukava saada omalta mieheltä. Pirjo Partanen Hemmottelua, huolenpitoa ja henkilökohtaisia lahjoja pukinkonttiin Ulla pitää koruista. Tietysti tästäkin voi olla poikkeuksia kuten intohimoiset kokkaajat, tee se itse -naiset ja kalastukseen hurahtaneet
— Vähän on jo valoa nähtävissä, mutta Venäjä on suuri laiva, ei se pysty hetkessä kääntämään kurssia toiseksi. Sulkavan seurahelppoa. Omasta puolestaan Matti yrittää ylittää kielimuuria opiskelemalla venäjää, mutta paikallisista seurakuntalaisista saa aina mukaan avuliaita tulkkeja. Olen kokenut, että tämä on minun paikkani nyt. Pidän jumalanpalveluksia, siunaan vainajia ja teen kaikkea seurakuntatyötä. Viidenkymmenen kilon avustuspaketin saa viedä tullitta, mutta ruokatavaraa vain kuuden kilon verran. Erityisesti tulli alati kasvavine maksuineen on suuri haitta avustustyötä tekeville. Palkat ja eläkkeet ovat kuitenkin pienet ja monesti niiden maksut ovat myöhässä. Kaikki alkoi joulupakettikeräyksestä Aunukseen. Sen jälkeen eteen on tullut avattuja ovia, joiden 'kynnyksillä' on pitänyt ratkaista menenkö eteenpäin vai en. Silloin tuli mieleen, jos voisi tehdä jotain heidän eteen. Tämän lämmön on kokenut matkoillaan ainakin sulkavalainen Matti Leinonen. Yleensä olen kymmenisen päivää kuukaudesta siellä. Isä oli talvisodan aikana samoilla seutuvilla pikakiväärin kanssa, minä olen nyt toisissa merkeissä samoilla jalanjäljillä. Valtava erorajan tällä ja sillä puolella on. Suomesta tulevat työntekijät ovat paikallisen seurakunnan palveluksessa, jonka hallinnosta vastaa vaaleilla seurakuntalaisista valitut luottamushenkilöt. Nyt olemme pitäneet kokoontumisia kouluissa. — Työni diakonina on puolittain papin virka. Noin 26 000 hehtaarin pellot tuottavat rehua sovhooseille ja kolhooseille, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä. Tällä hetkellä iso projekti on kirkon rakentaminen Aunukseen. — Rahastamisen maku on melkoinen monessa asiassa ja se on kasvanut koko ajan. Parasta laitetaan pöytään ja ainakin tsajut tarjotaan, jos ei muuta ole. Hyvä, että suhteet ovat kunnossa ja kanssa käyminen mahdollista. Ehkä olisin pysyvämminkin Aunuksessa, mutta välillä on käytävä katsomassa sairasta äitiä. Matin pääasiallisena työalueena ovat kylät Aunuksesta pohjoiseen päin, Petroskoihin menevän tien varrella. Vanhat karjalaiskylät elävät vielä. Karjalainen vieraanvaraisuus tulee vastaan, kun suomalaisia tulee kylään. Jokaisen suomalaisen olisi varmasti hyvä käydä vierailulla, ehkä sitten tyytyväisyys meidän omiin oloihin avautuisi toisella tavalla.. Matin mielestä Suomi voisi auttaa enemmänkin juuri Karjalan tasavaltaa. Leipä on halpaa kolmisen markkaa kappale, mutta muutoin hintataso saattaa olla meidän tasolla. Neuvostovallan aikainen venäläistäminen tuntuu myös Aunuksen alueella, vaikka karjalaisuus onkin vielä vahvasti esillä. Työttömyyskin vaivaa. Kesällä 1994 Aunuksen seurakunta kutsui Matin työntekijäkseen ja tänä kesänä Inkerin piispa Aarre Kuukaupi vihki hänet diakoniksi. Perunaa ja kaalia viljellään palstoilla, lehmiä ja lampaita pidetään myös. 10 18.12.1997 N:o 51-52 lenankarjalainen kulttuuriperintö ei ole täysin tuhoutunut Venäjän Karjalassa. — Vieraanvaraisuus on huikea. Aunuksen piirissä on noin 30 000 asukasta, heistä toistakymmentätuhatta asuu Aunuksessa. — Jo ensimmäisillä kerroilla Karjalan lapset koskettivat minua välittömyydellään. Hurjaa vauhtia jylläävä inflaatio on syönyt ihmisten säästöt, Matti kuvailee arkipäivän tilannetta ja kiittelee sulkavalaistenkin runsasta auttamishalua, joka on merkinnyt helpotusta monen perheen elämään. — Välin kulku on oikeastaan raskainta. Toivottomuuden tunnekin joskus iskee masentavana, mutta kun paljon kulkee alkaa tottua tilanteeseen. Tavoitteena on, että aunukselaiset nousivat seurakunnassaan vastuunkantajiksi. Sen jälkeen alkoi yhteistyö Savonlinnan seurakunnan Aunustoimikunnan kanssa. Näissä noin kymmenessä kylässä karjalaisuus näkyy vielä kaupunkiakin selvemmin. Onneksi nyt saa liikkua kylillä vapaasti, kunhan ei mene sotilasalueille. Matti Leinonen on liikkunut avustustehtävissä rajan takaisessa Karjalassa jo viiden vuoden ajan. Tätä hanketta tuetaan erityisesti Hollolan, Kokkolan ja Savonlinnan rovastikuntien toimesta. Matti Leinonen on seurannut kehitystä Karjalassa tiiviisti viimeisten vuosien aikana. Paljon kierretään kodeissa vanhusten luona, kouluissa ja sairaaloissa. Tosin Aunus on moneen muuhun Karjalan kaupunkiin verrattuna rauhallinen, silti autoa ei uskalla jättää mihin sattuu. — Karjalassa on vastaanottavainen ja kiitollinen mieli. Hankalampi asia on byrokratia, joka vieläkin jyllää. Yhteistyö on ystävällistä ja rakentavaa. Varastaminen on kanssa aikamoista. — Se olisi hyvä. kuntakin osallistuu rahallisesti rakennuksen rahoittamiseen 6500 markalla. Jotain on tapahtunutkin, tiestöä korjataan ja taloja rakennetaan. Seurakunta toimii yhdistyspohjaisena, eikä monikaan pysty maksamaan jäsenmaksua. sen lähetteinä. Eläkeet ovat 200 300 Suomen markkaa kuukaudessa. Väestöstä kaksi kolmasosaa on karjalaisia tai inkeriläisiä ja loput venäläisiä. Lisäksi luvassa on parin kolehdin tuotto. Nyt kirkko on saatu vesikattovaiheeseen ja Matti uskoo, että ehkä ensi kesän jälkeen se saadaan jo osittain käyttöönkin. pyhäkoulunopettajiksi. Ihmiset kertovat monenlaisista kohtaloista ja muistelevat lämmöllä suomalaisten miehitysaikaa viime sodan aikana. Suomesta lähettäjänä toimii Suomen Evankeluterilainen Kansanlähetys. Aunuksen uutta kirkkoa on rakennettu myös sulkavalaisten voimin ja tukemana. Viedään sanaa, soppaa ja saippuaa ihmisten luo. Aunuksen seurakunta toimii itsenäisesti Inkerin kirkon alaisuudessa. Aikaa sitten olin Jumalalle luvannut olla käytettävissä, jos tarvitaan. Talkooväkeä Aunuksessa on käynyt Suomesta ja Sulkavaltakin koko ajan. Takana on taas 400 kilometrin matka kotiin. Nyt kouluissa on jälleen alettu opettaa suomenja karjalankieltä ja kiinnostus sen oppimiseen on valtava. — Kaupoissa ja toreilla on hyvin tavaraa tarjolla. On ilo olla mukana kaikessa tässä. Osalla Aunuksen alueen ihmisistäkin menee jo hyvin. Vesikaton kirkko sai joulun alla. Seutu on vielä voimakasta maaseutualuetta. Paikallisia tulee koko ajan lisää mukaan työhön mm. Luterilaisen kirkon tapahtumat vetävät runsaasti mukaan ortodokseja, joka on Matin mielestä ihan hyvä asia. Talot tosin ovat nuokallaan mikä minnekin päin, mutta sielu on tallella. Omaa paikkaansa Aunuksen seurakunnassa Matti Leinonen pitää mielenkiintoisena. Seurakunnan jäsenmäärä kasvaa jatkuvasti. Yllättäviä yhteyksiä on löytynyt, kun Aunuksessa asuvat ovat saaneet yhteyden muun muassa 1920-luvulla Suomeen paenneisiin sukulaisiinsa. Niissä käy paljon enemmän väkeä kuin mitä jäsenistöä on. Ortodoksit eivät kilpaile riiAnkarina talvina Aunuksen pohjoiskylissä näkymät voivat olla komeat, mutta elämä lumen ja pakkasen keskellä ei ole Tuomo Kukkonen Kuvat: Matti Leinosen albumista Matti Leinonen Sulkavalta, Matti Riikonen Kouvolasta, Raili Järvenpää Porista, Kyösti ja Maila Malmi Lappeenrannasta sekä Esko Ojala Lahdesta tekevät työtä Aunuksessa Kansanlähetyktaisesti uusista seurakuntalaisista. — Karjalan kehittyminen on etu rajan molemmin puolin. Aunuksen seutu on vanhastaan vankkaa ortodoksialuetta. Viimeisimmältä Aunuksen matkaltaan Matti palasi viime sunnuntaina
Pakkoliitoksiin ei olla menossa. Loputkin pitää lakkauttaa. Sen näkee kesäaikana minne ihmiset suunnistavat. 18.12.1997 N:o 51-52 11 Tämän alueen suhteellinen kilpailukyky kasvaa ainutlaatuisen ympäristön ansiosta, sanoo hallintoministeri Jouni Backman. — Savonlinnasta voi ajaa viiteen kuntaan keskustaan nopeammin kuin Helsingissä pääsee työpaikalleen. — Yksi mikä vaikuttaa suoraan on se, miten pystytään saamaan yritystoimintaa kuntaan. Jouni Backmanin joulu menee levätessä ja perheen parissa Savonlinnassa. Toivottavasti ei muista eikä henkilöi sitä, koska muutoksella ei ole käytännön merkitystä. — Erilaisissa mittareissa maalaiskunnat ovat jopa paremmassa asemassa kuin jotkut kaupunkikunnat. Meidän pitää muistaa nämä suhteet. Kasvaako Savonlinna vai Juva. — Se voi johtaa siihen, mutta näitä leikkauksia ei tehdä sen takia, vaan ihan sen takia että se on ulkomaista velkarahaa jota valtio jakaa ja ohjaa. Hän kyllä epäilee, että valtiovallalla ei ole tarkkaa tietoa siitä, millä tavoin jotkut kunnat ovat pärjänneet toisia paremmin. — Se ei ole tavoite. — Sen sijaan yritysten työntekijöille on luotava hyvät asuinolosuhteet. Mikä seutukunta se sitten onkin. Jouni Backman puhuu verkottumisen ja etätyön puolesta. Mies pisti läänijaon uusiksi ja sai maakuntien isäntämiehet sekä pikkupoliitikot vihaisiksi. — Mutta mitään sellaista pakkoa ei ole, edes tässä uudessa laissa, joka vast'ikään hyväksyttiin eduskunnassa. RaJuPuSu-yhteistyö on ministerin mukaan valtakunnallisesti esimerkilliseksi tunnustettua toimintaa. Se tapahtuu vapaaehtoisesti, ei pakolla. — Kunnan koko ei sitä ratkaise. — Vielä ei ole riittävästi käytetty EU-tukia. Itsenäisen Sulkavan mahdollisuuksia hän pitää kohtalaisen hyvinä. Paavo Lipposen sateenkaarihallitus näyttää istuvan kautensa loppuun eli kevääseen 1999 saakka. Yhteistoimintaa tarvitaan. Mutta kas kummaa, valtaosa kansalaisista ei ole siitä moksiskaan. — Savonlinnan talousalueella välimatkat on pieniä. — Hyvä tilanne tällä hetkellä tosin perustuu metsävaltaisissa kunnissa yhteisöveron voimakkaaseen kasvuun. Yksi oman alansa toimeliaimmista, mutta samalla matalimmalla profiililla työskentelevistä on hallintoministeri Jouni Backman. Vapaaehtoisesti yhteen — Yhdistyminen on kuntien päätöksistä kiinni. Yhteisöveron jakotavan muutos tulee metsävaltaisten kuntien tappioksi ja se koskee myös Sulkavaa. Kuntien paineet kasvavat Lääninsurmaajaksikin mainittua Backmania pelätään, ehkä syystäkin. — Sulkavalla yhteistoimintamuodot ja suunnat ovat RaJuPuSu plus niin sanottu Savonlinnan talousalue. Itä-Suomi voi pärjätä Savonlinnan talousalue ja koko Itä-Suomen lääni voivat pärjätä, jos vain tarjolla oleviin kehitysmahdollisuuksiin tartutaan. Mutta siihen voi edetä tiivistyvän yhteistoiminnan kautta siten, että meillä säilyvät ihan nämä perinteiset itsehallinnolliset kuntayksiköt. Enemmänkin se, millaiset toimintaedellytykset kunnalla on elinkeinorakenteen osalta ja osin myös maantieteellisesti. — Savonlinnan talousalue ei eroa olennaisesti muista talousalueista. — Keskustelu oli enemmän tunteisiin perustuvaa. Imago ja profiili tärkeitä — Kunta voi itse tehdä hyvinkin paljon. — Mikkelin suuntaan voi katsoa mallia, miten ennakkoluulottomasti ensin oli viisi kuntaa, nyt neljä, miettimässä suurempaa kuntaliitosta, jossa ei puhuta vain kahden kunnan yhdistämisestä. Epäillään että seuraavaksi hän käy kuntien kimppuun ja patistaa niitä yhteen. Takana on ollut kova ja kiireinen syksy. Ja vaatimustaso kasvaa, sillä Itä-Suomeen on EU:lta tulossa seuraavalla kaudella 20002006 merkittävästi lisää rahaa. — Mitään sellaisia painotuksia ei ole, että voitaisiin sanoa että voimavaroja siirrettäisiin erityisesti maaseudulta kaupunkeihin, selvittää Jouni Backman. Kyse on sadoista miljoonista, lupaa hallintoministeri. Sen eteen vanha politiikka toimitilojen rakentamiseksi kuntaan ei enää riitä. Niiden hyödyntäminen on vasta alussaan. Valtiovallalla on myös uusia suunnitelmia. Se tarkoittaa kunnallisia palveluita ihan lasten päivähoidosta aina sosiaalija terveyspalveluihin asti, väheksymättä yhtään varsinaisia asuinoloja. — Suhteellinen kilpailukyky kasvaa ainutlaatuisen ympäristön ansiosta. Pitäisi tarkemmin katsoa missä asioissa minkäkinlaista yhteistoimintaa tehdään. Siihen vaikuttaa ihan kunnan omat toimenpiteet. — Pitemmän päälle kyllä se meilläkin tarkoittaa tämmöistä seutukuntakokonaisuutta. Kuva: Juhani Kosonen Jouni Backman sanoo, että taloutensa hoitaneita kuntia ei aiota rangaista. Ei välttämättä edes taloudelliset edellytykset, vaan millainen toimintatapa ja millainen henki kunnassa on. Onko sitten valtionosuuksien leikkaamisen ja yhteisöveron jakotavan muutoksen tavoitteena kuntien yhdistäminen. Mutta paineet kuntien yhteistoimintaan ja kuntaliitoksiin kasvaa sitä kautta. — Pitkällä tähtäimellä kyllä. — Itse toivon että sitäkin katsottaisiin ennakkoluulottomasti eikä tämmöisenä mustavalkoisena eipäs-juupas-keskusteluna. Onko se hoidettu vaikka ylimääräisillä valtionosuuksilla. — Yksin ei tulla pärjäämään. — Muutaman vuoden päästä kukaan ei muistakaan millainen kähinä tässä oli. Joudutaan katsomaan pärjätäänkö yksin vai pitääkö liittoutua. Backmanin toivoo ennakkoluulottomia kokeiluja ja päätöksiä kuntaliitosten suhteen. Jälkeä syntyy, vaikka kohuotsikoita ei iltapäivälehdissä näykään. Myös EU:n suomia mahdollisuuksia on hyödynnettävä nykyistä enemmän ja paremmin. Kunnilla on silti mahdollisuutensa säilyä. Paineet kuntien väliseen yhteistoimintaan kasvavat allintoministeri Jouni Backman (sd.) noo, että lähivuosina kunnat joutuvat ynä enemmän miettimään keskinäistä yhteistyötä. Hän ei myönnä asiaa suoraan, vaikka sanookin talouden kiristymisen lisäävän kuntien yhteistyöhaluja. — Sen takia Sulkavan kunnalla ei ole mitään erityistä uhkakuvaa, vakuuttaa Jouni Backman. Kunnille sopivia mittareita ollaan vasta kehittämässä. — Hyvin vaikea sanoa miten pitäisi liittyä tai mihin suuntaan. Näyttääkö kuntien yhdistyminen todennäköiseltä. — Yritetään katsoa tasapainoisempaa kehitystä että maalaiskuntien asema ei vaihtele vuodesta toiseen niin paljon kuin se saattaisi vaihdella jatkossa. Kuvaavaa on se, että ne jotka eniten puolustivat läänejä, sanovat nyt että niillä ei tehdä mitään. Kalle Keränen. Mihin suuntaan pitäisi liittyä. — Eli pienikin kunta voi pärjätä ihan hyvin, jos se on yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Jokaisella kunnalla on oma profiili ja imago
Tilaisuus yhteiseen muistelemiseen avautuu 28. 12 18.12.1997 N:o 51-52 SULKAVA mmm un joulun enkelit kohtasivat alvinen joulunaluspäivä alkaa hämärtyä illaksi. Ajatuksissammejoulu syttyy nyt toisiin merkityksiin, Anneli toteaa ja lausuu lopuksi OuOuti jaksoi hymyillä, vaikka raskaat hoidot uuvuttivat monta kertaa. Outi sairastui syöpään puolentoista vuoden ikäisenä. Anneli käy siellä päivittäin. Jouluaaton aattona syntyi Juuso ja viikko sen jälkeen Outi nukkui pois. — Kirkkaina iltoina tähtitaivas näkyy kauniina. — Surulle on annettava aikaa. joulukuuta Lohikosken kirkossa, jossa lauletaan Outin ja koko perheen rakkaimpia lauluja. Hän sai parhaan mahdollisen hoidon viimeiseen asti, siihen emme olisi kotona pystyneet. Ei mikään minua estä, tiedän, tätä iloa ei kauan kestä, kun aurinko paistaa joulukuussa, tuuli heiluttaa oksia puussa. Odotettiin uutta perheen jäsentä ja joulua. Outin punainen mekko on laitettu olohuoneen seinälle. Ei haluttu antaa itselle lupaa pelätä pahinta, Anneli kertoo. Odotettiin ihmettä viimeiseen asti. Kiitos taivaan isä, kun annoit pyhän Joulun tään, joka nyt tuo valon elämään. — Tukea saimme paljon naapureilta ja ystäviltä koko Outin sairauden ajan. Juuson syntymä piti pakosti kiinni elämässä ja tietysti koko perhe. Torixan perheen kodissa käy tavanomainen hyörinä. nostaa ylöspäin. Kotiin tuodut lämpöiset pullat saattavat tuntua niiden antajasta arkiselta asialta tai hakeminen ulos kävelemään. Viime joulun alla Torikan perheessä elettiin raskasta aikaa. Se oli lopulta parempi vaihtoehto. Puoliso ja isä Pasi on työmatkalla. Jeesus meille nyt on tänne maailmaan syntynyt. Loista Joulun tähti, rauhaa päälle maan, niin että syömmet oisi pelkkää kultaa vaan. Etenkin nyt joulun alla, kun vuoden takaiset ajat palaavat voimakkaasti mieleen. On yksi, joka pysyy, kaiken ymmärtää. Anneli kertoo, että koko viime talvi ja kevät oli kuin yhtä sumua. Sairauden ote hellitti ja koko perhe sai nauttia muutaman kuukauden kesän riemuista. Kaiken merkitys on asettunut kokemamme tämän jälkeen toisiin uomiin. Surutyölle ei voi laskea määrättyä aikaa, jokaisella se on oman pituisensa jakso. Liekki kynttiläin loistaa Jouluyössä myös tähdet kirkkaammin loistaa taivaankaaren vyössä On Jouluyö. Syksyllä Outin kunto alkoi taas laskea ja marraskuun alussa vuosi sitten lääkäreiden oli todettava, että mitään ei enää voitu tehdä. — Kauhea tyhjyys ja hiljaisuus oli päällimmäisenä. Ystävyyttä kaikille täällä vaeltaville ympäri maailman. Nyt Joulu on, ja Joulunkellot kajahtaa kautta maan, ja taivaan toivottaen Joulurauhaa. — Surusta puhumista ei pitäisi väistellä. Outin kuolemasta on pian vuosi aikaa. Helga Inkeri Loista Joulun tähti Loista Joulun tähti, maata valaise. Torikan perheen askeleet vievät usein Outin haudalle. Sydämen valonliekki loistaa, kun Jeesus rauhan soi, ja meille näin nyt Joulun toi. Edessä olevaa raskasta surua lievensi odotus uudesta elämästä. Meidän elämä olisi köyhää ilman sitä. Marraskuussa aloitettiin terminaalihoito kotona. Viikkoa ennen Juuson syntymää jouduin kuitenkin sairaalaan ja niin Outikin tuli mukaan. Maiju, Kat| ja ja Jyrki tekevät lähtöä kerhoon. Myös Outin hoitajat sairaalassa auttoivat paljon. Ihan kuin kaikki olisi kuollut ympäriltä. Ei huomispäivän teitä voi kukaan aavistaa. Jäi jälki sydämiimme, jälki unelmiin. Anneli ei peittele sitä, että suru on vielä voimakkaasti lähellä. Juuso toi van| hemmilleen ja sisaruksilleen ilon ja toivon elämän jatkumisesta. Joulukin tulee ilman turhaa tekemistä ja touhua. Vaikka suru on koskettanut syvältä ja raastavasti, eivät vanhemmat ja sisarukset ole halunneet sulkea Outin muistoa pois näkyvistään. Metsän reunassa tuiskuttaa, jäällä lunta kuljettaa, kirkas pilkahdus auringon, Jäljellä sininen hetki on, enää taivaalla kultainen raita. Taimi Kontiainen. Läsnäolo, kuunteleminen ja rohkeus kohdata toisen itku ja murhe ovat tärkeintä. Tuomo Kukkonen Joulukuinen lauantai Vaikka mihin kurkkaan, pölyistä on joka nurkka, minä vain istun tässä, pöydän ääressä ihmettelemässä. Outi oli mukana myös synny| tyksessä. Pasi ja minä saimme olla Outin kanssa samassa huoneessa koko ajan ja toiset | lapset tulivat aina päivisin meidän .luo. — Sanoilla ei ole merkitystä. Silloin tuntuu aina kuin Outi kuiskaisi: ”Elä itke, ei mittään hättää”. Outin kuolema puolestaan jätti jälkeensä lohduttoman surun ja kaipauksen. On joskus kyyneleitä ja joskus naurattaa. Huolet meiltä poista, surut lakaiset. Hän kesti sinnikkäästi seitsemän kuukautta kestäneet, rankat hoidot. — Meillä oli toiveena, että Outi saisi nukkua pois kotona. Tiedettiin, että silloinen perheen kuopus Outi ei jaksaisi enää kauan kamppailla vakavaa sairautta vastaan. Jeesus vierellemme aina jää. Siitä kiitos olkoon Jumalan nyt, ja ainiaan. Annelin ja Pasin perheessä alkoi kolmen eri asian odotus. Ja niiden rinnalla oli raastavana tuskan möykkynä edessä oleva luopuminen rakkaasta lapsesta. | Anneli-äiti katsoo Juuson perään, | joka tapailee riemuissaan vähän sitten oppittuja kävelyn aakkosia. Loista Joulun tähti, anteeksantoa, toivoa, hyvää tahtoa, ei kostoa. Outilla oli pieni elämä, johon mahtui paljon. Näin on monesti elämässäkin laita, pieneen onnen hetkeen tartu, suuria iloja ei kaikille kartu. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat olleet tukena ja turvana. Nyt meidät yhteen liittää, vain muistojemme maa. Mihinkään ei jaksanut tarttua ja joka päivä toivoi, että Outi tulisi takaisin. Turvallista matkaa me toivotamme näin, on aika purjeet Turvallista matkaa aalloilla elämän kanssa hyvän ystävän. — Kaikki, jotka haluavat jakaa muistoja kanssamme ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Teille laulamme nyt: näkemiin. — Ei sitä halunnut uskoa, ettei Outi parane. tin viimeiseltä kesältä rakkaaksi käyneen Jäi jälki sydämiimme -laulun sanat: On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa. Kaarina Valtonen Kiitos Jumalalle Joulunkellot kajahtaa maa ja taivas riemuitkaa kiitos kun taas saimme vieraaksemme, lahjaksi Jeesuksen. Vaikka koko perheellä oli selkeä tieto siitä, että Outin elämä päättyy ei lopulliseen tilanteeseen pystynyt varautumaan. Ulkopuolisten on varmasti vaikea ymmärtää, kuinka kauan se voikin pitää otteessaan. Joulun enkelit ehtivät kuitenkin kohdata toisensa. Haluamme koko perhe lähettää kaikille sydämellisen joulutervehdyksen. Käytännön apu oli kuitenkin kertaa tarpeen ja siitä välittyi osanotto ehkä paremmin kuin tyhjistä sanoista. Ainakin me koko perhe kaipaamme muidenkin muistelevan Outia. Vieressä palaa kynt| tilä. Television päällä on kuva iloisesti hymyilevästä, kirkassilmäisestä Outista. On Pyhä Jouluaatto, ja ihmisillä hyvä tahto
Vaatimusten perusteella eräopas on todellinen monitaituri, joka osaa käyttää, huoltaa ja kunnostaa välineitä, tehdä ruokaa, kalastaa, metsästää, majoittua luontoon ja suunnistaa. — On helpompi nukkua kun saa asiat selvitetyksi itsensä kanssa. — Se on semmoista omien tunteiden purkamista. Samoin lepo on tärkeää. Silti luonnossa voi joutua improvisoimaan. Aluksi hän tuli hoitamaan A1teknon markkinointia. Koulutuksessa perehdytään lisäksi kasvien, sienien ja lintujen tuntemukseen. Myös kielitaitoa tarvitaan. Yrittäminen ei yksin tyydyttänyt monipuolista, luonnosta innostunutta Jussia. Sen takia kalaa on pitää tähdätä alapuolelle. Siinä saa hetkestä paljon enemmän ja siinä pystyy antamaan paljon enemmän. Lisäksi on tiedettävä paikallisesta historiasta ja olosuhteista. J: Grönroos on ollut Sulka Välitön tuntuma ihmisiin ja luontoon — Kun on viimeiset kymmenen vuotta seurannut liikemaailman arvoja, niin ne alkavat ihmisenä lyödä pahasti yli. — Kyllä makuupussi on oltava kunnollinen, tarkoitukseen tehty talvimakuupussi on kaiken A ja O. Vaelluksilla on perehdytty muun muassa talvikalastukseen ja jousikalastukseen, jota Jussi on itse harrastanut jo kymmenisen vuotta. Tai ryhmälle, joka ei tiedä luonnosta oikein mitään. Hän vetikin kurssilla jousikalastuksen ja jousituulastuksen osuuden. — Se on aikamoinen haaste, että pystyy tarjoamaan ihmisille uusia elämyksiä sinänsä aika lyhyessä ajassa. — Se on jatkuvaa opiskelua. Kalle Keränen. Niitä on syntynyt kymmeniä. — Ryhmä etenee aina hitaimman mukaan eikä luonnossa ole kiire. Itke maailmani itke niinkuin minä huudan nimeäsi huutakoon maailma omaansa Se rakkaus mitä minussa on syntynyt voisi peittää kaiken pahuutesi pystyisi heräämään omaan uneensa Niinkuin minä herään omastani tuosta kaikesta kokemattomasta mutta niin kauniista Kuin juuri syntynyt kauriin vasa äidin vartalosta lähteneenä uuteen maailmaan syntyneenä Juuri silmäni avanneena Luojan ihmeet edessäni Kaikki rakkaus silmissäni ta sitten. Jussin mielestä jousella tuulastaminen on hieman helpompaa kuin atraimen kanssa heiluminen. — Eräoppaana on ihmisten kanssa välittömästi tekemisissä. — Aattoiltana on tarkoitus olla vuoren päällä. Matkailuyrittäjät ovat jo kyselleet ja tarjonneet erilaisia ryhmiä. — Tavallinen matti meikäläinen kävelee 10-15 kilometriä päivässä rinkka selässä. Kirjoittaminen innostanut Pari vuotta sitten Jussi innostui runojen kirjoittamisesta. Eikä silloin tarvitse olla mikään erikoinen kunto. Varustauduttava huolella Jussi sanoo, että 4-5 päivän vaellukselle tarvittaville varusteille kertyy hyvin äkkiä painoa 20-25 kiloa. Eräoppaana hän voi hyödyntää kaikkia taitojaan — niin jousiammuntaa kuin valokuvaustakin, kalastustaitoja ja eräkokemusta. — Tuntuu että kaikki aikaisemmat vaiheet elämässäni ja jopa harrastukseni tukevat tätä. Jussi ja valomainoksia tekevä yritys ovat olleet monessa mukana, muun muassa Hartwall Areenan teknisesti hienoja, vaihtuvia mainostauluja valmistamassa. Samalla testataan varusteita — Jussi kokeilee perinteisempiä ja kaveri uudempia. Kirjoittaminen on kiinnostanut aina, mutta pitempien teosten tekemiseen on aika ollut vähissä. Opas toimii vetäjänä, neuvojana ja asiantuntijana ryhmälle, joka saattaa olla ensimmäistä kertaa keskenään tiukemmissa oloissa. Kebnekaisella on jäätiköitä, joten reissuun aiotaan varustautua huolellisesti. Ihmiset vaihtuvat ja tilanne on joka kerta uusi ja erilainen. — Ongelmat, jotka siellä ratkaisee, eivät kasvata minua ihmisenä tippaakaan. Hän on saanut harrastuksestaan hyvää palautetta lähimmäisiltään, joista vasta muutamat ovat nähneet työn tuloksia. Oppaan on tunnettava kymmenen juomien ja ruokien raaka-aineeksi sopivaa kasvia. 18.12.1997 N:o 51-52 13 SULKAVA Eräoppaaksi opiskeleva Juha Grönroos: Uuden kokeileminen kannattaa valla kymmenisen vuotta. Niinpä hän kokeili runoja ja innostui niistä. Veden taittovirhe on aina suuri. Tavoitteena ovat 6-10 hengen ryhmät ja useamman päivän retket. Ne liittyvät lähes aina rahaan eikä raha ratkaise kaikkea. Lisäksi on oltava vaihtovaatteet, mahdollisesti toiset jalkineet, retkikeitin ja siihen polttoainetta, kirves on ehdoton, samoin puukko, makuualusta, teltta tai laavuvaate, EA-välineet ja juomapullo. Jussi jatkaa edelleen Alteknon osakkaana ja yrittäjänä, mutta hän aikoo tehdä myös eräoppaan hommia. Yleisimmät eläimet on myös tunnettava. Yleensä päivämatkat eivät ole hirmuisen pitkiä, mutta esimerkiksi eräopaskurssilaiset vaelsivat yhtenä päivänä peräti 27 kilometriä kartalla. Perillä yövytään teltassa ja varusteita kuljetetaan rinkassa sekä ahkiossa. Aikanaan omien ryhmien vetäminen vaatii myös vahvaa ihmistuntemusta ja johtamistaitoja. Tarkoitus on nousta Kebnekaiselle, Ruotsin korkeimmalle tunturiryhmälle, jonka korkein huippu on 2.111 metrissä. Muut voivat olla vähän puutteellisiakin. Uusi työ vei mennessään ja puolentoista vuoden jälkeen hänestä tuli Alteknon osakas ja yrittäjä, tuotekehittelijän nimikkeellä. — Joskus tuntuu oikein hyvälle kun saa asian ulos sellaisena kun on halunnut. Sitä on tullut ja tulee edelleen työssä, jota hän hoitaa opiskelujen ohella. Vaativa koulutus Eräoppaan ammattitutkintoon sisältyy runsaasti teoriaa ja käytäntöä. Ennen retkeä on kaikki suunniteltava perusteellisesti ja valmistauduttava huolellisesti. Jussin mielestä kyse on kokemuksen lisäksi myös toisesta välittämisestä. Kokeneena eräja vaellusharrastajana hän hakeutui eräopaskurssille, joka alkoi elokuussa ja päättyy ensi keväänä. Sopivaa luontoa löytyy Sulkavalta yllin kyllin vaikka kuinka vaativille ryhmille tai reissuille. — Entä jos tuleekin vettä kaatamalla. — Oppaan on nähtävä ensimmäisen päivän aikana mihin ryhmän jäsenet pystyvät ja mihin eivät. Homma on vietävä läpi olosuhteista piittaamattä. Ampuipa kaloja valoisalla tai pimeällä, niin aina on huomioitava veden ominaisuus taittaa valoa. — Sapuskaa menee siinä kilo päivässä. Eräoppaan on tunnettava alan varusteet ja tekniikka perinpohjaisesti. Juha eli tuttavallisemmin Jussi muutti Punkaharjulta, jossa hänellä oli muutamia vuosia oma valokuvaamo. Rinkka pitää olla huolella pakattu. — Nykyisessä työssä on tullut kokemusta erilaisten ryhmien vetämisestä. — En olisi aikaisemmin pystynyt kuvittelemaan että kirjoittaisin runoja. Yksin asuvana poikamiehenä se on semmoista keskustelua itsensä kanssa. Retken onnistuminen riippuu täysin oppaan taidoista ja kyvyistä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. — On oltava tiettyä herkkyyttä kuunnella ja silmää nähdä. Ihmiset on saatava pärjäämään ja jopa nauttimaan retkestä, olivatpa olosuhteet mitkä tahansa. Jussi innostui kirjoittamaan runoja pari vuotPäiväunelma Olen pahoillani ystäväni Uuvuin menemiseen Väsyin kulkemiseen Eksyin omiin ajatuksiini Hävisin omiin unelmiini Katosin tästä maailmasta Nousin tästä todellisuudesta Unohdin ajan merkityksen Hävitin paikan sitovuuden Siivitin ajatukseni unelmiin Hävitin olemukseni pilviin Tuntuu makealle, olla osa avaruutta leijua korkealla, vailla totuutta Vaipua pehmeään utuun Nukkua syvään uneen Uneen jossa voi kuvitella omansa Uneen jossa voi suudella maailmaansa Lähtö Mitä ajatteli isä kun pienokaisensa nukkumaan laittoi ja reppuunsa leipäkäärön taittoi Mitä ajatteli isä kun rakastaan sylissä piti ja kiväärin seinältä selkäänsä otti kun rauhan huoneet jätti ja kohti sotaa lähti kai kaihoten katsoi kotiaan peläten astui kohti kohtaloaan oli isänmaa kutsunut oli poikansa palvelukseen ottanut Vaan sydämessään hän tunsi että rakkaimpiensa luokse palaisi. Alalle hakeutuvat ovat jo valmiiksi innostuneita niin luonnosta, elämyksistä kuin selviytymisestä vaikeissa olosuhteissa. Eräopaskurssilaiset ovat tehneet useita 4-5 päivän retkiä. — Elämäni paras päätös! Ehdottomasti. Ihmisten kanssa pelaaminen on tuttua. Vaelluksella eräopas huolehtii siitä, että mukana olijat muistavat syödä ja juoda riittävästi. — Täällä sitä on jos missä! Erilainen jouluaatto Kebnekaisella Jussi lähtee jouluksi vaeltamaan kurssikaverinsa kanssa. Lisäksi on hallittava ensiaputaidot. Jousella on tullut lohisaaliita ja haukia. Oppaalle hyvä fyysinen kunto ja vakaa henkinen tasapaino ovat välttämättömiä ominaisuuksia. Eräoppaana toimiminen sisältää huomattavasti enemmän asioita kuin äkkiä tulee ajatelleeksi. Ohessa kolme Juha Grönroosin runoa, jotka ovat syntyneet kesän 1996 jälkeen
. 471 683 S-Marketin yläkerrassa Parera E 0000 SET 2000 NOO TO) Kiitämme hyvästä yhteistyöstä. 676 846 PAITA Kokoomus ry. 674 401. 015-453 170 Kallislahti p. Suomalainen | TARPPAA ww Sahaustyöt n ma LOHIKALA , S SEPPO ARAVIRTA 049-258 849 POLL puh. KONTINEN OY Ö) Teollisuusalue, 58700 Sulkava -baari Sulkava puh. fax 674 457 Maansiirto ja louhintatyöt tienhöyläys HÄMÄLÄINEN OSSI Vesa Salo Puumala, Kietävälä Puh. Brusin Oy | K-KYLÄKAUPPA jä kiittäen ja kaikkea toivottaa asiakkailleen pot E vi yö K RISSAN EN OY så loivolt ; autopuh. 015-651 165 Maatal. 676 015 SHikava 5 SPNanN autoon 0500 154 821 puh. 471 390 Auto: Jussi 0400 918 736, Olli 0400 854 343 Autoilija Päivölän <SWIPE -esittelijät Ari Mikkonen Puutarha Ky Maija Partanen, 4. 0400-808 399 anotaan p Kenkä puh. 015-453 136 Kodink. (015) 6685 725 JUVAN RAUTA JA MAATALOUS OY [4 VIHONEN Puh. 674 896 HOPEALOHI Oy CSaimaan Lohi Oy Karelia Seafood Sulkavan Kaivuu ja Kuljetus Oy puh. 471 549, 0500-166 186 SULKAVAN VENE OT puh. valimo 677 164, toimisto 677 222 015-471580, 0400 633009, 040 5067831 Puh. 015-471 387, 0400 977 538 ja 049 155 148 CEST Mehiläistalo Salmelainen Kyrsyäntie 925, p. 0208 376821 VERTANEN OY Juva p. Korjauspalvelu re : navintola avanne | HARRI HÄMÄLÄINEN SX HALLITIE 58700 SULKAVA PUH. 015-452 705 Virastotalo, p. 673 174 OSASTO Taksi : : VEKARAN MARKO Sulkavan N kua muita PV-MOOTTORI KALASTUS OY SINKKONEN a, Pauli Vihavainen, PUH. Ä Sydämellisesti oiilivuon Velj. 015-676 271 TIS puh. (015) 676 232 J U HA 0500 258 485 KAHVIO TIME | Väinö = — Sulkavan sta Liikuntahalli, puh. 676 071 0400-856 759 0400-864 326 KARI ARAVIRTA | Betonikuljetus |JO > a ä A. UUTTA VUOTTA 1998! 0400 676 317 puh. 474 124 G | SULKAVAN Mäkitupa VELJEKSET SY SAHA KY . ; ; : : hyvää Phi 9 049 752 638 58620 Lohilahti SULKAVAN Sulkavan Sydänyhdistys ry. 471 168 LÄ. 677 170 TI METSÄLIITTO p. mtn. 015-646 467 PARTURILIIKE kt SULKAVAN O henna O Ere JÄTEHUOLTO KY Puh. 643 622 uusmäki LO Anneli Räty, p. 015-640 052 Puh. väes Halpalinnan . 14 18.12.1997 N:o 51-52 J EI E E O PE KO TON Kiittäen päättyvästä vuodesta toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 1998 015-673 171, 049 150 226 Puh
Jouluvirsi oli alussa kun aukaisimme radion, josta sitten kuuntelimme joulun iloista sanomaa, Jeesus lapsen syntymää maailman Vapahtajaksi. Ensin paistettiin hapanleipää, sen jälkeen oli ruokien vuoro. Joku enkelikiiltokuva ja karamelliä. — Aineistoa on kertynyt kolmisensataa sivua, jolla on työnimenä ”Pitkin poikin Partalansaarta”. Joulukuussa alkoivat päivät olla tasaisen harmaita, sanottiin on ”kaksi hämärää vastakkain”. Lauloimme joululauluja ja leikimme erilaisia nokkeluusleikkejä. Vanha Karjalainen tapa oli, että Tahvanan aamuna piti lämmittää sauna aikaisin. SULKAVA 18.12.1997 N:o 51-52 15 Perinnepiiri aiheesta ”Pitkin poikin Partalansaarta” Partalansaaren Lomakodissa kokoontuu tammikuun toisena lauantaina ja sunnuntaina Rauno Pelkosen vetämä perinnepiiri. ouluaaton vigilia on juuri alkanut radiossa, isä ja äitikin erinättävät kuuntelemaan sitä. Mausteet olivat tärkeitä ja hiiva välttämätön, lipeäkala oli sellainen ruokaostos joka tehtiin joulun edellisviikolla. Asuminen, liikenneolot, elinkeinoelämä, sivistysolot ja nykyelämä. Me lapset kuljemme huoneesta toiseen ja kurkistelemme ikkunoista näkyykö ulkona mitään. Kinkulle tehtiin ruisjauhotaikinasta kuori jolla peitettiin koko kinkku tiiviisti. tammikuuta Kaisa Rallin kotona Sipilänmäessä ja 24.25. pa tullessa tallista, eikös vain Joulupukki juuri silloin aja tietä pitkin ja pysäyttää poron meidän pihalla, tie kun kulki talvella pihan läpi. Siinä sitten ihmettelimme kohtaloamme. Päivällä kävimme hiihtämässä ja lueskelimme joululehtiä ja lahjakirjoja. Heti olemme pussin luona ja jaamme lahjat. Ikkunasta näimme sen olevan aivan käytävää myöten täynnä. Siinä sen olisi hyvä odotella meitä takaisin. Huomenna täytyy lähteä hiihtämään. Kohta se kuului tulevankin, ”tassu” vain pystyyn pysäytyksen merkiksi, mutta auto ei edes hiljentänyt vauhtiaan, vaan ajaa hurautti ohi. Isä oli ostanut kulkuset, jotka nyt iloisesti kilisivät hevosen juostessa alamäessä. Siitä oli laitettu kinkku suolaveteen likoamaan puiseen saaviin. irkolla tai kaupungissa li käyty hyvissä ajoin jouluostoksilla. "Vasta ruunan reessä silmät aukeaa, Siin on silmäin eessä synkkä metsämaa. Niin oli syntynyt päätös lähteä kirkkoon. ” Kello löi jo viisi, lapset herätkää Juhani ja Liisi, is muuten matka jää.” Äiti ja isä olivat ruokkineet ja lypsäneet lehmät tavallista aikaisemmin. Siinä on monenlaista jouluherkkua, torttuja, piparkakkuja, joulupullia, joita aamulla leivoimme ja vielä pikkuleipiä ja kuivaa kakkua. Ennätimme näkemään, kuinka linja-auto meni Halttulaan päin. Sitä piti nimittäin liottaa tuhkalipeässä ennen ruoaksi valmistamista. Isä pyytelee pukkia sisälle, mutta kovin on kiireinen pukki, jättää vain lahjasäkin isälle ja kiirehtii poroa juoksuun. Nojasin reen selustaan ja katselin taivasta, joka kuun ympärillä oli vaaleampi mutta reunoilta tummempi, tähtien pilkuttama. Jännityksen lauettua äiti ehdottaa joululaulua ”Kun maas on hanki ja järvet jäässä”. Kiireesti vain Pekka-hevosen rekeen ja kotiinpäin matka. Kolmas osa kertoo 1900-luvun alkuvuosikymmenistä, ja viimeinen osa lähimenneisyydestä ja nykyajasta. Vireästi se sitten juoksikin kotiinpäin. Olimme nimittäin kuulleet, että Saresman auto vie väkeä joulukirkkoon Halttulan kaupalta asti. KT. Jokainen saa lahjan tai me lapset saamme useammankin, emmekä yhtään kinastele kumpi sai enemmän. Vielä on monta taloa ja lasta odottamassa. Ja muutaman tunnin kuluttua levisi uunista herkullinen joulukinkun tuoksu, Hauduttuaan tarpeeksi kinkku otettiin lieden reunalle jäähtymään. Kun illansuussa sytytettiin tulet öljylamppuun ja kynttilöihin, alkoi joulun odotus ja tunnelma olla käsinkosketeltavaa. Myrskylyhdyn valossa joulun tunnelma täyttää kaikkien mielet. Ylämäkeen noustessa sen rytmi muuttui tasaisemmaksi. Vasta Tapaninpäivänä voi lähteä kyläilemään tai ottaa vieraita vastaan. Isä ja äiti kylpevät vastan kanssa, me vain lämmittelemme lauteilla ja sitten PPT Puemme pukuuoneessa puhtaat vaatteet päällemme ja Kiiruhdamme tuvalle. Aineiston kokoaminen ja kirjoittaminen ei aiheuta merkittäviä kustannuksia, mutta painatus maksaa. Kylän jälkeen alkoi metsäinen taival. Perinnepiiri lisäaineiston kokoamiseksi käynnistyy tammikuun puollivälissä. Laulamme sen neliäänisesti. Kirjan kustannuspuoli on vielä avoin. Vaikka ruoan valmistamisessa oltiin lähes omavaraisia, tarvittiin kuitenkin aina jotain ostaakin. Pian olimmekin perillä maantien varressa. Viimeksi vielä pestiin tuvan lattia, jolle levitettiin puhtaat matot. Näistä ajoista on kulunut lähes viisikymmentä vuotta, mutta vieläkin muistan sen tunnelman ja lämmön joka liittyi aina jouluun. Hän on jo haastatellut muutamia partalansaarelaisia. Hän on kokoamassa yhdessä Partalansaaren ja Kietävälän kylätoimikuntien kanssa tietoa Partalansaarelta. Alkuosa herättelee kiinnostusta Partalansaareen vajaan neljänkymmenen sivun verran Sulkavan souduilla, kertoo Rauno Pelkonen. Rauno Pelkonen on koonnut jo melkoisen nivakan tietoa työnimellä "Pitkin ja poikin Partalansaarta'. Niin ok KYT meillä oli hyvää aikaa laittaa hevonen kiinni tienvieren puuhun. Jännittä, jos vaikka joulupukki olisi sattunut tulemaan silläaikaa. Aattoaamuna noustiin tavallista aikaisemmin ylös piirakan paistoon ja joulupullan tekoon. Muut lihat oli suolattu lihatiinuun talven varalle ja riittihän niitä joskus kesään asti. — Asiatiedon lisäksi kaikissa aiheissa ovat tärkeitä erilliset sattumukset, uskomukset ja tarinat, siis kaikki yleistä kiinnostusta herättävä. Oli viisikymmentä luvun alkuvuosia. Iltapäivällä me lapset koristelemme joulukuusen. Sähkövalo ei ollut silloin vielä saavuttanut Rahkolan kyläkuntaa, vaan elettiin öljylamppujen aikaa. — Kaikki entiset ja nykyiset partalansaarelaiset sekä kaikki asiasta kiinnostuneet ovat perinnepiiriin tervetulleita. Joka huoneessa on kynttilöitä palamassa, eteisessäkin ja joulukuusessa on monta kynttilää. Asetuin mukavaan asentoon ja katselin kuinka puut vilisivät tien reunoilla ja kuu seurasi meitä kotiin asti. Arta mennessä alaa kaikki olla jo lähes valmista. Jouluviikolla alkoi ruokien laittaminen ja leipominen. Sika oli teurastettu marraskuun lopulla ilmojen kylmettyä. Heinätuppo eteen ja hevosloimi selkään. Sitä teki kovasti mieli maistaa. Tärkeimmät työt tehtiin päivännäöllä, sen jälkeen vietettiin hämäränhetki, ennenkuin sytytettiin valot lamppuihin ja lähdettiin navetta-askareille. Kun ensimmäiset vieraat saapuivat ja kysyivät ”Onks' Tahvana koton ja sauna kuuma, vai kaajetaaks uuni”. Nämä jouluvierailut olivat rattoisia yhdessäolon hetkiä. oulupäivä kului sitten kotosalla hiljaisessa oleskelussa" radiota kuunnellen ja jouluruokia maistelleen. Pyörimme kuusen ympärillä malttamattomina. ävelimme Kasalanmäelle ja kuulostelimme autoa. Koristeena itse tehtyjä paperiketjuja ja tähtiä. Tuvan uuni lämmitettiin leipomista varten. — Erityisen tärkeitä ovat vanhat valokuvat kaikista aiheista, sanoo Rauno Pelkonen. Teiden rakentaminen, vanhat maanviljelystavat, laivanrakennus ja laivaliikenne, postija puhelinliikenne sekä sivistysolot ovat tärkeitä aiheita. Mieluisin lahja taisi olla sukset, uudet ”liimekset”. Aineistossa on vahingossa sinne kuulumatontakin, -mutta toisaalta siitä puuttuu vielä paljon tarpeellista, muun muassa kaikki valokuvat. Kahvin jälkeen lueskelimme joululahjakirjojamme ja pelasimme peliä jonka olimme saaneet. Meitä jännittää kovasti, kunisä tulee sisälle ja asettaa säkin kuusen juurelle. Tienvieren isot kuuset seisoivat suorina juhlallisina kuin kirkontornit lumivaipassaan. Jos painatukselle saadaan rahoitus, kirja on tarkoitus julkaista ennen ensi kesän soutuja, jolloin ensimmäisistä souduista tulee kuluneeksi 30 vuotta. Lipeäkala oli äidin ja isän herkkua, me lapset emme pitäneet siitä sen hajun vuoksi, joka levisi kaikkialle sitä keitettäessä. Aisakello helkkää, loistaa tähdet kuu, riemua on pelkkää hymyyn käypi suu.” Lähes sanatarkasti toteutui tämän laulun sanat meidän kohdallamme. Ei tarvinnut hoputtaa eikä ohjastaa. Jouluvalmistelut oli aloitettu jo hyvissä ajoin. Olisi erittäin mukava tavata esimerkiksi entisiä opettajia ja koulutovereita. Piiri kokoontuu seuraavana viikonloppuna eli 17.-18. Seuraavana päivänä tehtiin setsuuria ja hiivaleipää sekä vielä ruokia sekä tietysti joulukinkku joka oli ollut valumassa jonkin aikaa. Esimerkiksi asutushistoria, Partalansaaren asuttaminen ja kylien muodostuminen, paikannimet ja sukunimien historia sekä mielenkiintoiset henkilöt kiinnostavat. Puoleltapäivin, kun Suomen Turku julistaa joulurauhan, on koko perhe rauhoittunut sitä kuuntelemaan radion ääreen. Isä lämmittää saunan ja ilta-aterian jälkeen, kun lehmät on lypsetty lähdetään saunaan. Jäähdyttyään kinkku vietiin ruokakomeroon odottamaan jouluateriaa. Kylläpä kuusi on kaunis. Eläimille oli varattu joulun ajaksi rehuja varastoon, oli haettu suoladosta heiniä iso kuormallinen navetan vinttiin, josta niitä oli helppo pudottaa lehmien eteen. Lumi narisi reen jalaksissa. Oli ollut pikku pakkasia ja vähän kovempaakin talvea jo ennen joulua. Vanhemmat hoitelevat eläimet normaalia aikaisemmin. Sellaisia ei monella ollut mah ak AY koulussa ja vielä ”rotanloukut”. Sitten olikin jo joulukuusen vuoro päästä sisälle. Hevonen juoksi vireästi isän sitä vähän hoputettua juoksuun, että emme myöhästyisi autolta. Päätöstä vahvisti vielä se seikka, että meillä oli uusi kirkkoreki. Uni saavuttaa meidät tuotapikaa ja onnellisina nukumme joulun suloisessa lämmössä. Nythän se olisi nimensä mukaisessa käytössä. Kirjan kokoamisessa ja muokkaamisessa ovat lupautuneet auttamaan eräänlaisena toimituskuntana Arja Schenkwein, Sinikka Kervinen, Kaisa Ralli, Tauno Hintsanen, Pirjo Partanen, Lasse Partanen ja Vesa Salo. Äiti alkaa keittää kahvia ja isä menee antamaan Pekka-hevoselle heinät ja katsomaan, että reki on kunnossa jouluaamun kirkkomatkaa varten. Joissakin taloissa oli jo noustu navettatöille, muuten jouluinen rauha lepäsi kylän yllä. Perinnepiirin järjestämisessä on mukana Sulkavan kansalaisopisto. Siinä laulaessa katselemme kuusen kynttilöitä, kuinka kauniisti ne loistavatkaan valoa, joulun valoa pimeään yöhön. Päiväkahvia nauttiessamme kuuntelemme Taatan joulupakinaa ja joululauluja radiosta. Parkkosen Martin tekemä. Täysikuu lähes pilvettömällä taivaalla, ympärillä tähtien lukematon määrä. p Rahkolantaipaleen kylä avautui eteemme. Lumi toi kaivattua valoisuutta päiviin ja pimeän aikanakin auttoi ulkona liikuttaessa erottamaan tien paikan. Kirkon loputtua keitimme kahvit ja lepäilimme aamuhämärissä. Lunta oli satanut jo marraskuulta lähtien. Ihmetteli varmaan itsekseen sitä aamuista rekiajelua. Usein kävimme Tapanina naapurissa kylässä tai naapurit meillä. Sauna on järven rannalla, vähän kyömyyn painunut, mutamaassa routinut, mutta hyvät löylyt siinä siitä saa. N iti patisteli meidät nukkuaan, että jaksaisimme aamulla nousta aikaisin ylös. Myös heille voi toimittaa kirjaan tulevaa aineistoa. Joulumuisto apsuuden jouluja muistellessa nousee mieleeni räs joulukirkkomatka. Sitten kinkku jälkilämpöön. Sää oli todella jouluinen, ihanteellinen rekiajelulle. Rauno Pelkonen pyysi entisiltä ja nykyisiltä partalansaarelaisilta sekä muilta asiasta kiinnostuneilta yhteydenottoja, joita tulikin aina Kemijärveä ja Oittia myöten. Siinä näkyi jo olevan muutamia ihmisiä kyydissä. Joulukuusi on peräkammarissa, n sen uuni on lämmitetty lämpimäksi. Niin en tiedä kuitenkaan koskaan käyneen. Nyt vain kirkkovaatteet päälle ja rekeen, jossa sitten lämpimät vällyt peittonamme istuimme veljeni kanssa sulassa sovussa isän ja äidin välissä. Laulun loputtua käymme kahvipöytään. Rauno Pelkonen toivoo, että mukaan tulijat pohtisivat valmiiksi eri aihepiirejä ja yksittäisiä aiheita. tammikuuta Kaartilankosken koululla. Toisena * pääosana on saaren maantietoa ja asutushistoriaa 1900-luvun alkuun. Mieli tekisi mennä avaamaan pussin suuta, mutta ei millään rohkene ennenkuin äiti tulee ja sanoo ”mitäs pukin pussissa on, jakakaapas lapset lahjat”
Esko Partasen mukaan parempi vaihtoehto on sulautuminen yhdeksi isoksi yhdistykseksi Juvan ja Puumalan yhdistysten kanssa. Lasse Partanen esitti, että puheenjohtajan palkkiota nostetaan, mutta kokouspalkkiot pidetään 150 markassa. Nyt se on hieman vajaat 2,2 miljoonaa markkaa. Uudistusalojen määrä on viime vuosina ollut noin 400 hehtaaria vuodessa, mutta istutuksen määrä vain vajaat 300 hehtaaria vuodessa. Hän epäili, että tulevaisuudessa tarpeeksi laajaan ja monipuoliseen toimintaan ei riitä varoja. Palauta ratkaisemasi ristikko 2.1. Pellonmetsityksiä on vuonna 1998 noin 30 hehtaaria. Arvomme palkinnot oikein vastanneiden kesken. Koulujen joululoma on 20.12.19983.1.1999. Tilojen metsäpinta-ala on keskimäärin 37 hehtaaria. Useissa puheenvuoroissa puolusteltiin omaa, itsenäistä yhdistystä. Syyslukukausi alkaa maanantaina 17.8. Alkuvaiheessa rahaston pääoma on 30 miljoonaa markkaa. Kielteisen kannan ovat ottaneet Heinävesi, Joroinen, Jäppilä, Kangaslampi ja Sulkava. ja päättyy lauantaina 19.12.1998. Mukaan lähti maakunnan 25 kunnasta 18 kuntaa. Rahoilla on tarkoitus parantaa kehityskykyisten eteläsavolaisten yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet eivät olleet samoilla linjoilla. Loppiaisviikon lauantaina 9.1.199 on koulua, mutta vastaavasti helatorstain jälkeisenä perjantaina 14.5.1999 on kouluilla vapaapäivä. tammikuuta. 16 18.12.1997 N:o 51-52 SULKAVA Metsänhoitoyhdistys piti vireän kokouksen Fuusioajatus ei saanut kannatusta Sulkavan Metsänhoitoyhdistyksen syyskokouksessa viriteltiin jälleen yhdistymiskeskustelua. Lukukauteen kuuluva yksi lauantaityöpäivä pidetään 5.9. SE NIIN , Kap K NY No KRM sn dör Ma Rasa sada [9 = N + Sa A R VÄL M S | KE NI22 BASE LISA A "KHAN Vatasen] SA TOJA" KAL= PRo TEVA € v Er. Henkilöjäseniä yhdistyksellä on 754 kappaletta ja pinta-ala 27.188 hehtaaria. Ulkopaikkakuntalaisia metsänomistajia on 420 eli 38 prosenttia metsänomistajista. Metsänviljelymäärä pysyy myös ensi vuonna alhaalla. Syysloma pidetään viikolla 43 eli 19.10.-25.10. Puheenjohtajan palkkio nousi 4.000 markasta 5.000 markkaan Kokouspalkkiot säilytettiin 150 markassa per kokous. Tilintarkastajina jatkavat Paula Hämäläinen ja Kyösti Seppänen. Siilas Rönkkönen kysyi kannattaako puheenjohtajan korvausta nostaa, vaikka fuusiohankkeet varmasti lisäävätkin työtä. KÄNN YK: A TA MERKKI > vk KIN vana] [ae & & Vv td LA KUSKI VA | -VERO kj a a Had Su "4 e Rist W MEKOISSA a RUTT | SLUROx : HETE : KAUPUNKI Suve" | je J A Nimi Jouluristikko Osoite. Etelä-Savon rahasto on ensimmäinen osin unionin tuella rahoitettu sijoitusrahasto. DSG TAN | MO TUMINEN TYÄ dl — [97 ry ren Honko MATKI JILLA ERIS" Her "5/6. Eniten rahaa sijoittaa Mikkelin kaupunki, noin 1,3 miljoonaa markkaa ja vähiten Virtasalmi, 50.000 markkaa. Hyväksytyn talousarvion mukaan yhdistyksen liikevaihto nousee ensi vuonna lähelle 2,3 miljoonaa markkaa. Uutena hallitukseen valittiin Matti Reinikainen, varalle Ilari Hintsanen. Joulunpyhien ratoksi tarjoamme aivojumppaa sanaristikon muodossa. Hiihtoloma on viikolla 8 eli 22.2.28.2.1999. Ehdotusta kannatettiin ja siitä tuli päätös. Oma, itsenäinen metsänhoitoyhdistys on sulkavalaisten mielestä paras vaihtoehto. se 1 TIHEN JouTAIVAL SAKEA na JUN: = VA KINA TELLK USVA — TöJA KI %. 1998 mennessä osoitteella: Sulkava-lehti, PL TÖYSÄ = KARJASADON 3 LAIS= TU" T01S-. kesäkuuta1999. Lakiesityksen mukainen pudotus olisi Sulkavan yhdistyksen kohdalla noin 160.000 markkaa vuodessa. Muita poikkeuksia ei kevätlukukauteen sisälly. Meidänkin on tehtävä jotain, sanoi Esko Partanen. Tavoitteena 160.000 kuutiota Yhdistyksen leimaustavoite vuodelle 1998 on 160.000 kuutiota, vaikka tämän vuoden leimausmäärä tulee nousemaan yli 190.000 kuutiometrin. — Metsäteollisuus keskittyy. NIINRINYO EWK: he EXIT TÄÄNSÄ XE E SATARA HUONE Peto KALUT TÄ035! NÄÄN . Myöhemmin pääoma voidaan nostaa 50 miljoonaan markkaan. Puheenjohtaja Esko Partasen mielestä nykyistä toimintaa on mahdoton hoitaa tulevaisuudessa, jos uusi metsänhoitolaki tiputtaa metsänhoitomaksutuloja. Matkakustannukset ja päivärahat maksetaan valtion matkustussäännön mukaisesti. Mutta myöhemmissä puheenvuoroissa ei ajatukselle lämmetty. Osuuspankkeja tulee rahastoon mukaan yhdeksän. ÅR K LÄHETTI tirk ret] [SEA AR. Erovuorossa ollut Esko Partanen valittiin uudelleen hallitukseen, varalle tuli Kaisa Ralli. Kokouksessa vahvistettiin myös vuoden 1998 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä toimitusmaksuperusteet. Peruskoulujen ja lukion työpäivät ja loma-ajat Torstai-iltana kokoontunut sivistyslautakunta on päättänyt Sulkavan peruskoulujen ja lukion työpäivistä sekä loma-ajoista lukuvuonna 199899. Ma. — Lopulta töissä olisi enää yksi toimihenkilö. Metsänviljelyä on noin 184 hehtaaria ja männyn kylvöä noin 45 hehtaaria. ja päättyy lauantaina 5. Yksityinen rahoitus tulee maakunnallisilta osuuspankeilta, joista tulee kuntien ohella rahaston osakkaita. Saimaan metsänomistajien liiton kokouksiin valittiin edustajiksi Kaisa Ralli (varalle Otso Hämäläinen), Aulis Runonen (Paavo Kukkonen), Viljo Joskitt (Teuvo Gröhn), Teuvo Hämäläinen (Tuomo Kankkunen), Martti Miettinen (Antti Vasara) ja Martti Partanen (Aulis Pajari). Yhdistyksen taloudellinen tilanne on hyvä. Metsänhoitomaksusadanneksen suuruudeksi vahvistettiin 3.50 prosenttia. Kantaansa eivät ole ilmaisseet Puumala ja Savonranta. Laki on tulossa mahdollisesti helmi-maaliskuussa eduskuntakäsittelyyn. Kevätlukukausi alkaa maanantaina 4. KevätlukuEtelä-Savon kunnat perustivat pääomarahaston Tiistaina Etelä-Savo sai pääomarahaston, kun maakunnan kunnat allekirjoittivat rahaston perustamissopimuksen. Viisi kuntaa on päättänyt olla liittymättä rahastoon ainakaan sen alkuvaiheessa. Aloitteen teki hallituksen puheenjohtaja Esko Partanen heti kokouksen avauksessa. Koulupäiviä syyslukukauteen tulee yhteensä 89. TAMPI50. Oikein vastanneiden kesken arvomme kahvipalkinto' ja. Korjuupalvelun tavoite on 12.000 kuutiota, mikä koostuu lähinnä ensiharvennusja erikoispuusta. kauteen: sisältyy 102 koulutyöpäivää. Kuntien maksuosuus määräytyy asukasluvun mukaan. Korvaukset lähes ennallaan Syyskokouksessa päätettiin muun muassa hallituksen jäsenten palkkioista. Maakunnallinen pääomasijoitusrahasto on Etelä-Savon suurin EU-hanke. 44, 58701 Sulkava. Partasen mukaan se veisi kierteeseen, jossa vähennettäisiin vuorotahtiin henkilökuntaa ja palveluja. Puolet rahaston pääomasta eli 15 miljoonaa markkaa tulee Euroopan unionilta. Lukuvuonna on 189 työpäivää, koska itsenäisyyspäivä ja vappu sattuvat sunnuntaiksi ja lauantaiksi, ainoastaan keskiviikoksi 6.1.1999 sattuva loppiainen vähentää koulupäivien määrää
Näiden koulujen yhteinen lainausmäärä oli viime vuonna 2.194 lainausta. klo 10; tällöin ei jp:a kirkossa. 5.1. UUDENVUODEN AATTOHARTAUS Sulkavan kirkossa ke 31.12. klo 13. | Puhelimella annettuihin ilmoituksiin mahdollisesti tulevista virheistä ei lehti vastaa. Niiden yhteinen lainausmäärä on ollut noin 2.500 lainaa vuodessa, joten Mäntysen 1000 lainan arvio tuntuu hiukan ylimitoitetulta, todetaan sivistyslautakunnan esityslistalla. 015-471 544 kotiin 015-474 159 Kannen kuva: Juhani Kosonen Toimitus: Kauppatie 4 58700 Sulkava puh. klo 11.30 alkaen Partalansaaren Lomakodilla (Arja Schenkweinillä), 17.-18.1. KYNTTILÄKIRKKO Lohikosken kirkossa pe 19.12. Toivoin tietysti vilkasta tuotteiden menekkiä. sunnuntaina 21.12. Kaiken kaikkiaan Sotaveteraanimaiset ja lukion abit huolehtivat kiitettävästi aineellisesta hyvinvoinnista koko myyjäisten ajan, muiltakin osin myyntipöytien ja paikkojen järjestely sujui erinomaisesti. Lisäksi olisi toivottava, että myyjäisissä nimetty ”myyjäisisäntä tai emäntä” huolehtisi lyhyistä pienistä informaatioista. Veteraanit 55 v: 1) Tapio Kosonen 3.447, 2) Pertti Saukkonen 2.781, 3) Erkki Musakka 2.478, 4) Teuvo Pylkkänen 1.749, 5) Taneli Makkonen 1.176, 6) Erkki Kutvonen 1.017, 7) Eero Leinonen 973, 8) Seppo Tuukkanen 705, 9) Tauno Rissanen 666. Siihen voi sytyttää kynttilänsä. MUISTELUPAIKKA muualle haudattujen omaisille Sulkavan uudella hautausmaalla kirkkoaidan vieressä kirkon kohdalla. Sulkavalla kappalainen ja kirkkokuoro, Lohikosken kirkossa khra. Mikäli lainauksia tehtäisiin tuhat kappaletta, tulisi Sulkavalle kustannuksia yhteensä 11.500 markkaa. ja su 11.1. Rantasalmen kunnan lainauksen hinnaksi on arvioitu 11,50 markkaa lainalta. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille opistolaisille ja opettajille! NUORISON TAIDETAPAHTUMA 98/MUSIIKKI Ilmoittautuminen kuntakohtaiseen Nuorison Taidetapahtumaan 98 tehdään ma 19.1.1998 mennessä Sulkavan kunnanvirastoon os. Rantasalmen kirjastoauto käy Juvan puolella Paatelassa. 30.12; kanttori 27.12. Tästä on hyvä siirtyä varsinaiseen joulun odotukseen. Kolehti Kirkon Ulkomaanavulle. Palvelun ostamiseen on varattu tälle vuodelle 18.000 markan määräraha. Jaossa oli myös lohipalkintoja. JUMALANPALVELUS uudenvuodenpäivänä 1.1.98 klo 10 Sulkavan kirkossa; aiheena Jeesusnimi, kappalainen saarnaa, khra liturgina; kuullaan lukuja menneen vuoden toiminnasta ja väestömuutoksista. lammasym.TOSSUJA, nahkasormikkaita, rukkasia, villasukkia ym. KERRAN 31.12.1997. Sivistyslautakunta totesi kunnanhallituksen säästöihin vedoten, ettei sellaiseen ole määrärahaa. osoitteesta. TILAUSHINNAT VUODELLE 1998 Vuosikerta: 180,-/vsk Kestotilaus: 160,-/vsk Eurooppa: 220,-/vsk 320,-/vsk Muu mailma: ILMOITUSHINNAT 1.1.1997 ALKAEN Sisältää arvonlisäveron Etusivulla: 5,18/pmm Kiitosja kuolinilmoitukset: 4,45/pmm Tekstissä ja tekstin jälkeen: 4,82/pmm Takasivu: 4,82/pmm N Lisävärikorotus 40%. Kolehti Mustalaislähetykselle. Aineiston on oltava toimituksessa VIIMEISTÄÄN MA 29.12. Yleisen voitto meni niukasti Tuomo Pylkkäselle ennen Kari Kaartista, joka pilkki vain 112 grammaa vähemmän kuin voittaja. Sulkavan kunnassa ei ole ajatukselle lämmetty, vaikka kysymyksessä on myös koulun ja sen oppilaiden lainausmahdollisuudesta. tuneita riittävästi. Nuoret: 1) Matti Ovintus 3.609, 2) Jani Hagman 1.415, 3) Janne Kinnunen 979, 4) Lassi Toropainen 895, 5) Jarkko Kolehmainen 437, 6) Mikko Hämäläinen 434. sivistystoimi/kulttuuritoimi, PL 25, 58701 Sulkava, josta myös lisätietoja puh. Ostokset sujahtivat ”pukinkonttiin” jouluaatoksi. Datanet toimitetaan asiakkaille kokonaispalveluna, avaimet käteen periaatteella. Tällä hetkellä Sulkavan kunta ostaa Savonlinnan kirjastoauton palveluja sekä Kaipolan että Rahkolan ala-asteille. Koko kylän väki tervetullut. Vihe i SYNTYMÄPÄIVÄSEURAT Helvi Kukkosella Rahkolassa ti 30.12. Mäntyselle ei tule kirjastopalveluja Mäntysen kylätoimikunta on ehdottanut, että Sulkavan kunta sopisi Rantasalmen kunnan kanssa kirjastoauton käymisestä koululla ja kylällä. Hallitus hyväksyi Telen tarjouksen alueverkon rakentamisesta siten, että Datanet-liittymä ja 6-port' tinen reititin vuokrataan. Telen tarjousta perusteltiin nimenomaan JuPuSuterveyskeskuksen tietoliikenneyhteyksien tärkeydellä. Kaisa Rallilla sekä 24.25.1. klo 10 Sulkavan kirkossa; aiheena Herran äiti, kappalainen toimittaa papillisen palveluksen, kolehti Kansan Raamattuseuran evankelioimistyölle. MUISTOLAULUJEN JUHLA Outi Torikan muistolle Lohikosken kirkossa su 28.12. Pysähtymispaikoiksi kylätoimikunta esitti koulun lisäksi entistä Kyrsyän kauppaa. klo 19 Lohilahden koulun ja seurakunnan järjestämänä joulujuhlana. adv. Monet lähtivätkin ostoksille joulumielellä. 7.1; nuorisotyönohjaaja 21.12. KOULUJEN JOULUKIRKKO Sulkavan kirkossa la 20.12. Jahnsson, Juva Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Kalevi Keränen puh. Tulokset: yleinen: 1) Tuomo Pylkkänen 5.744 grammaa, 2) Kari Kaartinen 5.632, 3) Ari Partanen 3.960, 4) Jarmo Kokki 3.785, 5) Martti Lintunen 3.491, 6) Teijo Korhonen 2.429, 7) Petri Auvinen 2.330, 8) Jukka Kaartinen 1.872, 9) Jari Kokki 1.834, 10) Pekka Mielonen 1.831, 11) Juha Kinnunen 1.814, 12) Markku Auvinen 1.475, 13) Hannu Ovintus 1.277, 14) Janne Lintunen 1.255, 15) Ari Nenonen 1.249; 16) Jarmo Kankkunen 507, 17) Heikki Hartikainen 248. Sirkkelisahaus | , ESA TIIPPANA 015-471 004 0400-753 422 Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme RAUHALLISTA JOULUA JA ONNEA VUODELLE 1998! Höyläyspalvelu ISMO REPONEN 0400-180 245 HYVÄÄ JOULUA JA TURVALLISTA UUTTA VUOTTA! KIITOS KULUNEESTA VUODESTA www.autokoululiitto.fi/rsalmi M RANTASALMEN [i AUTOKOULU or ">, Seurakunta MESSU 4. klo 10 seurakuntatalossa; tällöin ei jp:a kirkossa. Pienin väri-ilmoituskoko etusivulla 300 pmm. klo 15.00 kuntopiirityyppinen liikuntahallilla. joulupäivänä eli Tapanin-päivänä pe 26.12. VAPAALLA: kappalainen 27.12. Vielä kun saataisiin äänentoistokin kuntoon ennen myyjäisten alkua, niin kaikki Jouluasioita sujuisi mallikkaasti. Joulumyyjäisillä Sulkavalla on jo yli neljännesvuosisataiset perinteet. AATTOHARTAUS jouluaattona ke 24.12. Lehti ei myöskään vastaa ilmoittajalle mahdollisesti koituvista vahingoista, vaikka ilmoitus ei olisikaan käsikirjoituksen mukainen. taneet myytävää niin nuoret kuin myös varttuneemmat kädentaitajat. KUOLLEET: Helmi Kaarina Toivanen s Korhonen kirkonkylästä 78 v, Toimi Toivottu Reponen kirkonkylästä 69 v. Se on huomionarvoinen asia, joten toivon perinteen jatkuvuutta ja menestyksellisiä joulumyyjäisiä paikkakunnalla järjestettävän edelleen. JUMALANPALVELUS viattomien lasten sunnuntaina 28.12. 31.1. SULKAVA 18.12.1997 N:o 51-52 17 p Postista I Olipa ilo katsella sosiaalista yhteistapaamista Sulkavan keskuskoululla. klo 15 Sulkavan kirkossa; khra, kanttori ja nuorten musiikkiryhmä toteuttajina. Katselin myyjäisten valmisteluja keskuskoululla ja totesin miten innolla valmistauduttiin myyntipöytien esille asettamiseen runsaine tuotteineen. klo 13. ja diakoni 29.12. Veteraanit 65 v: 1) Tuomo Miettinen 2.758, 2) Veikko Hintsanen 2.146, 3) Arvo Haikarainen 1.503, 4) Launo Reponen 1.074, 5) Taisto Kaipainen 1.035. Kunta ei hanki palvelinta Kunta on jo keväällä 1996 hyväksynyt kunnan koulujen ja kirjaston sekä kunnanviraston verkottamissuunnitelman. klo 18 messuna eli ehtoollisjp:na. Saaliit vaihtelivat eri sarjoissa. molemmissa kirkoissa klo 7; aihe Teille on syntynyt Vapahtaja. klo 9.30. Ilmoittautuminen tehdään erillisellä ilmoittautumislomakkeella, jota saa em. Kyseessä on vuositasolla yli 100.000 markan menevistä kustannuksista. T:mi K. Kyseessä on noin 10.000-11.500 markan kustannuksista vuodessa. Oikein hyvää Joulua ja menestyksellistä uutta vuotta kaikille sulkavalaisille. Kunnassa arvioidaan, että aikanaan päästään Internetja sähköpostipalveluihin käsiksi noin 30.00040.000 markan lisäkustannuksilla. Rauno Pelkonen. Sivistyslautakunta/kulttuuritoimi Kinkkupilkki ratkottu Vapa-Veikkojen perinteinen kinkkupilkki pilkittiin Kaipolanlahdella lauantaina. Tele on tarjonnut Juvan, Puumalan ja Sulkavan kunnille kuntien ja terveysasemien tietoliikenteen yhdistävää alueverkkoratkaisua. Nyt allekirjoittanut joutui ”paikkailemaan” näitä pieniä puutteita vaikken ollutkaan tähän ennakkoon varautunut. Samantien hallitus hylkäsi JoRaJuPuSu-tietoverkkoyhdistyksen tarjouksen Internet-palvelimen ylläpidosta. Kiitos joulumyyjäisten järjestäjille ja tuotteitaan kaupan tuoneita yhteisöjä sekä yksityisille kädentaitajille. ILMESTYY SEURAAVAN KLO 12 MENNESSÄ! Torilla pe 19.12. Rantasalmen kirjastonjohtaja Raija Niemi on esittänyt toiseksi laskutusmahdollisuudeksi tuntiveloitusta. 015-471 544 avoinna: ma-pe klo 9-15 Postiosoite: PL 44, 58701 Sulkava Konttori: (tilaukset, laskutus, levikkihuolto) puh. Kyseessä oli siis perinteiset ”Joulumyyjäiset”, joiden järjestämisestä vastasi tällä kertaa Sulkavan Sotaveteraanit ja kunnan elinkeinotoimi. 015-7391420/Pekkarinen. 015-676 877 Fax 015-676 326 avoinna: ma-pe klo 9-15 HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään tiistaina klo 12.00 mennessä. HYVÄN JOULUN SIUNAUSTA kaikille sulkavalaisille! Naisvoimistelijoiden KINKUNSULATUSJUMPPA la 27.12. Kaartilankosken koululla. Asiasta ovat neuvotelleet sekä molempien kuntien kirjastonjohtajat että sivistystoimenjohtaja. JOULUKIRKOT joulupäivänä to 25.12. Palvelu perustetaan siten, että se mahdollistaa terveyskeskuksen tarvitsemat yhteydet. Mukana oli viitisenkymmentä osanottajaa ja kaikkien sarjojen voittajat saivat kinkun. Ohj. Tunnin hinnaksi on 1.1.1998 vahvistettu 295 markkaa, tällä hetkellä tuntiveloitus on 271 markkaa. Osallistumismaksuja ei peritä. Nyt kunnanhallitus päätti kuitenkin, että verkon tarvitsemaa palvelinta ei toistaiseksi hankita. PERHEKIRKKO seurakuntatalossa 2. Naiset yleinen: 1) Tiina Suhonen 3.717, 2) Maisa Kokki 3.315, 3) Arja Hirvonen 670, 4) Anja Kilpinen 580. Internetpalveluja ei vuokrata tässä vaiheessa. Naiset 55 v: 1) Marjatta Hämäläinen 1.909, 2) Aira Musakka 1.505, 3) Raili Partanen 557. Kyläläiset voivat käydä muutaman kilometrin päässä Paatelassa ja koulu voi käyttää oppilaitaan kunnan kirjastossa omien määrärahojensa puitteissa. PAINOPAIKKA: (LEHTISEPÄT., Pieksämäki -1997. Vilho Pekkarinen p Kunnalliset ilmoitukset KANSALAISOPISTO Perinnepiiri la 10.1. 015-471 544 kotiin 015-676 312, 040-5102 436 Toimitus: Tuomo Kukkonen puh. Onneksi näissä myyjäisissä asia saatiin kuntoon myyjäisten jo alettua. Kolehdit oman srk:n lähetystyölle. Myöhästyneistä ilmoituksista 50% korotus. Juvalla Rantasalmen kirjastoauto on kulkenut vuodesta 1993 ja se käy tällä hetkellä viidellä ala-asteen koululla. Kuntakohtainen tapahtuma järjestetään tammikuun lopulla, jos ilmoittau-Kunnalle alueverkko ja data-liittymä Maanantaina kokoontunut kunnanhallitus päätti tietoliikenneasioista
— Tämä on siitäkin hyvä latu, että tästä voi aikanaan jatkaa latua Juvan rajalle saakka, sanoo Veli Partanen. Puheen piti kirk; koherra Taisto Salmenkivi. He lauloivat Lucia-laulua. Sinne voi parkkeerata auton ja siellä voi käydä hiihdon jälkeen suihkussa, kertoo Ilmari Kenola. Aluksi tilaisuuksia järjestettiin kirkkovuoden hiljaisimpana sunnuntaina kolmantena adventtina. Viime keskiviikkona ladun puuhamiehet veivät niitä maastoon. Sulkavan Lucia-neidot kiersivät perjantaina kaupat, kunnanviraston, Teholan ja vanhainkodin. Latu menee 15-16 maanomistajan maita pitkin Tuonilahteen. Ja Tuonilahdessa henkilökunnasta monet harrastavat hiihtoa, samoin kurssilaisista 6-8 käy hiihtämässä. Jouluaika alkoi myyjäisillä ja joululauluilla Joulumyyjäisten vilskeessä olivat mukana myös kirkonkylän ala-asteen kuudesluokkalaiset. Kauppa kävi varsin vilkkaasti. Lisälenkille tulee pituutta noin 5 kilometriä. Lucia, sisialainen pyhimys, kärsi legendan mukaan marttyyrikuoleman Diocletianuksen vainoissa vuonna 304. Myös muu latuverkosto alkaa nyt olla hyvällä mallilla. Ne saatiin palamaan jopa ulkona lumituiskussa. — Liikuntahalli on keskeinen liikuntapaikka. Se lähtee liikuntahallilta ja menee Tuonilammen luo asti. Ruotsinkielisellä alueella Luciaa juhlitaan näkyvästi. Siellä otetaan vieraat aina lämpimästi vastaan. RaJuPuSu-kuntien yhteistä latuverkkoa ollaan tekemässä ja Sulkavan osuus onnistuu kohtuullisin ponnistuksin. Yhdessä kaunolalaisten ja Tuonilahden kurssikeskuksen avun turvin on syntynyt mainio 4,5-5 kilometrin mittainen latu. Ylityspaikalle tulevat asianmukaiset opasteet autoilijoita ja tienkäyttäjiä varten. Uudella ladulle voi tulla runsaasti käyttäjiä, sillä se lähtee keskeiseltä paikalta ja on kyllin helppo, mutta kiinnostava. Kirkkokuoro lauloi johtajanaan kanttori Katariina Kokkonen. oli myös yh: teislaulua. ! Sulkavan kirkossa. Enempää ei ilmeisesti tarvita. Vastaavasti Kukkomäen 5 ja 7,5 kilometrin hiihtolenkit ovat aika vaikeita ja vaativia, lähes kilpaurheilijoille tarkoitettuja. Kauneimmat joululaulut kajahtivat Lohikosken kirkossa jo keskiviikkoiltana.. Sulkavan Luciaksi valitun Tiina Sormusen ja ruotsinkielen opettaja Sari Toivosen johdolla tytöt virkistivät tummaa talvipäivää. Ilmari Kenola, Veli Partanen ja Raimo Mustonen laittoivat ladulle opaskyltit. Kurssikeskus hoiti tarvittavat materiaalikustannukset. Kynttilät sytytettiin aina uudelleen missä oltiinkin. Lumisade ei haitannut neitojen reipasta menoa. Kaupoissa, pankeissa, kunnanvirastossa, päiväkodissa, terveyskeskuksessa ja vanhainkodilla vieraillut tyttöjoukko herätti myönteistä huomiota minne menikin. ; Seurakunnan nuorisotyönohjaaja Mikko Pyhtilä lauloi Jester Hairstonin ”Marian poika” -sävellyksen säestäen kitaralla. Ladun tarvitsemat opasteet on valmistettu kurssikeskuksessa. Esimerkiksi Kaipolan ja Tunnilan välillä on valmis latupohja aiemmilta vuosilta. Kauneimmat joululaulut kiinnostivat i Sunnuntai-iltana lauloivat kirkko: kuoro ja Sulkavan Naislaulajat lä hes täydessä kirkossa. — niin kirkonkylässä kuin Kaunolassakin. Myytävänä oli runsaasti kaikenlaista hyvää — kauniita koristeita, taidokkaita käsitöitä ja herkullisia tauduttu huolella ja hyvissä ajoin. Mukana olivat myös eri järjestöjen arvanmyyjät. — Yhtään käsivartta paksumpaa puuta ei tarvinnut kaataa. Yläasteen Luciat lämmittivät mieliä Yläasteen tytöistä koottu Luciakulkue pysäytti kirkonkyläläisiä perjantaina. Naislaulaja! esiintyivät Terttu Jauhiaisen johdo!lla. Ne keräsivät yhteensä satoja osanottajia, todennäköisesti päälle tuhatkin osanottajaa. Esimerkiksi kirkonkylän ala-asteen kuudesluokkalaiset tekivät pitkin syksyä tuohitöitä, joita sitten myytiin joulumyyjäisissä. J Kauneimmat joululaulut -tapahtui ma syntyi vuonna 1973. Sunnuntaina meni vähintään parisataa kupillista kahvia, arvioivat naiset. Kaikkiaan ladulla on kuusi siltaa. Alkujaan Lucia on peräisin kaukaa kristinuskon alkuvuosisadoilta. Tiina Sormunen arveli, että kaikkein mukavinta oli käydä vanhainkodissa ja vuodeosastolla. Latupohjan raivaaminen oli melkoinen urakka, vaikka hyvän suunnittelun ansiosta se sujuikin nopeasti. Mukana olivat ylivartija Raimo Mustonen, Ilmari Kenola ja kunnan latumestari Veli Partanen. Monipuolisella myyntipöydällä oli myös tuohitöitä, joita luokkalaiset valmistivat Vieno Teittisen opastuksella. Virallisesti Lucia viettää nimipäiväänsä 13.12. Veteraanimiehet kävivät laittamassa pöydät ja paikat kuntoon jo lauantaina. Tästä eteenpäin kunta vastaa ladun hoitamisesta ja kunnossapidosta. Naisväki huolehti kahvitarjoilusta. Lähellä on runsaasti hiihdon ystäviä. Perinteisten joulumyyjäisten järjestelystä vastasivat tällä kertaa Sulkavan Sotaveteraanit. Nyt perinnettä elvytetään uudelleen. Sunnuntaina kirkonkylällä oli kaksi perinteistä tapahtumaa: päivällä joulumyyjäiset keskuskoululla ja illalla Kauneimmat joululaulut -tapahtuma kirkossa. Toteutusvaiheessa talkoissa oli mukana Kaunolan kylätoimikunnan aktiiveja sekä kurssikeskuksen kiinteistökurssilaisia. Nykyisin kauneimmat joululaulut kaikuvat seurakunnissa ensimmäisestä adventtisunnuntaista loppiaiseen. Lucianpäivää ei ole Sulkavan kouluissa vietetty useampaan vuoteen. Hän piirsi latureitin kartalle, neuvotteli maanomistajien kanssa ja katsoi mistä latu käytännössä tulee kulkemaan. — Tämä on aika helppo latu ja sopii vaikka aloittelijoille, arvelevat hiihtomiehet. Viime vuonna joululauluihin osallistui noin 700 osanott& jaa. Hankkeen ideoija ja puuhamies on ILmari Kenola. Kaksisuuntainen latu kulkee liikuntahallilta ensin Partalansaaren suuntaan ja ylittää Partalansaarentien viimeisten rivitalojen jälkeen. Mukana oli arviolta 75& osanottajaa. He olivat pukeutuneet juhlavasti alboihin ja he liikkuivat kynttilät käsissään. Kaunolan kyläläiset tekivät muutamia siltoja, samoin kiinteistökurssin osanottajat. 18 Talkoovoimin saa aikaan vaikka mitä 18.12.1997 N:o 51-52 SULKAVA Latu kirkolta Tuonilahteen Sulkavalaiset hiihdon ystävät tekivät kirkonkylältä hiihtoladun Tuonilahteen. Sieltä voi palata takaisin tai jatkaa yksisuuntaista hiihtolenkkiä aina Linnaniemeen asti. Edes sankka lumisade ei hyydyttänyt iloisia ilmeitä. Nyt se sattui olemaan lauantaina. Jouluun valmistautuminen on kovassa vauhdissa. Hän pitää hanketta hyvänä, koska tähän saakka se on ollut kunnalle kokonaan ilmainen. Myyntipöytiä oli käytössä päälle listui useita koululuokkia, eri järjestöjä, yksityisiä sekä eläkeläisjärjestöjä. — Maanomistajat ovat suhtautuneet hankkeeseen oikein myötämielisesti
n RI KKAIMURI 5 ILMOITTAUTUMISET dansanta at mio (OB far lens J [i if I h Tf kki Vn Kilometrien myötä Virta Linesille on kertynyt mukavia HYVÄÄ JOULUA! a p al ON MUI a 10 JI OVIN O) A... i JOKAISELLE PAREMPAA UUTTA VUOTTA! ; aikaan | PENAN AUTOHUOLTO Pentti Kansanoja | | meitä palaan kaikin ykynne mukaan! E.T Jeollisuustie 4, 798700 Sulkava, 015676 922 3 | sekä tehdään tilauksesta lähes mitä tahänpal ; Bääri palvelee näin: Puh. , Eläk.opisk.tyött. klo 9 21 MATKAHUOLLON O BAARI ...ja sitten rauhallisesti joululiikenteen anssa!!! "SULKAVAN = [1 | | KULJETUS | Pm iän SULKAVA-lehti — ! AN Kesk i kesä a 5 laajan nimi i | NÖD teemme. asiakassuhteita ja paljon kokemusta vaativasta alasta. NN äs VASTAUSLÄHETYS | TE i Tilaa oheisella — | Sopimus 58700/6 | kupongilla tai. — Kalle 7 Pla Sutkavätte nohklo 16.00. 100 mk/hlö Riitta ja m | MINETTE et [5 Lähtö Sulkavan linja. 676 407 ja 0400-757 588 i * jouluaattona ' 24.12. Palvelemme Kiitos kaikille, tästä on hyvä jatkaa! & KODIN.myös: | HYVÄÄ JOULUA ja = ". Nanson 246 a | TATIN Je TERVETULOA! pyjamat ; HOYRYRAUTA ST:625 MONITOIMIKONEFP/295 a Kirkonkylän ala-asteen oppilaat ja opettajat 2 Aikuis tent = p ; W PAON jarru/ p je 16 Kiittäen asiakkaitamme sukat alk. 10-13 ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 1998! vk Hyvää Joulua ja = T.KEMPPINEN SULKAVA — su 21.12. Konsta, Hintaan sisältyy matkat ja Aikuiset 120 mk/hlö ja v E VOLTA kylpylämaksut. 471 190, 0400 650 290 ke 24.12. suljettu * Tapaninpäivänä : ' 26.12. a = Tapaninpäivänä 26.12. SULKAVA 18.12.1997 N:o 51-52 19 i Kirkonkylän ala-asteen ) PALJON *w*, (MIPSTVIJÄ i i A IKL JNLILII PEHMEITÄ JATKIIANJATJOUIUKSI JOULUJ U HLAA PAKETTEJA! N HE aron ana vietetään Keskuskoululla Aikuist WO0 D perjantaina 19.12.1997 klo 19.00. | autoasemalta klo 8.00. | Postinumero — Postitoimipaikka | soita 015-676 877 :| PL 44 | tai | Maksaja (jos eri kuin tilaaja) 5870] Sulkava | faksaa 015-676 326 |z |. 471 288 Terry etulo at MOCCAMASTER K-741 Kuningas Palvelemme: ma-pe 9-17, la suljettu PIT KEN PHILISHAVE SULKAV | 5 HQ 5830 $£ Virta Lines 795, Kinkun sulatteluun Ypyä ...Ja tammikuussa la 3.1.1998 ; : Vesileppikseen kit .1997. KONE 220.12. 12-15 Voivottiä: x add FINER IVESIV VIRTA, Onnellista Uutta Vuotta | | P. Ostosmatka ani Alo AI k : Teränpuhdistin, Elak opiskt sel mk/hlö Arabia/Hackman, Itäkeskus, i EKSI, arvo 150,kaupan päälle! Lapset (3-1 49) 70 mk/hlö Hki:n keskusta. alkaen klo 18.00 Ja kuljettajalle: 94 HYVÄÄ JOULUA ja 73 Taka alansa 4,3 I 1 i: / Kiittää kaikkia menneestä vuodesta ja toivottaa | i ONNELLISTA UUTTA VUOTTA. 35 p," viipalointiin MENESTYSTÄ VUODELLE 1998 jaska Tarjoamme Vv kaiken kansan JOULUKAHVIT Valitse kahvinkeitinten i Kisatie 11 C, 58700 Sulkava, puh. (015) 471 014, fax. ius salli NY Autosi parhaaksi: K ke * sauna klo7.00-11.00 Ve huoll Kk * «| |brunssi klo 11.00-13.00 Klo 18.00 menness A hiidet k, Ka | |pizzatalkaen klo 18.00 P:471 444) påjersersda nå SR «X Lauantaina 27.12. 45, K 3 kuluneesta vuodesta toivotamme Lasterj a ai HYVÄÄ JOULUA ja rukkaset. klo8-13 x joulupäivänä 25.12. 9-12/ imineuvoksentie 6, 5 ulkava sille i ville! | Puh./fax 015-471 652, 0400676 122 kka uin Ester Partanen Wellplace palvelee e
676 917 E. p. 1.5kg/ kg Atria SENJA N ja PUNAJUURIlopealohen KIRJOLOHTA TARJOUSHINTAAN päivittäin ! Ea 00 [1.90 Geo: 15. i) A OHJUSSuosittu ' Sfar (värillisiä PATTERI 20 ohjusta PUNAINEN pommeja KU pk RAKETTIPAKKA US "Finlandia" m 7 ISOA 3 40, 1 SUOMALAISTA M. klo 12-16 KRUUNUPALVI 4 5 00 TUMMA JA VAALEA Ö 90 Paketointipalvelu! n.2,5 kg, kg o GLOGI 11 k 3 a PL Voimassa torstai-sunnunta | 7.25 Kg kg 39.90 500g 2.90 Saarioisten maksa-, Panda Juhlapöydän USA Red ja Golden 7 00 Tuore Superior 1 00 porkkanalanttu-ja 1 4 90 konvehti 300g ja 1 9 00 OMENAT kg E) KIRJOLOHI kg 2 perunalaatikko 700g E) likööritarjotin 190g K Portin suolattu Saarioisten sillisalaatti USA Emperor 1 5 00 luuton JUHLA37 00 300g, italiapunajuuri, 1 2 00 a 19 90 RYPÄLEET kg RULLA n.4 kg, kg Beata 500g 3 JOULUTAHTI 9 Huhtah a AN lärar nb je RUUKKUTILLI 4 00 KALKKUNA 24 00 LIHAH YTELÖ 3 2 50 annellinen — 3 00 kpl kg 3 n.400g/pala, kg 9 HAUTAKYNTTILÄ kpl 3 SE 19 Vk 49 Karjala-kännykän voitti: Tomi Turunen, Karvila Enonkoski 4 MEILTÄ * SAAT BONUSTA Tuoreus. 9-15 PIZZAT "2009 Vääterät KYNTIILÄS JALKA 150 mm sadesuojalla KUUSENKYNTTILÄSARJA 16 k REILUT TARJOUKSET JA JOULUN MAKU | n L b, 4 ULKOTULET 2004 1 Reilu mi Reilu hinta ! O00 LAMTUF SER ) 6 [ Atria suolattu,rasvatonm RULLA 2-3 kg Atria ä PIKKUKINKKU, n. Lisät. 015-673 120. 4 AM 12 kpl Kissanpieru 4 RAKETIT — 12 pkt. 0400-993 690 ja 674 425. RAKETTIA Räjähtää siellä. klo 8-13 kg 500g (15,80 kg) 3 Tapaninpäivänä Huhtahyvät valmis Valion 26.12. v.-94 valmistuneessa rivitalossa Sulkavan Lohilahdella. 12-16 TARJOUKSET VOIMASSA TORSTAI-LAUANTAI ps Viikon tori Vuokrattavana omakotitalo kirkonkylässä puh. 674 839. 471080, 471120 AVOINNA MA-PE 9-19 LA 9-18 SU 21.12. 015673 120. 471 190, 0400 650 290 ke 31.12. 22. 9-12 KONE 13:27:12 015 T.KEMPPINEN SULKAVA su 28.12. 90 nn 8.90 Kanea 22.90 Sääriöisten KONAN 10 kpl (4) Sulkava, puh. missä SUOSI L L THUNDER 3 | 120, myt. Oikea hinta.. 12-15 P. lauantalaa.Jja ULKO-JA KULMA39 80 LENKKI 400g 4 90 sunnuntaina PAISTI kg a (12,25 kg) E klo 12-17 päti Valio Sinileima satunnein MMS a NAUDAN 50 00 EMMENTAL 400g | 5 90 SET SISÄPAISTI kg o (49,75 kg) VU Palvelemme NAUDAN Suur-Savon yr AI 12-18 PAISTIJAUHELIHA 39 80 VOITAIKINA 7 00 24.12. Vuokrataan 2h+kk-s, 48 m. puh. v 20 18.12.1997 N:o 51-52 — SULKAVA (SULKAVAN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS' ) Fysioterapeutti Riitta Kinnunen-Kärki Tilaa ajoissa pukinkonttiin! Soita heti! PUH. Vuokrattaan kaksio 47 m”, Aapintiellä. v.-94 valmistuneessa rivitalossa Sulkavan Lohilahdella. YMARKET 28044 jina ma-pe 9-20, la 9-18 ”Vierallee Voimassa koko kuukauden kerailee NAUDAN Portin My. Laatu. 12-15 x TV: KODIN. Suuri määrä Suomen Ilotulitus Oy:n ILOTULITTEITA halvalla! MYYNTIAIKA 27.-31.12. Lisät. 10-13 su 21.12. Vuokrataan huoneisto 2h+k+s, 58 m. Tied. KING 6 kpl få -= KK OSTA RAKETIT PAIKKAKUNTASI Palvelemme myös: NIIIN NTIIATTA la 20.12. ke 24.12