greippi, lime tai PALVELUTISKILTÄMME Tarjoukset vapina tuore luuton nai ileri ”TOo-sU i -palana, kuutioina : Palvelemme tal jauhetun 95 | ala 1:21, su 10-18 Orionin korkltykampenjä vielä 31.1.20 asti. 9) = 2 07: iho o * (2,00/kg) , 5 Tarjoukset myös K-Market tarjouslehdestä! Puh. -maitohappomagnesiumpalvelua kau pa sta W HW 230 tabl. 015-471 203 Avoinna: PALK ERIS TAE Meidät löydät myös a 1 pelata oa ydät my Allo NS Me a KT 4 MALLEN ER YS KEN E FACEBOOKISTA ja. päivänä 2020 | N:o 4 | 58. vuosikerta | Irtonumero 2,00 € LME Ge e e Apteekin tarjoukset [23 ss WILJAME > Sd 0) man ky lä an hae Fiilus arkeen Multivita 20 mikrogr. Kuuden € | isehototuotteen ostajalle tuotelahja heti mukaan aptee ww ERÄ SITRUKSIA OMASTA UUNISTA | PIZZAPERJANTAI < J | ; Tuotelahja | | 00 = 24.1. KLO 13-17 JN heti mukaan i Kolmiopasteija Paistamme JW Veriappelsini = 80 g taas pizzoja! mn ; : i 750g/pussi, a srael/Espanja e | (13 ko) c N jär O lämmin Apteekki e i = E n om kotiisi i =. bakteerivalmiste sitraatti jo vuodesta 1913 s MM 30 tabl. Sulkavalaisuuden asianajaja ISSN 0782-6583 | 770782 — 658003 | Keskiviikkona tammikuun 22
Tehdessäni noita juttuja tähän lehteen pohdin, että nyt kirjoitan vain seurauksista. Tervetuloa! Sulkavan Matkailuyhdistys: Kaamoksen kaatajaiset yhdistyksen jäsenille pe 31.1. KATSO, NOISIKO TOIMULA OLLA ?. Julkisena kaupanvahvistajana hän on toiminut vuodesta 2006 alkaen. Jeesuksen olemus, hänen hyväksyvä ja rakastava suhtautuminen tekivät tästä arasta ja ihmisiä välttelevästä naisesta rohkean Jeesuksen todistajan. Auli Jari Eero Juhani UKONMURTO s. Lauhemmista talvista huolimatta talot pitää näillä leveysasteilla lämmittää ja pitkät välimatkat taittaa omilla autoilla, kun julkista liikennettä ei ole. Nainen ei ollut syyttä hämmästynyt. Saunomismahdollisuus. Osuuspankissa hän työskenteli kahdeksan vuotta lakipalveluasiantuntijana vastaten muun muassa henkilöasiakkaiden lainopillisten toimeksiantojen eli kauppaja lahjakirjojen, perukirjojen, testamenttien, perinnönjakosopimusten ja ositussopimusten hoitamisesta ja niihin liittyvästä veroneuvonnasta. Siinä keskustelussa on täytynyt olla jotain sellaista, jota sanat eivät pysty meille välittämään. Tea Ikonen Päätoimittaja tea.ikonen(Osulkavalehti.fi Viikon sana Rohkaistunut irkkovuoden teksteissäollaan tällä hetkellä Samariassa. Keskustelu on kuvattu Johanneksen evankeliumin luvussa 4. Ehkä voisimme olla esimerkkinä siitä, että pienetkin teot ovat tärkeitä. johdattamana Samarian kaupunkiin Sykariin, jonka aivolla Jeesus kävi merkillisen keskustelun syrjäytetyn, syntisenä pidetyn, samarialaisen naisen kanssa. Taina Kosonen MHY Etelä-Savon erityisasiantuntijaksi metsätilojen omistusjärjestelyihin etsänhoitoyhdistys EteläSavo vahvistaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin, omistusjärjestelyihin ja niihin liittyvien asiakirjojen laadintaan liittyviä palveluitaan. Viime pyhänä saavuttiin Johanneksen evankeliumin . Juutalaiset miehet eivät puhuneet edes samarialaisten miesten kanssa. Toimipiste sijoittuu Mikkeliin. Charles Haddon Spurgeon Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Visa, torstainä Enni, Eine, Eini,Enna, perjantaina Senja, lauantaina Paavo, Pauli, Paulus, Paavali, Paul, sunnuntaina Joonatan, maanantaina Viljo ja tiistaina Kalle, Kaarlo, Kaarle ja Mies. Sitä ennen hän on toiminut asiakasvastuullisena sijoitusneuvojana, notariaattisihteerinä ja palveluneuvojana. En usko, että ilmastoa voidaan palauttaa siihen, mitä se oli viime vuosisadalla, vaikka mitä tekisimme. Yhdistystoiminta Eläkeliiton Sulkavan yhd.: Velin lenkki to 23.1. Kuitenkin nämä kaksi kävivät pitkän keskustelun kaivolla. 9.12.2019 Lohikoski Muisto kaunis voimaa antaa surun raskaan hiljaa kantaa. Tämän paljastuksenkin jälkeen nainen kääntää puheen pois itsestään uskontopoliittisiin kysymyksiin. Toisaalta siinä ei ole mitään uutta, onhan maapallon historian aikana ilmasto muuttunut monta kertaa. Ilmaston lämpenemisen vauhti tuntuu nyt olevan kuitenkin melko ripeä. Turinatupa ma 27.1. Vastuualueena hänellä on koko mhy Etelä-Savon toimialue. Hän aloittaa tehtävässään 10.2.2020. Ehkä pitäisi kirjoittaa syystäkin, ilmastonmuutoksesta. Monet alkoivat uskoa Jeesukseen naisen todistuksen takia. Nainen puhuu kaivovedestä. Tästä voi päätellä, että hän halusi välttää muiden naisten seuraa. Villa Lähteessä klo 17.30, Kirkkotie 140. Lauha talvi aiheuttaa haastetta ainakin syysviljojen viljelemiselle ja puunhakkuille. Nainen oli niin syrjitty, että hän tuli hakemaan vettä keskellä päivää — ei aamulla eikä illalla niin kuin naisilla oli tapana. Ajattelenkin, että jokaisen on hyvä pyrkiä mahdollisimman kestävään ja ekologiseen elämäntapaan omien mahdollisuuksiensa mukaan. St LUM IMIUTALE I LEHTI Www.sulkavalehti.fi. Hän on työskennellyt 30 vuotta OP Suur-Savossa eri tehtävissä ja viimeisimmäksi Maanmittauslaitoksella kirjaamissihteerin tehtävissä. Keskustelun vuorosanojen perusteella vaikuttaa siltä, että kohtaamista ei tapahdu. Mutta kohtaaminen päättyy siihen, että nainen kertoo odottavansa Messiasta ja Jeesus tunnustaa, että hän on Messias. Kosonen on monipuolisen työkokemuksen omaava juridiikan, rahoitusalan ja asiakkuusosaamisen ammattilainen. Kaivolla häneltä pyysi vettä juutalainen mies, kiertelevä opettaja. Päänvaivaa se aiheuttaa myös talvilajien harrastajille kuten hiihtäjille ja ehkä kalastuspuolella pilkkijöillekin, lisää voi lukea tästä lehdestä sivuilta 5—6. Sulkavan — Vapa-Veikot: Pilkkicupin ensimmäinen osakilpailu su 26.1. Kauppatieteiden maisteri Taina Kosonen on valittu uudeksi erityisasiantuntijaksi metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin ja omistusjärjestelyihin liittyviin palveluihin sekä asiakirjojen laadintaan. Ilmastonmuutoksen seurauksien kanssa joudumme kuitenkin elämään me suomalaiset ja sulkavalaisetkin, olimme siihen syypäitä tai emme. Kokoontuminen viraston edessä klo 9.00. Iso muutos on tapahtunut vain vuosikymmenten aikana. En tiedä. Koko keskustelun ajan samarialainen nainen ja Jeesus puhuvat kuin toistensa ohitse. Z2AT Mietelause Ei omaisuuden määrä, vaan kykymme iloita tekee meidät onnellisiksi. Ilm. Välillä on ollut jääkausia, välillä lämpimämpiä jaksoja. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä. Hän, syrjitty ja halveksittu nainen, lähtee kyläänsä kertomaan, että Jeesus tiesi hänen elämänsä. Sitä ei käy kieltäminen, että ilmastonmuutos on käynnissä. Yritykset hillitä ilmastonmuutosta rajoitteilla, jotka hankaloittavat kehä III:n ulkopuolella tapahtuvaa elämää, ärsyttävät. EH SULKAVA ua Keskiviikkona 22.1.2020 N:o 4 Pääkirjoitus yks 22.1.2020 Ilmastonmuutos ätä kirjoittaessani ulkona avautuu melko marraskuiselta näyttävä maisema, vaikka elämme jo tammikuun loppupuolta. Hanne-Maaria Rentola Aurinko nousi tänään 8.56 ja laskee 15.40. klo 13.00, kuoro klo 11.45 ja kahvi klo 12.00 Päiväkeskus Ilonassa. Jeesus kertoo tietävänsä naisen elämän salaisuuden: hänellä on ollut viisi miestä, ja nyt hän elää miehen kanssa, joka ei ole hänen miehensä. Syvästi kaivaten Airi, Jyri, Maija ja Janne Ari, Minja, Miska ja Eevi sisko ja veli perh. Nainen vakuuttuu. Päivän sana Joka on janoissaan, tulkoon. Jeesus puhuu elävästä vedestä. klo 13.00 Urheilukentän maastossa. Suuret kiitokset surussamme lohduttaneille. Voidaanko sitä pysäyttää tai edes hidastaa. 1.9.1949 Kempele k. Kieltämättä tuntuu myös toivottomalta suomalaisten yrittää taistella ilmastotalkoissa, jos isot maat kymmentai satamiljoonaisine kansoineen eivät juurikaan innostu aiheesta. Jokainen voi varmasti tehdä jotain, mutta tietenkään kaikilta ei voi vaatia kaikkea
J issassa salaattija tuoretuoteSalicolla on Juvan tehtaan lisäksi tehdas Helsingissä, jonne yhtiö aikoo jatkossa keskittää tuotantonsa. Salicon emoyhtiö Greenfood osti viime syksynä Apetitilta sen tuoretuotetoiminnan. päivänä 2020 Juvan salaattitehtaan lopettamisella vaihtelevat vaikutukset vihannesviljel Erikoissalaatteja Salicolle toimittaneelle sulkavalaiselle Martti Revolle ja juvalaiselle Mestariviljelijät Oy:lle Salicolla on suuri merkitys. Järjestöfoorumissa verkostoiduttiin Viime viikolla järjestetty järjestöfoorumi keräsi ison joukon järjestöjen edustajia kunnanvirastolle. Tuula Makkonen siinsa ja kunnan toimijoihin. Hienoa, että olette tulleet paikalle, totesi hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström. Tulevaisuudessa Etelä-Savon järjestöillä on yhdenvertaiset toimintaedellytykset kansalaistoimintaa, järjestölähtöiseen auttamistyöhön ja palvelutoimintaan. -Täällä on huikea ja monipuolinen kattaus erilaisia järjestöjä. — Olihan se kätevä tuohon Juvalle niitä toimittaa, Repo toteaa. Osan raakaaineista yhtiö on ostanut lähialueen vihannesviljelijöiltä. — Järjestöt ovat tärkeitä kunnan elinvoiman kannalta, totesi kehittämispäällikkö Susanna Issakainen. Yhteistyössä on voimaa Illan aikana suunniteltiin ja ideoitiin yhteistyötä eri järjestöjen välillä. Salicon toimitusjohtaja Jussi Armannon mukaan syyt tehtaan lopettamisessa ovat logistisia. Yksi heistä on sulkavalainen Martti Repo. Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA rahoittaa valtakunnallista Järjestö 2.0 ohjelmaa vuosina 2017—2020. Tosin uusiakin kasvoja toivotaan mukaan toimintaan. Miten saataisiin uusia, etenkin nuoria, mukaan toimintaan ja miten saataisiin jäsenet sitoutumaan toimintaan. Tavoitteena on, että Etelä-Savon maakunnan sosiaalija terveysjärjestöt ovat integroituneet osaksi muuttuvia toimintaympäristöjä. Lisäksi tehtaan pyörittäminen vaatii paljon koneita ja esimerkiksi sen huolto työllistää välillisesti paljon suuremman henkilömäärän kuin yhtiön omat työntekijät, hän huomauttaa. Tehtaan lopettamisella olisi suuri merkitys Mestariviljelijöille. Lisäksi muuallerekisteröityneitä yhdistyksi!lä on toimintaa Sulkavalla. verkostona ja että järjestöt olisivat osa uuden maakunnan toimintaa ja yhteistyörakennetta. 2371 SULKAVA Keskiviikkona tammikuun 22. Erikoissalaateista kuitenkin käytännössä kaikki menevät Salicolle, joten yhtiön Juvan tehtaan sulkeminen aiheuttaisi Revolle haasteita. Ennen sitä hän toimitti yhtiölle jäävuorisalaattia. Suurimpana haasteena monet pitävät uusien jäsenien saamista. Hän toimittaa Salicolle erikoissalaatteja kuten jääsalaattia, roomansalaattia, makeaa friseesalaattia, punasikurisalaattia sekä bataviasalaattia. Armannon mukaan tehtaan tavoitteena on viedä tuotteiden valmistusprosessi lähemmäs satamaa ijöille Salico Oy * Suomen suurin tuoreiden hedelmäja vihannesjalosteiden tukkutoimittaja * Asiakkaat pääosin Etelä-Suomessa + Perustettiin 1980-luvun lopulla Famix Oy -nimellä, kun McDonalds etsi valmiiksi pilkotun amerikansalaatin toimittajaa Suomesta * STC Interfinans AB osti yrityksen vuonna 1999 + Vaihtoi nimen Salico Oy:ksi vuonna 2001 Toiminut nykyisissä tuotantotiloissa vuodesta 2012 lähtien « Nykyisin osa Greenfoodkonsernia, jonka omistaa Nordic Capital sekä vähemmistöosakkaina Fidelio Capital, STC Interfinans ja Brassiga Holding Lähteet: Salico Oy ja https:// yle.fi/uutiset/3-11160043 ja asiakkaita ja siten tuottaa entistä tuoreempaa tavaraa kuluttajille. Varosen puutarhalta Salicolle menee talviaikana jonkun verran valkokaalia, mutta tehtaan sulkemisella ei Varoselle ole suurta vaikutusta. Kaikista taitaa olla edustus paikalla, totesi Issakainen. sarmete ar sate eran S Salico ostaa jonkin verran eteläsavolaisten vihannesviljelijöiden tuotteita, mutta pääosin raaka-aineet tulevat ulkomailta. Illan aikana kävi selväksi, että jokaisessa järjestössä on innokkaita ja aktiivisia toimijoita. Illan päätteeksi suunniteltiin muun muassa yhteistyökuvioita ja kuunneltiin mitä kaikkea kunta voi mahdollistaa järjestöjen toimintaa. Tällä hetkellä Repo on odottavalla kannalla. Suuri merkitys Mestariviljelijöille, pienempi Varosille Yksi Salicon merkittävä alihankkija on juvalainen Mestariviljelijät Oy, joka on lähialueen viljelijöiden omistama salaatin ja vihannesten pakkausja jalostusyritys. Tulevissa tapahtumissa kannattaa tehdä yhteistyötä, koska Sulkavalta löytyy järjestöjen kautta paljon osaamista.. Salico toimittaa tuoreita hedelmäja vihannesvalmisteita tukkukaupalle ja fastfood-ketjuille. Järjestö 2.0 Etelä-Savon tavoitteena on, että Etelä-Savon maakunnassa järjestöt toimisivat kumppaneidensa kanssa monimuotoisena Järjestöfoorumissa suunniteltiin ja ideoitiin yhteistyötä eri järjestöjen välillä. IE aikana järjestöt tutustuivat toiJärjestö 2.0 Järjestö 2.0 ohjelma vahvistaa sosiaalija terveysjärjestöjen asemaa ja toimijaverkostojen muodostumista maakuntaja soteuudistuksessa sekä tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Sulkavalla on monia järjestöjä Sulkavalla on rekisteröity yhdistysrekisterin mukaan 92 yhdistystä. Mitä kaikkea vuosi 2020 pitää sisällään ja minkälaisia haasteita ja toiveita järjestöillä on. Salicon lisäksi Mestariviljelijät toimittaa vihanneksia muun muassa Inex Partnersille, Keskolle, Lidlille ja eri tukkuliikkeille. Sulkavalainen Varosen Puutarha on Mestariviljelijöiden osakas, ja puutarhayrittäjä Kalle Varonen on Mestariviljelijöiden hallituksen puheenjohtaja. — Tuotanto ei ole täysin erikoissalaattien varassa, mutta pitkälti kuitenkin, Repo toteaa. Hänen mukaansa Mestariviljelijät selvittää nyt kanavia, joiden avulla yhtiö pystyisi jatkossakin työllistämään kymmenkunta työntekijäänsä. Tea Ikonen tehdas Salico ilmoitti viime viikolla aloittavansa Juvan tehtaan lopettamiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut. Kaupan myötä Salicolle siirtyi 120 Apetitin työntekijää sekä tehdas Helsingissä, jonne yhtiö haluaa nyt keskittää koko tuotantonsa. Vaikka Sulkava onkin pieni kylä, niin täältä löytyy muun muassa metsästyseuroja, hyvinvointiyhdistyksiä, kyläyhdistyksiä, maaja kotitalousseuroja, liikuntaseuroja, kulttuuriyhdistyksiä, eläkeläisjärjestöjä, poliittisia järjestöjä sekä muita harrastusseuroja. Neuvottelut alkoivat tällä viikolla tiistaina. Monet paikalla olijat kaipasivat myös yhteistyötä eri järjestöjen välillä. Kuvakaappaus Salico Oy:n sivuilta. Raaka-aineet tulevat Helsinkiin pääosin ulkomailta, jane kuljetetaan Helsingistä Juvalle ja sieltä takaisin Helsinkiin seuraavana päivänä. Illan aikana kuultiin myös Järjestö 2.0 Etelä-Savon terveiset, jotka kertoi hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström. — Mestariviljelijät tekee Salicolle alihankintana suuria määriä raakaaineita, Varonen kertoo. Valmistusprosessi lähemmäs kuluttajia Salicon Juvan tehtaan todennäköinen lopettaminen on suuri isku Juvalle, sillä tehdas on Juvan suurin työllistäjä yrityspuolella. — Jonkun verran toimitamme Salicolle tuotteita, mutta emme suuria määriä. Kokonaisuuden koordinaatiosta vastaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Varosen puutarhalle ei salaattitehtaan todennäköisellä lopettamisella ole suurta vaikutusta. — Toiminnan kirjo on laaja. Niitä hän on toimittanut Salicolle vuodesta 2004 lähtien. Esimerkiksi seurojen ja järjestöjen välinen viestintä tulisi saada kuntoon. Salicon yt-neuvottelut koskevat 103 henkilöä, joista noin 80 prosenttia on juvalaisia. s 3:MCSI8ISS Eino lxiivi. Revon mukaan on vielä auki, pääseekö hän toimittamaan erikoissalaatteja jatkossa Salicon Helsingin tehtaalle. Erikoissalaattien lisäksi Repo viljelee varhaiskaalia, jota hän toimittaa muualle. Salicon yt-neuvottelu-uutinen on Varoselle surullinen uutinen, sillä hän — Tiedän henkilöitä, jotka ovat työskennelleet yhtiössä koko sen olemassaolon ajan
— Toimintanne on malliesimerkki siitä ennaltaehkäisevästä, henkisestä ja fyysisestä terveystoiminnasta, jota jäsenyhdistyksissämme tehdään ympäri Suomen, Paassilta sanoi. — Olen varma, että teidän joukossanne on ystäviä, jotka pitävät ystävästä huolta rukoilemalla tämän puolesta, hän arveli. Yhdistyksen työ torjuu tehokkaasti iäkkäiden yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Merkittävässä asemassa yhdistyksen toiminnassa on ystäväkerho, jossa kahvitellaan, lausutaan runoja, lauletaan, pelataan bingoa, kerrotaan vitsejä, jumpataan, suunnitellaan tulevia tapahtumia ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. — Jäsenyhdistyksemme ovat upporikkaita, vaikka ne eivät rahassa kylvekään. Siinä on keskiössä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Juhlassa muistettiin myös kukilla perustajajäseniä Helga Hinkkasta, Elli Puhakaista, Eila Kämäräistä ja Signe Hämäläistä.. Rikkautemme on yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemisen iloa ja toisista huolehtimista. — Eläkeläisystävistä on tullut nimenomaan ystäviä, Rentola totesi. — Yksinäisyydestä ei tarvitse kenenkään kärsiä, kerhoihin on matala kynnys tulla, hän totesi Sulkavan Eläkeläisystävien 25-vuotisjuhlan tervehdyssanoissaan viime perjantaina Muikkukukossa. Sitä rikkautta, joka yhdistyksiemme toiminnasta kumpuaa, ei rahassa voi mitata eikä se näy tilinpäätöksissä. Toki yhdistyksen toimintaan ovat kuuluneet pikkujoulut joulupuuroineen ja joululahjoineen. — He ovat vierailleet myös päiväkeskuksessa ilähduttamassa keskuksen jäseniä. Se on hyvä tehdä mahdollisimman pian, kunnanjohtaja vitsaili. Ne ovat monille iäkkäille aitoja riskitekijöitä, Järvenpää totesi. -Toisinaan jäsenet haluavat tavata naapurikuntien eläkeläisiä myös tanssin merkeissä. Kerhopäivinä kokoontuu myös lauluryhmä, joka ilahduttaa yhdistyksen jäseniä kerhossa ja iltamissa. Hän ilmoitti tarkastelevansa sitä, miten monilla eri tavoilla yhdistys on tavoitteensa täyttänyt kuluneina vuosina. — Vaikka maailma meitä joskus kurmuuttaa, niin muistakaamme, että Suomi on tutkitusti onnellisin kansa maailmassa ja varsin hyvä paikka olla ja elää. Niillä varoilla yhdistys tukee retkiä, joita se on vuosien varrella tehnyt muun muassa Viroon, Latviaan ja lukuisiin kotimaan kohteisiin. — Teidän toimintanne on monipuolista ja antoisaa. He ansaitsevat täyden arvostuksen. — Kun saisi tuon Uitonrinteen matalammaksi, pääsisivät eläkeläiset paremmin kirjastoon ja liikuntahallille. — Vuonna 2025 juhlimme yhdistyksemme 30-vuotista taivalta. Rentolanmukaan Fläkeläisystävillä on kaunis tapa muistaa edesmenneitä ystäviään laulamalla hautajaisissa. sekä eläketulojen palkkatuloja ankarampi verotus. Eläkkeensaajien Mikkelin piirin varapuheenjohtaja Leena Teittinen totesi eläkeläisten osallistamisen olevan tärkeää yksinäisyyden ja syrjäytymisen torjunnassa. Käsityökerhon ja torikahvilan tuotteiden, kalakisojen kahvimyynnin ja osallistumismaksujen sekä yhdistyksen tapahtumissa järjestettyjen arpajaisten tuotto käytetään yhdistyksen virkistystoimintaan. Se on aika hankala kulkea liukkaalla, Hämäläinen vinkkasi. Kiitos heille. Hänen mukaansa Eläkeläisliittojen yhteistyöjärjestö EETUn keväällä 2019 julkistamasta Huomisen kynnyksellä 2019 -tutkimuksesta käy ilmi, että valtaenemmistö 55—84-vuotiaista kokee elämänsä suhteellisen onnelliseksi. Sulkavan kunnan puolesta pidä hyvin tärkeänä toimintaa, jota teette. —Mikkelin piirijärjestö tuo kiitokset yhdistykselle ja kiittää jäseniään yhteistyöstä ja yhdistykselle tekemästään vapaaehtoistyöstä. Tea Ikonen heenjohtaja Mirjan Hämäläisen mukaan eläkeläisten asiat ovat Sulkavalla hyvällä tolalla. Toisaalta tutkimuksessa nousivat ongelmina Paassillan mukaan eläkkeiden pienuus, ikääntyneiden hoivapalveluiden laatu, yksinäisyys ja sosiaalija terveyspalvelujen saatavuus (N i a nen (edessä vas.) ja Signe Hämä58 Juhlaan sisältyi paljon laulua. muihin maihin. —-Kunnan taloudellinen tilanne on kohtalaisen vakaa, joten nyt on hyvä ajankohta ehdottaa Uitonrinteen tasoitusta. Kirkkoherra Hanne-Maaria Rentola totesi Eläkeläisystävien toiminnan tulleen hänelle tutuksi papin työn kautta. Järvenpää kiitteli Eläkeläisystäviä työstä, jota yhdistys tekee sulkavalaisten hyväksi. Jäsenten fyysistä ja henkistä hyvinvintia edistämässä Pentti Vihavainen esitteli yhdistyksen toimintaa lukemassaan historiikissa. Yhdistyksessä on noin 130 jäsentä. Paassilta totesi eläkeläisjärjestöjen omienkin tutkimusten tukevan näitä huomioita. Se on sitä kuuluisaa sosiaalista pääomaa. — Toivomme toki jäsenmäärän nousevan, valitettavasti joudumme myös hyvästelemään yhdistyksemme jäseniä, ja kerhossa olemme pitäneet hiljaisen hetken aina poisnukkuneen jäsenen muistoksi. Juhlassa jaettiin Eläkkeensaajien keskusliiton hopeiset ansiomerkit Mirjam Hämäläiselle, Tuula Kososelle, Risto Laitiselle ja Leila Mähöselle. Hämäläinen myös kiitteli sitä, että kunta on antanut yhdistykselle kokoontumistilat ja tarjoaa mahdollisuuden liikunnan harrastamiseen muun muassa ikäihmisten liikuntatuntien ja pari kertaa viikossa olevien maksuttomien liikuntahallin käyttövuorojen muodossa. Toivottavasti tuossa juhlassa voidaan kertoa toiminnan olevan edelleen aktiivista edistäen jäsenten henkistä ja fyysistä hyvinvointia, kuten yhdistyksen alkuperäistarkoitus on ollut. Paassilta kiitteli Sulkavan Eläkeläisystävien toiminnan olevan hyvä esimerkki Eläkkeensaajien Keskusliiton eräälle sanonnalle, Täyttä elämää hyvässä seurassa. Hän totesi Suomen olevan monessa asiassa hyvin onnistunut maa, ainakin verrattuna 4 Helga Hinkkanen (takana vas.), Elli Puhakainen, Eila Kämäräi läinen perustivat Sulkavan Eläkeläisystävät 25 vuotta sitten. Olemmekin käyneet ystävänpäiväsekä iltapäivätansseissa esimerkiksi Puumalassa ja Haukivuorella. Yhdistykset ovat voimavara piirin toiminnalle ja koko jäsenistö yhdistysten keskusliitolle, Teittinen sanoi. Kansalaistoiminnan vahvuus on heissä, jotka toimivat vapaaehtoisina yhdistysaktiiveina, harrastusryhmien ja toiminnan vetäjinä, talkoolaisina ja hallintoelinten jäseninä. — Yhdistyksen toimintaa kuvaa yhdistyksen perustusasiakirjaan laadittu tavoite: yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsenten edunvalvojana, sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi, tarjota jäsenille harrastusja virkistystoimintaa, edistää jäsenten fyysistä ja henkistä toimintaa jo eläkkeellä olevien ja eläkkeelle siirtyvien keskuudessa, Vihavainen sanoi. — Näiden epäkohtien poistamisessa myös Eläkkeensaajien Keskusliitto haluaa olla vahvasti mukana, Paassilta totesi. Tästä esimerkiksi Paassilta nosti muutamia tutkimuksia, joiden tulokset ovat suomalaisia mairittelevia. — Pilkkikilpailuihin osallistuu naapurikuntien yhdistysten jäseniä ja myös me käymme heidän kilpailuissaan. Kunnanjohtaja Juho Järvenpää totesi, että terveiset täytyy laittaa korvan taakse. Lisäksi juhlassa jaettiin EKL:n Mikkelin piirin hopeisia ansiomerkkejä tunnustuksena yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä. Kerhossa on vieraillut muun muassa sosiaalijohtaja, muistihoitaja sekä monenlaisia hyvinvoinnin asiantuntijoita. EH SULKAVA Keskiviikkona 22.1.2020 N:o 4 Sulkavan Eläkel 25 vuotta Eläkeläisystävien kerho on monelle ikäihmiselle viikon kohokohta. Kesäisin yhdistyksen jäsenet osallistuvat torikahvilan ylläpitoon. S ulkavan Eläkeläisystävien puEläkeläisjärjstön rikkaus on yhteisöllisyyttä Juhlapuheen piti Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Simo Paassilta. Kalakerho järjestää kesäisin ongintakilpailuja ja talvisin pilkkikisoja. Merkit jakoivat EKL:n Mikkelin piirin varapuheenjohtaja Leena Teittinen ja sihteeri Kari Otranen. Sitä esittivät muun muassa Pentti Vihavainen ja Jaakko Teerimäki. Ne saivat Mirjam Hämäläinen, Tuula Kosonen, Risto Laitinen ja Leila Mähönen. Esimerkiksi omaiset ovat kertoneet, että kerhoihin osallistuminen on niin tärkeää, että huonossa kunnossa oleva ihminen halusi viimeisillä voimillaan päästä mukaan. Joka toinen viikko kokoontuvassa käsityökerhossa tehdään käsitöitä, jotka myydään joulumyyjäisissä ja käsityöpuodissa. Lisäksi Suomi tuottaa kokoonsa nähden eniten hyvää ihmiskunnalle, on maailman vakain ja vapain maa, ja Suomen eläkejärjestelmä on maailman neljänneksi paras. Hän totesi Suomen olevan muun muassa maailman lukutaitoisin ja neljänneksi tasa-arvoisin maa sekä maailman kolmanneksi paras maa olla nainen
Tähän aikaan päivän pituusrajoittaa pilkillä käyntiä, mutta keväällä Teijo lähtee jäille mahdollisimman aikaisin aamulla. — Kun olin työttömänä, kävin pilkillä parhaimmillaan seitsemänä päivänä viikossa. On tietyt mallit, joilla saa kalaa. Seuraava pilkkikerta olikin vasta pari viikkoa sitten Saajuulla. Valokuvaajana Teijo on itseoppinut. Normaalitalvina hän käy pilkillä joka viikonloppu. -Autoa ei saa pysäköityä joka paikkaan, pitää käydä sellaisissa paikoissa, mihin auton saa. Hänen käsistään syntyy myös pilkkejä ja mormuskoja. Yleensä ne ovat 2—3-kiloisia, suurin on ollut viisikiloinen. Kun on vuosikymmeniä käynyt pilkillä, tietää ne huonot paikat. — Aikaisin kun menee tuonne, saa katsella auringon nousua. Kesä menee uistellessa Teijon kalastusharrastus jatkuu toki kesälläkin. Tosin huhtikuussa siellä pitää olla jo viideltä aamulla. Monta kertaa olen avannosta joutunut vettä ryystämään. Teijo Korhonen toivoo pakkasta. Sitä ennen hän oli liittynyt Sulkavan VapaVeikkoihin vuonna 1985 naapurinsa Loikkasen Matin houkuttelemana. Lisäksi Teijo on ollut SM-kisareissuilla Oulussa ja Uudessakaupungissa. — Keväällä on mukana hyvä olla juomista. Teijon pilkkikausi alkaa heti, kun jää kantaa miehen. — Kesäaika menee uistelussa. — Nythän ei huhtikuun lopussa enää ole mitään asiaa jäille. Pilkkien, mormuskojen ja pilkkionkien lisäksi Teijo ottaa jäälle mukaan repun, kairan ja naskalit. Keskiviikkona 22.1.2020 N:o 4 SULKAVA EI Vesisade tymp pilkkijää Viisisenttinen jää kantaa ihmisen, kolmesenttinen pilkkijän. — Marraskuussa kävin ensimmäistä kertaa pilkillä, kun silloin oli pakkasia jatuli jäät, mutta sitten alkoi vesisade, mies kertoo. Viime vuosina hän on aloittanut pilkkimisen yleensä joulukuussa, mutta hänen aloitellessaan harrastusta 70-luvulla jäälle pääsi usein marraskuussa. Normaalitalvina Teijo suuntaa pilkkireissuille joka viikonloppu vähintään toisena päivänä, usein molempina. — Onneksi en ole yhtään kertaa uinut. — Yksikin talvi kävin pilkillä jo lokakuussa. Tea Ikonen eijo Korhonen katselee soutu| stadionin rannasta Alanteelle. Useimmiten Teijo viipyy pilkillä 4-5 tuntia, mutta nuorempana jäällä saattoi vierähtää kahdeksankin tuntia. Niitä ei Teijon ole tarvinnut koskaan käyttää. Teijo kuvaa mielellään auringon laskuja ja nousuja. -Aloitin pilkkien ja mormuskojen tekemisen vuonna 1994. Teijo kertoo omistavansa vain muutaman ostetun värikoukkupilkin — Minulla on myös kymmenittäin koemalleja. Joku ihminen siellä on, ehkä verkoilla. Puran ne ja käytän toiseen tarkoitukseen. Kalalle mielisi ehkä Teijonkin mieli, mutta pilkkiminen on innokkaalta kalamieheltä jäänyt tänä vuonna harvinaisen vähälle. Jos pilkkireissuilla vastaan tulee jotain kuvaamisen arvoista, Teijo käyttää sen tallentamiseen lähinnä puhelintaan, mutta autossa odottelee usein järjestelmäkamera. — Paras sijoitus SM-kisoista on minulla kymmenes sija. Hän laskee tehneensä mormuskoja kaiken kaikkiaan melkein 10 000 kappaletta. — Sitähän sanotaan, että viisisenttinen jää kantaa ihmisen, kolmesenttinen pilkkijän, Teijo vitsailee. Se, missä hän käy kalassa, riippuu pitkälti talven lumitilanteesta. Se, paljonko aikaa vierähtää kaloja narratessa, riippuu vähän siitä, paljonko saalista tulee. Suurin Teijon järvestä nostama hauenvonkale on ollut hieman alle kymmenkiloinen. Saisi jo pakkasta tulla, hän toivoo. Toki pilkkijä saa myös ihailla kaunista talviluontoa samalla. Tänä talvena pilkkiminen on kuitenkin jäänyt innokkaalta kalamieheltä vähälle. Viimeksimainitut ovat pakolliset pilkkikisoissa. Partalansaarella sen saa aina johonkin. Kovemmalla pakkasella jalkoja lämmittävät vuorilliset kumpparit. Pääasiassa Teijo kuitenkin pilkkii kotikunnan järvien jäillä. Sen jälkeen olen tehnyt niitä joka vuosi. Uistelun lisäksi Teijo onkii kaloja kissalle tai syöteiksi täkyraksiuisteluun. Siellähän käynyt kahdesti SM-kisoissa. Niissä pilkittiin merellä. Talven pilkkireissuilta saaliiksi tulee yleensä ahvenia, joista saa kalakukkoa ja kalakeittoa, sekä jonkun verran siikaa. Alanteellakin käyn pilkillä, kun auton voi jättää soutustadionimlähelle. Toki ylle on vedettävä lämpimät, tuulenpitävät vaatteet sen mukaan, miten on pakkasta. Pääasiassa ne päätyvät lähiseudulle, mutta onpa niille löytynyt ostajia etempääkin. -Minun pilkkivehkeeni soveltuvat ahvenen ongintaan, tosin joka vuosipilkillä tulee muutama vahinkohaukikin. päivänä. Pilkkikausi kesti huhtikuun loppuun, yhtenäkin vuonna Teijo muistelee pilkkineensä vielä toukokuun 3. Melkein 10 000 mormuskaa Silloin, kun jäälle ei pääse, Teijo tekee lumitöitä ja lukee kirjoja. Kalastusharrastus tuo ruokakalat toki omaankin pöytään. Kesällä järvestä nousee haukea ja kuhaa, joista osa päätyy vakuumiin ja pakkaseen. Kaiken kaikkiaan Teijo on osallistunut SM-kisoihin 30 kertaa, pari kertaa osallistumisen on estänyt sairastuminen. Harrastuksessa viehättää tietysti se, kun saa kaloja. Järvimaisema näyttää kovin harmaalta, marraskuiselta, vaikka eletään tammikuun puoliväliä. Hänalkoi kuvata 70-luvun lopulla filmikameralla, sitten tulivat pienet digikamerat, ja tätä nykyä Teijo omistaa kaksi järjestelmäkameraa. vetää työkengät silloin, kun ei ole lunta eikä vettä. Teijon repussa on melkein 30 pilkkiä, suurin osa niistä itse tehtyjä. Jäille mahdollisimman aikaisin aamulla Teijon pilkkiharrastus alkoi 70-luvun loppupuolella, ja kilpailuissa hän alkoi käydä vuonna 1986. Kaukaisuudessa näkyy pieni piste. -Kunoli jäitä, niitä tuli tehtyä yli sata vuodessa, Teijo kertoo. Jalkaansa Teijo alsee % Silloin, kun ei jäälle pääse, Teijo tekee mormuskoja ja pilkkejä. — Nykyään puhelimella saa hyviä kuvia. — Sielläkin tuntui, että olisi ollut jo kevät. — Aina tulee eri malleja. 45. Verkkoja tai katiskoja en pidä. — Tympäisee tämä vesisade. Sitä Teijo ei kuitenkaan yleensä raahaa jäälle pilkille mennessään. Kauimmainen paikka, jossa Teijo on käynyt pilkkikisoissa, on Inarinjärvi. Aikaisimmillaan Teijon pilkkikausi on alkanut lokakuussa, ja pisimmillään se on kestänyt toukokuun alkuun. Teijo käy pilkillä Sulkavan lisäksi Puumalan, Savonlinnan ja Rantasalmen alueilla. Lohduttomalta näyttävä Alanne ei tällä kertaa kuitenkaan houkuttele sen enempää valokuvaukseen kuin pilkille. Pilkkejä Teijo tekee itselleen ja kavereilleen. Teijo Korhonen suuntaa pilkkijäille heti, kun jäätilanne sen sallii. Kun aurinko paistaa, alkaa hiota. Teijo arvelee lähtevänsä narraamaan kaloja jonnekin toisaalle. Kalojen lisäksi pilkkireissuilta saattaa tarttua mukaan hienoja luontokuvia. — Monta kertaa otan kuvia töihin mennessäni
Kotsalainen pohtii myös, miten lauhat talvet vaikuttavat tuhohyönteisiin. Rantasalmella keinolumelle pääsee hiihtämään veloituksetta. Eniten syysvehnää on Etelä-Suomessa. viljelij Lauha talvi hankaloittaa varsinkin rukiin viljelyä. Riskinä ovat etenkin englanninraiheinä ja nurmipalkokasveista apilat ja mailaset. Ruottisen mukaan toinen riskialtis kasvi on syysvehnä, mutta sitä ei täälläpäin paljon ole kylvössä. — Tämä viikko on mennyt jalkalenkkeillen eli olen käynyt juoksemassa ja sauvakävelyllä ja juossut juoksumatolla, kun on liukkaat kelit, Seppänen kertoo. — Aiempina talvina meiltä on lähtenyt latu myös pihasta, mutta se ei ole valaistu. Normaalitalvina ensilumenlatu kutsuu nuorta hiihtäjää loka-marraskuun vaihteessa, ja Seppänen kiertää kisoja kerran viikossa joulukuusta maaliskuun loppuun saakka. Roudan puuttuminen aiheuttaa suurimman ongelman etenkin savimailla ja niillä lohkoilla haasteita voi tulla maan muokkautuvuudessa keväällä. Viljelijöiden kannattaakin tarkkailla nurmia keväällä ja tehdä tarvittaessa täydennyskylvöjä, etteivät kasvustot jää liian aukkoiseksi. Ol — Meillä myös vahvuutena on kuitenkin se, että meillä on erilaisia maalajeja viljelyssä, jolloin ei olla yhden kortin varassa. —Kyllä se on ihan mahdollista, että kasvit lähtevät aikaisemmin kasvuun, jos tulee tarpeeksi lämmintä. Hiihtäjä treenaa jalkalenkkeillen umen puute aiheuttaa vaivaa myös talvilajien harrastajille. : Lauha talvi hankaloittaa hakkuita Metsänhoitoyhdistys = EteläSavon metsäasiantuntija Annukka Kotsalainen kertoo saaneensa tuttavaltaan kuvan pensaasta, jonka silmut jo vihertävät, vaikka on tammikuu. vuoksi puiden pois kuljettaminen vaikeaa ellei mahdotonta. Kun vielä tällaiset talvet lisääntyvät, niin kerääjäkasvien viljelyä kannattaisi ottaa lohkoilla käyttöön, jolloin lohko on syksyn ja talven ajan kasvipietteisenä ja ylläpitää maan orgaanisen aineksen määrää, ruokkien samalla maan tärkeää mikrobistoa. — Varsinaisen syysvehnän merkitys markkinoilla on pieni kevätvehnän viljelyn takia, mutta ruis on haaste, sillä kotimainen teollisuus käyttää sitä ja jos talvehtiminen epäonnistuu, ruista joudutaan ostamaan muualta. — Varsinkin nuorien nurmien kanssa jääpolte ja hapettomat olot voivat heikentää nurmien kasvua keväällä, vaikka eräät nurmiheinälajit kestävätkin ääriolosuhteita hyvin. Normaalitalvina Seppänen pyrkii tekemään minimissään viisi hiihtolenkkiä viikossa. Puutarhakasveista erityisesti mansikka kärsii lumipeitteen puuttumisesta. Viime vuonna tähän aikaan hakkuut pyörivät täysillä, Kotsalainen kertoo. Vaikka lumi maastossa onkin vähissä, ei talvi täysin ilman hiihtoa ole mennyt. Tanhuvaarassa ainakin kauden alussa ensilumenladulla hiihtäjiltä perittiin pieni maksu. Kisakausi loppuu maalishuhtikuun vaihteeseen.. Fntä voivatko kasvit lähteä nousemaan maasta liian aikaisin ja sitten paleltua. Tea Ikonen asvinviljelyn kannalta lumeton talvi tarjoaa suurimman aasteen syysviljojen ja puutarhakasvien viljelijöille. Ne ovat kestoltaan noin 1,5—2 tunnin luokkaa. Kun ei ole routaa, maa ei kanna koneita. Kerttu Seppänen, 19, harrastaa hiihtoa. Etelä-Savon pellot ovat kuitenkin pääasiassa hieta-moreenia tai hietaa. — Meidän korjuupalvelumme ei pääse tekemään korjuukohteita. Toinen keinolatu löytyy Tanhuvaarasta, ja siellä Seppänen hiihti ennen joulua. Kuluvana talvena kisoja on kuitenkin ollut normaalia vähemmän, eikä Seppänen ole päässyt tekemään lajinomaista harjoitteluakaan niin paljon kuin normaalisti. Kun on vuoron perään kylmää ja lauhaa, kasvupisteisiin tulee vaurioita. — Valmentaja pyrkii siihen, että noin kerran viikossa olisi kisa, mutta jos ei ole kisaa, niin sitten tehdään kisanomainen tehoharjoitus. —Ruis antaa suurimman haasteen, se ei tällaisena talvena välttämättä talvehdi ollenkaan. Jääpolte ja hapettomat olot maanpinnalla voivat vahingoittaa kasvupisteitä ja juuria, toteaa kasvintuotannon asiantuntija Tuomas Ruottinen ProAgria Etelä-Savosta. Lauha talvi aiheuttaa kuitenkin metsänhoidon kannalta toisenlaisia ongelmia. Hän ei kuitenkaan koskaan ole kuullut, että jokin metsätaloudellisesti tärkeä puulaji, kuten koivu, lähtisi puskemaan silmuja väärään aikaan. Ja vaikka koneet pääsisivätkin metsään, on teiden huonon kunnon Alkutalvesta satanut lumipeite on jo sulanut pelloilta ja metsistä. — Tällä hetkellä on kuitenkin vielä aikaista sanoa, syntyykö suuria talvituhoja, koska on myös alueellisia ja lohkokohtaisia eroja. — Roudattomuus ei ole useinkaan ongelma hietamailla, vaikka routa toivottavaa aina olisi eräiden taudinaiheuttajien näkökulmasta. — Mutta Rantasalmen latu on pidempi ja monipuolisempi. Alhaisempi kylvöala on johtunut huonosta rukiin hintakehityksestä viime vuonna, Ruottinen sanoo. On toivottavaa, että talvi tulisi vielä, Ruottinen sanoo. Muutoin, jos lunta on, Seppänen käy harjoittelemassa Kukkomäellä tai Aholahdessa, joissa on valaistut ladut. Tämän lehden ilmestyessä pellot ovat olleet parisen viikkoa lumettomia. — Tuolla ajellessa näkee, että yksittäisiä puita on mennyt poikki, mutta tilanne ei kuitenkaan ole niin vakava kuin viime talven kevätpuolella, Kotsalainen sanoo. Toki lauhasta talvesta on jotain hyötyäkin: metsässä pystytään tekemään ennakkoraivauksia vielä tammikuussakin. Ruottinen toteaakin, että parasta, olisi saada vielä pian pakkasta, maahan routa ja pieni lumipeite. Puutarhakasveista puolestaan etenkin mansikka on vaikeuksissa, kun lumipeitettä ei ole ja jos samaan aikaan lämpötilat ovat kylmiä. Lumettomana talvena hiihto onnistuu ensilumenladuilla ja keinolumenladuilla. Ainakin se vaikeuttaa talviajan hakkuita. Lumettomuus pellon pinnalla taas lisää riskiä pintavalumille. Vielä ei kuitenkaan ole sitäriskiä, sillä lämpötilat eivät ole niin korkeita meillä, että kasvit lähtisivät purkamaan juurien energiavarastoja kasvuun. — Jos tulee paljon lauhoja talvia, voivat tuhohyönteiset levitä aina vain pohjoisemmaksi. Vaikka talvi on osoittautunut hyvin vähälumiseksi, ehti viime vuoden puolella sataa tykkylunta, joka vaurioitti jonkin verran puita. — Mutta enemmän lauhoilla keleillä on negatiivisia vaikutuksia, Kotsalainen summaa. Tosin tänä vuonna rukiin kylvöalakin oli kolmanneksen pienempi kuin aikaisempana vuonna, joten kotimaisen rukiin huonompi riittävyys teollisuudelle oli odotettavissa jo aiemmin. Toinen pääasiallinen kasvi näillä main on nurmi. — Eroosioherkkyys on suurempi kuin muulloin, Ruottinen arvelee. Seppäsen hiihtokausi kestää yleensä niin kauan kuin on kisojakin. Siemenkustannus on vain muutaman kympin luokkaa hehtaarille ja kasvipeitteisyyden merkitys kasvukunnolle on kuitenkin suuri, Ruottinen lisää. Metsäpuolella lauha keli estää korjuiden tekemisen, sillä sula maa ei kanna raskaita metsäkoneita. — Viime viikolla kävin Rantasalmella keinolumenladulla hiihtämässä. Toki Kotsalaisen = mukaan MHY:n molemmat korjuupalveluyritykset olivat vielä viime viikolla hakkuilla, mutta hän epäili, että pian niiden teko loppuu. Siihen kannattaa käyttää aikaisin keväällä aikaa, Ruottinen suosittelee. Meillä etenkin viljakierrossa olevat lohkot ovat yhteyttävänä kasvipeitteenä vuoden aikana vain 3—4 kuukautta ja loput ajasta ne ovat alttiita eroosiolle. — Kelirikosta on tullut jatkuva ongelma, joka ei rajoitu pelkästään syksyyn tai kevääseen. Talvehtimisvaurioita voi tulla, jos lohkojen pinnanmuoto on epäedullinen pintavesien valunnan suhteen ja seoksissa viljellään myös meillä heikommin talvehtivia lajeja ja lajikkeita. — Tämmöiset olosuhteet eivät ole otollisia mistään näkökulmasta katsottuna
klo 13-14.30 Lohirannan vanhustentalojen kerhohuoneessa. Jokaisella hallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. — Myös kesäasukkaat ovat käyneet moikkaamassa meitä. Kiinnostaako piirtäminen ja maalaaminen. Ryhmään haetaan vielä mukaan jäseniä, joten asiasta voi ottaa yhteyttä Rajupusu Leaderin toimistoon. Päätöksen puollettavista hankkeista tekee Rajupusu Leader ry:n hallitus. NuorisoLeaderin tarkoituksena on edistää seudun elinvoimaisuutta nuorten näkökulmista käsin erilaisten nuorten suunnittelemien ja toteuttamien projektien ja hankintojen avulla. päivänä tammikuuta 2020 alkaen klo 13.00. Biotalous tutuksi -hankkeen infotilaisuuksia on tulossa keväällä taas jokaiseen neljään kuntaan. — Olimme mukana myös viime vuonna ja saimme silloin messuista hyvän kokemuksen. Hartaus pe 31.1. Kevään toimintaa Keväällä matkailuyrittäjille ja tapahtuman järjestäjille on tulossa infoja verkostoitumistapahtuma maaliskuussa. PAINOPAIKKA: L LEHTISEPÄT Pieksämäki — 2020 i. Tuula Makkonen atkailumessuilta haettiin inspiraatiota kesän matkoihin. APUA JA TUKEA: Diakoniapäivystykset tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9-11 srk-talon diakoniatoimistossa ja ma 27.1. Hallitukseen uusia jäseniä Yhdistyksen syyskokouksessa valittiin hallitukseen uusia jäseniä, osa jäsenistä jatkaa tehtävässään. Torstaina oli käynnissä ammattilaispäivät ja perjantaina messut avautuivat muulle yleisölle. ajupusu Leader ry haki niin PR in lisämyöntövaltuuden isäkehystä hankkeisiin ja yritystukiin. TIEDOKSI: Kirkkoherranvirasto auki maanantaisin ja tiistaisin klo 9-12. NUORET: Aleksi-pappi kahvittelee kirjastolla ke 29.1. Messu su 26.1. klo 12 srk-talossa työttömille, pienituloisille ja pientä eläkettä saaville. klo 11.30 Telataipaleen koululla. Kerho on suunnattu alakouluikäisille lapsille ja nuorille. Rajupusu Leader ry toimii Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueilla ja rahoittaa yleishyödyllisiä kehittämisja investointihankkeita sekä myöntää yritystukia. Kuviskerho pe 24.1. — Kiinnostusta on ollut ja väkeä on riittänyt mukavasti, kertoi Maisa Kokki perjantaina puolen päivän jälkeen, kun messut olivat olleet avoinna yleisölle muutaman tunnin. klo 1516. Uudesta alkamisajankohdasta ilmoitetaan. Hakijana ja toteuttajana NuorisoLeaderissa on joko nuorten ryhmä, jossa on vähintään kolme 13— 29 vuotiasta henkilöä, nuorten tai lasten kanssa toimiva yhdistys tai nuori yrittäjä. Sulkavalta mukana olivat Maisa Kokki, Lauri Kotsalainen ja Susanna Issakainen. Toiminnanjohtaja Anne Vänttinen ja hankeaktivaattori Kirsi Blomberg ovat hankehakijoiden tukena koko hakuprosessin ajan, aina ideointivaiheesta maksatushakemuksen ja loppuraportin tekoon saakka. Iloinen messuporukka koostui Sulkavan kunnan työntekijöistä. Hankkeen hyödyn tulee kohdistua Joroisten, Juvan, Rantasalmen tai Sulkavan alueelle. Koko Lake Saimaa Purest Finland -osasto herätti kovasti kiinnostusta ja Sulkavan osastolla riitti väkeä tasaisesti. Päätökset rahoitettavista tekee alueen nuorista koostuva päättäjäryhmä. Viime vuonna Rajupusu Leader ry:n hallitus puolsi rahoitusta 10 yleishyödylliseen hankkeeseen ja yhdeksän yritykselle. klo13 kirjastossa. päivänä tammikuuta 2020 Kunnanvaltuuston pj Eetu Nissinen valinta, Sulkavan kunta esillä Matkamessuilla Helsingissä Viime viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin Matkamessut. Ilmaisruokailu ti 28.1. Sulkavan kunta oli mukana Matkamessuilla Helsingissä Lake Saimaa Purest Finland -osastolla. Torstaina vilinää ja väkeä ei ollut niin paljoa, mutta perjantaina väkeäriitti. Omia välineitä ei ole pakko olla mukana. Asiat: Vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma vuosille 2020-2022, jäsenen/vapapuheenjohtajan Löytökylän alueen asemakaavan muutos korttelissa 106, Rakennusvalvonnan taksan korotus/Sulkava, RaJuSu-kuntien maa-ainesmakKuulutus ja esityslista ovat nähtävillä www.sulkava.fi Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä hallintotoimistossa 29. NuorisoLeaderin tavoitteena on nuorten itse suunnittelema ja toteuttama toiminta ja saada sen myötä nuoret mukaan alueen kehittämiseen ja projekteihin. 040 765 4017 (ma-pe klo 9-12) tai osoitteesta https://www.sulkavanseurakunta.fi/info-ja-asiointi löytyvällä lomakkeella. Vilinää riitti Messut olivat auki torstaista sunnuntaihin. 03 USKONELAMÄ: Kaikille avoin raamattupiiri su 26.1. Tilausten ja osoitteenmuutosten on oltava toimituksessa edellisen viikon keskiviikkona klo 12.00 mennessä. Sulkava kiinnostaa matkailijoita Maisa Kokki ja Lauri Kotsalainen saivat vastailla perjantaina kysymyksiin muun muassa Oravareiteistä ja majoituksesta. Kuviskerho kokoontuu kirjastolla perjantaisin klo 13.00 alkaen ulko-oven viereisessä tilassa. Rajupusu Leader menestyi prosessissa, ja vuonna 2020 on alustavan päätöksen mukaan hankkeille ja yritystuille myönnettävissä noin 450 000 euroa rahoitusta. klo 9.30 päiväkeskus Ilonassa. klo 10 Lohikosken kirkossa, Parkkonen, Hannu Leskinen. Viikonloppu oli työntäyteinen ja messuosastolla kävi vilinä. Yhteensä tukea puollettiin noin 424 500 euroa Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueelle. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Marja Huupponen Joroisista, Suvi Kokkola ja Eija Guttormsen Rantasalmelta sekä Kukka-Maaria Kärki ja Ari Möttönen Sulkavalta. Hallituksessa jatkavat vanhoina jäseninä Joroisista Eveliina Kautto, Juvalta Anne Suhonen ja Ritva Hänninen, Rantasalmelta Jari Rautiainen ja Sulkavalta Maarit Tiimonen. Julkisen tuen lisäksi kaikissa hankkeissa on mukana hakijoiden omaa, yksityistä rahoitusta ja osin talkootyötä. Rajupusu leaderin vuosi 2020 alkaa aktiivisesti Rajupusu Leader ry sai lisää rahoitusta vuodelle 2020. Hallitus muodostuu kolmikantaperiaatteella: kolmannes hallituksen jäsenistä edustaa julkista hallintoa, kolmannes yhteisöjä (yhdistyksiä ja yrityksiä) ja kolmannes maaseudun asukkaita. Leadertoiminnan päämääränä on maaseudun monialainen kehittäminen paikallisten asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeista lähtien. LÄHETYS: Lohilahden lähetyspiirike 22.1. Virkatodistusten ja sukuselvitysten tilaus Kouvolan keskusrekisteristä: p. Sulkavan vetovoima matkailukohteena ei ole kadonnut mihinkään, vaan kiinnostusta kuntaa ja sen nähtävyyksiä kohtaa löytyi. Keskiviikköria"2231.2020 N:o 4 SUIKAVA Kunnalliset ilmoitukset Peruspalvelulautakunnan sutakasan tarkistaminen. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankehaku on jatkuvaa, joten rahoituksesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä Rajupusu Leaderiin. Leadertuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntienrahoituksesta. Kinkerit su 26.1. Sulkavan kunnan uunituore esite oli jaossa messuilla, ja sitä lähti useamman henkilön matkaan. — Mökkimajoitus ja erilaiset tekemiset ovat kiinnostaneet kävijöitä, kertoi Kokki. Tilaisuus sisältää muun muassa työpajoja, puhujia, keskustelua sekä mahdollisuuden tuoda toimintaansa tutuksi muille alueen toimijoille. klo 12 Lohirannan vanhustentalojen kerhohuoneessa, Lohirannantie 40. Tilaisuuden ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Tule moikkaamaan ja juomaan kahvia. Lisäkehystä myönnettiin toimintaansa kehittäneille ja työssään edistyneille Leader-ryhmille. 015 471 544 Uitonrinne 18 58700 Sulkava www.sulkavalehti.fi Toimitus avoinna: ma-to klo 9-15, PERJANTAINA SULJETTU HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään maanantaina klo 12.00 mennessä. Lisätietoja: https://www.sulkavanseurakunta.fi/ SULKAVA Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Tea Ikonen 044 240 4836 Toimittaja: Tuula Makkonen 050 5115114 Toimitus ja ilmoitukset: toimitus(Osulkavalehti.fi ilmoitukset(Osulkavalehti.fi puh. Messuilla oli edustettuna myös Sulkava. klo 13.30 Leinosessa, Mikkolantie 22. Kaksivuotista puheenjohtajapestiään jatkavat puheenjohtaja Kimmo Ihalainen Joroisista ja varapuheenjohtaja Kirsi Jylhä-Lipsanen Juvalta. LAPSET/PERHEET: Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30-11.15 srk-talon päiväkerhohuoneessa. Sulkava 20.1.2020 KUNNANVALTUUSTON KOKOUS Sulkavan kunnanvaltuuston kokous pidetään valtuuston kokoushuoneessa tiistaina 28. Perhemuskarin aloitus siirtyy myöhemmäksi. Sulkavan kunta on myös mukana kotimaan matkailumessuilla Tampereella huhtikuussa. NuorisoLeader -toiminta aloitettu Vuoden 2020 alussa on aloitettu NuorisoLeader -toiminta. Vuoden alussa on aloitettu NuorisoLeader-toiminta, jonka tavoitteena on nuorten itse suunnittelema ja toteuttama toiminta
—i8 — ; / TALVIPÄIVIEN ILOKSI Si SAN: p kä € | 5 JA KEN J TEE TILAUS SINULLE SOPIVIMMALLA TAVALLA a Sähköpostitse: toimitusOsulkavalehti.fi D Verkkosivuilla: www.sulkavalehti.fi. — Ne voi käyttää jossain kampanjassa mukana olevista liikkeistä voittajan valinnan mukaan. Tuula Makkonen uosi sulkavalaista -kampanS jassa oli jaossa kortteja, joihin kuluttajat keräsivät leimoja tehdessään ostoksia sulkavalaisissa, kampanjassa mukana olevista liikkeissä. Oli tosi hieno juttu, että Sulkavan kunta lähti kampanjaan mukaan muun muassa tekemällä kupongit ja julisteet sekä osallistui tiedottamiseen. Tarkoitus on vakiinnuttaa kampanjaa ja jatkossa pystymme paremmin saavuttamaan yrittäjät ajoissa. Kuponkia jaettiin toki enemmän, mutta kaikki eivät joko keränneet kuponkeja täyteen tai jättäneet lahjakorttiarvontaan, Reponen sanoi. -Kampanja polkaistiin käytiin nopealla aikataulullaja aivan kaikkia yrityksiä Sulkavalla ei tavoitettu lyhyessä ajassa. Leiman sai kun teki ostoksia vähintään 20 eurolla. Opinnot kestävät noin kaksi vuotta. Varsinkin kesällä kampanja-aika voisi olla pidempi. Lahjakortit voittivat Sirpa Leinonen ja Virve Litmanen. — Vaikea arvioida kokonaisvaikutusta, mutta kyllä kampanjasta oltiin kovasti kiinnostuneita. 044 550 6538, satu.pollanenesamiedu.fi Lue lisää ja hae koulutukseen nyt www.samiedu.fi LWmo Sulkavan Lumo Oy:n ylimääräinen YHTIOKOKOUS to 6.2.2020 klo 16.00 yläluokkien opettajainhuoneessa Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen muuttamista: Vaatimus tilintarkastuksesta poistetaan tai valitaan tilintarkastaja Muutetaan yhtiökokouskutsun toimittamistapa Lumo Oy:n hallitus 21.1.2020 PERINNEPÄIVÄ SUUNNITTELUPALAVERI ma 27.1. Vahvasti positiivisen puolella oltiin kampanjassa, kertoi Heikki Kolehmainen K-Market Wiljamista. Kahden viikon intensiivijakson jälkeen lähiopetusta on 2-3 päivänä viikossa, tämän lisäksi opintoihin kuuluu verkko-opintoja ja työelämässä järjestettävää koulutusta. Opiskelu toteutetaan lähiopetuksena. Yrittäjät toteavat, että jonkun verran positiivista vaikutusta myyntiin oli havaittavissa. Lahjakortit paikallisiin liikkeisiin — Kuponkeja jätettiin arvontaan 67 kappaletta. Kaikkien täyteen kerättyjen korttien kesken arvottiin kaksi lahjakorttia, toinen 200 euron ja toinen 100 euron arvoinen. Kampanja oli sopivasti ennen joulua. klo 12—18! Palveluiden esittelyä, testausta, keskustelua Neurosonic-hoito * Firstbeat Hyvinvointianalyysi * fysioterapia % hieronta 9 kehonhuoltovälineet * liikuntapalvelut Johanna Oinonen 0400 810 424 Irene Lindström 044 235 5475 Ammattiopisto SAMledu Opiskele lähihoitajaksi Sulkavalla Opinnot alkavat 17.2.2020 Nyt voit suorittaa sosiaalija terveysalan perustutkinnon Sulkavalla. Tervetuloa hyvinvointi-iltapäivään FysioSulkavan tiloihin pe 24.1. Kuponkeja jaettiin todella paljon ja leimoja kyseltiin, varsinkin alkuun innokkaasti. Tärkein ajatus oli herätellä meitä muistamaan, että Sulkavalta saa paljon erilaisia tuotteita ja palveluita, kertoi Sulkavan Yrittäjien puheenjohtaja Juha Reponen. Koulutuksen voi suorittaa myös koulutustai oppisopimuksella. EN SULKAVA Keskiviikkona 22.1.2020 N:o 4 Suosi sulkavalaista -kampanja onnistui hienosti Sulkavan Yrittäjät järjesti yhteistyössä Sulkavan kunnan kanssa Suosi sulkavalaista -kampanjan, joka rohkaisi kuluttajia käyttämään oman kunnan palveluja. — Leimoja piti kerätä neljästä eri yrityksestä, joten tämä lisäsi hajontaa, totesi Reponen. Hanna-Mari Kaartinen ja Ilkka Partanen toimivat onnettarina, A kun kerättyjen korttien kesken arvottiin kaksi lahjakorttia. Lisätiedot: Satu Pöllänen, puh. Jatkoa on luvassa Yrittäjät toteavat, että Suosi sulkavalaista -kampanja voitaisiin tehdä esimerkiksi kesäja joulukampanjoina, jolloin myös vapaa-ajanasukkailla olisi parempi mahdollisuus osallistua. -Jonkun verran soräääniä tuli myös siitä, että kampanjassa oli mukana yrityksiä, joista leima käytännössä oli hankala saada esimerkiksi itsepalvelun tai sijainnin vuoksi. — Kampanja sujui hyvin. Myyntiä lisäsi myös se, että jos ostokset olivat hieman alle 20 euroa, niin samalla mietittiin, mitä pientä vielä asiakas tarvitsisi. Leimoja kerättiin aktiivisesti kaikista mukana olleista yrityksistä. Tämän kampanjan jälkeen olemme viisaampia ja jatkossa on helpompi korjata mahdolliset epäkohdat, lupasi Reponen. Vaikka kampanja oli kunnan ja yrittäjäyhdistyksen organisoima, niin kampanjaan pääsi mukaan kaikki sulkavalaiset yrittäjät. klo 17 kunnanviraston KESTOTILAUS A. — Varsinaisesti myynnillistä lisäystäei ollut, kun kertaostos on yleensä yli 20 euroa, mutta hyvillä mielin ihmiset sen leiman ottivat vaikkakin piti muistutella, että onko kortti, kertoi Mirja Anunti-Virta Sulkavan Fysioterapiasta. — Kahvilassa ei oikeastaan kampanjan vuoksi lisämyyntiä tullut, kertaostos kahvilassa kun on yleensä alle 20 euroa, mutta ei kampanjasta tietysti haittaakaan ollut, kertoi Sofia Lonka Kahvila Alinasta. Yrittäjät tyytyväisiä kampanjaan Kampanja oli jo käynnissä, kun mukaan tuli lisää yrityksiä