Torstaina joulukuun 20. päivänä 2012 N:o 51-52 Irtonumero
Viihdekoulun karaoketanssit, klo 21 — | — vapaa pääsy, avoinna 12-0 a | Su 30.12. Rauhallista Joulua ja » Iloista Uutta Vuotta! Kahvila suljettu 24.12.-1.1. Avoinna 11-16 &— | Pe 28.12. alkaen lyhyempi lauantaiAlanteen Helmi 24.12. 050 5711515, Virastotalo] www.juhlapalvelumarttiina.fi | Kiitämme lämpimästi kaikkia toiminnassamme mukana olleita sekä yhteistyökumppaneitamme! E &/ Motelli * Ravintola MUIKKUKUKKO p. SULJETTU | Ti 25.12. i 2 Joulunajan poikkeukselliset aukioloajat: to-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 (palvelutiskimme myös auki), JOULUAATTO 7-12, joulupäivä ja tapaninpäivä sulj. 9-13 Alanteentie 17, S 25.19. % Wiljamin | Ah a ' 4 |) IKARDAPBANPAISTI 3 A A A Puumalan kirjolohta, T : konjakkigraavattua lohta ss Ovaskalta, suomalaista / UUM i 3 savusiikaa, kirjolohen ja "IOMAATTI kö muikun mätiä, erilaisia => kg/rs sillejä... Avoinna 11-21 == —| La 29.12. Joululounas klo 11-15, 15 e/hlö, avoinna 12-21 | La 22.12. 015-471651, Sulkava muikkukukko(& muikkukukko.fi www.muikkukukko.fi Pe 21.12. 0440 565677 ma-pe jo x a pe . BÄNDI-ILTA, Trailblazers, liput 7 e, avoinna 18-04, HUOM! Jatkoaika Ke 26.12. 10-20 o TOTO su 10-20. te Coca Cola R far «RediDelicious VIRVOITUSJUOMAT £ OM 1,5 1, 2 pack É pkt raj. SULJETTU Motelli-Ravintola Muikkukukon ja Pitopalvelu Höökin henkilökunta | | | Huom! 1.1. 14-18 58700 SULKAVA aukioloaika! "12. 2 pkt/tal. N 2-pack kg Etu K-Plussa-kortilla Ilman K-Plussa-korttia 3,79 2-pack K Italia A A WILJAMI Sulkava p. 2 20.12.2012 N:o 51-52 SULKAVA mg EVETU SARGEN W. Alansaa derra 7 12914 | | www.kahvila-alina.fi Alanteentie 28 KOTIMAISTA Lounaskahvila on joulunaikaan avoinna: SAARISTOLAISpikainen v O OMENAA + SULKAVAN TORILLA PE 21.12. a 9-20 6.1. SULJETTU = To 27.12. KLO 13-14 KUUSELAN PUUTARHA ( Lounaskahvila ) N 4 SK | — a av | p. SULJETTU k | Ma 31.12. Meiltä: energetic-korut, -aloe vera-tuotteet ihanat runokortit KAHVILA-PUOT tilausleivonnaiset w lina Halpalinna Palvelemme: P. Hannelen karaoketanssit klo 21, vapaa pääsy, | avoinna 12-02 | Su 23.12. uudenvuodenaatto 7-18, uudenvuodenpäivä sulj. 015 471203 heikki.kolehmainen&Ok-market.com idyvää Joulua! i God Jul! . SULJETTU, Ma 24.12. Bändikaraoketanssit, DVO CHANT, klo 21, vapaa pääsy, avoinna 11-02 Ti 01.01
Milma Kostiainen tarinat Terijoelta sekä Einari Hintsasen vastaavat Sulkavalta olivat verrattomia ajankuvauksia. Yksi näistä oli tehdä käytetyistä kirjekuorista uusia toimituksen omaa käyttöä varten. Kuopio, IKEA + Matkus 20e Sulkava 8.00 — Juva 8.40 Gt ene . sulkavalaisvoimin. Sen muistan, että Väinö kerran lähetti minut kunnantalolle käräjiä seuraamaan, mutta mitään juttua minä sieltä saanut tehtyä. Oma tieni Sulkava-' lehdessä alkoi jo ennen 1970-luvun puoliväliä. Niistä syntyy paikallislehden paras sisältö. Pe 1.3. Niinpä välillä sain hälytyksen tulla tuuraamaan Sirkka-Liisaa. Savonlinnasali Operetti Kreivitär Maritza klo 14.00 Rooleissa mm. Talon nurkkakamari oli pyhitetty lehden käyttöön. Täytyy sanoa, että rohkeutta ei minulta ainakaan puuttunut -ehkä enemmän arvostelukykyä. Sulkavalaisista nuorista löytyi mukavia ja asiansa osaavia toimittajia, jotka hoitivat myös pitkät kesät itsenäisesti. Lehteä painettiin jo silloin Pieksämäellä Lehtiseppien kirjapainossa. — Varsinaista shokkihoitoa alalle aikoville tulla koko kesäksi vieraalle paikkakunnalle hoitamaan yksin koko ruljanssi. Kuopio, IKEA + Matkus 20e Sulkava 8.00 — Juva 8.40 Tarkempia tietoja www.virtalines.com tai K Di o. Toinen kiinnostava aihepiiri oli historia. Sulkavalaiseen sielunmaisemaan pääsee kuitenkin kiinni myös muualla syntyneet. Soitin Sarille ja sanoin, että missä sinun hakemus oikein viipyy. Hyvien kirjoittajien joukkoon voi lisätä Mirjam Hämäläisen ja tietenkin salaperäisen Angelan loistavat pakinat olivat odotettua luettavaa monen vuoden ajan. Pankit uusivat konttoreitaan ja kaupat toimitilojaan . Sulkava-lehteä on näiden vuosikymmenien aikana tehty pääosin Virta Lines -matkoja, VW vaikka lahjaksi! TAITEILIJA. Paikkakunnan ja ihmisten tuntemus antaa työhön hyvän lähtökohdan. Oikeastaan vasta silloin opiskelin kantapään kautta mitä lehden tekeminen on. Lehdessä Väinö Vihavainenkin jäi pian eläkkeelle ja päätoimittajaksi tuli maakuntalehdissä uraansa tehnyt Sirkka-Liisa Viljakainen. Terveisiä vaan Kimmo Pulkkiselle, Anna Vallikarille, Tuija Saresmalle ja Maarit Puhakaiselle. Eikä silloinkaan mitkään hälytyskellot päässä soineet täysillä vaan mukaan ilman kritiikin häivääkään. Vuodet olivat kiireisiä myös itselleni, kun päivä alkoi omassa naKUNSSIMME LUKION TILOISSA Ma 14.1.2013 KLO 16 TETVeTULOA! Vä AUTOKOULU ov WWW TANTASALMENGUTOKOULUFI PUH, 015 7460 163 vetassa aamulypsyllä ja jatkui toimituksessa, päättyen navetan iltatöiden jälkeen vielä lehtityössä milloin mihinkin tilaisuuteen. 12.15 ja Sulkavalta 13.00 Koulujen talvilomalla: Ti-ke 26.-27.2. Tiedotusmaailman myllertäessä aikamoisella vimmalla on Sulkavalehti pitänyt pintansa vuosikymmenestä toiseen. Tuomo Kukkonen Sulkava-lehden toimittaja 1980ja 1990-luvuilta hat NS k La 5.1. SULKAVA Torstaina joulukuun 20. Rakennettiin terveyskeskus, päiväkeskus, kirjasto, liikuntahalli, vastaanottohalli yrityksille ja mitähän muuta. Helsinki, Vene 2013 messut 45 e sis.lipun Messumatkoille lähtö Sulkavalta 7.00 ja Juvan linja-autoas. Hyvää Joulua kaikille lehden lukijoille ympäri maata ja maailmaa. Hänen haave viettää viimeiset vuotensa Sulkavalla ja Sulkava-lehdessä kuitenkin toteutui. Se on rikkaus ja riesakin. Olihan niissä ollut epäonneakin, mutta noille pohjille nousseet Finnreklama ja Marimekko tarjoavat edelleen työtä ja toimeentuloa. Jututtaa eri alojen ihmisiä ja yrittää sanojen avulla saada piirrettyä haastateltavansa näköinen muotokuva — siinä oli sitä jotain. Helsinki, Matka + Caravan 2013 messut 45 e sis.lipun La 2.2. * Veskulta 0400676122 >» . Tallink-Silja Europa risteily, oma bussi mukana Tallinnassa! Lähtö Sulkavalta 12.00 ja Juvan linja-autoas. Asuntotuotanto oli huipussaan. Hyvin siitä selvisivät Vellu Holopainen ja Kalle Koponen. He ovatkin Sulkava-lehden —pitkäaikaisimmat voimat. Kesän jälkeen suuntasin kohti Otavan maatalousoppilaitosta ja tulevaa maanviljelijän ammattia. Noina toimittajan vuosina olin kesät viljelijänä. Mitään muistikuvaa minulla ei ensimmäisestä omasta jutusta ole. Avustajina oli myös taitavia kirjoittajia, jotka toivat mielenkiintoisia tarinoita lukijoiden ulottuville. Tärkeimpiä olivat kuitenkin oman paikkakunnan ihmiset ja tapahtumat. Kulttuuripersoona ja persoona muutenkin, niin kuin edeltäjänsäkin ja kuten kaikki muutkin Sulkava-lehden tekijät. Toimittajan roolissa ujutin itseni melkein kaikkiin paikkakunnan kartanoihin, koska historia ja vanhat rakennukset kiinnostivat minua paljon. Kunnassa aloitetut rohkeat teollistamistoimet olivat luoneet perustaa elinkeinoelämän laajenemiselle. Toimituksesta pystyi näin lähtemään juttukeikalle ilman, että ovea tarvitsi laittaa lukkoon kesken päivän. ja.. Taisi olla Sulkavan markkinoiden viikonloppu, kun lehden toimitusjohtaja Tauno Pulkkinen tuli Uitonvirran sillalla minua vastaan ja kysyi tulisinko lehteen töihin. Kallella on pian kaksikymmentä vuotta päätoimittajuutta ja Pirjollakin on menossa jo kuudestoista vuosi. Henkilöjutut olivat itselleni kaikkein mieluisimpia. Osa noista taisi ajoittua 1990-luvun puolelle, mutta paljon tapahtui. Sarin elämä päättyi traagisesti sairauden myötä liian varhain. Lämmöllä muistan vieläkin Vihavaisen Väinön ja Kertun kotoista toimitusilmapiiriä. Ehkä se oli hiihtokisojen uutisointia tai vastaavaa. Kansalaiskoulussa opettaja Oili Kaakkurivaaran napakassa opetuksessa hallintaan otettu kymmensormijärjestelmä — konekirjoituksessa osoittautui tarpeelliseksi. Toimittajan työnsä ohessa Liisu kirjoitti runoja ja näytelmiä, joita esitettiin Sulkavallakin. Sulkava-lehti oli tuolloin yhden henkilön varassa. Näin yhteys lehteen säilyi ja pikkuhiljaa vahvistui. Jotain toimitusharjoittelijan vuodesta oli tarttunut vaatteisiini. Kansalaiskoulun päättäneenä huomasin, että lehti hakee toimitusharjoittelijaa. Tämän ovat hienosti osoittaneet lehden nykyiset tekijät päätoimittaja Kalle Keränen ja toimittaja Pirjo Partanen. Olihan se mielenkiintoista ja hauskaa aikaa. Paljon tuli juttuja muistakin paikallishistorian tapahtumista. Päätin jättää Sulkava-lehden toisen kerran 1988 ja siirtyä kokopäiväiseksi farmariksi. Eihän minulla silloin 16-vuotiaana ollut mitään käsitystä lehden teosta. Sarin kanssa oli puheltu, että hän tulee Sulkava-lehteen joskus ja jää täältä sitten eläkkeelle. Myös minulla oli yhteisiä, mukavia työjaksoja heidän kanssaan. Saattaisinhan se vielä lehden arkistojen löytää. Onnea lehdelle ja hyviä vuosia eteenpäin. Alkuun kesätoimittaja löytyi Tampereen yliopiston toimittajakoulutusta. Koko lainkäytön tapahtuma oli jotain sellaista mistä en ymmärtänyt juuri mitään. C4-hytissä 60e/hlö.. Urheilujuttujen tekeminen oli minulle vaikeinta, kun en oikein ollut perillä eri lajien säännöistä ja systeemeistä, mutta kyllä niistäkin selvittiin. Syksy ja talvi Vipusentien toimituksessa kului nopeasti. Kirjoittajan lahjaa saattoi vähän virrata suonissa, olinhan huomannut äitini taitavaksi sanankäyttäjäksi kirjeiden, runojen ja pakinoiden muodossa. päivänä 2012 Tärkeä ja läheinen Viisikymmentä vuotta on pitkä ikä itsenäiselle paikallislehdelle. Pienessä työyhteisössä oli kotoisen mukavaa tehdä töitä. Tuo hanke oli kaatua alkuunsa, kun hakijoita ei ilmaantunutkaan. Myöhemmin vanha toimitusharjoittelija systeemi otettiin käyttöön. Johanna Rusanen-Kartano, Jyrki Anttila ja Ilmari Saarelainen+Kreivittären juhlapöytä WanhallaCasinolla + kuljetus = 75e Lähtö Juvan linja-autoas. Niinpä lähti työhakemus postiin ja paikka aukeni. SirkkaLiisa jäi lehdestä eläkkeelle 1984. Tuomo Kukkonen on nykyään taiteilija. Pulkkisen Aune hoiti ilmoituspuolta ja laskutusta. 7.40 Ga La 9.2. Talon omassa lehdessä oli töissä Sari Rasimus — Sulkavan tyttö ja ikätoveri. Helsinki, Moottoripyörä 2013 messut 45 e sis.lipun La 16.2. Paikallislehden läheistä ja kotoista viestiä tarvitaan edelleen. Sari innostui ajatuksesta, hakemus tuli ja valinta myös. Lehtimies sai jututtaa milloin Amerin pääjohtajaa tai Tarmo Mannia, jonka Mielipuolen päiväkirja valloitti yleisöä keskuskoulun juhlasalin näytännössä. 12.40 Hinnat alk. Enemmän oma roolini oli silloin avustamista ja asioiden hoitamista. v Pe 18.1. 1980-luku oli sulkavalaisessa talouselämässä todellista nousukautta. Paikallislehden toimittaja saa ja joutuu tekemään kaikkea mahdollista. Päätoimittaja Väinö ”Peernetti” istui suuren kirjoituspöydän takana ja ohjasi tulokasta lehtityön maailmaan
Se on yksi homman parhaista puolista, koska kanssaeläjien kesken on hauskaa vaihtaa ajatuksia. Mykkä huuto sorretun, maailmamme turmellunnousee kohti Kristusta, kaiken uutta luomista.Luomakunta kutsutaan kirkastettuun kunniaanuuden taivaan, uuden maan. Kokki Jari — 913 g, 3. Liukkonen Veijo 119 g, 6. Rantasalmella hiihdetään loppiaisena perinteinen maakuntaviesti, jonne toivotaan kaikista eteläsavolaisista kunnista runsasta osanottoa niin kilpasarjoihin kuin harrastesarjoihinkin. Ovintus Matti 1001 g, 3. Myös kustantajan on kannettava vastuunsa pitäjäläisille — niin tilaajille, ilmoittajille kuin soututalkoolaisillekin. Se ei kuitenkaan ole valaissut kaikkea pimeyttä. Partanen Raili 61 g. Kontiainen Eija 14 g Naiset 60 v: 1. Näin on ihan itse todettava. Kotipaikkakunnalla et voi liikkua huomaamattomasti tai tuntemattomana. Taivaankappaleiden liikkeistä johtuvan valon vähenemisen ja lisääntymisen kierto on ennustettavissa, mutta ihmiskunnan sisällä olevan pimeyden ilmenemismuodot pulpahtavat esiin ilman aikataulua ja kohtuullista mittakaavaa. Siunattua joulujuhlaa! Kaija. Ihmiselle uskottiin valta luontoon, eläimiin.Hän sai niistä ystävän uskollisen, väkevän.Hengitykseen härkien, tyyneen lämpöön aasiensyntyi Herra taivasten. Muutaman päivän päästä vietettävä joulujuhla ja sen tekstit profeetta Jesajan kirjasta sopivatkin meidän pohjoisen pallonpuoliskomme vuodenkiertoon mitä parhaimmin: Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Pärnänen Leena 1286 g, 719 g, 2. Lintunen Janne 335 g, 4. Sulkavalaisten tekemiset ja tapahtumat on uutisoitu, jos aihetta on ollut. Immi Hellön Nimipäiviä Tänään — torstaina Benjamin, Kerkko, perjantaina Talvipäivänseisaus, Tuomas, Tomi, Tommi, Tuomo, lauantaina Raafael, sunnuntaina 4. Saukkonen Pertti 283 g, 4. Hiltunen Tomi 555 g, 2. Sulkavan Tarmoa edustava Susanna Lintunen otti voiton 16-vuotiaitten tyttöjen sarjassa. Myös entisiä paikkakuntalaisia on haikailtu juttujen aiheiksi ja välillä on onnistuttu. Myös lehden pääomistaja, kotiseutuhenkinen Sulkava-seura voi olla tyytyväinen. Susanna Lintunen voitti Rantasalmella hiihdettiin viime sunnuntaina kaikille avoimet kinkkuhiihdot. Täällä on vuosikymmenet ymmärretty mikä on kaikkein tärkeintä: lukijan ja pienen ihmisen etu. Keli oli melkoisen arktinen pakkasen ja kovan viiman vuoksi ja kilpailua lyhennettiinkin yhdellä tunnilla. Hiltunen Tatu 128 g, 3. Toropainen Lassi —. Paikallislehti on erikoinen työpaikka. Jokaisen sarjan voittajalle oli palkintona joulukinkku ja lisäksi joululohia 14 kappaletta. Edelliset ja nykyiset lehdentekijät ovat olleet oikeilla jäljillä. Katso, pimeys peittää maan, yön synkkyys kansat. Tervetuloa entiset ja uudet jäsenet mukaan suunnittelemaan alkavan — kevätkauden tapahtumia! Aloitamme kahveilla klo 17.30. Olkoon yhteinen joulurukouksemme vaikkapa seuraava dkirkkokäsikirjan jouluaamun rukouksista: Pyhä Jumala. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Aina joku tunnistaa ja nykäisee hihasta: hei, mitä sinne lehteen kuuluu. Itänaapurissa sen puolustajat voivat menettää henkensä — täällä Suomessa ehkä yöunensa — tai työpaikkansa! Silti sananvapaus ja itsenäinen, sulkavalaisten omistama paikallislehti ovat ykkösasioita. Mutta parhaimmillaan tai pahimmillaan oivalliseen tai tonttumaiseen kirjoitukseensa voi törmätä vaikka vuosikymmenen päästä! Ja todella yllättävästi. Kosonen Tapio 696 g, 2. Kiitos vielä kerran! Kaikkien kanssa on ollut hienoa ja antoisaa. Korhonen Teijo 301 g, 5. Työsi näkyy sen viikon, ehkä kaksi-kolme. Tuukkanen Seppo — Miehet: 1. Virsikirja tutuksi Tämän lehden ilmestymistä seuraavana päivänä vietetään talvipäivänseisausta, jonka jälkeen valo alkaa vähitellen voittaa pimeyden. Onneksi palaute on ollut enimmäkseen myönteistä. Toimitus on selvittänyt niin kunnallisia kuin maakunnallisiakin asioita. Sen jokainen säkeistö päättyy ylistykseen: ”Kiitos olkoon Jumalan, kun hän saapui Pojassaan armahtamaan luotujaan.” Samaan sävelmään kirjoitettu toinen teksti, virsi 463, rinnastaa luomiskertomuksen ja jouluevankeliumin Anna-Maija Raittilan sanoin: 1. Ne eivät säily ilman työtä, arvostusta ja oikeita ratkaisuja. Sanassasi on lupaus, että kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Tulokset: Nuoret: 1. Varsinaiset kunniamaininnat ansaitsevat 1960-, -70ja -80 -lukujen sananvapauden esitaistelijat tässä talossa. Antti Seppänen oli paras hiihtäjä 10-vuotiaiden poikien sarjassa ja Eelis Lyytinen 12-vuotiaiden — poikien sarjassa. (60:2) Jeesuksessa Kristuksessa maailmaan sytytettiin sammumaton valo, pelastus koko ihmiskunnalle. Missään muussa työssä ei työpanoksesi ole niin näkyvissä ja niin altis kommenteille ja arvostelulle kuin paikallislehdessä. (9:1) . Lintunen Martti 1182 g, 2. Viikon sana 2. Se on komea saavutus! Ollaan yhdessä ylpeitä siitä ja pidetään huolta, että Sulkava-lehti säilyy itsenäisenä ja sulkavalaisena! Päivän kierto Aurinko nousi tänään 9.43 ja laskee 14.47. Kukkonen Liisa 347 g, 3. Ps. Sulkavalaiset hiihtäjät menestyivät kisassa hyvin. Painettu sana on Suomessa arvossaan, uskokaa pois. 4 20.12.2012 N:o 51-52 SULKAVA SULKAVA 50 vuotta on komea saavutus Kesällä vietettiin Sulkava-lehden 50-vuotisjuhlia komeasti Sulkavan Soutustadionilla Lipsasten kera. Naukkarinen Eetu27 g Naiset: 1. Sulkava-lehti on hoitanut paikallista tiedonvälitystä parhaansa mukaan. Sulkavalle tuli kaksi muutakin voittoa. Mutta sinun taivaallesi kohoaa aamunkoi, Herran kirkkaus hohtaa sinun ylläsi. Tällä alalla puhutaan usein, että median ja journalistien on oltava pienen tai pienemmän puolella. Saukkonen Liisa 94 g, 4. Työt ovat kautta vuosien olleet erittäin mielenkiintoisia ja antoisia. Muuten sellaista pyöritystä ei olisi millään kestänyt. Kisaan osallistui 24 pilkkijää, joista 22 toi saalista puntariin. Naukkarinen Tomi 118 g, 7. Anna tämän valon voittaa kaikki pimeys, anna meidän kuoleman varjon maassa nähdä kirkkautesi seimen lapsessa, pelastajassamme. Tätä lehteä on aina hoidettu lukijoita kunnioittavasti, tavallisia tilaajia ja veronmaksajia muistaen. Toivottavasti yhteydenpito ja ilmoittelu jatkuu vilkkaana, vaikka vaikeita aikoja povataankin. Luonnon varjelijaksi Luoja meidät tarkoitti liittoon pienten, suurien, heikkojen ja vahvojen.Ihmissuku yksinään pystyy ylpeydessäänkLuojan liiton särkemään. Aamen. Suoraa palautetta — hyvää ja huonoa — tulee välillä roppakaupalla. Ovintus Hannu 601 g, 3. Kesäasukkaiden kanssa yhteistyö jatkuu ja tilauksiakin tulee. Sananvapaus on niin tärkeä asia, että sen puolustamiseksi on tehtävä kaikkensa. Kokki Jarmo 88 g, 9. Mukana juhlinnassa olivat sadat kuntalaiset ja kesäasukkaat, Sulkavan kunta ja ystävällismieliset yhteistyökumppanit Martoista alkaen. Myös ilmoittajat ovat olleet tyytyväisiä ja yhteiselo on sujuvaa. Jumalan ihmiseksi tulemisen tapahtumasta kerrotaan muun muassa virressä 19. Niitä kannattaa vaalia. Asikainen Kalevi 66 g, 6. Kanssa luomakuntansa liiton solmi Jumala.Liikkumaan ja kasvamaan kaiken loi hän päälle maan.ltse Herra taivasten, lunastaja ihmisten,syntyi seimeen eläinten. Miehet 60 v: 1. Sulkava-lehti on ollut 50 vuotta sulkavalaisuuden asianajaja. Soi riemukas juhlavirsi läpi sydänten syttyväin. Mietelause Tupa täynnä on tuoksua kuusen ja tuiketta kynttiläin. Se antaa paljon, mutta myös vie kohtalaisesti. Päivän sana Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo. Sitä olemme-yrittäneet. 3. Pieneksi lehdeksi 50-vuotias on ollut kohtalaisen topakka. 127:1. Kotiin tuotiin kolme ykkösijaa. Sulkavalaiset ja kesäasukkaat ovat oikein mukavia, reiluja ja lämpimiä. Partanen Martti 187 g, 5. Menestystä tulevaan! LÄMPIMÄT ONNITTELUT NAAPURILLE 50 vuoden taipaleesta. Pahuuden pimeyttä vastaan meillä ei ole mitään muuta turvaa kuin Jeesus Kristus. Kokki Maisa 2. 4. Isot ja vahvat pärjäävät omillaan. [3 S MK PUUMALA-LEHTI Kausi alkoi kinkkupilkillä VapaVeikkojen pilkkikausi avattiin kinkkupilkillä Kaipolanlahdella su 16.12. Tarvittaessa tukea on löytynyt, jos virkakunta tai juttujen kohteet ovat heittäytyneet häijyiksi. Kieltämättä eräänkin kerran virkkujen lukijoiden tuki on ollut todella tarpeen. adventtisunnuntai, Senni, maanantaina Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina, tiistaina Joulupäivä, keskiviikkona Tapaninpäivä, Tapani, Teppo, Tahvo, torstaina Hannu, Hannes, Hans, perjantaina Viattomien lasten päivä, Piia, lauantaina Rauha, sunnuntaina Taavetti, Taavi, Daavid, maanantaina Sylvester, Tapahtumat Sulkavan Reumajaosto kokoontuu to 3.1.2013 päiväkeskus Ilonassa. Ja puhtaalla omallatunnolla. Murskaa pelon ja vääryyden kahleet, jotka sitovat maailman kansoja, suo rauhan ja sovinnon virrata ihmisten keskelle
Erilaisten ohjelmapalveluiden tuottajat voivat olla yhteydessä joko Mikko Korviseen tai Ivan Liukkoseen. Mille ne vaikuttavat. Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) kertoo, että jättilautan tilaamisesta Kietävälään päätti edellinen hallitus. Sulkavan keskustasta järjestetään bussikuljetus Kukkapään Lomakeskukseen. — Uuden Vuoden vastaanotto on suunniteltu palvelemaan ennen kaikkea koko perhettä ja ohjelmassa on luvassa makkaranpaistosta, eri ohjelmiin sekä tietenkin näyttävä ilotulitus, kertoi Mikko Korvinen. Kukkapään Lomakeskuksen Ravintola Romantikassa vuoden vaihtuminen on huomioitu pidennetyllä aukioloajalla sekä monipuolisella puffet ruokailuilla. Sulkavan Oravanpesien toimintaan sekä Rouhialantallin toimintaan. Liikenneministeri pahoittelee vastauksensa ja asiakirjapyynnön viivästymistä. — Lazareva totesi tarvitsevansa yrityksensä palvelutarjontaan lisää ohjelmapalveluja ympäri vuoden, jotta asiakkaat saadaan tulemaan ja viihtymään korkeatasoisen lomakeskuksen ympäristössä. — Puumalan Kietävälän osalta lauttojen sijoittelu on perustunut hallitukselle annettuihin lisätalousarvion perusteluaineistoihin. Millä asiaa perustellaan. erilaisia tapahtumia ympäri vuoden, jonka kautta sitoutetaan entisestään henkilöitä ja järjestöjä, jotka ovat kiinnostuneita Sulkavan ainutlaatuisesta luonnosta, soudusta ja siihen liittyvistä oheisohjelmista, sanoi Mikko Korvinen. Kukkapään Lomakeskus järjestää kaiken kansan Uuden Vuoden juhlan vuoden viimeisenä päivänä. — Sopimuskauden päättyessä nyt Kietävälään sijoitettava alus voidaan siirtää muulle kohteelle, jos siellä ei ole tarvetta sen suuruusluokan kokoiselle alukselle, toteaa liikenneministeri Merja Kyllönen. — Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus toimii voimassa olevassa lainsäädännössä sille myönnettyjen toimivaltuuksien perusteella. — On valitettavaa ettemme ole pystyneet vastaamaan teille nopeammin. — Asiakkaiden mielenkiinto tulee herättää tulemaan ja valitsemaan Sulkava ja sen mahdollisuudet erilaisilla toimenpiteillä, jotka jäävät unohtumattomasti mieleen. — Päätökset ovat perustuneet senhetkiseen tilanteeseen ja tietoon. — Suursoutujen —”piällysmies” Erkki Kauppinen totesi olevansa valmis rakentamaan soutuihin liittyen aktiviteetteja, jotka tukevat itse päätapahtuman markkinointia ja siten soutujen kävijämäärä ja kiinnostus saadaan kasvamaan sekä useaan kertaan mukana olleet soutajat saadaan kiinnostumaan uudelleen ja uudelleen Sulkavalle. Uuden Vuoden tietämillä tulevat venäläiset matkailijat odottavat jo nyt palveluja itselleen. Mukana olleet yrittäjät, kunnan edustaja Heidi Hänninen sekä kunnan yrittäjälukion rehtori Aki Virolainen totesivat ensiarvoisen tärkeäksi kunnan vetovoimaisuuden — kasvattamiseksi toimivan kumppaniverkoston rakentamisen. Samaan aikaan panostettiin laajemminkin puutavarakuljetuksiin niin sanotun Ahon työryhmän työn pohjalta. Oletteko perillä Varsinais-Suomen Elyn päätöksistä ja suunnitelmista. Kuva: Valtioneuvosto Kukkapään Kukkapään Lomakeskukseen kokoontui suuri ja innostunut joukko matkailualan ammattilaisia Sulkavalta ja lähikunnista ideoimaan kiinnostavia ohjelmapalveluita sekä rakentamaan aktiivista toimijaverkostoa. Kumppani-ilta poiki jo ohjelmapalvelutarjontaa käytäntöön. — Saamani tiedon mukaan päätös tuoda 150 tonnin lautta Puumalan Kietävälään perustui edelliselle hallitukselle esitettyyn talousarvion perusteluaineistoon. Liikenneja viestintäministeriön Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta saamien tietojen mukaan kyseisen kilpailutuksen voittaneen yrityksen henkilökunta tulee olemaan suomalaista. — Saadun tiedon mukaan toiminnan aloittava yritys on rekrytoinut myös lauttapaikalla nykyisin työskentelevää henkilöstöä, tietää liikenneministeri Merja Kyllönen. Virta Lines yhteistyössä Kukkapään Lomakeskuksen kanssa toteuttaa ostosja kylpylämatkan Kuopioon tammikuun 2013 ensimmäisenä perjantaina. Ja kuten jo aiemmassa vastauksessa totesin, niin sopimuskauden päättyessä alus voidaan siirtää muuhun kohteeseen, mikäli tarvetta sen suuruusluokan kokoiselle alukselle ei ole, sanoo Merja Kyllönen. Kumppaniverkosto tulee toteuttamaan omien palveluidensa esittelyjä venäläisasiakkaille Kukkapäässä tammikuun alussa. — Kukkapään Lomakeskuksen omistaja Galina Lazareva totesi kuunnellessaan alueen yrittäjien esittelyjä, että venäläiset asiakkaat ovat kiinnostuneita erityisesti kalastusretkistä, hieronnoista ja ratsastuksista sekä monenlaisista aktiLomakeskus kehitt viteeteista, joita koko perhe voi yhdessä toteuttaa. Seuraava kokoontuminen verkostolla on keskiviikkona 9. Taustalla ei kuitenkaan ole tarkoituksellisuutta. Verkoston yhteisenä tavoitteena on tuotteistaa kevään aikana yhteisiä kiinnostavia tuotteita myyntiin.. Luontoaktiviteetit kuten vaellusretket, kalastusretket, ratsastusretket, laivaretket, metsästysretket, souturetket, potkukelkkailu, curling jäällä sekä hyvinvointi ja terveystuotteet eri saunomisja rentoutumismahdollisuuksineen mahdollistavat asiakkaiden viipymän lisäämisen Sulkavalla, selvitti Mikko Korvinen Kukkapäästä. Mitä mieltä olette siitä, että lauttaliikenteen kilpailutus vie työpaikkoja suomalaisilta työntekijöiltä. — Asian selvittämistä on hidastanut myös se, että hallitukselle toimitettujen tietojen valmisteluvastuun hoitanut henkilö ei enää ole liikenneja viestintäministeriön palveluksessa, sanoo Merja Kyllönen. Nyt asia tarkentuu ja selviää, kiitos liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) vastausten. Tässä tapauksessa asiakirjojen etsiminen on ollut normaalia hitaampaa, koska asiasta on kulunut jo joitakin vuosia. Onko kaksi viikkoa mielestänne tarpeeksi pitkä aika vastata asialliseen asiakirjapyyntöön. — Alueen kärkiyrityksenä toimiva Kukkapään Lomakeskus ottaa kumppaniverkostoonsa mukaan uusia toimijoita, kertoi Mikko Korvinen. SULKAVA 20.12.2012 N:o 51-52 5 Liikenneministeri Merja Kyllönen Sulkava-lehdelle: Kietäväl ää perus tellaan puutavarankuljetuksilla Kalle Keränen Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) kertoo Sulkava-lehdelle, että 150 tonnin lautan tuominen Kietävälään perustui edellisen hallituksen —talousarvioesitykseen. — Jatkossa yritykset tulevat tuotteistamaan = yhteistyössä ympärivuotiseen = toteutukseen = soveltuvia tuotepaketteja kuten kokous-, koulutusja juhlapaketit ravintolapalveluineen ja oheisohjelmineen. — Kietävälän osalta ratkaisuun vaikutti erityisesti puutavarakuljetusten tarve. huom.) ei toistaiseksi ole vastattu. EDELLINEN HALLITUS. — Yleensä pystymme vastaamaan nopeasti asiakirjapyyntöihin. — Asiaa on aikanaan perusteltu hallitukselle esitetyllä talousarvion perusteluaineistolla. tammikuuta, jolloin verkoston jäsenet tutustuvat mm. Onko mielestänne oikein, että Puumalan Kietävälään tuodaan 150 tonnin lautta. Kietävälään uusi jättilossi tulee Merja Kyllösen mukaan erityisesti puutavarakuljetusten tarpeen vuoksi. Millä perusteella uusia lauttoja sijoitellaan, jos kerran liikennemäärät eivät vaikuta. — Tilaisuuden tuotoksena päädyttiin aloittamaan kumppaniverkoston kautta toteutettavat tuotteistamiset yhdessä toimijoiden kanssa. Sulkava-lehti on syksystä 2012 lähtien yrittänyt selvittää miksi Suomen suurin lossi, 150 tonnin jättilautta, tuodaan nimenomaan Kietävälään. — Sulkavan lukion yrittäjyyslinjan oppilaat tulevat kisailuttamaan aa O hjelmapalveluja ja viihdyttämään yhdessä Kukkapään Lomakeskuksen väen kanssa lapsia ja lapsenmielisiä jo iltakuudelta Kukkapään piha-alueella. Mitä mieltä olette siitä, että asialliseen asiakirjapyyntööni (osa lähetetty loka-, osa marraskuussa 2012, toim. Potentiaalisten sijoituspaikkojen määrittelyn lähtökohtana olivat painorajoituksista aiheutuvat haitat. Hän selvittää perusteluja suurlossi!le ja sen sijoittamiselle vähäliikenteiseen ja rauhalliseen Kietävälään. — Suursouduista ja kirkkoveneistä Sulkava tunnetaan ja sen ympärille on helppo rakentaa mm. — Lauttaliikenteen kilpailutus on hoidettu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. — Ohjelma rakentuu ulkona tapahtuvaan aktiiviseen toimintaan sekä ravintolan tarjoamaan erinomaiseen ruokaan, juomaan ja musiikkiin sekä puheisiin
— Omat varhaiset muistoni liittyvän — yhdistyksen ammuntoihin 70-luvun puoliväliin, joissa isäni oli ammunnan valvojana, sanoi Kaisa Ralli. Alle sadan hehtaarin suojelualueiden asetukset antaa ympäristöministeriö ja siitä suurempien valtioneuvosto, totesi Jarmo Väisänen. — Tämä siksi, että aina kun lain pääsäädöksestä poiketaan, niin siihen pitää olla riittävät perusteet ja RIISTAPÄÄLLIKKÖ. Sulkavan kunnan riistanhoitoyhdistyksen — perustava kokous pidettiin Juvan Sampolassa 7.9 1962. Vuonna 1970 toiminnanohjaajaksi valittiin Heikki Muhonen. Jarmo Väisänen kertoi, että säädösvalmisteluprosessin alkamisesta on Järvi-Suomessa kerrottu varsin laajasti ja on otettu yhteyttä paikallisiin metsästysseuroihin, joiden kanssa on pidetty puolenkymmentä palaveria. — On ensiarvoisen tärkeää, että metsästäjät kertovat metsästykseen liittyvät seikat ympäristöministeriöön sikäli kun tämä säädösvalmisteluprosessi tulee ajankohtaiseksi, selvitti Jarmo Väisänen. — Kun sitten määritellään metsästyksen vaikutuksia luonnonsuojelualueeseen, niin siinä ovat alueen metsästäjät itse tärkeimmässä roolissa, koska he tuntevat alueen ja siellä tapahtuvan metsästyksen parhaiten. Varajäseniksi valittiin maanviljelijä Reino Korhonen ja maanviljelijä Veikko Ralli. INTOA RIITTÄÄ. Aluepäällikkö Jarmo Väisänen kertoi luonnonkansakoululla. nämä perusteet pitää asiat parhaiten tuntevien eli metsästäjien kertoa ympäristöministeriölle. Vuoden 1966 vuosikokouksessa: päätettiin kieltää luotiaseet vesilintumetsästyksessä — vaarallisuuden vuoksi. Aikaisemmin rhy;n asioita oli hoitanut Juvan, Puumalan ja Sulkavan kuntien yleinen riistanhoitoyhdistys. Vuonna 1964 pidetyssä vuosikokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen Touko Parkkinen. Riistakatsa Vartiainen. Yleinen kokous valitsi Vilho Puurtisen yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 1963 ja johtokunnanjäseniksi Touko Parkkisen, Martti Ruottisen ja Tauno Pulkkisen. Vuonna 1973 ensimmäiseksi ratamestariksi valittiin Arvo Partanen. Hän muisteli lukeneensa ammuntojen yhteydessä eräänkin Aku Ankan. Eli tunkua luottamustehtäviin oli jo silloin. — Olemme linkkinä metsästäjien ja ministeriön välillä. Vuoden 1967 vuosikokousilmoitusta ei voitu laittaa Sulkavan Viikko-lehteen kirjanpainajien lakon takia. Sulo Lääperi oli saanut saaliikseen harvinaisen eläimen, supikoiran, joka täytettiin riistanhoitoyhdistykselle — havaintovälineeksi. — Kesällä 2002 riistanhoitoyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Touko Parkkinen menehtyi. Sen vuoden toimintasuunnitelmaan kuului hirviasetuksen ja metsästyksen selostustilaisuus, erämiesilta, eräpolkukilpailu, haulikkoammuntakilpailut ja hirviammuntakilpailut. Hän selvitti laajasti ja yksityiskohtaisesti hankkeita luonnonsuojelualueiksi, = joita ei Suur-Savon alueelle satu. Mäyräkään ei tarvitse enää metsästysaikoja. Rahoitus järjestettiin keräämällä hirvimiehiltä 10 markkaa per ampuja. 14 (1 : JUHLAPUHUJA. Tarjolla oli yhdeksän ehdokasta, joista viisi valittiin. Viisi vuotta meni siis supilla Sulkavan valloituksessa. Sulkavan rhy:n ton puheenjohtaja Kaisa Ralli Eräsavuilla ja 50-vuotisjuhlissa. toiminnanohjaaja Antti Ranta ja kunnanvaltuus— Alkuaikojen riistanhoitoyhdistyksen tehtäviin kuuluivat hirvenmetsästysanomusten = puoltaminen ja metsästysaikojen ehdottaminen vesilinnuille, jänikselle ja rusakolle, metsolle, teerelle ja lehtokur-: palle, meriteerelle ja pilkkäsiivelle' sekä mäyrälle. Tarjolla oli runsaasti eräaiheisia puheenvuoroja, tervehdyksiä, palkitsemisia ja makkaraa, kuumaa mehua ja useammat kunnon nuotiotulet. Nuotioiden ääressä riitti lämmittelijöitä ja makkaranpaistajia. Kokous saatiin kuitenkin kasaan tolppailmoituksilla ja kokouksessa päätettiin hankkia ampumaradalle polttomoottorikäyttöinen koneisto. Sen sijaan luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelu koskee noin 30.000 hehtaatiä/Suur-Savon alueella. — Johtokunnan jäsenistä jouduttiin ensimmäisen kerran äänestämään. Riistaväki = aloitti — tilaisuuden puhevyörytyksellä. Tiivis historiikki Tiiviin ja ansiokkaan historiikin = pitivät toiminnanohjaaja Antti Ranta ja puheenjohtaja Heikki Joskitt. Lokakuussa 1992 toiminnanohjaajana aloitti Matti Makkonen. — Metsähallitus ei päätä näiden alueiden säädöksistä. + Eräpolkukilpailu 'on* aikojen saatossa karissut toimintasuunnitelmasta, muut listan tapahtumat toimintaamme vieläkin kuuluvat. Koululla avattiin myös Arvo Partasen erätaidenäyttely. Tulet olivat tarpeen, sillä pakkanen laski 12 asteen tietämille ja onneksi tuuli laantui. 6 20.12.2012 N:o 51-52 Ohjattua riistanhoitoa Sulkavalla 50 vuotta Eräsavuilla juhlistettiin ansiokasta toimintaa Kalle Keränen Lauantaina = iltapäivällä ja alkuillasta vietettiin Kaartilankosken koulun kentällä Suur-Savon Eräsavuja ja Sulkavan riistanhoitoyhdistyksen 50-vuotisjuhlia. Asetuksia kirjoitetaan ympäristöministeriössä ja ne tulevat lausunnolle heti alkuvuodesta myös metsästysseuroille. Vuonna 1965 päätettiin rakentaa ampumarata. — Itsekin innostuin metsästyksestä, kun kuljinisäni mukana hirvijahdissa sekä hirvipassissa ala-asteen ensi vuosina. He tietävät yhdistyksen vaiheet tarkasti. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin metsäteknikko Vilho Puurtinen ja varsinaisiksi johtokunnan =jäseniksi maanviljelijä Touko Parkkinen ja maanviljelijä Martti Ruottinen sekä maatalousneuvoja Tauno Pulkkinen. Keräämme tietoa ja teemme niistä yhteenvetoja, laadimme karttoja, järjestämme kuulemistilaisuuksia ja niin edelleen. Vuonna 2003 vuosikokouksessa riistanhoitoyhdistykselle — valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Heikki Joskitt. — Toivonkin, että me metsäskN viss LEDA uksen piti riistapäällikkö Petri täjät — voimme [ME siirtää edelleen tietoja ja taitoja nuoremmille sukupolville, Vanhempana on mukava sitten — muistella niin — erätulien juttuja kuin jahtipäivien tapahtumia, sanoi Kaisa Ralli. Vieraita oli runsaasti läheltä ja kaukaa. Suur-Savon alueella alan harrastajia on lähes 17.000. Tilaisuuden avasi Sulkavan rhy:n puheenjohtaja Heikki Joskitt, riistakatsauksen piti riistapäällikkö Petri Vartiainen ja juhlapuheen aluepäällikkö Jarmo Väisänen Metsähallituksen eräpalveluista. Yhdistyksen ensimmäinen yleinen kokous pidettiin maaliskuussa 1963 Sulkavan kirkonkylän yläsuojeluasioista. Tervehdyssanat lausui kunnanvaltuuston — puheenjohtaja Kaisa Ralli. Paikalla olivat Mauno Kangas, Olavi Rissanen, Aulis Rautiainen, Seppo Tuukkanen, Touko Parkkinen, Kalevi Pellikka, Tauno Salmi, Väinö Mäkinen, Matti Rautiainen, Kalevi Väisänen, Pertti Tirkkonen, Vilho Puurtinen ja Tauno Pulkkinen. Hän toimi puheenjohtajana 38 vuotta. 1989 toiminnanohjaajaksi valittiin Antti Mannerkorpi ja 1990 toiminnanohjaajana aloitti Sari Rasimus. — Jos on jotain kommentoitavaa, niin se on syytä tehdä samoin tein, sillä se on käytännössä viimeinen vaikutusmahdollisuus ennen asetuksen antamista, muistutti Jarmo Väisänen. Hän muistutti, että metsästys on hieno ja monipuolinen harrastus. Vuonna 2008 yhteensä 16 ansiokkaan vuoden jälkeen Matti Makkonen — luovutti — vetovastuun toiminnanohjaajan tehtävistä Antti Rannalle.. Sulkavan riistanhoitoyhdistyksessä on jäseniä noin 390. Hän kertoi vielä, että Metsähallituksen lupien myyntikanava vaihtuu, sillä Villiä Pohjolaa ei enää ole. Hän korosti, että Metsähallitus toimii ministeriön työrukkasena. Ympäristöministeriö pyysi kirjalliset kommentit marraskuun loppuun mennessä. Koulun sisällä oli kakkuja torttukahvit. Vuonna 1970 johtokunta päätti esittää uutta metsästyslakia koskeviin muutosesityksiin supikoiraa lisättäväksi rauhoittamattomien eläinten joukkoon, koska kanta on lisääntynyt huolestuttavasti
Tunnelma oli leppoisa, mutta juhlallinen heti alusta pitäen. Eri ryhmät kiittelivät toisiaan ja virkakuntaa hyvästä yhteistyöstä. Valtuuston puheenjohtaja Kaisa Ralli (kesk.) kertoi kannustuspalkkion olevan yhtä kuin 350 euron stipendin. Merkittävimmät investoinnit ' vuonna 2013 ovat Lohilahden paloaseman rakentaminen, mikäli siihen: saadaan palosuojarahaston avustusta, Vuodeosaston jäähdytysjärjestelmä sekä paloaseman, eläinlääkäritalon ja liikuntahallin saneeraukset. Hän lupasi ettei vakavista asioista puhuta ja toivotti hauskaa iltaa kaikille. — Muistetaan soutaa kuntavenettä samaan suuntaan, niin kunta säilyy itsenäisenä, tähdensi Ari Partanen. Talousarvio on 11.800 euroa ylijäämäinen, kertoi kunnanjohtaja Tanja Matikainen. Juhlava sali oli lähes täynnä kunnallishenkilöitä puolisoineen. Se hyväksyi vuoden 2013 talousarvion ja lähes miljoonan euron lisämäärärahan vuodelle 2012. Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki luovutettiin ryhmäperhepäivähoitaja Kaarina Ovintukselle ja osastoapulainen Maija-Liisa Reposelle. — Se on pidettävä mielessä. — Signaalit, mitä sosiaalijohtaja esittää, kannattaa ottaa vakavasti, kiitti Leila Virta Sulkavan kunnan sosiaalijohtaja Sanna Hämäläistä. Ne vaikuttavat heidän elämäänsä kokonaisvaltaisesti, sanoi Pirjo Eronen ja muistutti KD-ryhmän tekemästä valtuustoaloitteesta. Hän oli tyytyväinen, että talousarvio oli saatu realistiseksi. SULKAVA 20.12.2012 N:o 51-52 7 Lähes miljoonan lisätalousarvio Valtuusto hyväksyi myös ensi vuoden talousarvion Kalle Keränen Tiistaina vuoden 2012 ja koko valtuustokauden viimeiseen kokoukseen syventynyt — kunnanvaltuusto päätti isoista, miljoonaluokan asioista. Hän toivoi, että se käsiteltäisiin kunnolla ja että liikuntaesteitä raivattaisiin pois. Kaksi oli ylitse muiden: Kaarina Ovintus ja Maija-Liisa Reponen saivat Suomen Kuntaliiton kultaiset ansiomerkit — 30-vuotisesta kunnallisesta palvelustaan. Hänen mielestään budjetin laadinta oli todella haasteellista ja jo kesällä annettu raami oli epärealistisen tiukka. Myös muut saivat kiitokset Leilalta. Hän arveli, että talousarviossa on vielä sellaisia menoja, joita ei naapurikunnista löydy. Molemmat saivat merkkinsä 30-vuotisesta kunnallisesta toiminnastaan. Puheenvuorot olivat puolueiden ryhmäpuheenvuoroja, jotka aloitti Keskustan Esa Repo. Se koostui lähinnä erikoissairaanhoidon menoista. Kultaisen ansiomerkin saivat Kaarina Ovintus ja Maija-Liisa Reponen. Lisäksi palkittiin nuoria yrittäjiä. Tervetulosanat lausui kunnanjohtaja Tanja Matikainen. Esimerkiksi liikuntaesteisten liikkuminen ja niiden esteet. Valtuustokauden viimeinen kokous sujui nopeasti ja vähillä puheenvuoroilla. Kokoomuksen Leila Virta kiitti kunnanhallitus, että se peruspalvelulautakunnan =erittäin tuskallisen kokouksen jälkeen ymmärsi heidän olleen oikeassa. UUSIA YRITTÄJIÄ. Niistä peräti kuusi on alle 35-vuotiaan perustamia. Lisäksi Sulkavan kunta muisti Teija Mustapartaa. Teija Mustaparta ei ollut paikalla. Siinä ajassa valtuutetut ehtivät käsitellä 18 pykälää, päättää miljoonien eurojen talousarviosta 2013 ja antaa lähes miljoonan euron lisämäärärahan peruspalvelulautakunnan osoittamiin menoihin. Kaksi kultaista ansiomerkkiä Kalle Keränen Perjantai-iltana Kukkapään lomakeskuksessa oli iloisia juhlanviettäjiä. Keskellä nuoret yritt TR SAN Kunta palkitsi nuoria yrittäjiä Sulkavalla = aloitti vuoden 2012 alusta marraskuun loppuun mennessä 13 uutta yritystä. Esa Repo harmitteli laajakaistahankkeen poistumista esityslistalta, koska alueellamme ei löydy tekijöitä sille. Tiistaina kunnanvaltuuston kokouksen aluksi palkittiin nuoria yrittäjiä, joista kolme oli paikalla. Ajalla 1.12.2011 30.11.2012 perustettiin Sulkavalle 13 uutta yritystä, joista peräti kuusi on alle 35 vuotiaan perustamia. Yhteinen suunta Toiseksi suurimman ryhmän eli sosiaalidemokraattien puheenvuoron käytti Ari Partanen. Pääpiirteittäin se on hyvin realistinen, sanoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Auvinen. Kunnan taloudessa merkittävä riskitekijä on Sosterin kustannusten kehitys, johon suoraan vaikuttaminen ei ole aivan yksinkertaista. — Valtuuston päättämillä veronkorotuksilla, esimerkiksi veroprosentin korotus 20,50 prosentista 21,00:n varmistetaan, että kunta selviytyy — pahimman — taantuman yli. Nyt esitys on tasapainoinen. Ne kiinnitti Paula Suomalainen.. Lisäksi Sulkavan kunta muisti omalla huomionosoituksellaan opettaja Teija Mustapartaa 20-vuotisesta työstä kunnallishallinnon hyväksi. ILOISET PALKITUT. Hän sanoi, että talousarviovalmistelussa on ollut huopaamista ja soutamista. Ansiomerkit luovuttivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Auvinen ja ne kiinnitti kunnanhallituksen jäsen Paula Suomalainen. Heistä stipendin olivat vastaanottamassa Sanna-Mari Rantanen, Teija Summanen ja Kalle Varonen. Sen saivat Teija Summanen/ Sulkavan —Liikuntahallin = kahvio (kahvilatoiminta), Riikka Vierikko/ Tmi Riikka Vierikko (muotoilu), Sanna-Mari Rantanen/KotiparturiKampaaja Rantanen Sanna-Mari (parturit ja kampaamot), Piia Puhakainen/Piia — Puhakainen Tmi (parturit ja kampaamot), Jonas Kankkunen/Kone« ja: Metallityö J.Kankkunen (metallin työstö) ja Kalle Varonen/Tmi Yrityspalvelu Varonen (vakuutusasiamiestoiminta). Verotuloja ei ole ylimitoitettu. Kukkapään lomakeskuksessa vietettiin kunnan työntekijöiden pikkujouluja perjantai-iltana. Kunnanvaltuuston = viimeisen kokouksen aluksi on perinteisesti muistettu uusia nuoria yrittäjiä pienellä kannustuspalkkiolla. Sulkavan kunnan talousarviossa menot ovat yhteensä 18.188.000 euroa. Kokous ei kestänyt kuin vajaat kolme varttia. Kristillisdemokraattien Pirjo Eronen muistutti kuinka kunnan aiemmin hyväksytyissä tavoitteissa on edistää asukkaiden hyvinvointia. Mahdollisuuksia tuo kuntien välinen yhteistyö Rantasalmen ja Juvan kanssa, vuoden alusta käynnistyy yhteistyö ympäristötoimen ja sivistystoimen osalta. — Talousarvio on tiukka
Postilähetysten määrä, joka vuonna 1891 oli 5785 kaksinkertaistui vuosisadan vaihteeseen mennessä. Nettikauppa on lisännyt postiliikennettä melkoisesti myös Sulkavalla. Joulukortteja tulee lähetettyä melko paljon. Vuonna 1697 katselmuskirjuri Benjamin Krook otti Seppälän tienoon tuolloisen postitalonpojan tehtäviä hoitaneelta Tuomas Hyvöseltä maksamattomista verorästeistä postihevosen pois Postiasema pappilaan Sulkavan ensimmäinen varsinainen postiasema perustettiin vuonna 1883. Postiaseman muuttaminen postitoimistoksi lisäsi ja monipuolisti postipalENNEN VANHAAN. Posti luopui omasta konttoristaan Sulkavallakin keväällä 2001 ja postin toiminta muuttui yrittäjävetoiseksi asiamiespostiksi. Korvauksena postin kuljetuksesta postitalonpojat saivat muutaman hopeataalarin palkkaa vuodessa sekä vapauksia veroista ja muista rasituksista. Sen sijainti pysyi kuitenkin entisellään, kun kirkkoherra Wenneström lupasi sitä varten tarvittavat tilat ja lämmön virka-ajaksi ilman korvausta. Postin fyysinen paikka säilyi entisellään, kun Musakat toukokuussa 2001 siirsivät liikkeensä tilat toiseen päähän virastotaloa postin entisiin tiloihin. — Joulupaketteja lähetetään paljon ympäri Suomea ja ulkomaillekin. Asiamiesposti ja Verkko&Paidan muu myynti työllistää tällä hetkellä puolitoista henkeä, yrittäjän ja osaaikaisen apulaisen. Sulkavan osalta kuljetuksesta huolehti aluksi Kammolassa asunut postitalonpoika Pekka Antinpoika Kamonen. Hän oli koko kyläkunnan palvelija. — Postilla on tietysti postii kulkuun ja lähettämiseen liittyviä erilaisia palvelupaketteja, joita se kehittää koko ajan, kertoo Tuija Musakka. Perinteinen kirjeposti on vähentynyt, mutta virallista kirjepostia kulkee edelleen. Kovimmat joulukiireet alkavat joulukuun alkupäivinä ja jatkuvat jouluviikolle asti. Kesällä Robert kulki edestakaisin Sulkavalle kuudentoisAsiamiespostiyrittäjä Tuija Musakka: Postiasiakkaita riittää joka päivä Pirjo Partanen Postin konttoriverkkoa harvennettiin tiukalla kädellä 2000-luvun vaihteessa varsinkin maaseudulla. — Kolmisenkymmentä korttia lähetän ja saman verran olen niitä saanutkin. Robert kuljetti postia 1930-luvulle, jolloin hänen työtään jatkoi Toivo-poika, joka oli kulkenut isän mukana postireissuilla jo 14-vuotiaasta lähtien. Jos päivän lehti puuttui, hän soitti heti lehden toimitukseen ja kyseli, mikä siihen oli syynä. Ensimmäisen postiaseman perustamisesta Sulkavalle tulee ensi vuoden alussa kuluneeksi 130 vuotta. Vuonna 1982 postia lajittelivat Kaartilankosken postissa Raija Hintsanen, Veikko Reponen ja Vesa Salo. Kaartilankosken posti lakkautettiin vuonna 1991. — Tässä kun on samassa kylän ainoa vaatekauppa, niin samalla reissulla saa hoidettua niitäkin asioita, se on hyvä juttu, totesi postipalveluihin tyytyväinen rouva. — Yrittäjä Tuija Musakalla on kiireiset työviikot menossa. veluja. Vuosisadan vaihteessa Partalansaarella alkoi postia kuljettaa Robert Reponen, joka tuskin aavisti, että siitä tulisi hänen suvulleen vuosisatainen tehtävä. Aina posti ei kulkenut toivotulla tavalla. Toivo hoiteli isänsä tavoin paljon myös partalalansaarelaisten muita asioita. Postiasema muutettiin Postihallitukselle tehdyn anomuksen mukaisesti postitoimistoksi 1.1.1891. — Kyllä verkkokauppa on lisännyt pakettien määrää täälläkin huomattavasti. Tosin jo 1400-luvulla kirkon piiriin oli luotu niin sanottu lukkarinposti, joka velvoitti lukkarit huolehtimaan kirkon sisäisestä postinkulusta. Näin hänellä oli aina seToivo Reponen joutui kuljettamaan myös usein arvotavaraa ja aina oli mukana myös melkoinen setelitukku, mutta koskaan ei mitään hävinnyt. Kirkonkylän postitoimiston ja pitäjän eri kulmakuntien välinen posti kannettiin tavallisesti kerran viikossa. Reposten postisuku Postinkantajat olivat kyläläisten luottohenkilöitä, joita arvostettiin. — Kortteja lähetetään kyllä edelleen, vaikka nuoret lähettävät niitä vähemmän. Postin palvelut ovat 11 vuoden aikana säilyneet pääosin entisellään; sieltä voi noutaa paketit ja kirjatut kirjeet, lähettää postia, lunastaa postiennakkolähetyksiä, ostaa postimerkkejä, pakkaustarvikkeita ja kortteja. kirkkoherra Juslen vuoteen 1888. Ihan liikaa kai niitä tulee laitettua. Sulkavan ensimmäiset postitalonpojat olivat Telataipaleen Tuomas Holopainen ja hänen naapurinsa Lauri Olkkonen, jotka hoitivat tehtävää vuodesta 1644 lähtien. Pirjo Partanen Valtakunnallisen = postilaitoksen perustamisen aikaan postinkuljetus annettiin erityisten, lukuja kirjoitustaitoisten postitalonpoikien suoritettavaksi. Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan kautta kulkevaa maantietä pitkin postia alettiin kuljettaa vuodesta 1659 lähtien. Myöhemmin postitoimiston paikka vaihtui moneen kertaan. Pitäjään tuli vuonna 1891 erilaisia lehtiä 5365 ja yhdeksän vuotta myöhemmin 13 400. Se on lisääntynyt merkittävästi verkkokaupan yleistyessä. 8 20.12.2012 N:o 51-52 SULKAVA Postitalonpojista asiamiespostiin Sulkavan ensimmäisen postiaseman perustamisesta 130 vuotta Ihmisellä on aina ollut asiaa toiselle kaltaiselleen. Joulun aikaan ja muutenkin saan tarvittaessa apuvoimia omasta perheestä. Toivo Reponen piti kunnia-asianaan hoitaa tehtävää mahdollisimman hyvin. Myöhemmin tehtävä siirtyi kirkonseudulla asuneiden Kontiaisten urakaksi. Asekin Toivolla oli mukana, mutta sitä hän ei tarvinnut. Hakovirta ylitettiin tietysti soutamalla. ja IL -teoksista sekä Partalansaaren poluilla -ky. Toivo Reposen jälkeen Partalansaaren postin kuljetusta jatkoi Auvilan suunnalla hänen poikansa Veikko. PAKETIT KULKEVAT. Tiedot Sulkavan postin historiasta Sulkavan historia. ta kilometrin tiettömän matkan kävellen ja nahkaista laukkua kantaen. Pääsiäinen, ystävänpäivä, isänja äitienpäivä lisäävät myös korttiliikennettä. Postipalvelut ottivat hoitaakseen Tuija ja Vesa Musakka Verkko&Paita —liikkeesseensä. Posti leimattiin kirkolla ja lajiteltiin Kaartilanköskella, josta matka jatkui ”apostolin kyydillä” Auvilankylän suuntaan. Suurin muutos on Tuija Musakan mukaan tapahtunut pakettiliikenteessä. Rouva totesi olevansa ajoissa liikkeellä senkin vuoksi, kun sukulaisia asuu ulkomailla. Suurin korttisesonki on tietysti jouluna, ensimmäiset joulukortit lähetettiin täältäkin jo hyvissä ajoin ennen marraskuun loppua, kertoo Tuija. Kuva: Partalansaaren poluilla/Vesa Salo. Valtakunnallinen postilaitos perustettiin Suomeen vuonna 1636. Ehdoksi hän kuitenkin asetti sen, että postinhoitajana saisi jatkaa pappilassa asunut ja vuodesta 1888 tehtävää hoitanut neiti Augusta Dittmar. Paikka oli pappilassa ja postia hoiti vs. Viimeistään silloin vakiintui myös Sulkavan kirkonkylän kautta kulkenut postireitti. Postireissulla hoituu mukavasti muitakin asioita. Joulupostin kanssa ajoissa liikkeellä — Postimerkkejä tulin ostamaan ja tarvitsen joulukorttipostia varten kuorenkin, kertoo marraskuun loppupäivinä postiin piipahtanut rouva, joka ei halua nimeään julkisuuteen
SULKAVAN VALOKUVAAMO Uitonsyrjä, p. . 5 vuarasssassenoseasssaassnassanaIsENIIEKEEEEEEIIIISIEISIRISTSEISIIIIIIIUIIAIISERaNA" VELI-MARTTI LONKA i 5 SPR:N :: VERHOOMO:i: :: Heikki 4 :: Suomalainen : : P. N MILALITTTETTITETTITTTTTETTETTTTTTTTTTTTETTTETTTETTTTEETTETSPPPPEPPPPEPEPEPPEPETET PETTTTTTTTETTTTTTTTETTTETTETTEPETSTPPPPPIS SULKAVAN i: aatetta kkk LE KKT ITKI TTT TYTY TY TYITYTTTTTYITTTTTYYTTYTTIIYTTIYTYPPPN HM + NUOHOUSPALVELUT ASMO IKONEN . MALL TTTTTTTTETTTTTTETTTTETTTTTTTTTETETTTTTTTETETTTTTTTTETTTTTTTITTTTTTTTTTEETPPET kk kkka kkka KLT KITT ITIT KITT TTI YIITIIITIITIITTIITPNN + : Veljekset Janhunen Oy :: Juva puh. . + T:mi Karin Putkityö Kaartilankosken :: ERE KI i i Kaunolantie 6, 58700 Sulkava ii —* LVI-asennukset * suunnittelu & KS RESTER Aei. VuonossassanansssanussassauaneasasEIsISEIsIEIEUSESUsSUSEIAISEIIUIIISIIISsInIaIaNN" kkk kt L TTT TT IÄT TTT TYTY TTT YIT TIT TYTY IYTTTITIYT TT IIIYITYITIYYTIIITPN . . => 10 tan AuvarausseassssassseasaIsEINURIIIUIEENUNN . nsssnassusasssassausuussauusussaussansan" kkk kkk kakat kukakin TTTTT TTT TYTY TTT TYTTYTTTYTTTITTTTYT TIT TKEIPPPPN . VoassseaussansnaassasasaaussansanaIaIIEVENSEISISEISESENKISESERAIIIEIUSEIIIRENUNUN PET attaka katto kak uke tett tekee tt ett T TTT TTI T TTI TITTI TYTTTTTTTTTIITITTITTYITTIITTYIPN = Puutarha Tuusmäki . Vassaasaassansssaaasunsossanasnasaasseaaa. SULKAVA 20.12.2012 N:o 51-52 [SIE 5 Uutta Vuotta Hieroja '* Uitonsyrjä 3, 0400-547 613 . . Vu assaasssaasesassasossausesaIIEEKIIERISEIESESEIIEKIISUNIIEIRINITISENIIIINNIKKANNN TS PT LK TKT TYTY TITTI SINN . 0400-845 925 — :: K e (SPIRE Wwww.huvila.net/210 =: < Alanteentie 36, puh. . . . 015-471456 Få del kr fd EEE TEE EET kee TTT TTT TTT YT TTY TTTTYTTYTTTIYTTYTTITITTYPIPPPPN . . 0500-156 587, 0500-670 877 . . = "asaussaauasunuaseasunusIaIuKEKIIIEAISUSE VIISI SEUIIINUSISNNNKENN KENIA IKKUNAN NT PUTKI TYTTTTTTTTTTTTY TKP PPP PPP PPA < Pt k taata ktekete KKK LET TÄIT TTI TT ITTTTTITTTTTYITTTTYTTYTYTTYITYYITTYITTIYPN . N TV:KoRE" KONE T. an KTKT TI TY TIT TITYYTTITTKTII ITI A NS 0400 633009, 040 5067831 . KAIVINKONEURAKOITSIJA JORMA JANHUNEN ar» Teiden lanaukset, kaivutyöt, lumityöt, hiekoitukset E 0400 172 007 . 0500-675 265 ii Ginna KY | PK PPNA + . Få TN SRS p050 3543050 Vansaunanunssauussansuuausssauassaunansan" PUL LIT I TITTI TTYIYTTITITYTITYITIYTTIYIIPPPPPPPN Sulkavan osasto Oanassaonusaaassasassanauusuaaumusaonusaan" Eddan dnr krk knak år ER TER RSA TTT TTT TTT TT TTT LEIITTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTYITYTTTTTKPPPPPPPPPPPP PPNA p . m W Rauhallista Joulua ja Onnellista Lomamökit W Uutta Vuotta 2013! a PARTURI()) puh. METSÄKONEPALVELU: REPONEN JA MIKKONEN AY : 0400-284 709, 0400-786 204 & . 471 208 + MATTI TTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTEETETEEEETETTETTTEPEEPEPPEPEPPEPIT MN TKKK TTT ITI T TKT TTT KIITTI TKKK TTY TT KYT T KYTK TTI TTTTTTTTITTETTETETTTTTT TTT T TN . KEMPPINEN 015471190, 0400 650290 = . . < < Va sasaussansseassseasaIaasEISEEEISIERTIIIITIESEIEIIIIIIIIEIAISEIKESIISIEIIISEAN SINN PET mekateltttkakekete kuta kkete te teketeTKKTTTT TTT TTT TT TTT TTT TYTY TI YYT TIT TT TITTIYTTTIYTIIYTTYYN N 4 ]SULKAVAN VENE OY — LK — LL mammi 0400 621 833, 0400 155 148
= "CasssanovannsenussanusuoseaassonsnoaasonnsonsasUKIssaasanasaaassaIssIAIssAnsannN AASS OTTO ETTET TTT TTT TTT Pa kt k k tk SSN atatkrktutekuketutsatutuhotatetetvistuketetakosteteteietsiohetutetotetskoteotstutetatoietetetoistoitoistetetetutotetoiutotetetuletyöstytekstehetuttitttey > i V P : i T:mi Siivouspalvelu i E PARTURI-KAMPAAMO : www. . Varosen Puutarha.com i: M avan au : we SULKAVA 4 | | . = === N JÄ mk kka Ukin kääk M KLE Lt MS Fo enon == EII Ia K on ET ' A. 0500-764 995 ': Liukkonen &97 :: 050-3372824 AAA Ya TNA Pak NN Sanat PPL Vg eg De O JAT PEIKOT OA ENA NE ENSI VO EIGETÄT RSS PVIMESESE 12 ah man Ns Ken asnesensaäbsoaunooNnesaNosessaasseanseonseaasaRTUsesAIsenanpUSaVEanISEosoARKssERN tt "Oasanssanseaassansousasaonessaseaaasaansu. naosaansaunaaansaussansnuauasaumaaassnnnounanvaNnEIITENUNPENAIIN NK VRNIUNIIEIENNN Nt TopaussonnasnunasansTnnosunsUANaISANNUNNNN. Yhteistyöstä i Korjauspalvelu : puunkorjuuja maanrakennuspalvelut : JE : Puusuutari < :: HARRI HAMALAIN : puh. VIRTOJEN . KULJETUS KY Timo & Mervi P. + LVI-työt tuntityönä tai urakalla + LVI-tarvikkeet * Öljypoltinhuollot ja asennukset JARMO KALLIO . JUOORCOIRKOSKNOSPANNNOSALORJN SN UUNO AU may. 015-676 232 gsm 050 410 4514 RED Siri M satutte O VND SA NETTI www.verkkopaita.fi ; sounannuunnonnnsanssan N Sitran <a TT Veneveistämö, : 7 TLT Savona jatkan G Hyvää Joulua ja Onnellista — (b i: Pauli i i: Kiinteistöhuolto Uutta Vuotta! E: Parkkinen i -Siparistiolsi Kiitos kuluneista vuosista! E: Kolkonmäentie 180 i : & Tmi Jorma Hiltamen. . ättyvästä Yuodestua Wtoivovarmiame : i Ja-Sa PELTITUOTE i: RAUTASEISKA OY o :: etsimä Sulkavan Kaanaa Sakura" YI Yi n & VERKKO & PAITA www .rautaseiska.fi Pii mas p. RISSANEN KY ii Markku = i: 5,Kaivuriurakointi : ii Päykkönen i: AHTI KOLEHMAINEN : Uitonrinne 18, 58700 Sulkava i: k 0400-152 335 : 050 5299056 ji 0400215940 :: a % . (015) 471 178, 0400-150 755 L E Reetlammintie 70, 58700 Sulkava PETS TTTTTTTTTTTTTTETETETTTTTITTTTTTTTETET ETTA Ta + . —'*Sassseacssensasasesesuaessenssuonnassassenaaassanssonaaaoasanonoannusnsaamaene |) aRstkssunosräknssutauspsutsosasseankoossattäseesseämteeäteteanotuothuvesatahvs, ' JUSORSTOINRSRISSSKNNPOKNMOR NO SSN EU SOVA URA, | g 0SROÄVISSAONOKNSNVASPÄSRANONSPA OLKA SANRIO RNAS NANUN PUN OSSIAN ONNN VAN OANNPAPO N (Svan sneda K SKIN NLO IT auonEoäKERTNSTVLN TS 0LDL ADAC oSDÄTRVOÄPTT ROT Ua PDA POSNGäRDE, . UITTAA S TS tn, Wsi (Sei EE TAA tä ARR SIM KK NN YT NSA Autokorjaamo JusKit Oy 2 2110 | CLIN : Teollisuustie 8, 58700 Sulkava LEO Pa ii i Puh. 040 704 1238 — Manko 58100 Sulkava 58700 Sulkava Satu Kainulainen puh. 050-588 2929 i kinen jarmo.kalliotpp6.inetfi SER Ak VARA DD SARA NRA EA RAS NT Koneyhtymä Tiainen Oy. tsto 044 726 5571, E: HYVÄÄ :: 0400 676 122 | i i korjaamo/hinaus: 044 7265763 ii — JOULUA! resan oe MLL:n Sulkavan ci a. 015-471 365 % 5” ETTEI E ELLI LILLA LAINA ILL LILLI III TTTTTTTTTTYT TITTI YT TTIITIYITTIIIIITIITIII PPT YTY YTY TTT TT TTY TI TTI TITTI TII TIITTITTIIT TII ITTITIIIIIIIIIÄLTS + n KORJAUKSET, LVI-ASENNUKSET Wa
Sulkava-seura teki 1990-luvun alussa merkittävät osakekaupat, joilla varmisti määräysvallan yhtiössä ja rauhoitti tilanteen vuosikymmeneksi. — Toivottavasti hyvä porukka pysyy koossa ja saadaan tehdä asiallisia päätöksiä, naurahtaa Ari. Suuri lehtifuusio eli Sulkavan Viikon ja Vipusen yhdistyminen toteutui vuoden 1969 alusta, jolloin alkoi ilmestyä Sulkava-lehti. Uuden yhtiön ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Emil Anttila ja jäseninä Väinö Vihavainen, Arvi Partanen, Jaakko Tuominen ja Tauno Pulkkinen. Toimivassa johdossa ovat työskennelleet oman työnsä ohella pankinjohtaja Tauno Pulkkinen ja piäsoutaja Jukka Simpanen. Lehti ilmestyy jatkossa Toiveita ja odotuksia pitkäaikaisella puheenjohtajalla luonnollisesti on, mutta ne ovat hienoja ja kunnioitettavia: — Varmaankin, että saadaan lehti ilmestymään ja pysymään sulkavalaisessa hallinnassa. Värikkäitä aikoja Nykyisin Sulkava-lehden hallitukseen kuuluvat Ari Partanen, Leila Virta (varapuheenjohtaja) sekä jäsenet Matti Makkonen, Kari Partanen ja Lasse Partanen. Syinä vaikeisiin aikoihin ja riitoihin olivat päättäjien särmikkyys, kunnan johtamisongelmat ja liian lähellä kuntaa ollut lehden hallinto. Sen jälkeen Sulkava-seura on päättänyt kolmen vuoden välein keitä lehden hallituksessa istuu. Loput ovat Länsi-Savo -konsernin hallussa. He kaikki ovat ja olivat yhteistyökykyisiä ja -haluisia päättäjiä, jotka pyrkivät sopuratkaisuihin. Kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa 1990-luvun lopulta saakka vaikuttanut ja edelleen kunnan hallinnossa ainakin — valtuutettuna jatkava Ari Partanen tunnetaan maltillisina ja asiallisena päättäjänä. Arin mielestä lehden hällituksen jäsenet ovat olleet lehden puolella — totta kai — koko ajan ja että yhteistyö on ollut helppoa. Jukka oli toimitusjohtaja 1991-2000. Kaikkiaan osakkeita on yhteensä 540, joista seura omistaa 281 ja Länsi-Savo -konserni 257 osaketta. Ari Partanen on ollut luotettava ja neuvotteleva puheenjohtaja, joka ei jätä läheisiään pulaan. — Kyllä se kotiseutuseuralle kuuluu, vaikka voisihan sen tietysti joku muukin sulkavalainen taho omistaa, pohtii Ari Partanen. neet käytännön asiat. Välillä on ollut vähän mutkikkaampaa, mutta varsinaisia ongelmia ei ole ollut lainkaan. — Mikään ei ole ollut erityisen vaikeaa. —Ne olivat mukavia aikoja, muisteli Jukka Simpanen. Hyvässä porukassa on saatu lehteä eteenpäin, sanoo Ari. — Kaikki on mennyt täysin hyvässä yhteistyössä niin hallituksen kuin toimituksen kanssa. Lehtiseppien ja Savon Sanomien ja Keskisuomalaisen paikallislehtiyhtiöiden uudelleen järjestelyjen tuloksena vuonna 2006 Länsi-Savo Oy:lle myytiin Sulkavalehden omistusta Puruvesi-lehden kaupan yhteydessä.. Hallitukseen ovat kuuluneet muun muassa Leo Kasanen, Erkki Kutvonen, Raimo Mustonen, Jaakko Teerimäki ja Teuvo Viljakainen. Hän uskoo, että toiminta jatkuu monella rintamalla samoin kuin ennenkin. — Lehden sisältöön en ole puuttunut, vaikka joskus kyllä tekisi mieli — kuten joskus varmaankin kaikkien lukijoiden — mutta en ole puuttunut, sanoo Ari Partanen. Lehden alusta saakka hallitusta ovat johtaneet ainakin Emil Anttila, Heikki Nuopponen, Jaakko Teerimäki ja Esa Tiippana. Hän ei jää vatvomaan vaikeita asioita tai kaivelemaan menneitä. Häntä arvostetaan yli puoluerajojen — kuten monialahenkilöä pitääkin. Ne kaikki on tehty hallinnon ja käytännön johdon yhteisillä ja yksimielisillä päätöksillä. Elämä koko pitäjässä on ollut rauhallisempaa ja leppoisempaa. 1962-2012 Kalle Keränen Sulkavan Kotiseutulehti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Partanen uskoo, että lehden hallituksen yhteistyö jatkuu entiseen malliin — saumattomasti ja hyvin. Lisäksi merkittävässä asemassa Sulkavalla olleet suvut omistavat yhden osakkeen kumpikin eli kaksi osaketta. Virkakunta on vaihtunut ja päättäjät myös. Vuoden 2001 alusta lähtien lehden toimitusjohtajana on toiminut TEKEVÄ TEKIJÄ. Touhu ei jää teräsveneen ajoon, vaan moottorisaha laulaa ja polttopuita syntyy laavuille kuin tyhjästä. Ari Partasen johdolla on tehty isoja päätöksiä: hankittu uusia laitteita, ostettu omat tilat ja kehitetty lehteä ja viety yhteistyötä eteenpäin. Hänen mielestään lehden on oltava kriittinen ja kerrottava mitä pitäjässä on tapahtunut. Paikallislehden elämä on ollut vapaampaa ja mukavampaa — kiitos kaikkien asianosaisten. Kalle Keränen päätoimittajan työnsä ohella. Sulkavan Kotiseutulehti Oy:n perustava kokous pidettiin 19. Että saataisiin oma paikallislehti ilmestymään joka torstai ja saisi sen pysymään kotiseutuseuran omistuksessa.. Ari Partanen on onnistunut tehtävässään vähintään edeltäjiensä lailla, ellei paremminkin. Vielä 1990-luvun lopussa ja aivan 2000-luvun alussa kokouksissa ovet paukkuivat ja kirosanat kaikuivat, mutta onneksi kaikki riidat aina sovittiin. Nykyisin kaikki haluavat lehden parasta. Hän uskoo, että sulkavalaisten oma — paikallislehti ilmestyy edelleen joka torstai. Lehteä ei ole riepoteltu tai uhkailtu ulkoa, kuten taannoisina vuosina. Hän on muun muassa Vapa-Veikkojen, Suursoutujen, JHL:n ja Työväenyhdistyksen tekijä ja toteuttaja, joka ei jää miettimään, vaan pistää tuulemaan. Tuolloin yhtiön osakkeet jakautuivat Sulkava-seuran ja molempien lehtien toiminnoissa mukana olleiden yksityisten sulkavalaisten kesken. Tilanne on elänyt aivan viime vuosiin saakka. Esimerkiksi joka kevät mies kuskaa väkeä kalastusalus Pekollaan saaresta toiseen Vapa-Veikkojen puutalkoissa. Yhteistyö hallituksen ja lehden työntekijöiden kanssa on sujunut mainiosti. — Minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut, sanoo Ari Partanen. Ari Partanen, 58, on johtanut Sulkava-lehteä julkaisevaa Sulkavan Kotiseutulehti Oy:n hallitusta loppuvuodesta 2003. Valtaosa lehtiyhtiön hallituksen jäsenistä on myös Sulkava-seuran hallituksessa. Joka kesä Saimaalla seilaa Arin Pekko-alus nuottaa vetäen ja muikkuja pyytäen. Ari kun on lossinkuljettajan päätyönsä lisäksi puoliammattilainen myös kalastuksessa. Ari johtaa hallitusta nyt kymmenettä vuotta. — Toivottavasti hommat jatkuvat samaan malliin kuin tähän saakka. — Kiitän työntekijöitä hyvästä lehdestä ja ansiokkaasta journalismista. Lehden herättämä keskustelu on tervetullutta, jos siihen kerran on aihetta. Hienoa aikaa Ari Partasen aika on ollut huomattavasti rauhallisempaa ja seesteisempää — ehkä päättäjistä itsestään ja ympäröivistä tilanteista johtuen. — Yksi tai kaksi toivetta on. Vaatimattomana miehenä hän epäilee, että hänen roolinsa ei ole ollut niin iso, vaan lehdentekijät ovat hoitaBra karansalmessa olevan pienemmän veneensä perämoottoria. Tässä mies siirtää VeARVOVALTAISIA PÄÄTTÄJIÄ. Lehden hallituksen johto on ollut välillä tuulista ja värikästä puuhaa. — Kyllä lehti ilmestyy myös tulevaisuudessa, ilman muuta. Sulkava-lehden johdossa pitkään vaikuttaneet pankkimiehet Emil Anttila (keskellä) ja Tauno Pulkkinen sekä pitkäaikainen tilintarkastaja Raimo Vanninen. Ari Partanen on monessa mukana, vaikka ei pidäkään itsestään ja tekemisistään ääntä. Hän arvelee, että asiallinen yhteistoiminta on henkilöistä ja yhteisestä tahdosta kiinni. Vielä kesään 2012 hallitukseen kuuluivat Raimo Mustonen ja Mirja Virta. Hän seurasi tehtävässä lokakuussa 2003 hirvimetsällä menehtynyttä Esa Tiippanaa. Lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa suuria muutoksia tai mullistuksia. Osakeyhtiön osakkeista = reilut 50 prosenttia eli määräenemmistön omistaa Sulkava-seura. Muut talkoolaiset saavat pitää hatuistaan ja rukkasistaan kiinni, että pysyvät Arskan tahdissa. marraskuuta 1968. — Sulkava-lehti on virkeä ja vireä viisikymppinen! Ari Partanen tunnetaan vahvana talkoolaisena. — Tämä on ollut semmoinen mielenkiintoinen savotta
Auton elinkaari on kuin nurinpäin oleva Gaussin käyrä. Sulkava-seura on = perustettu kotiseututyön = vaalijaksi. Jo ensimmäisenä kesänä olin mukana soutukansliassa, joka sijaitsi siihen aikaan kunnanvirastolla. Matkaillessani maailmalla kerrottuani = tulevani = Sulkavalta, kommentti on aina sama; sehän on se soutupitäjä! Sulkavalle vuonna 1976 muuttaessani, en osannut sijoittaa Sulkavaa kuin Savonlinnan seudulle. Usein olen joutunut lausumaan eriäviä mielipiteitä, eivätkä näkemykseni ja ajattelutapani ole olleet samankaltaisia lehden toimituslinjan kanssa. Mutta aina olen saanut sanoa sanottavani, kokenut tulleeni kuulluksi, ja siltikin hyvä yhteistyö on jatkunut. Olen saanut työskennellä innostavassa ja ahkerassa joukossa. Voin siitä huolimatta arvostaa ja kunnioittaa ammattilaisten osaamista! Sulkava-lehti on meille sulkavalaisille aina odotettu torstaipäivän arvokas sisältö. Lapselta kun kysyy, että jokos sitä on 8 vuotta täytetty paranee juniorin ryhti usein kerralla kehaisan ”kyllä sitä ollaan jo kymmenen vanhoja” vastauksen kera. Mutta mitä, se on jo vaikeampi kysymys: onko viisikymmentä vuotta lehden iässä paljon vai vähän vai peräti sopivasti?Kysymys ei ainakaan helpotu kun ajattelee muiden elämänalojen ikäkysymyksiä. Lehti säilyköön sulkavalaisuuden puolestapuhujana ja äänenkäyttäjänä tulevaisuuden näkymistä huolimatta! Hyvää joulua kaikille lukijoille ja lehden toimitukseen! Voimia, rohkeutta, ja riippumattomuutta Lehden toimitukseen tuleville vuosikymmenille! Leila Virta Sulkava-lehden hallituksen varapuheenjohtaja Sulkava-seuran hallituksen ja päätoimikunnan jäsen. Ja nyt koko perhe ja lähisukukin soutaa. Jos viini puolestaan on saavuttanut korkean iän sitä arvostetaan. Lehteä luetaan innokkaasti ja runsaasti Sulkavan ulkopuolellakin. Kuuluisalla miehen logiikalla voisi tehdä kompromissin, etsiä kaupasta vaikka viisi vuotta vanhan kääretortun ja tarjota sitä arvovieraille. 1962-2012 ve X Ikäpohdintaa Minua pyydettiin toimituksen taholta kirjoittamaan Sulkava-lehden 50-vuotisjuhlanumeroon. Siitä se ura lähti käyntiin, eikä loppua näy... Taitaa tuo paikallislehden elämä loppujen lopuksi olla helppoa. Lehden talous on kuitenkin ollut vakaa ja olemme jopa kyenneet hankkimaan lehdelle toimituksen käyttöön omat tilat. Olen ihaillen ja suuresti arvostaen seurannut muistellessa — ja lehteä onnitellessa usean puheenjohtajan paneutumista ja uhrautumista souduille. Pystyy olemaan arvokkaan ja korkean iän saavuttanut samalla kun lukijat odottavat uutta numeroa postiluukkuun tai — laatikkoon. Sulkava-seura on — Sulkavalehden pääomistaja, mistä syystä jääviysristiriidat aiheuttavat ajoittain ongelmia. Olla yhtä aikaa vanha ja nuori, osin vielä syntymätön!!! Hyvä ettei kateelliseksi muutu tämmöisen ukonrahjuksen mieli... Varsin sekava siis tuo ikäasia ihmisellä. Soudut ovat niin tärkeä tekijä koko kunnallemme ja seutukunnalle, että niiden jatkuva kehittäminen, uudistaminen ja järjestelyvastuu työllistävät meitä kaikki: ympäri vuoden. Toki olemme olleet useasti eri mieltä asioista, mutta kyenneet löytämään yhdessä kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja. Hivenen jo pönäköityneet miehet puolestaan laittavat puvun päälle ja kravatin kaulaan täyttäessään puoli vuosisataa. Molemmat luottamustehtävät ovat olleet erittäin mieluisia, haasteellisia, työteliäitä, mutta myös hyvin mielenkiintoisia. Soudut ovat meidän yhteinen asia ja suunnattoman merkittävä imagotekijä Sulkavalle. Kohta ei Suomessa ole muita kuin museoajoneuvoja. Lasten ollessa vauvoja, imetin heitä soutukansliassa, jonne heidän isänsä heitä kiidätti ravintoa saamaan. Maljoja nostellaan, puheita pidetään, kehutaan miehen ikään pääsystä ja ollaan kaikin puolin tyytyväisiä. Emme varmaan koskaan tavatessamme muissakin yhteyksissä puheissamme jätä jollakin lailla sivuamatta soutuasiaa. Eli soutukärpänen on tätä perhettä puraissut oikein kunnolla. Muuta ei puutu kuin soutajia ja heidän mukanaan tuomia joukkoja! Toivomme kovasti, että Sulkavan kunta ryhtyy kanssamme todelliseksi yhteistyötoimijaksi ja sitoutuu kantamaan myös taloudellista vastuuta soutujen mahdollistamiseksi myös tulevina kesinä. Talkoissa ahertaminen johti Sulkava-seuran =hallitustyöskentelyyn sekä sitä myötä Sulkava-lehden hallituksen jäseneksi. Vuosien kuluessa kaara saa romun statuksen noustakseen tuhkasta kuin Feenikslintu: tarpeeksi vanhoja ja epäkäytännöllisiä rakkineita kutsutaan arvostaen museoajoneuvoiksi. Souduistahan Sulkava tunnetaan. Tämän hetken näkymät ovat erittäin huolestuttavat seuran talouden osalta. tämä sekavuus kyllä poistuu ajastaan. Soudut ovat kuitenkin olleet merkittävin ja työllistävin asia. Ostitpa niin tai näin, aina on kaikki väärinpäin. 70-luvulla pyöräytetyn tyttövauvan kertoessa synttäreistään ei pidä arvioida, että ”kyllä se viisikymmentä nyt varmasti täyteen tuli jo ihan näköpäältään”. Olemme viime vuosina investoineet reippaasti ja rohkeasti kulissit kuntoon eli meillä on komea stadion, retkisoudun Varviranta sekä toimivat varastotilat. Se kommentti on paha virhe. Elintarvikkeet eivät puolestaan noudata mitään logiikkaa iän ja arvostuksen suhteen. Naisen ikään edellä mainitut eivät sitten pädekään. Eihän mikään kehity eikä muutu, ellei meillä ole erilaisia mielipiteitä ja katsantokantoja. Niitä jälleen hiplataan ja puunataan ja esitellään ylpeinä muille. Ihmisikä on konstikas juttu. Vaan ei käy sekään: oikein sähköisessä mediassa rienasivat uusimmalla tekniikalla ja tehokkaimmilla myrkyillä säilöttyä evästä. Sivusta katsoen vaikuttaa siltä, että puheenjohtaja joutuu käyttämään kaiken liikenevän vapaa-aikansa soutuasioita pohtiessa ja palaveeraamassa eri kokoonpanoissa. Hallituskumppanit ovat kaikki olleet tehtäväänsä vakavasti paneutuneita, ja kehityshenkisiä ja rakenteelliseen yhteistyöhön kykeneviä naisia ja miehiä. Miehet hiplaavat ja polleana esittelevät uusia menopelejään naapureiden harmiksi ja kateuden aiheeksi. Uskon kuitenkin, että kykenemme ymmärtämään toisiamme ja jatkamaan hedelmällistä ja rakentavaa vuorovaikutuksellista työskentelyä lehden hallituksessa. Autoverotuksen luvatussa maassa Siitä huolimatta lämpimät onnittelut juhlivalle lehdelle ja Hyvän Joulun toivotukset kaikille lukijoille!!! Hannu Auvinen, Sulkavan kh:n pj Menneitä Olen saanut toimia kohtalaisen pitkän rupeaman Sulkava-seuran sekä Sulkava-lehden hallituksissa. Kaupoissa asiakkaat etsivät mahdollisimman tuoreita tuotteita missähän löytyy pitkillä päiväyksillä olevia = 4 maitoja ja jogurtteja. Sulkava-seura on joutunut viime vuosina perimään osinkosaataviaan lehdeltä, mikä on aiheuttanut jossakin määrin närää ja paheksumista lehden tekijöissä. Maistellaan, nuuskitaan, pikkurilliä koukistellaan juodessa ja kehutaan niin aromia kuin tarjoajaakin
Toimitus on muuttanut Sulkava-lehti on toiminut nykyisissä Tietorinteen tiloissa sykJukka Simpanen, takana toimittajat Tuomo Kukkonen ja Tuija Saresma. Hyviä kirjoittajia ja rohkeita ihmisiä Sulkava-lehdellä ja sen edeltäjillä Vipusella ja Sulkavan Viikolla on ollut onni myötä monessakin mielessä. Se ratkesi yhdistämällä lehdet — Sulkavan Viikko ja Sulkavan Vipunen lopetettiin 1968. Vuoden 1993 helmikuusta Sulkava-lehden = päätoimittajana on toiminut Kalle Keränen — useammassa paikallislehdessä ja yhdessä Kaksi lehteä pienehköllä paikENSIMMÄISET VIPUSET. Sulkava-lehti toimii nyt viidennessä paikassa, jossa se on ollut toistaiseksi kaikkein pisimpään. Maassa oli jo useita paikallislehtiä ja myös Saimaan kulmilla, kuten Puumalassa kotiseutuseuran julkaisema Puumalalehti. Liisu palasi remmiin taas vuonna 1981. Hän palasi kuitenkin toimitukseen vähän myöhemmin. N elmiä ja runoja kirjoittanut päätoimittaja Sirkka-Lii. Lehden muita pitkäaikaisia työntoimensa ohella toimitusjohtajina työskennelleet pankinjohtaja Tauno Pulkkinen ja piäsoutaja Jukka Simpanen. Sulkavan Viikon ensimmäiseen toimitusneuvostoon kuuluivat Emil Anttila, Tauno Heimonen, Eemel Hintsanen, Arvi Partanen, Uuno Saresma, Tauno Pulkkinen ja Tuomo Salo. Vähän ennen Säästöpankin yläkertaan muuttoa toimitus oli väliaikaisesti puutalossa, joka sijaitsi Uitonrinteessä. Väinö Vihavaisen jälkeen toimituksen päälliköksi tuli pitkän linjan lehtinainen Sirkka-Liisa Viljakainen. Hän oli monipuolinen ja pidetty ja värikäs henkilö, jonka ura ja elämä päättyivät syksyllä 1992 vaikeaan sairauteen. kakunnalla oli mahdoton yhtälö. Parasta ovat olleet hienot yrittäjäja yhteistyökumppanit eri puolilla taloa sekä alkuaikoina oleellisen tärkeät todella nopeat tietoliikenneyhteydet. Myös paikallislehtitekstiä syntyi ja lukijat saivat omaperäisen ja kiinnostavan lehden kerran viikossa. Tulevaisuudesta on vaikea sanoa muuta kuin että nykyiset tilat ovat tava kynäniekka, tunnettiin myös Mortina. Jostain syystä homma ei seurassa edennyt, joten yksityiset ehtivät edelle. Vipunen ilmestyi harvakseltaan. systä 2001 saakka. Sulkavan Viikko aloitti vahvasti, sillä se hankki heti alkuun oman kiinteistön Alanteentie kymmenestä. Armon vuonna 1966, tarkalle W. Lehden 50-vuotinen taival on ollut värikäs ja mielenkiintoinen. Hän päätoimitti lehteä aina vuoteen 1984, jolloin jäi eläkkeelle. Sulkava-lehden toimittajina ovat kunnostautuneet. Tekniikkaa on kehitetty määrätietoisesti — sisältöä unohtamatta. Sulkavalaissyntyinen + Tuomo Kukkonen jatkoi päätoimittajana vuoteen 1989, jolloin hän siirtyi maanviljelijäksi. Se otettiin hyvin vastaan. Liisu tunnettiin taitelijasieluna, joka kirjoitti runoja ja näytelmiä. Lehden jutuissa muisteltiin menneitä ja kerrattiin paikkakunnan historiaa. Kuollessaan Sari Rasimus oli vain 32-vuotias. Hänen aikanaan tekniikkaa on kehitetty ja hankittu omat tilat eikä sisältöäkään ole unohdettu. Sirkka-Liisa Viljakainen väistyi päätoimittajan tehtävistä 1980 ja tilalle tuli Veijo Tervonen, joka oli vajaan vuoden. Ennen Tietorinteelle muuttoa lehti toimi apteekin yläpuolella entisessä KOP:n talossa, jonne tultiin vuonna 1993. en 28.4.1966, tulivat rotaatiopainosta kaikkien aikojen ensimmäiset Vipuset. Konttorinhoitajina = olivat Aune Pulkkinen ja Leena Partanen sekä myyntihenkilönä Kari Sormunen. Sitä ennen lehti toimi Nordean eli Säästöpankin yläkerrassa. Hän käytti päätoimitttajan nimityksen sijasta vastaava toimittaja -titteliä. Lehden jutut olivat värikkäitä ja mieleenpainuvia. Lehden nimi oli Sulkavan Viikko. Lehden toimitus työskenteli Väinön kotona Vipusenkuja ykkösessä. Tästä on hyvä jatkaa! / KK sä sa Viljakainen. Vahvoissa käsissä Uuden, kahdesta lehdestä syntyneen Sulkava-lehden päätoimittaja oli Väinö ”Peernetti” Vihavainen ja toimittajana Martti Oinonen. Onkin todettu; että Väinö Peernetin lukijaläheinen linja jatkui myös Liisun aikana. päätoimittajaksi. Kotiseutuaiheet | olivat vahvasti esillä. Uusi lehti oli tilauspohjainen ja siinä oli pitäjän yritysten ilmoituksia ja kunnalliset ilmoitukset, jotka päätettiin julkaista omassa pitäjälehdessä. Kimmo Pulkkinen, Anna Vallikari, Tuija Saresma, Maarit Puhakainen, Kyösti Pärnänen ja vuodesta 1996 lähtien Pirjo Partanen. erinomaiset ja toimivat, tietoliikenneyhteydet pelaavat ja lehdentekovälineet — ohjelmat, tietokoneet ja kamerat — ovat hyvässä reilassa. Ensimmäiset: näytenumerot ilmestyivät loppuvuodesta 1961 ja kerran viikossa perjantaisin lehti alkoi ilmestyä vuoden 1962 alusta. Siis jo heti 1960-luvun alussa. Vappuna 1966 ilmestyi seuran oma lehti, Sulkavan Vipunen, jonka päätoimittaja ja perustaja oli opettaja Väinö Vihavainen. Yrjö Suomalainen, josta tuli päätoimittaja. Siellä jatkettiin vuoteen 1975, jolloin Väinö jäi eläkkeellle. Talossa jo kotvan toimittajana työskennellyt Tuomo Kukkonen aloitti päätoimittajana. Lisäksi kesätoimittajina ovat ahkeroineet muun muassa Kalle Koponen, Pauliina Saresma, Maiju Partanen, Aleksi Keränen, Otso Pohjalainen ja Jaakko Vääräniemi. Ammattioppilaitoksen — taloudenhoitaja Tuomo Salo ryhtyi vetämään lehtihanketta, johon lähtivät mukaan pankinjohtaja Tauno Pulkkinen ja majuri evp. Suomessa oli 1960-luvun alussa elettiin edelleen vahvaa nousukautta ja maaseudun tyhjentyminen oli vasta edessä. kaupunkilehdessä eri puolilla maata päätoimittajana vaikuttanut savolainen. Tuomo Kukkonen palasi hetkeksi vt. Sulkava-seurassa ei lehtiajatusta hylätty. Sulkavalla innostus syttyi ja omaa lehteä pohdittiin Sulkavaseurassa. Sinne toimitus muutti Väinö Vihavaisen kodista, Vipusenkuja 1:stä vuonna 1975. Lehdillä on ollut hyviä kirjoittajia ja vahvoja toimittajia kautta aikojen. Lehteä on yritetty painostaa ja sisältöön on koetettu vaikuttaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Syntyi uusi, yhteinen lehti, Sulkava-lehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi vuoden 1969 alussa. Välitön ja seurallinen mies pärjäsi kotipitäjän ihmisten kanssa erinomaisesti. . Vasemmalta "levikinhuoltajat" Vasa Hulkkonen, Väinö Vihavainen, Kari Matikainen ja Jukka Hiltunen kaikki Kaipolan koulun poikia. Aluksi toimitus oli vuokralaisena, mutta viitisen vuotta sitten lehtiyhtiö hankki tilat omikseen. Vuonna 1989 päätoimittajaksi tuli Pieksämäen Lehden toimittaja Sari Rasimus, edeltäjiensä lailla sulkavalaissyntyinen
— He olivat tullessamme 4ja 6-vuotiaita eivätkä puhuneet lainkaan englantia. Täällä Cincinnatissa on myös yksi venäläinen kauppa joka myy suomalaiseen makuun leivottua ruisleipää. — Olen työssä Cincinnati Children's Hospital:ssa, joka lukeutuu USA:n lastensairaaloista kolmen parhaan joukkoon. Olemme usein tilanneet postitse New Yorkista ruisreikäleipää suomalaisleipomosta. Sitten Tiina Reposelle tarjoutui paikka yliopistolta, koska siellä tarvittiin homeasiantuntijaa. Myöskään uuteen kulttuuriin sopeutuminen ei ollut vaikeaa. Silloin Suomessa työtilanne näytti vähän huonolta, ja USA:ssa oli alkamassa voimakas nousukausi. — Autoa ostaessa vero on vain sales tax 6.5%, lisäksi tulee noin viidenkympin = rekisteröitymismaksu vuosittain, ja tietysti vakuutukset. Tuossa iässä lapset oppivat uuden kielen täydellisesti, eikä heillä ole aksenttia niin kuin meillä. FiDiPro-rahoitus maksaa myös puolison matkat, mikä on minun kannaltani mieluisaa. — Saimme green cardin, jonka jälkeen minä sain paikan yliopiston ulkopuolelta —tietokoneohjelmoijana, ja päätimme jäädä tänne. Työskentelen enimmäkseen tutkijoiden kanssa kehitellen ohjelmia tutkimuskäyttöön. Työtä tietokoneohjelmien parissa Työkseen Auvo Reponen kehittelee tietokoneohjelmia tutkimuskäyttöön. Ne ovat pääosin Oracle-tietokantaohjelmia joilla on Internet-selaimella toimiva käyttöliittymä. — Sopeutuminen oli helpompaa kuin etukäteen odotin. Autoilusta pitävälle USA on mukava maa. Kun töitä oli maassa voimakkaan nousukauden alkaessa tarjolla runsaasti ja kun myös puolisolle löytyi töitä, maahan päätettiin jäädä. Pirjo Partanen — Olen asunut USA:ssa vuoden 1995 alusta lähtien. — Normaalisti puoli tuntia kestävä työmatka saattaa lumisateella kestää monta tuntia. Kaksi lastamme tulivat tietysti mukana, kertoo Auvo Reponen lähdöstä. Kunnon ruisleipää ja lähiomaisia on kuitenkin ikävä. Suomalaiselle tuttu lumisade aiheuttaa ongelmia, koska suurin osa talvelta on lumetonta. — Asuimme ensin puoli vuotta vuokralla omakotitalossa, sitten puolitoista vuotta vuokralla rivitalossa. — Sukulaisiin pidän yhteyttä sähköpostin ja Facebookin välityksellä. — Olemme jo niin tottuneet elämään täällä että kovin suurta kaipuuta Suomeen ei enää ole. — Meillä on käytössä systeemi jossa paperilta mustataan kynällä äänestettävän edustajan kohdalla oleva laatikko (näitä papereita on monta sivua per äänestäjä), ja sitten paperit asetetaan skanneriin, joka laskee äänet. Parin vuoden vuokra-asumisen jälkeen hankittiin oma talo. Työ rajoittaa Auvon omia matkoja ja viipymisiä kotimassa. — Suomessa näkee myös runsaasti amerikkalaista elämää esitteleviä elokuvia ja televisiosarjoja. Täällä asuvat sukulaiset tekevät puolestaan vierailuja USA:aan. Vaimoni Tiina ja minä tulimme tänne molemmat vierailevina tutkijoina Cincinnatin yliopistolle. Sekä minun että Tiinan sisaP A — eSeattle = » Portland rukset ovat käyneet täällä perheineen, jotkut heistä useita kertoja. Lisäksi täältä pääsee helposti käymään Suomessa milloin TÄÄLLÄ VIIHDYTÄÄN. Suomi on hyvin länsimainen maa, eikä suomalainen kulttuuri eroa Auvo Reposen mukaan amerikkalaisesta kovin paljon. Ruisleivän kaipuu on monelle ulkomailla asuvalle tuttu tunne, niin Auvonkin perheelle. Interstate-moottoriteillä ajelu on mukavaa, ellei satu ruuhka-aika, mikä voi hidastaa etenemisen kävelyvauhdiksi. Äidilleni soittelen puhelimella. Molempien äidit ovat myös olleet täällä kylässä. Reposet ovat puhuneet lapsille kotona suomea. Nyt perheen lapset Lauri ja Terhi ovat jo muuttaneet pois kotoa ja asuvat opiskelupaikkakunnalla Ohion Columbuksessa. Nyt vanhemmiten kaipaamme omien lasten läheisyyttä enemmän kuin paluuta Suomeen. Sulkava-lehti tuo joka viikko odotetut terveiset kotiseudulta Sulkavalaissyntyinen Auvo Reponen lähti USA:aan vuonna 1995 tarkoituksenaan viettää vain vuosi tutkijana yliopistolla. Kuitenkin jo muutamassa kuukaudessa he pystyivät puhumaan auttavasti naapurin lasten kanssa. Siirtyminen Suomesta USA:han oli verrattavissa siirtymiseen uuteen työpaikkaan Suomessa. Vieraat kielet opin Sulkavan Yhteiskoulussa ja Lukiossa, enkä muita kieliopintoja ole sen jälkeen tarvinnut, mistä lämpimästi kiitän Sulkavan opettajia. -Me puhumme heille suomea, ja he puhuvat meille englantia. Reposen perhe on tottunut ja sopeutunut elämään vieraassa maassa. Vuoroin käydään vierailuilla Suomessa perhe käy nykyään noin kerran vuodessa. Suunnitelmana oli viettää maassa postdoc-vuosi, niinkuin tutkijat yleensä tekevät. Lumisateen jälkeen auton kyljet ovat aivan valkoisena suolasta. Alussa kaikki oli uutta ja jännittävää, mikä piti elämän kiinnostavana. Paikkakunta on Cincinnati, Ohio. Olen Senior Application Developer Human Genetics osastolla. Sulkavalehdestä luetaan syntymäpaikkakunnan tapahtumista ja ihmisistä joka viikko. Lapsille sopeutuminen oli ehkä vaikeampaa. Cincinnatin alueella julkinen liikenne on vähäistä, joten työmatkaa varten on oltava auto. Koko perhe on saanut USA:n kansalaisuuden, mutta he ovat kaikki edelleen myös Suomen kansalaisia. Koko perheellä on nyt USA:n kansalaisuus. Opiskelu on kallista ja äänestäminen vaikeaa Selkeä ero kotimaahan on muun muassa opiskelun kalleudessa. — Työni vuoksi en voi tulla Suomeen kuin noin kuukaudeksi vuotta kohti. — Tutkijan työ jo Suomessa oli melko kansainvälistä, ja englantia joutui sekä puhumaan etta kirjoittamaan paljon. Professuuri myös rajoittaa meidän Sulkavalla oloaikaa, koska neljässä kuukaudessa ei kerry lomia kovin paljon. Uuteen kotimaahan on sopeuduttu niin hyvin, ettei suurta kaipuuta Suomeen enää ole. "Boise || Salt Lake Citys. — Eniten kaipaan Suomesta Oululaisen ja Vaasan ruispaloja. Äänestäminen on myös monimutkaisempaa kuin Suomessa. Ohjelmointikielinä ovat SOL, Java, Cf ja C++, ympäristöinä Windows, Linux, Apache Tomcat, Eclipse ja Visual Studio. Toimeen kuuluu, että Tiina työskentelee vuosittain Kuopiossa neljä kuukautta. Toiselle mantereelle kulkeutunut sulkavalaiss vaimo Tiina sekä lapset Lauri ja Terhi ovat löytäneet paikkansa työelä haluaa. Sen noin 12 000 työntekijästä suuri osa tekee lääketieteellistä tutkimustyötä. Vaaleissa ei äänestetä ainoastaan presidenttiä vaan samalla myös liittovaltion senaatin ja edustajainhuoneen jäseniä, osavaltion senaatin ja edustajainhuoneen jäseniä, paikallisia tuomareita ja poliisipäälliköitä, sekä joitain erikoisaiheita kuten julkisten koulujen kustannuksiin tarvittavaa veroprosenttia. Tiina-vaimo on nyt professorina yliopistolla. Siinä olemme sitten koko ajan asuneet. Vieraat kielet tuli opittua Sulkavan yhteiskoulussa ja lukiossa sen verran hyvin, että kielten kanssa ei ole ollut ongelmia. USA:ssa suomalaiset luokitellaan skandinaaveihin, ja rauhallisista skandinaaveista pidetään. — Suomeen on aina mukava tulla. Sopeutuminen oli varsin helppoa Sopeutuminen uuteen maahan, tapoihin ja kulttuuriin on Auvo Reposen mielestä ollut helpompaa kuin etukäteen oli odottanut. Heidän on nyt vähän vaikeaa puhua suomea, ja heillä puolestaan on suomea puhuessa vierasperäinen aksentti. Kunnon ruisleipää ei täältä —normaalista ruokakaupasta saa. Kun Tiina on Suomessa ja minä täällä, meillä on Skype-yhteys joka päivä. Tähän on osasyynä se, että Tiina on saanut FiDiPro-professuurin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselta neljäksi vuodeksi. Saatuamme green cardin ostimme omakotitalon Cincinnatin esikaupunkialueelta Blue Ash:sta. Hyvä tunne alkaa jo lentokentällä, kun lähtöportin taululla lukee Helsinki Finland, ja koneesta huomaa että se on siisti ja melko uusi, ja siellä on suomalaiset lentoemännät. IT-alalla oli niin kova työvoiman tarve, että melkein riitti kun kävi jossain ilmoittautumassa että haluaa töihin. — Alussa emme käyneet niin usein, mutta viime aikoina olemme käyneet joka kesä. — Vaaleissa äänestäminen täällä on monimutkaisempaa kuin Suomessa. Niin molempien sisarukset kuin äiditkin ovat käyneet tutustumassa lastensa asuinpaikkaan. Suurin osa talvesta on täällä lumeton, ja lumisateen sattuessa lumet sulatetaan maanteiltä suurella määrällä suolaa. — Suomeen verrattuna huonompaa on se, että lasten yliopisto-opiskelusta joutuu maksamaan kalliit lukukausimaksut
Kuvittaja Irmeli Matikaisen piirtämä joulukortti Alanteentien tontuista tuokoon terveiset kotoa. Reposen perheen Amerikan joulussa on paljon suomalaisia perinteitä. Monet nyt vanhemmat sulkavalaiset tulivat minulle tutuiksi kun nuorempana ajoin siellä isäni taksia. — Hauskaa on myös seurata juoruja = iltalehtien internet-sivuilta. — —Joulukuun alussa käymme Skandinavian Seuran Lucia-juhlassa, missä tyttäremme Terhi oli yhtenä vuonna Lucia-neito. " Cape [TED S TATES Chicago = Cleveläfld New York». Auvon äiti Eeva Reponen on tilannut pojalleen syntymäpaikkakunnan lehNetti on avannut ovet myös Sulkavan asioiden seuraamiseen. Reposet —tarjoavat myös amerikkalaisille ystävilleen perinteisen — suomalaisen jouluaterian, joka menee hyvin kaupaksi. Uudenvuoden perinteistä olemme opettaneet amerikkalaisille ystävillemme tinojen valun ja niistä ennustamisen. Kotimaan ja Sulkavan uutiset kiinnostavat Pirjo Partanen Vaikka sopeutuminen uuteen maahan ja kulttuuriin on Reposen perheellä sujunut hyvin, kiinnostavat kotimaan ja syntymäpaikkakunnan uutiset ja tapahtumat kovasti. Jos USA:ssa tapahtuu jotain tärkeää, se on yhtä nopeasti Suomen internet-sivuilla kuin täkäläisissä tiedotusvälineissä. Suomen uutiset antavat eurooppalaisen näkökulman Amerikan tapahtumiin. — Lisäksi luen tietysti Sulkavalehden kannesta kanteen, kun se saapuu tänne noin viikon myöhässä. — Suomen uutisilla on minulle suuri merkitys. Moni kun tuli tutuksi isän taksia ajaessa. Lapset tulevat jouluksi kotiin, käymme ostamassa joulukuusen, koristelemme sen ennen jouluaattoa ja laitamme lahjat kuusen alle. nen jouluateria, jolloin syömme muun muassa karjalanpaistia, perunamuusia, karjalanpiirakoita, amerikkalaista honey-baked hamia, porkkanalaatikkoa, lanttulaatikkoa, ruisleipää ja rosollia. Kiinnostavinta minusta on lukea juttuja ihmisistä, joita tunnen Sulkavalta. "Cod vers Omaha [ ml Philadelphia « uw Atlantic ra Kansas City= Cincinnatis a City n Baltimore s Taos Bra | = Washington DC "Santa Fe Memphis n «Nashville i Jackson «Atlanta ;on Dallas « New Panam a (3 Paso — Austin» annet CRY sTallahassee San Antonio = > Tampa o Fort Myerss= "Orlando Corpus Christi= Napless" = Fort Lauderdale Key West a * Miami MEXICO Cuba Bahamas OwWworld Gui den ja se luetaan Amerikan mantereella hyvin huolellisesti. Vähän ennen joulua olemme useana vuonna käyneet katsomassa Nutcrackerbaletin. Jouluaaton lopuksi perhe katsoo televisiosta jouluohjelmia. KUVAT: Auvo Reponen CANADA Minneapolis » ä m. Sulkava-lehden lisäksi Auvo seuraa paikkakunnan tapahtumia maakuntalehti Itä-Savon internet-sivuilta. Hyvin se menee amerikkalaisille kaupaksi, ja juttelemme usein skandinaavisista jouluperinteistä. a. — Jouluaterian jälkeen jaamme lahjat, ja sitten syömme esimerkiksi suomalaista suklaata, jos olemme sitä joulupaketissa saaneet. Myös jutut heidän lapsistaan kiinnostavat, jos tiedän keitä vanhemmat ovat. — Joulupäivänä tai tapaninpäivänä meille tulee yleensä vieraita, jotka ovat amerikkalaisia, ja heille tarjoamme saman perinteisen suomalaisen jouluaterian. Jouluaattona noin kuuden aikaan on perheen keskeiN v AR ALANTEENTIEN IDYLLIÄ. Joulukausi alkaa, kun marraskuun lopussa on Thanksgiving Day, jolloin syödään kalkkunaa. Suomalainen ja skandinaavinen joulu Pirjo Partanen Reposen perheessä vietetään sekä perinteistä suomalaista ja että skandinaavista joulua. Seuraan niitä Internetin välityksellä, jotta tietäisin kuka on presidentti, keitä istuu eduskunnassa ja hallituksessa ja miten he hoitavat Suomen asioita. Sulkava-lehti tulee luettua kannesta kanteen ja siitä Auvo lukee mielellään juttuja ihmisistä. ÄIDILTÄ TERVEISIÄ. Yhteydenotto kotiväkeen kuuluu luonnollisesti jouluohjelmaan. — Jouluaaton aamuna, kun Suomessa on myöhäinen iltapäivä, soitan äidilleni ja kyselen miten jouluaatto menee
Suomessa asuvia oli 845 ja ulkomailla 32. Sukututkimustyötä varten Vihavainen kävi puolen vuoden mittaisen sukututkimuskurssin Helsingin työväenopistossa ja sekä myöhemmin useita sukututkimusta käsitteleviä jatkoja tietokonekursseja. Ympäristöministeriön —rakennusneuvoksen virasta hän jäi eläkkeelle vuonna 1996. — Tähän työhön tarvitaan tietoa, taitoa, sitkeyttä ja tietysti paljon aikaa. Myöhemmin mukaan on tullut metsänhoito x ja puunmyynti sekä kuljetus omilla tervahöyryillä Pietariin ja Viipuriin. Mukana oli 237 Vihavaista.. Vuoden 1966 Sulkavan Vipusen uutisen mukaan Sulkavalla oli vuoden 1965 henkikirjan mukaan 70 Vihavaista. Vanhoista 1500-luvulta olevista lähteistä löytyy Vihavaisia pääasiassa Karjalasta sekä Savosta. — Isäni lankomiehen suku Savitaipaleella jäi vuodesta 1840 taaksepäin selvittämättä, kun kirkko paloi arkistoineen. 10-20 vuotta on vielä hyvin lyhyt aika suvun historiassa. Urho Vihavainen teki laajan sukukirjan Vihavaisten suku kansissa Rantasalmelta lähtöisin oleva Urho Vihavainen on saanut valmiiksi Säämingin Vihavaisten mittavan sukukirjan. Sitten Rantasalmen seurakunnan kirkonkirjoista ja Kansallisarkistossa Säämingin kirkonkirjoista aina 1700-luvun alkuun saakka. Pirjo Partanen — Kymmenen vuotta olin Kansallisarkistossa koko ajan. Teoksessa on 446 sivua tietoa Vihavaisten suvusta. Työ oli kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen ja henkisesti antoisa, toteaa Urho Vihavainen. Varhaisimmat tiedot Vihavaisten suvusta ovat vuoden 1541 manttaalija maanveroluettelossa. Tutkittavana oleva Vihavaisten sukuhaara on vanhaa talonpoikaissukua. Pirjo Partanen Vihavaisten sukuseuran puheenjohtaja Mauri Vihavainen toteaa, että Urho Vihavaisen tekemä työ on mahtava esimerkki nuoremmille tutkimuksen jatkamiseksi. Ensimmäisen sukukoko' uksensa sukuseura piti Sulkavan soutustadionilla vuonna 2008. Helsingissä — työuransa tehnyt Urho Vihavainen on syntynyt 1932 Rantasalmen Putkisalossa. Seinä ei noussut tiedonhaussa koskaan vastaan. Tietoja piti hakea monista lähteistä. Tämän hetkistä Vihavaisten määrää Sulkavalla ei saatu selville. Sukuseura vie puheenjohtajan mukaan tutkimusjunaa eteenpäin. Sukuseura on ollut mukana antamassa hieman aineellista ja henkistä tukea kirjan tekijälle. Tietojen saannissa ei Vihavaisella ollut ongelmia, vaikka se hajallaan olikin. Kirjan aineisto perustuu pääosin Urho Vihavaisen esivanhempia koskevan esipolvitutkimukseen. — Aloitin suullisista perimätiedoista. Työhön ryhtymiseen vaikutti osaltaan opiskeluaikoina opittu vanhojen käsialojen tuntemus ja työaikainen arkistokokemus. Keskikoulun hän kävi Rantasalmella ja kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta 1953. SUKU KOOLLA SULKAVALLA. Savon sydämessä eläneet Vihavaiset ovat saaneet elantonsa alkujaan maanviljelystä. Tämä talo oli ilmeisesti Kulennoisten Vihavaisten kantatalo. Tällä hetkellä pidetään mahdollisena, että kaikki Vihavaiset ovat lähtöisin yhdestä kantaisästä. Keskisavolainen nimi voisi pohjautua myös muinaiseen henkilönimeen Vihavaino, jota nimeä tavataan Sääminkiä ja Rantasalmea koskevissa 1700-luvun kirkonkirjoissa. Työ vei aikaa, mutta oli tekijän mielestä myös antoisaa. Sukuseuran puheenjohtaja Mauri Vihavainen: Mahtava esimerkki nuoremmille 1— S Siinä mainitaan kolme tilaa, joiden isäntinä ovat olleet Vihavaiset. Urhon työ on ensimmäinen kirjaksi asti saatettu ja muita haarojakin on jo nyt melko aktiivisesti tutkittu. Molemmille vanhemmille etsittiin aina vanhemmat ja lapset merkittiin muistiin ja niin edelleen. Diplomi-insinööriksi hän valmistui vuonna 1960 ja arkkitehdiksi vuonna 1970. Nykyisin Vihavaisia asuu runsaimmin Itäja Keski-Savossa (Savonlinnassa, Sulkavalla, Rantasalmella, Joroisissa, Varkaudessa ja Pieksämäellä). Kerimäen Kulennoisissa oli kolme taloa, joiden isäntinä olivat Heikki ja Antti sekä Antti ja Matti Matinpoika Vihavainen. Sukututkimuksen Urho Vihavainen aloitti vuoden 1995 lopussa jäädessään eläkkeelle ympäristöministeriön rakennusneuvoksen virasta. Tilat kuuluivat Kerimäen neljänneksen Kulennoisten kylään: Heikki Vihavaisella on ollut neljän veromarkan talo ja Antti Vihavaisella kahden veromarkan talot Kolmannen neljän veromarkan talon isäntinä ovat olleet Matti Matinpoika ja Antti Vihavainen, joten Antti isännöi kahta' taloa. Vihavaisten suku Vihavainen sukunimeä käyttäviä oli väestörekisterikeskuksen 26.11.2012 tilaston mukaan kaikkiaan 877, joista miehiä oli 441 ja naisia 436.. Vuoden 1541 Manttaalija maaveroluettelon mukaan Kerimäen Kulennoisten Vihavaisten lisäksi ainakin Säämingin Haukiniemessä asui Hannu Vihavainen, Sulkavan Kaitasessa Tahvo Vihavainen, Puumalan Kitulassa Antti Vihavainen ja Rantasalmella Paavo Vihavainen. Yllättävän vähän selvittämättömiä kohtia suvun vaiheisiin jäi. Varhaisimmat isän puolen esiisät löytyivät Savon ensimmäisestä maakirjasta vuodelta 1541. Sitä vanhemmat tiedot sain läänintilien henkikirjoista ja voudintilien maakirjoistä' ja; muisto veroluetteloista kuten myllytulliluetteloista
SUKU MONESSA MUKANA. Vihavaiset ovat olleet paikkakunnalla monessa mukana. Vihavaisten suvun juuret ovat Sulkavalla. Vihavaisten Sukuseura ry perustettiin vuonna 2007. 09-7543020, 040-5002152, —urho.vihavainen(a) elisanet.fi A För Mi if x A a Ah ET KL y Eent1Jepat omit (Or) L LEHTISEPÄT | 9001 PERC/02-31-183 150 14007 . Ensimmäinen sukukokous pidettiin keväällä 2008 Sulkavalla. Kunnioitettu isähahmo hän oli, kuten lehden hallinnossa pitkään mukana ollut opettaja Jaakko Teerimäki on lehden perustajaa luonnehtinut. Ensimmäisessä varsinaisessa sukukokouksessa Sulkavan soutustadionilla oli 237 suvun jäsentä. Väinön lapset olivat myös mukana lehden teossa avustajina, kuvaajina ja kuljettajina. Niinpä hän päätti perustaa Sulkavan Vipusen. Lehden toimitukseen otettiin ilmoittautumisia alkuaikoina vastaan. Painos on 180 kappaletta ja omakustannehinta on 40 euroa ja postikulut. Kukkapäässä on joulun ja uudenvuoden aikoihin muitakin tapahtumia. Sukukirjaa on rajoitetusti saatavissa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Sulkavan osasto leikittää ja laulattaa lapsia. Mutta joskus on mentävä Tukholmaan saakka saadakseen tarvittavaa tietoa, toteaa puheenjohtaja. — Sulkavalaisia kiinnostaa tietysti se, että tämäkin sukuhaara on täältä lähtöisin. — Kokouspaikka on vielä avoinna, siitä järjestetään kevään aikana jäsenäänestys. = 00 aKiitoa yli 30 vuoden | 4 1 ' A od A yhteistyöstä: LANSI-SAVO ITA:-SAVO JUVAN LEHTI % JOROISTEN LEHTI Föli f Luumäen Lebti ÄR Z Etelä-Savon Yrittäjät Perhepäivä Kukkapäässä Tulevana lauantaina vietetään Kukkapäässä MLL:n perheenpäivää. Kirjaa voi tiedustella Urho Vihavaiselta p. Vipunen olikin seuran lehtenä myös vankka tuki 1968 alkaneille Sulkavan souduille. Väinö Vihavainen jätti paikallislehden historiaan merkittävän jäljen. Sulkavan Vipusen perustaja Väinö Vihavainen oli Kunnioitettu isähahmo Pirjo Partanen Vihavaiset ovat olleet monella = saralla merkittävä suku — Sulkavalla. Sulkavan Viikko ja Vipunen yhdistyivät vuonna 1969 Sulkava-lehdeksi. Seuraan voivat liittyä kaikki Vihavaiset ja heidän jälkeläisensä. Tarjolla on laulua, leikkiä ja poniratsastusta. Lisäksi lapsille on poniratsastusta Soile Reposen poneilla, Ravintolan lounaspöydässä on joulupuuroa ja rusinasoppaa. 50-vuotiaalle — Sulkava-lehdelle merkittävä henkilö oli opettaja Väinö "Peernetti" Vihavainen, joka perusti Sulkavan Vipusen vuonna 1966, kun hän ei saanut mielipiteitään julki aiemmin perustetussa Sulkavan Viikossa. Tervahöyryjen aikaan 1800-luvun lopulla suku omisti paljon laivoja ja Sulkava oli merkittävä vesiliikennepitäjä. Lauantaina ovat vuorossa lasten ja lapsiperheiden asiat, vähän myöhemmin aikuiset.. Joulua edeltävänä lauantaina vietetään Kukkapäässä perhepäivää. Lapsista Matti toimi lehden toimittajana vuosina 1971-1973. Sulkavan Viikkoon hän ei saanut kuitenkaan itselleen tärkeistä kouluasioista kirjoittamiaan tekstejä julki. kukokoukseensa. Virallisesti lehteä kustansi Sulkava-seura, mutta käytännössä Väinö laittoi omia varojaan likoon melko lailla. Seura on perustettu pitämään yhteyttä suvun jäsenten kesken ja toteuttamaan yhteisiä tarpeita ja tavoitteita. Lehden — perustamiseen aikaan kansakoulun = opettajan = tehtävistä eläkkeellä ollut Väinö Vihavai— Välillä juna menee hitaastikin ja voi jopa pysähtyä sivuraiteelle lepäämään, mutta kaikki se mikä muistiin saadaan, pysyy siellä ikuisesti. Hänellä oli oma palsta Itä-Savolehdessä. Työ helpottuu koko ajan uusien menetelmien myötä, eikä ehkä tarvitse viettää niin paljon aikaa arkistoissa kuten ennen. Väinö oli tuolloin Sulkava-seuran puheenjohtaja ja hän sai seuran innostumaan = asiasta. Se, mistä Vihavaiset kuten monet muutkin itäsuomalaiset suvut ovat tänne Savoon saapuneet, on tarkoin ja varmuudella tutkimatta, mutta lienee varmaa että idän suunnalta ja Kannaksen yli on tultu. Matti Vihavainen perusti vuonna 1913 sekatavarakaupan ja K-Market Wiljami, yksi Suomen vanhimmista K-kaupoista, täyttää ensi vuonna kunniakkaat 100 vuotta. Väinö Vihavainen oli vahva mies myös soutujen takana. Siis Mändyisen kylästä 1700-luvun alkupuolelta. Vihavaiset kokoontuvat ensi kesänä seuraavaan varsinaiseen sunen oli taitava ja innokas kirjoittaja
Paitsi mustavalkokuvauksen = tekniikka, myös arkistointi on ollut hallussa jo entisaikain toimittajilla. Sulkavan Viikon aivan ikivanhoja, noin 50 vuoden takaisia kuvaarkistoja ei toistaiseksi ole löytynyt. Toistaiseksi näet emme tiedä tietokoneiden ja varsinkaan ulkoisten kovalevyjen kestoaikaa, mutta nyt laatuotokset ovat helpommin käsiteltävissä. Eli aika hissukseen edetään, valitettavasti. Vuoden 1967 kuvassa ovat Naisvoimistelijat lähdössä kesäretkelle. Tietysti töitä tehtiin ja työntekokin esiintyy myös kuvissa. Epäilemättä — 1960-70 —-lukujen taitteessa Sulkava oli isompi, virkeämpi ja toimeliaampi pitäjä kuin nyt myöhemmin. Ihme ja kumma: mustavalkokuvien maailma on nykyistä värikkäämpi ja kylläisempi, jopa rikkaampi. Mukana on vakavia aiheita ja tärkeitä henkilöitä, totta kai. Se on selvää. Mutta miksi kiirehtiä. RETKELLE LÄHDÖSSÄ. Kuvat vievät noin 45-40 vuoden takaisiin tapahtumiin. Sen sijaan Sulkavan Vipusen ja sitä tietä myös Sulkava-lehden vanhoja, vuosien 1967-1970 kuvia on nyt tallessa. Sulkava-lehden 50-vuotisen taipaleen kunniaksi digitaaliseen muotoon on siirretty useita kymmeniä vanhoja valokuvia. Työ jatkuu edelleen aina kun muilta tehtäviltä aikaa jää. Tai sitten kyse on tietynlaisesta vahingosta: ennen kun piti jokaisen kuvan taakse kirjoittaa mistä kuva kertoo. Parasta lehdelle luovutetuissa kuvissa on niiden tarkkuus. Palopäällikkö Tauno Salmi, terveystarkastaja Leena Pääkkönen, rakentajat Väinö Runonen, Matti Löppönen ja Oskari Paunonen. 18 20.12.2012 N:o51-52 SULKAVA SULKAVA -lehti 1962-2012 Arkistot avautuivat hetkeksi « A VÄG Arvokas kuvalahjoitus lehdelle Kalle Keränen Sulkavan Vipusen ja Sulkava-lehden alkuaikojen kuva-arkistot ovat huikeita aikamatkoja menneeseen. Tieto oli kirjapainoa ja muuta toimitusta varten. Tai Karjulanmäen vaalilautakunta postissa luovuttamassa tuloksia 1968. Kuvia on valtavasti. Arkisto-otosten reippaus ja ilkamoiva tunnelma tekevät vaikutuksen. Kiitos! Ennen oli värikästä Laatikoiden aarteet avautuvat hitaasti, mutta varmasti. Asukkaita riitti kylille ja kylillä myös elettiin ja juhlittiin. Sankarilaatan paljastus Kaartilankosken koululla itsenäisyyspäivänä 1968. [ M /A. Ensimmäinen havainto niin kuva-aineistosta kuin kuvien sisällöstä paljastaa sen mitä me nuoremmat olemme aavistelleet: ennen kaikki oli paremmin! Tai jos ei paremmin, niin ainakin elämänmeno oli huomattavasti rennompaa ja lenseämpää. Wau — ennen osattiin elää! Ehkä valokuvausta harrastettiin niin vähän, että jo kuvaan pääseminen oli iloinen tapahtuma. Toistaiseksi vasta pieni osa valokuvista on käyty lävitse ja skannattu talteen. Ne luovutti Sulkava-lehdelle Vipusen perustaja Väinö Vihavaisen poika Mauri Vihavainen marraskuun 2012 lopulla. Esimerkiksi Sulkava-lehden arkistoista löytyvät sidotut vuosikerrat ainakin 1970-luvun alkuvuosilta saakka. Historiallisesti merkittävästä aineistosta osa on nyt tallessa toimituksen kaapeissa. Juhlavia tilaisuuksia on ollut vuosikymmeniä sitten enemmän ja useammin kuin nyt 2000-luvulla. Vain pieni osa 1960-luvun alkuvuosien tai vuosikymmenen puolivälin kuvista on tallessa. Niitä on neljä pahvilaatikollista! Osa on painolaattoja, osa oikeita valokuvia. Kypäräpäiset sotilaat seisoivat vartiossa sodan aikana kuolleiden sankaritaulun vieressä. Kiinnostavia tapahtumia ja henkilöitä riittää kymmeniä ellei satoja. Voi olla, että mikään ei voita vanhaa kunnon mustavalkokuvaa — ei sen enempää säilyvyydessä kuin arkistoitavuudessakaan. FP E PALKITUT URHEILIJANUORUKAISET. Ilmiselvästi arkistot kätkevät mielenkiintoisia tietoja värikkään pitäjän ei-niin-tavallisesta elämästä. JUHLATILAISUUS. i väri pop : Poe Au 5 S UITONVIRTA JA KIRKONKYLÄ. Esimerkiksi 1968 paljastettiin Kaartilankosken koululla sankaritaulu juuri itsenäisyyspäivänä. Kuva Sulkavan Vipusen arkistoista vuodelta 1966. Sieltä löytyy aineistoa kunnasta, Sulkavaseurasta, seurakunnasta, urheiluseuroista, erilaisista tapahtumista ja henkilöistä. Nuoria urheilijapoikia palkittiin kuvankaltaisin seremonioin vuonna 1967. Voi vain kuvitella kuinka hienoa jälkeä näillä arkistoaarteilla olisi saanut Sulkavan historiateoksiin, varsinkin kakkososaan. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lehden vuosikerroista on sidottu kaksi kovakantista isoa kirjaa. Sittemmin se palvelee erinomaisesti arkistojen ystäviä ja historioitsijoita. Sulkava-lehden ja Sulkavan Viikon sekä tietysti Sulkavan Vipusen vanhoja vuosikertoja on kiitettävästi tallessa. Tai sitten kuvaajat ovat onnistuneet harvinaisen hyvin — niin mainiosti tunnelmat välittyvät vielä vuosikymmenien jälkeen. Ihmisiä työssään ja harrastustensa parissa on paljon
SULIKAVA 20.12.2012 N:o 51-52 19 1962-2012 Kuvat kertovat elämästä : 6 ans S ; HE E EE KOTISEUTULAULU KAJAHTAA. Kirkonkylän kansakoulun lapsikuoro esitti Irja Eerikäisen johtamana ja Mikkelin varuskunnan torvisoittokunnan säestämänä Sulkavan kotiseutulaulun. RAKENTAJIA. Kuva on vuoden 1954 Sulkavan ARR aita päiväjuhlasta urheilukentältä. f | | | | |. Oikealta Väinö Runonen, Matti Löppönen ja Oskari Paunonen. Näinä aikoina uitto oli vielä voimissaan Sulkavallakin, kuten kuvasta näkyy. TUKINUITTOA. KUULANTYÖNTÖÄ. Mikko Alatalolla oli aikoinaan kappale Mummoni on moukarinheittäjä, Sulkavalla oltiin samoissa tunnelmissa jo aiemmin. Kuvassa 80-vuotias Hilda Heinonen kuularingissä. Kuva Uitonvirran tukinuitosta keväältä 1927
Yhteinen menneisyys ja yhteinen muisti. Ei tanssireissuja eikä muitakaan retkiä. Salme Kenola. Ei koulueikä rippikoulukavereita, joiden kanssa voisi muistella menneitä. Kuten koko elämä yleensäkin. Uteliaina, iloisina ja joskus vähän jännittyneinäkin olemme odottaneet viikottaista pitäjälehteämme. Suojatalo on Muikkukukko, Kop-pankki asuintalo, pappila on kadonnut, kansakoulu on päiväkoti, alakoulu on kansalaisopisto ja sahan savupiippu kaadettiin kai 60-luvulla. Mutta mikä se menneisyys oikein on. Tuo ja tuokin asia pitäisi saada kerrotuksi jollekulle. —Käsityöneuvonta-asema jäi lyhytaikaiseksi, tykkivene pelkäksi — suunnitelmaksi. Suojatalo elokuvineen, jugendtyylinen Kop-pankin talo, pappila, kansakoulu, alakoulu, Etelätupa, Saresman linja-autot ja sahan savupiippu Kukkapäästä. Yksi toteutunut unelma oli lasten — vanhemmilla — 1950-luvulla. Kuva ensimmäisistä ylioppilaista löytynee sekin kotiseutuarkistosta tai sitten nykyisen yhtenäiskoulun arkistosta. Muistan hiekkatiet joita pitkin kierreltiin kesäaikaan. Kukahan sitä menneisyyttä vaalii ja miten. Jään kertomus sijoittuu Suomen läntisemmälle rajalle Ahvenanmaalle ja Kirjeitä kiven alle alkaa nykyisen itärajan tuolta puolen. Tällä hetkellä järjestetty arkisto on hautautunut johonkin virastotalon uumeniin. Henkilökohtaista menneisyyttä tulee vaalituksi liiankin kanssa ja lähes joka päivä. Kirkonkylältä niitä rakennuksia, joissa jotakin tapahtui. Kun lukuhalu valtaa pitkien juhlapyhien alla, muistakaa käydä kirjastossa. Sahan työläisten pitkä asuintalo Kummussa purettiin jo ennen piippua. kuntasali tuli suureen tarpeeseen ja sekä opettajat että oppilaat tervehtivät riemulla sitä päivää kun koulu laajeni 8-luokkaiseksi. Ei taidettu edes harkita museoalueen perustamista lähemmäs kirkonkylää. Valokuvia unohdun katselemaan tuntikausiksi ja aamuyön tunteina kiertelen ajatuksissa vanhoissa paikoissa. Monen isän ja äidin harras unelma. Molemmat ovat 1900-luvun menneisyydestä kertovia hienoja kirjoja. Ei puhettakaan, että sitä kartutettaisiin järjestelmällisesti ja siellä voisi poiketa spontaanisti. Aika vanhoja asioita tulee kuitenkin mieleen. Ne ovat sukutarinoita ja kumpaakin lukiessa tulee välillä kyyneleet silmiin ja pala kurkkuun ja välillä tuppaa naurattamaan. Teiden varsilta jäi mieleen loputtomasti mäntymetsiä ja niiden välissä viljapeltoja kuhilaineen. Kirjeitä ja postikortteja lomamatkoilta, vieläpä appivanhempien joulukortteja. Siirtelen tilkkuja ja matonkuteita komerosta toiseen, jospa niitä taas tarvittaisiin. Ne ovat minun ja perheeni menneisyyttä. Mielelläni muistelen mummolan pellavahalmetta, vaikka en olekaan ihan varma että loimeni on peräisin juuri sen halmeen pellavista. * k 2 > ok Partalansaaren tienmutkassa oleva koulurakennus ei ilahduta silmää eikä sydäntä. Onko rajana sata vuotta, jota nuorempia kirkonkirjoja on hankala saada luettavakseen, vai onko raja itsekunkin syntymävuosi josta lähdetään laskemaan osa menneisyydeksi ja osa nykyisyydeksi, esimerkiksi 2000-luku on selvästi nykyisyyttä. * > > K K Monenlaista elämää on tallentunut tämänkin lehden €sivuille viidenkymmenen vuoden aikana. Mitä WKLANODEN KUNUAKI S KAIKKIA ASIAKKAITAMME JA SULKAVAN PALVELUT OY STY ia m nyt on tapahtunut, mistä nyt puhutaan, kuka naapuri on päässyt lehden sivuille. Kummun kankaan reunassa oli hirsinen kotiseutumuseo, joka siirrettiin Rauhaniemeen silloin kun sinne suunniteltiin laajaa museoaluetta. Järjestetiin talkoita, kerättiin hirsiä, perustetiin kannatusyhdistys ja haettiin opetusministeriöstä tarvittavat luvat. Siellä ne ovat niin Sulkavan Viikko kuin Vipunenkin ja tämä nykyinen sulkavalaisuuden asianajaja. — Kannatusyhdistyksen jäsenillä oli tietysti omia lapsia koulussa, mutta kaikkea toimintaa elähdytti ilo siitä, että koko kunnan lapsilla on paremmat lähtökohdat omasta oppikoulusta suureen maailmaan. Samalla kun kirjaatte itsenne Finlandia-palkitun Ulla-Leena Lundbergin Jää kirjan jonoon, niin kysykääpä Marja-Leena Virtasen kirjaa Kirjeitä kiven alle . Opetusministeriö ja kouluhallitus tietysti olivat ne korkeimmat instanssit. Samoihin aikoihin perustettiin kunnallisia keskikouluja, mutta Sulkavalla siihen ei ollut halua ja niinpä yhteiskoulu oli yksitysoppikoulu. Kiitokset toimittajille, niin — nykyisille kuin menneille ja onnittelut juhlivalle lehdelle! Lehden vanhojen vuosikertojen äärellä vierähtää kotvanen. Siitä mitä täällä on tapahtunut menneinä aikoina, voin lukea historiankirjoista, kunnalliskertomuksista tai kuunnella erinäisissä turinatuvissa. Yksityisyys tarkoitti lähinnä kannatusyhdistystä koulun ylläpitäjänä. Henkilöhaastatteluihin on tallentunut — asioita, = joista ei kerrota missään muualla. Itse aikanaan yksitysoppikoulua käyneenä arvostan suuresti niitä henkilöitä, jotka uurastivat koulun hyväksi ilman kunnan holhousta. Sitten on sellaisia asioita, joista vain puhuttiin. Vanha, valmiiksiluotu pyyheliinaloimikin odottaa vaalijaa. Jos niin ajatellaan, niin minulla ei ole yhteistä menneisyyttä sulkavalaisten Kanssa varhaisemmilta vuosiltani. Kotiseutuarkiston alku oli lupaava. Laatikot pursuvat papereita ja lehtileikkeitä. Siihen aikaan vähänkin pitempää koulunkäyntiä varten lapset piti lähettää kaupunkeihin. Osa niistä on vieläkin i olemassa, tosin eri nimisinä ja eri tehtävissä. s Muistinvaraista 20 20.12.2012 N:o 51-52 SULKAVA Aina kun menemme kirjastoon, meitä — muistuttaa — paikkakunnan ainoa historiallinen julkkis: ”Vaalikaamme menneisyyttä”. Alkuperäistä — koulurakennusta laajennettin silloin kun valtiolta saatiin rahoja, kotitalousluokka pääsi paloasemalta koulutaloon, liiSYDÄMEN ASIALLA. Ilmoitukset ja tapahtumapalstat ovat välittäneet tietoa. Kirjastosta nekin löytyvät hyvässä järjestyksessä. Suunnitelmia ja unelmia. Omaa oppikoulua alettiin puuhata. Salme Kenolan muistot ja lehden arkistovalokuva vuodelta 1968 terveystarkastaja Leena Pääkkösestä Morris Mininsä kanssa vievät ajassa taaksepäin kuin Sydämen asialla -tv-sarja. Korkealentoisesti ja juhlapuheenomaisesti muistutettu, siksipä jäänkin usein aprikoimaan mikä on vaalimista. Se on ollut aikanaan satojen koululaisten ja kymmenien opettajien ja muun henkilökunnan työpaikka
Kastettu: Vili Väinö Eemeli Hämäläinen. He muistelevat, että yritys menestyi varsin hyvin asiakastyytyväisyyskyselyssä. klo 10 srk-talossa, 4. Pentti Forsman osti Osuuskaupalta huoltamon, jonka Tauno Vasara oli Sulkavalle perustanut ja jonka rakennukset ovat vuodelta 1963. klo 18 Lohikosken kirkossa. Hän oli isänsä huoltoasemilla nähnyt ja kokenut jo nuorena tyttönä kuinka pitkiä työpäivät ovat ja mitä kaikkea yrittäminen vaatii. — Hiton isot kiitokset niille, jotka ovat uskollisesti käyneet asiakkaina! — Jos pääsis jossain vaiheessa eläkkeelle livahtamaan jollain keinolla, sanoo Jouko. klo 10 srk-talossa, 1. 10:1622), toimittaa kirkkoherra Erkki Kosonen, kanttorina Kaija Ravolainen. 1:18-24), liturgia kirkkoherra Erkki Kosonen, saarna pastori Silja Hyvärinen, kanttori Kaija Ravolainen. 20:7-11, 13; Ap.t. Lohikoskella Savonlinna-Säämingin srk:sta pastori Timo Lankinen, kanttori Sanna Huttunen. Tapaninpäivän messu ke 26.12. Jouluaattohartaus ma 24.12. Silloin täällä oli yli viisituhatta asukasta ja kiinteitä savuja oli ainakin tuhatviisisataa. Siihen saakka Seija asui Lappeenrannassa perheen tyttöjen kanssa. — Meillä oli oma joukkue ja silloin taisi olla viimeisiä kertoja kun Jouko-poika hiihti kilpaa. Hänen huumorintajunsa ja tapansa tuntevat tietävät, että Joken kanssa kyllä pärjää. Sulkavan St1 palvelee persoonallisesti ja hyvin, sanovat tyytyväiset asiakkaat. SULKAVA 20.12.2012 N:o 51-52 21 Jouko Sipilä 30 vuotta Sulkavalla Huoltamon elämä on muuttunut Kalle Keränen Perjantaina juhlistettiin Jouko Sipilän 30-vuotista toimintaa Sulkavalla. Lohikoskella Kipakat Akat, laulu, Sulkavalla Jukka Ahokas, laulu ja Kaarina Ahokas, piano. — Ala ja ajat ovat vähän muuttuneet, sanoo Jouko ja yhdessä vaimonsa Seijan kanssa he kertovat ketkä olivat tuolloin yrityksen palveluksessa. klo 9.15 Sulkavan kirkossa. 2:33-40), liturgia kirkkoherra Erkki Kosonen, saarna pastori Silja Hyvärinen, kanttori Kaija Ravolainen. Ne ovat vieläkin pääosin samoja. TULEVAA: Loppiaisen messu su 6.1. Nostalgisen rakennuksen pihapiiriin on kuitenkin upotettu yksi omakotitalon hinta, kun 2000-luvun alussa uusittiin mittarikentät. 3:14-17; Fil. Kolehti Suomen Setlementtiliitto ry:lle. klo 10 srk-talossa. Messu su 23.12. Joke on värikäs persoona. Moos. 040-5605155 I AS-rakennusja asennus * hitsausja asennustyöt * LVI-työt, kiinteistöhuolto ja rakennustyöt Rakennustyöt Jani p. Lomalla: nuorisotyönohjaaja 24.12.-2.1.; diakoni 31.12.-13.1. Tulevaisuudesta sen enempää alalla kuin Sulkavan huoltamolla Sipilät eivät juuri kommentoi. Tavallisestikin St1 on suosittu kahvija turinapaikka, jossa samalla saa autonsa pikkuviat hoidettua ja tankin täyteen menovettä. 6:8, 11-15, 7:51-60; Matt. Aluksi laitettiin paikkoja kuntoon. 2:21), liturgia pastori Silja Hyvärinen, saarna kirkkoherra Erkki Kosonen, kanttori Kaija Ravolainen. — Alkuvuosina pidettiin metsuri-ilta Pentti Forsmanin aikana ja Säästöpankin majalla oli osanottajia yli 80. klo 13 Lohikosken kirkossa, klo 15 Sulkavan kirkossa, aihe ”Lupaukset täyttyvät” (Ap.t. 13:16-26; Luuk. — Kun nyt katsoo noita harmaapäisiä ukkoja, jotka istuu kahvilla, niin ne olivat silloin pieniä poikia, jotka olivat justiinsa päässeet armeijasta! — Huoltamotoiminta on hieman muuttunut. — Meitä oli silloin töissä kahdeksan vierasta ja minä. Välillä mieheltä voi saada joko armottoman suoran tai erikoisen vastauksen. 4:8-12; Luuk. Sulkavalle perhe muutti Lappeenrannasta lopullisesti vuonna 2000, jolloin Sipilät ostivat Harri Teholta Alanteentieltä komean Tyynelä-talon. Melkein kaikki pitäjän metsurit olivat mukana, muistelee Jouko. 4:4-7; Matt. — Eihän se kolmekymmentä vuotta taaksepäin niin pitkälle tunnu, vaikka on se pitkä aika. Mutta aikoinaan väkeä osallistui erilaisiin tempauksiin, kuten työpaikkojen väliset puulaakihiihtoviestit. Kuten tarina kertoo turistin kyselleen, että ”onko se Linnavuori tuolla kauempana oikealla, jos minä käännyn sinne tuosta S-kaupan nurkalta?” Joke oli vastannut, että on se siellä käännyitpä sinä tai et! Pitkät urat Vuodesta 1971 huoltamoalalla työskennellyt Jouko tuli Sulkavalle appiukkonsa Pentti Forsmanin hankkiessa neljännen huoltoasemansa. korjaukset lankesivat sille, joka oli silloin 2000-luvun alussa omistaja, jatkaa Seija. — Siitä saakka olen täällä ollut, vaikka en oikeastaan enää halunnut huoltoasemalle, sanoo Seija. Keväällä 2000 sairastumisen vuoksi avuksi tuli vaimo Seija ja perhe muutti lopullisesti Sulkavalle. OsalJe kanta-asiakkaista ja kyläläisistä hänen tokaisunsa ovat suorastaan legendaarisia. — Tätä aluetta oli saastutettu jo 1960-luvulla, mutta maksut ja KAHVIN PAIKKA. Hänen isällään oli huoltoasemat Lauritsalassa ja Joutsenossa. Huoltoasemalla usein nähty Daisy jouduttiin lopettamaan 12.12.2012 tasan 12-vuotiaana. ILMOITUSHINNAT 2012 Etusivu 1,30 e/pmm Takasivu 1,20 e/pmm Teksti ja tj 1,10 e/pmm Kiitosja kuolinilmoitukset 1,00 e /pmm TILAUSHINNAT VUODELLE 2013 Vuosikerta: 65,euroa/vsk Kestotilaus: 60,euroa/vsk Eurooppa: 65,euroa/vsk Muu maailma: 70,euroa/vsk PAINOPAIKKA: LEHTISEPÄT ieksämäki — 2012 är Kannen kuva: Kalle Keränen. Autoille ei nykyisin pysty tekemään oikein mitään, koska niissä on ne tietokoneet. Huoltamo tarjosi kahvit ja väkeä riitti. klo 15-17 srk-talon päiväkerhoja nuorisotilassa. 2:1-14), toimittaa kirkkoherra Erkki Kosonen, kanttorina Kaija Ravolainen. Sanajumalanpalvelus su 30.12. Kahvitteluja perjantaina — muuten Joukon nimipäivänä — varjosti tieto seuraja kotikoira Daisyn poismenosta. Edesmenneitä työntekijöitä olivat Topi Pulkkinen, Jukka Kukkonen, Ossi Hämäläinen ja Pertti Hirvonen. Kolehti Suomen Evankelisluterilainen Opiskelijaja Koulu' laislähetys ry:lle. Kolehti oman seurakunnan nimikkolähetystyölle. Marraskuussa 1982 paikkakunnalle appiukkonsa Pentti Forsmannin huoltamolle töihin tullut Jouko on ollut isäntänä reilut parikymmentä vuotta. — Täällä ollaan, kun ei ole älytty muualle lähteä. Väenpaljous ja ikärakenne mahdollistivat erilaiset toiminnot ja laajemmat palvelut. Seija ja Jouko Sipilä kahvin, torttujen ja munkkien ääressä perjantaina. klo 7 Sulkavan kirkossa, klo 8 Lohikosken kirkossa, aihe ”Nyt Betlehemiin!” (Jes. Sulkavalla liturgia kirkkoherra Erkki Kosonen, saarna pastori Silja Hyvärinen, kanttori Kaija Ravolainen. 015-471 544 avoinna: ma-to klo 9-15, pe 9-12 Sähköposti:sulkava.lehti Q co inet.fi HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava imitul viimeistään tiistaina klo 12.00 mennessä. — Ne asiakkaat, jotka eivät ole jostain syystä hermostuneet, ovat olleet kohtuullisen tyytyväisiä, sanoo Jouko Sipilä hymyillen ja vaimo Seija on samaa mieltä. Seija tuli miehensä avuksi keväällä 2000, kun Joke sai yllättäen aivoverenvuodon — vain pari päivää tupakanpolton lopettamisen jälkeen. adventtisunnuntai, aihe ”Herran syntymä on lähellä” (Sef. Silti Joke herättää keskustelua ja lämmittää joskus tunteitakin. Seurakunta Koulujen joulukirkko pe 21.12. Paljon väkeä Uudelle omistajalle siirtyneellä, entisellä Osuuskaupan huoltoasemalla Jouko oli töissä jo marraskuusta 1982, mutta viralliset avajaiset pidettiin vuoden 1983 tammikuussa. klo 18 srk-talossa, aihe ”Kristuksen todistajat” (Jer. — Kaikki on muuttunut. sunnuntai joulusta, aihe ”Pyhä perhe” (Luuk. MUUTA: Kauneimmat joululaulut pe 21.12. 6:22-27; Ap.t. — Kesäisin lisääntyy porukka, joka tulee ottamaan valokuvia tästä ja osa toteaa että ”vanhan ajan bensis”, kertoo Seija. Elossa olevia löytyi ainakin Asko Björn, Pentti KansaHyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Ari p. Muun muassa liikevaihtoveron tulo alalle jo 1970-luvulla alkoi näivettää sitä. 9:16; Luuk. Polttoaineautomaatit toimivat ja niitä voi käytttää entiseen malliin. Mukana oli älyttömän monta joukkuetta. 040-5801072 noja, Antti Ruottinen ja Sirkka Rissanen. 2:1-20). Hyvän joulun siunausta kaikille! SULKAVA TORSTAISIN ILMESTYVÄ KOTISEUTULEHTI Päätoimittaja: Kalle Keränen Toimitus: Pirjo Partanen Toimitus ja ilmoitukset: Uitonrinne 18 58700 Sulkava puh. NUORET: Varkkis, kouluikäisten tapahtuma to 20.12. Samalla perhe osti talon Alanteentieltä. Niiden kuuntelun lomassa tulee usein hoidettua auton tankkausja huoltoasiat sekä omat kahvittelut. Niitä Joke kaipaa takaisin pitäjää virkistämään. Kolehti lähetyskasvatuksen edistämiseen sekä Inkerin kirkon tukemiseen Venäjällä. Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1.2013 klo 10 srk-talossa, aihe ”Jeesuksen nimessä” (4. Tammija helmikuun 2013 Sulkavan Stl on perinteiseen tapaan kiinni, koska yrittäjäpariskunta pitää lomiaan. Kolehti Tuomasyhteisö ry:lle. Jouluaamun —sanajumalanpalvelus ti 25.12. Kolehti päihdeja kriminaalityöhön eri järjestöille
Matkan varrella on sattunut kaikenlaista. Piti oikein painia, että sai olla Batman. Ymmärtäjiä ja ystäviä on löytynyt. Ei vaikka kuinka yrittäisi. Ei ollut muuta tekemistä. S ulkavalla on reilu meininki. Elämä on ollut arvaamaton seikkailu ja työelämä on ollut suorastaan kummallista vuoristorataa — ajoittain jopa yhtä vuorenpeikonmaata. päätoimittaja-toimitusjohtajaksi 1985. Paikallislehtityö on paras mahdollinen korkeakoulu mitä ihminen voi elämässä saada. Ja minua kun nauratti niin. Se, että kirjat tulivat tutuiksi jo kansakoulussa. Vuonna 2000 tuli Tutkivien journalistien Lumilapio —palkinto, vuonna 2004 Suomen Journalistiliiton kaikkien aikojen ensimmäinen Vuoden järjestöteko -palkinto ja vuonna 2006 olin Suomen Soutuliiton Vuoden tiedottaja. Vahva lukupohja ja kohtalainen yleissivistys ovat auttaneet. The Rolling Stones on saman ikäinen kuin Sulkava-lehti! Mick Jagger kuvattuna Helsingissä Hotelli Kämpin edessä vuonna 2007. Mutta huomattavasti enemmän mitä nuorena toimittajana kuvittelin tai toivoin! Se on jo jotain. Vielä 1990-luvun alussa asuin Järvenpäässä, josta muutin 1993 Sulkavalle. Virtaa on riittänyt pienen kylävoimalan verran. Olen tehnyt niitä yli 30 vuotta ammatikseni. Isot pojat puhuivat takapenkillä rumia ja nätit tytöt istuivat korvat punaisina ja koettivat olla tirskumatta hävyttömille jutuille. Siinä sivussa opin jotain lehdenteosta, suomalaisesta päätöksenteosta ja kunnalliselämästä. Mitä nyt intiaania ja Batmania leikittiin niin että suvun nuorempi kaarti oli jatkuvasti naamat ruvella. Sillä seuraavat 30 vuotta tällä alalla ovat kokematon paikka. Ei. Voi toki. Kuraa on satanut tuulettimeen enemmän kuin siivet kestävät. Joskus, oikeastaan aivan liian harvoin, toimittaja joutuu PR-tapauksissa lähelle julkisuuden maailmaa. Samoin intohimoinen kiinnostus yhteiskunnan asioihin ja ilmiöihin. Ei ainakaan omien sanojensa mukaan. Palvelin taloa reilut kolme vuotta ja etenin jo vt. Kuva: Aleksi Keränen Kuva: Aleksi Keränen. Niistä kun ainuttakaan ei voi hakea tai anoa. Takana ovat useammat poliisitutkinnat — aina aiheetta! — entisen virkakunnan ajojahtia ja ties mitä. Kolme vuosikymmentä on pitkä aika. Neljä paikallislehteä ja yksi kaupunkilehti opettivat paljon kaikenlaista elämästä. Ajatelkaa nyt — voiko olla hauskempaa ammattia kuin tämä. Toki helpompia taatusti on. Rauha ja rauhattomuus ovat vuorotelleet. Maailman suurin, kaunein ja paras rocksirkus Rolling Stones Göteborgin Nya Ullevilla kesäkuussa 1982 ja muuan KK siellä katsomossa. Kylä hiljeni ja leikit loppuivat. Täällä on rauha maassa niin monessa asiassa. * 2 ock K K Se taisi olla sivukylällä asumisen ansiota. VÄRIKKÄITÄ HENKILÖITÄ. Koulun kevätmessuilla ikuistettiin Miss Suomi Sara Chafak näin merkittävässä seurassa. Reilut 30 vuotta sitten ei Savon Sanomien kaltaiseen kunnon maakuntalehteenkään tarjottu juttuja lahden taakse Ruotsiin tulleesta, mutta Suomen väliin jättäneestä superyhtyeestä. Onneksi itse Lepakkomiehen vaativa tehtävä sattui usein kohdalle. On upeaa lähteä töihin lähes joka aamu innolla ja kysyä itseltään ja läheisiltään — että mitäs hauskaa tänään keksittäisiin. Riittää kun kertoo totuuden. Parhaimmillaan se on Lapinlahden Lintujen kaltaista huumorin ilotulitusta — kuten Keravalla! Tai sitten se on tasaista ja unettavaa ulkolukua, kuten monissa maalaiskunnisssa. Eikun uutta mustaa lantasäkkiä etsimään ja olalle mittailemaan. Maan mainio Sulkava-lehti on viides lehti, jossa olen päätoimittajana. Sulkavalla on ollut semmoista keskivahvaa ja keskihiljaista. Ne myönnetään ansioista alalla. Tässä hommassa pääsee kurkistamaan kulissien taakse ja ymmärtää kuinka suomalainen yhteiskunta toimii. Kirmailut loppuivat kun serkut muuttivat maalta pois 1971. Nyt voi olla tilinteon hetki. Välillä sitä joutui Robiniksi ja palvelija-Alfredin homma oli ihan typerin. Kaikkein parhaimmin se ymmärretään paikallisessa kalaseurassa, joka on täynnä hienoja henkilöitä! jos ovat tunarit vallassa. Sittemmin ahkeroin muun muassa Valkealan $Sanomissa ja Keravan Seudussa. Sain paljon vähemmän aikaan mitä poikasena haaveilin. Ihmeitä ei saa aikaan. Esimerkiksi valtuuston kokoukset ovat laatuluokan draamaa, jos vastapuolille sattuu sanavalmiita ja tietäväisiä päättäjiä. Se oli iso yllätys. Lukuhommat iskivät tulta kuin serkkupoika riihennurkan olkikasaan. En ole laulanut enkä juuri lauluja tehnyt. Minä en ole pettynyt. Vuoden 1982 rockja elokuvaja kirjallisuusaiheet vaihtuivat nopeasti raakaan työntekoon ja tiukkoihin kunnallisasioihin. Jäyhää ja jäykkää se voi olla, kuten oli taannoin Valkealassa. * X k k ok Populaarikulttuurin tarkka seuranta oli yksi ansio koko alallepääsyyn. Kuivuudessaan ja synkkyydessään se on erikoinen maailma, johon kannattaisi kaikkien veronmaksajien perehtyä. Ne ovat tosi tiukassa — ellei lääketiede kehity jättiharppauksin ja nykyhallitus jatka loputtomiin! Bob Dylan ei muuttanut maailmaa. Kaikissa noissa kunnissa riitti sanavalmiita ja rohkeita valtuutettuja. Niissä riitti setvimistä ja riittää yhä edelleen. Koululaukku turvoksissa Salamaa, Milleriä ja Huovista matkasin kirjaston ja kodin väliä. Tepon ansiosta olen edelleen Sulkava-lehden päätoimittaja. Ja se lapsena tai nuorukaisena alkanut vaivihkainen nauru elämän kummallisuuksille ja sattumille ja omituisuuksille jatkuu ja jatkuu. Se oli surullinen hetki. Presidentti Tarja Halonen vasemmalla. Se oli jännää, kun lehmät ja vasikat pelkäsivät pahvista noettua ja liimalla kokoon kyhättyä Batmannaamaria ja etenkin sen vilkkaasti kirmaavaa kantajaa. Ne taitavat olla valtakunnalliset saavutukseni, joista kaikista olen äärettömän ylpeä. Ja minä kyykistelin jossain siellä välimaastossa arkana ja ujona nauraen ääneen. Maailma ei muutu eikä Suomi suoristu yhden toimittajan jutuista. Olin kuunnellut isosiskojen perässä rokkia ja poppia kuin huomaamatta varmaan 6-7-vuotiaasta lähtien! Ja se kannatti. Samaan pakettiin tuli vielä koulunvaihto kirkonkylälle kesän päätteeksi, kun keskikoulu alkoi. Minä tarjosin ja lehti otti ja julkaisi. Aivan riihenpalon kaltaiseen hehkuun en yltänyt ennen kuin pääsin sivukylältä kirkolle. Oikealla reilu päättäjä, Teuvo Teppo Viljakainen. Se oli jännittävää niin monin eri tavoin. Ne olivat kuin kouluautossa kerrotut jutut potenssiin kaksi: ne olivat sivistyneempinä ja huomattavasti viisaampia kuin kenenkään vääräleuan tarinat. Kolmekymmentä vuotta on pitkä aika. Eikä aina tarvitse yrittääkään suurta muutosta tai värikästä juttua. KIITOS, TEPPO! JAGGERHAN SE SIINÄ. Vähän myöhemmin avautui kerrassaan uppo-outo, mutta kiehtova maailma Kurt Vonnegutin kirjoista. Aina ei ole ollut helppoa. Mutta juttuja olen kirjoittanut. Jo koulukyydit aamuin illoin Ruposen ruskeissa — noissa ikivanhoissa linja-autoissa olivat suuria seikkailuja: nouseeko se mäelle asti, luiskahtaako kenties ojaan koska oli liukasta vai onko se taas myöhässä. Siihen mennessä ennättää hitaampikin oppia tavoille. Osasin jo 13-14-vuotiaana ulkoa olennaisen sen ajan rokista ja sen tekijöistä — niin ainakin luulin. 22 20.12.2012 N:o 51-52 SULKAVA Vaihtelevia aikoja on pidellyt 30 vuotta on pitkä aika Rockja folkmaailman ikoni Bob Dylan sanoi syntymäpäivähaastattelussaan vuosia sitten, että on pettynyt koska ei lauluillaan muuttanut maailmaa. Osattiin näet tehdä serkkupoikain kanssa kunnon jousipyssyt ja naulapäänuolet. Semmoisen välitilinpäätöksen. Se on ollut hienoa. Onneksi suohon ei ole upottu ja maasta on noustu melkein kuin muuan kepulainen kestopresidenttiehdokas. Kaavilla ja Tuusniemellä kokoukset olivat värikkäitä, samoin Juankoskella. Jo se on tarpeeksi työlästä ja aikaa vaativaa, mutta niin hemmetin antoisaa. Siitä se alkoi! Marraskuussa 1982 aloitin Koillis-Savo -lehdessä toimitusharjoittelijana. Kalle Keränen MISS SUOMI JA SULKAVALEHTI. Sen tietävät täkäläiset. En muuttanut maailmaa minäkään. Heti keskikoulun ensimmäisellä luokalla 1971 kirjastotätit supattelivat keskenään ”että voiko noin nuorelle lainata Henry Milleriä?” Voi. Se oli seikkailurikasta aikaa. Tai kuinka se yskii ja köhii pahan kerran, PES EVRAT YSTÄVÄT LÖYTYVÄT LÄHEL Sa ui TA. Apulantasäkistä tehty Batmanviitta tarttui usein piikkilankaan ja sekös harmitti. 30 vuotta toimittajana voi tuoda jonkinlaista menestystä, jopa arvostustakin. Varsinkin Veikko Huovisen teokset olivat rautaa
Esimerkiksi lokakuusta 2011 meni aika aina maaliskuulle 2012 ohjattuja etätehtäviä tehden. Marja-Leena kertoo koulutuksen olleen vaativaa. Lomakeskus La 22.12. Hän arasteli hieman vastuuta, joka väistämättä tulee lääkkeitä määrättäessä. Korkeakoulutus kesti puolitoista vuotta ja sisälsi 45 opintopistettä. Eikä kysymys ole yksin reseptinmääräämisestä; vaan koko hoitotyöstä. Koko perheen juhla Kukkapään piha-alueella klo 18.00-22.30 * kisailua, yllätysohjelmaa, kelkkamäkeä järjestäjinä Sulkavan lukion yritLOMAKESKUS KUKKAPAA OY Vekarantie 469, 58700 SULKAVA p. Paluu Kukkapäästä 22.30 ja 01.00. Perinteinen ohjelma ryyditti Eläkeliiton Sulkavan joulujuhlaa seurakuntasalissa. Seija Hyvönen sai piirin myöntämän hopeisen ansiomerkin 6 vuotta jatkuneesta yhtäjaksoisesta hallitustyöstä. Esinaiset ovat tyytyväisiä Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin toimintoihin sairaanhoitajan lisäpätevyys on tervetullut lisä. Myös Mikon toiminta sotaveteraaneissa Hasula-projektissa muistetaan hyvin. — Kaikki tämä vei aikaa niin, että kesällä loman jälkeen aloitin sairaanhoitajana, jolla on lupa rajattuun lääkkeenmääräämiseen. Tällaisen erikoispätevyyden Sosterissa on saanut vasta kaksi sairaanhoitajaa, joista toinen työskentelee Rantasalmella ja toinen Sulkavan terveysasemalla. HYVÄÄ HOITOA. klo 11-15 runsas joululounas 15 e/hlö Leena Muhonen. — Ainakin ne asiakkaat, jotka ovat saaneet avun Sulkavalta, eikä ole tarvinnut lähteä Savonlinnaan, ovat olleet erittäinkin tyytyväisiä. Uuden Vuoden buffet klo 18-01. Tapiolan saunamajurina. SULKAVA 20.12.2012 N:o 51-52 23 Sulkavalla on yksi erikoiskoulutettu hoitaja Rajattu oikeus määrätä lääkkeitä Kalle Keränen Sulkavan — terveysasemalla on muutaman kuukauden toiminut palvelu, jossa sairaanhoitaja voi määrätä tiettyjä lääkkeitä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan hän joutuu eroamaan hallituksesta juuri tämän ikäpykälän johdosta. Hän on tyytyväinen opintoihin, jotka vaativat paljon, mutta myös antoivat syvyyttä ja tiettyä varmuutta. Toinen ansiomerkki ojennettiin Mikko Wallenille hänen ansioistaan vapaaehtoistoiminnassa. — Reseptien uusiminen vie palLOMAKESKUS KUKKAPÄÄ on upea loma-, koulutusja juhlapaikka. — Kolme joulun aikaa on-kulunut opiskelun merkeissä. Eli ihan entistä hommaa, pienin lisämaustein, selvittää Marja-Leena. Sairaanhoitaja Marja-Leena Runonen hankki perusteellisen koulutuksen, jossa sai rajatun —lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden. Ja eihän kesä tullut Sulkavalle ennen kuin Mikko veti vappuna shortsit jalkaan. Nyt Marja-Leena on todella tyytyväinen lisäkoulutukseen, joka antoi paljon syvyyttä ja taitoa. Kukkapään 21 hirsi+ kt. Heitä oli kuutisenkymmentä koko maassa. Hän opiskeli ja valmistui ensimmäisinä hoitajina, jotka voivat määrätä lääkkeitä. Sulkavalla työskentelevä lääkekoulutuksen saanut sairaanhoitaja on MarjaLeena Runonen, tuttavallisemmin Mustikka. Juhlan kruunasi kahden pitkäaikaisen jäsenen muistamiset. aseman koneilta — ellei asiakas ole käynyt yksityisellä lääkärillä. Se sijaitsee Vilkaharjulla Saimaan vesistön rannalla 7 kilometriä Sulkavalta Imatran suuntaan. * makkaranpaistoa täjälukiolaiset! * Uuden Vuoden puheet * Ilotulitus TERVETULOA! Ilmaiset bussikuljetukset Sulkavan torilta klo 18.00 ja klo 19.00. Seija Hyvönen ja Mikko Wallen saivat kunniamerkit piirin puheenjohtaja Lea Korhoselta. Iloinen joulujuhla päättyi diakoni Anne Borenin loppuhartauteen ja yhdessä laulettuun Maa on niin kaunis-lauluun. — Varmaankin positiivisesti tai jopa erittäin positiivisesti. Syötiin joulupuuro, laulettiin joululauluja, kuoro esiintyi ja kuunneltiin joulurunoja. Mikko on noudattanut partiomottoa: ”Ole valmis — aina valmiina” kirjaimellisesti. Kunniamerkit luovutti juhlassa piirin puheenjohtaja Lea Korhonen Rantasalmelta ja yhdistyksen puheenjohtaja Anneli Pajari. klo 11-15 Joulupuuro 5 e/hlö Ohjelmaa lapsille, askartelua MLL:n Sulkavan W" jyhdistys, poniajelua (Soile Reponen), joulu4 "W pukki vierailee lahjoineen klo 12-14. Maaliskuussa 2012 Marja-Leena oli suorittanut kaikki tentit ja todistuksen hän sai toukokuussa. Vapaa-aikaa perheenäidille jäi hyvin vähän. ylihoitaja Tuula Lehtosalo. Sitä mieltä ovat Sosterin vs. Vapaaehtoinen maksu joulupuurosta lahjoitettiin oman seurakunnan diakoniatyölle. Onhan lääkkeiden määrääjän tiedettävä koko potilaan lääkehistoria, joka kyllä löytyy terveysEläkeliittolaisilla perinteinen joulujuhla SEIJA JA MIKKO. 1990-luvun alussa hän erikoistui diabeteshoitajaksi. Osa opiskelusta oli työssä oppimista lääkärin ohjauksessa. Farmakologian, = toksikologian sekä reseptiopin opinnot suoritettiin Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksen alaisuudessa. Koulutuksen järjesti Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. 020 7920 230 GSM 040 547 1711. | Put! ju AR Äl jon työaikaa lääkäreiltä ja hoitajan osuus vapauttaa sitä varsinaiseen potilastyöhön, osa päivystyspotilaista voidaan hoitaa hoitajan vastaanotolla, jolloin potilaan ei tarvitse lähteä Savonlinnaan yhteispäivystykseen mikäli omalla paikkakunnalla ei ole lääkärin aikoja, sanoi osastonhoitaja, tulosyksikköpäällikkö Leena Muhonen. k ANSA — 2. — Aluksi se jännitti. Toiminnalla saadaan purettua lääkäreiden vastaanottojonoa sellaisille tapauksille, jotka tarvitsevat nimenomaan lääkäriä terveysongelmiinsa. Kuntalaiset saavat avun nopeammin. Farmakologian ja toksikologian sekä reseptiopin tentin suoritimme täydessä laajuudessa, vaikka lupa määrätä tai aloittaa lääkitystä on vain murto-osalle lääkkeistä, kertoo MarjaLeena Runonen. Sulkavan terveysasemalla toimiva sairaanhoitaja Marja-Leena Runonen voi nyt määrätä myös reseptejä. Erittäin positiivinen toimintatapa, sanoi vs. Viime vuosikymmenet Mikko on toiminut mm. Hänen mielestään toiminta tuo joustavuutta potilaan hoitoon. Ensimmäinen pääsykoetta päntäten, seuraavat tentteihin valmistautuen. ylihoitaja Tuula Lehtosalo ja osastonhoitaja Pe 21.12. — Koulutus työn ohella on aina vaativaa hommaa. — Lähinnä olen määrännyt lääkkeitä silmätulehduksen-, virtsatietulehduksen= angiinanhoitoon ja erilaisia rokotteita, kuten hepatiitti ja influenssa, sanoo Marja-Leena Runonen. p kk tä Pa. Lääkkeiden määräämisessä pitää olla aina tarkkana. — Valmistumisen jälkeen Valviralta anoin luvan erikoispätevyyden ja lääkkeenmääräämisen saamiseksi. Lisäksi hänen kauttaan ovat kulkeneet muutamat verenpaineja diabeteslääkkeiden uusinnat
Nuoruuden sankareista TTradalle ilmestyi vain Teuvo Länsivuori, joka sai omaa ajoaikaa heti kisan alussa. Näillä sanoilla sähköistyy monen nyt viisikymppisen tai sitä vanhemman miehen mieli. Jaggerin itsensä hyväksyntäävaille jäänyt teos on ammattilaisen tekemä. Tärkeimpänä tietysti Jarnon pitkäaikainen tyttöystävä ja vihitty vaimo Soili Saarinen, nykyinen Karme. Se oli vapaiden nuorten vapaata ja mielenkiintoista elämää. Tosiasia on se, että Jarno Saarinen ja Renzo Pasolini kuolivat sunnuntaina 20.5.1973 iltapäivällä 250-kuutioisten ratamoottoripyörien kilpailussa. Vanhemmat Joe ja Eva Jagger kasvattivat poikansa Mickin ja Chrisin kurissa ja nuhteessa — ja sangen urheilullisesti. Yle näet lähetti Rollareiden konsertin, joka oli taltioitu päivää aiemmin eli lauantaina 15.12. Perusteellista työtä tehnyt Teronen käy vielä elävien TT-ajajien ja mekaanikkojen luona ja tarinoi ja kyselee. saattoivat suomalaisetkin tarkistaa maailman pitkäikäisimmän rockbändin keikkakunnon. Haastattelihan kirjoittaja Mick Jaggeria jo 1960-luvun puolivälissä, teki sen jälkeen kovasti lehtijuttuja ja kirjoitti kirjat muun muassa Beatlesista ja Rolling Stonesista. Kirja antaa erinomaisen kuvan niin sen ajan elämästä kuin Saarisesta tiukkana ja vahvana ihmisenä, joka oli kavereilleen reilu. Rocksankareista poiketen Saarinen eli säntillistä, määrätietoista ja kurinalaista elämää, jossa tavoitteet olivat korkealla. Sen kanssa tunnettavuudesta kilpailevat suunnilleen CocaCola ja McDonalds. Traagisinta kirjassa ovat kohdat, joissa leski Soili kertoo kuinka Jarno oli päättänyt lopettaa ”parin vuoden kuluttua”, asettua aloilleen ja aloittaa normaalin autoinsinöörin elämän ja perustaa perheen.. Saarinen Mick Jagger — ensimmäinen rock-tähti Reilut 50 vuotta toimineen Rolling Stones -yhtyeen keulahahmo Philip Michael Jagger oli alkuun ujo poika. Marno Saarista etsimässä AINA NUORI. i. Hän oli huomattavasti reilumpi ja sankarillisempi kuin sen ajan nuoret tai moottorihenkiset aikuiset edes tiesivät. Hän kertoo todella mielenkiintoisia asioita yhteiselostaan tulevan maailmanmestarin kanssa. Välillä tarinat ovat viattomia ja kiinnostavia, välillä ronskeja ja erikoisia. Saarisilla oli valmiina jo lasten nimetkin... Hän vaati Länsivuoren ajoasua, kypärää ja pyörää luvaten ajaa paremman aika-ajon kaverinsa nimiin! Tepin tiukkuuden = ansiosta uhkatemppu a ei edes yritetty, koska Tepin mukaan pyörällä ei päässyt yhtään sen kovempaa ja koska paljastuessaan se olisi vienyt molempien ajolisenssit! Yamahan tehdaskuljettajaksi päässyt Saarinen toi kohta Länsivuorelle uuden kannen ja kästeoksen kansi. Hyvin kulki, ihmeen hyvin! Vierivät kivet eivät sammaloidu — niin klisee kuin se onkin. Mutta vain aluksi. Temppu, joka jää muilta tekemättä. Maailman suurimmaksi, kauneimmaksi ja parhaimmaksi — ja kalleimmaksi — rocksirkukseksi sanottu Stones kiertää yhä! Tai tekee ainakin muutaman keikan aivan näinä päivinä 50-vuotisen olemassaolonsa kunniaksi. Vuonna 1962 perustettu Rolling Stones on enemmän kuin osiensa summa. ki vaihtaa sen entiseen pyöräänsä, jolla Länsivuori sillä kaudella ajoi. Ja sitten tulla aamulla virkkuna ja ajaa hirmuisen ajan. Jarno Saarisesta kertovan hienon kun oli Länsivuoren lailla hautaustoimistoyrittäjän poika. Kuinka vahva, hauska ja erilainen Jarno Saarinen lopulta oli. Olihan Joe liikunnanopettaja, joka ryhtyi myöhemmin valmennusja järjestöhommiin. Viimeksi — sunnuntaina = 16.12. Ja varsinkin näin kauan poismenon jälkeen. Usein on mukana on Soili, jonka ansiosta ovet avautuvat kirjoittajalle niin Phil Readin kuin Giagomo Agostinin luo. On hieman erikoista, että miksi juuri tällaisia kilpailijoita haastatellaan. Mutta kohtalo, sattuma tai jokin määräsi toisin. Philip Norman on lisäksi haastatellut kymmeniä lähellä tai mukana olleita eri vuosikymmeniltä. Osittain se johtui varmasti sankarista itsestään. Teos ei kaunistele, mutta sortuu välillä jaarittelemaan samoilla ja josku hieman epäolennaisilla asioilla. Sen ajan moottorilehdet, pintajulkisuuslehdet Suosikki tai Intro tai viikkolehdet Seura tai Apu keskittyivät aivan muuhun kuin Jarno Saarisen todelliseen elämään. Soittajat osaavat asiansa, Mick Jagger ja Keith Richards oppivat tekemään hienoja lauluja ja lavameno on ollut läpi vuosikymmenten hurjaa. 24 20.12.2012 N:o 51-52 SULKAVA — Jarno Saarinen — ikuinen nuori sankari Keväällä 2013, tarkalleen 20.5.2013, tulee kuluneeksi 40 vuotta Jarno Saarisen kuolemasta. Useiden rock-legendojen tapaan vain 27-vuotiaana kuollut Jarno Saarinen elää ikuisesti suomalaisten ja eurooppalaisten ratamoottoripyöräilyn ja moottoriurheilun ystävien muistoissa. / KK ROKKARI. Kirjassa tavataan Jarno Saariselle tärkeitä henkilöitä ja he saavat paljon tilaa muistella. Philip Normanin kirja ”Mick Jagger” kertoo kokeneen toimittajan ja kirjailijan sanoin maa-' ilman ensimmäisestä todellisesta rock-tähdestä. Monza, Renzo Pasolini, TTajot, MM-titteli, Daytona, Yamaha, moottoripyörä, kuolema. Monzan kuolonkolaria selvitetään tarkasti ja monesta kulmasta. Miehet ovat moninkertaisia maailmanmestareita ja Jarno Saarisen pahimpia kilpakumppaneita, MV Agustan miehiä, jotka kyllä siirtyivät myöhemmin Saarisen kuoltua Yamahalle. Ehkä se on reilua ja tasapuolista. Kirja on paksu kuin piplia eikä sitä lueta hotkimalla. Hurjalle tuntuu sekin, että Jarno Saarisen ruumiin hakivat Italian Monzasta hänen veljensä, aivan kuten hän oli toivonutkin. Mick Jagger -teoksen kansi. Hänet tuotiin Suomeen samalla perheen hautaustoimiston mustalla amerikanraudalla, jolla hän ja Soili olivat ensimmäisiä TT-kisojaan käyneet. Liikkuminen kilpailujen välillä, matkalaukkuelämä ja Kleinbussilla kulkeminen maasta toiseen ja varikko-olojen köykäisyys — siinä riittää ihmettelemistä vielä vuosikymmenten päästäkin. Hän ei halunnut puhua muusta kuin moottoripyöräilystä ja siinä menestymisestä. Ja niin Tepi teki ja ajoi kohta toista sekuntia paremman kierrosajan! Yamaha-talli ei tiennyt Saarisen tempauksesta mitään. Vasta nyt loppuvuodesta 2012 saatiin hieno ja kaiken kattava teos ratamoottoripyöräilyn ensimmäisestä ja toistaiseksi ainoasta maailmanmestarista. Jagger ja Jones olivat keskiluokkaisia ja herkkähipiäisempiä kuin muut. Onhan Rolling Stones -kielilogo ollut yksi merkittävimmistä brändeistä ennen kuin brändejä edes tiedettiin olevan. Hienoa aikaa — niin kauan kuin sitä kesti. Hänen kuulutettiin olleen edellispäivänä harjoituksista ja aika-ajoista poissa, koska hän oli ollut ystävänsä Jarno Saarisen hautajaisissa. Jaggeria ja Brian Jonesia lukuun ottamatta muilla Rollareilla oli vankka työväentausta. Vähän yllättäen lontoolaispoikien bändistä tulikin valtaisa liikelaitos — kiitos juuri Jaggerin liikemiestaitojen. Arto Terosen kirja ”Ikuisesti nuori — Jarno Saarista etsimässä” on hieno ja haikea teos. Kirja kertoo perusteellisesti yhden maailman tunnetuimman huuliparin ja kielen omistajasta. Teos ottaa lukijansa — ainakin tällaisen nuo risiiniöljynkatkuiset menestysvuodet tarkasti seuranneen ikähenkilön — kiinni kuin paraskin fiktiivinen kirja tai jännäri. Toki muutkin saavat äänensä kuuluviin: suomalaiset TT-huiput Teuvo Länsivuori ja Pentti Korhonen kertovat elämästään ja kisoistaan Jarnon kanssa. Toki mukaan tarvittiin paljon lahjoja, hienoja kappaleita ja onnea. Silti käy selväksi, että Mick Jagger oli hyvän kasvatuksen saanut nuori, joka innostui bluesista ja rhytm'n' bluesista aikana, jolloin valkoiset eivät siitä juuri kiinnostuneet. Onnettomuus oli hirmuinen kaaos ja miehiä ja moottoripyöriä sinkoili ja paloikin. Saarinen kilpaili niin tiukasti Agostinia ja Readia vastaan, että hän tarjosi kaverilleen Teuvo Länsivuorelle erikoista mahdollisuutta parempaan aika-ajoon. /KK JAG Lopuksi on todettava, että minun piti nähdä Jarno Saarinen ja kumppanit Kuopiossa Väinölänniemén TT-ajoissa kesäkuussa 1973. Moottoreiden erikoismiehenä Jarno Saarinen saattoi yökaudet virittää ja korjata pyöriään. Myös nuoremmat tietävät, että 250-kuutioisten MMkullan 1972 voittanut Jarno Saarinen oli hieno ja erilainen huippuurheilija. ”Rata on vapaa, Teuvo Länsivuori” kuulutus pysäytti tajunnan lähes samalla lailla kuin sunnuntaina 20.5.1973 Monzasta tullut tieto, että Jarno Saarinen on kuollut.. Tultuaan bändin laulusolistiksi hän otti käyttöön iskevämmän nimen Mick Jagger ja muuttui. Jagger kirja tarjoaa seikkailuja, pieniä uutisia ja sisäpiirin tietoja ja juoruja, mutta myös tärkeitä aikalaiskuvauksia 60-luvun alun popelämästä svengaavassa Lontoossa. Maineikkaan = urheilutoimittajan Arto Terosen teos ”Ikuisesti nuori — Jarno Saarista etsimässä” on yksi parhaista teoksista, joita on tehty itse kohteen kuoltua
Vuonna 1955 syntynyt Ilkka Tahvo Kallio — tuttavallisemmin ja tunnetummin — Ile Kallio on aika nuori muistelemaan elämäänsä. — Haluaisitko sinä itse soittaa ja kertoa omistajalle. Käänsi kelkan, havaitsi pojanvintiön juoksevan laukku kädessään mäkeä ylös. Hän on kuitenkin ollut tekemässä ja elämässä suomalaisen rockin historiaa yli 40 vuotta! Tai ainakin vuosina 1971 ja 1975-79 sekä 1983-84, jotka hän soitti Hurriganesin kitaristina. Joulu tulee rouva Tötterströmin silmästä kyyneleen muodossa ja hän lupaa hankkia hellapuut liiterin eteen ja korostaa, että pojan tehtävänä on sitten pinota puut liiteriin, etteivät enää siinä kastu. Hetken mielijohteesta hän päätti vielä potkaista pari nasevaa lisää, vaikka kiinnitetty ostoskassi kallisteli kelkan istuimella. Aikaa myöten työkaveruus johti romanssiin ja Ile ja Kaija Kärkinen ovat olleet yksissä ties kuinka monta vuotta. Nyt mies muistelee toimittaja Santtu Luodon kanssa tekemässään kirjassa niin Hurriganes-aikojaan kuin myöhempää musiikillista elämäänsä. Aiti katsoo ikkunasta: — Ovat taas jättäneet valon liiteriin. — Ajattele sitäkin ihmistä joka menetti laukkunsa. Kaupasta kotiinpäin tultaessa hän lasketteli hyvää vauhtia loivaa alamäkeä. Ei lapsia voi aina sellaisesta syyttääkään; ovat olleet tonkimassa viimeisiä hellapuita. Yksityiselämästä teos ei paljon kerro. Pera oli vahva ja energinen esiintyjä ja kunnon laulaja. Bändissä soitti rumpuja Bill Carson, joka oli muun muassa Crace Jonesin maailmankiertueella. Hieno mustankiiltävä käsilaukku sylissään. Silti Hurriganes-kitaristilta jää kaipaamaan hieman elävämpiä ja — yksityiskohtaisempia muistoja menneiltä huippumenestyksen vuosilta. Nyt ne tulevat kaukaisina ja ikään kuin toisarvoisina, kylmänviileinä toteamuksina tai naurahduksina. Eikö voitaisi pitää kun nyt on. Löytyikin. Hurriganes-uran lisäksi Ilen ansiolistalta löytyy erittäin hieno ja aivan liian vähälle huomiolle jäänyt Pera & The Dogs-vaihe. Hän päätti potkaista muutaman kerran lisää vauhtia. Livenä myöhemmin nimensä Dogsiksi lyhentänyt bändi oli lyömätön rokkitujaus kansainvälistä meininkiä. — Katsotaan onko siellä omistajan tietoja. — Ei se joulu sillä lailla tule, valistaa äiti. Ei uskaltanut mennä heti sisälle, vaan meni puuliiteriin tutkimaan saalistaan. — Tieltä olen löytänyt. lle Kallio kaipasi 70-luvun lopulla ulkomaille. kysyi äiti. Hän oli ilahtunut oman taitonsa säilymisestä, vaikka aikaa oli kulunut jo useita tusinoita noista poikien kanssa lasketteluista. Siinä ei mässäillä takahuone-elämällä ja hurjilla seikkailuilla tai mielenkiintoisilla yksityiskohdilla, kuten ulkomaisten rokkareiden muistelmissa. Yhtäkkiä se tarttui kelkan ohjaussarveen, hihna raksahti poikki ja käsilaukku lensi tielle. Antaa anteeksi. Nekin on nyt taas loppu. Voisiko syynä olla se, että ko11020 0,3190(0, SUOMIROKKARI. 050 3546956 Kuljetus Jari Harju Ky kiittää kaikkia asiakkaita kuluneesta vuodesta. Toisaalta on oikein, että Ile keskittyy musiikillisiin asioihin ja tekoihin. Olkahihnassa heiluva käsilaukku huitoi edes taas. Kieltämättä Ilen vauhdikkaissa vuosissa olisi kertomista enemmänkin. Äiti vähän ihmettelee, mutta sa1n00, ettei sitä sovi omanaan pitää, vaikka omistaja voi olla meitä rikkaampi. savonlinnaseutu.fi Sähkötyö T. Rokkiaikojen jälkeen Ile kertoo tehneensä mainosmusiikkia kunnes törmäsi muuan Kaija Kärkiseen, jolle sävelsi Euroviisukappaleen. Nordea” ONNITTELEE VIREÄÄ VIISIKYMPPISTÄ PAIKALLISLEHTEÄ Onnittelut 50-vuotiaalle juttujen kalastajalle. Saa laukkunsa. PYL Kiitos asiakkailleni kuluneesta vuodesta. Poikahan siellä olikin. Ilen teoksesta olisin kaivannut lisätietoja esimerkiksi Peran myöhemmistä vaiheista ja veljesten suhteista. Kohta saapuu rouva Tötterström. — Kuule, äiti, asia on sillä lailla, että minä nappasin tämän laukun ja juoksin karkuun ja ajattelin että se on minun. Vielä kehuu pojan nokkeluutta. SULKAVA 20.12.2012 N:o 51-52 25 lle Kallio — rautainen rockkitaristi lle Kallio oli vain 16-vuotias perustaessaan Remu Aaltosen ja Cisse Häkkisen kanssa maamme ehkä maineikkaimman rock-bändin Hurriganesin. Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2013 1B. Poika juoksi henkensä edestä, kääntyi puiston poikki radan vartta pitkin kotiinsa. — Puuliiterin pohjalla on paksu kerros tikkuja, poltetaan niitä, selittää äiti, ja jatkaa samaan hengenvetoon, että nyt sitä saat soittaa ja sopia tämän asian. — Mutta kun ne hellapuutkin pitäisi hankkia. Toivotan Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle vuodelle 2013! Palataan asiaan! P. Silti teos on antoisa ja viihdyttävä. Sanoo ymmärtävänsä. Toki Ilen teos on mielenkiintoista ja antoisaa luettavaa. Rouva itse jatkoi hurmioitunutta matkaansa vauhdikkaasti kunnes sai korkokengällään jarrutetuksi vauhdin. Tämä olisi minun joululahjani meidän perheellemme. Bassoa soitti Maukka Siirala — Ilen ja Albert Järvisen yhteyksistä tunnettu muusikko. Ei ollut toivoakaan saada kaappaajaa kiinni. Bändi teki kaksi levyä ja hajosi. Ja vähän muustakin. Ile näet perusti vähän Remun kaltaisen veljensä Peran kanssa mainion Pera & The Dogs-yhtyeen. Muistelmateoksen kansi. toisen rockin esi-isä ja muurinmurtaja Henry Aaltonen eli Remu elää yhä. Ilahtuu. Minä olen tämän toiminnallani ansainnut. Kyllä se on parasta, että sinä itse soitat, pyydät anteeksi ja laukku annetaan takaisin. Ehkä Ile ei kehdannut kertoa aivan kaikkea myös sen takia, että hän on suhteellisen seesteinen ja onnellisesti naimisissa. Jostain kumman syystä tuore teos jää kaukaiseksi ja etäiseksi. Ja hänet tunnetaan korrektina herrasmiehenä ja varovaisena ammattilaisena, ei minään rock-hulluna tai levottomana heittäytyjänä. Mikäpä siinä. Perustajajäsenen gloria painaa ja antaa hohtoa monille sinänsä pienillekin asioille. Hyvin se sujuikin. Aiti kiittelee rouvaa ymmärtäväisyydestä ja kertoo vielä selitykseksi hellapuutilanteesta. Mutta kyllä sähkön kanssa pitää olla säästäväinen, paras käydä itse sammuttamassa. Tiivis yhteistyö Suomiiskelmän saralla jatkuu edelleen./ KK Olavi Uusitalon pieni joulukertomus Kiiltonahkainen käsilaukku Rouva Tötterström oli päättänyt mennä potkukelkalla kauppaan, sillä vasta nyt oli talven ensimmäiset lumipäivät. Mieleen tuli lapsuuden vielä kovemmat vauhdit samassa tien kohdassa. Häntä hengästytti jo juuri laskettu alamäki, vaikka oli kelkkakin. Esimerkiksi Rolling Stones legendan Keith Richardsin vuoden takainen teos ”Minä” oli nimeään myöten huomattavasti intiimimpi ja läheisempi. — Kyllä se pitää uskaltaa, kun on uskaltanut laukun napatakin
ja pe 28.12. v Luottamuksella A piipahdan paikalla. 015 471707 Arpaonni suosi seuraavia: Riitta Reponen, Tarja Mähönen Suomen Lauttaliikenne toivottaa Hyvää Joulua! Joulukorttien sijaan lahjoitamme rahaa ympäristötyölle. Rauhallista Joulunaikaa ja Onnekasta Uutta Vuotta kaikille lukijoillemme! t: toimitus Peten Pesti 0400 334000 Kiitän asiakkaitani menneestä vuodesta ja toivotan Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013 Tavataan yhteistyön UPM Metsä Sulkavan toimisto www.metsämaailma.fi Hyvää Joulua ja Vuotta 2013! 4: Karsi ja Pasi Tmi L. 0500 166 186 Pekka Lyytinen, p. 040 5588335 Onko huolta mökistäsi tai muusta kiinteistöstä. 050 432 6673 Sy” Metsä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! AGRI ÅL MARKET * HANKKIJA-MAATALOUS OY Kisatie 11, 58700 Sulkava, puh. Metsäasiantuntijat Sulkavalla: Pertti Kolehmainen, p. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ. klo 9-15 Halpalinnan parkissa AT Yksi Suomen pLK parhaista jääW kairan terottajista. E Finrerries RAUHALLISTA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2013! Lämmin kiitos asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta. 010 7683741, 010 7683742, fax. merkeissä myös vuonna 2013. Palvelemme kaikissa metsään liittyvissä asioissa. Luistimet, sakset, puukot, lihamyllynterät reikälevyineen ym. P. 010 7683749 TEROTUSPALVELUAUTO Pe 21.12. 0400 461502 jarikka.partanen&gmail.com Hyvää Joulua ja alkavaa Uutta Vuotta! Jari Tapio Partanen ke 26.12.2012 klo 12-15 * rekiajelua * poniratsastusta * talviaktiviteetteja * makkaranpaistoa * savusauna (7 e/hlö) naiset 12-13.30, miehet 13.30-15 Seuraa retkiluisteluradan tilannetta www.oravanpesat.fi/ ajankohtaista tai soita 050 340 1943 *Sulkava-lehti ilmestyy seuraavan kerran torstaina 3.1.2013! Aineiston vuoden ensimmäiseen lehteen pyydämme jättämään toimitukseen viimeistään ma 31.12.2012 klo 12.00 mennessä. 26 20.12.2012 N:o 51-52 SULKAVA Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi Juvantie 14 M od Nordea Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! RAJUPUSU OPISTO Lämmintä Joulumieltä ja Hyvää Uutta Vuotta 2013! Taimin Kukkakulma ja Hautaustoimisto p. Toimitus on suljettu pe 21.12. 050 598 8432 Tuomas Huttunen, p. Oksanen HYVÄÄ JOULUA JA The Biofore Company UPM KIITOS KULUNEESTA VUODESTA. s
klo 18.30. Kauppias Tenho Kemppinen kiittää kaikkia joulukahveilla käyneitä. kaikille Suursoutuihin osallistuneille ja yhteistyökumppaneille ILMOITUS Sulkava-seura y onnittelee | O: N 50-vuotiasta = Sulkava-lehteä! TVja Kodinkoneliike T. joulukahveilla kävi perjantaina noin 200 asiakasta. = = SU 1 VN. Onnetar suosi tällä kertaa taitelija Olavi Uusitaloa, joka kertoi tyytyväisenä saavansa laitteesta ehkä mainion välineen värien sekoitukseen ateljeessaan. Kemppisen 22. VY. SUIKAVA 20.12.2012 N:o 51-52 — 27 Kunnalliset ilmoitukset Sulkava-seura ry ja Suursoutujen päätoimikunta toivottavat Lastenhiihdot ja maakuntaviestikatsastukset Urheilukentällä to 27.12. Kävijöiden kesken arvottiin 120 euron arvoinen Wilfa-tehosekoitin. Väkeä oli paljon liikkeellä ja kaikki joulukahveja ja -glögejä tarjonneet yrittäjät olivat tyytyväisiä päivän antiin. Sarjat alkaen 2-vuotiaista ikäimmeisiin, hiihtotyyli vapaa. Ve Fe > dä Aiantoen Helmi ja Vmikkaus Oy | EA : 4 4 mora 1.6 KAKI KAN : e i n TMA 19 +sts0 3013 kin 1949 ALA kY EERO vy sido gr EA —is lahjoittaneet SPR:n r a S | | Sulkavan osastolle
00 5 AL WES S-market Sulkava 24,00/ Wi jA J N MAR KET eten Enemmän kuin edullinen KEI Kahvila. 10-13 T. Kemppinen, yttsvuikn 30.12. 28 20.12.2012 N:o 51-52 SULKAVA Kauppatie 1, 58700 Sulkava puh. 12-15 p. PäTAtola MAJAKKA N. 12-15 TV: I & sevan % KONE TUI 29.12. 015471190, 0400 650290 | = tenho.kemppinen&gmail.com Perinteiset koko perheen a vi , ottein ILOTU DIT KSP Lohilahdella £X REIN PNI klo 21. 015 676 917 Huom! Suljettu 24.12.12 PARAATITULIN N: SÄHKÖTYÖT + ILMALÄMPÖPUMPUT | ST an pss | N SÄHKÖSUUNNITELMAT I Kun ostoksesi ia: 9 i Teollisuustie 14 ' ovat vähintään i = w Ne H SULKASÄHKÖ 58700 SULKAVA L rakettisarja = sulkasahko.fi 015-471454 | I ny 4 | 0400-918020 040 867 2273 Lasse Herranen Teemu Kallio KARJALASTA KA JAHTAA MESTARIT TAIVAALLA a ä joss kpl W 10 lau-$ ampuu 19 kovilla J keen japan uanapakelia d | 41 LI JOULUN AUKIOLOAJAT: = 22.12. A WE lr , NESTE-huoltoasema i SOMMITEEVEImmme Lohilahti, p. 015 206 2950 (LOTUPITUS 1440) 24300! SvurSavo Palvelmme ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18. 673 171 H | imaamiin ; L Louhintatyö 9, J VARAT E | 9, Jeg OSSI HÄMÄLÄINEN 4 JNA J , YS LU AAMSEA AA | | | s I S-market Sulkava » Puh. 10-13 KODIN= 23.12