Savonlinnassa käyn torikahveilla ja lörtsyllä, kertoi Olli. Torikauppias Ossi Engberg asteli torilla tyytyväisenä. Tyytyväisiä olivat niin myyjät kuin asiakkaatkin. Ne makailevat sohvalla, jotka vuosia laskevat, sanoi Engberg. Siellä tapaa tuttuja ja aina jotain pientä voi tarvitakin. Sulkavalaisuuden asianajaja Keskiviikkona heinäkuun 29. vuosikerta | Irtonumero 2,00 € 9 770782 658003 ISSN 0782-6583 Torilla on mukava tunnelma Aurinkoinen sää, torin tunnelma ja tarjonta houkuttelivat runsaasti ihmisiä Sulkavan torille perjantaina. Iloinen yllätys oli asiakkaiden määrä, kun lopulta päästiin liikekannalle. Varsinkin Puumalassa liikkuu paljon ihmisiä. Ruotsiin viedään myös paljon, siellä suomalainen rottinki on suosittua, totesi Ossi Engberg. Joitain vuosia on toreilla ja turuilla myös itseään melkein kotimaiseksi tituuleerava myyjä kiertänyt. Kaikki rottinki menee Koronakevät piti torikauppiaat jonkin aikaa poissa toreilta ja turuilta. – Kesäkuu oli jopa parempi kuin viime vuonna. – Myynti on vain parantunut, kun ihmiset lähtevät kauppojen sijaan mieluummin ulkomaailmaan ostoksille. – Tehtiin varastolla kaikenlaista hommaa ja kudottiin villasukkia, nauroi Janne Ranta. Pitkin poikin ympäri vuoden Suomea kiertävät kauppiaat joutuivat koronan vuoksi pitämään kaksi ja puoli kuukautta pakollista lomaa. – Positiivinen yllätys oli asiakkaiden määrä. – En ole työvuosia laskenut. Myyntipisteissä oli vaatetta, rottinkia, siivousvälineitä ja tietysti varsinkin lasten suosimaa metrilakua. – Kaikki rottinki menee kaupaksi, ja paljon on myyty tavaraa kesän aikana. Reijo Arokoski, Idänlahden Erä ry:n sihteeri. Pirjo Valkasmaa O lli Kontinen kertoi käyvänsä toreilla juurikin mukavan tunnelman vuoksi. Ihmiset ovat olleet ostotuulella pitkän karanteenin jälkeen. Nyt lähti mukaan silmälasinpesunestettä. päivänä 2020 | N:o 31 | 58. Kyllä täällä torilla asiakkaita riittää, totesivat myyjät. Toritapahtuman tarjonta oli tuttua tuotetta. Kauppa on kuitenkin lähtenyt hyvin käyntiin rajoitusten jälkeen. Kotimaisia rottinkituotteita myyvä Ossi Engberg totesi kaupan käyvän hyvin. Vilkas kesä menossa Myös vaatekauppiaat Janne Rauta ja Päivi Parviainen vahvistavat myynnin olleen kesäaikaan vilkasta. DIGILEHTI on nyt julkaistu! www.sulkavalehti.fi/ kauppa Idänlahden Erä ry:n pe 7.8.2020 klo 18.00 KESÄKOKOUS pidetään jahtimajalla Käsitellään sääntömääräiset kesäkokousasiat sekä Idänlahden Erä ry:n sääntömuutos. Koronakevät ei ole juurikaan kurittanut torimyyjää. Todella tyytyväisiä ollaan kauppaan, totesi Janne Ranta. Rottinkituotteet ovat nousseet nyt uuteen suosioon, ja se näkyy myynnissä. – Aika usein käyn näissä tapahtumissa Sulkavalla, Puumalassa ja myös Savonlinnassa. Rottinki on nyt suosittu sisustusmateriaali ja tekee hyvin kauppansa. Tarpeeseen tulee jotain ostettuakin. – Turhia asioita ei enää viitsi ostella, totesi Olli. Olli Kontinen tykkää torien tunnelmasta. Tavaraa ei niinkään enää ostella tarvitse. Kesäkokouksen jälkeen hirvipalaveri ja syksyn 2020 hirvijahtiin ilmoittatuminen. Johtokunta kokoontuu tuntia ennen samassa paikassa
o.s. Entä voisiko Sulkava näyttää Euroopalle esimerkkiä myös rajavyöhykkeestä, jolla on toimiva yhteistyö eri osapuolten välillä. 050 3059 299 Tervetuloa! Totuus ja harha sosiaalisessa mediassa L ukuisten lehtien kansissa ja nettisivuilla komeilee nykyisin toinen toistaa hätkähdyttävämpiä ja eriskummallisempia otsikoita. Pukeudu kansallispukuun, kansanpukuun, muinaispukuun tai vaikka kukkamekkoon, pakkaa eväät mukaan ja tule tuulettelemaan! Tervetuloa! Eläkeliiton Lohilahden yhdistys ry. 24.6.2020 Sulkava Kun pitkän elämän elää saa, voi rauhassa nukahtaa. Aloitamme syyskauden päivän yllätysmatkalla tiistaina 11.8.2020. Sosiaalisessa mediassa (eli somessa) liikkuessa voi huomata, kuinka monet ihmiset ovat valmiita aloittamaan keskustelun pelkän ärsyttävän otsikon takia ja esittämään mielipiteensä, ilman perehtymistä asiaan. Sipinen Kulttuuripääkaupunkivuodesta etua myös Sulkavalle H aastattelin viime vuonna Itä-Savon juttua varten brittiläistä Neil Petersonia, joka neuvoo ammatikseen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden titteliä havittelevia kaupunkeja. klo 17 alkaen torin edustalla Uitonvirran rannassa. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, iäti elävä. Hanna Partanen vs. Sydämellinen kiitos Kissankellon henkilökunnalle hyvästä hoidosta. Reino Eerikäinen kertoi Sulkava-lehdessä ideoistaan uusille retkisoutureiteille, joihin voisi liittää historiallisia nähtävyyksiä. Tulevan sunnuntain teema on totuus ja harha, joka on erityisen ajankohtainen nykyäänkin. Lämmin kiitos sukulaisille ja ystäville osanotosta. kirkkoherra Sairalanmäen muistotilaisuus pidettiin sunnuntaina 26.7. 1:17-18 Mietelause Luota Jumalaan ja elä päivä kerrallaan. Lämmöllä muistaen Pirkko Markku ja Eija perheineen Ari perheineen Siunaus toimitettu 25.7.2020. Kun Petersonin kotikaupunki Liverpool oli Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2008, kaupungissa nähtiin muun muassa monikymmenmetrinen robottihämähäkki tepastelemassa pitkin katuja. Toisinaan se, mitä otsikossa sanotaan, saattaa olla asiayhteydestään irrotettu lause, joka ei edes välttämättä ole linjassa muun tekstin kanssa. Se saakin pohtimaan, mitä ennennäkemätöntä voitaisiin Sulkavalla keksiä nyt, kun meillä on mahdollisuus päästä mukaan Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihakemukseen. Ulkomaalaiset turistit ovat toivoneet telttasoutusafareita, joilla voisi matkata Saimaan saaresta toiseen. Päivän sana Herra sanoo: "Älä pelkää. Ilmoittautumiset Kitty Huuskoselle 5.8.2020 mennessä puh. Yleensä polttaviin puheenaiheisiin osallistuu muitakin ihmisiä ja monesti keskustelut kärjistyvät ikävänsävyisiksi. Otsikoista halutaan kuitenkin tehdä mielenkiintoa herättäviä, jopa ärsyttäviä, jotta kirjoituksia luettaisiin. Kaikki mitä nettiin kirjoitetaan, ei ole totta, mutta luotettavia kirjoituksia voi löytää, kun muistaa kriittisyyden. Seppeleen laskivat Kaisa Ralli ja Pertti Kankkunen. Rakentaisiko joku maailman suurimman kirkkoveneen. Lähtö torilta klo 8.30. Tai jättiläismäisen saimaannorpan. Ruokailut yms. päätoimittaja hanna.partanen@sulkavalehti.fi. Netin avulla ihmiset voivat tuoda esille aiempaa enemmän omia ajatuksiaan, ja myös levittää tarkoituksella pahansuopaisia tai totuutta vääristeleviä kirjoituksia omien ajatusten tukemiseksi. 2.7.1923 Sulkava k. jokainen kustantaa itse. Paikalla oli 27 osanottajaa. Yhdistys tarjoaa linja-autokuljetuksen. Medialukutaidon merkitystä korostetaan nykyisin paljon. Nyt on aika tuoda esiin niitäkin ideoita, joita ei ole vielä sanottu edes ääneen. Tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Kirkonseudun maaja kotitalousnaiset: Kansallispukujen tuuletuspiknik ke 5.8. Toisinaan käy niin, että asiat eivät riitele keskenään vaan ihmiset. Kristittyinä meidän pitää hyväksyä ihmisten moninaisuus ja ymmärtää, että me jokainen olemme Jumalalle yhtä arvokkaita. Partalansaaren ympäri on soudettu ja jopa surffattu, mutta voisiko soutuja vielä viedä seuraavalle tasolle. Aleksi Parkkonen vs. 2 Keskiviikkona 29.7.2020 N:o 31 Päivän kierto Pääkirjoitus Viikon sana Yhdistystoiminta 29.7.2020 Aurinko nousi tänään 4.27 ja laskee 21.57. Norman Vincent Peale Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Olavi, Olli, Uolevi, Uoti, Oula, torstaina Asta, perjantaina Helena, Elena, lauantaina Maire, sunnuntaina Kimmo, maanantaina Nea, Linnea, Neea, Vanamo ja tiistaina Veera. Hänen ohjeensa voittajahakemuksen tekemiseen oli, että kannattaa visioida isosti. Suomalaisten ja venäläisten kanssakäymistä voisi tiivistää taidetai kulttuuriprojekteihin, joissa käsiteltäisiin idän ja lännen välistä dynamiikkaa sekä sitä, miten entiset viholliset elävät sovussa keskenään. Kirjoitukset, jotka vähättelevät toisten ihmisten arvokkuutta tai arvottavat heitä heidän ihonvärinsä, synnyinmaansa tai maailmankatsomuksensa perusteella, eivät ole kristillisiä. Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet." Ilm. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti. Sulkavalla on jo tehty paljon hienoja juttuja, mutta kulttuuripääkaupunkihanke voisi nostaa niitä entisestään. Kun kaikki on valmista, tehty työ, on edessä rauhaisa yö. Kuva: Seppo Parkkonen Äitimme Signe HÄMÄLÄINEN s
– Jos lähtee nykyaikaisella vehkeellä liikkeelle, tarvitaan vain napin painallus, ja se on menoa. Saanan hyvä hoitopäivä alkoi aamupuurolla Touhulassa. Sekä Kaartinen että Manka toivovat, että tietoisuus höyrylaivojen ainutlaatuisuudesta voisi levitä, ja että nuoremmatkin ihmiset innostuisivat aiheesta. – On vaikea saada päteviä työntekijöitä. Lisäksi tarvitaan porukkaa kantamaan halkoja. Sulkavalla lainmuutos ei aiheuta muutoksia toimintaan. Tällaisia rahtialuksia on siis ollut paljonkin, mutta alun perin niitä ei tehty kestämään yli sataa vuotta. Aurinko paistoi ja keli oli mitä mainioin. Aluksen päällikkö Mikko Manka vahti, että kaikki sujuu niin kuin pitää. Tilannehan on nyt sama lähes koko Suomessa. Kannelle mahtuukin yllättäen monta matkustajaa, vaikka konehuoneeseen matkalla olevat halot vievätkin ison tilan. – Meno on rauhallista, ja siinä on omanlaisensa tunnelma. Nikke Kaartinen (vas.) viihtyy museolaivan kyydissä. Linnavuoren paikkeilla ilmassa oli sellaista jännää usvaa, ja kosteus oli miltei trooppinen. Nyt myös näiden perheiden lapset ovat oikeutettuja kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. – Tämähän on viimeinen säilynyt esimerkki Saimaan suuresta tervahöyrylaivastosta, joka käsitti suurimmillaan lähes kaksisataa alusta. – Sukupolvien ketju on tässä tärkeä. Tuulenvirettäkään ei ollut missään, kuvailee aluksen päällikkö Manka. – Paikkakunnan lapsitilannetta seurataan päivähoidossa koko ajan, ja 1–2 paikkaa yritetään pitää varalla, jotta hoitopaikka voitaisiin aina tarjota sitä tarvitseville, sanoo Lallukka-Repo. Myös henkilöstömitoitus varhaiskasvatuksessa muuttuu 1.8.2020 alkaen. T ervahöyry Mikko odotteli viime viikon tiistaiaamuna kärsivällisesti Sulkavan satamassa, kun miehistö valmisteli sitä lähtöön. – Laivat tykkäävät, että niillä ajetaan. Laiva kun ei liikahda minnekään ilman kunnon miehistöä. Lohilahdella se toimii edelleen. Tässä se ei riitä. Mikko on ollut 1980-luvulta lähtien Savonlinnan museon museolaivana, ja on tärkeää, että se pääsee myös oikeisiin hommiin. Päiväkoti on täynnä Päiväkoti Touhula on nyt täynnä lapsia, kun kirkonkylällä ei ole enää ryhmäperhepäiväkotia. päivänä 2020 Maailman viimeinen tervahöyry piipahti Sulkavalla Mikko kyyditti ihmisiä satamasta Linnavuorelle leppoisaa viiden ja puolen solmun vauhtia. – Savonlinnahan on ollut nimenomaan höyrylaivakaupunki, ja näin on yhä nykyisinkin. Risteily Linnavuorelle oli alkamassa. Höyrylaivassa tarvitaan kipparin lisäksi konemestari ja kansimiehistö, joka huolehtii aluksen kiinnittämisestä ja irrottamisesta. Leppoisalla tahdilla on rauhoittava vaikutus. – Meillä on ollut hyvä tilanne. Aluksen päällikkö Mikko Manka varmistaa, että laiva on lähtökunnossa. Voin antaa käskyjä, mutta jos ei ole miehistöä niitä toteuttamassa, ei laiva liiku. – Moni ei meinaa uskoa, että laiva oikeasti kulkee haloilla! Mutta jos menee konehuoneeseen katsomaan, niin se tosiaankin kulkee, naurahtaa Kaartinen. – Viimeisimmät isot kunnostustyöt tehtiin viime talvena ja nyt keväällä. E dellinen hallitus rajasi vuonna 2016 varhaiskasvatuksen 20 tuntiin viikossa, jos jompikumpi vanhemmista oli työttömänä tai hoitovapaalla. Kuva vuodelta 2016.. Kirkonkylän ryhmäperhepäiväkoti Nuppu suljettiin toukokuussa. Sulkavalla lainmuutos ei vaikuta juurikaan toimintaan. Konemestari oli pukannut halkoja konehuoneen uuniin, ja kansimiehistö oli valmiina irrottelemaan köydet laiturista, kunhan kaikki matkustajat olivat ensin kivunneet kyytiin. Kun niillä liikkuu, huomaa, mitä kaikkea pitää tehdä, kertoo Manka. Höyryllä kulkevan paatin vauhti ei päätä huimaa. – Sää oli poikkeuksellisen hieno. Työntekijäpula on suurempi ongelma Sulkavallakin. Hanna Partanen Tervahöyry Mikko odotteli viimeisiä matkustajia Linnavuorelle suuntautuvalle risteilylle. Kyytiin lähtijöitä oli Saimaan purjehdusmuseoyhdistyksen sihteerin Harri Heinosen mukaan seitsemisenkymmentä. Kaartisen mukaan Savonlinnalla on erityinen historia höyrylaivojen kanssa. Savonlinnassa valmistettu höyrylaiva onkin risteilyllä mukana seilanneen Savonlinnan maakuntamuseon johtajan Nikke Kaartisen mukaan maailman viimeinen puurunkoinen tervahöyryalus. Tervahöyry Mikko on mittaillut Saimaan vesiä jo vuodesta 1914. Yli kolmevuotiaiden lasten ryhmässä tulee olla yksi koulutettu työntekijä seitsemää lasta kohden. Trooppinen risteily Linnavuorelle Edellisiltana Mikko ehti jo käväistä kerran Linnavuorella. – Se kulkee sellaista viittä ja puolta solmua, eli noin 10 kilometriä tunnissa, jos maakielelle käännetään, selittää Manka. – Meillä kaikki lapset ovat päässeet hoitoon, vaikka suositus on ollut tuo 20 tuntia ja vaikka pientä jonoa on joskus syntynyt, toteaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja Marjo Lallukka-Repo päiväkoti Touhulasta. Olisi hienoa saada siirrettyä tietotaitoa nuoremmille, jotta jatkossakin pystyttäisiin käyttämään näitä aluksia. Keskiviikkona heinäkuun 29. Alkuun näytti, että sade tulee piinaamaan matkustajia, mutta sää selkenikin ja tervahöyry sai risteillä mainiossa säässä. Alus on hidasliikkeisempi joka suhteessa. Tervahöyryt ovat saaneet nimensä mustaksi tervatuista lankuistaan ja siitä, että ne kulkevat höyryvoimalla. – Yläkerrasta käsin en voi tehdä mitään. Hoidon tarvetta on aina harkittu lapsen edun mukaan. Alle kolmevuotiaiden ryhmässä tulee olla yksi koulutettu työntekijä neljää lasta kohden. Höyrylaivat ovat ajattomia ja aitoja kulkuvälineitä, jotka eivät koskaan mene pois muodista, toteaa Kaartinen. Viimeisinkin kunnostus vaati paljon työtä, mutta kaikeksi onneksi se onnistui poikkeuskeväästä huolimatta hyvin. Laiva liikkuu tiimityön voimalla Höyrylaivakipparina kesäisin työskentelevää Mankaa kiehtoo höyrylaivojen yhteisöllisyys. Päivähoito on nyt ilmaista, ja kaikki halukkaat ovat päässeet mukaan, jos se syystä tai toisesta on katsottu lapsen etu huomioon ottaen tarpeen. Mikkoa on kuitenkin kunnostettu niin onnistuneesti, että se jaksaa puksutella yhä menemään. Lastentarhanopettajista varsinkin on pulaa. Alus sai sata metriä uutta lankkua pohjaan. Ei voi pitää itsestäänselvytenä sitä, että saamme yhä olla liikkeellä tällä hienolla laivalla. Tämä on sellaista orkesteria tämä homma. Tämä on sellainen asia, jota pitää tuoda ylpeästi vielä enemmän esille, sillä laivat ovat olennainen osa alueemme ainutlaatuista Saimaa-ilmiötä! – Suomen mittakaavassa se on ihan poikkeuksellista, lisää Manka. Opettajakoulutuksen lopettaminen Savonlinnasta tuntuu täälläkin, Lallukka-Repo toteaa. Varhaiskasvatuslaki uudistuu Pirjo Valkasmaa Kaikki lapset palaavat subjektiivisen varhaiskasvatuksen piiriin 1.8.2020
– Minä tein saman seuraavana kesänä, ja sillä tiellä ollaan. Ultrakevyellä vesitasolla lentävä Tyrväinen laskeutui suksilla Tiaisen talon lähellä olevan Saajuunjärven jäälle. Taipalsaarelta tiistaina matkaan lähteneet naiset kertoivat olevansa elämysja maisemamatkalla. Hanna Partanen Elämysmatkalla olleet Ina Lappalainen (vas.) ja Hanna Kangasaho tekivät matkaa leppoisasti maisemista nauttien. Ollaan tyytyväisiä, aamulla käytiin hyvissä löylyissä saunassa ja aamupala oli todella mainio, kiittelivät pyöräilijänaiset. Omalla vesitasolla on mukava lennellä vaikkapa oman rakkaan luo. – Kaivattiin jo suihkuun ja sänkyyn. – Tosin vielä tänä kesänäkin joku paikallinen ihmetteli, miten minulla riittää jatkuvasti tavaraa myyntiin. Tarvitaan lentolupakirja, jonka oikeuksia täytyy pitää voimassa lentämällä säännöllisin väliajoin. Noin 150 kilometriä kertyy reissusta mittariin. Hän luuli, että myyn kaiken aikaa omiani, nauroi Marttiina. Ensikohtaamisesta on nyt noin puolisentoista vuotta, ja Tyrväisen lentokoneen voi edelleen bongata Saajuun rannassa kellumassa. Myös asiakkaat, paikkakuntalaiset, kesäasukkaat ja turistit, ovat löytäneet paikan. Ada Virta (pieni kuva) palveli hymyhuulin asiakkaita kirppiksen puolella.. – Mökille mennessä aikaeron huomaa hyvin. Vaikka vesitasolla on kätevä liidellä järveltä toiselle, ei se ole ihan normimökkiläisen hommaa. Myyntipaikkoja on varattu niin innokkaasti, etteivät kaikki aina ole paikkaa saaneet. Lomaa jää yrittäjälle siis ruhtinaalliset pari päivää. Me emme rohmua kilometrejä, vaan menemme maisemia katsellen, totesi Ina Lappalainen. Vaikka nettikirppiksiä on syntynyt pilvin pimein, on perinteinen kirppari säilyttänyt paikkansa. – Yksin lentäessä vauhti on tuollainen 145 kilometriä tunnissa, kaksin suunnilleen 125. Tyrväiselle se ei ole ongelma. Kyllä se aika paljon kiinnostusta herättää, kun muut eivät käy mökillä koneella. Astioita, vaatteita, kenkiä, laukkuja, mattoja ja muita kodin tekstiilejä. Into lentämiseen pitää miehen ilmassa tarpeeksi usein, ja lentokoneita on helpompi omistaa kimpassa. Melkoinen pyöritys tässä on, kun työn ohessa talviaikaan on täytynyt huolehtia siivoamisesta, pyykinpesusta ja aamupaloista matkalaisille. – Minulla on myös lento-opettajan luvat, mutta siviiliammatissani olen UPM:n Joroisten taimitarhalla töissä. Taipalasaarellakin vesimaisemaan tottuneet naiset pitivät seutua hyvin kauniina. Tämän kesän oma ostolöytö kirppikseltä on Marimekon musta olkalaukku. – Onhan tämä vaatinut paljon. Autolla matkaan menee vähän toista tuntia, ja lentokoneella viisitoista minuuttia, kertoo Tiainen. Kirpparilla ostetaan ja myydään, ja majoitustilat tarjoavat yösijaa matkalaisille. Kaksipaikkaisella koneella matkustivat Tyrväinen ja Peppi, ja Tiainen matkusti tavaroiden kanssa autolla perässä. Onneksi täällä oli vapaata. 4 Keskiviikkona 29.7.2020 N:o 31 Monta palvelua Ollinpolulla Ollinpolun Matkakoti on monen palvelun paikka. Tyrväinen omistaa vesitason yhdessä kahden kaverin kanssa, joista yhden rannassa on koneelle oma paikka Joroisissa. Pirjo Valkasmaa T oiselle turha tavara on toisen aarre. Kipinä lentämiseen syttyi, kun Tyrväisen kaveri innostui lentokurssille 90-luvun puolivälissä. Kun myyntipaikka on täällä, ei ihmisten tarvitse myöskään mennä Savonlinnaan näille asioille, kertoi Marttiina kirppariidean syntymisestä. Se tarkoittaa koulutyön alkamista hänelle jo 3. Tänä kesänä myös mattoja on myyty paljon, kertoi Ada. Mökkireissulle lentäen Perjantaina Tyrväinen, Tiainen ja Tiaisen tytär Peppi olivat lähdössä Partalansaarelta mökille Tiaisen kotimaisemiin Kiviapajalle. Miinuspuolena on, että matkatavarat täytyy miettiä tarkkaan. Idea on osoittautunut toimivaksi ja tarpeelliseksi. Ollinpolulla viihdyttiin. Marimekko on merkkinä se, joka lähtee heti. Ja treffeillekin saa lentävän lähdön niin usein kuin haluaa. – Vaatteita menee ehkä eniten kuitenkin. Treffeille vesitasolla Kun Partalansaarella asuva Tuija Tiainen näki Seppo Tyrväisen ensimmäistä kertaa, tuli mies ensitreffeille omalla lentokoneella. – Myyntiin olen lähinnä tuonut vaatteita sekä kodin tekstiilejä. Ollinpolulla on tavaraa myynnissä laidasta laitaan. – Maksimi lentoonlähtömassa on 495 kiloa. – Lisäksi vaaditaan lentokone. Tulevana lukukautena Marttiina Sihvola aloittaa lisäksi rehtorin tehtävät koulussa. – Savonlinnasta mennään sitten junalla takaisin. Työpäivän päätyttyä on tietysti vielä kodin ja perheen tehtävät. Tämä on hyvä paikka Kolme kesää Ollinpolulla tavaraa myynyt Riitta Itkonen on tyytyväinen oman kylän myyntipaikkaan. Jatkossa haluan ainakin viikonloput pyhittää omalle perheelle ja kodille, sanoi Marttiina. – Halusin tämän vanhan kaupan miljöön hyötykäyttöön ja sitä kautta kesähauskaa ihmisille. Sieltä matka jatkui Savonlinnaan. Matkakodin pihasta suunnattiin eväsostoksille kauppaan ja sen jälkeen Linnavuorelle. – Täällä on puhdasta, tavarat ovat järjestyksessä ja omistaja mainostaa tuotteita hyvin somessa, kertoi Riitta Itkonen. Mikä parasta tämä on myös vielä Sulkavan Marimekossa valmistettu, kertoi aika ajoin kirpparilla kahtelemassa käyvä Riitta. – Olen kyllä valmis jo luopumaan tästä, ja onhan tämä ollut myynnissä viime kesästä alkaen. Seppo Tyrväinen ja Tuija Tiainen ovat tapailleet puolentoista vuoden ajan, eikä loppua näy. Matkakodilla päätettiin yöpyä kahden telttayön jälkeen. – Kyllä asiakkaita on ollut paljon. Asiakkaissa on sekä paikkakuntalaisia että mökkiläisiä, kertoi satunnaisia päiviä myyntityössä auttanut Ada. Ultrakevyessä lentokoneessa on hiljainen ääni. Elämysmatkalaisia yöpymässä Ollinpolun Matkakoti tarjoaa kirpputoripalveluiden lisäksi myös majoitusta. Kun lentokoneella liikkuu, riittää hyväntahtoisia töllistelijöitä. O lihan se aika huikea se ensikohtaaminen, kukat tulivat lentokoneella tähän Saajuun rantaan, hymyilee Tiainen. Ollinpolulla toimii ympärivuotisesti myös matkakoti, joten omistajalla on ollut kädet puuhaa täynnä kotitalousopettajan päivätyön ohessa. Ja kyllähän se selvä asia on, että lentää pitää, jotta kosketus säilyy koko touhuun, etenkin tällaiseen vesilentämiseen, kertoo Tyrväinen. – 12 tuntia täytyy lentää 24 kuukauden aikana. elokuuta. Marttiina Sihvola on pitänyt Ollinpolun Matkakodilla kirppistä nyt jo kuusi kesää. Matka Joroisista Partalansaarelle taittuu ilmateitse puolessa tunnissa, kun autolla samaan matkaan menisi reilusti yli tunti. Juhannuksen jälkeen avautunut ja viime lauantaina sulkeutunut myyntipaikka on suosittu käyntikohde. Riitta kertoi sekä myyvänsä että ostavansa kirppiksiltä. – Kun alan laskeutua tai lähteä lentoon, on laitureilla aina porukkaa katsomassa. Marimekko myy aina Ada Virta viikkasi perjantaina vaatteita Ollinpolun Matkakodin kirppiksellä. Mökkirannassa vesitaso kiinnitetään laituriin köysin, kuten mikä tahansa muu vesikulkupeli. Hanna Kangasaho ja Ina Lappalainen pakkailivat aurinkoisena perjantaiaamuna polkupyöriään Matkakodin pihalla. Ja jos ei ole omaa, käy vuokrakoneella lentäminen aika kalliiksi, toteaa Tiainen. Porukalla on myös oma pienlentokone Joroisten lentokentällä. – Hyvässä kunnossa ja omiin tarpeisiin toimiva laukku. Kone painaa tässä varustuksessa nyt vähän yli 300 kiloa, elikä miehistön ja polttoaineen kanssa sen pitäisi jäädä alle tuon maksimirajan
– On täysin käsittämätöntä, että pyykkikone kestää vain neljä vuotta. Se on kaiken keskellä. – Tällä hetkellä saan töissä tehdä liiankin vähän ruokaa, mutta onneksi asia korjaantuu kotona! Ruoanlaitto on minulle terapeuttista. Kaikki otetaan, mitä vain tästä läheltä saadaan. Harrastepuutarhurit voivat halutessaan vaihtaa ruokaa keittiön ruokalippuihin. – Vanhainkodilla on ihanaa, kun voi sanoa asiakkaille, että ruoka kasvoi sillä tai sillä pellolla. Parasta lomapuuhaa on maalaaminen. Ne, mitä tarvitsee, saa läheltä. Euroopassa maatila saattoi olla ihan raskaan teollisuuden vieressä. – Talvet kun on sisällä, niin kesällä maalaan mielelläni ulkoseiniä. – Yleensä loma alkaa soutujen jälkeen, ja silloin ehtii hyvin myös rakentaa jotain maatilalla. Ja sitä olen ihmetellyt, miksi maatilalle pitäisi ostaa erikseen työvaatteita. – Leipämäeltä pääsee helposti Juvalle, Sulkavalle ja Rantasalmelle. Harrastepuutarhurit, joista moni on tänne muuttaneita eläkeläisiä, vaihtavat mielellään puutarhansa satoa ruokalippuihin. Se tarkoittaa sitä, että hänen koltollaan on pelkästään aamuja iltalypsyt ja muut maatilan työt. Oikeastaan nykyinen kiertotalous on paluuta vanhaan aikaan, jolloin ihmiset arvostivat materiaaleja ja tuotteita eivätkä tuhlanneet niitä. Kun sukulaislapset tulevat kylään, loihtii Hakulinen pöytään lettukestit. Hänellä riittää aikaa jopa harrastuksiin, kuten lukemiseen ja hiihtämiseen. Oman maatilan pyörittäminen on antanut perspektiiviä laitoskeittiön työhön. – Tällä tapaa meille tulee satoja kiloja lähiruokaa. Maaperä on siellä paljon enemmän saastunut kuin täällä. Yksi niistä on se, että keittiö ostaa sulkavalaisilta marjoja tai hedelmiä. Kun loma loppuu, palaa Hakulinen päivätyöhönsä Järvi-Saimaan palveluiden ravitsemuspäällikön hommiin. – Kun päästään kotiin, syödään, ja sen jälkeen mennään navettaan iltalypsylle. Lasten kouluruokailuun on ymmärretty antaa määrärahoja, jotta olemme voineet valmistaa kunnon jouluateriat, eikä kouluruoan ole aina tarvinnut olla sitä samaa. Sitran koekaniinina Kun Sulkava vuonna 2017 valittiin mukaan Sitran kestävän ruoan kiertotalouskokeiluun, pääsi Hakulinen innovoimaan sitä, miten laitoskeittiössä voitaisiin edistää kiertotaloutta ja vähentää ruokahävikkiä. 5 Keskiviikkona 29.7.2020 N:o 31 Kaalilaatikkoa ja innovaatioita Leipämäellä asuva Minna Hakulinen lypsää aamuin illoin kolmisenkymmentä lehmää ja tarjoilee lypsyjen välissä 550 lounasta sulkavalaisille. Myös Suomen kovasta talvesta on apua maanviljelijöille. Ja tämän kokoisella tilalla maalattavaa kyllä riittää! Yhden kerran kun saa kierroksen käytyä, voi toisesta päästä jo aloittaa uudelleen. Ruoka voi olla lapselle oppimiskokemus. Usein he tietävät paikan ja muistavat itsekin käyneensä siellä. Kun ruoat on tarjottu ja keittiöt pesty, jatkuvat työt omalla maatilalla. Suomessa viljellään puhtaasti Sulkavan koulun emännän paikan hän sai vuonna 1989. Lisäksi se on tuoretta, ja raha jää oman alueen tuottajille. – Miten ihanaa onkaan, kun pääsee häärimään oikein kunnolla! Parasta ravitsemuspäällikön työssä on kuitenkin yhteisöllisyys. – On kirpputoreja ja Marimekon kauppa, joten ei tarvitse kovinkaan kaukaa niitäkään hakea. Silloin ehtii hyvin tehdä muutaman ylimääräisen projektinkin. Aamu alkaa edelleen omassa navetassa ennen kuutta, mutta seitsemän jälkeen Hakulinen hyppää autoon ja suuntaa Sulkavan keskuskeittiölle. – Joskus on haukea ja joskus siikaa. – Meillä käytetään paljon vähemmän torjunta-aineita, koska monet eliöt kuolevat luonnostaan talven aikana. Kaiken ohella nainen on ehtinyt kehitellä kiertotalousinnovaatioita Sitralle ja maalata maatilansa rakennukset monen monituista kertaa. – Ruoka ei kierrä tukkujen kautta. Saamme mustikkaa, puolukkaa, omenaa, kriikunoita, luumuja, kirsikoita ja raparperia. Kuluttajille myydään tuotteita, jotka pitää kohta jo vaihtaa uuteen. Vaikka Hakulisella on vierähtänyt jo 31 vuotta keittiötyössä, ei ruoanlaitto kyllästytä. – Saan johtaa hienoa tiimiä, ja tehdä asioita yhdessä toisten kanssa. H einäkuu on Minna Hakulisen loma-aikaa. – Se on kaiken keskellä. Opiskellessaan Helsingissä hän tapasi Jyrkin, jonka maatilalle Leipämäkeen hän päätyi emännäksi. – Tämä on ollut hirveän hyvä paikka asua, ja todella ihana kunta tehdä töitä. Kun Hakulisen tyttäret asuivat Euroopassa, hänen tuli kylässä käydessään katsottua asioita maatilallisen silmin. Hakulinen ei tunnu olevan moksiskaan työn määrästä. Maatilan pyörittäminen on saanut Minna Hakulisen arvostamaan kotimaisen ruoan puhtautta.. Syntyy sellainen rinki. Siellä hän johtaa keittiötiimiä, joka valmistaa arkisin 550 lounasta Sulkavan koululaisille ja Kissankellon asiakkaille. Mielestäni päälle voi ihan hyvin vetäistä vanhat farkut ja lähteä niillä töihin. Vaikka kokeilu päättyi jo, monet käytännöt jäivät elämään. Suomi on harvaan asuttu maa, ja tilaa riittää. Illalla nautin siitä, kun saa tehdä työt rauhassa eikä ole mihinkään kiire. Vanhan ajan viisautta Kiertotalousajattelu tulee Hakulisen mukaan maatilalliselta luonnostaan. – Tämä oli Sitran kokeilun kautta tullut uusi tapa. Lähiruoan hyödyntäminen vähentää ruoan hiilijalanjälkeä esimerkiksi kuljetuspäästöjen pienenemisen kautta. – Aina yhä enemmän korostui se, miten puhtaasti täällä Suomessa viljellään. Hanna Partanen Leipämäki on Hakulisen mielestä täydellinen asuinpaikka, koska sieltä pääsee yhtä helposti Sulkavalle, Juvalle ja Rantasalmelle. Nykyajan kulutusyhteiskunta saa Hakulisen puistelemaan päätään. – Vauhti on välillä aika hurja, mutta se on varmaan geeneissä. Paikka oli sopivan lähellä omaa kotia. Työnteon Hakulinen oppi jo lapsena kasvaessaan maatilalla Juvalla. Kun rakensimme talon 90-luvun alussa ja ostimme pyykkikoneen, se kesti 18 vuotta toiminnassa, vaikka sillä pestiin kolmilapsisen perheen pyykkiä joka ikinen päivä! Hakulinen liputtaakin yksinkertaisemman ja kestävämmän elämäntavan puolesta. Myös kala on tervetullut raaka-aine. Vaatteitakaan ei tarvitse ostaa kaappeja pullolleen. Samalla he oppivat käymään meillä syömässä. – Ainakin se on saanut minut arvostamaan kotimaista ruokaa. Sulkavalla Hakulinen on viihtynyt hyvin. Kotiuunissa valmistuu usein Hakulisen lempiruokaa eli kaalilaatikkoa. Lähiruokaan liittyy myös aina tarina
Mikko kerää kahden aikuisen talouteen noin 50–100 litraa mustikkaa. Siellä hän on käynyt pikkupojasta asti ukin ja mummin kanssa. Muualla kuin leirintäalueella yöpymiseen liittyy muitakin ongelmia kuin pysäköinnin mahdollisesti kieltävä lainsäädäntö. Nyt koronaepidemian vuoksi poimijat ovat ilmeisesti vasta lähiviikkoina tulossa Suomeen. Luonnollisesti myös muut kahvilaravintolan palvelut ovat käytettävissä, kertoo ravintolapäällikkö Kati Asikainen. Mies viihtyy metsässä ja toteaa nyt monen vuoden kokemuksella, että mustikkasato ainakin on hyvä ellei suorastaan erinomainen. Täyden palvelun paikka Veneilykeskus Kulkemuksessa on matkailijoille tarjolla monipuoliset palvelut. Tätä Suomen superfoodia riittää kyllä nyt kaikille halukkaille, ja osa jää varmaan metsäänkin. Marjaa on niin kuivilla kuin kosteillakin paikoilla. Jos pysäköintiaikaa ei ole rajoitettu ja poliisi huomaa, että alueella pysäköidään pidempiaikaisesti, seurauksena on todennäköisesti sakko tai vähintään kehotus siirtymään leirintäalueelle. Hyviä mustikkavuosia on ollut ennenkin, mutta tänä kesänä mustikkaa on todella paljon. Sulkavalla matkailijat ovat pysäköineet ainakin Alinanniemessä, liikuntahallin ympäristössä ja soutustadionilla. Myyntiin Mikko ei ole marjoja kerännyt. Tiedot: Suomen Leirintäalueyhdistys oleva alue se kuitenkaan ole. Sulkavaa lähinnä olevan ostopiste sijaitsee Juvan Seolla. Olemme ohjanneet kyselijöitä kahvila-ravintola Alanteeseen, jossa palvelut ovat tarjolla, toteaa Matti Makkonen tilanteesta. Kilohinnan on arvioitu olevan myyjälle mustikasta 1,70 euroa ja lakasta 10 euroa. Innokkaimmat marjastajat ovat jo käyneet tutuilla marjastuspaikoillaan ja todenneet mustikkaa tulevan nyt paikoin jo jopa todella runsaasti. – En ole pitänyt vielä kiirettä, kun raakaa marjaa on vielä joukossa. Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan sato näyttää olevan tänä vuonna viimevuotista parempi. Olen kerännyt marjoja lähes 60 vuotta (isä vei metsään heti kun jalat kantoivat). Aiheesta ovat uutisoineet Yle Uutiset ja Helsingin Sanomat. Pirjo Valkasmaa Pirjo Valkasmaa Karavaanaripysäköinti Sulkavalla. Jos joku vanhempi ihminen pyytää, saatan hänelle kerätä, kertoo Mikko. Ostopaikat näkee netistä. V arsinkin somessa on syntynyt keskustelua siitä, mihin matkailija voi ja saa leiriytyä autoineen. Mikään yleisesti käytössä Karavaanarin on syytä perehtyä maastoja tieliikennelakiin ennen reissulle lähtöä. Tänä vuonna aluetta ei ole edes niitetty, kun soudut peruttiin, kertoo Sanna Reponen. Mikko Nykänen pitää pääasiassa huolta perheen marjasadon keräämisestä. Myös saunakin lämmitetään. Ylen tietoiskujen mukaan vähenevä pörriäiskanta olisi nimittäin uhka myös luonnonmarjoillemme. Nyt ahdistaa, kun ei ehdi niin paljon kerätä kuin sielu halajaisi. Alueen tarjoamista palveluista on tiedot kunnan sivuilla sekä yrityksen esitteissä. Ilmiö on havaittu myös Sulkavan katukuvassa. Marjarunsaus ilahduttaa meitä kaikkia marjastajia. Marjanostopisteet eivät ole uusia asia, mutta ne katosivat 2000-luvulla, kun ihmiset eivät enää poimineet marjoja. Sisätilojen kuten wc-tilojen avaaminen matkailijoille edellyttäisi henkilökunnan paikallaoloa ja siten myös palveluiden ja alueen maksullisuutta. Tavataan metsissä! Mustikkaa on nyt metsät täynnä Mustikka-aika alkaa olla nyt myös Sulkavan korkeudella parhaimmillaan ja kypsää poimittavaksi. Matkailuautoja ja asuntovaunuja on tänä kesänä ollut liikenteessä tavallista enemmän. A lkukesän helteet takasivat pölyttäjille hyvät olot, ja heinäkuun epävakaisten säiden aikana metsiin on puolestaan satanut marjojen kehittymisen kannalta sopivasti vettä. Sähköpisteet ja wc-tilat kuitenkin puuttuvat sieltäkin. Meillä kotona koiratarhan takana on nyt sen verran mustikkaa, että sankollisen siitäkin saa. Mustikan kerätty sato on noin 11 miljoonaa kiloa vuodessa. Nuotion tekeminen vaatii maanomistajan luvan, ja metsäpalovaroituksen ollessa voimassa tulen tekeminen on sekä vaarallista että kiellettyä. Pysäköintialueen käytöstä määrää kunta, valtio tai yksityinen omistaja. Jos olet aikeissa yöpyä pysäköintialueella, tarkista alueen kyltit. Hän huolehtii pääosin perheen marjasadosta, vaikka Mari-puoliso saattaa jonkun kerran mukaan myös lähteä. – Nyt ei kyllä jää kukaan ilman marjoja, niitä riittää kyllä kaikille. Matkailuajoneuvolla liikkuvan kannattaa muistaa ero leiriytymisen ja yöpymisen välillä. – Jossain karttatiedoissa on maininta ihan viime vuosilta, että tässä olisi leirintäalue. Hätä ei vielä ole keräämiseen. Useimmiten epäselvyyksiä aiheuttaa etenkin muualla kuin leirintäalueella yöpyminen. Sulkavalainen diplomi-insinööri Mikko Nykänen viihtyy metsässä ja myös marjametsässä. – Ainakaan tänä kesänä se ei ole mahdollista. Vielä viime viikolla Mikko ei ollut kerännyt yhtään marjaa, vaikka marjapaikkoja on katsastettu. O len koko kevään ja alkukesän ollut huolissani pörriäisistä. Vaikka matkailuajoneuvolla saa pysähtyä lähes mihin tahansa, yöpyminen on aina eri asia. Suomessa matkailuauton voi pysäköidä tien välittömään läheisyyteen, mutta maastoajo ei ole sallittua. Pysäköintipaikalla siellä on ollut kävijöitä, kertoo Makkonen. Koronakevät on lisännyt selkeästi kotimaan matkailua. Myös telttailijat ovat tervetulleita majoittumaan alueelle. Yritys uskoo saavansa ihmiset metsään ja toimintaa on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. Kerääjäpula on palauttanut marjanostopisteet takaisin. 6 Keskiviikkona 29.7.2020 N:o 31 Pörriäiset tekivät töitä. Ei voi muuta kuin kiittää pörriäisiä tai muuten otollisia olosuhteita muhkeasta marjasadosta. Matkailijat ovat toivottuja vieraita kaikkialla, ja heidän toivottaisiin toki viihtyvän paikkakunnalla. Sulkava-seuran puheenjohtaja Matti Makkonen toteaa, että stadionalue on yksityisaluetta, eikä sitä ole tarkoitettu yleiseen käyttöön. Jos enimmäisaikaa ei ole kerrottu, yöpyminen on mahdollista. Arctic International avasi viime viikolla marjanostopisteitä ympäri Suomea. Eikä paikallakaan ole niin väliä. Veden ja kirkonkylän palvelujen läheisyys ovat paikan etuja. Tavoite on ostaa pisteiden kautta yli miljoona kiloa mustikkaa. Sähköt, suihkut, WC, keittiöpaikka ja pyykinpesumahdollisuus ovat asiakkaiden käytettävissä. Ulkomaalaiset poimijat vasta tulossa Ruokaviraston mukaan ulkomaalaiset poimijat keräsivät viime vuonna yli 90 prosenttia myyntiin tulleista luonnonmarjoista. Sähkötolpat on, kuivakäymälä ja järvivesisuihku. Totesin tässä mustikkametsään mennessäni, että pörriäiset ovat uhista huolimatta tehneet töitä. Kahvilaravintola Alanteessa on paikkoja niin karavaaneille kuin kuin telttailijoillekin.. Mikolla on tietyt marjapaikat, joissa hän käy tilanteen katsastamassa. Tämä on kuitenkin ollut aina käytössä vain soutujen aikaan, ja on varustelutasoltaan melko vaatimaton. Yöpymisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko karavaanari liikkeellä matkailuvaunulla vai autolla. No, ne kukkivat vasta nyt, joten ei niistä suurta iloa pörriäisille pölytysvaiheessa tainnut olla. – Ei sieltä ketään ole pois ajettu. Erilaiset matkailuautot ovat olleet tuttu näky Sulkavallakin tänä kesänä. Suomen laki ei määrittele yöpymisen sallittua pituutta. Ihan eri lailla kuin viime kesänä. Yleensä siinä ei ole marjaa, kertoo Mikko. Purin ahdistustani tekemällä pörriäisille kukkakedon heittämällä siemeniä maahan. Jos kyltissä kerrotaan enimmäisoleskeluajaksi esimerkiksi neljä tuntia, yöpyminen ei ole sallittua. Jos nyt viikonloppuna lähtisi metsään. – Nyt on paljon marjaa metsässä. Soutustadion on yksityisaluetta Soutustadionia on moni esittänyt pysäköintipaikaksi matkailijoille. Sanna Reposen maatilan yhteydessä on soutujen aikaan ollut leirintäalue käytössä. Luonnossa voi leiriytyä lyhytaikaisesti, kunhan leiriytyminen ei aiheuta haittaa tai häiriötä. Karavaanipaikkoja on pihaalueella käytössä kuusi. – Ei siitä niin paljon hanki, että se kannattaisi. – Matkaparkki on käytössä kuten on ollut ennenkin
Martta alkoi tempoa ja potkia ovea, mutta se ei ottanut auetakseen. – Jan! Et voi…! huusi Martta, mutta Jan oli jo kadonnut savuun, ja Martan huuto hukkui palavan puun huminaan ja pettävien rakenteiden aavemaiseen kirskuntaan. Ja kuka pysäyttäisi Ruusuvuoren. Täällä Hiljasen Martta Sulkavalta! Täällä on hätätilanne käynnissä etätyökeskuksella, tulipalo ja jotain hirveämpääkin, alkoi Martta vuodattaa heti, kun operaattori avasi linjan. Myös me kylän nuoret olimme mukana eräänä lauantaiaamuna järjestetyissä talkoissa. – Martta, herää! Jan ravisteli Martan olkapäitä. – Onneton rotisko! Martta parahti ja potkaisi seinään, mutta jalka humpsahtikin sen läpi. Postiliikennettä Viikonlopun ja poikaporukan välillä jatkui tapahtuman jälkeenkin. Tässä on jonkinlainen ajastin ja…. Martta ja Jan juoksivat kyyryssä välttääkseen pahimmat savut. Leo Louhivaara saarnaa, liturgina Aleksi Parkkonen, kanttorina Katja Suomalainen. Paikan päälle saavuttuaan ei Jan ollut kehdannut kertoa töppäyksestään, vaan oli joutunut teeskentelemään etätyöntekijää koko kesän. ähisi Jan. Martta jäi tyrmistyneenä seisomaan. Sen lisäksi, että ilmoituksiin vastailtiin, lehteen jätettiin myös omia ilmoituksia. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyön tukemiseen. Martta palasi todellisuuteen. Messun jälkeen kirkkokahvit kirkossa tai sään salliessa kirkkopihalla sekä lähetystilaisuus kirkossa. – Hitto kun täällä ei ole kenttiä. – Mutta enhän minä sytyttänyt… Martta sopersi hämmentyneenä. Mitä ilmeisimmin hän halusi peittää jälkensä, mutta mistä suunnitelmasta hän puhui, ja mihin hänelle tuli niin kiire. Miten on kyläläiset, olisiko syytä järjestää talkoot ja kunnostaa yli 60 vuoden ikäinen postimökki entiseen "loistoonsa". T U L E V A A : Sanajumalanpalvelus su 16.8. Teidän on päästävä turvalliseen paikkaan toipumaan taudista. 0400 749 491. Postinipun jakaminen haluttiin suorittaa suojassa tuulelta ja tuiskulta. Jumalanpalveluksen jälkeen kakkukahvit seurakuntatalossa. Tilausten ja osoitteenmuutosten on oltava toimituksessa edellisen viikon keskiviikkona klo 12.00 mennessä. ”Täällä ei ole tämännimistä”, sanoi Lautio ja laittoi kirjeen sivuun ja jaettuaan postin pudotti odottamamme lähetyksen postimökin seinässä olleeseen postilaatikkoon. Jan siirtyi tempomaan luokkahuoneen yläosassa olevien ikkunoiden peitoksi naulattuja levyjä. Jättää hänet. Ulko-ovi oli lukossa, joten Martta potkaisi sen lasin rikki ja astui raittiiseen ilmaan samalla hapuillen puhelimeen hätänumeroa. huudahti Martta muistaen yhtäkkiä ihmetelleensä, mitä Jetro teki radioaktiivisella merkillä varustetulla sovelluksella. Jokin operaattorin äänessä kuulosti oudolta. Eihän edes korona saanut soutajia pysymään pois reitiltä. Vaivuin jonnekin flunssapöhnään. Talvella ja sateilla postimökki toimi linja-auton odotustilana, ja iltaisin nuorison kokoontumispaikkana. Sanattomina seurasimme toimitusta. – Jan! Home on haperruttanut seinät! Sisäilmaongelmien vuoksi vuosikymmenet sitten suljettu koulu oli mitä ilmeisimmin tarjonnut täydellisen kasvualustan sienikasvustoille. Mitä niissä sanottiin. Kohta he kenties käristyisivät hengiltä. Käytävällä alkoi olla hengästyttävän kuuma, kun he harppoivat rappuset ylös kohti ulko-ovea. – Jos Partalansaarta ei ole olemassa, ei kukaan voi enää koskaan soutaa sen ympäri, sopersi Martta ääni väristen. Hän oli Janin kanssa lukittujen ovien takana etätyökeskuksen kellarissa, ja nyt Jetro Ruusuvuori oli sytyttänyt koko rotiskon tuleen. Nyt he olivat jumissa. Juuri kun hän oli alkanut luottaa Janiin. – Lisää sekopäistä tekstiä Sulkavan suursouduista ja siitä, miten koko tapahtuma kokee pian kuoliniskun. Sulkava-lehden Väätälänmäen roadtrip-jutusta ilmenee, että postimökki on huonossa hapessa. Diakoniavastaanotto ajanvarauksella. Pääsevätkö Martta ja Jan ulos tulisesta rakennuksesta. Martta löi luurin operaattorin korvaan. – Joo näin oli, mutta jouduin tulemaan tänne. – Pohjoiskorealaisen ydinkärjen kuva. K i r k k o h e r r a n a Aleksi Parkkonen 6.7.– 18.8., puh. Mökin rakentamisvuotta en muista, mutta 50-lukua silloin elettiin. – Mene ulos ja soita poliisille, hän huudahti ennen katoamistaan yläkertaan johtaviin portaisiin. – Voitteko lähettää palokunnan ja poliisin heti paikalle, Martta voihki. Jan nappasi kännykän uudelleen käteensä. – Odottakaahan siellä ihan rauhassa, niin lähetämme jonkun paikalle. klo 10 Sulkavan kirkossa, Kansanlähetyksen kirkkopyhä. Hanna Partanen P akokauhu oli vallata Martan. Kauempana käytävällä näkyi tulenlieskoja, jotka ahmivat entistä ruokasalia. Juuri sillä kertaa kylällä tuntemattomalle henkilölle tuli paksun kirjeen verran vastauksia ilmoitukseemme. 20.7.–16.8. Pettymyksen kyyneleet tulvahtivat Martan silmiin. Kukaan mies ei olisi niin hullu, että ryhtyisi suutelemaan räkäistä naista vanhan koulun homeisessa kellarikerroksessa tulenlieskojen niellessä ovea, mutta juuri sitä Martta olisi eniten kaivannut. Operaattori oli hetken ajan hiljaa. Mustikkaa on nyt metsät täynnä Muistoja Väätälänmäen postimökistä P äivän postin toi Väätälänmäelle aikoinaan linja-auto. 7 Seurakunta Keskiviikkona 29.7.2020 N:o 31 Postista Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti PAINOPAIKKA: Pieksämäki – 2020 Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Tea Ikonen (lomalla 22.7.–26.8.) 044 240 4836 Vs. Martta ja Jan katsoivat toisiaan auton syöksyessä Hakovirran sillan yli Partalansaareen. – Mitä nyt tehdään. Silti tämä oli pysynyt Martan rinnalla ja hypännyt jopa järveen hänen perässään. Savu tunkeutui vanhan oven alta. Kädet täytyy pestä tai desinfioida tilaisuuksiin tultaessa. Jatkuu seuraavassa numerossa.. – Joo, ja se oli virhe! Lähdetään nopeasti! Martta ja Jan juoksivat Martan autolle ja hyppäsivät sisään. Samalla Martta kiskoi taskustaan koronatestiklinikalta mukaan saamansa maskit. 0400 749 491. Mitä teette etätyökeskuksella. – Mutta eihän siellä ole mitään radioaktiivista! Jan jatkoi paperien selaamista. Olivatko he tulossa ottamaan Marttaa kiinni. Minulla ei ole muistikuvaa, mitä liirumlaarumia kirjoitimme Viikonloppuun lähettämäämme ilmoitukseen. Sitten pääset musta vihdoin eroon, tokaisi Jan niin kylmällä äänellä, ettei häntä ollut tunnistaa samaksi mieheksi. Jan ja Martta alkoivat vimmatusti potkia reikää suuremmaksi. Ne postilähetykset, joille ei ollut noutajaa, jäivät postimökin pöydälle. 50-luvulla Viikonloppu-lehden kirjeenvaihtopalsta oli kylän poikien keskuudessa vilkkaassa käytössä. Sitten hän irrotti otteensa Martasta ja riensi käymään läpi luokkahuoneen kaappeja. Odotimme vastauksia ilmoitukseemme. – Jetro näyttää menneen Sarsuinmäen tykkipattereille… aprikoi Jan kulmat kurtussa kuin basenji, joka on autuaan tietämätön otsaryppyjensä sydäntä sulattavasta vaikutuksesta. kirkkoherra Aleksi Parkkonen, p. laadittiin ilmoitus porukalla, keksityllä nimellä. Jan otti ne kainalostaan ja alkoi selailla. Ja kaikki tämä tapahtui juuri, kun Martta oli saanut tietää Janin olevan viaton. Jan vaikeni, mutta jatkoi sitten. Martta veti säikähtäen jalkansa takaisin. Hiljasen Martta. – Tihutöiden estämiseksi, totesi Martta, ja toivoi samalla, että kylän nuoret olisivat aikoinaan jättäneet raunioituvan rakennuksen rauhaan. – Joo! Launch-niminen sovellus. Se kahjo pitää pysäyttää. Messu on katsottavissa myös Sulkavan seurakunnan YouTube-kanavalla, jonne löytyy linkki srk:n internet-sivun etusivulta: https:// www.sulkavanseurakunta.fi/. Jossakin vaiheessa kyläläiset saivat idean postimökin rakentamisesta. Sulkava-lehden kesäjatkis Etätyöparatiisi, osa 10 Jetro Ruusuvuori on teljennyt Martan ja Janin etätyökeskukseen ja lähtenyt toteuttamaan suunnitelmaansa, jonka tarkoitus on kostaa Sulkavalle. – Sori. – Sähän kävit täällä koulua. Samoin tulipalon sytyttäminen. – Rauhallisesti vain. operaattori naputti kuulemaansa tietokoneelle. Mies oli paljastanut tulleensa Sulkavalle, koska hän luuli saaneensa töitä etätyökeskuksesta. päivystää vs. Palohälyttimistä ei ollut tietoa, ja jos tulipalo oli sytytetty kellarikerroksessa, se voisi saavuttaa heidät ennen kuin kukaan ulkopuolinen älyäisi röttelön olevan tulessa. Tapahtuma harmitti, mutta ei se meitä pojankolleja lannistanut. Messu su 2.8. – Ryhdistäydy okei. – Tiedättehän, että karanteenisäädösten rikkominen on vakava juttu. Kirkkoherranvirasto auki puhelimitse maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12, p. V s . – Partalansaaren kartta! Ja tykkipatterit on merkitty tähän radioaktiivisella merkillä. – Hei! Eikös kännykän ruudulla ollut toi sama merkki. 015 471 056. huusi Martta hädissään Janille, joka yritti soittaa hätänumeroon Jetron puhelimella. Tiedätkö, miten täältä pääsee ulos. Martta vilkuili sydän hakaten kohti koulun käytävää, mutta Jania ei näkynyt. Nytkö se aikoi lähteä tiehensä. Ratkaisevan postin jakamisen suoritti Väätälänmäen koulun alaluokkien opettaja Sanni Lautio. – Laita päälle! Molemmat vetäisivät kirurgiset maskit päälleen, ja sitten he sukelsivat reiästä savuntäyteiseen käytävään. Pekka Ovaska, Pori Jan katsoi Marttaa syvälle silmiin ja kosketti tämän hiuksia rauhoittavasti, ja Martta kirosi flunssaansa. – Huh! Sain pelastettua muutaman! Hälytitkö apua. Ylenkatsetta, inhoa ja syytöksiä. Kerran Koronavirusepidemian ehkäisemiseksi tehtyjä rajoituksia on purettu asteittain, mutta edelleen on välttämätöntä noudattaa turvavälejä sekä käsija yskimishygieniaa. klo 10 Sulkavan kirkossa, jossa ekaluokkalaisten koulutielle siunaaminen, Kuha, Strand. – Haloo. Tilaisuuksiin ei saa tulla, jos on vähänkään oireinen tai altistunut koronavirukselle. 040 515 0037. KUOLLUT: Signe Hämäläinen, 96v, Terttu Vilhelmiina Immonen, 93v. Meidän täytyy päästä ulos. – Miksi nämä on suljettu näin tiukkaan. Marttaa kylmäsi. – Meidän täytyy estää Jetron aikeet. Eivätkö he uskoneet häntä. Martta kurvasi yläasteen pihalta penkkojen läpi suoraan Saarentielle ja alkoi kaasuttaa tietämättä, mikä heitä saarella odottaisi. Taloustoimisto auki puhelimitse maanantaina ja tiistaina klo 9–12 (suljettu 10.– 23.8.), talouspäällikkö Jukka Laukkanen, p. Soita tai lähetä soittopyyntö tekstiviestinä (laita viestiin nimesi ja puhelinnumerosi). – Mutta entä ne paperit. Myös harmittavia tapahtumia postimökkiin liittyy. 015 471 544 Uitonrinne 18 58700 Sulkava www.sulkavalehti.fi Toimitus avoinna: ma–to klo 9–15, PERJANTAINA SULJETTU HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään maanantaina klo 12.00 mennessä. Miten hän voi kuvitella voivansa pysäyttää ikivanhan perinteen. – Jetro aikoo räjäyttää koko saaren taivaan tuuliin. Oliko kaikki Janin kesällä antama huomio ollut viihdettä, pelkkää petosta. Martta oli pitänyt Jania syypäänä koko koronatilanteeseen ja kaikkeen muuhunkin. Ovella Jan pysähtyi ja ojensi Martalle Jetron kännykän. parahti Martta, joka oli hetkeksi ehtinyt jo unohtaa Janin pelastamien papereiden olemassaolon. Oliko Jetro kirjoittanut jotain hänestä hätäkeskuksen koneille. Samalla hän oli yrittänyt hurmata Marttaa, ja mitä tämä oli antanut vastikkeeksi. Nyt aukosta tuprutti savua. Linja-auton tuotua postinipun joku postin noutajista jakoi lehdet ja kirjeet huutelemalla vastaanottajien nimiä. päätoimittaja ajalla 22.7.–25.8.: Hanna Partanen 050 5115114 Toimittaja: Pirjo Valkasmaa Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi puh. – Oliko näin, että teidän pitäisi olla karanteenissa korona-altistuksen vuoksi. Meillä ei ollut kanttia kysellä opettaja Laution postilaatikkoon pudottamien vastausten perään, koska postilähetyksen vastaanottaja oli kerran kylällä tuntematon. Samassa Jan syöksähti lasioven läpi kantaen paperikasaa. – Aja Partalansaarelle! Seurataan sun kännykän jäljityssignaalia! huudahti Jan räplätessään Jetron kännykkää
klo 16–16.45 ja pe 14.8. Kursseille ilmoittautumiset alkavat ma 17.8.2020 klo 12 sähköisesti kansalaisopiston nettisivujen kautta tai puhelimella. Joukkio oli lähtenyt Pieksämäeltä puoliltapäivin, ja pysähtynyt ensin Rantasalmen kirkolla. 015 471 544 | toimitus@sulkavalehti.. Op. 0400-772062. Ajattelimme, ettei rantaan voi ottaa niin montaa ihmistä tänä vuonna, joten tapahtuma oli tarkoitus pitää Kaipolan entisen koulun pihalla. Ilmoittautuminen 7.8. Kaipolan entisellä koululla pidetty kesäkirppis ja käsityömyymälä toteutuivat tänäkin vuonna heinäkuusta eteenpäin. Sulkava jätti kävijöihin lähtemättömän vaikutuksen. Ilm. – Sen jälkeen kävimme Kaipolan entisellä koululla, missä on se myymälä ja kirpputori yläkerrassa. – Olemme sellainen pikkujengi, eilen kävimme esimerkiksi uimassa. Kesällä 2019 jäimme päivän päätteeksi rantakalailtaan. – Silloin satoi aika kovasti, eivätkä hienot maisemat päässeet täysin oikeuksiinsa. Hannele Kinnunen. Roadtripilla Sulkavalla Kun ihmiset lauloivat, muhivat muikut pihakatoksen padassa seuranaan sipulia, suolaa ja voinokareita. Talkoilla on myös iso merkitys tapahtumien synnylle. Sisällä pistettiin lauluksi ja tanssiksi ja maisteltiin lähimuikkuja. Rantakalaillassa laulettiin Harri Kautosen harmonikan säestyksellä. Koronan vuoksi keväälle suunniteltu hyvinvointiviikonloppu ja kesäkuinen kesätoripäivä peruuntuivat, mutta rantakalaillan uskalsi järjestää, koska koronatilanne oli jo sen verran rauhoittunut. Rantakalailta on aiemmin järjestetty Kaipolan entisen koulun rannassa. Meitä muita ei sade pelottanut, joten lähdimme reissuun, kertoo Saarela. Jorma Hiltunen vahti rantakalan valmistumista. Muikut oli vetänyt lähilahdesta Rautsialan Anteron kanssa Jorma Hiltunen, joka nyt vahti niiden kypsymistä täydelliseksi ateriaksi. Lukuvuoden 2020–2021 kurssiohjelma on luettavissa kansalaisopiston nettisivuilla. klo 10.00–10.45, ti 11.8. 044 417 5224 tai kansalaisopisto@juva.fi 3401402 Etäosallistumisen työvälineet pe 21.8. Osallistua voi yhteen tai useampaan kertaan. Nautin siitä kovasti, luontoihminen kun olen. Oma älylaite mukaan. – Tapahtumat kokoavat porukkaa kokemaan ja tekemään asioita yhdessä. ja lisätiedot p. – Siellä on käynyt kovasti väkeä, ja olemme joutuneet ihan ihmettelemäänkin määriä. Kaikki nämä ajankohtaiset toimet onnistuvat ilmaisilla ohjelmistoilla ja nettiselaimella. kansalaisopiston toimistosta, kirjastosta ja kunnanviraston ala-aulasta viikolla 33. Tutustutaan fi ber art tekniikkaan (tilkkukollaasi). Koronakriisin aiheuttama lähimatkailun lisääntyminen on näkynyt Kaipolassakin. Nyt hän huomasi ilmoituksen rantakalaillasta Kaipolassa, mutta kun sääennuste lupasi sateita, hän jänisti ja jäi kotiin. Linnavuori oli itselleni se tärkein kohde. K aipolan kylätoimikunnalla on ollut hiljainen kesä. Muikkuja maistelivat myös pieksämäkeläiset Sakari Saarela ja Raija Nenonen, jotka olivat ystäviensä kanssa tulleet Sulkavalle kesäretkelle. – Olen välillä toiminut kuskina sulkavalaislähtöiselle ystävälleni Pieksämäellä ja kyydittänyt häntä välillä tänne käymään. Eilen kuitenkin päätimme siirtää sen tänne paviljonkiin sateisen sään vuoksi, ja onneksi ihmiset ovat löytäneet tännekin, kertoo Kaipolan kylätoimikunnan asiainhoitaja Mervi Karvinen. Lopulta rantakalavieraat pääsivät herkuttelemaan. Retkiseurue kävi myös satamassa katselemassa veneitä ja Vilkaharjulla ihailemassa näkymiä. Olemme huomanneet, että meistä on kiva liikkua tämmöisellä porukalla. Ja sen lisäksi että ihmiset käyvät katsomassa myymälää, he ostavatkin jotain, mikä on hienoa. 35 € Viikon tori VUOKRATAAN: Koulutiellä 35 m2 yksiö. ja lisätiedot p. Osallistuja saa sähköpostiin linkin kurssille osallistumista varten. Kurssilla on sama sisältö eri kerroilla. Ilm. – Kyllä minä ainakin ihastuin. Seuraavaksi pidimme kahvittelutuokion Sulkavan uimarannalla, ja sitten kävimme Linnavuorella, joka oli aivan ihana paikka, kertoo Nenonen. Myös tanssin pyörteisin sai lähteä, jos vain löysi koronaturvallisen parin. Kurssien opettajana toimii tietoja viestintätekniikan opettaja Markku Lybeck. Miten osallistut etäluennolle, webinaariin, kokoukseen, luot oman verkkotapaamisen, jaat kuvaa, ääntä ja tiedostoja, chattailet jne. klo 9–17 kansalaisopistolla. Karvonen uskoo kylätapahtumien voimaan pitää kylä vireänä. 0444175220 tai www.jarvisaimaankansalaisopisto.fi -LEHTI KOTIPAIKKAKUNNAN UUTISET KERTOO OPISKELIJATILAUS 1.9.2020–31.5.2021 www.sulkavalehti.. – Viime vuonna oli yleisöennätys, 90 ihmistä. Ilm. 8 Keskiviikkona 29.7.2020 N:o 31 Järvi-Saimaan kansalaisopiston digitaalisia valmiuksia vahvistavan hankkeen 2020 maksuttomia koulutuksia: 3401400 Miten ilmoittaudutaan netin kautta -etäkurssi ma 10.8. mennessä. Kurssin päätyttyä kurssin opettaja opastaa ilmaisten ohjelmien asennuksessa omalle älylaitteelle. Mies oli vetänyt muikut kaksi yötä aiemmin Kaipolan lahdesta Antero Rautsialan kanssa, joten ateria oli todellista lähiruokaa.. Yhden pariskunnan ja kahden ystävyksen muodostamalla poppoolla on ollut tapana tehdä reissuja yhdessä. netissä tai puhelimitse 20.7. Kaipolassa laulettiin, tanssittiin ja nautittiin rantakalasta Kaipolan jokakesäinen rantakalailta siirrettiin viime viikolla Kaipolan kylätalon pihalta paviljonkiin huonon sään vuoksi. Hanna Partanen Ystävykset Raija Nenonen ja Sakari Saarela tulivat rantakalailtaan Pieksämäeltä asti. Sadesää ei kuitenkaan onnistunut pilaamaan reissua. Ilmoittautuminen 14.8. klo 13.00–15.15 kuntalaisten olohuoneessa. Värileikkiä tilkkuilun keinoin. alkaen 044 4175224 viimeistään 5.8. Opinto-oppaita voi hakea mm. mennessä puh. 0444175220 tai www.jarvi-saimaankansalaisopisto.fi 1104400 Fiber art -tilkkutyötekniikka (16 t/36 €) ma–ti 10.–11.8. Siisti ja rauhallinen. Olen ihan varma, että palaan toisenkin kerran, toteaa Nenonen. klo 12–12.45. Makoisat muikut palkitsivat vaivan. – Kovasti tykkäsin retkestä