VUOSIKERTA Torstaina joulukuun 21. A 4.0 S LL VENT PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI 33. päivänä 1995 N:o 51-52 Irtonumero 4 mk
955-452 705 Jutta vuotta 1995 Pappilankatu 3 Savonlinna puh. KUNINGAS3 ATOMI voe käs PAUKKU wi |H YÖKKÄYS at Msn n a 6 kpl:een Star Rocket Kiitämme asiakkaitamme RAKETTI50 E>0. 2 —21.12.1995N:051-52 SULKAVA ALVELEN LUN/ JOULURUOKAA TARJOO KUNNON K-LÄHIKAUPAN VÄKI men | [M orstariavantai AINA EDULLISIA TUOTTEITA JA ISOT EDUT Ta SUPERIOR STÄVÄLISTÄ PALVELUA LÄHELLÄ KOTA — EDUKSESI * Tapaninpäivänä ti 26.12. KOLEHMAINEN HYVAA JOULUA JA MENESTYKSEKÄSTÄ A-ryhmän sähköurakoitsija i N JI TA VUOTTA 1996. 10-14 0010 Tosi halvalla! J / MYYNTIAIKA 27.-31.12. 957-471 203 MA 26.12. 21 003 "Ja niin joulu joutui.... 471 190, 9400 650 290 ak EIT KK KKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKK 4 SLU S moka n auma ; n EAN 1 x t:'Irja; Seppo, Petri & henkilökunta gng Ky : Taksiautoilija k kx PETRI LAUKKANEN z x 949 257 890 x K JUVAN RAUTA JA MAATALOUS KY JA KKKA KAKKAAK KKK KKKKIHKN KN AHAA KAN 3 VIHONEN | Da TY GIT "Puh. RAUHALLISTA JOULUA ja toivottavat kaikille soutajille ja järjestelyihin osaa I osallistuneille sekä yhteistyökumppaneille SÄHKÖTYÖ vän (4 J. ; N s KIINALAISET Pao pue. 3 SULKAVALAISILLE, J kg Linna Leivän PIRKKA SULKAVALAISILLE RISELLA = 6,90 JOULULIMPPU 9,80 KURKKU8, 30 JA iittäen kuluneesta vuodesta väen VIIPALEE 145 k 45 FN BEIGANG: toivot kaikill | BUDAPESTKUMPPANEILLEMME ”asiakkallemme * | (M Rasiat... 955-651 165 Maatal. 955-453 136 Kodink. ja liiketuttavillemme = | Vallo LAHIKAUPPA KOKO K-KAUPAN VÄKI Hyvää Joulua ja — | PUNA49 00 1 0-1 4 Menestyksellistä LEIMA 2 UU, | BER sa joulu AQ WILJAMI PALVELEMME: Joulu ILVELEMM. | VASTAANOTTAJAISET ää ) 36, 80 klo 02:een p Huittisen E 1 2 90 ra sn PASTELJAT..kg JD, OO ANANAS roi I dag kä 0, OO Hyvää JouLuA ni KARUAUANSN KUUNARI7, 90 JA RUOKAISAA PAISTI BIKE Sd ho PIRKKA VEHNÄ24 80 UUTTA VUOTTA 20 90 vie 1 3, 90 JAUHO.... ES b Vihdoinkin valmis! Sh Osta jouluksi kotiin vanhalle tai nuorelle Pisara-kuoron uutuusäänite N J "Aika on sininen" Isot ru Myyntipaikat K-Lähikauppa Wiljami ja am VS färkkohemanvirasto (do 9-13). / Suosittu ' pata" (värillisiä TT Sulkavan seurakunta — Ja Naysätin pea EN. 0, a kuluneesta vuodesta ja PAKETTI va toivotamme Palvelemme Jouluna: — Palvelemme myös: Joulupäivänä 14-23 TV: KODIN" 0.12.9213 ou UPAlvana | KONE ASS ykä T.KEMPPINEN SULKAVA AL a suljeta HYVÄÄ JOULUA JA P. a | | 0) Sulkava-seura ja "Nyt heitetään N s Jm kiireet nurkkaan S UUTSOUtTU]J en ja nautitaan % ha päätoimikunta joulurauhasta!" Kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. 300019,80 K —— PALVELEMME a Koivbo stäville ja i .12. KIRJOLOHI joka päivä nämä klo 12-01, vit 14, 90 i KLEMENTINT Få 90 AN USARED 7,90 PÖYTÄ-3,00 4 by Railakkaat V | UUDEN VUODENÅ OMENAT KYNTTILÄ... 39,80 PAN 58700 SULKAVA, PUH
— Kyllä, ollaan ihan tyytyväisiä. FINNREKLAMA OY > PL 23, 58701 Sulkava * p. Tänä vuonna esiintyjiä oli aiempaa vähemmän ja tilaa yhteisille lauluille oli annettu enemmän. Kylällä oli ihmisiä liikkeellä. Kelloseppä Markus Särkkä arveli, että heti aamusta oli enemmän väkeä liikkeellä. Jo varsin nopeasti laitteita kävi ihastelemassa reilut parikymmentä lasta ja nuorta. Pakkastuuli jäykisti väkeä Ensimmäinen ostosmatka Sulkavalla Lauantaina ja sunnuntaina tempaisivat sulkavalaisliikkeet ja järjestivät jouluostospäivän nimellä ”Ostosmatka Sulkavalla”. miehet päästivät innokkaat lapset tutustumaan ajoneuvoihinsa. Sulkavan seurakunta ) N tDOtNne Taa SST Toivotamme asiakkaillemme HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! RAVINTOLA ALATALON ALANNE KESTIKIEVARI PUH. Iltapäivälle käännyttäessä väenliike väheni. Kirkonkylän ala-asteen kuoro lauloi joulusta pääkirkossa sunnuntai iltana. 7 N Sulkavan kunta Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kaikille sulkavalaisille ja kesäasukkaille. (957) 478 863 E Johanna > ll MERITA PANKIN kuuma jouluvinkki TULE jouluglögille antaina 22.12. 957-674 861 Palvelemme tilauksesta! ETTET ETTE TEET So SL Se oo CS GA So CS Oo a RAUHAISAA JOULUNAIKAA JM toivottaen ja kuluneesta = SY, vuodesta kiittäen CP. Perheen pikkumiehet olivat erityisen kiinnostuneita tiekarhusta, Sisu-merkkisestä aura-autosta, poliisi-Saabista ja pakettiautosta sekä paloautosta. — Sitä on vaikea arvioida, kuinka paljon väkeä olisi ollut joka tapauksessa liikkeellä, pohti Markus Särkkä tempauksen vaikutuksia. Väkeä kävi ihan mukavasti ja tavaraa meni tasaisesti, sanoi Vesa Musakka Sulkavan Verkko & Paidasta. 957-471 771 Kk ekot R see skr to EE ro SE ( Kiittäen asiakkaitamme luluneesta vuodesta toivotamme | K* HYVÄÄ JOULUA ja — *k x MENESTYSTÄ VUODELLE 1996 + "RAUTA HANKKIJA Puh. — Lauantai oli vilkas päivä. Hän uskoo, että sulkavalaisten erikoisliikkeiden kannattaa vastakin järjestää erilaisia tempauksia. Kalustoa esitelleet palomiehet, poliisit ja tielaitoksen Joululauluissa o kirkot eo o eo täyttyivät Kirkot Lohikoskella ja Sulkavalla täyttyivät taas kauneimpien joululaulujen laulajista ja kuuntelijoista. Sunnuntaina mukana olivat myös kunta, yrittäjäyhdistys sekä paloja pelastustoimi ja tielaitos ja poliisi. Kirkonkylään suuntautuvat joukkoliikennelinjat ajettiin ylimääräisinä. Yhdessä vaimonsa Tuijan kanssa he tarjosivat kaupassa kuumaa glögiä asiakkailleen. 21.12.1995 N:o 51-52 3 Palomies Kari Rito esitteli paloautoa, joka kiinnosti myös vähän isompia poikia. Ulkona kaluston kanssa pyörineet esittelijät harmittelivat kylmää tuulta. 957-676 300 Puh. (957) 471 288 Palvelemme poikkeuksellisesti E la 30.12.95 klo 9-13 Tielaitos X ox x K * "Sk K Turvallista matkaa! Sulkavan tiemestaripiiri | = | & Sulkavan Metsänhoitoylidistys | kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille metsänomistajille ja yhteistyökumppaneille | Nyvä ää Joulua p a | Me palli yi Vaotta/ e si Kiitän asiakkaitani onen vuodesta! N Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Ateljee ompelimo * GC) 0) GC) * * | x ! * R Matikkalantie 390, 58720 Kaartilankoski, puh. Kuitenkin hän teki kauppaa varsin kohtuullisesti väkimäärään nähden. Kauppaliikkeissä oli sama tuntuma. (957) 471 014, fax. = Toivotamme EEE "pga HYVÄÄ JOULUA j ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 1996 MERITA PANKKI Oy Sulkava Lohilahti Joulumuistamisiin varatut rahat olemme osoittaneet hyväntekeväisyyteen!. Sulkavalla ohjelmaosuuksissa kuultiin Sulkavan Naislaulajia Tarja Valinin johdolla, Sinikka Taskisen ohjaamaa Kirkonkylän ala-asteen oppilaskuoroa sekä Sulkavan kirkkokuoroa, jota johti Katariina Kokkonen
Se on hyvä merkki. — Tärkeysjärjestystä on syytä miettiä. Anneli Ikonen En juhli merkkipäivääni. Kaikki mukaan! En juhli merkkipäivääni. Meillä ei ole varaa uhrata Vapahtajan syntymäjuhlaa markkinavoimien alttarille. 4 21.12.1995 N:o 51-52 SULKAVA SULKAVA Edes kerran vuodessa A 15. Joulun rauhaa tarvitsee. Kaupat on tutkittu, kirpputorit kierretty ja myyjäiset katsastettu. Sulkavan ja Puumalan toimistoissa on tällä hetkellä työssä seitsemän vakinaista toimihenkilöä. Se on surullinen juttu, joka saa pohtimaan koko elämän tarkoitusta. Elämä kuluttaa ja muuttaa meitä jokaista omaan suuntaansa. Tämä erilaisuus on säilyttämisen arvoinen asia, ja siksi emme saisi antaa joulun madaltua samanlaiseksi hyörinäksi ja pyörinäksi kuin muukin elämänmeno. Jos me näin teemme, me olemme kokonaan unohtaneet, että Hän itse uhrasi itsensä meidän edestämme. — Seurakunta on taloudellisten valintojen edessä pakosta lähi vuosina, arvioi Ruottinen. Rauha Kemppinen En juhli merkkipäivääni. Samalla havahtuu siihenkin, miten kaukana osa vanhoista kavereista oikein on — sekä maantieteellisesti että henkisesti. Joulu on ystävyyden, rauhan, toivon ja valoisan tulevaisuuden juhla. Ja todellinen ystävyys säilyy läpi koko elämän. Siellä missä etsitään todellista joulurauhaa ja iloa, siellä asiat asettuvat oikeaan tärkeysjärjestykseen: Jumalalle annetaan kunnia ja maassa vallitsee rauha ihmisten kesken, joita kohtaan Hänellä on hyvä tahto. Joulu, joka virittää meidät arvojen keskeltä erilaiseen juhlatunnelmaan kuin muut juhlat. Sulkavan vakuutuspiirin paikallisjohtajaksi on nimitetty Puumalan toimiston paikallisjohtaja Maire Rautsiala. Hieman yli 3,6 miljoonan markan budjetilla pystytään kattamaan nykyisen tasoinen toiminta. Kuitenkin menneitten aikojen ystäviä tulee joskus ikävä. Miten palvelut tulisi tehtyä, jos lähdettäisiin lomautusten tielle; sitä vaihtoehtoa on harkittava tarkkaan. Vuoden alusta tapahtuu kaikkiaan kuuden vakuutuspiirin yhdistyminen. Terveeseen ja kestävään talouteen pi-täisi pyrkiä, muistutti Rönkkönen ja väläytti yhtenä keinoja virkojen osaaikaistamista tai lomautuksia. Toimintaan on varmasti vuosien saatossa jäänyt paljon sellaistakin, joka ei enää vastaa tarkoitustaan. Eri kouluilla joulua ja syyslukukauden päättymistä on juhlittu perinteisesti ja runsain voimin. Ehkä me, jotka koemme, että Suomi ei enää ole entisensä, löydämme nyt entistä syvemmän yhteyden Häneen, joka kerran antoi tälle maalle vapauden ja itsenäisyyden suurena ajallisena lahjana. Tällä kertaa on kannustettu paikkakuntalaisia suosimaan kotipaikkakunnan palveluja, joita ei sovi unohtaa. (Matt. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. Ilman niitä joulu olisi paljon ankeampi ja vaikeampi toteuttaa. Ihmiset alkavat keskittyä kotijoulun viettämiseen. Hautojen hoitomaksuihin tulee lievä korotus. — Ei kovin valoisalta näytä. Hän peräsi arvokeskustelua tulevien vuosien säästöistä. klo 11-17. klo 10-16 keskuskoululla. 'Onko syytä lomauttaa ja kuinka käytännön työt sitten sujuisivat, kyseli Hilkka Virtanen. Sulkavan kunnanvaltuusto valitsi jäseniksi Risto Kasasen (varalle Satu Virta) ja Jorma Kiiskisen (Pasi Ruottinen). Viikonlopun kurssi on 6.1. Mihin peruspalvelujen jälkeen toimintaa painotetaan ja kuinka rahoitus hoidetaan. Maija Pajari p KIITOS kaikille kukkasilla ja KI IT OS lahjoilla muistaneille, muitstamisesta. Joulussa on todella jotain selittämättömän erilaista. RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Viikon sana Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan Hänellä on hyvä tahto Joulu jälleen kerran. Kun aikojen jälkeen taas ollutkaan. Tulevaisuuden talouskehityksen vaikutuksista kantoi huolta Hilkka Virtanen. Lomautusten vaikutuksen Salmenkivi näki seurakunnassa lamauttavana. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta. 1995 Sulkavalainen joulunodotus on ollut vilkasta aikaa. Rahaston taloutta pyöritetään ensi vuonna 243 400 markalla. Perhekeskeisen joulun valmistelu alkaa sekin olla loppusuoralla. Hän panostaisi enemmän lähityön ja korosti, että lähetystyötä olisi syytä tehdä omassa seurakunnassakin. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Pentti Ruottinen muistutti, että arvokeskusteluun joka vuosi mahdollisuus ainakin talousarviosta päätettäessä. Se on syytä viettää ilman turhaa kiirettä ja hosumista, itseensä ja läheisiinsä keskittyen. Lisäksi on järjestetty yrittäjien joulunavaus, joulumyyjäiset ja ostosmatka Sulkavalla-tempaus. Viimeistään joulukuussa aikuinen huomaa, miten vähiin yhteydenpito ystävien kanssa on jäänyt. Rovastikuntakokouksissa Sulkavaa edustavat Hilkka Virtanen, Aatos Valtonen ja Sirkka Hintsanen sekä varalla Siilas Rönkkönen, Ritva Auvinen, Pellervo Kokkonen, Mikko Rissanen, Jaakko Teerimäki ja Lea Ralli.. jäädessäni eläkkeelle. Pohdintaa siitä mitkä ovat seurakunnan peruspalveluja kaipasi Kari Kervinen. Sen on ansainnut, edes kerran vuodessa. SU-41/lentopalloilijat: kinkunsulattelua liikuntahallilla tapaninpäivänä 26.12. Veikko Wallen En juhli merkkipäivääni. Kokoonnutaan ennen klo 11:sta liikuntahallilla. Tapahtumat , Sulkavan Mieslaulajat: kevätkauden harjoitukset aloitamme keskiviikkona 3.1. — Mistä pitäisi säästää ja miten ne vaikuttaisivat toimintaan. Puumala nimeää sosiaalivakuutustoimikuntaan myös kaksi jäsentä. Kirkkoherra Taisto Salmenkivi näki seurakuntalaiset yhtenä merkittävänä voimavarana ja vastuunkantajina myös käytännön toiminnassa. — Talouden suhteen olemme arvaamattoman tulevaisuuden edessä, mutta valoisana näen aktiivisten seurakuntalaisten joukon, joka toimii lähetystyössä, Tuomas-messuissa ja monilla muilla aloilla. 2:911) Mietelause Onnea Nimipäiviä Tänään torstaina Tuomas, Tuomo, Tommi, Tomi, perjantaina Raafael (talvipäivän seisaus), Senni, sunnuntaina Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina, maanantaina Joulupäivä, tiistaina Tapaninpäivä, Tapani, Teppo, Tahvo, keskiviikkona Hannu, Hannes, torstaina Viattomien lasten päivä, Piia, perjantaina Rauha, lauantaina Daavid, Taavetti, Taavi, sunnuntaina Sylvester, Silvo, maanantaina Uudenvuodenpäivä, tiistaina Aapeli, keskiviikkona Elmo, Elmer. Joulurauhaa toivottaen pastori Jairi Attila Päivän kierto Aurinko nousi tänään kello 9.43 ja laskee kello 14.47. SU-41/SM-kisojen järjestelyorganisaatio: yhteinen palaveri 4.1.96 klo 19.00 ala-asteen salissa. Alijäämäisten vuosien jälkeen ensi vuoden budjetti on saatu tasapainoon. Samalla toivotan entisille oppilailleni ja kaikille koulupiirin asukkaille RAUHAISAA JOULUA ja HYVAA UUTTA VUOTTA! Antti-Veikko Koskeli evp-opettaja JA KN Kela yhdistää Puumalan ja Sulkavan vakuutuspiirit Kansaneläkelaitoksen hallitus on päättänyt yhdistää Puumalan vakuutuspiirin Sulkavan vakuutuspiiriin tammikuun alusta lukien. Kansaneläkelaitos tutkii vakuutuspiiriensä yhdistämistarpeet aina siinä yhteydessä, kun paikallisjohtajan toimi tulee avoimeksi. Yhtä isoa kukkaa kohti taksa nousee 10 markkaa. Tänä jouluna meillä on suomalaisina ehkä vielä syvempi tarve viettää joulua perinteisesti, sillä niin moni asia on viimeisen vuoden kuluessa muuttunut ja aiheuttanut kyselyä ja turvattomuutta. Se voi olla hyväksikin, sillä paikoilleen jumittuminen voi olia kaikkein vaarallisinta. Kirkkovaltuuston käsittelyssä oli varsinaisen talousarvion lisäksi myös hautainhoitorahaston budjetti. Ja yllätys yllätys: oikeille ystäville ei olekaan ollut riittävästi aikaa. Päivän Sana Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Läheisiä on muistettu joko kortilla, puhelinsoitolla tai lahjalla. Tuo juhla, jota jaloimmaksi kutsutaan. Lyyli Miettinen En juhli = merkkipäivääni. Jatkossa myös viranhaltijoiden on päästävä enemmän pois työalakeskeisyydestä. Kelan toimistot jatkavat Sulkavalla ja Puumalassa toimintaansa entiseen tapaan täyden asiakaspalvelun toimistoina. Talous huoletti kirkkovaltuutettuja 3,6 mmk:n budjetti kuitenkin läpi muutoksitta Seurakunnan talouden kehitys puhututti kirkkovaltuutettuja talousarviokokouksessa. Yhdistämiisen johdosta vakuutuspiirien sosiaalivakuutustoimikunnat yhdistyvät. — Toiminnan järjestäminen vaatii jo nyt paljon järjestelyjä ja paneutumista. klo 18.30. Kiireet olisivat moninkertaiset jos kotiseudun palvelut eivät pelaisikaan. Hänen toimipaikkana on Puumalan toimisto. Onneksi he elävät vahvoina muistoissa ja muistikuvissa, jotka eivät koskaan unohdu. Tuo odotettu ja etukäteen lasten mielissä kaivattu suurten odotusten ja toiveiden täyttymys. Hiippakuntakokouksen maallikkoedustajien valitsijaksi nimettiin Anne Partanen ja varavalitsijoiksi Siilas Rönkkönen, Jaakko Teerimäki ja Pentti Ruottinen. Siilas Rönkkösen mielestä nyt pitäisi keskittyä perustyön tekemiseen. Onneksi tässä vaiheessa joulukuuta kiivain toimeliaisuus on hiljenemään päin. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Ehkä sinä, joka tunnet jotain tästä omaksesi, voit nyt paremmin aistia joulun ydinsanoman: Jumalalla on sinuakin kohtaan hyvä tahto ja sen osoituksena Hän antoi oman Poikansa sovittajaksi sinun synneillesi. On ollut työkiireitä, velvollisuuksia sukulaisia kohtaan ja muita menoja. ä Saara Purhonen Erkki Hellsten dj jin N Monta pulkallista KIITOKSIA kaikille teille, jotka järjestitte minulle ikimuistoisen juhlatilaisuuden jättäessäni opetustyön Kaartilankosken koulussa! Oli hienoa toimia opetajana juuri Kaartilankoskella
Hänen mielestään sosiaalipuolen paineet kasvavat koko ajan. SULKAVA. Vaikuttava ohjelma aloitettiin koulun oppilaiden esittämällä Juhlamarssilla, joka oli mukaelma koulun 60-vuotisjuhlamarssista. Hän katsoi, että talousarviosta päättäminen oli luottamushenkilölle varsin helppoa — sitä käsiteltiin vain parissa kunnanhallituksen kokouksessa. — Meillä oli viime vuonna 33 henkilöä työllistettynä, sanoi Ilmo Liukko. Tiedotusta ja työttömille töitä Risto Kasanen (sd.) totesi, että talousarvion hyviä ja huonoja puolia on tuotu esille. Nyt vuoden lopussa velkaa on 5,7 miljoonaa markkaa. Kunnanjohtaja selvitti kuinka rahastoista on voitu siirrellä varoja ja miten kunta välttää velanoton. Järjestäjinä olivat kylätoimikunta ja Martat. — Työttömyysaste on sietämättömän korkea niin koko maassa kuin meillä Sulkavalla. — Tämä talousarvio on tehty tilanteessa, jossa inflaatio on ennätysalhainen, Ilmo Liukko sanoi. Lisäksi kuultiin Kaartilankosken Soitinyhtyeen soitantaa, johon juhlavieras itsekin osallistui. Koulun kerhokeskus palkitsi hänet ansiomerkillä, samoin lääninhallitus. Vähävelkaiselle kunnalle alhainen inflaatio merkitsee korkotulojen pienentymistä. Torstaina joulukuun 21. Ensi vuoden lopussa kunnalla on velkaa 3,8 miljoonaa markkaa. Hanurivirtuoosi Toni Hämäläinen soitti Mozartin "Urkufantasian fmollin".. — En muista, että olisi keskusteltu tiedotussihteerin palkkaamisesta. — Pian kunta voi kokonaisuudessaan olla luonnonsuojelualue ja eläkeläisreservaatti! Kalevi Wellingin mielestä eläkejän alentaminen saattaisi olla yksi ratkaisu työttömyyttä pienennettäessä. Mainio asia”. — Seurakunnassa osataan jo etukäteen kertoa milloin viranhaltijat ovat paikalla, Risto Kasanen sanoi ja viittasi Sulkava-lehdessä julkaistavaan seurakunta-palstaan. Esityslistan liitteiksi kirjattuja sanontoja ja tavoitteita ei enää toisteltu. Jarmo Kolehmainen lauloi ja Raija Hintsanen lausui runoja. Velkojen määrä sen sijaan pienenee vauhdilla. Siinä seurakunnan väki kertoo kuka viranhaltija on milloinkin poissa, lomalla tai viikkovapaalla. Kunta myönsikin määrärahan ja piano hankittiin. Myöhemmin tämä Risto Kasaselta (sd.) kannatusta saanut ajatus kirjattiin ponneksi talousarvion yhteyteen. Entiset oppilaat, kyläläiset ja vanhemmat lahjoittivat hienon nahkaliivin sekä Arvo Partasen tekemän muotokuvan. Itsenäinen kunta Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Kuivisto (kesk.) totesi, että tavoitteena on kunnan säilyttäminen itsenäisenä. Sitoutumattomien puheenvuorossa Kari Valovirta totesi, että Sulkava lähtee toiselle eurovuodelleen ja että elämä täällä entisestään kapenee. ”Ja luokassa on kunnan hankkima pianokin. Talousarviota hän piti realistisena, sopeuttavana talousarviona. — Nyt on isännän vastuulla työttömät jätetty ilman toimeentuloa. Lisäksi Risto Kasanen kyseli onko kunnalla määrärahoja tiedottamiseen. Juhlapuheessaan entinen työtoveri ja esimies, pari vuotta sitten eläkkeelle siirtynyt koulutoimenjohtaja Mauri Kaakkurinvaara muisteli menneitä. päivänä 1995 Avoinna: jouluaattona su 24.12. — Kunnassa tehdyt linjaukset osoittautuneet hyviksi ja järkeviksi. Reino Eerikäinen (kok.) oli samoilla linjoilla. Hän ihmetteli, että kunnanvirastossa ei aina tiedetä milloin kunnanjohtaja on paikalla. Liukko totesi, että alhainen inflaatio merkitsee aina myös korkeaa työttömyysastetta. Puheiden lisäksi Antti-Veikkoa muistettiin lukuisilla lahjoilla. Ilmo Liukko sanoi, että lainat ovat sellaisia, ettei niitä kannata maksaa pois ennen aikojaan. Antti-Veikko Koskeli juhlien eläkkeelle Antti-Veikko Koskeli soitti pitkästä aikaa isommassa yhtyeessä, jossa rumpuja soitti Juha Reponen. Hän kaipasi toimenpiteitä, muuten hukka perii koko kunnan. Työllistämiseen kaivattiin lisää määrärahoja. Verokehitys näyttää varsin suotuisalta, ja varsinkin yhteisövero on kasvanut. Lisäksi valtuusto päätti Koukkulan rantakaavasta ja keskusteli toiminnan tehostamisesta. Heidät ohjataan sosiaalitoimeen hakemaan toimeentulotukea, pahoitteli Risto Kasanen. Vuoden 1996 talousarviossa rahaa esitetään enää vain 0,6 miljoonaa markkaa. Kunnanvaltuusto siunasi ensi vuoden talousarvion, jonka loppusumma on 90,38 miljoonaa markkaa. — Jos valtuusto niin edellyttää, niin otetaan sellainen ilmoituskäytäntö, vastasi kunnanjohtaja Ilmo Liukko. Mauri Kaakkurinvaara kertoi juhlapuheessaan Antti-Veikon musiikkija pienoismalliharrastuksista. Runsas ohjelmisto läksiäisjuhlassa oli monipuolista. Hän selvitti, että vuonna 1995 kunta käytti työttömien työllistämiseen 1,4 miljoonaa markkaa. Hän kannatti Kalevi Wellingin esittämää 0,5 miljoonan markan määrärahalisäystä työllistämiseen. Edelleen hän sanoi, että kirjastohankkeen toteuttaminen parantaa palveluvarustusta. Ryhmäpuheenvuorojen sisältö vaihteli talousasioista ja valtionosuuksista henkilökunnan määrään ja työllistämiseen. Vuonna 1993 kunnassa oli vielä 238 työntekijää, kun tällä hetkellä heitä on enää 206. Molemmat ovat herättäneet myönteistä huomiota ympäri maan. Ilmo Liukon mielestä tähtäimen pitäisi olla muualla kuin työttömyyden katkaisemisessa. vetoa ei ole ollut isoistakaan linjoista. Mauri Kaakkurinvaara totesi, että Antti-Veikko Koskelin työ koulun kehittäjänä huomioitiin laajasti. Kunnanjohtajan mielestä talousarvioon budjetoidut tulot ovat vähintään realistisia. Tarkastaja vaati asiasta merkintää pöytäkirjaan, jotta koululle saataisiin oma piano. Työntekijämäärästä Ilmo Liukko sanoi, että kovia karsintoja tehnyt Rantasalmi on vasta nyt päässyt samalle tasolle millä Sulkava on jo ollut. — Lääninhallituksen tarkastajan kanssa menin Kaartilankosken koululle. Kunnanjohtaja Ilmo Liukko totesi, että nyt talousarvion tekeminen oli helpompaa kuin vuoden 1997 tulee olemaan, sillä ennustettavuus on vaikeaa. Läksiäisjuhlassa kaikki oli hoidettu viimeisen päälle. Sen sijaan talousarviosta puhuttiin vähän enemmän. Johtokunnan puheenjohtaja Juha Reponen lausui tervehdyssanat. Tosin rahaston käyttäminen pienentää omaa pääomaa. — Valtion lait ja säädökset valmistuvat niin myöhässä, että muutoksiin on varauduttava mahdollisia lisätalousarvioilla. klo 8-13 Joulupäivänä ma 25.12. Ja jonkin aikaa pystytään sinnittelemään eteenpäin. Ilmo Liukko selvitti työllistämiseen tarvittavia rahoja. Myös Reino Eerikäinen ja kokoomus olivat huolissaan työttömien määrästä ja työllistämiskynnyksen korkeudesta. Hän oli puolueensa ja Kalevi Wellingin linjoilla työllistämisasioissa. SDP:n Kalevi Welling vaatikin 500.000 markan lisäystä työllistämismäärärahoihin. Kyllikki Kolehmainen lausui tekemänsä kronikan. Hän kiitti niin virkamiehiä kuin luottamushenkilöitäkin yksimielisyydestä, sillä Karin mielestä ristiKunnanvaltuusto kokoontui poikkeuksellisesti Ravintola Muikkukukossa, koska käräjät j atkuivat valtuustosalissa. klo 9-21 HuoLson OP BAARI Valtuustossa talousarvio ja arvokeskustelu Rahaa tulee vain tärkeille asioille Viikko sitten kokoontunut kunnanvaltuusto ei paljon arvokeskustelusta perustanut. Kari Kuivisto kaipasi myös ideoita elinkeinoelämän kehittämiseen. Liukon mukaan 0,5 miljoonan markan määräraha merkitsisi noin 15 henkilön työllistämistä 75 prosentin työajalla. — Se nyt on vähin velvollisuus, kun jokainen oppilas soittaa jotakin instrumenttia, oli tarkastaja sanonut. — Ei, tämä ei ole kunnan hankkima piano, vaan opettaja Koskelin oma piano. suljettu Tapaninpäivänä ti 26.12. Koulunjohtajana vuodesta 1964 toiminut Antti-Veikko sai ansioistaan Suomen Kunnallisliiton kultaisen ansiomerkin. Pidettyä opettajaa muistivat niin entiset oppilaat, kyläläiset kuin vanhemmat. Hän pystyy sen itse virittämäänkin. Hän oli huolissaan valtiovallan otteista ja valtionosuuksien pienenemisestä. Keskustan Lasse Partanen totesi, että valtionosuuksien supistuksen koskevat nimenomaan maalaiskuntia. Rakennusmestarin ja kulttuurisihteerin virkojen lakkauttamisen lisäksi kunta on luottanut luonnolliseen poistumaan. Sunnuntaina Kaartilankosken koululla vietettiin haikeaa juhlaa, sillä pitkäaikainen opettaja AnttiVeikko Koskeli jäi eläkkeelle. Koskeli säestää, improvisoi, sovittaa ja sanoittaa ja säveltää, joutui juhlapuhuja aikoinaan selittämään. Kunnanjohtaja Ilmo Liukko ja hallituksen puheenjohtaja Kari Kuivisto seurasivat kokousta ja ottivat osaa keskusteluun. — Yrittäjyys on tärkeää, jo olemassa olevien yritysten toimeentulo, totesi Kalevi Welling. Tarkastaja Mäkelä ihasteli koulun opetusvälineitä ja musiikinopetusta. Puhetta johti Erkki Kutvonen ja sihteerinä toimi kunnansihteeri Mikko Rissanen. Kunta tarvitsisi noin 15,4 miljoonaa markkaa, mikäli se aikoisi työllistää kaikki 347 työtöntä. Siitä huolimatta Sulkavan talous on edelleen hyvässä kunnossa
T.KEMPPINEN SULKAVA NO EIN SAIN P. 474 472, 949 193 504 | pub. 957-471 387 ja 949 155 148 Puh. PARTURI-KAMPAAMO Ed gg a SULKAVAN Alanteentie 32 one ja (. koti 648717, hau 49 156763 yhdistys ry. 673 209 957-471580, 949 633009, 9400 652222 KODINMehtäläisen & Maia SULKAVAN T = KONE VT URHEILIJAT-41 RY. 471 190, 9400 650 290 Puh. Eronen + VERKKO & PAITA X pu " Virastotalo, p. (957) 676 232 KYUKKKKAKKAKKAKKAKKKKKKKKKAK N Sulkavan Sulkavan SULKANY AN N ENE O : SKAVAN VENE Vaatehtimo Kok puh. 677 126, 949 139 221 Sulkava puh. 471 365 puh. 957-471 707 KKKKKKAKKAKKAKKKKKKAKKAKKAK aa Eä Sul e Sulkasähkö | x SULKAVAN x * kavan Kirjakauppa | V. Brusin Oy | Sulkavan ek ja OY puh. 949 151 337, akelalsSahaustyöt vin ää ; : = i 00 GST ystävät r.y. SAHA KY Nank ITON Sulkava Metalli ky 2 Teolli I 58700 Sulkav puh. Veneveistämö 8-HENGEN BUSSITAKSI a host A mahdollisuus kahdelle pyörätuolille Piisi beg oa Parkkinen N i työväen; Salmelainen ulkava, asalm Kolkonmäentie 130 ra ohilahfl Kyrsväntie 92 p. 648 622 3 | RN 3 A S VELJEKSET | | PARTURI-KAMPAAMO KONTINEN OY Vihotuntie 61, 58700 Sulkava p. 474 124 (K) SULKAVAN Lähikauppa Kukkaja vibannesviljelmät KESKUSTA JÄRJESTÖT | Kaartiankoski Raahelja Matti Varonen SEN fer 4 S fö [54 di kiitti Tanja & Kalevi SULKAVAN KIINTEISTÖHUOLTO aan ja kaikkea hyvää toivottaen x veis a jr p Sulkavan Sydänyhdistys ry. 471 125 OKOOMUS ry. 676 846 : 58700 Sulkava, p. 471 006, 676 116 Eläk läi autopuh. 6 21.12.1995 N:o 51-52 SULKAV = Kiittäen päättyvästä vuodesta toivotamme , Hydää Joulua ja | Onnellista Uutta Vuotta 1996” Autoilija rr Korjauspalvelu Ari Mikkonen SINKKONEN | HARRI HÄMÄLÄINEN 957-673 171, 949 150 226 autoon 949 154 621 puh. a a VESI-REPO | velj. valimo 677 164 Auto: Jussi 949 254 422, Olli 949 854 343 KAHVIO TIME — Tänepää to | (65 Timin Kukkakulma ja LOHIKALA OS 2) % i Hautaustoimisto Ky liikuntahalli, puh. 048 617. SEPPO ARAVIRTA
Finnreklaman myötä Sulkavalle muutti kirjapainoalan ammattilaisia ja lisää henkilökuntaa koulutettiin sulkavalaisista. Tuotannon puolella lisäystä on kolmentoista työntekijän Kari Merinen ja Sinikka Kervinen tutkivat tuoreita painoarkkeja, joista kootaan Ravintolakoulu Perhon 60-vuotisjuhlajulkaisu. Tätä varten investointiin käytettyyn kaksivärikoneeseen, jonka avulla pyritään löytämään töitä mm. Kirjapainon johto ja osa työntekijöistä osti Karistolta yhtiön liiketoiminnan ja koneet. Hän on vakaasti sitä mieltä, että yritykset työllistäisivät kaikilla sektoreilla enemmän, jos määräaikaiset työsopimukset olisivat mahdollisia. — Tänä vuonna olemme pystyneet kasvattamaan myyntiä noin kaksikymmentä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo yhtiön talousjohtaja Sinikka Kervinen. Markkinaosuuden säilyttämistä on helpottanut kolmen suuren kovakansisitomon poistuminen alalta. On oivallettu, että ainoa keino pitää yritys pystyssä on kumartaa asiakasta, kiittelee Sinikka Kervinen. Sulkavalla tehdään töitä monelle kustantamolle. Tällä hetkellä Finnreklama Oy maksaa tilipussin jo 36 henkilölle. — Venäjän kauppa graafisella puolella on selvästi piristynyt, mutta me emme ole siihen panostaneet. — Pari vuotta sitten raju kilpailu polki hinnat pohjiin. Finnreklaman pelastajaksi tulivat lopulta sen omat työntekijät. Amerin hoteissa toiminta vahvistui ja parhaimmillaan työntekijöitä oli yli 100. — Erityisesti ensimmäinen vuosi oli raskas, mutta tähän leikkiin lähteminen oli ainoa oikea ratkaisu, vaihtoehtoja ei ollut. Toisella tilikaudella päästiin 11,7 miljoonan markan myyntiin. Piipon johdolla Finnreklama jatkoi vuoteen 1984, jolloin Amer-yhtymä osti painotalon. Aavisteltu päätös oli isku kaikille sulkavalaisille. — Hintakilpailu on jatkuva osa meidän alan toimintaa. Listalle mahtuvat myös Tammi, Gummerus, WSOY sekä Kustannus Oy Taide ja Painatuskeskus. 1993 Karisto päätti lopettaa Finnreklaman toiminnan ja irtisanoi 45 työntekijää. Maassa elettiin pahimman laman vaihetta. Graafisella alalla oleva sopimus mahdollistaa määräaikaiset työsuhteet vielä ensi vuoden loppuun saakka. Kuluttaja määrää kirjojen kysynnän Toimitusjohtaja Kari Neuvonen kertoo graafisen alan kannattavuuden parantuneen hieman viimeisen vuoden aikana. Uusia työntekijöitä palkattu tuotantoon Uusi Finnreklama aloitti toimintansa keväällä 1993. Neuvostoliiton viennin romahtaminen clearing-kaupan loppumiseen vuonna 1991 toi uuden käänteen. Hinta ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. — Työntekijämme ovat olleet todella joustavia. Uutta markkina-aluetta yhtiö aikoo löytää yksiväristen kirjojen rintamalta. erilaisten historiikkien painamisesta. Sitten Finnreklaman ruoriin astui Karisto. Finnreklamalla paperia käytetään melkoisesti, noin 500 tonnia vuodessa. Nyt on vasta saatu firma jaloilleen, tilittää toimitusjohtaja Kari Neuvonen tilannetta. Kunta vuokrasi tilat edelleen uudelle yritykselle ja antoi lisäksi yhtiölle 500 000 markan takauksen. Finnreklama aloitti Kariston jälkeen 23 työntekijällä, joista 18 oli tuotannossa. 21.12.1995 N:o 51-52 7 SULKAVA Suomen perinne Atlas, Viinin mieli ja Pariisin Villen ruokasaarna ovat saaneet Vuoden kaunein kirja -palkinnon taiteellisesta suunnittelusta, ulkoasusta ja teknisesta toteutuksesta. Epävarmuus on ajan ilmiö kaikilla aloilla. — Jos koneet olisi ennätetty myydä Sulkavalta pois, ei täällä harjoitettaisi enää painotoimintaa. Myös Finnreklaman johdolta edellytetään valppautta, koska yrityksellä ei ole jatkuvia sopimuksia. Kirjojen painotyö on tehty Finnreklamalla. — Graafisellakin alalla kuluttaja on lopulta ratkaisevassa asemassa. Venäjälle myydään parin miljoonan markan arvosta vuodesta. — Työtilanne tiedetään kuukauden tai puolentoista päähän. Ensimmäisen tilikauden myynti oli 6,7 miljoonaa markkaa. Siksi investoinnit on tehtävä harkiten. Toimitusajat sekä laatu ovat tärkeät ja niiden merkitys korostuu, kun asiakassuhde on saatu solmittua, muistuttaa Kari Neuvonen. — Ylityökielto olisi suoranainen kuolinisku monelle firmalle. Amerilainen kausi kesti viitisen vuotta. Niin kauan kuin kirjoilla on kysyntää kestävät kustantajat ja painotalot hengissä, kiteyttää Sinikka Kervinen alan tulevaisuuden näkymiä. Graafisen alan yhtiöitä lopetti yksi toisensa jälkeen. Myynnin kasvu on merkinnyt myös työvoiman lisäämistä. Finnreklaman etu on myös siinä, että se ei ole sidoksissa mihinkään suureen kustantamoon. Ei meilläkään millään pystyisi muuttamaan ylitöitä tasaisiksi työpaikoiksi, toteaa Sinikka Kervinen. Kotimaan kilpailussa meitä on auttanut erikoistuminen. Lomista ei ole uskallettu kuin haaveilla. Sinikka Kervinen kiittelee vielä jälkeenkin päin kunnan rohkeutta investoida teollisuustilaan ja tukea uutta yritystä. verran eli 56 prosenttia enemmän kuin aloitettaessa. Kunnalle on maksettu sopimusten mukaisia vuokria 365 000 markkaa. Yhtiön toiminnan merkitystä kuvaa myös se, että veroja ja sosiaaliturvamaksuja työntekijöiden palkoista on toiminnan aikana tilitetty kaikkiaan lähes 3,3 miljoonaa markkaa. Finnreklama sinnitteli laman yli Kirjapainoalalla viriämässä toivo paremmista ajoista ulkavan teollinen kehitys sai Sides potkun 1977 lopulla, kun Finnreklama Oy:n kirjapaino sijoitti toimintansa paikkakunnalle. Laakereilleen ei siis auta jäädä hetkeksikään. Näkymät ovat kysynnänkin suhteen valoisempia. Nyt on vähän saatu nousua aikaan, mutta toisaalta myös kustannukset ovat kohonneet, erityisesti paperin hinta tullut ylöspäin kovaa vauhtia. Sitomo on meidän valtti, se tukee korkeatasoisten kovakansikirjojen painattamista, sanoo Kari Neuvonen. Kirjakaupat ovat myyneet kirjoja syksyn aikana hyvin, mutta pudotusta on odotettavissa ainakin koulukirjojen kohdalla jopa 20 30 prosenttia. Kilpailu vähenevistä töistä oli kova. Suolet solmussa ja puhki palaneita tässä ollaan. Työntekijäistä yksitoista on palkattu määräaikaisilla sopimuksilla. Toimituskyky, laatu ja sitomo valtteina Finnreklaman markkinat löytyvät tänä päivänä pääasiassa kotimaasta. Väärät ratkaisut vievät äkkiä tilanteen pois raiteiltaan. Sulkavan kunta puolestaan panosti toiminnan jatkumiseen sijoittamalla 1,5 miljoonaa markkaa kirjapainon toimitilojen ja tontin ostoon. Viljo K. Finnreklama on myös riittävän iso ja toimituskykyinen. Kevättalven kuukaudet elettiin jännityksen ja epätietoisuuden aikaa. Idänvientiin lähes sata prosenttisesti erikoistunut yritys menestyi ja kasvatti toimintaansa. Isoimmat asiakkaat ovat Otava, Helsinki Media ja Länsi-Savo. Myöskään viime aikaiset puheet ylityökiellosta eivät saa Finnreklaman johdolta kannatusta. Karisto saneerasi ja jatkoi toimintaa 60 työntekijällä. Tuomo Kukkonen. Ylitöitä on tehty nurisematta silloin, kun tarvetta on ollut
Lisäksi he tekevät motoriikkaharjoituksia ja sorminäppäryysharjoituksia. Se on riemullista, sillä kaikkein pienimmätkin ovat innostuneita yhteissoitosta. 1898) kehittämä soitonopetusmenetelmä perustuu ajatukseen, että jokaisella lapsella on synnynnäinen kyky oppia soittamaan edellyttäen että hän kasvaa oikeanlaisessa ympäristössä. Anu korostaa, että viulunsoitto on aloitettava varsin nuorena, jo siinä 3-5 ikävuoden paikkeilla. — Yhteissoitto on tärkeää. Tunneilla he saivat läksyt ja tehtävät joita harjoitella kotona. — Täällä lapset ovat innokkaita ja tottelevaisia. Edelleen ajatukseen sisältyy myös se, että jonkin taidon, tässä tapauksessa soittotaidon oppimisen lisäksi ja sen avulla lapsesta kasvaisi tasapainoinen, kauneutta arvostava ja toisen huomioonottava aikuinen. Lapsen herkkyys oppia kuuntelemalla ja matkimalla on suurimmillaan tässä iässä. Vanhempainkoulutuksessa heille opetetaan soiton alkeet sekä keinoja huolehtia päivittäisestä kotiharjoittelusta ja kuuntelusta. Isän tai äidin tulisi hyväksyä lapsensa oppimisnopeus vertaamatta häntä toisiin. Tytöt ovat tottelevaisia ja innokkaita oppimaan. Suzuki-opetus perustuu kuuntelemiseen Tohtori Shinichi Suzukin (s. Suzuki käyttää menetelmästään nimeä lahjakkuuskasvatus. Äidit mukana tunneilla Kerran viikossa Kaartilankosken koululle kokoontuu kymmenen pientä tyttöä viulutunnille. Ja sellaisen uskaltaa ostaa, mikäli kuuntelee opettajan ohjeita, sanoo Anu. Miksi he eivät voisi oppia soittamaan samalla tavalla kuuntelemalla ja matkimalla. SULKAVA Ensimmäiseksi Anu Jussinniemi virittää viulut yhdessä oppilaiden kanssa. Tytöt vakuuttelevat soittavansa säännöllisesti myös kotona. Kuitenkin käytettyjä instrumentteja voi saada kohtuuhintaan. Vasta syyslukukauden viimeisellä kokoontumiskerralla lapset pääsevät soittamaan yhdessä. Ryhmässä kerrataan vanhoja kappaleita, keskitytään musiikillisiin asioihin ja opetellaan alkeisteoriaa. Näin musiikista tulee erottamaton osa lapsen kasvuympäristöä. Kaartilankosken viulutunneille vanhemmat tuovat lapset ja odottavat harjoituskerran ajan. Vanhempien tuki tärkeää Suzuki-menetelmällä opettajan kanssa vietetty aika on varsin lyhyt. Anu muistuttaa, että ajanpuutteen takia kotiharjoittelu on erittäin tärkeää. — Viulu ei ole helppo soitin, sanovat äidit, jotka myös huolehtivat varusteista. — Onneksi viuluja jo kierrätetään. Anu osoittautuu nokkelaksi ja taitavaksi opettajaksi, joka saa lapset innostumaan ja tekemään kaiken suurella antaumuksella. Usein vanhemmat kirjaavat ylös annetut tehtävät. tytöt harjoittelevat innolla ja ihan oma-aloitteisesti. Välillä vanhempien on patisteltava lapsiaan viulunsoiton pariin, jotta tuntuma säilyisi. Sitä ennen hän opetti viulunsoittoa Raahessa viisi vuotta, joten kokemusta löytyy. — Ei soittaminen ole yhtään vaikeaa, sanovat tytöt, jotka arvelevat harjoittelevansa muutaman kerran viikossa. — Ehkä täällä pitäisi olla puolet traktorinkorjausta ja puolet viulunsoittoa, niin saataisiin myös pojat mukaan, naureskelevat äidit. Vanhempien asenne ja heidän suhtautumisensa musiikkiin luo lapsen soittoharrastukselle joko innostavan tai virikkeettömän ilmapiirin. Soittaminen on aloitettava pienenä Kaikki ovat tyttöjä, 4-9-vuotiaita. Jokaisella tytöllä on oma viulu. Menneen syksyn aikana tytöt harjoittelivat kukin erikseen. Välillä Riina Auvinen on jo pitkään seurannut Suzuki-opetusta sisariensa mukana ja nyt hän osallistuu itsekin tunneille. Viulua Anu on soittanut parikymmentä vuotta. Jotta tämä toteutuisi, tulisi musiikin ympäröidä lasta syntymästä asti. Äidit korjaavat, että harjoittelukerrat ja -määrät vaihtelevat vielä lasten mielenkiinnon ja innon mukaan viikottain. Uusi viulu maksaa tuhannesta markasta ylöspäin, joten viulunsoitto ei ole mikään halpa harrastus. Anu Jussinniemi sanoo, että Kaartilankoskella vanhemmat huolehtivat lastensa asioista, tekevät tarkat muistiinpanot ja he ovat innolla tukemassa. Anu vetää Kaartilankoskella Suzuki-viulupiiriä, jossa on kymmenen pientä oppilasta. Se motivoi lapsia harjoittelemaan ja opettelemaan. Soittotuntien lisäksi lapsi osallistuu ryhmätunnille, jonka on suzukiopetukseen kuuluva yhteissoittotunti. Kaikkialla maailmassa lapset puhuvat sujuvasti äidinkieltään. Puumalassa Anun piirissä viulunsoittoa opettelevat myös pienet pojat. Ja useimmiten pienen viuluniekan mukana tunnille saapuu nimenomaan äiti. Lisäksi hän soittaa myös pianoa. Samalla tavalla olosuhteiden ollessa otolliset lapsi oppii varmasti myös muuta, esimerkiksi soittamaan. 8 21.12.1995 N:o 51-52 Kalle Keränen Musiikki on vanhempien lapselle lahjoittama hieno harrastus uzuki-menetelmällä viulun soittoa opettava Anu Jussinniemi korostaa vanhempien tuen merkitystä. Siksi vanhempien tulisi olla hyvin tehtäväänsä valmistautuneita. Hän on opettanut sulkavalaislapsia kolmisen vuotta. Sitten tytöt harjoittelevat nyansseja. Opettajan ja vanhemman tehtävänä on huolehtia oppimiskyvyn kasvattamisesta. — He ovat kilttejä, aivan erilaisia kuin kaupunkilaislapset, sanoo Anu Jussinniemi. Ilman sitä arvokas musiikkiharrastus saattaa katketa alkuunsa. Ihan ensimmäiseksi ryhmäeli yhteissoittotunnilla harjoitellaan oikeaoppista kumarrusta. He ovat heti mukana. Nyt yhteissoittotunti kestää 45 minuuttia. Anu muistuttaa, että viulunsoitto ei missään nimessä ole eliitin tai hienostoperheiden harrastus, vaan mukana on ihan tavallisia lapsia tavallisista maalaisja työläisperheistä. Normaalisti se on lyhyt, sillä kaikki perustuu kotiharjoitteluun. Tunnit opettavat esiintymistä ja arkakin lapsi voittaa helposti ujoutensa tottuessaan esiintymään tutun yleisön edessä.. Varsinainen soiton oppiminen tapahtuu kotona, soittotunneilla käydään saamassa vain ohjeet. Kysymys on oikeista otteista ja tavallaan viulunsoittoon ja musiikkiin kasvamisesta. Se on suunniteltu edistämään ja opettamaan yhtyesoittoa ja antamaan mahdollisuus yhdessä soittamisen lisäksi sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kasvatusajatus lähtee siitä, että kuinka hienosti lapsi oppii vaikean äidinkielensä jo sangen nuorena
Kaikki on pitänyt tehdä tarkasti ja huolellisesti, sillä hygieenisyysvaatimukset ovat EU:n myötä tiukentuneet. — Aion hankkia käytettyjä koneita ja säästää siinä. Lisäksi kylmiöön tulee kylmälaitteet. Esimerkiksi kalttauskone maksaa 30.-70.000 markkaa mallista ja koosta riippuen. Aikanaan teurastustoiminnan pyöriessä eläinlääkäri käy tarkistamassa elävät siat ja teurastuksen jälkeen hän katsoo myös ruhot. Sikalan laajentaminen pienteurastamolla oli pyörinyt Erkan mielessä jo parin vuoden ajan. Suunnitelmat ja piirustukset ovat Maaseutukeskus Mikkelin käsialaa. Omaa tuotantoa hän uskoo riittävän 200-400 sian verran vuodessa. Erkka Repo aikoo selvitä Maaseutukeskuksen laskemasta, yli 250.000 markan kustannusarviosta noin 150.000 markalla. Hän päätti laajentaa yhdistelmäsikalaansa teurastamolla, joka takaa viljelijälle edes kohtuullisen tuoton. Lopullisen päätöksen laukaisi Suomen päätös liittyä Euroopan unioniin. Vastaanottotila, teurastustila, kylmiö ja leikkaamo sekä sosiaalitilat ovat syntyneet perheen omin voimin. — Eikä tämän kokoinen yhdistelmäsikala muuten pärjäisi EU:ssa. Kotiteurastamoa varten terveysviranomaisilta löytyvät tarkat ohjeet. Nykyisin oman viljatuotannon lisäksi hän ostaa vuosittain noin 30.-60.000 viljaa ja noin 15.000 kiloa rehua. Lisäksi Erkka harkitsee rahtiteurastusta eli ottaa teurastettavaksi karjaa, mieluummin kuitenkin sikoja. — Sikalan pitäisi olla vähintään 3-4-kertainen, mieluummin jopa kymmenkertainen, jos meinaisi menestyä, laskee Erkka. Vuodesta 1982 kotitilaansa Kasanmäkeä isännöinyt Erkka Repo on koko ajan pitänyt sikalaa. Hän on perehtynyt yrittäjyyteen maalla, sillä viime talvena hän kävi maaseutuyrittäjäkurssin Mikkelissä. Ovenpielten pitää olla rautaisen jämäkät ja kahvat eivät saa olla puuta. Erkan vanhempien hoitaessa tilaa Revot pitivät porsitussikalaa, jonka Erkka muutti yhdistelmäsikalaksi paremman tuoton toivossa. Erkan perheeseen kuuluu vaimo Marjo ja kolme lasta. Erkka Repo ei yllättynyt uusista vaatimuksista, sillä hän on perehtynyt terveysviranomaisten paperinivaskoihin. Kotiteurastamoon tulee lattialämmitys hakelämpökeskuksesta. He asuvat viihtyisää kotia Partalansaaren Kasanmäessä, jylhänkauniissa maisemissa. Kotiteurastamon seinät on oltava vaaleat ja helposti puhtaana pidettävät. Siat ovat vähän yli 100-kiloisia ja niiden teuraspaino on 70-90 kiloa. Säästöä tulee omasta — työstä ja käytettyinä hankittavista koneista.. — Meillä on 11 vuotta vanha sikalarakennus, joka on juuri maksettu pois. i väittää Yhdistelmäsikalassa on 300-400 sikaa, joista 15 emakkoa. Erkka on ajatellut, että sikalanpito saattaisi tulla halvemmaksi jos ostaisi kaikki rehut. Maaseutukeskus Mikkeli on laskenut hankkeen kustannusarvioksi peräti 252.000 markkaa. Revoilla on ollut sikoja jo kolmisenkymmentä vuotta. Niinpä Erkka tekee sisäseinät valkoisista laatoista. Kurssilla perehdyttiin muun muassa kirjanpitoja verotusasioihin, joita hän itse pitää tärkeinä. — Yhdessä päivässä selvittää siinä kymmenen sikaa, arvioi Erkka. Teurastamo on mitoitettu varsin korkeaksi nautoja ajatellen, mutta pääasiassa sitä käytetään sikojen lahtaamiseen. JuPuSu-kuntayhtymän vastaava eläinlääkäri käy tarkastamassa valmiin laitoksen. Erkka on rakentanut teurastamoa yhdessä isänsä, veljensä ja appiukkonsa kanssa muiden töiden lomassa. — Halukkaat voisivat tuoda sikansa tänne ja saisivat sitten hakea seuraavana päivänä lihat paketissa pois. Nykyisessä yhdistelmäsikalassa on 300-400 sikaa. Erkka aikoo kuitenkin pärjätä noin 150.000 markalla. Parhaillaan Erkka viimeistelee Sulkavan ensimmäistä EU-direktiivit täyttävää kotiteurastamoa. SULKAVA 21.12.1995 N:o 51-52 9 Ensimm alnen EU-ehdot täyttävä kotiteurastamo Erkka Repo laajentaa maatilansa toimintaa Kalle Keränen aanviljelijä Erkka Repo ei jäänyt ihmettelemään uroopan unionin jäsenyyden pudottamia sianlihan tuottajahintoja. Sianlihaa suoraan kuluttajille Toiminnan käynnistyttyä Revot voivat myydä sianlihaa suoraan tilalta. Aina ei lisärakentamiselle ole ollut aikaa, joten pieniä taukojakin on tullut. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista tehdä yhdestä päivästä viikossa teurastuspäivä. Olisi ollut sääli panna se tyhjilleen. — Laitteet ovat periaatteessa yksinkertaisia, mutta hinnakkaita, sanoo Erkka. Viranomaisilta tarkat ohjeet Sikalan yhteyteen valmistuvaan teurastamoon tulee uutta tilaa 72 neliömetriä. Erkka esittelee kolme viikkoa sitten syntynyttä porsasta. Kesäaikana teurastamoa on säännösten mukaan jäähdytettävä, koska lämpötila ei saa nousta yli 12 celsiusasteen. Kasanmäen tilalla on viljeltyä kymmenkunta hehtaaria
10 21.12.1995 N:o 51-52 aailman köyhimpien maiden joukkoon kuuluva Nepal on täynnä vastakohtia. Nepal on yksi Sulkavan seurakunnan nimikkolähetystyön kohteista. Hän osaa jo nauraa makeasti pupun kataluudelle, kun se piileskelee sohvan alla ja hyökkää heti kun silmä välttää kukan syöntiin television taakse. na, kertoo Elina Lind. Elina Lind kertoo, että sairaala on seudun merkittävin työnantaja. Hellyyttävällä olemuksellaan Julle on yhdistänyt perhettä. — Se mikä täällä Suomessa tuntuu pieneltä ja vähäiseltä, on nepalilaisen mittapuun mukaan suurta. — Sairaalan potilaissa ei varakkaita. Työntekijöitä on 80, joista ulkomaalaisia lääkäreitä viisi. — Tilanne sairaalassa on inhimillinen. Hän aavistaa jo heti kenen hoidossa kani tulee jatkuvasti elämään, eli tytär on ottanut äidillensä lemmikin. Tytär näki lehdessä ilmoituksen lahjoitettavasta kanista. Hauskinta, mitä se tietää, on siepata hopealanka kuusesta ja juosta se suussaan lapsia karkuun ympäri taloa. Hindulaisen kohtalonuskon varassa elävä kohtaa tiellä yritteliään kristityn. Lääkehankinnat hoidetaan keskitetysti, näin rahat saadaan riittämään paremmin. Kanilapsen hellyyttämä Isä taas vietti yhden joulunalusillan häkinrakennuspuuhissa. Samoin toivottelee: KARHUMUORI. Äiti näkee jo ensi silmäyksellä, ettei tämä kanilapsi voi asua kerrostalossa päivät pitkät yksinään. Julle Joulukani rakastaa joulua. Kotona laatikko aukaistaan. Kaninikävä vetää opiskelevat lapset viikonloppuisin kotiin. Eihän sitä voi poiskaan lähettää, kun se on tänne asti tuotu. Lattialla vilisee jalkoja kanin kierrettäväksi ja neljänjalan hypyillä on riittävästi kiitollista yleisöä. Haisteltuaan kuopuksen sukkia kani esittää hauskan pyörtymistempun. Ihmiset elävät äärimmäisen köyhinä tai suunnattoman rikkaina. Kohtuullinen välimatka kilometreissä on kuitenkin aivan toista ajassa. Raha lainataan yksityisiltä ja korko vaihtelee 30 — Isä, pidä varovasti, siinä on elävä. Karvapallo on opettanut kaikille suvaitsevaisuutta ja anteeksiantavaisuutta. Mustavalkoinen pitkäkorva vapisee peloissaan heinien seassa. Eläin tuntui sijoittuvan risteytyskanien luokkaan. Tasapainoilu ”rikkaana” paikallisen väestön keskuudessa tuntuukin Elina Lindin mielestä vaikeimmalta. Lähes puolet potilaiden omaisista joutuu ottaamaan velkaa sairaalamaksuihin. — Enhän minä sitä teille ottanutkaan. Amp Pipal sijaitsee vajaan sadan kilometrin päässä maan pääkaupungista Kathmandusta. — Ero kyläläisten toimeentuloon on niin suuri, että sitä on vaikea toisinaan kestää ja se vääristää myös ihmissuhteita. Mukana ovat olleet myös perheen lapset Maaria (7) ja Lauri (5). Äitikin ymmärtää, etteivät reiälliset matot, jyrsityt puhelimenjohdot ja kalutut tuolinjalat ole tärkeimpiä asioita maailmassa. Kerrannaisvaikutus on iso, kun työntekijöiden perheet ovat suuria. Häkin tarpeellisuus huomattiin heti seuraavana yönä, kun tulokas repi laatikkonsa sentin suikaleiksi. Amp Pipalin sairaala on osa noin 20 000 asukkaan kyläyhteisöä. Esikoinen tuli joululomalle linja-autossa opiskelukaupungistaan ja ojentaa isälleen suuren ruskean pahvilaatikon. — Siinä laatikossa on kääpiökani, laukaisee tytär uutispommin. Sairaalan vuosibudjetti on 800 000 markkaa, josta puolet kertyy potilasmaksuista ja loput tulee avustuksina mm. Keskeinen asia valtaosalla 21 miljoonaisen kansan jäsenistä on kuinka selviytyä seuraavaan päivään. Pitkän väittelyn ja keksimisen jälkeen pupujussista tuli Julle Joulukani, tosin jälkimmäinen nimi ei ole ympärivuotisessa käytössä. Matkan tekoon saa varata hyvinkin aikaa kaksitoista tuntia ja viimeiset kilometrit kuljetaan jalkaisin vuoristoista polkua pitkin neljä viisi tuntia. Muu henkilökunta koostuu paikallisista ihmisistä. Mikä ihmeen elävä sillä siinä laatikossa oikein voi olla. Lapset ovat kaikki kotona. On vain köyhiä ja vieläkin köyhempiä. Toisinaan saamme nepalilaisia lääketieteen oppilaita avuksemme. Kani Kurittomasta ja Kani Katalasta on tullut yhdistelmänimi Kani Kutala. Lindit tekevät työtään Nepalin yhdistyneen lähetyksen (UMN) puitteissa. Etelän trooppinen ilmasto vaihtuu pohjoisen arktiseen vuoristoon. — Tai kuinka suhtautuu siihen, että omien lasten kavereilla on nälkä. — Ja jokainen dieselöljylitra tuodaan kantamalla, kuten kaikki muutkin tarvikkeet. Vien sen joululoman jälkeen asuntooni kaupunkiin, ehättää tytär selittämään. — Eikös sitä ole sovittu, että meille ei oteta mitään eläintä, ei ainakaan näin mitään minulta kysymättä, suuttuu Isä. Elina ja Juha Lindin työkohteessa on 50 potilaspaikkaa. Elina Lind vierailu joulukuun alussa Sulkavalla kertomassa työstään ja elämästään Nepalissa. Näin toteaa lääkäri Elina Lind. Lääkevalikoima pidetään suppeana, mutta tarkoituksenmukaiseTuomo Kukkonen SULKAVA ikilla oikeus toivoon Myös vastakohtien Nepalissa Nepalissa ambulanssi on vuoristoisilla alueilla yleensä tämän näköinen menopeli. Omat vaikeutensa toimintaan aiheuttaa se ettei kylällä ole sähköä. Vanhemmat jähmettyvät niille jalansijoilleen kauhusta. Suomen Lähetysseura aloitti työn UMN:n yhteydessä vuonna 1977. Häkki ei kelvannut kanille sellaisenaan, vaan se pyöristi ensin kaikki sisärimat mieleisikseen. Kirjoista huomattiin heti, ettei pupu ollut kääpiökania nähnytkään kuin korkeintaan kaukaa, painoa tuntui olevan tuplaten enemmän. Perhe iloitsi, kun Jullelle alkoivat heinät ja porkkanat maistua ja häkkiin ilmestyivät ensimmäiset papanat. Julle Joulukani virittäytyy joulutunnelmaan ja toivottelee ymmärtämystä ja aselepoa ihmisten ja eläinten välille suuren juhlan kunniaksi. Aamulla tytär lähetettiin kirjastoon hakemaan kaikki kaneja käsittelevät kirjat. Kohta kannetaan kuusi pupun iloksi sisälle. Lindin perheenkin oven taakse saattoi joku päivä tulla kyläläinen ja pyytää rahaa uuden kodin rakentamiseen, kun entinen sortui rankkasateessa. Kanin onnellinen omistaja ei ollut millään tavalla varustautunut eläimen hoitoon. Keskustelun Julle Joulukani kohde makaa hiirenhiljaa pimeässä laatikossa peläten ja palellen pakkasessa. Sairaalan tarvitsema sähkö tuotetaan generaattorilla. Sääliksi käy pientä poloista. Mikä lapselle nimeksi. Pupu alkoi kotiutua ja viihtyä valloittaen kaikkien sydämet. Nepalin yhdistyneen lähetyksen ansiosta suunnitelmallisuuden aste on hyvä. Tarvittiin vain puhelinsoitto, ja kani tuotiin hänelle. Puitteet ovat vaatimattomat, mutta mitään suoranaista puutetta sairaalassamme ei ole. Hän on työskennellyt viimeiset 3,5 vuotta Amp Pipalin vuoristosairaalassa yhdessä lääkäri-miehensä Juhan kanssa. Aidin mielessä käväisevät jo kaikki vastenmieliset vaihtoehdot hiiristä käärmeisiin, joita jotkut nykyaikana pitävät lemmikkeinään. Oma murheensa kylän perheillä on, kun joku perheen jäsenistä sairastuu. Pienellä suloisenpehmeällä karvapalolla ei ollut muuta omäisuutta kuin pahvilaatikko ja pussillinen heiniä. Suomen Lähetysseuralta
— Toivo niin siellä Amp Pipalissa kuin täällä Suomessakin on tarttumista Jumalan lupauksiin. JA menes tys ta i" Ne vain näyttävät, si koska niiden valo tulee Vuodelle 1996 / a Y pimeydestä. — Olimme poissa Suomesta pahimmat lama vuodet. Paikallisten kulttuurien länsimaistamista seurakuntien kautta Elina Lind ei kuitenkaan hyväksy. — Kristinuskolla ei tarvitse olla Nepalissa länsimaiset vaatteet. Tämän päivän lähetystyötä tehdän kuunnellen, ei oppimestareina. Amp Pipalin sairaalas-" sa on 50 potilaspaikkaa. Maan valtausko on hindulaisuus, jota tunnustaa noin 90 prosenttia. Suurin osa potilaista tulee lähialueelta, kävelymatkan täydempää niinkuin kuiskaus joskus vahvempi kuin huuto. x x Muttane ovat täyttä valoa, S ULKAVA-lehti; + | x b x o TYKKI III KAKI IIKKA HITIT Y H HKKK IH HIH H HY H MENN MILLIE NEN NEKA : fis bra KIIN &. Elina Lind ei pidä sanan viemistä vaikkapa Nepaliin mitenkään vääränä tai kulttuuria väkisin mullistavana. Mukana ovat olleet myös lapset Maaria ja Lauri. Hyvin usein voi nähdä selviä tuloksia, vaikka hoitokeinomme ovat yksinkertaisia. kaikill le så x Et vain katsonut, oo o * ko etnähnyt lukijoillemme > » Eivätkä ne oikeastaan . ULKAVA 21.12.1995 N:o 51-52 11 epalissa kristityt ovat todellinen vähemmistö. Lähetystyöntekijät tukevat seurakuntia niiden omista lähtökohdista. — Sairaala reissusta voi tulla koko niin iso velkakierre, että menetetään koti ja pellot. Näin vakuuttaa ainakin Elina Lind. Amp Pipalissa lähetystyöntekijät ovat paikallisen seurakunnan jäseniä ja tukevat sitä sen omista lähtökohdista. Kristittyjä lasketaan olevan pian prosentin verran eli yli 200 000. — Maailma on lähes täydellisesti yhdistynyt. Oman kristillisen vakaumukseni mukaan uskon, että kaikilla kansoilla on oikeus tulla Jumalan yhteyteen. lasten rokotukset on saatu lähelle WHO:n tavoitteita. Viestit täältä tuntuivat siellä Nepalissa kieltämättä vähäpätöisemmiltä ongelmilta kuin se eläminen jatkuvan niukkuuden keskellä. s Kuusi parvekkeella. Jos ihmisen keinot ovat loppuneet, niin Jumalan alkavat. Kristinuskon sanomaa on levitettävä hyvin maltillisesti, sillä kaikenlainen käännyttäminen on maan lakien mukaan kielletty. (Lassi Nummi: Karu laidunrinne) * Kalle, Jukka, Tuomo ja Maarit = is ses PT Th nissan + Kun sammutat ison valon, | I X vi pienet alkavat loistaa. Elina ja Juha Lind ovat toimineet lääkäreinä ja lähetystyössä Amp Pipalin sairaalassa viimeiset 3,5 vuotta. Kyläterveydenhuoltoohjelma tukee toimintaamme ja mm. 60 prosentin välillä. Kun nepalilainen morsian pukeutuu perinteiden mukaan punaiseen juhla-asuun häissänsä, hän voi tehdä niin myös kristittynä, sillä valkoinen on siellä surun väri. Nepalin komeat vuoristomaisemat ovat Lindin perheeltä vaihtuneet takaisin kotimaan talveen. x oulua si Itse asiassa fan så ne loistivat koko illan. Mutta kuka on köyhistä se kaikkein köyhin; se ei olekaan aina helppo kysymys ratkaistavaksi, toteaa Elina Lind. Rauhaisaa X Kynttelikkö ikkunalla. — Tietysti työ on kuin pisara meressä, mutta toisaalta lääkärin työ juuri Amp Pipalissa on palkitsevaa. Elina Lind kertoo ajatelleensa paljon toivon asiaa Nepalissa. Pa a ole pieniä, eivät lainkaan. Sairaalan lääkärit ovat ulkomaalaisia, muu henkilökunta paikallista. Kehitysmaita riisMorsian pukeutuu punaiseen tetään taloudellisesti koko ajan. Kaikkien köyhimpien hoitoon on hoitoapukassa. Toivo on siinä luottamuksessa, että Jumalalla on aina viimeinen sana hallussaan. Niinpä seurakunnat ovatkin syntyneet nepalilaisten kristittyjen toimesta. Hän kertoo hindulaisuuden ja voimakkaan kastilaitoksen kahlitsevan yhä ihmisiä. Mielestäni ei ole oikein jättää niitä oman onnensa nojaan. Toki ihmisten hätä on aina samanlainen eri puolilla maailmaa, ulkoiset puitteet ja mittasuhteet vain vaihtelevat
12 21.12.1995 N:o 51-52 SULKAVA Zimbabwe suuntaa voimavaroja metsätalouteen imbabween on perustettu puulajiviljel/ miä 1890-luvulta lähtien. Eukalyptuksen kasvua ja tuotosta on Zimbabwessa tutkittu vähän. Tätä työtä ollaan nyt aloittamassa. Suurempi metsien tuoEukalyptus kasvaa mäntyä tuottanutta aluetta ollaan nyt muuttamassa eukalyptusviljelmäksi. Inventointiedot vuodelta 1980 kertovat Zimbabwen viljelymetsien jakaantumisesta eri puulajien kesken seuraavaa: Suurin osa eli noin 62 700 hehtaaria on havupuuviljelmiä, eri eukalyptuslajeilla on puolestaan viljelty 18 200 hehtaaria ja oman kokonaisuutensa muodostavat 13 700 hehtaarin akaasiaviljelmät. Viikkoon on sisältynyt antoisia ja mielenkiintoisia tapaamisia keskusteluineen zimbabwelaisten, eri metsäalojen henkilöiden kanssa. Tänne Zimbabween saavuin 4. Koska yödynäilaineen S vaneripuun SK juna ole kannustanut tuotostutm | ttoihin parissa väsviljelmien kiertoaika kimukseen. Sademäärät, maaperän koostumus ja viljavuus, korkeuserot merenpinnasta ja monet muut seikat vaihtelevat eri puolilla maata. Zimbabwen valtion lyhyen historian (itsenäistyi 1980) ja kehitysolojen seurauksena voimavaroja on ollut niukasti kohdennettavissa puuja metsävarojen kasvun ja tuotoksen tutkimukseen. Yleensäkin ottaen ei Zimbabween voi laatia tarkkoja, laajoja alueita kattavia kasvuja tuotosennusteita, sillä alueellinen vaihtelu kasvuun keskeisesti vaikuttavissa tekijöissä on suuri. Tutkielmani ohjajana toimii apulaisprofessori Jussi Saramäki, joka on tehnyt useita vuosia tutkimustyötä Zimbabwen naapurimaassa Sambiassa. joulukuuta. maan Metsähallituksen aluejohtajan Mr. Ne vakuuttavat, että tehty valinta lähteä *tutkimusmatkalle* Zimbabween oli oikea. Puuviljelmät kasvattavat kansantuotetta, laajentavat valtion tuloja veropohjaa ja mm. Toisaalta maan oman metsäteollisuuden aikaisempi huono kannattavuus ja tehottomuus ovat sinällään olleet pidäkkeenä tutkimuksen tarpeelle. Ilman hänen opastustaan ja neuvojaan matkan käytännön toteutus ja yhteyksien saaminen viranomaisiin olisi ollut vaikeaa ellei mahdotonta. Kasvunja puuntuotoksen tutkimus tarjoaa menetelmät edellä mainittujen tekijöiden selvittämiseksi ja siten mahdollistaa, ja käytännössä luo perustan metsäekonomiselle tutkimukselle ja viitteet metsänhoidollisille toimille. Vasta viime aikoina on valtiovalta ja sen alainen metsähallinto alkanut tukea tutkimusta osana maan metsäpolitiikkaa. Alkuaan britien perustamilla, nykyisin valtaosaltaan Zimbabwen metsähallituksen hallinnassa olevilla, viljelmillä kasvatetaan pääasiassa trooppisia mäntyja eukalyptuslajeja. Ainakin paikalliset ihmiset olettavat näin. Eri kokoisia pylväitä käytetään rakennuksilla, sähköja puhelinlinjojen tekoon jne. Matkani kesto on yhdeksän viikko. Tässä vaiheessa ei vielä voi tietenkään arvioida matkan ja tutkimustyön onnistuneisuutta, mutta tähänastiset kokemukset ainakin ovat olleet sekä rohkaisevia että kannustavia. Myös metsäylioppilas Tapani Tyynelä on kokoamassa aineistoa Zimbabwen eukalyptusviljelmien taloudellista kannattavuutta käsittelevään tutkielmaansa. Gungunyana edustaa itsessään omaa aluettaan, jonka kasvuolosuhteet poikkeavat muista viljelymetsistä. Silti noin neljänneksen osuudella koko viljelypinta-alasta, eri eukalyptusviljelmät tarjoavat tuotantopotentiaalin, jonka tehokas hyödyntäminen on kansantaloudellisesti välttämätöntä. Noin vuoden kestäneiden valmistelujen seurauksena olen nyt Zimbabwessa kokoamassa aineistoa tutkielmaani eli lopputyötä varten. Puuvarojen hyödyntämisen tehostaminen edellyttää, että tiedetään kuinka määrittää biologis-tuotannollinen metsiköiden kiertoaika, puulajitteiset ja kasvupaikkaan sidoksissa olevat tuotantopotentiaalit jne. Paikallisena asiantuntijana tutkimustyöstä täkäläisissä oloissa ja koordinaattorina on metsänhoitaja Dan Mabvurira. Toisaalta myös paikalliset viranomaiset ovat osoittaneet mielenkiintonsa tutkimusta kohtaan. Tutkimustyötäni ovat rahoittaneet ja tukeneet Joensuun kaupunki, Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta, Mikkelin maakuntarahasto ja sen Toivo Ko3 lehmaisen -nimikkorahasto, Sulkavan Maataloustuottajat ry ja Sulkavan seurakunta. Nöyrä kiitos kaikille tahoille. Itse viljelmien hoito, harvennukset, päätehakkuut ja korjuu sekä edelleen raakapuun jalostus ja valmiiden tuotteiden sekä puuraaka-aineen markkinointi, tarjoavat työtä ja tuloja kansalaisille tuottavat lisää tuotteita kotimaanja vientimarkkinoille. Jo tämä seikka kannustaa nyt tehtävään tutkimukseen. Tätä kirjoittaessani ensimmäinen viikko Afrikan auringon alla alkaa olla lopuillaan. Taloudellisen sc ole kuin 10-12 vuotta. Luonnollisesti huomio on kiinnittynyt trooppisiin havupuuviljelmiin, edustavathan ne pinta-alaltaan noin kahta kolmasosaa koko valtion viljelymetsistä. Projekti toteutetaan yhteistyössä Zimbabwen Metsähallituksen kanssa. luovat pohjan aktiiviselle, mutta kestävälle luonnonvarojen hyväksikäytölle. Rauhallista Joulua Suomeen ja Sulkavalle Puuta Zimbabwessa jalostetaan perinteiseen tapaan sahaten. Suuri merkitys matkani toteutumiselle on ollut Zimbabwe College of Forestryn suomalaisella opettajalla, metsänhoitaja Marja Ojanen-Järlindillä. Tarkkoihin ennusteisiin pääsemiseksi onkin lähes tulkoon aina joka viljelmälle laadittava omat, juuri sille soveltuvat kasvuja tuotosmallit. Mugban kanssa käydyssä keskustelussa. Tuoja teollisen toiminnan vilkymmenessä tettaessa eukalyptusta sakastuttua on kiinnostus vuodessa hatavaraksi ja vaneripuukmyös tähän hyödynnettävissä olevaan luonnonvaraan lisääntynyt jamuuttanut aikaisemmin vallinneen tilanteen toiseksi. Puutavara jota Gungunyanassa tuotetaan on pääasiassa pylväspuuta, jonka tarve on suuri Zimbabwessa. Mielenkiintoista kyseessä olevassa alueessa on se, että ennen pelkkää si pitenee kiertoaika 15-20 vuoteen. Viranomaiset ovat osoittaneet tutkimuksen kohteeksi maan kaakkoisosassa, lähellä Mosambikin rajaa sijaitsevan Gungunyana -nimisen kaupallisen puuviljelmän. Afrikkalainen kulttuuri (joskin jo paljon länsimaistunut), äärimmäisen kaunis luonto, tutustuminen paikallisiin ihmisiin ja heidän tapaansa ajatella asioita ovat tekijöitä, jotka eivät voi olla tekemättä syvää vaikutusta. Tämä kävi ilmi mm. Tässä yhteydessä on syytä korostaa matkan muitakin ulottuvuuksia. Nyt mielenkiinto maan metsähallinnossa on kohdistumassa erityisesti nopeakasvuisen eukalyptuksen hyödyntämiseen nykyistä paremmin.. Siten suoritettaessa päätehakkuuta, ei hakkuuaukealle enää viljellä mäntyä, vaan tilalle istutetaan eukalyptusta
Musiikista ja rockin kehittymisestä kaikilla on vankat, jääräpäiset mielipiteet, joissa asiatiedot ja luulot ja oletukset menevät iloisesti sekaisin. Tuntuu, että heitä ei käännytä minkäänlainen opetus tai kasvatustyö. Esimerkiksi seitsemännellä oppilaat ovat helposti käännytettävissä, sanoo Lauri Kostiainen. — Joku opettaja saattaa sanoa suoraan rasistisia mielipiteitään ”että niitä nutipäitä ei tänne tarvita!”, jatkaa Lauri ja pudistelee päätään. Kovat arvot ja yltiöisänmaallisuus saa kannatusta. Sen sanoo ääneen tyttö, joka vastustaa rasismia. haa unta?! Vai tapahtumia joensuulaisen yläasteen liepeillä. Ja lopulta edessä on sota?! Toivottavasti ihmiset viisastuvat ennen kuin ollaan liian pitkällä. Lisäksi sulkavalaisskinit väittävät, että ulkomaalaiset ja pakolaiset tekevät paljon rikoksia, jopa raiskauksia ja murhia. — Pelätään jonkun tulevan ja vievän työt, naiset ja edut meiltä itseltämme. Tytöiltä ei rohkeutta puutu, sillä he tunnustautuvat skinheadien kannattajiksi! äasteen aulassa keskusteluun yhtyy pari, kolme samanhenkistä poikaa ja tyttöä, jotka avoimen vihamielisesti haukkuvat etniset vähemmistöt ja kaikki vähänkin erilaiset ihmiset. Osa puhuu jopa pakkotyöstä. Heidän mielestään suvaitsevaisuus on sitä, että he voivat vaihtaa mielipiteitään, jopa väitellä ihan suusanallisesti, ilman väkivaltaa.. Hyviä aikeita — Maassa maan tavalla! Mitäs meni sinne! Tytöt eivät sääli Saudi-Arabiassa ilman oikeudenkäyntiä raipparangaistuksen saanutta sairaanhoitajaa. Ja jos joku häiriintynyt yksilö tekee vastaavaa, hänestä tulee kaikkien ryhmänsä jäsenten syntipukki. 21.12.1995 N:o 51-52 13 SULKAVA Kalle Keränen arkoitus on keskustella siviilitai kansalaisrohkeudesta, koulusta ja koulun antamista eväistä, ihan miten vaan. Heidän kanssaan juttu luistaa, mutta vähän vikasuuntaan. Eri ajatusja aatesuuntien tavaramerkkejä ovat tietyt rockin alalajit ja pukeutuminen. — Erilaiset sodat, uskonnolliset erimielisyydet ja poliittiset selkkaukset ajaa ihmiset pois omasta maastaan. Sekä skinit että vapaamieliset toivovat, että opettajat olisivat neutraaleja. Keskustelun edistyessä osa tytöistä myöntää, että veroja maksavat ja töitä tekevät ulkomaalaiset voisivat jäädä maahan. Isompien ja äänekkäämpien heitot kuuluvat kyllä. — Pikkupojat mielistelee vanhempia ja vahvempia siinä pelossa, että heitä kohdeltaisiin kaltoin, selvittää Lauri Kostiainen. Pian puhumme skineistä, somaleista, rasismista, rock and rollista ja punkista. Yhdessä Antti Forssin, Aapo Ruotsalaisen ja Katri Björnin kanssa he puolustavat suvaitsevaisuutta ja ajattelun vapautta. Ei, vaan torstai-iltapäivä Sulkavan yläasteelta!! Asenteiden jyrkkeneminen näkyy Nuorten vaikea hyväksyä erilaisuutta — Skinheadit ovat isänmaallisia! Ne eivät pieksä suomalaisia, vakuuttavat 9 A:n oppilaat Sanna Kämäräinen, Tia Auvinen, Anne Virta, Minna Runonen ja Henna Tiainen. Silti ysiluokkalaiset katsovat kurinpidon löystyneen yläasteella heidän aikanaan. — Ei meitä tarvitse halveksia tai pilkata, sanovat skinitytöt. Tunteja, joilla saisi esittää mielipiteensä ilman rangaistuksen pelkoa. Toisten vastaväitteitä ja arvioita tilastotiedoista ei kuunnella. käy selväksi, että skinien ihailu perustuu eräänlaiseen nuorisomuotiin, alakulttuuriin, jossa asiatiedot ja alkuperäiset faktat on ymmärretty väärin. Suorasukaisesti he toivovat, että ulkomaalaiset poistuisivat maasta. Samaan aikaan kun on satojatuhansia suomalaisia vailla työtä. Heidän motiivejaan epäillään, tosin heikoilla asiatiedoilla. Enemmän rohkeutta vaatii suhteitten kunnossa pitäminen. — Jos ne olisivat kunnolla. Tytöt ovat varmoja mielipiteistään. Skinit toteavat, etteivät he tappele keskenään tai kenenkään muunkaan kanssa. Vapaaehtoisesti Suomeen tulleita siirtolaisia ei arvosteta pakolaisia kummemmiksi. — Teillä asiat ratkaistaan huutoäänestyksellä, vahvemman voimalla, sanoo Aapo Ruotsalainen. Sulkavalaisskini on vain harvoin nahkaeli kuulapää. Tai pahamaineisesta Helsingistä. Mutta hänen puheensa hukkuu ison ryhmän huutoihin: — Kyllä rajalla pitäisi olla tarkempi seula! — Jos täällä tapahtuu sitten jotain, niin pakolainen on heti karkotettava takaisin, tytöt sanovat. Matkalla yläasteelle tapaan tuttuja ysiluokan tyttöjä. Lauri Kostiainen näkee Sulkavan rasismin pohjalla tietojen vähäisyyden ja etelävaltioita ihailevan rock'n 'roll-aatteen, jossa neekereitä kohdeltiin orjina. Hänen mielestään siviilirohkeutta ei ole jengillä toisten hakkaamista. Mutta vaatetus noudattaa skinien tummaa ja jykevää yleislinjaa. Ei suinkaan ole tarkoitus tulla Suomeen raiskaamaan tai tappamaan. He arvostavat juuri skinien isänmaallisuutta ja kannattavat ajatusta ”Suomi suomalaisille”! Vastaväitteet skinien raukkamaisuudesta, tyhmyydestä ja porukalla pienempien hakkaamisesta hukkuvat metelöintiin. Urheilusankarit ja musiikki — Jos joku neekeri pelaisi tosi hyvin jääkiekkoa ja tekisi maaleja, niin se olis teidän sankari, vakuuttaa Lauri Kostiainen, joka ei hyväksy rasismia eikä skinheadien yltiöisänmaallisuutta. — Koulussa pärjäävät vain opettajia mielistelevät ja nuoleskelevat oppilaat! Molemmat ryhmät toteavat, että jälki-istuntoa antavat nimenomaan samat opettajat. Mutta heitä ei juuri kuunnella. Valtiolla on ihan tarpeeksi velkaa, sanoo mukaan tullut poika, tyttöjen luokkakaveri. — Pelätään Suomen talouden huojuvan, jos Suomeen tulee elämään joku yhteiskunnan varoilla, mutta en usko, että kenelläkään pakolaisella on tarkoitus tulla suistamaan Suomen taloutta, sanoo Lauri. — Työttömyyttä on jo ihan tarpeeksi. Skinheadeja kannattavat tytöt ja pojat epäilevät, että tummat ja muut vierasmaalaiset lisäävät työttömyyttä. Vain muutama rinnakkaisluokan poika uskaltaa olla eri mieltä! Pian keskustelu räiskyy valtoimenaan ja mukaan tulee hiljaisempia kuuntelijoita. — Ei se ole mitään keskustelua. Vahvojen vallanpitoa — Koulussa vahvempien on helppo alistaa henkisesti ja etenkin fyysisesti heikompia oppilaita. Vain kolme poikaa ja yksi tyttö uskaltautuu epäilemään skinien tekoja ja isänmaallisuutta. Hän epäilee, että rasismin ilmeneminen Sulkavalla johtuu uuden ja tuntemattoman pelosta. Naispuoliset skinit eivät tunnu arvostavan yleisiä ihmisoikeuksia tai humanistisuutta. Skinit kuuntelevat rock and rollia, vapaamielisemmät punkkia ja laajimmin ajattelevat ovat hippejä tai uushippejä. — Kun pakolaiset saavat kaiken valmiina täältä, niin ne sitten itse sotkevat homman! — Jos pakolaisella on hyvät aikeet, niin jossain tapauksessa se vois tulla Suomeen. — Vanhempien mielipiteet heijastelevat lapsiin ja isommat lapset painostavat pienempiä. Pienimmät ovat ihan hiljaa ja seuraavat isompiaan painostuksen alla. Poikkeaviakin mielipiteitä on: — Tunnilta saattaa lentää ulos jos esittää oman, pyydetyn mielipiteensä! — Opettajien ei pitäisi puuttua mielipide-eroihin eikä julkistaa omaa kantaansa. Tarkemmin termiä ”olla kunnolla” ei määritellä. — Sulkavalle voitaisiin ottaa pakolaisia, mutta uskon, että heidän olisi vaikea tulla toimeen tällaisessa junttilassa, jossa kaikilla on pelko, että meiltä viedään edut pois! — Useimmatrasistit kuuluu kirkkoon, johon en itse kuulu, mutta tiedän Raamatusta tekstin joka kehoittaa kunnioittamaan kaikkia ihonväriin, uskontoon tai poliittiseen kantaan katsomatta, Lauri Kostiainen toteaa. Enemmän keskustelua Molemmat ryhmät kaipaavat koululta enemmän keskustelua. Eli niinkö kaikki menee kuin 1930-luvulla: ensin syvä lama, sitten ahtaammat mielipiteet, ulkomaalaisvihamielisyys, kasvava militarismi. Sen sijaan ihmetellään miksi valtio hyysää rahalla, asunnoilla ja autoilla somaleja ja muita mustia. Keskustelun ja väittelyn edetessä & = Tuoreen tutkimukse j Ä sd £ n mukaan suomalaisten asenteet ovat entistä jyrkempiä: aseisiin tartutaan helpommin ja erilaisuus tuomitaan
RaJuPuSu-yhteistyön Laila Kalpio-Mikkonen näkee hyvin myönteisenä myös elinkeinojen kehittämisen kannalta. Matkustaminen on koko Mikkosen perheen harrastus. Ainakin merkkipäivän tietämille. Olosuhteet ovat toki osittain totta. Paineet kuntien elinkeinotoimia kohtaan ovat viime vuosina tiivistyneet. Maailmaa on jo tullut kierrettyä melkoisesti, mutta uusiakin kohteita löytyy. Elämä perheen kanssa viikonloppuisin ja kesäisin Ohonsaaressa tuo reilun katkon työhön. Yhtenä varteenotettavana raakaaineena Laila näkee hyvälaatuiset sulkavalaismetsät. Rautjärvellä syntynyt Laila Kalpio opiskeli insinööriksi Lappeenrannan teknillisessä oppilaitoksessa -60-luvun lopulla. Jatkuva asuntopula vaivasi kylää ja paikkakunnalle muuttaneet toivat uutta ilmettä koko paikkakunnalle. Kyllä yksi plus yksi on tässä toiminnassa ainakin enemmän kuin kaksi. Muissa yrityksissä kehitys on ollut vakaampaa. Siihen pitäisi edelleen satsata, erityisesti talvimatkailun kehittämiseen. — Erityisesti sen painoarvo korostuu matkailun ja maatalouden sivuelinkeinojen rintamalla. HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! ava Lohilahti. — Viimein sekin toteutui, mutta ajoitus pahimman laman aikaan oli tietysti huono. Niinpä hän hakeutui jatkokoulutukseen ja hankki elinkeinoasiamiehen pätevyyden; haki virkaa Sulkavalta ja tuli valituksi kesällä 1979. Viattomien lasten päivänä Laila ja läheiset lekottelevat Kuuban auringon alla. Finnreklaman laajentuminen näkyi ja tuntui. Yritysten vastaanottohalli oli elinkeinotoimen pitkään ajama hanke. SULKAVA ja E m/s TUULIKIN miehistö kiittää asiakkaitaan menneestä vuodesta, toivottaen samalla RAUHAISAA JOULUA JA MENESTYKSELLISTÄ UUTTA VUOTTA! KKKKKKKKKK vi FOT VT TE VE VIE I OX ( Sulkavan Laiva Ky Ka KK KKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKIKK 1 Kiitän asiakkaitani kuluneesta vuodesta! «K HYVÄÄ JOULUA JA x ONNEN PÄIVIÄ o UUDELLE VUODELLE! jo x Taksiautoilija Aimo Pesonen KKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKAKKKIA AIE — Kaikille ystävillemme nite A = HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Balle, Kiista, Alokec Ja Ppyota ja * Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita ja talkoolaisia HYVÄÄ JOULUA ja ONNEA VUODELLE 1996 Vekaran Kaarti Oy Vekaran kyläyhdistys r.y. — Olen viihtynyt hirveän hyvin ja viettänyt vapaani omilla ehdoillani. — Turhaa apatiaa on aivan liian paljon. Tässä tilanteessa Sulkavan työpaikkakehityksen pelastajana on paikallinen innovaatiokyky; omat tuoteideat ja niiden toteuttaminen, arvioi elinkeinoasiamies Laila Kalpio-Mikkonen 50vuotispäivänsä alla. Elinkeinotoimen rooli on Lailan mielestä entisestään kaventunut. — Sulkavalla elettiin silloin voimakasta aikaa. — Se toi tarvittavaa päätösvaltaa rutiiniasioissa ja vähän isommissakin. Rahaa yritysten käynnistystai investointiavustuksiin käytössä niukasti. — Mekaanisen puunjalostuksen kehittäminen on yhtenä RaJuPuSualueen painopisteenä. Sitten suunta vei Helsinkiin, jossa hän ehti toimia useammankin eri firman palveluksessa. Ehkä syynä siihen on syrjäinen sijainti valtaväyliltä. Puu on sulkavalaistenkin toivo, onhan puurakentaminenkin yhtenä valtakunnallisena huomion kohteena. Yhteistyö yrittäjien kesken voisi olla tiiviimpää. Uusien työpaikkojen luominen on kiven alla ja mieluummin iloitaan jo siitä, jos yhtään työpaikkaa ei menetetä. Nyt teolliset työpaikat keskittyvät kovaa vauhtia. Finnreklaman myötä Sulkavan teollinen kehitys ja muukin kehitys on sitten sahannut ylös ja alas. Kesään tuo oman lisänsä kesälapset ja höyrylaiva Parsifal, jolla seilataan muutan kerran kesässä pitempikin matka ja silloin joukossa on vaikkapa saaren kesänaapureita. Neljän kunnan yhteistyöstä on saanut luovuutta ja uutta mielekkyyttä myös omaan työhön. Ensi kesänä Sulkavalla palvelee jo kaksi uutta matkailuyritystä Wellplace kirkonkylässä ja Rauhaniemen entinen koulu Pajasalmessa. Pienen paikkakunnan keskeinen virkamies ei ole kokenut olevansa virkansa vanki. Niiden kunnostamisessa ajan vaatimusten tasolle on työ vielä kesken. Mitään mullistavaa ei kannata rakentaa, mutta kunnon latuverkot, pilkkipaikat ja sitten markkinointi kuntoon. — Aikamoinen vahvuus kesämajoituksessa meillä on vuokramökeissä, joita on tarjolla noin sata. Erityisesti toivoisin paikkakunnan kärkiyrittäjien panostavan aikaansa yrittäjien väliseen toimintaan. — Itse olin niin täynnä intoa kuin olla voin ja kotiuduin Sulkavalle tosi nopeasti. Uutta innostusta matkailun rintamalla on löytynyt koko ajan. Kokonaisuutena näiden reilun kuudentoista vuoden aikana uusia firmoja on perustettu paljon; osan on niistä sammunut ja aika moni on jäänyt elämään. — Lääkkeet parempaan suuntaan löytyvät hyvin pitkälti ihmisistä itsestään. Kunnassa tehtyä johtosääntöuudistusta Laila kiittelee onnistuneeksi. Erityisesti työpaikkakehitys ja sitä seuraava asukasluvun vähentyminen ovat todellisia uhkia. Talvimatkailun kehittämisessä tekemätöntä työtä Matkailun puolella elinkeinotoimistossa on tehty paljonkin työtä. — Työ painottuu jatkossakin koulutukseen ja erilaisten projektien vetämiseen. — Monen mielestä ehkä liikaakin, mutta matkailu on yksi Sulkavan voimavaroja. KK OKK IX VE VE OK OK OX VY I TY TY VE I I TY I I I I OXA Xx Vv v Vv Vu vu m mi vu k Xx Kiitämme hyvästä yhteistyöstä. 14 21.12.1995 N:o 51-52 Laila Kalpio-Mikkonen 50 vuotta: Sulkavalainen innovaatio yrittämisen lähtökohdaksi Tuomo Kukkonen — Aiemmin yritykset liikkuivat ja pieniinkin kuntiin perustettiin tytäryhtiöitä ja alihankintayrityksiä. Helsinki ei kuitenkaan tuntunut karjalaistytöstä kotiutumisen arvoiselta paikalta. Paikkakunnan kehitysnäkymiä on Laila Kalpio-Mikkosen pidetty liiankin huonoina
471 564, Sulkava puh. 471 vaan n a a hm un. 471 364 puh. 471 403 puh. 471 390 halli 676 101 Itä-Savon TAKSI Vesa Salo $ KIINTEISTÖHUOLTO TALKKARI 949 190709 . 676 922 SULKAVAN FYSIKAALINEN | T.mi Matti | Sulkavan Urheilijat ry. HOITOLAITOS vasan A Mamman Piirinuohooja | RAUTASEISKA Oy | a]. -1VIlar etin ylä errassa HieRoja K-KYLÄKAUPPA | U. 673 174 puh. (954) 85 725 9400 856 751 * LVI-asennukset * suunnittelu Nea voiko a Sulkava 676 029 puh. 471 661 MURSKE JA MAANSIIRTO | Päivölän Kahvila-ravintola MAJAKKA KY Puutarha Ky Tuusmäki NESTE-huoltoasema PUH. 957-471 369, 949 172 007 a KONTISEN Sulkavan TI METSALIITTO LEVY JA PUU Kaivuu ja Kuljetus Oy "syin Puh. 58700 Sulkava Puh. 949 151 875 puh. 674 401, fax 674 457 KAIVINKONEURAKOITSIJA HUOLTO Shell-huoltamo JORMA JANHUNEN JA MAALAUS (M, Pentti Forsman ky Teiden lanaukset, kaivutyöt, Ossi Kojo lumityöt, hiekoitukset puh. 21.12.1995 N:o 51-52 15 —Kiittäen päättyvästä vuodesta toivotamme * als Hvbää Joulua ja Onnellista Hutta Vuotta 1996 949-258 849 ETS ENSO-GCUTZEITOY | SULKAVAN | PENAN AUTOHUOLTO ER PALA-AITTA Teollisuustie 4 Sulk toimist Kauppatie 4. 471 202 puh. 955-453 170 NE TOI NON aimaan Lohi Oy Kallislahti p. 673 171 SEO VERTANEN OY | Betonikuljetus HOPEALOMHI Oy Juva p. SARESMA OY 5 N RISSANEN OY E ene MARTTI LO KA 58620 Lohilahti Ja henkilökunta 949-547 613 puh. 949 379 286 — PUH. ASMO IKONEN Konepaja | Puh. 4 ; I a. 646 467 Lohilahti, p. Rantasalmi 440 731, Savonlinna 514 130 Puumala, Kietävälä Puh. 949 257 240 p. 957-640 052 PER SONG Karelia Seafood puh. 674 401, fax 674 457 T:mi Karin Putkityö Kaunolantie 6, 58700 Sulkava Autoja konekorjaamo MIETTINEN TEHDASPUU a lä < LÄHIVAKUUTUS Puh. 957-676 058, auto 949-150 638 949 378 990 KARJAPORTTI Mäkitupa— SUEKSVAN, E 5 186 Matti Karjalainen Pekka Soikkanen baari Antero Kervinen, autop
Konsistori sijoitti Steniuksen ensimmäiselle sijalle virantäyttöesityksessään. Kuninkaallinen Savon prikaati ajoi vihollista takaa Sääminkiin saakka. Rovasti Carlguistin kuoltua tuomiokapituli määräsi silloisen kirkkoherranapulaisen Karl Gustaf Melartopaeuksen kirkkoherran kuolinpesän virkaja armovuodensaarnaajaksi. Telakanavan Oluttupa Hyvää Joulua ja Puh. Stedingk sai tästä oivan tilaisuuden tukea joukko-osastonsa pastoria ja tuskinpa leskiruustinna Brita Helena Carlguistilla (o.s. 949 180 245 Höylään paneelit, lattialankut, ulkovuoret ym. 16 21.12.1995 N:o 51-52 Sulkavan kirkkoherran vaali Kustaan sodan varjossa Finska version af Kyrckoherde Fullmagten. Samaisena kesänä kenraali Michelsonin komentama venäläisarmeija aloitti hyökkäyksen Savoon. Kesäkuun 15. Sulkava sai kirkkoherrakseen lukeneen miehen. Aika oli seutukunnalla sodan sävyttämää. (Lähde: Sulkava 350 vuotta, piirteitä pitäjän ja seurakunnan historiasta 1630-1809/Kyösti Väänänen) Fifa yt v PMlmuytsn. Toivotamme kaikille Rauhallista Joulua JA Hyvää Uutta Vuorta! Kiitän asiakkaitani kuluneesta vuodesta ja toivotan RAUHALLISTA JOULUA JA ONNEA VUODELLE 1996! Pieksänlahdentie 633 58700 Sulkava, p. ym. Meidän Secretimme (Sinettimme) alla. Marraskuun 7. Lisäksi tieyhteydet takasivat hyvän vetäytymisväylän mm. Valtakunnan kuningas Kustaa III oli käynnistänyt sodan Venäjää vastaan vuonna 1788 ja Ruotsi-Suomen sotajoukkoja oli myös Sulkavalla. 1790 pidetyssä vaalissa hän sai eniten ääniä. (Suomenkielinen versio Kirkkoherran valtakirjasta) SULKAVA Tuomo Kukkonen uotsi-Suomen ajan viimeinen kirkkoherra Sul avalle valittiin vuonna 1790. Seurakunnan kirkkoherran vaali ajoittui kiihkeiden sotatapahtumien lomaan. Pari päivää myöhemmin hänet promovoitiin juhlallisesti filosofian maisteriksi. Partalasta käsin prikaatin johto saattoi turvallisesti operoida niin Savonlinnan, Rantasalmen ja Puumalan suuntaan. Häntä pidettiin oppineena ja toimeliaana pappina, joka nautti suurta luottamusta paikkakunnalla. (Kustaa III:nen nimikirjaimet) Olof Wallguist (kirjuri) Fullmagti Carle Stenuxelle, että olla Kirckoherra Sulkavasa. Karl Steniuksen isä oli Suomen taloushistorian merkkimiehiin luettu Pielisjärven kirkkoherra, pappissäädyn valtiopäivämies sekä Karjalan talousdeputaation ja Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen Jacobus Martini (Jaakko Martinpoika) Stenius. 1789 rykmentinpastori Stenius asetettiin ansiokkaimpana viranhakijana ensimmäiselle vaalisijalle. gut Li N” Jarolomau han, dn AN Mm0oKi Tullut; A a ) om A7rmot julens LC Eline &, Wo Ninti Liho 71 41116) on ä Lu k TN WC Jalo LUM fler e mac dan NL fason Kowiafå ' Jalkaudan aim Me Gustaf, Jumalan armosta, Ruotsin, Göthein ja Wendein Kuningas p, p, p, (ym. Annettu Stockholmin Linnasa se 18 päiväna Tammikuusa 1791. ym.) Perillinen Norjan ja Slhlessvigin, (Slesvigin) Holsteinin Hertua, p, p, Teemme tiettäväxi, että niinkuin Kirckoherran Virka Sulkavas ja Borgän Hippakunnassa, Rovastin ja Kirckoherran Christian Herman Carlguistin Kuoleman jälken, on avoimexi tullut; ja sen jallens asetuxesei, Meidän tykönämme, on armolliseen muistohon tullut, Pastori meidän Savon keviäsä ja Jalkaväen Regementisä, (Rykmentissä) Kunnia Arvonen ja hyvin oppinut Magister Carl Stenius; Niijn olemme Me tahtonet tämän kautta, ja tämän avoimen Fulmagtin voimalla, Armollisesti säätä ja Asettaa hänen Carl Steniuxen, että olla Kirckoherra Sulkavan Seuracunnasa, josa hän tulee nauttiman ne edut ja sisälle tulot, kuin Lain ja Asetusten jälken, perustetut ovat. Papiksi Stenius vihittiin marraskuussa 1764. 1602luvasaadenahaxkmiskstäokaaveakshulakirjan arkistojen kätköistä kaivoi esiin loviisalainen Paavo Rehula. tammikuuta 1791. 676 407 ja 949-757 588 Kiittää kaikkia menneestä vuodesta ja toivottaa Joulusta Uuteenvuoteen iloisin mielin! N Kevät tuo jo yllätyksen... Tässä vaiheessa kenraalimajuri Kurt von Stedingk majoittui Sulkavalle ja päämaja sijoitettiin kirkonkylään. Parkuinmäen taistelun jälkeen venäläiset vetäytyivät. Juvalle. Sulkavan viimeinen Ruotsin vallan aikainen kirkkoherra Karl Stenius sai Porvoon piispalta rovastin arvon marraskuussa 1797. af Polan sas Ariotti Js ID, Min a v Norjaa VI ARE TM, E JA ; v VYÖ k, ui, p E JAM yhä Di ki ko pirkiriar N. Molander) oli mitään sitä vastaan, että hänen vävynsä tuli armovuoden saarnaajaksi. Maaliskuun 14. Hän jatkoi kuitenkin opintojaan ja heinäkuussa 1769 Turun akatemiassa tarkastettiin hänen filologinen pro gradu-väitöskirjansa. Korkea-arvoinen upseeristo vaikutti monella tavalla paikkakunnan elämän menoon. Sodan alkuvaiheessa Sulkavalle Partalan hoviin majoittui joukko ylempien upseerien rouvia. tammikuuta 1810, 68-vuotiaana. Lopulta Kuninkaallinen Majesteetti Kustaa III yhtyi Porvoon tuomiokapitulin esitykseen ja nimitti armossaan Steniuksen Sulkavan kirkkoherraksi 18. Sulkavan Kästyöyhdistys ry. 449 302 ) Rantasalmen Autokoulu Oy Rauhallista Uutta Vuotta!. Telakanavan Oluttupa auki joka päivä. Sulkavan seurakunnan kirkkoherrana toimi tuolloin rovasti Kristian Herman Carlguist. Hänet oli asetettu kirkkoherran virkaan kesäkuussa 1778. Vahvistettua Savon prikaatin komentajana ja ylipäällikkönä toimi kenraalimajuri Kurt von Stedingk. p kelkapargje kör eron Kip a unnafa, VY | Jan Virtk HELLA H Ori jon Korman M. Sodan melskeiden keskellä aikaa riitti myös seuranpitoon ja huvituksiinkin paikkakunnan aateliston ja säätyläisten kanssa. Melartopaeuksen vehkeily vihollisen kanssa, kun oli kirkollisten toimitusten suorittamista Vekaran takaisissa Sulkavan eteläosissa, jotka Turun rauhan jäljiltä kuuluivat Venäjään. Viralliset asiakirjathan tuohon aikaan kirjoitettiin lähes poikkeuksetta ruotsinkielisinä. Kenraalimajuri Stedingkin mainitaan vaikuttaneen Melartopaeuksen syrjäyttämiseen voimakkaastikin. kiittää asiakkaitaan, JÄSENIÄÄN sekä yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta. Karl Stenius oli paitsi pappi myös filosofian maisteri. siirrettävällä kalustolla kotona tai paikan päällä! SULKAVAN TOIMINTAKESKUS HÖYLÄYSPALVELU JOKAISELLE PAREMPAA UUTTA VUOTTA! Ivell kaikkia kyk k ! ISMO REPONEN ES mei [a sekaluja A kunnostusta ja korjausta sekä tehdään tilauksesta lähes mitä tahansa! Puh. Jota kaicki asianomaiset, kuuliaisexi seuramisexi ottaman pitä. Uuden Venäjän vallan aikaa Karl Stenius ei ehtinyt kauan seuraamaan, sillä hän kuoli pian Haminan rauhan solmimisen jälkeen, 14. Melartopaeus sai kuitenkin lähteä Sulkavalta ja väliaikaisesta virastaan epäiltynä vehkeilystä vihollisen kanssa. Tilalle nimitettiin leskiruustinnan vävy Karl Stenius, joka toimi paikkakunnalla majailevan Savon prikaatin joukko-osaston pastorina. Luonnonja taloustieteistä kiinnostunut Karl väitteli jo kesäkuussa 1764 pro exercitio Turun akatemian kemian professorin Pietari Gaddin johdolla. Kustaan sodan aikana Carlguist oli jo iäkäs mies ja hän kuolikin kesäkuussa 1789 75-vuotiaana. Parkunmäen taistelun jälkeen esikunta muutti kokonaan Partalaan, sen keskeisen sijainnin takia. Hän oli pappissukua viidennessä peräkkäisessä polvessa. päivänä venäläiset karkottivat suomalaisten vartioston Sulkavalta ja etenivät aina Juvalle saakka
Levyllä soittavat Pekka Harjunkoski, kitarat, mandoliini, Risto Blomster, basso, Tiro Rohkimainen, rummut, lyömäsoittimet ja hanuri, Hannu Salmenkivi, koskettimet. Sitä saa Sulkavan seurakunnan nuorisotoimistosta. Levyllä on sävykkäitä sovituksia ja koskettavia lauluja. Laulujen sanoissa saavat osansa mies ja nainen, sota ja rauha, hyvä ja paha sekä Suuri Tuntematon, joka on jollain tavalla mukana jokaisessa laulussa. Kasettiversiosta otetaan 500 kappaleen painos. Kannen ja julisteen kuvat on ottanut Juhani Kosonen. Sen on tuottanut ja sovittanut Tiro Rohkimainen. Levy on hieno osoitus sulkavalaisesta osaamisesta. — Myös kuorolaisten perheet ansaitsevat kiitokset, sillä he ovat kyydittäneet laulajia, Tero sanoo. — En ole koskaan asunut näin veden äärellä. Tero arvelee, että levyn kysynnästä riippuu lähiaikojen toimet. Siitä myös nimi ”Aika on sininen”. — Kaikki laulut ovat paria lukuunottamatta täällä Sulkavalla syntyneitä, kertoo Tero Huvi. Pisara-kuorossa laulavat Tia Auvinen, Katri Björn, Heidi Forss, Anna Mikkonen, Netta Uotinen, Anne Virta, Hanna-Leena Virta ja Laura Virta. 21.12.1995 N:o 51-52 17 Pisara-kuoro levytti Kalle Keränen Sulkavalaisten nuorten tyttöjen kuoro Pisara on tehnyt levyn ”Aika on sininen”, jolla se laulaa Tero Huvin säveltämiä ja sanoittamia lauluja. Levyllä vierailevat myös Heikki Kolehmainen, oboe, ja savonlinnalainen Ulla Tiainen, laulu. Ja tietysti jo kuoron nimi ”Pisara” viittaa veteen. CD:nä levy ilmestyy keväällä. 957-471 004, 949-753 422 * LVI-tarvikkeet KORJAUKSET, P LVIASENNUKSET, JARMO KALLIO Reetlammentie 70, 58700 Sulkava + LVI-työt tuntityönä tai urakalla 957-471 178 + Oljypoltinhuollot ja asennukset 949-567 334 949-150 755 ((yvä W Joulua j a Daria Vuodelle AD N | [ LE Sirpan Puoti Ollinpolku 2 puh. Tero ja kuorolaiset toivovat, että ainakin sulkalaiset ostaisivat ”Aika Pisara-kuorossa laulavat Tia Auvinen, Katri Björn, Heidi Forss, Anna Mikkonen, Netta Uotinen, Anne Virta, Hanna-Leena Virta ja Laura Virta. ”Aika on sininen” on äänitetty ja miksattu Savonlinnassa Studio Walltonessa, ja asialla on ollut sulkavalaissyntyinen Tuomo Valtonen. Sulkavalla aika on sininen — On hienoa, että tällaisesta tiukasta ajasta huolimatta seurakunta on hankkeessa mukana. Seurakuntanuorista koottu kuoro lauloi yhdessä ensimmäistä kertaa puolitoista vuotta sitten Jumis-nimellä. Levyn kansi on kuvattu Soutustadionilla. Hän on tyytyväinen Pisara-kuoron levytysprosessiin ja sen onnistumiseen. Seurakunta on edelleen vahvasti mukana, sillä se on tukenut levyn tekemistä. Hän kertoo varovasti laulujen taustoista, miten ne ovat syntyneet Sulkavalla ja miten niissä on vesi mukana. 676 252 RAKENNUSTYÖ AL LIA MATTA Puh. Kasettiversio ilmestyy jo kuluvalla viikolla. 514 299 SULKAVAN KULJETUS. Nyt ovat laulut vaihtuneet, samoin kuoron nimi. Jo laulujen nimet kertovat paljon: ”Olen nähnyt”, ”Yli usvaisen maan”, ”Kuka auttaa?”, ”Aika jolloin rakastettiin”, ”Askel rajan yli”, Kiittäen päättyvästä vuodesta toivotamme ”Sateenkaaren luo”, ”Sinä ja tähti”, ”Kaunis enkeli”, ”Miksi meille kävi näin?” ja ”Kalastaja”. 449 302 Sulkavan TAKSIASEMAN AUTOILIJAT marimekko MATKAHUOLLON n CP BAARI LASIJA PEILIPALVELU Erkki Lehikoinen Ky puh. Kuoro lähtee keikoille omilla laitteillaan ja pohjalla soittaa ilmeisesti trio, johon kuuluvat basso, kitara ja koskettimet. JUHA Maansiirto ja louhintatyöt — tienhöyläys HÄMÄLÄINEN OSSI Sirkkelisahaus ESA TIIPPANA Puh. Teron omassa bändissä soittavat muusikkoystävät ovat levyllä mukana. Lisäksi mukana ovat Tero Huvi ja Hannu Salmenkivi. Tero on mukana laulamassa ja soittamassa. (957) 673 265, 949 250 390, koti (957) 673 261 Lohilahti Telakanavan Oluttupa Puh. Tytöt laulavat komeasti kolmiäänisesti ja jälki on varsin tasokasta gospel-poppia ja -rockia. on sininen”-kasettia ja samalla tukisivat uudenlaista seurakunnan nuorisotyötä
— Kuinka teet minut tyytyväiseksi, jos ollaan risteilyllä. Nimi: Osoite: Ergo-soudussa käynnistyy haastekisa Lukiolaisten pyörittämässä ergosoudussa käynnistetään haaastesoutu. Napakymppiä mallilla tanut mukaan kevyemmän soittopelin pimpparaudan. Alku seremonioihin kuului tietysti yleisön lahjat Salmelaiselle ja Kaitsulle. Kova kysymysten linja jatkui ja seuraavaksi herra X halusi tietää neitosten rakastelutaidot. Heti alkuun selvisi, että Tunnilan neita A on komean Varsashaminan kartanon omistaja. Jos ei herra X mennyt edellisistä vastauksista aivan pyörälle päästään, niin seuraavan kysymyksen vastaukset häkellyttivät täysin. Ensimmäisenä lukion pojat laittavat haasteen Finnreklamalle. Sitten alkoi Polvikannasta kotoisin olevan herra X:n tykitys kysymyksillä. 418 21.12.1995 N:o 51-52 SULKAVA arvoinpa pikkujoulujuhlan yleisö pääsee seuraaaan suoraa napakymppiä. Ergo-soudun kärki on seuraava: 1) Heikki Joskitt 3018 m (miehet yleinen, lisenssi) 2) Jari Seppänen 2902 (miehet yleinen) 3) Teuvo Seppänen 2778 (miehet yli 45) 4) Pertti Kankkunen 2736 (miehet yleinen) 5) Kauko Simonen 2735 (miehet yleinen, lisenssi) 6) Teemu Kukkonen 2656 (miehet alle 18) 7) Marko Sinkkonen 2584 (miehet yleinen) 8) Jukka Simpanen 2550 (miehet yleinen) 9) Timo Kosonen 2525 (miehet alle 18) 10) Kari Kervinen 2500 (miehet yleinen) 11) Jani Lampilehto 2447 (miehet alle 18) 12) Eija Seppänen 2443 (naiset yleinen) 13) Tuomo Kukkonen 2440 (miehet yleinen) 14) Wolfgang Koelle 2439 (miehet yli 45) 15) Aulis Janhunen 2401 (miehet yleinen) 16) Antti Tiittala 2353 (miehet alle 18) 17) Matti Makkonen 2298 (miehet yleinen) 18) Seija Kämäräinen 2280 (naiset yleinen lisenssi) 19) Essi Virta 2278 (naiset alle 18) 20) Katri Jääskeläinen 2060 (naiset alle 18). Oikein vastanneiden kesken arvomme kahvipalkintoja. — Lämmin Löllönmökki, se ratkaisi kisan, paljasti herra X. — Hyvä, kuittasi neiti B lyhyesti. — Kilpailu ei ole tärkeintä. Palauta vastauksesi 5.1.1996 mennessä osoitteella: Sulkava-lehti, PL 44, 58700 Sulkava. — Varsinainen tekijä, paljasti neiti C. PYYÖY SIX AS oN emmy; NG MAAKO TiLoT STA = s Ja MMO SAT"asos. Ergolaitteella on hyvä testata omaa kuntoaan, muistuttavat lukiolaiset. Soutuhaasteen voi laittaa eteenpäin soutupaikalla. Risteilyviihdykkeeksi oli luvassa poskitangoa, illallista ja neiti C tarjotteli vain Löllönmökkiä ajankuluksi. Melkein meinasi matkakäärön aukaiseminen jäädä sivuun, mutta viimein sekin tutkittiin ja napakymppimatkahan sieltä löytyi Muikkukukkoon, kuinkas muuten. Kenet valitaan ja tuleeko napakymppimatka. Hieman nyrpein ilmein joutuivat neiti A ja neiti B paljastamaan matkakääröjensä sisällön. Haastesoudun voi soutaa samanaikaisesti haastetun kanssa, jolloin kisaan tulee jännitystä. Neiti A (solakka) ja neiti B (pätkä ja paksu) pysyivät lähellä totuutta, mutta solakaksi ilmoittautunut neiti C veti hieman kotiin päin. Tunnilan napakymppin rooleissa olivat Osmo Kinnunen, Eila Kasanen, Eeva Iljinen ja Eeva Korhonen sekä Salmelaisena Heikki Suomalainen ja Kaitsuna Toivo Luostarinen. Ja niin vain jäivät näkemättä Inari ja Suomenlinna, elleivät nyt sitten Salmelainen ja Kaitsu lähteneet matkaseuraksi. Neiti B:llä on puolestaan Reislahden tila taloinen ja laajoine tiluksineen. Yleisö piti jo herra X:n valintaa lähes selvänä, kun neiti C paljastui vain pienen, mutta lämpimän Löllönmökin haltijaksi. Muunneltua totuuttakin yleisö sai havaita tyttöjen vastauksissa, kun herra X tiedusteli mittoja eli ollaanko sitä pitkä vai pätkä, kaita vai paksu. Tällä kertaa ei purrut raha eikä rikkaus, vaan Löllönmökin lämpö, jolla neiti C pelasi — No, jopas poika päräytti kysymyksen, hönkäisi jo Salmelainen väliin ja kehui samalla, että nyt on upeat rouvat liikkeellä. Tällä kertaa MTV:n museo karttui kahdella vitamiinipitoisella mehupulolla. Nauhoituksen päätteeksi huomattiin vain, että kameramiehet olivat unohtaneet koko Tunnilan keikan, joten tätä napakymppiä ei suuri yleisö sitten näekään. Kaikki matkaa havittelevat neidit paljastuivat melko rohkeiksi. HURJIA PELOT2240 TEITÄ KN 2 Jouluristikko Joulunpyhien ratoksi julkaisemme perinteisen jouluristikon. Neiti B ilmoitti harrastuksekseen Reislahden ja Polvikannan välisen kuntoilun. W vänn v VU Formo INSAT1 A & IDÄN a IHMIW 3 SC NEN Vid EN Pei [KUTOS” VIA TUE SVEITSIN YLEisöKETUN . Löllönmökillä odotellaan vapaaaikoina Varvashaminan ja Reislahden poikia kylään. Herra X sai jo pyyhkiä hikea otsaltaan ja Salmelainenkin tuskaili, että nyt on tasaista. Neiti A:n tärkein harrastus on lystinpito suuressa kartanossa. Ergo-soudussa voi käydä käydä myös jouluna muulloin paitsi ei joulupäivänä. — Erittäin hyvä, sanoi neiti A. Tunnilan napakympin neidit pistivät parastaan, että matka herraX:n kanssa toteutuisi. Viimein herra X laukaisi odotuksen ja ilmoitti, että pisteen erolla matkaan lähteen neiti €. E munien AFRIic UIP Derilin = KASSA a Sukua % W VIETän 2 JP rane: SSA k 11N7T0Z a SN FES. ASIpå a TUKN LOGI VA SÅ ÅT VOLGA PUUN [pn ENNEN "SUR. € FEMINIST SEPPA” MA" Rikala K—" je 2 O) d Oc NÅ fo 9 ; Yy! TAKKI | pä Fn: LIKAANH —V (9 [yt I Pure ) | k [A E LA'H| Hl DEG | TEITÄ! n PoHl. Mukaan ergo-soutuun voi haastaa kenet vain, joko joukkueen tai yksityishenkilön. Jännitys tiiivistyi, kun tytöt vaihtoivat paikkaa. Nyt aivonystyrät toimintaan ja ristikkoa ratkomaan. Nauhoitettuja lähetyksiä tietysti televisiosta saa nähdä joka viikonloppu. ALYKKAUPUNKI Eon, UNISSA: JA SA" ORJILLA KOJA HEINÄÄ Pin, MURAESITTI Junin vom Ra Kazan PUUTA — JA sön NUT nT & LK a PROFEETTA VUN a POIKA N JA % & 3 26” (A ve & = E L W TÄV. — Ergo-soudussa on jo tehty monta kovaa tulosta, mutta ?soutupelkoa” ei ilmeisesti ole vielä voitettu, toteavat lukion pojat ja odottavat siis innokkaampaa osanottoa. Onnellisina halasivat (ja pitkään...) herra X ja neiti C. Mutta että ihan suoraan meille ja meidän pikkujouluissa; napakympin Kari ja herra X ja ne upeat neidit sekä tietysti Kaitsu, joka maakuntakierrokselle oli otpisteet kotiin. Elämän haaveena kaikilla tytöillä oli heinätyöt erilaisissa muodoissa
Pienin väri-ilmoituskoko etusivulla 300 pmm. klo 10 seurakuntatalossa, kappalainen toimittaa; tällöin ei ole jp:a kirkossa. Hämeestä kotoisin oleva mies tuomittiin ajoneuvon luovuttamisesta juopuneelle peräti 1.400 markan sakkoihin. ei ole jp:a klo 10. Monet lentää lämpöön etelän, siellä viettää voi joulun 'vetelän'. Sulkavan parhaat olivat Teemu Holmen, joka kulutti korisukkaa 30 pisteen edestä sekä Teemu Kukkonen 15 p. Armosi ja rakkautesi on suuri, ja sen sinä Jeesus suot meille jokaiselle, niin köyhille kuin rikkaille. 957-471 544 avoinna: ma-pe klo 9-15 Postiosoite: PL 44, 58701 Sulkava Konttori: (tilaukset, laskutus, levikkihuolto) puh. Oheissakkoa mies sai tasan tuhat markkaa. tuo lohtua monelle tuskaan ja vaivaan. A > Seurakunta JOULUAATON AATTOHARTAUDET ensi su 24.12.: Sulkavan ja Lohikosken kirkoissa klo 15; Sulkavalla khra, Lohikoskella kappalainen. Rattijuoppoja käräjillä Sulkavalainen mieshenkilö tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen Sulkavan käräjillä torstaina. Hän oli löytänyt polkupyörän Oikopolulta ja luovutti sen eteenpäin. Hän ajoi poliisin ratsiaan Lohikoskella lokakuisena iltapäivänä ja verestä löytyi alkoholia 0,61 promillea. Taimi Kontiainen Joulun rauhaa etsii ihminen Joulun rauhaa ihminen monelta taholta hakee, moni tahtoo että juhla olisi makee. Etsineekö joulun rauhaa kallistaja mukin, pois ne joutais alkon kääröt kontista myös pukin. Lähtee joku laivaristeilylle, toinen vetää ranta-asun ylle. Sulkava:lehti paikkakunnan luetuin! Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Kalevi Keränen puh. Aikojen taakse aatoksin pysähdymme sinun seimesi luo ja olemme onnellisia. Ei ole kenenkään toisen syntymäpäivän muistoa vietetty kautta maailman, kuin sinun Jeesus. Kolehti bussin hankkimiseksi Inkerin kirkon lapsityölle. Totuus on se, että kirkonkylän LK. 957-471 544 kotiin 957-474 159 Toimitus: Kauppatie 4 58700 Sulkava puh. Hän oli toistanut tempun illansuussa 5. JUMALANPALVELUS uudenvuodenpäivänä ma 1.1.1996 klo 10 Sulkavan kirkossa, kappalainen saarnaa, kolehti Enonkosken ev. messu Sulkavan kirkossa klo 10; su 7.1. Näin jouluna mieli nöyrtyy ja monet muistot vie aina lapsuuteen saakka. SULKAVA 21.12.1995 N:o 51-52 19 Postista, Me ylistämme ja rukoilemme Sinua Kiitos Jeesus, kun olet taas vieraanamme. Lehti ei myöskään vastaa ilmoittajalle mahdollisesti koituvista vahingoista, vaikka ilmoitus ei olisikaan käsikirjoituksen mukainen. kasvatustieteen maisteriksi Savonlinnan opettajain koulutuslaitoksesta. Ministerin päivän ohjelmaan kuuluu käynti keskuskoululla. Oheissakkoa mies sai 30 x 26 markkaa eli 780 markkaa. Tuomio on ehdollinen kahden vuoden koeajalla. Hallintoministeri Backman vierailee Sulkavalla Hallintoministeri Jouni Backman vierailee Sulkavalla 2.1.-96. elokuuta, jolloin hän oli ottanut Mikkolantiellä ohikulkijalta lompakon ja käynyt kiinni. luostarin toiminnalle. Koeaika kestää 14.12.1997 saakka. Ajokielto jatkuu 30.6.1996 saakka. Johda sinä Jeesus teitämme, ettemme koskaan eksyisi. Sulkavalla aattohartaus on samalla ensi sunnuntain jumalanpalvelus; klo 10 jp:a ei siis ole ensi su. Muinonen Eero Juhani Joensuun yliopiston metsätieteellisestä tiedekunnasta on suorittanut maatalousja metsätieteiden lisensiaatin tutkinnon. Sulkavalainen mies tuomittiin rattijuopumuksesta ja liikenteen vaarantamisesta ja ajo-oikeudetta ajosta 60 päiväksi vankeuteen. Nyt tunnemme, että saimme elämän valon, joka ei koskaan himmene. Kun saa sinut omistaa, on tie rikas ja valoisa; murheenkin alla, läpi elämän, elon ehtoonkin tullen. Imatralainen mies tuomittiin 30 yhteensä 77 markan päiväsakkoon rattijuopumuksesta. JOULUN ILOA JA RAUHAA TEILLE JOKAISELLE! Valmistuneita Sulkavalainen lastentarhaopettaja Minna-Pia Kristina Hiltunen on valmistunut 20.12. Itsellensä hakee rauhaa joulun oppilaat ja opettajat monen, monen koulun. Tuomion perusteena olivat kaksi laitonta uhkausta, varkaus, lievä pahoinpitely ja kätkemisrikos. Joulun viettoon valmistuupi meistä itse kukin, toiset tyhjin, toiset täysin joululahjasukin. Hän oli hävittänyt vaimonsa perintöaseita upottamalla niitä Saimaaseen. JOULUKIRKOT joulupäivänä ensi ma 25.12. Iltapäivällä ministeri vierailee Hilkka ja Jaakko Backmanin tilalla Partalansaaressa. Jo silloin sain ensi kerran ottaa vastaan sinut Jeesus ja omistaa omaksi paimeneksi. PAINOPAIKKA: (LEHTISEPÄT.v Pieksämäki -1995. Se monelle antaa oikean joulu rauhan. Joulun sanoma, syntymä lapsen saa miettehin nuoren kuin harmaa hapsen. lut. Puhelimella annettuihin ilmoituksiin mahdollisesti tulevista virheistä ei lehti vastaa. 957-471 544 kotiin 957-676 312 Toimittaja: Tuomo Kukkonen puh. Toinen korvesta etsii joulun rauhaa, sieltä missä ei liikenteen melu pauhaa. Pysähtyypi tulo tehtaan savun, jo pirtissä on tuoksu joulukuusen havun. PERHEKIRKKO Tapaninpäivänä ensi ti 26.12. Olet Joulun ja elämän valo, olet kaikki. Me ylistämme sinua sinua maan ja taivaan Herra, Rauhanruhtinas. Janne Backmanista lääketieteen tohtori Sulkavan Partalansaaresta kotoisin oleva lääketieteen lisensiaatti Janne Backman (27) väitteli viime lauantaina tohtoriksi Helsingin yliopistossa. Savonlinnalainen mies sai 900 markan sakot vahingonteosta. klo 18, HUOM .. Myöhästyneistä ilmoituksista 50% korotus. 957-676 877 Fax 957-676 326 avoinna: ma-pe klo 9-15 HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään tiistaina klo 12.00 mennessä. klo 7 molemmissa kirkoissa; aihe Teille on syntynyt Vapahtaja; Sulkavalla kappalainen ja kirkkokuoro, Lohikoskella khra. Olet elämämme lohtu ja huolen kantaja. TULEVAA: loppiaisena la 6.1. Ministerin sukujuuret nimittäin juontavat Backmanin tilalle. Sinua rakastamme, kiitämme ja rukoilemme. Mutt' laitapuolen asujilla, eläjillä ojan, tuskin heille kukaan ilmoittaapi syntymistä pojan. SU:lle niukka tappio Leppävirralla Loukkaantumisista kärsivä SU41:n koripallojoukkue kärsi viime lauantaina niukan tappion Leppävirralla., luvuin 76-71 (31-36). Sulkavalainen mies tuomittiin 770 markan sakkoihin lievästä kavalluksesta. MESSU eli ehtoollisjumalanpalvelus Sulkavan kirkossa su 31.12. Tuomittu oli heinäkuun lopussa hyökännyt yöllä sulkavalaisen miehen kimppuun ja anastanut hänen lompakkonsa. Ahonen Virpi Johanna on suorittanut Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän laitoksella filosofian maisterin tutkinnon. ja Saku Ruottinen 14 p. perhekirkko srk-talossa klo 10. Tuomari työskentely ei ollut sulkavalaisten mielestä kovin ammattimaista. Sulkavan kunta on esittänyt koulun peruskorjauksen aikaistamista vuodesta 1998 vuoteen 1997. E HAUTAKYNTTILÄT haudoilla ovat joulun todellinen juhlavalaistus! Muualle kuin Sulkavalle haudattujen kynttilöille on varattu paikka uudelta hautausmaalta kirkkoaidan kohdalta (puinen risti osoittaa paikan). Kolehti Liikemiesten lähetysliiton työlle. Vaikka ihminen itse on avuton, tuo rauha on loputon. Kotiseutuneuvos Olli Kervinen kertoi, että itsenäisyyskautemme sankarihaudoissa Sulkavalla on 172 sankarivainajaa. Kolehdit oman seurakunnan lähetystyölle. Sulo Pätynen Puhujalla puutteelliset tiedot hautausmaalla on 216 sankarivainajaa ja Lohilahden hautausmaalla 48 sankarivainajaa eli yhteensä 264 viime sodissa kaatunutta. Su 31.12. Kliinisen farmakologian alaan kuuluvan väitöskirjan aihe oli ”CYP3A entsyymejä estävien tai indusoivien lääkkeiden vaikutukset suun kautta otettavan midatsolaamin farmakokinetiikkaan ja -dynamiikkaan. Olet paras joululahjamme. Vastaväittäjänä oli dosentti Kalle Hoppu Helsingin yliopistosta. Sulkava johti puoliajalla viidellä pisteellä, mutta Leppävirran NMKY kiri toisella jaksolla voittoon. aika, mikä on samalla uudenvuoden aattohartaus, khra saarnaa, kolehti Kirkon Ulkomaanavulle. Ottelun vihelsi Leppävirran huoltaja, koska otteluun tilattu tuomari ei saapunut paikalle. Muistuu mieleen, kun vietettiin pyhäkoulun joulujuhlaa. Annat voimia kulkea eteenpäin. Hallintoministeri tutustuu myös Kukkapään uuteen saunaan, alusikseen saunareissulle hän saa hopeisen pefletin. TILAUSHINNAT VUODELLE 1996 Vuosikerta: 170,-/vsk Kestotilaus: 150,-/vsk Eurooppa: 200,-/vsk Muu maailma: — 300,-/vsk ILMOITUSHINNAT 1.1.1996 ALKAEN Sisältää arvonlisäveron Etusivulla: 5,18/pmm Kiitosja kuolinilmoitukset: 4,45/pmm Tekstissä ja tekstin jälkeen: 4,82/pmm Takasivu: 4,82/pmm Lisävärikorotus 40940. Sanoma joulun, enkeli taivaan. Vielä jouluaamu kirkot täyttää, tuo temppeli valaistu kauniilta näyttää. Kaupungeista tullaan maalle, täällä aika joulun tuntuu autuaalle
60, => alk. SULKAVA 20 21.12.1995 N:o 51-52 IANA HO ON ILOA PITKÄÄN! DIANA OA i JG få jie lusikat 285, oa . Puheenvuorot: ILOTULITUS! Kaikki lämpimästi tervetuloa! Jairi Attila, Sulkavan seurakunta Esa Tiippana, Sulkavan kunta | Sulkavan Yrittäjät r.y. kivaa pukinkonttiin! m! Joulun jälkeen: to 28.12. 676283 — lervetuloa! &5 — UUDEN VUODEN x* VASTAANOTTAJAISET & Virastotalon aukiolla 31.12. klo 12 mennessä! Tervetuloa! Hallitus Miesten TURKISHATTUja EDULLISET LAMPAANIALJA RENKAAT henkilöja pakettiautoihin. klo 1014 Kukonäisedullinon hintataso ja lisäksi vielä Bonus! Ed IS IEI UI LR IDS EN US O UU 0007 190 | klo 9-20 bud i TOIVOTAMME ASIAKKAILLEMME K K < Viikontorilla | v | || || | Luuton Olvin N ISOMPI METSATILA ostat, myyt, lv SON N MOR SR LU p. Sulkavan toria. ja po 22.12. 471 080, 471 120 Tapanina 10-14 Tarjoukset voimassa torstai-lauantai Seuraava Sulkava-lehti ilmestyy to 4.1.1996 Aineistot toimitukseen ti 2.1. J | KSV! koe Jag; /kpl. ju i + pkl, Kg HL Niin tiedät mitä Sulkavalla H INN I || | Snellman JOULUUL tapahtuu läpi vuoden! | | MAKSAPASTEIJA Boy IN | | 200g (49,50 kg) JOULUKALA kg IT IN Voimassa torstai-lavantai NI SOITA: IN (HI pad [| VALMIS Maroc TT] PUH. * | , 1 koruja ja ketjuja SokertH casio : | lusikka 134, ; i & | Toiminta : a ; = |-Miehen yet v to! kellot + ve lkö 4 LEATHERMAN HKKKKKKKKKK VIENS maana eNNI AN | -monitoimi-| Kiitämme kii KELLOSEPÄNUIKE o työkalu uluneesta vuodesta tai Leatherman Super Tool fvt joulua ja M. pt ja nimikaiverruksella Uutta Vuotta! 957-471 7. 10-17 la 30.12. 10-14 died R" Alanteentie 3, Sulkava, puh. J Sulkavan kunta-alan ammattiliitto KTV ry os. Puh. 957-676 080, 949-406 154 Halutaan ostaa i I RE Mia TAIK AN JE L I i J ASEA IEA Hyvää Joulua! a JTN paninpän än i 24.12. La sille Pm; * TUIKKUJA, PYYHKEITÄ ä «. 957 676 877, 471 5444 ri) LUUTON KINKKU kg KLEMENTIINIT kg TTI tai fax 676 326 T (HI || | Savustettu USA:n Red INN || | (SO SIIKA kg OMENAT kg LL LAHJAT VIELÄ AATTONAKIN R-KIOSKILTA| [|] Tuore Superior LL Aattona klo 9.00-14.00, Joulupäivänä SULJETTU, Tapanina klo 10.00-20.00 KIRJOLOHIRUUSUKAALI ITI [| | FILE kg 400g rasia T | | MUD VÄT SR JTN MN LII OTT KP KI KOMU HEI MEE KA LEI MESS! KONE MMA KIN LKT PNÄ KEI HAM LM) PDN KSM ör: SINI KPL KIN SAMM MIL NEIN DT SN OS ME I SE RER MN. alkaen klo 23.40. Asiat: Ehdokkaiden asettaminen liittokokoukseen ja äänestystavasta päättäminen. + dd A Havin KRUUNUKYNTTIL Havin aidot si 1610 É N AJA Kuvio Emilia TALOUSPAPERI 6 kpl Puiset 90 KUUS Look KINKUN PAISTOIngmanin GLÖGI 5, 90 VINIGLÖGI 23, 90 Joulu Rauh KONVEHDIT22, 90 399 ÅA Ooofzr Snleima JUUSTO kg Pole, JAAÄTELÖKAKUT Viennetta. 650 90 320 g fi Kypsä JUHLA-4 5 Portin LANTTUja 5 PORKKANApins sg JR 9O PAÄNKKÖ = 405 90! ITALIANi Makeat SALAATTI 1009 2 00 fr kor 1 4 90 KLEMENTTIINIT 8o0 700 Avoinna ma-pe 9-19 la 9-18 Sulkava, puh. ja pe 29.12. 1047 TRIKOOPAITOJA JOULUor ET Pikuisi * .100,NASTA MEKKOJA, HAMEITA ym. 35, /m ym. PE 22.12. 658 ( VAALIKOKOUS 9.1.1996 klo 18.00 Ravintola Muikkukukon takkahuoneessa. L Marimekon tehtaanmyymälästä viime hetken JOULULAHJAOSTOKSET to 21.12. 9400 217 945 vaihdat... IT] PAISTI kg 7 pll sisus(4,32 |) IT || Vähärasvainen Tasangon TTI [| NAUTA PIPARIT TI TIL A A | JAUHELIHA kg 400g (22,25 kg) TT ri) Fazer-Oululainen TT b "| tumma 645g ja vaalea KULTA TT | 525g JOULULIMPPU KATRIINA 500g i SULIKAVA — >