klo 9-14 Joulupäivänä 25.12. Uusi VuosiTAUSKI, liput 15€ Pte 28, p. klo 12-02 su 31.12. suljettu ke-to 11-16 pe 29.12. klo 18-00 la 23.12. klo 15— su 24.12. suljettu Järvi-Saimaan kansalaisopisto Sulkava Juva Rantasalmi a ov TAITOPAJA hme www.pikkuihme.fi Avoinna joulun aikaan: Meillä voit pelata to-pe 9-20, (vai CER VIHREÄ RYPÄLE 500 g Brasilia KLEMENTIINI 1,5kg Espanja UUTUUS MARABOU VALIO MUSTAN VIRRAN — PARADISJA — AURAJUUSTO PANIMON ALADDIN SULKAVA-OLUT = SUKLAARASIAT 0331 E Myynnissä >00 g PARHAAT ijkehotat SAARISTON 5. JOULUPÖYTÄÄN PALVELUSTA WILJAMIN KARJALANPAISTI porsaan kinkusta ja naudan paistista JOULUPÖYTÄÄN KALATISKILTÄMME la 9-18 24.12.-26.12. suljettu ma 25.12. 11-00 la 30.12. 99 — kERMAJUUSTO persaau 40 g 24 (11,98/kg) 79 PARHAAT 250 g Pa ESAN Otto. Kenoa ja Lottoa! Kabvila suljettu 23.12.2017 — 7.1.2018 Alanteentie 28,p. 0440 565677 | £ Olemme myös Facebookissa! Aattona 24.12. klo 18-03 ma 1.1. klo 11-19 Tapaninpäivänä 26.12. JoulupäiväDJ HUPE, liput 5€ Su 31.12. (015) 471 330. KI Meidät löydät myös FACEBOOKISTA esim. klo 18-03 ti 26.12. suljettu Ma 25.12. klo 9-19 Sulkavan kioski Alanteen HELMI A a e N Pa Aa 89 kp (12,22€/kg) 19) KEKSILAJITELMA JUUSTOILLE €/kg) € Motelli * Ravintola MUIKKUKUKKO 015-471651, Sulkava PIKKUKUKKO SULJETTU 23.12.2017-1.1.2018 MUIKKUKUKKO AVOINNA: pe 22.12
Voi olla, että jonakin jouluna se löytyy. päälle maan, niin ainakin omaan kotipiiriin. OmneKsi itse joulunpyhät menivät rennommin: mahat olivat kipeinä molempi kisoista kuii | nia kalui enemmän Se ei tuntunut reilulta; | meni. Joulu voi parhaimmillaan olla synonyymi sanalle rauha. Ihminen tarvitsee rauhaa,ja rakkautta Jouluna molempia on tarjt Ihmisten läheisyys Ong juhlissa: Kosketusgits kilöön saa mieleri valtaa kaiken Lapsuuden, Vi vöittaa, mutta pituntumassi vierei 4 käsivarren päässä," a. Oomriin. Nuorena joulu oli kidutusta, sillä minnekään ei päässyt ja kaikki paikat olivat kiinni. Ra kaiden Ra] [sä : "M loivollaa ONNA vodelle 2018.. Rauha ja lempeys, henkiset arvot ennen materiaa. Pakollinen kotona oleminen ei innostanut, ei vaikka lukemista aina löytyi ja usein sitä tuli jouluisin lisää. Lähimmäisiä käy, juhlaa vietetään ja vaihdetaan kuulumisten lisäksi ehkä pikkulahjat. Uudet tuulet puhalsivat, mutta se viima. 3 Nuorukaiseéna parasta oli joululoma, % pitkä vapää Kotlusta..Pieni rasite oli 7 syyslukukauden "päätteeksi annettu todistus, mutta sitä ei enemmälti surtu ennen kuin'lukioikäisenä. Siinä se. ja toisin; että tänä vuonna ei hössötetä eikä varsinkaan, vimmauduta jouluilemaan liikaa. Oma tuoksunsa uusella ja Oikeilla kynttis löillä. ei yltänyt?) Mitä joulupukki 0" % antaisi sulkavalaisille N joululahjaksi. Pelataan lautapelejä ja nauretaan maailman hulluudelle. Ulta koko viikonääidiii piirakat, ruisleivä , fieskat, lanttuja maksalaatikot. Ketkä pukkien partojen alta paljastuvat, se selviää vuoden 2018 ensimmäisessä lehdessä. Tungos häkellytti pienempinä juhlapäivinä puolityhjään kirkkoon tottuneen. Ehkä alkuperäinen joulun ajatus löytyy. Joulun viettäminen muuttuu vakavammaksi vuosi vuodelta. Olin aina vanhempien mukana joulukirkossa, joka oli aivan ääriään myöten täynnä aikuisia, nuoria, lapsia ja vanhuksia. : EräVältä veitsellä. Vuosi vuodelta tavoitellaan oikeampaa tai aidompaa joulua mitä se sitten lieneekään. Ankara aher"menee niin kuin pitää. Aito, rauhallinen, kotoinen, lempeä joulu. Ja löpuksi aattu kinkku! Se oli kä repellemään. joulunpyhiin. Lahjojarpitivolla lapsille; vanhemmille ja appivanhemmille. Joulu muuttuu iän ja ajankulun myötä. Aikuisenajoulukiire tarttui kärpäsaisvepaperin lailla, vaikka aina vannoteltiin puolin. Lahjojen hankkiminen ja joulukorttien lähettäminen ovat mukavaa jouluun valmistautumista. 400 " — Lahjaksi rauhaa, sovinoisi I toa ja rakkautta. — Joulu menee joulun sanoman äärellä. Tuntuu, että lähestymme joulun alkuperäistä sanomaa. Juhlapyhät ovat vanhojen tapojen kertaamista ja uusien välttelyä. Voista tehdyt joulutortut ovat erityinen jouluherkku. Noista väkisin vietetyistä pyhistä on kuitenkin lenseitä muistoja. Miten joulupukki itse viettää joulua
10. vähävaraisten pai ikallisen Hope TY: "I Kautta. Hän on hauras lapsi aivan ottaakseen harteilleen ihmislasten vaivan. J. 11. Tänne sankarina kulkee Aurinko, kaikki jo surun portit sulkee. Enkellaulut eksyneille raikuvat, kaikuvat: Kristus syntyi teille! 2. Kiitollisina muistaen Tuula ja Seppo Timo, Mariana, Alma ja Eliel Teemu, Tristana ja Felipe Eeva ja Raimo Janne Pekka ja Irmeli Lauri sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 16.12.2017. G. P. Kunpa, lapsi, aina saisin sinua halata — sitä haluaisin! Saavuit meille elämäksi, minulle köyhälle kaikkeen riittäväksi. 20.11.2017 Sulkava Jäi jälkeesi mökkipiha hiljainen, sen puut ja pensaat lintuineen. 12. Pirjo tulee alkuvuodeksi Tean kaveriksi ja Tuula palaa toimitukseen helmi-maaliskuussa. Lämmin kiitos osanotosta. Sulkavan Martat toivottavat Rauhallista Joulua "Arkihuolesi Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Kr TAIMIN KUKKAKULMA JA HAUTAUSTOIMISTO KY puh. Gerhardt (1653), suom. 13.4.1924 Joroinen k. Tulkaa tunnontuskissanne vaivaiset, syntiset syliin Jumalanne. -Elina Karjalainen Viikon sana Uusi jouluvirsi tutuksi . Eijaa! Joukoin sinne juostaan, kutsuvan, hehkuvan rakkauden huostaan. 9. Tähti syttyy elämäämme, laulamaan, palvomaan rakkautta jäämme. 015-471707 Mikkelin alueen. Köyhyydestä elämänne saapukaa, kahmikaa uskonkäsillänne: täällä loistaa kirkkain kulta! Lahjoja lapselta saatte siunatulta. Tulkaa! Täällä kipu suurin kevenee, puhkaisee valo vihan muurin. VK 936, sanat P. Niin myös nousen ikuisuuteen, kiittäen, riemuiten elämääni uuteen. Karhun mielessä joulu väikkyy, kynttilän valo silmissä läikkyy. Kivekäs, säv. Voit aina säilyttää uskon itseesi, kun säilytät toimeliaisuutesi ja teet optimismista elämäntavan. Ebeling (1666) Kaija Ravolainen Päivän kierto Aurinko nousi kello 9.24 ja laski 15.13 Päivän sana Herra minä luotan siihen,m että sinä pelastat minut. 119:166 Mietelause Erään asian opin kantapään kautta: Fi kannata antaa periksi. Mieli on auvoinen, mieli on avoin, viettääkseen joulua jouluisin tavoin. Lucille Ball Nimipäiviä tänään torstaina Tomi, Tuomas, Tommi, talvipäivänseisaus, perjantaina Raafael, lauantaina Senni, Noel, sunnuntaina Aatami, Eeva, tiistaina Teppo, Tapani ja keskiviikkona Hannu, Hannes ja Hans. Ps. Tulviiriemu sydämeeni, rajaton ilo on niellyt kyyneleeni. 15. Lientyy ristin taakka — saahan seimeltä tähyillä täyden ilon maahan. Tea jatkaa vt päätoimittajana vielä vuonna 2018. Pekurinen s. Jälkeen koulun on odotus joulun, kaikkein kauneinta maailmassa. 14. 7. I perheiden lapsille. Me katsomme jälkiä kättesi töiden, kiittäen, kaivaten, ikävöiden. Syyni, syntini pois heität, kunniaan ihanaan kelvottoman peität. ENSULKAVA Torstaina 21.12.2017 N:o 51—52 Pääkirjoitus 21.12.2017 Uppo-Nallen jouluruno uusen alla on kummaa puhinaa, karvaisen kuonon jouluista tuIloista joulua a kuusen katveessa tasSulkav a-lehden nää vihreän varjossa massu, lu kij oille ! joulukarhu on asialla oksien peitossa kuusen alla. Tea ja Tuula PS. Lohdun, lääkityksen saavat ilkeät iskemät, kuolettavat haavat. t. Rakkaamme Rauni Tellervo SUUTARI o.s. Seimelleen hän kutsuu meitä hymyillen, hoitaen huoliin nääntyneitä: ”Kaikki vaivat tuokaa tänne, kaiken teen uudelleen, alkaa elämänne.” 8. Sinne, Jeesus, sinut suljen, elämän häipyvän seurassasi kuljen. Lahjan, taivaan tuoksun tuoneen ruusun saan loistamaan loukkoon sydänhuoneen. Palataan asiaan ensi vuonna! Karhulla mielessään jouluiset ilot, purkki ja lahjat ja omenakilot. Siksipä heilahtaa karvainen tassu, siksipä kurisee massu, että on tarpeen hetkinen vartoa, odottaa, paastota, punoa vartoa
Taloussääntö päivitettiin Kirkkovaltuusto hyväksyi myös hautainhoitorahaston talousarvion vuodelle 2018. Verotulojen hupeneminen johtuu väestömäärän tippumisesta, Jukka Laukkanen sanoi. Sen mukaan seurakunnan toimintatuotot vuonna 2018 ovat 212 800 euroa, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden talousarviossa. Seurakuntapastoriksi on valittu Helena Meriläinen, joka tulee hoitamaan myös nuorisotyön tehtäviä. Sen tuottojen arvioidaan olevan 68 300 euroa ja kulujen 67 360 euroa. Alijäämäksi budjetoidaan 49 378 euroa. Vähennystä edellisvuotiseen on 1,5 prosenttia. — Toimintaa on tehtävä sen puitteissa, mihin on varaa. — Se ratkaisu tulee. Seurakunnan jäsenmäärä ei todernäköisesti tule kasvamaan, Hanne-Maaria Rentola totesi. -Vuonna 2020 on kirkon 200-vuotisjuhla. Tämä merkitsee tarpeettomista kiinteistöistä luopumista. Vuoden alusta lähtien kaikkien seurakuntien on pitänyt liittyä Kirkon palvelukeskukseen, jossa hoidetaan seurakuntien kirjanpito ja palkanlaskenta. Seurakunnalla on edessä sopeuttamisen ajat. Talouspäällikkö totesi, että hautainhoitorahaston taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vakaa eikä hautainhoitomaksuja tarvitse korottaa. Tea Ikonen irkkovaltuusto hyväksyi seuJK kunnan talousarvion vuoelle 2018 sekä tomintaja taloussuunnitelman vuosille 20192020. Taloussäännöllä määrätään seurakunnan taloudenhoidon järjestämisestä ja sen avulla kirkkovaltuusto ohjaa talousarvion sekä toimintaja taloussuunnitelman valmistelua ja sisältöä, omaisuuden hoitoa ja rahatointa, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä tilintarkastusta ja sisäistä valvontaa. Toimintakulut ylittävät silti tuotot kirkkaasti, sillä niitä on arviolta 764 178 euroa. Timo Ylitalo jää virkavapaalle, ja seurakuntapastoriksi on valittu Helena Meriläinen, joka hoitaa nuorisotyön tehtäviä. — Valitettavasti vapaaehtoistyöntekijät alkavat ikääntyä. Metsätalouden tuottoja on arvioitu tulevan 150 000 euroa, maksutuottoja 27 600 euroa ja vuokratuottoja 15 200 euroa. Meriläinen tulee Viitasaarelta. — Kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen on tullut muutoksia, jotka ovat vaatineet taloussäännön päivittämistä, Jukka Laukkanen sanoi. -Ulkomaalaus on ensisijainen juttu, mutta sisämaalauskin olisi tarpeen. Hän arveli, että avustusta olisi mahdollista saada 30 prosenttia maalauskuluista. Lisäksi seuraavalla valtuustokaudella kirkkovaltuutettujen eteen tulee väistämättä kysymys, lähteekö seurakunta hakemaan seurakuntaliitosta johonkin suuntaan vai onnistutaanko menoja sopeuttamaan tilanteeseen. — Ensi kesänä on paanukaton tervaus, johon on budjetoitu 22 000 euroa. Seurakunnan nuorisotyönohjaaja Timo ”Aslak” Ylitalo on jäämässä kuuden kuukauden pituiselle virkavapaalle. Hanne-Maaria Rentola painotti, että seurakunnassa pyritään ottamaan kaikessa toiminnassa huomioon se, miten se olisi kaikista kustannustehokkainta. Seurakunnan on karsittava käyttökustannuksista. Toimintakulut ovat 0,9 prosenttia pienemmät kuin edellisen vuoden talousarviossa. -Käytännössä se edelleen tehdään täällä seurakunnassa, mutta keskitetysti palvelukeskus tulostaa muun muassa erilaisia raportteja, Jukka Laukkanen sanoi. — Muutoin henkilöstö pysyy ennallaan, seurakunnan talouspäällikkö Jukka Laukkanen sanoi. Toiminnan laajentaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Hieman säästöä, noin 20 000 euroa, tulee papin ja nuorisotyönohjaajan virkojen yhdistämisestä. Hankintoja tehdään 96 450 eurolla, mikä on 0,5 prosenttia vähemmän kuin edellisessä talousarviossa. Sulkavan seurakunnassa toki tehdään ja tapahtuu paljon. Pyhä rakennus pitäisi olla arvoisessaan kunnossa, totesi ijää alnen kirkkoherra Hanne-Maaria Rentola. Suuri syy siihen on kirkollisverotulojen väheneminen. Menopuolella suurin menoerä ovat henkilöstökulut. — Tällä henkilöstöllä ei pysty tekemään paljon enempää. Hautainhoitorahaston tilikauden ylijäämäksi tulee siis 940 euroa. Kirkkoherra Hanne-Maaria Rentola totesi, että talous ja toiminta kulkevat käsi kädessä. Lisäksi kirkkovaltuusto hyväksyi seurakunnan uuden taloussäännön, jollakorvataan nykyinen taloussääntö. Jonkinlaista säästöä saadaan aikaan esimerkiksi kulkemalla yhteiskyydein, mutta: — Verrattuna suuriin lukuihin se on tosi pientä, Hanne-Maaria Rentola totesi. eurakunnan talousarvio Kirkkovaltuusto hyväksyi alijäämäisen talousarvion. Uruille on myös tarkoitus tehdä laaja vuosihuolto, jonka kulujen on arvioitu olevan 4200 euroa. Paineita on myös kirkon maalaamiseen. Valistunut arvio on, että se maksaisi 300 000 euroa, Laukkanen sanoi. Edessä sopeuttamisen ajat Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen talousarvio jää 49 378 euroa alijäämäiseksi. — Jos saisimme 100 000 euroa avustusta, jäisi seurakunnan osuudeksi vielä 200 000 euroa. Palveluiden ostoihin on arvioitu menevän 180 450 euroa, mikä on 4,7 prosenttia enemmän kuin edellisessä talousarviossa. U 4. Sulkavan seurakunnan taloussääntöon laadittu kirkkohallituksen tekemän mallisäännön pohjalta. Avustuksiin on varattu 11 300 euroa ja muihin toimintakuluihin 24 350 euroa. Niitä on budjetoitu 448 228 euroa. -Hautainhoitorahaston tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, joten ei ole tarvetta korottaa hautainhoitomaksuja. Siksi palvelujen ostot ovat talousarviossa nyt edellisvuotta suuremmat, seurakunnan talouspäällikkö Jukka Laukkanen selitti. — Verotulot tulevat todennäköisesti tippumaan noin kuusi prosenttia, mikä on aika paljon. Toiminnan järjestämisessä katse kääntyykin seurakuntalaisiin ja heidän aktivoimiseensa. Jukka Laukkanen myönsi, että kirkkohallitus myöntää tapauskohtaisesti avustuksia kirkollisten rakennusten kunnostamiseen. Touko Hämäläinen tiedusteli, voisiko kirkon maalaukseen saada valtion avustusta
Kuudesluokkalaiset huolehtivat tänä vuonna pöytävuokrista ja kahviosta. Koulun oppilaat olivat tehneet jokaiselle itsenäisyyden ajan vuosikymmenelle pienen esityksen. Syy oli niin hyvä, että opettaja hyväksyi sen, mutta jos koululaisten käytös ei häntä miellyttänyt, Suomi 100 -juhlassa keskuskoululla. Sanni Tolvanen, Oona Virta, Anna Virta ja Maiju Lintunen myivät muun muassa leivonnaisia ja kynttilöitä. — Meidän tehtävämme on pitää Suomi tasa-arvon maana koulutuksesta, uskonnosta ja ihonväristä riippumatta, Aki Virolainen totesi. Yhtenäiskoulun 8.luokkalaiset keräsivät rahaa myyjäisissä leirikouluaan varten. Sen jälkeen oppilaat johdattivat yleisön aikamatkalle itsenäisyyden ajan vuosikymmeniin. Juhla alkoi rehtori Aki Virolaisen videotervehdykselllä. Kun kello löi 11 alkoi kaupankäynti kovalla tohinalla. Sulkavan yhtenäiskoulun Suomi 100 -juhlassa yleisö sai maistiaisia 1920-luvun koulunkäynnistä ja monista muistakin kuluneiden vuosikymmenten asioista. Tyttöjen pöydässä oli myynnissä muun muassa Puttipajan kynttilöitä, hedelmäkakkuja, lanttusupikkaita ja arpoja. Kahviosta sai ostettua paikanpäällä nautittavaksi perinteisiä kahvioherkkuja. luokkalaisten järjestämissä joulumyyjäisissä keskuskoululla kävi kova kuhina. Virolainen painotti, että yksi Suomen historian menestystekijöistä on koulutus. — Leivonnaiset on itse tehty, kertoivat tytöt. Matkan aloitti yhdeksäsluokkalaisten esitys 1920-luvun koulunkäynnistä ja jatkui siitä 1930-luvulle ja kansanlaululeikkihin. Sanni Tolvanen, Oona Virta, Anna Virta ja Maiju Lintunen kertoivat, että myyjäisissä on ollut mukavaa. Tuula Makkonen eskuskoululle oli tullut jo hyvissä ajoin myyjiä sekä asiakaita tutkimaan mitä kaikkea tänä vuonna on tarjolla. t kesku:. Jokaiselle jotakin. Aikamatka its Suomen vuos Koulun oppilaiden ja opettajien valmistama huikea esitys kuljetti juhlavieraat aikamatkalle sadan vuoden halki viime perjantain Tea Ikonen iksi täällä on näin kylmä. Vielä ei ole tietoa mihin päin maailmaa leirikoulumatka suuntautuu, mutta rahaa kerätään koko ajan erilaisilla tavoilla. 1940-lukua elävöitti hauska saunaräppi ja 1950-luku näytti olevan Perinteiset joulum Viime sunnuntaina Sulkavan yhtenäiskoulun 6. Kynttilöistä löytyi nin tavallisia kuin tuoksukynttilöitäkin. Myyntipöydistä löytyi monipuolisesti erilaisia käsityötä, leivonnaista ja joulun lahjaideoita. kyseli tuimannäköinen opettaja paripulpetissa istuvilta oppilailtaan. viuhahti karttakeppi armotta oppilaiden sormille. — Kauppa on käynyt ihan hyvin, kertoivat tytöt. Kuka on järjestäjä. Selvisi, ettei järjestäjä ollut ehtinyt lämmittää koulua. RAHAA LEIRIKOULUA VARTEN
— Siellä oli hampurilaisia, pop corneja ja limpparia tarjolla, kertoivat molemmat. Sulkavalehden myyntipöydässä oli muun muassa äänestys parhaasta jutusta. Onnea! Lisäksi Sulkava-lehti keräsi palautetta ja juttuideoita, joita tuli ihan mukavasti. — Kyllä me haluttiin ehdottomasti lähteä mukaan, kun kysyttiin ketkä olisivat vapaaehtoisia, kertoivat Emilia ja Tero. Parhaaksi jutuiksi äänestyksessä nousivat lapsista tehdyt jutut sekä Alanteentien-Mikkolantien kaavamuutos. Kuvat Pirjo Hiltunen, Tero Hiltunen ja Emilia Taskinen. Koulun väki oli tehnyt suuren työn puvustuksessa, tansseissa ja koreografioissa, musiikissa ja paikan koristeluissa. 1960-luku oli merkittävä vuosikymmen ainakin sulkavalaisittain, sillä silloin soudettiin ensimmäiset soudut ja Sulkavalle valmistui keskuskoulu. — Hampurilaisten välissä tosin oli vain pihvi, totesi Tero. —-Isaac lauloi kaksi laulua ja poistui sitten paikalta, kertoi Tero. Lastenitsenäisyysjuhlan järjestävät TERVEISIÄ SOUTUPITÄJASTA. Viitisensataa kymmenvuotiasta lasta juhli itsenäistä Suomea näyttävästi ja arvokkaasti. 2naisen Kymmeniin lavatanssien vuosikymmen. koululla Sulkava-lehdellä oma pöytä myyjäisissä änä vuonna Sulkava-lehti päätti lähteä mukaan joulumyyjäisiin omalla pöydällä. Monipuolista ohjelmaa Juhlan aluksi pääministeri Sipilä kätteli jatoivotti jokaisen juhlaan saapuvan lapsen tervetulleeksi. Kaiken kaikkiaan ilta oli onnistunut ja mieleenpainuva. Kun päätös oli tehty ja virallinen kutsu tullut marraskuussa postilaatikkoon, alkoi jännittävä odottaminen. Emilia ja Tero kävivät tapaamassa pääministeriä Pääministeri Juha Sipilä isännöi lasten itsenäisyysjuhlaa 5. 2010-luvulle mentiin Asta-myrskyn saattelemana ja oppilaat tanssivat Thunder-biisin tahtiin. Tilaisuudessa esiintyi myös teiniidoli Isaac Eliot. joulukuuta Säätytalolla Helsingissä. Toki laulukirja sisältää myös monia muita laulua eri vuosikymmeniltä ja eri kategorioista. Tuula Makkonen iltäköhän tuntuisi juhlia saMoisa Suomea yhdessä 500 muun kanssa ja kätellä pääministeriä. Kuten kaikkiin hienoihin tilaisuuksiin kuuluu, myös lasten itsenäisyyspäivän juhlassa oli buffet-pöytä, josta löytyi sekä suolaisia että makeita herkkuja. Mekko oli tilattu netistä. Kuten presidentin isännöimissä juhlissa, myös näissä juhlissa pukuloistoa oli nähtävillä. Juhlallisen alun jälkeen lapsilla oli mahdollisuus kiertää erilaisissa toimintapisteissä. Juhlissa oli aikaa myös ottaa yhteiskuva pääministeri Sipilän kanssa. Mukana olivat myös sulkavalaiset Emilia Taskinen ja Tero Hiltunen. 2000-luvun kuittasi opettajien laulusikermä pinnalla olleesta musiikista: muun muassa Anssi Kelan Nummela ja 1972 sekä Juha Tapion Mitä silmät ei nää. Toimintapisteissä pystyi muun muassa tanssimaan, räppäämään, mitellä tietokilpailussa, valokuvauttaa itsensä sekä koristella pipareita Junior Master Chef -kilpailijoiden kanssa. Nimmareita ei siis ehditty pyytää, mutta valokuvia esiintymisestä tuli otettua. Kättely kesti noin puolisen tuntia, jonka jälkeen alkoi illan vietto. Kaikkien äänestäneiden kesken arvottiin kaksi palkintoa. — Taikuria ei näkynyt kunnolla, koska siellä oli niin paljon porukkaa, kertoi Tero. Silloisen ajan hengen mukaisesti Kaksi kitaraa -biisi esitettiin rautalankaversiona. Samalla nostettiin salkoihin sata Suomen lippua. Sitten tuli 1970luku discokuningattarineen ja valtasi näyttämön kitarasankareilta. Juhlijat saivat myös tuoda omat onnittelukorttinsa Suomelle. Nuo kortit koottiin esille juhlan ajaksi. — Siellä oli kauhea jono joka paikkaan, totesi Emilia. -Meoltiin pääasiassa siellä missä oli tanssia, kertoi Tero. Ilta huipentui Kauppatorille Lähtiessään lapset saivat vielä mukaansa muistoksi pienen pussin, joka sisälsi heijastimen, laulukirjan, pienen kuutti pehmolelun sekä kynttilän kulkuetta varten. Yhteiskuvat pääministeri Sipilän kanssa oli myös yksi illan kohokohdista. Toinen palkinto eli Sulkavan Suursoutujen reppu ja tuubihuivi meni Jukka Pesoselle. Myös Vekaransalmen sillan rakentamien on herättänyt kiinnostusta sekä viime numerossa ollut Suomi 100 vuotta tapahtumat. He nimittäin juhlivat satavuotiasta Suomea Säätytalolla. Ensimmäisen arvontapalkinnon, lahjakortin Sulkavan Suursoutujen lauantain Rantakalailtaan ja suklaarasian, sai Daria Koskinen. Laulu-, soittoja tanssiesitysten sekä pienten näytelmien lisäksi luokissa oli nähtävillä kuvaesityksiä. 1980-lukua hiljennyttiin tunnelmoimaan esityksellä maisemakuvia, ja 1990-luku marssitti näyttämölle presidentit Mauno Koiviston ja Martti Ahtisaaren sekä muita aikakauden poliitikkoja, urheilijat Heli Rantasen ja Timo Jutilan, formulakuski Mika Häkkisen, Kummelit sekä 90-luvun nuoret vyölaukkuineen, jojoineen ja tamagotcheineen. — Ei jännittänyt yhtään, totesivat molemmat. Kiitos niistä. Ilta päättyi siihen, että koko juhlakansa siirtyi kulkueessa Kauppatorille, jossa tapahtui Suomen juhlavalojen sytytys. Kyllä tätä kelpaa muistella. Tero pukeutui tummaan pukuun ja Emilia sinivalkoiseen mekkoon. Arvojuhlaan puettiin totta kai parasta päälle. Ilta huipentui tanssiaisiin Tommi Seppäsen ja Amorada-orkesterin tahdissa. Illan aikana Säätytalolla oli paljon nähtävää, joten ihan kaikkiin pisteisiin eivät Emilia ja Tero ehtineet. — Tilaisuudessa oli myös lapsia, jotka olivat pukeutuneet esimerkiksi kansallispukuihin, kertoivat lapset. — Emiliaa kyllä ehkä vähän jännitti, paljasti Tero. Sen tietävät sulkavalaiset Emilia Taskinen ja Tero Hiltunen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiainvaltuutettu ja valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio. NECHET IN A SELFFIET. Emilia ja Tero veivät onnittelukortin 100-vuotiaalle Suomelle. — Täällä on muun muassa Poika saunoo -laulu, kertoi Tero
Samoilla linjoilla olivat muutkin. — Kaikki olivat hyviä, kissankellolaiset painottivat.. Osa talon asukkaista oli kokoontunut pöydän ääreen arvioimaan piparkakkujen makua. Muun muassa Kaisa Ralli, Jaakko Tiippana sekä Veli-Pekka ja Teija Alusniemi kuuntelivat, millaisia rahoitusvaihtoehtoja Rajupusu Leaderilla ja ELY-keskuksella on tarjota. Ne tarjosivatkin pienen haasteen Kissankellon asukkaiden hampaille. Kaikista parhaita ovat silti itse leivotut piparit. Tea Ikonen issankellossa odotteli viime K viikon torstaina arvovaltainen aati. — Oli hyvää: ohut ja murea, arvioi Eira Kontiainen. Oili Tikka kertoi, että työvalmentaja tulee tekemään yhteistyötä yrittäjien kanssa ihmisten työllistämisessä. — Kun olin kotosalla, leivoin itse, Aune Pulkkinen totesi. Yrittäjien aamupuurolla kuultiin, millaista tukea Rajupusu Leaderilla ja ELY-keskuksella on jaossa yritysten perustamiseen ja kehittämiseen. — Hyvältä maistuu, mutta kovaa on, maistelijat arvioivat. — Tuoksu on ihan eri, kun itse leipoo, Eira Kontiainen sanoi. K-Menun ja Töysäläisen piparit sijoittuivat jaetulle kakkossijalle. Monet Kissankellon ikäihmisistä olivat valmistaneet piparinsa itse aiempina vuosina. Niiden tuoksua eivät tehdastuotokset voita. — Erinäköisiä vaihtoehtoja on työkokeilusta oppisopimukseen. Ne olivat testin paksuimpia, mutta eivät niin kovia kuin K-Menun piparit. Puut on Vekaransalmessa nyt kaadettu, ja pääurakoitsijan haku päättyy 20.12. Kissankellossa tykättiin ohuista pipareista Pakkauksen puolesta Töysäläisen piparkakut olisivat lähteneet senioreiden matkaan, mutta makunsa puolesta voiton vei Annas pepparkakor. Mirjam Hämäläinen ja Eira Kontiainen tykkäsivät Annas pepparkakoreisMN E : N ta. — Kolmas oli paras: sai mahansa täyteen eikä vain kielen päälle kostuketta, ilmoitti Eino Huiskonen. — Alkuvuodesta siitä tulee sitten enemmän infoa. Ohut ja murea vei voiton Ulkonäön arvioinnista siirryttiin sitten makujen maailmaan. Ykköseksi Kissankellon raati äänesti silti ohuet ja herkulliset Annas pepparkakkorit melko yksimielisesti. Kunta on valinnut Teko ry:llä aiemmin työskennelleen Leena Sinkkosen työvalmentajaksi. Pakkauksen perusteella senioreiden matkaan olisi lähtenyt läpinäkyvään muovipakettiin pakatut Töysäläisen piparit. Molempien suosikkijoululeivonnainen on joulutorttu. Pakkauksen — Torttu on ehdoton — tuoksu on hyvä, jos itse viitsii tehdä, Eira Kontiainen sanoi. Tukea kehittämiseen ja investointeihin Rajupusu Leaderin toiminnanjohtaja RAHOITUSPUUROLLA. Arviointi aloitettiin K-Menun paksuista pipareista. punainen ja pahvinen Annas pepparkakor-paketti sai joitain ääniä, mutta K-Menun paketti olisi jäänyt hyllylle vaikka joku sitäkin hyvän näköiseksi paketiksi kehuikin. Oili Tikka toi terveisiä myös Vekaransalmen siltahankkeesta. Myös tyylikäs, Annas pepparkakkor vinuriäke ääntä 5 ääntä 10 ääntä Maku ääntä 10 ääntä 1 ääni Hinta 1,39 2,25 1,99 , OHUTTA JA MUREAA. Läpinäkyvä paketti miellytti Tällä kertaa Kissankellon asukkaille oli kuitenkin tarjolla piparkakkutehtaiden tuotoksia. Tea Ikonen amupuurotilaisuuden alkuun AX Tikka toi yrittäjille kunnan tervehdyksen. Olimme napanneet kaupan hyllyltä kolme piparkakkupakkausta testiä varten: K-Menun piparkakkuja, Töysäläinen Oy:n piparkakkuja sekä Annas pepparkakor. Kolmantena maisteltiin Töysäläisen piparkakkuja. Sitten siirryttiin ohuisiin Annas pepparkakkoreihin
GLÖGI KUULUU EHDOTTAMASTI JOULUUN. Hänellä on jo parinkymmenen vuoden ajan ollut kosemtiikka-alan yritys, jota on tehnyt muiden toimintojen ohella sivubisneksenä. Nyt oli mahdollisuus tulla kuuntelemaan rahoitusvaihtoehtoja. Suhteessa väestöön olemme täällä edellä uusien yritysten määrässä, Savola huomautti. Tukiasiat ovat Inkalle tuttuja ainakin siinä mielessä, että hänellä on ollut ELY-keskuksen kautta tullut starttiraha omalle yritykselle. Tuen saamisen perusedellytyksiä ovat muun muassa yrityksen edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan, yritystoiminnan päätoimisuus sekä tuen merkitys hankkeen aikatauluun, tasoon, laajuuteen tai toteuttamiseen. Kokeilutoimenpiteiden toteuttamiseen tukea voi saada vähintään 2000 euroa, enimmillään 10 000 euroa. Anne Vänttinen piti lyhyen mutta tiiviin paketin yritysryhmähankkeista. Glögien vahvuuksissa kun on eroja. Tarjolla oli VIP-glögiä, Marlin glögiä sekä Hans Välimäen glögiä. Hans Välimäki veti pisimmän korren Kun glögien pakkaukset oli arvioitu, päästiin itse asiaan eli maistamiseen. — Makuun pitää tottua, sillä tämä ei ollut ihan perinteisen makuista, toteaa Aki. Investointituen määrä on 35 prosenttia kokonaiskustannuksista. Sulkava-lehden toimitus rantautui Sulkavan yläkouluun ja lukioon, jossa maisteltiin leikkimielisesti opettajien kanssa glögejä. Mikä glögeistä lähtisi opettajien matkaan kaupassa käynnin yhteydessä. Opettajat testasivat glögit Sulkava-lehden toimitus vieraili päiväkodissa maistattamassa suklaakalentereita. — Kyllä lasipullo on aina lasipullo. Siellä on perustettu 24 uutta yritystä, tosin Juvan asukasmäärä on reilusti kaksinkertainen Sulkavaan verrattuna. Uuden yrityksen perustamistuki on 5000-30 000 euroa. Savolan mielestä lukema on varsin mukava, varsinkin jos vertaa vuoteen 2016, jolloin Sulkavalla päivänvalon näki kahdeksan uutta yritystä. Lisäksi Juvalla on toimintansa lopettanut 24 yritystä. Tuen määrä on enintään 75 prosenttia kokonaiskustannuksista. Nykyään Inka on täysaikainen yrittäjä. Jos hankkeisiin liittyy suunnittelun tarvetta, niin kyllä me niissä jeesataan, hän lupasi. Tänä vuonna lopettaneita yrityksiä joulukuun puoliväliin mennessä on kahdeksan. — Yritysten perustamista ja investointeja tuetaan, jotta syntyisi uutta yritystoimintaa ja pöhinää tälle alueelle, ettei tarvitsisi mennä kaupunkiin kaikkien palveluiden perässä. Investointituessa on viiden vuoden pysyväisvaatimus jona aikana investoinnista ei saa luopua. — Kyllä ulkonäöllisesti lasipullo tarttuu mukaan kaupasta, toteaa rehtori Aki Virolainen. Tänä vuonna Sulkavalla on perustettu 14 kappaletta uusia yrityksiä sekä yksi kiinteistöosakeyhtiö. — Vaikka kyllä toki myös hinta vaikuttaa asiaan, toteaa Jukka-Pekka Parviainen. Olisiko testauksen tulos ollut toisenlainen, jos maistelujärjestys olisi ollut eri, onkin sitten toinen asia. Myös yritysryhmähankkeille voi ELY-keskuksesta hakea rahoitusta. Makuoli kaikissa glögeissä erilainen. Savolan mukaan kulunut vuosi on ollut melko hyvä uusien yritysten perustamisen kannalta. Tuki jyvitetään osallistujayrityksille vähämerkityksellisenä de minimis -tukena. Myös ELY-keskus rahoittaa aineellisia ja aineettomia investointeja, kehittämistoimenpiteitä, työtekijöiden kouluttamista sekä laajempien kehittämistoimien ja investointien selvityksiä. Kyllä toisena maisteltu Hans Välimäen glögi veti pisimmän korren. Etenkin kun glögejä maisteltiin vielä toinen kierros ei voittaja jäänyt epäselväksi. ELY-keskukselta voi saada 50 prosenttia kehittämisavustusta kokonaiskustannuksista. — Raha ei liiku yrittäjille päin vaan yrittäjät saavat kehittämispalvelua, oman toiminnan kehittämistä ja verkostoitumista. Nyt oli glögien vuoro. Jotain pitää kehitellä. Myös jo olemassa oleva yritys voi hakea tukea uuden yritystoiminnan, tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen. Myös ELY-keskus-rahoittaa Yritysasiantuntija Outi Kaihola Mikkelin ELY-keskuksesta kertoi ELY-keskuksesta haettavista tuista. Viime vuosi oli tappiollinen, Savola sanoi. Minimituki on 2000 euroa, jolloin kokonaiskustannusten on oltava vähintään 5800 euroa. Löytyi niin vahvan makuisia kuin marjamehuakin muistuttavia glögejä. Silloin tosin kaupparekisteri siivosi rekisteriä ja poisti toimimattomia yrityksiä. KELLIETS Ulkonäkö —— 8 ääntä Oääntä Maku "Oääntä 8 ääntä 0aäntä = Hinta 10 6,00 1.49. Tukea on saatavissa 75 prosenttia, 25 prosenttia on yksityistä rahaa. erilaista glögiä, joita maisteltiin sokkona. — Tavoitteena on, että yritykset lähtisivät kehittämään toimintaansa ja tulisi kasvua, Outi Kaihola sanoi. byrokratiapuolen. Perustamistuen minimituki on 5000 euroa, enimmillään sitä voidaan myöntää 35 000 euroa. ELY-keskuksen investointituen määrä alle kymmenen henkilön mikroyrityksille on 35 prosenttia, pienille yrityksille 30 prosenttia, keskisuurille yrityksille 20 prosenttia ja suurille yrityksille 10 prosenttia. — Kyllä glögi kuuluu ehdottomasti jouluun, oli monen opettajan mielipide. Toimittaja Tea Ikonen keitti kolmea erilaista glögiä, joita kymmenkunta opettajaa maisteli ja arvioi. Yritysryhmähanke on kehittämishanke, jonka tarkoituksena ei ole tuottaa välitöntä taloudellista etua tuen saajille. Tuula Makkonen räänä torstaisena iltapäivänä JE suskoulun kotitalousluokassa tuoksui ihan joululta. — Yritysryhmähankkeessa ryhmä yrityksiä kehittää omaa toimintaansa ja hankkeessa on myös yhteisiä kehittämistoimenpiteitä, Anne Vänttinen kertoi. Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea tukea liiketoiminnan aloittamiseen, monipuolistamiseen ja kasvattamiseen, Kirsi Blomberg kertoi. — Hallinnoija hoitaa hankkeen Vuoden aikana perustettu 14 uutta yritystä ritysneuvoja Markku Savola Y uusirityskeskus Wäläkystä kannusti yrittäjiä hakemaan rahoitusta. Markku Savolaotti vertailun vuoksi esille myös Juvan lukemat. Inka Iljin oli yksi rahoituspuurolle tulleista yrittäjistä. Investointitukea voi hakea investointeihin, joilla on olennaista merkitystä yrityksen perustamisella, kasvulle tai kehittymiselle. Hankeaktivaattori Kirsi Blomberg Rajupusu Leaderista esitteli perustamisja investointitukia. Vaikka Hans Välimäen glögi ei raatia ensimmäiselle maistelu kerralla vakuuttanut, niin kyllä loppujen lopuksi kaikki olivat sitä mieltä, että voittaja on helppo valita. Yritysryhmähenkkeissa tuen hakijana ja hällinnoijana on jokin kehittämisorganisaatio, neuvontajärjestö, kehittämisyhtiö, kunta tai muu vastaavajulkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö. Hallinnoija kokoaa ryhmän, jossa on mukana yleensä 3-10 osallistujayritystä. ELY-keskus tarjoaa toimiville yrityksille asiantuntija-apua tuotekehittelyssä, taloudessa, markkinoinnissa, johtamisessa ja uudistumisessa. Perustamistukea voi hakea maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa aloittava mikroyritys tai olemassa oleva mikrotai pienyritys, joka uudistaa liiketoimintaansa. Muut opettajat olivat samoilla linjoilla. Investoinnit voivat ollaaineellisia tai aineettomia. — Pienille, keskisuurille ja suurille yrityksille myönnetään vain erikoistapauksissa maksimituet, Outi Kaihola totesi. Normaalisti uusien yritysten määrä on vaihdellut 10-15 välillä, Savola totesi. —Pitää paneutua tarkemmin. Tätäkin asiaa pohdittiin. Taloudellinen hyöty tulee välillisesti yrityksen kehittymisen kautta. Maistelujärjestys glögeissä oli Marli, Hans Välimäki ja VIP.. Ensin arvioitiin paketin ulkoasua ja sitten makua. Aki Virolainen, Jukka-Pekka Parviainen, Eetu Käsnänen ja Heikki Joskitt maistelivat glögejä. — Ja kyllä sitä tulee juotua aika paljon joulun tienoilla. Niidenkin jälkeen ollaan kuitenkin vielä voitolla
Menetelmässä kaappeja ei järjestetä, vaan samantyyppiset tavarat tyhjennetään yhteen huoneeseen, ja Jos kuuntelee rehellisesti itseään, miten sitä voisi katua. — Jos tavaran laittaa kirpparille, sen saa joku, joka sitä tarvitsee. — On vapauttavaa olla rehellinen sille, mitä oikeasti tarvitsee. Siisti koti, kevyempi mieli Hanne-Maaria kertoo oppineensa konmarittamisesta ainakin sen, että omia kaappeja täyttäneet tavarat voivat tuoda paljon iloa jollekin toiselle ihmiselle. — Siihen ei tarvitse alistua, että kotona pitäisi olla tietyt tavarat. Pistin monia epämukavia vaatteita pois. Papereissa oli kaikkein suurin työ. Se vie vähemmän tilaa ja jätemääräkin on pienempi verrattuna rasioihin, kun yhteen rasiaan menee enemmän muovia kuin rullalliseen pakastepusseja. Marie Kondon mukaan pelkkään poistamiseen keskittyminen tekee ihmisen tyytymättömäksi. Ostaessaankin Hanne-Maaria miettii entistä tarkemmin todellista tarvetta. Kun olin sen oivaltanut, aloin miettiä, miten karsia tavaroita. -En myynyt mitään. Hanne-Maaria Rentola oli kutsuttuna puhumaan konmarittamisesta nuorten marttojen iltaan syksyllä. Jemmassa oli vuosien varrelta muun muassa kaikenlaisia verotuspäätöksiä ja palkkakuitteja sekä vanhoja luentomuistiinpanoja opiskeluajoilta. — Siinä näki, miten hirvittävä määrä sitä tavaraa oli. Myös ylimääräiset liinavaatteet saivat kyytiä. Minun tulkintani mukaan Marie Kondon metodissa on kyserehellisyydestä itselleen, omien tunteiden, toiveiden ja halujen kunnioittamisesta, Hanne-Maaria arvioi. Ylimääräiset vaatteet, kirjat ja paperit Hanne-Maaria mietti tavaroiden ilon tuottamista monessa kohdassa käytännöllisyyden kannalta: mitkä sukkahousut nipistelivät ikävästi, mitkä hameet tuntuivat epämukavilta, mitkä villahousut lämmittivät ihanasti. — Jonotin sitä kirjastosta, mutta päädyin viimein ostamaan sen. Vaatteista oli helppo luopua. ja kysyä, tuottaako se iloa. — Marie Kondo kuvailee kirjassaan omaa kokemustaan samalla lailla kuin jotkut ihmiset kuvaavat uskoontuloaan. — Tuskailin, että pitäisi ostaa törkeän iso ja kallis talo, sillä tuntui, ettemme mahtuneet nykyiseen asuntoomme, Hanne-Maaria muistelee. Mietin, mikä on se tunne tavaran käyttöhetkellä. Se ajatus istuu tiukasti monissa suomalaisissa, ja niin kotitalouksien kaapeissa lojuu paljon vähällä käytöllä olevia tavaroita. Mikäli tuottaa, esineen voi pitää, muussa tapauksessa se on heitettävä pois. Hanne-Maaria ei ole tuputtanut metodia muille, mutta perhe on ottanut sen silti innolla omakseen. Myös Hanne-Maaria päätti hankkia Kondon kirjan Siivouksen elämää mullistava taika. Lisäksi tavaroista luopuminen on muutenkin luopumisen harjoittelua, sillä elämä on luopumista. Vaikeampi oli luopua kirjoista, mutta niitäkin Hanne-Maarian taloudesta lähti muutama Ikea-kassillinen. Sitä ajatusta hän ei allekirjoita. Ylimääräisistä tavaroista luopuminen on keventänyt paitsi kotia myös mieltä. Juttu on kirjoitettu Hanne-Maarian alustuksen pohjalta.. -Kyllä meiltä edelleen löytyy sellaisia härpäkkeitä, joita tulee harvoin käytettyä. Hän on oivaltanut myös, ettei sellaisia tavaroita tarvitse pitää, joita ei halua. Olen säilyttänyt myös turhia vaatteita, mutta ne ovat hauskoja. Hanne-Maaria Rentola päätti pitää vain ne tavarat, jotka tuottavat jollain tavalla iloa. — Olen alkanut tykätä siivoamisesta enemmän kuin ennen. Sekalainen krääsä on saatu kuriin. Näin myös HanneMaaria teki. — Mikä ajatus se on, että pitää olla kaappi täynnä lakanoita. — Ei ole pakko säilyttää, jos on saanut lahjaksi jotain sellaista, mistä ei pidä. Hän pitää kirjaa myös kiltin tytön voimaannuttajana. —Olen ruvennut pistämään marjat pakkaseen pusseissa. Kirpparillekin vain lahjoitin, Hanne-Maaria kertoo. — Konmarittaminen on itsensä kuuntelemisen metodi. Itsensä kuuntelemisen metodi Tavarapaljouden keskellä kamppailevaihminen tuskailee usein sitä, että on paljon pois heitettävää. —-Kun suhde luopumiseen on elävä, miettii tarkoin, kannattaako jotain tavaraa edes ostaa tai voiko sen korvata jollain muulla. Ilmaiseksi otetaan herkästi esimerkiksi vaatteita, jotka jäävät helposti kaapin perälle lojumaan. Nyt Hanne-Maarialla ja hänen perheellään on käytössä olevat lakanat ja varalakanat, joita käytetään, kun toiset ovat pesussa, ja joita myös vieraat voivat käyttää. Jos kuuntelee rehellisesti itseään siitä, mikä tuottaa iloa, miten sitä voisi katua. Hanne-Maaria kertoo siitä sitten tavarapaljoutta ruvetaan käymään läpi ottamalla tavara kerrallaan käteen ja kysymällä itseltään, tuottaako se iloa. Lisäksi tavaroista luopuminen vapauttaa aikaa, kun sitä ei enää kulu tavaroiden hallinnointiin. Siitä alkoi tavaroista luopumisen tie, jolla on ehtinyt olla jo erilaisia vaiheita. Keittiöstä ei lähtenyt paljoa, mutta pakasterasioista Hanne-Maaria on suurimmaksi osaksi luopunut. Omat turhat tavarat Hanne-Maaria vei kirpparille. Pois lähti myös iso laatikollinen kaikenlaisia johtoja, joita oli säilytetty sillä verukkeella, jos niitä joskus tarvitsisi. Puolisentoista vuotta sitten kesällä kypsyi päätös aloittaa iso siivousurakka. Kierrättäminen on hyvä juttu, mutta: — Mitään ei pidä ottaa vain siksi, että saa ilmaiseksi. Varsinaista liinavaatekaappia ei talossa enää tarvita. Kondo kehottaa ihmisiä valitsemaan ne tavarat, jotka haluaa pitää eikä niitä, joista haluaa luopua. Tuloksena on paremmin järjestyksessä pysyvä koti ja kevyempi mieli. Hanne-Maaria oli lukenut paljon blogeja, joiden kirjoittajat olivat toteuttaneet japanilaisen Marie Kondon metodia kodin järjestämisestä. — Ehkä ajatellaan, että tavaroiden säilyttäminen tuo turvaa. Kondon mielestä paras tapa päättää se on ottaa esineet yksitellen käteen arittaminen o lisyyttä itselle törmänneensä siihenkin, että tavaroista luopujan epäillään katuvan myöhemmin. Muiden vaatimusten alle voi joutua siinä, jos hankkii sellaisia tavaroita kuin muillakin. Paljon hän myös antoi ihmisille, jotka halusivat niitä. — Kyllä minä sellaisen muistojen mapin säilytin luentomuistiinpanoista, Hanne-Maaria myöntää. Pitää ottaa vastaan sellaista, mikä tuottaa iloa. Hanne-Maaria arvelee, että kyse on sodan tai pulaajan traumasta. Myös siivoaminen käy sutjakammin pienemmällä tavaramäärällä, ja tavarat on helppo laittaa paikoilleen. Tea Ikonen e oivallus tuli muutama vuoS si sitten eräänä päivänä, kun Hanne-Maaria Rentola oli lenkillä. Silti Hanne-Maaria ei myönnä olevansa mikään minimalisti. — Silloin sain ahaa-elämyksen: ei se voi mennä näin, että ostaisimme isomman talon, jotta voisimme säilöä tavaraa. — Mieheltäkin lähti kaksi jätesäkillistä vaatteita. — Emme toimi tyhjiössä, vaan meillä on tilanne, jossa käytämme tavaroita. —Ne asiat, jotka olet lukenut, ovat josinussa, joten kirjoja ei tarvitse säilyttää, ellei halua opetella niitä asioita uudestaan, Hanne-Maaria selittää. HanneMaaria kysyy. Mutta pitää hyväksyä sekin, ettei joku tarvitse sitä
— Pari viikkoa kului tuumasta luovutukseen. Oman yrityksen Joke hankki vuonna 1998, joten yrittäjänäkin on aikaa kulunut lähes 20 vuotta. Joke palasi takaisin töihin ja niin pariskunta jatkoi töiden tekoa yhdessä. — Tällaisia pieniä huoltamoja alkaa olla aika vähän,mutta kyllä yleensä jokaisesta kylästä löytyy vastaavanlainen. Tuula Makkonen iistaisena aamuna huoltoasemalla Gulffilla on tuttu porukka aamukahvilla. MENOPELI. Virran veljekset pohtivat mopon hankkimista Hannulle. — Aluksi bensa-aseman nimi on Gulf, sitten Unioni, sitten Shell ja sitten taas Union ja kun sen jälkeen oli vähän aikaa oltu ns. — Tänne tullaan aamukahville ennen töihin menoa. Talo ostettiin Sulkavalta vuonna 2000 ja samana vuonna myös vaimo Seija tuli töihin asemalle. Se mikä varmasti kiinnostaa sulkavalaisia on, että jatkuuko huoltamotoiminta. —Laita sinne lehteen, että huoli on nyt suuri, kun Joke lopettaa ja siirtyy eläkkeelle, naurahtaa Jukka Raaska, joka oli tullut aamukahville. — On vähän niin kuin palattu takaisin juurille. — Appiukolta meni näkö eikä hän tehnyt mopolla enää mitään, Joke sanoi. Laakereilleen mies ei kuitenkaan ehdi jäädä lepäämään, sillä tekemistä kyllä löytyy. Huoltamo on siis suljettu siitä eteenpäin ennen kuin mahdollinen uusi omistaja aloittaa. — Kun bensaa joudutaan lähteä hakemaan muualta, niin silloin myös Ystäväporukka hankki Hannulle invamopon Jouko Sipilä ryhtyi hankkeen puuhamieheksi ja keräsi lahjoituksia invamopon hankintaan. Bensa-aseman loppuminen ja sen jatko Sulkavalla on herättänyt puhetta ja ehkä hieman pelkoakin. — 50 vuotta sitten kävelin tiskin taakse ja siitä saakka on töitä tehty, kertoo Joke. — Alanteentie 24:ssa ja Kotitilalla Iitissä riittää kyllä työtä. Hän itse kunnosti appiukoltaan lunastetun invamopon luovutuskuntoon. villinä asteli ST1:n porukka pihalle ja sanoi, että tehdäänkö paperit. Siihen osallistui kaikkiaan kaksikymmentä Hannu Virran ystävää velimiehet mukaan luettuina. Nyt ollaan sitten taas Gulf. Parinkymmenen lahjoittajan avulla Hannu Virralle saatiin invamopo elämää helpottamaan. — Vielä ei uskalla sanoa jatkosta mitään. — Myös kunta ja kauppiaat ovat KOHTI ELÄKEVUOSIA. Kuva otettu syksyllä, kun huoltoasemalle murtauduttiin. — Yllättävän karttuisa oli kansan käsi, Joke totesi. Virran veljekset ja ystäväporukka olivat huoltamoyrittäjä Jouko Sipilän johdolla panneet toimeksi ja hankkineet Hannulle invamopon. Invamopo kuului aiemmin Jouko Sipilän appiukolle. Hannu ja Satu Virta ovat remontoineet entisen Virran mestan esteettömäksi asuinpaikaksi itselleen.. Monenlaisia':muistoja Työvuosiin on mahtunut paljon hyviä muistoja ja mieleen painuneita asiakkaita. Saako Sulkavalta enää bensaa. Bensa-aseman jatko. Pitkin syksyä on sulkavalaisten korviin kantautunut tietoa siitä, että Sipilä aikoo lopettaa ja siirtyä viettämään ansaittuja eläkepäiviä. lopettaa Totta se on. Tea Ikonen erjantaina Hannu Virran olohuoPissa ajettiin mieluisa yllätys. Verkot on kyllä pyytämässä, mutta saa nähdä tarttuuko niihin joku. Viralliset eläkepäivät Jokella alkavat helmikuun ensimmäinen päivä, mutta viimeinen työpäivä on 31.12. ilmaisseet huolen, että mitä jos bensaasema loppuu kylältä. Vaikka bensa-asema sulkee ovensa, niin tankeista saa kuitenkin autolle menovettä. —Flokuuhun saakka on bensasopimus voimassa, joten kylmäasemana tämä ainakin toimii. — Sain aivoverenvuoden ja Seija hyppäsi remmiin mukaan. — Ja tässä Seija sitten oli töissä ennen kuin jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. Gulffista on muodostunut kyläläisille tärkeä paikka, jossa turistaan päivän polttavista puheenaiheista ja ehkä vähän siitä vierestäkin. Menopeli helpottaa pyörätuolin varassa olevan Hannun liikkumista, sillä hän halvaantui toispuoleisesti jokunen aika sitten. — On kyllä näppärän näköinen, kehui Hannu kulkuvälinettä ja arveli, että saattaisi napata sen sänkyyn viereensä. Bensa-aseman nimi on vuosien saatossa muuttunut, mutta tunnelma ja palvelu on pysynyt koko ajan samana. — Kyllähän tämä on sellainen kyläläisten kokoontumispaikka, toteaa Joke. — Vuoden vaiheessa alkaa asiat selviämään tarkemmin. — Tällä saa ajella jalkakäytävällä ja mennä kauppaan, mopoa luovuttamassa ollut Olli Vihavainen kertoi. Kuultuaan suunnitelmasta Joke pani toimeen ja järjesti pienimuotoisen keräyksen invamopon hankkimiseksi. Joke siirtyy helmikuussa eläkkeelle ja sulkee bensa-aseman ovet. muut eurot jäävät samalle reissulle
— Kyllä joulupukki muistaa ja tietää kaiken, toteaa Ari. — Tämä on minun tapani viettää ki matk joulua, kertoo Aslak. Tuula Makkonen jännitystä ja odottavainen tunnelma. — Joskus on kuskin kanssa etsitty oikeaa taloa ja ihmetelty, että tässä sen pitäisi olla, mutta kun ei näy. Perheet ovat usein samoja, joissa Ari on vieraillut jo monena vuotena peräkkäin. Mutta taisi olla eri joulupukki, joka sinne oli menossa, naurahtaa Ari. Myöhästyä kun ei saa. Koska Aslak on tehnyt pukkikeikkaa jo monia vuosia, niin totta kai noihin vuosiin on mahtunut monenlaista perhettä ja muistoja. Mutta miten ihmeessä joulupukki sitten muistaa kaikkien lasten nimet. Vaikka Aslak ei pappi olekaan, niin pieni lapsi oli mieltänyt, että hän on pappi, koska pitää seurakunnan aamuhartauksia. Onko pukille sitten sattunut kommelluksia. — Yleensä käyn ajamassa edellisenä päivänä reitin läpi ja varmistan, että osaan mennä oikeaan taloon. — On hienoa nähdä miten eri kodeissa on panostettu jouluun ja kotia on koristelu eri tavoilla. Arilla on kuski, joten Arin ei tarvitse itse illan aikana ajaa autolla vaan hän voi keskittyä rauhassa tärkeimpään. Silloin tuo joka jouluinen, punanuttuinen vieras tulee käymään ja muistaa kaikkia kilttejä lapsia ja aikuisia. Minulla itselläni on vain yksi joulutähti ikkunassa, toteaa Aslak. Toivottavasti minun joulupukille kirjoittamani kirje on saapunut perille ja joulupukki löytää perille. Siitä jää sitten perheelle hauska muisto vierailusta, kertoo Aslak. — Mutta kyllä myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat innostuneempia joulupukista. — Mukavaa nähdä, miten joulupukki on odotettu vieras. Vaikka me aikuiset emme sitä ehkä myönnäkään, niin kyllähän mekin odotamme joulupukkia varmaan yhtä innokkaina kuin lapset. Ari kertoo, että yhdessä paikassa menee keskimäärin se 10-15 minuuttia. — Jotkut lapset ovat tehneet ihan tanssiesityksiä joulupukille ja osa taas vähän ujostelee. No onko joulupukkia sitten tunnistettu. Pääsääntöisesti jokaisessa talossa lauletaan joulupukille ja kysellään pukin kuulumisia. Sulkava-lehti haastatteli kahta joulupukkia, jotka kertoivat mukavia muistoja vuosien varrelta ja siitä miten joulupukin jouluaatto etenee. Myös Ari suunnittelee tarkkaan reitin ja kertoo heti, että mitkä ajat ovat vapaita. -Ainakaan lapset eivät ole tunnistaneet, mutta kerran eräs vanhempi nainen kuiskasi minulle kaupankassalla, että sinä olit meillä joulupukkina, naurahtaa Ari. Se nopeuttaa tilannetta, toteaa Aslak. Silloin piti vältellä puhumista, ettei minua olisi tunnistettu äänen perusteella. Siinä ajassa ehtii hyvin laulamaan ja jakamaan muutaman lahjan. — Joskus on sovittu vanhempien kanssa, että joulupukki jakaa jokaiselle lapselle yhden lahjan ja loput lahjat jakaa sitten tonttu, kun joulupukki on lähtenyt pois. — Olin vieraillut eräässä talossa ja isäntäväki ehdotti, että veisin naapuriin heiltä lahjan. Yksi mieleen jäänyt tapaus on erityisen hauska. Seuraavana päivänä tunnistin bensaaseman kassalla perheen, jonka luona olin edellisenä iltana ollut joulupukkina. Partiopukin ohjelmistoon liittyy lahjojen jakamisen ohella myös toiminnallisia juttuja. ”Joulupu jo käy....” ”Ei itkeä saa, ei meluta saa, joku voi tulla ikkunan taa...” Ihan kohta se on. Joskus jopa enemmän kun lapset, kertoo Arska naurahtaen. Joulupukki on totta kai aattoillan odotettu vieras lasten keskuudessa. —Pariskunta oli hämmentynyt, eikä varmaan vieläkään tiedä, että kuka heillä joulupukkina vieraili ja mistä syystä, naurahtaa Aslak. Se ei kuitenkaan ole sitä kaikille. Punanuttuista vierasta odotetaan jännityksellä. — Siellä oli naapuripihassa lapset huudelleet, että nyt se pukki tulee, nyt se pukki tulee. N Samoilla linjoilla on myös Ari. J imi vierailuun liittyy usein Mukavia ja yllätyksellisiä kokemuksia Aslak Ylitalo on toiminut jo useita kymmeniä vuosia joulupukkina. Tiesin, että he ovat juuri silloin navetassa, joten menin joulupukin tamineissa kolkuttelemaan navetan ovelle, että onkos täällä kilttejä lapsia, kertoi Aslak. Ja mistä ihmeestä joulupukki osaa mennä oikeaan paikkaan. Tänä vuonna olen tehnyt tällaisen adjektiivitarinan, joka tehdään yhdessä perheen kanssa. Sulkavan kirkonkylällä liikkuu jouluaattona useita joulupukkeja, koska se oikea joulupukki, ei ehdi ihan jokaiseen taloon. Onneksi kuitenkin löydettiin perille ja ajoissa. — Joskus minulla on ollut tonttu mukana, joka on jakanut lahjat. Enää kolme yötä. — Joskus taas joku pieni lapsi oli todennut, että joulupukki oli varastanut äänen papilta, naurahtaa Aslak. Jokainen lapsi ehtii myös pukin polvelle istumaan valokuvaa varten. Kaikki ovat olleet ihania ja hyviä. — Siinä me sitten moikkailimme toisiamme, kun ajoimme autolla vastaan, naurahti Aslak. Illan odotetuin vieras Ari Kankkunen on tehnyt joulupukkina keikkaa myös useana vuonna, joten voidaan jo puhua, että kokemusta löytyy. — Joskus monia vuosia sitten tein jälleen kerran pukkikeikkaa ja olin vieraillut eräässä perheessä. Aikaisempina vuosina joulupukki on tehnyt oharit ja jättänyt vain lahjat kuusen alle.. Ari työskentelee K-Market Wiljamissa, joten voisi luulla, että tarkkaavaiset lapset tunnistavat Arin äänestä. Aslak kertoo, että lapissa asuessaan samalla kylällä saattoi olla useita pukkeja samaan aikaan liikenteessä. —Onhienoa, kun näkee lasten ilon ja riemun ja voi tuoda iloa muille, kertoi Aslak. Yksi tapa viettää joulua Joulu mielletään usein perhejuhlaksi, jolloin kokoonnutaan yhteen ja hiljennytään viettämään aikaa yhdessä. Koska joulupukin työ on aikataulullisesti haastavaa ja mistään paikasta ei saisi myöhästyä, onreitin valinta ja suunnittelu erityisen tärkeää
Ensimmäinen jouluaamuni Sulkavan kirkossa oli esitaivaallinen kokemus. Tavaratyrkytykseen. Olin jo oppinut toivottamaan jokaiselle kohtaamalleni immeiselle: Hyvvee jouluu! Joulun valo tulvi niiden sanojen myötä myös omaan sisimpääni. Aamuvirkkuna ihmisenä (silloin) suorastaan odotin jouluaamujumalanpalvelusta. Ja tapahtumatarjontaan. Korkeat seinät ja kantavat hirsirakenteet Flämänoloni muuttuivat. Rasittavan kiireisiin ihmisiin. Eronsa on. Olisi pitänyt rientää kirkkoon ajoissa tai kiilata kiukun kanssa vapaina oleviin istuimiin. Monenlaisten motkotusten jälkeen. Pääkäytävän kruunukynttilät liekehtivät ovien avautumiseen. Kunhan Jonkinlainen. Kirkkorakennuksen yksinkertainen karuus viesti ajasta, jolloin kirkkoa rakennettiin. Parempaa elämää ja toimeentuloa etsien. (Tuoksuista päätellen joku ehkä suoraan navetalta.) Monilla jouluhymy kasvoilla. Ja vesi, joka vireilee tuulien mukaan ja viestii Luontoäidin liikkeistä. Kotikirkko. Olihan se. Sota oli päättynyt ja kaikesta tavarasta oli puutetta. Keisarillisen rakennusluvan saamisen jälkeen rakentamisvastuu kuului kaikessa paikallistaholle. Sain uuden kotikirkon. Helsinki sai jäädä 1982. Uskomatonta, mutta totta, miten maailma on muuttunut 70 vuodessa. Parempi kuin ei mitään. 200:lle henkilölle mitoitettu. Veljeni ja minä saimme kirjekuoressa muutaman oman rusinan maistiaisiksi ja äiti kypsytti tuvan uunissa riisipuuron. Ja luonto lähellä. Keskikupolin korkeus melkein huimasi. Kaupungissa asuva tätini oli lähettänyt sisarensa perheelle pienen joulunpaketin, jossa oli outoja tuotteita: pieni pussi riisiryynejä ja rusinoita. Välkkyviin mainosvaloihin, Rapaan. Temppelimäinen kirkko kohosi kylän keskelle Lokiniemeen. PR erronpa pienen joulumuiston 40-luvun puolivälistä, kun en llut vielä koulussa. Hapenpuute ei yllättänyt. Se oli koti. Kotikirkkoni. Kirkon, jonka temppelimäisyys mykisti — parakkikirkon jälkeen. Tässä historian ajassa saan istua ”valmiiksi katettuun” jouluaamun jumalanpalvelukseen. Joulumuisto 40-luvulta Kun sitten iltahämärissä sitä syötiin, muistan kun äiti kysyi: Onko tämä parempaa kuin oman pellon ohrapuuro. Ja oi sitä elävien kynttilöiden määrää! Suntio oli jo varhain sytyttänyt kristallikruunujen pikkukynttilät lepattamaan. Jospa jokaisen sisimpään. Opetustilat eivät riittäneet päiväkouluopetukseen. Kuten monet ja monet ennen minua. Silloinhan maaltapako oli hurjimmillaan. Oli koteloitava itsensä kaikelta tältä. Raivattuihin likaisiin lumikasoihin. Se oli kirkko. Sisin mieli avarammille asuisijoille. Korvia rassaavaan kauppojen joulumusiikkiin — jo loka-marraskuusta lähtien. Oletin, että se täällä maaseudulla olisi jollain tavoin erilainen. Autonomian aika ei ollut paras rakennusajankohta millekään julkiselle rakentamiselle. dotin sitä niin... Tämä on jotain, jota olen sisäisesti, tietämättäni, kaivannut. Sitten alkoi urkulehteriltä kuulua miesäänien kantava jylinä: ”Hiljaa, hiljaa...” Silloin sisin iloitsi. Monesti kokemisen — käspäivää! — arvoinen. Toivorikkaina. Sinne missä vuodenajat ovat tuta. Materiaalitai rakentamisvelvottein. Joulunakin. Mutta me maalaislapset olimme siinä onnellisessa asemassa, että oman pellon tuotteista saatiin ruoka pöytään. Pieni, väliaikaiseksi suunniteltu, 1960-luvulla rakennettu parakkikirkko. Kirkko rakennettiin ”hätähousuun”. Niin kuin kolme seurakunnan kirkkoa aiemminkin. Oli löydettävä jostain tila, johon tämä joulusaaste ei ylettynyt. Palvelujen tarvitsijoita riitti. Helsinkiin saapuivat Kainuun kuin Pohjois-Karjalan senaikaiset työttömät ja syrjäytyneet. Ja sinne mahtui! Tuhatkunta ihmistä piirustusten mukaan. Kunpa ei mitään sattuisi. Uudet talot ja lähiöt rakentuivat pikatahtiin. Kahtamoisen ristikirkon. Missä saa pysähtyä, eikä kukaan tunge päälle. Lapset kävivät koulua aamuja iltavuoroissa. Seinät olivat korkealla ja kantavat hirsirakenteet jylhät — lautaseiniin verrattuna. Joulun nimissä. Mutta kun edellinen — sääty-yhteiskunnan aikainen kirkko oli käynyt ahtaaksi seurakunnan väkiluvun kasvaessa. Lokaan. Niitä pukki pyöritteli kädessään ja ihmetteli, miten ne voivat olla niinsaman kokoisia ja pyöreitä. Olin väsy(O pääkaupungin keinovalosaasteeseen. Monet jättivät juhlapyhät väliin. Alkaen perinteisestä jouluisesta ja päättyen kaikkeen ja mahdolliseen kokeiluun. Anneli Pajari. Ja kuulijoita tuli ja tuli. Käytännössä jokaiselle 16—65-vuotiaalle seurakuntalaiselle. Kohtuutonta. Paremminkin talvella vilu. Sen holvit kohosivat korkealle. Taitajia tosin taisi olla monentasoista. Jokunen tuttu ja paljon tuntemattomia. Se jouluinen valomeri valaisi sisimpääni. Juuret tukevasti maaperässä, jossa perinteet kantavat, elävät ja ovat totta ihmisten elämissä. Sai jopa myöhästyä jumalanpalveluksesta — aina löytyi istuinsija penkistä. Laitonta. Koulut, tarhat, kaupat, terveydenhoito ja kirkko palveluineen perässä laahaten. Mutta kirkko kuitenkin rakentui. Kun pukki sitten vähän ajan perästä köpötteli tupaan, hänellä oli pussissa appelsiiniä yksi jokaiselle meille. Missä ihminen ei ole läpinäkyvä. Ei ihme, jos kirkko oli rakas sen ajan immeisille. Vastaus ei ole jäänyt mieleeni. Omin käsin tehty tai oman metsän hongista veistetty. Aina juhlapyhinä tupaten täyteen ahdettu rakennus huolestutti kiinteistöihmisiä. Seurakuntalaiset saapuivat talvitamineissaan vilakkaan kirkkoon. Ilmatilaa riitti. Ainakin katseen ja näkemisen arvoinen. Saapaskeleihin.Taivaalta tihkuvaan vesimössöön
Erojakin toki löytyy. — Kerran eräs komi kysyi, ovatko. Mutta komit ovat samantyyppisiä kuin ihmiset jossain Sulkavalla. — Kun harrastat mitä tahansa riittävän kauan, se muuttuu mielenkiintoiseksi, Niko arvelee. — Olemme syöneet muun muassa perinteisiä perunalettuja, Niko kertoo. — Silloin jätin joulun välistä, hän toteaa. — Haluan saada materiaalia tutkimukseeni ja kollegat haluavat parantaa omia järjestelmiään. Vaimo Alexandra jakaa Nikon kiinnostuksenkohteen. Joulun tulo näkyy Euroopassa jo muutama kuukausi ennen joulukuun 24. Niko Partasta kiinnostaa kansat ja kielet, jotka liittyvät Suomeen ja suomalaisiin, mutta joista käytännössä kukaan ei tiedä mitään. Hänen mielestään suomalaisen on helppo ymmärtää komeja, sillä heidän tapansa ovat melko samanlaisia kuin suomalaisillakin. Tällä hetkellä Niko asuu Pariisissa, mutta useimmiten hän tulee jouluksi Sulkavalle. Hänen jouluunsa kuuluu perusasioita: jouluruokia, joulukirkossa käynti, joulusauna ja joulupäivänä piipahdus Muikkukukossa, jossa myös kaikki tutut ovat. Komeja on helppo ymmärtää Niko päätyi työskentelemään komin kielen parissa päästyään opiskelijavaihtoon vuonna 2010. Yhteys Alexandran Kanadassa asuvaan perheeseen hoidetaan hanukan aikana skypen välityksellä. Juuri suomalais-ugrilaisuus tekee komin kielestä Nikolle kiinnostavan. On joulutoreja, hehkuviinejä ja joulukakkuja. Kielen tutkimustyön lisäksi Niko tekee muutakin. Saksassa vietettyyn jouluun tuulahduksen kotimaasta toivat suomalaiset jouluruuat, mutta ollessaan aikoinaan vapaaehtoistöissä Italiassa Niko ei joulua viettänyt. Mielenkiintoinen työ Pariisissa Pariisiin Nikon on vienyt työ Venäjällä puhuttujen suomensukuisten kielten tutkimuksen parissa. Reissuilla hän on muun muassa haastatellut paikallisia arkisista asioista ja nauhoittanut haastattelut, ja ne on kirjoitettu sitten puhtaaksi. — Avaa uuden maailman, jos on Kerran eräs komi kysyi, ovatko heidän kylänsä samanlaisia kuin Suomessa. — Olen töissä yhdessä instituutissa ja työskentelen syntaksin analyysin parissa. Esimerkiksi kylät voivat poiketa suomalaiskylistä jonkun verran. Siihen tapaan on elämässä tullut tähän mennessä pari poikkeusta: — Yhden joulun olin Saksassa, yhden Italiassa, Niko kertoo. He eivät vietä joulua, mutta joulun alla heillä on oma juhlansa, hanukka. Anoppilaan ei jouluisin tarvitse ehtiä, sillä vaimon suku ei juhli joulua. Tutkijoita kiinnostaa esimerkiksi, miten komin eri murteet eroavat toisistaan ja millainen on venäjän kielen vaikutus komiin. — Tosin aikaero asettaa hieman haasteita. Koitin kohteliaasti jotain vastata. Nikoa kiinnostaa komi Joulu tuo komin kieltä tutkivan Niko Partasen Pariisista Sulkavalle, jossa on mukava vain olla ja ottaa rauhallisesti. —Italiassa ei aina tajua, mitä ihmiset siellä meinaavat. Joka maasta löytyy omat erikoisuutensa. Nikolla on työn alla väitöskirja komisyrjäänin kielen murteista. Se tuo mukavaa vaihtelua. — Saksassa joulumarkkinat ovat aika kivoja. Komissa ihmiset istuvat ja juovat teetä, mutta esimerkiksi udmurtit tanssivat ja laulavat, kun vieras tulee sisään. Naknek-kissa on tiellä juhlassa kuin juhlassa. —-Taitan yhtä lehteä, jossa on paljon tekstejä Karjalassa puhutulla lyydin kielellä. Ei koskaan jouluksi anoppilaan Yksi asia on kuitenkin varma: — Ei tarvitse koskaan jouluna mennä appivanhempien luokse. Kahdeksanpäiväisen juhlan aikana juutalaisperheiden lapsille annetaan joka päivä pieni lahja jajuhlan huipentuessa yksi suurempi. — Se kertoo, miten kieli toimii ja miten se muuttuu. Työssä on Nikon mukaan kaksi juonnetta. Niko on ehtinyt asua ainakin Italiassa, Saksassa ja Ranskassa. KIELITIETEILIJÄT. Sitä varten hän on muutaman viime vuoden ajan tehnyt useita retkiä Venäjälle Komin tasavaltaan. Meillä yö on jo pitkällä, kun he aloittavat illalla syömään, Niko sanoo. lahjoja, erilaisia leikkejä ja perheiden yhdessäoloa. Siihenkin kuuluu samoja elementtejä kuin joulussa: kynttilöitä, suklaata ja LEMMIKKI. Kieli vei mennessään. tuollainen erikoinen kolkka, jota ihmiset eivät tunne. Tea Ikonen un Niko Partanen saapuu jouluksi Sulkavalle, hän otaika rauhallisesti. päivää. Nikon vaimo Alexandra ja hänen sukunsa ovat nimittäin juutalaisia. Tekstin analysoiminen manuaalisesti on vaivalloista ja vie aikaa, mutta tiimin kehittämät tietokoneohjelmat tunnistavat lauseen eri osia, kuten verbejä ja substantiiveja, automaattisesti. Taustalla hanukkakynttelikkö, jossa kahdeksanpäiväisen juhlan aikana palaa kunakin päivänä se määrä kynttilöitä, monesko juhlan päivä on menossa. — Toissapäivänä ostin kotiin italialaisen joulukakun. Nikon mielestä herkkuruuat ovat joka paikassa hyviä. Haastatteluhetkellä hanukka on juuri meneillään. Niko on siis mukana projektissa, jossa kuvataan komin lauseiden rakennetta ja kehitetään menetelmiä, joilla kieltä voidaan analysoida tietokoneella. On kaikkia näitä kansoja ja kieliä, jotka monin tavoin liittyvät Suomeen ja suomalaisiin, mutta joista käytännössä kukaan ei tiedä mitään
Helsingissä asumisessa on myös se hyvä puoli, että se on lähempänä Sulkavaa. Komin kielellä on tällä hetkellä noin 300 000 puhujaa. Kun hän menee Sulkavalle, hän mielellään vain on. 198 650 € Kirkko a ag Tee, U 50% hinnasta valmista rahoitusta! fa INVEST Cd S FH RAKENTAJAT Handelsbanken a . HINTAESIMERKKEJÄ (vh) alk: 2h+k+s 50,0m. Satu Viskari: 050 3858 392 Omakodit Mikkeli: 015 415 0600 ESITTELYT PE 22.12. Ihmisiä on toki kiva nähdä. Myös itäsuomalainen ruoka on tärkeää. — Alexin työn takia meidän on parempi olla Suomessa, ja muutenkin se on perheen kannalta meille helpompaa. On kirjallisuutta ja lehtiä, iso tekstimassa, jota pystyy tutkimuksessa hyödyntämään. Koitin kohteliaasti jotain vastata, Niko kertoo ja myöntää, että on Suomessa aika erilaista. sntalo Kauppa Tule tutustumaan esittelyille tai varaa henkilökohtainen esittelyaika Sinulle sopivaan ajankohtaan. KLO 11.00-13.00 / SATU SULKAVAN KULTARANTA Huoletonta asumista Saimaan rannan ja Sulkavan keskustan tuntumassa. Melko suuresta puhujajoukosta huolimatta komin kieltä voi sanoa uhanalaiseksi. Nyt kieltä on hyvä aika tutkia, kun kielellä on vielä laaja puhujaryhmä. Sulkava on omaa sielunmaisemaa. — Syövätkö ihmiset nykyään kalakukkoa. 147 500 € 3h+k+s 68,5 m. — Venäjällä syrjäkylät ovat todella syrjässä, mutta lähempänä isoja kaupunkeja olevat kylät ovat normaalimpia. Itse sitä ilolla ahmin, jos saan äidin tekemään sitä. Sopii täydellisesti vakituiseen asumiseen tai loma-asunnoksi. Niko suunnittelee, että Suomessa voisi asua kauemminkin, mutta akateemisella uralla ei koskaan tiedä, minne päätyy. heidän kylänsä samanlaisia kuin Suomessa. — Nyt käyn Sulkavalla valitettavan harvoin, vain muutaman kerran vuodessa. Sitä hän toki voisi tehdä missä vain, mutta Helsinki, perhe ja kaverit vetävät tällä hetkellä puoleensa. Sulkavalla Niko arvostaa luontoa ja ympäristöä, saimaannorppa on läheinen eläin. Onneksi Nikolla on aiheeseen melko rento asenne: -Asuminen on samanlaista missä tahansa. — Ei tarvitse etsiä sitä viimeistä puhujaa. Mistään muualta ei saa samanlaista. Kielen puhujia on kaikissa ikäluokissa, mutta huomattava osa heistä on iäkkäitä, joten seuraavien 30 vuoden aikana puhujien määrä tulee vähenemään. KLO 14.00-17.00 / SATU PE 29.12 KLO 13.00-15.00 / SATU LA 30.12. Sulkava on osa sielunmaisemaa Pariisi on Nikon mielestä mukava paikka asua ja tehdä töitä. — Tykkään kotiseudusta. Nikon mukaan Venäjän kaupungit modernisoituvat hyvin nopeasti. Niko itse työskentelee paljon komilaisen 20-luvun kirjallisuuden parissa. — Käytännössä Venäjällä kaikki vähemmistökielet ovat uhanalaisia, ehkä tataarin kieltä lukuun ottamatta. Kotiseutu on lähellä sydäntä. — Se on vapaata tekijänoikeuksista ja on siten puhtailla vesillä. Hän itse on reissuillaan usein käynyt Komin pääkaupungissa Syktyvkarissa, josta vielä muutama vuosi sitten ei saanut hyvää kahvia. — Elän tarkoituksella hiljaiseloa. — Valtiollisella tasolla Venäjä yrittää sulkeutua, mutta mielestäni se modernisoituu ajatusten ja ideoiden tasolla, ja sitä on valtion vaikea kontrolloida, Niko arvioi. Nyt sekin puute on korjaantunut. Niko arvelee, että itäsuomalaisuus jasavolaisuus näkyy hänen tavassaan olla. -seurairyjja'Suursoutujen toimikuntaltoivott. Vaimollakin on Sulkavan kansallispuku. Jos asuisin lähempänä, kävisin mielelläni säännöllisemmin, Niko toteaa. Hän arvelee, että voisi joskus muuttaa Ranskan pääkaupunkiin pysyvästi, mutta kevään aikana odottaa paluu Helsinkiin jatkamaan väitöskirjaa
NE ON MONIN a ON an aioin > p Kiitos jäsenille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta! = HYVÄÄ JOULUA ja X i = = = ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2018! -— Sulkavan Kiitos asiakkailleni ja yhteistyö> kumppaneille kuluneesta vuodesta. 040 572 7715 0400652222 n , M puh. VOR f Tmi Autoj ja | & Koneasennus E puunkorjuuja Heikki Ruottinen Honkonen Mi maanrakennuspalvelut | Puh. 015-676232, 050 410 4514 Www. huvila. net/210= puh. RAUTASEISKA ov Konepaja, Sulkava www.rautaseiska.fi i AS SULKAVAN VENE DS p. os e Mää s maas u 10des stä a toivotamme. = HIEROJA VELI-MARTTI www. 0500-764 995 MN Lauri Honkonen. 0900 845 925 < W >lImi JAAKKO TIPAN I Sahatavaraja jakaen pasi N Kaartilankosken] i PELTITUOTE Kiinteistö N — Jari Saukkonen 0500 671 868 | Pyh Oy W in m jen, Al
ze W: 00)A NONI Ne a S (0RAVANPESA! <. Varosen Puutarha.com » V YES ; a = HE fö Pauli äg W TAKSIPÄIVI LIUKKO (GR Hä mi , TA y Parkkinen i kiittää asic kkaitaan kuluvasta vuodesta a. pss täen päättyv loi VVO KAIVINKONEURAKOITSIJA n JORMA JANHUNEN D MN Tmi Kari ] | Teiden lanaukset, kaivutyöt, o | ”UTKITYO lumityöt, hiekoitukset 0400 172 007 v sika ulting Oy J 0400 284709 , 2 E "kam ARG € = + ; ; RA e = DIAN) Siivousja K 5 I K 11 V Kotiapu > M | Pia Mikkonen p. > www. fi 5 NE Timo & Mervi p j AN Sii | 4 2 KOSKELAN * v: P 050-588 2929 = A . HET an s 4 TERM SERRA 25 t g o 1 Kolkonmäentie 180 1,.58700 Sulkava — M a 0] = na VN S N x N | 0400 985 117 www.veneveistamoparkkinen. 040-5406042 JE w i Kiitos vuodesta 2017! Ez ja a HÄR" ke KÄ Sh m ese HE ON al ÄÄN SN an HENKI joj TON v avi = fel S DÄR n +010 ENTÄS sven
Tylsä kirja ei edistä tavoitetta, joka on saada nuoret innostumaan lukemisesta. työelämän pel LP SEN | Veera Hintsanen kokivat, että 4H-yhdistyksen järjestä. — Yläluokilla on luettu kertovaa kirjallisuutta, pienemmät ovat lukeneet kuvakirjoja ja lyhyempiä kirjoja, kukin taitotason mukaan. Poikien suosikki on Aleksi Delikourasin päiväkirjamuotoon kirjoitettu hauska Nörtti-kirjasarja. Tarkoitus on oppia löytämään tarinoita, joiden lukemisesta voi saada mielihyvää. — Emme kasvata kirjailijoita vaan nuoria, jotka pärjäävät tulevaisuudessa, sanoo Hanna Kainulainen. — Oppilaat ovat joutuneet näkemään vaivaa kirjan valinnan kanssa. LUKUHAASTE. Lukeminen kasvattaa sanavarastoa. Ravintolayrittäjä Jenni Auvinen kertoi nuorille yrittäjän arjesta ja Osuuspankin henkilökunta avasi Tat i Rs AJOKORTTI TYÖELÄMÄÄN. Tea Ikonen ukuhaasteessa 1.-2., 3.-4., 5.-6. — Kun kysyin nuorilta, miltä tuntui kuulla kirjailijan suusta teoksen taustoista, vastasivat hänen kirjojaan lukeneet nuoret, että ihan mahtavaa. Nuoret opettelivat % Joulukuun alussa Sulkavan 4H-yhdistys järjesti yhdeksäsluokkalaisille Ajokortti työelämään -kurssin, joka antoi nuorille tietoa muun muassa työhakemusten ja ansioluettelon tekemisestä sekä työhaastatteluista. luokkalaisia lukemaan suomalaista kirjallisuutta. Hanna Kainulaisen mielestä se on jossain määrin huolestuttava ilmiö. —-Metosin luetaan kahdeksanluokkalaisten kanssa aika paljon, keksimäärin yksi lukutunti viikossa. Kirjailija vieraili koululla syksyn aikana kertomassa kirjailijan työstä. — Päähenkilö on pelihahmo, johon poikien on helppo samaistua, Hanna Kainulainen kertoo. luokkalaiset ovat täyttäneet omaa sataan osaan jaettua Suomen karttaa sitä mukaa, kun ovat lukeneet kirjoja. — Suomessa on valtakunnallisiakin lukuhaasteita, mutta me tehtiin oma lukuhaaste, joka meille sopii, kertoo äidinkielenopettaja Hanna Kainulainen. Myös Helena Variksen kirjoja on innostuttu lukemaan. Suomen kielen osaaminen puolestaan on ihan perusasia maassamme. Nörtti-kirjat kiinnostavat Lukuhaasteen kirjojen ei ole pakko olla klassikoita vaan mikä tahansa kotimainen kertomakirjallisuus käy. Sen näkee nuorista, ketkä lukevat ja ketkä eivät. Sanni Tolvanen ja Oona Virta ovat olleet syksyllä mukana lukuhaasteessa, jossa nuoret värittävät sarakkeita Suomen kartasta sitä mukaa kun kotimaista kirjallisuutta tulee luettua. Lukuhaaste opetti nuoria * löytämään mieluisaa luettavaa Sulkavan yhtenäiskoululla on syksyn aikana toteutettu lukuhaastetta, joka on houkutellut 1.-8. Jokaisen on tarkoitus lukea syksyn aikana ainakin yksi kirja, mutta nopeimmat haasteeseen osallistuneet ovat lukeneet 2-3 kirjaa. Osana yhdeksäsluokkalaisten koulutyötä järjestetty kurssi sisälsi vierailuja Kahvila-ravintola Pikkukukkoon ja Osuuspankkiin sekä erilaisia harjoitustöitä. luokkalaisten lukuhaasteessa toistuu Salla Simukan Musta kuin eebenpuu. Lukeminen opettaa kieltä Hanna Kainulaisen mukaan kieltä ei opi muuten kuin lukemalla. Myös Lohilahden koulu on mukana täyttämällä omaa Suomen karttaa. Nuoret jopa kysyvät, eikö voitaisi lukea. Nuoret ovat melko klikkiytyneitä siihen, mitä tykkäävät lukea, Hanna Kainulainen toteaa. Tea Ikonen urssin ajatuksena on tuoda nuorille työelämätietoutta, kertoi Sulkavan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Seija Hämäläinen. Whatsappissa, Facebookin messengerissä ja muissa käytetty suomen kieli antaa piupaut kielioppisäännöille ja poikkeaa paljon virallisesta kielestä. Syyskuussa alkaneessa haasteessa koululaiset ovat keskittyneet lukemaan kotimaista kirjallisuutta. Hanna Kärkäs, Oodi Joskitt, Essi Oinonen ja mä kurssi oli hyödyllinen, joskin asiat olivat tuttuja yhteiskuntaopin tunneilta. Joitakin protesteja on kuulunut siitä, onko kirjallisuuden pakko olla kotimaista, sillä esimerkiksi ulkomainen fantasiakirjallisuus saattaisi kiinnostaa enemmän. Koululaiset ovat saaneet valita itse, mitä kirjoja lukevat. 7.-8. Mikäli kirja ei ole imaissut mennessään ensimmäisten 20-30 sivun jälkeen, on opettaja rohkaissut vaihtamaan kirjaa. | ja 7.-8. — Jos se on ainut malli, jonka nuori saa kirjoittamisesta, ei pian osata kirjoittaa oikeaa suomen kieltä, hän huomauttaa. Hanna Kainulaisen mukaan nuoret ovat lähteneet todella positiivisella asenteella mukaan lukuhaasteeseen
— Nuorisotila on auki 27.—29.12., joten joululomallakin pääsee tapaamaan kavereita, kertoo Tarja. Kaikilla oli jo kokemusta jonkinlaisista kesätöistä. — Monet nuoret tulevat viettämään perjantai-iltaa esimerkiksi biljardin tai Änärin parissa. Etelävintillä on nollatoleranssi alkoholin suhteen, eikä se ole missään vaiheessa ollut ongelma. Aluksi vuorossa oli tutustumisleikkejä, jonka jälkeen kisaltiin eri lajeissa. -Tärkeintä on näkyä, että ihmiset saavat tietää mikä tämä Nuva on, kertoo Tarja. — Kilpailimme muun muassa biljardissa, koripallossa, pöytäjalkapallossa ja tottakai soudussa. — Etelävintistä on tullut monelle tärkeä paikka, jossa tavataan kavereita ja vietetään aikaa, kertoo Tarja. — Oli kiva, kun sai kuulla kokemuksia oikealta yrittäjältä, Ajokortti työelämään -kurssilla ollut Veera Hintsanen totesi. Nuorisovaltuusto pyrkii myös olemaan näkyvillä. -Kaikki muut lajit hävittiin, mutta soudussa voitettiin, kertoo Anja. Eräkoiran tittelin sai Mikko Nykäsen omistama patterdalen terrieri Nuppu. — Meidät on otettu kivasti huomioon ja uusi kunnanjohtaja Juho Järvenpää on helposti lähestyttävä, kiittelee nuoriso-ohjaaja Tarja Lindberg. Samoilla linjoilla oli myös Veera Hintsanen. Halu puhua nuorten puolesta Nuvan tavoitteena ja tehtävänä on myös toimia sanansaattajina nuorten ja päättäjien välillä. + Kurssilta saa digitaalisen osaamismerkin ja todistuksen ERÄSAVUILLA. Opinto-ohjaaja Minttu Karjalainen kuitenkin muistutti, että itse kukin saattaa työelämän aikana joutua tai päästä vaihtamaan ammattia useampaankin kertaan. — Kaikkein tärkeintä on opiskella oppimaan, Minttu Karjalainen muistutti. vintaisänjää. Etelävintille ovat tervetulleita kaikki, toteaa Tarja. Nuorisovaltuuston tehtävänä on muun muassa lisätä ja parantaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja huolehtia siitä, että nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. sisden uvalaiset puhalt hteen hiileen Sulkavan nuorisovaltuusto on aktiivinen järjestö, joka ajaa nuorten asioista ja järjestää erilaisia tapahtumia. Nuoret myös simuloivat työhaastattelutilanteen, joka videokuvattiin. Tuula Makkonen ulkavan nuorisovaltuusto eli NUVA edustaakaikkia Sulkavan nuoria. tekemään työhakemuksen ja ansioluettelon, selviämään työhaastattelusta ja pärjäämään asiakaspalvelutilanteissa. — Tammikuussa on tulossa muun muassa bändi-ilta, jossa soittaa paikallisia bändejä, kertoo Maritza. Tällä viikolla kävimme esittäytymässä ja meidät otettiin ilolla ja avoimuudella vastaan, kertoo Maritza Blomerus. Näkyvillä eri tapahtumissa Perjantaina joulukuun ensimmäisenä päivänä Sulkavan nuorisovaltuusto sai vieraita naapurikunnasta. Hän kuitenkin huomautti, että kurssilla käytiin aika paljon samoja Ajokortti työelämään öjä asioita, jotka nuorille olivat jo tuttuja yhteiskuntaopin tunneilta. Joskus aikaisemminkin niitä on ollut. kanssa. Tilillään Nupulla on komeat 137 pienpetoa, valtaosa supikoiria. — Kurssilla sai erilaisia näkökulmia, totesi Essi Kyntsönen. * Suunnattu yli 13-vuotiaille nuorille + Laajuus 8 tuntia (0,5 op) + Kurssilla nuori oppii mm. säänt taloudenhallintaan liittyviä asioita. Kahdeksalla ysiluokkalaisella oli ajatus siitä, mitä tekee isona. Teksti ja kuvat: Arvo Partanen. Nuva kokoontuu säännöllisesti ja aktiivisesti. Ohjelmassa oli vuoden erämiehen ja eräkoiran valinta. Jos kuitenkin mielii nähdä kavereita, niin ei hätää. Tuttua mutta tärkeää asiaa — Kurssi oli ajankohtainen ysiluokkalaisten kannalta, arveli Joona Räisänen. Vuoden erämieheksi valittiin Vesa Puhakainen ja eräkoiraksi Mikko Nykäsen omistama patterdalen terrieri Nuppu. — Meillä on yhteishenki kunnossa, kuten tuossa julisteessakin lukee, vakuuttavat tytöt. + 4H-yhdistyksen tuottama kurssi, jonka käy vuosittain 4000-5000 nuorta * vuodesta 2009 lähtien kurssin on käynyt noin 34 000 nuorta * Sulkavalla kurssi järjestettiin toista kertaa peräkkäin. — Ei niin, että opitaan ulkoa, että hauki on kala, vaan selvitetään, millainen kala se hauki on. Lisäksi kurssin tehtäviin kuului paljon asiakaspalvelutehtäviä. Nuorisovaluustossa on hyvä yhteishenki. — Hienoa, että nuorisolla on paikka, jonne voi tulla. Juvan Nuorisovaltuusto kävi kyläilemässä ja tutustumassa Sulkavaan. Lopuksi seurakunnan edustaja julisti joulurauhan kaikille metsän eläimille. — Nuoret ovat innokkaita ja aktiivia. — Meiltä kyseltiin paljon asioita ja oltiin kiinnostuneita meidän ajatuksista, kertoo Maritza. —Halu puhua nuorten puolesta on yksi syy miksi lähdin mukaan Nuvan toimintaan, kertoo Isabella Kantola. Mutta kurssi oli hyödyllinen, sillä siinä oppi itsestä asioita. Hakovirran metsästysseuran eräsavut akovirran metsästysseuran His eräsavut pidettiin Kukkarolahden hirvikodalla Partalansaarella 16.12. Nyt vasta olen ajatellut vahvuuksiani työelämän kannalta, hän arvioi. Tärkeintä on oppia oppimaan Lisäksi suurimman osan tulevaisuudensuunnitelmat olivat jo selvät. — Tosi mukavaa olla mukana, toteaa Isabella. Vuoden erämieheksi valittiin Vesa Puhakainen, joka on ansioitunut erityisesti riistanhoitoja muissa seuran talkoissa. — Lopuksi käytiin näyttämässä juvalaisille Sulkavaa. —-Pidämme joka kuukausi kokouksia, joissa muun muassa suunnitellaan tulevia tapahtumia, kertoo Isabella. Isabellan lisäksi paikalla nuorisovaltuustosta oli kertomassa Aamu Ahonen, Maritza Blomerius ja Ana Tissari. Olemme jo olleet mukana lautakunnan kokouksissa. Ryhmätyöt liittyivät työhakemusten ja ansioluetteloiden laatimiseen. He tekivät melkein heti itselleen Facebook-sivut, kiittelee Tarja. Joulu on jo ihan ovella ja silloin hiljennytään viettämään aikaa perheen LOISTAVA YHTEISHENKI. Juhlan kunniaksi juotiin nokipannukahvit torttujen kera ja paistetiin makkaraa kodan lämmössä. Päätteeksi veisattiin virsi Maa on niin kaunis. Ei kurssilla hirveästi ollut tullut uutta asiaa. Alanteentie on todella kaunisiltaaikaan, kertooTarja. Työelämä muutenkaan ei kurssille osallistuneille yseille ollut aivan outoa. Siksi tärkeää on elinikäinen oppiminen. — Kyllä me koemme, että tätä kautta pystyy vaikuttamaan, toteavat kaikki tytöt. Kuvassa Aamu Ahonen (ylä vas.), Maritza Blomerus, Anja Tissari (ala vas.) ja Isabella Kantola olivat joulumyyjäisissä esittelemässä omaa toimintaansa ja myymässä muun muassa leivonnaisia. Tytöt olivat mukana joulumyyjäisissä omalla pöydällään, jossa he kertoivat toiminnastaan. Kaikille avoin nuorisotila Nuorisotila Etelävintti on nuorten oma kokoontumispaikka, jossa voi muun muassa tavata kavereita, pelata erilaisia pelejä, kuunnella musiikkia, käyttää internetiä tai pelata biljardia
Varvirannassa tanssittaa paikallinen yhtye Veivarit torstaista lauantaihin. — Soutupörssi on muutenkin hyvä paikka, jos venekunta kaipaa lisää soutajia tai jos itse mielii soutamaan, mutta soutuporukka puuttuu. — Kiitos vielä kerran talkoolaisille ja yhteistyökumppaneille menneestä vuodesta. Sulkavan Suursoutujen ilmoittautumisjärjestelmä on päivittynyt ja muuttunut. Viime kesänä kiitosta saanut oheisohjelma jatkuu myös Varvirannassa. Ulospäin muutokset eivät näy millään tavalla ja ilmoittautuminen tapahtuu samalla tavalla kun aikaisempinakin vuosina. Keskiviikosta lauantaihin on karaokea. Vielä ennättää mukaan halvemmalla hinnalla Tällä hetkellä ilmoittautuminen on hyvällä mallilla ja ollaan lähestulkoon samoissa lukemissa kun viime vuonna samaan aikaan. Suursoutujen www-sivuilla olevaan soutupörssiin voi laittaa ilmoituksia esimerkiksi vuokrattavista veneistä. kesänä soudetaan taas ENSI KESÄÄ ODOTELLESSA. —Lisäksi soutukerroissa kannattaa olla huolellinen. Jatketaan samalla tavalla myös ensi vuonna. Partiolaiset pitävät jälleen erilaisia rasteja retkisoutajille. Hyvää joulua kaikille! 00» Onnellistar(lutta > A ilUualsek (Jo VU otta 2 018 i. Suursoutujen organisaatio on pitkin syksyä ja alkutalvea suunnitellut tulevaa kesää. Vuoden 2018 soutuihin odotetaan jälleen soudun ystäviä. Muutoksia on tullut lähinnä lähtöaikatauluihin ja kirkkoveneiden SM-lähtöihin, joista voi lukea lisää Suursoutujen www-sivuilta. — Viime vuodesta poiketen lipunmyynti on siirretty nyt koskemaan vaan iltaohjelmaa ja lipunmyynti alkaa kello 19.00. — Esimerkiksi Eslin sporttisirkus liikuttaa lapsia. Myös kirkkoveneiden vuokraus on alkanut hyvin ja osa veneistä onkin jo vuokrattu. Taavitsainen tanssittaa soutukansaa perjantaina ja lauantaina rantakalai!lassa viihdyttää Teräsniska. Taavitsainen ja Teräsniska viihdyttävät soutukansaa Esiintyjät on löyty lukkoon ja soutukansaa viihdyttää ensi kesänä Marita Taavitsainen ja Suvi Teräsniska. Tuula Makkonen einäkuun toisena viikonHe soudetaan jälleen. Suursoutujen suojelijana toimii ensi kesänä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Saarta lähdetään kiertämään ensi vuonna jo 51. 5 Sulkavalle odotetaan jälleen ensikesänä runsasta joukkoa soudun ystäviä. kerran. — Mutta jos haluaa saada tuloslehden soutujen jälkeen, niin kannattaa ilmoittaa osoitetiedot ilmoittautumisen yhteydessä. — Pienveneitä kysellään meiltä paljon, joten jos on halukkuutta vuokrata sellaista, niin ilmoituksen voi laittaa soutupörssiin tai ilmoitta siitä meille suoraan info(0)suursoudut.fi. Vuoden loppuun saakka ilmoittautuminen on edullisempaa, joka osaltaan vaikuttaa asiaan. Päivällä soutustadionilla on entiseen malliin ohjelmaa koko perheelle. — Vuoden vaihteessa on ensimmäinen piikki ilmoittautumisissa, kertoo Matti Makkonen. m! . — Veneitä on kuitenkin vielä vapaana
Kuolinpesien määrä lisääntyy koko ajan ja tilat samaan aikaan pilkkoutuvat pienemmiksi, kannattamattomiksi metsäyksiköiksi. klo 10 srk-talossa, Rentola, Kalpio, « Ravolainen. klo 9.30 päiväkerhohuoneessa. EteläSavon metsien sijainti on paras koko maata ajatellen ja puut saadaan hyvin kaupaksi, kun eri toimijoiden investoinnit ovat valmiina. sopimus ja olisimme sidotut yhteen puunostajaan, ei muodostuisi hinnantarkistustarvetta. ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”, Erja Kalpio. Hyvän joulun siunausta kaikille! e Kansikuvassa Inka Ollikainen, Noa Matikainen ja Tessa Kankkunen tutkivat joulukalenteria. Oletko varma, että kaupassa sovitut asiat ovat hakkuukoneen kuljettajan tiedossa. klo 10 srk-talossa, Kuha, Virtanen. Ennätätkö itse valvomaan korjuun, joka keskimääräisessä leimikossa kestää pari päivää. Määrä on iso ja tulee vielä yllättämään monet hiilelliset ja hiilettömät tutkijat tai sellaisina esiintyvät. klo 10 srk-talossa, Kuha, Virtanen. LAPSET: Perhekerho ke 3.1. Kaikki vastuu on ulkoistettu korjuuyrittäjälle ja korjuuta ohjataan tietoverkkojen läpi. Jouluaamun jumalanpalvelus ma 25.12. kerros, puh. päätoimittaja: Tea Ikonen 044 240 4836 < Toimittaja: Tuula Makkonen 050 5115114 Toimitus ja ilmoitukset: toimitus(sulkavalehti.fi ilmoitukset(Osulkavalehti.fi < uh. 015 471 544 itonrinne 18 58700 Sulkava www.sulkavalehti.fi Toimitus avoinna: ma-to klo 9-15, PERJANTAINA SULJETTU 3 HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään tiistaina klo 12.00 mennessä. Siihen palveluun sisältyy yhtenä osana korjuunvalvonta ja saat korjuunvalvontaraportin poikkeamista ja korjauksista — siis verrattavissa auton katsastukseen. Lisätili perustuu aina ostajan omiin laskelmiin. Jos kaikilla meillä metsänomistajilla olisi em. Messu ma 1.1. Kuka valvoo puunkorjuuta. klo 7 Sulkavan kirkossa, Kuha, Ravolainen. Mihin verrataan. Vallitsevassa tilanteessa en näe mitään syytä tehdä hinnan tai menekin vuoksi sopimuksia kenenkään kanssa — kilpailua on. Minkälainen mielikuva asiasta puunmyyjällä on syntynyt puukauppaa tehdessä. Liittyy metsien käyttöön muitakin haasteita, joiden perusteella hiiliasioista ei tulisi ongelmaa tutkijoillekaan. Muste ei ennätä kauppakirjassa kuivua, kun hakkuu alkaa hyvin liikennöitävällä leimikolla. Jouluaamun jumalanpalvelus ma 25.12. Yleensä hinnantarkistuksen aikavälinä käytetään alkuvuotta, jolloin muuten ei perinteisesti ole tullut puuta hyvin markkinoille — ihan kelisyistäkin. Pari pikku muutosta ja metsätilojen koko alkaa kasvamaan: Luovutusvoittoverovapaus myös sisarenlapsille luovutettaessa ja hankintameno-olettaman nosto määräaikaisesti 70% tasolle ulkopuolisille myytäessä. Luvataan, että tehtyään sopimuksen puunostajan kanssa, saa alkuvuonna tekemälleen puukaupalle puun hintojen noustessa mahdollisen lisätilin. Takavuosina oli tilanteita, joissa varmuutta puun menekistä ei välttämättä ollut, mutta nyt puulla on kysyntää. Yhtiöiden puolelta vastuut on ulkoistettu korjuuyrittäjille ja viimekädessä hakkuuryhmälle. Metsästä. Korjuunvalvontaan liittyvät ongelmat on tiedostettu metsänhoitoyhdistyksessä jo kauan. Jättääkö rahat metsäyhtiöön vai laittaako muihin kohteisiin — tuhansia tapoja on tehdä asia. Keskihintaan, yleiseen hintatasoon, taulukoihin, ahvenen selkäevän väriin vai mihin. klo 10 = « srk-talossa. klo 13 Lohikosken kirkossa, Rentola, Ravolainen, Kipakat Akat Jouluaaton jumalanapalvelus su 24.12. Harri Huupponen asiakkuuspäällikkö Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Kunnalliset ilmoitukset on tullut voimaan 14.12.2017 Sulkava 14.12.2017 KAAVAN VOIMAANTULO Alanteentien — Mikkolantien asemakaavan muutos Kunnanhallitus Yhteispalvelu lähellä ihmistä: Kela Työja elinkeinohallinto Maistraatti Oikeusaputoimisto Verohallinto palvelun välityksellä. klo 8 Lohikosken kirkossa, Kaisa Oittinen, Hannu Tolvanen, Savonlinnan srk:sta. Puunkorjuu on ollut isoissa vaikeuksissa. TULEVAA: Loppiaisen messu la 6.1. Mistä rahaa menetettyjen tilalle. Kuollut: Rauni Tellervo Suutari, 93 v.; Pirkko Kaarina Hämäläinen, 87 v. Kaikenlainen sadonkorjuu on ollut Suomessa vaikeuksissa tänä vuonna. Metsän kasvattaja letään aikaa, jolloin metsäyhtiÖt sitouttavat asiakkaitaan erilaisilla hinta-, kumppanuus-, ym. Hiilikeskustelu on kova edunvalvonnallinen vääntö. Hiilikysymyksen lopullinen totuus selviää lähivuosina. Pientä säännösliikehdintää on havaittavissa omistuskiemuroihin liittyen, mutta aikaa menee eikä tällä menolla nopeita ratkaisuja ole odotettavissa. Sanajumalanpalvelus su 7.1. Kilpailun perusteella syntyneeseen hintatasoon verrataan lopulta jollain tavalla. Kuolinpesiä ja toimimattomia yhtymiä on valtava määrä. klo 10 Lohikosken kirkossa. Joissakin malleissa maksetaan takautuvasti edellisille kaupoille lisää, jos pysyy uskollisena puunmyyjänä ja tuo säännöllisesti puuta samalle ostajalle. Sen vuoksi suosittelemme puukaupan hoitamista toimeksiantosopimuksella/valtakirjakaupalla. Puut saa menemään markkinoille helposti. klo 18 srk-talossa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet pääsevät MTKn reppu palveluun katsomaan maakunnan hintatietoja hakkuutavoittain. klo 15 Sulkavan kirkossa, Rentola, Virtanen. Sanajumalanpalvelus su 31.12. Vaikka noihin omistuksiin liittyviä ongelmia mhy kentänkin toimesta päivittäin ratkotaan, niin iso on pinta-ala, joka on teollisen metsänkäytön ulkopuolella vuosikymmeniä. Nyt tilanne on se, ettei kohteella käy ostajan toimihenkilöitä käytännössä ollenkaan korjuun aikana tai sen päätyttyä. Avoinna ma-pe klo 9-11 ja 12-15 Kunnanviraston 2. takuusopimuksilla, joilla pyritään kasvattamaan varmojen myyntierien määrää. PAINOPAIKKA: w (J LeHTISEPÄT Pieksämäki — 2017. Aulassa 2 Tervetuloa asioimaan! Rauhallista Joulua ja f [2 towo Yhteispalvelu tarjoaa julkishallinnon palveluja keskitetysti yhdestä paikasta, Poliisi (lupapalvelut, löytötavara) Asiantuntijapalveluja tarjolla etäasiakaspäätettä vapaasti käytettävissä. Kukaan ei kilpailuttaisi puueriään eikä tarkistustarvetta ole. Sijoitusasiat ovat sitten oma lukunsa. Esitellään kuvia murtuvista jäävuorista ja sulavasta napajäästä — puunkaatajat ovat pahiksia. Näitä metsäyhtiöiden sopimuksia markkinoidaan myös menekin varmistamismielessä. 044 417 5337 Hyvää Unutta Vuotta! kd g NE WE lä a Sulkavan kun a Jouluaaton jumalanpalvelus su + 24.12. Eikä tarvitse miettiä kenen asialla ne ovat, metsänomistajan asialla aina. -80 ja -90 luvulla korjuuta kävi katsomassa ostajan korjuutyönjohto ja mahdollisesti muitakin tarkastajia. Hankintasäteet leikkaavat hyvin ristiin rastiin koko maakunnan metsät. Oma hinta selviää pyytämällä tarjoukset. MUUTA: Raamattuluento to 21.12. Lopputuotemarkkina vetää hyvin ja puuta pitää saada liikkeelle. Metsien omistus on monilla metsänomistajilla isossa solmussa. Kastettu: Vilma Olivia Qvintus. Kaupantekoon saa edullisesti ajantasaista asiantuntemusta metsänhoitoyhdistyksistä tehtiinpä kauppaa sitten sähköisenä tai kalkkeripaperilla. Kuva: Tea Ikonen Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Vs. Puukauppojen määrä kasvaa ja pääomaveroa kertyy. Vaikeassa korjuutilanteessa on pieni myönteinenkin asia havaittavissa, sillä Venäjälläkin vettä on satanut eikä sikäläisellä infralla puu liiku lähellekään yhtä hyvin kotimaiseen puuhun verrattuna. Vettä on tullut todella paljon ja maat eivät kanna raskaita koneita, vaikka niissä olisi miten kantavat telastot. Suomalaisten on ymmärrettävä, että muualla Euroopassa ei metsää ole eikä asia ole kovin tuttu — eurooppalaiset päättäjät ovat erkaantuneet metsistä jo sukupolvia sitten. En usko joulukuisen päätöksen olevan lopullinen vaan asian ympärillä tullaan vielä politikoimaan. Tapaninpäivän messu ti 26.12. Mielikuvilla lobataan ja kivihiiltä palaa enemmän kuin koskaan
2:1-20 Joulurukous: Rakas Taivaan Isä, kiitos että Sinä rakastat jokaista lasta ja aikuista. Anna meille joulun iloa ja rauhaa sydämiime. mn nimessä suksien alla autot < olijat yksin here) EgypMaiju Lassila A laulettu e tissä on-Untola hyöty hilpeät suokeino jana kiilloea AR tettu N J -70% i ate por00pj ras pera laji luvata -kyyhky AR Tänään ilmestyvä JOULULEHTI on vuoden 2017 viimeinen numero. vuoden Erkit" kumma ittäjien kengitettyjä kutri opus pääasioita työpaikan . Hallituksen jäseninätoimivat Olavi Kutvonen,Paavo Immonen, Eero Kontiainen, Leena Partanen, Kitty Huuskonen ja Vuokko Tuukkanen. 5 ihokin jumapohjilla tiedustelua latar siivousennen nainen Nv 01 SE koko " S= ajan (1) E = kasa| 17.9. a, The VIITEET Al SW E N ges. Aamen. Isä meidän -rukous Jouluvirsi 21:1,2,10 Lähde: lähetysseura. Auta meitä huolehtimaan toistamme lähellä ja kaukana. Perheen nuorin, joka osaa lukea, lukee Jouluevankeliumin Luuk. Jouluaaton hartaus kotona onissa kodeissa on perinteenä pitää kodin oma jouluhartaus. EL-Lohilahden yhdistys ry toivottaa rauhaisaa joulunaikaa ja hyvää vuotta 2018. Siunaa joulunviettomme. Viikolla 52 lehti EI ILMESTY. Lauletaan laulu tai virsi esimerkiksi Joulupuu on rakennettu tai Me käymme joulun viettoon. Kevätkauden toiminta aloitetaan perjantaina 12.1.2018 klo 14.00 Lohilahden koululla. 35 8 tut | 30.7.4t Saanila -koivu eräs U mytologian -biootti -valta kuningas Sorsa hepat valkeG jyrsia c= nee finnit jöitä paikallaan DalaiVenäjällä (er rit GSR = talviG) K= Noretunoja tililtä jassa kyykky has mui on 4.8. Kotihartaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia aineksia. Kodin yhteistä jouluhartautta voidaan viettää vaikkapa jouluaterian yhteydessä. is —appiorstaina 2 "-kello helkkää, > osaf eläinäitejä suunnistusseura loistaa tähdet, kuu..." RH 3] valtio äidin veljiä WE seimi, pahnat ja eivät ole korkealla tuotähti yllä ne silmiin keskeneräisiä kävelevän alla -lääke rein kalleina kangastaa." sotilasliittouma 2x50 merien asukit apeat 3 Jeesuk3 & S sen äiti R. Hartaus aloitetaan kynttilän sytytyksellä. läkeliiton Lohilahden yhdistys Er» järjestäytymiskokouksessaan valinnut Liisa Valtosen puheenjohtajaksi, Pauli Kososen varapuheenjohtajaksi ja Juha Erosen sihteeriksi
040 5702578 i Gulf Sulkava KONEURAKOINTI i n Asiakkaita ja yhteistyökumppan Kiittää kaikkia asiakkaita. LJ LJ + * 0. Sipilä — p. . Teidenkunnossapitotyöt sekä suolaukset. * : menneestä vuodesta kiittäen : ja yhteistyökumppaneita Rauhaisaa joulun aikaa ja hyvää uut vuotta -18 toivottaa Maalausja mökkitalkkaripalvelu Tmi L. * . LJ LJ . . =: Hyväävöulus : — MUKAVAA JOULUNAIKAA! : = * LJ LJ LJ . kuluneesta vuodesta! Toivot z Hyvää ja Rauhallista Joulua Rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2018! ja Hyvää Uutta 2018! N ss LI TIT ta taaten H&M Leinonen OY > s 9. ei . . LJ TeSe m terveisin Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! | Rakennus ja 050-5920893 Kiitokset menneistä vuosista | i kkaill hteistyök ille! Saneeraus Tervonen Jukka % asiakkaille ja yhteistyö Orppanet e | | | Huoltamo J.F. 041 4632434 | 045 77101948 lasse.oksanenenetti.fi jouni.piilioluukku.com. Oksanen | Tmi J. + . * . Pelletinmyynti, traktorija kaivinkonetyöt Onnellista Uutta Vuotta! sy A Kulmalan Tila | Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018! Kuljetus Jari Harju Ky Kiitokset asiakkaille ja kiittää kaikkia asiakkaita yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. . ENERG ETEN PESTI N Sorat, murskeet, mullat, maa-aineskuljetukset. SS + — Kiitokset menneestä kesästä ja vuodesta. Piili p. 0. . LJ LJ + + . * . * KJ ». e * . fä . LJ .
U + VIIME HETKEN LÖYDÖT PUKINKONTTIIN Hankkija toivottaa rauhallista joulua y. www.ilotulitus.fi a Uudenvuoden vastaanotto Sulkavan torilla 31412 kloji23: 30 Ilotulitusta tukevat: Sulkavan kunta, Sulkavan OP, Mapline; Hoivakoti Koskela, Sutkavan Apteekki, Wiljami, S-Market, Muikkukukko, Megaman, Taimin Kukkakulma, Hankkija, Puusuutari, Rallin lomamökit ja Ossi Hämäläinen.. 3 > onnellista-tulevaa vuotta 20 18! N * 2, Hankkija SULKAVA Kisatie 11 C, EUR 010 76 5 83741, : | Hankkija 010 768 3742, 010 768 3743, Avoinna arkisin 9-17 KIitok K = Sulkavan Jätehuolto Inga, Nina, Marko, Jarmo ja Pertti Sulkavan Jätehuolto RL-Palvelut | p. — Loput joulukukat, -— jouluvalot ja lyhdyt. 044 748 1141 | toimistoerl-huolinta.fi IIGtulitus ME OLEMME [k OTULITUS SULKAVAN TV JA KODINKONE ALANTEENTIE 32, SULKAVA LA 09:00 15:00 SU 10:00 15:00 Katso muut tarjoukset osoitteesta