Hän totesi museoympäristön ruokkivan hienosti lasten mielikuvitusta. Alma oli hetkeä aiemmin kiertänyt äitinsä Minttu Huupposen kanssa Rauhaniemen museorakennuksia selvitellen niiden kätköistä löytyvien vihjeiden avulla sanoja, jotka puuttuivat kahdesta vanhasta kirjeestä. Molempiin vihjeet löytyivät museorakennuksista. päivänä 2020 | N:o 40 | 58. Salmelaa avusti hänen tyttärensä Taika. Museoseikkailu tarjosi hauskan kosketuksen menneeseen. Toinen kirjeistä oli yli 100-vuotias savolainen kirje, jonka murresanat piti arvata nykysuomeksi. Hän on huomannut, että vanhemmat sukupolvet käyttävät kuvailevampaa kieltä kuin nuoremmat. Perinne elää Almaa ja muutakin Museoseikkailuun tullutta pikkuväkeä opasti Täti Tarina eli taidekasvattaja Iiris Salmela Lastenkulttuurikeskus Versosta. Alue on hyvä, eikä ilman tällaisia tapahtumia näihin välttämättä tutustu. PALVELUTISKILTÄMME TO-LA Meillä voit pelata Veikkaus-pelejä, esim. Monet sulkavalaisvanhemmat kertoivat, etteivät ole täällä ennen käyneet, Issakainen pohti. Niiden lisäksi hän on pitänyt työpajaa Varkauden museolla, Rantasalmella sekä työparin kanssa Savonlinnassa. kehittämispäällikkö Susanna Issakainen oli tyytyväinen tapahtuman onnistumiseen. Tea Ikonen Rantasalmelainen Alma Huupponen osallistui museoseikkailuun äitinsä Minttu Huupposen kanssa. – Kun museoseikkailu tapahtuu non-stop -periaatteella, ei voi itse kiertää mukana. – Kun lähdemme tekemään kulttuurikasvatuksen suunnitelmaa, perinneasiat tulevat olemaan mukana jollakin tavalla, hän arveli. vuosikerta | Irtonumero 2,00 € 9 770782 658003 ISSN 0782-6583 Museoseikkailu yhdisti perinneympäristön ja -sanaston Lapsiperheet nauttivat aurinkoisesta sunnuntaipäivästä ratkoen kirjeisiin kätkettyjä arvoituksia Rauhaniemen museolla. Sulkavalaisuuden asianajaja Keskiviikkona syyskuun 30. Täti Tarina eli Iiris Salmela tarvitsi pikkuväen apua parin kirjeen selvittämiseen. – Savolainen keksii sanan, jos sitä ei ole. – Oli helppoa, Alma arvioi arvoitusten ratkomista. A lma Huupposelle, 5, maistui kakku ja mehu museoseikkailun päätteeksi sunnuntaiaamupäivänä. 8,32) Bellavita 75g kasvovoide Favora käsivoide 75 ml Aqualan plus kosteuttava perusvoide Palvelemme: ma–ti, to–pe 9–17, ke 8–17 ja la 8–14 7,90 (norm. – Museoseikkailu yhdistää perinneympäristöä, perinnesanastoa ja perinnearvoituksia, Salmela summasi. Kaikista pienimmille Salmela arveli museoseikkailun voivan olla hieman haastava. Kenoa ja Lottoa! Tarjoukset myös K-Market tarjouslehdestä! Meidät löydät myös FACEBOOKISTA ja INSTAGRAMISTA Puh. Salmela on tehnyt museoseikkailua Joroisissa neljänä kesänä nimellä Menneeseen kätketyt. Roosa nauha -tuote! 6 kg 99 3 90 OMASTA UUNISTA Leivon Jemmarit 400g -Kaura ja ruis VERKKOKAUPPA auki osoitteessa k-kauppa.fi/ kauppa. 14,00) (norm. Museoseikkailu keräsi kymmeniä kävijöitä jo heti päivän alettua aamuyhdeksän jälkeen, ja senkin jälkeen seikkailijoita piipahti museolla tasaiseen tahtiin. 10,09) Carbalan plus hoitava perusvoide 9,90 (norm. Ensi kerta museolla monelle Sulkavan kunnan vs. 015-471 054 | Kauppatie 4 Apteekin tarjoukset voimassa 31.10. Ei oikein sisätiloissa haluttaisi olla. saakka 10,90 5,90 (norm. – Lapsethan monesti tykkäävät ratkaista arvoituksia. lee -Palana tai leikkeenä w K-Menu pesty porkkana 2kg Avoinna: ma-to 11.30-17, pe 9-18 la 9–16 Ostamalla autat... – Esimerkiksi tokaisu "Minä kävelen sinne" kuulostaa paljon köyhemmältä kuin "Minä kävellä tilsin sinne", Salmela totesi. Pihalla Otto Plus -automaatti! ps (9,98/ kg) Kirsikkatomaatti Hollanti 250g Myllyn Paras kinuskikarpalopulla 70g Ingman Creamy laktoositon kermajäätelö 850ml Mansikkamarenki, lahjoitus 0,50€/kpl Syksyn ensimmäiset Puumalan Lohen kirjolohet KALATISKILTÄMME 90 1 ps (0,95/ kg) 00 1 2 rs (Yksittäin 1,39 rs) 79 kpl (11,28/ kg) 99 4 pkt (5,87/l) puh. Mutta tämähän on perhesunnuntai, ja on kiva, että perheet yhdessä lähtevät toteuttamaan tehtävää, Salmela kommentoi. 015-471 203 Oman kylän kaupasta Tarjoukset voimassa TO–SU Palvelemme ma–la 7–21, su 10-18 90 8 kg Naudan maksa -Palana, pihvinä tai jauhettuna Porsaan ulko. Salmela opasti Nico ja Jonna Hasasta kokeilemaan, millaista jälkeä vanhoilla mustekynillä tulee. – Kiva käydä muidenkin kuntien alueella, Minttu Huupponen totesi. – Pidän siitä, että perinne elää, Salmela sanoi. 11,69) 200g 200g DIGILEHTI www.sulkavalehti.fi/ kauppa. – Todennäköisesti jatkamme museolla järjestettäviä juttuja jatkossakin. Metsässä ollaan paljon oltu. Heillä oli kaksi kirjettä, joista toiseen museoseikkailijat saivat keksiä puuttuvia sanoja arvoitusten avulla. Rantasalmella asuvat Huupposet tutustuivat ensimmäistä kertaa Rauhaniemen museoalueeseen. Se olisi vähän toisenlainen toteuttaa. Hän totesi savon murteen olevan hyvin rikas murre. – Vähän mietittiin, onko tänä viikonloppuna ulkona jotain tapahtumaa
Kor. Mikkelinpäivää vietämme, että muistaisimme, että enkelit suojelevat ja opastavat meitäkin. 2 Keskiviikkona 30.9.2020 N:o 40 Päivän kierto Pääkirjoitus Viikon sana Yhdistystoiminta 30.9.2020 Aurinko nousi tänään 7.11 ja laskee 18.40. Itämainen viisaus Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Sirja, Sorja, Siru, torstaina Rauno, Rainer, Raine, perjantaina Valio, lauantaina Raimo, sunnuntaina mikkelinpäivä, Saija, Saila, Frans, maanantaina Inkeri, Inka, tiistaina Pinja, Minttu, keskiviikkona Pirkko, Pirjo, Birgitta, Pirita, Piritta ja Pipsa. Läm min kiit oso san oto sta. Rakkaamme o.s. Jokainen lapsi on niin lähellä Jumalaa, että hänen henkilökohtaisella enkelillään on suora näköyhteys Jumalan kasvoihin. – Tilastollisesti on todennäköistä, että loppuvuoden aikana Itä-Suomessa tapahtuu keskimäärin noin kaksi eläinonnettomuutta joka vuorokausi. – Yhdeksän kymmenestä henkilövahinkoon johtaneesta hirvieläinonnettomuudesta ajetaan vähintään 80 km/h rajoituksilla. Mikkelinpäivä on liitetty erityisesti myös lapsiin siksi, että silloin luetaan evankeliumikohta, jossa Jeesus kieltää väheksymästä lapsia. Syksyn kirvesäijät torstaisin 8.10., 5.11. Ehkä kriisin paikka on sekin, kun ikääntyminen tuo mukanaan oivalluksen, ettei mikään täällä ole ikuista. Vapaaehtoistyö tuntuukin tuovan iloa sekä tekijöille että vastaanottajille ja myös lisäävän hyvinvointia puolin jos toisin. Mutta Jeesus kertoi, että Jumalan valtakunnassa tämä asia on juuri päinvastoin. Monet eläkeläiset tekevät innolla ja suurella sydämellä vapaaehtoistyötä, kun aikaa ei enää kulu elannon hankkimiseen. Pienin ja heikoin on suurin. Tea Ikonen Päätoimittaja tea.ikonen@sulkavalehti.fi. Päivän sana Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. Elin kan ssa sik aun eim man rak kau den .O lit onn eni , haa vee ni, kai kke nim inu lle, siit äk iito kse nsu on min äsi nul le. Sulkavan Karjala-seura ry: Tarinailta su 4.10. klo 12.00 kuntalaisten olohuoneella. Silti ikäihmiset elämänkokemuksineen ja vapaaehtoistyöpanostuksineen ovat voimavara, jota ei pidä aliarvioida. ja 3.12. Tuutha siekii! Sulkavan Martat: Ruokakurssi Keskuskoulun Kotitalousluokassa to 8.10 klo 17–20. (Matt. Teemana: "Nyt tehdään hyvää – Kestävää ruokaa arkeen". Siel lä kun on kot om aam me sin ne tah don men nä. Ratkiriemukkaita eivät myöskään ole puheet huoltosuhteesta, ikäpyramidista ja eläkepommista. Häntä Jumala suojelee ja auttaa kaikkein eniten. Ensi viikolla vietetään Vanhustenviikkoa teemalla Onni on vanheta. Rak kaa mm e Mau no Kal evi HÄ RK ÖN EN s.1 3.6 .19 36 Ilm eell ä k.2 5.3 .20 19 Sul kav alla Kaik esta kiit täe nja kaiv aten Sin utk oht asin päi vän än uor uud en. Tirkkonen Helka Tellervo MATIKAINEN s. 4:10 Mietelause Tämä maailma on silta, jonka me ylitämme mutta jolle me emme rakenna taloa. Jeesuksen aikana, niin kuin nykyäänkin, käy jatkuvasti niin, että suuremmat kävelevät pienempien yli. Hanne-Maaria Rentola Kirkkoherra Suojaudu hirvikolareilta V anha sanonta, että hirvikolareita sattuu eniten hämärän aikaan, pitää tilastojen valossa täysin paikkaansa. – Erityisesti syksyn kuukausina myös ”aamuhämärän” aika kello 6–9 näkyy tilastoissa kohonneina onnettomuuslukuina, toteaa Pahkin poliisin tiedotteessa. Jeesus kehottaa meitä jokaista kääntymään ja tulemaan lasten kaltaisiksi. Rakkaudella kaipaamaan jää Seppo Jari ja Oona Virpi, Jari, Mona ja Mette Kim, Anne, Oskari ja Ella Rakkaamme on siunattu 26.9.2020 Sulkavan kirkossa läheisten ja ystävien saattamana. Valmistunut Eskelinen Elina Saara Annikki, liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi, Ammattiopisto SAMIedu www.sulkavalehti.fi Onni on vanheta M onille ikääntyminen merkitsee kriisiä. Lisäksi kuljettajan vireystila laskee hämärässä. On totta, että erityisesti lapsiperheet ja työikäiset ovat jatkuvuuden kannalta tärkeitä. Iltahämärän korkeaa kolaririskiä selittää esimerkiksi se, että näkyvyys tieympäristöön on ilmeisesti kaikkein heikoin hämärällä. 18:1–6, 10) Taivasten valtakuntaan pääsevät vain ne, jotka kääntyvät lapsen kaltaisuuteen. 2. Ehkä näin on siksi, että siihen liittyy luopumista. – Joten ennustuksena ja myös jonkinlaisena varoituksena, syys–joulukuussa on selvästi kohonnut riski joutua tieliikenteessä eläinonnettomuuteen, yleisimmin hirvikolariin, Pahkin toteaa. Kurssin vetäjänä Satu Räsänen Savon Martoista. Kyytivaraukset numerosta 040 827 3952/Pertti. Itä-Suomen poliisilaitoksen liikennepoliisisektorin johtajan ylikomisario Petri Pahkinin mukaan eläinonnettomuuksia tapahtuu eniten tammi-helmikuussa kello 15–18 välillä, maaliskuussa kello 18–21, huhti-elokuussa kello 21–24, syys-lokakuussa kello 18–21 ja marras-joulukuussa kello 15–18. Jeesus sanoo myös, että lasten enkelit saavat katsoa Taivaan Isän kasvoja. Sulkava on senioripainotteinen kunta. Lisäksi ikääntymiseen liittyy negatiivisia mielikuvia terveysongelmista ja yksinäisistä vanhuksista. Se on saanut nimensä arkkienkeli Mikaelista, joka johti taistelua pimeyden valtoja vastaan. Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa, Pahkin muistuttaa. Im mo ja Ella Rik uja Han na Juh o Nik o Tuo mo ja Mar ja Liis a Lai la ja Pau li Jes se, Ann iin aja Jan ne Tain aja Jar i suk ula ise tja ystä vät Siu nau sto im itet tu. Siksi Jumala lähettää meille enkeleitä varjelemaan meitä. Teema nostaa esiin ikääntymisen positiivisia puolia. On olemassa toinen todellisuus, josta käsin hyvä Jumala johdattaa jokaista, jonka sisimmässä asuu pieni lapsi. Pahkinin mukaan on myös huomioitava, että onnettomuuteen voi joutua minä vuorokauden aikana tahansa, ympäri vuoden. – Hirvien liikkuvuus lisääntyy eritoten siinä vaiheessa, kun hirvenmetsästys käynnistyy koko maassa 10.10.2020, ja muutoinkin metsästysaikana hirvet voivat liikkua aktiivisemmin myös päiväaikaan. Monet tuntemani ikäihmiset tuntuvatkin olevan hyväntuulisia ja varsin tyytyväisiä elämäänsä. Tulee helposti mieleen, että ikääntyminen on ongelma ja kustannuserä. Tulemaan sellaiseksi, joka osaa turvautua enkeleiden suojelukseen ja johdatukseen. Jos eläin juoksee tielle, kannattaa pysyä omalla kaistallaan mahdollisimman pitkään ja yrittää väistää hirven takaa. Lisää siitä voit lukea tämän lehden sivulta neljä. Katseli aikaa elämän Herra kutsui pois sairaan ja väsyneen. Vahvemmat teilaavat heikommat. Yhdistys järjestää tarvitseville meno/paluukyydit kirkkoon. 7.2.1944 Sulkava k. Ilmoittautuminen Tarjalle 040 5254139. klo 17 kuntalaisten olohuoneessa. Tervetuloa yhdistyksen tarjoamiin tapahtumiin. Enkeleiden suojassa E nsi sunnuntaina on Mikkelinpäivä. Kiit osM aun oa hoi tan eill e. Anj a Sin ne toi von siiv illä jo syd än pien i len nä. Ehkä iän karttuessa monet elämän palikat loksahtelevat paikoilleen tavalla, jota nuorempana ei osaa ajatella. Onnettomuuden välttämiseksi on tärkeää huomioida hirvivaaramerkit ja vähentää nopeutta hirvivaara-alueella, tarkkailla tien vierustoja erityisesti pensaikkoisilla alueilla, vähentää vauhtia heti hirven tultua näköpiiriin ja käyttää mahdollisimman paljon kaukovaloja. Uskomaan, ettei kaikki ole sitä, mitä voimme aistein havaita. Kiitos Mäntylän henkilökunnalle Helkan hyvästä hoidosta. On luovuttava nuoruudesta, notkeudesta, jaksamisesta, sileästä ihosta ja lisääntymiskyvystä. Eläkeliiton Sulkavan yhdistys: Seurakunta pitää Vanhustenviikon jumalanpalveluksen su 4.10.2020 klo 10.00 Sulkavan kirkossa. Kiitos myötäelämisestä surussamme. He johdattavat meitä oikeaa tietä, kun kuuntelemme heidän apuaan. 30.8.2020 Rantasalmi Soitteli tuuli jo kauan meille suruviestiä hiljalleen. Kaikkein todennäköisimmin onnettomuuksia tapahtuu iltahämärän aikaan, ja kohonnut riski on myös aamuhämärässä. Tämä taistelu liittyi ensimmäiseen pääsiäiseen, jolloin Jeesus ristinkuolemalla ja ylösnousemuksella voitti kuoleman vallan. Hirvet ovat myös aktiivisimmillaan auringonlaskun aikoihin, ja ne uskaltautuvat ylittämään teitä rohkeammin hämärän suojissa. Ilman vapaaehtoistyötä meidän kaikkien elämä olisikin paljon köyhempää. Tähän lehteen jututtamani eläkeläisyhdistysten puheenjohtajat nimesivät niitä monia, kuten sen, että on aikaa tehdä, mitä haluaa ja että on kertynyt elämänkokemusta
– Ne, jotka käyvät kerhossa, ovat positiivisia ja toimeliaita vanhoja ihmisiä. – Joulupuuro on tavoitteena, ja isänpäiväjutut syksyn aikana. Sinne ovat tervetulleita kaikki muutkin kuin jäsenistö, Rautsiala toivottaa. Usein kerhoissa tarjotaan syntymäpäiväkahveja, ja niitä riittääkin melkein joka kerralle. – Katsotaan tilannetta. Eläkeliiton Lohilahden yhdistyksellä on liki 150 jäsentä. Korona on kuitenkin hieman häirinnyt toimintaa. Vanheneminen on jokaisen kohtalo, vastaa Sulkavan Eläkkeensaajien puheenjohtaja Olli Rautsiala kysymykseen, millaisia positiivisia asioita ikääntymisessä on. Aktiviteeteissa on myös sosiaalinen puoli: niissä näkee saman ikäisiä ja samassa tilanteessa olevia. Kuvassa seniorikuoro esiintymässä puunistutustapahtumassa Lohikosken kirkonmäellä elokuun lopulla. Paunonen pohtii, että liikuntahalli voisi isolle joukolle olla yksi mahdollinen kokoontumispaikka. Monet heistä tykkäävät laulaa kovasti, Hämäläinen sanoo. – Ei ole onni asua omassa kodissa yksinään matkan päässä. Jos omaisia olisi lähellä, loisi se turvallisuutta, Paunonen pohtii. Hän toteaa eläkeläisille olevan tarjolla monenlaisia harrastuksia, esimerkiksi kunnan tarjoamat kuntosalivuorot maanantaisin ja perjantaisin sekä yhteistyö kansalaisopiston kanssa. ILMESTYY TORSTAINA 8.10.2020 SYKSYN HARRASTENUMERO Lehti jaetaa n peittoj akelun a kaikkii n Sulkav an, Pihlaja lahden ja Kallisl ahden talouk siin. Sekin on tietysti onni, toteaa Sulkavan Eläkeläisystävien puheenjohtaja Mirjam Hämäläinen. Jälkimmäistä touhua on korona niin ikään rajoittanut. Hyvä terveys ja ympäröivä maaseudun luonto tarjoavat Rautsialan mielestä hyvät olosuhteet ikääntymiselle. Tiedossa on muun muassa erään jäsenen 90-vuotisjuhla. Soutustadionilla on kokoonnuttu muun muassa pelaamaan kirvestä ja pitämään turinatupaa. Tarkkoja suunnitelmia syksylle ei Eläkeläisystävillä vielä ole, toiminnan osalta mennään päivä ja viikko kerrallaan. tai ilmoitukset@sulkavalehti.?. Jos virusepidemia ei laajene, uskallamme pitää lauluryhmää sitten. Ikääntymiseen liittyy myös se, että elämän varrella on kerääntynyt paljon käytännön kokemusta. S e u r a a v a k e r h o o n Vanhustenviikolla tiistaina 6.10. Se olisi onni, jos pääsisi vessaan, suihkuun ja muihin tiloihin kulkemaan helposti. – Mukava on vanheta pikku hiljaa. Jälkipolvien syntyminen, kasvaminen ja kehittyminen ja niiden seuraaminen tuovat myös iloa elämään. Kokoontumispaikkana toimii tätä nykyä vanha kunnantupa, aiemmin työväentalo. Eläkeläisystävissä on tällä hetkellä noin 160 jäsentä. – Meillä on ollut ulkotapahtumia. Tällä hetkellä Eläkeliiton Sulkavan yhdistyksellä on kokoontumispaikka hakusessa, sillä päiväkeskukselle, jossa yhdistys on aiemmin kokoontunut, ei nyt pääse. – Ihan hieno asia on sekin, ettei tarvitse enää olla kellon kanssa menossa. Pystyn asumaan kotona ja olemaan toisten kanssa tekemisissä, Valtonen luettelee. Tosin risut ja kannot tahtovat vanhemmiten olla liian korkeita. Ensi viikolla Suomessa vietetään Vanhustenviikkoa, jonka teema tänä vuonna on Onni on vanheta. Nyt olen monessa mukana. – Miten sitä nyt sanoisi, onhan sitä vähän viisaampi. Eläkkeensaajat ovat järjestäneet myös retkiä niin lähiluontoon kuin kulttuurin äärelle muun muassa teattereihin. Paunonen arvelee ikääntymisen Tea Ikonen olevan onnellista, jos voi elää mahdollisimman pitkään kotioloissa. Yhdistys on tehnyt perinteisesti myös muun muassa teatterireissuja. – Tavoitteena on saada ihmiset kotoa pois. Koronapandemia laittoi Eläkeläisystävienkin toiminnan tauolle, ja yhdistys on vasta hiljattain aloittanut syyskautensa ystäväkerhojen merkeissä, lauluryhmiä ei vielä ole aloitettu. Vielä on arvoitus, uskaltavatko he lähteä mihinkään teatteriretkelle. Syksy alkoi puunistutustalkoilla kirkonmäellä, ja sen jälkeen on ollut kauralyhteiden tekoa ja ensimmäinen kerhokin jo takanapäin. päivänä 2020 Millaisissa olosuhteissa on hyvä vanheta. – Seniorikuoro saatiin henkiin. Ennen vanhaan rakennetuissa taloissa on vaikea liikkua, Hämäläinen pohtii. Kysyimme Sulkavan eläkeläisyhdistysten puheenjohtajilta, millaisia positiivisia asioita ikääntymiseen liittyy. Hämäläinen harmittelee, että hoitolaitoksiin joutuvat laitostuvat nopeasti ja muuttuvat aroiksi tulemaan mukaan toimintaan. Eläkeläisystävien jäsenistö on eläkeläisistä iäkkäämmästä päästä. Olennainen osa Eläkeliiton Sulkavan yhdistyksenkin toimintaa ovat viikottaiset kerhot, mutta koronaviruksen vuoksi kokoontumiset ovat olleet jumissa, tosin syksyn mittaan ne ovat pikku hiljaa käynnistyneet. K un jäin eläkkeelle, tuntui ensin, että johan on aikaa tehdä sitä ja tätä. Elämä on leppoisaa. Keskiviikkona syyskuun 30. Toisaalta hän huomauttaa, ettei omassa kodissa vanheneminen välttämättä aina ole onni. Yhdistys järjestää muun muassa ystäväkerhoa, lauluryhmää, naisten käsityökerhoa, kalakerhoa ja näytelmäja lausuntakerhoa sekä erilaisia reissuja ja muuta virkistystoimintaa. Sulkavan Eläkeensaajilla on tällä hetkellä 32 jäsentä, ja yhdistyksellä on aktiivista toimintaa. – Silloin meillä on avoimet ovet. – Olen isoisomummi. – Tarvetta kokoontumiseen on, Paunonen pohtii. – Jos kotona ei pysty olemaan, olisi hyvä, että se oleminen olisi mahdollisimman hyvää ja turvallista jossain muualla. – Tiistaisin meillä on laulukerho kello 10.30, ja silloin myös keskustellaan ja pelataan pelejä. – Kävimme aiemmin laulamassa hoitolaitoksissa, mutta nyt sinne ei saa enää mennä. Sen mukaan kuoron kanssa toimitaan kuin pystytään. Onhan sitä vähän viisaampi Eläkeliiton Lohilahden yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Valtosen mukaan ikääntymisessä on hienoa se, että eläkeläiset voivat olla toistensa tukena, suunnitella asioita ja iloita yhdessä. OTA YHTEYTTÄ, TEHDÄÄN TYÖSI JA TUOTTEESI TUNNETUKSI! 015 471 544 | toimitus@sulkavalehti.. Vanheneminen on jokaisen kohtalo – Minusta on mukavaa, kun ihmiset pitävät huolta itsestään. – On kiva käydä marjassa ja sienestämässä. – Voidaan jutella vaikeista ja hyvistä asioista, Valtonen pohtii. Valtonen arvelee sen olevan yksi syksyn kohokohdista. Rautsiala muistuttaa myös, että eläkeläisillä on vapautta, mikä myös on hienoa ikääntymisessä. Paunosen mukaan onkin hyvä pyrkiä olemaan mahdollisimman monessa mukana. Siinä ne tärkeimmät, Valtonen toteaa. – Meillä on kerho joka toinen viikko, jos ei korona tule. Sosiaalinen toiminta ja varsinkin yhdessä laulaminen tuo iloa monille työuran jo taakseen jättäneille. Raskas työ on takana, on paljon harrastuksia. Tavoite saada ihmiset kotoa liikkeelle – Olen itse tykännyt vapaa-ajasta, saa itse suunnitella rytminsä, pohtii Eläkeliiton Sulkavan yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Paunonen. Yhdistyksellä kun on tällä hetkellä 280 jäsentä, ja menossa olevalla jäsenhankintakampanjalla tavoitellaan 300 jäsentä
Tapahtumasta ja koulutuksesta buustia vapaaehtoistyöhön Tänä syksynä vapaaehtoistoiminta saa Sulkavalla uutta virtaa. Korona pisti eläkeyhdistysten tapahtumat jäihin. – Suunnittelemme koulutusta sillä ajatuksella, että miten saisimme mahdollisimman matalan kynnyksen koulutukseen osallistumiseen ja vapaaehtoistyöhön mukaan lähtemiseen, kertoo kunnan vs. Vapaaehtoistyö koetaan hyväksi tavaksi käyttää sitä tyhjää aikaa. – Palvelut toimivat hyvin ja jokainen tuntee toisensa, joten apua tarvitsevat löytyvät ja heitä pystytään auttamaan. Käärmelahti korostaa, että koronatilanteen takia olisi äärimmäisen tärkeää, että tilaisuudesta kiinnostuneet ilmoittautuisivat etukäteen kolomonen.fi -sivuston kautta. Vapaaehtoistyötä Paunonen pitää äärimmäisen tärkeänä. Ja tietenkin siinä tilanteessa, jos koronarajoitukset estävät kokoontumisen, pystymme helposti lähettämään sähköpostia ilmoittautuneille ja kertomaan tilaisuuden peruuntumisesta. Vapaaehtoistyö sopii Rentolan mukaan kaikille. Yhdessä Itä-Savossa -hankkeen puitteissa on käynnistetty Yhdessä laitteet kiertoon -keräys, jolla on tarkoitus saada kännyköitä, tabletteja ja tietokoneita lainattavaksi tarvitsijoille. www.sulkavalehti.fi. – Ajattelen, että tässä on meillä peiliin katsomisen paikka. Varmaan se on ajastakin kiinni. Kun tekee hyvää toiselle, siitä saa aina jotain takaisin. Monen vanhuksen lapset ja läheiset asuvat kaukana, koska nuoret joutuvat muuttamaan töiden perässä pois. Tarvitsisimme suuren paikan koronarajoitusten takia. – Olemme kokoontuneet pari kertaa soutustadionilla, mutta nyt siellä on liian viileää. Kaikki Sulkavalta saadut lahjoitukset palautuvat takaisin kunnan yhdistysten ja yhteisöjen kautta paikallisille tarvitsijoille jaettavaksi. Mukana järjestelyissä oli useita vapaaehtoisia. K uinkahan monta kertaa viikossa saamme nauttia vapaaehtoistyöntekijöiden tekemän työn hedelmistä. Sulkavan seurakunnassa on Rentolan mukaan riittänyt vapaaehtoisia esimerkiksi kirkkokahvien järjestämiseen, tekstien lukemiseen ja ehtoollisavustajana toimimiseen. Tässä syödään taivaan alla Lohilahdella tänä kesänä. Liitto myös vakuuttaa sitoumuksen tehneet vapaaehtoistyöntekijät ja heidän auttamisensa kohteen. Vapaaehtoisten kädenjälki ilahduttaa monia, mutta Sulkavan seurakunnan kirkkoherran Hanne-Maaria Rentolan mukaan auttamisesta saa iloa itsekin. Yksinäisyys sitten aiheuttaa pelkotiloja ja turvattomuutta sekä muita ongelmia. Hän kertoo siitä, miten yhdistykset voisivat tehdä yhteistyötä keskenään. 4 Keskiviikkona 30.9.2020 N:o 40 Vapaaehtoisia kaivataan lisää Puhelimet, tabletit ja tietokoneet kiertoon Syksyn mittaan seurakunta, Sulkavan kunta ja Yhdessä Itä-Savossa -hanke järjestävät vapaaehtoistyön koulutuksen. – Siihen lasketaan kaikki, kuten vanhusten ulkoiluttamiset, kaupassa käymiset, jutusteluhetket ja puhelinkontaktit. Se pitää vaan miettiä, mikä tehtävä sopii kenellekin. Kunta haluaa olla mukana tukemassa yhdistyksiä ja järjestöjä vapaaehtoistyön tekemisen mahdollistamisessa, sillä maailma ilman vapaaehtoisia olisi erilainen. Myöhemmin syksyllä Sulkavan kunta, Sulkavan seurakunta ja Yhdessä Itä-Savossa -hanke järjestävät vapaaehtoisille tarkoitetun koulutuksen. Voisimme paremmin aktivoida ihmisiä. sekä verkossa toimiva alusta, joka kokoaa toimijat yhteen. Vuonna 2019 avustamiskertoja kertyi Sulkavalla jopa noin 500. Hanna Partanen Se antaa tosi paljon hyvää mieltä. Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:n hallinnoima Yhdessä Itä-Savossa -hanke järjestää Sulkavan kunnanvaltuustosalissa illan, jonka tarkoitus on tukea vapaaehtoistyötä tekeviä tahoja. Esimerkiksi Puumalassa on aivan valtavasti ihmisiä mukana jumalanpalvelusten toteutuksessa ja suntion tuuraamisessa. Tänä syksynä on toimintaa aloiteltu taas, mutta kokoontumispaikka on etsinnän alla. Pölyttyykö pöytälaatikossasi vanhoja laitteita, joita et enää tarvitse. Laitteita voi Sulkavalla lahjoittaa tuomalla ne vanhalla kunnantuvalla sijaitsevalle Sulkavan kirpputorille, osoitteessa Kirkkotie 3. – En sulkisi ketään pois. Lisäksi yhteisvastuukeräyksiin on ollut jo pidemmän aikaa vaikeaa löytää kerääjiä. kehittämispäällikkö Susanna Issakainen. Joten tarvetta vapaaehtoisille on entistä enemmän tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy ja sama trendi jatkuu. Silti on vielä tehtäviä, joihin voisi löytyä lisää tekijöitä. Jonkin verran teemme vapaaehtoistyötä myös ryhmissä, esimerkiksi kuoromme käy Kissankellossa laulamassa. Väkijoukko on iäkästä, joten on tärkeää pitää huoli turvaväleistä ja siitä, ettei kukaan altistu. Se on todella tärkeää työtä kaikille kuntalaisille ja kunnan elinvoimaisuudelle, Issakainen toteaa. Kaikki laitteet puhdistetaan ammattimaisesti sisältä ja ulkoa ja jaetaan tarvitsijoille sote-, potilasja lastensuojelualan yhdistysten sekä seurakuntien kautta. 6.10. Kun tekee hyvää toiselle, siitä saa aina jotain takaisin. Pienen kunnan etuna Paunonen pitää sitä, että kaikki tuntevat toisensa. – Se antaa tosi paljon hyvää mieltä. – Suntiota voisi tuurata suntion vapaapäivinä jumalanpalveluksissa. Rentola uskoo, että uusia vapaaehtoisia voisi rekrytoida aktiivisemminkin. – Meidän väestöstä aika iso osa on autettavia, mutta mukana on vähän nuorempaakin senioriväkeä, jotka kykenevät tällaista työtä tekemään ja pystyvät autolla liikkumaan. Vapaaehtoiset tekevät paljon työtä erityisesti sosiaalisella puolella, ja siitä syntyy paljon hyviä kohtaamisia ja yleistä hyvää kaiken kaikkiaan. Lisäksi on tulossa yhdistystoimijoita yhteen kokoava ilta Sulkavan kunnanvaltuustosalissa 6.10. Ja vanhuksia ja muuten liikuntarajoitteisia voisi avustaa tulemaan kirkkoon, jos he eivät yksin uskalla lähteä. – Tilaisuudessa on kunnan alkupuheenvuoro, jossa kerrotaan kunnan odotuksista ja tukimuodoista yhdistystoimintaa koskien. Eläkeliitolla aktiivista porukkaa Eläkeliiton Sulkavan yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Paunosen mukaan eläkeläispiireissä ei ole ollut pulaa vapaaehtoisista. Yssi.fi -palvelualustan ”vapaaehtoistyön palvelukeskus” otetaan Käärmelahden mukaan käyttöön jo kuluvan vuoden aikana. Vapaaehtoistyötäkin on helppo tehdä, kun tiedetään tilanne ja tunnetaan ihmiset. Varsinaiseen keskusteluosioon johdattelee ihmisten innostamisen asiantuntija, työnohjaaja Lara Nurminen. Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:llä on tekeillä myös verkossa toimiva palvelualusta, jonka avulla alueen vapaaehtoistyön toimijat voi löytää helposti ja vaivattomasti. Parituntisen keskusteluosion lopuksi Savonlinnan Seudun Kolomosen asiantuntijat puhuvat siitä, miten yhdistykset voivat nousta koronatilanteesta, kertoo Yhdessä Itä-Savossa -hankkeen projektipäällikkö Kimmo Käärmelahti. Uusiokäyttöön kelpaamattomat laitteet toimitetaan hankkeen kautta vastuullisesti kierrätykseen. – Rohkaisisin kiinnostuneita ilmoittautumaan tilaisuuteen mahdollisimman varhain, jotta tiedämme, että tilaisuuteen on tulossa väkeä ja että se kannattaa järjestää. Mieleen tulee ensimmäisenä vapaaehtoisvoimin järjestetyt kulttuuritapahtumat, kriisipuhelimet, kirpputorit tai vaikkapa kirkkokahvit. – Tämä olisi henkisesti todella paljon köyhempi paikka. – Kyllä varmasti moni vanhus ja yksinäinen ihminen olisi paljon yksinäisempi ilman vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyö on Paunosen mukaan yksi Eläkeliiton painopistealueista. Moni mukava tapahtuma on vapaaehtoisten uurastuksen tulosta. Jos he pystyvät sen järjestämään, pystymme mekin
Iijoen tilalla on 70-luvun alussa rakennettu parsinavetta, joka kaipasi jo kipeästi päivitystä. Isommat rodut vaativat jyviä kaveriksi, mutta näille riittävät heinän lisäksi kivennäiset. Lypsykarjan pito oli varsin sitovaa, toisaalta Sarivaimo käy vuorotöissä, ja pariskunnalla on kaksi pientä lasta. – Entiset tilat ovat voineet laajentaa, mutta myös jokunen uusi loppukasvattaja on varmaan tullut mukaan, Kiesilä pohtii. – Arki on jouhevampi järjestää, kun ei ole kellontarkkaa lypsytyötä. – Monet alkavat olla väsyneitä eikä lomituspuolikaan aina mene ihan kuin Strömsössä. Se on turvallista, on markkinoita myydä vasikoita eteenpäin loppukasvattajille. Naudanlihan tuotantotalouksia oli 235 kappaletta vuonna 2011 ja viime vuonna 192 kappaletta, muutos –18 prosenttia. Raimo Reinikaisen päätös tuotantosuunnan muutoksesta kypsyi pari vuotta sitten, kun tilat ja arjen kiire alkoivat tulla vastaan. Vuonna 2015 Sulkavalla tuotettiin 3 367 840 litraa maitoa. – On joitain, jotka siirtyvät maidontuotannosta lihantuotantoon. Kesä toki on sesonkia, mutta talvella riittää aikaa harrastuksillekin. Lisäksi Venäjä-pakotteet tiputtivat maidon hintaa, mikä tiputti luottoa investointivarmuuteen. Siellä sonnit kasvavat parivuotiaiksi ja päätyvät sitten teuraaksi. Kiesilä pitää mahdollisena, että tuotantosuuntaa on vaihdettu maitotilalta lihantuotantoon, mutta sitä eivät tilastot suoraan paljasta. Reinikainen tarkistaa vähintään kerran päivässä, että naudoilla on riittävästi ruokaa ja eläinsuojassa kuivat aluset. Toinen haaste on se, ettei joka tilalta välttämättä löydy isoja laidunalueilta läheltä. – Yrittäjän homma on mieluisampi kuin joku palkkatyö, Reinikainen tuumaa. Reinikaisen kesäohjelmassa oli kuitenkin aitojen tekoa. Muutosprosessi alkoi peltojen muuttamisella luomuksi vuonna 2018. Pienillä muutoksilla uuteen suuntaan Kovin suuria muutoksia Reinikaisen ei tarvinnut tuotantosuunnan vaihtumisen vuoksi tehdä. – Karja on pieni, eikä sille tarvitse tehdä kovin jykevää navettaa. R aimo Reinikainen ojentaa kättään jykevän karja-aitauksen toiselle puolelle. Eläimet pärjäävät, kun niillä on kolmeseinäinen suoja. Navettaan olisi pitänyt lähteä investoimaan suuria summia, käytännössä se olisi teetättänyt uuden navetan. Vähän aikaa ehtivät olla yhtä aikaa, Reinikainen kertoo. Kahta samanlaista päivää ei ole. – Tässä iässä on ratkaisu tehtävä. Maitokarjan kohdalla se ei olisi onnistunut, sillä luomustatus olisi vaatinut navetan muuttamista pihatoksi. Nyt Iijoen tilalla laiduntaa 20-päinen emolehmäkarja, ja tilan isännällä on enemmän vapautta tehdä monitoimiyrittäjän hommia kuin lypsykarjan aikana. Sen sijaan paikkakunnan lihantuotanto on noussut 100 000 kilolla eli lähes tuplaantunut aikavälillä 2014–2019. Kesän aikana karja on lisääntynyt kahdellakymmenellä vasikalla, joista 11 sonnivasikkaa odottelee haastatteluhetkellä vanhassa navetassa noutoa jatkokasvatustilalle. – Aika pitkälle nämä kuitenkin viettävät aikaansa tuolla laitumella. – Nuo herefordit olisivat vähemmän arkoja, Reinikainen toteaa viitaten punavalkokirjaviin nautoihin, jotka seuraavat mustien aberdeen anguksien kanssa ihmisten edesottamuksia. Karjan heinä tulee Reinikaisen omalta tilalta. – Maitotiloilla on opittu touhuamaan lehmien kanssa. Toisaalta ainakin Etelä-Savossa sekä lypsykarjataloudet että naudanlihan tuotantopaikat ovat vähentyneet – lypsykarjataloudet tosin naudanlihantuotantotalouksia dramaattisemmin: vuonna 2011 lypsykarjatalouksia on ollut 585 kappaletta ja viime vuonna 340 kappaletta, muutos siis liki –42 prosenttia. Musta lehmä nuuhkaisee sitä varovasti mutta perääntyy Reinikaisen koittaessa silittää eläintä. – Neuvojat kävivät tekemässä kustannusarviota. Lihantuotanto lähes tuplaantunut Sulkavalla P ro Agria Etelä-Savon maidonja naudanlihantuotannon asiantuntija Outi Kiesilän mukaan maidontuotanto on vähentynyt Sulkavalla noin 200 000 litraa viidessä vuodessa. Kesän aikana syntyneet lehmävasikat jäävät kotitilalle kasvamaan tuleviksi emolehmiksi. Hetki menisi uutta navettaa maksellessa. Elämä on nyt vapaampaa kuin lypsykarjan aikaan. – Luomusta on kuitenkin hyötyä kannattavuuden suhteen, varsinkin lihakarjan pidossa. Haasteitakin maitotilan muuttamisessa emokarjatilaksi on. Monesti tilalla on yksi yrittäjä ja toinen muualla töissä. – Lihakarja tuli lokakuussa, marraskuussa lähtivät lypsävät. Kiesilä arvelee, että tilat, jotka vaihtavat maitorodut liharotuihin, siirtyvät usein emolehmätiloiksi. – Pikkupoikana oli mielessä ehkä joku NHL-ura, mies naurahtaa. Lihakarja tarvitsee paljon laidunalaa. Vuonna 2019 lukema oli 3 156 238 litraa. Maitopuolella on myös koko ajan uusia haasteita ja vaatimuksia, Kiesilä toteaa. – Sen heinän ja viljan, jota en itse Tea Ikonen tarvitse, myyn toiselle luomutilalle, Reinikainen kertoo. Nuo parikymmentä emolehmää ovat laiduntaneet kohta vuoden verran Reinikaisen Iijoen tilalla. Nyt naudat odottelevat talven tuloa talviaitauksessaan. – Herefordit ja aberdeen angukset ovat niin sanottuja pieniä emorotuja, jotka tulevat vahvasti toimeen pelkällä heinällä. – On iso urakka tehdä laidunalueita, mutta toisaalta eläimet itse keräävät rehut ja levittävät lannat. Tuotantosuunnan muutokseen Kiesilä arvelee monia ajavan lypsykarjan sidonnaisuuden sekä ajasta jäljessä olevat navetat. 5 Keskiviikkona 30.9.2020 N:o 40 Lypsykarja vaihtui emolehmiin Reinikaisten tilalla Kun 70-luvulla rakennettu parsinavetta tuli tiensä päähän, päätti Raimo Reinikainen vaihtaa tuotantosuuntaa. Nykyaikaisen navetan rakentamiskustannukset pyörivät miljoonan euron kieppeillä. Uuden navetan rakennuskustannukset pyörivät helposti miljoonan euron kieppeillä, ja Reinikaisen oli päätettävä, haluaako lopun ikäänsä lypsää lehmiä. – Vanhat navetat ovat yleensä parsinavettoja, jotka eivät sovellu emokarjatuotantoon, eikä niitä saa helposti muokattua sellaiseksi. – Tänä keväänä sain vaihtaa eläimetkin luomuun. – Nyt pääsee yrittäjän vapauteen paremmin, voi mennä, mihin pyydetään, mies hymyilee. Nythän on myös vasikoista kysyntää. Toiset lopettavat karjanpidon kokonaan tai siirtyvät tekemään pelkkää kasvinviljelyä. Ne tottuvat talven tuloon. Tilanpidon lisäksi hänen repertuaariinsa kuuluvat mökkitalkkarointi, remonttihommat, koneurakointi, lomitukset tai vaikka apupoikana toimiminen, jos joku yritys sitä tarvitsee. Monialayrittäjänä tilanpidon ohella Ajatus kotitilan jatkamisesta kypsyi Reinikaisen mielessä yläasteikäisenä. Maitotilana sillä ei olisi ollut niin suurta merkitystä. Mustat aberdeen angukset ja punavalkokirjavat herefordit ovat niin sanottuja pieniä emorotuja, jotka tulevat toimeen pelkällä heinällä ja kivennäisillä.. Teuraseläinmäärän lisääntymiseen voi Kiesilän mukaan olla monta syytä. Toinen syy tuotantosuunnan muutokseen oli arjen kiire. Tilat ja arjen kiire kypsyttivät päätöksen Päätös tuotantosuunnan muutoksesta kypsyi kaksi vuotta sitten, kun tilat alkoivat tulla vastaan. Uusi karja tarvitsi lisää ja vahvempia aitauksia. Vuonna 2014 määrä oli 229 388 kiloa, ja viime vuonna jo 329 007 kiloa. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Konevarastoja pystyy kuitenkin pienellä muokkauksella tekemään emokarjalle sopivaksi. Tilanpito on kuitenkin osoittautunut sopivaksi hommaksi. Reinikaisen oli päätettävä, haluaako lopun ikäänsä lypsää lehmiä. Lisäksi navetoissa olisi niin paljon parannettavaa, että olisi pakko investoida. Reinikainen on nimittäin monialayrittäjä
Irinalle tärkeintä kuitenkin on se, että saa elää puhtaan luonnon ympäröimänä. – Hän tuli ja sanoi, että tulepa meille kurssille. Hän oli seurannut mummonsa jalanjälkiä meijerikouluun, josta hän oli valmistunut juustomestariksi ja saanut töitä sulatejuustotehtaassa. Pidin siitä kovasti. Lapset puhuvat sujuvammin suomea kuin venäjää. – Heidän ystävänsä ovat enimmäkseen suomalaisia, ja tietysti koulu on ollut suomeksi. Vaikka mieli palaa joskus kotikulmille, on Irina tyytyväinen elämäänsä Suomessa. Kyläkaupan toiminta loppui vuonna 2010 kannattamattomana, mutta onneksi Irina löysi työpaikan siivoojana. Kun Irina kaipaa nollaantumista, hän käysk e n t e l e e luonnossa tai hoitaa kasvihuonettaan, jossa kasvaa kurkkuja ja kirsikkatomaatteja. Oppimista on kuitenkin helpottanut se, että Irina ei jaksa kauaa istuskella kotona. Sulatejuustotehtaat, joissa jatkojalostettiin kauppoihin myyntiin kelpaamatonta juustoa, alkoivat hiipua. – On helppo tutustua ihmisiin ja tapoihin lasten koulun ja harrastusten kautta. Silloin hän ihastui. Kaartilankoskella oli kuitenkin mukava kansalaisopiston opettaja, joka sai Irinan tuntemaan olonsa tervetulleeksi. Se tuokin usein mieleen kotikylän runsaat viljelykset ja monet tädit, serkut ja muut sukulaiset, joita Irina joskus ikävöi. Sanoin h ä n e l l e , etten voi sanoa asiasta mitään, koska en ollut elossa sotien aikaan, enkä nähnyt, mitä silloin t a p a h t u i . Miehen kanssa tuli ero, mutta Irina jäi Partalansaarelle kasvattamaan tytärtään ja Suomessa syntynyttä poikaansa. Toivoisin, että sodat voisivat jäädä taakse ja että ihmiset alkaisivat nähdä toinen toisensa ihmisinä, ilman historian taakkaa. Venäjällä pääsee esimerkiksi terveydenhuoltoon usein pelkkien suhteiden kautta. Irinalle suomen kielen opetteleminen on ollut haastavampi juttu. 6 Keskiviikkona 30.9.2020 N:o 40 Mustaltamereltä Saimaan saareen Irina Gordienko kasvoi Mustanmeren rannalla olevalla neuvostoliittolaisella kolhoosilla, jossa kilometrien pituiset vihannespellot jatkuivat silmänkantamattomiin. –Outokummussa oli mies, joka joi itsensä humalaan ja tuli aina paasaamaan m i n u l l e historiasta. – Minulla ei ole mitään moitittavaa. Nyt Irina kasvattelee tomaatteja omassa pikku kasvihuoneessaan Sulkavan Kaartilankoskella ja toivoo, että suomalaiset ja venäläiset voisivat unohtaa menneet sodat ja nähdä toinen toisensa ihmisinä. –Tulen Etelä-Venäjältä Mustanmeren rannalta, ja kesällä kaikki luonto on siellä aivan palanutta. Silloin piiriläiset päättivät muuttaa kokoontumisajan lauantaille, jotta Irinakin pääsisi mukaan. – Meillä oli kanoja ja ankkoja, sekä omat vihannekset. Hän kasvoi Etelä-Venäjällä vesimeloneja myyvässä kolhoosissa, jossa lapset oppivat ajamaan traktorilla koulussa ja perheet kasvattivat omat vihanneksensa kukin omalla viljelypalstallaan. Irina kokee, että juuri lapset auttoivat uuteen maahan sopeutumisessa. Uskalsin mennä heidän käsityöpiiriinsä, ja siellä olen ollut jo toistakymmentä vuotta. Koti löytyi Sulkavalta Suomeen muuttaessaan 29-vuotias Irina työskenteli ensin Outokummussa ja Joensuussa, mutta sitten silmiin osui myynnissä oleva kiinteistö Sulkavan Partalansaarella. Se on kyllä vaikea kieli. Silloin kylä alkoi Irinan mukaan hiljentyä. Mutta romahtamisen jälkeen alkoivat huonommat ajat. Joillakin suomalaisilla tuntuu olevan katkeruutta, jonka he kohdistavat Irinaan. Ja jos en ymmärrä jotain, kysyn. – Suomessa on turvallisempaa olla. Siksi olen rohkea ja lähden juttelemaan ihmisten kanssa. – Jos Neuvostoliitto ei olisi romahtanut, en olisi päätynyt tulemaan Suomeen. Hanna Partanen Irina Gordienkolle tomaattien kasvattaminen on tuttua puuhaa. Minulla oli viisivuotias tytär, ja päätin hakea työviisumia Suomesta. Lähinaapurit ovat auttaneet kaikessa, missä vain olen apua tarvinnut. I rina Gordienko kävi ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1998. Ymmärsin, että jotkut venäläiset eivät Suomessa halua puhua toisten venäläisten kanssa. Irina oli kasvanut peltojen keskellä kolhoosilla, jossa hänen isänsä oli maataloustöissä. Ja poikakin puhuu venäjää yhä sujuvammin varsinkin sen jälkeen, kun olemme käyneet Venäjällä yhdessä. Olin täällä juhannuksena, ja kaikki oli vihreää, eikä ollut liian kuumaa. Toivoisin, että sodat voisivat jäädä taakse ja että ihmiset alkaisivat nähdä toinen toisensa ihmisinä, ilman historian taakkaa.. Kun Irina alkoi kymmenen vuotta sitten tehdä siivoojan hommia, tuli puolen vuoden tauko, ettei hän päässyt laisinkaan käsityöpiiriin. Siellä nauretaankin, että suvussa on hyvä olla sekä juristi että lääkäri, silloin asiat ovat hyvin ja hoitoon pääsy taattu! Sodat saisivat jäädä historiaan Joskus Suomessa on tullut eteen ikäviä kohtaamisia. – Laitoimme pystyyn kyläkaupan, mutta jo seuraavana vuonna lopetettiin Kaartilankosken koulu. Irina Gordienkon venäläiset ystävät ihmettelevät Irinan asuinpaikkaa, jossa maitopurkkikin pitää hakea kymmenen kilometrin päästä. Nyt entinen kyläkauppa on muutettu käsityöhuoneeksi, jossa on ompelukoneita, kangaspuita ja kankaiden ja lankojen peittämiä suuria työtasoja. Mutta kyllä se venäjän kieli on varsinkin tyttärellä vielä takaraivossa, hänhän asui viisi ensimmäistä vuottaan Venäjällä. Ompelupiiri sai siirron Katkerat ihmiset ovat onneksi vähemmistössä. Sen Irina osti Suomesta löytyneen miehensä kanssa vuonna 2006. Kun aloin puhua hänelle, hän käänsi päänsä pois. Lapsuudesta mieleen ovat jääneet laajat vihannespellot, joilla jokainen kolhoosin perhe sai viljellä oman ruokansa. Muut asiat ostettin pienellä palkalla, mutta kotona oli kylmähuone, joka oli yleensä täynnä ruokaa. – Olen asunut Suomessa 22 vuotta, mutta opiskelen kieltä edelleenkin. Kun venäläiset vieraat tulevat kylään, he saavat kotiinviemisiksi suomalaisten ja venäläisen yhteisessä käsityöpiirissä kudottuja aarteita. – Kerran kuulin, että rouva puhui kaupassa venäjää. Jokainen perhe säilöi syksyn satoa talvea varten. – Tykkään olla ihmisten kanssa ja viettää sosiaalista elämää
Saman mittainen oli myös naisten kilpasarja, kuten myös naisten ja miesten kuntosarjat. Jenni Ahonen 28,58 Kuntosarja naiset 10 km: 1. Jesse Heckrodt 50,01; 3. Ajateltiin nyt käydä täällä ex tempore, Savonlinnassa asuva Asikainen totesi. Paavo Kärki 19,36 Tytöt 11 v 2 km: 1. klo 13 srk-salissa. ”Kylät ovat saaneet uusia asukkaita, etätyöläisiä suurista kaupungeista on muuttanut, ja pieniä yrityksiä perustetaan jatkuvasti lisää. LAPSET JA PERHEET: Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11.15 srk-talon päiväkerhohuoneessa. APUA JA TUKEA: Ilmaisruokailu ti 6.10. Vanhukset saavat asua kotona, kyläläisistä on luotu apuverkosto.” ”Paikkakunnalle on tullut lääkäripariskunta ja kunnassa on kolme vakituista lääkäriä, neljättä haetaan koko ajan. Vilkajuoksuun Asikainen lähti arvoituksellisin mielin. Nuorimpien matka oli noin kaksi kilometriä, 13_15-vuotiaat taittoivat noin neljän kilometrin rupeaman. Lisätiedot ja ajankohtaiset muutokset: www.sulkavanseurakunta.fi Kuollut: Senja Liisa Vanninen 86v. klo 10 Sulkavan kirkossa. Lisäksi on myyty voiteluöljyä alakerran varastosta 1980-luvun puoliväliin asti. Helka Tellervo Matikainen 76v. Pyrstön leveys oli 23 senttiä. – Aika hieno keli. Päiväkerho ti 6.10. Juhannuksena hän sai Vekarasta tyttärenpojan kanssa peräti 8,750 grammaa painaneen järvitaimenen! Kala oli 93 senttiä pitkä ja ympärysmitta oli 59 senttiä. Olisi saattanut kannustusjoukoiksi lähteminen jäädä, jos sää olisi ollut toisenlainen, Höglund arveli. Yksittäistä merkittävä polttoainevuotoa tai onnettomuutta ei ole tiedossa. 015 471 056. – Aina, jos mahdollista, pitää joku kisa käydä. Sinnekin lähdettiin ex tempore. Asiakirjoissa todetaan, että pilaantuminen on tapahtunut vuosien mittaan jakelutoiminnan seurauksena. 3. Asikaisen ja Höglundin laji on suunnistus. Edellinen yö miehellä oli mennyt Joensuussa SMkisojen asiantuntijakommentaattorina tv-tuotannossa. Arkistojen kätköistä Arkistojen kätköissä tutustutaan nyt Sulkava-lehden uutisiin 20 vuotta sitten. Toimi oli verkoilla yhdessä Seemi Auvisen kanssa. Erosen Toimi on saanut isoja kaloja aikaisemminkin. Visio on erittäin toiveikas, mutta tilaisuuden järjestäneet kyläkoulut ja kylätoimikunnat toivoivat, että se oli edes osittain totta. Kouluilla on kahvilatoimintaa, etätyöpisteitä, kirjaston sivupisteitä, ateriapalveluja vanhuksille, harrastustoimintaa iltaisin vauvasta vaariin.” ”Taajaman koulut voivat hyvin, uusia asukkaita on tullut myös kirkonkylään. Anu Liljeström 2.08,15 Naiset 10 km: 1. Kylillä on päivähoitopaikkoja, iltapäiväkerhoja, lapsia on paljon. Tieverkostoa on kunnostettu, asfalttitietä riittää jokaiselle kylälle.”. – Monta kertaa olen ajanut ohi Lohilahdelle, sillä tavalla ovat Sulkavan ja Savonlinnan metsät tuttuja, mutta tämä on jäänyt kokematta. Se oli pohjana keskustelulle. Minttu-Maija Repo 1.29,51 (juoksi 13 km); 4. Sari Leinonen 37,12 Ilman aikaa: Pirkko Vehomäki, Asko Toropainen Tea Ikonen Aaro Asikainen (oik.) tutustui ensimmäistä kertaa Vilkaharjun luontopolkuihin. Lisäksi tarjolla oli noin 12 kilometrin mittainen kuntosarja, jossa ei ollut ajanottoa. klo 12 srk-talolla työttömille, pienituloisille ja pientä eläkettä saaville. J U M A L A N PA LV E L U S ELÄMÄ: Jumalanpalvelus Mikkelinpäivänä su 4.10. Olin edellisenä viikonloppuna Aulangalla polkujuoksutapahtumassa. Diakoniavastaanotto ajanvarauksella. Jussi Simonen 58,36; 5. ILMOITUSHINNAT Etusivu 1,40 e/pmm+alv Takasivu 1,30 e/pmm+alv Teksti ja tj 1,30 e/pmm+alv Kiitosja kuolinilmoitukset 1,10 e /alv Alv 24% Sää suosi Vilkajuoksua Polkujuoksutapahtuma Vilkajuoksu kokosi sunnuntaina liki kolmikymmenpäisen osallistujajoukon kiertämään Vilkaharjun ja kirkonkylän välisiä uusia ja vanhoja luontopolkuja. Toki tavoite on myös nähdä seutua, Asikainen totesi. Toiveikas visio lähivuosista Sulkava lehti 12.10.2000 nro 41 Kylät eläväksi -tilaisuuden alussa Tanja Hulkkonen ja Marjut Lappalainen esittivät vision elämästä Sulkavalla tulevan valtuustokauden lopussa. Jussi Kärki 1.01,26; 3. 015 471 544 Uitonrinne 18 58700 Sulkava www.sulkavalehti.fi Toimitus avoinna: ma–to klo 9–15, PERJANTAINA SULJETTU HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään maanantaina klo 12.00 mennessä. Kyseessä on mahdollisesti satojatuhansia markkoja maksava pilaantuneen maaperän puhdistus. Vierailijana Pirjo Jäntti, Linnalan Setlementti Seniorikeskus. Kristian Liljeström 2.08,15 Miehet 10 km: 1. Omaishoitajien teemakokoontuminen ke 7.10. MUSIIKKI: Tule laulamaan! -ryhmä to 1.10. Auringonkukkia saa poimia vapaasti seurakuntatalon viereiseltä pellolta. Tulokset Pojat 5 v 2 km: 1. Kilpailun himoa täytyy päästä purkamaan. Matias Asikainen 24,01 Pojat 7 v 2 km: 1. Viime keväänä melkein samasta paikasta nousi 1,9-kiloinen ahven. Vilhelmiina Kärki 11,38 Pojat 11 v 2 km: 1. Hän sai peräti 2,220 grammaa painavan ahvenen Vekarasta. Kilpauransa hän lopetti pari vuotta sitten. Jälleen jättiahven Vekarasta Sulkava lehti 5.10.2000 nro 40 Maanantaiaamuna koki Toimi Eronen mukavan yllätyksen. Kirsi Leinonen 1.19,08; 2. Vuonna 1997 havaittiin ensimmäisen kerran öljyhiilivetyjä vedessä. T apahtumassa juostiin 10 kilometrin mittainen yleinen sarja. HUOM! Ei koske viljelypalstoja. Entisen Siwan kiinteistön öljyt puhdistetaan pian Sulkava lehti 12.10.2000 nro 41 Öljysuojarahaston johtokunta päätti tiistaina, että Sulkavan Siwan entinen kiinteistö hyväksytään SOILI-ohjelmaan öljysuojarahaston varoilla rahoitettavaan osuuteen. – Pakko lähteä liikkeelle, että pysyy pystyssä. Rentola ja Suomalainen. Naisista nopein oli Marja-Terttu Repo, 55,05. Vanhusten viikon aloituspyhä ja kirkkokahvit kirkossa. Nuutti Seppänen 19,13 Tytöt 15 v 4 km: 1. – Sanoin Aarolle, että kyllä kannattaa lähteä, miestään kannustamaan lähtenyt Höglund totesi. Kunta on onnistuneesti myynyt tontteja ympäri Sulkavaa. Kiinteistön polttoainesäiliön ja rannan välisellä alueella maaperässä ja pohjavedessä sekä rantavedessä on polttoainehiilivetyjä. Vanhat autiotalot täyttyvät ja rakennusmiehistä alkaa olla pula.” ”Kyläkouluissa on elämää, niistä on tullut kylän monitoimikeskuksia, oppilaita riittää. Marja-Terttu Repo 55,05; 2. Kala oli uinut 55 millin verkkoon. Aaro Asikainen 45,36; 2. klo 12 Maija Pätysessä, Tunnilantie 624. Kerttu Seppänen 1.03,44; 4. INFO JA ASIOINTI: Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto ovat auki ma ja ti klo 9–12, viraston p. Antti Seppänen 52,32; 4. Mukana olivat myös pariskunnan lapset Matias, 3, ja Elias, 1. Ari Kankkunen 1.09,05; 6. Anne Lampilehto 1.22,02 Kuntosarja miehet 10 km: 1. 7 Seurakunta Keskiviikkona 30.9.2020 N:o 40 Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti PAINOPAIKKA: Pieksämäki – 2020 Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Tea Ikonen 044 240 4836 Toimittaja: Hanna Partanen 050 5115114 Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi puh. Soita tai lähetä soittopyyntö tekstiviestinä (laita viestiin nimesi ja puhelinnumerosi), diakoni Anne Borén, p. Asikaisen puoliso Henna Höglund kertoi tutustuneensa Vilkaharjun luontopolkuihin kuukausi sitten. Taloustoimisto p. Kiinteistöllä on toiminut kauppaliike ainakin 1940-luvulta lähtien, ensin E-liike, sitten Siwa ja nykyisin Halpalinna. Kiinteistön etupihalla on myyty polttoaineita sekä maanpäällisistä että maanalaisista säiliöistä. Juoksulenkki kulki muun muassa uutta, kirkonkylän ja Vilkaharjun yhdistävää luontopolkua pitkin. Lukion lopettamishuhuille nauretaan ja mietitään kuinka kaikki tarvittavat opettajanvirat saadaan täytettyä. Kuviskerho kirjastolla perjantaisin klo 13.00–14.30. Veikka Liljeström 1.12,52 Naiset kuntosarja 4 km: 1. klo 16.30 srk-salissa. klo 9.30 srk-talon päiväkerhohuoneessa. Konsta Vasara 11,07 Pojat 13 v 4 km: 1. Nopeimmin yleisen sarjan matkan taittoi Aaro Asikainen aikaan 45,36. Heikki Molari 1.00,50; 2. Päivi Molari 1.26,44; 3. Ennen lähtöä Asikainen paljasti lähtevänsä ensimmäistä kertaa tutustumaan Vilkaharjun maisemiin lenkkipolulta käsin. Sitä Asikainen on tehnyt ammattilaisena maajoukkuetasolla. Kukka-Maaria Kärki 58,54; 3. U S K O N E L Ä M Ä : Seurakuntakerho pe 9.10. Kannustusjoukoissa olivat myös puoliso Henna Höglund ja pariskunnan poika Matias Asikainen, joka innostui itsekin juoksemaan parin kilometrin lenkin. Tilausten ja osoitteenmuutosten on oltava toimituksessa edellisen viikon keskiviikkona klo 12.00 mennessä. Katariina Korniloff 1.15,33; 5. 040 540 6738. 040 515 0037
Harrastenumeroon tulee syysaiheisia juttuja muun muassa kieltenopiskelusta, patikoinnista ja syysuistelusta. Alussa ja lopussa on puolen tunnin siirtymät. Hauella ei ole alamittaa. Palkintoina jaetaan peräti 80 prosenttia osanottomaksuista. J ärjestävä seura Sulkavan VapaVeikot ei lupaa varmaa saalista kaikille vaikka muistuttaa aiemmin saaduista mojovista saaliista. Saaliskaloja on jokunen vuosi sitten noussut yhteensä satoja kiloja. Sulkavan perinteinen syysuistelu kisaillaan lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Maineikkaassa uistelukisassa kilpailualueena on kalaisana tunnettu Sulkavan yhteislupa-alue, noin 16 500 hehtaaria. Kyseessä on laajalevikkinen harrastenumero, joka jaetaan peittojakeluna joka talouteen Sulkavalla ja ympäristössä. 044 741 9820 TULE VAUHDITTAMAAN YHDISTYKSIÄ SULKAVAN KUNNANTALOLLE Tiistaina 6. Järvilohella alamitta on 61 cm, järvitaimenella 51 cm, kuhalla 50 cm ja ahvenella 25 cm. Tällä kertaa lohikaloilla on isot kertoimet: järvilohella ja järvitaimenella kummallakin kerroin on 25. Lisätietoja puh. Siirtyminen kilpailualueelle alkaa noin puolen yhdeksän tienoilla kipparikokouksen jälkeen. Sulkavan syysuistelu la 3.10. 10. 0400 808 399 tai Matti Qvintus 050 5643 156. Syysuistelussa kilpaillaan koko päivä eli aamulla kello 9 aloitetaan ja uistelu loppuu kello 16. 8 Keskiviikkona 30.9.2020 N:o 40 Mitä kunnalla on tarjota yhdistyksille ja millaista yhteistyötä kaivataan. Kisakanslia on aivan keskellä kirkonkylää kioski Alanteen Helmessä. klo 9–16. klo 13–14.30. Kalat on pistettävä, kurkku katkaistava ja laitettava kylmään heti pyydystämisen jälkeen. Sulkavan syysuistelussa on perinteisesti tuotu punnitukseen valtavia vonkaleita. Miten yhdistysten yhteistyötä Sulkavan alueella voidaan kehittää ja vahvistaa. Kilpailukortit tulee palauttaa punnituspaikalle. KLO 17 (Kahvitus jo klo 16.45 alkaen) Syysuistelussa lähes saalistakuu Menneenä kesänä Saimaalta on saatu vaihtelevasti saalista, mutta syysuistelukisassa punnitukseen tulee vuosi toisensa jälkeen valtavia saaliita. Punnitukseen voi tulla muullakin kuin veneellä. Mahdollisista keskeytyksistä pitää ilmoittaa kisakansliaan. Kuuselan puutarha Le ik ka a ta lte en . Mitä olet aina halunnut kysyä yhdistystoiminnasta, mutta et ole vielä tohtinut. Vaparajoituksia ei ole ja täkyraksi on sallittu. Ensi viikon lehti ilmestyy torstaina E nsi viikon Sulkava-lehti (numero 41) ilmestyy poikkeuksellisesti torstaina. Hauella kerroin on yksi. Harrastenumeroon ehtii vielä varata ilmoituspaikan. Punnitus alkaa noin 15.30 rantakioski Alanteen Helmen luona, kilpailijoiden tulee olla punnituspaikalla viimeistään kello 16.30. Kilpailun järjestäjältä saa jäitä. Kuhalla kerroin on kolme, samoin ahvenella. Tämä kuva on arkistokuva vuodelta 2018. Lähtöpaikkoina ovat kirkonkylän, Vekaran ja Hakovirran luiskat. Lisätietoja: Ari Partanen, puh. Järjestäjät eivät lupaa saalistakuuta, vaikka se ei ole kaukaa haettua. Osallistumismaksu on 60 euroa per venekunta. Viikosta 42 eteenpäin Sulkavalehti ilmestyy taas normaalisti keskiviikkona.. Ilmoittautuminen sähköisesti sivun www.kolomonen.fi –kautta. Lisäksi luvassa on mielenkiintoisia henkilöhaastatteluja Sulkavalla hengaavista lentäjistä sekä valtakunnan julkisuuteen singahtaneesta sulkavalaislähtöisestä mediapersoonasta. Paikalliset ovat perinteisesti menestyneet uistelukisassa. Rajoituksena on yksi lohikala per vene. Nyt uistelijoilla voivat olla tavoitteena lohikalat, sillä Saimaan lohikantoja on vaalittu säännöllisillä istutuksilla. Posti tekee peittojakelua ainoastaan torstaisin, mikä aiheuttaa julkaisupäivän muutoksen. Kotimaista omenaa, marjoja, marjatäysmehuja Sulkavan torilla la 3.10. 18.10.2020 Juoksutapahtuma peruttu Tunnila-juoksu koronatilanteen vuoksi. Palkinnot jaetaan lähtöpaikan luona punnituksen ja protestiajan jälkeen