16 Tervetuloa! Kesän viimeinen viikonlopun LOUNASPÖYTÄ su 2.8. Marjastuksesta kilpaillaan 1.7.-30.9.2015. Makasiini soveltuu hyvin myös yksityistilaisuuksien, syntymäpäivät, häät, kokoukset, järjestämiseen, joita on niitäkin jo kesän mittaan järjestetty. Tänä vuonna heinäkuussa Rantamakasiini on ollut avoinna laajennetussa muodossaan viikonloppuiKatso tarjoukset myös K-Market tarjouslehdestä! PALVELEMME: MA-PE 1-21, L4]-13, sV 2-1 K MEDATLÖVDAT i MYÖS FACEBOOKISTA sin. Siispa nyt kilpaillaan siitä, kuka kerää eniten metsämarjoja. Makasiinin — tervantuoksuinen tunnelma, upeat maisemat Saimaalle ja letkeä musiikki ovat olleet asiakkaiden mieleen. — 1.8.2015 on kaikille avoin maksuton tapahtuma; pe 31.7. Yhtyeessä soittavat nuoret miehet ovat Sibelius-lukion kasvatteja, ja yhtye on perustettu vuonna 2014. Tervetuloa! Kuka kerää eniten metsämarjoja. Sulkavan Maaja kotitalousnaiset ovat luonnollisesti mukana kampanjassa ja marjasaaliita voi ilmoittaa Varpu Kontiaiselle syyskuun aikana. 015471365 nature! S kastike 250g : tb (5,96 ka Varosen « i i KUKKA. Brefouse on tuore progressiivisen instrumentaali-musiikin yhtye Helsingistä. Kilpailun tarkoituksena on innostaa lähtemään marjametsään ja nauttimaan Suomen upeista luonnonmarjoista. Makasiiniravintolassa Soi jazz Viikonloppuna Tiittalan kartanon Makasiiniravintolassa soi jazz. rs (3,18 kg) UTTER STI EVE p. 015-471651, Sulkava www.muikkukukko.fi HID -JBIILEJET la 1.8. SMALL TÖWN MANIACS -bändin tahdissa, liput 5 e muikkukukko(Omuikkukukko.fi Sulkavan Erämiehet ry:n 454 KESÄKOKOUS :, << su 9.8.2015 klo 16.00 Osuuspankilla Johtokunta klo 15.30. alk. Tavoitteena miljoonan litran marjasaalis Maaja €kotitalousnaiset kampanjoivat tänä kesänä kotimaisen metsämarjan puolesta. Metsämarjoiksi luetaan mustikka, villivadelma, ahomansikka, juolukka, puolukka, hilla, karpalo, variksenmarja, tyrni ja pihlaja. 015 471203 heikki.kolehmainen&k-market.com JAZZIA. Halpalinna Palvelemme arkisin klo 9—17, la klo 9—15 Alanteentie 15, p. Musiikkialan monitaituri, pianisti-laulaja Tessa Virta vie huipputriollaan lauantai-illan kesäisiin rytmeihin ja tunnelmiin. klo 21 alk. 045 328 8884 Torstaina heinäkuun 30. Kerätyt marjalitrat merkitään ylös ja ilmoitetaan oman paikkakunnan yhdistykseen. n SÄÄ i * Ravintola FP 4 UIKKUKUKKO p. päivänä 2015 N:o 31 Irtonumero 1,50 E F h | VN, W JA | å Kauppiaan parhaat ni NO = N ua i tarjoukset Täheltä! to-su TALOUS>; ; ERIL meta SOKERI / A Parturi-Kampaamo KYLJYS JAUHELIHA ; ; Tmi Fysioterapeutti Merke Iso HampurilaisFlats re ER päre Satu Kainulainen a RÖ sämpylä 3000" kål 16,30 ko) E gj 58700 SULKAVA maustettu tai, * ko HampurilaisAC E puh. Pistohiekalla ja on matkalla Puruvesi Pop tapahtumaan. Sulkavantie 1509A Käsitellään kesäkokousja syksyn hirvijahtiasiat. Lauantai-illan pääesiintyjänä on Tessa Virta Trio, joka esittää muum muassa bossa nova -klassikkoja. asti klo 11-15 Alanteentie 9, p. KAALI vy M 4 rs/k 3 Sulkava ag TE E I Å jes Al (0 | n n = klo 9.00 16.00 Varosen Avoinna: ma-to 9-18, pe 9-20, la 9-16 Meillä voit pelata UE K TAI EMOISTIIN a, Kenoa ja Lottoa! Otto. Poor Fellas on savonlinnalaissulkavalainen rockabilly-yhtye ja monille paikkakuntalaisille tuttu. Ohjelmasta löytyy kappaleita jopa 60 vuoden ajalta. Brefousen nuoret ovat erittäin lahjakkaita nousevia kykyjä, joista kuullaan vielä tulevaisuudessa. Ainakin runsas mustikkasato alkaa olla kypsää poimittavaksi, joten nyt kannattaa mennä joukolla marjametsään.. Nyt perjantaina Poor Fellas tuo Sulkavan yöhön Tiittalan Rantamakasiini Jazz +tapahtumaan tuulahduksen 1950-luvulta, ainutlaatuisen unplugged-keikan New Orleans -hengessä. Tessa Virta ja bändit musisoivat. klo 11-15, arkilounas 7.8. alk. Poor Fellas on keikkaillut viime aikoina mm. klo 18, la 1.8. Sateisesta heinäkuusta huolimatta säiden jumalat ovat suosineet viikonloppujen perjantai-iltoja ja lauantaipäiviä, ja Rantamakasiinilla on riittänyt hyvin asiakkaita. 0400-428641 a 4. Tervetuloa! Idänlahden Erä ry:n KESÄKOKOUS ja hirvipalaveri su 9.8.2015 klo 17.00 jahtimajalla, os. Marjoja voi kerätä porukoissa tai siten ihan itsekseen. Yhtyeen musiikkityylilajit ovat funk, fuusiojazz ja progressiivinen rock. Viihtyisä paikka Tiittalan kartanon Makasiiniravintola Sulkavan Alanteentiellä on palvellut 15 vuoden ajan asiakkaitaan Sulkavan Suursoutujen aikaan. jea s! Ravintola avoinna 1.8.-9.8. Tiittalan Rantamakasiini August Jazz 31.7. Luvassa on mukaansatempaavaa svengiä ja lämminhenkinen ilta kutkuttavien jazziskelmien, bossa nova -klassikkojen sekä koskettavan kauniiden melodioiden parissa. Perjantain avaa Brefouse akustisesti ja Sulkavan loppuiltaan tuo Poor Fellas tuo tuulahduksen 1950-luvulta
Ne on vain nähtävä, löydettävä ja hyödynnettävä. Asko Toropainen, SU -41, 2.23,28. | Pois lähtiessämme lampaat jäivät määkimään välipalaa, mutta kukko ei kiekunut kertaakaan. Postista Entisenä sulkavalaisena — nykyisenä kesäasukkaana — kävin vuosia sitten Rauhaniemen kotiseutumuseon alueella. 30:11. Miten me tähän lahjaan suhtaudumme, siitä me kerran joudumme vastaamaan. Mutta Jeesus, jossa rakkaus ja totuus ovat tasapainossa, puhuu aika paljon paluustaan ja siihen liittyvästä tilin tekemisestä. Sulkavan oppaat Pirjo Roinila ja Laila Kalpio ovat tehneet paljon työtä paikkakunnan historian esille tuomiseksi. Tiloja esitellään nyt ensimmäistä kertaa koko joukolle. HD-ajon kokoontuminen la 1.8. Syödään, kahvitellaan ja saunotaan. Lähdemme kimppakyydeillä virastotalon edestä klo 13.00. Päämatkan pituus on 35 kilometriä ja reitti kulkee Tampereen Hatanpäältä Nokian Luodon saarelle ja takaisin. Torikokoontumisen jälkeen pyörät starttaavat matkalle, joka tällä kertaa suuntautuu Virmutjoen ja Puumalan seutuville. Lapset viettivät aikaa kanatarhan kupeella ja oppaiden luvalla myös lammasaitauksessa. Oman historian tuntemus ja ylpeys siitä pitäisi olla jokaiselle tärkeä asia. Kaikille tapahtumille kun on aina syynsä ja vaikuttimensa. Ensimmäinen Pirkan KULTAA. Makkarat paistuvat grillissä ja rantasauna on kuumana. Tulevan sunnuntain evankeliumi (Luuk 12:42-48) sisältää tähän asiaan liittyvää opetusta. Kuten kunnanjohtajamme totesi, omaa historiatietoutta tarvitsevat niin päättäjät kuin paikkakunnan nuoretkin. Alkukesästä luin Sulkava-lehdestä, että alueelle on kesällä tulossa kanoja ja lampaita. Mietelause Parasta, mitä voin ystäväni hyväksi tehdä, on yksinkertaisesti olla hänen ystävänsä. Ari Kankkunen, SU -41, 2.10,40 | N yksinsoutu 50 v: 1. on astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Maanmainiot Karjala-seuran miehet polkaisivat toiminnan käyntiin vuosi sitten ja mukaan otetaan mielellään kaikki harrastuksesta kiinnostuneet./PV Jeesuksen palaaminen toisen kerran maan päälle on asia, jonka kristityt tunnustavat kaikissa kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa. Kaikkein tärkein asia kuitenkin on evankeliumi, iloinen uutinen siitä, että Jumala on rakastanut meitä niin paljon, että antoi rakkaan Poikansa kuolla meidän sijastamme. Päivän sana Minä olen sinun kanssasi ja pelastan sinut, sanoo Herra. Tapahtumat Sulkavan Reumajaosto Aloitamme syksyn toiminnan Lohilahdella to 6.8.2015 Olavi ja Mirja Hämäläisen kotona (Jokilahdentie 341). Siksi mieluiten ohittaisimme ne emmekä niistä mielellään puhu. Ehkä muualta tullut näkee nämä asiat uusin ja avarin silmin. Ossi Parkkinen — Hannu Pasanen, SU -41, 2.14,56. Viime vuonna matkalle lähti peräti 50 moottoripyörää. klo 11.00 Sulkavan torilla. Siinä Jeesus puhuu palvelijasta jolla hän tarkoittaa jokaista kristittyä — ja hän korostaa palvelijan vastuuta: ”Jos palvelija tietää, mitä hänen isäntänsä tahtoo, mutta ei varaudu siihen eikä toimi hänen tahtonsa mukaan, hän saa monta raipaniskua... Tervetuloa kaikki vanhat ja uudet jäsenet mukaan. Ajomatkaa kertyy toistasataa kilometriä. Jumala tarjoaa meille siis hyvin suurta lahjaa. Heistähän voisi löytyä myös uusia innostuneita Sulkavan oppaita. Tiedämmekö elävämme ihmeessä. | Tällaista lämminhenkistä ja rikastuttavaa kotiseuturetkeä suosittelee sulkavalaisille, kesäasukkaille ja koululaisille Eila-mummo ja ”muru” P.S. Tuntuu, että meille sulkavalaisille täytyy aina välillä jonkun kertoa tämä tosiasia. Sulkavalaisilla oli viime lauantaina mainio mahdollisuus syventää tietämystään omasta historiastaan, kun paikkakunnalla vietettiin ensimmäistä Sulkava-päivää. Ajon jälkeen palataan Sulkavalle ja paikallisten harrastajien talkootyönä rakentamalle HD-klubille. Enpä tiennyt esimerkiksi itsekään, että Sulkavalla pelataan joka sunnuntai perinteistä kyykkä-peliä. Mies oli ykkönen myös Pyhäjärvellä. | M vuorosoutu 60 v: 1. Käynnistä ei jäänyt mieleeni paljoakaan. Elä ihmeessä! Tällä mainiolla monimerkityksellisellä sloganilla markkinoidaan Sulkavaa tänä päivänä. Tämä Suomen suurin kaupunkisoututapahtuma soudetaan vuosittain heinä-elokuun vaihteessa Tampereen Pyhäjärvellä. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet.” Kaikenlaiset tarkastukset, tutkimukset, tilinpäätökset ovat jännittäviä niille, joiden tekemiset tai tekemättä jättämiset ovat tarkastuksen kohteena. Meille myös selvisi, mistä on peräisin sanonta ”päivä on pulkassa”. HD-ajo. M yksinsoutu 50 v: 1. Jer. Harley Davidson -ajo lauantaina Harrikkaväki kokoontuu Sulkavalle Lauantaina Sulkavan torilla on jälleen nähtävää, kun komeat pyörät ajajineen kokoontuvat yhteiseen ajotapahtumaan. Heikki Karjaluoto jatkaa yksinsoudun yleisen sarjan voittoputkea. 12. Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka on useaan otteeseen todennut Sulkavan olevan hieno paikka täynnä mahdollisuuksia. Heikki Karjaluoto, Oulun Kilpa-Veljet, 2.03,50...5. (Mökillä sitKuin vanhassa. Tapahtuman = järjestää Takon Soutajat ry. Vuonna 1630 perustetulla Sulkavalla on jo pitkälti mielenkiintoista ja vaiherikasta historiaa takanaan. suomalaisessa elokuvassa... Pelataan ukopelejä, lauletaan ja pidetään arpajaiset. Siispä kun lastenlapset tulivat, teimme jo heti seuraavana päivänä mustikkapiirakan ja pakkasimme koriin sen seuraksi kahvia ja mehua ja lähdimme kotiseuturetkelle. Jolle on palon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan.” Meille suomalaisille on annettu paljon, kun meillä jo vuosisatojen ajan on opetettu kymmentä käskyä, jotka ohjaavat meitä hyvään elämään. | Itaa vietetään perinteiseen tapaan ravintola Muikkukukossa, jossa kaikkea kansaa viihdyttää Small Töwn Maniacs bändi. Kaikkea oli sopivasti — ei liikaa eikä liian vähän. Oppaiden lisäksi kiitoksen Sulkava-päivän järjestämisestä ansaitsevat myös järjestöjen ihmiset, jotka esittelivät monenlaista perinnetoimintaa eri pisteissä. Toivottavasti tämä ei jää viimeiseksi. Ja mitä näinkään! Useita vanhoja hoidettuja rakennuksia, korkeaa heinikkoa luonnon kukkineen, heinäseipäitä ja niitettyjä pihapolkuja. Tuloksia: M yksinsoutu yleinen: 1. ”Oikeaa” kesää ja lastenlasten mökkiviikkoa odotellessa päätin uusia museovierailuni. Kiitos hankkeen toteuttajille ja alueen kunnossapitäjille sekä asiansa osaaville kesäoppaille! Jäi hyvä mieli. Erkki Kosonen Päivän kierto Aurinko nousi tänään 4.35 ja laskee 22.10. Hannu Pasanen (kuvassa) ja Ossi Parkkinen. Tästä oli Sulkava-päivä hyvä osoitus. Vähiten tunnetussa Athanasioksen tunnustuksessa tämä asia on sanottu näin: ”Jeesus Kristus ... Nyt on vuorossa jo 12. Pirkan Soudulla jo pitkät perinteet Pirjo Valkasmaa Pirkan Soudut kokosi soutukansaa viime viikonloppuna Tampereelle. Pienveneillä kyseessä on SM-kisa ja matka on 25 kilometriä ja mökkiveneillä 12,5 kilometriä. Oman paikkakunnan historian tuntemus rikastuttaa kaikkia. Kaipa kanarouvat tottelivat sitä muutenkin. Soutu järjestettiin vuonna 1979. SU -41, 12. ten yritettiin harjata kesäkenkiä vieraskuntoon.) — Mustikkapiirakka syötiin uittopirtin pöydän ääressä ja bonuksena kierrettiin kesäoppaiden kanssa kaikki rakennukset. SM-kultamitalit soutivat Ari Kankkunen, Leila Mainiemi sekä pari Ossi Parkkinen-Hannu Pasanen. Virmutjoella pysähdytään nauttimaan kahvit. 2 30.7.2015 N:o 31 SUIKAVA SULKAVA Elämää ihmeessä! 30.7.2015 Eilisen tuntemus antaa tälle päivälle ymmärrystä huomisesta. Henry Thoreau Nimipäiviä Tänään torstaina Asta, perjantaina Helena, Elena, lauantaina Maire, sunnuntaina Kimmo, maanantaina Nea, Neea, Linnea, Vanamo, tiistaina Veera, keskiviikkona Salme, Sanelma. Lapset kuuntelivat tarkkaavaisina selostusta ajasta ennen kännyköitä ja iPadeja. Pihan perällä oli soma pieni kanala ja mustat ja valkoiset lampaat omassa aitauksessaan. Leila Mainiemi, 2.33;17. Myös sulkavalaisia soutajia oli mukana
— Kulttuurilautakunnan ja liikuntalautakunnan alaisuuteen kunta perusti noin 1980 taitteessa kulttuurisihteerin ja liikuntasihteerin virat. Alkukesä on kulunut kulkiessa puolison kanssa erilaisissa kulttuuririennoissa ympäri seutukuntaa. Sulkavan kunnanhallitus = ilmoitti valinneensa Vilho Pekkarisen kunnan nuorisosihteerin virkaan. Sen jälkeen mies liittyi Sulkavan Pelimannien riveihin. Toki sillä on ollut vaikutuksia myös työtehtäviin. Viime vuosina Pekkarinen on ollut Anne & Saturnus -yhtyeessä mukana ja tehnyt myös omia esiintymiskeikkoja lauluilloissa ja perhetapahtumissa. Koulu-, ja sittemmin sivistystoimeen kuuluivat edelleen kirjastolaitos, kertoo Pekkarinen. — Itse toimin myös lautakunnan esittelijänä, kunnes esittelijätehtävä siirtyi kunnan hallinnossa sivistysjohtajalle. — Vuonna 1985 rakennettiin talo Tunnilaan ja sitten liityin Tunnilan Pelimanneihin. Toni Haimi, joka oli Sulkavalla 1970-luvulla, kiitteli että kunta oli tuolloin järjestänyt tilat ja soittimia nuorille. Vapaa-aikatoimen — erillislautakunnat lakkautettiin 1990-luvun alussa ja perustettiin vapaa-aikalautakunta, jonka tulosalueeseen liitettiin nuoriso-, kulttuuri ja liikuntalautakunta. — Sain joku vuosi sitten sähköpostia Lontoosta. — Tarvittaessa tuotan ja toimitan musiikin ohjelmapalveluja erilaisiin tilaisuuksiin esimerkiksi perhejuhliin, toritapahtumiin, yhteislauluiltoihin ja vastaaviin tilaisuuksiin. Opettaja Antti-Veikko Koskeli houkutteli mukaan Kaartilankosken koulun omaan orkesteriin ja siellä sitten tehtiin musiikkia ja esiinnyttiin toistakymmentä vuotta. — Sulkava on vahvasti liikuntaja kulttuuripitäjä, ja toivon todella että täällä saataisiin näitä palveluja jatkossakin lähipalveluina. Myös musiikki on aina vahvasti ollut mukana Pekkarisen elämässä. Vilho Pekkarisella on vielä tallessa kirje, jossa kunnanhallitus kertoi valinneensa miehen Leppävirralta virkaan. Kunnassa ei ollut muita vapaa-aikatoimen virkoja. — Hyvällä ja tyytyväisellä mieKunnan uuden työntekijän musikaalisuus oli paikkakunnalla tiedossa jo etukäteen ja vastaanotto lin tehdyistä palveluksista kuntalaisille jään eläkepäiville. Hyvä olisi olla oma työntekijä täällä. Ammattia mies ei siitä kuitenkaan halunnut. — Kulttuurin ja liikunnan kuluttajana aion jatkaa edelleen. — Tulin siis nuorisosihteerin virkaan, johon liittyi myös raittiussihteerin tehtävät. Lisäksi osallistun osallistun musiikkiryhmien taustatehtäviin soittajana ja esiintyjänä oman aikatauluni ja harkintani mukaan, kertoo hiljattain toisen kerran isoisäksi tullut Pekkarinen eläkepäivien riennoista.. Musiikkipiireihin heti lämmin. Nuoriso-, kulttuurija liikuntasihteerit sittemmin vapaa-ajanohjaajat toimivat vapaaaikalautakunnassa toimialansa valmistelijoina. miehelle oli tarjolla muitakin uravaihtoehtoja. Nyt tuo pesti on saavuttamassa päätepisteen. nuorisosihteerin virassa. — En sinne jäänyt, kun oli jo työ odottamassa Rantasalmella. — Mikäli Luoja suo terveyttä niin teen niitä tehtäviä, jotka ovat ”elämän ruuhkavuosina” jääneet vähemmälle kuten kotiaskareita, läheisten kohtaamisia, isovanhemmuuden hoitamista, musiikin harrastamista, liikuntaa ja kulttuurin kuluttamista. 42 vuotta ja kolme kuukautta on mittava työsarka. — Kohtuullisen paljon on tullut soitettua, toteaa sekä rumpuja että harmonikkaa soittava mies. Kunta oli säästäväinen jo tuolloin, kun teksti telyineen muuttunut todella paljon. Olen saanut palvella kuntalaisia Sulkavan kunnassa hyvässä yhteishengessä Kuntapäättäjien sekä henkilöstön kanssa pitkän työrupeaman aikana. Kulttuurilautakunnan sihteerin tehtävät hoituivat tuolloin luottamushenkilön toimesta. Pekkarisen seuraajasta ei kunnassa ole vielä tehty päätöksiä. päivänä 2015 Yli 42 vuoden työura kunnassa päätöksessä Vilho Pekkarinen lähtee eläkepäiville Pirjo Valkasmaa Huhtikuussa 1973 posti toi kirjeen nuorelle miehelle Leppävirralle. — Kun tulin töihin ensimmäistä kertaa, pöydällä oli kukkapuska odottamassa. Muusikon urasta karisivat haaveet kolmen keikkailuvuoden aikana nuorena. Erilliset lautakunnat tulivat sivistystoimen toimialan alaisiksi. — Kunnan organisaatio on vuosikymmenten aikana sisäisine järjesmahtui puolelle arkille, niin mitä sitä kokonaista tuhlaamaan. Samalla nuorisosihteeri toimi myös silloisen urheilulautakunnan sihteerinä. TÄSTÄ KIRJEESTÄ URA ALKOI. — Siinä hommassa on omat kuvionsa ja se on kovaa työtä jos mikä. Tänä iltana olisi Souvarit Pistohiekalla, vähän on = mietinnässä, että lähdetäänkö katsomaan, nauraa Pekkarinen. Musiikki on kulkenut Vilho Pekkarisen elämässä mukana aina ja kulkee varmasti vielä eläkepäivinäkin. Kunnassa on vuosien myötä tapahtunut paljon muutoksia, jotka ovat luonnollisesti heijastuneet myös viranhaltijoiden työhön. Vakinaiseen virkaan Sulkavalla Pekkarinen aloitti työt Sulkavalla 1.5.1973. Eläkepäiviksi aktiivisella miehellä on paljon suunnitelmia. Kotkasta Maria-tyttären luota juuri palannut Pekkarinen toteaa elämässä olevan parasta juuri nyt, kun voi kulkea ja mennä oman aikataulun ja jaksamisen mukaan. Miestä houkuteltiin varusmiesaikana jäämään armeijan palvelukseen. Sitä ennen hän ehti jo työskennellä Rantasalmen kunnassa yt. — Kun työni kunnan vapaa-ajanohjaajan virassa monipolvisine tehtävineen on tehty, niin siihen pitää olla tyytyväinen, toteaa Pekkarinen. Kunnanhallitus jätti viran täyttöluvan pöydälle lisäselvityksiä varten kesäkuussa. Lautakuntia on yhdistetty ja nimetty uudelleen. Leppävirralta kotoisin olevalle MIES JA HÄNEN SOITTIMENSA. Pekkarinen on aina pyrkinyt työssään tukemaan nuoria musiikinharrastajia ja bändejä. — Alkuun oli uuden nuorisolain mukainen nuorisotyölautakunta ja monia muita lautakuntia, jotka sittemmin on lakkautettu. Mieli on tyytyväinen. Vilho Pekkariselle nämä luvut täyttyvät 1.9.2015, jolloin mies lähtee virallisesti eläkepäiville. Hänen ammattimuusikon uransa oli lähtenyt siitä liikkeelle, kertoo Pekkarinen. Hyvillä mielin vapaalle Pitkän työuran jälkeen voi tyytyväisin mielin jäädä vapaille ja tekemään kaikkea sitä mitä ei työvuosien aikana ole ehtinyt tekemään. Sivistystoimeen kuuluivat entisen koululautakunnan ja myös vapaa-aikatoimen tehtävät. SULKAVA Torstaina heinäkuun 30. Kesä kuluu nyt lomia pois pitäessä. — On kierretty kesäteattereissa ja musiikkitapahtumissa
Naisille ollaan kohteliaita, he saavat heittää karttua lyhyemmältä matsella, Alanteentiellä ja molemmilla hautausmailla. Toinen uutuus on kartanokierros, joka kierretiin ensimmäisen kerran Sulkava-päivässä. Lajin kattojärjestönä Suomessa toimii Suomen Kyykkäliitto. HASULAN HOVI. Laila Kalpio hankki kevään aikana tapahtumalle myös erilaisia yhteistyötahoja, sillä opaskaksikko halusi aktivoida mukaan muutakin porukkaa. RUSTHOLLARI KALLE LESKINEN. — Olen sitä mieltä, että meidän pitäisi arvostaa oman kylän osaajia ja taitajia. 1960-luvulla palaneesta ja sittemmin puretusta kartanosta on jäljellä enää navetan kivijalka Tannilantien ja Tannilanrannantien kauimmaisessa risteyksessä, sekin aluskasvillisuuden peitossa. Kyykässä pyritään kyykkämailoja, eli karttuja, heittämällä poistamaan puiset sylinterit, eli kyykät, pelineliöstä mahdollisimman vähin heitoin. Päivän aikana oli mahdollisuus vierailla Sulkavan kotiseutumuseossa, taidetyöpajassa ja kauppamuseossa, saada sukututkimusneuvontaa sekä tutustua kyykkä-peliin ja frisbeegolfiin. — Toivotaan, että ihmiset kertovat, jos tietävät jotain. Myös Kannaksella ja Inkerissä peli tunnettiin. Sulkavan kunta osti Hasulan tilasta 2/3 vanhainkotia varten vuonna 1921. Hän sai idean tapahtumaan Rautjärven museotiekierroksesta. Kyykkä sopii kaikille Pirjo Valkasmaa Unto — Kaartinen, Seppo Hanski ja Markku Kemppinen ovat elvyttäneet vuosisatoja vanhaa karjalaista peliä myös Sulkavalla. 1894 Vienan karjalasta keräämissä tiedoissaan pelin olevan väistymässä ”vanhuuttaan” ja paenneen syrjäkyliin. Vuonna 1973 päärakennus siirtyi Suur-Savon Sotaveteraanipiirin omistukseen, mutta veteraanien määrän vähennyttyä tila myytiin yksityishenkilölle. Kalpio paljasti. Kyykkää voi pelata henkilökohtaisena pelinä, paripelinä tai nelihenkisenä joukkuepelinä. Lisäksi Tannilan hovin hän halusi ottaa mukaan, koska se on monelle tuntematon. Kalpion mukaan yhteistyötahoja oli helppo saada, ihmiset ja erilaiset järjestöt lähtivät mielellään mukaan tekemään Sulkava-päivää. — Haluttiin keskittää tarjonta yhteen päivään, Pirjo Roinila toteaa. Kesän uutuuksia olivat Menneiden vuosikymmenien merkkihenkilöitä Sulkavalla -hautausmaakävely vanhalla hautausmaalla sekä kartanokierros, jonka Laila Kalpio veti Sulkava-päivässä ensi kertaa. 4 30.7.2015 N:o 31 Sulkava-päivä muistutti oman Tea Ikonen Sulkava-päivän takana ovat Sulkavan oppaat Laila Kalpio ja Pirjo Roinila, jotka halusivat tapahtumalla tuoda tutuksi Sulkavan historiaa ja nostaa oman kotiseudun arvostusta. | Tannila, kuten kierroksella esitelty Hasulakin, olivat rustholleja eli tilat olivat saaneet verovapauden sitoutuessaan varustamaan ratsumiehen hevosineen sodan varalle. Sulkavallakin on hyviä juttuja, Pirjo Roinila sanoo. Ei aina tarvitse lähteä "merta edemmäs kalaan". Kyykän maailmanmestaruuskilpailuita on järjestetty vuodesta 2001. Kirjailija I.K. kierrosta on Roinilan mukaan valmisteltu koko talvi. Ilman muuta kaikki halukkaat otetaan mukaan. Yksittäisiä kierroksia toki on ollut aiemminkin kesällä. Koulutien kentällä esiteltiin monelle nykyihmiselle varsin outoa kyykkä-peliä. Oppaat ovat kehitelleet neljä erilaista opaskierrosta, jotka kaikki vedettiin Sulkava-päivänä. — Oli monen luvan takana, että jotain on saatu aikaiseksi. Markku Kemppisen mukaan nykyinen Mölkky -peli lienee kehitelty kyykän pohjalta.. Sulkavan oppaat toivovat, että sulkavalaiset oppisivat arvostamaan oman kylän ihmisten taitoja sekä menneiden — sukupolvien = aikaansaannoksia. — Sulkavan historia kertoo, että Tannilanhovi on yksi niistä paikoista, joissa 1800-luvulla järjestettiin musiikillisia = illanistujaisia, = sillä täällä oli piano. — Viime kesänä istuttiin kahvilla tuossa torilla ja päätettiin siinä ruveta sitten pelaamaan kyykkää. Päärakennus oli aikoinaan ollut sulkavalainen, mansardikattoinen talo. Hasulan lähellä sijaitseva Kuuspelto erotettiin omaksi tilakseen Hasulan omistajan Paul Meinanderin perinnönjaon yhteydessä. Kaikilla on jonkinlainen side Karjalaan joko oman suvun tai puolison suvun kautta. Kirkkomaan kierros ja Alanteentienkävely ovat saaneet rinnalleen vanhan hautausmaan kävelyn, jossa tutustutaan menneiden vuosikymmenien sulkavalaisiin merkkihenkilöihin. Miehet ovat aktiivisesti mukana Sulkavan Karjala-seuran toiminnassa ja yrittävät elvyttää ja virkistää seuran toimintaa muutenkin. Laatokan Karjalassa lähinnä Suojärvellä ja Salmissa, sielläkin lyötiin kyykkää vain syrjäkylissä. Päivän huipennukseksi Jaakko heitti kylmän kiven Saimaaseen satamassa. Idean varsinainen äiti ja puuhanainen on Laila Kalpio. Miehet epäilivät Tauno Lallukan ne vuosia sitten seuralle teettäneen. Kyykkä oli puuhamiehillekin entuudestaan tuntematon. Paikan ensimmäiset tiedetyt. Sulkava-päivän aikana Sulkavan oppaat järjestivät neljä erilaista opaskierrosta. Se oli harvinaisuus, K k HEITTOJA TARK KUUSPELI. Sulkavan kirkko ja sen ympäristö sekä Alanteentiekävely olivat vanhoja tuttuja edellisiltä kesiltä. asukkaat olivat Hasuisia, heistä on ensimmäinen maininta vuodelta 1561. Ajatus —samantyylisen päivän järjestämisestä Sulkavalla tuli Laila Kalpiolle jo viime kesänä, mutta aika tapahtumalle ei vielä tuolloin ollut kypsä. Siitä asti on kesällä kokoonnuttu joka sunnuntai kello 12 pelaamaan, kertoivat iloiset kyykkämiehet. Inha v. Tai se, mitä siitä on jäljellä. — Tässä on ollut aikoinaan paljon rakennuksia, iso kivijalkainen navetta, väentupia ja päärakennus, Kalpio esitteli. — Yritämme karsia pois harhaluuloa, ettei Sulkavalla tapahtu koskaan mitään, hän lisää. Kierroksen vetäneen Laila Kalpion mukaan kartanot valikoituivat mukaan muun muassa läheisen sijaintinsa perusteella. He ovat myös valmiita ottamaan vastaan lisää perimätietoa, jos sitä vastaan tulee. Pelivälineet ovat Karjala-seuran. Päärakennus on rakennettu vuoden 1848 aikoihin. — Kyllä ulkopuolisetkin pääsevät pelaamaan. Frinomaisena tietolähteenä ovat toimineet muun muassa Paavo Seppäsen ja Hannu Soikkasen Sulkavan historia -kirjat, joita molemmat oppaat kehuvat suuresti. Se on vuodelta 1894. Tämä rautaristi on todennäköisesti hautausmaan vanhin rautaristi. Uusklassista tyyliä edustava Hasulan hovin päärakennus on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Tiloja yhdistää myös se, että ne molemmat päätyivät 1700-luvulla sotilashenkilöiden omistukseen, sillä Hattujen sodan jälkeinen rauha koettiin välirauhaksi, ja Savossakin ruvettiin varustautumaan uuden sodan varalle. Monet Sulkavan historialliset rakennukset on rakennettu Venäjän vallan aikana. Tien varrella olevat yritykset ja kyläyhteisöt ovat mukana tapahtuman järjestämisessä. Suomen —Kyykkäliiton = alaiset seurat järjestävät läpi vuoden valtakunnallisia kilpailuja (nykyisin n. Kyseessä on Päivä museotiellä -niminen tapahtuma, joka järjestetään vuosittain Imatralta Rautjärvelle vievällä museotiellä. Nyt paikalla kasvaa jo korkeita puita. | Lisäksi molemmat tilat päätyivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erilaisille yhtiöille. kalta kuin miehet. 2030 vuodessa), piirinmestaruuskilpailuja sekä seurojen sisäisiä kilpailuja. Kierroksella tulevat tutuiksi menneiden — sukupolvien TANNILAN HOVI. Vanhan hautausmaan. Oppaat arvostavat aiempien sukupolvien sitkeyttä pitäjän rakentamisessa. Navetan kivijalka on ainut muistutus 1960-luvulla palaneesta kartanosta. Kolme kartanoa Sulkavalta Sulkava-päivänä — ensimmäisen kerran — kierretty — kartanokierros piti sisällään Tannilan, Hasulan ja Kuuspellon hovit. Nykyään paikka on Vihavaisten suvun omistuksessa, mutta siinä ei asuta vakituisesti. Menneiden vuosisatojen Sulkava tutuksi Tea Ikonen Sulkavan oppaat Laila Kalpio ja Pirjo Roinila pyrkivät kehittelemään joka vuosi jotain uutta kerrottavaa kylämme historiasta
Nyt vähän harmittaa, sillä silloin olisi vielä ollut saatavilla tietoa menneistä vaiheista, kun vanhoja sukulaisia oli vielä elossa, Kari Lyytinen toteaa. Eija-Riitta Parkkinen tahtoo rohkaista kävijöitä tarttumaan rohkeasti piirustusvälineeseen. Taidetyöpajassa voi onnistua monella tavalla Tea Ikonen Kästyöyhdistyksen — kesäpuodin yhteydessä olevassa taidegalleriassa oli Sulkava-päivänä tarjolla tekemistä lapsillekin. — Kesäyliopistosta kyseltiin halukkuutta — sukututkimuskurssille. Sukututkijan haaste on saada selvää 1700ja 1800 -luvun käsialasta. Esimerkiksi yksi tyttö teki kuvan suunnistusradasta, Parkkinen kertol. Hänen mielestään Sulkavan historian teemapäivä oli kokonaisuudessaan tärkeä tapahtuma, joka on syytä uusia. Oikea päivämäärä olisi 5. Oman paikkakunnan historiatietoa tarvitsevat niin kuntapäättäjät kuin paikkakunnan nuoretkin. Kiven Jaakko oli valinnut huolellisesti ja tuonut sen asianmukaisesti viilennettynä tapahtumapaikalle. — On vähän ajatuksena, että lapset innostuvat tekemään omalla tavallaan, kun näkevät seinällä aikuisten tekemiä kuvia, Parkkinen kertoi. — On tärkeä oppia tuntemaan oman paikkakunnan historia. kaan siveltimeen. Kuvan ei tarvitse olla esittävä. Parkkinen — Jollekin voi tulla into osallistua piti tärkeänä sitä, että on tarjontaa sitten myöhemmin kurssille, Parkkivaikkei paikalletulija heti tarttuisinen sanoi. Lyytisen mukaan alaa harrastavat lähinnä keski-iän ohittaneet ihmiset. Jaakon nimipäivä on nykyisin ajankohtana, jolloin ilman jäähtyminen alkaa näkyä pitkän ajan tilastoissa. Historia on hyvä tuntea Tämäkin ”uusi” kivenheittoperinne saisi kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbackan mukaan jatkua paikkakunnalla. Päivä on lisäksi Ukko Ylijumalan päivä. — Esimerkiksi vesiväritekniikka on kivaa, värit ovat myrkyttömiä. Kuvan kautta lapsi kertoo iloisia ja surullisia asioita, niitä juttuja, mitkä ovat itselle tärkeitä. Kirkon kieli kun muuttui suomeksi vasta 1800-luvun lopulla. Jaakolla oli tärkeä tehtävä heittää se kuuluisa kylmä kivi Saimaaseen ensimmäistä kertaa Sulkavalla. elokuuta, ja juuri siihen aikaan vedet keskimäärin alkavat kylmetä, selvitti Teerimäki tavan historia. Kuvan tekeminen on lapselle kerronnan apuväline. Sataa vuotta nuorempaa tietoa ei netistä olekaan saatavilla, koska laki kieltää sen. Sen jälkeen hän ja Aija Liimatta ovat osallistuneet lukemattomille aihetta käsitteleville kursseille. Piirtäminen ja maalaaminen on käsillä tekemistä. — Kirkkoherranvirastosta saa myös tietoa, Lyytinen muistuttaa. odottamaan seuraavaa jääkautta.. Nuorten joukosta kun voisi löytyä uusia oppaitakin jatkamaan nykyisten —ansiokkaiden oppaiden työtä. Sulkava-päivänä sukututkimuksesta kiinnostuneita kävi tasaiseen tahtiin hakemassa neuvontaa. kymppisenä kiinnostanut. Netin ansiosta oman suvun menneisyyteen voi perehtyä helposti kotoa käsin. Siitä se lähti, muistelee Kari Lyytinen. — Ei se itseänikään silloin parisilk AA VAIKEASELKOISTA. Jaakon 25. Yksi sellainen on tulossa lokakuun puolivälissä kesäyliopiston järjestämänä. Työpajaa pitänyt Eija-Riitta Parkkinen haluaa rohkaista lasten lisäksi myös aikuisia kuvan tekoon. Toinen hyvä tietolähde on Lyytisen mukaan Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen (SSHY) ylläpitämä sukuhistoria.fi-sivusto. ”Hän heittää kylmän kiven veteen ja lopettaa kansanomaisen uimakauden, hän naulaa tuohen kiinni ja houkuttelee lapset papumaahan, hänen päivästään alkaa kaura kasvaa, hän sokaisee paarmat ja panee ne pussiin, ” kertoo Kustaa Vilkuna Vuotuisessa ajantiedossaan. Myös kieli on aiheuttanut kirkonkirjoihin virheitä, joita sukututkijat joutuvat aika ajoin pähkäilemään. Se auttaa ymmärtämään mistä on tultu ja mihin kannattaa olla menossa, totesi kunnanjohtaja. — Eteenpäin pääsee, jos tietää jonkun synnyinvuoden. Sivusto vaatii salasanan ja yhdistyksen jäsenyyden, mutta tieto on hieman tuoreempaa kuin genealogia.fi-sivustolla. Kun hän löysi isoisänsä syntymääajan netistä kirkon kirjoista, vei sukututkimus miehen mennessään. Sen jälkeen siirrytään syyskesään. Esi-isien synnyin-, kuolinja vihkivuodet löytyvät netistä helposti. pajaa vapaaehtoistyönä. Taidetyöpaja järjestettiin KästyöJaakko heitti kylmän kiven Pirjo Valkasmaa — En ole uinut, enkä aio uidakaan, en ainakaan ilman pitkiä kalsareita, totesi Jaakko Teerimäki Sulkavan satamassa. Uskomus Jaakosta ja kylmästä kivestä on syntynyt juliaanisen kalenterin aikana, josta luovuttiin Ruotsissa ja Suomessa vuonna 1753. — Jokainen tekee omaksi ilokseen, ja tekemällä kehittyy. — Voi olla sellaistakin, että kokeilee, mitä tulee. — Monesti lapsella on mielessä joku oma asia, jonka tahtoo tehdä. 30.7..2015 31 5 seudun arvostuksesta Sukututkimus on kiinnostava harrastus Tea Ikonen Aija Liimatta ja Kari Lyytinen tarjosivat lauantaina sukututkimusneuvontaa = kirjastossa. Sitä kautta löytyy vanhemmat ja niin edelleen, Kari Lyytinen sanoo. Haastetta harrastukseen tuo vanha käsiala, jolla tiedot kirkonkirjoihin on aikanaan merkitty. Netissä voi selata vanhoja kirkonkirjoja. Materiaaleja saa Parkkisen mukaan nykyään helposti ja melko edullisesti. Aloittelijalle Lyytinen vinkkaa Suomen —Sukututkimusseuran = ylläpitämää — genealogia.fi-sivustoa, josta löytyy paljon tietoa sukututkimuksesta sekä linkki kirkonkirjoihin 1800-luvun lopulle asti. Netti on mahdollistanut sen, että sukututkimusta voi harrastaa kotoa käsin. — Jääkausi on tämänkin kiven muokannut ja heitetään se nyt veteen odottamaan uutta jääkautta, joka varmasti joskus tulee, totesi Teerimäki. Oman haasteensa sukututkijalle tuottaa paikoin hankalasti tulkittava vanha kirjoitus. heinäkuuta heittämä kylmä kivi on yksi vanhoista yhä tunnetuista ja vuosittain toistetuista ilmastollisista ”totuuksista”. Kiven heittämisen taustalla on myös Pyhän Jaakobin pyhiinvaellukseen liittyvä symbolinen merkitys: kivi on syntitaakka, joka heitetään pois synneistä vapautumisen merkiksi. Pintavesien lämpötilan lasku alkaa kuitenkin vasta elokuun alkupäivinä. Hänen mukaansa esillä olleista taideteoksista ei kannattanut ottaa suorituspaineita. : — On monenlaisia tekniikoita. Leena Vihavainen-Miller osallistui taannoin Eija-Riitta Parkkisen kurssille ja kiinnostus kuvan tekemiseen syttyi. Monella tavalla voi onnistua, Parkkinen sanoo. yhdistyksen kesäpuodin yhteydessä olevassa taidegalleriassa. On SINNE MENI! Jaakko Teerimäki heitti kiven Saimaaseen tärkeää, että lapset saavat hyväksyntää, kun tekevät omatoimisesti jotain, Parkkinen kertoi. Väreillä voi tavoittaa tunnelman. Harrastajien onneksi vanhojen käsialojen kursseja on kuitenkin tarjolla. Taidegalleriassa on varattuna papereita ja värikyniä myös arkena niin kauan kuin Kästyöyhdistyksen puoti on avoinna. Siinä suunnitellaan ja sekoitellaan värejä. Hän kertoi pitävänsä taidetyöKUVATAIDE KIINNOSTAA. — Tässä päivämäärässähän on oikeastaan virhe. Lauantaina puolenpäivän jälkeen taidegalleria oli hiljentynyt, mutta seinälle nostetut piirustukset kielivät, että paikalla oli käynyt pieniä taiteilijoita. — Täällä on käynyt lähinnä pieniä lapsia, mutta oli mukana muutama isompikin, Eija-Riitta Parkkinen kertoi. Sitä ennen syntyi helposti virheitä, kun ruotsinkielinen kirkkoherra kirjoitti suomalaisen nimen väärin
Normaalisti tilaa on noin kolmellekymmenelle kesävieraalle, mutta heinäkuun toisena viikonloppuna väkimäärä moninkertaistuu. — Sisäremonttia, tapetteja, maalausta, Arja luettelee vanhaan opinahjoon tehtyjä uudistuksia. — Soutujen aikaan täällä voi olla 70 henkilöä, Arja kertoo. Joinain päivinä reissu saatettiin tehdä useampaan kertaan, jos koululla oli iltasella jokin kerho. Tea Ikonen Auvilan kansakoulu on jo palvellut Partalansaaren Lomakotina pidempään kuin alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Majoittujat ovat erilaisia ryhmiä, monet jo ennestään tuttuja soutuvieraita. Tätä nykyä Ortnerit asuvat Wienissä, mutta pariskunta on ehtinyt elämänsä aikana nähdä paljon maailmaa. Alkusysäys koulun rakentamiselle kylälle saatiin, kun oppilasmäärä kasvoi läheisessä Sipilän koulussa liian suureksi sen puutteellisiin tiloihin nähden. AAKKOSET. Tämän myötä Auvilaan saatiin myös ylemmät luokat mukaan, ja hapelit ja leikit. Tuolloin Manfred toimi Itävallan Suomen suurlähettiläänä, ja Arjan silloinen mies Edwin kutsui suurlähettiläspariskunnan Partalansaarelle. Aluksi Auvilassa toimi vain supistettu, kaksivuotinen alakansakoulu, sillä vuonna 1921 säädetyn oppivelvollisuuslain mukaan koulupiirissä riitti supistettu koulu, mikäli oppilaita oli alle 30. Tytöt pelasivat seinäpalloa, ja joutuivat talvella putsaamaan lumella likaläiskät koulun seinästä. Suurlähettiläspariskunta hyväksyi kutsun, ja heidät nähtiinkin vieraina Kaartilankosken koulun wieniläismusiikki-illassa maaliskuussa 1991. Pari vuotta Auvilan kansakoulun perustamisen jälkeen oppilasmäärä oli kuitenkin noussut jo yli neljäänkymmeneen, kun mukana oli oppilaita myös Puumalan puolelta. Nykyäänkin lomakodilla piipahtaa silloin tällöin entisiä oppilaita. Koulu muuttui lomakodiksi pienillä muutoksilla. Uimme järvessä, saunomme, tapaamme Arjaa, teemme veneretkiä, kuuntelemme musiikkia, pariskunta luettelee. Ystäville löytyy aina tilaa Aivan supisuomalaisia eivät ole olleet lomakodin vieraatkaan. — Voisi sitä vielä hernekeitot keittää, Arja lupaa pilke silmäkulmassaan. Enimmillään Auvilan koulun oppilasmäärä oli yli kuusikymmentä oppilasta. Pariskunta tulee mielellään Sulkavalle — rentoutumaan. Koulutilat ja asunnot olivat ahtaita, mutta tilannetta helpotti hieman 50-luvun lopulla rakennettu lisärakennus, josta iloa riitti hieman yli kymmenen vuotta. — Sen jälkeen tulimme joka vuosi. Auvilan koulun kohdalle lakkauttaminen tuli vuonna 1971, ja se liitettiin Kaartilankosken koulupiiriin. Rakennus vihittiin käyttöön tuon vuoden lokakuussa, ja ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Ida Härkönen, myöhemmin Ida Kainulainen. Auvilan kansakoulu Ennen oman koulun saamista Auvilan lapset kulkivat koulussa Kaartilanniemellä asti. — Arjan mies kirjoitti suurlähetystöön, että heillä oli joku juhla, ja kysyi, voisimmeko tulla. Niinpä Sipilän koulun rinnalla aloitettiin Auvilassa Backmanin = talossa = tilapäinen opetus vuonna 1935. Pariskunta alkoi vuokrata tiloja myös kesälomalaisille, ja niin syntyi Partalansaaren Lomakoti. — Joskus muistelen, että missä oma pulpetti oli, Arja naurahtaa. He —arvostavat — suomalaista luontoa. £ MUISTOJA MENNEILTÄ VUOSIKYMMENILTÄ. Sivut 137 ja 148-150. — Monitaitoisena miehenä hän on ollut ehdottoman tärkeä apu. Uusille asiakkaille hän ei enää paikkaa markkinoi, sillä eläkepäivät houkuttavat jo pitkän uran tehnyttä matkailuyrittäjää, mutta vanhoille tutuille löytyy aina tilaa. Arjan mukaan asiakkaat ovat yleensä lomakodilla useita viikkoja. Suomen vuosien jälkeen Ortner siirtyi Itävallan suurlähettilääksi Brasiliaan, ja tuona aikana vierailut Partalansaarelle harvenivat, mutta eläkkeelle jäätyään pariskunta on vieraillut Arja Schenkweinin luona säännöllisesti parin, kolmen vuoden välein. Tänä kesänä sitä toivat muun muassa Itävallan eläkkeellä oleva suurlähettiläs Manfred Ortner vaimonsa Inan kanssa. Hän toimi Auvilassa opettajana yli kymmenen vuotta. — Olen vitsaillut, että tykkäsin koulunkäynnistä niin paljon, että piti ostaa itselle oma koulu, naurahtaa Arja Schenkwein. — Olemme Arjan kanssa yhteydessä sähköpostin välityksellä pitkin vuotta, Manfred Ortner kertoo. Pariskunta on viihtynyt kaikissa maissa ja heidän mukaansa jokaisessa maassa on jotain ainutlaatuista ja hienoa. Sitä on vaikea sanoin ilmaista, Manfred Ortner luettelee. klo 12 alkaen. Se on todella tärkeää. Hän osti entisen miehensä kanssa pari vuotta aiemmin lakkautetun koulun kunnan huutokaupasta vuonna 1973. W Manfred Ortner = vierailivat Partalansaaren Lomakodilla Hospi-koiransa kanssa. Suurlähettiläänä Ortner on ollut Suomen lisäksi Kolumbiassa ja Brasiliassa. Noihin vuosiin osuu hänen ja vaimonsa ensimmäinen vierailu Sulkavalle Partalansaarelle. Arja = esittelee entisaikaan opetuksessa käytettyjä apuvälineitä. Heitä on tulossa paikalle taas elokuun alussa, kun entinen koulu täyttyy vanhoista kansakoulukavereista — tuolloin Partalansaaren Lomakodilla on koulutapaaminen, johon ovat tervetulleita kaikki koulun entiset oppilaat ja opettajat puolisoineen. Paavo Seppänen ja Hannu Soikkanen: Sulkavan historia II, 2002. Pentti onkin ollut Arjalle korvaamaton apu lomakodin ylläpidossa. Luonnon ja ihmisen välillä on oikea tasapaino. — Koulumatkat olivat siihen aikaan pitkät, kymmenen kilometriä kävelyä, Arja kertoo. Haastattelupäivänä heillä on takana kuukauden oleskelu Suomessa, josta viikko on kulunut Saimaan rannalla Arjan mökillä. Vuosikymmenien kuluessa entinen opinahjo on nähnyt paljon kansainvälistä väriä. Ina ja K R”. Auvilan kansakoulun oppilaiden ja opettajien tapaaminen Partalansaaren Lomakodilla lauantaina 1.8. — Se oli hienoa aikaa, Ortner toteaa. — Koulujen yhteistyö oli melko vilkasta, Arja muistelee. Majoituimme täällä Schenkweinien luona, Ina Ortner kertoo. — Luonto on vielä kunnossa eikä ihminen ole vielä tuhonnut sitä. Entinen luokkahuone on nykyisin Arjan olohuone. Tästä sai edullisesti lomanviettopaikan, Arja kertoo. Partalansaaren Lomakoti on täynnä viitteitä kouluaikaan. Yksi sellainen on itävaltalainen — Ortner % 3 m VANHOJA —wYSTÄVIÄ. Kansainvälistä väkeä on tullut KeskiEuroopasta ja Venäjältäkin. Kuvassa myös Arja Schenkwein tyttärenpoikansa Patrik Schenkweinin kanssa. Sivut 484-485.. Oman koulun Auvila sai vuonna 1938. He ovat asuneet muun muassa Kanadassa, USA:ssa, Meksikossa ja Espanjassa. Oppilasmäärä lisääntyi entisestään, kun Sipilän koulu lakkautettiin vuonna 1946 ja osa sen oppilaista siirtyi Auvilaan. Ortnerit ja Schenkweinit ystävystyivät, ja eläkkeelle jäätyään Ortnerit ovat tehneet säännöllisesti kesävierailunsa Sulkavalle. Olohuone vanhassa luokassa Arja on itsekin käynyt koulunsa Auvilassa 50-luvun lopulla. Talvisin lomakoti on kylmillään, silloin Arja asuu Orimattilassa nykyisen avopuolisonsa Pentti Laineen luona. — Älä kysy, mikä oli suosikkimme, Ortner naurahtaa. Lähteet: Rauno Pelkonen: Partalansaaren poluilla, 1999. — Se oli isän idea. Tervetuloa vanhat oppilaat ja opettajat puolisoineen! < koulusta tuli täydellinen” kansakoulu. Partalansaarella oli neljä koulua, joiden kesken järjestettiin hiihtokisoja ja kaikkea muuta mukavaa. Kouluajoistaan hän muistaa piEntinen suurlähettiläspariskunta vakiovieraita Manfred Ortner toimi Itävallan Suomen suurlähettiläänä vuosina 1990—1994. Hänen ansiostaan olen ylipäätään pystynyt lomakotia näinkin pitkään hoitamaan, Arja sanoo. Ortnerin pariskunta, joka kävi Partalansaarella ensimmäistä kertaa vuonna 1991. — Aiemmin täällä olleet tietävät tämän paikan ja tulevat aina uudestaan, Arja sanoo. Jos täällä avaat sielusi luonnolle, voit nauttia harmoniasta ja elämästäsi. Sulkavan väkiluku alkoi kuitenkin laskea 1950-luvun alussa ja vaati ennen pitkää kouluverkoston harventamista. Ja ajattelimme, että miksi ei, Manfred Ortner muistelee. Opettajilla oli tietenkin suuri merkitys lapsen oppimiselle myös tuolloin, mutta Arja ei muista, että hänellä olisi ollut liian ankaria opettajia vaikka heitä kunnioitettiin. 6 30.7.2015 N:o 31 SULKAVA Auvilan kansakoulun toinen elämä Partalansaaren Lomakodissa on tilaa vanhoille ystäville Wu N 4 nn » Häkoulut v Juttusarjassa tutustutaan Sulkavan entisiin kyläkouluihin ja siihen, mitä niille kuuluu nyt. Syksyllä 1959 Auvilaan opettajiksi tulleet Sinikka ja Olavi Uusitalo jäivät koulun viimeisiksi ja pitkäaikaisimmiksi opettajiksi. — Rentoudumme täällä. Hänen entisen miehensä = innoittamana sisustus on joissain kohdin saanut itävaltalaisia vaikutteita. Ensimmäiset luokat hän opiskeli vähän matkan päässä olevissa vuokraparakeissa, kolmannen luokan vuonna 1938 rakennetussa päärakennuksessa ja neljännen luokan vuonna 1959 valmistuneessa lisärakennuksessa, jossa nykyään on loma-asuntoja ja Arjan omakin kesäasunto. — Itävaltalaisten kesäohjelmaan kuuluu Savonlinnan oopperajuhlilla käyntiä, uimista, saunomista, veneilyä ja rentoutumista. Arja kertoo, että moni käväisee muistelemassa menneitä. — Ekaluokalla oli sellainen opettaja, jonka tunneilla ei paljon vitsailtu, hän myöntää
ILMOITUSHINNAT 2015 Etusivu 1,20 e/pmm+alv VUOKRATTAVANA — pieni yksiö ja liikehuoneisto Ultonrinteessä. klo 18 Immosessa, Kitusenkuja 3. — Isän kotipaikka on täällä ja ollaan nyt lomanvietossa. Tonin äidin Vieno Teittisen kotipaikka on Tunnilassa, joten kesäjuhlilla käydään tapaamassa tuttuja. Ohjelma sopii myös lapsiperheille. Lahjojen ja kukkien sijasta voit halutessasi tukea Kathmandun lapsia, Itu-työtä ja Hanna-työtä laittamalla rahalahjasi kirkon eteisessä olevaan lippaaseen. Jaakko Kontinen, Juva Puh. Mukava täällä on tavata tuttuja ja kesäasukkaita, kertoi Vieno. Messun jälkeen kirkkokahvit kellotapulissa. Messsu su 9.8. Sitten muutettiin Linkolan ja Juvan kautta kirkonkylään Sulkavalle, kertoi Martti Hämäläinen, joka totesi itse syntyneensä Savonlinnassa radanvarsivatukossa. klo 16.30-17.30 srk-talossa. Klo 11.30-12.45 lounas srk-talossa; 13.00-14.00 musiikillinen tuokio kirkossa; 14.30-15.15 kakkukahvit srk-talossa; 15.30-16.30 musiikillinen tuokio kirkossa; 17.00-18.00 ehtoollisen vietto kirkossa, saarna Eliina Heinonen; mahdollisuus iltapalaan srk-talossa. klo 10 Sulkavan kirkossa. Vapaa pääsy. Toni Teittisen juuret ovat äidin kautta Tunnilan suunnalla. Laivuri Martti Hämäläisen side Tunnilan kylälle tulee edesmenneen puolison myötä. 30.7..2015 31 7 e ÄIDIN KOTIKYLÄLLÄ. kirkossa, kellotapulissa ja srk-talossa. Tikkaakin voisi heittää, mutta sen äiti vielä hylkää liian vaativana lajina pikkuiselle. Tunnilan kesäillan vietossa vieraili runsaslukuisan yleisön lisäksi myös kesäaurinko, joka lämmitti vielä alkuillasta mukavasti veden äärellä. — Minä olen oppinut kiipeämään ja kiipeän tosi hyvin. Toisen mummin mies on jo kuollut, mutta toinen on vielä hengissä, selvitti reipas ”Tarzan” lähisuvun tilanteen. Minna ja Toni Teittinen viettivät myös lomapäiviä Sulkavalla tyttärensä Vilman, 3, kanssa. Toni tuli kesätapahtumaan vanhempiensa, vaimonsa Minnan ja tyttärensä Vilman kanssa. J H a IHMETTÄ JA KUMMAA! Veerti Suhosen mielestä Tunnilan kiikkurannassa oli paljon mielenkiintoista puuhaa ja koettavaa Seurakunta Messu su 2.8. 040 352 9017 jaakkokontinen & suomi24.fi TOISET ; m Viikon tori Päätoimittaja: Kalle Keränen (lomalla) HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään tiistaina klo 12.00 mennessä. Akseli Saresma, 5, testasi puolestaan rannan pihlajan kestävyyttä ja kiipesi apinan notkeudella puuhun. — Tämä on kaikkien vapaasti käytettävissä oleva paikka ja yritetään kylän voimin pitää paikkoja kunnossa. — Klrsti/045 6146932 ; Toimitus: Takasivu 1,10 e/pmm+alv Pirjo Valkasmaa, Tea Ikonen Teksti ja tj 1,10 e/pmm+alv 050 5115114 Kiitosja kuolinilmoitukset 0,90 e /alv b Toimitus ja ilmoitukset: Alv 24% TORSTAISIN ILMESTYVÄ Uitonrinne 18 KOTISEUTULEHTI 58700 Sulkava TILAUSHINNAT VUODELLE 2015 puh. — Perinteisen menoin mennään eli lauletaan, syödään lettuja ja makkaraa ja pelaillaan pelejä sekä tavataan tietysti tuttuja. TULEVAA: Sanajumalanpalvelus su 9.8. Myöhemmin pakasteena. Kummitäti vihjasi, että täällä olisi rantakemut järjestettynä, kertoi Riitu Kaartinen. LÄHETYS: torikahvio ke 5.8. PAINOPAIKKA: antin ieksämäki — 2015. Kesä piipahti Tunnilassa Perinteinen kesäjuhla kokoaa kylänväen ja kesäasukkaat yhteen Pirjo Valkasmaa Veerti, 1,5, kartoittaa pienen miehen innolla kesäillan tarjonnan. Toimitetaan myös muualle Etelä-Suomeen. Pikku mies haluaa heittää ainakin rengasta, palloa sankkoon ja tutkia mielenkiintoisen laiturin ja rannan. — Vaimo oli Falttulasta kotoisin ja olin siellä minäkin kotivävynä jonkun vuoden. Laulamme elokuussa joka toinen viikko ja syyskuun alusta joka viikko. Lauletaan yhdessä hengellisiä lauluja ja virsiä toivelauluperiaatteella. kellotapulissa ja kirkossa, avoinna ma-pe klo 10-18, la ja su 11-15. Vapaa pääsy. Tervetuloa! KOTISAVU MYYTÄVÄNÄ LAADUKASTA MUSTIKKAA itse poimijalta satokauden loppuun. klo 10 Sulkavan kirkossa, Kosonen, Ravolainen. MUSIIKKI: Tule laulamaan! ke 5.8. Tapiolassa, klo 17 naiset, klo 19 miehet. Sulkavan torilla perjantaina savumuikkua ja lohta suoraan uunista. Rukousilta Sulkavan ja Israelin puolesta to 6.8. Ritva Kososen, Anu Malisen ja Anne Soukkalahden monitaiteellinen kiitosjuhla elämän lahjasta. Olen täällä isän, äidin, kahden mummin ja ukin kanssa. Kaartinen muisteli joskus aiemminkin olleensa tapahtumassa ja jopa voittaneensa tikkakisat. klo 13 Lohikosken € kirkossa. Riitu Kaartinen ja Hannu Suhonen tulivat Kiikkurantaan lastensa Julian, 6 ja Veertin kanssa. klo 8.30. Tervetuloa! NÄYTTELY: ”Jutteluja” — Ritva ja Sini Kososen taidenäyttely 5.7.-2.8. Kuollut: Kaija Saara Leppänen, 83 v.; Tuovi Tapani Seppänen, 81 v. Tervetuloa! MUUTA: 180 x KIITOS la 1.8. LAHISUKU MUKANA. Kaikki ovat tervetulleita! Saunailta ti 4.8. Akseli Saresma kapsahti nopeasti puun oksalle ja selvitti sieltä reippaasti mukana olevat lähisukulaiset; siis mukana olivat äiti, isä, kaksi mummia ja ukki. Kiikkuranta on vuokrattu kunnalta kyläyhdistykselle, joka on vuosien aikana rakentanut sinne kodan, grillikatoksen, uimalaiturin ja matonpesupaikan. — Kun Toni oli pieni, ajettiin usein tänne polkupyörällä. Kesäillan vietto järjestetään Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mika Torniainen piti grillimakkaroita kuumina ja kertoi, että vakinaisen väen vähenemisestä huolimatta kesän juhlat kyllä yritetään aina järjestää. 015-471 544 Vuosikerta: 70,euroa/vsk avoinna: ma-to klo 9-15, pe 9-12 Kestotilaus: 65,euroa/vsk Eurooppa: 73,euroa/vsk Sähköposti:sulkava.lehti Cco.inet.fi Muu maailma: 75,euroa/vsk Hinnat sisältävä alv:n. — Suurin osa on täällä varmaan nytkin kesäasukkaita
Iloista naurua ja kohtaamisen iloa koettiin ravintola Muikkukukon isossa salissa, kun nämä vuoden 1980 ylioppilaat kokoontuivat päivittämään elämänsä tapahtumia kouluvuosien ja edellisen tapaamisen jälkeen. JUTTUA RIITTÄÄ. — Lähdin opiskelemaan Tampereen — yliopistoon englantilaista filologiaa, ja englannin opettajan minusta sitten tuli, kertoi Hilpi. Parinkymmenen oppilaan lisäksi mukana olivat opettajat Jaakko Teerimäki ja Mauri Kaakkurivaara. — Kymmenen vuotta sitten kokoonnuttiin viimeksi yhteen. Meitäkin oli kaikkiaan 137 oppilasta silloin, muisteli Paunonen. Pentti Paunonen palasi kotiseudulle Sulkavalle 25 vuotta sitten. Vuoden 1980 ylioppilaat tapasivat Pirjo Valkasmaa Vuonna 1980 Sulkavan Suursoutuihin osallistui 1033 soutajaa, Sulkava täytti 350 vuotta ja asukkaita kunnassa oli 4 416. Myös Jaakko Teerimäki totesi paikalla olevan ihan erityisen porukan. Opettajajoukosta vapaamuotoiseen tapaamiseen osallistuivat saksaa opettanut Eila Nevas, historiaa opettanut Sirpa Vihavainen ja rehtori Reino Eerikäinen. — Savonlinnasta muutettiin kotipaikalleni Kuhakoskelle, kertoi vuonna 2014 eläkepäiville siirtynyt Paunonen. Hienoa, että tämä joukko on tässä nyt koossa. — Vierivä kivi ei sammaloidu, joten koettakaa pysyä liikkeellä. Kuulijoina Pertillä oli tuttu joukko koulukavereita 52 vuoden takaa. — Äkkiä laskien tässähän on koolla nyt 1500 elettyä vuotta. Kansalaiskoulukaverit kohtasivat Pirjo Valkasmaa lloinen nauru raikui myös Kukkopubin puolella, kun ”nuori, nouseva taiteilija” Pertti Kontinen esitti piironginlaatikostaan löytämänsä runon nuoren miehen menestyksekkäästä tanssireissusta. — Äiti asuu täällä edelleen ja nyt myös kaksi poikaani on tulossa opiskelemaan tänne Itä-Suomeen, kertoi kolmen pojan äiti. Ulkopuolisenkin silmin tunnelma oli molemmissa tapaamisissa niin kerta kaikkisen mukava ja lämmin, että kumpaankin joukkoon olisi ollut ihan mukava kuulua. Ravintola Muikkukukossa kokoontui illan suussa vuoden 1980 ylioppilaita sekä erinomaisen hyvin ja tiiviisti yhteyttä viime vuosina pitäneet kansalaiskoululaiset 52 vuoden takaa. Vuosikerta oli lukiossa kerrassaan menestyksekäs. — Tämä on ihan ihmeellinen porukka, kun heillä on tämä yhteys näin hyvin säilynyt vaikka he kansalaiskoulun suorittivat eri aikaan, toiset keväällä, toiset syksyllä, kertoi yleisaineita opettanut Kaakkurivaara. Syksyn 1963 ja kevään 1964 kansalaiskoululaiset ovat pitäneet tiivisti yhteyttä. Hyvää vuosikertaa Vuonna 1980 ylioppilaaksi kirjoitti 38 nuorta. — Katsotaan nyt ketä paikalle tulee. Hauskanpitoon kokoonnutaan parin vuoden välein. Yhtä tärkeää on nauttia ystävistä ja kaikista hyvistä hetkistä elämässä. Siteet Sulkavalle ovat säilyneet, vaikka kaikki sisarukset ovat lähteneet myös paikkakunnalta. — Kyllä oli siihen aikaan kylillä vilskettä. Kuuden laudaturin ylioppilaiksi kirjoitti peräti neljä sulkavalaisnuorta. Hän saapui tapaamiseen Tampereelta. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin 1.7.1994. — Toimin myös opinto-ohjaajana ja olen mukana opetushallituksen projektitöissä, kertoi Luukkonen. Opettaja muistutti oppilailleen, että vuosien kertymisestä huolimatta ei kannata jäädä paikoilleen. Nuorenahan meillä oli vielä koko elämä edessä, askel oli kevyt eikä ollut huolen häivää, muistutti Teerimäki. v IHANA NÄHDÄ! Hilpi Luukkonen tuli Tampereelta tapaamaan. Kaisan mukaan tapaaminen on hoidettu Facebook -ryhmän kautta, eli mitään virallisia kutsuja ja ilmoittautumisia ei ole järjestetty. Hilpi Luukkonen oli yksi näistä kuuden laudaturin ylioppilaista. 8 30.7.2015 N:o 31 SULKAVA Viime lauantai oli luokkakokousten päivä Sulkavalla. Saapuihan niitä! Juhlapaikka oli Ihmettelyä, halaamisia ja naurua tulvillaan. koulukavereita ja äitiä Sulkavalle. Kyllä niitä toistakymmentä pitäisi saapua ainakin. Hilpi Luukkonen jäi opintojen jälkeen Tampereelle ja opettaa nykyään Sammon Urheilulukiossa. Ylioppiaaksi kirjoitti 38 nuorta. Jos ei ulkomuodosta heti oivaltanut kuka oli kyseessä, viimeistään ääni kertoi kuka oli luokkatovereista oli äänessä. Olisikohan tämä nyt kolmas kokoontuminen, kertoi koulutovereita paikalle odotellut Kaisa Auvinen. Kylillä oli vilskettä Pentti Paunonen on ollut mukana lähes kaikissa tapaamisissa. Ylioppilastapaamisessa ei ollut suunniteltua ohjelmaa, vaan aikaa oli varattu tarinoimiselle ja kuulumisten vaihtamiselle