. 75 avd N v— S lukuun 21 PUOLUEETON PAIKALL na jou "Torstai. päivän < E vw O < 6 | ZE | 4 M | 2] = | E 3 A — > [M x a Vi a J < o | NZ = = = =E
klo 12.00-20.00 Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Iloista Joulua ja Menestystä Vuodelle 2001! Nokia 3310 kaksitaajuuspuhelin radiolinja UUSIIN TANDEM-LIITTYMIIN*: Puheaikaa 300 = Vastaajapaketti 3 sa (norm. 015-471 203 W L) : HRT v FAX. klo 15.00-23.00 26.12. Hersin 7 90 5 00 Kauniit joulukuuset Toivon, että mahdollisimman a S TUOTE3 kg 7 kg 50 kpl 5. klo 12.00-23.00 29.12. 471 408 | Huom. klo 15.00-23.00 30.12. VILJAPOSSUN BENA nenosta vas > | W nosta v KINKKU Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille e : ” asiakkaillemme, ystäville i E kg i | a. — Hitsian Parkki! NN. 10-15 su 31.12. Suomalainen NN " * ym. sillit, silakat ja mädit TN G 9) KIRJOLOHIFILE kg la 9-21 kg = norj. 015-471 371 ry — Kiittäen asiakkaitamme EI kuluneesta vuodesta. ) Ile kotisivuja internettiin. Puheaikatarjous koskee normaalihintaisia kotimaan matkapuheluja ja tekstiviestejä. 2 21.12.2000 N:o 51-52 SULKAVA /Palvelemme KAN (Be | jouluna: KN; , K CR NM I ÄHIKAL | * joulupäivänä klo 17-03 1 b é LAHIKAUPPA TONTTUDISCO D.J. klo 12.00-23.00 24.12. b ap toivotamme | 2 N t: Agrin pojat AGRI LÄ MARKET — jetts1s re sukne, Palvelemme loppuvuoden seuraavasti: 22.12. 300 mk:n puheaika annetaan kolmessa erässä: 100 mk liittymän avauksen yhteydessä ja 100 mk ensi vuonna 1.7.2001 jälkeen ja 100 mk 1.10.2001 jälkeen. suljettu 25.12. KEMPPINEN SULKAVA P.471 190, 0400 650 290 la 23.12. Esim. 9-12 la 30.12. 12.00-20.00 1 KI 26.12. ni ei koske tarjousaikana en ja samalle asiakkaalle uudelleen avattuja liittymiä, eikä liittymätyyppivaihtoehtoja. — 9.00-14.00 KO ukin n 25.12. andem-liittymän käyttökustannukset kaksitaajuuspuhelimella: puhelumaksut toisiin Radiolinjan liittymiin 72p/min klo 8-22ja 2 VAR klo 22-8, perusmaksu 29 mk/kk tai 114 mk/6 kk. Ensimmäisen 100 mk:n erän voi hyödyntää heti mynan avauksen jälkeisissä laskuissa, toisen 100 mk:n erän ensi vuonna 1.7.2001 jälkeisissä laskuissa ja kolmannen 100 mk:n erän 1.10.2001 jälkeisissä laskuissa. JUKI * Tapaninpäivänä klo 12-01 58700 SULKAVA [ levymusiikki , > «| |PUH. Vastaajapaketti sisältää Vastaajan ja Soitonsiirrot. hauskaa. klo 12.00 1.1. Avoinna: | ma-la 9-19, aattona 8-13 p. Ik:n moni Sulkavalainen yritys saisi 4 l H ik | /. Tarjous koskee Tandem-liittymää. — 10.00-20.00 | Halpalinna Oy p. on 46, ÄN radiolinja Avoinna: Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä kuluvana vuonna FINNET-YHTIÖT TV: KODINKONE T. Tarjous on voimassa 16.12-31.12.2000. Vasanjapaletin normaalihinta on 89,00 (sis.alv). ja liiketuttavillemme voi JA ms | 4 Espanjalainen por NR : | | — JAAVUORIalatiskistämme monipuoliset "aaaaaaaaaasaaaaaasa e, Tervetuloa! SALAATTI JOULUKALAT: ä GS mm. klo 15.00-23.00 23.12. Hyvää Joulua Pukille! (23 T:Pauli ODS Mainos Jahti Kyl ät LUUUUN batman | SULKAVAN JAKIOSKI ON AVOINNA JOULUNA > fö Kawhallista 24.12. 676 280 * Uudenvuoden aattona, Torstai Lauantai —* TANSSIA 6 | <YLLÄTYSOHJELMAA. LOHIFILE kg mä a n mi Espanjalainen Red ja Golden pt M perjantaina: — Matami Ä. Tarjous myönnetään vain ja samalle asiakkaalle tarjousaikana avattavaan uuteen liittymään. 89,00 mk) Tarjous koskee vain henkilöasiakkaita. 9-17 su 24.12. H te internet-liittymän joululahjaksi, ESITTELY ttei ysti elrikoulutaisten W jotta pääsisimme tekemään heilhyväksi. 12-15 Sirkkelisahaus JUSSI TIIPPANA 040 706 3800 Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme RAUHALLISTA JOULUA JA ONNEA VUODELLE 2001! Höyläyspalvelu ISMO REPONEN 0400 180 245. klo 12.00-23.00 31.12. Tandem-liittymän avausmaksu mk
Ääniharava ei lupaa ihmeitä, vaan tunnustaa tosiasiat ja lähtee siitä liikkeelle. Lapsi lähtee sinne hyvin mielellään. SULKAVA Torstaina joulukuun 21. Samalla hän avusti maaherra Hannele Pokkaa. Hän korostaa, että rahantulo ei ole tärkeintä, vaan laadukas elämä. Sitten hän työskenteli puoli vuotta Muurmanskissa aluehallinnon kansainvälisten asioiden neuvonantajana, Venäjän federaation palveluksessa. Toivasten perhe on asunut Helsingissä, jossa Kari kävi koulunsa. Ettei tulisi tehtyä samoja virheitä, pohtii Kari Toivanen. Sähköposti menee osoitteella tkariOnettilinja.fi.. Venäjän lakiasiat ovat Karille tuttuja, sillä hän on työskennellyt niitten kanssa toistakymmentä vuotta. — Asioista on voitava keskustella. Se on kaikilta puitteiltaan kannustava ja huomioonottava, lapselle hyvä ja turvallinen paikka. — Tänne oli helppo tulla, koska tunnen ihmiset jo vuosikymmenten takaa. Kari työskentelee kotoaan käsin EU-komission asiantuntijana erityisalanaan ns. Hän suhtautuu toiveikkaasti ja odottavasti mitä toiminta kunnalliselämässä tuo. — Tietoa on saatavilla. Karin Ireneäiti on kotoisin Sulkavalta. Käytännössä hän on ahkeroinut lähinnä iltamyöhällä, vasta sen jälkeen kun pikkuinen tytär on nukkumassa. — Joskus kun kuulee itsestään liikkuvia puheita, niin ero niitten ja totuuden välillä on niin suuri, että välillä on katsottava oikein peiliin että olenko edes maan asukas, nauraa Kari Toivanen. — Onneksi tämä ei vaadi yhdeksästä-viiteen sitoutumista. — Se on brandi joka tunnetaan erittäin hyvin ympäri maan. Soutujen maine hyötykäyttöön — Sulkavan soudut on nyt ihan hyvin järjestetty. Asioita on selvitettävä ja eri ihmisten osaamista on hyödynnettävä, Kari Toivanen muistuttaa. Ihmiset ovat mukavia ja monet tuttuja jo vuosien takaa. — Työt menevät käytännössä niin, että saan sähköpostitse jonkin asian. Mutta sitä hyödynnetään Sulkavalla vain muutamana päivänä vuodessa. Hänen mielestään kyläkoulu voisi erikoistua vaikka kielikylpykouluksi. On sovittava selkeät tavoitteet ja sitten pyrittävä toteuttamaan ne. Karin kummitäti on Hilkka Backman. Tutkitaan ja selvitetään mitä voi saada EU:lta, selvittää Kari. Kylätoiminnan mahdollisuuksia Vastavalittuna Partalansaaren kylätoimikunnan puheenjohtajana Kari pitää lähiajan tavoitteena kansainvälisen rahoituksen selvittämistä. Monet odottavat mieheltä paljon, samoin koko uudelta valtuustolta. Lakimiehenä Kari tietää miten kunnassa on toimittava, tai miten ei ainakaan saa toimia. Äskettäin hän perusti Sulkavalle lakiasiaintoimiston, jonka toimialana ovat tavanomaisten lakiasioitten lisäksi erilaiset projektit. — Muutos asioissa ei tarkoita että asiat on tehty huonosti, vaan että ihmiset haluavat joko lisää tai sitten jotain erilaista. Mielenkiintoisia töitä Koulutukseltaan hän on lakimies. Hän toivoo asiallista ja avointa keskustelua kunnan, kuntalaisten ja Sulkava-seuran sekä yrittäjien kesken. Hän korostaa, että viihtyy erinomaisesti Sulkavalla ja että hän tykkää paikkakuntalaisista. Karin vanhemmat rakensivat talon Louhteenniemeen 1975 ja asuivat siinä muutamia vuosia. Päätöksenteko kiinnostaa Sulkavalaiset äänestivät Karin kunnanvaltuustoon selvin numeroin: pitäjän äänikuningas sai 86 ääntä ja toi sitoutumattomille samalla lisää pontta päätöksentekoon. — Sitten on oltava mittarit, joilla mitataan miten on onnistuttu. — Pyritään kuitenkin siihen, että se on mielekkäin koulu koko Itä-Suomessa, jota kannattaa pitää yllä. 1990-luvulla hän työskenteli Lapin lääninhallituksessa Barentsin aluesihteeristön johtajana. — Elinkeinojen kehittämiseen on paneuduttava. — Elinkeinoelämän ja kunnan pitäisi hyödyntää soudut paljon nykyistä paremmin, sanoo Kari Toivanen. Kuntalaisten asiallahan tässä olaan, hän vakuuttaa. Sulkavalle hän muutti Muurmanskista Rovaniemen kautta. — Jos se on rahoituksesta kiinni, niin järjestetään sitä. — Tietysti muutto miljoonakaupungista pienkuntaan tuo omia ilmiöitään. Kari haluaa elää pitkälti tyttärensä, pian kolme vuotta täyttävän Eleanooran ehdoilla. — Kyllä minuun voi ottaa yhteyttä, joko nimellä tai nimettömänä. Mietin sitä muutaman päivän ja annan siitä viikon kuluessa asiantuntijalausunnon. Myös kyläkoulun toiminnan virkistäminen ja tukeminen ja kehittäminen ovat ykkösasioita. — Kyllähän tämä on aika unelmatilanne. Vastuuntuntoisena isänä hän kokee, että elämä maalla on lapselle hyväksi. Yhteyttä on otettu jopa yllättävän usein. Hän on imarreltu siitä, että hänestä ollaan kiinnostuneita. Myöhemmin hän on ehtinyt asua muun muassa Helsingissä, Uppsalassa, Tukholmassa, Rovaniemellä ja Muurmanskissa. Kirkonkylään kertyy vajaat 25 kilometriä ja Savonlinnaan 65 ja Helsinkiin vajaat 300 kilometriä. Haluaa olla kuntalaisten asialla Uutena kuntalaisena Kari Toivanen naurahtaa pienen paikkakunnan iloille ja suruille, hyville ja vähän huonoillekin puolille. Voin tehdä työt silloin kun haluan ja ehdin. Miehen tavoittaa numerosta 015-4778838 tai 040-5675498. — Vaihdettaisiin ajatuksia ja katsottaisiin mitä voisimme toisiltamme oppia. Hän ainakin uskaltaa sanoa mielipiteensä. Hänen mielestään elinkeinojen kehittäminen vaatii oman projektin, jolla mahdollisuudet kartoitetaan ja pistetään toimeksi. päivänä 2000 Kari Toivanen muutti Saimaan rannalle Helsinkiläissyntyinen Kari Toivanen, 42, muutti puolitoista vuotta sitten kesäkuussa Sulkavalle Partalansaareen. Edelleen hän on jatkuvasti yhteydessä Suomen ja Venäjän hallintoihmisten sekä EU-komission kanssa. Kari Toivanen korostaa tavoitteellisuuden ja selkeiden päämäärien merkitystä, tietynlaista projektinomaisuutta. Isän kuoltua 1980 talo jäi kesäpaikaksi. pohjoinen ulottuvuus. Sähköpostiliikenne on vilkasta. — Nyt on pohdittava voiko tätä hyvin hoidettua tapahtumaa hyödyntää entistä paremmin. On erilaisia kursseja ja työllistämishankkeita. Maalaiselämä on luonnistanut eivätkä välimatkat haittaa. Hän asuu upealla paikalla Saimaan rannalla Louhteenniemessä yhdessä tyttärensä ja äitinsä kanssa. Hän kaavailee myös Partalansaaren Leader-hankkeen jatkamista siten, että haettaisiin sopivia yhteistyökyliä Euroopan unionin toiselta laidalta. Poikasena Kari vietti useita kesiä Partalansaaressa, oppi tuntemaan saaren ja sen ihmiset. TE-keskukseen ja maaseutupiiriin on oltava yhteydessä. Vaalien ja äänikuninkuuden jälkeen häneen on oltu yhteydessä monista asioista ja toivottu toimenpiteitä. Ehkä olen päässyt siihen asemaan tai tilanteeseen, jota moni tavoittelee: olen kuin eläkkeellä nelikymppisenä. Siellä Tehtaankadulla on edelleen asunto. Hän oli osakkaana helsinkiläisessä idänkaupan lakiasiaintoimistossa East Trade Law. — Esimerkiksi Päiväkoti Touhulaa parempaa paikkaa lapselle ei löydä mistään hakemallakaan. Voin tehdä töitä sen mukaan mitä haluan, Kari kertoo. Hirviporukassakin hän laskee olleensa siinä 27 vuotta. — On mietittävä onko soutujen ympärille mahdollista rakentaa laajempaa liiketoimintaa. — Meidän on turha sulkea ovia tiedolta, nimenomaan lisätiedolta. Jo tähän saakka Kaartilankosken koulua on hoidettu hyvin
Isompien ja pienempien lasten kanssa joulumieli löytyy, jos on löytyäkseen. Historiallinen vuosi, vaikka sitä ei heti tuomaakaan. Poliisipäällikön — virkasuhde (alkaa 1.3.2001. 4 21.12.2000 N:o 51-52 SULKAVA Jouluksi kotiin Yksi vuosi on pian takana ja joulu on kohta käsillä. Jokaisella perheellä ja jokaisella ihmisellä on omat odotuksensa ja toiveensa joululta. Timo Saarinen virassa helmikuun loppuun Määräaikaisena Juvan kihlakunnan poliisipäällikkönä runsaan vuoden toiminut Timo Saarinen jatkaa tehtävissään ensi vuoden helmikuun loppuun saakka. Eikö lahja kuitenkin ole lahja... Yhdistyksen perustava kokous pidettiin syyskuun 9. Perustamisasiakirjan on allekirjoittanut 18 henkilöä. He tarvitsevat auttajaa, mutta myös keskustelijaa ja kuuntelijaa seurakseen. Tällä hetkellä yhdistyksessä on 270 jäsentä. Vapaaehtoistyön muodossa tapahtuva auttamistyö tulee edelleen jatkumaan. Tapahtumat Pr Jokipirtin kylätoimikunta: joululauluja ja joulupuuro Jokipirtillä tänään to klo 18.30. Olette varmaan kaikki kuulleet miten ennen joulua sanotaan: Ole kiltti tai pukki ei tuo lahjoja...tai joulupukki kysyy sisään tullessaan: Onko täällä kilttejä lapsia. Läheisten ja rakkaitten kanssa on helppo olla ja pohtia talvisia ja jouluisia asioita. Monilla kouluilla tuli esiin myös jouluevankeliumi. Lahjaksi... Kiitollista mieltä ja vaatimattomuutta ahneuden ja yleisen markkinahumun tilalle. Uusi vuosituhat on alkanut rauhalliseen ja pitkälti entiseen malliin. päivänä 1971. Raamatussa on pienoisevankeliumi, jossa sanotaan tästä lahjasta: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Ei se tavaran paljous, vaan kiitollisuus ja nöyryys isojen asioiden äärellä. Itä-Suomen lääninhallitus jatkoi Saarisen määräaikaisuutta keskiviikkona parilla kuukaudella. jotain mitä antaja haluaa antaa toiselle riippumatta kiltteydestä tai tuhmuudesta. Torstai: Lihapyörykät, perunat, kastike, salaatti. Tärkeä osa toimintaa tulee olemaan yhteistoiminta naapuriyhdistysten ja oman seurakunnan kanssa. Yhdistyksen emäntänä toimii Sirkka Kaasinen apunaan Eevi Paunonen ja pikkuemännät. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Tauno Lallukka ja sihteerinä Anneli Pajari. Perjantai: Riisipuuro, mehukeitto, ruisleipä, leikkele. Jouluevankeliumi muistuttaakin meille, että ensimmäisenä jouluna syntyi pienessä tallissa ihan oikeasti pieni poikalapsi äidilleen ja isälleen. Kuka voisi mennä syntymäpäiville ja sanoa sankarille: En tuonut sinulle lahjaa, kun et ole ollut kilttinä. Timo Saarinen on yksi virkaa hakeneista. Edelleen tehdään myös kulttuurija teatterimatkoja sopiviin kohteisiin. Syyskokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan toiminta keskittyy jäsenistön, eläkeikäisten sulkavalaisten, virkistystoimintaan ja heidän henkisen ja aineellisen hyvinhdistyksellä tulossa juhlavuosi voinnin edistämiseen. Pikkupaketti mukaan. Ja onneksi melkein kaikilla on koti, johon mennä. Tiistaikerhot tulevat olemaan edelleen tärkeä osa yhdessäoloa ja yhteistä toimintaa. Keskiviikko: Kalapuikot, kermaviilikastike, perunat, salaatti. Niitä ei kovia kokenut aikuinen löydä ympäriltään tai itsestään enää niin helposti kuin lapsena. Juvan kihlakunnan vakinainen poliisipäällikkö valitaan tammikuun puoliväliin mennessä viidestä hakijasta. Joulu on nimenomaan perhejuhla. Sinne on ihmisen hyvä mennä, äidin ja isän luokse. Onneksi vuosituhat vaihtui ympäri maailmaa ilman kummempia onnettomuuksia. Johtokunnan järjestäytymiskokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Eero Puttonen, jäsensihteeriksi Airi Joskitt, rahastonhoitajaksi Katri Pesonen, vapaaehtoistyön vastaavaksi Anna-Liisa Miettinen ja matkailusihteeriksi Kaarina Penttinen. Hinta 10 mk. Kouluruoka viikolla 1: Tiistai: Suikalepaisti, perunat, salaatti. Etsiä hyviä ja tärkeitä puolia; lepoa, hiljentymistä ja rauhaa. Kenellä vanhemmat elävät, niin lapsuusajan koti on jouluna lämmin paikka. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat Topia Huiskonen, Esko Mutikainen, Eevi Paunonen, Aulis Runonen ja Sinikka Viljakainen. Joh. KINKUNSULATUSJUMPPA keskuskoululla klo 14-16. Sulkavalla vuosi toi joitakin pieniä muutoksia, ei juuri muuta. Rauha Kemppinen EN JUHLI merkkipäivääni! Veikko Wallen Kiitän merkkipäivääni muistaneita. 3:16 Jumala siis antoi meille Poikansa ja joulun, koska Hän rakastaa meitä niin paljon. Syy ei ole järjestelyissä tai ympäristössä. Yhdistyksemme toivottaa tervetulleeksi tähän toimintaan mukaan pian alkavana juhlavuotena kaikki uudet ja entiset jäsenet. Hän ei syntynyt tänne ilahduttamaan vain vanhempiaan vaan lahjaksi meille kaikille. Tähän hintaan jokainen jäsen ja jäsenperhe saa Eläkeliittolehden. Hyvän Uudenvuoden toivotuksin Tauno Lallukka. Tietokoneet pelasivat ja asiantuntijat osasivat hommansa. Lapsuusajan joulun tunnelmaa on vain yhä vaikeampi tavoittaa. Börne. Joulupäivä, Tapaninpäivä, Tapani, Teppo, Tahvo, keskiviikkona Hannu, Hannes, torstaina Viattomien Lasten päivä, Piia, perjantaina Rauha, lauantaina Daavid, Taavetti, Taavi, sunnuntaina Joulun jälkeinen sunnuntai, Sylvesteri, Silvo, maanantaina Uudenvuodenpäivä, tiistaina Aapeli, keskiviikkona Elmeri, Elmer, Elmo. Jouluna kaikki pyrkivät kotiin, joko entiseen tai nykyiseen. Mietelause Mitä yleinen mielipide ei saa aikaan, sitä se ei ole ansainnutkaan saavuttaa. merkkipäivääni! Olen matkoilla. Se toimii Suomen suurimman eläkeläisjärjestön Eläkeliiton yhdistyksenä. Kaikilla kouluilla taitaakin evankeliumi kuulua joulujuhlan viettoon kuvaelman muodossa. Aune Mikkonen Joulujuhlat takana ja lomat edessä Eläkeliiton Sulkavan Ensi vuonna tulee täyteen 30 vuotta Eläkeliiton toimintaa Sulkavalla. mikä sitten on lahja. Kunnan kanssa ollaan yhteistyössä Vammaisja vanhusneuvoston kanssa ja muutenkin. Jeesus syntyi kuten jokainen meistä, söi maitoa äitinsä rinnasta ja itkikin varmasti. Sitä ei meinaa löytyä millään. Onneksi rauha ja joulumieli löytyvät. Niinpä mekin saimme Jumalalta lahjaksi Jeesuksen riippumatta siitä, olemmeko lahjan ansainneet. Iloista joulujuhlaa Sinulle! , Nuorisotyönohjaaja Taru SULKAVA nt Ä En juhli Päivän kierto merkkipäivääni Lyyli Miettinen Aurinko EN JUHLI nousi tänään 9.44 ja laskee 14.47. Ei, joulu on mielikuvia ja suuria tunteita, ja lämpöisiä ajatuksia ja hartaita kuvitelmia. Vastaukseksi olen saanut muun muassa: jouluruuat, kuusen tuoksun, loman, lumen (jota toivottavasti saamme jossain vaiheessa) ja lahjat. Hän siis oli aivan oikea lapsi, ei kuitenkaan aivan samanlainen kuin lapset yleensä, vaan Jeesus oli ja on myös Jumalan Poika. HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE! 21.12.2000 JouluViikon sana tunnelmaa Olen näin joulun alla kiertänyt kaikki Sulkavan koulut ja kysellyt koululaisilta, mikä heille tuo joulutunnelman. Sulkavan Naisvoimistelijat: Tapaninpäivänä 26.12. Sulkavan eläkeikäisistä, myös yhdistyksemme jäsenistä, ovat varsin monet yksinasujia. Yhdistyksen jäsenmaksuksi hyväksyttiin 30 markkaa. Tämän muistaen voimme nauttia jouluntunnelmasta ja kaikesta siihen liittyvästä... Nimipäiviä Tänään torstaina talvipäivän seisaus, Tuomas, Tuomo, Tommi, Tomi, perjantaina Raafael, lauantaina Senni, sunnuntaina 4. Ja se rauhoittuminenhan ei tarkoita ryppyotsaista ja vakavaa olemista, vaan myös iloista yhdessä juhlimista. Siinä auttavat omat lapset ja lasten kanssa touhuilu. Ilmeisesti samanlainen tahti jatkuu myös eteenpäin. Aikuisen jouluun on lastattu liikaa kiirettä, hössötystä ja murhetta. muistaen, että myös joulutunnelman saamme lahjaksi, kun rauhoitumme ottamaan sen vastaan. Vastuu painaa. Ei kukaan mene syntymäpäiville ilman lahjaa, lahja annetaan tai ainakin pitäisi antaa antamisen halusta ja ilosta. Lopulta. Adventtisunnuntai, Aatami, Eeva, Eevi, maanantaina Joulupäivä, tiistaina 2. Eikä se ole mikä tahansa 12 kuukauden pätkä, vaan takana on uuden vuosituhannen ensimmäinen vuosi. Päivän sana Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni..Ps...139:5
Yöpartiotoiminnan järjestäminen kotipalveluhenkilöstön toimesta ei ole järkevää, koska se sitoo henkilökuntaa aktiivitunneilta, päivällä, illalla ja viikonloppuisin. Vanhainkodin —asukasrakenne huomioiden yhden yötyöntekijän järjestelmä toimii huonosti ja on riskialtis. Vanhainkodissa on yhteensä 27 hoitopaikkaa mukaan luettuna neljä periodipaikkaa. Vanhustenhuollon laitosja avopalvelut toimivat kovan työpaineen alaisina. Äänestyksessä eniten ääniä saivat Kutvonen, Mustonen ja Tiippana, joten heidät valittiin kaksivuotiskaudeksi seuran hallitukseen. Kunnassa tulee ajankohtaiseksi pian avohuollon yöpartiotoiminnan käynnistäminen. — Toivottavasti päätoimittajalHallituspaikoista äänestettiin. Ainaisjäseneksi pääsee maksamalla 200 markkaa. Hinta sisältää arvonlisäveroa 22 prosenttia. Myös Kukkapään hirsirakennusten käyttökorvaukset nousevat melkoisesti. Hän totesi omalla kohdallaan iän jo painavan. Se on todettu käytännön hoitotyössä ja RAVA-hoitoisuusluokituksella. Tekninen lautakunta kokoontuu päättämään taksoista torstaina 21.12. Nykyisen taksan mukaan vuorokausi maksaa kuntalaisille 305 markkaa. Kuntalaisten majoitushinta nousee 75,60 markasta 87 markkaan. Hintoja korotetaan nousseiden palkkojen ja kuluttajahintojen johdosta. Kukkapään hirsirakennusten käyttötaksoja aiotaan korottaa 1520 prosenttia. Kulut ja poistot ovat yhteensä 2,795 miljoonaa markkaa. Kuntalaisille vuorokausi maksaa uuden taksan mukaan 610 markkaa entisen 549 markan sijasta. Erotetaan politiikka ja Sulkava-seura toisistaan, totesi Wolfgang Koelle. Kiireestä johtuen palvelukokonaisuuden laatu kärsii ja aiheuttaa työntekijöille henkisiä ja fyysisiä paineita. Alkujaan oli suunniteltu sairaanhoitajan viran perustamista vuoden 2001 alusta, mutta kokouksessa esittelijä eli sosiaalijohtaja muutti esitystä. Muista hallituspaikoista äänestettiin, koska oli tullut useampia esityksiä kuin paikkoja oli jäljellä. Yhteensä 2.550.000 markan talousarvio jää poistojen jälkeen 245.000 markkaa alijäämäiseksi. Pelkästään liikuntakyvyttömien vanhusten kuivattaminen yöllä vaatii nosteluineen kaksi työntekijää. Kotipalvelussa puolestaan välttämättömät ja usein toistuvat kotikäynnit rajaavat henkilökunnan käyntijaksojen pituudet minimiaikoihin.” Näin todetaan sosiaalilautakunnan perusteluissa. ”Vanhainkodin — asukkaiden huono kunto sitoo paljon työvoimaa pelkästään perushoitoon asukkaiden viihtyvyyden kustannuksella. Piäsoutaja Jukka Simpanen lupasi, että Kulkemus kunnostetaan talven aikana ja sijoitetaan todennäköisesti Soutustadionille näkyvälle paikalle. Sulkavan vanhainkodissa hoidetaan jatkuvasti noin 30 asukasta, jolloin suositusten mukaan työntekijöitä pitäisi olla 15-20 nykyisen 12 vuorotyötä tekevän sijaan. Ulkopaikkakuntalainen saa pulittaa hirsilinnasta 730 markkaa vuorokaudesta entisen 671 markan sijasta. Kaluston ja alueiden kunnossapitoon on kumpaankin varattu 20.000 markkaa. Seuran jäsenmaksuksi vuodelle 2001 vahvistettiin 20 markkaa. Kokoukseen osallistui parikymmentä seuran jäsentä. Sanoisin, että hallituksen on tarkasti pidettävä huolta siitä mihin kelkkaan se lähtee, totesi Paavo Vihavainen ja viittasi viimeikojen ilmoituslehtikuvioihin sekä seuran ja lehden hallituksen vähäiseen toimintaan oman kotiseutulehden hyväksi. Talousarviossa tulot Suursouduista ovat 2,5 miljoonaa markkaa. — Seuran toiminta on perustunut kaukonäköisiin, voimakkaisiin persooniin ja yhteen hiileen on puhallettu yli rajojen, sanoi Jaakko Teerimäki. Seura jatkaa Sulkavan Kotiseutulehti Oy:ssä suurimpana osakkeenomistajana. — Lehden puolella on ruvettu sotkemaan asioita. Seuran liikevaihto on noin 2,5 miljoonaa markkaa. Jätevesitaksa nousee nykyisestä 7,00 markasta kuutio 7,40 markkaan kuutiolta. Varvirantaan varataan 60.000 markkaa ja neljän kirkkoveneen hankkimiseen 140.000 markkaa. Ennakkotietojen mukaan kymmentä asukasta kohti suositellaan 5-6,6 työntekijää. le annetaan työrauha. Tammikuussa 2001 seura osallistuu yhdessä sulkavalaisten yrittäjien kanssa valtakunnallisille matkailumessuille Helsingissä. Se omistaa 540 osakkeesta 281 osaketta, eli noin 52 prosenttia. Paavo Vihavainen on seuran vanhoja talkoolaisia ja päättäjiä, entinen piäsoutaja 1980-luvulta. Esityksen mukaan vesitaksa nousee nykyisestä 4.65 markasta kuutio 4,95 markkaan kuutiolta. Saunarakennuksen iltakäyttö maksaisi uuden taksan mukaan 300 markkaa kerta. Kunnanhallitus esittää aikanaan korotukset eteenpäin ja lopullisesti ne hyväksyy uusi kunnanvaltuusto. Vanhainkodissa hoidetaan vuosi vuodelta yhä heikkokuntoisempia vanhuksia samalla henkilöstömäärällä. Hinnat sisältävät 22 prosentin arvonlisäveron. Vesija jätevesitaksat ja Kukkap käyttömaksut nousevat Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle vesija jätevesitaksojen korottamista. Uusi taksa on peräti 490 markkaa kerta. Kokouksen päätteeksi osanottajat kyselivät ja keskustelivat muun muassa Kulkemuksen kohtalosta, soutumuseosta ja talkoohengen elvyttämisestä. Vanhainkotipaikkojen riittämätön määrä aiheuttaa sen, että kotipalvelu huolehtii avohuollossa osin vanhainkotitasoisista vanhuksista. Sosiaalija terveysministeriö tulee antamaan suosituksen vanhainkotien henkilöstömitoituksesta. Kuntalaiset saavat saunan käyttöönsä 370 markalla vuorokaudeksi. SULKAVA 21.12.2000 N:o 51-52 5 Sulkava-seuralla menee hyvin Perjantai-iltana pidettiin Osuuspankin kokoustiloissa Sulkava-seuran syyskokous. Vanhainkodilla ollaan tyytyväisiä, jos apua saadaan, sillä työpaineet ovat melkoiset. nlaksaa peräti Jo < aa kuutiolta, kun |. Samalla hän toivoi talkoohengen säilyvän ja mahdollisten säröjen häviävän. Palkkoihin menee 300.000 markkaa ja sosiaalikuluihin 100.000 markkaa, hallinnon kuluihin 20.000 ja toimistokuluihin 10.000 markkaa. Seuran hallituksen erovuoroiset jäsenet Erkki Kutvonen, Raimo Mustonen ja Esa Tiippana valittiin uudelleen. Seuran talous perustuu lähes kokonaisuudessaan soututoiminnan ympärille. Vähällä väellä hyvää palvelua Edelleen sosiaalilautakunta toteaa, että vanhusten laitosja avopalvelut muodostavat yhteisen palvelukokonaisuuden ja sen toimivuus on kiitettävää tasoa näillä henkilöstöresursseilla. Ulkopaikkakuntalaisten majoitushinta nousee 86,40 markasta 97 markkaan vuorokaudelta. Kukkapään päärakennuksen iltakäyttö maksaa toistaiseksi 366 markkaa kerralta. Kokous sujui keskusteluineen ja äänestyksineen nopeasti, sillä se kesti vain vajaan tunnin. Seuran puheenjohtaja Esa Tiippana sanoi, ettei politiikkaa ole sotkettukaan seuran tai lehden asioihin. Hinnat sisältävät 22 prosentin alv:n. Syyskokouksen puheenjohtajana toimi seuran puheenjohtaja Esa Tiippana ja sihteerinä piäsoutaja Jukka Simpanen. Järkevin tapa sen järjestämiseksi on tuottaa palvelu vanhainkodilta käsin lisäämällä henkilökuntaa siten, että saadaan toinen yötyöntekijä. Seuran tilintarkastajina jatkavat Matti Makkonen ja Raimo Vanninen sekä varalla Pirkko Karjalainen ja Mirja Saaristola. Myös jätevesitaksa sisältää 22 prosentin arvonlisäveron. Eropuheessaan Jaakko Teerimäki kiitteli kaikkia hyvästä toiminnasta. Vuoden 2001 toimintasuunnitelman mukaan päätapahtuma on edelleen Sulkavan Suursoudut. Poistot rakennuksista ovat 90.000 ja kalustosta 140.000 markkaa. Vastaavasti kulut souduista ovat 1,5 miljoonaa markkaa. Vanhainkodille yksi sairaanhoitaja lisää Sosiaalilautakunta esittää kunnanhallitukselle, että vanhainkotiin palkataan työsopimussuhteinen sairaanhoitaja 1.1.2001 alkaen. Siihen seura varaa 290.000 markkaa. Seuran puheenjohtaja Esa Tiippana sanoi, että soutumuseosta on puhuttu myös seuran omassa kehittämisseminaarissa. Hallitukseen oli esitetty ja kannatettu myös Pirjo Hakulinen-Koelle. Pian vesi 12,35 mar jokaisen oh maksettava myös jätevesitaksa. Korotetut taksat aiotaan saattaa voimaan kuitenkin 1.1.2001 alkaen. Ulkopaikkakuntalaiselle vuorokausi Kukkapään saunalla maksaa 490 markkaa nykyisen 427 markan sijasta. Ääntenlaskijoina toimivat kunnanjohtaja Ilmo Liukko ja Sulkava-seuran hallituksen jäsen ja Sulkava-lehden hallituksen puheenjohtaja Heikki Nuopponen. Hallituksesta erovuoroisena eronnut Jaakko Teerimäki esitti seuraajakseen Lasse Partasta, joka myös valittiin. Tulevan vuoden pääinvestointi on Soutustadionin ruokailurakennuksen saneeraaminen ja laajentaminen syksyllä soutujen jälkeen. Nykyisin se maksaa 244 markkaa. Sen hintaa tekninen lautakunta esittää laskettavaksi 80 markkaan vuorokaudelta. Kaikki eivät olleet samaa mieltä. Taksat ovat säilyneet nykyisellään 1.1.1996 lähtien. Kukkapään — majoitushuone maksaa kunnan omassa käytössä nyt 200 markkaa vuorokaudelta. Vanhainkodin asukkaat ovat usean vuoden ajan olleet vuodeosastotasolla hoidettavia
Kidesokeria menee 750 kiloa. He ansaitsevat parhaimman mahdollisen hoivan ja huolenpidon. ri keittiön emäntä Arja Mikkonen. Niiden ansiosta mukana on kotoinen maku. Jahdissa oli sillä kertaa viisi hirvimiestä. Sittemmin aa ruokaa 300 kiloa, raavasta nautaa yli 151 kiloa merimiespihveihin ja nautasika-karjalanpaistilihaa noin 155 kiloa. Tarkkaa vuotta hän ei muista, mutta metsästyskortti hänellä on ollut vuodesta 1972 lähtien. Vanhainkodisovat keittiöapulaiset Seija Vasara ja Leila Kuusela. — Jahtireissut menivät hyvin. Hirvimiesten mielestä Arja oli ensimmäinen nainen koko pitäjässä, joka osallistui kiväärin kanssa jahtiin. Jauhettua naudanmaksaakin menee noin 43 kiloa. Porkkanaa, sipulia ja kalaa Arja Mikkonen arvelee, että erilaisia marjoja kuluu noin tuhat kiloa. Ammattilaiset jalostavat emäntä Arja Mikkosen johdolla hyvistä raaka-aineista maukasta ruokaa. Vanhainkodin keittiössä on hyvä meininki ja jälkeä syntyy. Jahtipäällikkö Lassi Siljander muisteli, että kahta vasaa jahdattiin melkein kuukausi. Auvilan hirviporukka lahjoitti vanhainkodille Timon perjantaina kaataman emähirven. Jauhoja ja lihaa kuluu Hyvä ruoka ei synny tyhjästä. Muut ovat Siljanderin mukaan enemmän tai vähemmän pullamössösukupolAuvilan hirviporukan päällikkö Lassi Siljander paloittelemassa hirveä. Viime vuonna riistanhoitoyhdistys päätti hirven lahjoittamisesta vanhainkodille, nyt päätös ja lahjoitus oli Auvilan hirvimiesten oma. Hirviporukan vetäjä Lassi Siljander kertoi, että lahjahirvi kaatui perjantaina aamupäivällä. Tekijöitten hyvä tuuli siirtyy ruuan mausteeksi. Arja lopetti hirvijahdin 1980 kun poika Aku syntyi. Heti ensimmäisellä kerralla kaatui neljä hirveä: kaksi aikuista ja kaksi urosvasaa. Porukkaan kuuluu 13 henkilöä. Nykyisin hirvisakkiin kuuluu Kaisa Ralli, mutta pikkuvauvan takia hän ei ehtinyt juuri päättyneen syksyn jahtiin. Lihaa kuluu satoja kiloja, samoin perunaa ja jauhoja. — Päätettiin jo lähdettäessä, että jos saadaan hirvi nurin, niin se lahjoitetaan vanhainkodille. Lassi arveli, että Partalansaaren hirvikantaa harvennettiin syksyn jahdissa 69-70 yksilöllä. Esimerkiksi lindströminpihveihin käytetään kerralla siinä 15 kiloa lihaa. Sitä varten tarvitaan runsaasti laadukkaita raaka-aineita. Haukea menee noin 140 kiloa. Tummaa makarooniakin kuluu sata kiloa. Myös salaatit saavat kiitosta. Oli niin lämmin syksy ja metsissä oli paljon marjastajia ja sienestäjiä, Lassi Siljander kertoi.. — Syytä onkin, sillä hirvet ovat tehneet melkoisesti metsätuhoja Partalansaarella. Pienikuutioista sianlihaa menee yli 283 kiloa ja erilaista nautajauhelihaa peräti 560 kiloa. — Se oli aika äkkipikainen päätös, mutta soitin kaikille jälkikäteen ja olivat tyytyväisiä ajatukseen, selvitti Lassi Siljander paloittelun lomassa. Melkein joka reissulta lähti saalista, näköhavaintoja tai kaatoja. Kulutusmaitoa kuluu yli 50.000 markalla vuodessa eli lähes 12.500 purkkia. Vanhainkodin keittiön tekniikka on työntekijöitten mukaan varsin ajanmukaista, käyttökelpoista ja modernia. Silliä menee kymmenisen kiloa ja lipeäkalaa parikymmentä kiloa. Kaikki sujuu vaivattomasti ja näppärästi kuin tanssi, vaikka vauhti on kova. Taukopaikalla eli omalla kodalla paistettiin usein makkaraa ja syötiin eväitä. Tehty ruoka on maukasta, jopa herkullista, vakuuttavat asiakkaat ja työntekijät. Auvilan hirviporukan jahtireissuilla metsästäjien määrä vaihteli neljästä kuuteentoista. Hän arveli, että ensimmäisen kerran vanhainkodilla maistetaan Auvilan hirveä keskiviikkona, jolloin pieni osa siitä päätyy soppaan. On joulukuinen sunnuntaiaamu, ulkona ripeksii lunta. Kärryt kulkevat ja vahva ruuantuoksu täyttää nykyaikaiset tilat. Keittiöapulaiset Leila Kuusela ja Seija Vasara kuljettavat ruoka-astioita. Porkkanaa menee 658 ja sipulia 350 kiloa. Tuoretta muikkua kuluu vuodessa lähes 190 kiloa. vea. Lampaanlihaa kuluu 40 kiloa ja poronlihakuutioita reilut 12 kiloa. Porsaan patasuikaletta kuluu 195 kiloa. Sen lihapaino oli noin 150-160 kiloa. — Ensin syödään varatut jouluruuat pois. Puolivalmiita tai valmiita eineksiä käytetään harvoin. Kaurahiutaleita menee 230 ja neljänviljan hiutaleita 150 kiloa. Vehnäjauhoja kuluu 820 kiloa ja hiivaleipäjauhoja 180 kiloa vuodessa. — Se ei ole yhtään liikaa, kun jaetaan kahteen vuoroon ja viikonlopuiksi, sanoo Arja Mikkonen. Myös vuodenajat sekä juhlapäivät näkyvät menussa. Sitten siirrytään härkäviikoilla hirvenlihaan, naurahti Arja Mikkonen. Perunaa vanhainkodin keittiön kautta kulkee lähes 7.000 kiloa vuodessa. Se on monipuolista ja ruokalista vaihtelee. Broilerin koipi-reisipaloja kuluu vuodessa 340 kiloa. Keittiön kautta kulkee vasikanhyytelöä 148, kaiserwurstia 66 ja takkalenkkiä 148 kiloa vuodessa. Marraskuun lopulla tuli useita hukkareissuja peräkkäin. Asiakkaat ja työntekijät pitävät vanhainkodin keittiön antimia erittäin herkullisina. — Tirripaistiin uppoaa siinä 20 kiloa lihaa kerralla, selvittää Arja Mikkonen suurkeittiön ainesmääriä. Keittiö huomioi erinomaisesti myös erilaiset dieetit ja ruoka-aineallergiat. Jahtiin lähdettiin tasan 20 kertaa. 6 21.12.2000 N:o 51-52 SULKAVA Vanhainkodin keittiössä syntyy hyv Keittiöstä lähtee tuhansia ruoka-annoksia vuodessa. Emäntä Arja Mikkonen totesi, että lahjoitus on erittäin arvokas. Siitä saa monta keittoa ja hirvipaistia sekä karjalanpaistin vahviketta. Sekatäytemehua, tiivisteenä, käytetään 1.260 litraa. Emäntä Arja Mikkosen lisäksi henkilökuntaan kuuluvat keittäjä Krista Sonninen ja keittiöapulaiset Maija Kuosmanen, Seija Vasara, Leila Kuusela ja Lahja Tilkkanen. Tarkalleen materiaalien ostoihin on varattu vuoden 2000 talousarviossa 509.000 markkaa. Lahjoitushirven kaatoluvan maksoi Merita. Siitä elintarvikkeisiin on varattu 480.000 markkaa. Laskuissa on mukana myös Puumalan puolen hirvimiesten saaliit. päivään 2000 mennessä elintarvikkeisiin oli käytetty 407.894 markkaa ja kaikkiin hankintoihin 436.611 markkaa. Aikoinaan Auvilan hirviporukassa jahtiin osallistui myös naisia. Auvilan jahtijoukoissa kunnostautui Sulkava-lehden edesmennyt päätoimittaja Sari Rasimus. Sen ampui Timo Ralli noin 50-60 metristä Tuoreniementien lähelle. Emäntä Arja Mikkonen hyörii puhtauttaan kiiltävissä tiloissa. Auvilan hirviporukalla oli alkujaan 13 lupaa, mutta lopulta lupia heltisi 15 — seitsemälle aikuiselle ja kahdeksalle vasalle. Vuosittaiset ainesmäärät ovat peräisin vuoden 1999 tilinpäätöksestä. — Me lähdettiin jahtiin tarkoituksella vasta lokakuun puolivälissä. Auvilna hirviporukan Lassi Siljander ja Timo Ralli olivat lihanpaloittelupuuhissa. Kookas hirviemä kaatui perjantaina noin puolentoista tunnin jahdin päätteeksi. — Lisäksi Vapa-Veikot tuovat meille lahjaksi aika paljon kaloja. Lahjoituseläimen Arja Mikkonen vuosi. Emäntä Arja Mikkonen kertoo, että ruoka tehdään lähes aina alkuperäisistä raaka-aineista. Kirjolohta menee tuoreena noin 120 kiloa ja pakastekuutioina 50 kiloa. Perunajauhoja tarvitaan 250 kiloa per Auvilalta arvokas hirvilahjoitus Sunnuntaina vanhainkodin keittiössä oli tavallistakin iloisempi tunnelma. Välillä ehditään heittämään huulta satunnaisten vieraitten ja toimittajan kanssa. Joulukuun 11. — Uunilenkkiä menee 20 kiloa kerralla. Grahamjauhoja menee reilut 100 kiloa vuodessa. Marjat otetaan paikkakunnalta, samoin kalat jos vain saadaan. Makkaraakin kului kilosotalla, sanoi Lassi Siljander. Mintai-turskapakastetta kuluu 180 kiloa. Hän korosti, että nyt vanhainkodissa olevat ovat nostaneet Suomen. Hän harmittelee, että työllistämistuella ei ole saatu palkattua yhtä työntekijää, vaikka heille on niin luvattu. Ensimmäisenä oli mukana juuLahjoitushirven kaatanut Timo Ralli ja emäntä hirvenlihan kimpussa. Ison keittiön tarpeet ovat melkoiset. sa jopa leivotaan itse, ainoastaan ruisvuokaleipää ostetaan reilut 1.300 kappaletta vuodessa. Naudan palapaistia menee yli lihapaino oli noin 150-160 kiloa. Vanhainkodin keittiö käyttää hankintoihin yli puoli miljoonaa vuodessa
Nettomenot ovat 22,1 miljoonaa markkaa. Työllistämisen nettomenot ovat vain 500.000 markkaa. Vuoden 2001 talousarviota on käsitelty kunnanhallituksessa pariin kertaan. Vuokrat tilaisuuksista ovat 110.000 markkaa. Verotuloja kertyy 42 miljoonaa ja valtionosuuksia 30 miljoonaa markkaa. Kaikkiaan vuokratuloja kertyy 298.000 markkaa. Kiinteistöveroprosentit ovat vakituisesta asunnosta 0,22 ja loma-asunnosta 0,60. Eniten varoja menee palkkoihin, yhteensä 1.779.600 markkaa. Elinkeinotoimen menot ovat lähes 1,7 miljoonaa markkaa, jossa on vähennystä vuoden 2000 talousarvioon verrattuna lähes 300.000 markkaa. Verotuloiksi arvioidaan 42 miljoonaa markkaa. Viimeisimmän tiedon mukaan käyttötalouden nettomenot ovat ensi vuonna 79,2 miljoonaa markkaa ja nettoinvestoinnit 2,6 miljoonaa markkaa. Kasvua kuluvaan vuoteen on vajaat puoli miljoonaa markkaa. Käyttötalouden nettomenot ovat vuonna 2001 yhteensä 79,2 miljoonaa markkaa. Sosiaalitoimeen menee vuonna 2001 yhteensä 23,7 miljoonaa ja kasvua vuoteen 2000 verrattuna on lähes miljoona markkaa. Historiankirjoitukseen on varattu 100.000 markkaa. Puunmyyntituloja kertyy seurakunnalle 650.000 markkaa. Vuoden 2001 talousarviossa vuosikate on pakkasella vielä 4,39 miljoonaa markkaa ja alijäämää kertyy edelleen lähes 10 miljoonaa markkaa. Vuoden 2001 lopussa emokunnalla on talousarviolainaa 0,5 miljoonaa markkaa eli 152 mk/asukas. Teknisen nettomenot ovat 1,2 miljoonaa markkaa. Vuosikate on'tär'kein kunnän taloudellista tilannetta kuvaava mittari. Maaseututoimi on budjetissa 4,2 'miljoonan : märkän meroerä. Elinkeinotoimen nettomenot ovat lähes 1,6 miljoonaa markkaa. Valtionosuuksia kertyy 30 miljoonaa markkaa kuluvan vuoden 26,1 miljoonan sijasta. SULKAVA 21.12.2000 N:o 51-52 3 Kunnan talous on entistä ahtaammalla Miinusta tulee miljoonia markkoja Kunnan talousarviota on valmisteltu ja säästöjä tehty kaikessa hiljaisuudessa. Seurakunnan toimintaan menee runsaasti myös maallisia markkoja. Seurakunnan toiminnasta kertyy myös tuottoja. Seurakuntatalon uusiminen nielee varoja Seurakunnalla edessään investointien vuosi Ensi vuosi on Sulkavan seurakunnalla taloudellisesti vilkas. Vuoden 1999 lopussa kuntakonsernilla oli velkaa yhteensä 16,2 miljoonaa markkaa ja asukasta kohti 4.598 markkaa. Vuoden 2001 toimintatuotoiksi on arvioitu 1.104.000 markkaa. Kasvua vuoden 2000 henkilöstömenoihin on 5 prosenttia. Sosiaalija eläkevakuutusmaksuineen seurakunnan henkilöstökulut ovat vuonna 2001 yhteensä 2.353.150 markkaa. Kolmanneksi eniten varoja vie sivistystoimi, johon uppoaa 22,5 miljoonaa markkaa. Vuosikate on miinuksella 4,39 miljoonaa markkaa. Konsernin lainat laskettuna asukasta kohti lainaa on vuoden 2000 lopussa 4.418 markkaa per asukas. Tekninen toimi vie lähes 4,5 miljoonaa markkaa, jossa on kasvua noin 150.000 markkaa edellisvuoteen. Kiinteistötoimen nettomenot ovat 1,8 miljoonaa markkaa. Kirkollisäyrin korottaminen 0,25 pennillä ei riitä. Myös hällinnon ATK-palvelut nielevät yhä enemmän rahaa. Lainaa onkin yllättävän paljon Kuntakonsernin eli kunnan ja sen tytäryhtiöiden lainamäärä on vuoden 2000 lopussa 15,4 miljoonaa markkaa. Vuoden 2001 arvion mukaan niihin tarvitaan 774.900 markkaa. Kunnan menojen loppusumma on 105.327.700 markkaa. Se aiotaan kattaa kirkkohallituksen 1.754.000 markan lainalla ja avustuksella, omilla 1 miljoonan markan säästöillä ja 1.785.500 markan muulla lainalla. Vuodesta 1997 kulut ovat yli kaksinkertaistuneet. Esimerkiksi pääkirkon kulut ovat ensi vuonna 354.200 markkaa.. Asukasta kohti verotuloja kertyy 12.141 markkaa. Kasvua vuoteen 2000 verrattuna on lähes 800.000 markkaa: Sivistystoimen nettomeriot ovat 22,1 'miljoonaa markkaa. Siinä on kasvua vuoteen 2000 verrattuna 170.000 markkaa ja prosenteissa 18,2. Lohikosken kirkon menot ovat ensi vuonna 100.600 markkaa ja niissä on kasvua 4,5 prosenttia. — Asuinhuoneistojen vuokrat ovat siitä 123.000 markkaa ja maaja vesialueitten vuokrat 60.000 markkaa. Menot ja tulot kasvussa Seurakunnan menot kasvavat eri alueilla kohtalaisen tasaisesti. Talousarviosta ei ole tiedotettu lehdistölle aikaisempien vuosien tapaan. Miinusta on kertynyt useammalta vuodelta ja kumulatiivinen alijäämä on ensi vuonna peräti 29,2 miljoonaa markkaa. Hautainhoitorahaston talousarvion loppusumma on 323.900 markkaa. Lainaa joudutaan ottamaan yli 1,7 miljoonaa markkaa. Kuluvan vuoden talousarviossa vuosikate on miinuksella 4,86 miljoonaa markkaa ja alijäämää kertyy peräti 10,1 miljoonaa markkaa. Vuoden 2000 talousarviossa siihen on varattu 62.400 markkaa. Kuluvana vuonna yhteisöveroa seurakunnalle tilitetään 800.000 markkaa. Kirkkovaltuuston on vahvistanut vuoden 2001 ennakkoveroäyrin hinnaksi 1,75 penniä, jossa on korotusta 0,25 penniä. Kasvua ja laskua Eniten rahaa nielee terveystoimi, johon uppoaa 26,3 miljoonaa markkaa. Sen mukaan verotuloiksi on arvioitu 2.567.000 markkaa, kun vuonna 2000 veroja kertyy 2,2 miljoonaa markkaa. Tuloja arvioidaan kertyvän 95.343.900 markkaa. Seurakuntatalon saneeraukseen on varattu 4.276.000 markkaa ja kalustohankintoihin 216.000 markkaa. Työllisyysmäärärahojen pienennys' vuoden 1999 tilinpäätöksen ja vuoden 2001 talousarvion välillä on peräti 32,7 prosenttia. Maanantaina kokoontunut kirkkovaltuusto päätti vuoden 2001 talousarviosta. Rahoitustarve on 4.539.500 markkaa. Tonttimaiden myynnistä arvioidaan saatavan 100.000 markkaa. Taloutta on suunniteltu sen mukaan, että asukkaita on vuonna 2001 yhteensä 3463 ja että veroäyri on 18 penniä. Suhteellisesti eniten on kasvanut henkilöstötoimi, joka tosin markkamääräisesti >on > vain 125.100 markkaa. Siihen varataan talousarviossa 2001 enää miljoona markkaa, kun vuonna 2000 varoja oli 1,3 ja vuonna 1998 vielä yli 2,1 miljoonaa markkaa. Neljänneksi suurin menoerä on kiinteistötoimi, johon menee ensi vuonna vähän päälle 11 miljoonaa markkaa. Määfrärahoja on pienennetty nimenomaan kunnanjohtaja Ilmo Liukon 'esityksestä. Seurakuntatalon kauan odotettu uusiminen toteutetaan ja se nielee varoja. joonalla markalla vuodesta 2000. Luottamushenkilöiden palkkioihin seurakunta varaa saman kuin vuonna 2000 eli 41.000 markkaa. Yhteisöveroa seurakunta saa ensi vuonna 315.000 markkaa. Investointeihin menee runsaasti rahaa. Vuoden 2001 lopussa lainoja pitäisi olla 14,7 miljoonaa markkaa. Yleishallintoon kunta käyttää ensi vuonna 2,4 miljoonaa markkaa. Työllistämiseen entistä vähemmän Yksi eniten pienentyneistä menoeristä on työllistäminen. Kiinteistötoimen nettomenot ovat kasvaneet yli 1,6 milRahanmenolle ei näy loppua. Esimerkiksi pääkirkon kulut ovat ensi vuonna 354.200 markkaa, jossa on kasvua vuoden 2000 talousarvioon lähes 24.000 ja prosenteissa 7,1. Maaseututoimen nettomenot kunnalle ovat kuitenkin vain vajaat 436.000 markkaa. Vuodelle 2000 oli budjetoitu 26,1 miljoonaa, joten kasvua on vain 200.000 markkaa. Talous on pahasti miinuksella. Investointeja on lähes 4,6 miljoonan markan edestä. Edellisvuoteen on kasvua lähes 400.000 markkaa. Kunnan omaa talousarviolainaa on tämän vuoden lopussa 0,7 miljoonaa eli vain 205 mk/asukas. Pian tulee kuluja myös euroihin siirtymisestä. Alijäämää jää siis 9.983.800 markkaa
614896 | 7" 0400676 122 ; TA dv n —nks = varmana mana na a Vinkan Aaa mti Kukkaa vihannesviljelm ät X va k -Teiden talviauraukset Vesakon raivaus| E TRAKTORIURAKOINTI : aakel ja Matti Varonen k Parkkinen % «IT ni J. an tyty PSA ja r PENAN AUTOHUOLTO X ain i s PARTURI-KAMPAAMO i Pentti Kansanoja Ja i Alanteentie 32 E AQ N ko 58700 Sulkava E puh. 474 124 | etanat ot anaaananan JÄ AA TIN AETIE SEEN a. i ER Kalela muintola | € HOITOLAITOS S I Kanea | EK MAJAKKA = = | ; Fysioterapeutti 57 Kinnunen-Kärki i EMILIA | s NE STE-huolto asema ; Task | Ää Lohilahti, p. TT 1 fä ANTI KOLEHMAINEN I p VIRTA LIN ES ; puh. 471 054 a | Puh. 1 INTE. 050 588 2929 Ä puh. Kaivuriurakointi (OLKUIDV a. 015-478 815, 0400-152335 N = kustäntie 925, p. 040-560 524 = == xn K NA ENA 5; rn TAUNO IMMONEN Lohilahti N STANNA LONA. 471756 — | 4 ; S N KIN p Minan TITEAVIOPOVNI OI LITE OSSE EÖEEET PPEHÖT S HMBÄHÖÖÖDtITIHÄDÄHMEÄTTdAPI4E ISÄÄ HHLTHÖPÄÖPSSTHÖYHSDEHÄÄÄSISSSSSt s ÄÄ tytyy te REAR FEFPII ISO TITO OT [ LOHILAHDEN KYLÄTOIMIKUNTA X Auto-ja konekorjaamo W" PARTURILIIKE i toivottaa kyläläisille | M I ETTI N E N h | lera AR EN enna 1 0500 378 990 ä Puh. ; MISEN de p.454 645, 0400-384 996, 0500 384 996 auto 0400 985 117 Froskusta PI | > SULKAVAN | | enar | KESKUSTA JÄRJESTÖT | | : = Korjauspalvelu ; | kutjetusky $ HARRI HÄMÄLÄINEN | 1 puh. Ikähelmonen CG puh. 471 365 d 000000 002000 200000 D. 015 471 683 S-Marketin sedan | n. SARESMA OY ja henkilökunta | puh. J&V eV TIAINEN * OSSI HÄMÄLÄINEN ; p. AINE eii Mt ATS S EAS PANNIA SLA K I Sulkavan TY h METSÄKONEPALVELU % = € € Toimintakeskus ry 3 REPONEN JA MIKKONEN AY | yöt E STORAE NSO: k 050-380 9130 SULKAVAN TOIMISTO Kauppatie 4, 58700 Sulkava P AN db il fä. / 471 661 i E : Teollisuustie 4, 58700 Sulkava, E Jim. 674 830, 0400-327 830 N ah Aa AT CE TÄN. 673 171 i = tae ATtmananon a 953 00aansaan maa maanosan a 8 N ond | ör : n XA maansiirto ja louhintatyöt s Hieroja : Kone htym tienhöyläys Irma Poutiainen . 8 a saa jä -—— | SUIKAVA VIÄ JÄTÄ M 4 E HKS UUTTA VUOTTA hk kä "eikä ETT s I SULKAVAN FYSIKAALINEN
Näin tulee sitten lähdettyä ihan asian kanssa naapuriin tai tutun luo kyläilemään. Kahvia ja ruokaakin tarjottiin, jos siihen aikaan taloon sattui tulemaan, Elvi Kaartinen muistelee. — Johan minun olisi pitänyt tämä aikaa sitten toimittaa eteenpäin. — Eihän sitä ole määrätty, että sen täällä pitäisi pysyä. Kyseltiin esi"merkiksi mitä kaivataan myyntiin ja mitkä olisivat sopivat toripäivät. Kyläläisten illanvietossa marraskuun alkupuolella arvottiin ensimmäinen onnellinen kyläläinen, joka sai lähteä kuljettamaan luutaa eteenpäin. Ihan käytetyn näköinen se on. — Televisio tietysti vaikuttaa. Ennen kuljettiin tapaamassa naapureita ja kyläläisiä sen tuijottamisen sijasta. Eikä kukaan pahakseen pannut, se oli semmoinen hyväksytty tapa. Kyläilyperinne katoamassa Elvi Kaartisen mielestä on sääli, että vanha, mukava kyläilyperinne on pikkuhiljaa hiipunut maaseudulla. Nimikisaan..ehdotuksensa jättäneiden henkilöiden kesken arvottiin 300 markan kukkalahjakortti Taimin Kukkakulmaan. Luudan luovutti työtoverilleen ryhmäperhepäiväkoti Nupussa Rahkolassa Maija Sallinen. — Sillä on lakaistu tuolla kylätoimikunnan kesänviettopaikassa Kiikkurannassa pihoja. ”Minä kyläluutana kylätietä matkaan tosijutut kerron ja juorulla jatkan...” Luudan mukana kulkee vihko, johon merkitään paikat missä luuta on vieraillut. Vanhenee ja vähenee tietysti väkikin, eikä sitten ole niitä kyläilijöitä. Elvi on aikaa sitten hoitanut oman osuutensa ja käynyt viemässä luudan naapuriin Kukkosen Ainolle ja Untolle. Kolmanneksi paras joulutunnelma oli äänestäjien mielestä Souturin somistuksessa. Kyläilyperinnettä eteenpäin viemään ja virvoittamaan on ”palkattu” ihka aito kyläluuta. Halpalinnan omistaja, vuoden yrittäjäksi valittu Kari Kantola oli tyytyväinen omaan menestykseensä, mutta ennen kaikkea koko ideaan sekä yrittäjien että liikkeiden osallistumiseen siihen: — Omat kokemukseni sekä torimyynnissä mukana olleiden tunnelmat ja sen mitä olen muilta yrittäjiltä kuullut, kertovat että, päivästä on ollut pelkästään myönteisiä kokemuksia, vuoden yrittäjä toteaa tyytyväisenä. Arpaonni suosi Elvi Kaartista. Jouluisen somistuksen Halpalinnan ikkunaan on suunnitellut ja toteuttanut Karin vaimo Sunneva Kantola. On vaan muka ollut aina kaikenlaista muuta, nauroi Maija antaessaan luudan eteenpäin työtoverilleen Riitta Pitkoselle. Toiseksi kisassa tuli Taimin Kukkakulman herkän kaunis ikkuna. Halpalinnan jouluikkuna sai kaikkiaan 685 annetusta äänestä ylivoimaisesti eniten kuntalaisten ääniä. Kyläluuta on kulkenut jo hyvän matkan Tunnilan kylällä ja siirtynyt Rahkolan puolelle. Sen voitti Taru Leino.. Kyläluuta on jo aikaisemmin virassa toiminut käyttöluuta eikä suinkaan tätä tarkoitusta varta vasten hankittu. Syytä tämänkin vanhan tavan hiljaiseen häviämiseen ei Kaartisen Elvi osaa ihan täysin sanoa. Onnetar suosi torilla tapahtuneessa arvonnassa seuraavia henkilöitä: Osuuspankin joulukinkku: Helmi Vihavainen, Apteekki: Kirsti Hiltunen, Halpalinna: Niina Kämäräinen, Kelloseppä Pellinen: Heli Hämäläinen, Kirjakauppa: Aimo Pesonen, Joulupuoti: Salme Kenola, Souturi: Simo «Nissinen, Sulkava-lehti: Stina Hyvönen, Taimin Kukka: Vuokko Kiiskilä, TVja Kodinkone: Elli Huiskonen, Valokuvaamo: Eero Vesterinen, Verkko ja Paita Ensio Nousiainen Kauppatien liiketalolle etsittiin nimeä Kauppatie 4:n liikekiinteistölle haettiin kampanjapäivän yhteydessä pidettyjen avoimien ovien päivänä kuntalaisilta hyvää nasevaa nimeä. Ehdotuksia tuli runsaslukuiselta vierasjoukolta hyvinkin monenlaisia. Luudan saaneella on ilo ja velvollisuus toimittaa luuta seuraavaan paikkaan kylällä. Mielipiteet kartoitetaan Elinkeinoasiamies Laila Kalpio-Mikkosen mukaan joulukampanjapäivästä tehdään yrittäjien keskuudessa kysely, missä kartoitetaan tapahtuman antia seuraavia vuosia varten. Nimiehdotuksia harkitaan ja pohditaan vielä kaikessa rauhassa ja valittu vaihtoehto ilmoitetaan myöhemmin. Joulusomistuskilpailun äänestäjien kesken arvottiin Osuuspankin lahjoittama joulukinkku ja kilpailuun osallistuneiden liikkeiden lahjoittamia tavarapalkintoja. ulkavalla monen vuo den tauon jälkeen järjes tetyn joulusomistuski! pailun voitti näyteikkunallaan Halpalinna. ”Oikee tul suu hyvän makuseks ku sain huastellaksein sinu kanssais...” Pitkosen Riitalla (vas.) on nyt mieluinen tehtävä lähteä viemään kyläluutaa seuraavaan paikkaan. — Minä tykkäsin kovasti, kun arpa langetti luudan minulle, Elvi kertoo. Tätä tietoa hyödynnetään suunniteltaessa toritoimintaa ensi kesäksi. Joulukuun alussa luudan vastaanotti Rahkolan koulun keittäjältä Inkeri Karppiselta perhepäivähoitaja Maija Sallinen. SULKAVA 21.12.2000 N:o 51-52 9 Vanhaa kyläilyperinnettä elvytetään Tunnilassa kulkee kyläluuta unnilan kylän asukkaat ovat lähteneet elvyttämään vanhaa kyläilyperinnettä omalla kylällään ja miksei vähän kauempanakin. Torilla tehtiin torityöryhmää vetävän Pirjo Virran toimesta kyselyä, jossa tiedusteltiin millaista torielämää ihmiset täällä kaipaisivat. Vihkoon voi kirjoittaa myös aforismeja tai vastaavaa piristämään seuraavan saajan mieltä. — Kyllä meillä täällä Tunnilan kylällä vielä on jäljellä tätä vanhaa perinnettä, ei se ihan kokonaan ole kuollut. — Tarkempia tietoja kampanjapäivän onnistumisesta saadaan joulun jälkeen. Kiertäköön vaikka koko Sulkavan, Elvi Kaartinen nauraa. — Ennen sitä poikettiin naapurissa milloin tahansa, eikä lupaa kysytty
— Meillä sitten yhdistettiin sulkavalaiset ja karjalaiset tavat. Hyviä ne ovat olleet kaikki. — Kyllä sitä piti ihan pienestä opetella kotihommia tekemään. Myös marttojen kursseilla tuli oppia lisää. Maunu kävi sitten jouluaattona vähän ennen kuin kaupat meni kiinni ostamassa lapsille, mitä ne olivat toivoneet. Yhdessä Ester ja Maunu saivat viettää 58 yhteistä vuotta ja joulua. — En ole vieläkään toipunut siitä surusta. Anoppi teki itse aina jouluksi ryynimakkaraa, jota ei Karjalassa syöty. Vakiintuneiksi pyhäpäiviksi joulu ja loppiainen tulivat vuonna 534. Meidän jouluumme on tullut kristillisen joulun lisäksi aineksia keskieurooppalaisesta, anglosaksisesta ja pohjoismaisesta kansanperinteestä. Perheja maakuntakohtaisia eroja lukuun ottamatta jouluateria on kaikilla perinteitä kunnioittavilla suomalaisilla melkein sama. Hämäläiset ja länsisuomalaiset ovat suosineet laatikoita, itäsuomalaiset piirakoita. Nelilapsisen perheen vanhimpana tyttärenä Ester oppi kotitaloustaidot jo nuorena. Työtä riitti paljon seitsemän lapsen ja kiireisen yrittäjäaviomiehen perheessä. ”Anna paistaa”, ”Anna kannun kanssa” ja vastaavat sanonnat kertovat, että Annan päivänä 15.12. oli pantava olut ja alettava joululeivän leipominen. Kolmetkymmenet villasukat on syntynyt tämänkin vuoden aikana. Ja hoputtaa Kirsti-tytärtä laittamaan puurokattilan tulelle, jotta päästään piirakantekoon. Maunu ja Ester Hintsasen lapset Kirsti, Jorma ja Kaarina toivottivat hyvää joulua kotikuusen alla 1950-luvun lopulla. paljon ystäviä, etteivät kukat ole vieläkään kaikki kuihtuneet, Ester sanoo hiljaa. Äiti teki lahjat itse — Joululahjat minä tykkäsin tehdä aina käsin itse. Lahjat eivät hävinneet kuusen alta, jos ei ollut joulupukkia niitä jakamassa. Mitäpä nykyemäntä sanoisi, jos pitäisi joulusiivouksen ja leipomisten lisäksi vielä tehdä syysteurastus, valmistaa makkarat, valaa kynttilät, panna olutta ja kaljaa ja tehdä lahjatkin itse. Ester Hintsasen käsissä syntyvät vieläkin m z onet muistamiset suurelle suvulle. Aikoinaan joulutöille oli tarkasti määrätty aikansa. Räsynukkeja oli, joissa oli sahanpurua täytteenä. Niin lapsuuden joulut kotona Karjalassa Kivennavalla kuin vaimona ja äitinä eletyt joulut Sulkavalla. Se oli lapsille tärkeä asia. Kun nykyihmistä stressaavat joulun kaupallistuminen ja markkinahumu joiden keskellä pitäisi vielä ehtiä valmistelemaan se ”aito, oikea joulu”, kiirettä piti myös esiäideillämme ja -isillämme. Sukkia, liinoja, pyyhkeitä ja villatakkeja tein. Joulu on kuin kuvakudos, johon kukin aika on kutonut erilaisia kuteita ja jossa risteilevät historian monet loimilangat. — Joulupukki meillä kävi aina. oulu on herkkä ja elävä juhla. Tuomaan päivänä 21.12. oli lupa alkaa maistella jouluolutta. Raskas suru puolison poismenon jälkeen vei Esterin voimat niin, ettei hän kyennyt vuoteen käsitöihinkään tarttumaan. Lapsuuden ajan jouluherkkuna Ester muistaa vehnäsen, jota kastettiin siirappiin. Jo vuonna 400 on mainittu kolme suurta kirkollista juhlaa: joulu, loppiainen ja pääsiäinen. Anoppi, joka oli pitokokki, opetti sitten nuorelle miniälle sulkavalaiset tavat. Paavon luo olen luvannut mennä täksi jouluksi, toteaa Ester kiitollisena kaikista elämänsä hyvistä asioista. Kaikki joulut ovat olleet yhtä hyviä ulkavalainen, 83-vuoti as Ester Hintsanen ei ryhdy asettelemaan elämänsä jouluja paremmuusjärjestykseen. Lähellä asuvat lapset ja lapsenlapset ovat Esterin tukena ja turvana niin jouluna kuin muulloinkin arjessa. Kristuksen syntymäjuhlan säännöllinen vietto alkoi Rooman valtakunnan länsiosissa. Onneksi on ollut niin luvun puolella. Kaikkihan silloin tehtiin kotona. Rusinasoppa, riisipuuro ja rovastin piparkakut olivat myös Hintsasen perheen jouluruokia. Joulukuusi koristeltiin, kinkku paistettiin, käytiin joulukirkossa ja hautausmaalla. Jouluja vietettiin perheessä aina saman kaavan mukaan. Perinteiden merkityksestä kertonee se, että nykyäänkin monessa kodissa halutaan edes jotakin tehdä omin käsin, vaikka kaupasta voisikin hankkia lähes valmiin joulun. Täällä ei puolestaan tehty piirakoita, joita taas meillä tehtiin ja syötiin paljon, muistelee Ester, jolta on vuosikymmenten aikana syntynyt lukematon määrä karjalanpiirakoita ja syntyy vieläkin. Tuolloin kiireen aiheutti se, että kaikki tehtiin kotona itse. — Ja heti joulun jälkeen aloitan sitten kutomisen ensi jouluksi. Ei meillä ollut leikkikaluja lapsena. Kun Ester ja Maunu Hintsanen vuonna 1940 aloittivat yhteisen elämänsä Sulkavalla, yhdistyivät siinä myös savolaiset ja karjalaiset jouluperinteet. Ostanut en paljon mitään kaupasta. Jokainen lapsi ja lapsenlapsi saa jälleen äidin, mummon ja isomummon kutomaa joululahjaksi. Nyt on tulossa kolmas joulu aviomiehen kuoleman jälkeen. Eikä Ester ole ikävuosistaan huolimatta laittanut vielä puikkoja ja virkkuukoukkua pois. Jouluateria on kenties kaikista juhla-aterioista perinteisimpänä säilynyt. Ester ehti perheenäidin töiltään mukaan myös moniin järjestötehtäviin vuosikymmeniksi. Nykyään ruokaperinteet ovat sekoittuneet.. Äiti opetti. — Ainahan ne lapset soittaa ja muistaa vaikka ovat maailmalla. Vaikka sen piirissä on syntynyt ja syntyy jatkuvasti uusia tapoja entisten tilalle, on joulu ennen kaikkea perinteiden juhlaa. Merkitseehän perinteiden säilyttäminen identiteettiä, kuulumista johonkin
Ihmisen sisimmän päälle kasaantuu vuosien myötä niin paljon kaikkea, että lopulta ei ymmärrä eikä osaa ottaa itseään ja tarpeitaan enää huomioon. Joulu on rakkauden ja lämmön juhla ja tämä joulun ajatus meidän pitäisi saada sisimpäämme koko ajaksi. Elämästä on opittava raivaamaan elintilaa tärkeille asioille ja karsittava pois epäolennaiset tekijät. Knihti, Pirjo Toivonen, aseinaan kapustat, vispilät ja kaulimet. Sirpa Kiviniemi kertoi itse löytäneensä ja kokeneensa nämä asiat hyviksi ja toimiviksi omassa elämässään. — Ei tarvitse sanoa välttämättä mitään. Emme jaksa tehdä sisäistä työtä, jos kehomme ei ole kunnossa. Kun voi itse hyvin, jaksaa olla hyvä myös muille ihmisille. — Keskustelu luotettavan ihmisen kanssa, itselle hyvän salliminen, liikunta ja hyvä ruokavalio kuuluvat kaikki myös sisäisen kasvun rakennusaineisiin. Rukous, säännöllinen ja kurinalainen pysähtyminen keskusteluun päivittäin Jumalan kanssa antaa voimia elämässä. Naiset kokoontuivat viime lauantaina joulukiireidensä keskellä hetkeksi seurakunnan järjestämälle naisten aamiaiselle pohtimaan joulumielen löytymistä sisimpään ja elämässä jaksamista yleensäkin. Jos nauru pidentää ikää, yhdistää ja tuo hyvän mielen, naisten mainiosta Tiernatytöt -esityksestä näitä eväitä lähti mukaan runsaasti. E pF I 1385 Mänkki, Taru Piiroinen, näytti tietä kodikkaassa esiliinas. — Kyllä meillä tekijöilläkin oli hauskaa tätä valmistellessa. Hengellisen kirjallisuuden lukeminen antaa myös vastauksia elämän moniin kysymyksiin. nyt minä olen käynyt kaikkialla Sulkavalla ja hävittänyt kaupallisuuden sekä heittänyt Uitonvirtaan myös kaiken joutavan muovisen joulukrääsän... Diakoni Pirjo Toivonen kehotti kaikkia laittamaan paperille asioita, jotka tuottavat iloa itse kullekin. (Knihti) ”... Itsensä tunteminen ja kasvu vaativat tilaa ja yksinäisyyttä. kappalaisena vajaan vuoden Sulkavalla toiminut Sirpa Kiviniemi halusi ennen lähtöään järjestää seurakuntansa naisille yhteisen kokoontumisen tämän mainion sulkavalaisen tapahtuman merkeissä. Yhteisen aamuhetken aluksi nähtiin yllätysohjelmanumero seurakunnan työntekijöiltä. — Meidän naisten on osattava arvostaa omaa itseämme. Naiset etsivät yhteisellä aamiaisella — Me olemme köyhiä, jos meillä on hyvä olo vain jouluna. Kun nainen listaa elämäänsä hyvää oloa tuovia asioita, ne osoittautuvat hyvin usein asioiksi, joita hän tekee muiden hyväksi. N Murjaanien kuningas, Katariina Kokkonen, ei ollut musta kuin yö vaan vihreä kateudesta. Vs. — Jos lähdet tälle hiljaisen kasvun tielle, on tärkeää, että teet sen oman itsesi tähden, ei muiden vuoksi, korosti Sirpa. — Kannattaako esimerkiksi katsoa televisiosta kaikkea turhaa ja tyhjänpäiväistä, kyseli Sirpa. Eikä tarvitse väheksyä romaanien tai naistenlehtien lukemistakaan. koska sinä olet ollut niin urmakas ja silitellyt minun kultaista kruunuani, palkitsen minä sinut kukkasella kaulimeesi...” (Kuningatar Herodeia) Seurakunnan tiernatytöt valloittivat yleisön lämpimällä, naurua ja huumoria tulvivalla esityksellään. Tältä tieltä voi löytää ja poimia sitten niitä itse kullekin tärkeitä elämän rakennusaineita. Kaikkea sitä lämpöä mitä joulu tuo tullessaan, syliä ja halauksia, Pirjo sanoi. Siteet Sulkavalle säilyvät Naisten aamiainen järjestettiin nyt poikkeuksellisesti toisen kerran saman syksyn aikana. Mikä tuo sinulle jouluiloa. — Jos saan arvata niin teidän papereistanne löytyy ehkä iloa jouluvalmisteluista ja odotuksesta, mikä usein on parempaa kuin itse asian toteutuminen. Se ei ole helppo tie ja se vaatii paljon työtä, mutta se on ravitseva ja palkitseva tie. Runsaan aamiaisen jälkeen ryhdyttiin pohtimaan, mikä tuo elämässä pitemmällekin kantavan joulumielen ja mistä sitä voi etsiä. Tiernapojat oli kirjoitettu uusiin puihin eivätkä roolitkaan olleet enää ne aivan samat vanhat tutut. — Eihän näitä 10 vuotta kestäneitä siteitä ole mitään syytä katkaista. Ole vain hiljaa kuulolla ja opettele olemaan Luojasi edessä. Sirpa Kiviniemen läksiäisiä vietetään tänään torstaina klo 18 seurakuntatalossa. Ettei kävisi niin, että vain jouluvalmistelut tuovat hyvän olon, mutta sitten aaton jälkeen on tyhjä olo, totesi pastori Sirpa Kiviniemi runsaslukuisalle naisjoukolle ravintola Muikkukukossa. Tässä esityksessä ei kalisteltu miekkoja vaan kaulimia ja vispilöitä. mene ja tankkaa minun punainen Golfini ja etsi ja tuhoa maailmasta kaikki joulun pinnallisuus ja kaupallisuus, ylensyönti ja tarpeettomat pikkujoulukemut...” (Kuningatar Herodeia) ”... Kuitenkin omalle jaksamiselle on tärkeää myös muistaa tehdä hyvän olon asioita vain oman itsensä vuoksi. Olemme mieheni kanssa ilmoittaneet piispalle, että olemme halukkaita tulemaan työhön tänne päin Suomea tulevaisuudessa, jos Luoja niin suo, Sirpa kertoi tulevaisuudensuunnitelmistaan. Ainoa huoli oli, miten muistamme suunnittelemamme vuorosanat, kun olimme itsekin välillä tikahtua nauruun, kertoi diakoni Pirjo Toivonen. Omien tunteiden ja tuntemusten selvittämiseksi hyvä keino voisi olla kirjoittaminen. Emme saa antaa kenenkään kävellä itsemme yli, emme edes oman itsemme, muistutti tilaisuuden pääpuhuja pastori Sirpa Kiviniemi. Mistä löytyvät elämän rakennusaineet. Olen mennyt hiljattain naimisiin ja mieheni äiti on täältä kotoisin, joten entistä lujemmin olen tänne kiinnittynyt. Olen koko ajan sanonut, että Sulkava on hieno paikka ja täällä on mukavia ihmisiä. Sirpa tekee viimeisen työpäivänsä Sulkavalla vuodenvaihteessa, mutta siteet tänne eivät katkea. ”... Päiväkirjan pitäminen siitä, miltä itsestä tuntuu. Sisäinen kasvaminen on kuitenkin mahdollista. Varmasti sieltä löytyy myös meille äideille niin tärkeä lasten kotiin saaminen maailmalta. Puhumattakaan aseista
— Olkisauna on joulusaunana ehdottomasti ykkönen. Kului vuosia, todettiin että sauna on rakentamatta. — Ikävää oli ettei kylätoimikunnalla ollut mielenkiintoa tulla tutustumaan olkisaunaamme. Rukiin oljista tehty sauna on varsinainen elämyspaikka. Kylän ideoitsija Juhani Pohjolainen pysäyttää mielikuvituksen —saunan näistä voisi rakentaa ja saattaisi riittää resurssitkin. — Teimme viemärin ja pesuvesien imeytyksen. Minkä jälkeen siinä oli tehtävä vielä pieniä parannuksia. Ale Pellinen pari kertaa viikossa saunomassa metsäpolun kautta lähinaapurissa Tuukkasessa. Ovenpaikka tuli pitkän sivun keskelle, vastapäätä kiuas . Juhani vastasi vielähän sen ehtii rakentamaan. — Tapanina saunomme perinteiseen tapaan myös aamulla. Tuolloin meillä ei ollut vielä omaa saunaa. — Perheen kesken saunomme olkisaunassa kerran tai kahdesti viikossa, selvittää Juhani. Seuraavana lauantaina oli koesaunonta. Toinen lisää vaikka kirkon jos on mielikuvitusta ja resursseja. — En ole mikään kilpasaunoja, mutta sopivassa löylyssä viihdyn pitkäänkin. Ahkeroimme syksyisen lauantain ja sauna oli kiuasta ja lauteita vaille valmis. Paaleja meni yksi kuorma eli noin 130 kappaletta. Ajatus olkipaalien hyötykäytöstä oli muhinut mielessä pitkään. Yhdessä lankonsa Ale Pellisen kanssa Juhani pisti toimeksi ja rakensi yhden päivän. 12 21.12.2000 N:o 51-52 SULKAVA Olkisaunassa on tunnelmaa Lohilahdesta Juhani Pohjolaisen pihapiiristä löytyy taatusti yksi seutukunnan erikoisimmista löylykammareista, nimittäin ihan oikea olkisauna. Sitten sovimme, että voisimme tarjota kylätoimikunnalle elämyksellisen saunahetken. Mielestäni olkisauna sopisi hyvin jonkin syksyisen kylätapahtuman, vaikkapa elojuhlan vetonaulaksi, arvelee Juhani Pohjolainen. Juhani Pohjolainen ja Ale Pellinen ovat toimeliaita ja PS nuslause löytyy olkisaunan ovenpielen seipäästä. Tai paremminkin kuin aikuisiällä huolella tehty pesä. Sisämitoiksi tuli noin 2,5 metriä kertaa 3,2 metriä. Homman nimi oli paalisaunan rakentaminen. Lämmitys ja saunominen tuovat muistoja — Olkisaunan lämmitys kylpykuntoon vie aikaa tunnin verran. Palosuojaus tehtiin tulisijaja hormiasetusten mukaan. Saunoin, saunoin ja saunoin. Päätin saunoa yksin. Työsekä vapaapäivä päättyy aina saunaan. Pukuhuoneesta johtavalle polulle sirotellut oljet suorastaan hyväiELKA aan aa E: a a livät jalkapohjiani. Oltiin juuri muutettu Lohikoskelle. Se vaati myös etukäteisvalmisteluja. Me saavumme korjuuryhmänä paikalle ja alamme järjestellä niitä perävaunuun niin kuin legopalikoita. Sorakerroksen päälle tuli katkaistut kuormalaudat, joiden päältä aloitimme paalien laiton kuin tiilestä muuraten. — Erilaisten lähes näkymättömien tukimenetelmien avulla rakenteesta tuli erittäin tukeva, paljastaa Juhani. Pettyneinä jouduimme toteamaan, ettei ketään tullut. Loput hommista jäikin ideoitsijan itsensä tehtäväksi. Kävimme Lauteilla aika pysähtyy Traktoriin kytketty paalain ohmii kitaansa pehkukarhon toisensa jälkeen ja ranksuttaa ne paaleiksi ja tiputtaa pellolle epämääräiseen jonoon. — Sitä hetkeä en kylläkään muista, mutta jo kaksivuotiaasta asti on jonkinlaisia muistikuvia saunasta. — Tuli siinä aikaa vietettyä navetan vintilläkin paaleja asetellen ja mittaillen &rilaisten.pohjarätkaisujen malliksi, Kertoo Juhani:Poh=' jolainen.=Pääli&n pituus -saneliaika pitkälle lopulliset mitat. Omistaja oli valmistautunut huolella. Muutaman päivän kuluttua saimme kutsun talkoisiin. Ovesta vasemmalle lauteet ja oikealle pesupenkki. Hyvä sijoituspaikka löytyi pellolta läheltä leikkimökkiä riittävän kaukana muista rakennuksista. Siinä se seisoo leikkimökin luona, pellon laidassa kuin lapsuusaikojen maja. Oljen ja havun puhdas tuoksu. Kun mittari näyttää reilut 80 astetta on löyly parhaimmillaan. Elävän tu: ha N jä E N Bö m s ont J Olkisaunassa on huomioitu palomääräykset.. Minä entisenä kylätoimikunnan puheenjohtajana tunsin olevani itseoikeutettu saunoja. Valaissut koivikon juhla-asuun, sirotellut olkia pukuhuoneen ja saunan polulle ja lämmittänyt saunan. Katsottuani kelloa olin hämmästynyt kuinka nopeasti aika oli kulunut. Itse olen saunassa ensi parahduksen päästänyt samana syksynä kun Kekkonen tuli miehen ikään. Eli saunaksi kohtalaisen suuri. Vahva viljan tuoksu, pehmeä lämpö ja hämyisä valo. Saunan sisällä kiukaan lasiluukusta tuleva lepattava hämyinen valo, ja rukiin olkien tuoksu ja hiljaisuus tekivät hetkestä suorastaan runollisen. Saunaa ovat ihmetelleet jo monet seutukuntalaiset. — Paalisauna on tietysti aina tilapäinen rakennelma, mutta se on antanut jo monille ikimuistoisen saunaelämyksen uuden vuosituhannen muistoksi. Talon väki oli saunonut aikaisemmin. Joku keksii, että näistä voisi rakentaa vaikka talon. osas ona ssa a4 Taisin vähän ylikuumentua. Sen jälkeen siinä on vietetty monia nautinnollisia saunahetkiä. Ulospäin sauna on erikoisen näköinen, mukava maja. Katossa on yksi kerros paaleja lämpöeristeenä
W | BETONIKULJETUS | É A. 676 846 i puh. I KONTISEN | TV: KODIN7 naiivit Kaa | KON E | ; P 471 190, 0400 650 290 : Pn ARBETA maa Asan OHTPI SK ERSTEITNN av ime tt RS A at Mate nn N W Ia AN NN HYI a ras vt. 2 673 174 arr EUR SR Are RAA Ses ALEEN Rt osta E m Laama että RR an R PAIV! OLAN E Puutavaran hakkuuja korjuupalvelu Puh. 015-676 271 i SE pe | | --— N PAN Pra | s N Syr : a RAUTASEISKA Oy. 015-454 627 040-5954 600 Piirinuohooja & ASMO IKONEN puh. 471 657 ö | 0400 491 563 Ä a. puh. 015-474 214, ajokone 0400-298 742 | JÄTIN SR i = finans EK TTI p v. 015-471 707 to ja pe 920, la 9-18, aattona 9-13 2 KAR TVs Kahvila JOHANNA i SNR 00 ES bör I Metsäkoneurakointi PITKONEN & KINNUNEN Oy SAHA KY Teollisuusalue, 58700 Sulkava 015-471580, 0500 759 479 | KA AN YENE ot | ; puh. % H RE aan. joa s N vat VELJEKSET jam s ] Ro KORJAUKSET | 8 = Sulkavan SP LVIASENNUKSET, JARMO KALLIO — 3 KONTINEN OY ; k ; + LVI-työt tuntityönä tai urakalla — 015-471 178 ä E Sulkava puh. 1 BR Og Hieroja i ä Nimineuvoksent 12 i VE LI-MART] Ma ; : i anteentie ko Oisamiaa 0400-547 613 n, Taimin inekaketlitn jag rä Hautaustoimisto Ky z Kauppatie 4, puh. 21.12.2000 N:o 51-52 13 SULKAVA & 5 ja e N Pl Sk hee Ler le jtn sam s v yota i PII RI = £ Kaunolantie 6, 58700 Sulkava j ; -LEIPÄÄ SOUTUPITAJÄSTÄ-: i == * LVI-asennukset * suunnittelu ' SULKAVAN | "s SULKAVAN LEIPOMO i i puh. 015-676 058, auto 0500-150 638 i YHDISTYS Hallitie 58700 Sulkava puh. Suomalainen I Puh. YSTÄVÄT RY 8 58620 Lohilahti PUH. | [ SULKAVAN TY K-KYLÄKAUPPA | | VESIa PO ! ELÄKELÄIS[s RISSANEN OY I OY . 015-471 387, 0400 621 833 kand KKT E TISSIT N "SULKAVAN JÄTEHUOLTO KY , osia E Kennet a ya S ENSO ÅSE SES IIPAN SNS = Nanna VENEET p. E KAIVINKONEURAKOITSIJA Y SULKAVAN AUTO bi | JORMA JANHUNEN k S PAUNONEN | alus Urheilijat ry. 015-471 369, 0400 172 007 = 0400 945 904 i ; ÄÄ ta n LENTI taka [AKT kJ Ska SD dT a sokennad | mannaa sea. i nams keoö — | amm J | W PESÄPALLOJAOSTO ost . 0400-285 459 i koti 015-676 079 LAPIDNIIAN votaan : n veljälit: | Brusin Oy 0400 676 317 W. 676 015 0400-856 759 RR väg be A v 0400 757 518, halli 676 101 — 4. 471 125 VAATEHTIMO 3 & T:mi Jorma Hiltuneni W Sulkavantie 1315, 58700 Sulkava I 2 puh. valimo 677 164, toimisto 677 222 $ Kokoomus ry
Rohkeutta, ihmiset, rohkeutta! Missä on suomalaisten tai sulkavalaisten siviilirohkeus. Mutta elämäämme ohjaavat pian globaalit, maailmanlaajuiset yhtiöt ja ilmiöt. Säätilan äkilliset vaihtelut ja pelätyt ilmastonmuutokset ovat kestopuheenaiheita. Onneksi tiedemiehet ovat niistä ihmeen hyvin jyvällä. Se harmaantuu ja harmaantuu pitkin päivää. Nyt talvikin on pilattu räntäja vesisateilla. Se voi tuoda uusia ulottuvuuksia koko avaruuden valloittamiseen. Nyt on löydetty jo Saturnuksen kokoisia, noin kolmasosan Jupiterin massasta, olevia |eksoplaneettoja. Löytyykö esimerkiksi Euroopan suurvaltojen kansalaisilta enemmän siviilirohkeutta kuin meiltä suomalaisilta. Esimerkiksi Mir-asemalle on tehty 27 kansainvälistä lentoa. Ihminen ei lopulta tarvitse ihmeitä. Geoffrey Marcy ja Paul Butler ovat johtavat aurinkokunnan ulkopuolisten planeettojen metsästäjät. Ajan käsitys askarruttaa, ei yksin maailmankaikkeuden laajuus. Niillä on ollut mukana avaruuslentäjiä 12 eri maasta. Aikoinaan Tapsa Rautavaara lauloi että juokse sinä humma kun tuo taivas on niin tumma. Aamu ei valkene. Hellä on varmasti paljon kiinnostavaa tietoa. Tai tutkia tarkempaan.... He itse ovat neljä kuukautta, sitten porukka vaihtuu. Ovatko muut kansat meitä fiksumpia tai nohevampia. Ehkä rajut vaihtelut ovat vain osa luonnon normaalia kiertokulkua. Ehkä Nokia järjestää pian optiomiljonääreille mahdollisuuden matkailla vähän ionosfäärin ulkopuolellakin. Taivaankappaleista ja avaruudesta kiinnostuneet tietävät, että maailmanjärjestys ei ole pysyvä. Mitä voimme tehdä. Jo hyvin vähällä tulee toimeen. Uusia tähtiä löytyy aina silloin tällöin, vaikka luomistyön piti olla ohitse jo miljoonia vuosia sitten. Tuomiopäivän julistajat ovat vaarallisia. Havaintojen kokoluokka on näihin saakka ollut Jupiter. /KK. Rinnakkaisuniversumit lakkasivat kiinnostamasta tutkijoita, kun selvisi ettei matoa pitkin voisi välittää tietoa universumista toiseen. Syynä voivat olla ilmansaasteet ja kasvihuoneilmiö. länsimaalaisten loputon ahneus, ruokapula, uudet sairaudet, geenimanipulaatio ja ties mitä. Marraskuussa avaruuteen lähetettiin uusi miehistö, joka valmistelee pitempiaikaista olemista. Amerikkalaiset ovat vierailleet asemalla yhdeksän kertaa. Niiden mukana voi moni asia mennä Kuva: NASA "Ehkä Nokia järjestää pian optiomiljonääreille mahdollisuuden matkailla vähän ionosfäärin ulkopuolellakin?" pieleen. Onko aikaa edes olemassa. Ne ovat nuoria, ilmeisesti vasta kaasupilvistä tiivistymässä. Mato on niin lyhytikäinen, että se tuhoutuu ennen kuin valokaan on ehtinyt tunkeutua sen sisään. Ehkä nyt on meidän vuoromme nauttia tai kärsiä tällaisista ilmiöistä. Välinpitämättömyys pahinta Maapallolla on runsaasti uhkakuvia, jotka ovat meistä ihmisistä peräisin. Paluu yksinkertaiseen ja luonnonmukaisempaan elämään tekisi hyvää. Vuoden synkimmät päivät ovat käsillä. Silti puhutaan madonrei'istä — toiseen kaikkeuteen johtavista aukoista tai tunneleista. Sitä on vaikea sanoa. Oli ja meni. Tiedemiehet eivät juuri usko oman maailmankaikkeutemme rinnakkaisiin kosmoksiin. Tuskinpa. Syksy ei meinaa muuttua millään oikeaksi talveksi. Pienen, mutta sisukkaan ja äärimmäisen nerokkaan Suomen kansalaisia ei avaruuslennoilla ole näkynyt. Avaruusmatkailukaan ei taida luontua vielä vuosikymmeniin, ellei sitten jotain todella uutta ilmesty lähiaikoina. Sehän on vain sovittu juttu. Itse Albert Einstein tutki innokkaasti madonreikiä 1930-luvun puolivälissä yhdessä Nathan Rosenin kanssa. Myös rinnakkaiset maailmat eli monien maailmankaikkeuksien mahdollisuus on kiehtonut tutkijoita jo melkein Einsteinin suhteellisuusteorian julkaisemisesta lähtien. Tai jos ajattelee mukavia, kuten kesää, uimarantaa, Saimaata, iloisia kesävieraita ja hauskoja tapahtumia. Enteitä muutoksista ei kannata tulkita ainakaan kovin vakavasti. Vai olemmeko jo tuhon partaalla. Ihmiselon lyhyyttä, onnea tai kurjuutta ei kannata ajatella. Ehkä olemme liiaksi teknointoisten insinöörien vietävänä. On niin liukasta että nurin lentää heti jos rykäisee tai astuu varomattomasti. Saasteet, ydinvoima, atomiaseet, väestönkasvu, kehitysmaiden riisto, meidän ns. Toistaiseksi madoista tai madonrei'istä innostuvat eniten tieteiskirjailijat ja elokuvantekijät. 14 21.12.2000 N:o 51-52 SULKAVA Onnen muruset ja maailmankaikkeus unta oli maassa kymme nen senttiä. Asioille löytyy yleensä järkeenkäypä ja siten luonnollinen selitys. Virallisemmin puhutaankin Einsteinin-Rosenin sillasta. Avaruusasemaa laitetaan käyttökuntoon nyt myös liikemaailman varoin. Miehet ovat valokuvissa viisaan ja fiksunnäköisiä. Ei tungosta avaruudessa Ihmisen oma avaruuden valloittaminen on toistaiseksi pysähtynyt kuuhun. Opetetaanko sitä koulussa. Lehdissä kirjoitetaan ydinvoimasta, kansanäänestyksestä, farssista nimeltä Yhdysvaltain presidentinvaalit, hullun lehmän taudista ja syksyn kirjoista. Asiantuntijat Marcy ja Butler uskovat, että maailmankaikkeudessa on paljon enemmän pieniä planeettoja kuin tähän saakka on havaittu. Miksi niin monessa asiassa on vallalla niin suuri vääryys. Olemme olleet monissa asioissa vähän liiankin viisaita. Löytyykö ihmisiltä minkäänlaista rohkeutta. Ja lunta oli aikamiestä kaulaan asti. Silti tiedot herättävät mielenkiintoisia ajatuksia. Tähdet ja avaruus lehti kertoo miten niitä havaitaan entistä paremman tekniikan ansiosta yhä enemmän. Se vaan näyttää siltä. Pieni ihminen ja vähäinen maapallo Maailmankaikkeuden äärettömyys huikaisee. Ulkona ei liiku kukaan. Pahinta on ihmisten välinpitämättömyys — niin täällä Suomessa ja Sulkavalla kuin suuressa maailmassa. Onko kysymys vain normaalista kausivaihtelusta. Silti maallikosta tuntuu, että nykyisin on kovin lämpimiä ja märkiä talvia. Siinä riittää pohdittavaa kahvikuppikerhoille ja kylänmiehille. Ehkä se on vanhenemista: ennen talvetkin olivat oikeita pakkastalvia. Toistaiseksi avaruudessa ovat liikkuneet vain muutamat, tarkasti valikoidut ja pitkälle koulutetut henkilöt. Ne jaksaa kahlata läpi jos ei ajattele. Pieninä palasina on ihmisen leipä ja onni maailmassa. Vieraita tähtiä kiertäviä planeettoja on löydetty jo kolmisenkymmentä. Yllätyksiä voi tulla minä päivänä tahansa. Jälkikäteen on todettu, että olisi pitänyt varautua paremmin... Niiden tarkkaa massaa ei toistaiseksi pystytä määrittämään. ämmintä on viisi astetta. Ei vaikka nähdään selvästi, että asiat menevät poskelleen. Vaihtelut ovat aina olleet jyrkkiä, ainakin jossain päin maailmaa. Kaikki voi olla sattumaa. Mitä vielä tulee eteen jahka välineet kehittyvät. Ihmisten arkuuden ja heikkouden takia. Ei puututa mihinkään. Sattumaa vai kasvihuoneilmiötä. Silti pieni kiinnostus oman pihapiirin ulkopuolella esiintyviin asioihin ja-ilmiöihin on paikallaan. Samoin ilmaantuu ennen tuntemattomia planeettoja. Ja sitten jälkikäteen ihmetellään, että olisi pitänyt tehdä sitä ja tätä
Etelä-Savossa metsänomistajien järjestöissä vältetään kuitenkin yhtiökohtaisten tietojen julkistamista. Mutta kovan elämän kunnioitus ja tietty karhea herkkyys ovat ainutlaatuista läpi Bukon tuotannon. Myös Ernest Hemingwayn vaikutus eli lyhyen ja tylyn lauseen kunnioitus on monilla lukijoilla tiedossa. 1920) kuoli leukemiaan keskiviikkona 9. Kotoiset kriitikot ja yliopistohemmot eivät vieläkään tunnusta Bukowskin arvoa. Jos ei kissa vieläkään pysyisi poissa pöydältä, olisi turvauduttava lopulliseen ratkaisuun. Muilla on vielä pitkä matka ”Gagarin kinoksessa” kokoelman tasolle. Teos on pakollista luettavaa Buko-faneille ja muille se on toivottavasti kiinnostava kirja rajusti eläneestä miehestä, joka jalosti viinasta, naisista ja renttuilusta rehellistä ja jopa hyvää kirjallisuutta. Meillä Suomessa alettiin Chinaski/Bukowskin vaiheita seurata tiiviimmin vasta 1980-luvulla. Hän yhdisti lähes saumattomasti huvin ja hyödyn. Allekirjoituksen jälkeen metsänomistajan mahdollisuudet menestyä korjuujälkeen liittyvissä juridisissa vaatimuksissa ovat lähes olemattomat. On katsottu, että metsänhoitoyhdistyksen palvelutilanteet ovat sopivin kanava välittää tietoa metsänomistajille. Niminovelli on upea tarina talvelta 1962. Haluamme jatkaa keskustelua tärkeästä asiasta ja tuoda esille muutamia lisänäkökulmia. Kuva on kirjan kannesta. Timo Leskinen toiminnanjohtaja Etelä-Savon metsänomistajien liitto ry Kimmo Asikainen toiminnanjohtaja Metsä-Savon metsänhoitoyhdistys Tietoa myös ulkopaikkakuntalaisille Sulkavan kunnanhallitus on päättänyt järjestää tarjouskilpailun kunnan ensi vuoden lehti-ilmoituksista. Tähän asti en ole löytänyt kyseisestä julkaisusta montakaan kuntaamme ja kuntalaisiamme käsittelevää uutista tai juttua. Viimeisen vaimonsa Lindan ansiosta Buko eli niinkin vanhaksi. Pohjoisen elämänpiirin kertoja Joni Skiftesvik hallitsee lyhytproosan. Taiteen hinta on usein kallis. Toivottavasti tälle tielle päästäisiin vihdoin myös Puumalan puukaupassa. Valopistoolissa kertoja -on huumori täysin, ainakin välillä:* pikkupoika, jonka isä odottaa isoa rahtilaivaa ja töitä lastinpurkamisessa. Armottomilla elämäntavoillaan ja suorasukaisilla runoillaan ja romaaneillaan legendaarisen maineen saavuttanut Charles Bukowski ansaitsee asiallisen elämäkerran. Siinä kyllä kerrotaan renttukirjailijan elämänvaiheet entistä tarkemmin, mutta samalla riisutaan liiallista gloriaa. Alter egonsa Henry Hank Chinaski nosti toilailuillaan Bukon mahdottomaan maineeseen Amerikoissa jo 1970-luvulla. Viimeiset vuotensa Buko vietti terveysruokaravintolaa pitävän naisen kelkassa! Linda Lee syötti Charlie-boylle vitamiineja ja huolehti ettei olut tai viini vaihtunut väkeviksi. Myös elokuvamaailma on täynnä välitöitä ja sutaisuja. Odotus, työttömyys, rahanpuute ja pojan omat seikkailut kerrotaan kiehtovasti. Mittaustodistuksen allekirjoittaminen ennen korjuujäljen tarkastusta on virhe, josta metsänomistaja Summanen ja me allekirjoittaneet haluamme varoittaa jo ISOON Postista kaista metsänomistajaa. Siinä tuotetaan yhtiökohtaista tietoa korjuun tukisaannoista ja tämä tieto on metsänomistajien käytettävissä oman yhdistyksen kautta. Kustannusliike Sammakon julkaisema sekä Einari Aaltosen ja Seppo Lahtisen suomentama teos on yllättävän asiallinen ja tietoperäinen. Jos epäonnistumisia hakkuussa tapahtuu eikä niitä suostuta korjaamaan tai korvaamaan, on asia nostettava esille myös julkisuudessa. Yhtiöiden tukinkatkonnassa onkin merkittäviä eroja ja enimmillään erot t voivat, olla Jähes ELÄ J -ykKorjuun valvonta on välttämätöntä sikköä tukkisaannossa. Henry Bukowski oli ainoalle pojalleen raaka ja armoton. Miehen novellit ovat herkullisia ja oivaltavia, joskus jopa aika raadollisiakin. Ja päinvastoin: ei niin paljon laatutekstiä suoltanut mies voinut ryypätä kuin rantareinot. Ei semmoinen jälki synny tyhjästä. Kuten elämä yleensä on. huom) tilaan. Ne vievät mennessään, meren haistaa ja hiekan tuntee. Samanlaista aitoutta, tilannetajua ja syvää huumoria eivät muut tarinoihinsa saa. Sillä luulisi asettuvan. Skiftesvikin uusi kokoelma on täyttä tavaraa ensimmäisestä kirjaimesta viimeiseen pisteeseen. Ja aina he joutuvat pettymään, joko kaikkiin tai ainakin muutamiin arvostamiinsa tekijöihin. Remmiä tuli pienimmästäkin rikkeestä. Mutta paljon uuttakin paljastuu pitkin matkaa. Isän hirviömäisyys teki Bukosta kirjailijan. Ja aika usein ilman syytä. Amerikkalainen kirjailija ja hyvä kertoja. Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyskentässä tukin katkontaan liittyvää tietopankkia on koottu ja ylläpidetty jo vuodesta 1997. Joni Skiftesvik on suomalaisen nykynovellin mestareita. Myös kirjallisuudessa sattuu rimanalituksia. Ja taas mentiin — hankkimaan niitä kokemuksia. Jos poistatte ilmoitukset Sulkava-lehdestä, suljette meidät kauempana asuvat näiden asioiden ulkopuolelle. Sen mies kirjoitti runoissaan ja romaaneissaan. Isän ankaruus korostuu moneen kertaan. Anna Mikkonen Helsinki (= ilmatiivis, suljettu tila, toim. Koskaan ei kannata allekirjoittaa mittaustodistusta, jos ei itse ole tarkistanut hakkuutta tai teettänyt tarkistusta esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisella. Se onkin erittäin ymmärrettävää, kun juuri mitään ei ollut enää tehtävissä siinä vaiheessa kun asia tuli esille metsänhoitoyhdistyksessä ja metsänomistajien liitossa. Silloin ei tulkita juridisia oikeuksia, vaan tarkastellaan mitä metsässä todella tapahtui ja miten asia hoidettaisiin kuntoon siten, että asiakas on tyytyväinen. Enimmäkseen meno on lumessa tarpomista. Tähän tarkoitukseen kunnanjohtaja joutuisi luopumaan virkahuoneestaan, joka lienee kunnassa ainoa tarkoitukseen sopiva tila. Abramis ballerus LIITÄT. Miksi näin. Kauppaa tehdään niin rajusti, että laadusta tingitään. Kovin monella kotimaisella novellistilla kertominen menee kikkailuksi tai rautalangasta vääntämiseksi. teoksista, kuten ”Postitoimisto”, ”Naisia”, ”Siinä sivussa”, ja ”Pystyssä kaiken aikaa”. Juuri muita esikuvia Buko ei tunnusta. Ei Buko juuri mainettaan kesympi ollut. Ihme kyllä, ei myöskään Henry Milleristä. Ei hillittömästi juopottelevan miehen elämä voi olla hääviä. Eihän niitä juhlahetkiä tai hyviä asioita riitä kuin nimeksi. Jukka Summanen on pettynyt paitsi korjuujälkeen myös oman etujärjestönsä toimintaan asiansa hoidossa. Mutta kun Skiftesvik löytää lumestakin vaikka humalaisen kosmonautin! Syksyn uutuus ”Gagarin kinoksessa” sisältää kahdeksan uutta novellia. Charles Bukowskin raju elämä Syksyn vähemmän tunnettuja teoksia on amerikkalaisen Neeli Cherkovskin ”Charles Bukowskin elämä”. Arka äiti ei puuttunut isän riuskoihin kasvatusmenetelmiin. Mäntytukin hinnaksi muutettuna ero on noin 25-30 mk/m3. Pidempään kuin missään toisessa maakunnassa. Meitä on useita ulkopaikkakuntalaisia, jotka seuraamme Sulkavan asioita, myös kunnallispoliittisia asioita, ainoastaan SulkavaKissa pois pöydältä! Eiköhän olisi jo aika vähän raottaa kunnan rahakirstun kantta ja hommata Sulkava-lehden päätoimittajallekin tavanomainen sulkavalaisvarustus: laput silmille, tulpat korviin ja pätkä heftaa suun tukkeeksi. Sitten olisi muun median tehtävä uutisoida kunnan menoa. Syyt taiteilemiseen ja kirjailijaksi pyrkimiseen ovat syvällä. Teoksen novellit ovat parhaita kotimaisia pitkiin aikoihin. Päätoimittaja olisi suljettava ympäröivältä maailmalta hermeettiseen lehden välityksellä. Molemmat ajatukset paljastuvat tosiksi. Meriaiheiset ”Valopistooli” ja ”Majakkamiehet” nousevat hienoiksi kuvauksiksi kuin vaivihkaa. Metsänhoitoyhdistyksille tai metsänomistajien liitolle yhtiöiden korjuujälkikysymykset eivät ole arka asia, josta haluttaisiin vaieta. Elämäkerran tekijä Neeli Cherkovski on Bukowskin vanha kaveri jo 1960-luvulta, joten kirjoittaja ainakin tuntee aiheensa. Bukowskin vaiheita lukee kuin hyvää romaania tai kommentoitua novellikokoelmaa. Ja ne ovat moninaiset. Elämäkerturi on alan miehiä itsekin. Hän on omassa luokassaan Martti Joenpolven kanssa. Onneksi kotimaisessa kirjallisuudessa on yksi tekijämies joka ei petä koskaan. Nimim. Tai filmihullu mielileffansa ja -ohjaajansa. Muuten tilanne vain pahenee tulevaisuudessa. Erityisesti popissa ja rokissa suolletaan paljon täysin luokatonta tavaraa. Jos kuitenkin vielä harimoisi kissaa takaisin pöydälle, voisi sille vielä kustantaa käsiraudat veromarkoillamme. Tuskaiset elämänkokemukset siirtyivät joko sellaisinaan tai vähän paranneltuina paperille. Lahjakkuus ja kiinnostus kirjoihin voivat olla lähtökohtia. Äärimmäisessä tapauksessa olisi mahdollista ajaa valtuustossa läpi esitys pakkopaikasta. Yhtiökohtaisten keskiarvojen julkistaminen voisi johtaa metsänomistajia myös virheellisiin johtopäätöksiin. Mitä opiksi. Paljon on tuttua jo Bukon omista Charles Bukowski Los Angelesin slummissa 1971. Tilanne on päinvastainen. Charles Bukowski (s. maaliskuuta 1994 San Pedro Peninsula-sairaalassa. Jollakin Juha Seppälällä puuttuu Muilla on kerronta liian laveaa tai käänteet niin vähissä, ettei niitä voi novelleiksi sanoa. Beat-runoilijoista hän ei tykännyt. /KK Jukka Summanen Puumalasta on nostanut esille tärkeän harvennusmetsien korjuujälkikysymyksen ja omat kokemukset Stora-Enson hakkuista (”Varokaa Stora Ensoa”, Sulkava-lehti 7.12.2000). Metsänomistaja oli ehtinyt allekirjoittaa mittaustodistuksen, jossa hyväksytään mittaustulos ja hyväksytään korjuu oikein suoritetuksi. Menetelmä lienee taiteilijoille ikivanha, mutta vain harvat ovat muistaneet sen toisen puolen: itse taiteentekemisen eli kirjoittamisen. Joskus korjuuvaurioiden selvittäminen ja korvaaminen voi tapahtua toisinkin. Sopu-Savokin ilmoituslehtikandidaattina voisi edes esittää olevansa kiinnostunut Sulkavan asioista. SULKAVA 21.12.2000 N:o 51-52 15 KIRJAT KIRJAT KIRJAT KIRJAT KIRJAT KIRJAT KIRJAT KIRJAT KIRJAT KIRJAT Lukeva ihminen valitsee suosikkinsa siinä missä musiikinharrastaja säveltäjänsä tai poppari tai rokkari bändinsä. Miksi levittäisimme yhtiökohtaista tietoa suoraan sen kilpailijoille. Hän kirjoitti ja ahkeroi paljon enemmän kuin eläessään antoi ymmärtää. Kertomukset ovat hyviä juuri siksi, että elämä ei ole Joni Skiftesvik on hyvässä vedossa yhtä hymyä tai auringonpaistetta. Ei, vaan hän teki ankarasti töitä sen eteen, että lause oli iskevä ja sujuva
En kuitenkaan tunne saavuttaneeni mitään säpsähdyttävää läpimurtoa, mutta läjäpäin kokemusta ja käytännön ruotsin kieltä on onneksi päähäni tarttunut. Lukion läpäisemiseen vaaditaan reilut 2100 pistettä (=oppituntia), ja ylioppilaskirjoitusten sijasta lukiolainen voi tehdä eräänlaisen lopputyön. Hän osti purkin kissanruokaa ja jätti kahvin ostamatta. Vielä se joskus sai metsähiiren kiinni, ja kävi Mummoakin katsomassa, mutta ei enää viitsinyt tulla sisälle. Tulvat koettelivat naapuria Ruotsin hinku luopua ydinvoimasta vesisähköntuotantoa lisäämällä on helppo ymmärtää. Se on aivan liian samankaltainen kuin Suomi, eikä matkaakaan ole kuin kivenheiton verran. Josi Reponen, Sulkavan lukio 2 Ik. Välillä tunnen olevani ainoa, jolla on vaikeuksia ymmärtää puhettani. Se oli vanha Jätkäkissa, joka ei ennättänyt syrjään. Stipendiaateille yhteinen palaveri kuitenkin palauttaa mieliimme matkan päätarkoituksen ja siitä seuraavan vastuun: Olette Suomen fiksuimmat nuoret. Hän päätteli, että ruokapalat ovat olleet liian pieniä. On kuitenkin muistettava, että Ruotsissa oppitunnin pituus vaihtelee 40 minuutista aina 125 minuuttiin. Ennusteista huolimatta sateet kuitenkin pysyttelivät pohjoisempana, ja pian vedenpinta oli taas suhteellisen normaalilla tasolla. Perhe on mukava ja minun on helppo asettua taloksi. Jouluaamuna Mummo näki kaiken kissanruoan syödyksi. Oli tullut aika, jolloin kyseisen maan hallitus oli ottanut kansaneläkkeen tukiosankin pois ja eduskunta korottanut palkkojaan. Ja mitkä vaatteet! Jos marraskuisessa tihkussa pukeutumistyyli on tällaista, niin haluaisin todellakin nähdä, minkälaisiin vaatteisiin nämä ruotsalaisimpyet verhoutuvat kesähelteellä. Sen päässä häivähti jotain hyvästä tahdosta ja Joulusta. Hampaatomalle Mummolle se sopi hyvin, mutta Jätkäkissa katseli pää kallellaan puurokuppiaan eikä maistanutkaan, vaikka Mummo kehui ja maanitteli sitä syömään. Joulu lähestyi. Susi juoksi metsän laitaa, vainusi makupalan, kävi Mummon rapulla syömässä. Jo saapumispäivänäni joet vaikuttivat huolestuttavan täpötäyteen ahdetuilta, mutta en olisi silloin uskonut, että jo viikkoa myöhemmin rautatie Göteborgiin olisi veden peitossa. Se oli kulkukissa, jonka Mummo oli yksin jäätyään ottanut kaverikseen. Istui ikkunan ääreen odottamaan Jätkä-kissaa. Jätkä-kissa muisti entisen elämänsä ja lähti teitä kulkemaan. Yhtä hyvin lukiosta voisi valmistua vaikka sähkömieheksi tai autonkorjaajaksi. Esimerkiksi minun ja Jimin luokka, Na2k, painottaa erityisesti luonnontieteitä. Sekin oli niin vanha, ettei sen ikää tiedetty. Viikot vierivät nopeasti ja pian koittaa aika siirtyä rajan taa. Mummon seurana eleli ruskea-valko-viirullinen Jätkä-niminen kissa. Luokkamuotoisuudesta huolimatta valinnanvaraa on valtavasti. Tässä maassa nimittäin vaeltelee käsittämättön määrä aivan uskomattoman kauniita neitosia. Vain kuljettaja oli huomaavinaan jonkin kopsahtavan. Moni ei menisi Ruotsiin edes ilmaiselle lomalle. Mummo laittoi hyvän annoksen kissanruokaa rapulle. Ostosmatkalaistenkin Jouluilo jatkui häiriöttä. Kunnian ja sankareiden kieli, kuten ruotsalaisilla on vaatimattomasti tapana sanoa, oli siis matkani päätavoite. Itse löy1 Josi Reponen Pohjola-Nordenin stipendiaattina Ruotsissa Kuinka asiat ovat aidan toisella puolella. Ja purkPIENI JOULUKERTOMUS 2000 kiruokaa riitti kaikille runsain määrin. PohjolaNordenin valitsemassa Jarkko, Anneli, Jim, Henrik ja Tommi Suonpään perheessä pärjäisi kuka tahansa suomen kielelläkin mainiosti, mutta matkan päätarkoitus huomioon ottaen ruotsi on ainoa vaihtoehto. Ainakin täällä yhdessä Ruotsin rikkaimmista kunnista ihmisten varallisuus ilmenee herkullisessa autokannassa ja omakotitalojen määrässä. Iloisia ja ystävällisiä ihmisiä Tiedä sitten mistä johtuu, mutta ainakin meidän noin 30 oppilaan Na2k-luokallamme on loistava luokkahenki. Kaikkihan sen ovat tienneet jo pitkää, mutta ilmiön laajuuden käsittää vasta, kun se omin silmin näkee. Lisäksi opettajien kanssa tullaan toimeen loistavasti ja heihin suhtaudutaan kuin kyläkoulussa ikään. Mummo osti itselleen Osuuskaupasta halvinta Costarica-kahvia ja Jätkä-kissaa varten purkin kissanruokaa ja vei päivittäin pienen nokareen portaalle, katseli ikkunasta, kun Jätkä istahti hetkeksi tyytyväisenä lipomaan kieltänsä. Sauna on luonnollisesti lämpiämässä jo saapumisiltana. Muutkin ihmiset ainakin vaikuttavat suomalaisia iloisimmilta ja ystävällisemmiltä, eikä kukaan naura minulle päin naamaa eikä edes selän takana. Mutta eihän mammona ole elämän tärkein asia. 16 21.12.2000N:o51-52 SULKAVA Matka rapakon taakse alkaa asettumalla lokoisiin hytteihin Viking Gabriellalla. sin paljon tähdellisempääkin kadehtimisen aihetta kotimaahamme verrattuna. Onko ruotsia mahdollista oppia puhumaan. Vertailun vuoksi, Suomessa lukiolaisilta vaaditaan vähintään 75 x 38 = 2850 (45 minuutin mittaista) oppituntia. Seuraavana päivänä liukenemme kaikki omille sijoituspaikkakunnillemme ympäri Ruotsia: Kiiruna, Nyköping, Falkenberg ja niin edelleen. Siellä eleli kissoja ja hiiriä sulassa sovussa. Aaton aattona Mummo odotti turhaan kissaansa. Nähtävää tuskin olisi paljon. Vaivaantuneen naurumme alta paistaa aito huoli: Tähänkö on tultu. Jos te ette opi puhumaan ruotsia, niin ei opi kukaan, paljastaa Pohjola-Nordenin edustaja Arja Kuosma. Maantiellä pyyhälsi Tallinnasta ostosmatkalaisia kuljettava suuri ja painava turistibussi. Kuinka kävi. No, sanotaan vain, että aina on toivoa. Mummon mökissä ajat olivat huonontuneet niin, että Mummo joutui keittämään miltei aina vain puuroa. Ruotsi ei ole trendikäs maa. Olavi Uusitalo Kylän laidalla mummonmökissä asui yksinäinen vanha Mummo. Se oli tullut tiensä päähän, siirtynyt juuri Jouluksi kissojen taivaaseen. Itse matkaan juasukkaan kuntaan hiukan Göteborgin eteläpuolella. Minä lähdin sinne opiskelemaan. He lauloivat: ”En etsi valtaa loistoa”. Hänelle tuli hyvä Joulumieli.. Peruskoulun päättyessä valitaan ohnalla Kungsbackaan, 60 000 : jelma (linja), joka pysyy samana koko lukion ajan. Ei suurta kulttuurishokkia Kunnollista kulttuurishokkia odottaneena koen pienoisen pettymyksen paikallisen lukion taholta, sillä 950 oppilaan Elof Lindälvs gymnasium on koulu siinä missä muutkin. Monipuolisuutta lisäävät valinnaisaineet, jotka täyttävät ainakin neljäsosan lukujärjestyksestä. Aattoilta hämärtyi, Mummo nukahti
kappalaisen lähtösaarna. 015-676 877 Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Fax 015-676 326 avoinna: ma-pe klo 9-15 HUOM! Päätoimittaja: Kalle Keränen puh. Nyt puhelinnumerot ovat ensimmäisenä, sitten tulevat palvelusivut ja lopuksi ovat luettelon tekoa tukeneiden yritysten mainossivut. Nyt veisatkaamme iloiten pyhää lasta kiittäen. Toit tullessasi maailmaan valon, ikuisen onnen, riemun, ilon jalon. Varaa ajoissa. kappalainen ja kanttorina Katariina Kokkonen, Lohikoskella pappina khra ja kanttorina Juhana Huhtinen. klo 15 Sulkavan ja Lohikosken kirkoissa; Sulkavalla khra, Lohikoskella vs. Tähti Beetlehemin on syttynyt, kun lapsi pyhä on tänne syntynyt. LOMALLA: nuorisotyönohjaaja 22.12.-2.1. Su 24.12. Toimitus: Vuosikerta: 200,-/vsk Pirjo Partanen Kestotilaus: 180,-/vsk puh. -Jumalanpalvelus su 7.1. Dementiaa Vaarilla ei järjenvalo paljon päätä puista kuljeskelee ympäriinsä, eikä mitään muista tosin kuusi kauniinvihreä tupaan on jo tuotu joulusahti tynnyristä lähes pohjaan juotu. klo 18.00 lukion ATK-luokassa. Ilmoittautumiset kansalaisopiston (enintään 15 henkilöä). Sulkavan kirkossa klo 10, saarnaa SLS:n nuorisotoimenjohtaja Tero Huvi. Urpo Karjalainen Herättäjä-yhdistyksestä. Päiväkerhot alkavat 2.1.2001 entisin ajoin. PAINOPAIKKA: TLEHTISEPÄT» Pieksämäki -2000 ORAL. 015-471 544 kotiin 015-676 312, 040-5102 436 12.00 mennessä. klo 7 molemmissa kirkoissa; aihe Nyt Beetlehemiin, Sulkavalla pappina vs. Sulkavan kirkossa klo 10, saarnaa past. Huom! Uuden hallituksen järjestäytymiskokous yleisen kokouksen jälkeen. Ranskan alkeet alkaa ti 9.1. Taimi Kontiainen jonkin verran edellisestä, kolmiIP Kunnalliset ilmoitukset e Perinteinen lentopallon KINKKUTURNAUS Tapaninpäivänä 26.12. klo 15.30 kansalaisopistolla. ei siis ole jumalanpalvelusta klo 10. Hän lepää keskellä olkien hoivassa Maria-neitsyen. Se on painettu Finnreklamalla Sulkavalla. kappalainen. Arvo Lankinen + Rauha Joulu tullut on Jeesus tullut on Joulun kellot kajahtaa juhlamieltä meille toivottaa. klo 18.00-21.00 keskuskoululla, lukion luokka 2. Ilmoittautumiset kansalaisopistoon, puh. On tullut taivaan kirkkaus elämän suuri rikkaus. Op. Paimenet kedolta riensivät katsomaan Jeesusta. klo 22.30 Sulkavan kirkossa viikkomessuna, puheen pitää khra. kirjastolla). Kolehti Kansan Raamattuseuran Viron työlle. Tervetuloa sulattelemaan kinkkua! SU-41/lentopalloilijat KANSALAISOPISTO Kevätlukukauden opetus alkaa 8.1. Adventtisunnuntain jumalanpalvelus, kolehti oman seurakunnan diakoniatyölle. Kolehdit oman seurakunnan lähetystyölle. klo 18.00 kansalaisopistolla (ent. Posliininmaalausalkaati 9.1. UUDENVUODEN AATTOHARTAUS su 31.12. Joulun kellot kajahtaa, maa ja taivas riemuitkaa, kun keskellä talven hankien me saimme lahjaksi Jeesuksen. Ei ymmärtänyt taatto nyt olikin Juhannusaatto. Joulun kellot kajahtaa, Jeesus tullut on. LAKSIAISET vs.kappalaiselle Sirpa-pastorille pidetään tänään to 21.12. Tervetuloa! + —A A Hallitus Uusi Sulkavan puhelinluettelo myynnissä Sulkavan Urheilijoitten kokoama uusi Sulkavan puhelinluettelo on saatu painosta ulos ja on nyt myynnissä paikkakunnan kaupoissa ja pankeissa. Vs. ja kanttori 27.12.2 HYVÄN JOULUN siunausta kaikille! SYMPAATTISTA SOUTUMAJOITUSTA 10 km keskustasta. Ensiapukurssi I alkaa ma 8.1. Ei riitaa, ei kateutta vaan rauhaa päällä maan. Sulkavalla kirkkokuoro. Tervetuloa mukaan! JUMALANPALVELUS — su 31.12. JOULUN PERHEKIRKKO Tapaninpäivänä ti 26.12. (015) 677 160 tai (09) 612 3663 Jh Sulkava-lehti ilmestyy seuraavan kerran torstaina 4.1.2001! Toimitus: Kauppatie 4 58700 Sulkava puh. Myöhästyneistä ilmoituksista 50% korotus. klo 10 Sulkavan kirkossa; aihe Pyhä perhe, vs. klo 10 seurakuntatalossa; tällöin ei jp:a kirkossa. Pienin väri-ilmoituskoko etusivulla 300 pmm. Oi jospa joulumieltä aina, kaikkialla, jokaisella ois niin ihmissydämen kylmyys jäisi pois. Uutta on myös sivun reunassa olevat aakkostus, jonka avulla oikean nimen ja numeron etsintä luettelosta on helpompaa.. Niin, siellä minä synnyin ja lähdin kauas avaraan maailmaan. Luettelosta on otettu 1500 kappaleen painos. Kolehti Ulkomaanavulle. SULKAVA 21.12.2000 N:o 51-52 17 Postista Jossakin syntynyt Olen syntynyt maailmankaikkeudessa, tämän avaruuden eräällä planeetalla tämän planeetan yhdellä mantereella tämän mantereen pienehkössä valtiossa tämän valtion köyhtyneessä maakunnassa tämän maakunnan syrjäisessä pitäjässä tämän pitäjän harmaantuneessa kylässä tämän mökin savusaunan nokisilla lauteilla. He kumarsivat lasta, oi ruhtinas, maan ja taivaan valtias. Pian hyppii tasajalkaa, vihastuu ja suuttuu eikä ihme sillä suola kinkusta nyt puuttuu, on ennen pitkää tokkurassa ja näkee unet oivat, kaikkialla helisee kun pienet tiu ut soivat. 7391 405. Myynnistä saatava tuotto käytetään Sulkavan Urheilijoitten nuorisotoiminnan tukemiseen. Sulkavalla aattohartauden yhteydessä on 4. Kurssi alkaa ma 8.1. Opettajana Riitta Itkonen. Puhelimella annettuihin ilmoituksiin mahdollisesti tulevista virheistä ei lehti vastaa. Taulukkolaskentakurssille ennakkoilmoittautumisetpe 29.12. Myös itämään tietäjät kiiruhtivat ja tähteä taivaalla seurasivat. Puhelinluetteloa on uudistettu sen vuotta sitten ilmestyneestä painoksesta. puh. kappalainen pappina. Takaa vuosisatojen kaikuu laulut enkelten. JOULUKIRKOT joulupäivänä ma 25.12. Maininki, 30+10 henk. Sulkavan Toimintakeskus ry yleinen kokous (johtokunnan valinta) Toimintakeskuksen tiloissa pe 5.1.2001 klo 18.00 Sulkavan kunta-alan ammattiyhdistys KTV ry os 658 pitää YLEISEN KOKOUKSEN 8.1.2001 klo 18.00 Meritapankin kokoustiloissa edustajiston jäsenten vaalia varten. alkaen klo 12 liikuntahallilla. mennessä. 015-471 544 Eurooppa: 240,-/vsk kotiin 015-648 636 Muu mailma: 340,-/vsk Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään tiistaina klo TILAUSHINNAT VUODELLE 2000 ILMOITUSHINNAT 1.1.1999 ALKAEN Sisältää arvonlisäveron Etusivulla: 5,30/pmm Kiitosja kuolinilmoitukset: 4,58/pmm Tekstissä ja tekstin jälkeen: 4,88/pmm Takasivu: 4,88/pmm Lisävärikorotus 40%. klo 18 alkaen seurakuntatalossa. 015-471 544 avoinna: ma-pe klo 9-15 SULKAVA TORSTAISIN ILMESTYVÄ ana ; J ; ti:sulkava.lehti Cco.inet.fi KOTISEUTULEHTI SIIN POPA POND PL 44, 58701 Sulkava Konttori: (tilaukset, laskutus, levikkihuolto) Kustantaja : puh. JUMALANPALVELUS uudenvuodenpäivänä ma 1.1.2001 klo 10 Sulkavan kirkossa, kappalainen (Attila) saarnaa, kolehti kristilliselle päihdeja kriminaalityölle: TULEVAA: Messu loppiaisena la 6.1. He löysivät lapsen, Joosepin ja Marian ylistys Vapahtajan, rauhan ruhtinaan. P Seurakunta AATTOHARTAUDET jouluaattona su 24.12. Anne Pajari. Lehti ei myöskään vastaa ilmoittajalle mahdollisesti koituvista vahingoista, vaikka ilmoitus ei olisikaan käsikirjoituksen mukainen. He riensivät Pyhän Seimen luo mukanaan lahjaksi kultaa, suitsuketta, mirhaa toi tietäjät nuo
Kassu Halosen ”Sydämeeni jouluun teen” on yksi näistä uudemmista joululauluista, joka suomalaiset kuulijat ovat kelpuuttaneet suosikkien joukkoon. Suomalaisten rakkaimmat joululaulut eivät kulu koskaan loppuun. Tule nauttimaan hyvästä tunnelmasta! Lohilahden Kievari Lohilahdentie 19 58620 Lohilahti 040-766 8963. + Kellojen korjaukset patterin vaihdot + Ovikilvet ja kaiverrukset + Nimikilvet postilaatikoihin ym. Illan ohjelmisto oli koottu pitkälle juuri näistä rakkaista klassikkolauluista. ”NMIsIILLIIITIIEEIIIEISAEITITARTIIALTIT FIKKKIKIKIKYIKKKIKIYKIIKIKYKAYAYETYEKAAAAÄ LELO TKO PPIOKOIIEKOKOENONONOONONSONONOINoKIoNnonnenonse Kotipalvelun YN : väki | toivottaa | kaikille asiakkailleen 5 Rauhaisaa Joulua! masa s % via 1 1 man 2 1 men W m w s mamu » « m 5" —. Ja vaikka uusia joululauluja syntyy joka vuosi, kestosuosikin asemaan niistä nousevat vain harvat ja valitut. Kuoroa johti Kari Tuunanen ja säestyksestä huolehti Juhana Huhtinen. Myös Sibeliuksen ”En etsi valtaa loistoa” kuulunee kaikkien joulukonserttien itseoikeutottuihin osityksiin. 18 21.12.2000N:o51-52 SULKAVA Sulkavan Mieslaulajat lauloivat joulutunnelmaa Kirkonkellot kutsuivat pimeässä tiistai-illassa sulkavalaisia kokoontumaan kirkkoon. Vaikka niistä vanhimpia on kuultu ja laulettu jo vuosikymmenten ajan, niiden lumo ja tenho eivät katoa. näkyvästi FPAeooseoeoseaeoseoetoseat00ssea909e09en Uudenvuoden TANSSIT Lohilahden Kievarilla SU 31.12. Martti Räisäsen ”Joulun sävel” oli kaunis ja herkkä. klo 20 alkaen. Uutta vuotta vastaanotetaan kello 20 lähtien. kaiverrukset! Kellosepänliike P PELLINEN Uitonrinne 14 p (015) 676 166, 050-598 3325 Palvelemme:ma-pe 9-17 lauantaisin 9-14 * Uuttavuotta juhlitaan Lohilahdella Uudenvuoden aattona eli sunnuntaina 31.12. ”Varpunen jouluaamuna” ja ”Heinillä härkien kaukalon” olivat ensimmäisen jakson melkeinpä upeimmat esitykset. LAHJA, JOKA EROTTAA MIEHET POJISTA. Näyttävän ilotulituksen järjestävät lohilahtelaiset yritykset. Musiikista vastaa Kaarlo-Eemeli. Ohjelmaa on runsaasti, ilotulituksiakin on peräti kaksi: lapsille kello 21.45 ja aikuisille tasan 24.00. Toisen jakson aloitti Jean Sibeliuksen ”On hanget korkeat nietokset”. Kylätoimikunnalla on ohjelmassa hevosajelua, arvontaa, makkaranmyyntiä ja kahvia ja pullaa. Juhlapuheen pitää kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Repo. Kauniit laulut loivat herkkää tunnelmaa pimeään ja synkkään iltaan ja joulunodotukseen. järjestetään Lohilahden torilla kyläläisten yhtei' nen juhla. Konsertti päättyi vaikuttavasti ja mieleenpainuvasti Juhani Huhtisen uruilla säestämään lauluun ”Joulun kellot”. Koko illan palavat juhlatulet. N LEATHERMAN Ainut jälleenmyyjä Sulkavalla! 934 A + Safiirilamppuja * vi in kellot, korut ym. Jokainen eletty elämän vuosi tuntuu vain tuovan niihin uutta sanomaa. Eikä kuoro kuulijoiden odotuksia pettänyt. Tapahtuman järjestelyistä vastaa kylätoimikunta yhdessä kylän yhteisöjen kanssa. Runsaslukuinen yleisö oli tyytyväinen konserttiin. Mukaan odotetaan runsaasti osanottajia. Sulkavan Mieslaulajat pitivät kirja kossa toivotun ja odotetun joulukonsertin. Lisäksi kylätie on valaistu lyhdyin. Yleisöllä oli myös mahdollisuus osallistua neljän yhteislaulun verran joulutunnelman luomiseen
Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! n ssamme mukana olleita Iloista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta 2001! PUKKIPALVELUA aattona. Tiistaina 26.12. Illalla Tapanintanssit. 015-471 771 Sydämelliset kiitokset kaikille, jotka olette tukeneet toimintaamme. < Kievarin keittiöstä: alkusalaatti, viinissä haudutettua kalaa ja jälkiruokana mansikkahyytelö 88,: Lohilahden Kievari Oy : Lohilahdentie 190 040-766 8963. Soita jos tarviit 0414663388. toivottaen ja kuluneesta På vuodesta kiittäen * FINNREKLAMA OY PL 23, 58701 Sulkava p. Tapaninpäivänä avaamme : Svikavan NUNENE seurakunta Y toivottavat kaikille sulkavalsaisille ja kesäasukkaille Hyvää Joulua ja Danellista Uutta Vuotta! toivottavat kaikille soutajille ja järjestelyihin osallistuneille sekä yhteistyökumppaneille JVåac Joulua Tarjoamme konttoreissamme JOULUGLOGIA perjantaina 22.12.2000 SULKAVAN OSUUSPANKKI Mukana elämän eri käänteissä ooe (fi TERVETULOA!. 58620 Lohilahti v. Pukkina toimii Antti. SUIKAVA 21.12.2000 N:o 51-52 19 PETE EEI LE LIIK II LLA KIILAA KK LKIII IISI III TIT EEE TEE EEE EEE EE KKI TERS TSEK klo 12.00
soita ilmaiseksi 0800-933 63 : www.fenestra.fi p. klo 10.00-16.00 Lauantaina 6.1. 471 190, 0400 650 290 lotulitus Oy: p AN LA huippuA VEI halvalla! n PAKETIT S SIT PA NA 27:-37 12. Kun tuot värifilmisi (kino tai APS) kehitettäväksi meille, SAAT LAHJAKORTIN, jolla voit teettää veloituksetta KUVAKALENTERIN. 471208 VUOSIA nE SI. Kalenteriin saat haluamasi kuvan ja se valmistetaan 10x15 cm vaakatai pystykuvasta ja on Aito valokuva! lehdestä luet torstaisin kotipaikkakuntasi tärkeimmät asiat. suljettu Lauantaina 30.12. suljettu Perjantaina 5.1. 12-15. TILAA NYT 8 -leliti, niin tiedät mitä kotipitäjässäsi tapahtuu! Tilaan SULKAVA nen 180,O Vastaanottaja maksaa postimaksun Kestotilauksena Vuosikertatilauksena 200;Tilaajan nimi VASTAUSLÄHETYS Sopimus 58700-6 Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka 58703 Sulkava Maksaja (jos eri kuin tilaaja) — Osoite. 8-13 Oltermanni Juusto YLÄKERRASTA Folio (09 Ulkotulet 7 kpl Kannellinen i IN 1090 700g kg Jätti Tähtisäde1222 Kirjaston aukioloajat joulun aikaan ja vuoden vaihtuessa Lauantaina 23.12. suljettu Tiistaina 26.12. suljettu Maanantaina 1.1. 9-12 la 30.12. KESASULKAVALAINEN! Elämäsi parhaat kuvat H Voit kääntää veloituksetta: Eiri 82 H! Sulkava -lehden då tulemaan Tuo filmisi meille kesäosoitteeseesi! kehitettäväksi Kiitokset kuluneesta vuodesta | | Tilaa oheisella ja Hyvää Joulua = kupongilla tai * soita 015-676 877 tai | faksaa 015-676 326 Sulkavan Valokuvaamo Uitonsyrjä puh. 2000 3 to-su Naisten ja v miesten W JÄÄ-. 20 21.12.2000 N:o 51-52 SULKAVA OSASI. Saarioisten m Eineslaatikot Kirjolohi Pipan file 13 00 1. Tuikku 50kpl pss masa Havin 82 Pihavalkea kpl tikku 70cm Saarioisten KAUPPATALO Rosolli 7000 = SULKAVA, p. Ikkunamyyjä: Se on Sinisalo! Pertti Sinisalo 050 3443 862 INS. .. 10-15 DINO la 23.12. suljettu stä v. 050-365 5257. 471080 ti Presidentti | market MA-PE 9-19 Sit 250 K yi ; J r t LA 9-18 g anvi Reilu Ruokakauppias SU 24.12. Kemppinen Sulkava SVAN ken su 24.12. ff FENESTRA Se on ikkuna! nn | : ” MYYDÄÄN poikien jääkiekkovarus< | teita, puh. UPAaf i Kalatorin Coca Cola AA EET 4009 | 2-pack Havin 1490 sis pantit |. | KISSANW RAKETTIPIERU— (PS) — PAKKAUS RAKETIT * 20,* a TÄKTINITT S 4 1 N A 5 veg HAUPITSI EAN EASTWEST PATA (27-MEGARAKETTIA 130,4 2 50,W s [SA UN ANNE VÄIHDET OR T. 015 676 232 http://personal.inet.fi/yritys/verkko.paita AUTOILEVA JOULUPUKKI p. s NEULEITA KENGAT VERKKO & PAITA puh. klo 10.00-14.00 N Maanantaina 25.12. KONE | > su31.12. Lisätietoja liikkeestämme. VOIMASSA! El Lipeäkala Atria kypsä Pikkukinkku kg N | ses Ar 21.12.Su 24.12. 040-7655165 p D Viikon tori Kauniita JOULUKUUSIA myynnissä toja pe Etelävintin luona