Heltsikö JÖSSAIN Hukur | : E Kilisikö kulkunen. a TER Aarre YT äre. UVilahtikö takaa nurkan LÄippidälki p painan. jä L. O YY 3 kä KU E % mukia jä RTA (A,jen kiivaat anallaa ja a 3 SEE Haulaa sekä floita.
i w kg A KTT i kg A Vh v M | — E BERIT LLA RINKAT CTS PAST. 232 paokitsi Ilman korttia 4 pkt Etu vain Plussa-kortilla "lai N Etu vain Plussa-kortilla 1 09 I Etu vain Plussa-kortilla x Halpalinna Palvelemme: Alanteentie 15 — pe m 12 3 p. 050-5711 515 WWW. 015 471 203 heikki.kolehmainenGk-market.com J 144. METSÄ-SAVO. 0500 552577/Anne SÄHKÖTYÖT 015-471454 -» * ILMALÄMPÖPUMPUT Teollisuustie 14 58700 SULKAVA 0400-918020 (A ma 27.12. 24.12. 1 yökumppar bilismen Joulua ta VUC P. (avoinna Alina jälleen ke 29.12. 045-328 8884 | WILJAMI Sulkava puh. vaa k nakata fi TAPANINPÄIVÄTAPAHTUMA * ORAVANPESILLÄ su 26.12.2010 klo 12-15 e savusauna lämmin, naisille klo 13-14, « kahvia, makkaraa miehet 14-15. 7-21 suljen aatonaattona 23.12 klo 12.00 (avoinna klo 9-12.) 24.12.-28.12. 2 22.12.2010 N:o 51-52 SULKAVA HALVAT HINNAT KE-PE 22.12. VÄRE S 4 ka 5.52 = Rans tt ; Presidentti Coca Cola <= Marlin s KAHVI 500 g RVOITUSJUOMAT GLOGIJUOMA 1: ; kt 2-pack prk Ilman use a s Ilman korttia m raj. klo 17.00 RANTASALMEN UTOKOULU ov Toivotamme opiskelijoillemme ja kaikille — %= yhteistyökumppaneillemme W OPISTO Kevään opetusohjelma jaetaan koteihin viikolla 52. Red Delicious OMENA PAISTI 4 v SETI 177. klo 9-16) w P 0440 565677 Alanteentie 28 Ö& o) PARTURI-KAMPAAMO PSN N ER MON YES ATäikaJius, Pa Aeenta k RY ; "015-471 330 W I-v Sulkavalla ma 7.2. Wiljamin mRARJALAN. SÄÄVARA (-20 C) « hevosajelua « retkiluistelua » Otto-aasi paikalla « napakelkkailua Kalajärventie 13, 58700 Sulkava 0400-938 076, www.oravanpesat.fi Tervetuloa! Tervetuloa ratsastamaan p
Haluan esittää kiitokseni saamastani tuesta ja kannustuksesta niin kunnan luottamushenkilöille kuin myös henkilökunnalle. Keskiviikkona joulukuun 22. Kunnanjohtaja Tanja Matikainen aloitti työt syyskuun alussa. Kiitän myös teitä muita siitä positiivisesta palautteesta, jota olen saanut. | Palataan asiaan! P. NELJÄNNESVUOSI TAKANA. TaSähkötyö T. Yhteistyö on sujuvaa ja mutkatonta. Syksy on ollut kiireinen ja työntäyteinen, mutta olemme viihtyneet täällä hyvin. Se, että uusia johtavia viranhaltijoita on näin monta, luo omat haasteensa mutta samalla se luo myös monia mahdollisuuksia. Pohjanmaan lakeudet jäivät taakse samalla kun saavuimme tänne Etelä-Savoon Sulkavalle, Saimaan rannalle. Toivon oppilaiden viihtyvän uudessa koulussaan ja samalla toivotan heille hyvää koulumenestystä. päivänä 2010 Kämä vuosi on ollut monilla ta voin muutoksen aikaa. 050 3546956 u PEDA tykit to Vottavat kaikille W”kuntalaisille ja rakunta lousarvioprosessin mukana kulki kysymys Kaipolan koulun lakkauttamisesta. Toivotan kaikille lukijoille iloista joulumieltä ja rauhallista joulunaikaa, sekä menestystä uudelle vuodelle. Kunnanvaltuusto sai kuitenkin lopulta hyväksyttäväkseen tasapainoisen talousarvion. Virastotalolla on aloittanut työnsä myös kaksi muuta uutta viranhaltijaa, hallintojohtaja Jussi Stoor ja sosiaalijohtaja Sanna Hämäläinen. Tässä hän on jouluTanja Matikainen kuun kunnanvaltuuston kokouksessa. Tästä on hyvä jatkaa. Näin joulun alla voimme kuitenkin vihdoin rauhoittua ja aloittaa joulun vieton kukin omilla tahoillamme. Talousarvion laatiminen ei ollut helppo prosessi, ja terveydenhuollon kustannusten voimakas nousi aiheuttikin talousarvion laadintaprosessin loppumetreillä leikkauksia kautta koko kunnan organisaation. He aloittivat viroissaan toukokuun aikana. Tulin valituksi kunnanjohtajan tehtävään heinäkuussa, ja aloitin virassa syyskuun alussa. Vaikea päätös koulun lakkauttamisesta kuitenkin tehtiin, ja Kaipolan koulun oppilaat siirtyvät ensi lukuvuoden alussa Kirkonkylän kouluun. Koulun oppilasmäärä laski kunnan kouluverkkomäärityksen rajan alle, ja tällöin eteen tuli tilanne, että koulun lakkauttaminen täytyi ottaa harkittavaksi. Kunnanjohtaja "> keittiökalusteet ' valmiita puusepän (kaappeja ym.) tilauspuusepän. PYLKKÄNEN | Kiitos asiakkailleni kuluneesta vuodesta. Näin joulun alla on hyvä pysähtyä miettimään mennyttä vuotta. Syksyn aikana talousarvion parissa on pakerrettu niin viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöidenkin kanssa. Näitä mahdollisuuksia olemme pyrkineet käyttämään hyväksemme ja olemme mielestäni onnistuneet tässä hyvin. Itselleni tämä syksy on ollut erittäin kiireinen ja täynnä uuden oppimista
Ihmiseksi Jumala tuli tänne taivaasta. Tuotantotilamme sijaitsevat alle 35 kilometrin päässä meijeristä ja on ollut hienoa huomata, mikä merkitys kotimaisuudella ja luomuun keskittymisellä on paitsi asiakkaillemme, niin myös kuluttajille. Jo varhain kirkossa oli puolustettava tätä salaisuutta. Henki nostaa pienetkin asiat arvoonsa. Jokainen tarvitsee läheisiä, mukavia hetkiä ja ikään kuin helpotusta arjen kiireisiin. Elämä etenee omalla painollaan niin ainakin luullaan ja kuvitellaan. 4 22.12.2010 N:o 51-52 SULKAVA SULKAVA Rauhaa, rauhaa Joulun sanoma hämärtyy vuosi vuodelta. — Taiteilija halusi nähdä lihasten jännittymisen ja varjot valokuvassa, kertoo Partanen ristihankinnastaan.. Kristus, joulun Herra, on samalla kertaa Jumala ja ihminen. Lapsilla taas nousevat esille lahjojen odottaminen ja saaminen, ehkä joululomatkin. Joulun ihme ei avaudu inhimilliselle järjelle. Se on muistutus siitä, että uskon totuudet ovat usein paradokseja ja ymmärryksen ylittäviä. Vain se, joka on täysin ihminen, voi jakaa elämämme ilon ja kivun ja vain se, joka on täysin Jumala, voi tuoda meille pelastuksen. On sangen vaitonaista. Mietelause Lahjan arvo ei ole siinä, mitä annetaan tai otetaan, vaan itse antajan tai ottajan mielessä. Junat, raitsikat tai bussit tai lentokoneet eivät kolkuta tai jyrise. Oli niitä, jotka opettivat Jeesuksen olevan ainoastaan Jumala. Tällä hetkellä Juvan Luomu valmistaa tuotteita muun muassa yhteistyökumppanien omille merkeille, sekä myy maitoa muille luomutuotteita valmistaville yrityksille. Osalla korostuu rauhansanoma ja osalla lahjojen antaminen, hyvä mieli. Kokoontuminen soramontulla klo 9.30. Suomen ainoan luomumeijerin toimitusjohtaja on sulkavalainen diplomi-insinööri Kari Partanen. Kurkela oli jo ennen ristitilausta tutkinut ristilläriippumisen aihetta kuvauttamalla itsensä *istillä”. — Kaikissa tuotteissamme toteutuu luomun lisäksi myös lähiruoka. Joulukuu on odotuksen aikaa. Isä, äiti, Sami, Satu, Anniina ja Juho N Kari Partanen johtaa Suomen ainoaa luomumeijeriä vuoden Juvalta lö luomuyritys OPirjo Partanen Juvan Luomu Oy on valittu vuoden luomuyritykseksi. Viljelijä ja seurakunnan vaikuttaja Kari Partanen on syntyperäinen sulkavalainen, joka viljelee kotitilaansa Ruottilassa. Kari Partanen päättää vuoden lopussa kahdeksanvuotisen työnsä kirkkovaltuustossa. Kuitenkin menneiden vuosisatojen kristittyjen kanssa voimme lausua uskontunnustuksessa myös neitseestäsyntymisen kohdan. Uskontunnustuksen lause *sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta” tuo ilmi Jeesuksen jumaluu-den ja ihmisyyden. Juvan Luomu aloitti toimintansa jo 20 vuotta sitten, jolloin luomun tunnettavuus Suomessa oli hyvin alhainen. Parasta on rauha, jota voi lopulta tavoitella vaikka joka kuukausi tai vaikka joka päivä. Voi sananmukaisesti mennä metsään tai vaikka Linnavuorelle eloaan ja oloaan tasoittelemaan. Täällä voi elää ilman isompaa stressiä. Milanon piispa Aurelius Ambrosius puki siinä sanoiksi suuren salaisuuden: Jumala tuli ihmiseksi. Kaupassa ja liikemaailmassa käsillä ovat kiireiset ajat. Läksiäislahjana seurakunnalle Partanen osallistui uuden kulkueristin hankintaan kirkkoon. Luomuliitto on valinnut Juvan Luomu Oy:n vuoden Luomuyritykseksi. Vanhat sanat kertovat, kuka ja millainen on jouluna ihmiseksi syntynyt Jumala. Vuoden työ palkitaan vapailla jos oikein hyvin sattuu ja jos on oikealla alalla. Ihmeen mahduttaminen nykyiseen maailmankuvaamme voi tuntua vaikealta tai mahdottomalta. Marja on Partasen mukaan lähituote mitä suurimmassa määrin. Perinteinen karjantalousalue voisi muuttua hänen mielestään enemmän marjanviljelysalueeksi. 22.12.2010 Ns HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2011! Jeesus ihminen ja Jumala Viikon sana Jeesus Kristus meille nyt neitseestä on syntynyt. Kukaan ei kiilaa Alanteentiellä eikä aamutai iltapäiväruuhkia ole. Ei. Puisen ristin on valmistanut arvostettu puutaiteilija Matti Kurkela Juvalta. Parhaimmillaan tai pahimmillaan jotkut tahkoavat vuoden tuottoisimpia hetkiä. Pakkasraja -15. Eläkeläisystävät: I osakilp. 8:19. Olemme saaneet kannustusta usealta taholta, toteaa toimitusjohtaja Kari Partanen. Aiemmin on odoteltu kunnon talvea aina jouluja tammikuulle saakka. Jumalan ihmeistä ei pidä sanoa liian paljon. Vanhin jouluvirsistämme on 300-luvun lopulla kirjoitettu virsi 16. Vilkajärvellä ke 29.12.2010. Seneca Onnea Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Talvipäivänseisaus, Raafael, torstaina Senni, perjantaina Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina, lauantaina Joulupäivä, sunnuntaina Tapaninpäivä, Tapani, Teppo, Tahvo, maanantaina Hannu, Hannes, Hans, tiistaina Viattomien lasten päivä, Piia, keskiviikkona Rauha, torstaina Taavetti, Taavi, Daavid, perjantaina Sylvester, Silvo. Tämä on kirkon usko ja siihen uskontunnustuksessa tunnustaudumme. Sinne jonnekin eurokasojen tuntumaan. Kansa kaiken maailman näkee ihmeet Jumalan: Sana tuli lihaksi, tänne ihmislapseksi. Tervetuloa myös uudet pilkkijät! PALKINTOJENJAKO. Täällä maaseudulla mieli asettuu ihan milloin vain vähänkin niin haluaa. Siksi Katekis-muskin kuvaa hyvin niukasti: "Järjelle ymmärrettävällä tavalla on mahdotonta selittää, miten Jumala tuli ihmiseksi. Tapahtumat Sulkavan Kästyöyhdistys: Kästyöyhdistyksen Joulupuoti suljetaan to 30.12.2010 klo 11. Perusteluina on muun muassa pitkäjänteinen työ luonnonmukaisen tuotannon edistämiseksi Suomessa. Liikenne ei häiritse eikä se kiristä hermoja. Ja taitaa jatkua hurjana huhtikuulle asti. Kupsalan tilan pelloilla kasvatetaan marjoja ja hedelmäpuita; omenaa, kirsikkaa, luumua, vadelmaa, aroniaa, tyrniä ja pensasmustikkaa. Jokainen voi tehdä joulusta mieleisensä. Se ei ole älyllistä epärehellisyyttä. Vuoden Luomuyrityksen toimitusjohtaja Kari Partanen (oik.), Juvan Luomun hallituksen jäsen Heli Ahonen ja vuoden luomuviljelijä Magnus Selenius Espoosta. EN JUHLI merkkipäivääni! Rauha Kemppinen EN JUHLI merkkipäivääni! Veikko Wallen < för — Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte J rakkaamme Timo Olavi Huiskosen muistoa ja myötäelitte suuressa surussamme. Ilo, rauha mukanaan saapunut on päälle maan Jumala ja ihminen, auttajamme armoinen. Savolaisille pelloille kaivattaisiin hänen mukaansa lisää marjanviljelijöitä. Toisaalta oli niitä, joiden mukaan Maria synnytti vain ihmisen. Sulkavallakin se peittyy iloisenkirjavaan markkinahumuunhirmuisen tavaravuoren alle. Pyhä Henki osoittaa Kristuksen jumaluuden ja Maria Jeesuksen ihmisyyden. Palautettavat tuotteet on noudettava siihen mennessä. Lomia ja huokaisuaikoja kaipaillaan myös vuoden viimeisen kuukauden koittaessa. Päivän kierto Aurinko nousi Sulkavalla tänään 9.28 ja laskee 14.42. Vuoden 2011 aikana markkinoille on tulossa Juvan Luomun omia tuotteita. Jumalan kätkeytyminen vähäiseen ja arkiseen on käsittämätön ihme, jonka vain usko voi nähdä ja ymmärtää.” Kaikukoon Milanon piispan jouluvirsi tänäkin jouluna. Kiitämme asiakkaita, jäseniä ja K-Market Wiljamia. Päivän sana Te kuulette sanottavan: *Tiedustelkaa neuvoa vainajahengiltä, kysykää tietäjiltä” Mutta Jumalaltaanhan kansan on neuvonsa pyydettävä! Jes. Pyhinä on osattava rentoutua. Jouluna 2010 Seppo Häkkinen Mikkelin hiippakunnan piispa Joulukorttivarat lahjoitamme Kirkon Ulkomaanavulle Haitin koleraepidemian torjumiseen. No nyt se tuli jo marraskuussa. Mutta ei kaikilla eikä se sumennu koko jouluksi
Hän perusteli ajatusta sillä, että tuolloin kirkonkylän koulun luokkien ryhmät olisivat jo pienemmät. Kaipola sai Kaartilankosken lakkauttamisen yhteydessä lisäaikaa. Leila Virta muisti kiittää erityisesti sosiaalijohtajaa, joka on hoitanut isoja asioita. Hän viittasi siihen, että lisää resursseja on kirkonkylän alakoululle tulossa. Näin asiasta ei tarvinnut äänestää. Yli 3 kolme miljoonaa euroa maksanut remontti on valmis ja onhan vuoden aikana vaihtunut sosiaalijohtaja, hallintojohtaja ja kunnanjohtaja. Vastuullisia päätöksiä tekemällä me voidaan pitää kunta itsenäisenä, sanoi Raimo Mustonen. Hän arveli, että koulukyytien kilpailutuksella saadaan lisäsäästöjä. SULKAVA 22.12.2010 N:o 51-52 5 Uusia yrittäjiä muistettiin Valtuusto siunasi talousarvion OKalle Keränen Menneellä viikolla kokoontunut kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti vuoden 2011 talousarvion. Samanlaiset kiitokset hän sai Pirjo Eroselta, joka kiitti kaikkia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, ja toivotti hyvää joulua kaikille. — Kysely toteutetaan sekä internetissä että paperiversiona. Ryhmäpuheenvuoroissa käsiteltiin niin Kaipolan koulun lakkauttamista kuin vuoden 2011 talousarviota. — Koulukeskustelu on repinyt pitäjää ja kyliä. Esa Repo (kesk.) kertoi ikävästä, mutta välttämättömästä lakkautuspäätöksestä. Palautteen tarkoituksena on selvittää ensisijassa palvelujen vastaavuutta tarpeeseen. Lisäksi talon työntekijät esittelivät uusittuja tiloja, joita ei entisiksi tunne. Palautekyselyä on valmisteltu kesäkuusta alkaen, ja sitä L TUTTU PAIKKA. AÄänestyksiä ei nähty, vaikka puheita pidettiinkin. Avoimet ovet käsittivät koko viraston, joten koko henkilöstö oli tavalla tai toisella päivässä mukana. — On päätetty säilyä itsenäisenä kuntana ja tehdä säästöjä. Yrittäjä Tuija Musakka ja eläkeläiset Vuokko ja Vesa Muikkunen torttukahovat olleet kehittämässä kunnan työntekijäjärjestöjen sekä työnantajan edustajat.. — Meille uusille virkamiehille avautui tilaisuus tavata kuntalaisia sekä entisiä luottamushenkilöitä ja virkamiehiä normaalia epävirallisemmissa tunnelmissa, joten avoimet ovet puolsivat paikkaansa. Vuoden 2011 talousarvion käsittelyn yhteydessä ryhmäpuheenvuorot pitivät Keskustan Jari Parkkinen, demareiden Ari Partanen, kokoomuksen Leila Virta ja kristillisdemokraattien Pirjo Eronen. Kannattaa muistaa, että olemme kaikki sulkavalaisia!, sanoi Asmo Ikonen ja toivoi parempaa yhteishenkeä. Samoilla linjoilla olivat demareiden Raimo Mustonen ja kokoomuksen Leila Virta. Eniten valtuutetut keskustelivat Kaipolan koulun lakkauttamisesta elokuussa 2011. Ennen asian käsittelyä itsensä jääväsi Vesa Ahonen (sd.). Kahvia ja joulutorttuja ja glögiä oli tarjolla. Kipeä päätös lakkauttamisesta syntyi yksimielisesti, vaikka keskustelussa tuli esitys lakkauttamisesta vasta vuonna 2012, mutta sitä ei kannatettu. — Palautetta tullaan keräämään jatkuvasti, ensimmäinen analyysi tuloksista tehdään tammikuun lopulla, kertoi hallintojohtaja Jussi | veilla uusitulla kunnanvirastolla. PALKITUT NUORET YRITTÄJÄT. Pirjo Eronen sanoi jättävänsä eriävän mielipiteen. Ari Partanen (sd.) sanoi, että tällaisia jurikoita pienistä kouluista ja pienistä luokista tulee hän kun on pienen kyläkoulun oppilas. Kunnan kaikki yksiköt sekä Sulkavan Palvelut Oy ovat mukana järjestelmässä. Osa tarjoili kahvia, osa esitteli taloa ja osa seurusteli vieraiden kanssa. — Henki, joka kylällä on vallinnut, on ollut aivan esimerkillinen. Kahvilapuoti Alinan yrittäjä Jaana Muhonen, Saimaa ProIN 4 jects Oy:n Teemu Hyvönen ja Siivouspalvelu Marjon Marjo Hämäläinen saivat nuorten yrittäjien kannustuspalkkiot. Ihmisiä kävi ihan mukavasti, arviolta noin 100 henkilöä. Hyvä ajatus voisi olla järjestää vastaavanlaisia tilaisuuksia useamminkin. Hän kannatti Kaipolan koulun lakkauttamista. Uusi asiakaspalvelujärjestelmä käyttöön Sulkavan kunnassa otetaan talven aikana käyttöön systemaattinen asiakaspalautejärjestelmä, jolla edesautetaan kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa kunnan palveluihin. Stoor. — Avointen ovien päivä on omiaan lisäämään kunnan avoimuutta ja tuomaan kunnan toimintaa lähemmäs kuntalaisia kun palvelut ja henkilöt tulevat tutuiksi. Kokouksen alussa muistettiin uusia, nuoria yrittäjiä. He eivät ennättäneet paikalle kannustustaan noutamaan. Häntä ei kukaan kannattanut. Kunnanvaltuusto kokoontui vajaan tunnin ajan tiistaina. Säästöä tulee yli satatuhatta euroa vuodessa laski miten tahansa, sanoi Esa Repo. — Oppilaat mahtuvat kirkonkylän alakoulun tiloihin ja ryhmiin. Vaikka ratkaisu on kuinka kivulias, en näe syitä etteikö sitä pidä tehdä, sanoi Asmo Ikonen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja. — Palautejärjestelmä on jo käytössä kunnantalon tiloissa, eri yksiköt sekä internet-järjestelmä otetaan käyttöön viimeistään alkuvuodesta. Sanoipa entinen virkamies, että talossa ei vedä enää niin kuin aikoinaan. — Avoimista ovista tunnuttiin pitävän niin henkilöstön kuin kävijöiden parissa, ihmiset olivat hyvällä tuulella ja monet kiittelivät lähtiessään, kertoi hallintojohtaja Jussi Stoor. Paikalla oli kolme palkituista: Kahvilapuoti Alinan yrittäjä Jaana Muhonen, Saimaa Projects Oy:n Teemu Hyvönen ja Siivouspalvelu Marjon Marjo Hämäläinen. Samoin valtuuston puheenjohtaja Asmo Ikonen (kesk.) puhui ikävästä, mutta välttämättömästä päätöksestä. Hän sanoi, että keskusta on kunnanhallituksen lakkautusesityksen kannalla. He käyttivät ryhmäpuheenvuorot. Avointen ovien päivä virastolla OKalle Keränen Torstaina uusitulla kunnanvirastolla = esiteltiin paikkoja ja uusia virkahenkilöitä. Koulu kiinni 2012. Pirjo Eronen (KD) esitti, että Kaipolan koulu saisi yhden lisävuoden ja että se suljettaisiin vasta 2012 syksyllä. Uusia yrittäjiä muistettiin Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Asmo Ikonen luovutti uusien, nuorten yrittäjien kannustuspalkkiot. Lisäksi Nuorten yrittäjien kannustuspalkkion saivat HM Hair Spa Oy:n Miia Löppönen ja Tmi Veli Kontisen yrittäjä Veli Kontinen. Sanna Hämäläinen, Jussi Stoor ja Tanja Matikainen olivat mukana uudistunutta taloa esittelemässä. — Yksi vuosi lisäaikaa voisi olla hyvä asia, mutta on pohdittu ja todettu, että oppilaat pystytään jakamaan kirkonkylän koulussa niin, että oppilaan etu tulee huomioitua, totesi Leila Virta. Lopulta Pirjo Eronen sanoi, että esitys ei ole ryhmän, vaan hänen itsensä esitys. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2011 talousarvio ja lähivuosien taloussuunnitelma, lakkautettiin Kaipolan koulu ja myönnettiin lisämäärärahaa tälle vuodelle 327.000 euroa. Niissä todettiin, että verotuloihin on odotettavissa pientä kasvua ja samoin valtionosuuksiin. Työntekijät kertoivat olevansa tosi tyytyväisiä
Oikean Finlandia Juniorin voittanut Siri Kolun lastenkirja "Me Rosvolat” ei saanut Sulkavalla lainkaan ääniä. Kylien asukkaat ovat kyselleet vesilinjan rakentamista Kirkkokankaan pumppaamolta. Naapurikuntien Juvan ja Rantasalmen puolella on lähellä Rapion ja Tuusmäen vesijohtoverkosto ja veden pumppaamot. Vesiongelma ratkeaisi parhaimmin kunnallisella vesijohtoverkolla. Ongelmia on sekä veden riittävyydessä että laadussa. Eijan mukaan Finlandia Junior -ehdokkaissa käy usein kuten aikuistenkin Finlandiassa ehdolle ja palkituiksi päätyvät teokset, joista voi olla myös eri mieltä. Kirkkokankaan tai naapurikuntien vedenpumppaamon vedestä ovat kiinnostuneita myös Sulkavan kylien asukkaat. SULKAVALAISTEN SUOSIKIT. — Valinta on aikuisen näkemys, sen on aikuinen valinnut. Menettely antaisi varmuutta veden saantiin ongelmatilanteissa laajemmallakin alueella, todetaan aloitteessa. 6 22.12.2010 N:o 51-52 SULKAVA 6-luokka valitsi oman Finlandia Juniorin : fö Anne Vaskon "Jellona Suuri" voitti OKalle Keränen Sulkavan kirkonkylän alakoulun kuudesluokka valitsi oman Finlandia Juniorin saajan ehdolla olleista teoksista. Aloitteessa pyydetään kunnalta toimenpiteitä vesihuoltoasian käynnistämiseksi. Vihkijänä toimi silloinen hallintoja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Kokouksessa mukana myös Kari Kuivisto ja Eetu Nissinen. *Ihan medium” totesi pyynnöstä yksi luokan pojista. Sinne kaavaillaan joko linjaa Kirkkokankaan vedenottamolta tai vesilinjaa naapurikunnan verkosta. Valtuustoaloite keskustan ryhmältä Vesiongelmiin haetaan ratkaisua OKalle Keränen Keskustan valtuustoryhmä teki aloitteen vesiongelmien ratkaisemisesta Pohjois-Sulkavan alueella. Seuraavaksi eniten ääniä sai "Aleksandra Suuri”. Siri Kolu kuvailee teostaan lastenkirjan muotoiseksi roadmovieksi vapaudesta ja sen hinnasta. Sulkavan kirjaston Kirjakettua vetävä kirjastovirkailija Eija Väisänen oli valintaan tyytyväinen. — Kerronta oli elävää, tyylikästä. Rantasalmen ja Juvan yhteinen Kaukalovuoren — vedenottamo Tuusmäessä vihittiin käyttöön Rantasalmella heinäkuussa 2008. Pienten sisäjärvien kaavoitus etenee ja alueella on jo ennestään kesäasutusta. Aloitteessa todetaan, että Tunnilan, Eerikkälän, Leipämäen, Halttulan ja Rahkolan alueella on ongelmia puhtaasta käyttövedestä. Heidän mielestään se sopii myös nuoremmille. savertaisia vedenkäyttäjiä. Se sai luokan 23 oppilaalta 7 ääntä. Eijan mielestä kuudesluokkalaisten mielipiteet ovat tärkeitä, sillä he toimivat ekaluokkalaisten kummeina. Kaukalovuoren yhteisvedenhankinnassa kunnat rakensivat vedenottamon yhdessä ja ovat taTÄRKEÄ VESI. Opettaja Merja Kostiainen kertoi, että parin viikon aikana kaikki lukivat osan ehdokkaista ja peräti 11 oppilasta lukivat kaikki kuusi ehdokaskirjaa. Kirjoja kun kommentoivat lähes ainoastaan luokan tytöt, jotka ovat myös innokkaita lukijoita. TE-keskus avusti hanketta 925.000 eurolla. Sulkavalaisten suosikki oli Anne Vaskon *Jellona Suuri”. Kuudesluokkalaisten suosikkeja olivat "Jellona Suuri" ja "Aleksandra Suuri". Keskustan valtuustoryhmän puolesta aloitteen ovat allekirjoittaneet varapuheenjohtaja Esa Repo ja sihteeri Jari Parkkinen. Aloitteessa toivotaan, että kunta selvittäisi mahdollisuudet liittää verkostot yhteen. Nykyinen Kirkkokankaan vedenottamo sijaitsee suhteellisen lähellä ja maasto verkoston rakentamiselle ei ole vaikea. Pumppaamosta riittää vettä kirkonkylän tarpeisiin ja tarvittaessa myös kylille. Se ei saanut sulkavalaisraadilta ainuttakaan ääntä. Björkman valitsi kirjailija ja teatteriohjaaja Siri Kolun hauskan ja anarkistisen "Me Rosvolat” -teoksen. Tuusmäen Kaukalovuoren vedenlaatu ja antoisuus on hyvä. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 2.223.600 euroa. Tätä riittävyyttä ja tarvetta aiotaan selvittää aloitteen johdosta. Vettä riittänee Sulkavan kunnan Kirkkokankaan vedenottamo on ollut käytössä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sulkavalaisten suosikki oli Anne Vaskon teos *Jellona Suuri”. Sulkavan kirjaston Kirjakettu hankkeeseen liittyen kuudesluokkalaiset lukivat Finlandia Junior -ehdokkaita. Sen esitteli valtuustolle Jari Parkkinen. Alueella on myös useita suuria karjatiloja, joille riittävä puhdas vesi on elinehto. — Hauskasti tehty, vitsikäs, totesivat kuudesluokkalaiset omasta suosikistaan. Hän kokee ja tuntee kirjan ihan eri tavalla kuin he, joille se on tarkoitettu ja kohdistettu, pohti Eija Väisänen. Hän arveli, ettei hänkään olisi valinnut ykköseksi palkittua Siri Kolun teosta. Vettä myös maisteltiin joukolla. Alueen maaperä on hyvin rautapitoista ja sen vuoksi vesi on monissa talouksissa heikkolaatuista. Kunnalta haetaan apua, sillä vähällä vedellä on myös isoja karjatiloja. Etelä-Savon ympäristökeskus tutki pohjavesialueen vuonna 2004. "Me Rosvolat” voitti 30.000:n euron Finlandia Junior -palkinnon. Koepumppauksen mukaan alueelta voidaan pumpata vettä noin 1.000 kuutiota vuorokaudessa.. Teos on humoristinen kertomus 10-vuotiaasta tavallisesta tytöstä, Vilja Vainistosta, joka joutuu maantierosvoperheen kaappaamaksi kesken mummolamatkan. Ehdolla oli EA 5 + i kuusi lastenja nuortenkirjaa, joista näyttelijä Hannu-Pekka Björkman sitten valitsi voittajan. Keskustan valtuustoaloitetta selvitti Jari Parkkinen. — Se oli hyvin kuvitettu, mukaansa tempaava
Myönteinen päätös saatiin marraskuussa. Kartoituksen jälkeen maanomistaja kuuli WWF:n kosteikkohankkeesta, ja otti yhteyttä järjestön kosteikkoasiantuntijaan. — Raluan, että kohde kannustaa muitakin maanviljelijöitä toimiin ympäristönsuojelun edistämiseksi. — Pumpun rikkoutuminen oli viimeinen pisara. — Kohde on maakunnallisesti merkittävä. Sulkavalle Pihlajaveden rannan tuntumaan rakennettava, yli 20 hehtaarin kokoiseksi suunniteltu kosteikko auttaa Pihlajaveden arvokkaan vesistöalueen tilan parantamisessa. Tien päässä Saimaalla on kymmeniä kesämökkejä. Pekka Hintsanen arveli, että myös mökkiläisiä voi kosteikko kiinnostaa. Viitanen on suorittanut suunnittelua osana Ympäristönhoitaja koulutusta. Hän on puuhannut kosteikkoa jo pitemmän aikaa. Ensimmäiseksi noin 20 hehtaarin kosteikolta poistetaan puusto. Tässä tapauksessa täytyy antaa myös kiitosta — noin 100.000 euron hanke jäisi ilman tukea toteuttamatta, Elina Erkkilä toteaa. Etelä-savon Ely-keskus, Eerikki Ellä sekä ympäristöosaston Teemu Tuovinen ovat toimineet erinomaisesti hankkeen käsittelyssä.. Aluetta on pyritty pitämään kuivana hintavalla pumppauksella. Jos jokin askarruttaa, kannattaa ehdottomasti kysyä lisätietoa esimerkiksi alueellisesta elykeskukselta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä! lä tulevan kosteikon tuntumassa. Kosteikoksi suunniteltu alue on vanhaa järven pohjaa. KosA UUTTA TOIMINTAA. littahden Pekka Hintsanen asialla us Sulkavalle rakennetaan yksi Suomen laajimmista maatalouskosteikoista OKalle Keränen Innokkaan maanomistajan ja hyvän yhteistyön ansiosta Saimaan rantaa koristaa pian yksi laaja-alaisimmista, ei-tuotannollisella investointituella rahoitetuista kosteikkokohteista. Samoihin aikoihin Saimaan rantaan vievää tietä korotetaan noin 70 senttiä. Ohjaavana opettajan on toiminut SAKKY:n Toivalan Metsäopetuksen yliopettaja Ari Parviainen. Lisäksi toivon, että kohde parantaa alueen virkistyskäyttöarvoa ja luo alueen ihmisille paikan, jossa voi nauttia suomalaisesta luonnosta parhaimmillaan, sanoo Pekka Hintsanen. Hankkeessa ei osteta tai luovuteta maita, vaan tehdään laaja alue lintuystävälliseksi. Hän oli yhtenä keskiviikkona tekemässä papereita ja maastokäynnillä yhdessä Pekka Hintsasen ja Sulkavan Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Joskittin ja Pekan lankomiehen Hannu Koposen kanssa. Metsätalousmaaksi alueesta ei enää ole. Metsästäjäin keskusjärjestö toteutti muutama vuosi sitten alueella riistanhoitopiirien kanssa kosteikkokartoituskyselyn. — Joissakin tapauksissa hankinnat täytyy esimerkiksi kilpailuttaa. Maastokäynnin yhteydessä tavattiin naapureita ja alueellisen ely-keskuksen virkamiehiä. Heikki Joskitt sanoi, että vastaavia ei ole Sulkavalla ollut. — Se voi tuoda lintubongareita ja luontoihmisiä vaikka kauempaakin, sanoi Veli-Matti Pekkarinen ja muut olivat samaa mieltä. td Pekka Hintsanen maastokäynnilPUUT POIS. Miehet arvelivat, että vedenpinta nousee laskuojan kohdalta noin metrin nykyisestä ja ylittää nykyisen tienpinnan parillakymmenellä sentillä. — Täällä kuvankauniilla Saimaalla asuessa tuli nopeasti mieleen, että aluetta voisi käyttää luonnon sen vesien ja lajiston — hyväksi. Aloin miettiä, mitä muuta käyttöä alueella olisi, kertoo maanomistaja Pekka Hintsanen. Pekka Hintsasen takana näkyvältä alueelta poistetaan puusto ja veden pinta nousee aikanaan lähes metrillä. Hän muistuttaa, että tukipäätösten ehdot rahoituksen saamiseksi kannattaa lukea kunnolla. Hankkeessa mukana 119 17) ND = "Hovintan W keessa on ollut mukana Savon Ammattija Aikuiskoulutusopiston opiskelija Arto Viitanen. Kosteikon perustaminen aloitetaan puuston harvennuksella. Miehet kertoivat kuinka kosteikossa tulevat viihtymään erilaiset vesilinnut ja hyönteiset. Silti koivikon juuret ovat tukahtumaisillaan ja puusto kuolemassa. WWF auttaa maanomistajaa laajassa hankkeessa ja esimerkiksi kilpailuttaa hankinnat. Pekkarinen on mukana myös ohjaamassa maarakentamista. Lisäksi siihen voi olettaa jäävän suurimman osan muuten Saimaaseen huuhtoutuvasta maa-ainesja ravinnekuormasta, joten totta kai innostuimme hankkeesta, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Elina Erkkilä. — Tukea on parjattu paljon sen monimutkaisuuden ja jäykkyyden vuoksi. Hän korostaa, että kyseessä ei ole luonnonsuojelualue, vaan kosteikko. Veli-Matti Pekkarinen, Heikki Joskitt ja teikon varsinaisen perustamissuunnitelman teki Veli-Matti Pekkarinen t:mi Siipipeilistä. On hienoa nähdä, kuinka maanomistajan toive muuttuu suunnitelman myötä luontokeitaaksi, sanoo Veli-Matti Pekkarinen. Kosteikon perustamiseen haettiin EU:n osarahoittamaa eituotannollista — investointitukea. Laajoja vaikutuksia — Kohde on niin laaja ja monipuolinen, että sen vaikutukset lajistolle voivat olla merkittävät maakunnallisellakin tasolla
1700 neliön tontilla riittää puuhaa, mutta onneksi Eeva-Liisa rakastaa käsien työntämistä multaan. — Rivitalotontin osalta katsotaan vielä, ilmaantuuko tämän tyyppiselle asuntomuodolle kysyntää. Sulkavalta löytyi mieleinen tontti O Pirjo Partanen — Tiesimme millaisen talon haluamme. Seppo käy vielä viikottain pitämässä saaristolaivurija rannikkolaivurikursseja Anttolassa ja Hirvensalmella. Yhteinen harrastus pariskunnalla on veneily, siksi veden läheisyys on tärkeää. 140: N | al i R 1 i TEET AITA SKI a UUSI KOTI. Jos kysyntää ei ole, tulee tietenkin harkita kaavamuutosta, jolloin alueelle saadaan pari omakotitonttia lisää, toteaa Partanen.. — Kahdesta tontista on alustava varaus ja vapaita on vielä jäljellä neljä kappaletta, kertoo toimitusjohtaja Jukka Partanen Sulkavan Palvelut Oy:sta. Joulua vietetään Kummunkankaalla ja Eeva-Liisan äiti on luvannut tulla katsastamaan uudet tilat. Kummunkankaan alueen omakotitonteilla on ollut kysyntää. Eeva-Liisa ja Seppo Valtonen sekä Vili-koira valmistautuvat viettämään ensimmäistä jouluaan uudella asuinpaikkakunnalla. Sulkavalle tultiin sattumalta, lähes tikkaa heittämällä. Nämä olivat toiveita, joita Seppo ja EevaLiisa Valtonen olivat asettaneet uudelle kotiseudulleen. — Ilmavesilämpöpumppu oli toinen vaihtoehto lämmitykseen. Hän oli pitkään mukana meripelastusyhdistyksessä ja sitten Raahen purjelaivasäätiössä. Raahessa ei tarvittu omaa venettä, mutta Ristiinaan muutettaessa Eeva-Liisa osti Sepolle nimipäivälahjaksi veneen, joka nyttemmin on vaihdettu jo isompaan. Kummunkankaalle oli kaavassa varattu tontti myös rivitaloa varten. Ihan kotinurkkiin ei aiota kuitenkaan jäädä. Kastelli-talon rakennus alkoi 6.4.2010 ja sisään päästiin muuttamaan 13.11.2010, vain pari viikkoa suunnitellusta aikataulusta myöhässä. — Ristiinassa asuimme rivitalossa, eikä siellä ollut mahdollisuutta järjestää harrastuksille tiloja. Toimitusjohtaja Jukka Partanen lähti esittelemään tonttitarjontaa ja Kummunkankaan kohdalla se oikea paikka löytyi. — Lähinaapurit Päykkösen Risto ja Kemppisen Aki ovat jo käyneet tervehtimässä. Vastaanotto on paikkakunnalla ollut ihan positiivista. Joulukuun alussa uudessa kodissa on asuttu kolmisen viikkoa. Tiiliverhoillussa talossa on 115 neliötä, kolme makuuhuonetta, keittiö ja olohuone sekä saunatilat. — Karkea pihasuunnitelma on jo tehty ja suihkukaivokin on jo hankittu, nauraa Eeva-Liisa. Myös Eeva-Liisa on suorittanut tarvittavat kurssit vesillä liikkumiseen. Seppo taas tykkää tehdä puusta kaikenlaista, kertoo EevaLiisa. Uudessa kodissa on nyt.tilaa molempien lisääntyneen vapaa-ajan harrastuksille. Talon lämmönlähteinä ovat maalämpö ja kodikas takka olohuoneessa. Kunnanjohtajan talo nousee tuohon naapurin ja hänen kanssaan olemme tuossa rakennustyömaan reunalla jo vaihtaneet kuulumisia. Seppo vapautui aikuiskoulutuskeskuksen kouluttajan tehtävistä Raahesta vuonna 2005. Asuntovaunu oli kesän parkissa Alanteen rannassa ja sieltä käsin osallistuttiin rakentamiseen se mikä osattiin. rakentaa ja tonttia sille etsittiin pitkin Etelä-Savoa. Rivitalohanke kaatui kunnanhallituksessa ja valtuustossa, koska muita kuin kunnan varauksia asuntoihin ei tullut. — 10 nuorta oli 7-10 päivän reissulla aina mukana, sitten vaihtui miehistö ja oppilaat. ja nyt se on Kummunkankaalla. Rakentamisen Valtoset jättivät pääosin ammattilaisten käsiin. Säätiö omisti 21 metrin koulupurjelaivan, jossa opetettiin nuorille Jy 3 "vot: ai a f& ux: LJ purjehdusta ja merielämää. Sopeutuminen on heidän mielestään ihan itsestä kiinni. Valtosten talo on suunniteltu asukkaidensa tarpeisiin ja kaikki tuntuu ensimmäisten viikkojen jälkeen olevan kohdallaan. Takkatuli loimuaa kodikkaasti ja talossa on vielä uuden rakennuksen tuoksu. Aikaa ja tilaa harrastuksille Eeva-Liisa on totutellut lokakuun alusta eläkeläisen vapaaseen elämään, kun pitkä ura hoito-alalla päättyi. Valmiita taloja tontilla on tällä hetkellä kaksi. — Reissussa on mukava olla, mutta koti pitää ihmisellä olla. Pientä laittamista ja säätöä on vielä, mutta ei mitään asumista estävää, toteavat Valtoset. Pihalla on autotalli lämpimine varastoineen. Viiden kaverin voimin alusta pidettiin kunnossa. Myymään Kummunkankaan tonteilla on ollut kysyntää ryhdymme sitä tulevan kevään aikana. — Ei tässä vielä ole mitään puutteita havaittu ja kaikkiin materiaalivalintoihin ollaan ihan tyytyväisiä. Sinne on hyvä aina palata, toteavat Valtoset. Toiveet täyttävä tontti löytyi etsinnän jälkeen Sulkavalta ja Kummunkankaalta. Itse kudon, eikä naapurit varmasti tykkäisi kangaspuiden kolinasta. Alueelle on kaavoitettu kaikkiaan 17 tonttia, joista nyt on myyty 11. Sopeutuminen itsestä kiinni Avoin ja ystävällinen pariskunta ei arastellut muuttamista ihan uudelle paikkakunnalle. Järvi-Suomen Pelastusseuran mukana on oltu nimittäin muutama kesä talkoissa Suursouduissa. Koti on kuitenkin tärkeä tukikohta ” AA LE. Pisin reissu tehtiin Lontooseen. Jack Russelin terrieri Vili kantaa lelukokoelmansa esille ja toivoo vieraan innostuvan leikkimään. Suunnitelmathan rakentamisen aloittamiseen ovat valmiina. Asuntovaunu valjastetaan noin kerran kuukaudessa auton perään ja lähdetään tapaamaan lapsia ja lapsenlapsia ja katsastamaan seutuja muualla. — Palveluiden talo on pieniä lopputöitä ja pihatöitä lukuunottamatta valmis. Näillä vuosikymmenillä sellainen ei miellyttänyt. Seppo on syntynyt Raahessa veden äärellä ja kävi siellä töissäkin vielä eläkepäiviin asti. Eeva-Liisan työhuoneeseen mahtuvat nyt kangaspuut, ompelukone ja puikotkin.*Sepolla on työtilat lämpimässä autotalli-varastorakennuksessa pihalla. Lämmön lähteenä on maalämpö ja vuolukivitakka. Mitään siteitä tänne päin ei ollut, veneellä oli joskus poikettu Lohilahdella. Ja tuon karvaturrin kanssa kun kulkee ulkona, niin aina löytyy juttukavereita, nauraa Eeva-Liisa. Mikkeli, Otava, Anttola, Kangasniemi ja silloinen asuinkunta Ristiina kartoitettiin, kertovat Valtoset. Sitten ryhdytään odottelemaan jo kesää ja pihatöitä. Pursiseuraan on liitytty jo mukaan ja Eeva-Liisa aloitti venäjän opinnot kansalaisopistolla. 8 22.12.2010 N:o 51-52 SULKAVA Pieni, elävä kirkonkylä, jossa peruspalvelut posti, kaupat, kirjasto kävelymatkan päässä. Ei kaupunkiin, mutta kaupunki sopivan matkan päässä. Halusimme nimittäin talon omiin tämänhetkisiin tarpeisiimme, emme kunnan tarpeisiin, Seppo Valtonen kertoo. Oma rantaa ei tarvita, mutta vettä pitää olla lähellä. — Ristiinaan emme saaneet lupaa rakentaa kuin kaksikerroksisen talon. Kolmas piakkoin valmistuva talo on Sulkavan Palvelut Oy:n rakennuttama. Ja veneilystähän se löytyy se yhdistävä linkki Sulkavaan
Ea hk L LET TTTTTTITTYTTTTTTYTYTTYYYYTTYTTYTTTYYYTYTYTYTTTTIYTTYTITTIYTTYITITITIIYTYITYTITYITTÖIÖ Eläkeläisii | Hieronta ystävät ry i; ANNE IKON EN p. 471 208 SULKAVAN SAHA KY % ”, + v Annnnannnnunuauunanounaanuunaususanuuanuss. 0500-675 265 i Hieroja Esa 0400 172007 =: —.—< Eijan yu i VIRTOJEN : SIINOUSJA KODINHOITOAPU * : Eija Härkönen, puh. g6HiäOIHEIONESKNEKKUIANUOENUUORON KUONON NOA KKK HKKK NUNN NIHON KI IIN KAR OK HUA O NNN ANSN NN, . Juva puh. TAR NGN 4-37. 050-5829 058 :: a i Wwww.eijansiivousjakodinhoitoapu.fi i: », . + — 040-5930416 : PA TN nk LTKK LL IITA K TIET TTITT III KTITIIIITIIIITIIIITYIN *, Rauhallista Joulua ja Onnellista i ss SPIRE : | Alanteentie 36, virastotalo, 015471456 j + w , v aeuuasaannasnuuoanuusasuuuassausuuaaenas. — "SannansnnaannunansuuauuausuunaouunsoauunaauuanuuuoauunuanuaEKNUNIoNKKINauNAannuun?" CU Srkokakakotokukokekeltelukekukuketakskakuketekeekaket kA LIIT IKTITIKIKTIIIKTITIITIITIITIIIITIIIIEIIITIITN = . 050-588 2929 N i : Irma Poutiainen ii ii alt É + (3 » KILT TTTTTTITTTITTTTTTTTTTTETTITTTETETTTETS ARE I TITTTTTTTTTESTITTTTETETTYTESTYTTTTTYTTTTTTEETTTETE TS TTEPPESPEPEIPPPETPEPEREEPET LA www. Spire rer rr rånet ala tytatoh tuta kukaan "TULE aiot mdc minka RAA <etmesket hype simin ==—=— pak ÄkStatt o As mat kakka ta jr jota k ka te srt ktiata Ts a N ean METSÄKONEPALVELU i: REPONEN JA MIKKONEN AY :: 0400-284 709, 0400-786 204 — i: i: nie PM ii p. VarosenPuutarha.com Uutta Vuotta 2011! . . Veneveistämö yvää Joulua ja Rauhallista Pa Uutta Vuotta 2010 Kolkonmäentie 180 Misan 985 117. . PKK TTTTTTTI TTT TYITT PIP PPP PPP PPS * Kiitos vuodesta 2010! : Jr Uitonsyrjä, e SNI e ILL LKT L LLT TIETEET TITTI KEI KITT ETT KIT TITTI TIKIIITITTITTIITTIITTITTYTÄ SULKAVAN 2 VALOKUVAAMO Uitonsyrjä, p. hh KTT YYTYYYTYYTYYTTYTYTTYYYYTTYYYTYTTYTTYTYYTYTYTTYYYTYYTTYTYTTYTTYTYYTTYTITTITITYTTIN P. T: Vekaran Kioski-kahvio . . = "SanesneneasunnounanesununnueaesaunsaanuansuKannanausaanssunaessuKKsuuneanuaaaaaeNtt. 22.12.2010 N:o 51-52 9 H WaSulkavan KAHTI KOLEHMAINEN | 0400-152 335 H Phat kkka kkka kotkukat N + % ; Ja mi like Kauneusja jalkahoitola | P äivölän i He a W Goin | Re E Maire Lintunen Eila Kolehmainen 015-471683 E ur Tuusmäki (3 < Vannaanannensuuosuuuonuuneasuunnaununouunaanuuaununnan KNIN nNIannunsuvaonnannana n?" N JP konkakrtekohakekstukkokekokakkekukakstuket kekka TATTI KT TELLIT TIILI IT ITIIIIT IKEA LL LLLKS . . 0500-156 587, 0500-670 877 *, + N unnnenvananuunessusauuusssuuaaaonsassausauassaunsanuunseunnasnuuasnauassauassan Lå yhdistys ry FEL LIKI KTTTTTTTIYITTTTYTTTTTTTIKIITIITYTTYTITTIYTTTTIYYTYTTITYTTI TITTI ITKTIITIIITITTIIITDN . % Pak N TKT KKK KPN TALK ILK TTKK II TIT TT KKK KIKIT TITTI KIIITTTTIT KK IITTTTIKIK IITTI TTTTIIKITTIITIIIIIN TARAS Se 4. 5 PP PPPS Htttt-TYTTYTTYITTTYITIITIITITIITIITILLLILLIIILLLIITIITLILLILIITIILILILIILIIÄIILI TILL LIAN swuvaunusauunnouuunauuusauauaasuuanauuusa ==
Soutajia on kuitenkin monenlaisia erilaisine tarpeineen ja odotuksineen. — Vasta kun luin lehdestä, että Jukka jättää homman, syttyi ajatus tehtävän hakemisesta. Neljä vuotta hän oli lehdestä virkavaHAASTEITA KOHTI. Isä kannusti liikkumaan. Nuorten saamista lajin pariin Kauppinen vauhdittaisi esimerkiksi eri oppilaitosten opiskelijoille suunnitelluilla soututapahtumilla. Olemme tuoneet kaverin kanssa veneen tänne perjantaina. Hän toimi pitkään Itä-Savo-lehden urheilutoimittajana ja urheilutoimituksen esimiehenä. Kauppinen valittiin tehtävään marraskuussa yhdeksän hakijan joukosta. — Minulle voi soittaa ja laittaa sähköpostia. — Siinäkin mielessä elämässä on hyvä aika aloittaa ihan uusi työtehtävä, toteaa Kauppinen. Hyvässäkin on kehitettävää Suursoudut on Kauppisen mukaan ainutlaatuisen hieno tapah— Soututapahtumasta pitäisi saada mahdollisimman iso hyöty Sulkavalle. Ymmärrän hyvin senkin, että kesäiseen tapahtumaan halutaan myös hauskanpitoa ja juhlintaa jossain määrin. Soutubrändin levittämisessä edelleen ja soutujen tuotteistamisessa on tehtävää ja kehitettävää. Liikunta, urheilu ja kuntoilu kiinnostaa laajalla rintamalla ja luottamustehtäviäkin on ollut ja on edelleen monella saralla. Liikuntaa laajalla rintamalla Uusi piäsoutaja on syntyperäinen savonlinnalainen. Tietysti koko seutukunnalle, mutta erityisesti Sulkavalle, sanoo piäsoutajana 1.1.2011 aloittava Erkki Kauppinen. — Retkisoutu 1989 työpaikan kavereitten kanssa oli ensimmäinen soutukokemus. — Haasteellista on miten näitä tarpeita tyydytetään. Sulkavalle Kauppinen ei ole muuttamassa, mutta Soutustadionille valmistuvaan työhuoneeseen hän siirtyy keväämmällä. Hän uskoo sieltä löytyvän ammennettavaa myös piäsoutajan tehtäviin. — Suursoudut pitäisi olla jokaisen sulkavalaisen juttu ja sitä kautta myös hyöty tulisi mahdollisimman monelle. Jokin kipinä siitä jäi ja vuonna 1997 lähdin kaverin kanssa vuorosoutuun, kun löydettiin vene. Soudun kokeilemiseen pitäisikin tarjota helppoja mahdollisuuksia, se olisi yksi keino nostaa pienvenesoutajien määrää. Soudun lisäksi liikunnallinen mies harrastaa lentopalloa, hiihtoa ja juoksua. Yhteistyön ja siitä tulevan hyödyn kautta Kauppinen uskoo myös talkoolaisten tulevan entistä paremmin huomioonotetuiksi. — Kyllä se liikunnan harrastus on kotoa lähtenyt. Siinä ei tekeminen lopu. 10 22.12.2010 N:o 51-52 AS va SUURSOI vo nn on somna D LKAVAN "Upeat haasteet edessä” OPirjo Partanen Soututapahtuma on Kauppiselle varsin tuttu niin asiakkaana eli soutajana kuin aikaisempien työtehtävienkin kautta. — Soudun aloittamisessa on tämä kaluston hankinnan ongelma. paalla ja toimi Lentopalloliiton aluepäällikkönä. — Itse en soutajana ole parannettavaa löytänyt. tuma, mutta hyvästäkin löytyy kehitettävää ja uudistettavaa. Parhaillaan hän suorittaa Master of Sports Studies -liikuntahallinnon maisterintutkintoa. Piäsoutajan työhön Kauppinen siirtyy Etelä-Savon Urheiluakatemian toiminnanjohtajan tehtävistä. Suursoudut on Kauppisen mielestä ainutlaatuisen hieno liikuntatapahtuma, jossa peruskonsepti on hyvä ja toimiva. Minulle on riittänyt peruspaketti. Kauppinen on yhteistyön kannattaja ja toteaa laaja-alaisen yhteistyön olevan olennaisen tärkeää kaikessa tekemisessä. Vaikka souduissa mies hyvin viihtyikin, ei piäsoutajan pesti koskaan käynyt mielessäkään. 12 soutukertaa tuli viime kesänä täyteen. Lauantaina on kierretty saari, illalla saunottu ja muisteltu reissua. Yksin puurtamisesta pitäisi päästä eroon. Tämäntyyppisen tapahtuman kanssa pitäisi elää mieluummin vähän etuajassa ja haistella tarkasti tuulia siitä, mitä asiakkaat odottavat ja toivovat. Yhteyttä uusi piäsoutaja toivoo ottavan mahdollisimman monen. Perheeseen kuuluu opetuspäällikkönä työskentelevä vaimo ja kolme jo maailmalle lähtenyttä lasta. Otan mielelläni vastaan kaikkea mahdollista palautetta, mielipiteitä ja toiveita, Kauppinen toteaa.. Uusi piäsoutaja aloittaa työnsä innostuneena ja sopivasti perhosia vatsassa. Yhteistyötä on tehtävä myös seutukunnan muiden toimijoiden kanssa. Maratonejakin on tullut juostua kolme. Paikallista yhteistyötä ja soudun tulevaisuutta viritellään uudessa työryhmässä, johon kuuluvat piäsoutajan lisäksi kunnanjohtaja Tanja Matikainen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Auvinen, Sulkava-seuran puheenjohtaja Matti Makkonen ja Soutuliiton puuvenetoiminnasta vastaava varapuheenjohtaja Heikki Joskitt. Vuorosoutu on Kauppisen mielestä sosiaalista liikuntaa parhaimmillaan, jota voi harrastaa heti jäiden lähdettyä. Erkki Kauppisella on kokemusta liikunnan ja urheilun saralta hyvin laajalti. Kasvatustieteen maisteriksi OKL:stä valmistunut Kauppinen ajautui lehtimiehen tehtäviin jo opiskeluaikoina
Vapauden rinnalle nousee aina vastuu. Vuosien kuluessakaan ja rutiinin kasvaessa ei tietystä jännityksestä ole päässyt eroon. Yhtenä kauniina viikonloppuna mökillä sanoin sitten vaimolle, että nyt olen sitten tehnyt sen päätöksen lopullisesti, kertoo piäsoutaja. Ajankohtainen työ on uuden soutuesitteen valmistus, se tulee ulos tammikuussa Yhteisiä palavereja uuden piäsoutaja Erkki Kauppisen kanssa on pidetty jo useita ja tullaan pitämään vielä jatkossakin. Ihanteellisin tilanne olisi Simpasen mukaan ollut, että uusi piäsoutaja olisi ollut valittuna jo ennen viime kesän soutuja, mutta aikataulullisesti se oli mahdoton järjestää. — Kyllä se alkukesä ennen soutuja on ollut niin täynnä soutua, ettei vuorokauteen muuta kyllä ole mahtunut. — Joskus kun on lauantaiaamuisin aikaisin harjoituksiin lähtö, olen kysäissyt pojalta, jätetäänkö harkat väliin. OPirjo Partanen — Harkitsin asiaa vakavasti jo vuosi sitten, mutta kun tämä MMhanke oli jo lähtenyt käyntiin, olisi se ollut vielä hankalampi tilanne hoitaa. Tieisännöintikoulutukseen hän osallistui Etelä-Savossa ensimmäisten joukossa 2000-luvun alussa. 22.12.2010 N:o 51-52 11 LAHDOSSA. Työt jatkuvat ainakin alkuun kotitoimistossa Kaarretiellä. Unelmatyöhän tämä on ollut — Unelmatyöhän tämä on joka tapauksessa ollut. Ne on jotenkin niin selkeitä hommia vaikka joutuuhan niissä tietysti ajatustyötäkin tekemään. Olo on ollut itse tehdyn ratkaisun jälkeen helpottunut ja kevyt, ja kotiväki on antanut asialle täyden tukensa. Työ ei ole ollut aikatauluihin sidottua vaan työtä on voinut, saanut ja pitänyt tehdä silloin, kun sitä on ollut. Sen verran harkittu ja pohdittu päätös oli, ettei sitä ole ollut tarpeen sen jälkeen suuremmin miettiä. Nyt joulun kynnyksellä eletään niitä hiljaisempia aikoja. Sitä kautta on työhön tullut ne rasittavimmat asiat ja ajat vaikka rutiini työhön vuosien aikana tulikin. Vastuuta ja työtä vaan on tullut otettua, kun on ollut tapahtuman ainoa palkattu työntekijä ja muut tekevät talkootyötä. Työtehtävien monipuolisuus on ollut työn rikkaus. En tosin ole kyllä päiväsaikaan hiihtoladuillakaan käynyt vaikka siihen olisi ollut tilaisuuskin, naurahtaa Simpanen. Liikunta säilyy elämässä Vaikka työ liikunnan parissa päättyy, se ei vannoutuneelta urheilun ja liikunnan ystävältä jää elämästä pois. Lähes neljännesvuosisata toimeentulo on tullut liikunnan puolelta. Kun ensimmäisenä palkattuna piäsoutajana aloitin, itse olen saanut pitkälti toimenkuvani luoda ja kehittää, toteaa Simpanen. Se tieto mikä ei ole piäsoutajan päässä, löytyy tietokoneen muistista. Suursoutuja 23 vuotta luotsannut Simpanen jättää ainutlaatuisen työn levollisin mielin. — län myötä sitä pohti yhä enemmän, mikä on sitä hyvin menemistä. — Nyt on hyvä aika paneutua töihin ja sisäistää tehtävä itselleen. Piäsoutaja Jukka Simpanen jättää pitkän pestin hyvillä mielin Piäsoutaja Jukka Simpasen pesti Sulkavan Suursouduissa alkaa olla viimeisiä vetoja vaille valmis. Oma vikakin se tietysti on, olisi pitänyt osata delegoida, eikä kasata itselleen niin paljon nippelitekemistä. Taitaa isä väsyä ennen kuin poika, sen verran hyvin Severi jäällä ja pelikentillä viihtyy. Hiljaisemmat ja kiireisemmät ajanjaksot kun vaihtelevat tässä hommassa. — Olen Severin joukkueen toinen joukkueenjohtaja ja toimitsijavastaava. Numerot ovat niin selkeitä Matematiikka ja liikunta olivat tieja vesirakennusinsinööriksi valmistuneen Simpasen vahvuudet koulussa. Seuran kirjanpitoa Jukka jatkaa tilitoimistonsa puitteissa. Kyllä tämä urakkatyötä enemmän on. — Ei olisi mitään järkeä istua virka-aikaa jossain toimistossa näennäisesti tekemässä jotain. Myös erilaisten hankerahoitusten pyörittäminen ja paperityöt ovat tuttuja töitä. Lähtöpäätös oli tarkkaan harkittu ja näin ollen hyväksi todettu. Palkanmaksut, eli kun yksityiset maksavat esimerkiksi remonttimiehille, veroilmoitukset, kirjanpidot, tieisännöintiasiat ja isännöitsijätehtävät ovat palveluita, joita Simpasen tilitoimisto tarjoaa paikkakuntalaisille ja ulkopuolisillekin. Parasta työssä on ollut vapaus. Severi viihtyy jäällä ja joukkueenjohtajana toimiva isä on luvannut hoitaa kuljetukset. Eniten vapaa-aikaa kuluu kuitenkin tällä hetkellä jääkiekon parissa, josta on tullut ykkösharrastus. Missä on ne tavoitteet, mihin pitäisi yltää. Aina on tekijöitä, joihin ei itse voi vaikuttaa mitenkään kuten sääolot. — Olen aina viihtynyt numeroiden parissa. — Toisaalta on paljon pieniä asioita hoidettavana, toisaalta on "Unelmatyöhän tämä on ollut” pystyttävä näkemään ja tekemään suuriakin linjauksia. Mahdolliset pienet käytännön ongelmat asettuivat aina oikeisiin mittasuhteisiin, kun kaikki soutajat oli saatu vesiltä pois hengissä. Palkitsevimmat hetket ovat olleet aina soutujen jälkeiset maanantaipäivät. Jukan 11-vuotias Severi pelaa SaPKon juniorijoukkueessa ja se tietää isälle vähintään neljää harjoitusreissua viikossa Savonlinnaan ja pelimatkat päälle. Tehtäviä ja tavaroita siirtyy pikkuhiljaa uusiin käsiin, sitä mukaa kun asiat tulevat ajankohtaisiksi. Omaa kuntoa on tarkoitus pitää yllä edelleen. Vuodenvaihde on sopivan hiljainen ajankohta uuden henkilön aloittaa tehtävässä. Ihan mukavaa työtä se on, ja jaksan sen kyllä, jos poika jaksaa, naurahtaa itsekin nuorena aktiivisesti jääkiekkoa pelannut piäsoutaja. Myös Sulkava-seuran sihteerin tehtävät siirtyvät uudelle piäsoutajalle. Vuoden vaihteessa uusi mies tarttuu tehtäviin. Isä ja poika suuntaavat usean kerran viikossa kohti jäähallia. Jatkossa toimentulo olisi tarkoitus saada numeroiden käsittelystä. Loppujen lopuksi, kun kukaan ei ole soutuviikonloppuna kuollut, niin voi sanoa, että hyvin on silloin mennyt, pohtii Simpanen. Ei ole vielä kertaakaan jätetty.. Kun kaikki on mennyt hyvin. Oma tilitoimisto, jonka puitteissa hän on hoitanut soutujen kirjanpidonkin, miehellä on ollut reilut kymmenen vuotta
% . 050-5299056 Vuaunaaassesausaanauossasssosaeansasenat kokeet TLT T IT TIIIITIIIITTIIIIIIN i * K-KYLÄKAUPPA i oman paikka| RISSANEN OY. i: A.Rissanen i Hyvää Joulut i Uitonrinne 18, : ii 58700 SULKAVA i | LÄG Pii / a | | . aantaannanannatunsansnsannannaanaasaansesN 1 L LT TYTTTTTYTTTTYTTYIITYTTYITTYIYTTPP PPT TTTTTTYTYTTYTTTYTTSI KTT KTT KTT KK KTT TKTT KNITS JITTIIIITIIKITTIKIITIIKIITIKKIKIIKKIIIIKIKIKKKKIKKK KIT KKKKII KI KIITTI TATT TT TTYG "Jasa PELTITUOTE ji Sulkavan Jari Saukkonen = i: Ea Cd j id | www.verkkopaita.fi b : KONEURAKOINTI 1 35.18) orörda una Lr torvinkest Sn Markku * Öljypoltinhuollot ja asennukset Päykkönen (i J Jär L 755 0400 215940 i: % a NR yt Äkkn Tin ka i uh ANNO ytimii tt Mi RAUTASEISKA OY yks, | KIITOS! || yo vonetrtiket RN | VENEVEISTÄMÖ T:MI HEIKKI JOSKITT : Konepaja, Sulkava M i Sulkavan ii P-0400-428646, heikki.joskittOpp.inet.fi : = www.rautaseiska.fi osasto i : pe. kunnan asialla : 58620 Lohilahti A i i puh. ii 015 471 707 Puutyöt vuodesta 1968 ooe enuvsenetörtäneSuvoroavttvättetätöttöN PAT TTT TIT TTT TTT TTTITTITIIIITIITIITIN ti Mikropalvelu i L. 673 174 i + e & MÄTTE TETTTETTTTTTTTEETTETETTTTETETTTTTTTTTTEETTTEETTTTTETTETET TESTET EETTTEEEEODET AAA NNN a. 040-844 7032/Mika HH .puutyovihavainen. 12 22.12.2010 N:o 51-52 SUIKAVA Vuolta 2011! PS ktatatetetatketetetoketekekatetekakokokuketetelekekuktelteltetuttekehektetetetekokekukekteteletetkoleketetetetoketeketeteteteketeketuteteteteketekekekt R Sutekekekektetetekotekeetktkk TKTT KKT KT TITTI KKT KATT T TTT T TTT TKTITTTTT TT TT TKTT ITTTTTI IT IIITTTITITKIITTYTTITTTITITTIITTTIIIITIITITIN (N at NUOHOUSPALVELUT A Rallin < ;+ PARTURI-KAMPAAMO Huet N ASMO IKONEN | dNomamö | s h Ee asa | puh. a iopnpoivinn. = —— rivosta i p ov a för E: N Korjauenalvetu rg > AE Jorkin M KW KALA NA ii — Tmi Jorma Hiltunen | Mnteent 62, 58700 Sulkava i i : Gsm. | N , | kyis s -lehti / i = p. 0400-856 759 ii 1 — E Ei Koimdsssn + =. fi i: i | omaansa i: Taimin Kukkakulma. 471365
Harras olo syveni sitä mukaa kun lämpö palasi jäseniin ja veri alkoi kiertää kunnolla. Kerran vielä kävin niillä illan suussa yksin hiihtämässä. Kompuroin, kaatuilin ja siteet linksuivat. Sitä sitten työnneltiin sisarusten ja vanhempien kanssa edes takaisin. Siteet hän laittoi vanhojen nahkasaappaitten varsista ja kuminauhasta. Lumen kanssa tappelu virvoitti. Mikäpä siinä, ihmisiä ollaan puolin ja toisin. Sekös harmitti pienenä poikana. Meillä oli sentään Mosse. Jokunen kerta tuli kampea väännettyä. Se olisi oikeutettu rikos kaiken kärsimysteni jälkeen. Vaikka kuinka kyselivät en tunnustanut niitä isäni tekemiksi. Ei, vaikka mummolassa oli mukavaa ja lämmin vastaanotto. "Kyllä minä niille näytän, kun saan kaupan sukset ja rautasiteet. Se tehosi, samoin vahvat virret. Hienoja ilmiöitä molemmat. Kansakoulussa ja etenkin keskikoulun alaluokilla kaverit ihmettelivät näppivoimiani. Äiti koetti kuitenkin selittää, että joulupukkia on joutunut ennenkin odottamaan, sellaista se on ollut kaikkien kohdalla aikanaan. Niin kivaa on täällä hankien ja pakkasten keskellä. Sepä sujui jo vähän paremmin, mutta mielessä kehittyi ankara katkeruus ja sietämätön pilkan muistelu. Kotona oli joulua kylliksi. Siperian mersuksi Mossea sanottiinkin. Ja kas, aina juhlapyhien tienoilla satoi ja tuiskusi. Komeaääniset kuorot lauloivat "Heinillä härkien” ja "Maa on niin kaunis”. Sopivassa tilanteessa kävin kenenkään huomaamatta tunnustelemassa pakettia: sukset oli, melko varmasti. Juuri kun olin saanut häpeällä ja harmilla perusteltua suksien kiireellisyyden tuli siihen äitikin. En kyllä kaivele autonrotteloita lumipenkasta. Tavoitteenani oli uljas, voitollinen esiin astuminen uusien suksieni siivittämänä. Sitä pohti monet kerrat, että aina ei liene niin tarkkaa kuinka tässä elelee. Niistäkin kun saarnoissa puhuttiin ja sodalla peloteltiin viattomia lapsia. Vein sukset takimmaiseen halkopinoon. En ilennyt sanoa, että sen siitä saa kun isä on ihastunut venäläisiin autoihin. Isä silloin huolimattomasti tokaisi, että kyllä minä itse sinulle voin sukset tehdä. Mieli oli virkeä, jos sattui tuurillaan Mosse juuttumaan kinokseen. Minä kostan niille kaiken pilkan. Vaan en ole tullut lähteneeksi. Joulu se vaan viipyi ja viipyi. Sain tehdä kaikkeni, ettei ääni sortunut itkun purskahduksesi. Mummolassa käytiin joka joulu pikavisiitillä, mutta joulusaunaan tai varsinaiseen joulun viettoon en koskaan mummolassa osallistunut. Seuraavaksi meille tuli Lada, jossa oli myös kampi... Isä polki kaasua ja yritti startata tyhjenevällä akulla. Kerrankin kappalaisen pikkupojat alkoivat huutaa kesken kirkonmenojen, että katso isi, isi on tuolla! Heidän isänsä oli näet noussut saarnastuoliin vakavalle asialle. minä vedin pulkkaa ja sain vielä moitteet toisilta minkä hengästykseltään kerkesivät: ” Sinä tallot latua, etkä malta odottaa, että saisit sukset niin kuin muillakin on.” Ipanaksikin huutelivat. /KK Pieni Joulukertomus 2010 Olavi Uusitalo Joulupukki Ongelmana Edelliseltä talvelta oli minulle jäänyt joltisenkin onnettomat muistot hiihtotoiminnasta kavereitten kanssa. Otin asian esille isän kanssa. Tiedätkös; että Joulupukin äitikin odotti ihan iloisesella mielellä Joulupukkia yhdeksän kuukautta. Toiset hiihtivät ympyrälatua talojen takana pellon ja tien välissä. Aamuin illoin oli kiire navettaan lypsylle. Etteivät mene Raamatun hyvät tarinat ihan hukkaan. Pakkasaamuna ajettiin Mosse naukuen autotallista pihalle, lastattiin tavarat ja meidät mukulat kyytiin. Sattumalta näin eräänä päivänä vintin portaikossa sellaisen paketin, jonka päättelin sisältävän sukset ja sauvat. Sainpa muutaman kerran pakittaa laatuauton tallista ihan koemielessä. Sen sijaan Herran sanaa kuunneltiin totisina, kuten pitikin. Sitä sananmukaisesti siunasi itsensä ja sisarukset ja vanhemmat: selvittiinpä taas siitäkin! Teki ihan mieli kiittää Herraa, mutta ei niin vähästä vielä uskaltanut. Äitini vähän hihitteli, mutta isä astui ulos tuvan ovesta, tuli hetkessä takaisin suksipaketti kädessä ja sanoi: "HYVÄÄ JOULUA!”. Pieni inahdus ja auto jäi siihen, ellei kammella saanut vauhtia. Ja sinne mentiin sananmukaisesti hippulat vinkuen ja tierat lennellen. Sen jälkeen tulikivenkatkuiset saarnat maistuivat ja ikään kuin lämmittivät mieltä, sitä kuuluisaa sielua. Eikä mumalla. Isä myönsi itse tehdyt sellaisiksi pikatekoisiksi ja jatkoi kuitenkin, että kyllä hän nuorukaisena oli itselleen kelvolliset ja kestävät sukset saanut aikasiksi; ”Katsotaan sitten jouluna, johan tässä nyt on joulukuukin menossa”. SULKAVA 22.12.2010 N:o 51-52 13 mon. Vähän niin kuin kaiken varalta ja meitä tarkkakorvaisia seikkailijoita ajatellen. Selittelin pilkkaa ja siteitten linksumista Ankara vaatimus oli äänessäni. Kirkossa oli visakka olo, kun lumessa kastuneita jalkoja ja käsiä palelsi. Puhutaan niin kuin mies miehelle. Naukuva ääni lähti koneesta ja siperianjäykästä voimansiirrosta. Jopa kirkkoherrojen ja pappien perilliset antoivat Jäykkänä kuin jouluna palaa niin, että meitä sivullisia nauratti kerran jos toisenkin. Jos paketista paljastuisikin jotain siivousvälineitä, jotka ovat tarkoitettu äidille ja minulle tulisi kotonakin naurua ja häpeää. Pojat vastasivat rumasti, todeten kovaan ääneen sielunvihollisen nimen, ja sanoen että mitä se sulle ukko kuuluu! Tuntia myöhemmin pappilassa kirkkoherra esitteli vihmeriä poikiaan samalle piispalle, joka muhevasti totesi, että "me tavattiinkin poikien kanssa äsken tuossa valtatiellä.” Piispat ja kirkkoherrat ajelivat Mersuilla, Volvoilla ja Saabeilla. Ei tainnut olla 60ja 70-luvuilla semmoista talvea ettei olisi joku kerta oltu hangessa koko porukka. En ollut havainnosta tietävinäni, mutta kyllä se alkoi mieltäni poltella, niin että ihan yön uniakin haittasi. Toisen kerran Kuopion hiippakunnan piispa pysäytti autonsa valtatien varteen ja kysyi leikkiväisiltä lapsilta, että onko se kirkkoherran asunto eli pappila tässä lähellä. Vaatii vain aikaa, että ymmärtää kummastakin sen olennaisen. Sanoivat, ettei tuollaisia suksia ole olemassakaan. Joulukirkkoon kyllä ennätettiin olipa millainen talvikeli tahansa. Joulu ja Joulupukki vaan vitkastelivat tuloaan. Kunnes kaJOULUN SANOMAA. Olkoot vaan koululaisia. ” No, jouluhan tässä tulee kohta, varmaan pukki tuo”, lohdutteli äiti. Se ei kesyyntynyt edes pienestä lämmittelystä. Huomaa tärkeä reikä Mossen etupuskurisjautin sen kunnolla ovenpieleen niin, että ruttu tuli oikealle puolelle lokarin kohdalle. Niitä oikein odotti. Työnteko ja elämästä selviäminen olivat juhlia ja turhia krumeluureja tärkeämpiä. Välillä vaihdettiin pyörittäjää ja kaasunpolkijaa. Suunnittelin ryöstöä. Ei. Niin marmatus suksien ostosta hiukan hellitti. Lopulta Herra antaa kuitenkin anteeksi. Vähän isompana vaivasi, että kuinka se laupias ja armas Herra sopi samaan hengenvetoon "Herramme Sebaotin taivaallisten sotajoukkojen” kanssa. Sen jälkeen olin hanakasti menossa kammen kanssa kohti auton keulaa. Asia oli minusta kuitenkin niin tärkeä, että päivittäin tiukkasin isältä suksia ja perustelin sitä voimillani: ” Minä melkein pysyn samoissa hiihtäjien kanssa, mutta toiset vaan pilkkaa ja nauraa”. Se tarkoitti sitä, että otin takakontista kammen, työnsin sen etupuskurin keskellä olevaan reikään ja annoin mennä. Isä sanoi juhlallisesti siihen: ”Kyllä, sinä, iso poika, nyt viikon vielä voit Pukin odotusta kestää. Lumi peitti kummasti toisen puolen tiestä, vaikka sen olisi lingonnut auki vaikka kuinka vähän ennen lähtöä. Ajattelin , että siihen tärväytyi mies miehelle keskustelu, mutta toisaalta äiti saattaisi heltyä minun puolelleni ja armahtaa pukin odotuksesta. Viikko vielä ikuisuus. Kaverit nauroivat. Innoissani lähdin niitä kokeilemaan. Eikö sitä päästä jo vähän lämmittelemään ja tappelemaan edes kuvaannollisesti. Vaan sitten tietysti tulisi vielä rangaistus. Kyllä ne toimivat sinä iltana, mutta kun seuraavana päivänä poikien kanssa piti niillä pärjäillä, niin hullusti siinä kävi. Sen vuoksi sitä ajatteli jo pienestä pitäen, että ehkä koko Raamatussa on kysymys vertauskuvista ja että papit aina liioittelevat ja tulkitsevat. Kun vielä naapurin täti oli äidilleni valitellut minun tallaa— van jalkaisin heidän poikien hiihtolatua, niin hetiisä tekikin sukset koivulaudoista kirveellä veistäen, höyläten ja kaventaen. Riitti, että minä jouduin kantamaan kauhean häpeän liian suorakärkisistä lautasuksista. Jotain sellaista olin oppinut asiain hoidosta. Minä olen juoksussakin niille hyvin pärjännyt. Vauhdilla kun takavetoauton tyrkkäsi luminietokseen, niin se saattoi jäädä kiinni ihan pohjastaan. Hankalat asiat hoidetaan keskustelemalla. Näytän vielä nopeuteni ja taitoni”. Eikä sellaista tullut edes ajatelleeksi. Sivutie kun oli tuulinen ja arka lumentulolle, joten sillä piti ajaa kovaa että selvisi nietoksista. Kotona selitettiin, että yleinen sääntö on, että vasta kouluun päästyä saa sukset. En näyttänyt naamaani hiihtoladulla. Joskus piti mennä autotalliin isän kaveriksi Mossea käynnistämään. Aina se ei ollutkaan niin nokon nuukaa. Miten saattoikaan Joulupukki kiusata lasta. Muutaman kerran tulin mumisseeksi, että sitten aikuisena minua kutsuvat etelän maat ja lämpimät olot palmupuiden kin kanssa ei jouluja vietetty. Joulupukki ja Mosse. astuin sisälle ja ilmoitin, etten astu enää ulos ellei tule samanlaisia kaupan suksia niin kuin on muilla pojilla. Ja silloin lapioitiin lunta edestä ja takaa ja vielä sivuiltakin. Eivätkä vanhemmat olisi semmoiseen turhuuteen aikaansa tuhlanneet. Usein olin ajatuksissani ladulla siirtymässä toisten edelle
Toisen erän lopulla SU:n Mikko Makkonen aiheutti yläparven yleisölle sydämentykytyksiä estettyään vastustajan ylivoimahyökkäyksen maasta. Söivät ruuan ja lähtiessään kiittelivät ja moikkailivat niin kuin asiaan kuuluu. Myös parhaimpia tai hauskimpia tai pahimpia tilanteita tiedustelimme. Nuoret pääa HYVIÄ KOKEMUKSIA. Alivoimasta selvittiin ilman takaiskua, mutta Dream Team alkoi saada jälleen otetta pelistä ja kaventaa tilannetta. — On eroja eri ikäluokkien ja sukupuolten välisiä erojakin on, mutta en halua eritellä niitä. — Tämä ei ole pahinta mutta herättää useimmiten meissä ihmetystä, että varsinkin ulkopaikkakuntalaiset asiakkaat kyselevät, että milloin nämä pullat on leivottu. Kunnanvirastolla kunnollista käytöstä — Virastolla käyvistä asiakkaista voi sanoa, että kyllä pääasiassa osaavat. — En ole huomannut suuria eroja eri ikäisissä asiakkaissa. Sulkavalla saa myös erinomaista palvelua. (4 a Ye fr 14 22.12.2010 N:o 51-52 SULKAVA Oma käytös vaikuttaa Sulkavalla osataan käyttäytyä CO Kalle Keränen Savolainen lupsakkuus ja kiireettömyys ovat säilyneet edelleen täällä maaseudulla. Entä mikä pahinta. mallaan sekä puolustajakaksikko Eero Nykänen ja Ville Laitinen. Ja tämä on aika pitkälti myös sitä, kuinka itse suhtautuu asiakkaisiin, pitääkö heitä itse eriarvoisina iän tai sukupuolen tai muun sellaisen suhteen. — Eri ikäpolvien käytöstapojen erilaisuus on mielestäni rikkaus. Haluan todeta, että asiakkaamme osaavat käyttäytyä pääasiassa erittäin hyvin ja esimerkiksi nuoret asiakkaat käyttäytyvät myös todella hyvin, sanoo Marttiina Partanen Lounaskahvila Marttiinasta. Ihmiset asioivat kaikessa rauhassa, hötkyilemättä, ja heitä palvellaan. nuori koululaispoika tuli viime talvena pitsalle ja istuivat sitten ruokapuolella toppatakit päällä ja pipot päässä odottamassa pitsaa. Ehkä naisasiakkaat eivät niin epäröi tehdä *tyhmiä' kysymyksiä, ottavat asioista selvää. Niin teen itsekin, oli sitten kyseessä rautakaupan myyjä tai vaikkapa lääkäri. — Nuoremmat käyttäytyvät **'rennommin” kohteliaasti, tervehdys on nykykielen mukaista eli moi, hei, moro, terve. Vaikka he ovatkin vapaa-ajalla, minä olen töissä siellä, muistuttaa Maisa Kokki. Seuraavan kerran kun samaiset pojat tulivat asiakkaiksi niin heti tiskillä ottivat pipon päästä ja totesivat: * ai niin pipot pois päästä”. Sulkavan maaleista vastasivat Ville Hytönen, Antti Virkki ja kahdesti osunut Heikki Viinanen. Tauon aikana Sulkavan kapteeni Janne Tidström sai palopuheillaan joukkueen hereille ja tulosta alkoi syntyä, kotijoukkue siirtyi johtoon ja otti pelin hallintaansa. Sulkavan 4-3-voittoon päättynyt ottelu olisi antanut aihetta peliesitysten perusteella suurinumeroisempaankin voittoon. Mutta joskus virastolla käy myös vihaisia ja kiihtyneessä mielentilassa olevia henkilöitä, jotka eivät edes kuuntele mitä heille sanotaan. Vastausten perusteella Sulkavalla osataan käyttäytyä hyvin. Ja miesasiakkaat ottavat aina hatun päästään. Ja kehityshän on ollut huimaa myös toimistoalalla. Eri alojen asiakaspalvelun sulkavalaiset osaajat kertovat, että Sulkavalla käyttäydytään hyvin. Eroja ikäluokkien ja sukupuolten väliltä hieman löytyy. Ottelun tasaväkisestä alusta huolimatta kotijoukkue oli selvästi parempi varsinkin loppuminuutteja lähestyttäessä, johtuen kenties Finnforestin joukkueen materiaalin kapeudesta. — Olen töissä myös eri messuilla ja siellä on joskus tullut humalassa öykkäröiviä ihmisiä siihen inttämään. pelaamisella ja joutumalla kahdeksi minuutiksi jäähylle. Sulkavan Urheilijat voitti turnauksen maalierolla 10-6, toiseksi sijoittui savonlinnalainen Dream Team ja kolmanneksi jäi tiukan taistelun jälkeen Finnforestin joukkue. Turnausvoiton ratkaisseessa SU-Dream Team -ottelussa Sulkavan peli lähti yskähdellen käyntiin, vierailijat sinnittelivät tasatilanteessa ensimmäiselle erätauolle saakka. Kyselimme asiakaspalvelussa työskenteleviltä osaavatko asiakkaat käyttäytyä, onko eroja eri ikäluokkien tai sukupuolten välillä. Naiset ehkä kyselevät asiaansa liittyen enemmän, eivätkä ujostele kysyä **hölmömpääkin” , mikä on todella hyvä. — Pojat ottivat heti takit päältä ja pipot päästä. sääntöisesti sinuttelevat. Ja täällä saa kiireetöntä ja luonnollista ja hyvää palvelua. — Vanhempi ikäpolvi käyttäytyy "virallisemmin tai arvokkaammin”, tervehdyksenä käytetään yleensä huomenta, päivää, ja useasti eteen vielä hyvää eli hyvää huomenta, lähtiessä sanotaan näkemiin. mekaanisesta kirjoituskoneesta ja vahaskopiokoneesta nykyisiin tietokoneisiin ja monitoimitulostimiin. — Pidän asiakaspalvelusta, joten parasta joka päivä on, kun asiakas lähtee tyytyväisenä ja on saanut asiansa hoidettua, sanoo. Kolmen joukkueen turnauksen muut joukkueet olivat savonlinnalainen Dream Team, joka pelaa samassa vitosdivisioonan lohkossa SU:n kanssa sekä punkaharjulais-savonlinnalainen Finnforest & co. Pikkujouluturnaus meni SU:n komennossa Isännät olivat tylyinä OAleksi Keränen Lauantaina 18. Kanslisti Maisa Kokki kesällä Farmarimaatalousnäyttelyssä Mikkelissä. Voittoisassa Sulkavan joukkueessa pelasivat maalivahdit Matti Liukkonen ja Pyry Ahonen sekä kenttäpelaajat Ossi Musakka, Ville Hytönen, Kalle Hytönen, Ari Kankkunen, Mikko Makkonen, Samuli Simpanen, Ville Laitinen, Antti Virkki, Eero Nykänen, Mikko Kemppainen, Lassi Toropainen, poikaansa Joonasta onnistuneesti paikannut Ari Litmanen, Heikki Viinanen sekä joukkueen kapteenina toiminut Janne Tidström.. — Suurin osa minun luonani käyvistä asiakkaista ovat jo vuosien saatossa tulleet tutuiksi, joten suuria eroja en ole huomannut. Nuorille kiitosta Yrittäjä, ravintoloitsija Marttiina Partanen vakuuttaa, että heillä asiakkaat käyttäytyvät erittäin hyvin. Totesin sitten pojille hyvin äidilliseen ja ehkä myös opettajamaiseen sävyyn, että ette kai te kotonakaan tai koulussa syö ruokaa takit päällä ja pipot päässä. Peli päättyi lopulta Sulkavan 6-3 -voittoon, maaleista vastasivat Lassi Toropainen, Ari Litmanen, Samuli Simpanen kahdella osuTYLYT ISÄNNÄT. — Kaikenlaista hauskaa on sattunut vuosien varrella, yksittäistä tapahtumaa on hankala nimetä. virkahenkilö, joka ei halua nimeään julki. Osaavat käyttäytyä Nimettömänä pysyttelevän virkahenkilön mielestä sulkavalaiset osaavat käyttäytyä. Ensimmäisessä ottelussa SU kohtasi Finnforestin joukkueen, jonka maalivahtina pelasi SU:n Matti Liukkonen, SU:n maalilla torjui Pyry Ahonen. Onneksi maalla ja maaseutukunnassa yhä edelleen arvostetaan asiakaspalvelua ja täällä osataan käyttäytyä olipa asiakas sitten mistä päin tahansa. Ylärivissä vasemmalta oikealle Pyry Ahonen, Mikko Kemppainen, Heikki Viinanen, Ari Kankkunen, Ville Hytönen, Janne Tidström, Eero Nykänen ja Matti Liukkonen. — Hyviä juttuja riittäisi vaikka kuinka, mutta tässä nyt yksi: Muutama. Finnforestin maalilla torjui toisessakin pelissä SU:n Matti Liukkonen. Alarivissä vasemmalta oikealle Antti Virkki, Kalle Hytönen, Mikko Makkonen, Lassi Toropainen, Ossi Musakka, Ville Laitinen ja Samuli Simpanen. Vierasjoukkueiden Dream Teamin ja Finnforestin keskinäisessä ottelussa Finnforest johti peliä jo 6-1, mutta jostain syystä alamäki alkoi kuin Suomen jääkiekkomaajoukkueella ja Dream Team kampesi rinnalle ja lopulta maalin verran edellekin, peli päättyi 7-6 Dream Teamin eduksi. Yleisesti ottaen asiakkaat ovat mukavia, joskus asiat ovat niitä vaikeita, ei asiakkaat, sanoo kanslisti Maisa Kokki Sulkavan kunnasta. Suomalaisten ja erityisesti eteläsuomalaisten huonoa käytöstä on arvosteltu eri medioissa. — Fi ihmeemmin. Kolmannen erän puolivälin kieppeillä Sulkavan ykkösketjun pakkipari Eero Nykänen-Ville Laitinen iski maalit mieheen ja erityisesti Laitisen tarkkaakin tarkempi rannelaukaus maalin etuylänurkkaan alkoi syövyttää vastustajan selkärankaa entisestään. Kuinka kiireiset ihmiset suunnilleen juoksevat paikasta toiseen ja unohtavat hyvät tavat ja ovat tylyjä toisilleen. Eivät ymmärrä, että meillä leivotaan kaikki kahvileivät joka aamu itse täällä paikan päällä, myös sunnuntaisin, muistuttaa Marttiina Partanen. joulukuuta Sulkavan liikuntahallilla pelattu salibandyn epävirallinen harjoitusturnaus, jota epävirallisesti kutsuttiin Pikkujouluturnaukseksi, sujui isäntäjoukkue SU41:n vankassa komennuksessa
Suomen ITCtiimissä kilpailivat projektipäällikkö Jukka Suhonen, Ciscoasiantuntija Markus Lintuala Turusta, Microsoft-asiantuntija Daniel Mononen Kuopiosta ja Linuxasiantuntija Teemu Mikkonen Sulkavalta. Tähtikitaristiksi hän nousi 1974 ilmestyneen **Roadrunnerin” myötä. Kirja on hieno teos. Teemu Mikkonen on tällä hetkellä Euroopan paras Linux-asiantuntija. Yksi erikoisuus teoksessa on Glimmer Twins — kimallekaksosten Keithin ja Mick Jaggerin — eripura ja puhumattomuus. Voi tietysti olla, että Hurriganesien parhaat omat tuotokset olivat Albertin kitarasta lähtöisin jo sävellyksinäkin, vaikka ne merkittiinkin koko bändin tai Remun nimiin. Parasta antia ovat kuitenkin biisien syntyyn liittyvät muistelot. Ehkä jopa yksi maailman parhaista näin arvioivat monet aikalaiset. Muutama päivä sitten 67 vuotta täyttänyt Keith Richards on enemmän kuin legenda. Ammattitaitokilpailut olivat myös katsojamenestys: yleisölle avoimissa tapahtumissa kävi reilusti yli 50 000 vierasta. Teemu Mikkoselle kaksi kultaa EuroSkills —-kisassa Sulkavalainen tietokoneasiantuntija, opiskelija Teemu Mikkonen menestyi hienosti EuroSkillsturnauksessa Lissabonissa. Kirjasta saa kuvan onnekkaasta miehestä, joka kyllä on myös musiikillisesti mainettaan lahjakkaampi — jos semmoinen voi olla mahdollista maailmanluokan kitaristille. Laulakoon Remu mitä rokin esperantoa hyvänsä. Albertia ei muisteta mitenkään erityisenä biisintekijänä, vaan loistavana soolokitaristina, huikeana virtuoosina. Vuonna 1962 perustettu The Rolling Stones aikoo tehdä vielä yhden maailmankiertueen. Peräti 440 sivua on täynnä kiinnostavaa tietoa, osuvia muisteluja ja aikalaissattumuksia. Ensinnäkin on osattava soittaa. 440 s. Siinä on paljon asiaa niin rokkielämästä kuin Pekka Järvisestä, jolle äiti neuloi poikasena kintaat, joissa toisessa oli P ja toisessa J. Bändin ja Keefin maineella kirjaa myytäneen maailmalla miljoonia ja juorut leviävät. Rokkiakin mies veivasi ja vielä Remun kanssa ensin Kalevalassa, sitten Hurriganesissa. Jack Daniels —viskiä ja vodkaa voi vielä kulua, mutta mitä ilmeisemmin yhä vähemmän. Tissuttelua reippaammasta lotraamisesta oli toki tietoa jo ennestään, mutta jatkuva huumeidenkäyttö tuli isona yllätyksenä. EuroSkills-kilpailuihin osallistui 460 nuorta 25 maasta. Ja niitä ovat versioineet kymmenet ja sadat laulajat ja bändit. Suomentaneet Seppo Hyrkäs ja Kristiina Vaara. WSOY 2010 Rolling Stones -kitaristi Keith Richardsin ”Elämä” on erittäin kiinnostava ja odotukset lunastava teos. Se soi silti tymäkästi ja rullaavasti. Yksi vuoden kulttuuriteoista, ilman muuta. Hän voitti kaksi kultamitalia! Mies on tällä hetkellä Euroopan paras Linuxasiantuntija. Se meinasi hajottaa 80-luvulla koko bändin. Kirjasta paljastuu Albertin riuska viinanja huumeidenkäyttö. Itse musiikkia on paljon, mutta sitä olisi voinut olla vieläkin laajemmin ja syvemmin. Toiseksi on päästävä bändiin, joka menestyy. Kahdella kultamitalilla palkittu Teemu Mikkonen on nyt tyytyväinen ja onnellinen. John Fagerholm, Jaakko Riihimaa: Albert Järvinen. si eroon 30 vuotta sitten. Etelä-Karjalan ammattiopiston opiskelija Teemu Mikkonen, 19, voitti henkilökohtaisen kultamitallin EuroSkills -2010 kisassa Lissabonissa. Kirjassaan Keith kertoo hauskasti kuinka päänsä loukattuaan ja leikkaukseen jouduttuaan hän sai eri puolilta maailmaa tervehdyksiä. Myös bändit, soittajat ja ennen kaikkea soittimet ja vahvistimet esitellään asiantuntevasti. Kolmanneksi on kestettävä ja siedettävä ties millaisia soittokavereita, levyalan ihmisiä ja yleisökin voi olla välillä erikoista. ONNELLINEN MIES. Tuo Hurriganes-levy on edelleen yksi maamme parhaista ja iskevimmistä rocklevyistä. Toivottavasti Rollarit vierivät vielä kerran Olympiastadionille ja räväkässä iskussa. Hän kertoo "Elämä" nimisessä teoksessaan erikoisista sattumuksista, joita on riittänyt yhden kitaristin kohdalle muutaman elämän verran. Peräti 555 sivua tanakkaa tarinointia ja loput henkilöhakemistoa on täyttä tavaraa. Tosin arvostettujen tekijöiden, kuten Nick Lowe, Richard Stanley, Elvis Costello, kommentit eivät enää huippukepittäjää tavoita. Huumemaailman syvällisempi selvittely olisi voinut jäädä vähemmälle, samoin kouhoilujen kuvaukset. Niin paljon Stonesit ja eritoten Keef ovat rockin historiaan vaikuttaneet. Sulkavalainen Teemu sai siis kaksi EuroSkills-kultamitalia. Suomen koko ITC-tiimi otti myös joukkuekultaa. 569 s. Kovista huumeista hän pääKEEF JAKSAA. LVS (lead singer syndrome) eli laulajan vesipäisyys kun rupesi rassaamaan muita Stoneseja. Albert Järvinen (1950-1991) oli Pohjolan paras rockkitaristi. Johnny Kniga. Kuin pienenä muistumana asiasta suht tuoreessa Martin Scorsesen elokuvassa ”Shine A Light” Stoneseja käy tervehtimässä muuan Bill Clinton. Niinpä monet Alpun lapsuudentutut muistelevat miestä PJ:nä. EuroSkills järjestetään joka toinen vuosi. Ja pettymyksenä. SULKAVA 22.12.2010 N:o 51-52 15 Kitarasankarit kovissa kansissa O Kalle Keränen Rokkisankarin rooli ei ole helppo. Viikko sitten sunnuntaina päättyneissä kisoissa Suomen 32 hengen joukkue saavutti menestystä sekä yksilöettä tiimilajeissa. Jopa niin, että itse rauhallisuutena tunnettu rumpali Charlie Watts, 69, vetäisi Mick Jaggeria turpaan. Lauluntekijät ovat erikseen. Aika kultaa muistot. & Be 2 a.. Hienoja kokemuksia, ehdottomasti. Esimerkiksi Mister X:n soolo on yksi Alpun parhaista kirkas, kuulas ja säkenöivä. Ehkä hyvästeiksi ja 50-vuotisen uran päätökseksi. Hän kun on soittanut lähes kaikkien tunnettujen muusikoiden ja toisten kitarasankareiden kanssa. Mies kun on tehnyt 60-luvun alusta lähtien hienoja kappaleita, jotka ovat myyneet kymmeniä miljoonia. Albertista kertova teos ilmestyi lähes 20 vuotta miehen kuoleman jälkeen. Osansa saavat niin erikoiset soittokumppanit, villit naisystävät kuin huumediilerit ja alamaailman hemmot. Silti kirjassa on maukkaita yksityiskohtia, hellyttäviä muistoja ja raakaa rokkielämää. Kitarasankarit Albert Järvinen ja Keith Richards ansaitsevat nyt julkaistut, erinomaiset teokset elämästään ja töistään. Kuka muistaa aivan tarkasti mitä tapahtui 18-20 vuotta sitten. EFi aina niin ihmeellistä tai ihanaa, vaan arkea ja kovaa työtä. Näin Albertin kymmenkunta kertaa erilaisissa bändeissä: Hurriganes, Royals, Pen Lee, Albertin soolokokoonpano, Sleepy Sleepers, Hurriganes uudelleen ja AJ Ouips. Mies elää ja hengittää ja voi tiettävästi ihan hyvin. Tämänkertaisissa kisoissa kilpailulajeja oli 52, joista suuri osa toteutettiin tiimitai parilajina. Sinänsä erittäin hyvässä, tarkassa ja syvälle menevässä teoksessa jäi häiritsemään se, että haastattelut oli tehty äskettäin. Maailman suurimmaksi, komeimmaksi ja pitkäikäisimmäksi rokkibändiksi tituleerattu Rolling Stones on tehnyt soittajistaan miljonäärejä ja superluokan julkkiksia, joiden keikoilla ja bileissä nähdään valtionpäämiehiä. Mutta se voi olla tiukassa, sillä Sir Mick Jagger tykännee kyttyrää Keithin inteemeistä paljastuksista. Lääketieteellinen ihme nimeltä Keith Richards täytti viime lauantaina (?!) 67 vuotta. Albert oli tunnettu bluessoittajana jo 60-luvun lopulla. Niitä olisi voinut olla enemmänkin. Ensimmäiset kilpailut pidettiin kaksi vuotta sitten Hollannin Rotterdamissa. Mies kun osoittautuu paitsi maineensa veroiseksi kemialliseksi ihmeeksi niin myös oivalliseksi tarinaniskijäksi. Hieno teos! Keef purkaa tuntojaan Keith Richards & James Fox: Elämä. Rentoon tyyliinsä mies toteaa, että ahaa, tällaista se siis on sitten kun kuolen
Vaihtoehtoina oli oman kunnan osuuskauppa tai Juvan osuuskaupan sivumyymälä. Kirkonkylään on jäänyt enää kaksi markettyyppistä päivittäistavarakauppaa. Uusin S-Market rakennettiin vuonna 2004 ja ovet avattiin asiakkaille 13.12.2004. K-Market WiljaTilaajan nimi Lähiosoite Postinumero Maksaja (jos eri kuin tilaaja) Osoite mi, jota pitävät Vihavaisen kauppiassuvun tytär ja vävy, Tiina ja Heikki Kolehmainen sekä osuuskaupan perillinen S-Market Sulkava. Maitotonkat tuotiin hevosella liikkeen edustalle ja niistä myytiin sitten maitoa omiin hinkkeihin. Kun SOK pyrki pitäjänosuuskauppoihin, oli luonnollista, että Sulkavalle tuli oma. Näin kirkonkylässä jatkaa kaksi kauan toiminutta liikettä, Wiljami jo vuodesta 1913 ja osuuskauppa vuodesta 1919. Osuusmaksu oli 20 markkaa. Kokoukseen osallistui 100 henkeä, ja siinä asetettiin toimikunta kehittämään hanketta. Vuoden loppuun osuusmaksuja kertyi 740 ja jäseniä oli 155. Valokuvan omistaja Elli Huiskonen muistaa kaupan 1950-luvulta, jolloin vasemmalla oli vaatetavaramyynti ja oikealla puolella rautaosasto. Lähde: Sulkavan historia II, Vuosien 1860-2000 Sulkava; Paavo Seppänen ja Hannu Soikkanen Postitoimipaikka SULKAVA-lehti VASTAUSLÄHETYS Sopimus 5004475 53503 LAPPEENRANTA. Vuonna 1925 myymälöitä oli jos kuusi. A. 16 22.12.2010N:o 51-52 SULKAVA Sulkavan Osuuskaupan päämyymälä 1930-luvun lopulla, jolloin sivulla näkyvä varastorakennus oli jo valmis. Osuuskauppatoiminta käynnistyi Sulkavalla 1919 Kunnanhuoneella maaliskuun 16. Vuonna 1932 aloitettiin sivussa näkyvä varastorakennus ja vuonna 1937 varaston ja päärakennuksen väliin tuli ruokatavaramyymäilä. Osuuskaupan liikkeellelähtö oli vauhdikas. Väestön vähetessä ja keskittyessä kirkonkylään 1960-1970-luvuilla kylille levittäytynyt Osuuskauppa joutui vaikeuksiin. Kaksi suurinta osuuksien merkitsijää olivat yllätyksellisiä, nimittäin Tiittalan omistaja T. Osuuskauppa *valloitti” Sulkavan vuosikymmenessä. Jo seuraavana vuonna avattiin sivumyymälä Telakanavalla, vuonna 1921 Partalansaarella ja kahden vuoden päästä Mäntysillä, Heikkurilassa ja sahalla. Bagge (sittemmin Tiittala) ja Juho Vihavainen. Päämyymälä avattiin rakennuksessa vuonna 1921. 1980luvun alusta alkoi vaihe, jolloin osuuskaupat sulkivat kyläkauppansa, tosin monissa kaupantekoa jatkoi itsenäinen yrittäjä. Räätäli Juho Ruottinen oli asiaa ajanut keskeinen henkilö. Osuuskaupan johtaja asui myymälärakennuksen yläkerrassa. Kuhakoski sai myymälän 1928 ja seuraavana vuonna Halttula. päivä 1919 pidetty kokous käynnisti pellervolaiseen osuuskauppaan johtaneen toiminnan Sulkavalla. Vuoden 1919 joulukuussa kahden henkilön hoitama myymälä avasi ovensa. Elintarvikemyynti oli oikealla sijaitsevassa siivessä. 1990-luvun lama vauhditti kyläkauppojen häviämistä
Jo isän varhainen kuolema vain 52-vuotiaana opetti perheen vanhimman pojan kantamaan vastuuta sisaruksista ja äidistä ja sittemmin myös omasta perheestä. Aidiltä puoli salassa haetut leivinuunin hiilet hönkäilivät kivenkolossa rautaan täydellisen hehkun ja nuoreen mieheen sellaisen palon, joka kesti koko eliniän. Useaan kertaan hän varmisteli, lahjoittaako Kauko veneen jos seura soudut järjestää ja Kauko lupasi. 5.6.1928 Rakkaamme, venemestari Kauko Pellervo MIETTINEN k. T Rajan yli Kauko Venemestari, Sulkavan Suursoutujen isä Kauko Miettinen syntyi kahdeksanlapsisen perheen esikoiseksi vuonna 1928 Siikaniemellä Saimaan rannalla. klo 10 srk-talossa. Hän syntyi Kiiskilässä 27.7.1929 ja eli 81vuotiaaksi. 9:1-6; Luuk. klo 14 srk-talossa, Heikki Huttunen. Kun tuli sammuu, sali tummuu, hän sanoi meille pahaa aavistamattomille kaksi viikkoa ennen kuolemaansa. Työtä ja elämää pelkäämätön ja aurinkoinen mies jätti suuren aukon tälle kylälle ja meidän sydämiin, jotka Kalevin saimme tuntea. Lämmin kiitos osanotosta. SULJETTU: srk:n kaikki toimistot 23.12. Asialle ei sytytty, kunnes Sulkava-seuran puheenjohtaja Väinö Vihavainen kuuli asiasta ja totesi sen olevan kotiseutuseuralle sopivaa soutuja veneperinteen vaalimista. Jouluaamun jumalanpalvelus la 25.12. Messu su 9.1. Rakkaudesta soutamiseen ja kotikuntaan kertoo, että venemestari halusi paikkakunnan veneentekijöiden kantavan häntä viimeisellä matkalla. Sulkavalla kirkkoherra Erkki Kosonen, kanttorina Reija Broman, laulua Kirkkokuoro. Yleisö ja soutajat halusivat lisää ja koko kunnan kehitykseen ja tunnettavuuteen vaikuttava menestystarina sai alkunsa. Jäi mokoma asia mieltä kaivamaan, kuten venemestari itse totesi. 5.12.2010 SKS Lauhat lempeät tuulet hänet mukaanne ottakaa ja hellästi kantakaa sinne, missä uupunut levätä saa. Vuonna 1968 Kauko päätti toteuttaa saarenkierron ja lupasi lahjoittaa voittajalle kalaveneen. 2:1-20). Riitta Rakkaamme Kalevi Kustaa VAISANEN s. 10:2230). Kauko Miettinen jätti meille sulkavalaisille arvokkaan perinnön, jota meidän olisi osattava vaalia kunnioituksella ja arvonannolla. 12:1-5; Joh. Suomen Soutuliitto on myöntänyt hänelle hopeisen ja kultaisen ansiomerkin. Kuollut: Kauko Pellervo Miettinen, 82 v.; Kalevi Kustaa Väisänen, 81 v.; Hemmo Asser Vasara, 73 v.; Timo Olavi Huiskonen, 27 v Hyvän joulun siunausta kaikille! SULKAVA TORSTAISIN ILMESTYVÄ KOTISEUTULEHTI Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Kalle Keränen Toimitus: Pirjo Partanen Toimitus ja ilmoitukset: Uitonrinne 18 58700 Sulkava p 015 471 544 Sähköposti: sulkava.lehti Q co. Hän jätti meille paljon. MUSIIKKI: Kirkkokuoro ke 22.12. Sisälle sanaan -raamattuluento ke 5.1. 3:1-10; Room. Käsistään kätevä ja ahkera mies ehti tehdä monenlaisia töitä ennen kuin rakensi oman veneverstaan kirkonkylän tuntumaan vuonna 1962. Kiinnostus käsityötä kohtaan alkoi jo nuorena. Muistoseurat Tunnilassa Kukkosessa (Kukkolantie 41) su 9.1. klo 18 Lähetystuvassa. klo 7 Sulkavan kirkossa ja klo 8 Lohikosken kirkossa, aihe *Nyt Betlehemiin!” (Jes. Ja se sammuikin vasta, kun käsistä lähti voima. Venemestari, Suursoutujen isä Miettinen 1928 -2010 Viimeisen tunnustuksen venemestari sai vain muutama päivä ennen poismenoaan, kun hänelle luovutettiin Suomen Soutuliiton ansiomerkki ansiokkaasta työstä suomalaisen soudun hyväksi. 2:1-14). Lohikoskella pastori Erja Kalpio, kanttorina Reija Broman, laulua Kipakat Akat. klo 13 Lohikosken kirkossa. Pieksämäki -2010. Sam. Vain hienoinen hymynkare suupielissä asiasta puhuttaessa kertoi isän olevan syystäkin ylpeä tiedemaailmassa erinomaisen ansioituneesta ainoasta tyttärestään Kaisasta. 43:1-3; 1. 5:1-5; Joh. Ajatus oli järjestää soudut vain kerran ja katsoa, paljonko saaren ympärisoutuun kuluu aikaa. Riikka Vierikko Kirjoittaja on Kalevi Väisäsen pojanpojan vaimo Seurakunta Jouluaattohartaus pe 24.12. Kalevi Väisänen perusti 50-luvulla autokorjaamon kotipihaansa Sulkavan kirkonkylälle ja päätyi korjaamaan oikeastaan ihan kaikkea. Veneentekotaito tarttui isoisän ja isän opissa. klo 18 srk-talossa. Joh. Tekevät kädet, kertova suu ja pilke silmäkulmassa, niistä hänet tunnettiin. Hän saattoi ottaa vastaan tilaustyön vielä jouluaattoiltanakin, mikäli pyydettiin. PAINOPAIKKA: (LEHTISEPÄT. Iso saari, Partalansaari ja tarinat saaren ympärisoudusta kesäisenä yönä auringon laskusta auringon nousuun kiehtoivat Kauko Miettisen mieltä jo pikkupoikana. Hän teki paljon tuotekehittelyä niin omiin myyntihitteihinsä kuin muihinkin laitteisiin. klo 10 srk-talossa, aihe *Jeesuksen nimessä” ( Jes. Täyttäessään 80 vuotta venemestari totesi tuolloin arvostavansa enemmän 50 avioliittovuotta vaimonsa Anna-Liisan kanssa kuin omia vuosikymmeniään. klo 10 srk-talossa. Kalevi Väisäsen intohimoinen suhtautuminen työhön ja käsillä tekemiseen lienee vaikuttanut siihenkin, että metallityön taitajia on suvussa jo kolmessa polvessa. 24:18-21; Apt. Kaikesta kiittäen ja syvästi kaivaten Anna-Liisa ja Kaisa sisaret ja veljet Siunattu läheisten läsnä ollessa Kaukon toiveen mukaan veneentekijöiden kantamana. Tarpeiden lisäksi työtä kului viikon verran, joten kuukauden tuloista lahjoitukseen meni neljännes. Loppiaisen messu to 6.1. Ensimmäisen kirkkoveneensä Kauko Miettinen teki 1975 Sulkava-seuran tilauksesta. Kalevi Väi1929-2010 sänen oli luova ja tutkiskeleva luonne. klo 10 srk-talossa, 2. sunnuntai joulusta, aihe **Herran huoneessa” (1. Seurakunta lahjoitti puut Kulkemusveneeseen, ja se laskettiin vesille venemestarin omasta rannasta. Yli neljä vuösikymmentä veneitä rakentanut venemestari ei koskaan laskenut tekemiensä veneiden kokonaismäärää. klo 14.00. Jumalanpalvelus su 2.1. Kalevi Väisänen on tullut tunnetuksi sulkavalaisten keskuudessa monipuolisena metallialan osaajana. Palkintovene ei ollut mikään pieni panostus yksityisyrittäjältä. 27.7.1929 Sulkava ki. Lohikoskella rovasti Raimo Ursin, kanttorina Sanna Huttunen. 13:16-26; Luuk. Elämän arvot venemestarilla olivat kohdallaan; ahkeruus, työnteko ja perhe. Kolehti Seurakuntien Lapsityön keskukselle virsikasvatuksen tukemiseen valtakunnallisen virsivisan kautta. Ei ollut montaa laitetta, jota hän ei olisi saanut kuntoon, eikä hetkeä, jolloin hän olisi työstä kieltäytynyt. Aik. Moni muistaa Kalevin myös lupsakkana huumorimiehenä, todellisena savolaisena tarinan iskijänä. Me muistamme sinut aina Rauno ja Eija Jarkko ja Riikka Riikka ja Andy, Ella ja Jasper Elmeri ja Kaisa Tuula-Marketta ja Jukka Rakkaamme siunattu läheisten saattamana. klo 12 Lohikosken kirkossa ja klo 15 Sulkavan kirkossa, aihe *Lupaukset täyttyvät” (Apt. Ja oli elävä esimerkki siitä, että tekevälle työtä löytyy. inet.fi Konttori avoinna: ma-to 9-15, per 9-12 HUOM.! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksessa viimeistään ti klo 12.00 mennessä. Venemestari Miettinen näki unelmansa toteutuvan 43 kertaa. Pirjo Partanen Toimittaja Sulkava-lehti p t Rajan yli Kalevi Väisänen kuoli sunnuntaina 5.12.2010 äkillisen sairauden nujertamana. Kirkkoveneitä venemestari arvioi tehneensä liki 200 kappaletta. Vuosien myötä kirkkoveneistä tuli soutuidean ohella asia, jonka yhteydessä Kauko Miettisen nimi on tunnettu. Moneen pattitilanteeseen löytyi huumorin siivittämä viisaus. Sulkavan Yrittäjät nimesi Miettisen Vuoden Yrittäjäksi 1992. Sulkavalla kirkkoherra Erkki Kosonen, kanttorina Reija Broman. Kolehti Evankelinen lähetysyhdistys ry:lle. Tapoihin ei kuulunut myöskään kerskua. 11vuotiaana kannonnokkaan viritellyllä alasimellaan hän takoi ensimmäisen atraimensa. klo 10 Sulkavan kirkossa, aihe *Kristuksen todistajat” (2. Puuveneveistäjät ry:ltä hän sai vuonna 1994 kunniamestarin arvonimen esimerkillisestä perinteisen puukäsityön ylläpitämisestä. TULEVAA: Loppiaisen jumalanpalvelus to 6.1. Minuun Kalevi teki suuren vaikutuksen pelottomalla ja positiivisella elämänasenteelKorjaamonomistaja Kalevi Väisänen laan, joka säilyi loppuun asti. Kolehti julistusja seurakuntapalvelulle Kansan Raamattuseuran säätiön kautta. Tapaninpäivän messu su 26.12. 14:12-14). Kalevi puhui paljon suomalaisen työn ja käsityön puolesta. MUUTA: Rakeisten raamattupiiri ti 4.1. Vuoden Sulkavalaiseksi hänet valittiin 1993. 2.12.2010 Taitavat kädet ahkera aina luova mieli rakastava sydän ikimuistoinen elämä siksi ikuinen ikävä. Hän kehitteli hakemyllyn, korjasi kyläläisten vesipumput ja valmisti parinkymmenen vuoden ajan Sulkavan tunnettua käyntikorttia, taskumattia, jota perheyrityksen voimin maailmalle lähetettiin. 6:8, 11-15, 7:51-60; Luuk. Uudenvuodenpäivän messu la 1.1. 12:8-12), toimittaa pastori Erja Kalpio, kanttorina Reija Broman. Kiitokset myötäelämisestä surussamme. SULKAVA' 22.12.2010 N:o 51-52 17 s. Veneet ja soutaminen kuuluivat elämään lapsesta asti, olihan kotoa lähdettäessä miltei aina käytävä veneeseen. Kauko Miettinen sai kunnian olla yksi niistä 90 suomalaisesta, jotka valittiin kertomaan omasta panoksestaan Suomen kehitykselle Sitran 2007 julkaisemaan Suomen 90-vuotisjuhlan kunniaksi laadittuun teokseen Läpimurtoja: 90 suomalaista menestystarinaa
Kuka katsoisi järjestelyt asiakseen. Yläkoulun puolella nykyisen päiväkodin suojissa legendaarisen Niilo Alvin johtaman 4. Kulkuavaimet ym. varausajat ja maksut tulee hoitaa ensisijaisesti em. luokalla, jolloin meitä tuossa luokassa oli 47. voimistelu, terveysoppi), alarivissä vas. Väki vähenee, mutta ei syöksyen Kuntaliitospuheet vai mitkä lie säikäyttäneet puumalalaiset, kun väkiluku on laskenut marraskuun 2010 loppuun mennessä peräti 2,6 prosentilla. aukioloaikoina. Marjatta Kokkonen (englanti, ruotsi), Eeva Reponen (voimistelu, urheilu) ja Marja Vilkki (luonnonhistoria, maantieto). suuriin ikäluokkiin ja kävin koulua kirkonkylässä. Se on Etelä-Savon suurin väestön pudotus. Sama Yhteiökonlon siäitneusä toimintansa syksyllä 1957 valittiin tuolloin pääsykokeissa joka vuosi 44 oppilasta 1. Mikä loppujen lopuksi on heikentänyt opettajien mahdollisuuksia pitää hallinnassaan suuria luokkia. Oma kokemukseni takavuosilta Sulkavalla ei kuitenkaan vahvista tätä näkemystä. Se liittyy luokan hallittavuuteen. Kun arvioidaan luokkakokojen merkitystä opetuksen tasoon lienee muistettava ainakin yksi oleellinen ero 50 vuoden takuisesta tähän päivään. | NENONEN 5 Sulkava = Joulutervehdyksiin tarkoitetut varat olemme tänä vuonna , lahjoittaneet SPR:n + Sulkavan osastolle. Rantasalmella oli marraskuun 2010 lopulla 4.012 asukasta. Pulpetit olivat toki vieri vieressä niin, että ensimmäinen rivi oli tietysti heti opettajan kateederin edessä. Eräiden käsitysten mukaan opetuksen taso saattaa näin suurissa luokissa kärsiä. Väkiluku laski siellä 64 henkilöllä ja 1,6 prosentilla. Se oli Etelä-Savon suurin vähennys prosentuaalisesti.. Väki väheni 65 henkilöllä ja 2,6 prosentilla. Kahvio on auki arkisin! klo 17.00-20.00 ja lauantaisin 12.00-17.00, muina aikoina tarpeen mukaan jos esim. Kun koulua viiden luokan ja opettajainhuoneen lisäksi laajennettiin juhlaja urheilusalilla, löytyi koulun noin 200 oppilaalle yhteistä tilaa kokoontumisille sekä myös kylän riennoille. Halukkaita tulijoita olisi tuolloin 1950-60-lukujen vaihteessa ollut enemmänkin, mutta pääsykokeilla valittiin vuosittain vain 44. Miksi juuri 44, en tiedä, mutta ehkä rajan asetti käytännössä ainakin luokkahuoneen koko. Kuvasta puuttuvat ainakin Kalervo Seppänen (uskonto) ja Pauli Pesonen (musiikki). Voi olla nykyisin näinkin. Muuttoliikkeestä, keskeyttämisistä ja luokallejäämisistä johtui, että yhteiskoulun ylemmillä luokilla oli milloin enemmän ja milloin vähemmän oppilaita kuin tuo aloitusluku 44. . Liikuntahallilla palvelut jatkuvat vuoden alusta heinäkuun loppuun lähes entisellään, vain aukioloajat muuttuvat. Kuulun sodan jälkeen syntyneisiin ns. Ei tullut mieleenkään esiintyä julkeasti opettajaa kohtaan. Jos vaikka vanha koulurakennus rapistuukin paikalleen ilman käyttöä ja huolenpitoa, niin älkäämme kuitenkaan unohtako koulun perustamisen eteen tehtyä työtä ja sen kantamaa hedelmää. Elävinä syntyi 11 lasta ja marraskuun loppuun mennessä kuoli 42 henkilöä. Sain olla mukana tuolloin aloittaneella 1. Osallistumismaksu 10 € joukkueelta. Sulkavalla väki väheni vain 0,6 prosentilla ja 18 henkilöllä. Muutoin liikuntahalli on suljettu jouluaatosta uudenvuodenpäivään. luokan (opettajana Eeva Aronen) luokkakuvassa nykyisen kansalaisopiston tiloissa meitä näkyy olleen vuonna 1953 kaikkiaan 34 oppilasta. Vaikka kaikenlaisia kolttosia keksittiinkin oli opettajan auktoriteetti takavuosina rikkumaton ja hänen sanansa laki. 18 22.12.2010N:o 51-52 SULKAVA Opetus onnistui isoissakin luokissa Kaipolan koulun lakkauttaminen tietää kirkonkylän koululle muutamaa totutusta suurempaa, jopa 25-30 oppilaan luokkaa. Kuntaan muutti 105 ja kunnasta pois muutti 91 henkilöä. vakiovuorot ja turnaukset ym. Vanhana koulun oppilaana olen jäänyt kaipaamaan huomionosoitusta entiselle Sulkavan Yhteiskoululle. Sulkavan Yhteiskoulu aloitti toimintansa pitäjän muutaman tarmokkaan miehen organisoiman yhteistyön tuloksena vuonna 1957, eli yli 50 vuotta sitten. luokalla, jolloin meitä oli 44. Osa Sulkavan Yhteiskoulun noin 200 oppilaan opettajista lukuvuodelta 1961-62. 60 Sö 6 € & 6 [5 € . luokalle. Puhelinnumerot ovat 040-8377844 tai. Ei se silloin tuntunut eikä vieläkään tunnu mitenkään oudolle. Kun luokat olivat oppilasmääristä riippumatta opettajien käsissä, vallitsi oppimisrauha ja sen seurauksena myös opetus tuloksekasta. luokan keväiseen luokkakuvaan meitä kirjautui 37. Marraskuun 2010 lopussa sulkavalaisia oli yhteensä 2.947 henkilöä. Tämän voinee todeta selaillessa yhteiskoulun vuosikertomuksia viiden vuosikymmenen takaa. Lohdutuksena suuria luokkia karttaville vakuutan, että päinvastoin opetus voi onnistua vallan hyvin myös isoissa luokissa. matematiikka, kemia), Yrjö Eerikäinen (poikien käsityöt) ja rehtori Ilmari Kenola (mm. Juhla saattaisi esimerkiksi olla paikallaan sopivana ajankohtana. Perinteinen Liikuntahallilla Tapaninpäivänä klo 12 alkaen Joukkueiden ilmoittautuminen 11.30 alkaen. Kyösti Pärnänen PS. Takarivi vasemmalta vararehtori Sirpa Vihavainen (suomi, historia), Yrjö Suomalainen (maatilatalous), Eila Sihvonen (kotitalous), Juhani Vilkki (mm. Väen paljous luonnollisesti kulutti luokkatilan happivaroja jopa päänsärkyyn asti. Eniten oppilaita taisi olla vuosina 1961-62 koulun 4. Useinkin oli tuuletusikkunat avattava viimeistään puolen tunnin jälkeen oppitunnin alusta. Juvalla oli 6.976 asukasta ja väki väheni siellä 88 henkilöllä eli 1,2 prosentilla. tilaisuudet sitä edellyttävät. 0400-581675, sähköpostiosoite on info(liikuntahalli.fi Naapureista eniten menetti Puumala, jossa oli asukkaita yhteensä 2.484 marraskuun lopussa. Kansakoulun 1. 11 kuukauden aikana väkiluku pieneni 18 henkilöllä ja 0,6 prosentilla. Häiriköintiä ei esiintynyt tai ainakin sen yritykset loppuivat lyhyeen. Ari Partanen hauskuutti viime kunnanvaltuustossa läsnäolijoita Kaipolan koulun lakkautusta käsiteltäessä toteamalla olevansa *tällaisena jurikkana” hyvä esimerkki pienen koulun ja pienten ryhmien tuotoksesta. Tässä Ulla Ahosen luokka ja sen 44 oppilasta. Itse saatan olla pikemmin varoittava esimerkki suurten luokkakokojen tuotoksesta, mutta kehkeytyi siitä joukosta ihme kyllä pohjimmiltaan yllättävän fiksujakin ihmisiä. Alkuaan 5-luokkaisena keskikouluna aloittanut opinahjo oli mielestäni upean paikallisen yhteisja talkootyön saavutus, josta vuosikymmenten kuluessa ovat hyötyneet sadat opiskelijat Sulkavalta ja laajemminkin
Joke ja Seija SLI Huoltamo on SULJETTU 1.1. SULKAVA 22.12.2010 N:o 51-52 19 Ikkunat ja ovet mittatilaustyönä! Puuja puu/alumiini-ikkunat Alanteentie 62, 58700 Sulkava Lujarakenteiset puukehysovet Gsm. Kemppinen, Sulkava, 471190, 0400 650290 = ku jättämään tonnitukseen viimeistään ma 90192! () 41816! Voimitus on suljettu | t022:331.2.2=2 602 sckä 30. ja 31.12.2010! 'oivotamme kaikille lukijoillemme oikein Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! t: Pirjo ja Kalle. puutyovihavainen.fi Rakennuslasimyynti Ikkunaja ovihelat VIHAVAINEN uutyöt vuodesta 196: Eä Huoltamo J.F. KoDIN9 KONE T. 010 7683749 lloista Joulua ja W K Onnellista Uutta JSN NET ke +410 le Hi , f' Sirkkelisahaus | = Höyläyspalvelu JUSSI TIIPPANA ' ISMOREPONEN 040 706 3800 i 0400 180 245 TV. Sipilä t. Kortti/seteliautomaatti toimii kiinnioloaikana. 040-844 7032/Mika Maisemaliukuovet www. 28.2.2011. 010 7683741, 010 7683742, fax. Ki | Uutta Vuotta! M www.agrimarket.fi AGRI MARKET HANKKIJA-MAATALOUS OY Kisatie 11, 58700 Sulkava, puh
P. www.yhteishyva.fi Joulunajan aukiolot ke to 22.23.12. — Hi JG * PIDÄ KIIRETTÄ, VAIN NOPEIMMILLERHTTÄÄ! // Pakkauksessa 30 rakettia! Raketit lentävät voimalla 30-80 m korkeuksiin ja räjäyttävät voimakkaat avauspanokset ja monipuoliset värikylläät tähtiefektit. 7-21 Viikon tori VUOKRALLE TARJOTAAN kalustettu yksiö kirkonkylässä. 9-12 31.12. Kemppinen, Sulkava 0400 650 290 VAROITUS Rajavartiolaitos räjäyttää Lohikosken valtionpuistossa sijaitsevalla Jukajärven ampuma-alueella 7.1.2011 klo 13.00-8.1.2011 klo 18.00. Rajaja merivartiokoulu . 673 171 Louhintatyö OSSI HÄMÄLÄINEN a RAKETTIMYYNTISS N alkaa ma 27.12. Onnellisten orkideoiden koti toivottaa Puh. Kahvila-ravintola MAJAKKA NESTE -huoltoasema Lohilahti, puh. 471 190, T. Päivittäiset ampuma-ajat numerosta 071 8729702. 0400 745 735. 050 3489 289 Hasulantie 75, 58700 Sulkava info(orkidea.fi * www.orkidea.fi Sulkavan Lumikukka Avoinna jouluna klo 1115 27.12.2010 9.1.2011 Ampuu voimalla mr vihreän ja vihelAv 2 tävän kuulan i ahteen metriin, | K jossa voimakasta | vk vi kova paukku 10 laukauksen pata, jossa upeat violetit i tehosteet nousevat yo" taivaalle päättyen = kovaan rätinään. * kaj olje Kaikki Ilotulituksen tuotteet TUKESIN DELETE Avoinna: 24.12. suljettu ma 27.12. P. Erittäin hyvä hinta/laatusuhde! Peräti 66 laukauksen jättipata ampuu punaisia ihreitä, violetteja a kultaisia tähtiuvioita ja kultasadetta taivaan täydeltä. Hanna/044-5950 999. S-Etukortti Sulkava 015 206 2950 | S-market.sulkavaasok.fi. 20 22.12.2010 N:o 51-52 SUIKAVA Menestystä Vuodelle 201 1! SUL AN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Fysioterapeutti Riitta Kinnunen-Kärki Kauppatie 1, 58700 Sulkava p. Vaarallinen alue, jonka sisäpuolella liikkuminen on kielletty: Tiet: Syrjäsaari-Hympyrä, Hympyrä-Väärä-Kontunen, Väärä-Kontunen-KolmisVÄRNA th, Kolmisoppinen th-Housulampi esistöt: Pieni Jukajärvi-Vuorilampi-Korttee-Housulampi Alue on merkitty maastoon kieltotauluilla sekä alueelle johtavat tiet ja polut suljetaan puomeilla. 7-12 la su 25.26.12. 9-15 p. 015-676 917, 0400-154 526 Olen lomalla 17.12.10 7.1.11. 7-21 pe 24.12. HALUTAAN VUOKRATA kaksio, kolmio tai mummonmökki Sulkavalta