015 471203 su 12-18 heikki.kolehmainen&Ok-market.com ikebussi tulee taas | | Tervetuloa ostoksille! Myymälässämme n. 49,90 | | Juottimet ja juotosasemat alk. Oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään iän ja taitojen perusteella, kaksi ensimmäistä ryhmää olivat alkeisryhmiä ja kolmas ryhmä edistyneemmille uimareille. — Tämä ja viime viikko pidettiin uimakoulua kirkonkylällä, ensi viikolla on vielä viikon uimakoulu Lohilahdella, Sami Mikkola kertoo. 24,90 Tuuligeneraattoritja tarvikkeet = tarj.hinnoin | i s; | Langattomat sääasemat TARJ. Halpalinna Alanteentie 15 : : ; ma-pe 9-17,la 9-15 | Torstaina heinäkuun 25. ho viikolle taidenäyttelyn! Klo 11-15 liik—iio PLO A keessämme ilmapalloja taikaan temppuja sekä Hartwallin limpparimaistiaisia, tulehan käymään! WILJAMI Palvelemme: Sulkava ma-pe 7-21, la 7-18, p. alk. 1500 tuotetta, esim. Wiljamin kirkkoI ; pyhällä Sulkavan kirkossa klo 10, ig. 14,90 | Aleksi Keränen | Airam-hehkulamput PIENI ERÄ LED-lamput 12V/230V tarj. tujamäärän osalta uimakoulua voi pitää onnistuneena. 2 pkt/tal. Tiistaina, ensimmäisenä varsinaisena päivänä kun veteen saakka ennätettiin, oli mukana innokkaina rannalta kannustajina mukava määrä vanhempia sekä muutama isovanhempi. 040 558 1210 www.manninen.com = ALE-20%-80% tu kansalaisvelvollisuuksiin kuuluvaa uimataitoa. 9,90 Aurinkokennot tarj.alk. kirkonmenojen jälkeen kirkkokahvit kg kg kg seurakuntatalolla. Kahdessa ensimmäisessä ryhmässä osallistujia oli 15 ja 16, päälle kolmenkymmenen siis ja kolmannessakin vielä puolen tusinan verran, joten osallisVETTÄ PÄIN. tarj.hinnoin | na on Sulkavan Alinannie= |Yijännitesuojat alk. 9,90 | | Sähkövinssit 12V/vene/mönkkäri tarj.hinnoin LED-loisteputket alk. 19,90 Digit. ABB ja ENSTO sähköasennustarv. 29,90 LED-LENSER valaisimet alk. 14,90 Asennusja maakaapelit SENT men uimarannalla opetelISähkötarvike J. Uimakoulun opettajista Juholla ja Samilla on aiempaa kokemusta, Juholla oli toinen vuosi uimaopettajana ja Samilla jo kolmas, Pinja oli opetustehtävissä ensimmäistä kesää. Manninen Paljon Pksiin Puh. Tervetuloa! paistijauheliha & palapaisti va n | a EAIMOKKA Sulkavan G ÄIS torstaina "KAHVI Leipomon EL ULY a INN 10 % j z yymälästä etukäteen piirusSPEL TREE | Et tuspaperi ja piirrä aiheesta "minun K[i p W kauppani” oma taideteoksesi ja palauta asa N kg teos kauppaan, kokoamme niistä ensi J — Raj. Juho Mikkonen ja Sami Mikkola ohjaamassa pienimpiä uimakoululaisia. Uimaoppilaiden ikähaitari oli kolmevuotiaasta aina toiselle kymmenelle oleviin saakka, opettajina toimivat sulkavalaissyntyiset Juho Mikkonen, Sami Mikkola ja Pinja Pylkkänen. Tunnelma oli leppoisa ja uimaan opeteltiin ilon kautta ja pienin askelin.. 045-328 8884 KE LA 11-17 Lohilahdentie 640 www.kaartilanmaki.com NAUDANIULKO: WIEJAMIN TOMAATTI Ensi viikon synttäriviikon aloitamme UaPAISTISTA v RAAKAMAKKARAT Suomi sunnuntaina 28.7. MOMENTTIAVAIN UUTUUS = tarj. päivänä 2013 N:o 30 Irtonumero 1,50 E p. | i | Digitaaliset yleismittarit alk. 75,00 | oe 4 sa PA E Nyt aito IHMELIIMA tarj.hintaan AmPro työkalut ja hylsysarjat — tarj.hinnoin | Tämän ja viime viikon aika| VENETARVIKKEET JA LED-VALOT tarj.hint. 39,90 | Langattomat ovikellot TARJ. — Me kolme olemme uimaopettajina myös Lohilahdella
Kuoro matkaa tänä kesänä Pihlajavedellä. Katso silmillä itkevän, silmillä nauravan, katso silmillä kuolevan. Laula teoista yhden ainoan Jumalan. Laula ihmisille ilosta, laula surusta, laula väreistä maailman. Kuoron riveissä laulaa joukko enemmän tai vähemmän itäsuomalaisia nuoria. Virossa arvioidaan olevan 28000 — 34000 kuoroa eli suunnilleen yksi kuoro 50 asukasta kohti. kirjeessä korinttilaisille 12. Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat Sulkavalla Pirjo Partanen Sulkavan = kirkossa — kuultiin sunnuntaina tasokasta kuorolaulua, kun Wiipurilaisen Osakunnan Laulajista (WiOL) koostunut opiskeliiasekakuoro aloitti jokavuotisen kesäkonserttikiertueen Sulkavalta. Laula kivikaduista. Mutta eihän se tähän lopu. Niin kuin Herralle. Matkan kiintopisteitä ovat kirkkokonsertit, joita varten on harjoiteltu tammikuusta alkaen. Katso silmillä syntisen. Marjat kypsyvät niin metsissä kuin puutarhoissa ja sienetkin nostavat päätään. Sarjoja kaikenikäisille. Päivän sana Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi, pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden. Wene-WiOLin päätöskonsertti la 27.7. luvusta eteenpäin, mutta niistä on kirjoittanut myös Jari Kekäle, jonka laulun Laula ihmisille kuluneen kesän rippikoululaiset valitsivat konfirmaatiolaulukseen: 1. Virsien tekstit sisältävät viittauksia moninaisiin askareisiin ja kehotuksia aktiiviseen toimintaan. Barrie Nimipäiviä Tänään torstaina Jaakko, Jaakob, Jimi, Jaakoppi, perjantaina Martta, lauantaina Unikeonpäivä, Heidi, sunnuntaina Atso, maanantaina Olavi, Olli, Uolevi, Uoti, tiistaina Asta, keskiviikkona Helena, Elena. Ilm. Lajeina 60 m juoksu, pituushyppy, pallon-/keihäänheitto. Soudun ja laulun lisäksi kuorolaiset nauttivat yhdessäolosta, uimisesta ja iltanuotioista. -aula sydämestäsi kaikki se. Kerro liikkeillä tanssijan: Minä rakastan, minä välitän vieläkin. Tunnilan Lento: moniottelu vanhalla Tunnilan koulun kentällä su 27.7. Sulkavan kesä tarjoaa soutujen jälkeenkin paljon tapahtumia. 040 7503202, Helga p. D 25.7.2013 N:o 30 SULKAVA 25.7.2013 SULKAVA Vielä on kesää jäljellä... Evankeliumikirjan virsisuosituksista ainakin vanhemmalle väelle on tuttu virsi 433, Oi etkö, ihminen, muistakaan — paitsi että se ei nykyisin jatku sanoilla ”sun aikas että on rahtu vaan.” Virren teksti kolkuttelee kiusallisesti omaatuntoa: olenko tehnyt oikein. Tee sydämestäsi kaikki se. Laula heille saduista. klo 18 Oravanpesillä, omavastuu 15 e/hlö sis. Wene-WiOL on puolestaan kuoron jokakesäinen perinne, joka kokoaa yhteen kuoron nykyiset ja entiset jäsenet. klo 13 Punkaharjun kirkossa. Juhannus on juhlittu, soudut soudettu ja pitkä, aurinkoinen loma on takana. voinko koskaan tehdä riittävästi. Silmillä väliinputoajan, ja maalaa sydämestäsi kaikki se. Puhu viivoilla taulussa. mitä minun vielä pitäisi osata ja jaksaa tehdä lisää. Vaikka töissä on mukava olla ja on onni, kun on vielä työpaikka johon voi palata, ilman taukoa työstä ja töiden haasteista vankimmatkin meistä kyllä uuvahtaisivat. Tänä vuonna vajaan 20 hengen vahvuinen kuoro on kirkkovenematkalla jo 27. Kuiskaa sanoilla laulussa. Urmas Sisaskin teokset ovat jo pitkään kuuluneet kuoron ohjelmistoon. Sulkavalta kuoro soutaa Savonlinnaan ja sieltä Punkaharjulle. Kerro maailmassa näytelmän: Minä ymmärrän, minä kutsun sielläkin. Kuorolaululla on aivan erityinen asema Viron kansallisessa kulttuurissa. Voittaja Saara Auvinen Leo Huiskonen Juha Torvinen Hennariikka Partanen Eija Sorvali Eetu Runonen Ahti Summanen Irma Munck we" Riko Montonen Teemu Löppönen Palkinnot voi noutaa soututoimistosta soutustadionilta ma-pe klo 9-15 Palkinto Puukko Puukko Fleece-huppari Reppu Reppu Kylmälaukku Termosmuki ja lippis Termosmuki ja lippis Sukat ja lippis Sukat ja lippis KESÄKIERTUEELLA. Piiristä Ulla-Riitta. Pa:DL o. Luin taannoin mielenkiinnolla lehtiartikkelia, jossa suomalaisia vähän moitiskeltiinkin lomahulluiksi ihmisiksi. 050 4637327. Mietelause Ne, jotka valaisevat toisten elämän, valaisevat omansakin. 3. klo 12.00. Laula sodista. Tapahtumat Sulkavan keskustanaiset: Savusaunailta to 8.8. Laula ihmisille sanoista. Kannattaa mennä katsastamaan ja tapaamaan niin kesäasukkaita kuin paikallistakin väkeä sekä yllättymään iloisesti tarjonnasta. olenko tehnyt riittävästi. Kirkkokonsertti alkoi ja päättyi virolaisella musiikilla. Arvontaa! Yhteiskyyti MH:n edestä klo 17.15. Maalaa se. Päivämatkat taittuvat kahdella kirkkoveneellä ja matkalla yövytään teltoissa. Niiden tarkoitus ei ole kuitenkaan aiheuttaa meille stressiä tai riittämättömyyden tunnetta, vaan valottaa Uuden testamentin tekstiä: ”Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina.” (1. 4:10) Lieneekö ihanampaa sanaa kuin armolahja, ja ihanampaa asiaa kuin se, että meillä kaikilla on oma armolahjamme! Niistä kirjoittaa apostoli Paavali erityisesti 1. J.M. mennessä, Eva p. Tämän työn hyviä puolia on se, että pääsee monipuolisesti seuraamaan paikkakunnan elämää ja kohtaamaan mukavia ja leppoisia kesäihmisiä!/PP Virsikirja tutuksi Viikon sana Ensi sunnuntain aihe on uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa. Silmillä sokean. Evankeliumikirjan muut virsisuositukset ovat alkuvirreksi 434 tai 435, ja päivän virreksi jo mainitun virren 433 lisäksi 460, 443 ja 519. 2. Kuoroa johtaa konserteissa Wene-WiOLin monivuotinen taiteellinen johtaja, musiikin maisteri Erkki Nurmi. kesää. saunan ja iltapalan. Oli miten oli, kyllähän ihminen lomaa ja lepoa tarvitsee. Jo toukokuussa alkaneen lämpöaallon vuoksikin kesä tuntuu jatkuneen loputtomiin. Lomasta ja levosta saa uutta virtaa. On kyläjuhlia, lauluiltoja, liikuntatapahtumia ja muuta mukavaa. Niin kuin Herralle. Ikävuosien karttuessa levon tarpeen viimeistään huomaa. Ensinnäkään muualla maailmassa — missä se sitten lieneekään — lomat eivät ole niin pitkiä kuin meillä eikä lomilla olla suomalaiseen tapaan viikkotolkulla yhtäjaksoisesti. Piet. pe 2.8. Puhu ilmeillä. Silmillä rakkauden, joka voittaa kaiken sen. Wene-ViOLIin laulajat ovat jälleen perinteisellä kesäkiertueella Saimaalla ja aloittivat kolmen konsertin sarjan Sulkavan kirkossa sunnuntaina. Laula se niin kuin Herralle. Nyt vasta ovatkin kesän parhaat hetket edessä. Katso silmillä voittajan. Tee se. Amen Kaija Päivän kierto Aurinko nousi tänään 4.22 ja laskee 22.23
Maaosuus on aina kalliimpaa asentaa, mutta muuten tämä hoituu noVIIMEINEN KAIVO MENOSSA. — Yhtiökokous päätti asiasta yksimielisesti. peasti ja kaikki tullaan jäljet tullaan siistimään hyvin, sanoi Hanski. Tämä kaksi rivitaloa sisältävä kohde on suurin, johon maalämpö on Sulkavalla hankittu lämmönlähteeksi. Öljyn ja sähkön hinnan nousu on laittanut myös monen rivitaloyhtiön miettimään vaihtoehtoa energialähteeksi. Maalämpö on noussut viime vuosina — suosituksi energialähteeksi niin pientaloissa kuin isommissakin kohteissa. Kallio tuli vastaan vasta 36 metrin porauksen jälkeen. — Maalämpöjärjestelmän toimittava Savonlinnan Lämpöpumppu Oy on luvannut, että järjestelmää säädetään niin kauan, että se varmasti toimii kunnolla, kertoi Juha Kolehmainen. — Paljon tästä on kehuja maailmalta tullut, toivotaan että osoittautuu hyväksi vaihtoehdoksi meilläkin, sanoi Matikainen. Talojen väliin porataan viisi 200 metriä syvää lämpökaivoa. Hanski pitää maalämpöä myös edullisena ratkaisuna 16 huoneiston yhtiössä, jossa kustannukset jakautuvat useammalle. tien kiinteistössä tarjouskilvan voitti toinen yhtiö. Vaikka piha asennusvaiheessa oli melkoisen myllätty ja koneita täynnä, mitään näkyvää ei tule maalämpökaivoista juurikaan jäämään. päi N Eit AV; i it vänä 2013 Lämmityskustannukset halutaan kuriin Koivukujan rivitalot siirtyvät maalämpöön Pirjo Partanen Koivukujan kahden rivitalon välisellä piha-alueella oli perjantaina melkoinen myllerrys käynnissä. 2 pissi Ela. Molemmissa kohteissa oli aiemmin öljylämmitys ja sähkö varalämmönlähteenä. Osakkeenomistajat Pekka Hanski ja Alpo Matikainen seurasivat, kun Savonlinnan Lämpöpumppu Oy:n miehet porasivat viimeistä viidestä lämpökaivosta maaperään. Torstaina heinäkuun 25. Asian käsittely ja suunnittelu aloitettiin keväällä 2011. Asennus kaikkinensa on sujunut varsin vauhdikkaasti. Jo ensi viikolla pitäisi kahden rivitalokompleksin lämmetä uudella lämmönlähteellä. Mies palasi puolitoista vuotta sitten viettämään eläkepäiviä kotiseudulle ja vielä samaan rivitaloyhtiöön kuin missä asui vuosia sitten. An 4 vaiheessa, mutta jälkien siistimisen jälkeen maan pinnalla ei pitäisi näkyä paljon mitään. Kaksi lämpöpumppua huolehtii jatkossa lämmön ja lämpimän veden riittävyydestä 16 asuntoon. — Se vaihtelee eri kohteissa, joissakin on päästy jopa 75 prosentin säästöihin, totesi Kolehmainen. Tarjouksia pyydetään useammalta toimittajalta. — Viime tiistaina aloitettiin kaivojen teko ja nyt perjantaina on viimeinen menossa. Pakkasella molemmat lämmittävät ja kesällä voidaan pitää vain vedenlämmittävä päällä, kertoi Pekka Hanski.. — Koivukujan rivitalot on rakennettu 1975 ja niissä oli alkuperäiset lämmityslaitteet, jotka olisi joka tapauksessa pitänyt uusia. Öljylle on etsittävä vaihtoehtoa Isännöitsijä Juha Kolehmainen kertoo maalämpöön päädytyn öljyn hinnan nousun vuoksi. — Kustannukset riippuvat taloyhtiön rakenteista ja tiloista eli ovat hyvin tapauskohtaisia. Se miten paljon maalämpö tuo kustannussäästöä — lämmityskuluihin, nähdään kun laite on toiminnassa. Toinen maalämpöön siirtyvä rivitaloyhtiö sijaitsee Koulutiellä ja on tätä kohdetta pienempi. Vähän maaperä aiheutti ongelmia, kun kallio tuli vastaan vasta 36 metrin kohdalla. Taloyhtiön hallituksen jäsen Pekka Hanski seisoikin tutuilla tanhuvilla Koivukujalla. Lämmityskulut kuriin Koivukujan kaksi rivitaloa lämmitettiin öljyllä, jota kului noin 12 000 litraa vuosittain. Hanski uskoo, että maalämpö on oikea ratkaisu. KouluLÄMPÖÄ MAASTA. Kaksi rivitaloyhtiötä Sulkavalla siirtyy lähi aikoina käyttämään maalämpöä. — Ensi viikolla pitäisi jo saada lämpöäkin maasta. — Asennustyöt kestävät noin viikon, korkeintaan kaksi viikkoa. Maalämmön asennus on varsin nopea toimenpide ja alkaa yleensä vanhojen laitteistojen purkutöillä. Koivukujalla siirryttään käyttämään uutta energiaa. Maalämpökaivojen poraus aiheuttaa myllerryksen tekoSIISTIT VEHKEET. Energialähteen vaihdon takana olivat kaikki asukkaat. Maalämpö tuottaa lämmön ja lämmintä vettä kahden 21 kilowatin lämpöpumppujärjestelmällä. — On varmasti hyvä asia, en ole kenenkään kuullut vielä katuvan tai moittivan maalämpöön siirtymistä, totesi Hanski. Koivukujan maalämmön toimittajaksi valittiin tarjousten perusteella Savonlinnan Lämpöpumppu Oy, joka toimittaa maalämmön taloyhtiölle ”avaimet käteen” periaatteella. Pekka Hanski esitteli kahta uudenuutukaista lämpöpumppua, joista toinen tuottaa jo lämpimän veden asuntoihin, toistaiseksi vielä sähköllä. Maalämpöasennuksen hinta on Kolehmaisen mukaan tapauskohtainen ja neuvottelukysymys. Investoinnille on laskettu 10 vuoden kuoletusaika, mutta aika saattaa olla lyhyempikin. — Kustannukset tulevat neliöiden eli lämmitystarpeen mukaan. Toinen näistä pumpuista lämmittää veden ja toinen on lämmitystä varten. Maaperä aiheutti vähän yllätyksiä tekovaiheessa
Menoa ja meininkiä riitti, kun ei eukkoakaan voi ottaa ihan kuin sikaa säkissä. Puhemiehen roolissa sukkuloi luontevasti takavuosien tangokuningas Erkki Räsänen, joka antoi näytteitä myös laulutaidostaan. Arja Saarikoski (oik.) ja Ulla Nokelainen ihastelivat tarjontaa. ateesta huolimatta ua kesätapahtuman vieraille jaettiin — Täällä tapaa tuttuja ja on mukavaa!. Rautsialat viihtyivät Tunnilan kesätapahtumassa kuten aiempinakin vuosina. Lohilahdella nautittiin kesäteatterista Kyläyhdistys haluaa jatkaa pitkää kesäjuhlaperinnettä Pirjo Partanen Lohilahden kyläyhdistys yrittää pitää kiinni kesätapahtumista, vaikka väen ikääntyminen ja väheneminen syövätkin voimavaroja. Kesäteatterista nauttimassa Teatteriesityksestä nautti jälleen noin parisataa henkeä. — Täytyy sanoa, että täällä se on ihan huippuluokkaa, ykkönen ilman muuta, Arja iloitsi. Maarianvaaran kesäteatteri saatiin esiintymään viime kesän pohjalta. — Viitisentoista vuotta meillä oli mökki Sulkavalla. — Tänä vuonna tuli täyteen 20 vuotta Kiikkurannan grillikatoksen valmistumisesta, ulkovarasto ja pienempi grillikota ovat nekin kymmenkunta vuotta vanhoja. Nämä ovat yleisessä käytössä, tästä Kiikkurannan ohi menee ulkoilureitti ja talvella latu, saa käydä makkarat paistelemassa ja huilaamassa välillä, Mika Turtiainen kertoo. tamassa lähes kaikki seutukunnan esitykset. Väkeä oli oman kylän lisäksi kirkonkylältä ja vähän kauempaakin. Puhemies Ronkaisen roolin vetänyt Erkki Räsänen näppäili kitaraa yleisön viihdykkeeksi ennen esityksen alkua. Saarikoski on entisiä Sulkavan kesäasukkaita. Puolen tusinan yhteislaulun jälkeen pidettiin kahvitauko ja viriteltiin tikkakilpailu käyntiin. Juhannusaaton kesätorihan on huippusuosittu, tänä kesänä kävijöitä oli noin 300 henkeä, Mika kertoi. Varsinkin kahvio on suosittu, siinä ihmiset mielellään piipahtavat kohtaamassa toisiaan. Hieman ennen iltaseitsemää ja tapahtuman alkua satoi melko rankasti vettä, mutta kuin tilauksesta sade lakkasi juuri ennen Tunnilan kesätapahtuman alkua ja ulkosallakin pystyttiin olemaan. Kylän naisväki oli pannut parastaan ja kahvipöytä suorastaan notkui herkuista. Kesätori on Idströmin kukaan vilkas kohtaamispaikka kesäasukkaille ja paikallisille kesäkuun alusta elokuun loppuun. Ilkeä eukko kun ei ole mikään ilo miehelle. — Perinteinen pilkkikilpailu jäi olosuhteiden vuoksi väliin, kesemmällä on ollut seurakunnan hartaushetki Porilaisten haudalla sekä yhdistystoimintaa muun muassa siivoustalkoiden merkeissä, Mika sanoo. Tunnilassa viihdyttiin s Aleksi Keränen Tunnilan — kyläyhdistyksen Kiikkurannassa järjestämässä perinteisessä kesätapahtumassa nautittiin kesäisestä yhdessäolosta ja tuttujen tapaamisesta edellisvuosia huonommasta säästä huolimatta. Yhteislaulut säesti Sirkka-Liisa Rautsiala. Puhemiestäkin tarvitaan, kun toisilleen sopivia pareja yritetään yhteen yhyttää. Kesäjuhlan lisäksi kesään Lohilahdella kuuluu vilkas torielämä. — Aiempina vuosina on ollut leiriytyjiä ulkomailta saakka, lisäksi on käynyt geokätkennän harrastajia jotka ovat kovasti kehuneet Kiikkurantaa, kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Olli Uotinen kertoo. Ihmisen ei ole hyvä olla yksin, oli esityksen kantava teema. — Varmaan enemmän tulee oltua Sulkavalla kuin Keravalla, SirkkaLiisa ja Olli kertovat. — Olen kuullut tästä Maarianvaaran teatterista, että se on hyvätasoinen ja lähes ammattimainen teatteri. Tämä esityshän on farssi ja odotan, että se esitetään ammattimaisesti, koska muuten farssi ei ole oikein onnistunut, toivoi Arja Saarikoski kahvijonossa. Ennen yhteislaulutuokion alk Gi lauluvihkot. — Tänä vuonna tai kesänä ei ole ollut suurempia tapahtumia, Tunnilan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mika Turtiainen kertoo. SEITSEMÄN SORTIN KAHVIPÖYTÄ. Esityksen tason lisäksi Arja ja Ulla katsastavat ja arvioivat myös aina kahvipöydän tarjonnan eri paikoissa. Iloiset naiset ovat teatterin ystäviä ja kiertävät kesän aikana katsasSULKAVA TANGOKUNINGAS JA KITARA. Paula Sistonen myi ahkerien kylän naisten makoisia leipomuksia. — Viime vuonna heitä pyydettiin tänne ja nyt he tarjosivat esitystä, kun heillä on huomenna sopivasti esitys tuossa Ruokolahdella. Kylätapahtuman muonituksesta ja kahvituksesta vastasi kyläyhdistyksen puffetti, josta sai kahvia, mehua, makkaraa sekä lettuja. Kun lesket lempivät -esitys pohjautuu Maiju Lassilan näytelmään ja se kertoo siitä ihmisen ikuisesta ikävästä toisen ihmisen liki. käytyä ympärivuotisesti, nykyään eläkevuosien ansiosta Keravalla sijaitsevaa kaupunkiasuntoa useammin. Niin varallisuutta kuin luonteenlaatuakin on syytä selvittää etukäteen. Arja Saarikoski ja Ulla Nokelainen tulivat Lohilahdelle Savonlinnasta. Ohjelmassa oli arvontaa, yhteislaulua, tikanheittoa sekä yleistä seurustelua. — Myynnissä on paikallisia käsitöitä ja tuotteita. Kesäjuhlaa vietettiin viime lauantaina mukavan ja rentouttavan —teatteriesityksen merkeissä. — Kyllä tänne ihan hyvää kuuluu, vaikka tekijöistä ja toimijoista alkaa pulaa ollakin, totesi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mika Idström. Yhteislaulut haitarillaan säestänyt ja tahdittanut Sirkka-Liisa Rautsiala sekä miehensä Olli Rautsiala ovat ympärivuotisia vapaaajan asukkaita, Maaralantiellä sijaitsevalla Ollin kotipaikalla tulee N ri w YHTEISLAULU ALKAMASSA. Tilaisuuden avasi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mika Turtiainen tervetuliaissanoillaan, jonka jälkeen alkoi yhteislaulu säestäjänään Sirkka-Liisa Rautsiala
25.7.2013 N:o 30 5 SULKAVA ONPAS HYVÄT JUHLAT! Aada Jalonen, 7 kk, viihtyi kumminsa ja enonsa Jukka Björnin (Jukan isä Markku Björn) sylisBjörnin su | MUKAVA OLLA YHDESSÄ. TAVATAAN TAAS. — Muistellaan menneitä, totesivat Asko ja Markku Björn. Kirkonkirjoista varhaisin tieto löytyy vuodelta 1797, jolloin Jaakob Björn on asunut Sulkavalla ja samalla paikalla Kyrsyällä. 1882 oli kuusi lasta, joista Toivo-pojan nuorin poika Esu-Jussi Björn perheineen asustaa tilan kantapaikkaa Kyrsyällä. ja omat juuret ovat tärkeitä myös nuorelle polvelle. Kolmikko esiintyi erikseen. — Joka välissä on sitten laulettu, totesi Asko Björn. Piia on Esu-Jussi ja Hannele Björnin tytär. Nimikin porukalla on jo valmiina, eli se olisi tietysti Karhukopla. Pirjo Partanen Kesä on sukulaisten tapaamisten aikaa. Järjestelyissä kun on aina oma hommansa, tuumi Asko Björn. Piia asuu Englannissa puolentoista tunnin matkan päässä Lontoosta. — Minun siskoni Marja-Leena Björn Helsingistä on kantanut suurimman vastuun käytännön järjestelyistä, antoi Asko Björn tunnustuksen sisarelleen. Mies on eläkepäivinä innostunut soudustakin. Kaukaisin vieras sukutapaamisessa oli Englannissa asuva Piia Björn. Onni Kaarlakosken (ent. 1886 ja Anna Björnillä, s. Vahvat siteet Sulkavalle edelleen Markku Björnillä on kesämökki Sulkavalla ja muutenkin siteet kotiseudulle ovat vahvat. Serkkutapaamisen ideoinut Markku Björn ja Kirsti Raunola Kerimäeltä olivat tyytyväisiä tapahtumaan ja toivoivat sille jatkoa. Ajatuksen Björnin suvun serkkutapaamisesta oli heittänyt ilmaan jo vuosia sitten Liedossa asuva Markku Björn. Myös suvun nuoria oli runsaasti mukana, vaikka moni alkaa kaivata juuriaan ja sukuaan vasta myöhemmällä iällä. Suku TYTTÖ LÄHTI KAUAS. Koolla olivat Sulkavan Kyrsyällä asuneiden Albin ja Anna Björnin lapsenlapset perheineen, eli serkukset olivat koolla. Sukujuhlia vietetään isommassa ja pienemmässä mittakaavassa. — Sulkavan hiihdossa käyn joka vuosi ja nyt olen ollut soutamassakin. Albin Björnillä, s. Toimeen tarttui sitten Sulkavalla asuva serkku Asko Björn ja ensimmäistä tapaamista ryhdyttiin järjestelemään. Kotipaikkakunnalla Piia käy nykyisin kerran vuodessa. Tämän kesän reissun Piia satutti tarkoituksella sukutapaamisen aikaan ja soudutkin sattuivat sopivasta samalle ajalle. Eikä tapaaminen jääne viimeiseksi, toiveita uudesta kesätapaamisesta oli jo ilmassa. Piia lähti Englantiin kolme vuotta sitten, ensin opiskelemaan ja sitten työelämään. Kutsu kuultiin ja sukua tuli ympäri Suomea ja Englannista asti koolle noin kuusikymmentä henkeä. Ruokaa, laulua ja yhdessäoloa Tapaaminen alkoi käynnillä hautausmaalla ja lipunnostolla työväentalon lippusalkoon. Ja mikäs on laulaessa, kun suvusta löytyy osaavia kuorolaulajia kuten Marketta ja Hannele Björn sekä musiikin ja laulun ammattilainen Katri Björn. Tarkempaa sukututkimusta Björnin suvusta ei ole tehty. Suvulla on väliä — varsinkin Björnien sukutapaamisessa oli kaikenikäistä väkeä vauvasta vaariin. Kuntoa täytyy yrittää pitää yllä. Ruoka oli maistuvaa ja puhetta piisasi, kun suku pääsi samojen pöytien ääreen. Työväentalolla kävi lauantaina iltapäivällä iloinen puheenporina, kun Björnin suvun jäsenet tapasivat toisiaan ja vaihtoivat kuulumisia. Ruokailun jälkeen ohjelmassa oli vapaata oleskelua ja seurustelua. kua kokoontui yhteen Serkut lapsineen ja lapsenlapsineen koolla työväentalolla Terve, terve, pitkästä aikaa! Mitä kuuluu. — Kyllä se siltä nyt näyttää, että jään sinne Englantiin.. lähisuvulla — Äiti käy sitten siellä meillä päin. EsuJussi ja Hannele Björn "menettivät" tyttärensa Piian ulkomaille, mutta kylässä käydään ja yhteyttä pidetään puolin ja toisin. Björn) tytär Kirsti Raunola tuli juhlaan Kerimäeltä ja oli hyvin tyytyväinen sukutapaamiseen. — Olen oikein odotellutkin tällaista tapaamista. — Mikäs siinä, kyllähän se järjestyy, kun vain joku tarttuu toimeen. Eihän näitä suvun nuoria muuten enää tunnekaan, jos heitä ei näin tapaisi, totesi Kirsti. Iltapalan jälkeen pistettiin vielä tanssit pystyyn. Ulkomaille tytön vei sikäläinen poikaystävä. Rekisteröityjen sukuseurojen virallisten sukukokousten lisäksi on myös lukuisa määrä epävirallisempiakin tapaamisia, jotka syntyvät tarpeesta ja halusta koota sukua yhteen tutustumaan nuoreen polveen ja muistelemaan menneitä. Markku Björn piti tervetulopuheen. — Lähisuku tietysti erityisesti ja kaikki nämä serkut, joiden kanssa on lapsena leikitty yhdessä. Kotitanhuville Piia ei näillä näkymin ole palaamassa takaisin. Markku on haaveillut suvun saamisesta yhteiseen kirkkoveneeseen, mutta vielä se ei ole onnistunut. Suku on nuorellekin tärkeä asia elämässä
— Monelle —metsänomistajalle on yllätys, että niitä löytyy. — Puita on edelleen paljon pinoissa ja kirjanpainajalle lämpö on tärkeää, sanoi metsäasiantuntija Jari Parkkinen. feronomipyydys. Ja tuhot etenevät nopeasti. Asiaa tai visiota ei sitten sen tarkemmin esitellä tai perustella. Kirjanpainaja tuhosi Suomessa 1900-luvun alussa lähes 100.000 hehtaaria metsää myrskytuhojen seurauksena. Sulkavan Tannilassa on havaittu kirjanpainajan pilaamia puita. Osa sanoista tuntuu kaukaisilta meille itäsuomalaisille ja sulkavalaisille, kuten sanat ”missio” ja ”visio”. Nuorelle puustolle korvataan lisäksi liian aikaisin tapahtuneesta hakkuusta aiheutunut odotusarvovahinko, mikäli metsikkö vahingon johdosta muuttuu vajaatuottoiseksi. Itsenäisyys oli hyvin laajan joukon näkemys. — Tähän on yritetty kiteyttää tärkeät asiat. Tärkeänä mainittiin tiukka talous ja kunnan itsenäisyys sekä hyvät palvelut. — Tavoitteena on lähipalvelujen tarjoaminen itsenäisenä kuntana, sanoi kunnanjohtaja Tanja Matikainen. Kaavoituspolitiikasta — todetaan, = että SULKAVA KESKUSTA TARJOSI KAHVIT. Aikuinen kuoriainen on muutaman millin kokoinen ja tummanruskea. sinistäjäsientä puuainekseen. Ensimmäisen puun kun näin, niin siitä viikko tai kaksi, niin tuhoutuneita puita oli kymmenen, sanoi Jari Parkkinen. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat laativat rahoitushakemuksen ja metsänkäyttöilmoituksen maksuttoman puunmyyntisuunnitelman laadinnan yhteydessä.. paa puita kuusimetsässä. Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi. — Jälkisammutus on aina kalliimpaa ja turhauttavampaa kuin kytevän palon alkusammutus, toteavat metsäammattilaiset. Metsäammattilaiset Eija Koistinen ja Jari Parkkinen suosittelevat, että havumetsiään kannattaa seurata ja tarkkailla. Ensioire on noin millimetrin kokoiset pyöreät reiät kuoressa eri puolilla runkoa. Jos eläminen tehdään mahdottomaksi, niin meidän vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, totesi Lasse Partanen. Kunta osallistuu soutujen ja puuvenekulttuurin kehittämiseen sekä lisää yhteismarkkinointia. Runsaana esiintyessään se voi vioittaa tai tapKIRJANPAINAJA. Sulkavan missio on edistää asukkaidensa hyvinvointia. Nyt sen jälkiseurauksina havumetsissä vahinkoja aiheuttavat hyönteiset, kuten kirjanpainaja ja monikirjaaja. Kuoriainen ja sen toukat syövät kuoren alta puun nilaan käytäviä, jolloin puun nestevirtaukset heikentyvät. Nyt se on 13-sivuinen paperitai pdf-versio, jossa on tavoitteita ja linjauksia kunnan toiminnasta ja periaatteista. Sitä valmisteli erityinen työryhmä, jota johti valtuuston puheenjohtaja Kaisa Ralli (kesk.) ja johon kuuluivat kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajisto, edustajat kaikista puolueista, kunnanjohtaja ja hallintojohtaja. Ensimmäisenä ottamassa Jari Partanen (perus), jolle Lasse Partanen (kesk.) näyttää kuinka automaatti toimii. — Kestävä kuntatalous on kulmakivi kunnan kannalta. Yli 0,5 hehtaarin yhtenäisille tuhoalueille on mahdollista hakea Kestävän Metsätalouden Rahoitustukea alueen uudistamiskustannuksiin, koska kyseessä on luonnontuho. Sulkavan visio 2020: ”Sulkava, Saimaan soutupitäjä — asumiseen ja yrittämiseen elämänlaatua luonnosta”. Valtuuston kokouksessa kuultiin muutamia — puheenvuoroja kuntastrategiasta 2013-2020. Hän katsoi, että kunnassa työntekijöiden ikärakenne on sellainen, että henkilöstö tulee vähitellen sopeutumaan tilanteeseen. Metsien vakuuttaminen on suositeltavaa tuhojen varalta. — Strategiaa on valmisteltu hyvässä hengessä. — Ne iskevät heikentyneisiin puihin. jatkuvasti — tarkastellaan = riittävää tonttivarantoa, uusia innovaatioita ja ekotehokkuutta. Sieni-hyönteistuholaki velvoittaa syyskuun alun ja toukokuun lopun välillä hakatun kuorellisen puutavaran ja vioittuneet kuusipuut Etelä-Suomessa 1.8. Laaja hyönteisja sienituhovahingot sisältävä metsävakuutus korvaa kirjanpainajan aiheuttamat vahingot puustolle. Lisäksi kuoriaiset levittävät ns. Ellei se ole kunnossa, niin pohja putoaa pois itsenäisyydeltäkin. Kirjanpainaja aiheutti 1900-luvun alussa 100.000 hehtaarin metsätuhot myrskyn jälkiseurauksena. Kunnanvaltuuston kokouksen päätteeksi Sulkavan keskusta tarjosi kaikille valtuutetuille, virkakunnalle ja lehteriyleisölle kinkkupiirakkakahvit. Tuhon merkitys voi olla euroina jopa yli 10.000 euroa hehtaarilta. df 6 25.7.2013 N:o 30 Strategia vuosille 2013-2020 Kunta säilyy itsenäisenä Kalle Keränen Sulkavan kunnanvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan myös kuntastrategian 2013-2020. Lupaavia sanoja Netistä löytyvä Sulkavan kuntastrategia 2020 on 13-sivuinen asiakirjapaketti, jossa luvataan aika ympäripyöreitä ja sinänsä hienoja tavoitteita. Edelleen kunta tukee työpaikkojen säilymistä ja uusien luomista, lisää elinvoimaisuutta panostamalla matkailuun ja vapaaajan asutukseen sekä niihin keskeisesti liittyviin palveluihin. Myös pystyssä olevat puut ovat heikkoja myrskyn takia, koska se heilutteli niitä, kertoi Eija Koistinen. Hassu nimi, mutta tuhoisa eläin. Kirjanpainajan tuhot etenevät nopeasti. Kirjanpainajan vuoksi metsiä on jouduttu uudistamaan tänä vuonna jo yli 10 000 m3 verran erityisesti Puumalan Hurissalon alueella ja Juvalla. Puuston hakkuuarvon menetyksen laskennassa huomioidaan vahingon seurauksena tapahtuva puuston tuhoutuminen, käyttökelvottomaksi joutuminen, puutavaralajisiirtymä ja korjuukustannusten nousu. Viimeisenä keinona sopeuttamisessa mainitaan irtisanominen ja lomauttaminen, mikäli talouskehitys heikentyy oleellisesti. KANNATTAA TARKKAILLA. Sillä pystytään vaikuttamaan myös palvelujen laatuun, selvitti keskustan valtuustoryhmän johtaja Lasse Partanen. Mhy:n metsäasiantuntijat Eija Koistinen ja Jari Parkkinen kertovat, että ensi keväänä aiotaan virittää ansat tuholaisille. Jos alueella on havaittu kirjanpainajatuhoja, on syytä tehostaa tarkkailua. — Nyt ovat olleet otolliset vuodet niin säiden kuin myrskynkin takia, kertoi metsäasiantuntija Eija Koistinen. Kuntastrategiassa se todetaan ”kunta jatkaa itsenäisenä pystyäkseen kehittymään ja kehittämään”. Strategisissa päämäärissä kunta sitoutuu kestävään talouteen, kehittyy vetovoimaisena asuinkuntana, jossa on laadukkaat lähipalvelut. Aivan näihin vuosiin saakka täällä ei ole ollut ongelmia kirjanpainajan tai muiden tuholaisten kanssa, mutta Asta-myrskyn jälkeen Etelä-Suomea vaivanneet harmit ovat levinneet myös näille korkeuksille. ja Pohjois-Suomessa 15.8. —Valtuusto käsitteli strategiaa yksityiskohtaisesti seminaarissaan helmikuussa 2013. Kirjanpainajan feronomivalmisteita voi käyttää myös torjunnassa. Siitä keskusteltiin hieman ja sitä lyhyesti esitteli kunnanjohtaja Tanja Matikainen. Torjuntaa on se, että tuore, kuorellinen kuusipuutavara, tuulenkaadot ja lumenmurrot on kuljetettava pois metsästä annettujen määräaikojen mukaan. Siinä korostuu itsenäinen Sulkava, sanoi valtuuston puheenjohtaja Kaisa Ralli. Hän muistutti, että kuntaliitoskuvioiden ikävät puolet selviävät hyvin helposti seuraamalla Punkaharjun ja Kerimäen tilannetta ja laittamalla niiden tilalle Sulkavan. Alan ammattilaiset ovat huolissaan Metsätuhoja löytyy Sulkavaltakin Kalle Keränen Asta-myrsky teki tuhojaan kaatamalla puita lähes ennennäkemättömästi Sulkavalla. Valtuutettu Hilkka — Virtanen (sd.) esitti, että kunnan itsenäisyys poistetaan strategiasta ja että lisätään ”tehdään kuntaliitosselvitys”. Torjunta ja seuranta Kuoriaisten torjuntaan on olemassa erilaisia pyydyksiä, kuten Multiwit-pyydys ja ns. mennessä. Tonttipolitiikan tulee hyödyntää kuntaa kokonaistaloudellisesti. Sulkavan kuntakonsernin arvoja ovat vastuullisuus, tasapuolisuus, kustannustehokkuus, yhteistyö ja avoimuus. Tai edes kerrota kuinka tuohon visioon päästään. Talouden — sopeuttamistoimenpiteinä on lueteltu palvelujen ja organisaatiorakenteen — tarkastelu vuosittain, veronkorotukset ja palvelumaksujen tarkistukset, omaisuuden myynnit ja ei-lakisääteisistä toiminnoista luopuminen. Kirjanpainaja on yleinen kaarnakuoriainen Suomessa ja se lisääntyy kuusipuiden nilassa. Se pilaa kuusitukin laadun niin, ettei se kelpaa kuin energiapuuksi tai havukuiduksi
Tutut itsepoimijat ja oma porukka hoitelevat marjankorjuun. Piitu Lampilehto 2,06, 3. Emma Hämäläinen 1,00, 2. Lauri Ahonen 11,8 Tytöt 7v: 1. Kova hellejakso — vaikutti mansikkaan, kertoo Partanen. Lapset kisasivat suurella joukolla Lasten yleisurheilukisat ja seuracup kisattiin 17.7.2013 urheilukentällä. Henri Ahonen 1,85 Tytöt 9v: 1. klo 10 Sulkavan kirkossa. Pensasmustikan satokausi on aina pitkä. Viime vuoden hurjasta sadosta osa jäi peltoon. messun jälkeen lähetyslounas srk-talossa. Sulkavantie 1509A. Sovinto-näytelmä Parikkalan Oronmyllyn toimintakeskuksessa. klo 10 Sulkavan kirkossa, Kosonen, laulua Kirkkokuoro. Tuomas Räisänen 11,7 Tytöt 13v: 1. Matkan hinta lähtijämäärästä riippuen n. Mukana oli ilahduttavan runsas joukko pieniä ja vähän isompiakin urheilijanalkuja. Nea Mikkonen ja Nuutti Seppänen 1.53,0 TORSTAISIN ILMESTYVÄ KOTISEUTULEHTI Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Kalle Keränen Toimitus: Pirjo Partanen (lomalla) Aleksi Keränen PAINOPAIKKA: |[ LeHTISEPÄT Pieksämäki — 2013 a—E J. Kiianen, Lappeenranta PALVIAUTO Sulkavan torilla pe 26.7.2013 koko päivän Lihavälitys H. Maisa Reinikainen 8,2, 2. — Omenat isäntä haluaa itse poimia. Mansikoista nautittiin jo hyvissä ajoin ennen juhannusta ja metsämarjojen satokausi on parhaimmillaan. Nämä vaikuttivat ainakin vadelman ja omenapuun talvehtimiseen. Roope Behm 9,1, 2. Joona Räisänen 3,22, 2. MUUTA: Hartaushetket su 28.7. Antti Seppänen 2,97, 3. Tulokset 40m:n juoksu Pojat 3v: 1. Antti Seppänen 4.32,1, 3. Idänlahden Erä ry:n hirvijahtiin osallistujat, kokoontuminen klo 16.30 samassa paikassa. Lauri Ralli 0,25 Tytöt Sv: 1. RETKI: Syysretki su 18.8.: Lähtö srk-talolta klo 7.30, paluu n. Nuutti Seppänen 9,8, 3. Maija Rautiainen 10,2, 2. Kukintakin oli aika etuajassa. Toni Hämäläinen 2,16, 3. klo 20. Poimijoista on ollut monilla tiloilla pulaa. Vaivaisukot Kerimäellä -näyttely ja messu Kerimäen isossa kirkossa. Johtokunta kokoontuu klo 14.00. KLO 9.00-10.30 KUUSELAN PUUTARHA Viikon tori MYYDÄÄN hyväkuntoinen 47 m2 rivitalokaksio Sulkavan keskustasta. Eedla Torniainen 2,51, 2. Venla Komu 2,61 Pojat 13v:1. — Mansikkakausi oli lyhyt, pariviikkoinen jakso. Tyrni on erittäin C-vitamiinipitoinen marja. Tuomas Räisänen 2,58 Tytöt 13v: 1. Samuel Hakala 9,7, 3. Tervetuloa Johtokunta Jahtivouti Seurakunta Sanajumalanpalvelus su 28.7. Elias Lyytinen 9,8, 5. Pensasmustikka kärsi pölyttäjäpulasta keväällä. Viime talvi oli pitkä, syksy sateinen. 70-80 e (sis.: matka, lounas, näytelmä ja risteily). Joona Räisänen 4.23,1, 3. Ilmoittautumiset 29.7.9.8. Maija Rautiainen 2,96, 3. Lisäksi juvalainen jalostaja käy tarvittaessa keruuttamassa marjaa isommalla porukalla omaan käyttöönsä, jos ruuhkaa tulee. Juho Nevala 8,9, 4 Henri Ahonen 9,1 Tytöt 9v: 1. Tuomas Räisänen 4.49,3 300m:n juoksu: 1. Toni Hämäläinen 8,8, 3. Olli Matikka 7,6. Pensasmustikka kypsyy ja tuottaa reilun kokoisia marjoja. klo 13 Sairalanmäen muistomerkillä ja klo 15 Porilaisten haudalla, Halttulassa. Tyrnille on syntynyt uskollisia eläkeläisporukoita kauempaa, jotka keräävät marjoja suvulleen vaikka räntäsateessa. KLO 11.15-12.30 PUUMALAN TORILLA PE 26.7. Julia Ylimäinen 11,1 Pojat 1lv: 1. Vaurioita tuli. Marjanviljelijä Kari Partanen Kupsalan tilalta Ruottilasta toteaa kesien olevan aina erilaisia ja yllättäviä. Nuutti Seppänen 1,55, 4. 2. TULEVAA: Messu su 4.8. 2,62 Julia Ylimäinen Pojat 1lv: 1. Vietetään K-Market Wiljamin kirkkopyhää, jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit srk-talossa. Mutta herkkuja kypsyy mukavasti ja marjan koko on iso. Kymen Rottinki 0400 652 817 myynnissä perjantaina 26.7. Kupsalan tilalla Ruottilassa kasvaa myös tyrniä, joka on saanut jo uskollisia kerääjiä kauempaakin. Joona Räisänen 10,6, 2. Eedla Torniainen 7,8, 3. Emma Hämäläinen 11,5, 2. Sulkavan torilla ISO ALE! Jousikiikut (terveyskiikut), rottinkikalusteet, kukkapöydät, lehtitelineet.taikinatiinut, leipälapiot, keinuhevoset, lasten tuolit, päre-, pajuja puunkantokorit/kassit ym. Nea Mikkonen 1,85 Pojat 7v: 1. Sateinen viime kesä ei suosinut vadelmaa. Taavi Törmänen 2,49 Tytöt 1lv: 1. Heti kokouksen jälkeen pidetään hirviporukan aloituskokous, jossa ilmoittautuminen syksyn hirvijahtiin ja käsitellään syksyn jahtiin liittyvät asiat. Elias Lyytinen 3,57 1000m:n juoksu: 1. Tapiolassa, klo 17 naiset, klo 19 miehet. Saunailta ti 30.7. LÄHETYS: Lauluilta to 25.7. Mansikkakausi jäikin helteistä johtuen varsin lyhyeksi. Lauri Ahonen 1,05 Tytöt 7v: 1. — Talvivaurioista huolimatta vadelman sato näyttää kohtuulliselle ja laatu hyvälle. Taavi Törmänen 8,1 60m:n juoksu/Tytöt 11v: 1. Nea Mikkonen 8,8 Pojat 7v: 1. Lohikosken Eränkävijät ry:n KESÄKOKOUS su 11.8.2013 klo 14.00 Erämajalla Tervetuloa Idänlahden Erä ry:n KESÄKOKOUS su 4.8.2013 klo 15.00 jahtimajalla os. Max Krusberg 4,00, 3. Annukka Vähä 3,02, 2. Ruut Räisänen 0,63 Pojat 5v: 1. Annukka Vähä 10,3, 3. Kaupunkiristeily Saimaan höyrylaiva S/S Paul Wahlilla. Samuel Hakala 1,85, 3. — Joka kesä on omanlaisensa ja aina yllättävä kokemus. Se on etuoikeus tässä hommassa. DIAKONIA: Diakoniapäivystys ti 30.7. Piitu Lampilehto 7,9 Pojat 9v: 1. Nyt satotoiveet näyttävät paremmilta. Ville Reinikainen 12,0 Pituushyppy/Pojat 3v: 1. Jere Mikkonen 4.10,1, 2. Tervetuloa! Laukut, kassit, lompakot, kukkarot ym. Tervetuloa! Luukkanen Hakovirran Metsästysseura ry KESÄKOKOUS la 3.8.2013 Kukkarolahden kodalla klo 13 alkaen. klo 18 Lohilahden torilla. Daniel Hakala 7,9, 2. Joni Partanen 3,78, 4. Välillä marjavarastossa kahvitellen ja lämmitellen, kertoo Kari Partanen. Kupsalan tilalla tilannetta helpottaa lajien runsaus ja pienemmät viljelyalat. Esillä riistakiintiöt ja muut asiat. Suomalaiset laatutuotteet, myös poronja hirvennahasta. Max Krusberg 9,0, 2. MONIPUOLINEN MARJAJA HEDELMÄVALIKOIMA. Isoilla tiloilla on ollut ihmettelemistä poimijoidensa kanssa, ehtiikö ollenkaan mukaan ja mitä sitten, kun kausi on normaalia puolta lyhyempi. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. KORIJA KIIKKUTUOLIKAUPPIAS pe 25.7. Lauri Ralli 18,0 Tytöt 5v: 1. Maisa Reinikainen 2,24, 2. Daniel Hakala 2,35, 2. Topi Hämäläinen 7,6, 3. Olli Matikka 3,05, 2. Satokausi jatkuu elokuun puolelle. Jere Mikkonen 9,4, 4. klo 13-14.30 Lohilahden vanhustentalon kerhohuoneessa. Yhteydenotot p. Keväällä pölyttäjiä oli vähän, mikä yleensä vähentää satotasoa ja ja vaikuttaa marjan laatuun. Jere Mikkonen 4,03, 2. Venla Komu 11,8 Pojat 13v: 1. Joni Partanen 9,3, 3. Petra Lampilaehto 7,7, 2. Ruut Räisänen 13,8 Pojat Sv: 1. Topi Hämäläinen 2,70, 3. Isäntäväki ehtii itse paljon poimintaan mukaan. Annelle, p. 050-3772107. SULKAVA 25.7.2013 N:o 30 E. Vadelma on aika varma marja, kun kasvusto on nuorta ja kunnossa. Sulkavan torilla. UUTUUS! Puunkantoteline vaneria, rusk., valk., must. 040-540 6738. Sulkavan torilta pe 26.7. Nyt ei tule sitä ongelmaa. Antti Seppänen10,6, 3. Lipponen, 040-7781184 LAPIN LAKKAA JA MUSTIKKAA SULKAVAN TORILLA PE 26.7. Marjanviljelijä Kari Partanen Kupsalan tilalta: Joka kesä on erilainen Pirjo Partanen Alkukesä yllätti lämmöllä ja auringolla ja kypsytti marjasadonkin etuajassa. Petra Lampilehto 2,00 Pojat 9v: 1. Roope Behm 2,20, 2. — Kupsalan marjatilalla on niin monta lajia, mitään ei ole hehtaarikaupalla, joten poiminta limittyy mukavasti
Sulkamaja avattiin Sulkavan kirkonkylässä kävelymatkan päässä kaikista palveluista sijaitsevassa Urheilukentäntie 5:ssä avasi ovensa kodikas majatalo nimeltään Sulkamaja. Internetin kautta laji on levinnyt laajemmalle, muun muassa entiset itäblokin maat ovat vahvasti mukana. Olimme toukokuussa partiotapahtumassa Kuopiossa seurakunnan nuorisotyöntekijä Taru Piiroisen pyynnöstä, siellä uteliaita ja lajista kiinnostuneita oli lähemmäs tuhat. — Ensimmäisiin kilpailuihin osallistuin tammikuussa 1993, mutta pöytälätkää on tullut pelattua pikkupojasta lähtien aina 1970-luvulta asti! Tarinaa Jannella todella riittää kerrottavaksi niin pöytäjääkiekosta yleisellä ja lajin historian tasolla kuin siitä, miten hän on lajissa kilpaillut ja pöytälätkää harrastanut. — Huiput tekevät muutamalla tietyllä tavalla suurimman osan maaleistaan ja yllätysmomentti jää pois, toisin kuin aloittelijoilla jotka tekevät koko ajan ennalta arvaamattomia liikkeitä ja ratkaisuja, tahallaan ja myös vahingossa. Pöytäjääkiekon pelaamisella on päässyt tapaamaan myös ”oikeita” jääkiekkoilijoita. Varauksia ja kyselyitä voi laittaa sähköpostitse osoitteeseen sulkamaja G gmail.com tai puhelimitse Tarja Lindbergille, puhelinnumero 050-4391889. 00 8 25.7.2013 N:o 30 SULKAVA Pariskunnalla kaapit täynnä EMja MM-mitaleita Pöytäjää ä Aleksi Keränen Tarja Lindberg ja Janne Kokko esittelevät pöytäjääkiekkoa Sulkavan Urheilupäivien yhteydessä lauantaina 10. divisioonan sarjan ja tuli pronssille veteraanisarjassa. — Sulkavan Urheilupäivillä arvotaan yksi pöytäjääkiekkopeli, Stiga Playoff, kaikkien paikalla kävijöiden kesken. sa ovet Suursoutujen aikaan. Tarja Lindbergin ja Janne Kokon emännöimästä ja isännöimästä Sulkamajasta löytyy majoitustilat 18 hengelle sekä monenlaiseen käyttöön sopiva huone talon yläkerrasta. Miksei Sulkavalla pystyttäisi samaan. Tavoitteena meillä on Sulkavan mestaruuskisat, Tarja ja Janne sanovat. — Vuonna 1993, Teemu Selänteen — tulokaskaudella, kävimme Winnipegissä ja-lahjoitimme toisen pöytäjääkiekkopelin Teemulle ja toisen samassa joukkueessa, Winnipeg Jetsissä pelanneelle Teppo Nummiselle. Suomessa on kilpatasolla pelattu 1990-luvun alusta, Janne kertoo. tä kisoista voitin kahtena peräkkäisenä vuotena television, kolmantena kesänä eivät minua enää kutsuneet sinne, Janne nauraa. Muita vastaavia hommia on ollut muun muassa Unkarin Amaajoukkueen valmentajana toimiminen ennen heidän kotimaassaan järjestettyjä MM-kisoja, viikon verran kävin heitä valmentamassa. Lisäksi Sulkamajan pihanurmikolla voi pelata petankkia, krokettia, sulkapalloa ja mölkkyä. Urheilukentäntiellä sijaitseva Sulkamaja on lähellä kaikkia Sulkavan palveluita, torille kauppojen ja ravintoloiden ääreen on matkaa parisataa metriä, Alinanniemen uimarantaan noin kolmesataa metriä, urheilukentälle pururatoineen noin sata metriä. — Meidän kummankin sukujuuret ovat Pohjois-Karjalassa, sitä kautta Jokipojat on se ykkössuosikki, Janne ja Tarja kertovat. Tämä kevät ja kesä on mennyt remontoidessa, mutta suunnitelmia ja tekemistä löytyy ensi kesääkin varten.. — Nykyisin tämä meidän pelaamisemme on mennyt siihen suuntaan, että esitellään pöytäjääkiekkoa lajina. — Ensimmäinen pöytäjääkiekkopeli valmistettiin 1930-luvulla Kanadassa, Janne tietää kertoa. — Aloittelijoilla on pelaaminen usein sormitekniikasta kiinni ja siitä, että oppii mailan asennot ja muut perusasiat. — Jonkinlainen timpuri tai kirvesmies oli tehnyt valmiin pelin puusta ja möi tämän sitten jollain könttäsummalla Stigalle, ruotsalaiselle firmalle joka on pöytälätkän valmistaja tänäkin päivänä. Juvalla oli 1990-luvulla suurta innostusta ja menestystä tuli paljonkin, sittemmin rockpromoottorina tunnetuksi tullut Vesa Kontiainen oli järjestämässä Juvan pöytälätkäturnauksia. Ensimmäiselle meidät voittavalle on myös antaa palkinnoksi yksi Playoff, Tarja ja Janne kertovat. Venäjällä pelataan jopa rahaturnauksia, pääpalkintona voi olla kymmenentuhannen euron suuruisia summia, Janne Kokko kertoo. Tarja ja Janne ovat remontoineet Sulkamajaa tämän kevään ajan ja suunnitelmia on myös ensi kesäksi. — Ikää alkaa ruveta olemaan, pitkässä turnauksessa kun on 50-60 viiden minuutin peliä niin henkinen puoli alkaa rakoilla, Janne sanoo. Pihasauna lämpenee tilauksesta sopimuksen mukaan. — Moni huippupelaaja ei katso aloittelijoiden pelaamista ollenkaan, Janne kertoo. Sulkamajasta löytyy neljä kappaletta neljän hengen huoneita, joissa ylhäällä on parvisängyt sekä yksi kahden hengen huone, yhteensä majoitustilaa on 18 hengelle. — Aika hyvin siihen nähden ettei tullut paljoa pelattua ennen turnausta, Tarja nauraa. — Mikseipä täällä voisi järjestää vaikkapa pöytäjääkiekkoleirejäkin, tästä Sulkamajan ympäristöstä löytyisi tilaa ja tonttia järjestämisen kannalta. Janne Kokko on pelannut pöytälätkää kilpailumielessä aika tarkalleen 20 vuotta, mutta harrastus alkoi jo paljon aiemmin. — Jääkiekko on lähellä sydäntä, sitä tulee seurattua tarkasti, Janne Kokko kertoo. — Tänä vuonna olen käynyt pelaamassa kahdessa turnauksessa, tammikuussa SM-kisoissa joissa voitin veteraanien eli yli 40-vuotiaiden sarjan ja sitten helmikuussa Pieksämäellä, Janne sanoo. — Opetin silloin noin viittäkymmentä nuorta pelaamaan ja silloin tuli itsekin eniten pelattua, päivässä saattoi se 8-9 tuntia hurahtaa pelin ääressä. — Katsellaan Urheilupäivillä miten laji rupeaa kiinnostamaan, ajatuksissa on ollut järjestää jotain viikkoturnausten tapaisia kunhan alkaa lunta olemaan maassa. Majoituksen hinnat ovat 40-65 euroa vuorokaudelta per henkilö sisältäen lakanat ja pyyhkeet, kokous-, kurssija leirihinnat sopimuksen mukaan. Lajin suosio räjähti 1950-luvulla, kun Ruotsin maajoukkue voitti Neuvostoliiton. Janne Kokko ja Tarja Lindberg avasivat majatalon MESTARI TYÖSSÄÄN. Pöytäjääkiekossa kaike kiekkoa esitteillä Urheilupäivillä 5 n voittanut Janne Kokko Stiga Playoffin kimpussa. Yläkerran monitoimihuone on erinomainen paikka kokouksille, kursseille ja leiritoiminnalle sekä se on varattavissa myös erikseen. Pieksämäeltä puoliso Tarja Lindberg palasi kotiin kolmen eri pokaalin kanssa, hän voitti naisten yleisen sarjan sekä 2. Lisäksi olemme menossa syksyllä muun muassa Juvalle ja Rantasalmelle kertomaan lajista, Tarja sanoo. Valtava näkemys ja kokemus lajista Janne Kokko oli vuosina 19941996 Espoossa ja Vantaalla työskennellessään = viralliselta titteliltään pöytälätkäasiantuntija, kautta aikain ensimmäinen Stigan ulkopuolinen sellainen. SM-liigan puolella Jannen ja Tarjan suosikki on Helsingin IFK, Mestiksessä puolestaan Jokipojat. — Tuo titteli luki meikäläisellä verokortissakin! Janne nauraa. elokuuta. — Esimerkiksi Latviassa pidetyisAa IN o ; SULKAMAJAN ISÄNTÄPARI. — Se joka lajista innostuu myös pärjää! Etelävintin nuorisotilaan vein muutaman pelin ja nuorille muutaman kikan neuvoin, niin innostusta löytyi, nuoriso-ohjaajana työskentelevä Tarja kertoo. Siellä tuli nähtyä JÄL AT Tn myös muita legendoiksi nousseita pelaajia kuten Tie Domi sekä Phil Housley, Janne kertoo. Pariskunta on voittanut kilpatasolla lähes kaiken mahdollisen niin SM-, EMkuin MMtasollakin ja heidän tavoitteenaan on saada innostettua uusia harrastajia hienon lajin pariin myös Sulkavalla. Alakerrasta löytyvät yhteistilat asukkaiden käyttöön, tiloista löytyy keittiö astiastoineen, kahvinkeitin, mikro ja jääkaappi sekä suihkutilat ja wc:t. — Yksittäisessä ottelussa pystyy silti voittamaan kenet tahansa, nuorempana ei alkusarjan peleissä tarvinnut miettiä yhtään mitään, eri asia oli siinä vaiheessa kun tosipelit alkoivat. Suurimmassa osassa kilpailuista on kuitenkin kysymys maineesta ja kunniasta, palkintoja on jaettu tavarana. — Terassi on tekeillä ensi kesäksi ja tarkoituksena olisi tehdä siitä enemmän kahvilatyyppinen, Tarja Lindberg kertoo. Työstä ja harjoittelusta on pöytäjääkiekossa kilpatasolla kysymys, kuten muussakin urheilussa. Olen voittanut lajissa kaiken, niin nykyisin tulee erittäin hyvä mieli tulee siitä, että saa opetettua muita! Esimerkkinä eräs Unkarin maajoukkueen vanhempi herrasmies, joka jossain alkusarjan pelissä voitti silloisen suomalaisen maailmanmestarin