TILA VYT | | LIN A N b 4 PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI 40. päivänä 2002 N:o 39 Irtonumero 1 E " Tuolla Uitonvirtamme raikkahat veet, kohti Saimaan rientävät rantaa... Kotiseutumme tää, et sä turvatta jää . . VUOSIKERTA Torstaina syyskuun 26. D "| tulevaisuus on onnesi aikaa...
100 g sinihomejuustoa palana + mustapippuria myllystä 500 J EN, * voita tai margariinia Kermaviilikastike: + 2 dl kermaviiliä (3 5le/kg) i gå + 11/2 rkl sitruunamehua » 1/2 tl sokeria » 1/4 tl suolaa 41,03 mK kg e : 10,64 mk 13,62 mk pkt * 3 rkl tillisilppua Lisäksi: » kevätsipuleita » uusia perunoita ps % j kg BonBon jää Pyyhi filee kostutetulla tal illa ja kuivaa. m vi Lotus Soft Embo Mausta kermaviili situunamehulla, suolalla ja sokerilla ja > WA PE Ranan k 14,86 mk rs > 39, kg 15,99 mk WILJAMI — Paverenmms; ma-pe 9.00-20.00 Sulkava Puh. 1,4 kg p Saarioisten kaaliS SS. Leikkaa — L ärkkusieni 11,89 mk sennä 200 asteessa uunin alatasolla 25-30 minuuttia. kääryleet ja uhhyvät muusi, 350 g Pope ; (9,57 €/ka) ” "task 4009 (573 €/ka) | 41,56 mk kg 19,62 mk kg SNRA Le € 1362 mk pkt Valio jäätelö [Kariniemen n Kananpojan maustetut [rai Suomalainen korma: ia ea kirjolohifilee P”Suomalainen p P jäätoiöt, 17. | ( Sulkava-lehteä! 60-luvun ilta Og Tien Onnea ja Menestystä N 7 40-vuotiaalle Sulkava-lehdelle! SAVONLINNAN PUHELIN OY FINNET Onnea = AS KID 40-vuot ia al | e! RaJuPuSu = Sulkava-lehdelle esimerkillisestä A riippumattomuudesta ja sananvapauden ; suojelemisesta! htymä Kari Toivanen sulkavalainen veronmaksaja O Mw va ; | ; 40-vuotiasta SULKAVA-LEHTEÄ Parhaimmat onnitellen sata : vaja PITKAAIKAISTA YHTEISTYOKUMPPANIA "s NSULKAVA-LEHTEAN TIEHALLINTO e ONNITELLEN Kaakkois-Suomen tiepiiri UL JLKAVAN S SU U RSOU DUT SUOMEN PAIKALLISMEDIAT OY Na www.paikallismediat.fi SÅ. 015 471 203 la 9.00-18.00 www.k-market.com = Hyvästä m MAASTO-/ 5 = teistyöstä SD HIRVILIIVI 39, EP kiittäen, 1. 2 =—269.2002 N:o 39 eno 40 vuotta kotiseudun asialla > «< SUIKAVA | Puokaideat j Poutun maustettu P : kd orsaan lapa , fileepaisti, n. Voitele filee ja taskut sitruunamehulla. — PUUKKUSAIaatti By Champ 08 €/kg) "nahkaan asti. SN Lauantaina 5.10. MINNEN M 1784 mk (4 annosta) Pirkka a porkkana Ex < tusalkä Costa Rica yväsh kaun jä + 600-700 g nahallista kirjolohitileetä « 1 rkl sitruunamehua v 1 kg/ps a -kahvi | 58 A a en. Aseta fil N vä a E audal naa jauaa vasten ja ry een ystyodo poi Suomalainen Suomalainen makeispussit q intien avulla. Villa TI n pyr: n parin I » E "välein taaksepäin kulkevia vinoja taskuja, oka uotuvat. JÄÄHDYTIN5,90 onnittelemme fylken 31 40-vuotiasta ja unata Mk! lar lsk es" SULKAVA-LEHTEÄ! |tiivisteet E-, Pja D-profileina! E Sulkavan KALPALINNA panni | DB Ala Tulossa: KATTO als 3:14 | 0
Kymmenen oppilaan kouluja ei yleensä pidetä pystyssä. Kirkonkylä ala-aste kuin kyläkoulu Mäntysillä oli myös kirkonkylän ala-asteen rehtori Juha Kiiski[4 E Minna ja Ahti Päykkönen sekä na. Koulun johtokunta on tehnyt vuodelle 2003 talousarvioesityksen vain 31.7.2003 saakka. Kunnanhallituksen jäsen Airi Mikkonen ja kirkonkylän ala-asteen rehtori Juha Kiiskinen.. Myös oppilasennusteita kuultiin. Se on 145.300 euroa. — Takaan sen, että lapsista pidetään hyvää huolta. Vuoden 2001 tilinpäätöksen mukaan Mäntysellä oli keskimäärin 17,5 oppilasta ja menot olivat 46.928 markkaa per oppilas. Hän totesi, että 3-4-luokkalaisten päivät ovat jo pitempiä. Kyläläiset olivat hiljaisina samaa mieltä. Ei siitä, että mitä lakkautetaan seuraavaksi, totesi kylätoimikunnan puheenjohtaja Markku Partamies. Kirkonkylän ala-asteen puolesta Juha Kiiskinen lupasi järjestää Mäntysen oppilaille ja vanhemmille tutustumispäivän. Koulukiinteistön kohtaloa ei ole ratkaistu, vaikka kunnalla on tavoitteena myydä käytöstä poistetut kiinteistöt pikaisesti pois. Ja Lauri Närä vastasi, että kai kunnan on hyväksyttävä kulut. Oppilaiden vaihtoehtoja ovat kirkonkylän ala-aste tai Juvan Paatela. — Jos lapset menevät Paatelaan, niin kustantaako kunta kyydit, kysyttiin. Keittäjä-siivooja-talonmies Anne Partamiehen kanssa kunta neuvottelee työvaihtoehdoista. Ykkösja kakkosluokkalaiset pääsevät nopeammin kotiin taksikyydillä, sanoi Juha Kiiskinen. — Pitäisi olla siitä huolissaan, että väki käy vähiin. Lukuja ja kuluja Sivistystoimenjohtaja Lauri Närä esitteli erilaisia laskelmia niin valtionosuuksista kuin oppilaskohtaisista kustannuksista. Vanhemmat kyselivät millaisia S Opettajie E i; eli Sanna Lehtosen (vas.) ja Satu Noposen työsuhteet ovat määräaikaisia ja ne päättyvät 31.7.2003. Päykköset kyselivät lasten nen, joka useampaan kertaan kertoi millaista koulua hän johtaa. Nyt keskiviikkona sivistystoimi järjesti tilaisuuden, johon osallistuivat sivistystoimenjohtaja, sivistyslautakunnan jäseniä, koulun työntekijät ja oppilaiden vanhempia. Se on reippaankokoinen kyläkoulu. Koulu on jo pari vuotta ollut lakkautusuhan alla. Vastaajat sanoivat, että kyydit kyllä hoituvat ja lapset pääsevät ajoissa kotiin. Sivistystoimenjohtaja Lauri Närä totesi, että Mäntysen oppilasmäärällä koulun jatkaminen ei ole järkevää. Se on laskettu Mäntysen kuluvan vuoden budjetin mukaan. Mäntysen koululla on tällä hetkellä 12 oppilasta. — Tämmöisessä lasten yhteisössä tulee olla riittävästi kumppaneita, leikkija pelikavereita niin tytöillä kuin pojillakin, että saadaan pelit pelattua, totesi Lauri Närä. Sivistystoimenjohtaja kertoi, että oppilaskohtaiset kustannukset nousevat varsin korkeiksi pienissä kouluissa. Aiheena oli koulun lakkauttaminen elokuussa 2003. Hän esitteli myös oppilaiden tulevat vaihtoehdot, joita ovat kirkonkylän ala-aste tai Paatela Juvan puolella — jos vanhemmat niin haluavat. — Kirkonkylän ala-aste ei ole mikään suuri koulu, jossa oppilaat olisivat jotain massaa. Heidän työsuhteensa päättyvät 31.7.2003 eikä jatkoa ole luvassa. SULKAVA TR 40 vuotta kotiseudun asialla <> 26.9.2002 N:o 39 3 Koululla oli vanhempien kuulemistilaisuus Mäntysen koululta loppuvat oppilaat [O Kalle Keränen Keskiviikkoiltana kunta järjesti Mäntysen koululla tilaisuuden, johon oli kutsuttu oppilaiden vanhemmat ja koulun työntekijät. vaihtoehtoja kirkonkylän ala-asteella on, jatkuuko lukio pitkään ja miten kyydit järjestetään ja kuinka kauan lapset joutuvat odottamaan kyytejä. Hän ja opettaja Sanna Lehtonen ovat määräaikaisessa virassa. Hän korosti, että kysymys ei ole pelkästään säästöistä, vaan toiminnallisista syistä. Laskumallissa oletetaan, että Mäntysen koulun oppilaat tulevat Sulkavan kirkonkylän alaasteelle. — Eivät lapset missään tapauksessa odota kolmeen saakka. Tilaisuuteen osallistui reilut parikymmentä osanottajaa, joista puolet oli kyläläisiä. Seitsemän kuukauden menot ovat 106.770 euroa eli 634.800 markkaa. — Viimeistään vuoden loppuun mennessä olisi suunta hyvä tietää, että osattaisiin tehdä yhteistyötä oppilaiden tulevan koulun kanssa, sanoi Mäntysen koulun opettaja Satu Noponen. Kyläläiset eivät innostuneet puolustamaan koulua, koska oppilasmäärä on edelleen vähenemässä. Siinä tapauksessa Sulkavan kunta menettää melkoisesti valtionosuuksia vuosikausien ajan. — Rahkolasta on joskus puhuttu, mutta en pidä sitä järkevänä. — Jos lapset lähtevät Paatelaan, niin he käyvät myös yläasteen Juvalla, huomautti Ahti Päykkönen, kolmen lapsen isä. Keittäjä-talonmies Anne Partamiehen kanssa kunta neuvottelee ja mahdollisesti tarjoaa pätevyyttä vastaavaa työtä. — Bruttomenot tälle vuodelle ovat 61.708 markkaa per oppilas, tiesi sivistystoimenjohtaja. Henki on samanlainen, vakuutti Juha Kiiskinen. Vastaavasti kunta säästää opettajien ja muun henkilökunnan palkoissa. Eliser Lintula seurasivat sivistystoimenjohtajan selvitystä vakavivaihtoehdoista. Vanhemmat kyselivät oppilasryhmien kokoja, erityisopetusta, liikuntaja harrastekerhoja ja muita mahdollisuuksia. Lauri Närän mukaan oppilaskohtaiset kustannukset ovat kunnassa keskimäärin 28.00030.000 markkaa. Kunta menettää valtionosuuksia noin 100.000 vanhaa markkaa Mäntysen koulun lakkauttamisen takia
Elli SS ÄII]. (Luuk 13:6-9) kuten virsikirjamme asian Nanan il"Anna sen olla vielä yksi vuosi. Tällaista *nollaamista” eivät suinkaan tarvitse eniten ne, jotka näyttävät olevan heikoimmassa asemassa ja tilassa, vaan ne, jotka ovat parhaissa asemissa. Tuo asema on säilynyt jo parikymmentä vuotta ja sitä kannattaa vaalia huolella. Keskiviikko: Jauhelihapihvit, perunasose, salaatti. Iloon alkoi sekoittua kipua. 145:15-16. Kenties tähänastinen koke: mus on opettanut jotakin, joka johdattaisi parempaan, puhtaampaan ja pyhempään elämään. Lähtöpäätöksen varmistivat rankat mielipide-erot. Lehteä on yritetty kaataa, sitä on yritetty vallata ja sitä on koetettu mustamaalata — joskus aika karkeastikin. Ps. Jospa se ensi vuonna tekee hedelmää. Se ei kerro koko totuutta asioista. Ainoa mahdollisuus on, että Jumala pysäyttää jonkin asian tai tapahtuman kautta meidät miettimään oman elämämme suuntaa. Yleensä pääosassa ovat kuntalaiset, tavalliset lukijat ja heitä koskevat asiat. Juuri tästä syystä niin moni keskellämme kärsii "väärän todistuksen” seurauksista mahdollisesti lopun elämäänsä. Paikallislehden tekeminen voi olla helppoa hiihto-, pilkkija yleisurheilutulosten uutisointia, kevyttä tapahtumien ehdoilla kulkemista, jos niin sovitaan tai jos työn niin ottaa. Kenties ensi vuonna näkyy hyvää hedelmää. Mutta kaikesta on selvitty! Niin toteaa tässä lehdessä toisaalla lehtiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jaakko Teerimäki. — Aiti Basilea oli karismaattinen henkilö, mutta hänen kunnioittamisestaan tuli epätervettä henkilöpalvontaa. 30.8.2002 Äitiä ja Mummoa kaivaten Aatto, Raija ja Henri Markku, Arja, Mika ja Mari sukulaiset ja ystävät Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kellot edeltä soi. Sinä avaat kätesi ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää. Vihkimyksen jälkeen tytöille avautui maailma, jota he eivät olleet vieraina nähneet. Mutta se voi olla myös kovaa työtä kuntalaisten tiedonjanon tyydyttämiseksi. Kautta aikojen lehdentekijät ovat suhtautuneet työhönsä intohimoisesti ja kunnioituksella, mutta samalla nöyrästi. Ne rassaavat maalaiskunnan elämää monin tavoin. Takana ovat epävarmuuden vuodet, jolloin kuntalaisille vakuutettiin oman lehden tarpeellisuus ja luotiin tyhjästä vahva asema. Ristiriidat omien käsitysten ja luostarin oppien välillä johtivat lopulta siihen, että suomalaistytöt lähtivät luostarista. Tarvitaan riuskoja toimenpiteitä, hyviä ideoita ja rohkeita toteuttajia. He ovat panneet itsensä likoon ja hienoa jälkeä on syntynyt läpi vuosikymmenten. Torstai: Karjalanpaisti, perunat, salaatti. Kuinka usein joudummekaan pettymään toisiin ihmisiin. Akasiasäätiön työssä korostetaan ihmisen kohtaamista sellaisena kuin hän on: Jumalan luomana ja Kristuksen lunastamana. Sulkava-lehdellä on aina ollut vahvoja persoonia hommissa, jo aivan alkuajoista lähtien. Alkuvaikeuksien jälkeen maailma on avautunut naisille aivan uudenlaisena. Tällä kertaa pääosassa on lehti itse. Kaikkien toimittajien henkilökohtaiset ansiot ovat merkittäviä. Aktiivisen lehden merkitys korostuu kunnissa, joissa ei osata tai ei haluta tiedottaa julkisuuslain mukaisesti jo asioiden valmisteluvaiheessa. Niitä Voilöytyä, jos asioihin tartutaan ja annetaan oikeille ihmisille tilaa. Jos niitä arvioimmekin, meidän arviomme on lopulta äärimmäisen vajavainen ja subjektiivinen. Pääasia oli, että asian menettäminen tuotti tuskaa. Luostarissa ystävystyneet Riitta ja Marianne alkoivat luostarista eroamisensa jälkeen opiskella teologiaa. Kulttuurija kotiseutuihmiset ovat herätelleet lukijoita ja kertoneet tärkeistä asioista. Tiistai: Kinkkukiusaus, punajuurisalaatti. Lehden pitkäaikaisena hallintomiehenä hän on nähnyt tuulta jos myrskyäkin. Lisäksi lehden on yritettävä olla ihmisläheinen ja paikallinen, kotoinen ja läheinen. Onnea Nimipäiviä Tänään torstaina Kuisma, perjantaina Vesa, lauantaina Arja, sunnuntaina Mikkelinpäivä, Mikael, Mikko, maanantaina Sorja, Sirja, tiistaina Rauno, Rainer, Raine, Raino, keskiviikkona Valio. nuoreen tyttöön. Rakkaamme HILTUNEN os. Onko mieleemme tullut, että he kokevat aivan samoin. Nykymaailmassa on kyllä tietoa tarjolla, mutta ei paikallista. Paikallislehti on vahva niin kauan kuin sillä on hyvät ja luottamukselliset välit lukijoittensa kanssa. Robert Burdette. Koti* seutuaatteelle vihkiytynyt lehti voi tarvittaessa olla myös kriittinen ja nimenomaan tavallisten kuntalaisten asialla. On kertonut jo 40 vuotta. Viikon sana ANNA SEN OLLA VIELÄ TÄMÄ VUOSI Tapahtumat-palsta sivulla 19. Kiitämme osanotosta. Synnit sovitettiin rukoilemalla ja luopumalla jostain itselle tärkeästä, joka saattoi olla kunnon yöuni, yhteydenpito kotiin tai lempiruoka. Oman kunnan asioista -eivät muut kerro yhtä tarkasti. 40 vuotta paikallislehdelle on reipas keski-ikä. Sydän itkee kaipuuta, ikävää. Elämänmenon hiljeneminen vaikuttaa myös tilattavaan paikallislehteen, joka sekin on liikeyritys. Maaltapako ja liike-elämän kuihtuminen ovat vakavia asioita. Kädessäsi on lehden juhlanumero. Lehdellä on ollut onni myötä. Sulkava-lehti on osoittanut, että myös paikallislehti voi olla merkittävä keskustelun herättäjä ja tärkeiden asioiden uutisoija. Ja se pyrkii uutisoimaan kaikki mielenkiintoiset asiat ja tapahtumat. He ovat purkaneet kokemuksensa kirjaksi "Kun luostarin muurit murtuvat”. Kotiseutuhenki ei riitä. Hän on ex-nunna Riitta Lemmetyinen Akasia-säätiöstä. Meille ei ole ensinkään annettu oikeutta tai edes kykyä arvioida toisten ihmisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Samalla tavalla Sulkava-lehti ei ole mikä tahansa paikallislehti, vaan uusia uria aukova kuntalaisten äänenkannattaja! Päivän kierto Aurinko nousi tänään 7.10 ja laskee 19.05. Kerran viikossa luostarin henkilökunta kokoontui yhteen tunnustamaan inlkiceeti cuntincä Sanat ovat taivaallisen puutarhurin omia. Kouluruoka Kouluruoka viikolla 40: Maanantai: Uunimakkara, perunat, kastike. Henkilövalinnat ovat kesätoimittajia myöten olleet onnistuneita, jopa siunauksellisia. Mietelause On kaksi päivää, joista ihmisten ei pitäisi milloinkaan kantaa huolta: ne ovat eilinen ja huominen. Paikallislehti voi parhaimmillaan olla merkittävä tiedonvälittäjä ja uuden tiedon kokoajaja tuottaja. Hän rukoilee meille vielä vähän lisäaikaa. Viimeinen vuosikymmen on ollut tekniikan kehittämisen ohella myös sisällön kehittämistä. Väen vähetessä ja yritysten hiipuessa talous on entistä ahtaammalla. Silti parannettavaa riittää ja kunnianhimoiset ihmiset varmasti yrittävät parhaansa. Minä PRESSEN ja lannoitan maan sen ympäriltä. Riitta ja Marianne työskentelevät nykyään Akasia-säätiössä, joka järjestää seurakunnissa monimuotoisia tilaisuuksia. Naisten aamiainen la 5.10 klo 8.30 Muikkukukossa, vierailijana ex-nunna Riitta Lemmetyinen. Perjantai: Kalakeitto, leikkele, ruisleipä. Jollei niin käy, käske sitten kaataa se. Koko asetelman pitäisikin olla toisenlainen. Tällaiset edesottamukset, joiden hedelmä on todella huono, jäävät useimmiten tekijältä itseltään pimentoon. Muutav man->vuoden, jälkeen Riitta Lemmetyinen otti ystävänsä Marianhe Janssonin kanssa nunnanvih> kimyksen ja jäi luostariin lopullisesti. Ja tottakai lehti selviää koettelemuksista, jos vain muistaa perusasiat ja pysyy yhtenäisenä. Kaanaan luostarissa vallinnut ilo ja yhteishenki tekivät vaikutuksen. Hintsanen k. Lehtiyhtiön hallitus on viisaasti pysytellyt toimituksen arkirutiinien ulkopuolelta eikä se aktiivisesti ole osallistunut lehden sisällöstä päättämiseen. Päivän sana Kaikki katsovat odottaen sinuun, ja sinä annat heille ruoan ajallaan. Liitteineen ja erikoisnumeroineen Sulkava-lehti lienee yksi seutukunnan värikkäimmistä ja laajimmista lehdistä — jos otetaan huomioon paikkakunnan koko ja lehtiyhtiön työntekijämäärä. Näitten asioitten ja pyrkimysten yhteensovittamisessa riittää työsarkaa. "Sairas terveen parantaa” , maisee (Virsi 428:5). Jouluna 1988 hän piti puheen, jossa hän halusi itseään toteltavan samalla tavalla kuin SS-miehet tottelivat Fuhreriä Tämä ali mailla 1iilaa Lartrn Riitta Lemmetyinen. Sulkava-lehdellä on läpi historiansa ollut värikkäitä vaiheita. 1960-luvun lopussa opiskelijatyttö Riitta Lemmetyinen lähti kansainväliselle kesäleirille saksalaiseen luostariin kohentamaan saksan kielen taitoaan. N EN JUHLI merkkipäivääni! Pauli Simonen A Sulkavan seurakunnan perinteisellä naisten aamiaisella on tänä syksynä mielenkiintoinen vieras. Eero Attila Naisten aamiaisella ex-nunna Riitta Lemmetyinen Avaralle paikalle vapauteen kutsuttu Synneiksi luokiteltiin toisten kanssa puhuminen, liian myöhään nukkuminen tai luostarin johtajan, äiti Basilean salaisten oppien levittäminen ulkopuolisille. Sulkava-lehti viettää huomenna perjantaina 27.9.2002 epävirallista syntymäpäiväänsä työn ja kahvittelun merkeissä. Kulttuurista tai hyvästä ruuasta nauttiminen ei ole enää syntiä. Soutujen ja monen muun erikoispiirteen ansiosta Sulkava ei ole mikä tahansa tavallinen pitäjä. + + + 26.9.2002 N:o 39 + > ano 40 vuotta kotiseudun asialla => SULKAVA 26.9.2002 Pääosassa lehti Sulkava-lehti kertoo paikkakunnan asioista, ihmisistä ja ilmiöistä. Jää hyvästi, äiti ja mummi! Siunaus toimitettu
Teitä arvostetaan laajasti avoimuuden ja sananvapauden puolustajana. "Politiikassa on aina asioita valmisteltu eri kokoonpanoissa saunapalavereissakin epävirallisesti. Ratkaisuaan hän perusteli taannoin sillä, että on toiminut julkisessa virassa yhtäjaksoisesti 40 vuotta ja oikeusasiamiehenä 13 vuotta. Millaisiin eroihin sananvapaudessa olette törmännyt EU:n sisällä. Jos joku sitten rikkoo virkavelvollisuuksiaan niin virasto joutuu siihen puuttumaan. Siis EU hallinnossa vallitsee jonkinasteinen sensuuri. SULKAVA Torstaina syyskuun 26. Joskus on tullut huonoa julkisuutta, mutta toisinaan aivan syystä ja toisinaan sen vuoksi että kirjoittaja on asiasta eri mieltä. Päinvastoin seuraajani saatta keksiä uusia avauksia asian edistämiseksi.. — Olen ollut monessa julkisessa virassa ja olen aina saanut hyvän seuraajan. Kiinnostuksensa EU:n tulevaksi oikeusasiamieheksi on jo osoittanut m.m. Hänen mielestään suomalainen lehdistö on pohjimmiltaan terveellä pohjalla. Lehden ei pidä itse sekaantua yhteiskunnallisen kiistojen käytännön selvittämiseen. valmisteltu eri kokoonpanoissa — saunapalavereissakin — epävirallisesti. Pitkä ura julkisessa virassa Jacob Söderman vetäytyy Euroopan oikeusasiamiehen tehtävistä kesken kauden, sillä hän jää ensi vuoden huhtikuussa eläkkeelle. Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus. Pohjimmiltaan suomalainen lehdistö on terveellä pohjalla ja hanakkaa välittämään tietoa yhteiskunnan tapauksissa. Se ei tietysti saa merkitä sitä ettei lehti säilytä itsenäisyyttään ja journalistista liikkumavaraansa. Silloin moni voi testata mielipiteitään ja esittää kysymyksiä." Pirjo Mailammi — Toimittajalla on tietysti aina paras vaihtoehto säilyttää hyvät ja asialliset suhteet viranomaisiin ja pyrkiä selvittämään mahdolliset kiistat keskustelemalla. Oikeastaan tulisi edistää virkamiesten halua kirjoittaa virkaasioistaan, koska näin syntyisi faktoihin perustuva vireä keskustelu julkisuudessa. — Uskon, että julkinen hallinto niin EU:ssa kun sen jäsenmaissa koko ajan kulkee avoimuutta, joskus nopeammin ja joskus hitaammin. päivänä 2002 EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman Sulkava-lehdelle: Suomalainen lehdistö on tervee pohjalla [Kalle Keränen Euroopan unionin oikeusasiamies Jacob Söderman korostaa päätöksenteon avoimuuden ja sananvapauden merkitystä. Huhtikuussa 2003 hän jää eläkkeelle. Onko pelättävissä, että teidän siirryttyä eläkkeelle EU sulkeutuu entisestään. Näin voidaan usein vältää virheitä ja huomioda asioida jota ei tullut mieleen. Toiselle viisivuotiskaudelle hänet valittiin 1999. "Ainoa sanottava ongelma on se, että EU:n virkamiehillä on edelleen velvollisuus pyytää lupa ennenkuin kirjoittavat erilaisia kirjoituksia. Millaisia uhkia näette pienten piirien politiikassa niin maalaiskunnissa kuin Euroopan unionissa. On kannatettavaa, että he esittävät mielipiteensä ja arvostelunsa ennen asian ratkaisua. Pääkirjoituspalstalla lehti ottaa tarvittaessa asioihin kantaa. — Ainoa sanottava ongelma on se, että EU:n virkamiehillä on edellen velvollisuus pyytää lupa ennenkuin kirjoittavat erilaisia kirjoituksia. — Kokemukseni lehdistöstä ovat koko julkisen elämäni ollut pääsääntöisesti myönteistä. Hänet muistetaan avoimuuskiistastaan komission puheenjohtaja Romano Prodin kanssa. Avoimuudella voidaan myös estää myös estää se, että edistetään jonkun omaa asiaa oikeudettomasti. Sulkava-lehdelle antamassaan haastattelussa Jacob Söderman toteaa, että hyvät ja asialliset suhteet viranomaisiin ovat tärkeät. En näin ollen usko että poistumiseni näyttämältä pysäyttää myönteistä kehitystä. — Politiikassa on aina asioita Pirjo Mailammi Jacob Söderman on toiminut 40 vuotta julkisessa virassa ja 13 vuotta oikeusasiamiehenä. Hänen toimikautensa olisi jatkunut vuoteen 2004. Hän on omilla toimillaan edesauttanut avoimuutta myös EU:n hallinnossa. Jäsenmaissa tätä on säännöstaso!la enää vain Englannissa. Hänellä itsellään on hyviä kokemuksia suomalaisesta lehdistöstä. Asioita virallisesti -valmisteltaessa ja ratkaistaessa on huolehdittava siitä että mahdollisemmat monet —ja kaikki jota asia koskee — voivat asian laadun mukaisesti osallistua. Se kuuluu kuntalaisille itselleen ja erityisesti niille luottamushenkilöille, jotka he ovat eri tehtäviin valinneet. — Jossakin periaattellisessa tapauksessa voi tietysti pyytää kirjallista päätöstä siitä ettei saa asiakirjaa nähtäväkseen ja sitten katsoa onko aihetta kannella tai valittaa tästä päätöksestä. Silloin moni voi testata mielipiteitään ja esittää kysymyksiä. Uskon että se olisi melko harvinaista. — Lehti seuraa yhteiskunnan tapahtumia ja raportoi niistä toimituksellisen linjansa mukaan. kaksi arvostettua kansallista oikeusasiamiestä. Toisaalta virkamieheen pitää myös voida luottaa. Millaisia kokemuksia teillä on suomalaisesta lehdistöstä maaherraja poliitikkoajoiltanne. Jacob Söderman nimitettiin Euroopan ensimmäiseksi oikeusasiamieheksi vuonna 1995. Siis EUhallinnossa vallitsee jonkinasteinen sensuuri." Onko hänen tehtävä kanteluja, jos hän huomaa epäkohtia ja jos niistä kirjoittaminen ei aiheuta toimenpiteitä. Kannustatte avoimuuteen ja olette sanonut *Julkisuussäännökset eivät toimi, jos niiden rajoja ei jatkuvasti koetella.” Miten pitkälle pienen paikkakunnan ja pienen lehden toimittaja voi mennä rajojen testauksessaan. Jacob Söderman uskoo, että lopulta hallinnon läpinäkyvyys koituu myös virkakunnan eduksi. Virkamiehen tulee tietysti olla virastolleen lojaali ja pysyä totuudessa esittäessään asioita
Muualle muuttava on perinteisesti tilannut kotiseudun lehden viestiksi juuriltaan. Kiusallisten tietojen kertomisen ongelmana voi olla myös asioille annettava uutismerkitys kun paikallislehden esiin nostama aihe ei yllättäen ylitäkään isompien tiedotusvälineiden uutiskynnystä. Uskollisimmat lukijat on yleensä oman alueen lehdillä. Joutuuhan lääkärikin joskus tilanteeseen, jossa potilaalle on kerrottava ikävä asia. Tästä on osoituksena laaja levikki kunnassamme sekä kuntamme ulkopuolella; täältä lähteneet entiset sulkavalaiset tilaavat runsaasti lehteä, he haluavat olla perillä paikkakuntamme tapahtumista. Ilmoitukset, artikkelit, lukijoiden omat kirjoitukset ja liikeyritysten mainonta varmasti huomataan. Tämäntapaisessa tilanteessa paikallislehtien tärkeänä tehtävänä on seurata kunnallisten päätösten asianmukaisuutta ja pitää kuntalaiset ajan tasalla kunnan toiminnasta. Onnittelun ja kiitoksen hetki on 40-vuotismerkkipaalun saavuttaminen. Pienten johtomiesten ryhmät pystyvät usein sopimaan asioista keskenään vaikka muodollisesti ylintä päätösvaltaa käyttääkin kunnanvaltuusto. Seurapalsta edullisena tiedotusväylänä saa meiltä pelkkää kiitosta. Lukutottumukset ovat perinteisiä ja vakaita. Tietojen saamiselle riittää, että selvitys on valmis käyttötarkoitukseensa vaikka se liittyisi muutoin keskeneräiseen asiaan. Paikallistasolla journalistiset paljastukset mielletään herkästi *kotiseutuhengen pilaajaksi”. Väestöään jatkuvasti menettävissä Itä-Suomen kunnissa paikallislehdetkin ovat uudessa kilpailutilanteessa. Jos lehti jättää tällaisista asioista kertomatta, lukijoiden arvostus sitä kohtaan heikkenee riippumatta siitä, vaikeneeko lehti asioista tahattomasti vai tietoisesti. Tämä johtuu toisaalta siitä, että kunnista puuttuu valtionhallinnolle tyypillinen hallitus-oppositio-asetelma ja toisaalta siitä, että puolueiden kansalaisyhteydet ovat kaventuneet. Luonnollisestikin juttujen kohteet vastustavat voimakkaasti itselleen kielteistä julkisuutta. Karttulan Tervon Vesannon Sanomien päätoimittaja Marita Tiihonen kuvasi osuvasti lehteensä kohdistunutta Karttulan painostusta sen jälkeen kun kunnan päättäjät olivat arvostelleet *'Karttulassa moni yritys lopettaa toimintansa” -juttua. Lisäksi uudessa julkisuuslaissa viranomaisen käsite on ulotettu koskemaan kaikkia julkisia tehtäviä hoitavia organisaatioita ja valmisteluelimiä kuten komiteoita, työryhmiä ja toimikuntia. Lehti tiedetään myös sananvapauden puolustajaksi ja valppaaksi asioihin tarttujaksi. Lisäksi virkamiehet ovat usein sidottuja poliittiseen vallankäyttöön. Paikallislehden tärkeänä tehtävänä on tarkastella asioita vallankäyttäjien ja vallankäytön kohteiden välisen suhteen näkökulmasta. Tiihonen kirjoitti palautteessaan: *Lehti ei voi kirjoituksillaan muuttaa Karttulan todellisuutta, tapahtuneita asioita saati vielä vastata niistä. Tällaisena sillä on tärkeä sijansa alueellisena keskustelijana ja kannanottajana. Paikallislehden rooli on suhteessa jopa tärkeämpi kuin isojen, valtakunnan asioihin keskittyvien medioiden. Toivotan menestystä tuleville vuosille ja vielä ilmestymättömille jännityksellä odottamillemme numeroille. Hietasen havaintojen mukaan seurauksena on ollut, että valta kunnissa on voimakkaasti keskittynyt. Tätä työtä on osaltaan helpottanut reilut pari vuotta sitten uusittu julkisuuslaki, joka on lisännyt valmistelun julkisuutta. Esimerkiksi omasta kunnastaan ihmiset saavat tietoa nimenomaan tiedotusvälineiden kautta. Ilmoitustilaa haetaan ja tarjotaan yhä enemmän suurten yritysketjujen yhteisissä julkaisuissa ja myös sähköisissä välineissä. Sulkava-lehden vankka asema on vuosikymmenten määrätietoisen työn tulosta. Pitäjälehdet ovat syntyneet vastaamaan juuri paikallisiin odotuksiin ja tarpeisiin. Miten väärin hän tekisi jos jättäisi kertomatta. Meiltäkin löytyy lehtiä, joiden näkemys omasta roolistaan on hämärtynyt. Emmekä voi myöskään jättää kertomatta joistakin asioista, jotka ehkä ovat hankalia ja ikäviä. Ongelmallinen tilanne jatkuu jos paikallislehdellä ei ole tapana suhtautua kriittisesti viranomaisten toimintaan ja tuoda esiin kuntalaisten näkökantoja sekä herätellä ja pitää yllä kunnan toimintaan liittyvää julkista keskustelua. Me emme myöskään voi antaa todellisuudesta väärää kuvaa. Ammattinsa osaavat toimittajat ja lehden omistajaja hallintotahot ovat onnistuneet työssään. Tähän vaikuttaa toisaalta se, ovatko lehden kertomat tiedot totta ja toisaalta se, kertooko lehti sellaisista lukijoille merkityksellisistä asioista, joista nämä odottavatkin sen kertovan. Painettu viestintä on hyvin pitänyt pintansa sähköisten välineiden, radion ja television, suosiosta kilpailtaessa. Kuningas katkaisi viestintuojalta kaulan, vaikka tämä teki nimenomaan suuren palveluksen kertomalla uhkaavasta vihollisesta jotta uhkaava tappio pystyttäisiin välttämään. Mutta ensin hyvä teko, sitten vasta hyvä uutinen. Vantaalainen kunnallistoimittaja Risto Hietanen on nähnyt syyksi tähän sen, että kunnallispoliittisen päätöksenteon yhteiskunnallinen rooli on kaiken aikaa kasvanut. Elävä lehti saa ja kestää myös itse kritiikin yhtä hyvin kuin kiitoksen. Paikallislehdet käyttävät ilmestymisalueellaan hyvin voimakasta julkisuusvaltaa, jolla on suuri vaikutus siihen, mihin asioihin ihmiset kiinnittävät huomionsa ja mistä he keskustelevat. Usein tällaiset asiat liittyvät ihmisten itsensä kohtaamiin ongelmiin, joihin he haluaisivat selvitystä ja korjausta. Sananvapauden toteuttaminen oman yhteisönsä sisällä onkin paikallislehdelle-työläämpää kuin Yleisradion tai Helsingin Sanomien tapaisille valtakunnallisille välineille, joiden painostaminen ulkopuolelta on erittäin vaikeaa, jollei mahdotonta. Erityisen tarkkana on oltava raportoitaessa tilanteista, joissa kuntalaisten ja päättäjien intressit ovat vastakkaiset. Sulkavan kunnan edustajana minulla on ilo tuoda oma ja kaikkien muidenkin sulkavalaisten mitä parhaimmat onnittelut juhlivalle Sulkava-lehdellemme. Mediaan suhtaudutaankin kuten aikoinaan huonojen uutisten kertojaan. Samalla kuitenkin päätöksenteosta on jäänyt puuttumaan poliittinen kontrolli. Hyvin harvat vaivautuvat itse tutustumaan kuntansa asiakirjoihin tai pitävät yhteyttä virkamiehiin tai luottamushenkilöihin. Pirjo Ala-Kapee maaherra Onnittelen kotiseutulehteämme Sulkava-lehti täyttää mojovat 40 vuotta. Lehtien liian läheiset kytkökset paikallisiin päättäjiin tai ilmoittajiin voivat tehdä ne varovaisiksi puuttumaan kiusallisiin aiheisiin. Toivotan lehdelle menestystä ja yhä uusia lukijoita. Erityisesti tulee muistaa lehden aikanaan perustaneita, kauas nähneitä kotiseutuihmisiä. Hyviä uutisia on paljon mukavampi kirjoittaa. Koko toiminnan perusajatus on säilynyt kautta vuosien. Nämä lehdet tavoittavat kolme miljoonaa lukijaa ja niiden yhteinen painosmäärä ylittää miljoonan. FT Heikki Kuutti on tutkivaan journalismiin perehtynyt tutkija Jyväskylän yliopistossa. Tämä tausta on myös Sulkava-lehdellä, joka on selkeästi oman paikkakunnan, kotiseudun äänenkannattaja, luotettu ja luettu. Lehdelle voi olla vaikeaa olla yksin oikeassa asiassa, josta muut vaikenevat. Kriittisyys on yksi journalismin kulmakiviä. Niistä tulee itsellekin hyvä olo. Paristasadasta Suomessa ilmestyvästä sanomalehdestä kolme neljästä ilmestyy 1-3 kertaa viikossa. Sulkava-lehti on tuttu paikkakunnan mainetta maailmalla ylläpitävän soututapahtuman kautta laajalle yleisölle. Kritiikin uhkaamat juttujen kohteet sekoittavat pakkaa ja haluavat laajentaa kielteisen mediajulkisuuden yhteiseksi ongelmaksi koskemaan myös mediaa itseään ja sen yleisöä. Viikoittain ilmestyvänä kotikuntamme asioista kertovana lehtenä Sulkava-lehti on ylivoimaisesti tärkein ja luetuin tietolähteemme. Kunnan päättäjät saavat palautetta omasta toiminnastaan uutisten, mielipidekirjoittelun ja yleisönosaston kautta. Kaupan ilmoitukset eivät hänelle enää ole houkutin, mutta sitä vastoin perheuutiset ovat tärkeä side kotiseudun elämään. Sulkava-lehden me luemme kannesta kanteen. Organisaation jäseniä kielletään puhumasta ja likaamasta yhteistä pesää. Järjestys on nimenomaan tämä”. Toisaalta paikallislehti toimii myös vastakkaiseen suuntaan. Tietoja on nyt mahdollista saada myös keskeneräisistä asioista. Julkisuudessa ei välttämättä käsitellä edes merkittäviä, korjausta kaipaavia epäkohtia jos siitä aiheutuu harmia jollekin lehden sidosryhmälle. Näitä tilanteita löy-' tyy varmasti joka ammatista. mm nr TA CNN 6 26.9.2002 N:o 39 eno 40 vuotta kotiseudun asialla <-> SULKAVA Paikallislehti on kotiseudun äänenkannattaja Suomalaisten mediatutkimusten mukaan keskivertokansalainen lukee päivittäin sanomalehteä yleensä kotiin tilattuna. Lain mukaan muistiot, esitykset, tutkimukset, selvitykset ja lausunnot ovat julkisia kun asioiden käsittely lähettävässä viranomaisessa on päättynyt. Neljäkymmentä vuotta Sulkava-lehti on ilmestynyt eteläsavolaisen kuntansa koteihin, sukupolvi toisensa jälkeen on ottanut lehden omakseen. Sekä kaavoitusja rakennuslupamonopoli että verotusvalta ovat lisänneet kunnallisen päätöksenteon merkitystä ja paisuttaneet rahavirtoja kuntien toiminnassa. Luottamus on kohtalonkysymys paikallislehden menestymiselle. Päättäjät kokevat kunnan asiat oman virkansa tai luottamustehtävänsä näkökulmasta, eivätkä kuntalaisten näkemykset ilmene päätöksissä välttämättä tarpeeksi selvästi. Esa Repo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Kuutti: Paikallislehdestä palautetta päättäjille misiä kiinnostaa eniten oma [sma Paikallislehti lueaankin tarkkaan. Ulkopuolisen kritiikin uhatessa organisaatioille on tyypillistä käper-tyä kasaan kuin siili. Kuntalaisten tiedonsaannille aiheutuu kuitenkin ongelmia jos paikallislehdet eivät toimi niin kuin niiden odotetaan toimivan
Ajan myötä kahden pitäjälehden ilmestyminen alkoi käydä mahdottomaksi. Naapurikunnissa menestyksellisesti toimineet Puumalan ja Juvan lehdet olivat kotiseutuyhdistysten vetäminä menestyneet mainiosti. Yrjö Suomalainen. Väinö Peernetin lukijaläheinen linja jatkui pitäjälehden toimittamisessa. Useissa paikallisja kaupunkilehdissä työskennellyt Kalle on asettunut luontevasti sulkavalaisten joukkoon. ONNITTELEMME 40-VUOTIASTA SULKAVA -LEHTEÄ PIEKSÄMÄKI ee TISEPATov — Tiittalan kartano onnittelee — | = 40-vuotiasta Sulkavan Kotiseutulehteä! ' Kartanossa tapahtuu syksylläkin... Sulkavan Viikko päätettiin perustaa tilauspohjaisena. Palaten kuitenkin toimitukseen vahvistukseksi myöhemmin. | um lehtiyhtiön ensimmäiSirkka-Liisa Viljakainen. Vihavainen. Kilpailu lukijoista ja ilmoituksista ajautui siihen pisteeseen, että Sulkavan Vipunen ja Sulkavan Viikko alkoivat neuvotella yhdistymisestä. Toimitus sijoittui nyt Väinö Vihavaisen kotiin, Vipusenkuja l:een, jossa se toimikin aina vuoteen 1975, jolloin Väinö jäi eläkkeelle. Gave suuri lehtifuusio ta"kJ pahtui ja vuoden 1969 alusta lehti alkoi ilmestyä nimellä Sulkava. 26.9.2002 N:o 39 7 SULKAVA Sulkava-lehti pärjännyt hyvin ajan myllerryksissä [] Tuomo Kukkonen 960-luvun alussa Sulkavalla ryhdyttiin vakavasti pohtimaan oman pitäjälehden perustamista. Vajaan vuoden päätoimittajuutta hoiti Veijo Tervonen ja Liisu palasi taas remmiin vuonna 1981. ksi löytyi hyviä kirjoittajia ja toimituksen työhön nopeasti ankkuroituvia nuoria: Kimmo Pulkkinen, Anna Vallikari, Tuija Saresma, Maarit Puhakainen ja Pauliina Saresma, joitakin heistä mainittuina. oimitus siirtyi väliaikaisesti vanhaan puutaloon, joka sijaitsi Uitonrinteessä nykyisen Nordea-pankin takana. ND Yr pendant lopullisesta oteutuksesta vastaavat painotalot. Päätoimittajuus vaihtui jälleen 1984, kun Liisu jäi eläkkeelle ja talossa toimittajana työskennellyt Tuomo Kukkonen aloitti työt. . Kevättalvella 1966 Sulkavan Viikko uutisoi seuran kokouksesta, että ..*Sulkava-seura jatkaa merkkipaikkojen valokuvausta ja kokeilee julkaisutoimintaa.. un alkuvuosikymmenien | mtr Yrjö Suomalainen, Väinö Vihavainen ja Sirkka-Liisa Viljakainen tekivät työtään pääasiassa yksin, alkoi 1980luvun puolivälissä uusi kausi. Juuriltaan sulkavalainen Liisu vierasti päätoimittajan titteliä. Pankin vuokralaisina jatkettiin aina vuo40 vuotta isoja ja pieniä pal teen 1993, jolloin toimitus siirtyi entiseen KOP:n taloon. Sulkavan Viikon ensimmäiseen toimitusneuvostoon kuuluivat Eemil Anttila, Tauno Heimonen, Eemel Hintsanen, Arvi Partanen, Uuno Saresma, Tauno Pulkkinen ja Tuomo Salo. Toimittajien kaartiin ovat kuuluneet myös Kyösti Pärnänen ja vuodesta 1996 alkaen Pirjo Parta nen. Sulkava-seurassa lehden perustaminen oli vakavasti keskusteluissa, mutta kannattavuusepäilyt siirsivät hanketta. Lehden päätoimittajaksi nimettiin Yrjö Suomalainen. || | avan Mieslaulajien || rai sn 008, 040-7560 358 == Kirkkotie 140, 58700 Sulkava, "Joulukonsertti 12. Omat toimitilat vuokrattiin vuonna 1975 säästöpankin yläkerrasta. Nyt Sulkava-lehden toimitus on Tietorinteen yritystalossa. Viimeisin harppaus tekniikassa on ollut nelivärikuvien ja digitaalikameroiden käyttöön siirtyminen keväällä 2000, ensimmäisenä lehtenä Rajupusu-alueella. | Bovin vem viisi näytenueroa Sulkavan Viikosta ilmestyivät syksyllä 1961 ja vuoden 1962 alusta lehti alkoi ilmestyä kerran viikossa perjantaisin. marraskuuta 1968. Yhtiön osakkeet jakautuivat Sulkava-seuran ja molempien lehtien toiminnoissa mukana olleiden yksityisten sulkavalaisten kesken. Yhden naisen toimituksessa hänestä tuntui todenmukaisemmalta puhua vastaavasta -toimittajasta. Ajanmukaiset laitteet ohjelmineen mahdollistavat nyt tasokkaan julkaisujäljen ja nopean tiedonvälityksen. VI Vihavaisen jälkeen päätoimittajan tehtävät otti vastaan pitkänlinjan lehtinainen Sirkka-Liisa Viljakainen. Näissä tiloissa jatkettiin aina viime vuoden syksyyn. Salon mukaan lehtiyhtiöön tulivat pankinjohtaja Tauno Pulkkinen ja majuri evp. Hänen kautensa Sulkava-lehdessä päättyi syksyllä 1992, jolloin hän kuoli vaikean sairauden murtamana. | = Www.tiittalankartano fi = Tilauksesta avoinna ympäri vuoden: — ; Ohjelmapalvelut Juhlaruuat Yksilöidysti tarpeittenne mukaan — Unohtumattomia elämyksiä NUS Keskellä, makunautintoja | menneen ajan pekar oa A-oikeude jonsson R i & Metsä-Savon metsänhoitoyhdistys Juva Puumala Sulkava &. Invalidien Ammattioppilaitoksen taloudenhoitajana toiminut Tuomo Salo ryhtyi vetämään lehtihanketta. Kr Sulkavan Viikko oli ilestynyt muutaman vuoden alkoi Sulkava -seurassa nousta uudestaan innostusta kustannustoimintaan. K mos viivyttely aittoi yksityisiin ihmisiin vauhtia. Kallen aikana toimituksen teknistä valmiutta on kehitetty määrätietoisesti. N 7uoden 1993 alusta Sulkava-lehden ohjaimiin tarttui pitkän linjan journalisti Kalevi ikallisuutisia Keränen. ehtiyhtiö lähti varmoin askelin eteenpäin ja hankki kiinteistön Alanteentie 10:stä, johon lehden toimitus sijoittui. seen hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Eemil Anttila ja jäseniksi Väinö Vihavainen, Arvi Partanen, Jaakko Tuominen ja Tauno Pulkkinen. Pitkään lehti painettiin Länsi-Savo Oy:n kirjapainossa ja vuodesta 1982 alkaen Lehtisepät Oy:n kirjapainossa Pieksämäellä. Talouden pohjaksi tulivat paikkakunnan liike-elämän ilmoitukset sekä kunnalliset ilmoitukset, jotka päätettiin julkaista omassa pitäjälehdessä. Päätoimittajaksi tuli nyt Pieksämäen Lehden toimittaja Sari Rasimus. Vappuna 1966 ilmestyi ensimmäinen Sulkavan Vipunen, jota päätoimitti opettaja Väinö Vihavainen. S Liisa Viljakainen puursi lehden teossa aina vuoteen 1980, jolloin hän jätti paikkansa. Syntyjään sulkavalaisena Sari oivalsi hyvin paikkakunnan ihmisiä ja ajatusmaailmaa. ; Ahmmanysn kausi kesti vuoeen 1989, jolloin hän päätti siirtyä maanviljelyksen pariin. Kustannustoimintaa varten perustettiin Sulkavan Kotiseutulehti Oy, jonka perustava kokous pidettiin 19. Vakituisiksi toimittajiksi Sulkavaan heistä jäi Maarit Puhakainen, kunnes opinnot kutsuivat Jyväskylään. ipunen ilmestyi harvakseltaan ja jutuissa paneuduttiin kotiseutuaiheisiin, muisteluihin ja paikkakunnan historiaan, unohtamatta tietenkään ajankohtaisia uutisaiheita. Sulkavan päätoimittajan tehtävään astui Väinö *Peernetti. Näytelmien ja runojen kirjoittajana Liisu osasi sukeltaa aidolla tavalla myös paikallislehtijournalismiin. Toimittaja-apuna hänellä oli Martti Oinonen. Tuomo Kukkosen avuksi toimitukseen tulivat toimitusharjoittelijat, joista useat ovat jatkaneet opintojen kautta alan ammattilaisiksi. Nin pitkäaikaisia työnte! ijöitä lehtiyhtiössä ovat olleet oman toimensa ohella toimitusjohtajana Tauno Pulkkinen, konttorimhoitajana Aune Pulkkinen ja Leena Partanen sekä toimitusjohtajana Jukka Simpanen. | Päin ennakkoon! k äivälounas 10.11
Mihin lie ajatellut lasten äidin joutuneen. Silloin tänne ajettiin pölyäviä hiekkateitä pitkin, puhelut soitettiin keskusneitien kautta, hiihtokilpailujen tulokset luettiin maakuntalehdistä ja Kallislahden asemalta noustiin junaan. Katsottiin kartasta sopivia kierroksia, poikettiin ehkä marjametsässä, mutta kun kylissä ei ollut kylttejä ja tienviittojakin oli harvakseltaan, jäi syvempi paikallistuntemus opettelematta. Meidän ilmoittelumme ja tilauksemme eivät enää kasvata lehteä, huolestuneina seuraamme pieniäkin uhkia, iloitsemme positiivisista muutoksista. Ensimmäisessä porasi hammaslääkäri, toisessa oli kunnanlääkärin vastaanotto, ja hän oli tiettävästi aina tavoitettavissa. Esittelivät kauppiaat, etenkin Martti, uutuuksiakin, joten tiesin kysellä niitä sitten kirjastosta. Viikottainen oman lehden kolahtaminen postilaatikkoon on nytkin yhtä odotettu ja mukava tapaus kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Millainen lehdestä tulisikaan, kuka sen omistaisi, kuka käyttäisi äänitorvenaan, tarpeellinen se joka tapauksessa olisi. Pankinjohtaja Manu, Pankki-Perhanaksikin kutsuttu, istuskeli Väiskin asiakastuolissa ja totesi rehtorin piian lähteneen lapsia ulkoiluttamaan. Olin lapsesta pitäen tottunut lukemaan lähiseudun tapahtumat pitäjälehdestä. liitokset lehdentekijöille, ekä nykyisille, että niille jotka pilvenreunalta katselevat elämänmenoa. tkuja pitkin olen kulkenut kuutamoöiden pitkien varjojen seassa, syystalven harmaina aamuina, keväällä auringonnousun aikaan, niin lähes kaikkina vuorokauden aikoina ja nyt odotan pelolla sitä aamua kun metsäkone möyryää loppujen mäntyjen seassa ja puskutraktori tasoittaa kukkulat. jatalon, Alinanniemen ja sitten kavuttiin paloaseman portaita toiseen kerrokseen. Savonlinnan teatteri kävi kiertueella kerran talvessa sitten kun yhteiskouluun saatiin juhlasali. Toivon, ettei sitä aamua tule. Sinne mennäkseen piti ylittää Uitonvirta, kulkea kirkon ohi ja sieltä vanhan kunnantuvan piharakennuksesta löytyi Aino Kallas ja Angelika ja monta muuta hyvää ystävää. Apteekin portailla istuskeli naapurin pikkutyttöjä valkoiset salmiakkitötteröt kädessään. Parina iltana viikossa oli kaksi näytöstä, samoin sunnuntaina iltapäivällä. uojatalossa pyöritettiin elokuvia. Nopeasti oli tutustuttu myös kahteen seuraavaan taloon, joihin mentiin vain asian perästä. Oinosen kirjakauppa oli pankkia vastapäätä ja nato oli kertonut anopille, että meiltä tuli joululahjaksi aina vanhoja kirjoja. apsiperheen elämässä jokaäiväinen maito näytteli suurta osaa. Toimittaja Martti tuntui nauttivan dramatiikasta. Samalla matkalla poikettiin kirkkopihassa. Vielä ovat kuitenkin jäljellä Netkut, ne lystikkäät kukkulat mäen harjalla, joita pitkin aikanaan kulki hiihtolatu. Niko nana mentiin ohi Suotysti kirkonkylän ulkopuolellakin oli elämää. Katsotaanpa miltä täällä näytti. Valkotakkinen kaima, joka nykyisin naputtelee kaupan kassakonetta, valisti, että Pettersonin maito on parasta ja niinpä sitä seisottiin osuuskapan kivijalkamyymälässä odottamassa milloin Kyrsyän suunnalta maitotonkat tulevat kauppaan. Sukset käännettiin ylämäkeen ja työväentalon pihan kautta hiihdettiin Netkuille. Otin tämän paikkakunnan haltuuni kävellen joutilaana kuin kiinalaiset viisaat pitkin kirkonkylän teitä ja polkuja, jotka ovat yhä edelleen hämmästyttävän samoilla paikoilla. Muuten tiedonkulku oli maakuntalehtien varassa. Sekä naapurin lapset että emäntä Partalansaaren perukoilta vakuuttivat kylän ensimmäien kylpyammeen olleen siinä asunnossa. oti oli ydinkeskustassa Turhuuden torin varrella, pankin yläkerrassa, tehty alunperin pankinjohtajan asuttavaksi. Tapahtumista kertoivat pylväsilmoitukset, niistä luettiin kokousten, urheilukilpailujen, paikkakunta otetaan haltuun teatterinäytösten ja elokuvien alkamisajat. Sivusta seurasimme, miten kaksi arvokasta herrasmiestä, päätoimittajat Väinö Vihavainen ja Yrjö Suomalainen kävivät väliin riemukastakin taistoa. Ensin vilkaistiin Mäkisen kellosepänliikkeen ikkunaa. Kun siihen aikaan ei ollut leikkikentistä tietoakaan, eikä omakaan piha tarjonnut paljon leikkitilaa, oli kirkon piha mitä mainioin paikka. Mahtoivatko maidot tulla peräti hevoskyydillä, sillä kaupan takana oli silloin hevospuomi. Mukana kulkenut naapurin nuori neiti tosin kyseli kerran onko se sitten sopivaa, että kirkon pihassa juostaan ja telmitään. tenä talvisena sunnuntaiaamuna Bergin Raimo teki hyppyrimäen, joka alkoi postin huussin takaa, meni yli tien ja laski Uitonvirran jäälle. Onnea vuosipäivän viettäjille! Salme Kenola. "Vn meillä olikin sitten peräti kaksi lehteä. osi vuodelta on metsä tullut jylhemmäksi kun männyt ovat kasvaneet.Metsiköstä on vuosien mittaan tullut henkireikä ja mielen lepopaikka ja siksipä tyrmistys viime syksynä olikin melkoinen kun puolet kankaan männyistä oli kaadettu ja pinottu. ävely siihen maailmanaikaan ei ollut Hasulan hikilenkkiä, vaan rauhallista vaeltelua. FEniomaisen osuusliikkeen jälkeen piti varoa postin pihasta peruuttavia autoja. K" huhut omasta paikallisehdestä alkoivat liikkua, niitä oli tervehdittävä ilolla. px muodostui kolme tärkeää käyntipaikkaa, kirjakauppa, kirjasto ja neuvola. Leipomon tienoilla saattoi leijailla vielä aamuisen kauraleivän ihana tuoksu. Lopulta oli yksi lehti ja niinä vuosina kun lehti vakiinnutti asemansa, nuoria lukijoita muutti jatkuvana virtana pois muihin maisemiin. Aamupäivän aikana se lapsilauma, joka mellasti pihoilla nautti vauhdin hurmasta, mutta iltapäivään mennessä joku isä huomasi karkoittaa joukkueen turvallisemmalle ladulle. Ensimmäisinä kuukausina ajettiin Mossella kuntaa ristiin rastiin. Sen takana oli vain metsää, jossa kangasvuokot keväisin kukkivat. 8 26.9.2002 N:o 39 SULKAVA uinka Maisema, paikkakunta, paikka, kotipaikka. ain Sulkava-nimisen paikkakunnan kotipaikakseni yli neljäkymmentä vuotta sitten. Kauppias Toivanen myi miestenvaatteita ja kertoi samalla miten Viipurin teatterin näyttelijät käyttivät vain silkkisiä alusvaatteita. Rantatie oli Sulkavan liikekatu. Tällä matkalla oli tavattu jo lukuisa joukko ihmisiä ja jos oli myöhäisempi iltapäivä, vastaan tuli leipuri Ruonakangas kaukainen katse silmissään. Ei ne minun mielestä mitään vanhoja olleet, paremminkin todellisia löytöjä kirjakaupan alahyllyiltä, sopivan hintaisia nuorelle perheelle. Edellisen lauseen i-kirjain ei ole painovirhe. n Elli Kiljusen kukkakauKa joku osti kolme neilikkaa asparaguksen oksan kera, tiesi heti että henkilö oli menossa kylään. Lännenkuvia, kotimaisia komedioita, joskus Brigitte Bardot. Pirkkoja Tuuli-tädit yrittivät olla vähemmän pelottavia, vaikka rokotusneulojen kanssa touhusivatkin. Menneitten vuosikymmenien lapset muistavat miten hauskasti vauhti vei sukset nyppylältä nyppylälle, nuoremmat ovat kokeneet saman pyörien päällä. Molemmista Vihavaisen kauppataloista sai kaikkea ja Parkkisen kemikaliosta ostettiin lapselle ensimmäinen nukke. Vastaantulijoita on yhä vähemmän. Paikallishistoriaa ja muuta tietoa kaipasin silloin, ehkä kukaan ei niinä aikoina vielä ajatellut, että meitä oli muitakin, jotka emme olleet äidinmaidossa imeneet tietoa, jossa **'nämä pellot ja veet, metsät, harjanteet, pala kallista on isäinmaata”. Tonkasta sitten litranmitalla ammennettiin sitä hyvää maitoa asiakkaille. Sunnuntaisin joukkue jätettiin sinne pyhäkouluun ja niin vaeltelu jatkui pitkin Kummun kankaan polkuja. *Aamulla sen kuulin Villukassa”, oli yhdenkin suositun kronikan kertosäe. Mutta olipa meillä loistava suusta suuhun tiedotusmenetelmä. Kun ohitettiin Osuuskaupan kangasosasto, Kyllikin kahvila, kirjakauppa, Turusen kauppa ja Tukian vaatehtimo, alkoikin näkyä jo silloinen koulukeskus. Kuukausimääriä laskettiin tukkien renkaista niitä vuosikymmeniä, jotka olivat kuluneet niiden kasvamiseen. Askettäin luin, että uusien markettien eteiseen on sijoitettu istuimia seurustelua varten, Sulkavalla systeemi toimi olipa istuimia tai ei. Alakoulu, yläkoulu ja yhteiskoulu ja tienhaarasta pääsi urheilukentälle. Aikuisista en tiedä. Koska Emil Anttila asui kuitenkin Karjulanmäellä vaimonsa hoivissa, niin asuntoa tarjottiin sitä eniten tarvitsevalle. Seurakuntatalon eli nykyisen laukkutehtaan kohdalta sopikin jo kääntyä takaisin jos oli mukana lastenvaunut tai ehkä suurempi joukko alaikäisiä. Se kertoisi meitä koskettavista asioista läheltä, sen ilmoituksista hyötyisimme me sulkavalaiset
— Ihan saa jatkua ennallaan. Pojat puhuvat kaikki suomea ja on mieskin oppinut sekä puhumaan että lukemaan vaimon kotikieltä. Syntymäpaikkakunnan oma paikallislehti on odotettua postia joka viikko myös Ruotsissa jo yli 30 vuotta asuneelle Eila Johans C Lehti kaikkine uutisineen luetaan" koko perheen voimin kannesta K Mikään roskiin heitettävä mainos: lehtinen se ei ole. Rakkaus vei Ruotsiin Eila Johansonin tie vei Ruotsiin 1960-luvulla monen muun suomalaisen tavoin. Eila tosin ei lähtenyt varsinaisesti työn perään. Niistähän oli maininta jopa TV Finlandin uutislähetyksissä. Keväällä Eila pisteli nelisensataa koivuntainta lapsuudenkodin metsiin. Tietysti paikkakunnan ihmisistä on aina mukava lukea. — Olin ollut jo aikaisemmin opiskeluaikana kesätöissä Ruotsissa ja tuolloin oli nykyinen mieheni minut pannut merkille. Kotiväki tilasi aluksi lehden joululahjaksi, sittemmin olen itse huolehtinut tilauksesta. Myös Eilan ruotsalainen aviomies on löytänyt Sulkavalta oman mielenkiinnon kohteensa. Kyllä he säännöllisesti täällä käyvätkin. Esikoispojan syntymän aikoihin alkanut soutuinnostus on jatkunut niin, että ensi kesänä miehellä on jo vuorossa 30. Vuodet ulkomailla ovat vain vahvistaneet kansallisuustunnetta. — Hän innostui soutamaan ensin ruotsalaisen ystävänsä kanssa, kun Olli-veljenikin souti. | Kaukaisimmat tilaajat asuvat Australiassa ja USAssa saakka. Rakkauden kotipaikkaan Eila arvelee olevan Karjalan kannaksella syntyneen äidin peruja. 26.9.2002 N:o 39 9 SULKAVA Sulkava-lehtiä lähtee muutama kymmenen kappaletta joka viikko ; ulkomaille ympäri maailmaa. ulkomailla jopa vuosikymmeniä asuneelle edelleen tärkeä linkki kotiseudulle. — Käyn keväällä toukotöissä laittamassa kasvimaan, kesällä ollaan miehen kanssa lomalla ja syksyllä tulen syystöihin. Isän kotipellosta raivaamista kivistä rakennetulla laiturilla on hyvä istua. Hän ei lähde lehdentekijöitä neuvomaan sen kummemmin. Eilan mielestä lehti on hyvä nykyisellään. Se on ollut minulle tärkeä asia. Kai se miehelle on joku miehuuskoe tai vastaava tämä soutuhomma, Eila nauraa.. Juuret vahvasti Sulkavalla Sulkava, Luukkaanniemi ja siellä sijaitseva syntymäkoti Tuomela ovat Eilalle rakkaita ja tärkeitä paikkoja. Niin kunnalliset kuin kirkolliset ilmoituksetkin ja tapahtumat ovat tärkeitä ja pitävät ajan tasalla Sulkavan suhteen. Saimaan hyväileviin aaltoihin on nautinto solahtaa virkistymään kaiken puuhailun lomassa. Sittemmin armeijaan palvelukseen siirtynyt aviomies ja nyt jo kolme aikuista poikaa ovat muodostaneet Eilan perheen Ruotsissa. Tukholmaan Kaartisen tytön kuljetti ruotsalainen mies ja rakkaus. soutukerta Sulkavan Suursouduissa. Ellä Johansonin tärkeät asiat O Pirjo Partanen — Kyllä se lehti on tullut minulle vuodesta 1969 alkaen, jolloin muutin Ruotsiin. Nykyään hän käy kotipaikallaan nelisen kertaa vuodessa. Vuonna 1994 kuolleelle äidillekin kotiseutu merkitsi hyvin paljon. i Olli-veli pitää kotitaloa asuttuna ja lämpimänä sisaren poissa ollessa. Hän tuli sitten perässäni Suomeen ja niin tosi tarkoituksella riiasi, että lähdin sitten Tukholmaan töihin. — Pojat ovat sitten taas korostetun ruotsalaisia, ehkä vähän äidin kiusaksikin, Eila nauraa. Elokuun alkupäivinä kukoistava kasvimaa ja hoidettu pihapiiri kertovat huolehtivista käsistä ja uurastukovat oman.perheen lisäksi ji sesta kotipihalla. Eila kertoo säilöistään löytyvän lähes kaikki numerot vuosikymmenten ajalta. Uskon kyllä, että olisin saanut töitä omalta alaltani Suomestakin, nykyisin Norrtäljessä asuva Eila kertoo. Jos he olisivat menneet hoitoon siellä, eivät he olisi oppineet suomea niin hyvin kuin he nyt osaavat. * Eila tuntee olevansa kolmestakymmenestä ulkomaanvuodesta huolimatta mitä suurimassa määrin supisuomalainen ja sulkavalainen. — Sulkavan vesiasioitakin seurattiin mielenkiinnolla. Kuusi vuotta hän souti vuorosoutua, sen jälkeen hän soutanut yksin. — Tämä on minulle hyvin rakas paikka ja olen yrittänyt poikianikin juurruttaa tänne. Kyllä se on kallisarvoinen asia ja tärkeä tietolähde kotipaikkakunnalta, kertoo lomanvietossa lapsuudenkodissaan jälleen kesän viettänyt Eila. Nyt kun lapset ovat isoja, käyn vielä talvellakin täällä. Pojat puhuvat nykyäänkin keskenään jutellessaan suomea. Kaikki uutiset ja jutut tutkitaan ja luetaan mielenkiinnolla. — Kun lapset syntyivät, jäin ihan tarkoituksella kotiin heitä hoitamaan
Erityisen vahvoilla Rautaseiska on ns. Omistajuuden vaihtaminen ei ole helppo homma ja siihen kannattaa paneutua huolella. Sitäkin on korjattu ja nuoriakin miehiä on meillä töissä. Huonoa on se, että monet jäävät sille tielleen, eivätkä palaa. Tehdaspalvelut ovat viime vuosina nousseet varsin merkittävään rooliin. Olli tarttui ajatukseen yhdessä lankomiehensä Hannu kanssa ja vuokrasivat kunnalta tyhjilleen jääneen Väätälänmäen koulun. ykköstoimittajasopimus eli olemme kotimaan kohteissa etusijalla. y Rautaseiska on saanut huomata, ettei sijainti haittaa, jos liikeidea on kohdallaan. Kyseessä on jo kahdeskymmeneskolmas toimittamamme laitteisto, Olli Toropainen kertoo. Rautaja valtatien puute ei ole aina yrittämisen este. Rahaa siinä palaa 850 euroa, mutta se on lopulta pieni summa, jonka voi säästää moninkertaisesti, Olli Toropainen muistuttaa. Osansa alan nuorista ammattiosaajista vie maakunnan yrityksistä koulutus. — Halukkuuttakin pojilla on, mutta tietysti vastuun ottaminen myös pelottaa. Ensimmäisinä vuosina töitä paiskittiin hartiavoimin. Alkurahoitus jäi vähäiseksi ja sen mukaan aloitettiin toimintaa aika pienimuotoisesti, Olli muistelee. — Lääninverovirastosta saa yrityskaupalle verotusta koskevan ennakkopäätöksen, joka on sitova. Rautaseiskassa hyvää on paljon; pitkäaikaiset sopimukset, toistuvia sopimustuotteita ja velkataakka nollassa. Yritysten sukupolvenvaihdoksia Etelä-Savossa ja koko maassa on tulossa paljon. Meille Metallitiimistä on ollut erittäin paljon hyötyä, Hannu Ovintus toteaa. Koneet ja laitteet ovat kehittyneet ja koulusta tulleet nuoret hallitsevat laitteet hyvin, Olli Toropainen toteaa. Markkinoinnin osalta Rautaseiska on voinut *kuunnella hyvää kelloa joka kuuluu kauas”. — Tähtäin oli, että kun viisikymppiä tulee mittariin ryhdytään löysäämään. Väätälänmäellä tehdään mittavia koneja laitetoimituksia ympäri maata. — Se on ns. Hyvä esimerkki menestyksellisestä toiminnasta syvällä maaseudun rauhassa on Rautaseiska Oy. — No, ainakin alkuvaiheessa meillä oli sellaista tuotekehittelyä asiakkaille, jotka eivät julkisuutta kaivanneet, Olli Toropainen toteaa. Palkattuna oli yksi ulkopuolinen. Sulkavalle tulo ei ollut Hannu Ovintukselle ja Olli Toropaiselle sattumaa. Erikoisosaaminen ja hyvät tuotteet tuovat asiakkaita firmaan päin. Pääasiassa toimimme kunnossapitojen ja asennusten osalta Suomessa, mutta kyllä meidän asentajat liikkuvat ympäri maailmaa. Yrityksen perustajaosakkaiden vastuu jakautuu nyt siten, että Olli tekee suunnittelutyöt ja Hannu vastaa alihankinnasta ja tehdaspalveluista. Liikevaihto oli viime vuonna 12 miljoonaa markkaa, kun alku vuosina kirjattiin 3 miljoonan liikevaihtoja. Ollin poika Simo valmistui kesän lopulla Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta. Vuonna 1976 toimintansa aloittaneelle yritykselle syrjäisestä sijainnista on ollut suoranaista etuakin. paperiteollisuuteen. Yksi tärkeä linkki on Savonlinnan Metallitiimi, joka markkinoi alan yrittäjiä Savonlinnan seudulta. No siitä on jouduttu jo tinkimään, mutta kyllä tässä selvitystyötä tehdään löytyisikö omista pojista jatkajia, Olli ja Hannu toteavat. Nyt tuotanto jakautuu kolmeen pääosaan: teräsrakenneja koneistusalihankintaan, kunnossapitoja asennustöihin sekä konepajalla suunniteltuihin koneisiin ja laitteisiin. — Huonoin puoli taitaa olla henkilöstön ikärakenne, kun suurin osa ei ole enää mitään poikasia. 10 26.9.2002 N:o 39 SULKAVA Syrjäinen sijainti ei ole haitannut [ Tuomo Kukkonen Sulkava on liikenteellisesti syrjässä, mutta lopulta hyvinkin lähellä monia paikkoja. Kyllä tämä kuitenkin on nykyään aika fiksua ja siistiä hommaa. komposiittituotteiden valmistuksessa. Hitsaushommissa Henri Hämäläinen ja Mauri Hämäläinen.. Firman palveluksessa on 14 työntekijää. Kuva: Olli Toropainen Kuva: Olli Toropainen i W gR Ms J Rautaseiskan toiminta on laajentunut vuosien aikana merkittävästi. Nyt tehdään töitä nykyisellä pohjalla täydellä vauhdilla. — Etelä-Suomessa asuttiin silloin 1970-luvun alussa. TE-keskukselle on tulossa tänne Etelä-Savoon alan palveluja ja verottajan kanssa voi myös keskustella sudenkuopista, joihin moni tietämättään voi langeta. Hartsin ja hiilikuidun seoksella valmistetaan pitkälle automatisoiduilla laitteilla putkimaisia tuotteita mm. — Silloin elettiin taloudessa hiljaista aikaa. Ollin ja Hannun mielestä monissa yrityksissä parasta olisi siirtää vastuu nuorempiin käsiin vaiheittain, koska toiminta on paljolti kiinni yrittäjien itsensä persoonissa. — Merkittävän komposiittituote asiakkaamme kanssa on äskettäin solmittu puolen miljoonan euron sopimus kelauskoneen toimittamisesta. Hannun Timo opiskelee ammattikorkeakoulussa ja Matti on jo töissä yrityksessä. — Nuoret kokevat vielä kokevat metallialan ja konepajantyön raskaaksi ja likaiseksi alaksi. Kolme kivijalkaa tuotannossa Rautaseiska teki alussa terästöitä alihankinta vain muutamille asiakkaalle. Nyt Rautaseiskassa on 14, kesäisin lähes parikymmentä, työntekijää. — Vuosittain näiden tärkeysjärjestys vähän vaihtelee, mutta kokonaisuutena ne muodostavat nyt firman kolmijalan, Olli Toropainen toteaa. — Kymmenisen vuotta sitten Savonlinnan kaupungin vetämänä käynnistetyn Metallitiimin toimintaidea lähti liikkeelle siitä, että alueen metallialan alihankintatyöt jäisivät talousalueelle. — Onneksi apua saa jo melko hyvin. Yritysten sukupolvenvaihdokset ongelma Lähes kolmenkymmenen yrittäjävuoden jälkeen Rautaseiskassakin on alettu jo miettiä varovaisesti tulevaisuutta. Lähi vuodet ratkaisevat mihin suuntaan Rautaseiskan jatkaja kuviot asettuvat. — Ammattikoulun jälkeen monet meillekin tulleista harjoittelijoista lähtevät opiskelemaan lisää, joka on hyvä asia. Ei mekään saatu pankkeja oikein vakuuttuneiksi siitä miten erinomaisia ollaan. Maaseudulle haluttiin muuttaa ja ainut mahdollisuus oli perustaa oma yritys. Koulu ostettiin omaksi vuonna 1980 ja vuosikymmenen puolivälissä sitä laajennettiin
Kakkososas— Esimerkiksi tunnilalaiset eivät liittyneet Sulkavan Mailaan, vaan perustivat vuonna 1923 oman kyläseuran Tunnilan Lennon. Monien talkoiden ja pian kunnankin vähäisen tuen turvin urheilukenttä 300 metrin juoksuratoineen saatiin käyttökelpoiseen kuntoon 1940-luvun lopulla. Toinen 1920-luvun alkuvuosien menestynyt urheilija oli Erkki Seppänen. Alkujaan Mailasta oli tarkoitus tehdä koko pitäjän seura, johon pyrittiin perustamaan kyläosastoja. — Valmistumisestaan lähtien Kaipolan mäki, jonka lavojen alla oli liedellä varustettu kisaravintolakin, toimi useiden vuosien ajan koko pitäjän merkittävimpänä hiihtoja mäenlaskukisojen paikkana, Paavo Seppänen toteaa. Työväen urheiluliittolainen Sulkavan Alku perustettiin 1929, mutta toiminta hiipui heti alkuunsa. Muilla kylillä urheiluun käytettiin lähinnä koulujen kenttiä. Monet pärjäsivät hyvin tuon ajan SM-hiihdoissa kuin vuodesta 1923 lähtien pidetyissä Salpausselän kisoissa, Paavo Seppänen muistuttaa. Heistä voidaan mainita mm. Voitettuaan 18-21 vuotiaiden hiihdon Puijon Kisoissa vuonna 1925 ja seuraavana vuonna saman sarjan Salpausselällä, hän jatkoi menestyksekästä uraansa yleisessä sarjassa voittamalla Salpausselällä 1928 10 ja 50 kilometrin matkat. Niistäkin aktiivisesti toimi vain Kaipola. Teoksessa on lähes 900 sivua ja noin 180 valokuvaa, joista puolet on värillisiä. Kirja painetaan Sulkavalla Finnreklaman kirjapainossa. Pitäjän ensimmäisen urheiluseuran Lohikosken Urheilijoiden toiminta päättyi vuoteen 1933 mennessä. Kirkonkylän Kukkovuoren mäki tehtiin suojeluskunnan järjestämillä talkoilla vuonna 1932. Pitkän kilpauransa hän päätti komeasti vuoden 1944 Puijon kisoissa, voittaen pujotteluhiihdon, Paavo Seppänen kertoo. Vähäiseksi jäänyt kyläosastojen määrä ei Paavo Seppäsen mielestä johtunut vähäisestä urheilun kiinnostuksesta. Teoksessa käsiteltiin paikkakunnan historiaa aina vuoteen 1860 saakka. Kakkososa ilmestyy marraskuussa Sulkavan historian kakkososa ilmestyy marraskuun alkupuolella. Palattuaan takaisin Suomeen Penttilä toi *tuliaisina. Sitä ennen ja sen jälkeenkin kirkonkylässä: ja muilla kylillä urheilutoiminnasta huolehtivat ensisijaisesti joko nuorisoseurat tai suojeluskunta alaosastoineen. Sen sijaan Lohikoskelle vuonna 1930 perustettu Lohikosken Kisa-Veikot on osoittanut elinvoimansa ja vireytensä tähän päivään saakka. Hän voitti maastojuoksussa, hiihdossa, ampumahiihdossa ja ammunnassa yhteensä kymmenen Suojeluskuntapiirin tai SVUL:n Savonlinnan piirin mestaruutta. — Vaikka palokunnanja työväentaloja sekä kouluja käytettiin voimisteluharjoituksiin ja sisähyppyjen kaltaisten kilpailujenkin järjestämiseen pääosa 1920ja 1930-lukujen kilpailuista pidettiin kotitekoisilla ja tilapäisillä suorituspaikoilla, Paavo Seppäsa tullaan noista ajoista kohti nykypäivää. Pisimmälle kaikista tuon ajan urheilijoista ylsi Lohikosken Urheilijoissa hiihtouransa aloittanut, myöhemmin mm. Kukkovuoren mäki uudistettiin perusteellisesti vuonna 1958, mutta hypyt jäivät silloinkin jääneen alle 45 metrin. Talkoovoimin urheilupaikkoja Omatekoiset hyppyja heittopaikat, riittävän suuret tuvat, itse avatut hiihtoladut ja mäenlaskuharrastuksen lisääntymisen mukana yleistyneet poikien omat hyppyrimäet olivat urheiluharrastusten tapahtumapaikkoja. Kirjan viimeiset luvut ovat parhaillaan professorikaksikolla oikoluettavina. Myös Kaipola irtautui pitäjäseurasta ja perusti Kaipolan Kiistan, joka aloitti toimintansa vuonna 1927. Eino Lindberg (myöh. 1920-luvun alkuvuosilta peräisin oleva maakuntaviesti hiihdettiin ennen teiden hiekoittamista maanteillä. Mäkihypyn harrastukseen valkuussa 1980 pitäjän historian kirjoittamisesta. mistui vuonna 1927 Kaipolan Kiistan toimesta mäki, jossa oli kaksi lähtölavaa ja siinä pystyttiin tekemään vähän yli 20 metrin hyppyjä. Teuvo Vartiainen, Jorma Linnaila, Kalevi Hämäläinen, Antero Tiainen ja Ari Paunonen. Tilanne alkoi muuttua ja seurat ryhtyivät talkoovoimin raivaamaan mm. — Maila joutui kilpailemaan seuran johtoon sopivista henkilöistä suojeluskunnan kanssa, joka tässä kilpailussa oli vahvempi. Historiaa ovat koonneet sulkavalaissyntyiset professorit Paavo Seppänen ja Hannu Soikkanen. Vuosina 1912-1921 sen toiminta oli suhteellisen aktiivista, ainakin kilpailuissa tuli useita SVUL:n Savonlinnan piirin hiihtomestaruuksia. Kyläseurojen puheenjohtajista useimmat ovat olleet syntyjään sulkavalaisia ja koko pitäjän urheilun keulamiehet harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta muualta Sulkavalle muuttaneita, Paavo Seppänen arvioi. Mailan toiminta oli jo siihen mennessä hiipunut. Paavo Seppänen kertoo, että pitäjän toinen urheiluseura Sulkavan Maila perustettiin vuonna 1921. kinen, Joel Kauppinen ja ohjaaja Alpo Rautiainen. Sulkavan ensimmäistä urheilukenttää varten seurakunta vuokrasi maan Myllykankaalta, jota ryhdyttiin raivaamaan talkoilla syksyllä 1923. alppilajien harrastuksen. SULKAVA eno 40 vuotta kotiseudun asialla «> 26.9.2002 N:o 39 Professori Paavo Seppänen: Sulkava tunnetuksi urheilun avulla heilu on Sulkavan yhdistystoiminnassa näytellyt vuosikymmenien = ajan näkyvintä osaa. Uuno Seppänen oli SalpausseYe leyn 50 kilometrin olympiahiih dossa. — Pelkästään piiritasolle eivät Sulkavan hiihtäjien saavutukset jääneet. Uusi yritys SVUL:n kyläseurojen kanssa pitäjäseuran perustamiseksi helmikuussa 1933 kariutui sekin. Uuden historiateoksen laajuus on perusteltua, koska asiakirjoja ja toimijoita on paljon enemmän kuin 1800-luvulle tultaessa. Sulkavan Mailan toiminta alkoi myös hiipua, kun kyläosastot itsenäistyivät. Kaipolassa urheiltiin Koivumäen talon luo talkoilla rakennetulla kentällä. Parkkinen ja Erkki Penttilä siirtyivät Savonlinnan Riennon riveihin. — Herätteen urheilun järjestötoimintaan ja omakohtaiseen urheiluharrastukseen sulkavalaiset saivat muiden tapaan Tukholman olympialaisissa 1912 alkaneesta ja Suomen itsenäistymisen jälkeen Antwerpenin 1920 ja Pariisin 1924 kisoissa jatkuneesta suomalaisten urheilijoiden suurmenestyksestä, professori Paavo Seppänen toteaa sunnuntaina julkaistavassa Sulkavan historian II osassa. Viesti oli suojeluskuntien välinen ja ensimmäisellä kerralla Sulkava sijoittui toiseksi. — Muutettuaan Kanadaan muutamaksi vuodeksi hän voitti maan mestaruudet 30 kilometrillä vuosina 1930, 1932 ja 1933. Tavoitteena oli 30 metrin hyppyjen mäki, mutta noihin pituuksiin ei ylletty. Linnaila) oli hyvä hiihtäjä ja lahjakas juoksija. Kilpailuja ja kilpailumenestystä Sulkavan urheilumenestyksestä vastasivat ensisijaisesti hiihtäjät, mutta muissakin lajeissa pärjättiin jo 1920-luvulla kohtalaisesti. Lukuisia muitakin kansallisen ja kansainvälisen tason urheilijoita Sulkavan urheiluhistoriaan mahtuu myöhempinä vuosina. He ovat tehneet perusteellista työtä ja miesten paikallistuntemus on omaa luokkaansa. Eenokki Puustinen (vas.), Oskari Kämäräinen, Kalle Heinonen, Eero Kaukinen, Otto Kohvakka, Armas Julkunen, Arvo Kaunen kertoo. Sulkavan historia I ilmestyi vuonna 1999 ja siinä oli 684 sivua. Sen tilalle perustettiin Lohikosken Korven voima, joka toimi Lohilahden, Telataipaleen ja Kaartilanmäen tienoon. Lähteenä on käytetty Paavo Seppäsen Sulkavan historian IIosan tekstiä: Sulkava tunnetuksi urheilun avulla. urheilukenttiä. Savon Sisua edustanut Erkki Penttilä. län 1928 kisojen toinen alle 18 vuotiaiden poikien hiihdossa, Hilja Miettinen sijoittui samana vuonna naisten vitosella kolmanneksi ja seuraavana vuonna SMkisoissa neljänneksi. vat esillä, samoin liike-el kauppoineen ja eri ilmiöineen. Suomen ensimmäisissä alppilajien mestaruuskisoissa hän voitti syöksyja pujotteluhiihdon sekä alppiyhdistetyn. Hänen lajina olivat vauhdittomat hypyt, joissa piirin mestaruuksia tuli vuosina 192224 kuusi kappaletta. Hyvät kilpailumenestykset heikkenivät. Järjestöt ja seurat 0. Historiakirjasta otetaan 1000 kappaleen painos. Valmiiksi nykyisellä paikalla sijaitseva kenttä saatiin kuitenkin vasta 1956 ja silloinkin ilman juoksuratojen ja suorituspaikkojen tiilimurskapäällystettä. — Sen jälkeen into näyttää sammahtaneen niin, että ainakin seuran parhaat hiihtäjät *Santtu. Ennen Suomen itsenäistymistä Sulkavalla oli vain yksi urheiluseura, vuonna 1915 perustettu Lohikosken Urheilijat. Urheilutoiminnan painopiste siirtyi kirkonkylässä suojeluskunnan suuntaan, Paavo Seppänen toteaa. Etäisyyksistä ja huonoista liikenneyhteyksistä sekä vahvistuneen kyläkuntakeskeisen ajattelun yleistyessä haluttiin toimia mieluummin kyläkunnan omissa nimissä. — Täysin odotuksia vastaavaa koko pitäjän seuraa siitä ei tullut, sillä alaosastoja perustettiin vain Kaipolaan, Partalansaarelle ja Mäntyselle. — Sulkavan nousu urheilupitäjäksi on perustunut lähinnä urheiluseurojen johtajien ja jäsenten aktiivisuuteen. Kunnanvaltuusto päätti Sulkavan seurakunnan ja pitäjän 350vuotisjuhlakokouksessa kesä[] Tuomo Kukkonen Sulkavan Työväenyhdistyksen voimistelujoukkue 1920-luvun alussa
Aattohartaus Sulkavan kirkossa ja Lohikosken kirkossa klo 15 : ke 25.12. kinkeripiirin diakoniapiirihenkilönä vuodesta 1996 alkaen. Messun ajatuksena on tutustuttaa lapsia ja nuoria jumalanpalvelukseen ja olla välittämässä kuvaa turvallisesta Jumalasta, joka on kohdattavissa arjen ja epävarmuudenkin keskellä. — Kaakaopyhäkoulu kerhotilassa klo 17-19 0. Ihmisten luottamus piirihenkilöön on tärkeä asia. Marraskuu 6.11. Joulukirkko Sulkavan kirkossa ja Lohikosken kirkossa klo 7 : to 26.12. — Missio-kerho Rahkolassa klo 14 -su 4.-6.10 Kerhonohjaajakoulutus Kietävälässä 10. Jumalanpalvelus Sulkavan kirkossa klo 10 : ti 31.12.Uudenvuoden aattohartaus Sulkavan kirkossa klo 23 "% : SÄÄNNÖLLINEN VIIKOTTAINEN TOIMINTA keskiviikkoisin Rakeiset srk-talon nuorisotilassa klo 19 Viikkomessu srk-talolla klo 19.30 Naisten saunailta Tapiolassa klo 17.30 Miesten saunailta Tapiolassa klo 19.30 (seuraa aikamuutoksia kirkollisista ilmoituksista) torstaisin Napero-muskari srk-talolla klo 9.30 Pieni liekki srk-talolla klo 15 Kirkkokuoro srk-talolla klo 18.30 NUORISOTYÖ ti — 1.10. Helmikuu. Sulkavan seurakunnan nimikkolähetti Sirkka Rautiainen työskentelee Pakistanissa ja Meidän Messun kolehtirahat menevät sen työn tukemiseen, kertoo Hanna Leppänen. — Haluan auttaa ihmisiä ja olla Syyskuu 14.9. Sehän on paikka, johon kaikkien kristittyjen tulisi kokoontua muutenkin, korostaa Hanna. Sieltä kumpuaa myös työstä saatava palkinto itselle. — Joku esitti minua ja lupauduin työhön. Lohilahden ala-aste kokoontuu omaan messuunsa Lohikosken y Meidän Messu | varhaisnuorten jumalanpalvelus kirkkoon kello 13. adventtisunnuntain messu Sulkavan kirkossa klo 10, ä Lohikosken kirkossa klo 13 a Kynttiläilta srk-talolla klo 18 e ti —3.12.Seurakuntakerho Maija Pätysellä Tunnilassa klo 12 : to 5.12.Seurakuntakerho srk-talolla klo 12 : pe 6.12.ltsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Sulkavan kirkossa klo 10 kunniakäynti sankarihaudalla 8.12. Vaikka ihmiset tulevat asioitaan kertomaan, yhteydenpitoja voisi olla enemmänkin, Heikki sa100. Messussa kerätään kolehti. 2.10. Kirkossa on kori, johon lapset voivat viedä kolehtirahan, joka menee oman seurakunnan lähetystyölle. — Messu sisältää kaikki jumalanpalveluksen osat, laulut vain ovat lasten hengellisiä lauluja ja virsiä, kertoo Katariina Kokkonen. — Raamis nuorisotilassa klo 18 Missio-kerho Rahkolassa klo 14 Raamis klo 14. — O Pirjo Partanen ulkavan seurakunnassa toS iutetaan syys-marraskuun aikana Meidän Messu projekti. keskiviikko klo 18.-19.20 srk-talolla päättyen klo 19.30 alkavaan viikkomessuun Hengellisyys minussa maisen aloitus Ritva Saarikivi Miten Raamattu minulle aukeaa. Siitä se on jatkunut vuosi kerrallaan. Hyvä mieli tulee itselle aina, kun pystyy auttamaan ihmisiä, Heikki pohtii luottamustehtävässä jaksamisen syitä. Jumalanpalvelus Sulkavan kirkossa klo 10 ; ma 18.11.VET:n palaveri srk-talolla klo 18 juvalaiset ystävät vierailevat : ke 20.11.4-5 vuotiaiden synttärit srk-talolla klo 18.30 : la 23.11.Marrasmarkkinat Lähetystuvalla klo 10 alkaen : su 24.11. Joulukuu: 4.12. Onhan hänen tehtävänsä toimia silmänä ja korvana oman kylän ihmisten hädälle. Kynttiläkirkko Lohikosken kirkossa klo 19 : su 22.12.Messu Sulkavan kirkossa klo 10 E ti 24.12. He käyvät kaikilla kunnan ala-asteilla harjoituttamassa messua ja siihen kuuluvia lauluja. Toukokuu = 75. Tapaninpäivän jumalanpalvelus srk-talossa klo 10 : su 29.12. Yhteinen kokoontuminen omaan kirkkoon on tärkeä asia. 5.2. Se on vetäjien mielestä tärkeä osa tilaisuutta. Meidän Messua vetävät nuorisotyönohjaaja Hanna Leppänen ja kanttori Katariina Kokkonen. Tammikuu = 8:1. lukumenetelmät, omat kokemukset Satu Valkonen-Lindblad&Anne Valkeapää Mitä on rukous ja mietiskel menetelmät, omat Varna KO -Per Lindblad&Pirjo Toivonen Raamattu, rukous ja mietiskely kolmikanta, omat kokemukset -Lea Seppänen&Per Lindblad Hengellisen kirjallisuuden rikkaudet Taru Ranne&Pirjo Toivonen > Ylistä itsesi iloiseksi virren;taulun ja musiikin siunaus + Katariina Kokkonen&Hanna Leppänen -Rukouskuvien myötä hiljentyminen = Per Lindblad&Pirjo Ano, etsi, kolkuta omin hengellisyyteni Anne Valkeapää&Lea Seppänen Sakramenttien siunaus miten jaksan ja miten jatkan. -24.10. 10-14 v Tapiolassa : : la-su Nuortenleiri :9.-10.11. Rippikouluun ilmoittautu-= : minen aloitetaan yhteisesti jumaj : lanpalveluksella klo 10, jonka E ; jälkeen tilaisuus jatkuu srk-talolla : : ISOSKOULUTUS :ke 2.10.Hengellisyys minussa i -kurssille osallistuminen : srk-talolla klo 17.30-19.30 iti —8.10.litatapaaminen : : klo 16.30-19 srk-talolla : iti — 5.11.litatapaaminen E E klo 16.30-19 srk-talolla iti 26.11.lsosRaamis i klo 16.30-18 srk-talolla i la-su Isospäivät Kietävälän i 14.-15.12.leirikeskuksessa : LEIRIT i ke-to Varhaisnuorten leiri 123. kello 10 pidettävä yhteinen messu, johon kaikki ala-asteiden oppilaat tulevat opettajineen. — Kyllä minä koen ihan kunniatehtävänä tässä työssä toimimisen. Tapahtuman huipentuma on Sulkavan kirkossa keskiviikkona 13.11. Seurakuntavaalit srk-talolla klo 11-18 ; su 17.11. 53... Eero Hengellisyys (spiritualiteetti) minussa Kokoontumisajat: kuukauden 1. Häntä voitaisiin hyvällä syyllä sanoa sydämien kyläpäälliköksi. , Maaliskuu. Messu Sulkavan kirkossa klo 10 Joulukonsertti Sulkavan kirkossa klo 19, Hilkka Virtanen, H Jarmo ja Heikki Kolehmainen, Hannu Salmenkivi, Katariina Kokkonen : ma 9.12. Meidän Messu on jumalanpalvelus varhaisnuorille eli menen vuoden molemmin Kin oleville. 7-10 v. ttila&Pirio Toivanen -teemailtasarja -Kakkonen&Pirjo Toivonen ma AG SO a oivonen heidän luottamuksensa arvoinen. Jumalanpalvelus Sulkavan kirkossa klo 10 Kauneimmat joululaulut Sulkavan kirkossa klo 19 : ke 18.12.Lasten kauneimmat joululaulut Sulkavan kirkossa klo 18, : jonka jälkeen martat tarjoavat perheille puuron srk-talolla : pe 20.12. Heikki Suomalainen on toiminut Leipämäen. keräyksen tärkeänä siksi, että varat menevät lyhentämättömänä oman seurakunnan diakoniatoiminnan kautta tarvitseville. Tapiolassa : i to-pe Varhaisnuorten leiri i 24.-25.10. VET:n puurojuhla Päiväkeskuksella klo 18 : to 12.12.Kauneimmat joululaulut Lohikosken kirkossa klo 19 : su 15.12. — Raamis nuorisotilassa klo 18 to 3.10. Jokainen lapsi siunataan jumalanpalveluksessa alttarilla. Jumalanpalvelus Sulkavan kirkossa klo 10 ti —5.11.Seurakuntakerho Maija Pätysellä Tunnilassa klo 12 : to —7.11.Seurakuntakerho srk-talolla klo 12 * su 10.11.Messu Sulkavan kirkossa klo 10 d Seurakuntavaalit srk-talolla klo 11.30-15 d Lohikosken kirkossa klo 16.30-19.30 : ma 11.11. Diakoniapiirihenkilö on Sydämen kyläpäällikkö nkeripiiristä vuosittain valittava diakolapiirihenkilö on tärkeä linkki kyläläisten ja seurakunnan välillä. Huhtikuu 2.4. Mikkelinpäivän Mukulamessu Sulkavan kirkossa klo 10 Kunniakäynti Sairalanmäen hautamuistomerkillä klo 13.30 Virsiharjoitus Aino Miettisellä, Heikkurila-Pulkkila-RuottilaRyhälä-Siikakoski klo 14 ma 30.9. Vaikka piirihenkilöt valitaan vuosittain, tulee hommasta monelle pitkäaikainen tehtävä. — Tässä tämä menee kuin huomaamatta, eikä oikeastaan tunnu, että minulla mikään virka olisi, Heikki naurahtaa. — Lapsille selvitetään tarkkaan, mihin heidän antamansa rahat menevät. Lokakuu. Diakoniavastaanotto Lohilahden vanhustentalolla klo 13-14.30 Kirkonkylän lähetyspiirin alkajaiset Sirja ja Eero Attilalla klo 13 E LOKAKUU E ti 1.10.Seurakuntakerho Maija Pätysellä, Tunnilassa klo 12 E ke —2.10.Lohilahden lähetyspiiri Pentti Idströmillä, Lohiniemellä klo 13 E to —3.10.Seurakuntakerho srk-talolla klo 12 ä 5.10.Naisten aamiainen Muikkukukossa klo 8.30, "Avaralle paikalle vapauteen kutsuttu" vierailijana ex-nunna Riitta Lemmetyinen Akasia-säätiöstä 6.10.Messu Sulkavan klo 10 ja Lohikosken kirkossa klo 13 Vanhusten kirkkopyhä jatkuu srk-talolla ja Lohilahden koululla ma 7.10.Perheseurat Katariina ja Pellervo Kokkosella klo 19 8 lauletaan veisuita, ohjelmaa myös lapsille : su 13.10.Jumalanpalvelus Sulkavan kirkossa klo 10 3 Kyläily tavaksi -toiminnan kirkkopyhä ' su 20.10.Messu Sulkavan kirkossa klo 10, maaseutuväen kirkkopyhä : ma 21.10.VET:n palaveri srk-talolla klo 18 "Koulun antamat arvot ennen ja nyt" su 27.10.Jumalanpalvelus Sulkavan kirkossa klo 10 Herättäjäyhdistyksen kirkkopyhä ma 28.10.Diakoniavastaanotto Lohilahden vanhustentalolla klo 13-14.30] ke 30.10.Lauluilta Lohikosken kirkossa klo 19 MARRASKUU la 2.11.Pyhäinpäivän messu Sulkavan kirkossa klo 10, kirkkokahvitilaisuus srk-talolla messun jälkeen su 3.11. Heikki pitää tehtäväänsä tärkeänä eikä missään tapauksessa vain syksyisen diakoniakeräyksen kerääjänä vaikka näkeekin Heikki Suomalaisen mielestä W toisten auttaminen palkitsee | aina. Jumalanpalvelus Sulkavan kirkossa klo 10 : ma 25.11.Diakoniavastaanotto Lohilahden vanhustentalolla klo 13-14.30 : JOULUKUU : su 1.12.1. i RIPPIKOULUTYÖ ; : : su 3.11. Tapiolassa : PARTIO : Maanantaisin sudenpennut : klo 18-19 Keskiviikkoisin vartiolaiset uudet klo 18-19 : vanhat klo 19-20 josuunausuenaIssuuKEV SEURAN ONUURN O SEURAT SN jaumuanaaunnaaaumnan Traaaaaaaaa : SYYSKUU f E SU 29.9
Väinö Vihavainen oli jo eläkkeellä kansakoulun opettajan tehtävästään kun hän perusti Sulkavan Vipusen 1966. Väinö Peernetin perillisillä on omat mökit Varisniemessä, aivan soutujen lähtöpaikan eli Hakovirran tuntumassa.. Markku ja Matti Vihavainen totesivat, että Vipusen menestyksen takia sen ei olisi tarvinnut yhdistyä, ellei Väinö olisi niin halunnut. Sulkava-seura mukaan Väinö Peernetti oli taitava kynämies ja innokas kirjoittaja. — Väinö oli nähnyt niin paljon lahjakkaita lapsia, jotka eivät päässeet opintielle, sanoi Markku Vihavainen ja muu sisarukset olivat samaa mieltä. 40 vuotta kotiseudun asialla <= 26.9.2002 N:o 39 13 SULKAVA Väinön lapset muistelivat vanhoja lehtiaikoja Vipunen syntyi koulukiistasta (0 Kalle Keränen Sulkavan Vipusen perustajan ja Sulkava-lehden päätoimittajana vuoteen 1975 toimineen Väinö **Peernetti” Vihavaisen lapsia kokoontui Varisniemen ylärakennukseen muistelemaan 30-35 vuoden takaisia lehtiaikoja. Hän oli Martin eli Mortin kuoltua Sulkava-lehden toimittajana vuodesta 1971 vuoteen 1973. Jälkeenpäin seuran ja Vihavaisten suvun edustajat ovat todenneet, että Väinö Vihavainen ei ehkä olisi lähtenyt niin suureen hankkeeseen, ellei hänellä ollut apunaan Martti Oinosen kaltaista toimittajaa. Hän toimi muun muassa koulutuslautakunnan sihteerinä, joka vastaa nykyisin koulutoimenjohtajaa tai sivistysjohtajaa. — Meillähän oli täysi ruokaja autoetu, kun käytiin kotona, naureskelivat Matti ja Markku lehtikokemuksistaan. Lex Kervinen toi aikoinaan kaikille mahdollisuudet yleissivistävään perusopetukseen. Taustalla oli kiista opetuksen laajentamisesta kaikkia koskevaksi, yksityisestä keskikoulusta piti tehdä kunnallinen. Mukaan tuli hyviä kirjoittajia, jotka muistelivat menneitä ja pitivät kotiseutuasioita esillä. Aina sen mukaan miten he liikkuivat Sulkavalla. He ovat pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa ja heillä kaikilla on hyvät, akateemiset ammatit. Väinö oli laajan kansansivistyksen vankkumaton puolustaja. Lehdet yhdistyivät ja vuoden 1969 alussa ilmestyi Sulkava-lehti. Isän lehtityö, jota hän piti harrastuksena, näkyi ja tuntui kaikkien elämässä. — Eikä se ollut koskaan vastenmielistä, päinvastoin, totesi Markku Vihavainen. Väinöllä oli apunaan Martti Oinonen, joka oli alan ammattilainen — hyvä ja värikäs kirjoittaja. Etenkään Sulkavan Viikon päätoimittaja Yrjö Suomalainen ei pitänyt ajatuksesta, sillä hän oli ollut koulun rehtorina ja vaikutti edelleen koulun johtokunnassa. Mutta Sulkavan Viikkoon hän ei saanut kouluasioista mieleisiä tekstejä julki. Hän muisti, miten Väinö **unohti” lähettää laskuja seuralle kuluista, jotka olivat aiheutuneet lehden tekemisestä ja materiaalihankinnoista. Väinö Vihavainen oli vahva mies myös soutujen takana. Sulkava-lehden toimittajana työskennellyt Matti Vihavainen suvun yhteisen kesäpaikan rappusilla yhdessä sisarensa Mirjan kanssa. Sisarukset olivat vuorollaan avustajina, kuvaajina ja kuljettajina. Etenkin kuvausreissuille tarvittiin avustajaa, joskus itse kuvaajaksi, joskus kuljettajaksi. Väinön ansiona voidaan pitää Lex Kervistä, joka mahdollisti aikoinaan yksityisten oppikoulujen kunnallistamisen. Soutujen tukija Vipunen oli seuran lehtenä myös vankka tuki 1968 alkaneille souduille. Porvarilliset vaikuttajat, jotka toimivat Sulkavan Viikossa, olivat sitä vastaan. Sisaruksista Matti ja Markku sekä Mirja ja Merja muistelivat yhdessä Jaakko Teerimäen kanssa. Matti harkitsi vakavasti toimittajan uraa, mutta ei kuitenkaan innostunut tarpeeksi. Sitten hän lähti opiskelemaan. — Väinö makasi sohvalla pipo päässään ja antoi siitä ohjeita mitä piti tehdä tai mitä kirjoittaa, kertoi Matti Vihavainen. — Se oli meidän hyvinvoinnista pois, naurahti Matti Vihavainen. Ilman Vipusta ja myöhemmin Sulkava-lehteä ei soututapahtuma olisi saanut niin hyvää kaikua. Sitä kustantamaan perustettiin Sulkavan Kotiseutulehti Oy, jonka osakkeet omistivat Viikon ja Vipusen taustajoukot. Vipunen saikin vauhdikkaan alun. Samalla markkinoitiin myös uutta, omaa lehteä. — Kerran Väinö sanoi suoraan, että tee tällainen aloite, sanoi Markku Vihavainen. Hän sai Sulkava-seuran hallituksen ja jäsenet innostumaan asiasta. Hän oli jo Vipusen aikana Väinön apuna yhden talven tehden rakennushommien ohella myös lehteä. Vihavaiset ovat innokkaita mökkiläisiä ja heidät tavoittaa lähes joka viikonloppu Varisniemestä. Sulkavan asiat kiinnostavat heitä edelleen. — Lakialoitteen tehnyt kansanedustaja Olli Kervinen oli usein meillä ja Väinö selvitti hänelle koulutusasioita. — Viikonloppuna kun tuli kotiin, niin heti Väinö luetteli, että missä pitää käydä ottamassa kuvia. He totesivat, että Väinö oli vahva persoona, jolla oli laajat yhteydet ja hyvät suhteet moneen suuntaan. Aikuisiksi varttuneet lapset olivat tarvittaessa isänsä apuna. Miten lehti syntyi ja kuinka sen ympärillä pyörineet ihmiset vaikuttivat perheen elämään. — Lehden toimitukseen otettiin ilmoittautumisia vastaan. Vipunen otettiin erittäin hyvin vastaan, koska Sulkavan Viikko oli kuivakkaampi lehti. Kerttu ja Väinö Vihavaisen kuudesta lapsesta ei kuitenkaan kukaan innostunut lehtiuralle. Virallisesti lehteä kustansi Sulkavaseura, mutta käytännössä Väinö pisti omia varojaan likoon aika tavalla. Hänellä oli oma palstansa Itä-Savossa. Hän taisi olla ensimmäinen työntekijä, jolla maksettiin säännöllisesti palkkaa. Ainakin kesän 1972 soutujen osanottajalistan kirjoitin minä. Veljesten mielestä Sulkavan Viikko olisi kuihtunut itsestään pois. Töitä riitti kouluasioissakin. He olivat tuttuja 4H-järjestön kautta. Väinö oli tuohon aikaan Sulkava-seuran puheenjohtaja ja kotiseutuaatetta markkinoitiin tupailloissa pitkin pitäjää. Toimitus oli Vihavaisten kotona ja koko perhe osallistui omalla tavallaan lehdentekoon. Niinpä hän päätti perustaa Sulkavan Vipusen
Ennen kuin pääsääntöisesti kahA Pdeksansivuinen lehti on täytetty jutuilla, kuvilla ja ilmoituksilla, toimitettu painoon, painettu, niputettu, kuljetettu postiin, lajiteltu tilaajille ja jaettu postilaatikoihin, on siinä tarvittu monenlaisia osaajia ja ammatti-ihmisiä. Parasta toimittajan työssä ovat hänestä mielenkiintoiset ihmiset ja mahdollisuus päästä näkemään ja kokemaan paljon sellaista, mihin muuten ei olisi mahdollisuutta. Jakelupisteissä lehdet jaetaan asianomaisen tilaajan lokeroon, josta postinkantajat lähtevät aamupäivän aikana kuljettamaan ja jakamaan tuoretta lehteä lukijoille. Kallen vankoilla hartioilla lepää vastuu niin lehden sisällöstä kuin taloudestakin. Ammattinsa osaava sekä paikkakunnan ja ihmiset tunteva postin henkilöstö on tärkeä osa jakeluketjussa. Digitaalikameran käyttöönotto parisen vuotta sitten on mahdollistanut vielä viime tipassakin ilmaantuvien uutisten ehtimisen lehden sivuille. A mmatti-ihmiset kirjapainossa käsittelevät lehden / tavat lehdet postin jakelupisteisiin ympäri maata. Painokoneissa noin 23000 lehden valmistuminen vie aikaa vain puolisen tuntia. Opiskelujen ja maalaamisen ohella Tuomo on ehtinyt lomasijaiseksi aina tarvittaessa, mikä on ollut lehden säännöllisen ilmestymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.. Kuvat ja tekstit kunnossa. Lukijapalaute ja juttutoivomukset otetaan toimituksessa aina huomioon. Sähköisesti tapahtuva siirto vie hyvillä tietoliikenneyhteyksillä aikaa vain muutaman minuutin. Eipä siis ihme, että monet edelleenkin kyselevät, milloin mies palaa *lomalta” takaisin työmaalle. Risto Taskinen (vas.) ja Altti Laukkanen jakamassa lehtiä oikeisiin lokeroihin. Yhteiskunnalliset asiat ja kunnallispolitiikka ovat erityisesti asioita, jotka saavat päätoimittajan kynän sauhuamaan. Kun viikon lehti on arvioitu ja sulateltu, ovat seuraavan viikon lehden työt jo hyvässä käynnissä. Lehden teko alkaa AS juttuja työlistan laadinnalla. Pirjo nauttii työstään ihmisten parissa. Onko £ kaikki sujunut hyvin. Vuorotteluvapaan tuuraajaksi tullut Pirjo sai sittemmin lehdestä vakinaisen paikan, kun —vuorotteluvapaalle lähtenyt toimittaja löysi elämäänsä muita mielenkiintoisia tehtäviä. Tietokone monipuolisine ohjelmineen on korvaamaton tänä > päivänä lehtityössäkin. Uunituore lehti on viimein tärkeimmässä pisteessä eli lukijan käsissä. Pirjo on terveysintoilija, joka piinaa niin kanssasisariaan ja -veljiään kuin "myös on puViimeinen lenkki ennen lukijaa on postinkantaja. Sympaattinen ja aina avulias päätoimittaja palkittiin 2000 journalistisista ansioistaan valtakunnallisella tutkivan = journalismin A Kuka, mitä, missä, milloin. sila teloen. Kalle Keränen, päätoimittaja-toimitusjohtaja, on lehtialan rautainen dmmattilainen, jolla on työkokemusta useista julkaisuista ympäri Suomea. Lehden suunnittelu on monitahoista ja mielenkiintoista tiimiLehtiniput a Sn saapuvat torstaina postin jakelupisteisiin. Tuomo Kukkonen, kesä-, kiireja sijaisaputoimittaja, on tärkeä henkilö Sulkava-lehdessä. hän aika ajoin. Kalle hallitsee lehtityön laidasta laitaan. Joskus juttuaihe päätyy lehden sivulle nopeastikin, joskus se voidaan laittaa pöytälaatikkoon *tekeytymään” ja ottaa esille jossain ajankohtaisemmassa tilanteessa. Tuomo lähti uusille urille opiskelemaan kuvataiteita vuonna 1996 ja jäi Lumilapio-palkinnolla Inpplasste te käsittelevästä juttusarjasta. painokuntoon tuota pikaa. Palkinto myönnetään vuosittain hyvästä ja kriittisestä journalismista. Edellisen viikon lehti, puhelin, faksi ja sähköposti ovat tärkeitä välineitä uutisen metsästyksessä. Yksi oleellinen tekijä on myös jokainen lehden lukija. Visat torstaiaamuna keltaiset postiautot kuljetina uuden lehden ilmestyminen on pienellä jänniLÅ | tyksellä odotettu asia myös toimituksessa. Joskus uutinen voi myös *kävellä” itse sisään toimitukseen. | Yuden lehden valmistus alkaa välittömästi, kun edel| linen on saatu painokoneisiin. ehti alkaa muotoutua ja täyttyä pikku hiljaa viikon edetessä. intoutuu myös ye jotain tiukat rasvanormit ylittävää. T japainoon, joka Sulkava-lehdellä on LehtiseKa Oy Pieksämäellä, lehti lähtee keskiviikkona å puolen päivän aikoihin, kun lehden sivut on täytetty viimeistä palstanpäätä myöten. Kari Juuti on jakanut postia Sulkavalla jo kunnioitettavat 39 vuotta. Unohtamatta toimittajien aivonystyröitä, jotka työskentelevät alinomaa ja haravoivat mielenkiintoisia juttuaiheita. 14 26.9.2002 N:o 39 TN 40 vuotta kotiseudun asialla <-> työtä. Kiireisin päivä tuotannossa on tiistai, jolloin juttuja viimeistellään ja sovitellaan sivuille. Hänellä on itse asiassa pisin ura tässä paikallislehdessä, kaikkiaan eripituisina jaksoina noin 20 vuotta. Sulkavalle lehtiniput saapuvat jo seitsemän jälkeen. Joskus joku uutinen syrjäyttää jo suunnitellut, joskus lehti täyttyy täysin ennakkokaavailujen mukaan. Pirjo Partanen, toimittaja, on kuulunut Sulkava-lehden kalustoon vuodesta 1996 alkaen. Pirjo Partanen FF" ulkava-lehden tie tilaajan postilaatikkoon kulkee monen käden kautta. Taiteellisesti lahjakas mies valmistui vuosi si kuvataiteilijaksi ja hänen ensimmäinen näyttelynsä, Kylässä kaupungissa, avattiin viikko sitten Helsingissä galleria Ulaanissa
Hallitus valvoo ennen kaikkea talousja laillisuusasioita sekä omistajan etua. — Hallinnon puolelta annetaan tunnustus toimituksen korkealle ammattitaidolle, sanoo Jaakko Teerimäki. Sulkava-lehden hallituksessa hän on ollut 1970-luvulta saakka. Loppuvuodesta 1990 pieksämäkeläinen Lehtisepät Oy yritti kaapata Sulkava-lehden, mutta se ei onnistunut. Kirjallisuutta ja lukemista harrastavalle opettajalle toimitusten seuraaminen ja lehdentekoon osallistuminen ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia kokemuksia. Av FR SK ER NAR SULKAVA 26.9.2002 N:o 39 15 I Teerimäki on ollut mukana alusta lähtien "On ollut onni olla lehtipoikana” OC Kalle Keränen Opettaja ja kotiseutumies Jaakko Teerimäki, 70, on ollut tavalla tai toisella mukana Sulkavan lehtikuvioissa 40 vuotta. Hän puhuu jopa dramaattisista piirteistä. Soutuseuran neuvokkaat ja rohkeat hallintomiehet pelastivat lehden ostamalla osakkeita sen verran, että määräysvalta säilyi Sulkavaseuralla. — Täällä on leppoisa savolainen kansanlaatu. — Onneksi Sulkava-seuralla oli — kiitos soutujen — varaa ja rohkeutta ostaa osakkeet. Viime vuonna lehtiyhtiön hallitus kokoontui yhdeksän kertaa ja se käsitteli yhteensä 80 pykälää. Se oli erittäin mielenkiintoinen lehti. Perinteitä molemmista — Väinö Peernetti oli kunnioitettu isähahmo. Hän on tyytyväinen kokemuksiinsa lehtimaailmassa pitkän linjan *lehtipoikana”. — Siinä oli runsas viikko aikaa tehdä päätös. — Vipunen oli; kotiseutuaiheinen ja siinä oli Tubttävaa ja hyviä kirjoittajia. hyvin, sanoo Jaakko Teerimäki. Monet lehden osakkaat päättivät silloisen toimitusjohtaja Tauno Pulkkisen johdolla myydä 401 osaketta Lehtisepille. : Jaakko Teerimäki korostaa kotiseutuhenkeä ja sitä, että ollaan yhdessä samassa Sulkava-veneessä — soudetaanpa tai huovataan. Pitkälti hänen ansiostaan lehti on edelleen itsenäinen kotiseutulehti, ei minkään konsernin sivutuote. He olivat myös osakkeenomistajia. Rahaa oli liikkeellä lähes pari miljoonaa markkaa. Yksi kuntalaisten ja lehden toiminnan kannalta onnellisesti päättyneen osakekaupan takuumiehistä oli Heikki Nuopponen. Virallisesti lehteä kustantaa Sulkavan Kotiseutulehti Oy ja sen hallitukseen kuuluvat nykyisin puheenjohtaja Jaakko Teerimäen lisäksi Esa Tiippana (varapuheenjohtaja) sekä jäsenet Kari Kuivisto, Erkki Kutvonen ja Raimo Mustonen. Kari Kuivisto. Nuo lainat on jo aikaa sitten maksettu pois. Seura otti lainaa noin 900.000 markkaa ja varmisti määräysvaltansa lehdessä. Jo 1960-luvun alussa Jaakko Teerimäki kirjoitti Sulkavan Viikkoon. Hallinnon on hyvin vaikea supistaa tai pienentää tuota ikkunaa. Hän toimii nykyisin Sulkava-lehden hallituksen puheenjohtajana ja hän oli jo Vipusen hallinnossa mukana. — Seura selviytyi haasteesta mailin Jaakko Teerimäki on intohimoinen piurjointtja Tuutta ja tyventä on riittänyt myös kadonneet. Suuri vähemmistöosakkuus on kulkeuLehden hallitus on vahvoissa käsissä Sulkava-lehdellä on hallitus, johon kuuluu viisi jäsentä. — Lehti on tavallaan toimittajien luoma ikkuna maailmaan. Myöhemmin perustetun Sulkavan Vipusen toimitusneuvostoon Jaakko kuului siihen sääkka kun lehdet yhdistyivät. Mutta soudut jo osoittavat, että tarvittaessa vanhan raivaajakansan ominaisuudet tulevat esille, sanoo Jaakko Teerimäki ja viittaa lehden vaiherikkaaseen historiaan. tunut Lehtiseppien nykyisille omistajille, jotka eivät juuri osallistu päätöksentekoon Sulkavalehdessä. Toki asioista on keskusteltu ja oltu joskus erimielisiä kin. — Silloin oli kotiseutuaate kovimmalla koetuksella. Hän toivoo positiivisia ajatuksia ja myönteistä mielenlaatua esitteleviä juttuja. Yhdistymisen jälkeen Sulkavalehden voimahahmoja hallinnossa olivat Taunot Heimonen ja Pulkkinen. Hallinto ja omistajat eivät ole sisältöön tai työtapoihin juuri puuttuneet. Hänellä on ainoana kokemuksia molemmista lehdistä, sekä Sulkavan Viikosta että Sulkavan Vipusesta. — Niin että kun lehden sulkee, niin siitä jää hyvä mieli. Värikkäitä vaiheita Lehden virallinen historia on siisti ja asiallinen. Raimo Mustonen. Kyse oli kuitenkin melkein miljoonasta markasta. Määräysvalta oli lipsahtaa Pieksämäelle ja ties minne. Jaakko Teerimäki korostaa, että hän tuli sekä Vipusen että Sulkava-lehden hallintoon nimenomaan kotiseutuyhdistyksen eli Sulkava-seuran edustajana. Esittelijänä ja sihteerinä hallituksen kokouksissa toimii päätoimittaja-toimitusjohtaja Kalle Keränen. Nykyisin Jaakko toimii Sulkava-lehden hallituksen puheenjohtajana. Hän tuurasi kahtena kesänä päätoimittaja Yrjö Suomalaista tämän lomien aikana. Hän korostaa, että lehtien yhdistyminen toi Sulkava-lehdelle perinteitä molemmista edeltäjistä. Jaakko Teerimäki kertoo, että Sulkava-lehdellä on kautta aikojen ollut värikäs historia. Jaakko Teerimäki näkee vanhat ja uudet kiistat henkilöja valtakiistoina. Erilaisia kaatamisja kaappausyrityksiä, yhteensattumia, kiistoja ja erimielisyyksiä on riittänyt halki vuosikymmenten — kuten oikeissa lehdissä on tapana. Hän oli vakaa kuin Väinämöinen, ja hän oli soutujen ja Sulkava-seuran vahvoja hahmoja, muistelee Jaakko Teerimäki Sulkavan Vipusen perustajaa. Mutta epävirallisemmin tiedossa on, että lehteä on yritetty pyöritellä kovallakin kädellä. Esa Tiippana.. — On ollut suuri onni olla "lehtipoikana”. Sulkava-lehden osakkeista 52 prosenttia omistaa Sulkava-seura, joka käytännössä valitsee henkilöt Sulkava-lehden hallitukseen. — Mutta kaikista on selvitty! Jaakko vakuuttaa, että lehdentekijät ovat kautta aikain saaneet tehdä työtään varsin vapaasti. Sulkavan Viikkoon ja Sulkavan Vipuseen aikoinaan kirjoittanut Jaakko Teerimäki on ollut vahvasti molemmissa lehdissä mukana. Asiasta ei kerrottu Sulkava-seuralle eikä Kerttu Vihavaiselle. Yhdistymisen jälkeen syntyneen Sulkava-lehden suurin osakkeenomistaja on aina ollut Sulkava-seura
Saunan päädyssä on vinttikaivo, jonka Viljo on itse pystyttänyt. Aittovuoren pihassa riittää vielä paljon tekemistä. Pihapiirissä on ollut paljon rakennuksia. Myyjä sanoi, että rakennuksilla ei ole mitään arvoa, Viljo Joskitt kertoo. Makeitten löylyjen päälle passaa istahtaa saunan kotaan ja mietiskellä menneitä tai tulevia. Isoin urakka oli uuneissa, jotka Viljo kunnosti veljensä Matin avustuksella. Hän asui taloa välillä yksin toisinaan taas vuokralaisten kanssa. — Heti kun tulin tähän pihapiiRönölän isäntä livari Mikkonen Elinin ensimmäinen mies oli ammatiltaan apulaiskonemestari. Yli seitsemän metriä kanttiinsa oleva tupa toisessa päässä, porstua ja keittiö välissä ja toisessa päässä sali ja pienempi kamari. Pieniä, vaatimattomiakin muistoja menneistä ajoista on säilytetty, kuten . Aika pysähtyi käynnistyäkseen viimein uudelleen. Mies on päättänyt säilyttää kappaleen Partalansaaren talonpoikaismaisemaa.. Nyt ne hohtavat valkeina, pronssimaalilla maalattuine luukkuineen. — Tämä on ollut ns. vit KÄ NANA NN ARG KRT AR " Talon vanhat i luonnonkiviuunit on entisöity kuntoon. Lista on pitkä, mutta Viljolle mieluinen. 16 26.9.2002 N:o 39 SULKAVA ik aid > Raa Jtn Huoneentaulu, 5 PER ; RT allakka ja lämpomittari, monen tuvan vakioesineet. riin ajattelin, että ihan ensimmäiseksi en näitä rakennuksia ala purkamaan. Isossa tuvassa kiikkuessa sopii pohtia rauhassa maailman menoa tai olla pohtimatta. — Vähän kerrassaan tätä nyt on kohennettu. Kaipuu Kietävälään oli kuitenkin olemassa ja viimeisen matkansa Elin teki Rönölään marjojen keruun aikaan ja nukahti pois kotitalonsa eteiseen. Kaikissa asuinhuoneissa on luonnonkivistä muuratut uunit. Roskalavalle tai nuotioon löysi tiensä vain käyttökelvoton tavara. — Kuulin, että täällä on metsäpalsta myynnissä ja otin yhteyttä. Rönölän -nimi jäi kantatilan toiselle palstalle. Ja tietysti sauna, jolla on kokoa ja näköä. Ensin kuoli Emil ja näin Elin jäi toistamiseen leskeksi. Vanhaa vaalien Aittovuoren talosta alkoi Viljo Joskittille projekti, joka jatkuu ja jota on mieluista jatkaa. Salon Esko toi kylän postin Rönölään ja silloin pihalle tai tupaan kertyi väkeä. läpiajettava, niin kuin täällä päin oli yleistä. Vaikka talossa oli paljon irtaimistoa kaipaa iso vanha rakennus lisääkin kalustusta. Varparannalta Else ja Viljo löysivät pari paikkaan sopivaa kaappia ja kiikkutuolin. Vähän kerrassaan talo kunnostuu mieluisekseen. [ Tuomo Kukkonen )nölän talossa oli ennen huisN arsinkin postinjaon aikaan. Nyt pystyssä on talon ja aitan lisäksi heinälato. Päärakennus on vähintään 1800-luvun lopulta, luultavasti paljon vanhempikin. — Tänä kesänä talo on ollut vuokralla lomalaisille. Viljo Joskittille paikasta on tullut mieluinen. Ja kyllä täällä sielu ja ruumis lepää itselläkin, kun tuvan sänkyyn heittäytyy pitkälleen, Viljo Joskitt toteaa. Niistä poistettiin rapautunut laasti ja laitettiin uusi tilalle. Sitten tuli muutto kirkonkylään. Kesäisin talossa piipahti joku perikunnan jäsenistä, mutta muuten hiljaisuus oli tullut pihaan ja tupaan. Sarkanuttu orressa Viljolla on ollut iso urakka talon, aitan ja muidenkin rakennusten siivoamisessa. Viljosta tuli Rönölän, nyt Aittovuoren tilan omistaja. Rönölää isännöivät silloin Elin ja Emil Räisänen. Ei mitään isoja remontteja kuitenkaan, sillä olen halunnut säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa tunnelmaa. Yli seitsemäntoista vuotta Rönölä oli lähes tyhjillään. Talon vuorilautoja on uusittu, ikkunat ja nurkkalaudat maalattu. sarkanuttu, joka roikkuu aitan naulassa odottavana. Tilaa oli jaettu perillisten kesken ja tämän talon paikka oli tarjolla. Punamultaa talon seiniin, aitan kalteri on uusittava.... Nyt aitat ovat sisustamista vaille siistit. Kaikki paikat on käyty läpi harkiten
— Perennathan ovat varsin helppohoitoisia. Ryhmän voi valita saman värin eri sävyistä tai aivan vastakkaisväreistä. Osa on hyvinkin suurikokoisia ja ne sopivat yksittäiskasveiksi. — Värit jokainen tietysti valitsee oman mieltymyksensä mukaan, vaihtoehtoja on runsaasti. Saunalla on kokoa ja näköä. Valikoima on runsas niin kevät-, kesäkuin syyskukkijoissa. Useimmat lajit viihtyvät tavallisessa puutarhamullassa. puutarha-asioissa. Pioni ei esimerkiksi pidä siirtelystä, se voi kasvaa komeasti jopa 20 vuotta samalla paikalla. Tänne johtaa polku pieni kaita, muualle vain vieköön valtatie. Perennoja on monenlaisia. Ryhmälle, johon tulee useita lajeja, voidaan näin valmistaa yhtenäinen kasvualusta. Täällä kosketa ei nykyaika, ohi virtaa kiireen kiitotie. Katson pirtin pihamaalta yli vanhan vainion. Kaukaa siintää Aittovuori, siellä ranta Laamion. Puiden, pensaiden ja rikkakasvien juurten tunkeutuminen ulkoapäin ryhmään voidaan estää juurimatolla. Kun —perennaryhmää puutarhaan perustetaan, on syytä uheata nilna oninnittalutuAhän Näin perennaryhmästä tulee varmemmin sekä hyvin kasvava että myös kaunis katsella. 26.9.2002 N:o 39 1 7 = SUINAVA R Kiitää kansa kiireen kintereillä, täällä aika seisahtuu. Tuleeko se talon seinämää vasten vai onko se avoimella paikalla, jolloin sen tulisi olla näyttävä joka suunnasta nähtynä, Anneli opasti. Multaan sekoitetaan maanparannusainetta, kasvuturvetta tai komposti multaa. Puutarhaneuvoja Anneli Miekk-oja neuvoi Sulkavan marttoja Syksy on perennapenkkien kunnostusaikaa Perennoilla väriä kotipihaan — Jossakin vaiheessa perennat eivät olleet oikein muodissa. Ville nukkumaan kesähelteellä. Perennoissa on näet hyvinkin vaatimattomalla hoidolla ja jopa täysin omissa oloissaan selviäviä lajeja. Pensaat ja muut istutukset olivat suositumpia. Ryhmän suunnittelu on tärkeää Ryhmiin koottuna monet perennat pääsevät paremmin oikeuksiinsa kuin sinne tänne pihaan siroteltuna. Pirtin hämärässä aika nukkuu, tienoon täyttää suuri hiljaisuus. Vieressä vinttikaivo ja kiukaasta lähtee makoisat löylyt. Rannan koivikossa käki kukkuu, pihamaalla asuu autius. Kukkien kasvukorkeus, kukkimisaika ja lehdistön väritys ovat seikkoja, jotka on huomioitava, kun lajeja penkkiin sijoitetaan. Myös perennapenkin muodossa voi käyttäää mielikuvitusta. Matalia ja nopeakasvuisia maanpeiteperennoja voi käyttää korvaamaan nurmikkoa alueilla, joissa sen hoito on vaikeaa. Anja Isopäivänkakkara Väriminttu Perennoissa riittää valinnanvaraa. Maan kääntämisen yhteydessä poistetaan alustasta kaikki rikkakasvien juurenpätkät ja juurakot. Sen paksuus tulee olla noin 40-60 senttiä. Vaikka täällä huokaa mennyt aika, täällä rauhan löytää ihminen. Suurin työ perennoissa on niiden jakaminen. Perennojen juuristot leviävät ja kasvu tukahtuu, jos juuristoa ei aika ajoin jaeta ja anneta kasville näin uutta elintilaa. ja tähän cnnii hin nitkä kanaa nankki. Joillakin perennoilla voi olla hyvinkin vaatimaton kukinto, mutta lehdistö on näyttävä ja muodostaa kasvin näkyvyysarvon. — Yleensä perennat vaativat ylösnostoa ja jakamista noin 4-5 vuoden välein. Pesosen perennapenkki rajaa. Pirjo Partanen Runsas joukko puutarhanhoidosta kiinnostuneita naisia kokoontui pari viikkoa sitten Anja Pesosen kotiin kuulemaan teoriatietoa perennoista sekä seuraamaan käytännössä vanhan perennapenkin uudistamista. — Paikkaa, johon kukkaryhmää suunnitellaan on syytä katsastaa monelta suunnalta. Paikan valoisuus ja kasvuolosuhteet on otettava huomioon lajivalinnassa. Lajivalinnalla omaa työtä voi helpottaa, jos ei halua jatkuvasti uurastaa puutarhassa, ottamalla omaan kukkapenkkiin kasveja, jotka ovat helppohoitoisia. On tosin muistettava, että on myös kasveja, joita ei saa häiritä näin usein. hyötypuutarhan: muusta: pihasta. Kuitenkin hyvin valituilla perennakukilla saadaan kestävää väriloistoa puutarhaan varhaisesta keväästä myöhään syksyyn saakka, kertoi EteläSavon Marttapiiriliiton puutarhaneuvoja Anneli Miekk-oja Sulkavan martoille. Talon ja muiden rakennusten värilläkin on merkitystä lajin valinnassa, ainakin jos kukat tulevat aivan rakennusten seinämää vasten
Tuomo Kukkosen ensimmäinen oma taidenäyttely avattiin viime perjantaina galleria Ulaanissa Helsingissä. W Läheiset, ystävät ja tuttavat saapuivat runsain joukoin onnittele' maan taiteiljaa. Ehkäpä jo ensi kesänä voimme ihailla miehen töitä lähempänä kotikylää, lähempänä sitä svvintä mielenmaisemaa. Ennen ensimmäistä omaa näyttelyä takana on jo yhdeksän yhteisnäyttelyä eri paikoissa. Sulkavalaista kuvataiteilijaa Tuomo Kukkosta kiehtovat ' Rakennukset kylissä ja kaupungeissa OPirjo Partanen, teksti Kalle Keränen, kuvat Sulkavalainen taiteilija Tuomo Kukkonen on luonnehtinutkin vahvasti taloja maisema-aiheisia taulujaan mielenmaisemiksi. Työhuone kolmen muun taiteilijan kanssa Helsingin Vallilassa mahdollistaa pitkäjänteisen työskentelyn tästä eteenkin päin. Pekka-veli kuvaa iloisia hetkiä. nua. Viime kesän oman paikkakunnan lehdessä kesätoimittajana työskennellyt Tuomo aikoo jatkossa keskittyä enemmän maalaamiseen vaikka kirjoittaminenkin on edelleen verissä. 18 26.9.2002 N:o 39 EDI) 40 vuotta kotiseudun asialla <-> SULKAVA Galleria Ulaani on pieni, intiimi taidegalleria Töölön torin laidalla. Mielessä, 2002, akryyli.. Kaupunkiyhteisö on erilainen kuin maalla. Katsojan mielikuvitukselle on jätetty tilaa miljöössä. Näyttely on yksi virstanpylväs 44-vuotiaan miehen tiellä, joka sai uuden suunnan ja tavoitteet kuutisen vuotta sitten. Voimakkailla mutta harmonisilla väreillä. Sulkava-lehden toimittajana pitkän uran tehnyt Tuomo teki tuolloin elämässään jonkinmoista välitilinpäätöstä ja päätti kokeilla sekä elämistä kaupungissa että uuden opiskelua. Ei yksityiskohtaisen tarkasti vaan tunnelmoiden väreillä ja häipyvillä muodoilla. Näyttelyn järjestämistä ensin muualla taiteilija pitää enemmän kunnianja arvonosoituksena oman paikkakunnan ihmisille kuin haluna briljeerata pääkaupungissa. Juuret syvällä maaseudulla Tuomon juuret ovat syvällä maaseudulla. — Kyllä siinä kynnystä on enemmän tuoda työt tänne kotipaikkakunnalle. Mitä vanhempi talo, sitä mielenkiintoisemmaksi se muuttuu. Jos teokset ovat taiteilijan -mielenmaisemaa, myös katsoja voi etsiä ja löytää niistä omia mielenmaisemiaan. ja taidemaalari maalasi kylän ja kaupungin taloja ja maisemaa. Sieltä hän valmistui kuvataiteilijaksi vuonna 2001. Maitaan ja peltojaan muokannut ja hoitanut ei niitä siteitä helposti katko, eikä varmaan edes halua. Ne ovat toimineet kannustimena kohti omaa näyttelyä Kylässä kaupungissa, jonka pitämisestä päätös kypsyi vuosi sitten. — Rakennukset ovat aina kiehtoneet miMuisto 1, 2000, akryyli f e Omalta kylältä Tunnilasta avajaisiin saapuivat Tellervo Virtanen ja Hannu Soikkanen. — Kaupungissa asuminen tuo tervetullutta perspektiiviä ja uutta näkemystä myös työhön. Jotenkin haluaisi, jos mahdollista, hankkia vähän kannuksia muualla ja sitten tuoda työt tänne päin näytille, Tuomo nauraa. Juuret ovat painuneet tiukasti kylämaisemaan myös luomuviljelijän ammatin vuoksi. Kotikunnassa on jo pitempään kyselty milloin mies tuo työnsä omien ihmisten” silmien eteen. Kuitenkin ihmisen asumia ja eletyn elämän täyttämiä. Sulkavalla Tunnilan kylällä, jossa vanhemmat, Aino ja Unto Kukkonen, asustavat kotitilaa pojan poiketessa säännöllisesti huolehtimassa raskaimmista töistä ja askareista. Se antaa liikkumavapautta ja toisella tavalla tilaa elää. Tarja Hirvelä (oik.) edusti yrityskeskusTietorinnettä. Maiseman, paikan ja talon tunnelman voi kuvitella jokainen omassa mielessään. Talot voisivat olla mitä tahansa taloja, missä vain ja milloin vain. Maalari maalasi taloa... Eletty elämä kiehtoo mielikuvitusta, taiteilija toteaa näyttelytöistään. Vuoden vuorotteluvapaa 1996 ja kuvallisen viestinnän opinnot Laajasalossa innostivat miehen hakemaan taideopintoihin Taidekoulu Maahan Suomenlinnaan
Kirveskerho 1, 57 p, 6. Herrat Hankkijat, 34 p. saneeraustyöt ja kuivaustyöt J kiinteistöhuolto Yrityksille ja yksityisille ripeää asiakaspalvelua ammattitaidolla * mökkisiivoukset, lämmitykset, vartiointi sekä * kotipalvelu peruspesut ja -vahaukset * vakuutusyhtiöiden korvaustyöt, vesivahingot SOUTUPITÄJÄN SIIVOUSJA KIINTEISTÖHUOLTO p. mennessä. klo 13 kirkonkylän piirin alkajaiset Sirja ja Eero Attilalla, Aapintie 30; Lohilahden piiri ke 2.10. kunnanviraston katutasosta. -lehdestä luet torstaisin kotipaikkakuntasi ajankohtaiset asiat. klo 19.30 srk-talolla. Esa Tiippana, Sulkava, 20 p. Tapahtumat > Partalansaaren Martat: Läh-detkö Puumalaan kekrijuhlaan 6.10. Matti Makkonen, Sulkava, 25 p, 10. 28.9. Ensimmäistä kertaa kokoonpanolla Antti Mikkonen, Juha Pajari, Pentti Virta, Pentti Raäisänen ja Nella Sipilä pelannut joukkue otti kirvespelin RaJuPuSu-mestaruuden 76 pisteellä. mennessä p. 040-7501570 ja 015-4501570 Jokilahden tiekunnan yhdentymiskokouksen pöytäkirja sekä yksikköluettelo nähtävänä Osuuspankin Lohilahden konttorissa tai puheenjohtajalla. Henkilökohtaisesti parhaan tuloksen keräsi Juvan Metsästäjien 1-joukkueen Jouko Paunonen, joka sai 36 pistettä. Olavi Hämäläinen tiekunnan puheenjohtaja Viikon tori VUOKRATTAVANA yksiö 32 m2, Kauppatie 4, p. 1x2, 59 p, 5. Suurin osa pelaajista tuli Sulkava-Juva akselilta, mutta mukana oli myös yksi joukkue Joroisista sekä yksittäisiä pelaajia Vantaalta, Mikkelistä, Savonlinnasta ja Joutsenosta. Saunailta Tapiolassa ke 2.10. 015-471 544 kotiin 915-648 636 Uitonrinne 18 58700 Sulkava puh. Lomalla: kanslisti 30.9.-6.10. Henkilökohtaisia tuloksia: 1. Teuvo Pohjolainen, Sulkava, 22 p, 12. Jukka Mattila, Juva, 26 p, 8. Aamiainen 4,5. Musiikkia srk-talolla to 26.9. Tilaa oheisella kupongilla, soita (015) 676 877 tai faxaa (015) 676 326 sulkava.lehti(Oco.inet.fi Paikallislehti kertoo asioista lähellä ihmistä! TILAA NYT SULIKAVA oni Lähiosoite Postinumero Maksaja (jos eri kuin tilaaja) | | | | | | | | | | CAR SENSOR | Tilaajan nimi | | | | | | | | —Osotte — VASTAUSLÄHETYS Sopimus 58700-6 Seurakunta Mikkelinpäivän mukulamessu su 29.9. HUOM!!! Eläkeliiton Lohilahden yhdistyksen kerho Lieviskässä. Jos lähdet, niin soita Raijalle puh. Kisassa oli mukana kaikkiaan 12 joukkuetta, joissa yhteensä 60 pelaajaa. Eino Kiiskilä, Sulkava, 28 p, 6. Kerho pide-; tält koululla klo 14.30 alkaen. 471 707. klo 14 Aino Miettisellä, Heikkurila-Pulkkila-Ruottila-Ryhälä-Siikakoski. Kirveskerho 2, 70 p, 3. on peruttu. opetusohjelman mukaisesti. Hanttipojat ja tyttö, 76 p, 2. Juha Pajari, Sulkava, 24 p, 11. Turnauksen järjestelyistä vastasi Sulkavan Urheilijat -41:n pesäpallojaosto, joka käyttää turnauksesta kertyvän tuoton kokonaisuudessaan sulkavalaisten nuorten pesäpallotoimintaan. Missiokerho to 3.10. N sim vw "ensimmäi s PP ; Pp lo 19.00 Kaartilankosen koululla. Lähtijät ilm. Anjalle 30.9. Vilho Pekkarinen mukana. 676 192 viim. Tulevaa: Messu su 6.10. Virsiharjoitus su 29.9. Lähtö matkahuollon edestä klo 10. kirkkoherra, mukana Pieni liekki, kolehti Kirkon lapsityön tukemiseen ja kehittämiseen. oppilaitoksiin ma 30.9. sunnuntaina klo 12.00-13.45 Päiväkeskuksella: 29.9., 6.10., 13.10., 20.10., 27.10., 10.11. klo 14 Rahkolan koululla. Vierailijana ex-nunna Riitta Lemmetyinen Akasia-säätiöstä. klo 13-14.30 Lohilahden vanhustentalolla. klo 19 Katariina ja Pellervo Kokkosella. Aiheena Avaralle paikalle-vapauteen kutsuttu. Kuollut: Elli Hiltunen e Hintsanen, Kommerniemeltä, 75 v., Terho Kalevi Kontiainen, Nuutilasta, 58 v. klo 13 Pentti Idströmillä, Lohiniemi. klo 18: Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Seppo Rouhiainen, Juva, 21 p, 14. 676 192. naiset klo 17.30 ja miehet klo 19.30. Kunniakäynti Sairalanmäen hautamuistomerkillä su 29.9. 23: 20-23; Matt. Turnaus olikin osanottajamäärältään kautta aikain suurin RaJuPuSu-mestaruusturnaus. klo 18 srk-talolla aiheena Miten raamattu minulle aukeaa. Viime vuotiseen verrattuna joukkuemäärä lisääntyi neljällä. Viiden tunnin-aikana pelattiin yhteensä 202 keppipeliä, joissa syn* tyi 52 kirvestä ja 98 keppiä. Kekrijuhla Puumalassa 6.10. klo 10 Sulkavan kirkossa ja klo 13 Lohikosken kirkossa, vietetään vanhusten kirkkopyhää. Seurakuntakerhot: ti 1.10. Nuorten raamis ti 1.10. LC-Sulkava, 56 p, 7. Kimppakyytejä varten ilm. klo 18 srk-talon nuorisotilassa. klo 13.30. Illan vetävät Satu Valkonen-Lindblad ja Anne Valkeapää. Henry Räisänen, Sulkava, 34 p, 3. Tuloksia: Joukkuetulokset: 1. Juvan Metsästäjät 2, 68 p, 4. Napero-muskari klo 9.30, Pieni liekki klo 15, kirkkokuoro klo 18.30. Hengellisyys minussa -teemailta ke 2.10. klo 8.30 Muikkukukossa. Pappi tavattavissa virastossa ma-pe klo 9-11, p. klo 12 srk-talolla. Sulkavan Sydänyhdistys ja Savonlinnan Reumayhdistys/ Sulkavan kuntajaosto: kaikille avoin luentotilaisuus potilaan oikeusturvasta. Itämainen tanssi kokoontuu seur. Luennoitsijana varanotaariAulikki Muikku päiväkeskuksella 3.10. Sulkavan Riistanhoitoyhdistyksen ERÄMIESILTA ma 7.10.2002 klo 19.00 ravintola Muikkukukossa Riistapäällikkö Veli Lappalainen puhuu ajankohtaisista riista-asioista, karhu, hirvi ym. Simo Soikkeli, Juva, 33 p, 4: Matti Hyvönen, Sulkava, 30 p, 5. Juvan Metsästäjät 1, 34 p, 8. Antti Mikkonen, Sulkava, 26 p, 9. ja 24.11. Jouko Paunonen, Juva, 36 p, 2. osallistuvat teemailtaan alkaen klo 18. Diakoniavastaanotto ma 30.9. Veikko Vehviläinen, Juva, 27 p, 7. 015-471 544 avoinna: ma-to klo 9-15, pe 9-12 PAINOPAIKKA: (LEHTISEPÄTov Pieksämäki -2002 + 47 a aan aa nn. Viikkomessu ke 2.10. Kirkkoherranvirasto suljettu 30.9.-4.10. 18: 1-6,10), saarnaa vt. 676 057. Peliaika oli viisi tuntia, jonka jälkeen laskettiin henkilökohtaiset pisteet ja joukkuepisteet. 648 632. Kastettu: Roosa Olivia Päykkönen, Savonlinna-Säämingin srk:sta. klo 12 Maija Pätysellä, Tunnilassa ja to 3.10. SULKAVA 9) 40 vuotta kotiseudun asialla — > 26.9.2002 N:o 39 19 Kirvespelin mestaruudet ratkottiin Sulkavalla Joukkue Hanttipojat ja tyttö Sulkavalta pelasi viime lauantaina kirveskorttipeliä taitavimmin. sunnuntai helluntaista, Enkelien sunnuntai (2. Tervetuloa! 3 Kunnalliset ilmoitukset KANSALAISOPISTO luokka Sivukylien piirit alkavat 30.9. Veikko Teittinen, Joroinen, 21 p, 15. Seuraaville kursseille toivotaan lisää opiskelijoita: saksa, keskiviikko klo 18.00-20.15 keskuskoulu, kieliluokka ranska, keskiviikko klo 18.00-19.30 keskuskoulu, luokka 4 aikuisten tanhut, torstai 17.0018.30 Päiväkeskus espanja, torstai 18.00-19.30 keskuskoulu, kieliVUOKRATAAN liiketila 61 m. 015-471 544 kotiin 015-676 312, 040-5102 436 Toimitus: Pirjo Partanen puh. Mitalikolmikko oli pisteissä tasainen. Toiseksi tullut sulkavalainen Kirveskerhon joukkue keräsi 70 pistettä ja pronssille yltänyt Juvan Metsästäjien 2-joukkue 68 pistettä. Yhteydenotot 4.10.2002 mennessä 015-7391 450/Jukka Partanen. SULKAVA TORSTAISIN ILMESTYVÄ KOTISEUTULEHTI Päätoimittaja: Kalle Keränen puh. Kirjallisuutta myytävänä. Naisten aamiainen la 5.10. Anjalle p. -Perheseurat ma 7.10. Rakeiset ja isoskoulutusryhmä ke 2.10. ä Eläkeliiton Itä-Savon piiri järjestää kulttuuritapahtuman Savonlinnässa Piispanmäen koululla:la-28.09;-02 klo 13: Kootaan kimppakyytejä ja: lähdetään postin edestä: klo 12.;Tule mu-: kaan! = Sulkavan Martat: syysretki Otavan opistolle ym. Lähetyspiirit: ma 30.10. klo 10 Sulkavan kirkossa, 19. Moos. Pentti Virta, Sulkava, 22 p, 13
* Kanerva-aika parhaimmillaan! istuta pihalle ja haudalle Isännöintiä ja rakennuttamista 35 vuoden kokemuksella YH-Rakennuttaja Oy Puistokatu 13, 57100 SAVONLINNA puh. Kemppinen, Sulkava matiikkaeLed ohjelmavaiheen näyttö eL uukun p. toiminta es s Itä-Savon : VIREÄ MAAKUNNALLINEN. (015) 575 610, fax (015) 575 6138 Etelän Se | etunimi.sukunimiQQisyhr.fi m Isännöintipalvelut Rakennuttajapalvelut -asuinja liikekiinteistöt -rakennuttajatehtävät -vuokraja vastikevalvonta -uudisrakennuttaminen -kirjanpito -peruskorjaus -palkanlaskenta -valvonta -laskutus -kuntoarviot -yhtiöjärjestysten muutokset, -energiakatselmukset lainhuudot, kiinnitykset = W VA J PYYDÄ TARJOUS! no Isännöitsijämme Sinikka Miettinen ITS, gsm 050 559 4906, OsuuskauppaFI NY! / | / i EA on tavattavissa Sulkavan kunnanvirastossa kerran kuukaudessa. 0400-554 293/ ONNITTELEE Sulkava-lehteä! Mikko Tukiainen £ SUUR-SAVON SÄHKÖ Onnea 40-vuotiaalle ja TES io menestystä tuleville vuosille! (2 Myymälä SA helposti myytävää SULKAVAN VALOKUVAAMO (idän: Wutouttanane! Uitonsyrjä, puh. 471 208 TAIMIN KUKKAKULMA -3 eri väriä ' Kauppatie 4, p. Sulkavan Eläkkeensaajat ry Puh. LA 28.9.2002 ja VEKARAN LOSSILLA PE 27.9. Tien pituus noin 7 km + a JA ksityistiet. o Fuzzy-määräautomatiikka PYYKKIKORIN. klo 15-17 Omaan astiaan tai paikalla syöden, 3 euroa annos. e Linkous 1000-400 r/min o Energiamerkintä AAC 2 VUODEN TAKUU päekamvalm a aal LAVAMAT W1250 e Suuri täyttöaukko 30 cm e Valinnainen ” linkous 1200-600 r/min « Energiamerkintä AAB TV: KODIN e Vapaavalintaiset ohjelmat: villekehto, silkkiohjelma, tahraohjelma, siliävät+ -ohjelma, KONE esipesu » Fuzzy Logic -ohjaus ja määräautoT. LIPASKERÄYS KOKO KUNNAN ALUEELLA TO 26.9. 471 190, 0400 650 290 lapsiturva e Täyttömäärä 5,5 -geÄänitaso 3 ; pesuvaiheessa 54 dBeJäännöskosteus 53 % = /Voinna: ma-pe 9.00-17.00 n Eläkeliiton Onnittelemme Sulkavan yhdistys ry 40-vu otiasta ka äi SULKAVA-LEHTEÄ ja yhteistyön littahden tiehoitokunta pyytää tarjouksia TALVIAURAUKSESTA. Myös leivonnaisia ja kahvia. klo 9-13 Lohilahden koululla: pe 4.10. 015-471 707 SULKAVA -lehti — 40 vuotta kotiseudun asialla — JUHLAKAH VEILLE huomenna perjantaina 27.9 klo 10-14 toimituksemme tiloihin Uitonrinne 18, yläkerta t: Sulkava-lehden hallitus+ työntekijät NÄLKÄPÄIVÄ SULKAVALLA HERNEKEITTOA: Kirkolla postin edessä: la 28.9. v 20 —26.9.2002 N:o 39 eno 40 vuotta kotiseudun asialla <-> SULKAVA A AEG-PESUPAKETTI AEG LAVAMAT pesukoneen ostaja saa kaiken muun hyvän lisäksi: VUODEN OMO PESUAINEET LAVAMAT 41070 JA ORTHEX van aa N