AN 5 Ou A | Da. M inä | 70 . V UVOSIKE RTA ikkona jouluk 2. JG jPU Dk U TON PAIK,AL LISLEHTI 37. vtMOIITN:o Ung EE e EN
Onnea voittajille! JäUKKÖSKI 5 Avoinna: 24.12. 2 =—22.12.1999 N:o 50 SULKAVA ( PALVELEMME ART | Ai isin 8 % | Ina Pysyvästi JOULUNA: € SN på W edullisia tuotteita edullisesti i * Jouluaattona Vv o VP, n LÄHIKAU PPA Nu jaystävällistä koko joulukuun! SULJETTU A Jo Pp. 676 283 hoista joulua ja 4, Turvallista Uutta Vuotta! S, -— |tä-Savon < LÄHIVAKUUTUS army tä J. Tontut ahertavat täällä aattoon klo 12 asti. joulupäivä: 26.12. | USA Christmas Red foulunparalpet SU va 12-16 |' ico R omenat 7,90 | evussa Kauniit joulukuuset ja | i jätkänkynttilät 50 mk/kpl = kir bar mätiä = an mt silliä... OTT ar 10, 90 ; levymusiikki : ON N FAX. N -uy 4 yi sa VIENTI ETSK KAEEN (11: PEN , KODIN. VERKKO & PAITA puh. — Jouluiset pörrösukat : 40 = koko "I perheelle 29 > Miesten Jussi! paita Tontut kehottavat ehdottomasti välttämään kaupungin kiireessä ja ruuhkassa tehtyjä paniikkiostoksia ja hankkimaan viime hetken lahjat Verkko&Paidan tonttupajasta. VOLTA 2815 PÖLYNMURI IIS, Itrasuodatin kaupan paik MOCCAMASTER KAHVINKEITIN TV: T.KEMPPINEN SULKAVA P 471 190, 0400 650 290 K-741 TT PHILIPS HG 5806 PARTAKONE 695,| M KONE E JTN raa 2900. tapaninpäivä: wan! || Me” C eesta vuodesta! igen a ää i Joulua ji a Avoinna 27.12.-31.12;| 6 sta Tie marimekko KOON Alanteentie 3, puh. jouluaatto: 25.12. 471 288 p = a toivotamme Hyvää Joulua | — YHTEISTYÖSTÄ KIITTÄEN ja menestyksellistä Uutta Vuosituhatta! Sulkavan Taksiautoilijat ry — Kenellä on päällä jotain punaista, jotain punaista... 676 280 OTT | budenväsden aatana Keskiviikko Keskiviikko Atria LAATIKOT = | JUHLAILLALLINEN KARJALANJoulupöytään... Luettelo muista voitoista on nähtävillä kioskissa. palvelua + Joulupäivänä klo 17-03, ONNIN 58700 SULKAVA WI[ i AM lähellä kotia. vaanvid la NE s AGRJ A ma-pe 9-17, EJ Kiittäen asiakkaitamme kuluneesta vuodesta toivotamme HYVÄÄ JOULUA JA MENESTYSTÄ VUODELLE 2000! t: Agrin pojat MARKET Kisatie 11 O, » 58700 $ Sulkava, puh. BS MUIKKUKUKKO sääminen, J | IN ESD Puh. |Pirkka Uutuus i * Tapaninpäivänä klo 12-01 vo Va PUH. Avoinna: ma-pe 9-17 Joulukuussa myös lauantaisin 10-13 Hyvää Doulua| ja Onnellista | Uutta Vuotta! 4 toivottavat I Marjut ja Heikki| Lappalainen m | R-Kioskin väki toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Onnea ja menestystä G IF ra! I Gr! vuodelle 2000! Avajaispäivän arpajaisissa päävoiton 500 markan lahjakortin voitti Raili Partanen. (015) 471 1014, fax. maksa, I 160 mk porkkana, 5, 5 0' (ennakkovaraukset) PAIS TI lanttu 400g i Hyvää Joulua! 3 1 9 Pirkka KYLMÄSAVU, LOHIFILE ugnen, | Kai Ja. / 90 joo [< 90. 471 651 I potkallinen 3, 9 0; 5 A HAUTAKINKKU K 5 90 = KYNTTILÄT YI | nina rat PALVELEMME : MA-TO 9-20 PE aattona 8-13 LA = SULJ. 015 676 232 http://personal.inet.fi/yritys/verkko.paita | Järkilahjat jouluksi
Ihmiset hakeutuvat seuduille, joissa elinympäristö, palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat kunnossa. Mutta miehet menettävät helpommin otteensa elämään. Ovatko ne kohtaamiset hirviseurueessa tai metsästysporukassa, kyseli Veikko Lappalainen. Työttömyys, maaseudun autioituminen, maatalouden vaikeudet, tulevaisuudenuskon menettäminen ja hankaluudet ihmissuhteissa ovat liian monen miehen arkipäivää. Löytyykö kavereita, hyviä ystäviä. Liikuntahallin ja kirjaston vieressä oleva jääkiekkokaukalon ja tenniskenttien pohja on jo vuosia ollut erittäin huono. Lääni esittää rahoitussuunnitelman opetusministeriölle. Olemassaolevien osaamiskeskusten Juvan Partalan ja Rantasalmella toimivan ympäristökasvatusinstituutin kehitys aiotaan turvata. Suurimman potin, yhteensä 11.236 markkaa, sai Sulkavan Urheilijat -41. Yksi vaihtoehto herättelykampanjaan löytyi: kunnissa olevat työttömien toimintakeskukset. Lautakunta jakoi myös liikuntatoimen vuoden 1999 toimintaavustukset. Miten se tapahtuu. Sulkatennis ry sai 500 markkaa tilavuokriin. Mitä ihmisten hyväksi voidaan tehdä. markkaa. Yhtenä teemana voi olla nuorten ja miesten syrjäytymisen estäminen. Naiset pärjäävät kyllä, kun on pakko. Leader+ ohjelmakaudella satsataan myös uudenlaisen osaamiskeskuksen luomiseen. Yrittäjä on uudistanut hakemuksensa ja perustellut sitä anniskelun rajautumisella vain ilta-aikaan, jolloin hallinkäyttäjistä valtaosa on aikuisia. Hän on huolestunut maaseudun nuorten ja etenkin nuorten miesten syrjäytymisestä. Lääninhallitus on kysellyt kunnilta vuosien 2001-2004 liikuntapaikkojen rakennushankkeista. Liikuntahallin kahvion yrittäjä hakee keskioluen anniskeluSivistyslautakunta esittää ItäSuomen lääninhallitukselle vuoden 2001 ajalle yhdistetyn jääkiekkokaukalon-tenniskenttäalueen toteuttamiseen 500.000 markan suuruista perustamishanketta. Leaderissa uskotaan etätyön mahdollisuuksiin. Jo kesäkuussa 1999 kahvilayrittäjä Satu Putkonen haki anniskelulupaa, mutta silloin sivistyslautakunta ei puoltanut hakemusta. Asiaa pohtineeseen vapaavalintaiseen teemaryhmään kuuluvat Marketta Auvinen, Saara Pesonen ja Kimmo Hagman Puumalasta, Hannu Hämäläinen ja Seppo Arola Joroisista, Heikki Laukkanen ja Veikko Lappalainen Juvalta, Kalle Keränen Sulkavalta, Ritja Jalkanen Ressler Rantasalmelta sekä Ulla Nykänen Virtasalmelta. Onko hirviporukka ainoa soVeikko Lappalainen, Saara Pesonen ja Kimmo Hagman pohtivat mitä maaseudun miesten hyväksi voitaisiin tehdä. Niiden kautta tavoitetaan työttömistä ne, jotka vielä aikovat tehdä jotain tai jotka ovat halukkaita osallistumaan. Avustuksia seurat käyttävät koulutustoimintaan, tilavuokriin ja ohjaajapalkkioihin. Myös opiskelemassa olleiden nuorten paluuta takaisin kotikonnuille aiotaan edistää. Avustuksia jaossa Sivistyslautakunta jakoi 16.000 markkaa kulttuuritoimen kohdeavustuksia. Mitä voi harrastaa. Lisäksi seudun lukioita kehitetään seudullisiksi erikoislukioiksi. Entä ellei kuulu niihin. Mieasia on vakava Miesten asiaa on pohdittu vapaavalintaisessa työryhmässä puumalalaisen Marketta Auvisen johdolla. Sivistystoimenjohtaja Lauri Närä perusteli kielteistä esitystään sillä, että hallin käyttäjistä kolmasosa on alle 18-vuotiaita. Myös harrastukset ja miesten keskeinen yhteydenpito vaikuttavat viihtymiseen ja elämisen laatuun. Lähivuosina RaJuPuSu-seutukunnalla saatetaan nähdä projekti, jossa herätellään miehiä elämänhallintaan ja yleiseen toimeliaisuuteen. Muuten niiden tulevaisuus on vaakalaudalla, sillä seudun syntyvyys ei riitä viiden lukion tarpeisiin. Sivustakatsojiksi ajautuneet miehet ovat kohta maaseudun ongelma. Leader+ -ohjelmaan aiotaan kirjata yhdeksi tavoitteeksi juuri maaseudun miesten syrjäytymisen estäminen. Kysymyksiä ja vastauksia etsitään uudella tavalla. Sijoittumista seutukunnalle voidaan edistää esimerkiksi rahoitusjärjestelyin. — Minkälaisissa tilanteissa alueen miehet kohtaavat. Parhaillaan valmistellaan LEADER+ -ohjelmakauden raameja ja sisältöä. Tällaisessa keskuksessa ovat tarvittavat laitteet ja yhteydet. Toki työttömyys riivaa kaupungeissakin, mutta suurissa asutuskeskuksissa riittää tekemistä jos on itse aktiivinen. Mitä nuorehko mies voi maalla tehdä. Sivistystoimenjohtajan alkuperäisessä esityksessä anniskelulupaa ei puollettu. Mistä löytyy elanto. Toimintakeskusten kautta. SULKAVA Keskiviikkona joulukuun 22. siaalinen kontakti. Jaossa oli 18.000 markkaa. Kahvio Johanna on hakenut keskioluen anniskelulupaa Sulkavan liikuntahallin tiloihin. LEADER+ ohjelmakauden raamit selviävät vasta vuoden 2000 loppupuolella maa-ja metsätalousministeriön sekä EU:n päätösten jälkeen. Yhtenä tavoitteena ovat etätyöskeskukset jokaisella kirkonkylällä. Käytännön toimet ovat erilaisia projekteja, joilla hankitaan töitä nuorille ja elämisen mahdollisuuksia kotiseudulla. RaJuPuSuseudulla toiminnan painopistealueita voivat olla elämänlaadun parantaminen maaseudulla, tietotekniikan hyödyntäminen sekä luonnonja kulttuuristen varojen hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Pohja on routimisen takia epätasainen. Tenniksen pelaajat ovat osittain lopettaneet kentän käytön sen epätasaisuuden vuoksi. Ainakin LEADERhallinnossa ymmärretään miehiä. Pohjamaaperän vaihtaminen ja kentän päällystäminen maksaa arvioilta 500.000 markkaa ja teknisen johtajan mielestä se voidaan toteuttaa vuonna 2001.. päivänä 1999 Miesten Syrjäytyminen huolenaiheena Tulevalla ohjelmakaudella aiotaan RaJuPuSu LEADERissa puuttua maaseudun miesten syrjäytymiseen. LEADER voi aikanaan rahoittaa hanketta tai hankkeita, jotka pyrkivät olojen kohentamiseen ja miesten piristämiseen. Jääkiekkokaukaloa jäädytettäessä tulee huomattavia lisäkustannuksia veden valuessa jäädytysvaiheessa eri paksuisiin kerroksiin, osittain maassa oleviin halkeamiin, todetaan sivistyslautakunnan perusteluissa. LEADER+:n seudullinen ohjelma jätetään ministeriöön todennäköisesti helmikuussa. Hän pitää suurta työttömyyttä kansallisena häpeänä. Säännöllinen työ pitää miehet kuosissa ja elämässä kiinni. Kotikammareiden ja baarien miehet olisi saatava osallistumaan edes johonkin. Sivistyslautakunta puoltaa liikuntahallin keskiolutoikeuksia Torstaina kokoontunut sivistyslautakunta päätti äänin 4-3 puoltaa liikuntahallin anniskelulupaa. Yrittäjiä houkuteltava Yrittäjyyden edistäminen vaatii sisäisen yrittäjyyskasvatuksen lisäksi aktiivista yritysten houkuttelua seudulle. Myös muut työryhmän jäsenet kaipaavat toimenpiteitä miesten herättämiseksi. Yhdeksi ratkaisuksi todettiinkin rehellinen työ eli työpaikkojen lisääminen. Idean erityisestä miesprojektista keksi Juvan yrityskummi, professori Veikko Lappalainen. Niiden avulla seudulle luodaan henkistä kasvua ympäristöja luomuasioissa. Oppilaitosten ja yliopistojen sekä seudun yrittäjien kanssa kehitetään yhteistyötä. Elinkeinoasiamies Laila Kalpio-Mikkonen on suhtautunut kielteisesti liikuntahallin kahvion anniskelulupaan, samoin vapaaajanohjaaja Vilho Pekkarinen. Tekeillä on päättötyötä varten erityinen päättötyöpankki, johon opiskelijat ja työnantajat voivat ilmoittautua. Avustusta saivat Linnavuoren Tähyilijät 3.000 markkaa, Naiskuoro Sirkut 500, Sulkavan 4H-yhdistys 3.000, Mieslaulajat 2.00, Sulkavan Musiikin Ystävät 3.000, Naislaulajat 1.000, Sulkavan Pelimanniyhdistys 500, Sulkavan Vesaiset 1.000 markkaa ja Rebekka Virtanen 2.000 markkaa. Uudelle ja täysin uudentyyppiselle hankkeelle olisi tilausta. Jo nyt on nuorille myönnetty stipendejä päättötöihin. Sulkavan Naisvoimistelijat sai yhteensä 6.264 oikeuksia. Onko kaljabaari tai kapakka ainoa paikka, missä miehet liikkuvat ja kohtaavat toisiaan. Heidän haravoiminen ja innostaminen vaatii kekseliästä hanketta, arveltiin työryhmässä. Silti on paljon työttömiä, jotka eivät käy missään eivätkä osallistu mihinkään. 2000-luvulla paikasta riippumaton etätyö kasvaa voimakkaasti. Niitä oli haettu yhteensä 53.000 markan edestä. Mistä työttömät tavoittaa
Taisto Salmenkivi sanoi, että papit ovat tuomiokapitulin määräysvallan alaisia ja että kirkkovaltuustojen ei kannata asiaan sotkeutua. Myös Suomessa on höyrytty ennennäkemättömän paljon uudesta vuosituhannesta. (Jes. Mikä toi valon ensimmäiseen jouluun...tähti, enkelit... Monia stressaavat työkiireet, lähimmäisten muistaminen, erilaiset järjestelyt ja yleinen markkinameininki. Jos kortin pidätysprosentti on liian pieni, työntekijä voi pyytää itse työnantajaa toimittamaan pidätyksen suurempana. Onneksi meillä Sulkavalla on otettu savolaisen lunkisti. Täällä vuosisadan ja vuosituhannen vaihtuminen taitaa olla vain yksi juhla toisten joukossa. (Tommaseo) W Onnea Nimipäiviä Tänään keskiviikkona talvipäivän seisaus, Raafael, torstaina Senni, perjantaina Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina, lauantaina Joulupäivä, sunnuntaina 2. Kiva, kun kävitte. Tonttuja näkyy ja kuuluu, joulupukkia odotetaan ja lahjatoiveita raapustetaan joko itse tai vanhempien avustamina. Kyseessä on noin 23 prosenttia kuukauden työajasta. Hänen mielestään olisi kohtuutonta lähteä suurentamaan kustannuksia. Sitä varten on nimetty erityinen historiankirjoitustoimikunta, jossa on molempien osapuolten edustajia. Historiateoksen ensimmäinen osa ilmestyi loppusyksystä. Alkuperäisen esityksen mukaan molempien kirkkovaltuustojen olisi pitänyt päättää, että Puumalan ja Sulkavan seurakunnat käyttävät Puumalan seurakunnan seurakuntapastorin virkaa suhteessa Puumala 77 % ja Sulkava 23 %. SPR:n Sulkavan osasto: Syyskokous ke 29.12.99 klo 19.00 Merita Pankilla. Hän totesi, että tuomiokapitulin notaari on kertonut että asian sopiminen seurakuntien kesken voisi tuoda esimerkiksi veroteknisiä yllätyksiä. Me maaseudulla asuvat kaipaamme ja arvostamme tiettyä rauhallisuutta. Tapahtumat , Sulkavan Naisvoimistelijat ry: Tapaninpäivänä KINKUNSULATUSJUMPPA keskuskoululla klo 15-17. Kiitos, kun muistitte. Se tulee joka vuosi. HUOM! URHEILUSEURAT: Maakuntaviestikatsastukset Kukkomäellä ti 28.12. Perinteiseen perhejouluun sisältyy paljon iloisia ja myönteisiä kokemuksia. 3.1.2000. Ps. Viime syksynä piispantarkastuksen yhteydessä piispa Voitto Huotari puhui seurakuntien välisestä yhteistyöstä. Vuonna 1994 historiankirjoitustoimikunnan pöytäkirjassa seurakunta toivoo, että pysytään 40 painoarkissa, jolloin kulut hoidetaan 50/50-periaatteella, totesi kirkkoherra Taisto Salmenkivi. Kynttilänvalo ei kuitenkaan riitä valaisemaan joulua. Sama suhde koskee myös painatuskuluja. Kirkkoherra Taisto Salmenkivi selvitti, että on parempi että asian hoitaa tuomiokapituli. Lapsen syntymä on aina vanhemmille ja sukulaisille ilon aihe. Jairi Attilan jäätyä lomalle ja virkavapaalle on Puumalan papiston kanssa neuvoteltu töitten järjestämisestä. Sillä lapsi on syntynyt meille, Poika on annettu meille, Hän kantaa valtaa harteillaan, Hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, lankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Sitä ei pääse kukaan meistä kokemaan uudelleen, ellei EU:n direktiivillä tai jollakin muulla mahtikäskyllä muuteta ajanlaskua ja kalenteria. Vuosien kuluessa hanke on paisunut ja teoksia tuleekin kaksi. Tähän mennessä historiankirjoitukseen on mennyt yli 600.000 markkaa. Asia oli tulossa tiistaiseen kirkkovaltuuston kokoukseen, mutta viimehetkellä se vedettiin pois. Lapsenmielisyys onkin parasta joulussa. Maaseutukunnissa ja maalaiskylillä joulun rauhan tavoittaa helposti. Rauhallista ja valoisaa joulun aikaa! Nuorisotyönohjaaja 2 3 Päivän kierto N Aurinko nousi tänään 9.44 ja laskee 14.47. Varajäseniksi valittiin Ritva Auvinen, Hannu Auvinen, Siilas Rönkkönen, Lea Ralli, Tuomo Kankkunen ja Tuija Manninen. Länsimaisen ajanlaskun mukaan vietetään kohta suurta vuosituhannen vaihtumisjuhlaa ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Verokortit lähetetään asiakkaille helmikuun puoliväliin mennessä. Vaihdos on ainutkertainen ihmiselämässä. ILOISTA JA RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE! ) Viikon sana Joulu on valon juhla... Kaiken maallisen keskellä jouluun rauhoittuminen tahtoo unohtua. Seurakunta pitäytyy 40 painoarkin sopimuksessaan. Kirkkoneuvosto oli jo esityksen hyväksynyt. Kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä asian vetämisen pois kirkkovaltuuston esityslistalta. Vuosituhathuumassa on monilta meinannut itse joulu unohtua. 4 22.12.1999 N:o 50 SULKAVA SULKAVA Vuosituhannen viimeinen joulu on käsillä. Työttömyys, rahattomuus, vaikeat perheolot tai ylipaineet töissä ovat asioita, jotka hyydyttävät iloisimmankin eläjän. koko vuoden 2000 tulonsa ja esittää todisteet jo maksetuista tuloista ja niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä. Vetäjänä Katja, hinta 15 mk. Vielä suurempi ilonaihe on, kun lapsi syntyi meille kaikille Vapahtajaksi. Tällöin asiakkaan tulee arvioida . Historiankirjoituksesta ovat aikoinaan sopineet Sulkavan kunta ja seurakunta. Päivän sana Herra, sinä olet armollinen kansallesi -muistathan myös minua! Auta minua, ota minut huomaasi. Alkuperäisessä, vuonna 1982 tehdyssä sopimuksessa teoksen laajuudeksi on sovittu 40-50 painoarkkia. Kirkkoneuvosto on saanut määrärahat kirkkovaltuustolta. Hyvä että edes silloin. Siitä on vain keskusteltu. Yhtenä mahdollisuutena tuli esille kuitenkin seurakuntien rajat ylittävät työntekijät. Kunta huolehtii kustannuksista 40 painoarkin ylittävältä osalta. Pidätysprosentin alennukset täytyy hakea verotoimistosta. klo 18.00 eli samaan aikaan lasten hiihtokisojen kanssa. Matti Luukkainen Lämmin kiitos syntymäpäiväni muistamisesta Vekaran Erän miehille! t: Arto Kirkkovaltuusto päätti Rovastikuntaedustajat on valittu Kirkkovaltuusto valitsi Hilkka Virtasen, Sirkka Hintsasen ja Tauno Vannisen rovastikuntakokousedustajiksi vuosille 2000-2003. Iloinen, odottava mieli, rauha ja hyvä tahto ovat asioita, joita kaipaa ympäri vuoden. Jouluna poltetaan perinteisesti paljon kynttilöitä. Kirkkovaltuutettu Siilas Rönkkönen muisteli, että jo alunperin kustannus arvioitiin 700.000 markaksi. Oletko ajatellut miten paljon valoa yksikin kynttilä tuo pimeään. Jumala rakastaa meitä niin paljon, että tuli alas maailmaan pienenä lapsena ja toi meille joulun jokapäiväiseksi. Ehkä joulua pidetään liian tavanomaisena. Ehkä se tapahtuu vasta joulunpyhinä. Kaavaillun sopimuksen mukaan Sulkava sitoutuisi korvaamaan prosenttiluvun mukaisen osuuden seurakuntapastorin viran kokonaiskuluista. Niistä kannattaa nauttia. Kahdelle seuraavalle vuodelle kunta on varannut 350.000 markkaa kummallekin historiankirjoitusta varten. Sitä kaipaa varmasti myös moni kaupunkilainen. 106:4. Tammija helmikuussa käytetään vuoden 1999 joulukuun lopussa voimassa ollutta verokorttia. Miksi tähti olisi loistanut tai enkelit laulaneet kunniaa, jos Jeesus ei olisi syntynyt. Uudet verokortit voimaan maaliskuun alusta Vuoden 2000 verokortit tulevat voimaan 1.3.2000. Hän ei silloin tarkemmin sanonut mitä kaikkea se voisi pitää sisällään. Kunnanhallituksen puheenjohtaja, kirkkovaltuutettu Kari Kuivisto jääväsi itsensä asian käsittelyn ajaksi. Kirkkovaltuusto päätti myös historiankirjoituksen kustannuksiin osallistumisesta. Elli Behm Sydämellinen KIITOS merkkipäivääni muistaneille. Ilo voi kadota ihmisen elämästä, jos arkiaskareissaan joutuu liian ahtaalle. Seurakunta osallistuu puolella historiankirjoituksen kustannuksiin siltä osin, kun se ei ylitä alkuperäisessä sopimuksessa mainittua 40 painoarkin määrää. 9:5) Joulu on valon juhla, koska silloin saamme viettää itsensä valon Herran syntymäpäivää. Lapsille joulu on edelleen erittäin tärkeä. Riittää kun kävelee ulos talviseen luontoon ja ihailee sitä. Huumori ei pilkahtele jos on liian raskasta. Sulkavan kappalaisena vuodesta 1980 toiminut Jari Attila on jäänyt virkavapaalle, jota on myönnetty vuoden 2000 loppuun saakka.. suurimman ilon ja valon toi kuitenkin Jeesuksen, Vapahtajan syntymä. Joulupäivä, Tapaninpäivä, Tapani, Teppo, Tahvo, maanantaina Hannu, Hannes, tiistaina Viattomien lasten päivä, Piia, keskiviikkona Rauha. Neuvotteluissa oli ilmennyt, että Puumalan seurakuntapastori Lauri Mattila olisi irrotettavissa keskimäärin seitsemäksi päiväksi kuukaudessa Sulkavan seurakunnan palvelukseen. Toki aihetta juhlaan on paljonkin: harva pääsee kokemaan vuosituhannen vaihtumisen, olipa ajanlaskutapa millainen tai miten tarkka tahansa. Mietelause Oppikaa, oppikaa, oppikaa ja pysytte keskinkertaisina; rakastakaa, rakastakaa ja tulette suuriksi. Kirkkoherra Taisto Salmenkivi totesi, että sopimus ei ole käynyt kunnanhallituksessa eikä kirkkoneuvostossa. Ei ole niin pimeää nurkkaa, ettei se muuttuisi valoisammaksi, kun sinne vie kynttilän. / Kouluruoka Kouluruoka: Sulkavan kouluissa vietetään joululomaa 20.12. Verokortin muutoksessa tarvittava hakemuslomake tulee postitse verokortin mukana. Tuomiokapitulilta määräys Jairi Attilan sijainen tulee Puumalasta Tuomiokapituli on antanut virkamääräyksen, jonka mukaan Puumalan seurakuntapastori Lauri Mattila hoitaa osittain Sulkavalla papin tehtäviä. Tuttu sanonta, mutta mikä tuo valon sinun joulunviettoosi
Hänen mielestään olisi hyvä jos seurakunta pystyisi saamaan murrosikäisiä sanan ja seurakuntatoiminnan pariin. Eri hoitosopimuksista kertyy seurakunnalle tuloja 314.000 markkaa. — Seurakuntatalon peruskorjaukseen on varauduttu myymällä tänä vuonna puuta yhteensä 1,5 miljoonan markan edestä. Kirkkovaltuutettu Siilas Rönkkönen totesi, että korotukset ovat varsin maltillisia. Viime tiistai-iltana kirkkovaltuusto hyväksyi kaupan. Ja muutenkin kesäaika on vähän hiljaisempaa, sanoo Teuvo. Seurakunnan rahamenot ovat kaikkiaan yli 8,0 miljoonaa markkaa. Hilkka kysyi miksei kirkkoneuvostossa esitetty yksi eriävä mielipide näy kirkkovaltuuston papereissa. Lisäksi sosiaalija eläkevakuutusmaksuihin = menee 32.500 markkaa. Erot johtuvat isojen kukkien määrästä. Edellisessä eli päättyvän vuoden talousarviossa kuukausipalkkaisten palkkasumma oli 1.139.600 markkaa. Henkilöstökulut ovat kaikkiaan 2.241.600 markkaa. Puunmyyntituloiksi on = arvioitu 450.000 markkaa. Luoteessa raja on merkitty maastoon paaluin. Siilas totesi edelleen, että seurakunnalle aiheutuu leiristä maksuun verrattuna 3-4-kertaiset kulut. Kirkkovaltuutettu Hilkka Virtanen esitti, että seurakunta ei perisi 250 markan rippikoulumaksua. Kirkkovaltuuston päätös lähetetään tuomiokapitulin kautta kirkkohallituksen tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. Rahoitustarve on yli 3,7 miljoonaa markkaa. puunmyyntituloja oli budjetoitu 750.000 markkaa, vaikka puuta myytiinkin mainitun 1,5 miljoonan markan edestä. Kesäaikana remonttia on hyvä tehdä, sillä seurakunnan toiminnot keskittyvät enimmäkseen leirikeskus Tapiolaan. Omistusja hallintaoikeus siirtyy ostajalle sitten kun kirkkovaltuusto hyväksyy kaupan ja se saa lainvoiman. Hautainhoitorahaston taJousarvion mukaan seurakunta ostaa vuodessa kukkia 55.000 markalla. Sulkava-seuran puolesta kaupan allekirjoittivat puheenjohtaja Esa Tiippana ja seuran sihteeri Jukka Simpanen. Alue on ollut vuokrattuna Sulkava-seuralle toistakymmentä vuotta. — Sitä on ennakoitu sen takia, ettei tarvitse heti ottaa lainaa, sanoo talouspäällikkö Teuvo Hintsanen. Kyseessä on soutustadionin alue ja se myytiin puustoineen. ”Kauppa sisältää noin 150 vuotta vanhaa rehevän kasvupaikan sahausteknillisesti heikkolaatuista rantametsää, jonka realisointi puukaupan keinoin, huomioiden alueen käytön ja sijainnin ei saavuttane seurakuntalaisten ja soutuvieraiden hyväksyntää.” ”Ei liene myöskään realistista olettaa, että omakotirakentajilla olisi kiinnostusta alueeseen, jolla tapahtuu vuosittain kansainvaellus”, toteavat arviomiehet pankinjohtaja Raimo Vanninen ja alueneuvoja Pentti Kuosmanen. Luottamushenkilöpalkkioihin menee 41.000 markkaa. Kirkkovaltuuston kokoukseen osallistunut varajäsen Raimo Mustonen jääväsi itsensä, koska on Sulkava-seura ry:n hallituksen jäsen. maaomaisuuttaan, puollamme kaupan hyväksymistä 1.12.1999 laaditun kauppakirjan 257.000 markan hinnalla.” Tässä äänestetään rippikoulumaksun puol kuukausipalkkoihin seurakunta varaa 943.00 markkaa. Erikoishoidosta veloitetaan 25 prosenttia korkeampi taksa. Pääkirkon kulut ovat vuodessa 330.700 markkaa, josta palkkoihin ja henkilöstökuluihin menee 180.700. Investointeja ja kalustohankintoja on vuoden 2000 talousarviossa lähes 4,2 miljoonan markan edestä. Sulkava-seura on jo pitkään kysellyt aluetta ja lopulta neuvotellut alueesta seurakunnan kanssa. Korotukset ovat 10-20-30 markan luokkaa ensimmäisen sopimusvuoden ja jatkosopimusvuosien aikana. Äänestyksen jälkeen maksu jäi voimaan, sillä Virtasen esitys hävisi äänin 3-12. Seurakuntatalon toimintakulut ovat 162.000 markkaa. Eriävä mielipide koski juuri rippikoulumaksua. Vastaavasti menoja kertyy 3.809.850 markkaa. Viiden vuoden sopimuksissa korotukset ovat 50100 ja 150 markan suuruisia. Verotuskustannuksiin uppoaa 60.000 ja keskusrahastomaksuihin 180.000 markkaa. Hautainhoitosopimuksia tekevät kirkonkylässä talouspäällikkö Teuvo Hintsanen ja seurakuntamestari Erkki Kainulainen sekä Lohikoskella suntio Liisa Valtonen.. Hautojen hoito alkaa kasvukauden alussa vuosisuoritusten tultua hautainhoitorahaston tilille. He olivat kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Mauri Ralli, kirkkoherra Taisto Salmenkivi ja seurakunnan talouspäällikkö Teuvo Hintsanen. 22.12.1999 N:o 50 5 SULKAVA Rippikoulumaksusta äänestettiin Seurakunnalle reilu Investointibudjetti Seurakunta aloittaa vuosituhannen investoimalla ja käyttämällä varojaan. Jos rahan arvo laskee tai hoitokustannukset nousevat laskettua enemmän, on seurakunnalla oikeus muuttaa hoitotapaa tai hoitotasoa. Seurakuntatalon remontti käynnistyy heti keväällä, kun saadaan kirkkohallituksen päätös. Seurakuntatalon remontti lisää menoja Seurakunnalle kertyy ensi vuonna rahatuloja yhteensä 4.210.000 markkaa. Alue rajoittuu koillisessa Alanteenselkään, kaakossa Kauko Tilkkasen tonttiin ja lounaassa kirkonkylä-Löytökylä tiehen. Siilas Rönkkönen sanoi, että seurakunnalla pitäisi olla maksuton vaihtoehto, mutta seurakunta järjestää vain leirimuotoisia rippikouluja. Lohikosken kirkkoon varataan ensi vuonna 96.300 markkaa, josta henkilöstökulut ovat 47.300 markkaa. Lisäksi kertyy 20.000 markkaa korkotuottoja. Lausunnossa todetaan, että tilan Kumpu RN:o 6:15 määräalalla on Sulkavan Suursoutujen maalipaikka ja Sulkava-seura ry:n seurakunnan kanssa solmiman vuokrasopimuksen suostumuksella rakentama soutustadion. Nyt seurakunta maksaa toisen papin palkasta 23 prosenttia kokopäiväisen sijasta, sanoo talouspäällikkö Teuvo Hintsanen. Korotetut hinnat tulevat voimaan vuoden 2000 alusta. Alueelle ei liene muuta kysyntää. — Hyvä jos jouluna päästään uusittuun seurakuntataloon, arvelee Teuvo Hintsanen. Sen seurakunta kattaa omalla 1,5 miljoonan markan osuudellaan ja kirkkohallituksen 1,375 miljoonalla sekä 743.000 markan lainoilla ja 174.850 markan alijäämällä. Lämmitys maksaa 30.000 markkaa ja sähkö 20.000 markkaa. Kukat ovat hautainhoitorahaston omaisuutta ja ne korjataan tarpeen mukaan syksyllä säilöön. Suurin kuluerä on tuntija urakkapalkat, yhteensä 150.000 markkaa. Lopuksi he toteavat: ”Huomioiden määräalan sijainnin ja Sulkavan seurakunnan rajalliset mahdollisuudet hyödyntää ko. Niistä toimintamenot ovat yli 3,5 miljoonaa markkaa. Yhteensä 42.000 markan vuokratulojen jälkeen seurakuntatalon menot ovat 120.000 markkaa. Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan kun kauppa saa lainvoiman. Ei muuta käyttöä Kauppakirjan liitteenä seurakunnan kirkkovaltuutetuille esiteltiin myös jäävittömien arviomiesten lausunto. Investointeihin menee ensi vuonna yhteensä 4.193.000 markkaa. Seurakuntatalon peruskorjauksen lisäksi pienempiä investointeja ovat Lohikosken hautausmaan sosiaalitilat, 150.000 markkaa, ja historiankirjojen hankinta, 250.000 markkaa sekä erilaiset atk-laitteet. Hänen työajastaan 23 prosenttia kuluu Sulkavalla. Puumalan seurakuntapastori Lauri Mattila hoitaa tuomiokapitulin määräyksellä myös Sulkavan seurakunnan töitä. Tälle vuodelle varattu summa oli 1.805.200 markkaa. Jokaista hoitopaikkaa kohti istutetaan yksi iso kukka ja reunakukat. Kauppakirjan allekirjoittivat seurakunnan puolesta Mauri Ralli ja Teuvo Hintsanen. Kirkkovaltuusto hyväksyi talousarvion äänestyksen jälkeen. Maksu oli 1970-luvulla 40 markkaa, sitten se oli pitkään 120 markkaa ja nyt se on 250 markkaa. Palkkoihin vähemmän rahaa Seurakunnan = talousarviosta löytyy monenlaisia palkkoja ja palkkalaskelmia. Kuluvalle vuoE. Kolmas maksun poistamisen puolesta äänestänyt oli Ritva Auvinen. Sen mukaan kauppa kannattaa tehdä Sulkavaseuran kanssa. Summaan sisältyy seurakuntatalon remontti. Kirkkoherra Taisto Salmenkivi totesi, että kyseessä ei ole rippikoulumaksu, vaan ruokamaksu. Hilkan mukaan maksujen periminen ei kuulu seurakunnalle. Kymmenen vuoden sopimuksissa korotukset tekevät 100-250 markkaa isojen kukkien määrästä riippuen. Hautainhoitorahaston = kulut ovat ensi vuonna 319.000 markkaa. Lämmitykseen menee 15.000 markkaa. Hilkka Virtasta kannatti Raimo Mustonen. Se peritään leiririppikoulun kävijöiltä. Hoito alkaa kasvukauden alettua ja päättyy syyskuussa. Kaikkiaan seurakunta käyttää ennätykselliset 8 miljoonaa markkaa ensi vuonna. Ne ovat yli 150.000 markkaa pienemmät kuin kuluvana vuonna. Vakinaisten viranhaltijoiden Sulkava-seura osti seurakunnalta soutustadionin tontin Sulkava-seura osti joulukuun alussa tehdyllä kauppakirjalla seurakunnalta noin 1,7 hehtaarin suuruisen määräalan 257.000 markalla. Esimerkiksi paloja kiinteistövakuutus maksaa 25.000 markkaa. Hoitoon sisältyy yhdet kukat ja niiden hoito. Kuluvan vuoden talousarviossa palkkoihin oli varattu 1.019.000 markkaa. Yleisen seurakuntatyön palkkoihin varataan yhteensä 850.000 markkaa. Hautojen hoito suoritetaan rahaston tuoton mukaan. — Sulkavalla hautojen hoito on keskimääräistä parempaa, vakuutti Siilas Rönkkönen. Työsuhteisten kuukausipalkkoihin varataan 285.000 markkaa sekä tuntija urakkapalkkoihin 223.500 markkaa. Leirikeskus Tapiolaan kuluu 328.000 markkaa, mutta tuloja kertyy muun muassa vuokrista 118.000 markkaa, joten menot ovat 210.000 markkaa. Sulkavan seurakunnan puolesta kauppaneuvotteluja kävivät kirkkoneuvoston 18.2.1999 valitsemat neuvottelijat. Äänestys koski rippikoulumaksuja, jotka jäivät voimaan. Kaikkiaan erilaisiin palkkoihin vuonna 2000 seurakunnalta menee 1.694.100 markkaa. Isona kukkana käytetään mukulabegonia tai vastaavaa kukkaa. Korotus on noin 5 prosenttia. Alustavat piirustukset on lähetetty kirkkohallitukselle. Verotuloja on arvioitu saatavan 1,5 pennin veroäyrin mukaan 2.200.000 markkaa sekä yhteisöveroa 800.000 markkaa. — Se johtuu kappalaisen palkkakustannuksista, jotka säästyvät. Kysymys on niin isosta hankkeesta. Hautainhoitomaksuihin tulee korotus Kirkkovaltuusto päätti hautojenhoidosta perittävien maksujen korotuksista. Kirkkovaltuusto oli yksimielinen. Seurakuntatalon peruskorjaukseen varataan 3.618.000 markkaa. Verotulot ovat kolme miljoonaa markkaa, toimintatuotot 934.000 markkaa ja maanmyynnistä tulee 256.000 markkaa
Linnavuori on museoviraston suojelukohde eikä sinne saa viedä ryhmiä. Hän pystyy ohjaamaan turvallisesti kiipeilyryhmiä sisäseinällä ja ulkokallioilla sekä toimimaan laskeutumisen ohjaajana sisällä, ulkona ja erilaisissa keinotekoisissa rakenteissa. Silloin kiipeilijällä on omaa vasta kunnon kengät. Liiton koulutusjärjestelmällä on tarkoitus tuottaa auktorisoituja seinäja kalliokiipeilyohjaajia sekä kouluttajia. Lauantaina kurssilaiset olivat Mustikkavuorella ja sunnuntaina sisällä yläasteella. Seinäkiipeilijät halajavat kesällä ulos luontoon tietämättä, miten paljon sisäseinillä ja kallioilla kiipeäminen eroavat toisistaan. Englannissa kiipeily on nopeimmin kasvava urheilumuoto. Perjantaista sunnuntai-iltapäivään kestäneelle kurssille osallistui kymmenen henkilöä. Hyvä arviointikyky, oikea varusteiden käyttö ja terve järki auttavat hallitsemaan riskejä. Valjaita ja köysiä, jatkoja, nauhalenkkejä ja varmistusvälineitä voi lainata tai vuokrata. Sisäseinäkiipeilyyn tarvitaan kevyemmät ja vaatimattomammat varusteet kuin kalliokiipeilyyn. Kurssiviikonloppuun sisältyi myös käytännön kiipeilyharjoituksia Mustikkavuorella. Sen vuoksi koulutusta järjestetään yhä enemmän. Liitto haluaa, että kaikki kiipeilijät ovat turvallisessa ohjauksessa. Suomessa on jo 5.600 seikkailuyrittäjää, joista monet harrastavat kiipeilyä. Suomen Kiipeilyliitto pelkää, että kouluttamattomien henkilöiden kiipeilybisnes tuo lisäriskejä. Ulkona kiipeilyä varten varusteet voi hankkia kaverin kanssa kimpassa, sillä kalliokiipeilyä ei voi oikein harrastaa yksin. Kiipeämään lähdetään vajavaisilla tiedoilla ja todellisia riskejä tuntematta. — Kun sijoittaa pari tonnia mieheen, niin niillä varusteilla pärjää, sanoo Marko Virtanen. Sulkavalla siihen on erinomaiset mahdollisuudet: on upeita luontaisia paikkoja ja osaavia alan yrittäjiä. Myös vesien varrella ja Lohikosken suunnalla on kiipeilijöille sopivia paikkoja. sanastoon, välineisiin, turvallisin toimintatapoihin, onnettomuusriskien vähentämiseen sekä pelastustekniikoihin. Nykyään paremmuuksia ratkotaan kiipeilyn Suomi-cupissa ja SM-kisoissa. Silti lajia kannattaa kokeilla, sanovat harrastajat. Kaikista ei tule veikka gustafssoneja. Seinäkiipeilyvarusteet maksavat Marko Virtasen arvion mukaan halvimmillaan noin tuhat markkaa. Jo vähäisellä kokemuksella saatetaan ryhtyä ohjaamaan suuriakin ryhmiä eri kiipeilylajeissa. Suomalaisittan tuoreessa lajissa on saavutettu ruotsalaisten ja norjalaisten seinäkiipeilytaso. Kurssi järjestettiin Sulkavalla paikallisten seikkailuyrittäjien aloitteesta. Kiipeillä voi sisätiloissa erityisiä kiipeilyseiniä myöten tai ulkona kallioilla. Kiipeilyliitto rakentaa ja ylläpitää koulutusjärjestelmää, joka täyttää kansainväliset vaatiniukset. Kiipeily on myös kilpailulaji Kiipeilyseinillä tapahtuva urheilu ja kilpakiipeily alkoi 1990luvun taitteen avoimista SM-kilpailuista, jotka virallistettiin vähän myöhemmin. — Kunnille kalliokiipeily on hirmuisen halpaa liikuntarakentamista, vakuuttavat Jari Koski ja Marko Virtanen. Laadukasta ja kehittyvää koulutusta tarvitaan sekä EU:n että lisääntyvän ohjaajan vastuun takia. Heistä suurin osa oli sulkavalaisia seikkailuyrittäjiä ja heidän apulaisiaan. Kallio vaatii yleensä puhdistusta. Ensimmäinen on perinteinen eli vanhojen konkareitten kanssa lähdetään kokeilemaan ja opettelemaan. Pitkäaikainenkaan kiipeilykokemus ei korvaa koulutusta. Kurssin läpii te A [PELLE BEE BE at 2 Kiipeilijät harjoittelemassa suu se] 5 yr käyneet voivat osallistua liiton järjestämään auktorisointikokeesestään ammattinimikettä ”köysitoiminnanohjaaja”. — Sulkavalla on monia hyviä kiipeilypaikkoja, kuten Viidanmäki, Mustikkavuori ja Haukkavuori, sanoo seikkailuyrittäjä Jeri Hämäläinen. Mukana oli myös palokunnan miehiä. Tarkoituksena ei ole rajoittaa kenenkään toimintaa, vaan varmistaa turvallinen ja laadukas ohjaajataso. — Vastuu, oikea asenne ja riittävä kokemus ovat tärkeimpiä asioita kiipeilykoulutuksessa. Jari Koski ja Marko Virtanen korostavat, että kurssit käyneille sisäseinäkiipeily ja kalliokiipeily ovat turvallisia harrastuksia. Sille kaivataan kansainvälisen kattojärjestön UIAA:n hyväksynKn so ea tää. Kalliokiipeilyssä tarvitaan lisäksi eri pituisia nauhalenkkejä, aktiivisia ja passiivisia kiiloja, kiilanirroitin, laskeutumiskahdeksikko, nauhaa tai köyttä laskeutumisankkurin ja yläköysipisteen tekoa varten, ruuvillisia sulkurenkaita, kypärä ja prusik-naruja. Lajin nopea kasvu aiheuttaa omia ongelmia. Suomen Kiipeilyliiton puheenjohtaja Marko Virtanen ja järjestösihteeri Jari Koski vakuuttavat, että kiipeily on tulevaisuuden laji myös Suomessa. Harrastajia on useita tuhansia, vaikka kyseessä on nuori laji. nnilleen Linnavuoren korkuisella Mustikkavuorella. Seinäkiipeilyä harrastanut saattaa kuvitella, että hän hallitsee kiipeilyn täydellisesti. Toinen vaihtoehto on että vastaalkaja osallistuu Suomen Kiipeilyliiton järjestämille kursseille. Kiipeily ei ole yksinkertaista eikä helppoa. 6 22.12.1999 N:o 50 SULKAVA Kiipeily kiinnostaa yhä useampia Nykyihminen kaipaa seikkailuja ja jännitystä. Siitä osoituksena on Tomi Nytorpin PM-hopea vuodelta 1996. Kurssilaiset perehtyivät alan Kouluttajat Marko Virtanen ja Jari Koski esittelemässä kiipeilyn apuvälineitä. Asiantuntijat sanovat, että kiipeily voi olla hyvinkin vaarallinen urheilulaji. Kasvun huuma tuo myös lieveilmiöitä. Suomen Kiipeilyliitto eli SKIL on perustettu 1994. — Kiipeily on edullinen liikuntamuoto ja sitä voi harrastaa vaikka koko perhe yhdessä. Sulkavalla oma kurssi Kiipeilykouluttajat Marko Virtanen ja Jari Koski vetivät joulukuisena viikonloppuna köysitoiminnanohjaajakurssin Sulkavalla. He haluavat tarjota asiakkailleen laadukasta ja turvallista palvelua.. Ellei elämässä ole riittävästi potkua, niin kannattaa kokeilla vaikka kiipeilyä. KTO-kurssi on tarkoitettu seikkailutoiminnasta kiinnostuneille tai alalla toimiville. Kiipeilyssä on kaksi tapaa tai keinoa päästä alkuun. Heidän mielestään melkein kuka tahansa voi aloittaa kiipeilyharrastuksen. Kalliokiipeily on jokamiehenoikeus
Väri ei haalistu Sanavalmis Mikko Kosonen jatkoi huumorintajuista linjaansa loppuun saakka. Kotielämä maistuu mukavalle, vaikka alkuun aamuisin piti ihmetellä että enää ei olekaan kiirettä minnekään. Mikko-polliisi ja wallesmanni-Mikko ovat laajasti tunnettuja lempinimiä pidetylle päällikölle. Olen ehtinyt nöyränä palvelemaan viittä eri maaherraa. — Minä olen aina sanonut että muuta kuntosalia ei tartte kun menee puuliiteriin. Juvan kihlakunnan päällikkönä viimeiset vuodet toiminut mies muistetaan värikkäänä sanankäyttäjänä ja persoonana, joka uskaltaa sanoa mielipiteensä seurassa kuin seurassa. : — Olen todella pettynyt itseeni ja ympäristöön ettei virkaa vakinaistettu. — Uudempien kanssa meinaa joskus paita revetä, kun tarinassa ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, sanoo Mikko poliisiromaaneista. Uusia reissuja on tiedossa Mikko Kosonen on kova lukemaan. Iso tontti ulottuu Saimaan rantaan saakka ja kesällä riittää nurmikon leikkaamista. Talo on harvoja Etelä-Savon pappiloita, joka on säilytetty entisessä asussaan. — Minä oon kai pitänyt liian kovaa kuria. Juvan kihlakuntaa railakkaasti puolustanut vallesmanni pelkää, että määräaikaisuus ei tiedä hyvää kihlakunnan tulevaisuudelle. En ymmärrä. Viihtynyt hyvin Sulkavalla Mikko Kosonen on viihtynyt paikkakunnalla hyvin. Siitä lähtien ”ihanaa” yhteiseloa on riittänyt tänne asti. — Täällä on tehty hyvää tulosta. — Alkuun minä tein töitä unissaankin. Hän epäilee, että väki vähenee vähintään yhtä kovaa vauhtia kuin ns. Yhteistyö pelasi ja kansanmiehenä Uki ymmärsi poliiseja ja seutukuntalaisia. — Kun tulin niin täällä oli melkein 7000 asukasta. — Vastakkainasettelun sijasta olisi pitänyt kirkonkylää kehittää paljon rohkeammin. Hän oli tuolloin Suomen nuorin vakinaisessa virassa oleva nimismies. Aino ja Mikko ovat innokkaita reissaajia. Hän on nähnyt soutujen kehityksen alkuvedoista nykypäivään aitiopaikalta. Ja yleensä sen maksaa henkilökunta, jota vähennetään. Hän pitää soutukisoja erinomaisena tapahtumana Sulkavalle. Mutta poliisityö on tiukkaa arjen kanssa puurtamista. Mikko aikoo eläkepäivinään lueskella ja matkustella. Tilaa ja avaruutta on, sillä esimerkiksi sali on yli 3,5 metriä korkea. Kiitosta saa myös entinen poliisimies Matti Yrjänä Joensuu laadukkaista Harjunpää-teoksistaan. Työtä kihlakunnan puolesta Läksiäisjuhlissaan ja sen jälkeenkin Mikko on harmitellut sitä, että seuraajan vakanssi on määräaikainen. Esimerkkinä epäonnisista yhdistymisistä hän mainitsee osuuskaupan, Hankkijan ja säästöpankit. maaltapaon vuosina 1960-luvulla. Nyt ei ole kuin yksi. Ei määrää enää, nauraa Mikko. Ikääkin on kertynyt sen verran virkavuosien keralla, että vanhuuseläkkeen maksukin voisi valtiokontuurista alkaa.” ”Olen tuuminut itsekseni, että siirryn huru-ukkojen joukkoon heti tulevan joulukuun alusta, jolloin myös kihlakunnannimismiehen määräaikainen pesti on kärsitty, minkä päätöksen pyydän kunnioittavasti lääninhallituksen vahvistamaan. Juuri realistisuuden takia hän pitää Matti Yrjänä Joensuun luomasta Harjunpäästä. Kososet ovat kiertäneet maailmaa lomamatkoillaan, joita he tekevät pari vuodessa. — En vienyt niitä Juvalle. Myös vanha kunnon Mauri Sariola ja hänen Susikoski-hahmonsa lämmittää wallesmannin mieltä, vaikka hän tietääkin Sariolan huitaisseen osan tarinoista ikäänkuin vasemmalla kädellä. He ovat tutustuneet muun muassa Intiaan, Kiinaan, Turkkiin, Haitiin, Bahrainiin, Thaimaaseen ja Singaporeen. — Kyllä niitä on satoja ollut. — Työ ei ole enää samaa. SULKAVA 22.12.1999 N:o 50 7 Legendaarinen wallesmanniMikko on nyt eläkkeellä Maineikas nimismies, viimeinen todellinen wallesmanni Mikko Kosonen jäi eläkkeelle joulukuun alussa. Antaa nyt niitten olla siihen asti kun täällä palvelupiste toimii, sanoo Mikko. — Kun tulin, niin täällä oli kylillä 8-9 osuuskauppaa ja kirkonkylällä niitä oli kaksi. Ainoastaan yhdet soudut jäivät väliin vakavan leikkauksen takia. Mikko on kokenut kaikki Sulkavan Suursoudut töissä. Uusi matka on jo tilattu. — Pirunmoisilla fuusioilla on tehty pahaa jälkeä. Aino ja Mikko Kosonen kotioloissa 0. Ainoastaan Turkin Alanyassa ja Istanbulissa he ovat olleet kahdesti. Yli 40 työvuoden jälkeen ei noin vain asetuta aloilleen. Tuolloin oli vielä kovaa ristivetoa kirkonkylän ja kylien kesken. Mutta ei tuhansia. Sitten muutamat määrätyt virkamiehet tekevät niin kuin lystäävät, sanoo Mikko Kosonen. Olen vähän pettynyt rouva maaherraankin. Siihen aikaan hän oli pankissa töissä. Nyt tähän alkaa tottua, nauraa Mikko. Eläköön Itä-Suomen lääni.” Lomillaan paljon maailmaa kiertänyt Mikko lähetti kerran Haitista lääninhallitukselle postikortin, jossa totesi että ”toisinajattelijan kohtalo Haitissakin kova, taidan palata koti-Suomeen.” — Eivät oikein tykänneet. Kososet ovat asuneet talossa kohta 35 vuotta. — Aika iso osa minun työajastani meni lopussa kihlakunnan puolustamiseen. He ovat tutustuneet muun muassa Kiinaan, Intiaan, Keskija Itä-Euroopan maihin sekä Turkkiin ja Haitiin sekä Thaimaaseen ja Singaporeen. Aikoinaan he kiersivät perheen kanssa asuntovaunulla Eurooppaa ja Itä-Eurooppaa. — Mitä isompaan yksikköön mennään, niin sitä herkemmin organisaatio syö ainakin osan mahdollisista eduista. Eläkkeellä ollessaan hän ei ole vielä päässyt oikein vauhtiin, koska olo on ollut vähän erikoinen. Nyt Mikko on ollut eläkkeellä vajaan kuukauden. Olen ollut aina norsunluutornia vastaan ja pyrkinyt olemaan kentällä mukana. — Nykyisin aika monet eläkeläiset ovat lähteneet esimerkiksi kyliltä suoraan kaupunkiin. Ihmiset ovat lähteneet karkuun. Parikymmentä vuotta sitten Mikko Kosonen osallistui päätöksentekoon kunnanhallituksen jäsenenä kokoomuksen mandaatilla. Nyt on melko tarkkaan puolet siitä. Tekemistä riittää jo polttopuissa. Ne kuuluvat tänne Sulkavalle. Sipikumpu-niminen paikka on suojelukohde, sillä talo on toistasataa vuotta vanha. He ovat kunnostaneet taloa pikkuhiljaa ja hyvällä maulla. 1960-luvun puolivälin tienoilla löytyi Sulkavalta Aino Ruottinen, josta vähän myöhemmin tuli Aino Kosonen. Nykyisin hän on perhepäivähoitaja. Eläkepäiviksi on suunnitteilla monenlaista ohjelmaa: matkoja, lukemista ja kotihommia. Nykyinen vauhti hirvittää poliisipäällikköä. — Tilaa on riittävästi, kuten Rolls-Royce ilmoittaa moottoritehonsa, naurahtaa Mikko. Seuraavaksi he suunnistavat Egyptiin.. Viime vuodet he ovat matkustaneet kahdestaan ja matkoja kertyy pari vuodessa. Kokemukset eivät innostaneet. Puhutaan pienistä ja tehokkaista yksiköistä, mutta käytännössä tapahtuu näin. Vuonna 1963 hänestä tuli Sulkavan nimismies — ensin veetee, sitten vappuna vakinainen. Maaseudun tyhjeneminen huolestuttaa Mikko ihmettelee maaseudun autioittamista, jota valtiokin suosii. Kesällä 1999 ItäSuomen lääninhallitukselle osoitettu erokirjekin on omaa luokkaansa: ”Totesin hiljan, että heinäkuun alkupäivinä tulee kuluneeksi tasan neljäkymmentä vuotta siitä, kun tulin läänimme edeltäjän kesärengiksi Puumalaan. Jokunen kortti on ollut kolmekin kertaa siinä narulla. Työpaikkoja on mennyt maaseudulta myös valtion toimilla. Sama lohjalaispoika tuli Sulkavalle ensimmäisen kerran 1960 kesänimismieheksi. Enimmäkseen hän lukee dekkareita, mutta silti suosikkikirjailijoita ovat Mika Waltari ja Väinö Linna. Kuivamassa olevia ajokortteja käyvät ihmettelemässä kesäiset vieraat ja muut vieraspaikkakuntalaiset. Vuodesta 1982 lähtien nimismiehen työhuoneen ikkunalle viritetyllä narulla kuivuneet ajokortit lisäsivät omaperäisen miehen mainetta. Erilaiset fuusiot eivät saa Mikko-polliisin siunausta. Yleensä he eivät käy toista kertaa samassa paikassa. — Joskus ne on aika rajujakin. — Soudut on määrännyt mun kesäaikaa aika lailla. « Mikko muistelee viittä maaherraa, joista ehdottomana ykkösenä mieleen tulee Uki Voutilainen. Mikko asuu yhdessä vaimonsa Ainon kanssa upeassa, entisestä kappalaisen pappilasta kunnostetussa talossa Saimaan rannalla. Väen väheneminen on ollut rajua. Päättäjien asioihin perehtymisessä oli toivomisen varaa. Lopuksi kiitokset hyvästä yhteistyöstä ja siitä ymmärryksestä, jolla meikäläisen kaltaista toisinajattelijaa on siedetty. 17 EX är SSE an Tannilan Sipikummussa. Iso talo lämpiää puukeskuslämmityksellä ja lisäksi on vielä vanhanajan uuneja. Silti nyt joutui enemmän sinne torniin. Nuori oikeustieteen opiskelija Mikko Kosonen tuli ensiksi 1959 Puumalaan kesävallesmanniksi. Tänä aikana on sattunut paljon — jopa niin paljon, että altani on hävinnyt piiri sekä lääni
471 365 U. 648 617, koti 648 717, auto 049 172 317 Puutavaran hakkuuja korjuupalvelu T:mi Jorma puh. 673 171 emi Karin Putkityö Kaunolantie 6, 58700 Sulkava * LVI-asennukset * suunnittelu puh. 471 403 £ KIINTEISTÖHUOLTO SULKAVAN AUTO $. 676 917 K-KYLÄKAUPPA Vv" 0400 676 122 | 8920 ahi she Teiden talviauraukset aac | Mäkitupa tatin muo se Ikäheimonen -b aari p. 050 588 2929 RR. SULKAVA 8 22.12.1999 N:o 50 Autoja konekorjaamo MIETTINEN Siikakoskentie 446 58700 Sulkava 0500 378 990 SULKAVAN FYSIKAALINEN A= HOITOLAITOS 354 Fysioterapeutti Riitta Kinnunen-Kärki puh. 471 390 es CRO6IKKED— 9 sy VIRTOJEN Onlkavan Kirjakauppa KULJETUS KY NOITA POS Puh. 471 661 SULKAVAN APTEEKKI O) puh.471054 (X Hieroja VELI-MARTTI LONKA Alanteentie 34 049-547 613 Kaivuriurakointi ' AHTI KOLEHMAINEN puh. TI” SULKAVAN — |Fsulkavan KESKUSTA JÄRJESTÖT | Kokoomus ry. Korjauspalvelu at HARRI HAMALAINEN Parkkinen Kolkonmäentie 130 puh. Paunonen TALKKARI 0500 190709 ' RAUTASEISKA Oy Konepaja Kiitos Kuluneesta vuodesta! Toivotamme Kaikille Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuosituhannelle! t: SULKAVAN ELÄKELÄISYSTÄVÄT RY Kahvila-ravintola MAJAKKA NESTE-huoltoasema Lohilahti, p. 015-478 815, 0400-152 335 Kukkaja vihannesviljelmät Raakel ja Matti Varonen puh. 454 645, 0400-384 996, 0500 384 996 Puh. 474 124 TV: KOR Hiltunen T.KEMPPINEN SULKAVA 58700 Sulkava P 471 190, 0400 650 290 ot 015-676 079 = 2, KORJAUKSET, SA & LVI-ASENNUKSET, JARMO KALLIO KONTISEN ja . SARESMA OY ja henkilökunta puh. hm tnyör tai urakalla — 015-471 178 LE | Y JA PUU J na : b JA ” Öljypltinaollo ja asennukset NESFENINTEE Puh. 015-676 058, auto 0500-150 638 PARTURI-KAMPAAMO JN ark Alanteentie 32 58700 Sulkava puh. 674 830, 0400-327 830 PENAN AUTOHUOLTO Pentti Kansanoja Teollisuustie 4, 58700 Sulkava, OI5676 922
Hyasintin suosio on Taimi Ruottisen kokemuksen mukaan puolestaan romahtanut muutaman vuoden aikana. Pekka Vennamon omaelämänkerta "Teit' isäin astumaan". 9. 6. Normaalisti liikkeessä joulutunnelmaa työskentelevän. ' bv w vev ve rer ö seb se Fv Sr er M TE VR. Perinteinen joulunpunainen on suosituin väri. Taimin Kukkakulmassa kaikki valmistetaan itse. Korruptio Noppapeli, jännitystä koti-iltoihin, sopii myös pelattavaksi ennen rötösherrojen suurtapaamista raastuvassa. Suosituimmat joulukukat ovat edelleen hyasintti ja joulutähti. Oravanpyörä maksikoossa, hermostuneille liikemiessukulaisille. Ferrari-urheiluauto hänelle, jolla on jo kaikkea. 4. 5. Mies hoitaa tämänkin tilanteen yleensä tyylikkäästi ja jättää vain vähin äänin epämieluisat vaatekappaleet vähemmälle käytölle. Puoluepoliittisesti ja yhteiskunnallisesti sitoutumaton k JOULULAHJAVINKKILISTA 1. Helga-neidin kylpyvaahto, mukana irtopohje. Joulutähti on kylmänarka. — Tänä vuonna suurta muotia kukka-asetelmissa ovat erilaiset kultaiset ja hopeiset somisteet. Leikkokukkakimput ovat kaupungeissa jo vallaneet alaa perinteisiltä koriasetelmilta. kahden henkilön lisäksi tarvitaan 5-6 henkilöä aputyövoimaa kukkäkötien valmistukseen ja kukkien kuljetukseen. Hyvällä hoidolla kukat kestävät pitkään Jotta joulun kukista olisi ilöa ja silmänruokaa mahdollisimman pitkään, kannattaa floristi Teija Ruottisen mukaan kukkasia hoitaa mahdollisimman hyvin. Kukkia ostetaan kodin unnelman luojiksi, niillä muistetaan ystäviä ja kukkia annetaan myös lahjaksi sekä viedään joulutervehdyksiksi. — Allergioiden lisääntyminen vaikuttaa hyasintin suosioon ja kyllä kukissakin on muoti-ilmiöitä, jotka vaikuttavat myyntiin. Ruuhkaisimmat päivät Taimin Kukkakulmassa sijoittuvat jouluviikolle. Sekaistutuksen hoito onnistuu, kun se tehdään eniten vettä ja lämpöä vaativien kasvien vaatimusten mukaan. 2. Niitä aikoo hankkia seitsemän kymmenestä joulukukkien ostajasta. Myös ritarinkukan suosio tällä alueella näyttäisi — olevan = nousussa. Anopinkieli, erikseen kirjoitettuna vävyä suuresti ilahduttava lahja. Jokkey-alushousut kovalle menijälle. Pääkaupunkiseudulla suositaan erityisesti hyasinttia. Koska miehet eivät kaiken kaikkiaan pidä melua näistä lahja-asioista, ei julkisuuteen ole juurikaan tihkunut tietoja tavaroista, joita mies ei halua lahjapaketistaan löytää. Toimiva keskusteluyhteys — lahjansaajaan = säästää molemmat osapuolet kiusallisilta tilanteilta, tällöin tosin menetetään se kutkuttava yllättämisen ilo. Kuten tiedetään nainenhan voi parahtaa itkuun löytäessään lahjapaketista miehen lämmöllä valitseman kodinkoneen tai vastaavan tai koko perhettä ja kotia hyödyttävän vekottimen. Myös kalastusta harrastava yksilö vaikuttaa ensi alkuun helpolta kohteelta. Vaikka haluaisit itse herkistää miehesi runojen ääreen, noudata kuitenkin lahjansaajan makua vaMuista miestä persoonallisella linnassa. Jouluisia kukkakoreja ja -asetelmia ostetaan myös paljon. , k Joulutähti on joulu v ukat kuuluvat jouluun. Joulutähdet ovat suosittuja maaseudulla ja tulppaanit puolestaan maaseutukaupungeissa, todetaan Kauppapuutarhaliitosta. Kuvitelkaa nyt, siimojakin on kuulemma erilaisia talvija kesäkäyttöön! Sama ongelma tulee kieltämättä eteen myös muiden harrastusten yhteydessä. Vedellä ja oikealla lämpötilalla kukat kestävät vielä uudelle vuosituhannellekin. "Laitan minä kesäyönä käymään", ohjeita kotipanimoihin. Tosimies ei moiseen sorru vaan kestää pienet pettymykset miehekkäästi. 10.Örmelö lahjapakkauksessa (ilman lahjapakkausta verovapaasti). 7. Siispä naiset, lähdetään avoimin mielin ja sydän täynnä hellyyttä lahjaostoksille. — Kukkia ei voi ostaa etukäteen kuten muita lahjoja, vaan ne hankitaan yleensä.muutama päivä ennen joulua. Leikkokukkakimput ovat nousemassa suosioon myös joulukukkina. Harrastavalle miehelle lahjan oston voisi kuvitella olevan suorastaan lasten leikkiä. Joulukukkien suosiossa on alueellisia eroja. Siis, nainen, huomaathan alleviivatut kohdat kirjakauppojen joulumainoksissa. Joulunalusviikko on kukkakaupassa vuoden kiireisintä aikaa. Sipulikukat kuten hyasintti ja ritarinkukka kestävät sitä pitempään, mitä viileämmässä ne säilytetään. lahjalla aikka lahjan valintaa miehelle ei pidetäkään jostain syystä yhtä pulmallisena asiana kuin lahjanostoa naisihmiselle, on aattoillan tunnelman säilymiseksi naistenkin syytä paneutua asiaan astetta syvällisemmin. 8. Joulu on kiireistä aikaa myös pienen paikkakunnan kukkakaupassa. Valoisa, lämmin paikka ja kastelu aluslautaselle noin joka kolmas päivä pitävät joulutähden loistossa. Jos mies viihtyy kirjojen parissa, hän eittämättä on tehnyt toiveensa selväksi jo hyvissä ajoin ennen joulua. nn girig — Joulutähden suosio kasvaa vuosi vuodelta. Atsalea kukkii upeasti kunhan se saa vettä, vettä ja vettä. Vuoden kiireisin aika kukkakaupassa Sulkavalla kukkia yli 20 vuotta Sulkavallakin suosikkikukka on joulutähti Kukat luovat myynyt Taimi Ruottinen Taimin Kukkakulmasta kertoo sulkavalais-*: tenkin suosikkikukan joulunia olevan joulutähden. Suosiossa ei kuulemma ainakaan enää ole perinteinen Hyvonin valkoinen puuvillakerrasto; jota takavuosina käärittiin paketteihin runsaasti. Ainoastaan silloin, kun nainen imagoa uuden tyylisellä vaatetuksella, voivat miehen kulmakarvat hieman kohota pakettia avatessa. Mies ei ehkä naista suoraviivaisemmin ajattelevana yksilönä löydä lahjoista salattuja ja toiselle avautumattomia puolia. Garbox-jalkarätti, ei enää saasteongelmia eteisessä. Atsalea kukkii tyytyväisenä, kunhan se saa joka toinen päivä kunnollisen upotuskastelun. Maaseutupaikkakunnille uudet tuulet tulevat aina vähän viiveellä. Tosin naisihminen sekoaa rapaloiden, räsästen, viippujen ja vaappujen viidakkoon tuota pikaa. Muutama kastelukerta viikossa riittää. — Hyvin hoidettuna ja kestävistä kukista valmistettuna myös leikkokukkakimppu kestää hyvin joulunajan. Pääasia, ettei multa: pääse kuivumaan niin, että se irtoaa ruukin reunoista. Vaatelahja on miehellekin käytännöllinen ja monasti myös mieluisa. Sanotaan, että mies haluaa järkeviä lahjoja, nainen taas ilahtuu "turhuuksista", joita ei arkielämässä raaski itselleen hankkia. SULKAVA 22.12.1999 N:o 50 9 Kukilla viimeistellään kodin joulutunnelma. Kaikki kukkakorit ja -asetelmat tehdään Taimin Kukkakulmassa itse. 3. Mikä niistä on toistaan parempi ja millekin kalalle käyvä ja ajankohtaan soveltuva, vaatii jo naiseltakin melkein ammattilaiseksi ryhtymistä
Työ ja työskentelytavat ovat Annen mukaan hyvin samanlaisia kuin kotimaassakin. — Ihan muutamia kyselyjä on tullut. Elämänkokemusta, selviämiskykyä ja kielitaitoa on kertynyt mukavasti. Isä ja äiti ovat käyneet täällä kerran luonani ja itse olen käynyt tänä aikana Suomessa kolme kertaa. Kansallisuuksien sulatusuuni Sairaalassa työskentelee yli 30 suomalaista. — Vähemmän täällä on valkoihoisia töissä kuin tummia. Nyt palaan kyllä mielelläni Suomeen ja haluan siellä ainakin vähän aikaa olla. Myös suomalaista puhta— I utta olen oppinut arvostamaan täällä likaisessa Lontoossa” Anne tekee hoitotyö Lontoossa ulkavalainen erikoissairaanhoitaja Anne Partanen on työskennellyt Lontoossa Homertonin sairaalassa reilun vuoden. Työttömyysja sosiaaliturvan kannalta on hyvä selvittää kotiinpaluuseen liittyvät asiat jo ennen lähtöä. Meillä ei tosiaankaan ole siinä suhteessa mitään hävettävää. Ulkomaille töihin halajavan ei kuitenkaan kannata sännätä suinpäin matkaan. Anne viettää jo toisen joulun peräkkäin poissa kotoa. Suurin tehyläinen ammattiryhmä ulkomailla työskentelevistä ovat sairaanhoitajat. — Helsinkiläinen välitysfirma kyseli minua töihin jo tammikuussa 98, mutta olin opiskelemassa Vaasassa enkä silloin päässyt lähtemään. — Suomalaista puhtautta olen oppinut täällä arvostamaan. | ”Saunaa ja suomalaista ruokaa olen kaivannut kaikkein eniten. Pitkä välimatkat täältä vaikuttaa siihen, ettei lähtöhalukkuutta ole juuri ollut. Suomalaisen sairaanhoitajan ei tarvitse hävetä ammattitaitoaan ja koulutustaan Englannissa. Savonlinnan työvoimapiirin alueella on työvoimaneuvoja Anna Kokkosen mukaan tällä hetkellä työttömänä noin 70 sairaanhoitajaa. p W ja k. 10 22.12.1999 N:o 50 Vaikka Anne Partanen on sopeutunut hyvin suuren miljoonakaupungin | UP elämään, on tammikuussa mukava palata takaisin Suomeen. — Kaikkea mahdollista sisätaudeista gynekologisiin leikkauksiin tehdään ja todella paljon täällä tehdään keisarileikkauksia. Hän aloittaa jatko-opinnot Helsingin Ammattikorkeakoulussa. Vaikka viihdyn täällä hyvin ja olen oppinut liikkumaan kaupungissa, tulee joskus Oxford Streetillä valtavassa tungoksessa tunne, että täältä täytyy päästä heti pois, Anne nauraa. Niin sanotuissa kolmansissa maissa säädökset ovat usein vielä tiukemmat.. — Ei ole pois suljettu ollenkaan, ettenkö joskus lähtisi vielä uudestaan ulkomaille töihin. Hän myöntää, että jouluna kotiikävä iskee varmasti. — Suomessa on hygienian taso huomattavasti parempi sairaanhoidossa. Jos Pohjoismaista palaa takaisin viimeistään viiden vuoden työssäolon jälkeen, säilyy työttömyysturva samanlaisena kuin jos olisi ollut työssä Suomessa. Ainakin uuden vuoden olen töissä. Myös sauna ja suomalainen ruoka ovat asioita, joita Anne on ulkomailla erityisesti kaivannut. — Kyllä koulutus meillä on todella korkeatasoinen ja parempi kuin muualla. Vuonna 1996 =sisätauteihin ja kirurgiaan sekä leikkaussalihoitajaksi valmistunut Anne ei jäänyt pohtimaan kotimaan hoitoalan synkkiä työttömyyslukuja vaan lähti mieluummin hakemaan työtä ja elämänkokemusta ulkomailta. Viime jouluna olin töissä ja nytkin luultavasti menen töihin. — Joulu on Suomessa niin voimakkaasti perhejuhla, joten kyllä ikävä tulee. Molemminpuolisesta-ikävöinnistä huolimatta Anne kertoo vanhempiensa — suhtautuneen — hyvin myönteisesti ja kannustavasti ainoan lapsensa ulkomaille lähtöön. Homertonin sairaala sijaitsee puolen tunnin matkan päässä Lontoon keskustasta ja on Lontoon mittapuun mukaan keskikokoinen sairaala. Kokkosen mukaan tämän alueen sairaanhoitajat eivät ole juurikaan kyselleet työmahdollisuuksia ulkomailta. Ennen lähtöä on välttämätöntä hankkia ajan tasalla olevat ja perusteelliset tiedot kohdemaan olosuhteista, tulevasta työpaikasta sekä kotiinpaluun ehdoista. Siellä hoidetaan leikkauksia laidasta laitaan. 3 k | = E ta kii Anne Partanen on viihtynyt työpaikassaan ja Lontoossa hyvin. EUja ETA-maissa vastaava aika on vuosi. Tällä hetkellä tehyläisiä työskentelee Norjassa hieman yli 2000, IsoBritanniaan on päätynyt lähes 2000 ja Ruotsiin noin 1000 suomalaista terveydenhuollon ammattilaista. Muutenkin sairaala on Annen mukaan oikea kansallisuuksien sulatusuuni. Anne halusi ehdottomasti töihin Englantiin vaikka myös Norjassa olisi ollut paikkoja runsaasti avoinna. Täällä on esimerkiksi paljon sairaalainfektioita. Ulkomaan pesti päättyy Annelta tällä kertaa tammikuussa. Annen työpaikka on leikkaussalissa, joita sairaalassa on kaikkiaan neljä. lm Pant m E N är ön 4 ur ja K s i KI vad ä så i wii ; ——m— 4. Elokuussa 1998 alkanut pesti Englannissa päättyy nyt tammikuussa, kun Anne palaa Suomeen jatkaakseen opintoja alalla. Eroja löytyy siisteydessä ja hygieniassa. Pohjois-Suomesta sen sijaan on paljonkin lähtenyt hoitajia juuri Norjaan. — Kyllä he ovat kovasti tukena koko ajan olleet. Kaupunki on hänestä hieno paikka, vaikka miljoonakaupunkina Suomeen verrattuna likainen. Partanen FE An / > va Suomalaiset hoitajat kysyttyjä ulkomailla uomalaisilla hoitoalan S ammattilaisia on kova kysyntä maailmalla. Jouluna iskee kotiikävä Joulu on se ajankohta, jolloin kotimaa ja läheiset ihmiset ovat erityisesti mielessä
Salin — päädyissä = hehkuivat oppilaitten tekemät kynttilälyhdyt. Joulujuhla Kaartilankosken kyläkoululla on aina ollut kylän yhteinen juhla. Pienen kiltteyskuulustelun jälkeen pukin korista löytyi kaikille pieni lahjapaketti, ja kaikki voivat lähteä — tyytyväisin mielin odottamaan sitä oikeaa joulua.. Onneksi heitä riittää. Opettaja Kati Hämäläisen mukaan näytelmät ja muu ohjelma pyritään valitsemaan niin, että kaikki koulun lapset saavat esiintyä jossakin ohjelmanumerossa. Kynttilät ympäri pihaa sijoitetuissa jäälyhdyissä uhmaavat tuulta ja tuiskua. Varsinaisen ilopillerin tarjosivat koulun ”yläluokkalaiset”. Ainakin ekaluokkalaisten äidit ja isät hämmästelivät perjantaiiltana ohjelman sujuvuutta ja isoa meininkiä. Joulupukin (Ville Luukkonen) kuntoa testaa medisiinaritonttu (Juho Kolehmainen). Illan omaperäisin ja hulvattomin ohjelmanumero oli koululaisten bändin esittämä ”Joululomablues”. Näyttävyyttä ja aartilankosken koulu on pukeutunut juhlaan. Samojen luokkien tytöt esittivät vauhdikkaan Countrytanssin. Lasten tekemät jouluenkelit, tontut ja himmelit tuovat sisätiloihin tunnelmaa ja viihtyisyyttä. Eikä pukki pettänyt innokkaita odottajia. Tilanne selviää vasta, kun uusi joulupukkiehdokas kutsutaan työpaikkahaastatteluun. Tilaisuuteen saapuivat paitsi lasten vanhemmat ja isovanhemmat myös monet kyläläiset, joille vasta joulujuhla koulussa aloittaa oikean joulun. Koulu huolehtii ohjelmapuolesta ja kylätoimikunta tarjoaa joulukahvit. Joulukuvaelma, jossa pääosissa ovat aina koulun ekaluokkalaiset, on perinteinen ohjelmanumero. Näytelmä, jossa joulupukkiin on iskenyt pahanlaatuinen tietokoneinnostus, kirvoitti monet makeat naurut. 1-2-luokkalaiset marssivat lavalle tonttuvaatteissa. Pajassa työt seisovat, kun pukki surffaa yökaudet internetissä ja nukkuu päivät. Kyllä, koululla on mainio henki ja hyvät opettajat. Niin, tietysti siihen tarvitaan myös innokkaita ja taitavia oppilaita. Kolmasluokkalaiset esittivät näytelmän, jossa joulumuori etsi itselleen puuronkeittoapulaista. Ilman heitä ei tällainen juhla onnistu. Lämmin yhteishenki ja joulun odotus valtasi mielet. Ensimmäinen kerta joulujuhlassa sitten kouluvuosien ikäänkuin osallisena sai hyvälle mielelle. Tonttuja ja tekijöitä löytyi ja jokainen osasi oman asiansa. Tanakan bluesin lauloi Sami Auvinen, rumpuja soitti Antti Sormunen, bassoa Tuomas Ikonen, kitaraa Karri vähän uutta ja vähän vanhaa ohjelmaa, musiikkia, yhteislaulua ja iloista mieltä. Joulu lähestyy uhkaavasti, eikä mikään suju ilman Neljäsluokkalaisten joulukuvaelmassa Joosef, Maria ja enkelit muistuttivat mistä joulussa on kysymys. Keittiöstä kuuluu kahvikuppien iloinen kilinä ja kaunis kahvipöytä on katettu valmiiksi. Kirkonkylän ala-asteen joulujuhla käynnistyi napakasti kuin kunnon teatteriesitys. Kaikki tunsivat toisensa ja tervehtivät ja olo oli kodikas. Neljäsluokkalaiset esittivät joulukuvaelman ja muistuttivat mistä joulussa on kysymys. Juhlatunnelma tarttui ja se oli oikeastaan hienompaa kuin lapsena. Pojista kuullaan vielä, se on varmaa. SULKAVA 22.12.1999 N:o 50 11 oulunjohtaja Juha Kiiskinen toivotti lapset ja vanhemmat tervetulleiksi. Musiikin valinnaisaineryhmäläiset olivat kehitelleet vauhdikkaita musiikkiesityksiä, joista ei puutu menoa ja hauskuutta. Jokainen sai oman lyhtynsä esille. Tässä kaunis jouluenkeli KaartilankosIk kelta Liisa Salo. Kirkonkylän ala-asteen joulujuhla yllätti. Kolehmainen, sähköpianoa SimoPekka Lehtonen ja flyygeliä Samuli Virtanen. Joulumuori (Tanja Nurvo) katselee tyytyväisenä taustalta. i Joulupukki on mennyt sekaisin Internetistä. Koulujen joulu| juhlissa esiinlä tyvät kaikki saI dun olennot | kuten tontut, enkelit ja keijut. Aäriään myöten täysi salillinen kajautti yhteislauluna ”Me käymme joulun viettohon”. Pukki havahtuu velvollisuuksiinsa ja joulu on jälleen pelastettu. Kaikki esitykset saivat raikuvat aplodit. Ja tuota pikaa pukki parka on niin koukussa, että koko joulu on vaarassa. Joulujuhlan päätti perinteisesti joulupukin vierailu, jota pienimmät katsojat olivat jo useampaan otteeseen illan aikana ehtineet kaivata ja kysellä. Sadat jouluvalot tuikkivat porraspieliin asetetuissa kuusissa ja pensasaidassa. Juhlaohjelmasta saadaan vaikuttava ja hieno, kun koululla on toistasataa oppilasta. Näin oli myös viime perjantaina koulutyön päättänyt tapahtuma. Musiikinopettaja Jussi Ranki istahti flyygelin ääreen ja aloitti tutun joululaulun. Parituntinen kuusijuhla sisälsi voimaa on esityksissä, jotka lumosivat valtaosan vanhemmista ja oppilaista. Pihalla roihuavat jätkänkynttilät. Riittää kun osaa jotain ja yhdessä syntyy jälkeä, oli tarinan opetus. Kun joulupukki ei saanut EUdirektiivien mukaan tehdä kesällä töitä, hän hankki aikansa kuluksi tietokoneen. Koulun kaikki oppilaat osallistuivat ohjelmiin, joita oli harjoiteltu ja hiottu. Ensimmäinen esiintyminen koulun juhlissa jännitti niin lapsia kuin vanhempiakin. joulupukin komentoa. Varsinainen ohjelma käynnistyi 56-luokkalaisten poikien joulutervehdyksellä. Silloin piti pelätä ettei tonttuile ohjelmassa liikaa. Maria, Joosef, paimenet, enkelit ja jouluevankeliumi ovat joka joulu yhtä liikuttavat. Nyt tuntui hienolta olla yksi vanhemmista. Lavastusta myöten juhla oli onnistunut ja upea. Tontut ja joulumuori ovat syvästi huolissaan tilanteesta. Koulu on juhlaasussa ja opettajat Eila Korhonen ja Kati Hämäläinen toivottavat vieraat tervetulleiksi oman kyläkoulun kuusijuhlaan
Yli 15-vuotiaita lainaajia on 2.170. Erityisesti 9-vuotiaiden lasten lukutaito oli 1991 tehdyssä tutkimuksessa poikkeuksellisen korkea. Kirja on enemmän kuin äkkinäinen arvaa tai tietää. Lapsella voi olla kausia, jolloin kirjat eivät kiinnosta. Ilmeisesti nykyisin on edelleen lapsia, jotka lukevat paljon. Oivallinen ja kannustava opettaja voi koulia intohimoisia lukijoita sellaisistakin lapsista, joitten perheissä ei juuri kirjoja käsitellä. Nuori lukija tarvitsee tukea Pienikin lapsi kaipaa tarinoita, huikeita seikkailuja, jotka panevat mielikuvituksen liikkeelle. Tutkimuksissa ja opinnäytteissä on todettu, että ahkera lukija selviää myös koulun vaatimuksista helpommin kuin sellainen luokkakaveri, joka ei juuri lue. Nuoreen lukijaan vaikuttavat ehkä eniten koti ja kaveripiiri. Se on nautinto, mutta se myös avartaa ja joskus jopa opettaa. Lukeminen on aktiivista toimintaa, jossa tapahtuu yhtäaikaa useita prosesseja. Kodin merkitys voidaan tiivistää yhdessäoloon ja lapsen osallistumiseen kotona tehtäviin asioihin sekä lastenkirjallisuuteen perehtymiseen. Ne oppilaat, joiden kotiin ei sanomalehteä tullut, menestyivät lukutesteissä merkittävästi heikommin kuin muut. Lapsi samaistuu kirjan henkilöihin ja kokee heidän kokemuksensa. Kansainvälisen IEA-lukututkimuksen mukaan suomalaisissa kodeissa on kirjoja keskimääräisesti, mutta sanomalehtiä tulee suomalaiskoteihin enemmän kuin muualla. Lapselle suuri apu Vapaa-ajan lukuhetkistä on hyötyä opintiellä. Muuten se ei kiinnosta. Tytöt olivat poikia parempia lukijoita. Aidinkielen asemaa on heikennetty. "==" 542 Koulu ei yksin ratkaise, mutta hyvä opettaja voi innostaa tiedon hakemiseen ja luovaan lukemiseen. Ja sen avulla voi oppia melkein mitä vain. Lapsi saa aineksia itseään koskevien ongelmien ratkaisemiseksi. Hän ymmärtää tekstin kuvitteellisuuden, mutta suhtautuu siihen kuten todelliseen elämään. Jonkinasteisesta lukuharrastuksesta on kuitenkin kaikille lapsille hyötyä. Suomalaiset ovat innokkaita kirjaston käyttäjiä, usein jo pienestä pitäen. Yhteiskunnassa tapahtuu nopeita muutoksia, joista jotkut tukevat lukuharrastusta. Tutkimuksen mukaan suomalaislapset olivat aktiivisimpia lukijoita myös vapaa-ajallaan. Tiettyjen perustaitojen puutteellisuuden ovat huomanneet monet muutkin kuin opettajat. Sanoilla on suuri arvo. Lehdissä ja kirjoissa kieli on rikkaampaa ja hiotumpaa. alaluokkien. Sanomalehtien Liiton tutkimuksen mukaan innokkaat nettinuoret lukevat ikäisiään enemmän myös lehtiä. Lapsen on saatava kokeilla erilaisia harrastuksia. Tutkijat pitävät lukijaa aktiivisena ihmisenä. Asiantuntijat sanovat, että se on entistä merkittävämpi taito. Lapsi eläytyy lukemaansa syvästi. taitoa edistää myös parjattu televisio. Kun lapsi katsoo tekstitettyä ohjelmaa, niin hän harjoittaa samalla lukutaitoaan. Lukija ohjaa näitä prosesseja itse. Ainekirjoitusta on yhä vähemmän Eukemaan ja kirjoittamään” ei"Kanpästeta sitten”. Mutta miten tärkeä on lapsen, 7-9tai 10-12-vuotiaan, hyvä lukutaito. 12 22.12.1999 N:o 50 SULKAVA Koti ja koulu voivat kannustaa 'Innokkaaksi lukijaksi ukutaitoa ihminen tarvitsee läpi elämän. Kaikista ei tule lukijoita tai lukutoukkia. Mutta netissä hän törmää usein huonoon suomenkieleen, jopa ala-arvoiseen sekamelskaan. Hän selviää tietomyrskystä sitä paremmin mitä enemmän lukee. Eri asiayhteyksien ymmärtäminen, tiedonjano, mielikuvitus, huumorintaju, runsas sanavarasto ja olennaisen erottaminen ovat taitoja, jotka kehittyvät lukemisen myötä. Empatia voi siirtyä myös todellisen elämän tilanteisiin. Parhaillaan voi olla kasvamassa useita sukupolvia, jotka ovat kuulleet satuja pienestä pitäen ja jotka lukevat ahkerasti. Hän vertailee ja arvioi kirjoja ja on halukas keskustelemaan niistä. Kirjallisuus auttaa lasta huomaamaan elämän moninaisuuden ja torjumaan liian yksinkertaisia selityksiä ja perusteluja. Yllättäen suomalaislasten lukuKirjaston tietokoneet ovat välillä ahkerassa käytössä. Opettajat ovat huolestuneita pikkumiesten ja -naisten kirjoitusja lukutaidosta: Jo vuonna 1996 -äkyi uutisia, joiden mukaan suo*malaislasten* ja -nuorten”lukutaito oli heikentymässä. Kirjoja luetaan koulussa yhä vähemmän. Jopa työelämässä kummastellaan nuorten aikuisten äidinkielen heikkoa hallintaa. Koti ja koulu Lukutaito on monisyinen asia. Eläytyminen saa lapsen tuntemaan myötätuntoa kärsiviä tai vääryyttä kokevia kohtaan. Meillä ei vieraskielisiä ohjelmia dubata eli jälkiäänitetä, vaan tekstitetään suomeksi. Kirja ylittää luokkaja ikärajat. Taitojen kasvaessa lisääntyy myös tietomäärä eikä laveasta yleistiedosta ole koskaan haittaa. Tosin uudet selvitykset kertovat, että netissä viihtyvä nuori lukee muita ikäisiään enemmän. Tietotekniikka kiehtoo etenkin poikia ja aika menee pelatessa. Innokkaalle harrastajalle voi löytyä vaikka elämäntehtävä, kokonainen ura, kirjainten, merkkien, kirjojen tai lehtien tai sarjakuvien parista. Siitä on paljon iloa ja riemua yksinäisinä hetkinä. Näin hän voi elää maailmaa ja siinä vallitsevia olosuhteita turvallisesti ja riskittömästi. Mielenkiinnon kohteet vaihtelevat niin aikuisilla kuin lapsillakin. Lapsi siis oppii lukemalla sekä itsestään että ympäröivästä maailmasta.. Lisäksi vanhemmat voivat auttaa ja tukea lastaan lukemalla satuja. Ainakin jos valitsee mieleisiään teoksia. Internetin, sähköpostin, kännyköitten ja kaikenlaisen tietotekniikan luvatussa maassa meitä uhkaa pian uuslukutaidottomuus. Niitä löytyy satukirjoista. Elämässä ei riitä pelkkä teoriatieto, mutta kummasti siitä on apua jos aikoo pärjätä. Aiheellinen huoli Vapaa-ajan lukuharrastus voi jäädä ikäluokassaan vain muutamien iloksi. Eihän kukaan halua lukea kirjaa, joka tuntuu liian hankalalta. Lapselle ja nuorelle hyvä lukutaito on erinomainen apuväline. Kirja on ystävä joka ei petä. Lukemisen avulla opitaan uusia ajatuksia, asenteita ja tietoja sekä saadaan tietoja uusista tunteista. Kiinnostus sanomalehtiin, kirjoihin ja sarjakuviin voi johdattaa lukemisen pariin. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten lasten lukutaito on edelleen huippuluokkaa. Suurin ero oli kertomusten tulkinnassa. Toisaalta tekstissä on oltava jotain uutta ja haasteellista. Iltasatu tai tarinatuokio on paikallaan vielä senkin jälkeen kun lapsi on oppinut lukemaan. Eroa maalaislasten ja kaupunkilaislasten välillä ei Suomessa ollut. Jos vanhemmat 1 : lukevat paljon lehtiä ja kirjoja, niin on varsin todennäköistä että ne kiinnostavat myös perillisiä. Niinsanotussa tietoyhteiskunnassa on kyllä jos jonkinlaisia apuvälineitä, mutta miten on perustaitojen kanssa. Kirjallisuudesta löytyy kaikki inhimillinen ja epäinhimillinen. Hän valikoi lukeSulkavalla on alle 15-vuotiaita lainaajia yhteensä 359. Nykyisin vanhempia valistetaan jo neuvolasta alkaen ja korostetaan lukemisen tärkeyttä. miaan kirjoja ja hankkii niitä kirjastosta. Lapselle pitäisi olla tarjolla helppolukuisia tekstejä heti kun lukuharrastus on viriämässä. Mutta sitten on yhä enemmän niitä, jotka eivät lue juuri lainkaan. Maailmalla on satoja tositarinoita siitä, miten lukutoukasta tuli kirjastotyöntekijä, opettaja, lakimies, toimittaja, sarjakuvantekijä tai vaikka lehdenjakaja. Vanhempien kiinnostus on todettu tärkeäksi. Silti eri kouluasteilla on tuhansia lapsia ja nuoria, joita minkäänlainen lukeminen ei kiinnosta lainkaan. T EE ässä 3-5-luokkalaisia tyttöjä surffailee internetissä. Kun lapsi lukee harrastuksena, hän lukee vapaaehtoisesti, säännöllisesti ja laaja-alaisesti omaksi nautinnokseen
015-471 387, 0400 977 538 ja 049 155 148 PARTURILIIKE benna Puh. 015-471 707 Avoinna aattona 8-13, tapaninpäivänä 9-13 a HAIR parturikampaamo PLACE kahvila-ravintola METSÄLIITTO puh. 015-454 627 049-258 849 Taksiautoilija Vesa Salo Puumala, Kietävälä Puh. 674 896 HESSUN TAKSI 9 hengen bussi Heikki Nuopponen Nimineuvoksentie 12 58700 SULKAVA Auto: 050-5817 446 015-471 446 Puh. 471 657 0400 491 563 Sulkavan Vaatehtimo Puh. Suomalainen Puh. 015-471 369, 049 172 007 VELJEKSET KONTINEN OY Sulkava puh. 676 846 Mehiläistalo Salmelainen Kyrsyäntie 925, p. SUIKAVA 22.12.1999 N:o 50 13 PULKAVAN VENE OT puh. 015-646 467 JOULUPUOTI toivottaa asiakkailleen JOULURAUHAA ja RATKIRIEMUKASTA UUTTA VUOSITUHATTA!. 471 125 Betonikuljetus A. (015) 6685 725 0500 258 485 Veljekset Brusin Oy 0400 676 317 Piirinuohooja ASMO IKONEN puh. 676 015 0400-856 759 MIL SULKAVAN YHDISTYS Kahvila JOHANNA p. valimo 677 164, toimisto 677 222 WEL TI = Taimin Kukkakulma ja EG Hautaustoimisto Ky N Kauppatie 4, puh. 049 257 240, halli 676 101 a SULKAVAN yy | SAHA KY Teollisuusalue, 58700 Sulkava 015-471580, 0400 633009, 040 5067831 Maansiirto ja louhintatyöt tienhöyläys OSSI HÄMÄLÄINEN Autoilija Ari Mikkonen 015-673 171, 049 150 226 Metsäkoneurakointi PITKONEN & KINNUNEN Oy puh. 015-474 214, moto 049-298 742 ajokone 0400-298 742 Caratia PAIVOLAN KELLO JA KULTA PUUTARHA KY PRISMA, Nojanmaantie 15 Tuusmäki Puh. 4760 202, 040-7349 520 Kiitän kaikkia asiakkaitani 453 kuluneista vuosista! a SULKAVAN KENKÄ * SULKAVAN JÄTEHUOLTO KY autop. 01046 24330 01046 24331 0500 166186 050 5988432 g MARKET SULKAVA VESI-REPO OY PUH. W OS "TT STORAENSO SULKAVAN TOIMISTO Kauppatie 4, 58700 Sulkava KAIVINKONEURAKOITSIJA JORMA JANHUNEN Teiden lanaukset, kaivutyöt, lumityöt, hiekoitukset puh. 015 471 683 S-Marketin yläkerrassa Sulkavan Urheilijat ry
Nätti ja makea lopputulos vaatii paneutumista. Alkuidea oli ”pienen Kauneimmat joululaulut -illan” järjestäminen. Tavoitteena oli, että kaikissa Suomen seurakunnissa järjestettäisiin laulutilaisuus kirkkovuoden hiljaisimpana sunnuntaina, kolmantena adventtina. Keskuskoulun kotitalousluokassa tuoksuu sokeri, kaakao ja kookos. Laulu oli silloin ensimmäistä kertaa vihkossa ja sitä oli jo useana vuonna toivottu siihen. Sen huomaa. Viime keväänä kokkikerhossa oli enimmillään melkein kolmekymmentä osanottajaa, muisteli 4H-neuvoja Tarja Pohjolainen. Kukapa ei haluaisi opetella tekemään suussasulavia herkkuja. Suosituimpia tapahtumia seurakunnassa] Kauneimmat joululaulut kaikuivat kirkossa auneimmat joululaulut virittivät jälleen runsasukuisan yleisön joulutunnelmaan Sulkavan kirkossa. Jotta kaikkien olisi helppo osallistua, tapahtumaa varten painatettiin erillinen lauluvihko. Mutta mitäpä siitä. Käytännön tekeminen on parasta opetusta. 4H-nuoret ovat taidokkaita, sillä Sulkava-lehden palkkaama pikkuinen koemaistaja piti namuja niin makoisina, että meinasi oikein ahnehtia. Lapsikuoro Pieni liekki ja nuorisokuoro johtajanaan kanttori Katariina Kokkonen ja säestäjänään Kristiina Virtanen esittivät Pieni liekki ja Pieni taivaan enkeli -kappaleet. Eli karkit kaipaavat voita tai margariinia. Ohjeet ovat yksinkertaisia ja selkeitä, joten niiden noudattaminen ei ole vaikeaa. Diakoni Anne Valkeapää muistutti puheessaan, että ihmisten on hyvä hiljentyä ja pysähtyä kaiken joulutohinan ja -valmistelujan keskellä miettimään sitä oikeaa joulunsanomaa. Niihin osallistuu vuosittain yli puoli miljoonaa suomalaista. Kaikki käy kuin rauhallinen valssi. Samalla kun toiset esivalmistelevat, niin toiset jo tiskaavat astioita. Ilman oikeita aineita ei tule karkkeja, vaan ihan jotain muuta. Kun Kauneimmat joululaulut järjestettiin ensimmäisen kerran, mukaan ilmoittautui 140 seurakuntaa. Tytöt työskentelevät ryhmissä. Vuosi sitten Kauneimmat joululaulutvihkosen suosituimmaksi lauluksi äänestettiin Sydämeeni joulun teen laulu. 14 22.12.1999 N:o 50 SULKAVA Makoisat joulukarkit voi tehdä itse akoisat karkit voi tehdä itsekin, jos vain intoa ja lukutaitoa löytyy. Karkkikursseja on järjestetty kirkonkylän lisäksi Kaipolassa, Mäntysillä, Kaartilankoskella ja Lohilahdessa. Työskentelyn järjestelmällisyys ja napakkuus ihmetyttää. Ohjelman pääsisällöksi tuli seurakunnan yhteislaulu. Viimeistään karkkikurssilla selviää, että namut eivät ole terveysintoilijoita varten. Reseptit ovat helppoja ja tekeminen yhdessä on hauskaa. Sulkavan Naislaulajat johtajanaan Terttu Jauhiainen esittivät Kysymyksiä, Jouluhymni ja Sanctus -laulut. 4H-yhdistys järjestää kokkikerhon yhdessä marttojen kanssa. Kauneimpia joululauluja kokoonnuttiin myös Sulkavalla laulamaan runsain joukoin. Tekemällä oppii, kuten 4H-periaatteissa todetaan. Karkkeja valmistaa kahdeksan tyttöä. Joululauluillassa kerätty kolehti menee Sulkavan seurakunnan omien lähetystyöntekijöiden hyväksi ympäri maailmaa.. Ilmeisesti hyvin, sillä kokkikursseilla on ollut poikia ja kaikki on sujunut erinomaisesti. Osanotto on ollut vilkasta ja palaute myönteistä, tottakai. Ohjeesta riippuen sitä sulatetaan yleensä 100 grammaa annosta ja karkkilaatua kohti. Nyt kokkikerhossa on kymmenisen kävijää. Kotitekoisia karkkeja syntyi koppakaupalla. Lähes kaikissa resepteissä sanotaan, että sulata rasva kattilassa. Suomen Lähetysseura aloitti Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet vuonna 1973. Ja kaikilla on mukavaa. ; Yhteislaulujen lisäksi tilaisuu* dessa esiintyivät kaikki paikkakunnan kuorot. Yhdessä laulamista ja joulurauhaan virittäytymistä Joululauluilta Sulkavalla alkoi tutulla yhteislaululla Arkihuolesi kaikki heitä. Tätä joulun ilosanomaa, joka on kaikunut kautta aikojen aina niissä olosuhteissa missä ihmiset ovat eläneet ja säilynyt muuttumattomana halki vuosituhanten. Kirkonkylällä ja eri kylillä karkkikurssille osallistuivat kymmenet nuoret. Miten siinä kävisi. Nykyisin lähes jokaisen seurakunnan jouluun kuuluu ainakin yksi laulutilaisuus. Tämä neljännesvuosisadan kestänyt joululauluperinne on lisännyt suosiotaan vuosi vuodelta koko maassa. Se on varmasti hyvä merkki kaikille kotikokeille ja karkkien tekijöille. Nuorten ja lasten kuorojen esiintyminen oli innostunutta ja eläväistä musisointia. Joulun alla 4H-nuoret opettelivat namujen valmistusta erityisellä karkkikurssilla. Anne kehotti myös muistamaan, että maailmassa elää paljon ihmisiä keskellä toivottomuutta ja kurjuutta. — Vaikka jouluvalmistelut ovat tärkeitä mielen piristäjiä, on syytä kuitenkin pysähtyä miettimään oikeaa joulunsanomaa. Asialla ovat Marika Hämäläinen, Tiina Paunonen, Anna Putkonen, Marjo Riihimäki, Suvi Löppönen, Miia Kokki, Emma Kokki ja Minja Lääperin sekä ohjaaja Tarja Pohjolainen. Sulkavan Mieslaulajat Kari Tuunasen johdolla lauloivat Varpunen jouluaamuna, Jouluvirren ja Jouluyö, juhlayön. He mittaavat aineita, lukevat ohjeita ja valitsevat astioita. Annapa olla jos paikalla olisi yhtä monta poikaa. Useamman tunnin rupeaman aikana syntyy mantelinekkuja, jääsuklaata, riisisuklaata ja toffeekarkkeja. Se kuului ohjelmaan myös Sulkavalla. Myös Sulkavan kirkkokuoro lauloi tilaisuudessa Katariina Kokkosen johdolla. . Tytöt rupattelevat ja naureskelevat puuhastelun lomassa. Seurakunnissa oli aiemmin pidetty joululauluiltoja samalla nimellä. Ohjeet ovat osalle tuttuja, osalle uusia. Niitä voi tehdä kavereitten, vanhempien tai vaikka sisarusten kanssa, jahka taidot on hankittu kurssilla. Karkkikurssilla hommat sujuvat kuin ennentehneiltä. Ja tietysti tarvitaan sokeria, siirappia, kuohukermaa, fariinisokeria, tomusokeria, kaakaojauhetta, vanilliinisokeria, riisimuroja, manteleita, kookosrasvaa ja kananmunia reseptistä riippuen. Nyt tilaisuudet saivat valtakunnallisen, lähetystyöhön nivotun luonteen
Panokset eli nuolet roikkuivat joulupukin vyössä. Näitä esteitä poistetaan osaajien verkottumisella, yhteisellä markkinoinnilla, työtilojen järjestämisellä ja koulutuksella. Projekti kokoaa osaajat yhteen Etätyöllä on tulevaisuutta eilut parikymmentä sulkavalaista kokoontui viie tiistaina Tietotyöllä tulevaisuuteen -projektin tiedotustilaisuuteen Muikkukukkoon. Man Parikymmentä sulkavalaista osallistui joulukuun alussa alkaneen Tietotyöllä tulevaisuuteen -projektin tiedotustilaisuuteen ravintola Muikkukukossa. Lista on pitkä ja alati kasvava. Kimmo Vähäjylkän mukaan Etelä-Savossa ja RaJuPuSu-aluel* la on etätyöpotentiaalia. Projektinvetäjä Kimmo Vähäjylkän mukaan etätyöprojektiin pääsee mukaan vielä matkan varrellakin. Upealla kodalla nautittiin glögiä, kahvia ja hirvenmaksaa ja ruisleipää. Hakovirran metsästysseuralla on myös mökkiläisjäseniä, joilla tosin on juure Partalansaarella tai Sulkavalla. Paikkakunnalle hiljattain muuttanut Kari Toivanen korosti tiiviin yhteistyön tärkeyttä etätyönteki19iden;kenkoa. 83vuotias teräsvaari kiinnostui tarkkuusammusta vasta myöhemmällä iällä. Luonnossa tulee olemaan mitä erilaisempia liikkumisja harrastusmuotoja ja siksi tulee oppia jokaisen kunnioittamaan myös toisten harrastuksia. — Jo ennen näitä kunnissa pidettäviä tiedotustilaisuuksia on mukaan ilmoittautunut runsaasti eri alojen osaajia. Hän on menestynyt myös ikämiesten luodikkokisoisså aina SM-mitaleille saakka. Hänen mielestään metsästäjien toimintakenttä käy nykyistä rajallisemmaksi. Niiden tarjoamista kuntalaisille pidettiin asiana, jossa kunta voisi olla voimakkaasti mukana. Hän antoi pikkusäkillisen herkkuja Ari Hämäläisen = Tuomas-hevoselle. Ja tietysti emäntien runsaat antimet. Etäammatteja on Vähäjylkän mukaan paljon kuten esimerkiksi media-alan ammattilaiset, toimittajat, kirjanpitäjät, kääntäjät, vakuutusvirkailijat, mainosalan ihmiset. s. Hänellä on takanaan yli 50 vuoden kokemus metsästyksestä. Projektinvetäjä Kimmo Vähäjylkkä (vas. Seuran jäsenillä on kolme hirviporukkaa. Vuoden erämieheksi julistettiin Erkki Tapanila. Maakunnallisia tapahtumia on järjestetty jo vuosikausia. Jouluinen tunnelma kohosi korkealle kuin kodasta noussut savu heti kun paikalle saapui joulupukki. Asia ei ole sillä hoidettu, että pannaan modeemi seinään. SULKAVA 22.12.1999 N:o 50 15 Jouluiset eräsavut kiinnostivat oulukuun viimeisenä lauanE J: ennen joulua vietettiin Hakovirran metsästysseuran eräsavut-tilaisuutta. Myös lapset saivat pukilta lahjoja, samoin kiltisti olleet aikuiset. Kyseessä olivat ensimmäiset eräsavut Sulkavalla. — Metsästysharrastus tulee Suomessa aina säilymään. Ka SLS ERK OST "CA Uu. — Riippuu siitä tehdäänkö työtä kotona vai etätyöpisteessä. Eräsavuilla oli ohjelmassa myös koiraesittelyä. — Metsästäjä. — Jos kunnassa on esimerkiksi .. Hakovirran metsästysseuralla on yli 90 jäsentä ja se on Sulkavan suurimpia. — Tuodaan tapahtuma tänne luonnon helmaan, missä metsästyskin tapahtuu, sanoi Heikki Joskitt. Sulkavan eläimille julistettiin joulurauha ensimmäistä kertaa. Etätyötä harkitsevilta ja tekeviltä ihmisiltä vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia. etätyöpisteeseen järjestetty kaikissa tilanteissa toimivat tietoliikenneyhteydet, niitä voisivat myös kotona työskentelevät käyttää, jos tiedon siirto omalta koneelta ei jostain syystä onnistu. Jahtiin osallistuu eri seurueissa 35-40 hirvimiestä. Ensimmäiseksi eräpukki muisti eläimiä. Muuten tietokoneen laatuvaatimukset riippuvat täysin tehtävästä työstä: Pelkkää kirjoitustyötä pystyy tekemään hyvinkin vaatimattomilla laitteilla. ; . — Metsästys on hieno harrastus ja perinne tuhansien vuosien takaa. Kunnioita luontoa, vastuusi on tuntea sääli ja inhimillisyys luonnon eläimiä kohtaan ja sinun tulee aina liikkua luonnossa niin kuin toivoisit toistenkin siellä liikkuvan ja erityisesti herrasmieskäytöstä sinulta edellytetään silloin kun liikut naapurisi mailla ja lähellä toisen pihapiiriä, opasti Touko Parkkinen, 70, nuorempiaan. Eräpukki saapui jousipyssyn ja lahjasäkin kera. Ei ole pelkoa ukkoutumisestä joka metsästyksen lopettaisi, eikä akkautumisestakaan, vaan se on lisääntyvä voimavara, totesi Touko Parkkinen. Rauhanjulistuksen tarkoitus on, että myös metsänelävät voivat rauhassa nauttia joulunajasta. Vuoden 1998 erämies, sulkavalainen Touko Parkkinen, julisti joulurauhan eläimille. Hyvät ja toimivat tietoliikenneyhteydet ovat etätyön kannalta olennaiset. Tilaisuuden avasi Hakovirran metsästysseuran puheenjohtaja Heikki Joskitt. Etätyön tekemisen ja löytämisen mahdollisuuksia, esteitä ja käytännön ongelmia valottivat kuulijoille projektin vetäjä Kimmo Vähäjylkkä ja Jyrki Pulkkinen Hasulan tietotuvalta. Vuoden eräkoiraksi valittiin Seemi Auvisen omistama Veskansan Vikke. — Etätyön tekemisen edellytyksenä on, että on laitteet ja nopeat yhteydet kunnossa. Yhteyksiä projektiin osallistuvien kesken on tarkoitus pitää sähköpostin välityksellä mutta myös puhelin ja posti ovat käytössä. selin) ja Jyrki Pulkkinen Hasulan Tietopajasta selvittivät etätyön mahdollisuuksia ja kompastuskiviä. Tietokone tarpeellinen etätyössä Mikropalvelun omistajan Jyrki Pulkkisen mukaan tietokone on tarpeellinen muttei täysin välttämätön väline etätyössä. Reilut kolmisenkymmentä partalansaarelaista erämiestä ja -naista, lasta ja nuorta sekä maitten vuokraajia kokoontui hirviseurueen kodalle. Erähenkinen pukki tuli rekipelillä jousipyssy olallaan. Etätyöpiste pitäisi olla joka kunnassa ja sinne järjestettynä tietokoneet, ohjelmat ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Vuoden 1999 erämies on Tauno Haverinen. Hakovirran ja Auvilan porukoilla on jahtimaita vuokralla yhteensä noin 9.700 hehtaaria. Sisällä mukavat penkit, keskellä räiskyvä tuli ja hauskat puheenaiheet saivat ihmiset hyvälle tuulelle. Myös kova motivaatio työhön ja joustavuus ovat tuiki tarpeellisia ominaisuuksia. On tärkeää, että seuraamme tarkkaavaisesti muuttuvia olosuhteita ja sopeutamme metsästyksen ajankuvaan sopivaksi. VUSNuas a ua — Etätyössä on erakoitumisen vaara, kun normaaleja työpaikan sosiaalisia suhteita ei ole. Ohjelmassa oli torvisoittoa, puheita, koiraesittelyä, riistatilannekatsaus ja tietysti vuoden 1999 erämiehen julkistaminen. Ulkona roihusivat jätkänkynttilät komeina ja antoivat lämpöä ja valoa joulukuiseen hämärään. Ohjelmaa oli sekä aikuisille että perheen pienimmille. Maakunnalliset eräsavut Suur-Savon eräsavut 1999 järjestettiin perjantaina Mikkelin maalaiskunnassa. — Yksi erittäin tärkeä taito etätyötä tekevällä ihmisellä on oltava ja se on hyvä kalenterin hallinta. RaJuPuSu:n Internet-sivuista on tarkoitus luoda yksi hankkeen markkinointikanavista. Kodalla Heikki kertoi, että ajatus omasta eräsavut-tapahtumasta on alkujaan Jorma Hämäläiseltä lähtöisin. Hän toivotti väen tervetulleeksi eräsavuille. Muuttajille tarjottava laatuympäristöä Hasulan tietopajassa työskentelevän Pellervo Kokkosen mukaan laadukkaan elinympäristön rakentaminen, perheasuntojen saatavuus sekä julkisen liikenteen sujuminen ovat tärkeitä, jos paikkakunnalle aiotaan saada uusia asukkaita muuttamaan. Vain silloin säilyy hyvä sopu ja ystävällinen rauha metsissämme. 2 Kimmo Vähäjylkän mukaan Etätyöllä tulevaisuuteen -projektilla on tarkoitus poistaa käytännön esteitä etätyön tekemisen tieltä. Kodalla oli lämmin tunnelma niin sisällä kuin ulkonakin. — Kuinka suurelle metsästäjäjoukolle luonnossa on tilaa. Hän on innokas metsästäjä
päivä 2003 on alustavasti sovittu kisaviikonlopuksi. Osuuksien pituudet ovat 5-8-kilometriä ja nopeimmat joukkueet ovat maalissa kolmessa tunnissa. Kilpailukeskuksena toimii Kukkomäen läheisyydessä oleva Reposen peltoalue, joka on hautausmaalta lähtevän sivutien varressa. Osittain starttirahan runsasta käyttöä selittävät aloittavien yrittäjien hyväksi toimineet Savonlinnan Startti-projekti ja ItäSavon Uusyrityskeskus. Yleisön vähyys ei kuitenkaan tuntunut haittaavan esiintyviä nuoria, sillä varsin monet pystyivät kerrassaan huikeisiin suorituksiin. Kaupunkikunnista Savonlinnaan on tehty 260, Mikkeliin 204 ja Pieksämäelle 91 starttirahapäätöstä. Sulkavan Urheilijoiden, Juvan Urheilijoiden ja Olavin Rastin seurayhteenliittymä on saanut järjestettäväkseen vuoden 2003 Jukolan Viestin. Vuoden 2003 Jukolan järjestämisoikeutta hakivat loppuvaiheissa myös Epilän Esa ja Rasti-Nokia. Aivan tavalliselle tallaajalle esitettävät kappaleet olivat varmasti outoja ja tuntemattomia, mutta maailmahan on täynnä hienoa musiikkia. SU:n Ilpo Pakarinen organisoi huoltoa. Joukkueita on yleensä 10-12 maasta, eniten Ruotsista ja Norjasta. Savonlinnan musiikkiopiston Sulkavan opetuspisteen jouluinen konsertti herätti jo etukäteen kovasti mielenkiintoani. Konsertin jälkeen juttelin isän kanssa ja sain kuulla, että Maria harjoittelee päivittäin neljä tuntia. Ulkomaalaisia on noin viidennes suunnistajista. Myös juvalaisilla on kokemusta kisajärjestäjinä, samoin savonlinnalaisella Olavin Rastilla. Jukolan viestin kilpailumaastot on julistettu kilpailuja harjoituskieltoon. Kilpailu alkaa kesäkuisena lauahtai-iltana noin kello 23, joten 2-3 osuutta juostaan otsalamppujen valossa. Musiikkiopistoissa opiskelevat nuoret eivät anna niin helposti periksi. Rantasalmella starttirahayrittäjiä on 30, Punkaharjulla 29, Savonrannalla 16 ja Enonkoskella 15. Säestäjinä toimivat yleensä kunkin soittimen opettajat. RaJuPuSu-yhtymän budjetti on suuruudeltaan ensi vuonna 847 000 markkaa ja toiminta käsittää kuntien yhteiset kehittämishankkeet sekä muun kuntayhteistyön. — Kaiken kaikkiaan tapahtuma kerää jopa 35.000-40.000 ihmistä viikonvaihteeksi Sulkavan, Juvan ja Savonlinnan seudulle, sanoo SU-41:n puheenjohtaja Mauri Ralli. Puheenjohtajuus on tulevan vuoden jälkeen kiertänyt kaikissa kuntayhtymän kunnissa. Pianosta saa jo melko nopeastikin esiin ihan nautittavaa kuunneltavaa, mutta toisin on jousisoitinten kohdalla. Murrosikä on varsinkin nykyisin vaikeaa aikaa. En tiedä kuinka kauan kukin oli jo harjoittanut soitto-opintoja. Vuoden 1998 Juhla-Jukolaan ilmoittautui ennätysmäärä eli 1240 miesja 683 naisjoukkuetta. Suurin osa kuulijoista lienee ollut soittajien omaisia. 16 22.12.1999 N:o 50 SULKAVA Jukola 2003 suunnistetaan Sulkavalla Kesäkuussa 2003 Sulkavan maastossa suunnistaa toistakymmentä tuhatta pihkaniskaa. Tietenkin näin joulun alla ihmisillä on kovasti puuhastelua ja viime aikoina on ollut monenlaisia konsertteja. Yksittäisiä osanottajia on paristakymmenestä eri maasta. Suurin osa niistä on tehty kaupunkikunnista tuleville yrityksille. Konsertin huippu oli ehdottomasti Maria Pekkarisen esitys. Pianisti tunsi varmasti soittamisen iloa. Venlat kilpailevat omassa neliosuuksisessa viestissään päivällä. Molempia opetusmuotoja tarvitaan ehdottomasti, sillä varsinkin sivukyliltä ei niin vain lähdetä musiikkiopistoon. Kovin oli esiintyjäjoukko tyttövaltaista. Maalaiskunnista eniten starttirahayrityksiä on aloittanut Kerimäellä, peräti 78, Mikkelin maalaiskunnassa 73 ja Pieksämäen maalaiskunnassa 53. Ne ovat yhdessä työvoimatoimiston kanssa ohjanneet työttömiä ja vajaatyöllisiä yrittäjyyteen. Sulkavalla suunnistettavan Jukolan Viestin kilpailunjohtaja Mauri Ralli (toinen vasemmalta) ja pääsihteerinä ja karttavastaavana toimiva Kristian Liljeström (oik.) pitävät tapahtumaa melkoisena onnenpotkuna SU:lle ja Sulkavalle. Jukolan johtoryhmä myöntää vuosittaiset järjestelyoikeudet. Taustaa Jukolan ja Venlojen Viestin järjestelyoikeudet omistaa KaukaStarttirahaa myös Sulkavalle Vuodesta 1993 lähtien EteläSavon työvoimatoimistot ovat tehneet 1312 starttirahapäätöstä. Hienoista epäpuhtautta ja epävarmuutta soitossa oli vähän jokaisella, mutta tästä on hyvä jatkaa. Enimmillään jopa 85 prosenttia starttiyrityksistä työllistää ja antaa yrittäjälle pysyvän toimeentulon. Tiedotuksesta vastaa Olavin Rastin Pekka Vilska aisaparinaan saman seuran puheenjohtaja Juhani Hämäläinen. He tajuavat jo sen, että musiikkiopistossa opiskelu on jotain aivan muuta kuin vaikkapa kansalaisopistossa soittaminen. Vuoden 2000 Jukola järjestetään Joensuussa ja 2001 Jurvassa Etelä-Pohjanmaalla. Yhteensä osanottajia oli 11.412 ja he olivat 1470-vuotiaita. Esiintyjien lukumäärä oli peräti yhdeksäntoista. Jukolan ja Venlojen Viestin reiteillä suunnistaa arviolta 1500 joukkuetta. Jotenkin tuntui kuitenkin siltä, että konserttia oli mainostettu aivan liian vähän. Joulukonsertin jousisoittajien taso oli vaihtelevaa, mutta silti saatiin ihan nautittavaa kuunneltavaa. Venlo| jen kilpailu on 27.s viestikerta. Lisäksi organisaatio sekä muut hakemuksen edellytykset ovat kunnossa. Vuoden 1997 Jukola järjestettiin Jyväskylässä, 1998 Lohjan suunnalla ja 1999 Eurajoella. Teknisenä johtajana toimii Juvan Urheilijoiden suunnistusjaoston puheenjohtaja Juha Tarkiainen, pääratamestarina ja Jukolan ratamestarina Juhani Sihvonen (Juvan Urheilijat) yhteistyössä Venlojen ratamestarin Vesa Hienosen (Olavin Rasti) kanssa. Järjestäjät uskovat, että mahtava osanottajaja yleisöjoukko jättää seutukunnalle runsaasti rahaa. Jukolan Viesti kilpailtiin ensimmäisen kerran 1949 Helsingin seudulla. Yhtenä Jukolan Viestin saantiperusteena järjestäjät pitävät Sulkavan Urheilijoiden kokemusta kilpailujärjestäjänä sekä Sulkavan Suursoutujen jokavuotista onnistumista. Viestissä osuudet ovat 7-15 kilometrin pituisia. Siitä lähtien kilpailu on järjestetty joka vuosi ympäri maata Hankoniemeltä Lappiin ja Laitilasta Joensuuhun. | Pääsihteerinä ja karttavastaavana on Kristian Liljeström. RaJuPusu-yhtymä uudelle vuosituhannelle RaJuPuSu-yhtymän ensi vuoden puheenjohtajana toimii Joroisten kunta. Toki osanottomaksuista kertyy tuloja myös järjestäjille, mutta he tarvitsevat noin 1500 henkilöä töihin tapahtumaa pyörittämään. Aluksi oli vain miesten viesti. Jukolan Viesti on yleisnimitys 7-osuuksiselle miesten suunnistuskilpailulle ja 4-osuuksiselle naisten kilpailulle. Hän tulkitsi suorastaan loistokkaasti Chopinin ”Loistavat muunnelmat”. Viimeiset tulevat maaliin vähän ennen kuin maali suljetaan kello 14. Talousasiat hoitaa Juvan Urheilijoiden Juhani Kukkonen. Monet tapaamani ihmiset eivät tienneet konsertista mitään. Suunnistusviestin pääemäntänä toimii Sulkavan Suursoutujen kokemuksella Mirja Virta. Eniten tapahtumasta hyötyvät matkailuyritykset ja elintarvikeliikkeet, arvelevat järjestäjät. Sulkavalla toimiville on starttirahapäätöksiä tehty 19. Venlojen viesti alkaa lauantaina iltapäivällä noin kello 15. Antoisaa joulua kaikille soittajille Antti-Veikko Koskeli. Kesäkuun 14.15.6. metsäläiset ry. Vuonna 1951 naiset saivat henkilökohtaisen kilpailun ja vuodesta 1978 lähtien naisilla on ollut oma viesti. En oikein tiedä, kuinka moni heistä oli sulkavalaisia, mutta itseäni kiinnosti muun muassa se, miten partalansaarelaisten taidot ovat kehittyneet. Keskeistä ensi vuoden toiminnassa tulee olemaan seudullisen 1ohjelman valmistuminen, seudun näkyvyyden ja ulkoisen kuvan ylläpito ja edunvalvonta-asiat kuten paikallishallinnon palveluvarustuksen säilyminen, kuntien rahoitusaseman turvaaminen sekä Leader+ -ohjelman saaminen seudulle. Kilpailun työnimi on toistaiseksi ”Jukola 2003 Sulkava”, lopullinen nimi päätetään myöhemmin. Käytännössä puheenjohtajuus merkitsee kuntayhtymän talouden ja hallinnon hoitamista vuoden ajan. Monet ala-asteella musiikkiopinnot aloittaneet leipääntyvät pahan kerran siinä vaiheessa, kun mennään yläasteelle. Musiikkiopistoon pääsee testien perusteella, mutta kansalaisopisto ei aseta esteitä. Hyvin helposti soittaminen jää kenties lopullisesti. Musiikkiopistoa ei tuolloisessa Mikkelissä vielä ollut, vaan opettajina toimivat orkesterimuusikot. Jousisoittajia oli keskiviikkoisessa konsertissa yllättävän paljon. Tälle ei kuitenkaan voi mitään. Sulkavalla suunnistettava Jukola on järjestyksessään 55:s Jukolan Viesti. Jos muistelen omia Joulukonsertti Postista kouluaikojani Mikkelissä, ei silloisessa kouluorkesterissa ollut yhtään tyttöä. Juva on ollut puheenjohtajana vuonna 1999. Jukolan Viestin johtoryhmä toteaa valintaperusteissaan, että Sulkava tarjoaa kaikki hyvät Jukolan puitteet: luonnonkauniin kilpailukeskuksen sekä lähes neitseellisen ja vaativan suunnistusmaaston. Seutuhallituksen puheenjohtajana toimii Kaarlo Kinnunen ja työjaoston puheenjohtajana kunnanjohtaja Tenho Hotarinen. Hän toimii Jukola 2003:n kilpailunjohtajana. Myös kuntien palveluyhteistyö on edelleen keskeisellä sijalla toiminnassa. On hieno asia, että monien vaiheiden jälkeen saatiin Sulkavallekin oma opetuspiste ja vieläpä muillekin soittimille kuin pianolle. Jos tästä tytöstä emme myöhemmin kuule vielä paljon lisää, niin johan on suuri ihme. Vuoden 1999 Hiisi-Jukolassa oli yhteensä noin 1.220 joukkuetta. Aloittelevan viulistin kotiväki saa varautua pitkäaikaiseenkin viulun ”kitkutukseen”, joka saattaa koetella hermoja. Voittaja on maalissa sunnuntaiaamuna noin kello 6-7. Jukolan Viestissä kilpaillaan läpi yön 7-osuuksisessa viestissä. Varsinkin loppupuolella soittavien tyttöjen kappaleet olivat jo hyvinkin vaativia. Venlojen viestissä oli ennätykselliset noin 680 joukkuetta. Saarelaisia oli esiintyjäkaartin joukossa neljä; kaksi pianistia, viulisti ja alttoviulisti. Harrastukseen kuluu siis melkoisesti aikaa, mutta kyllä tytöllä täytyy olla myös melkoisesti synnynnäisiä lahjoja. Kyseessä on yksi maailman suurimmista suunnistustapahtumista. Ensimmäiseen viestiin osallistui 41 joukkuetta
Naiset: 1) Kokki Maisa 1.531, 2) Pylkkänen Henna 1.520, 3) Musakka Aira 1.201, 4) Pärnänen Leena 1.162, 5) Hämäläinen Marjatta 1.001, 6) Kukkonen Liisa 921, 7) Loikkanen Maija 866, 8) Partanen Raili 589. Yleisen sarjan ja samalla kinkun voitti Jari Kokki, joka sai 5.154 gramman saaliin. Seimiä on valmistettu piparkakkutaikinasta, valokuvista, kelopuusta ja tekstiileistä. Hän halusi viettää Jumalan Pojan maan päälle tuloa ja nähdä omin silmin, kuinkä köyhä hän oli tahtonut olla meidän takiamme. Uudenvuodenpäivän 1.1.2000 jumalanpalvelus Sulkavan kirkossa klo 10, khra saarnaa. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Savonlinnan verotoimiston Sulkavan toimipiste ON SULJETTU 27. Yrittäjä Satu Putkonen on esittänyt niihin muutamia tarkennuksia. p471 544, fax 676 326 4 Seurakunta AATTOHARTAUS Sulkavan kirkossa jouluaattona pe 24.12. PALVELUKSESSA: diakoni Anne Valkeapää toimii diakonin tehtävissä seurakunnassamme 1.1.-30.6.2000. Klo 10 seurakuntatalossa (huom. Jouluseimibuumi on voimistunut Suomessakin kuluvalla vuosikymmenellä. Sulkavan kirkossa jouluseimi koottiin kirkon alttarille nyt toista kertaa. PAINOPAIKKA: (LEHTISEPÄT., Pieksämäki -1999 oäimataatatäaäkneähettatänthetäktähöhptämtä N SSS SISNSSSNSSISNSNNIINIININISI NIIIN NNN NNN NNN NNN. 015-471 544 avoinna: ma-pe klo 9-15 Sähköposti:sulkava.lehti Gco.inet.fi Postiosoite: PL 44, 58701 Sulkava Konttori: (tilaukset, laskutus, levikkihuolto) puh. Pilkkikausi käynnistyi reippaasti, sillä osanottajia oli kaikkiaan 45. TILAUSHINNAT VUODELLE 1999 Vuosikerta: 200,-/vsk Kestotilaus: 180,-/vsk Eurooppa: 240,-/vsk Muu mailma: 340,-/vsk ILMOITUSHINNAT 1.1.1999 ALKAEN Sisältää arvonlisäveron Etusivulla: 5,30/pmm Kiitosja kuolinilmoitukset: 4,58/pmm Tekstissä ja tekstin jälkeen: 4,88/pmm Takasivu: 4,88/pmm Lisävärikorotus 40%. Tulokset: yleinen sarja: 1) Kokki Jari 5.154 g, 2) Pylkkänen Tuomo 4.152, 3) Korhonen Teijo 3.816, 4) Kaartinen Kari 3.336, 5) Ikonen Asmo 3.334, 6) Ovintus Matti 3.204, 7) Partanen Ari 3.150, 8) Auvinen Markku 2.802, 9) Ahonen Heikki 2.691, 10) Pelkonen Arvi 2.524, 11) Nenonen Ari 2.507, 12) Mielonen Pekka 2.474, 13) Lintunen Martti 2.456, 14) Hölsä Rauno 2.081, 15) Asikainen Kalevi 1.831, 16) Lintunen Janne 1.062. Diakoni Pirjo Toivonen jää 1.1.2000 osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeelle, mikä tarkoittaa, että hän on työssä joka toinen kuukausi eli parittomina kuukausina (tammi, maalis....). Hiihtotapa vapaa. Seimiä näkyy myös kauppojen ikkunoissa. Lehti ei myöskään vastaa ilmoittajalle mahdollisesti koituvista vahingoista, vaikka ilmoitus ei olisikaan käsikirjoituksen mukainen. Keski-Euroopassa on oma seimiperinteensä, jossa muun muassa värit on tarkoin määritelty. P Kunnalliset ilmoitukset -15. 015-471 544 kotiin 015-648 636 Toimitus: Kauppatie 4 58700 Sulkava puh. Sarjat 4-16 v. Nuoret: 1) Toropainen Lassi 3.800, 2) Kolehmainen Jarkko 1.968, 3) Kinnunen Janne 1.911, 4) Hämäläinen Mikko 1.710, 5) Toropainen Asko 922, 6) Hämäläinen Markku 804. Nyt Joulu on Liekki kynttiläin On Jouluyö. Sport-poolopaidan voitti Ari Partanen. Ilmoitukset toimitukseen ma 3.1. jumalanpalvelus seurakuntatalossa klo 10, diakoni Pirjo Toivonen saarnaa. Puhelimella annettuihin ilmoituksiin mahdollisesti tulevista virheistä ei lehti vastaa. Jouluherkun voittivat nuorissa Lassi Toropainen, naisissa Maisa Kokki ja miesveteraaneissa Pauli Vihavainen. paikka); past. SULKAVA 22.12.1999 N:o 50 17 p Postista AN Joulu nyt ja ainiaan. Liikuntahallin toiminta-aikoja mietitään Sivistyslautakunta on nimennyt työryhmän pohtimaan ja neuvottelemaan liikuntahallin yrittäjän kanssa muun muassa hallin aukioloajoista ja toimintaohjeista. Lähtökohtana on [| tarve havainnollistaa uskon sisältöä silmin nähtävällä tavalla. Myös luterilaisiin kirkkoihin halutaan katseltavaa ja joulun aikaan erityisesti lapsille. Kilpailukausi alkoi perinteisellä Kinkkupilkillä. Arvonta suoritettiin sunnuntaina käyneiden asiakkaiden kesken. Joulunkellot kajahtaa, maa ja taivas riemuitkaa. Kiitos Taivaan Isän kun annoit Pyhän Joulun tään Joka nyt tuo valon elämään. LASTENHIIHDOT KUKKOMÄELLÄ tiistaina 28.12.1999 klo 18.00. 015-471 544 kotiin 015-676 312, 040-5102 436 Toimitus: Pirjo Partanen puh. Savonlinnan verotoimisto 12.1999. SULKAVA -LEHTI ilmestyy joulun jälkeen normaalisti to 30.12. JOULUN HYVÄÄ SIUNAUSTA kaikille seurakuntalaisille! KUOLLEET: Aili Kaarina Ulvinen s Aromäki Lohilahdesta 78 v Helka Adele Auvinen s Immonen kirkonkylästä 73 v. POISSA PALVELUKSESTA: kappalainen on vuosilomalla tämän vuoden loppuun ja virkavapaalla vuoden 2000. 015-676 877 Fax 015-676 326 avoinna: ma-pe klo 9-15 HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään tiistaina klo 12.00 mennessä. loistaa Jouluyössä myös tähdet kirkkaammin loistaa taivaankaaren vyössä Jouluseimi on rakennettu S taa. Jeesus meille nyt on tänne maailmaan syntynyt. Miesveteraanit: 1) Vihavainen Pauli 3.832, 2) Hintsanen Veikko 2.810, 3) Miettinen Tuomo 2.437, 4) Pylkkänen Teuvo 1.782, 5) Haikarainen Arvo 1.704, 6) Kosonen Tapio 1.699, 7) Leinonen Eero 1.582, 8) Kutvonen Erkki 1.404, 9) Huiskonen Eino 1.311, 10) Saukkonen Pertti 1.298, 11) Musakka Erkki 1.274, 12) Makkonen Taneli 1.274. Koska Suomessa ei tällaista perinnettä ole, luovuutta käytetään vapaasti. -31. JOULUKIRKOT la 25.12: Sulkavan kirkossa klo 7 ja Lohikosken kirkossa klo 10; aihe Nyt Betlehemiin, khra ja kanttori toimittajina, Sulkavalla lisäksi kirkkokuoro; kolehdit oman seurakunnan lähetystyölle. ulkavan kirkkoon nyt toista kerE I Jouluseimen suosio kasvaa Jouluseimi on yhä yleisempi näky adventin aikaan kirkoissa, seurakuntakeskuksissa ja kodeissakin. Pakkasraja Sivistyslautakunta/ vapaa-aikatoimi ja urheiluseurat Vuotta! KANSALAISOPISTO Kiitos kuluneesta vuodesta. Kaikkien sarjojen voittajat saivat kinkut. -Su 2.1. Pienin väri-ilmoituskoko etusivulla 300 pmm. 57221 palvelee tarvittaessa. TULEVAA: Uudenvuoden aattohartaus messuna Sulkavan kirkossa 31.12.99 klo 22.30, puheen pitää diakoni Pirjo Toivonen. Myöhästyneistä ilmoituksista 50% korotus. verotoimisto, puh. — Toivomme, että kirkossa kävijät tutustuisivat seimeen lähemminkin esimerkiksi jumalanpalvelusten jälkeen, Terttu Harju esitti toiveen. Onni suosi arvonnassa Verkko & Paidan sunnuntain arvonnassa kotimaisen Sport-kerraston voitti Esko Hämäläinen. JOULUN PERHEKIRKKO toisena joulupäivänä eli Tapaninpäivänä su 26.12. Vuoden 2000 ensimmäinen lehti ilmestyy ke 5.1.2000. Lauri Mattila pappina, kolehti Kansanlähetyksen työlle. klo 15, kirkkoherra pappina, musiikkia Katri Björn, Katariina Kokkonen ja Antti-Veikko Koskeli, kolehti Kirkon Ulkomaanavulle. Nyt koottu jouluseimi on rakennettu yhteistyössä seurakunnan työntekijöiden ja aktiivisten seurakuntalaisten kanssa. Ryhmään valittiin Lauri Närä, Pekka Lehtonen, Jari Eloranta ja Raimo Mustonen, Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Kalle Keränen puh. Jouluseimen isänä on pidetty Franciscus Assisilaista, joka jouluna 1223 pyysi ystäväänsä Giovanni Vellitaa järjestämään heinillä täytetyn seimen, elävän härän ja aasin Greccion metsässä sijainneeseen kallioluolaan. Ilmoitukset toimitukseen viimeistään ti 28.12. Pari viikkoa ennen joulua seimen pystytyksessä ollut Terttu Harju kertoi ihmisten kyselleen jouluseimeä jo usean vuoden ajan mutta idean toteuttajista on ollut pulaa. Kiitos kun taas saimme vieraaksemme, lahjaksi Jeesuksen. On Pyhä Jouluaatto ja ihmisillä hyvä tahto. Siitä kiitos olkoon Jumalan, ja joulunkellot kajahtaa kautta maan ja taivaan, toivottaen Joulurauhaa. Sydämen valonliekki loistaa, kun Jeesus rauhan soi, ja meille näin nyt Joulun toi. Savonlinnan Kinkkupilkin voitto Jari Kokille Vapa-Veikkojen kauden ensimmäinen kilpailu käytiin sunnuntaina Kaipolanlahdella välillä vähän pyryttävissä olosuhteissa
Lisäksi hänet tuomittiin 2000 markan sakkoihin siitä, ettei ollut saapunut oikeuteen kun asia oli aikaisemmin käsittelyssä. tekninen johtaja Jukka Partanen. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan oheissakkoa 1000 markkaa sekä 718 markkaa päihdekuluja. Oheissakkoa tuli 2000 markkaa ja ajokieltoa 30.4.2000 saakka. ”Tiedät tulevasi Sulkavalle kun pellot alkavat olla telttoja täynnä ja virrassa nuoria naisia ja miehiä uimassa, osa alasti.” ”Lähes kaikki tuntevat toisensa ja kännykällä saadaan hetkessä yhteys kehen tahansa.” Näin todetaan ja lehti jatkaa: ”Rantaraitilla myydään moderneja tuotteita, t-paitoja, kirjoja, energiajuomia, kalaruokia ja jopa Concept II -soutulaitteita, mutta ympäristö on keskiaikainen”, kirjoittaa amerikkalainen soutulehti. Perustamiskustannusarviossa on hallintoon ja suunnitteluun varattu 240.000 markkaa. Suunnittelua on ohjannut työryhmä, johon kuuluvat rehtori Aki Virolainen, lehtorit Mailis Hahtala ja Riitta Lonka, sivistystoimenjohtaja Lauri Närä ja Suursoudut on noteerattu jenkkilehdessä Amerikkalaisessa, laajalevikkisessä Open-Water Rowing-lehden joulukuun numerossa on näyttävä artikkeli Sulkavan Suursouduista. 18 22.12.1999 N:o 50 SULKAVA Uuden yläasteen suunnittelu etenee Rakennusmiljöö Oy on laatinut keskuskoulun jatkeeksi rakennettavan uuden yläsasteen siivestä — pääpiirustukset — ja kustannusarvion. a n SOTA | TOHON vun F MUUALLA. biologianluokka, 60 neliötä. Juttu on hauska ja erittäin myönteinen. Tulossa on kaksi lisäluokkaa. Kuopiolainen nuori nainen ajoi soutukisojen aikaan Alanteentiellä 1,65 promillen humalassa. tuomioita käräjillä ennen kyytiä, että seuraavana päivänä taksiautoilija olisi saanut kyytirahan kyyditettävän tililtä. Paikallinen venemestarisuuruus mainitaan, samoin kerrotaan soutustadionista ja tietenkin kirkkoveneistä ja soutajista. Sosiaalitiloja valmistuu yhteensä 30 neliötä. Tuomio on ehdollinen 30.6.2001 saakka. Seuraavaksi piirustukset menevät kunnanhallituksen käsittelyyn. Lisäksi tuli oheissakkoa 1300 markkaa. Ensi kesäksi on odotettavissa lisää amerikkalaisia soutuihmisiä Sulkavalle, sillä artikkeli on niin lupaava ja houkutteleva. Sulkavalainen mies tuomittiin 3 kuukaudeksi ja 15 päiväksi vankeuteen rattijuopumuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta sekä lievästä petoksesta. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille yksityisille, liikelaitoksille ja Örsta seu RE Le toivottaa Sulkavan toimintakeskus ry Kuumienkivientie 3, 58700 Sulkava N (Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme RAUHALLISTA JOULUA JA ONNEA VUODELLE 2000! Sirkkelisahaus Höyläyspalvelu ESA TIIPPANA ISMO REPONEN 015-471 004 0400-180 245 | =—0400-753 422 Tervetuloa joulu! Lämminti joulunaikaa ja iloa uudelle vuosituhannelle! O Merita MeritaNordbanken Sulkava. Suurin luokka on L | ; K ön PI RP 14 i GREEN AS YTTRAR rää taimet POOMAT SINN. Siitä 80 neliötä menee opettajien työtiloihin, 14 rehtorille, 12 kanslialle ja 10 neliötä opolle eli opinto-ohjaajalle. Lopulta mies putosi äkkipysähdyksessä tielle. Pohjoisen maan ja hurjaluontoisen kansan eksotiikkaa esitellään mainiosti. Ajokieltoa rapsahti vuoden 2000 loppuun saakka. Oheissakkoa tuli 800 markkaa ja ajokieltoa 31.3.2000 asti. Suomalainen sisu ja maamme hiihtomenestys saavat osansa. Tapahtumapaikkana on pieni syrjäinen kylä Euroopan laidalla, Venäjän rajan lähellä. Mies ajoi humalassa auton tien oheen Sulkavan kirkonkylässä. Historia, englanti, ruotsi, matematiikka, äidinkieli ja lukion kanssa yhteinen kirjasto saavat kukin 50 neliön opetustilat. ”Monet suomalaiset puhuvat englantia ja kaikki ymmärtävät soudun, saunan, ruuan, rentoutumisen ja hauskanpidon kieltä.” Voiko sen kauniimmin sanoa. vun. Suunnitelmassa on saatu sovitettua opetustoiminta hyvin yhteen nykyisen keskuskoulun kanssa, toteaa työryhmä. Varsinaiset rakennustekniset työt vievät 4.892.000 markkaa. Vankeusrangaistus muunnettiin 105 tunnin yhdyskuntapalveluksi. Vanhaan osaan eli nykyiselle keskuskoululle sijoittuvat kuvaamataito, fysiikka sekä äänitysja editointitilat. Ajokielto on voimassa maaliskuun 2000 loppuun. ilj Ka : Cal al: z Rye DT Uuden yläasteen julkisivu pohjoiseen näyttää tältä. Savonlinnalainen mies yritti estää liikkeelle lähdön hyppäämällä konepellille. Yläasteen rakennusasiaa käsittelevät ensiksi tekninen lautakunta ja sitten kunnanhallitus. Stookey kävi viime kesänä Sulkavalla ja osallistui kansainväliseen soutuseminaariin. ”Maailman suurin soututapahtuma — etkä ole kuullutkaan siitä” on muikea otsikko. Alustava kustannusarvio on 7.662.000 markkaa. Sulkavalainen mies tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenteen vaarantamisesta 70 päiväksi vankeuteen. Soutajien suuri määrä, pitkä matka, erikoinen ympäristö ja yleinen soutumeininki on tehnyt Ehdollisia Sulkavan käräjillä tuomittiin lahtelainen mies kavalluksesta sakkoihin. Työryhmä on todennut, että suunnitelman mukaiset tilat ovat minimitasoa yläasteen tarpeisiin. Irtokalusteita tulee 260.000 markalla. Tuomio on ehdollinen ja koetusaika 30.6.2001 saakka. Kirjoittaja on ymmärtänyt kaiken olennaisen souduista ja soutukansasta. Todistelukustannuksia mies joutuu maksamaan 1949 markkaa ja oikeuteen tuontikustannuksia 676 markkaa. Tästä huolimatta nainen jatkoi matkaa pitkin katua. Maamme 60.000 järveä ja rannikon 50.000 saarta mainitaan. Lisäksi tuomittiin päihdetutkimuskuluja 628 markkaa. Oikeus katsoi naisen syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen sekä törkeään liikenteen vaarantamiseen. Mies oli myynyt vuokraamastaan asunnosta asunnon omistajalle kuuluvaa tavaraa. Kunnan suunnitelmissa koulurakennus on ollut vuoden 2001 hankkeena, mutta opetusministeriön valtionosuuspäätöksissä se ei ole vielä 2001. Lehden kustantaja ja päätoimittaja David W. Syyskuussa sulkavalainen mies ajoi Lohilahdella 1,8 promillen humalassa. Tilantarvelaskelma lähtee siitä, että nykyisistä lukion hallintotiloista saneerataan yhteinen kuvaamataidon luokka ja nykyisestä lukion kirjastoluokasta yläasteen fysiikanluokka. Ajokielto on voimassa 30.6.2000 saakka. Hallintotiloja valmistuu 126 neliötä. Einar Luukkonen esitellään miehenä, joka voitti ensimmäiset soudut 67vuotiaana. Tuomioksi tuli 75 päivää vankeutta ehdollisena 30.6.2001 saakka. Hänet sai 75 päivää vankeutta ehdollisena 30.6.2001 asti. Ne sisältävät puku-, pesu-, WCja saunatilat. Suunnittelun alkaessa opetusministeriön hyväksymää huonetilaohjelmaa on tarkistettu. Tilaa tulee yhteensä 566 neliötä. Lisäksi tulee 10 neliön äänitysstudio ja samankokoinen editointihuone. Jutussa ihmetellään miksi näin suuri soutukilpailu on juuri Suomessa. ”Einarilla oli mukanaan vesipullo janoon ja vodkapullo yksinäisyyteen”, hehkuttaa OpenWater Rowing-lehden päätoimittaja. ”Ennen modernia tieverkostoa vesistöjä käytettiin kulkureitteinä”, tietää lehti. Se sisältää 390.000 markkaa — peruskorjausta ja muutostöitä. Hän joutui käymään ensiavussa terveyskeskuksessa. Lisäksi laajennukseen rakennetaan väestönsuoja. Rahoja ei kuitenkaan tilillä ollut eikä laskua myöhemminkään maksettu. Opetustiloja tulee aikanaan 380 neliötä. Toinen sulkavalainen mies syyllistyi tärkeään rattijuopumukseen Lohilahdella syyskuussa. Kirjoittaja on innostunut luonnosta ja vesistä sekä tietystä soutuun liittyvästä hurjuudesta ja sisusta. Kunta aikoo kiirehtiä hanketta ja säilyttää sen vuonna 2001 toteutettavana. Hänet tuomittiin 70 päiväksi vankeuteen. LVI-töihin varataan 1.120.000 markkaa ja sähkötöihin 780.000 markkaa. Hän ihmettelee kännykkäkulttuuria ja kehuu kuinka monet — suomalaiset — puhuvat englantia. Tekstissä selitetään, että maantiede määrää urheilulajit: siellä hiihdetään missä on lunta ja siellä soudetaan missä on vettä. Mies oli syyllistynyt lievään petokseen, sillä hän oli ajanut sulkavalaisella taksilla ja luvannut kirjoittajaan suuren vaikutuksen
Pitäiskös vielä kääntyä peruttava kaikki deitit varotella * Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuosituhatta! toivottavat kaikille sulkavalaisille k Hellevi, Eugen, Timo ja Mikko Kaukolampi Lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta jäsenille, yrityksille ja henkilöille, jotka ovat tukeneet yhdistyksemme toimintaa. ULKAVA 22.12.1999 N:o 50 19 KIINTEISTÖJEN HUOLLOT + Huoltomiespalvelut + Pihojen ja katujen + Ulkoalueiden puhtaanapito harjaukset, pesut + Nurmikoiden leikkaukset + Kiinteistöremontit + Kourujen puhdistukset + Telinevuokrausta Päivystyspuhelin 24 h, 050 592 0891 SULKAVAN KIINTEISTÖHUOLTO R.LILJA ” Kiitämme lämpimästi kaikkia toiminnassamme mukana olleita ja arvoisia yhteistyökumppaneitamme. HYVÄÄ JOULUA ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA ja VUOSITUHATTA! W, SULKAVAN URHEILIJAT-41 ry. | | 0) kiittää kuluneista vuosista ja toivottaa | kaikille metsänomistajille | ja yhteistyökumppaneille i Hyvää Joulua ja Menestyksellistä & ba PA A E x Uutta Vuotta ! ESA 0.93) av oss 0n vai a == ] | | Sulkavan Metsänhoitoyhdist ys | Jatkamme 1.1.2000 alkaen nimellä METSÄ-SAVON METSÄNHOITOYHDISTYS RY SULKAVAN TOIMIPISTE. SULKAVAN OSUUSPANKKI | Mukana elämän eri käänteissä Sulkava Lohilahti (015) 722 3300 (015) 673 140 c. Matkapuhelinnumerot ovat seuraavat: Kemppinen Aki 0400-726639 Koistinen Eija 0400-726638 Kuosmanen Pentti 040 7766262 Virtanen Jukka... 015-471 771 Iloista Joulua ja Ör Turvallista Uutta Vuotta 2000! ; MAPS -Eiköhän nuo tiedä * Jaa.. 0400-726637 Toimisto 015-676 327, fax 015-676 306 Rauhaisaa Joulunaikaa toivottaen ja kuluneesta vuodesta kiittäen FINNREKLAMA OY PL 23, 58701 Sulkava p. Rauhallista Joulua ja Onnekasta Uutta Vuosituhatta! t: Sulkavan Eläkkeensaajat ry JA So SUURSOUTUJEN —Yälisst PÄÄTOIMIKUNTA 44 "W toivottavat w kaikille soutajille F ja järjestelyihin osallistuneille sekä yhteistyökumppaneille J f yvää J oulua ja menestyksekästä UUTTA VUOTTA JA VUOSITUHATTA! Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuot ja Vuosituhatta! Kaikille sulkavalaisil ja kesäasukkaille Sulkavan kunta Sulkavan seurakunta Tarjoamme konttoreissamme JOULUGLÖGIÄ keskiviikkona 22.12. ja torstaina 23.12
puh. alva Ia! a! | Tilaa ajoissa LAHJA hyväksymät I = pukinkonttiin! < AN SOITA p. -eineslaatikot = vää. maksaa SULKAVA reroo = Kestotilauksena. ps möri | 040-5912 680NN TITTA FANTA N IN L [300 PYTYN JIMAN MATSIA ITI Li. LAHJATAVAROISTA, a j jä TEKSTIILEISTÄ, ; rd , LASIja TALOUSTAVAROISTA, W Forssan italiantai KODINKONEISTA punajuurisalaatti = 400g '%. 180. 015-660 431 tai faksaa 015676 326. Vapaa. Palvelemme maa LELUISTA, Tapanina 26.12. + Marlin : EN : 4 glögijuoma == i s po j un Luuton eI vk karjalanpaistidliha | < a JA H l | san = a | armaasuolattu jA i KAUPPATALO Kinkkurulla SULKAVA, p. Saarioisten 4 PEN Nr JOULUKORISTEISTA ja 10-14. 471080 ; O, To 9-19, Aattona 8-13 n 2-3kg ä kg ma rke t Tapanina 10 14 Suomen Ilotulitus Oy:n hui JA P, | Fysioterapeutti Riitta KinnunenKärki valmistamat j Ja RA K ET IT halv. tai ' Maksaja (jos eri kuin tilaaja) | Tied. 20 — 22.12.1999 N:o 50 SULKAVA SE Tamman r —v——i KAIKISTA YLÄKERRAN Tarjoukset voimassa KE PE 22.-24.12. luet torstaisin kotipaikkakuntasi Ta ÄÄN tanskan asa tärkeimmät lus ein asiat. FI Vuosikertatilauksena 200;O ] Tilaajan nimi | | | | | | | | | SULKAVA-lehti | | | | | | | | | I Iähosofto VASTAUSLAHETYS Tilaa oll | Sopimus 58700-6 | KVÄNÄ kupongilla tai | Postinumero — Postitoimipaikka | ari 34 ma aion] MOINEN | 58703 Sulkava | kylässä. 015-676917 a => 7 laa tuun! dn mmm W S p m 2 D, J AIN 24 EE Matkahuollon Baari T WEST local yen Sulkavan Kuljetus 4 "omin vo 99 Kuljetus Jari Harju = PL sar ...ja paljon muuta! KODINalve ERE myös: IT V: KONE ped ka klo 9-12 | T.KEMPPINEN SULKAVA pe 31 yj 190 P 015-471 190, 0400650 290 RK -lehdestä