90 SAIPPUA L Kotimainen 7 90 u 100 g Huittisen K-KAUPAN GRILLIMAKKARA 400 g RIKOTUT OHRARYYNIT 8.90 8.90. 9-17, kesä la 9-13 KELLOSEPÄNLIIKE M. RUISLEIPÄ 1kg 1390 RUISSIHTILEIPÄ Foo 1290 Marlin APPELSIINITAYSMEH 1L Valion VOI 400g rasia = Joo Aon "CAMPING 500g 1290 ä vas 1590 1000 Eo m 500 200g 90 + KaserWURSTI 100g MAANANTAI-KESKIVIIKKO TARJOUKSET: * PALVIä * SULKAVAN ius J kpl KINKKU 100g 600 ki RANSKIS doo kö 500 enn 90) « vation VANILJAValion MARKKINA Moll HINTAAN ; 500 g JOKA PÄIVÄ! * SUNNUNTAI JAUHOT 2kg * FLORA MARGARIINIT * PIENI PYÖREÄ JÄÄTELÖ 1L 890 NÄKKILEIPÄ * McCormic GRILLAUSKASTIKE 1490 Nauta* KANAN10 sika MUNAT 10 kpl 90 JAUHE* Presidentti hamassa. vuosikerta Irtonumero 3 mk Palvelemme juhannusviikolla: > torstaina — 10-01 > perjantaina 10-02 lauantaina — 11-02. SÄRKKÄ Uh D U| ml /N | SP-talo, 58700 SULKAVA, 957-71 734 po sm a VV LLM Keskiviikkona kesäkuun 23. päivänä 1993 9 N:o 25 1 & J J | WII | /fh PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI e 31. 1400 RAAVAS JAUHELIHA. x SAARIKOKKO KLO 23. UUNIKINKKUA, YLIKYPSÄÄ KYLKEÄ M VIAUuskAANNsN TORSTAINA SULKAVAN | LEIPOMON ESITTELYSTÄ: muna ; n KAU PPATA LO ke-to 9—18.00 HILLOMUNKIT 1 poå M Sulkava = 71080.71120 > Kiai KESKIVIIKKOSPERJANTAINI SENTIN UKA JA syr 90 GRILLIKYLJYS 400g pkt myös marinoitu * Rasvato PALVIKINKKU 100g 790 GRILLINAUDAN Kotima * emnunsn 100 90 [AN ULKOk KINKKU5 FILE — MAKKARA 100g TOMAATIT 959| ggr VARHAISx Spa * KEVYT VIILI PERUNAT 5 SILLI 550g 1300 200g, 7 prk PALVELEMME to 9—19 pe 8—13 su 9—13 ma-ke 9-19 VIHAVAINEN 58700 SULKAVA & 957-71203 [4MARKET | MAKKARA 500 g kpl MAANANTAI-KESKIVIIKKO MUDAN JAUHELIHA 41 .90 12.80 17.90 5.90 6.90 4.90 Liha-Tuotteen LIHAPULLAT 400 g Karjala JUHLAHuittisen KINKKUMAKKARA 100 g KIDESOKERI kg KESÄJAFFAT kg MAAKUNNAN SUURIMMAT JUHANNUSVALVOJAISET ä i MN c 9 Pihlajalahti — Puh. Al (X x ARA MOTELLI-RAVINTOLA G MUIKKUKUKKO PUH. TORSTAINA NAISTENTANSSIT = xXx KKkkkxKxK SE — Kesäkuussa tanssittaa DUO CARAVAN JUHANNUKSENA EDULLINEN LOUNAS 50 mk, lapset 4-14 v. i KLO 20-02 TANSSIT JATKUU i : L RANDY Cr FLAMINGO yhtye KORSUORKESTERI LIPUT 35,TERVETULOA! TILTU = MAHTAVA MEININKI. 14.90 JUHLA MOKKA 500 g INGMANIN JUGURTIT n 10.00 KIINANKAALI = k 80 i TORSTAINA (TAPOLAN esittelystä juhannukseksi mm. Kesälahjoja | Vesitiivis rannekello 99,Kaunis kupukello 299,Leivoslapio. k K*KKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKAK K SULKAVA-LEHDEN ETUSETELI sirkus FunFuniin TALLA KUPONGILLA A-katsomoon 40;Seteli voimassa Sulkava 27.6. 71 651 ) N SULKAVA-lehden oimitus ja konttori vat suljettu JUHANNUSAATTONA Je 25.6. 957—331 101 G PAIKALLA KESKIOLUTOIKEUDET ä JUHANNUSPÄIVÄNÄ 26.6. Kahvilusikat hopeaa 170,HYVÄÄ JUHANNUSTA % tusinaa Avoinna ark. 30 mk k k k * * * Myös herkullisia PIZZOJA a HAUSKAA JUHANNUST. 13 0, . S LINNAKÄRISTE MAKKARAT 90 KESKIVIIKKO-PERJANTAI * hyvää lihaa palvelutiskistä Tuore KYLJYS EK 30 H kg Marinoitu 59 00 KINKKUSUIKALE = kg NAUDAN SISÄFILE 00 00 = kg (PIRKKA ) GRILLIKASTIKE 3 90 230 g a GRILLIMAUSTE & 5) prk H MÄNTYNESTE7. 8. .12..2..2.2.2.2.2.2.2.2.2.2.2.2.2.2.2.2.2.2.2.2.2.2.2
Ja paljon on erilaisia tapahtumia, merkittävimpänä tietysti soudut. Toivottavasti sää suosii keskikesän juhlan viettäjiä. Kasterukousten — sanoista kuulet, kuinka monin valituksin ja kuinka vakavin mielin kristillinen kirkko kantaa lapsen esiin; vakain, varmoin sanoin se tunnustaa Jumalalle, että lapsi on joutunut Perkeleen valtaan, synnin ja vihan lapseksi, palavasti se rukoilee apua ja kasteen armoa, että hänestä tulisi Jumalan lapsi. 10.6.1993 Sulkavalla Jääkää hyvästi rakkaat rannat, metsäpolut ja kylätiet. Kiittäen ja kaivaten lapset ja lastenlapset perheineen ja muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu vainajan toivomuksesta lähiomaisten läsnäollessa. Tervetuloa! O Pesäpallosta kiinnostuneet naiset: Kokoonnutaan Keskuskoulun vieressä olevalla pienpallokentällä ti 29.6. Matti Hannula toimii Tampereen tuomiokirkon urkurina ja hänellä on sekä urkuettä lauludiplomit. Konsertissa kuullaan muun muassa Vivaldia, Bachia, Händeliä ja Mendelssohnia. Arvo Leskinen TERVETULOA viettämään äitimme SIGNE HAMALAISEN 70-vuotissyntymäpäiviä Murtoniemeen pe 2.7.93 klo 13. Pyydän kristillisen uskollisuuden nimessä kaikkia kastajia, kummeja ja muita läsnäolijoita: koettakaa tajuta, kuinka tärkeä toimitus tämä on ja kuinka vakavasta asiasta siinä on kysymys. KESÄISTÄ JUHANNUSTA KAIKILLE! VIIKON SANA Uskonpuhdistajamme Martti Lutherin opetusta pyhästä kasteesta Armoa ja rauhaa Herrassamme Kristuksessa kaikille kristityille lukijoille! Joudun päivittäin näkemään ja kuulemaan, että kasteen korkea, pyhä ja lohdullinen sakramentti toimitetaan lapsille perin huolimattomasti ja vailla vakavuutta, etten sanoisi piittaamattomasti. O Sitoutumattomat: Valtuustoryhmän avoin ryhmäkokous pidetään juhannuksesta johtuen poikkeuksellisesti maanantaina 28.6. Perinteisesti juhannus on kostea juhla, jonka jälkiseurauksia saatetaan puida pitkäänkin. Näillä seuduilla riittää vettä, joten varovainen kannattaa olla muulloinkin kuin juhannuksena. Ensi kesäksi järjestäjät suunnittelevat jotain erikoista, sillä vuorossa on jo kymmenes yöuistelu. Niinpä olen saksantanut kastekaavan ja ruvennut kastamaan saksaksi, että kummit ja *muut avustajat heräisivät lujempaan uskoon ja vakavampaan hartauteen. MO RAVINTOLA ALANNE Palvelee päivittäin klo 9-22.30 O Lounaspöytä päivittäin klo 11-15, alkaen 30;o Päivällispöytä päivittäin klo 16-20, alkaen 40,e Saimme TUOPPI-oluet III pieni 12;iso 18;IV pieni 16;iso 24;O Huoltorakennuksen pesukone myös kesäasukkaiden käytössä Juhannusaattona suljeme klo 14 I Juhannuspäivänä lounaspöytä klo 11-15 A 50,RAVINTOLA ALANNE A-oikeudet P. Tuotteiden vastaanotto 8.30 alk. Rakkaamme Roobert Kaasinen s. 2 23.6.1993 N:o 25 SULKAVI Kesäistä = Juhannusta Kesän taitekohta lähestyy ja päivä alkaa lyhentyä. Siksi pidän hyödyllisenä ja jopa välttämättömänä, että kaste toimitetaan äidinkielellä. 70 300 Tervetuloa! NKNNSKNKNKNKNKNKNKNKNKNKNKNNKNKNNKNNNKNNKNNNNNSNNNNNNNS Kesän rippilapset Sunnuntaina pääsi ripille Sulkavan kirkossa 36 nuorta. Päivän Sana Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi. Sen vuoksi on todella tarpeen, että koko sydämestä ja lujassa uskossa autamme lapsiparkaa ja pyydämme niin hartaasti kuin osaamme, että Jumala ei vain rukouksemme sanojen mukaisesti vapauttaisi lasta Perkeleen vallasta, vaan että hän myös vahvistaisi lasta, niin että tämä jaksaisi ritarin tavoin taistella Perkelettä vastaan koko elämän ajan ja vielä kuoleman hetkellä. Niinpä sinun olisi syytä ottaa huomioon, ettei ole leikin asia käydä Perkeleen kimppuun. MUISTANEILLE. Opetuksen kokosi pastori Jairi Attila Aurinko nousi tänää kello 3.04 ja laskee kello 23.19. Poika perheineen Voipion ja Hannulan kirkkokonsertti Lauri Voipio, sello, ja Matti Hannula, urut, konsertoivat ensi maanantaina Sulkavan kirkossa. En juhli merkkipäivääni Väinö Juvonen En juhli merkkipäivääni. Kiitämme osanotostanne. (Ps. Ehkä juhlakisan kunniaksi riittäisi se, että kilpailualueelle istutettaisiin todella reilusti lohikalaa. Syynä on, niin arvelen, ainakin se, etteivät läsnä olevat ymmärrä mitään siitä, mitä puhutaan ja tehdään. 12.5.1906 Sulkavalla k. klo 18. 119:73) Mietelause Haluaisit mielelläsi tietää, mitä tuttavasi sinusta sanovat. Juhannuksena suomalainen viettää omaa karnevaaliaan päivän, kaksi joko perheen parissa tai ystävien kesken. ( Ebner-Eschenbach) ONNEA Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Aatto, Aatu, Aadolf, torstaina Johannes, Juhani, Juha, Juho, Jukka, Jussi, Janne, Jani, Juhana, perjantaina Uuno, lauantaina juhannuspäivä, Suomen lipun päivä, Jorma, Jarmo, Jarkko, Jarno, Jere, Jeremias, sunnuntaina Elvi, maanantaina Leo, tiistaina Pietari, Pekka, Petri, Petteri, Pekko, keskiviikkona Päiviö, Päivö. Tartuit käteeni enkeli hellä, minut uuteen kotiini viet. Vuodesta 1972 hän on toiminut Tampereen konservatorion sellonsoiton lehtorina ja yliopettajana. Mutta onneksi paljon on kesää vielä jäljellä. klo 19 yläasteella. Kasteessa ei vain karkoteta Perkelettä lapsen luota, vaan toisaalta tuo mahtava vihollinen ärsytetään ahdistamaan kastettua koko elämän ajan. Haukirannan retkelle lähtijät, auto lähtee klo 10 virastotalon Tat. Kun kastetut ihmiset usein turmeltuvat niin kelvottomiksi, se saattaa mielestäni johtua siitä, että kaste on toimitettu kylmän välinpitämättömästi ja että kastettavan puolesta on toimituksen aikana rukoiltu täysin vailla tosi tarkoitusta. Kastetta toimittavien pappienkin on tästä lähtien oltava tunnollisempia kuulijoiden tähden. Muutenkin yöuistelu Saimaalla oli hieno kokemus. Ripille pääsivät Eronen Minna, Hämäläinen Jaana, Hämäläinen Mirja, Idström Minna, Luhanko Maarit, Matikainen Marjaana, Niiranen Katariina, Nousiainen Johanna, Parkkinen Kirsi, Partanen Maarit, Piispa Ria, Ralli Iita, Repo Anna-Kaisa, Schenkwein Diana, Tuppura Anni, Tuukkanen Sari, Vasara Kukka-Maaria, Virtanen Julia, Auvinen Kari, Davidila Jani, Hintsanen Lauri, Holmen Heikki, Immonen Esko, Kar jalainen Ville, Miettinen Jukk: Noponen Ari, Partanen Mik: Paunonen Mika, Pellinen Riki Pulkkinen Jari, Ovintus Joni, Ris sanen Tommi, Rito Julius, Tork keli Ari, Toropainen Simo ja Vil ta Simo.. Keskikesän juhla alkaa olla käsillä. Parhaimmin keskikesän juhlistaminen sujuu maaseudulla sukulaisissa tai kesämökillä. O Eläkeliiton Sulkavan yhdistys: Huom! To 1.7. Vapa-Veikkojen perinteinen yöuistelu on uisteltu ja kalajutut kuunneltu. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että soutujen viimevuotinen osanottajaennätys rikkoutuu komeasti, sillä tiistaihin mennessä oli ilmoittautujia jo huikeat 4 900! Soututoimistosta kerrotaan, että tässä vaiheessa ilmoittautujia on 610 soutajaa enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan! Eli odotettavissa ovat kaikkien aikojen suurimmat soudut. Tänä kesänä rippikoululeirejä ei ollutkaan kuin yksi. Lauri Voipio on opiskellut sellonsoittoa Sibelius-Akatemiassa vuosina 1966-76 ja hän on konsertoinut ympäri maata. Toivotaan myytäviä toripöydälle, herkkuja ja saunavastoja ym. TAPAHTUMAT O Sulkavan Keskustanaiset: Toripäivätempaus juhannusaattona klo 9—11. Ja onnettomuusja hukkumistilastojen mukaan aivan liian monilla se jää kaikkien aikojen viimeiseksi juhlaksi. Osanottajia oli ankeasta alkukesästä huolimatta komeat 204 venekuntaa, mikä sai järjestäjät tyytyväisiksi. Kuuntele, mitä he puhuvat ihmisistä, jotka ovat sinua arvokkaammat
Etenijätilasto:1) Päykkönen Janne 9, 2) Miettinen Harri, 3) Björn Asko, Seppänen Marko 8, 5) Auvinen Keijo 6, 6) Virta Heikki 5, 7) Torniainen Mika 3 8) Seppänen Juhani 2, 9) Rissanen Ari, Ruottinen Antti, Saresma Mikko 1. Tuija, Sormunen Sanna, Suomalainen Minna, Tiippana Annamari, Valtonen Saku, Vasara Henri ja Vihavainen Mirva. Kunnanviraston päädyn keräyssäiliön tyhjentäminen tapahtuu muutaman kerran vuodessa, sanoo pankinjohtaja Matti Toivanen. Ensi kesä vaakalaudalla Ulla Lindgren arvelee, että tämä saattaa olla Kästyöpuodin viimeinen kesä. Jätelasin välikeräyspisteitä on Mikkelissä ja Savonlinnassa ja pankki kustantaa jätelasille kyydin välikeräyspisteeseen. Suunnitelmien maastotyöt tekivät metsätalousinsinöörit Antti Rahikainen ja Esa Innanen. — En osaa arvioida, kuinka paljon asiakkaita ensimmäisenä päivänä kävi, mutta paljon joka tapauksessa, Ulla kertoi. —Ehkä joku rihkama, pieni tavara jäisi hinnaltaan riittävän alhaiseksi parinkymmenen prosentin hinnankorotuksen jälkeen, Ulla arveli. Metsän hoitoja —viljelykustannusten osuus kantorahatulosta on 13 prosenttia. Kotona pelataan syyskaudella Virtasalmen lisäksi Viinijärveä ja Haka-Pesistä vastaan, vierasottelut ovat Tohmajärvellä ja kaksi kertaa Leppävirralla paikallisia joukkueita vastaan. Uusista tuotteista silmiin sattui heti Pärnäsen Maurin käsissä syntyneet puiset kaktukset. Antero Kervisen hankkima neljän kuution -keräyssäiliö tyhjennetään tarpeen mukaan. Taimikoita on 26 prosenttia, kasvatusmetsiä 47 prosenttia ja uudistuskypsiä metsiä 26 prosenttia. Pelinjohtaja Jukka Simpanen sanoi, että viikon takainen kotiottelu oli joukkueelta kauden heikoin esitys. kotona Sulkavalla Virtasalmea vastaan. Sarjataulukko: 1) Leppävirta 14, 2) Haka-Pesis 14, 3) E-Leppävirta 8, 4) Tohmajärvi 8, 5) Joensuu 7, 6) Sulkava 7; 7) Virtasalmi 6, 8) Viinijärvi 0. Tappio ja tasapeli viikon saldo pesäpalloilijoilla Sulkavan Urheilijoiden pesäpalloilijoilla oli kevätkauden loppurutistukseksi kotiottelu viime keskiviikkona Tohmajärven Pomppua vastaan ja lauantaina joukkue pelasi Joensuussa vastustajanaan Joensuun Maila II. Kästyöpuodissa huisketta avajaispäivänä Käsityöläiset ovat olleet jälleen ahkeria talven aikana. Lukioon valitut: oppilaat Sulkavan lukion ensimmäiselle luokalle on valittu seuraavat oppilaat: Autio Kari, Davidila Katja, Holm Paula, Idström Ville, Immonen Petri, Jääskeläinen Sanna, Kaartinen Henna, Kaartinen Miia, Kervinen Hanna, Korhonen Maija, Kosonen Tommi, Kostiainen Tiina, Kukkonen Timo, Kyllönen Johanna, Kämäräinen Sami, Laiho Eetu, Lappalainen Eija, Lintunen Hanna-Mari, Lintunen Marjo, Loikkanen Riikka, Mikkonen Anna, Partanen Ulla, Partinen Sami, Pellinen Katja, Pärnänen Minna, Ruottinen Juuso, Räty Viktoria, Seppänen Eija, Sihvonen. Puodista löytyy mattoja, sukkia, liinoja, poppanoita, seinävaatteista, puisia laatikoita, veneen muotoisia korkinavaaajia, possuja, puisia kaktuksia, villapaitoja, shaaleja, kelloja, yrttejä, hunajaa... Sen sijaan epätasaiset peliesitykset ovat huono asia. —Sijoittuminen sarjataulukossa sekä pistemäärä ovat mielestäni erittäin hyviä. Mikäli alueelta hakataan suunnitelman mukainen puumäärä 31.500 kuutiota vuosittain tietää se lähes neljän miljoonan markan vuotuista kantorahatuloa. Puodissa työskentelee talkoohengessä koko kesän Lindgrenin Ulla, joka valmistui vastikään artesaaniksi. Yli sadan markan arvoisten esineiden kohdalla ihmiset alkavat jo tosissaan miettiä ostopäätöstä, Ulla sanoi. Tämän osoittaa Kyrsyän alueelle laadittu uusi kymmenvuotissuunnitelma. Kyrsyälle uusi suunnitelma Metsät tuottoisia Sulkavalla Kyrsyän |metsätalousalueen metsät ovat hyvässä tuotantokunnossa. Arvonlisävero nostaisi tuotteiden hintoja kertakaikkiaan liikaa. Tilastot kevätkauden kahdeksan ottelun jälkeen: Lyöjätilasto:1) Seppänen Juhani 13, 2) Auvinen Keijo 9 3) Björn Asko 1+ 4 5) Huhtinen Jussi 4 6) Torniainen Mika, Virta Heikki, Saresma Mikko 3 9) Miettinen Harri 2 10) Päykkönen Janne, Rissanen, Ruottinen Antti 1. Kummassakaan pelissä Sulkavalla ei ollut paras miehityksensä kentällä. Simpanen kertoi, että Joensuun pelin jälkeen ja ennen sarjatauolle siirtymistä joukkue piti kriisipalaverin pelatusta kevätkaudesta. Heidän lisäkseen puodissa työskentelee kesän aikana vaihteleva määrä yhdistyksen jäseniä. Näin erityisesti siksi, että sulkavalaiset pystyivät tasoittamaan lukemat viiteen viiteen. 3 Maanantaipäivä näytti Kästyöpuodissa sellaiselta menestykseltä, että Ulla ja Marion arvelivat ihmisten jo odotelleen puodin avautmista. Mikäli työ tehdään omatoimisesti laskee kulujen osuus 8 prosenttiin. Sulkavan kaupoissa ovat lasinkeräysastiat olleet toista vuotta. Joukkueen pitäisi pystyä pelaamaan tasaisemmin, Simpanen kommentoi kevätkautta. Sarjatauon jälkeen sulkavalaisilla on ensimmäinen peli 14.7. Kästyöpuoti toimii nyt kolmatta kesää Kästyöläisyhdistyksen hoteilla. Simpanen oli suhteellisen tyytyväinen lauantain lopputulokseen Joensuussa. SU-41 kuudes sarjataulukossa Maakuntasarjaa johtaa tällä hetkellä Leppävirta 14 pisteellä. Edellisten kesien tapaan puodin hyllyiltä löytyy jos jonkinlaista tavaraa koriste-esineistä käyttöesineisiin. Metsien vuotuinen kasvu on 32.000 kuutiota. Kunta ei osallistu ympäristönsuojelullisesti tärkeään Pankinjohtaja Matti Toivanen Sulkavan Osuuspankista kertoo, että pankki on päättänyt vastata lasitavaran kuljetuksesta aiheutuvista kustannuksista kuluvan vuoden ajan. SU-41 oli nimittäinen häviöllä 5-3 ennen viimeistä vuoroparia. Sirpa Ahonen. Sulkava löytyy sijaluvulta kuusi. Ne ovat jälleen esimerkki siitä, etteivät ideat lopu kesken. Sulkavan Osuuspankki on päättänyt huolehtia Sulkavan Jätehuolto Antero Kervisen hankkiman jätelasin keräyssäiliön tyhjentämisestä aiheutuvista — kuljetuskustannuksista. Simpanen sanoi, että paras ottelu hänen mielestään joukkueelta oli kotipeli Joensuuta vastaan, jonka sulkavalaiset voittivat. Arvonlisävero tulisi toteutuessaan nostamaan hintoja niin paljon, ettei tuotteet menisi enää kaupaksi. Lauantaina sulkavalaiset venyivät tasapeliin 5-5 Joensuussa. Tämä vastaa noin 640 täysperävaunullisen kuormaauton kuormaa. Puolipäiväisenä apuna nn matkailuneuvojan apulaisena alkukesästä Marion Schenkwein ja loppukesästä. Matti Toivasen mukaan paikallinen osuuspankki ryhtyi kierrätyksen tukijaksi siinä vaiheessa, kun tuli tieto ettei Sulkavan kunnalla ole varaa osallistua keräyssäiliön tyhjentämisja kuljetuskustannuksiin. Vajaatuottoisten metsien osuus on kymmenessä vuodessa vähentynyt neljästä prosentista yhteen prosenttiin. Tohmajärven kovan käsittelyn jäljiltä Sulkavan urheilukentän tulostaululla näkyivät lukemat 6-24. Puuston kehitysluokat ovat lähellä tavoitteellisia pinta-alan osuuksia. Toivasen mukaan kysymys ei ole suurista summista, vaan pikemminkin periaatteista: j i. — Syyskaudella on tavoitteena voittaa kaikki kotiottelut ja pelata mahdollisimman hyvin vierasottelut, pelinjohtaja Simpanen kertoi. Metsäsuunnitelman mukaan tämän 5 300 hehtaarin alueen keskipuusto on 144 kuutiota hehtaarilla, mikä on 14 kuutiota korkeampi kuin edellisessä suunnitelmassa. SULKAVA Keskiviikkona kesäkuun 23. — Kunnanviraston päätyyn, aivan torin tuntumaan keskeiselle paikalle sijoitettuun lasinkeräyspisteeseen voivat kuntalaiset ja kesäasukkaat tuoda jätelasinsa. päivänä päivää. Sulkavalaisilla on seitsemän pistettä. Tämän voi todeta piipahtamalla Kästyöpuotiin, joka avattiin maanantaina. Takahuoneessa on Olavi Uusitalon taulujen myyntinäyttely. Alueelle on laadittu kaikkiaan 85 tilakohtaista metsäsuunnitelmaa Itä-Savon metsälautakunnan toimesta. Kiivaimpana turistiaikana nämä 390 litran astiat on tyhjennettävä parin viikon välein, sillä jätelasia kertyy varsin paljon. Puustosta on mäntyä 47 prosenttia, kuusta 42 prosenttia ja koivua ainoastaan 11 prosenttia
Teemme mittavan kierroksen ennen Hankuransaareen menoa. Kunnon eväät lämmittävät ja hymyilemme himokalastajille, jotka eivät malta edes veneestä nousta. Lämpömittari ja taivaanranta lupaavat heti aamusta hyvää soutukeliä ja olen innoissani. Olemme sopineet Anssin ja Janin kanssa yhteisestä tauosta nuotion äärellä. Tunnelma on leppoisa ja sääkin vaikuttaa aurinkoiselta ja lämpimältä. Edes Kuhajärveltä tulevalla sivutiellä ei näy merkkiäkään kadonneesta perätuhdosta. Jotkut ovat varustautuneet kuin tappajahain saalistukseen. Ja mikäs se siellä kateissa ollut perätuhto! Anne ja Kari olivat sattumalta ajaneet melkein perätuhdon päälle. Eväitä ei tee mieli, ihme kyllä. Hirmuisen pitkiä vapoja ja jyhkeitä keloja näkyy siellä täällä. Pajasalmi, Säviönvirta, Vekara, Annikinselkä ja Pihlasvirta ovat tästä eteenpäin tuttuja nimiä. Kilpasoudun voittajaa odottaa yleensä jonkinlainen lohikala, sillä kalanviljelylaitoksen tuntumassa viihtyvät myös vapaat lohet. Virittelen uistimet ja pakkaan ne emännän ompelupakkiin, joka erehdyttävästi muistuttaa kalamiesten suosimaa uistelupakkia. Pyyhimme |kalanviljelylaitoksen kupeelta takaisin omille reiteillemme ja näemme joitakin tuttuja. Vajaan tunnin soutamisen jälkeen Kukkapään selkä on yllättävän autio. Hän soittaa ja kysyy että eiköhän jo lähdetä venettä hakemaan. Katselen kuinka hätäisimmät hivuttautuvat aivan lähtörajan tuntumaan, jopa vähän sen ylikin. Käyn kaupassa viimehetken ostoksilla. Kaikkein helpoimmin kanssakilpailijat saisi lannistettua taukonuotiolla kun tempaisisi veneestä lohen, paloittelisi ja paistaisi sen todeten että meillähän näitä riittää! Mutta ei, lohikaloista ei ole tietoakaan. | Souteluksi meni Tunnin tauon jälkeen ampaisemme takaisin öiselle Saimaalle. Ruoka ei maistu ja mahanpohjassa kaivelee kummallinen jännitys. Kaartisen Jukka on vähintään yhtä innoissaan, vaikka ei sitä heti paljastakaan. Minulle lankeaa ensimmäinen soutuvuoro, joita vaihdamme tunnin välein. : Kotona ährään kaikenlaista pientä, mutta mikään ei oikein luista. Tai jonnekin. Miehissä veneen nostaminen peräkärryyn käy vaivattomasti, samoin sen kiinnittäminen. -Onko teiltä hävinnyt jotain, kysyy Kaartisen Anne ja avaa pihalla seisovan auton takakontin. Saimaan pohjakasvillisuudestakin minulla on paremmat näytteet kuin koulun biologian kirjoissa. Mutta järvilohesta, taimenesta, harjuksesta tai nieriästä tai kuhasta en nähnyt vilaustakaan! Lauantaiaamuna herään aikaisin katsomaan säätä. Kuljemme rauhallisesti omia reittejämme ja omaan tahtiimme kuin määrätietoiset miehet ainakin. Koko illan ja iltayön on ollut kirkasta. Kaikki valittelevat huonoa syöntiä. Ja he olivat aavistaneet että meillä saattaisi olla käyttöä moiselle välineelle. Innokkaimmat kalamiehet istuvat veneissään tai pyörivät hermostuneina välineittensä tuntumassa. Tunnelma on korkealla. Rupattelemme erilaisista uistimista ja vieheistä. 4 23.6.1993 N:o 25 SULKAVA Emme päässeet edes alamittaisia venyttämään Savolaismallinen puuvene jäi vielä sa Kauniin kesäisen yön voi toki viettää muutenkin Kuin Saimaalla soutaen, mutta sen paremmin sitä tuskin voi viettää! 203 venekuntaa on kanssamme samaa mieltä ja soutaa kiivaasti tavoittelemaan uistelukilpailun pääpalkintoa. Saan näköpiiriini kymmenkunta venettä. —Luultiin jo kunnon luukalaksi, mutta se olikin Vekaran lossi! Aamuhetki on kallis, sillä taimenen sanotaan syövän juuri aamuyöstä. Kerään voimia makailemalla ja nukahdan hetkeksi. Vaikuttaa siltä että perätuhto on lentänyt tienposkeen jossakin heitteessä tai alamäessä. Ei vara venettä kaada. Ja kaikkein rennoimmat viihtyvät vielä Lomakeskuksen puolella. Hyökkään taipaleelle kuin pappi pullakahville. Teen kaksi pussillista jämäköitä meetwursti-juustovoileipiä, keitän kaakaota termokseen ja pakkaan mukaan kolme pakettia lenkkimakkaraa. Kaikki valittelevat ettei kala syö tällaisessa säässä. Mutta mitään ei näy. Valtaosa ottaa rennosti ja nauttii Vapa-Veikkojen naistoimikunnan kisaravintolan antimista rantakalasta, makkarasta ja virvokkeista. Ei nykäisyn nykäisyä. Saan tietää että kiihkeimmät venekunnat kiskovat paattinsa kiireesti Vekaran lossille ja laskevat uistimet veteen vasta sitten. Vaikeuksien kautta voittoon. Kunnes äkkiä Anssi hihkaisee että hei, veneestähän puuttuu perätuhto! Äimistelemme hetken outoa tilannetta ja starttaamme kiireesti takaisin kohti Kuhajärveä. Viemme veneen Lomakeskuksen rantaan jo hyvissä ajoin aamupäivällä ja moikkaamme tuttuja. Kierrämme Säviönsaarta vaihteeksi toiseen suuntaan ja ihastelemme kaunista aamua, häkellyttävää auringonnousua. Ovat kai hyvästelemässä miehiään ja isiään, nykyajan viimeisiä oikeita sankareita. Työnnän uistelupakkiini vielä nipun laastaria. Anssi tietää kalastamisesta aivan mahdottomasti. Pistäydymme uistinostoksilla ja täy' dennämme varusteita. Tuttuja ja tuntemattomia vetelee läheltä ja juttu luistaa. Lähtölaukauksen pamahdettua hivuttautujat ampaisevat liikkeelle kuin kilpasoudussa. Viimein rantautuvat Anssi ja Janikin. Vapa-Veikkojen yhdeksäs yöuistelu on sisämaan kasvatille hillitön kokemus. kielletty. Ja viettämällä sen hyisellä järvenselällä tai koleassa saaressa. Olemme huolellisia ja kaikki näyttää 'hyvältä. Liikkumattoman ja äänettömän kelan tuijottelu alkaa jurppia vasta aamulla. Anssi ja Jani sattuvat lähelle ja meillä on hauskaa. Mutta me emme hellitä. Haemme Kuhajärveltä veneen ja Anssi ja Jani tulevat avuksi. Palaamme lähtöpaikkaa kohti. Samassa muistan että pääpalkintoon kuuluu myös perämoottori! Tunnelma tiivistyy Viiden jälkeen Lomakeskuksen rannassa on vilskettä. Lossin molemmin puolin riittää veneitä pilvin pimein lasken yli 30 venettä aivan lähituntumasta. Se on löydettävä, muuten kalareissusta tulee ankea ja peräpeiliä koetteleva. Eivät kai miehet ole viikon reissulle lähdössä. Arvelen että onnistuessaan Anssi ja Jani muodostavat kovan joukkueen, potentiaalisen kilpailijamme, ovathan he kalastamisen niksit tuntevia veikkosia molemmat. Ehkäpä tänään on SE päivä, jolloin onni potkaisee oikein isolla rönttösellä. Hyvillä mielin vilkuilen ahneimpien soutukisaa. Ajelemme maantietä hissukseen ja seuraamme tienvarsia silmät tarkkoina. Savolaismallinen puuvene perämoottoreineen on houkutteleva palkinto kenelle tahansa, mutta erityisesti se kiinnostaa juuri paikkakunnalle muuttanutta, vielä toistaiseksi veneetöntä alan harrastelijaa... Naisväkeä ja lapsia on paikalla. Ympäri saarta palaa nuotioita, vaikka säännöissä on tulenteko Miksei se vingu. Sovimme jo että käyn rannalla ottamassa veneestä perätuhdon mitat ja että teen uuden vaikka vanerista. Naureskelemme miten mukavaa olisi tempaista veneenpohjalta viisikiloinen lohi ja vilauttaa sitä naapureille. Samoin Säviönsaaren karun kauniit rantamaisemat alkavat näyttää kotoisilta 14 tunnin soutelun jälkeen. Lupaan olla valmiina puoli viiden aikoihin. Lokit kirkuvat ja aurinko on laskemaisillaan. -Meillä taitaa olla tungosta soutuvuoroon, naureskelemme ja palaamme takaisin kirkonkylään. Kilpailussa on mukana myös muutamia tosiurhoollisia naisia. Ajelemme hiljaisina Jukan veljen luo palauttamaan peräkärryä. Kunnanjohtaja Ilmo Liukko lausuu tervehdyksensä yöuistelun osanottajille ja järjestäjille. Löydämme virallisen nuotion ja paistamme makkaraa yhdessä Annen, Karin ja kumppaneiden kanssa. Kaikilla on ollut kiire kalanviljelylaitok-selle. Onneksi kuulen senkin että nämä arat arvokalat säikähtävät paikalle kahahtavaa tungosta ja että yleensä saalis jää odotettua vähäisemmäksi. Reilun neljän tunnin ankaran kalastamisen jälkeen hellitämme hetkeksi ja syömme eväitä yhden luodon lähellä. Kotona syön tukevasti. Järven tyynessä pinnassa hyppii paljon pikkukaloja ja vedämme isoa ympyrää luotoja ja karikoita väistellen. Minua ei edes nukuta, vaikka useamman tunnin soutaminen väsyttääkin. Suuri lohijahti Saimaalla on alkanut! Vaikka viimeiseen siniseen Soutelen Jukan ohjeitten mukaan ja loppupäässä on helppo edetä. Siinä lähtisi moni poika kotimatkalle tai ainakin Lomaliitolle. Kaikki näyttää edelleenkin oikein hyvältä. Helpotuksen — huokauksemme kuuluvat naapuriin kun pakkaudumme iloisina autoon ja palaamme iltapäiväksi kotiaskareisiin. Anssi ja Jani jäävät lepäilemään ja hiomaan taktiikkaa. Mutta lohikalaa ei näy ei kuulu. Vetelen rauhallisesti häntäpään tuntumassa ja laskemme uistimet järveen. Sillä osoittavathan yöuistelijat urhoollisuutta, sitkeyttä ja armotonta luonteenlujuutta pysymällä kokonaisen yönseudun poissa kotilieden lämmöstä. Ennen torkahtamista ajattelen että millaistahan on soudella omalla savolaismallin = puuveneellä. Ihmettelen hetken lähiveneiden varusteiden määrää. Ja vasta iltamyöhällä alamme pyyhkiä Vekaransalmea edestakaisin. -Meillä oli äsken iso saalis, huutaa mies hämärästä
—FEräs merkillinen seikka on se, että suomalainen työntekijä on kallis, mutta virkamies ei. 6) Tauno Rissanen ja Ari Rissanen, Sulkava, taimen 945 g ja hauki 1,2 kg, 4 995 p. (KK) Tulokset: 1) Timo Kautto ja Erkki Leinonen, Vekaranjärvi, 2.895 g (kolme taimenta), yht. SULKAVA Ä 23.6.1993 N:o 25 5 natta rantoja pitkin. Kaupan pakastealtaisiin turvautuminen ei harmita, sillä seistä ja puVapa-Veikkojen yhdeksänteen —yöuisteluun osallistui 204 venekuntaa, joten lähtö Lomakeskuksen rannassa oli "melkoista säpinää. Kaikki työpaikat olisi vissiin muutettava viroiksi, kun niiden kannattomuudesta ei puhuta. Näin jos jatkuu, meillä on surkea loppu. Ja airoja pitää vielä korjailla. Onneksi paikkakunnan kauppojen pakastealtaat ovat hyvin varustettuja. Ja lopulta on sanottava suoraan, että esimerkiksi pakasteseistä saa huomattavasti terveellisemmän ruoan kuin lohesta. — Ensimmäinen kirkkovene Sulkavalla oli Kulkemus. —Hurja kilpailu alkoi vuonna -86. Varallisuus ei kasva kuin työnteolla, Kauko pohtii. 10) Risto Tenhu ja Tomi Menna, Imatra, taimen 880 g, 3520 p. Pienveneet mukaan lukien Miettisen veistämöltä on muotonsa ja henkensä saanut yhteensä noin 4000 venettä. Kirkkoveneiden huima suosio alkoin 80-luvun puolivälin tienoilla. Työtä ei enää arvosteta Kauko Miettinen on hyvin äkeissään ja huolestunut nykyihmisten elämänmeiningistä. 7) Arvo Heiskanen ja Jussi Sorjonen, Imatra, järvilohi 1 240 g, 4 960 p. Kulkemus on perinteinen, raskaasta materiaalista tehty kirkkovene. Kauko on veneenrakentaja kolmannessa polvessa. Tahkoamme edestakaisin puoli kahdeksaan saakka. Ja ehkäpä ensi kesän kilpailussa meitä odottavat entistä paremmat palkinnot. 5240 p. Kumpikaan ei halua myöntää että souteluksi meni. Kauko jää e läkkeelle Veneentekeminen = harrastukseksi Venemestari Kauko Miettinen laittaa toisen hanskan naulaan ja ryhtyy viettämään eläkepäiviä, ainakin osittain. Siinä ajassa ehtii pyydystämään vaikka millaisen voittolohen. na-ahvenesta saa terveellisempää ruokaa kuin lohesta. Äkkiä naapuriveneessä hypähtää mies pystyyn ja alkaa kelata vimmatusti. so Pn "o Soutunaiset kiidättivät Kaukon Miettisten mökille saunomaan.. Kauko sanoo, että moraalittomaksi on mennyt, kun jo ammattia itselleen valitsevat haaveilevat — eläkkeellepääsystä. Vierelle on ilmestynyt joitakin veneitä. Venemestari Kauko Miettinen sai seppeleen päähänsä ja kirkkovenekyydin soutunaisilta. 8) Erkki ja Eija Kietäväinen, taimen 940 g 3 760 p. pääsen istumaan edes alamittaisen päälle, joka tietysti venyy niin että järjestäjät luulevat sitä lahnaksi tai kampelaksi. —Voinhan minä tuolla verstaalla kaverina käydä, jos joku kirkkoveneen tilaa. Veden pinnalla hypähtää kookas kala, jonka tunnistamme taimeneksi! « -Se olisi voinut sattua meille! Alamme kiertää isoa rinkiä uudella innolla. 9) Veli Janhunen ja Henry Purhonen, Juva, taimen 900 g, 3 600 p. Väinö Vihavainen sitä Sulkavalle puuhasi. Vaisuina lepsuttelemme Pajasälmen suuntaan, vaikka mieli tekisi jo pois. Kesäyö Saimaalla kannattaa kokea! Rannalla kuulen että 28 venekuntaa on saanut kaloja ja että pääpalkinto irtosi 2,8 kilon taimensaaliilla. Onhan ne nykyiset kilpaveneet sellaisia retkuja perinteisiin verrattuna. 6760 p. — Suomessa ei ole työnpuutetta, mutta jossain on vikaa, kun ihmiselle maksetaan joutenolosta. —Minä kun olen tällainen alamittainen, niin kai sitä herätän sellaista suojeluja äidin vaistoa noissa naisissa, Kalle kommentoi soutunaisten tempausta. Ehkäpä ensi kesänä minäkin 8. 4) Tommi ja Mauri Kaskinen, Imatra, 1 690 g. Täytyyhän niitä tehdä harrastuksen vuoksi, : Kauko toteaa. Amerin Laine ja Hans Krupp vaikuttivat paljon siihen, että vaneri kirkkoveneen materiaalina hyväksyttiin. .Kilpailussa = sai punnittavia kaloja 28 venekuntaa. Soutunaiset mukanaan Immosen Paavo ja Kankkusen Ari kävivät hakemassa Kaukon kotirannasta ja veivät hänet saunomaan Miettisten mökille. 5) Vesa Seppänen ja Matti Kinnunen, Pihlajalahti, 1.310 g. Kello on vasta puoli kuusi. Silloin tein ensimmäisen kilpamallisen ' kirkkoveneen Amerille. Soutunaiset kuskasivat eläkkeelle Venemestaria kiidätettiin eläkkeelle kirkkoveneellä viime torstaina. Vielä on aikaa kaksi ja puoli tuntia. 11 580 pistettä, 2) Jarmo Javanainen ja Juha Jarkima, Imatra, yksi taimen 1.975 g, 7 900 pist., 3) Jukka Hirvonen ja Timo Miettinen, Imatra, 1.920 g (2 taimenta ja siika) 7 680 p. Työntekoa ei arvosteta. Ihmeen hyvin nuo ovat vuokrakäytön kestäneet, Kauko tuumailee. Sillä saalis ei voi ainakaan tämänkertaista huonompi olla. Kaukon käsistä on maailmalle lähtenyt noin sata kirkkovenettä. Seurakunta lahjoitti puut venettä varten. Jotkut alamittaisia tyrkyttävät valittelevat punnituksessa miten heidän kalansa on yön aikana kutistunut. Tietä pitkin ajaa autoja, jotka kuskaavat veneitä kilpailualueelta pois. Venemestari Kauko Miettisen kirkkoveneet ovat niittäneet mainetta ja kunniaa ympäri Suomen maan. Kauko on rakentanut kirkkoveneitä toistakymmentä vuotta. Sitten olisi olemassa sellainen virasto, josta saisi esimerkiksi veneitä. Partasen Ari opastaa että viisainta on istua koko yö kalan päällä jos epäilee kutistumista. Sitten palaamme rantaan väsyneinä, kalattomina, mutta jokseenkin tyytyväisinä
Mikkelin läänissä peltoala oli keskimäärin vain 1,8 hehtaaria. Vaikka hän on ollut metsätöissä Ruokolahtea myöten, niin enimmäkseen hän on pysynyt Sulkavalla ja lähiympäristössä. Asutuslain avulla pyrittiin luomaan "hyvin toimeentuleva ja oloihinsa tyytyväinen kansanluokka”. Puhelinlinjan ja kesämökin välissä kasvaneen männyn kaataminen oli kuulemma vaikeinta. Lain nojalla muodostettavien viljelystilojen koon ylärajaksi asetettiin 20 hehtaaria maatalousja maatalouskelpoista maata sekä 20 hehtaaria tai pohjoisemmassa 75 hehtaaria metsämaata. Ahtaissa paikoissa joutui taitavakin metsuri miettimään, kuinka selviäisi ilman vahinkoja. Hän sai alalla harvinaista palautetta, sillä kesämökkitontiltaan puita myynyt Suoma Haapiainen kiitti Perttiä kädestä pitäen hyvästä työstä. Lentojätkien tilalle alettiinkin suunnitella uutta metsätyöläistyyppiä. Ja välillä hänellä oli veljensä kanssa puutavara-autokin. Erinomaista työtä —Näin hyvää työtä en ole ennen nähnyt. Metsien arvon noustua torpparilaitoksen kasvu pysähtyi torpparien harjoittaman metsänhaaskauksen, siis kaskenpolton, pelossa. aatteita”. Työvoima olikin hankittava Keskija ItäSuomesta. Komitea perusteli valtion maiden asuttamista erityisesti asutuksen tuottamilla eduilla valtion metsätaloudelle. Vuonna 1936 lailla annettiin valtion maiden asuttaminen metsähallituksen tehtäväksi ja se sai valtuudet päättää asutussuunnitelmista hallinnassaan olevilla valtion mailla. Vuonna 1875 maan *viljelijäväestöstä” noin kolmannes oli loisia ja mäkitupalaisia. Tuulen takia Pertti joutui uurastamaan kahtena päivänä, muuten ammattilainen olisi selvinnyt hommasta päivässä. Pienviljelijä-metsätyömies sai niin pienen alan viljeltäväkseen, että hänen oli pakko lähteä metsätöihin aina kun niitä oli tarjolla. Valtion metsäkomitean mietinnössä (KM 1920:16) katsottiin asutustoiminnalla olevan ensisijainen merkitys vakiintuneen metsätyöläisen luomisessa. Suurin osa metsistä kuului johonkin maatilaan, koska metsät oli jaettu isonjaon yhteydessä talojen kesken tai erotettu liikamaana valtiolle. —Sitä alkaa kuunnella jo kehonsa ääntä, naurahtaa Pertti ja kertoo vuosientakaisista, hyvin pitkistäkin työrupeamista. Parhaaksi keinoksi hillitä nousevaa sosialismia nähtiin tilattomien kiinnittäminen maahan eli pientilallisten lukumäärän lisääminen asutustoiminnan avulla. Esimerkiksi vuosien 1925 ja 1930 välisenä aikana perustettujen viljelystilojen peltoala oli keskimäärin 3,1 hehtaaria. Valtion ja metsäyhtiöiden edut huomioitiin jo aikoinaan Lentojätkästä metsuriksi, metsurista työttömäksi Nykyinen puunkorjuun nopea koneellistuminen ja metsureiden suurtyöttömyys ei välttämättä ole sattuma, sillä yhteiskunnassamme on jo pitkään edetty metsäteollisuuden ehdoilla. Metsätyö tarjosi maatyön ohella Pienviljelijämetsätyömies Kuitenkin 1900-luvun alusta lähtien Suomen metsätalouden erityisenä ongelmana oli työvoiman saanti valtion metsien hakkuuseen. Asutuksen todettiin muun muassa edistävän maan ja metsien arvonnousua. Samalla väestönkasvu oli nopeaa: 1800-luvulla Suomen väkiluku kasvoi kolminkertaiseksi, mutta itsenäisten viljelmien määrä ainoastaan kaksinkertaistui. Metsäteollisuuden suuri murros tapahtui 1870-luvulla, jolloin puutavaran vienti nousi 2,5-kertaiseksi. Yksi heistä on Pertti Ovintus, joka on palvellut Tehdaspuu/Schaumania toistakymmentä vuotta. Kuljeskelevien metsätyöläisten eli lentojätkien elämäntapa herätti ihmetystä ja levottomuutta etenkin valtion ja kirkon viranomaisten keskuudessa. Tilojen tuli perustua nimenomaan maanviljelykseen, mutta tämä periaate ei toteutunut käytännössä. Puut korjataan yhä useammin alusta loppuun koneilla. Hän tekee 7-tuntista työpäivää, josta tehokasta työaikaa on noin 6 tuntia. Asutushallituksen mukaan tilojen tuli olla elinkelpoisia. Lisäksi tilojen osittamista rajoittivat lait sekä yleinen tapa jättää tila jakamattomana perinnöksi yhdelle jälkeläiselle johtivat siihen, että suuri osa talollisten lapsista vajosi tilattomien joukkoon. Kulkurien sijalle haluttiin vakiintuneita ja helposti käytettävissä olevia työntekijöitä. Nyt heitä on enää neljä. Mukavalla rinnepaikalla sijaitseva kesämökki on rakennettu 1975 ja rantasauna muutamia vuosia aikaisemmin. Selvästi eniten loisia oli Mikkelin läänissä, noin 20 prosenttia maalaisväestöstä. Myös metsureiden työtehtävät ovat muuttuneet kehityksen myötä, vaikka työ on edelleenkin äärimmäisen raskasta ja kuluttavaa. Komitean mukaan asutuksen levitessä valtion metsiin menettää lentojätkätyyppi olemassaolon edellytyksiään joutuen väistymään tavallisen työläistyypin tieltä. —Tahti on niin huimaa nykyään, että hiki lähtee oli tekniikka mikä hyvänsä, sanoo Pertti Ovintus. Maasto on vaikea, hirveän tiheä, kertoo Suoma Haapiainen veljensä, pitkäaikaisen metsätyönjohtajan, sanoneen Pertti Ovintuksen työnjäljen nähtyään. Ennen niin perinteinen maa= seudun ammatti on nyt väistymässä. 6 23.6.1993 N:o 25. Ikänsä Helsingissä asunut ja siellä vaikuttanut Suoma Haapiainen on kesäsulkavalaisia. Tällaisilla tiloilla metsätyöt olivat elintärkeitä sivutai oikeammin pääansion lähteitä. Vuonna 1901 loisruokakuntia oli 18 prosenttia maaseudun kaikista ruokakunnista. Hän on viettänyt kesiään Kyrsyänjärven rannalla vuodesta 1967 lähtien. Valtion metsät sijaitsivat pääasiassa Pohjois-Suomen syrjäisillä ja asumattomilla alueilla eikä paikallista väestöä juuri ollut tarjolla metsätöihin. Komitea korosti sitä, että asutus tuli rakentaa nimenomaan "metsätöiden varaan”. Muu asutustoiminta ja Lex Kallio Jo 1900-luvun alussa maaseudun tilattoman väestön katsottiin uhkaavan yhteiskuntarauhaa, koska huomattiin sen olevan "altis omaksumaan 'kumouksellisia sosialistisia. Niinpä tilattomien mahdollisuus kohota torppariksi oli yhä vaikeampaa. Tilapäisesti töissä olevat tilattomat (loiset) muodostivat maalaisväestön köyhimmän osan viime vuosisadalla. (KK) Lähde: Seppo Juutilaisen pro gradu-tutkielma *Jätkästä metsuriksi suomalainen metsätyöntekijä 1870-luvulta 1970-luvulle.. Vielä 1990 esimerkiksi Tehdaspuulla oli Sulkavalla parikymmentä metsuria. Kuitenkin metsätalouden edut olivat niin painavat, että jo vuonna 1927 asetettiin komitea, jonka tuli suunnitella uudet säännökset valtion maiden €asuttamiselle. Tähän muutokseen katsottiin päästävän parhaiten valtion maiden asuttamisella. Nykyaikainen tekniikka on vähentänyt metsureiden määrän lähes olemattomiin. Asutustiloille ei luovutettu metsämaata kuin kotitarvekäyttöä varten, joten metsänmyyntitulotkaan eivät parantaneet toimeentulomahdollisuuksia. Haapiaisten mökin kohdalla Kyrsyänjärvessä on siisti hiekkaranta, jossa etenkin pienten lasten on hyvä uida. Vuoden 1922 asutuslakien nojalla muodostettiin ennen toista maailmansotaa peräti 16 924 viljelystilaa, jotka perustamisestaan lähtien olivat pieniä. 1900-luvun alkupuolella entisajan lentojätkistä päästiin eroon valtion maiden asuttamisella: kulkureiden tilalle haluttiin vakiintuneita ja helposti käytettävissä olevia työntekijöitä. Pertti kaatoi Haapiaisen 3 000 neliön kesämökkitontilta puita sovitun kaupan mukaisesti. Vuonna 1922 säädettiinkin aloitteentekijänsä Kyösti Kallion mukaan Lex Kallioksi nimetty asutuslaki, jonka nojalla jokainen tilaton, vähävarainen, maatalousammattiin perehtynyt ja jonkin verran maatalousirtaimistoa omaava henkilö oli oikeutettu maansaantiin. Tutkijoiden mukaan kansalaissota ja sosialistisen Neuvostoliiton syntyminen lisäsivät tilattomien muodostamaa uhkaa ja siksi "hallitseva luokka” etsi keinoja tuon uhan poistamiseksi. Vuoden 1922 laki valtion metsämaiden asuttamisesta asetti periaatteessa elinkelpoisten viljelystilojen perustamisen metsätaloudellisten etujen edelle. Pertti Ovintus aloitti metsätyöt jo 6-vuotiaana isänsä mukana puunkuorinnassa. * SULKAVA Metsuri saa harvoin kiitosta lkänsä metsätöitä tehnyt ja toistakymmentä vuotta Tehdaspuulla metsurina työs* kennellyt Pertti Ovintus on ammattitaitoinen metsätyömies. Moottorisahojen tekniikan parantuminen on keventänyt sahoja ja lisäksi suojavälineet ovat lisääntyneet. Lain mukaan *viljelystilaksi tarkoitettuun tilaan tuli erottaa paikallisia liikesuhteita ja maatalousoloja silmälläpitäen niin paljon viljeltyä ja viljelyskelpoista maata, että viljelijä perheineen voi saada toimeentulonsa”. Asutushallitus lakkautettiin ja sen tehtäviä hoitamaan perustettiin maatalousministeriön alainen asutusasiain osasto. Vielä 1860-luvulle saakka Suomen metsiä hakattiin melko vähän. Lain täytäntöönpanoasetuksessa katsottiin elinkelpoisella tilalla tarvittavan 5-15 hehtaaria peltoa
Lauantaina joukko kolmenkymmenen vuoden takaisia luokkakavereita kokoontui yläasteen pihalle. Ohjelma 20 mk. marikas viikonloppu. Eläkkeellä oleva rehtori Ilmari Kenola osallistui entisen luokkansa tapaamiseen. Sulkavalla 23. valtuuston työjärjestyksen 38 $:n mukaiset asiat. jäsenen valitseminen Mäntysen ala-asteen johtokuntaan, 8. Jalkapallon ystäviä on löytynyt reilut neljäkymmentä; joukossa myös tyttöjä. Aivan ilmeisesti tunnelma tavoitettiin viikonlopun aikana. NUORTEN PELI-ILTA Tapiolassa keskiviikkoisin klo 18 alkaen. Asiaan liittyvät asiakirjat ovat nähtävänä Sulkavan kunnantoimistossa 21 päivän ajan tämän kuulutuksen julkaisemisesta. merkeissä. PALVELUKSESSA JA LOMALLA: diakoni on palaamassa sairasloman jälkeen palvelukseen 28.6. Alue on merkitty nähtävänä pidettäviin asiakirjoihin kuuluvaan karttaan puneella. vuoden 1992 kunnalliskertomus, 11. olivat pulahtaneet veteen rohUimakoululla viluinen alku koulut pyrähtivät käyntiin viluisissa. päivänä heinäkuuta KUNNANVALTUUSTON KOKOUS Sulkavan kunnanvaltuuston kokous pidetään Sulkavan kunnanvirastos1993 alkaen klo 18.00. Uimakoululaiset keasti, vaikka Alinanniemen vesi ei ollut kuin 14,5 asteista. Jalkapallokoulu on pyörinyt muutamia viikkoja ja uimakoulut alkoivat tällä viikolla. klo 18. Vapaa-aikalautakunta sa, kunnanvaltuuston kokoushuoneessa torstaina 1. Luokkakokouksessa — kolmenkymmenen vuoden jälkeen ei voi olla muuta kuin hauska ja lämminhenkinen tunnelma. Kirjallisesti tehtävä muistutus on osoitettava lääninhallitukselle ja toimitettava Sulkavan kunnanhallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Voi tulla ilmoittautumatta. KOKKOJUHLA juhannusaattona pe 25.6. päivänä kesäkuuta 1993 Merk. leirikeskus Tapiolassa klo 20. Missä olet ollut kaikki nämä vuodet. klo 10—14 (3—7-vuotiaat). 71056 kyydin järjestämistä varten. Leirimaksu 45 mk maksetaan perillä. Matkan hinta vain 60 mk aikuiset/30 mk lapset. JUHANNUSRISTEILY — Sulkavalta Lohikosken jumalanpalvelukseen ja takaisin Partalansaaren ympäri MS-Tuulikilla. eron myöntäminen Kaisa Leppäselle Mäntysen ala-asteen johtokunnan jäsenyydestä, 7. Savonlinnan hotellija ravintolaoppilaitokseen on valittu Kurki Markus ja Muikkunen Juha.. — Lapsityön leiripäivä Tapiolassa pe 2.7. Nostalgisia muistoja herätti varmaan jose, että tapaaminen oli entisessä luokkahuoneessa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Erkki Kutvonen Lehtonen tiistaisin urheilukentä]llä. JUMALANPALVELUS ensi su 27.6. opettajina toimivat Anu Repo ja Mika Rissanen. Leirivarusteena mukaan lakanat tai makuupussi, saunomisvälineet, Raamattu ja takataskuun ohjelmaa. Leirille on vielä tilaa. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä kunnanvirastossa 6. i Luokkakokouksen järjestelijöissä toiminut Kyösti Pärnänen avasi luokkakokousviikonlopun sanomalla, että pääasia olisi hänen mielestään saada kiinni siitä hengestä, joka luokalla oli kouluaikoina. Niille, joiden etua tai oikeutta asiassa tehtävä päätös koskee, varataan tilaisuus esittää mahdolliset muistutuksensa. KASTETTU: Marko Tapani Kristian Uutela kirkonkylästä. Ohjelmahetki kokon äärellä. kunnan antolainojen koron alentaminen, 10. — Kyytiä tarvitsevat ilmoittakoot khranvirastoon p. KUOLLUT: Roobert Kaasinen 87 v. Tytöt kilpailivat pallonheitossa ja pojat pituushypyssä. Luokalla oli aikoinaan 42 oppilasta. klo 18 Sarjat: 6—16-vuotiaille, laji: kolmiottelu. Ilmoittautua voi p. klo 12 Tapiolassa; meno omin kyydein. Riemastuksen ja epäröinnin tuntein luokkakaverit tunnistivat toisiaan. KONSERTTI Sulkavan kirkossa ma 28.6. Jalkapallokoulu on saavuttanut valtaisan suosion. muutos Telataipaleen koulun kauppahinnan korkoon, 9. Maanantaina alkaneet uimaUimakoulussa Pa SEURAKUNTA . määräalan myyminen Urpo Tuukkaselle lisämaaksi hänen tonttiinsa, 12. klo 19; Lauri Voipio sello, Matti Hannula urut. SULKAVA Jalkapalloa ja uintia *kesäkouluissa! Kun talvinen koulunkäynti keskittyy pääasiallisesti henkisten taitojen ja valmiuksien petraamiseen, kesällä on aikaa opiskella enemmänkin ruumiinkulttuuria. Jalkapallokoulu liittyy valtakunnalliseen palloliiton kampanjaan Fair Play. Jalkapallokouluun osallistujat ovat ostaneet itselleen hyvän jalkapallon ja pelipaidan suhteellisen edulliseen hintaan. LÄHETYSTUPA-KOHTAAMISKAHVILA avoinna ti ja pe klo 11— 15, juhannusaattona suljettu. ELÄKELÄISTEN LEIRI alkaa ma 28.6. Sulkavalla kokoontui kolmisenkymmentä henkilöä, jotka olivat sulkeneet yhteiskoulun oven takanaan vuonna 1963. Tarjoilua, jonka tuotto lähetystyölle. vuoden 1992 tilinpäätöksen hyväksyminen, 3. päivänä heinäkuuta 1993 klo 12.00—15.15. 1. Yhteiskoululla käynnin jälkeen kokouslaiset kävivät kahvilla Alanteessa ja kuuntelivat kunnan edustajan puhcenvuoron siitä, mitä Sulkavalla on näiden kolmenkymmenen viimeisen vuoden aikana tapahtunut. TULEVAA: Naisten saunailta Tapiolassa to 1.7. Alanteesta siirryttiin Tuulikkilaivaan, joka kuljetti kokouslaisect Varvirantaan illanviettoon saunan, rantakalan sekä luokkamestaruuskilpailujen merkcissä. kodinhoitajan viran lakkauttaminen ja kodinhoitajan toimen perustaminen, 6. Yhdistettyjä uimaja urheilukouluja pidetään kirkonkylän lisäksi Kaartilankoskella, Kaipolassa, Tunnilassa, Lohilahdella ja Väätälänmäellä. — Teini-ikäisenä syntyneet ihmissuhteet pysyvät vuosikymmenten läpi, Kyösti sanoi. Sunnuntaina luokkakokouslaisct osallistuivat jumalanpalvelukseen, jonka jälkeen scurasi virallinen luokkakokous Muikkukukossa. lähtien; khra lomalla 22.7. saakka. Sulkavan kirkossa klo 10; aihe Jumalan ennättävä armo, kappalainen saarnaa, kolehti Kriisipalvelu ry:lle. MIKKELIN LÄÄNINHALLITUS Ikärikilpailut urheilukentällä 30.6. Leiri päättyy , torstaina klo 14. Etenkin kun luokalla on aikoinaan vallinnut hyvä ja antoisa yhteiselo. Lähtö Sulkavan laivarannasta klo 9, paluu n. Scuraava tapaaminen päätettiin järjestää jo viiden vuoden kuluttua. kirkonkylästä. vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille vuodelta 1992, 4. Tilintarkastuskertomus vuodelta 1992, 2. Savonlinnan ammattioppilai' tos: puutekniikan peruslinjalle on valittu Pohjolainen Tatu, parturikampaaja linjalle Hämäläinen Miia, Kinnunen Minna ja Timonen Lea, rakennustekniikan peruslinjalle Janhunen Jouni, sähkötekniikan peruslinjalle Holmen Teemu, koneja metallitekniikan peruslinjalle Luostarinen Pasi, autoja kuljetustekniikan peruslinjalle Behm Mirva, Kämäräinen Pertti, Partanen Mika, Seppänen Mikko ja Suutari Antti. sosiaalitarkkaajien virkanimikkeiden muutos, 5. | JUHANNUSJUMALANPALVELUKSET molemmissa kirkoissa ensi la 26.6: Sulkavalla klo 10, Lohikosken kirkossa klo 13 (siellä myös HPE); aihe Valkeuden todistaja, kappalainen saarnaa, kolehti oman seurakunnan lähetystyölle. 71056. klo 19. Ohjelman säveltäjäniminä Vivaldi, Bach, Händel, Mendelsson ja Bruch. Kenolalla oli tarjottavanaan mielenkiintoista tilastotietoa kyseisestä luokasta; käytös on tilastojen mukaan ollut kymmenen, huolellisuus 8.96, joka oli koulun paras lukema, sekä keskiarvo 7.49, joka samoin oli koulun paras. Jalkapallokoulua vetää Pekka 23.6.1993 N:o 25 — 7 KUNNALLISET ILMOITUKSET RANTAKAAVAN TARPEELLISUUS Lääninhallitus ilmoittaa, että se on rakennuslain 123 b 8:n 3 momentin nojalla ottanut ratkaistavakseen rantakaavan tarpeellisuuden seuraavalla alueella: Sulkavan kunnan Iitlahden kylässä sijaitsevien tilojen Iinsalo RN:o 3:30, Kivenlahti RN:o 3:28 ja Koivuniemi RN:o 3:29 ranta-alueita Saimaan vesistöalueella. Luokkakokoukseen osallistujille oli järjestetty todella tapahtuAE Virallinen luokkakuva kolmenkymmenen vuoden jälkeen
7) Yläaste 2 pist 8) Vaeltajat. 5) Time 6 pist. Jalkapallopuulaaki pelattiin päätökseensä lauantaina. 8 23.6.1993 N:o 25.. : SUL KAVA Reidar Särestöniemeä Pyrrissä Reidar Särestöniemen (1925mellä oli myös tekninen valmius JUHANNUSHERKUT JA SAUNAVASTAT torilta pe 25.6. HUOLLON Varaudumme Soutuihin lähtemällä juhannuksen viettoon aattona perjantaina jo lo 18.00. Ostetaan vaatimaton mummonmökki Sulkavalta tai lähiymp. 1986—87 3.7.-93. Myöhästyneistä ilmoituksista 50 % korotus. Viimeiset tiukat ottelut pelattiin lauantaina urheilukentällä. ym.!* Yli 2 tuntia vauhtia ja jännitystä. Peliaika oli kaksi kertaa kaksikymmentä minuuttia. Vapaa-aikalautakunta järjesti kentällä maalit. Ohjelmassa mm. parhaat ystäväsi ja innokkaimmat ihailijasi viihteelliseen ja liikunnalliseen juhannusaaton juhlaan Leipämäen mms:n talolle pe 25.6.93 klo 19.30 Ohjelmassa: -näytelmä: Emma elvyttää ym. TERVETULOA! Liput: alk. 957-71 544 Konttori (tilaukset, laskutus, levikkihuolto) Alanteentie 32, 58700 Sulkava Puh. klo 12.7. Hän opiskeli Suomen Taideakatemiassa ja kolme vuotta Repin-instituutissa Leningradissa sekä teki kotiin 70 312 Toimittaja: Maarit Puhakainen nuh. kahvitarjoilu, haastesoutu, saunomista (omat pyyhkeet mukaan), leikkimielistä hauskanpitoa, tanssia, arpajaiset, paljon erilaisia kotieläimiä. es SIA 3,90/pmm Ilmoitukset jätettävä viimeistään tiistaisin klo 12.00 mennessä. Sekä pelaajat että järjestelyistä vastannut Eki olivat tyytyväisiä puulaakiin ja uusi kierros on luvassa ensi syksynä. Puhelimella annettuihin ilmoituksiin mahdollisesti tulevista virheistä ei leh1981) ensimmäisenä juhannuspäivänä avautuvaa näyttelyä Savonlinnan Pyrrissä on sanottu yhdeksi Suomen merkittävimmistä kuvataidenäyttelyistä tänä. SULKAVA Kaiken kansan JUSSIN KUHINAT koko perheelle Partalansaaren Varvirannassa 30.6.-93 klo 19 alkaen. TILAUSHINNAT VUODELLE 1993 Tekstissä tekstin jälkeen .................. Nuoret Tuottajat Vapaa pääsy k k*K*KKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKAKA SULKAVA 27.6. Oy Sulkavan Metsäharju rt-huoneisto 52 m. klo 26.7. Avaamme juhannuspäivänä klo 9.00. klo 19.7. klo 00 00 Myydään As. Tervetuloa! p Järj. klo YHTEISLAULUILLAT POLLALAMMEN RANNALLA (Vilkaharjulla) 19.00 Tunnilan Pelimannit 19.00 Sulkavan Kirkkokuoro 19.00 Sulkavan Naislaulajat 19.00 Sulkavan Karjalaiset 19.00 Sulkavan Mieslaulajat Vapaa-aikaltk/kultt.toimi -kokko Tervetuloa -tanssia: Hervottomat Kylätoimikunta HÄRKÄLÄ KUTSUU jäisen sinut. 73 250. Termiittien kakkosjoukkue jalkapallopuulaakin mestari Termiittien kakkosjoukkue voitti jalkapallopuulaakin. 50.-/55.alle 4-v ilmaiseksi. Liput 30,Tervetuloa Järj. avoinna klo 12.00— 16.00. Reipasta juhannusmieltä! CPBAARI MA 28.6. klo 20-01. Puh: 71 608 tai 90-2918 994. SULKAVA TORSTAISIN ILMESTYVÄ KOTISEUTULEHTI Kustantaja: Sulkavan Kotiseutulehti Oy Paikallislehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Kalevi Keränen puh. Pienin väri-ilmoituskoko etusivulla 300 mm. Särestönie. oh + mh + k + s yht.v. 156,kk, puh. 957-71 544 ti vastaa. Kolme parasta joukkuetta ottivat vastaan palkinnot heti viimeisten otteluiden jälkeen. i 5.7. Idea puulaakista tuli Erkki Kalliohuhdalta, joka toimi turnauksen organisaattorina. 78 165. * Mukana kiertää Nintendo-pelibussi uutuuspeleineen. paan. SU-41 JUHANNUSTANSSIT KAIPOLAN PAVILJONGILLA la 26.6. Ettsivulaäkn miesta 4,20/pmm W OY non ja sen mielikuvituksellisten — saakka. E = toimin ILMOITUSHINNAT PAINORNIKKA: Särestöniemi oli Lapista ja häSärestöniemen laaja näyttely on Alanteentie 32, 58700 Sulkava 1.1.1993 alkaen LEHTISEPÄT net tunnetaankin pohjoisen luon= avoinna Pyrrissä elokuun alkuun puh. Musiikista huolehtii Kalle Salmela Kaipolan Kiista Kaipolan maamiesseura RAUHANIEMEN KOTISEUTUMUSEO on suljettu juhannusaattona ja juhannuspäivänä. Tulokset:1) Termiitit II 14 pistettä 2) Termiitit I 12 pist. Tervetuloa! Sulkavan Keskustanaiset MATKA LUOKKAKOKOUS 9 B vm. Voittajiksi selviytyivät Termiitti II:n pelaajat. Anne H. Kokoontuminen uudelle Casinolle klo 20. Lehti ei myöskään vastaa ilmoittajalle mahdollisesti koituvista vahingoista, vaikka ilmoitus ei olisikaan käsikirjoituksen mukainen. TERVETULOA LISÄANSIO tarvitaan laiturin rakentajaa, puh. 4 4 OA Myydään ok-talo Lohilahdella p. Puulaakiin osallistui kahdeksan joukkuetta, joten turnauksessa oli yhteensä noin sata pelaajaa mukana. vuonna. *Risteilyarvontaa ja muuta hubaa! *100:lle ensimmäiselle ILMAINEN 7-päivää lehti. 957-71 877, Telefax 957-70 326 avoinna: ma-pe klo 9—15 HUOM! Ilmoitusja uutisaineisto on oltava toimituksessa viimeistään tiistaina klo 12.00 mennessä. Kotimaassa: = 135,-/vsk kestotilaus: 120,-/vsk Pohjoismaihin: 150,-/vsk Pohjoismaiden ulkopuolelle: Näyttely luotaa koko Särestönieuseita opintomatkoja Euroopkotiin 71 600 250,./vsk E men elämäntyötä. Puulaaki pelattiin yksinkertaisena sarjana, joten jokaisen joukkueen oli urakoitava seitsemän matsia. Lisävärikorotus 40 .%. KESKUSKOULU KLO 16.00 ESIINTYJIÄ MILANOSTA-MOSKOVAAN Motorisoitu Koira-show*HAUSKA"SEEPRA" x Vauhtiakrobatiaa *xILMANUMEROITA * Pellet k Jonglööritk KUUMA TULISHOW x Jättiläiskäärmek ORKESTERI * ym. ekspressiisiviseen ja surrealistiseen kokeiluihin maalauksissaan. Kassat avoinna 2 h ennen 2626262626 2424 2424 24 at 26 24 24 24 2424 24 242424 It 242624 I 4 242624 242424 24244 SISTA | A TASSOUSTA + MIEL PAHA, MUTTEI OSA VAHHYYVESTÄ. 3,60/pmm Pieksämäki näkyjen kuvaajana. 6) Koripalloilijat 3 pist. 3) Kaipola 9 pist: 4) Kurssikeskus 8 pist. Su 27.6. 957-71 544. klo 9—11. 3,90/pmm TA KOSIVU. avoinna: ma-pe klo 9-15 Ennen tekstiä ................... 957-76 112. Ottelut pelattiin keskiviikkoisin ja lauantaisin ja yleensä joukkueella oli pari ottelua päivässä