Jokainen on keskittynyt omaan teokseensa ja omiin ajatuksiinsa. Tässä syntyy maalaus kauniista kukasta, jota Esterinen on yrittänyt pitää hengissä. Hän asuu Helsingissä Lauttasaaressa, kuten tyttärensä ja tyttären tyttärensäkin. Kaapit olivat täynnä maaleja ja nurkkiin oli kertynyt rakennusjätettä. Terveisin Marjo-kauppias. Tarjoukset voimassa to 1.8. Mummin villakoira Lissu on myös kurssilla mukana, ja se onkin ikuistettu yhteen tauluun. Mirva Esterinen maalaa akryyliväreillä pleksille sydäntään lähellä olevia luontoaiheita. Kesämaalauskurssilla hän harjoittelee akryylimaalausta, mutta hiilikynät kulkevat aina mukana. Sieltä poimitaan sienet ja marjat, Anitta Mustonen kertoo. Se on rauhoittava väri, Jaana Mustonen kertoo. Mustonen nauttii siitä, että saa harrastaa yhdessä tyttären ja tyttärentyttären kanssa. – Taiteen tekemisessä saa onnistumisen kokemuksia. Meneillään on perinteinen Järvi-Saimaan opiston kesämaalauskurssi, vetäjänä tuttuun tapaan Eija Riitta Parkkinen. Jaana Mustosen siveltimestä syntyy abstrakti sinisävyinen akryylimaalaus. Kesäperinteisiin kuuluu tämä kurssi ja oopperajuhlat. – Rakensimme mökin Varmavirralle noin 20 vuotta sitten. päivänä 2024 | N:o 31 | Irtonumero 2,00 € 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L E H T I Sulkavalaisuuden asianajaja Mari-Anna Rossi Palvelemme ma–la 7–21 su 9–21 Wiljami 10 00 3 kpl kg Plussakortilla Plussakortilla :: Palvelutiskiltä: Palvelutiskiltä: 99 99 00 kg kg 2 00 4 prk Nauta-sika Nauta-sika jauheliha jauheliha Suomi Suomi 9 90 kg Valio laktoosittomat Valio laktoosittomat maustetut jogurtit maustetut jogurtit Tarjoukset voimassa to 1.8. Jaana Mustonen aloitti taideharrastuksen kesämaalauskurssilla kolme vuotta sitten. Hän on tullut kurssille kolmen sukupolven voimin, äitinsä ja tyttärensä kanssa. Kurssilla on tällä kertaa 11 osallistujaa. – Tykkään kuin lapsi läträtä väreillä. la 3.8. – On se aivan ihana juttu. Kolmepäiväisellä kesämaalauskurssilla maalataan, ideoidaan ja ratkotaan ongelmia yhdessä sekä vietetään mukavaa aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa. 015471365. Terveisin Marjo-kauppias. – Tein lummetaulun, sillä olen Johanna Lumpeen suuri fani ja käynyt hänen näyttelyissään muun muassa Salmelassa. Nämä tulevat oman huoneeni seinälle, ja yritän tehdä huoneestani mahdollisimman pelottavan, Alisa kertoo. Vanhat rakennusjätteet hyötykäyttöön Sulkavalla kirkonkylällä asuva Mirva Esterinen on ensimmäistä kertaa Kaartilankosken kesämaalauskurssilla. Tänä kesänä kävimme katsomassa Karita Mattilaa. Keskiviikkona heinäkuun 31. – Halusin kokeilla tätä, kun luin lehdestä, että Kukkosen Tuomokin maalaa pleksille. I lmapiiri on kumman rauhoittava, kun astun sisään Kaartilankosken entiselle koululle. Sähköinen ilmoittautuminen alkaa perjantaina 16. Maalauskurssi on jokakesäinen perinne Jaanan äidille, Anitta Mustoselle, kesämaalauskurssi on ollut jokakesäinen perinne jo toistakymmentä vuotta. la 3.8. – Äitini houkutteli minut tänne mukaan kolme vuotta sitten ensimmäistä kertaa. Nyt tulin toisen kerran. 99 99 00 kg kg 60/40 60/40 Tuore kurkku Tuore kurkku Suomi Suomi Kivikylän Kivikylän Pizzat Pizzat Kesäkaali Kesäkaali Suomi Suomi 280-300g (11,11-11,89/kg) 280-300g (11,11-11,89/kg) Hinta ilman plussakorttia 3,89/kpl Hinta ilman plussakorttia 3,89/kpl (12,97-13,89/kg) (12,97-13,89/kg) Plussakortilla: Plussakortilla: 200g (2,50/kg) 200g (2,50/kg) Hinta ilman plussakorttia 0,67/prk Hinta ilman plussakorttia 0,67/prk (3,35/kg) (3,35/kg) Kolmen sukupolven inspiroiva kesäleiri Helsinkiläiset Anitta, Alisa ja Jaana Mustonen viettävät laatuaikaa kesämaalauskurssilla maalaten ja Partalansaaren mökillä kesästä nauttien. Lissu-maalauksessa on hempeät sävyt ja sydämiäkin teoksista löytyy, mutta muuten Alisa on maalannut pelottavan näköisiä kissoja ja muita eläimiä, myös kauhupelin hahmoja. Järvi-Saimaan kansalaisopiston syyslukukauden 2024 opintoopas jaetaan alueen kotitalouksiin elokuussa. – Viimeistelen kissataulun pimeässä hohtavalla maalilla. Mökki on Partalansaarella. Sininen värimaailma kiehtoo maalaamisessa. Välillä kysytään neuvoa toisilta, keskustellaan teoksista ja inspiroidutaan. Tämä paikka on tosi ihana, kuumalla ilmalla voi käydä uimassa, kertoo kesämaalauskurssilla toista kertaa oleva Jaana Mustonen. – su 25.8.2024 LIIKE SULJETTU Parturi-Kampaamo Satu Kainulainen Kauppatie 1 58700 SULKAVA puh. – Täällä on tällaista kesäleirimeininkiä. Muuten ei mökiltä tarvitse lähteäkään minnekään. Tulen varmasti vielä uudestaankin. – Olen monta vuotta aikonut tulla tänne, ja nyt oli vihdoin aikaa. Pelottavia kissahahmoja ja sinisiä lumpeita Lapsenlapsi Alisa Mustonen, 9, on tehnyt kurssilla piirustustöitä sekä akryylimaalauksia. On mukava nähdä vanhoja tuttuja ja vaihtaa kuulumisia. Se palkitsee, kun saa vaikka sekoitettua upean värisävyn. Esterisen mielestä maalaaminen on hyvä harrastus, sillä siinä muut ajatukset jäävät taakse, ja maalaaminen vie ihan omaan maailmaan. Hänen yksi intohimonsa on nukkekotiprojekti, johon hän myös maalaa seinille pikkuruisia tauluja. Nyt nekin pystyy hyödyntämään. OLEN LOMALLA ma 12.8. Anitta Mustosen ominta tekniikkaa ovat hiilipiirrokset elävän mallin kanssa. elokuuta kello 9. Esterinen maalaa akryyliväreillä pleksille, mikä ei ole ihan tavallinen ratkaisu. Keväällä kävimme myös keramiikkakurssilla ja nyt olemme toisella keramiikkakurssilla kirkonkylällä. Minulla oli taideharrastuksesta 20 vuotta taukoa, kun hektisessä työelämässä ei vain ollut jaksamista maalaamiseen
heinäkuuta. Vain muistot ja rakkaus jäljellä on. Sitten Jumala lopetti tämän ”lypsämisen”. Hän havahduttaa. Voi tuntua myös yksinäiselle, kun hienoja kokemuksia ja elämyksiä ei voi jakaa kenenkään kanssa. Kuulostellaan sitä. Ilm. Aika moni meistä ”lypsyyttää” Jumalalta saamaa etsikkoaikaa venkuloiden tai kieltäytyen. Lintunen Janne, Sulkava Nousiainen Saku, Kerimäki (7 haukea, kuha, 3 ahventa). Tämän takia ryhmämatkat ovat erinomainen vaihtoehto. On ihailtavan rohkeaa lähteä matkalle yksin, olisihan se harmillista jättää hyvä tilaisuus maailman avartamiseen käyttämättä vain siksi, ettei saa matkaseuraa. Lämmin kiitos osanotosta. Vaan kuinkas sitten kävikään. Todennäköisesti ryhmässä on myös muita yksin matkustavia, joihin voi tutustua ja joiden kanssa käydä ravintolaillallisella ja jakaa hienoja kokemuksia. 19). 10:24 Mietelause Eräät palkitsevimmat ja kauneimmat ystävyyden hetket syntyvät yllättävissä, avoimissa tilanteissa kesken suunniteltua tekemistä. Pirjo Roinila Lypsyyttämistä Tunnilan Lento järjestää Tunnilan maantiejuoksun su 4.8.2024 klo 12.00 alkaen osoitteessa Tunnilan koulutie 106. Rautsiala Janne, Sulkava, Hytönen Kalle, Kolari Petri, Savonlinna (9 haukea). Toisen mielipidettä ei tarvitse kysellä, ja päivän aikataulun ja ohjelman voi rakentaa täysin mieleisekseen. Mukaan ilmoittautui 20 venekuntaa, joista yksi naisvenekunta, jo useampana vuotena mukana olleet Petra ja Sari, jotka saivat saalista tälläkin kertaa ja palkittiin asiaankuuluvasti. Hän pysäyttää. Ensi vuonna kaikki vain rohkeasti mukaan – yksin tai yhdessä! Mari-Anna Rossi, toimittaja Yksin matkustaminen on vapauttava kokemus Lapin lakkaa, pensasmustikkaa, mustaherukkaa, vadelmaa ym. Kaikkiaan 17 venekuntaa toi saalista puntariin. 5km, pojat alle 17v. Yksin matkalle lähteminen saattaa jännittää, sillä onesta asiasta joutuu huolehtimaan eri tavalla, kuin kaverin kanssa. 6. Hepr. Saaliskaloista pääosa oli haukia, kuhia nousi tällä kertaa vain 10 kappaletta eri venekunnille. Se oli avartava ja vapauttava kokemus, jota en unohda ikinä! Yksin matkustavana tutustuu helpommin uusiin ihmisiin ja tulee tehneeksi juuri niitä asioita, kuin mistä itse pitää. Tiedämme Sodoman ja Gomorran tuhon ja hävityksen (1 Moos. 3. Kymmenenkin vanhurskasta asukasta pelastaisi kaikki kaupunkilaiset (ensi sunnuntain VTn teksti). Abraham tivasi ja etsi oikeamielisiä alkaen viidestäkymmenestä päätyen kymmeneen. 04.03.1935 Sulkava k. Näin voi päätellä siitäkin, että noin puolet Sulkava-lehden lukijamatkalaisista oli yksin reissaavia. 040 159 5748.. Forss Jaakko, Sulkava, Forss Laura (10 haukea, 2 kuhaa, ahven). 10. Se on myös kalliimpaa – hotellin yhden hengen huoneesta saa aina pulittaa enemmän, kuin jos jakaisi kahden hengen huoneen. Pylkkänen Tuomo, Sulkava, Pylkkänen Joni (6 haukea, ahven). 2 Keskiviikkona 31.07.2024 N:o 31 Pääkirjoitus Viikon sana Päivän kierto Yhdistystoiminta Aurinko nousi tänään kello 04.33 ja laskee kello 21.51. 20.06.2024 Sulkava Ei lähtöäs todeksi uskoa vois, sait äkkiä kutsun luotamme pois. Naukkarinen Tomi, Sulkava, Puikkonen Janne (3 haukea). Haverinen Tatu, Sulkava, Litmanen Joonas, (6 haukea). Soolomatkailussa on kuitenkin myös huonot puolensa – sitä saattaa pohtia, voiko mennä hienompaan ravintolaan illalliselle ilman seuraa tai voiko jättää tavarat rannalle valvomatta uimaan mennessään. Sulkava-lehden lukijamatka oli hyvä osoitus siitä, ettei yksin matkalle lähtöä kannata pelätä. Sarjat: miehet 10km, naiset 10km, tytöt alle 17v. Hiltunen Tomi, Sulkava, Hiltunen Pinja (11 haukea, 3 kuhaa, 4 ahventa). Ritva ja Pertti Jaana Marjo ja Jaska Muut sukulaiset Siunattu läheisten läsnäollessa. 16. puutarhamarjoja Sulkavan torilla pe 2.8. Ahonen Joona, Sulkava, Hytönen Niko, Taskinen Eetu (2 haukea). Parannukseen suostuvalle ja uutta elämää kaipaavalle Hän lupaa läsnäolonsa kaikissa elämämme vaiheissa ”maailman loppuun asti”. 14. Etsikkoajat ovat Jumalamme hyvyyden kosketusaikaa. 4. Masi Ilvesluoto p. 2.Toropainen Lassi, Sulkavan Vapa-Veikot, Qvintus Matti, SVV (20 haukea, 2 kuhaa, ahven). Kuukauden ajan matkustimme kuitenkin täysin erillämme. Säätila povasi ennakkoon ukkosia, joten osanottajat olivat pääosin sulkavalaisia sekä kilpailijoista, jotka ovat vakiokävijöitä soutu-uistelussa. Kävin jopa maailmanympärimatkalla ilman tuttua matkaseuraa – tosin jostain keskustelupalstalta sain kaverin, jonka kanssa jaoin muun muassa hotellihuoneen ja vuokra-auton, ja siten myös kustannuksia. Abraham anoi Jumalalta armoa ja pelastusta kaupungeille, joissa elämänmeno oli Jumalan tahdon vastaista. 12. Uisteluaikaa oli 12 tuntia aamukymmenestä lähtien. Osallistumismaksu 15€/ juoksijakortilla 10€ (käteinen/ mobilepay). Jumala puhuu ja puhuttelee monin tavoin. Liukkonen Seppo, Pieksämäki (PUK), Sorokin Reima (2 haukea). Kateuteen saakka Hän meitä rakastaa ja siksi Hän etsii, houkuttaa ja hamuaa yhteyteensä jokaista, jottei elämä tuhoutuisi väärillä teillä ja taipaleilla. 11. Vapa-Veikot: vuoden aikana seuran talkoissa mukana olleille talkoosauna viraston saunalla la 3.8. Hän pakottaa ajattelemaan uudelleen ja eri tavalla. Niistä piti löytää riittävä määrä hurskaita, jottei Jumala tuhoaisi kaupunkeja. Hän kutsuu yhteyteensä loitontuneet. Rakkaamme Teuvo Oskari PYLKKÄNEN s. Sulkavan soutu-uistelussa 17 venekuntaa Y ksin matkustaminen eli soolomatkailu on yleistymässä. Ja kaipuu niin pohjaton. 17 Naukkarinen Sari, Sulkava, Puikkonen Petra (2 haukea). Hyvyydelläänkin. Ijäs Reino, Ruokolahden Urheilukalastajat Ijäs Raimo (4 haukea, kuha). Naukkarinen Eetu, Sulkava, Pelkonen Olli, Joensuu, Pelkonen Janika (8 haukea). Voittajat ovat tälläkin kertaa tuttu kaksikko Lohilahdelta Ari ja Leevi Rissanen, joilla oli kuhan lisäksi saaliina 19 haukea sekä neljä ahventa. klo 12.30–13.30 Kuuselan puutarha Ostetaan metsää, min. 5. Päivän sana Pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin. 13. 9. Olen itse matkustellut varsinkin nuorena melko paljon yksin. 7. Christine Leefeldt ja Ernest Callenbach Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Helena ja Elena, huomenna Maire, perjantaina Kimmo, lauantaina Nea, Linnea, Neea ja Vanamo, sunnuntaina Veera, maanantaina Salme ja Sanelma ja tiistaina Toimi ja Keimo. Tärkeintä on olla avoin ja ennakkoluuloton! Kaikki otettiin lämpimästi mukaan joukkoon, eikä kenenkään tarvinnut olla yksin, ellei sitten niin halunnut. Näin saapui suru ilmoittamatta, katkesi elämä odottamatta. Rakkaudella kaivaten J otkut meistä saattavat muistaa Vanhan Testamentin kertomuksen Sodomasta ja Gomorrasta – sen ajan pahuuden keskuksista. On tärkeää, että suot niille tilaisuuden syntyä. 15. klo 18 alkaen. Vihavainen Harri, Vantaa, Vihavainen Petri, Vihavainen Otso, (2 haukea). 30 hehtaaria. Hän suojelee ja varjelee. 5km, hölkkä 5km ja 10km. Kämäräinen Petri, Sulkava, Musakka Ossi, Kuopio, Mikkonen Juho, Savonlinna (12 haukea). S ulkavan soutu-uistelu käytiin lauantaina 20. klo 11.00 alkaen. 8.Manninen Simo, Sulkava Hintsanen Teemu (4 haukea, kuha). Annetaan hyvän Jumalan puhua sisimmällemme – rakkaasti. Tulokset: 1. Rissanen Ari, Sulkava/ Lohilahti, Rissanen Leevi, Savonlinna (19 haukea, kuha, 4 ahventa)
Sulkavalla luomumaitoa tuottaa muun muassa Mika Hiltunen, mainitsee Saimaan-Luomun puheenjohtaja Suokas. Luomuviljaa ja rehunurmea tuotan myös Mika Hiltusen lypsykarjatilalle, Reponen mainitsee. Karjanlantaa lannoitteeksi Luomutuotannossa ei saa käyttää mitään kemiallisia torjunta-aineita eikä kemiallisia lannoitteita. Sulkavalla myös luomumaitoa – Luomukotieläintuotantoa on 30 prosentilla tiloista, pääasiassa lypsyja lihanautoja sekä lampaita. – Talvivalkosipulit kasvoivat siellä melkein omia aikojaan puolivillinä eli niiden eteen ei tehty paljon töitä. Suokkaan mukaan EU:n luomuohjelman luomuviljellyn alan osuus viljelymaasta on tärkeä mittari. L uomukilpailun voittaja julkistetaan EU:n luomupäivänä 23. Maastopalo Iisalossa vaikeassa maastossa Luomutuotanto hyvässä kasvussa Etelä-Savo valittiin Euroopan unionin luomupalkinnon Paras luomualue -sarjan kolmen finalistin joukkoon. Viime vuonna luomupeltoa oli 18 prosenttia maakunnan peltoalasta, iloitsee Saimaan Luomu -yhdistyksen puheenjohtaja Brita Suokas. Valkosipuleiden viljely on Reposelle pienialaista verrattuna kauran ja heinän viljelyyn, joissa Reponen tekee itse kynnöt, muokkaukset ja kylvöt. Joka kymmenes eteläsavolainen viljelijä on luomutuottaja. Sulkavalla Sanna Reponen on kasvattanut pitkään luomuvalkosipulia. Alkutuotteiden jatkojalostusta tehtiin 15 maatilalla, selvittää Suokas. – Pelloista suuri osa on tässä Kirkkotiellä talon vieressä. Palkitsemisen tarkoitus on antaa tunnustusta EU:n parhaille luomualan toimijoille. päivänä 2024 Jari Kallio Sulkavan Iisalossa oli lauantaina noin 2–3 hehtaarin maastopalo. Alkuaikoina oli paljon suoramyyntiä, kun pistin sanaa kiertämään, että paikallista luomuvalkosipulia on myynnissä, kertoo Reponen. – Kun viljelijöiden määrään lisätään muut toimijat, on luomuvalvonnan piirissä 220 toimijaa. Reposella on valkosipulia kylvössä viiden aarin eli 500 neliömetrin alalla, mikä on vähimmäismäärä EU-tukien saamiseksi. Kasvimaan laidassa ne menestyivät niin hyvin, että Reponen ryhtyi laajentamaan tuotantoa. Paloalue sijaitsi varsin vaikeakulkuisessa maastossa, mikä aiheutti haasteita sammutustöissä. – Etelä-Savo on tunnettu erityisesti luomuvihannesviljelystä ja luomumaidontuotannosta. Tavallisesti määrä on ollut ainakin kaksinkertainen.. Palo kesti lähes vuorokauden ajan. – Sukupolvenvaihdoksen teimme tässä kotitilalla vuonna 2014. Reponen antoi valkosipuleiden kukkia ja otti kukinnoista itusilmut talteen. Reposilla oli navetan takana kasvimaa, jossa mummi harrasti kasvimaaviljelyä valkosipuleilla. Uusin asiakkaani on yksi ravintola pääkaupunkiseudulla, joka ostaa tuotteitani, Reponinen tuumii. Luomupellon osuus oli 10,4 prosenttia EU:n jäsenmaissa vuonna 2022. Myös Sulkavalla on jo ylitetty 25 prosentin tavoite. Palon alkuvaiheessa saaren asukkaat ja mökkiläiset rajasivat paloa onnistuneesti ennen pelastuslaitoksen saapumista paikalle. Luomuvalkosipulia kirkonkylältä Sulkavalainen Sanna Reponen viljelee luomuvalkosipulia Kirkkotiellä aivan vanhan hautausmaan naapurissa. Valkosipulien myynti on sitä kautta sujunut hyvin. Keskiviikkona heinäkuun 31. Reponen saa Hiltusen lypsykarjatilalta karjanlantaa lannoitteeksi joka vuosi. – Eniten annoksia tekevän Mikkelin kaupungin julkisen keittiön luomuosuus oli 20 prosenttia. Valmista ainesta oli kertynyt niin paljon, että laajempi tuotanto oli mahdollista, pohtii Reponen. Viime vuonna tuli hyvä sato, mutta tänä vuonna huono, sillä sipulit jäivät kovin pieniksi. Sadonkorjuun tekee ostaja. – Toinen keskittymä on Mikkelin Haukivuorella, johon on muodostunut tiiviisti yhteistyössä toimivien luomuvihannesviljelijöiden verkosto. Paloalue rajattiin ja alueella oli sammutustöissä maastopalometsäkone Mörkö sekä sammutusmiehiä Savonlinnasta sekä Kerimäeltä. Eniten luomua käytetään päiväkotien ja koulujen ruokailuissa. Maanviljelijä Sanna Reponen kaivoi juuri viime viikolla luomuvalkosipulit ylös maasta kuivumaan. Mansikkaa, vadelmaa, herukoita ja tyrniä tuotetaan pääasiassa paikalliseen myyntiin. Viljelijöiden lisäksi luomuvalvonnassa on keruutuotantoalueita, mehiläistarhaajia, elintarvikejalostajia ja siemenpakkaamoita. Noin 0,5-1 hehtaaria paloi, minkä pelastuslaitos sammutti. Pelastuslaitos sai palon hallintaan alkuyön aikana. Itusilmut kylvämällä hän sai tuotantoa laajennettua ja uudistettua sipulikantaa. Reponen suostui silloin liittymään Facebookiin, jotta pääsi Reko-ruokarinkiin mukaan. – Valkosipuleita menee paikalliseen K-Marketiin Wiljamiin, josta niitä voi ostaa irtotavarana. Sammutustöihin osallistuivat yksiköt Juvalta, Kerimäeltä, Miekkoniemeltä, Punkaharjulta, Savonlinnasta, Savonlinnan VPK:sta ja Sulkavalta. Muut pellot ovat omia, mutta Hankkijan vieressä on yksi pelto vuokrassa kunnalta, Reponen selvittää. Jukolantien varressa on myös yksi peltolohko ja Hasulan lähellä toinen. Tavoitteena on, että vuonna 2030 EU:n alueen peltoalasta olisi 25 prosenttia luomutuotannossa. Valkosipulit Reponen nostaa sen sijaan itse ylös talikolla, mikä tapahtui juuri viime viikolla. Juvalla luomupeltojen osuus on suuri, 40 prosenttia. Normaalisti valkosipuleita lisätään kynsistä, joista kasvaa kokonainen sipuli vuodessa. Tuotteet leviävät vähittäiskauppoihin koko Suomeen, Suokas kertoo. Lisäksi rajavartioston helikopteri oli sammutustöissä mukana samoin kuin Savonlinnan Järvipelastajat. Nyt valkosipulit ovat kuivurin vieressä odottamassa kuivausta, vaikka ne kuivavat aika mukavasti jo ulkona näin lämpimässä säässä. Toiseksi suurimman aterioiden valmistajan, Mikkelin tuomikirkkoseurakunnan, luomuraaka-ainehankinan osuus oli 27 prosenttia, joten se tavoitti edelläkävijänä Suomen kansallisen 25 prosentin tavoitteen jo ennen vuotta 2030, iloitsi Suokas. Alueen suurimman kaupungin Mikkelin alueella on 28 julkisen ruokapalvelun ravintolaa, jotka käyttävät merkittäviä määriä luomuraaka-aineita. Ravintoloissa paljon luomua Palkintohakemuksessa kysyttiin myös, kuinka paljon alueen ruokapalvelut käyttävät luomuraakaaineita. Valkosipulit talikolla ylös pellosta – Luomuvalkosipulia tuottavia maatiloja on hyvin vähän, mutta muutama uusi on aloittanut Juvalla ja Rantasalmella. Luomuelintarvikejalosteita valmistettiin 23 yrityksessä. Koronakevät oli myynnin kannalta vaikea, kun suoramyyntiä ei voinut niin helposti harjoittaa. syyskuuta Brysselissä. Lisäksi viereisessä Etu-Rajastin saaressa oli myös ukkosrintaman aiheuttama palo
Kävelemme hotellilta vanhankaupungin Pikkkatua pitkin linnoitusta ympäröivän Vallimäen toiseen päähän ja sieltä harjuja pitkin kohti linnoitusta ja valtavaa, mustaa Tarvas-patsasta. Kävimme katsomassa sitä lähempää yhteisellä kävelykierroksella Vallimäellä.. Ostokset kulkevat kätevästi Sulkavalle saakka linjaauton hattuhyllyllä. Opastetulla kiertoajelulla pysähdyimme jalottelemaan parissa eri kohteessa. Rakvere on kompaktin kokoinen kaupunki, jossa joka paikkaan pääsee hyvin kävellenkin. Ihmiset menevät rantakohteisiin lomalla, kertoo Pungas. – Tarvas-patsaan loi virolainen taiteilija Tauno Kangro, ja sen valmistamiseen kerättiin lahjoituksia. – Rakveressa ei valitettavasti ole vesistöjä lähellä, joten heinäkuussa on hiljaista. Hänen mukaansa virolaisillakin on mökkejä, mutta mökkeilykulttuuri ei ole ihan samanlaista kuin Suomessa. Alkuhärkä oli vaikuttava näky Vierailemme keramiikka-astioiden tehtaanmyymälässä, ja lähes jokainen sai sieltä jotain kotiin viemiseksi. Arvo Pärt on Rakveren kunniakansalainen Ohitamme matkallemme muun muassa viehättävän keskusaukion, jonka laidalla on historiallinen kauppahalli ja upea pankkirakennus. – Olen opiskellut yliopistossa suomen kieltä pääaineena. Näemme linja-auton ikkunasta Vapaussota-patsaan, kouluja, kuten uuden lukion, Poliisimuseon, paikallisten taloja ja pihoja, paljon puistoja ja tammimetsää. Autoa ei rakverelainen välttämättä tarvitse, sillä myös julkinen liikenne toimii hyvin muun muassa Tallinnaan ja Tarttoon. Tässä paikallinen opas Pirje Pungas kertoo lukijamatkalaisille Rakveren linnoituksen värikkäästä historiasta. Rakveren kaupungin symboli on pronssinen Tarvas-patsas, eli Alkuhärkä pitkine sarvineen. Aqva Hotel & Span monipuolisen ja maistuvan aamiaisen jälkeen ohjelmassa on opastettu kieroajelu Virta Linesin linja-autolla. Lahjoittajat saivat nimensä laattaan, ja siellä onkin paljon suomalaisia nimiä, Pungas kertoo. Se on on yli seitsemän metriä pitkä, yli kolme metriä korkea ja painaa 7 000 kiloa. – Kaupungista kolmasosa on metsää, puistoja ja viheralueita, Pungas selvittää. Kävelykierroksella tutustuttiin Vallimäkeen Sulkava-lehden järjestämälle kävelykierrokselle osallistuu seitsemän matkalaista. Vihreä sisämaan kaupunki Rakvere vaikuttaa vehreältä kaupungilta. Keskusaukiolla on myös Rakveren kaupungin kunniakansalaiselle, Arvo Pärtille, omistettu veistos Pyöräilijäpoika kuuntelee musiikkia. 88-vuotiaan Arvo Pärtin nimi tulee esille monessa kohtaa, kun kierrämme Rakveren keskustaa. Pungas puhuu hyvää suomea. Sekä tietenkin kolme asiaa, joista Rakvere erityisesti tunnetaan: Teatterin, linnoituksen ja Alkuhärän. Saamme oppaaksi rakverelaisen opettajan Pirje Pungaksen, joka toisena työnään toimii matkaoppaana suomalaisille turisteille. Rakveren eräästä hotellista löytyy myös Pärtin nimeä kantava sviitti, ja Pikk-kadulla sijaitsevan Pyhän Kolminaisuuden kirkon kellot soittavat joka päivä kello 12 otteen hänen sävellyksestään. Retkiä järjestettiin yhteensä kolme, joissa tutustuttiin Rakveren historiaan ja kauniiseen ympäristöön. Rakveressa hämmästyttää myös siisteys sekä se, kuinka rauhallista täällä on. Lähdemme matkaan, kuljettajanamme Virta Linesin Vesa Virta. Rakvere Romaan, suomeksi Pietarin tiellä, on historiallinen rakkausromaani, jonka on kirjoittanut Jaan Kross. Ohitamme monia puistoja, ja kukkia on joka puolella. Lukijamatkalaisia lähtee kiertoajelulle vajaat parikymmentä. Siihenkin on syynsä. Tuota härkää, sekä toki Rakveren linnoitusta tulemme katsomaan omatoimisella retkellämme vielä iltapäivällä. heinäkuuta. Ensiksi hän kertoo, että Rakvere on yksi harvoista kaupungeista, joista on kirjoitettu romaani. Alkuhärkä eli pronssinen Tarvas-patsas oli vaikuttava näky. Hän on Viron tunnetuin säveltäjä, ja lapsena hänen tiedettiin ajelleen Rakveressa polkupyörällä musiikkia kuunnellen. Myös niittyjä on jopa keskellä katua, kaistojen välissä. 4 Keskiviikkona 31.07.2024 N:o 31 T iistaiaamu valkenee aurinkoisena ja kuumana Sulkava-lehden lukijamatkalla Viron Rakveressa. Oppaan työssä kielitaito pysyy hyvin yllä. – Enemmän täällä pidetään puutarhoja kuin varsinaisia kesämökkejä. Kävelypolkujen varsilla Mari-Anna Rossi Rakvereen tutustuttiin yhteisillä retkillä Sulkava-lehden lukijamatka Rakvereen järjestettiin 22.–25
Lopuksi venyttelemme yhdessä hotellin edustan puistossa, jossa sorsat raakkuvat lammikoissa uiden. Yksin matkustaminen ei Luukkoselle ole kuitenkaan ongelma, ja monet ryhmämatkalaisista ovat hänelle tuttuja jo ennestään. Harri Luukkonen ei ole jättänyt yhtäkään Sulkava-lehden lukijamatkaa väliin. Veivasin jonkin aikaa, kehtaanko mökiltä lähteä, mutta kun passikin oli mukana, niin päätin lähteä. Se lisää myös viihtyvyyttä, Pitkonen tuumaa. Lukijamatkan suhteen heidän odotuksensa ovat täyttyneet. Kaupunki jättää hyvän mielen – täällä on hyvä henki, kuvailee Luukkonen. Mukana olleet 27 lukijamatkalaista viihtyivät, ja Rakvere jopa ylitti odotukset. Linnoituksessa pyörii keskiaikainen väki, ja saammepa kokea myös mahtavan tykin laukauksen. Matkaohjelmaan Pitkonen on myös hyvin tyytyväinen. Reissun ohjelmatarjonta miellytti Helsinkiläinen Eija Pitkonen oli lukijamatkalla ja myös Rakveressa ensimmäistä kertaa. Selvisimme kuitenkin pois ehjin nahoin, ja häikäistyimme taas ulkona porottavasta auringosta. Kerran olikin jo matka varattu, mutta se peruuntui. Se kun oli ensimmäinen, niin siihen aina vertaa seuraavia, Luukkonen kertoo. Korjausvelkaa on ollut hirveästi ja remontteja tehty, tuumaa Markku Tuominen. Olen syönyt hyvin, nukkunut hyvin, kierrellyt kaupunkia sekä linnoituksen kahteen kertaan. Tuonne ei suositeltu menevän, mikäli kärsii terveysongelmista tai liikkuminen on vaikeaa, sillä kauhurata pitää sisällään paitsi pimeyttä ja pelottavia ääniä, myös vaikeakulkuisia esteitä. – Matkan tarkoitus oli unohtaa työasiat, ja ne ovat hyvin unohtuneet, eli reissu on tehnyt tehtävänsä. – Hotelli on aivan ihana, ja yhteisellä illallisella oli mukava käydä. – Sulkava on minun syntymäpaikkani, ja toin nyt miehen tullessani, Terttu Tuominen nauraa. 5 Keskiviikkona 31.07.2024 N:o 31 ihailemme erilaisia kukkia ja kasveja ja kuuntelemme heinäsirkkojen sirinää. Rakveressa he ovat kuitenkin käyneet aiemmin ainoastaan ohikulkumatkalla. Rakvere yllätti hänet ehkä pienuudellaan, mutta pettymys se ei kuitenkaan ollut – erityisesti Rakveren vehreys on viehättänyt häntä. Rakvere oli hänelle ennestään tuttu kaupunki, ja linnoituksessakin hän on käynyt jo useaan otteeseen. – Kaupunki on kehittynyt: muuttunut siistimmäksi ja tänne on rakennettu paljon. Rakverelainen oppaamme Pirje Pungas keräsi kiitosta perusteellisesta opastuksesta. Lukijamatka täytti heidän odotuksensa täysin.. Ruoka oli todella hyvää ja meille sattui vielä aivan ihana tarjoilija. – Narva oli aika venäjämielinen, mutta ei sekään huono kokemus ollut. Aiemmin on käyty Tarton lisäksi muun muassa Riikassa, Pärnussa ja Narvassa. Kun astumme linnoitukseen sisään, olemme siirtyneet kuin aikakoneella keskiajalle. Ihailemme Pikk-kadun monimuotoista arkkitehtuuria ja vanhoja rakennuksia. Pysähdymme valokuvaamaan monessa kohtaa, sillä Vallimäen alue on hyvin kuvauksellinen. Rakveren siisteys ihastutti Telakanavalla asuvat Terttu ja Markku Tuominen tulivat ystäväpariskunnan suosituksesta Sulkava-lehden lukijamatkalle nyt ensimmäistä kertaa. Joudumme muun muassa tallomaan ”ruumiiden” yli. Sulkavalehden järjestämä kävelykierros ja jumppa sekä linnakierros olivat mukavia, samoin opastettu bussiajelu. – Kiva, kun ohjelmaa on järjestetty valmiiksi, niin ei tarvitse yksinään kaikkea etsiä. Viro on aikojen myötä muuttunut paljon. Luukkonen on käynyt kerran aiemminkin Rakveressa, juuri ennen koronapandemiaa. – Omien laskujeni mukaan yhtään lukijamatkaa ei ole jäänyt välistä. S ulkava-lehden tämän vuoden lukijamatkalla oli paljon ensikertalaisia, mutta myös heitä, joille lukijamatka on jokavuotinen kesäaktiviteetti. Linnoitukselta kävelemme takaisin hotellille Pikk-kadun toista puolta, ja matkalla käymme käsityöputiikissa, joita Pikk-kadulla on useita. – Tupakan tumppeja ei ole missään, eikä mitään töherryksiä, kuten Suomessa. Ruoka on ollut parasta, hän sanoo. Tänä vuonna hän on vakituisen asuntonsa putkiremontin takia Sulkavalla koko syksyn. Tällä kertaa Luukkonen lähti reissuun yksin, sillä puoliso oli kiinni kesäteatterinäytelmässä ja ystävillä oli työkiireitä. – Olemme Virossa käyneet paljon myös omalla autolla. Opas oli hyvä, ja hän kertoi paljon Rakveresta. Nyt näin Sulkava-lehdestä jo keväällä ilmoituksen tästä Rakveren retkestä. Vapaana käyskentelevän kotieläinjoukon pitää ruodussa pieni, pörröinen silkkikukko. Eläkkeellä oleva pariskunta muutti vuonna 2021 Sulkavalle Salosta. Etukäteen Luukkonen ei tehnyt lomasuunnitelmia, vaan hän nauttii siitä, kun saa mennä fiiliksen mukaan. Kidutuskammio kauhistutti Keskiviikkoaamuna lähdemme taas yhteiselle retkelle linnoitukselle. – Rakvere on kiinnostanut jo aiemmin. Ohjelmaa on ollut myös riittävästi. Yleisesti ottaen kohteet ovat olleet hyviä, seura samoin. Näemme myös suuren, vallihautaan rakennetun amfiteatterin. Hän on Sulkavan kesäasukas, ja viettää yleensä kesäisin muutaman kuukauden Sulkavalla. Terttu ja Markku Tuominen tykästyivät Rakveren siisteyteen. Työstä ei pääse eroon kuin lähtemällä pois Suomesta. Pikk-katu oli 1800ja 1900-luvun alkupuolella Rakveren pääasiallinen liikekatu, ja sitä on kunnostettu hiljattain. Lähdemme Harri Luukkosen kanssa kävelemään myös läpi keskiaikaisen helvetin. Ensimmäinen lukijamatka tehtiin Tarttoon, ja se on ehkä ollut näistä kaikista mieleenpainuvin. Pariskunta on tehnyt jonkin verran reissuja Baltian maihin aiemmin, etenkin Reserviupseerien kanssa. Myös kiertoajelu oli erittäin hyvä, opas kertoi perusteellisesti Rakveren historiasta, sanoo Terttu Tuominen. Yksi vakiomatkalaisista on Puumalan puolella Partalansaaressa asuva Harri Luukkonen. Sisäpihalla jaloittelevat hanhet, aasi, hevonen, vuohet, kanit ja lampaat. Täällä ihan silmä lepää. Tuomisten mukaan yksi Rakveren parhaita puolia on silmiinpistävä siisteys. "Reissu on tehnyt tehtävänsä "Vallimäen alue oli hyvin kuvauksellinen Mari-Anna Rossi Lukijamatka jätti hyvän mielen Sulkava-lehden lukijamatka Rakvereen meni kaiken kaikkiaan mainiosti. Tällä kertaa tarkoituksemme on käydä tutustumassa linnan muurien sisäpuoleen. Voisin tulla vielä uudestaankin Rakvereen. – Mielestäni lomalle ei kannata varata mitään ohjelmanumeroita. Jännitys ei siihen lopu, vaan pääsemme myös tutustumaan keskiaikaiseen kidutuskammioon ja kuolemanhuoneeseen. Kukkaset ja hoidetut pihat ovat kauniita. Myös kuljettajamme Vesku [ Vesa Virta] tietää paljon, ja kertoo ihmisille ajon aikana kaikkea. Sulkava-lehden lukijamatkat ovat tähän asti suuntautuneet Viroon. On helppo lähteä reissuun, kun kaikki järjestelyt on tehty valmiiksi, Pitkonen toteaa
– Siinä oli parin päivän tauko, kun vietimme juhannusta perheen kesken, Hanna kertoo. – Kuusamossa kiersimme katsomaan räjäytettyjä korsuja, Hanna sanoo. Hanna ja Oona ovat saaneet matkan varrelle muutakin apua, kuten naapuriensa toimittaman huoltopaketin. Reitti jatkui Joutsjärvelle ja Kuusamoon. Kuinka kovilla he ovatkaan olleet, ja miten se edelleen kantaa meille, Hanna sanoo viitaten naisten työhön kotona, kun miehet olivat sotimassa. – Kiviesteitä on nähty jo aiemmissa Salpalinja-kohteissa paljon, mutta se, että siihen oli tehty luontopolku ja siinä on muistomerkki, antaa paljon enemmän kävijälle. Vaelsimme t-paidoissa ja shortseissa. Koira oli mukana vaeltamassa, kun lähdimme kulkemaan Kuhmon alapuolelta Karhunpolkua, Hanna kertoo. Mielenkiintoisia kohteita Vaelluksen varrelle on sattunut monta mielenkiintoista Salpalinja-kohdetta. Kanootin he toimittavat Partalansaaren Lomakotiin itse, mutta heidän pyöränsä hakee Oonan sisko Aada, kun he lähtevät melomaan. Se oli absurdi tilanne. – Sotimisen vääryys ja epäoikeuden mukaisuus on herättänyt kysymyksen miksi. Äiti ja tytär päättävätkin jatkaa matkaa samana päivänä sen sijaan, että he yöpyisivät Partalansaaren Lomakodilla. Salpalinja täyttää 80 vuotta tänä vuonna. Raatteentie ja Raatteenportin alue sekä Pudasjoen Salpalinjaalue on ollut kokemus. Sen jälkeen minua on kiinnostanut Suomen sotahistoria todella paljon. Paarmat kiusana Vaellus starttasi pyörän selässä Savukoskelta. – Miksi menisimme mihinkään kauas, kun Suomessa on meille tutkimattomia asioita. Suomen historian sisäistämisellä on ollut suuri merkitys vaelluksen aikana. He kävivät pyöräilyreittinsä varrella jo Vilkaharjun panssariesteitä ja Salpalinjan muistomerkkiä katsomassa. – Se on kunnostettu ja siellä on polku, mitä kävellä sekä infotauluja. Turhaa julmuutta Vaelluksen aikana isänmaallisuus ja ylpeys itsenäisestä Suomesta ovat nostaneet päätään. Yhtä tärkeää kuin mennä Salpalinjaa, on myös tutustua Suomen sotahistoriaan. Jos olisimme olleet aikaisemmin vaeltamassa, niin olisimme katsoneet, että siellä on suppa, oja tai jääkauden jälkiä. Logistiikka toimi Pitkän vaelluksen tekeminen on vaatinut logistiikkaa ja sen suunnittelua matkan varrelle. Pohdinnassa olivat aluksi Lofootit Norjassa, Islanti, Dolomiitit Italiassa ja Yhdysvallat. Seuraavaksi he kulkivat Lieksaan takaisin Salpalinjan pääpuolustuslinjalle. Loppumatka jäljellä Lappeenrantaan melottuaan äiti ja tytär jatkavat vaellusta kävellen Luumäelle, Miehikkälään ja Virolahdelle. Tietääksemme kukaan ei ole koskaan vaeltanut Salpalinjaa kerralla päästä päähän, Oona kertoo. Yhtenä päivänä kävimme katsomassa majoitukseen tarkoitettua luolaa. – Kun toimme kanootin tänne, niin Oona ihastui Sulkavan kauneuteen ja sanoi saavuttuamme, että ”äiti, muuttaisin niin paljon mieluummin Sulkavalle kuin vaikka New Yorkiin", Hanna nauraa. Oli kyllä vähän kuuma kävellä, Hanna muistelee. Niistä tuli sellainen olo, että ihmiset voivat tehdä pitkiä vaelluksia ja mekin voimme tehdä pitkän vaelluksen, Hanna taustoittaa. Hanna ja Oona polkivat pyörillä vielä Poussusta Hossaan, ja siitä edelleen Juntusrantaan, Raatteenporttiin, Suomussalmelle, Hyrynsalmelle, Kuhmoon ja Teljoon. Joissain Salpalinjan kohteissa olemme käyneet aiemminkin. Sodassa on tietty päämäärä, mutta siviiliuhrien tappamisessa ei ole mitään muuta päämäärää kuin julmuus, Hanna toteaa. Otimme rinkasta takit ja pitkät housut. He ovat virkeitä, vaikka takana on useampi kymmenen kilometriä pyöräiltyä matkaa. Seuraavaksi perheen isä tuli ajamaan matkailuautoa. Ennen melomaan lähtöä he käyvät tutustumassa Sarsuinmäen tykkipatteriin. – Ensimmäisen viikon mummi ja pappa olivat ajamassa matkailuautoa. – Ei voi kuin ihmetellä suomalaisten sisukkuutta ja työtä, mitä itsenäisyytemme eteen on tehty. Aika paljon näkyi taisteluhautoja ja ampumahautoja, Oona luettelee. 39 päivää vaeltamista Vaellus alkoi jo kauan ennen kuin äiti ja tytär saapuivat Sulkavalle, sillä heidän tarkoituksensa on tutustua Salpalinjan kohteisiin. Aloimme miettiä minkä reitin valitsisimme, Hanna kertoo. Se on niin turhaa julmuutta. Olemme kuunnelleet Seikkailun jokamiesluokka -podcastin tarinoita ja lukeneet seikkailukirjoja, kuten Erno Saukon Vuoden vaellus – elämää pohjolan erämaassa ja Helena Kastikaisen Kävele, unohda, rakastu. Nyt olemme ymmärtäneet, että kyseessä on esimerkiksi vanha juoksuhauta, Hanna kertoo. Otin sen nopeasti, kyyhötimme verkon alla ja mietimme, miten pääsemme pois. Kuopiossa asuva, mutta Lappeenrannasta kotoisin oleva Hanna ja Lappeenrannassa nykyään asuva Oona ovat saapuneet Sulkavalle Salpalinja-kohteiden vuoksi. Öitä on toki tullut myös nukuttua teltassa ja retkituvissa. Siihen tulivat sitten Ilomantsi, Möhkö ja Öykkösenvaara, Hanna kertoo. Osalle vaellusta on osallistunut myös kooikerhondje-rotuinen Diego-koira, joka kulki enimmäkseen huoltoauton mukana ensimmäisen pyöräilyviikon aikana. – Se on Salpalinjan eniten miehitetty alue. Jouduimme paarmapilveen, kun sadat paarmat hyökkäsivät kimppuumme. Moni ihminen on osallistunut matkan mahdollistamiseen. Suurin tunnereaktio reissulla liittyy partisaaniuhreihin. Nyt tulee tutustuttua laajemminkin. – Olemme matkan varrella olleet monia öitä ystäviemme luona, Hanna kertoo. – Panssariesteitä on nähty paljon. – Halusimme lähteä Ilomatsin suuntaan, koska siellä on vielä Salpalinjan kohteita. Lopulta Salpalinja valikoitui vaelluksen kohteeksi. Eihän sotimisessa ole mitään järkeä, emmekö voi vaan elää sovussa, Hanna pohtii. Arto Juntunen, eräs eläkkeellä oleva historianopettaja, rehtori ja entinen rauhanturvaaja oli kutsunut Hannan ja Oonan Onkamon Salpalinjalle. – Venäläiset partisaanit kävivät tappamassa kylästä kaikki. Jätimme pyörät ja aloimme vaeltaa kohti Änäkäistä ja Hatunkylää. Odotamme sitä aika paljon, sillä siellä pitäisi olla eniten Salpalinja-kohteita, Hanna ennakoi. Matka kulki edelleen Raikuuseen, Savonlinnaan ja Sulkavalle. Vaellus Suomen itsenäisyydelle ja maailman rauhalle Äiti ja tytär vaelsivat Salpalinjan päästä päähän, ja pysähtyivät matkan varrella tutustumaan Sulkavalla sijaitseviin Salpalinja-kohteisiin. Meillä meni siellä monta tuntia, kun tutkimme juoksuhautoja ja kävimme Raatteentien päässä olevassa museossa. Raatteenportin museossa oli partisaaniuhreille tehty valokuvanäyttely, jossa oli valokuvia kuolleista uhreista. Reissun on tarkoitus kestää yhteensä 39 päivää, ja sen pituus on noin 1 500 kilometriä. Tajusin, että minulla on hyttysverkko päällimmäisenä rinkassa. Lomakodilla odottaa kanootti, jolla he aikovat jatkaa matkaansa Saimaan yli Lappeenrantaan. He aina odottivat meitä matkan varrella ja yövyimme matkailuautossa, Hanna sanoo. – Omistamme meidän vaelluksemme Suomen itsenäisyydelle ja maailman rauhalle, Hanna sanoo. Jalkaisin kuljetun matkan ajan pyörät olivat perheen isän huostassa, ja hän toi ne Hannalle ja Oonalle, kun oli jälleen aika nousta takaisin pyörän satulaan. – Teljo on se piste, mistä lähtee Karhunpolku. Sitten on ollut majoituskorsuja ja konekiväärikorsuja. Kankaalla oli 30 astetta varjossa ja muuten 40 astetta. – Olemme nähneet poteroita. Salpalinjalta parhaiten mieleen on jäänyt Vanttajankangas. Ilomantsin alue ei varsinaisesti kuulu Salpalinjaan, mutta se on ollut sotahistorian kannalta merkittävä, Hanna sanoo. Diego liittyy myös Hannan ja Oonan seuraan matkan loppuajaksi, kun he pääsevät Lappeenrantaan. Jenna Olin Hanna ja Oona Lesch tutustuivat Sulkavalla Sarsuinmäen tykkipatteriin.. Siellä on enemmän koettavaa, Hanna sanoo. – Olen ollut 12-vuotias, kun olemme käyneet Raatteentiellä äidin ja siskon kanssa. – Kyllä se joitain kilometriä on juossut pyörän vierellä. – Päätimme, että teemme pitkän vaelluksen. Änäkäisen alueella oli maastossa paljon talvisodan taistelun merkkejä. 6 Keskiviikkona 31.07.2024 N:o 31 P yöräilymatka Savonlinnasta on takana, ja Hanna Lesch on juuri saapunut tyttärensä Oona Leschin kanssa Partalansaaren Lomakotiin, jossa heidän on tarkoitus yöpyä. Ei vain sotilaat, vaan myös suomalaiset naiset
Olemme molemmat kuitenkin matkusteltu aiemmin paljon ja nähty kirkot ja tippukiviluolat, niin ei ole sellaista hinkua, että pitäisi joka paikkaan ehtiä, Pitkonen tuumaa. Kansallispukumessu su 4.8. Matkasta tekee sekin juhlaa, kun voi rauhassa istua illallisella ja ottaa lasin viiniä. Muuttumaton rakkaus -konsertti Sulkavan kirkossa to 1.8. "Koko porukka on ollut hirveän kivaa Sulkavan kappeliseurakunnan kirkolliset ilmoitukset Hengellinen kasvuryhmä työikäisille Savonlinnassa 12.9. – Rakvere vaikutti tosi pieneltä paikalta, mitä olin siitä lukenut. Naiset olivat joskus tavanneet jossain aiemmin, tosin sen kummemmin he eivät olleet tutustuneet. Vetäjinä perheneuvoja Satu Valkonen ja diak.työntekijä Tiina Strengell. saakka ti-la klo 11–17. – Minun piti alun perin lähteä tänne reissuun ystävän kanssa, mutta hänelle tuli este. Lohilahden tori avoinna la 10.8. – Varasimme hotellin spasta manikyyrin ja jalkahoidon. Lajeina juoksu ja heittolajit. Ilmoittautuminen paikan päällä (osallistumismaksu 15 € (Jk 10 €) Tankki täyteen: maalla muuttajat -näytelmä ma 5.8. Olen nyt ensimmäistä kertaa reissussa yksin, mutta se ei ole haitannut. Kaartilankosken näytelmäpiiri, Hakovirran metsästysseuran talo, Kietäväläntie 154. T ämän vuoden lukijamatkalaisista lähes puolet lähtivät reissuun yksin, ja majoittuivat yhden hengen huoneessa. Vapaa pääsy. Yksin ei kenenkään tarvinnut olla, vaan ensimmäisenä iltana menimme jo yhdessä illalliselle ja teimme kaikkiaan kolme yhteistä retkeä, joista yhdellä oli paikallinen opas mukana. – Koko porukka on ollut hirveän kivaa ja tulevat juttelemaan, joten yksin ei ole tarvinnut olla. Saaristolalle Rakvere oli uusi kohde, ja lukijamatkalla hän ei ole aiemmin ollut, Virta Linesin reissuilla kylläkin. Sarjat: M 10 km, M45 ja N 10 km, T ja P 17v. 0447768011. klo 14. Moottoripyörätapahtuma HDajo, kirkonkylä torilla la 3.8. Osoite Tenniskentäntie 3. Osallistuminen on ilmaista. klo 16-20. klo 10-12.30. Liput 8 euroa, sis. Seurakunta Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja: Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Jari Kallio 044-9752532 Toimittaja Jenna Olin 050-5115114 www.sulkavalehti.fi Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi PAINOPAIKKA: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Mari-Anna Rossi Tapahtumakalenteri Uusia ystäviä lukijamatkalta Moni lähti Sulkavalehden lukijamatkalle ilman omaa matkakumppania. Miesystävä on mieluummin mökillä ja häntä ei hirveästi kiinnosta matkustelu, niin lähden aina yksin reissuun. klo 19. Ryhmä max. klo 16-20. Mutta kun lähtö läheni, niin päätin lähteä, vaikka matkaseura puuttuikin. En tuntenut etukäteen matkalle lähtijöistä ketään, mutta palasin monta uutta tuttavuutta rikkaampana. Osoite Tenniskentäntie 3. 7 Keskiviikkona 31.07.2024 N:o 31 Rauhaniemen museo avoinna 3.8. Sulkavan Urheilijat SU-41. Tanssit Kaipolan paviljongilla la 17.8. Lohilahden tori avoinna la 3.8. klo 8.30-10.30. Kirkko. saakka. Reissussa oli mukava, rento ja välitön tunnelma. Tunnilan maantiejuoksu 4.8.2024 klo 12 Tunnilan Kiikkurannassa (Tunnilan koulutie 106, Sulkava). Te a t t e r i S i p e r i a n K u l t t u u r i p a k u e s i t y s Alinanniemi Beachillä (Alanteentie 44) su 18.8. Matti Turunen ja Jussi Keltakangas. Aurabroileria L,G SUNNUNTAI 4.8. Sulkavalainen Mirja Saaristola haluaa rohkaista kaikkia lähtemään ryhmämatkalle, vaikka se oma matkakumppani puuttuisikin. klo 8.30-10.30. Voisin vielä käydä kylpylässäkin, Saaristola suunnittelee. Vähän ajattelin, että onko siellä mitään ja kannattaako sinne lähteä. Kokoontuu 8 kertaa. Järj. Tankki täyteen: maalla muuttajat -näytelmä pe 2.8. Ysäri-ilta by FM Sound Tiittalan kartanon Rantamakasiinilla la 3.8. klo 18. klo 8.30-10.30. Osoite Vanha Lossiranta 2. Pitkoselle yksin matkustaminen on ennestään tuttua. Lohilahden tori avoinna la 24.8. Viimeiselle matkaillalle on kuitenkin vielä yksi ohjelmanumero. Naisten vuoro klo 16-18.30, miesten vuoro klo 18.30-19. Eija Pitkonen ja Mirja Saaristola lähtivät reissuun yksin, mutta saivat toisistaan matkakumppanit niin kohteissa kiertelyyn kuin ravintoloihin. Sarjacrossit Haukkamäen motocross-radalla 7.9. juoman. 5 km, hölkkä 5 km ja 10 km. (Alanteentien 13) klo 20 alkaen. Karaoke by Miki Kioski Alanteen Helmessä ti 13.8. 10 hlöä. klo 8.30-10.30. Neljä vuodenaikaa – Heli Lahden näyttely Tiittalan kartanossa 10.8. Yleisurheilukilpailut to 1.8. klo 18-19.30. Osoite Yhdystie 20. Kirkko. Karaoke by Miki Kioski Alanteen Helmessä pe 9.8. To 1.8. Lohilahden tori avoinna la 31.8. ma-pe klo 9–12 p. Iltatori Lohilahdella ke 31.7. klo 18-19.30 Urheilukentällä. 015-576800. Pitkonen ja Saaristola ovat viettäneet aikaa Rakveressa yhdessä paikkoja katsellen ja rennosti kuljeskellen. alk. Karaoke by Miki Kioski Alanteen Helmessä pe 2.8. Lisätiedot: Tiina Strengell p. Lohilahden tori avoinna la 17.8. klo 11. 23.8. Osoite Tenniskentäntie 3. Osoite Tenniskentäntie 3. Maksu 20 €/hlö. Rantamakasiinin pubivisa Rantamakasiinilla pe 9.8. Kartanon savusaunailta Tiittalan kartanon Koskenrannan savusaunassa pe 9.8. 041 315 7681 LAUANTAI 3.8. Veskun reissut ovat aina olleet hyviä ja niille on helppo lähteä mukaan. Kartanon savusaunailta Tiittalan kartanon Koskenrannan savusaunassa pe 30.8. Kansallispukumessu ja kansallispukujen tuuletuspiknik Sulkavan kirkossa ja Uitonvirran rannalla su 4.8. Yksin ei reissussa kuitenkaan tarvinnut olla. Mitään sen ihmeempää ei tarvitse ollakaan. klo 14.30–15.30 Räsänen p. Burgundin pataa L,G VIIKON KEI O Lohikei oa L,G Isot muikut, marjat, sienet Sulkavan torilla pe 2.8. Mirja Saaristola ei tiennyt ennestään ketään matkalle lähtijöitä, mutta yllättyi positiivisesti, kun mukana olikin Sulkavan kesäasukas Eija Pitkonen, hänkin yksin. – Harrastan aika paljon yksin liikkumista. Ilmoittautuneet haastatellaan. Lähdöt pienet pyörät ja aikuiset. Lankinen, Turunen. Nyt en tuntenut porukkaa ollenkaan ennestään, niin mietin, joutuuko paljonkin yksin olemaan, mutta eipä ole tarvinnut, Pitkonen nauraa. – Olemme käyneet yhteisillä retkillä ja pari kertaa päivässä ravintolassa syömässä. Rantamakasiinin Sulkavaiset Hellblazers la 31.8. Liput 12 euroa. klo 21 alkaen. klo 16-18. Matti Turunen, Jussi Keltakangas. klo 1921. klo 19 Kaartilankosken näytelmäpiiri, Hakovirran metsästysseuran talo, Kietäväläntie 154. Osoite Tenniskentäntie 3. Arkilounas ma–pe 11 € Viikonloppulounas la-su 13 € Kauppatie 1, Sulkava puh. Mirjan kanssa kun olemme kaksi yksin matkustavaa naista, niin olemme käyneet yhdessä syömässä ja liikuttu enemmänkin yhdessä täällä, Pitkonen kertoo. klo 8.30-10.30. Maksu 20 €/hlö. klo 18 Muuttumaton rakkaus-konsertti. Osoite Tenniskentäntie 3. Ilmoitt. klo 16-20. Niin minäkin. 040 708 5224 "Päätin lähteä, vaikka matkaseura puuttuikin Albumit ja kehykset -50% Sulkavan Valokuvaamo Uitonsyrjä, puh. Naisten vuoro klo 16-18.30, miesten vuoro klo 18.30-19. klo 20-01, Päivi Haapalehto & Janne Ikonen, osoite Paviljongintie 35. 015 471 208. klo 10. menn
Kuntoutuksen tarve muuttunut Sen lisäksi että Sari Naukkarinen työskentelee lasten ja nuorten toimintaterapeuttina Terapiamerkurius Oy:ssa Savonlinnassa, hän tarjoaa samalle kohderyhmälle ratsastusterapiaa Hasulan kartanossa. Ratsastus ei ole itseisarvo Jokaiselle ratsastusterapian asiakkaalla on lääkärin tekemä kuntoutussuunnitelma, johon on laadittu kuntoutusjakson tavoitteet ja askeleet, miten tavoitteisiin päästään. Keltainen, vuonna 1851 rakennettu päärakennus hallitsee pihapiiriä. Eläin antaa palautteen hyvin aitona ja suorana, Naukkarinen tietää. Minä olen kakkosterapeutti ja hevonen on ykkönen. Ratsastusterapiassa käyvillä lapsilla voi olla haasteena ottaa vastaan palautetta – oli se sitten positiivista tai negatiivista. – Jos oikein muistan, tila on aikoinaan ollut 1500 hehtaaria. Sen edellinen omistaja oli Suur-Savon Sotaveteraanipiiri. Voi tulla joku yllätys tai hevonen voi tuottaa yllätyksen. – Arjen haastavat tilanteet sujuvatkin helpommin, Naukkarinen toteaa. – Kun lapsen on vaikea tunnistaa omia tunteitaan, niin tunnehallinta ei riitä. Hän muistaa, kuinka heti muuton jälkeen monet iäkkäämmät ihmiset tulivat kertomaan muistojaan Hasulan kartanosta. Monet olivat olleet piikana tai renkinä kartanossa. – Eräs iäkäs rouva Puumalassa, joka oli varmasti jo 90-vuotias, tuli tyttärensä ja tyttärensä lapsen kanssa tänne käymään. Sari ja Tomi Naukkarinen perheineen ovat asuttaneet Hasulan kartanoa 22 vuoden ajan. Minun tehtäväni on luoda tilanteita ja antaa hevosen tehdä viimeinen työ, Naukkarinen kuvailee. Luonteen täytyy olla tietynlainen yhdistelmä rauhallisuutta ja aktiivisuutta, Naukkarinen tiivistää. Luontoja talliympäristö tuovat paljon elementtejä terapiaan, joita ehkä ihmisen ihmiselle tarjoamassa terapiassa ei tule, Naukkarinen vertaa. Ratsastusterapian Naukkarinen kokee toimivan parhaiten tietyn tyyppisten hevosten kanssa. Kaikkien kanssa ei välttämättä edes ratsasteta. Sitten neuvottelemme mitä teemme, Naukkarinen selventää. Alun perin aloimme etsiä paikkaa Itä-Suomesta Tomin töiden takia. Toista tallikissa Villaa ei näy, mutta kauniinharmaa kissa putkahtaa myöhemmin Myyn seuraksi pihamaalle. Ikäihmisten muistoja kartanosta Talolla on pitkä historia. Usein ratsastusterapian vaikutukset näkyvät lasten ja nuorten arjessa maadoittumisena ja rauhoittumisena. Toisessa niistä asustavat kartanon toisen omistajan ja toimintaterapeuttina sekä ratsastusterapeuttina työskentelevän Sari Naukkarisen ratsastusterapiahevoset Pinkki, Mokka ja Ria sekä yksi hoitopaikalla oleva hevonen. Tilaa on pilkottu paljon vuosikymmenten saatossa. Aiemmat haasteet eivät ole poistuneet, vaan painotus on muuttunut, Naukkarinen kertoo. – Valikoin hevoset itse. Ne jäävät muistoiksi ja kasvutarinoiksi. – Olemme molemmat ItäSuomesta kotoisin. Toiminta riippuu kuntoutuksen tavoitteista ja lapsen toimintakyvystä, Naukkarinen kertoo. Ratsastusterapialla autetaan haasteita kokevia lapsia ja nuoria Historiallinen Hasulan kartano toimii Sari ja Tomi Naukkarisen kotina, mutta siellä tarjotaan myös ratsastusterapiaa lapsille ja nuorille, joilla on haasteita esimerkiksi motoriikassa tai tarkkaavaisuudessa tai he kuuluvat autismikirjoon. Sitä kautta harjoittelemme, miltä itsestä tuntuu ja neuvottelutaitoja, Nakkarinen kertoo. Molemmat kissat ovat seurallisia ja niin tottuneita kartanon hevosiin, että ne jopa nukkuvat niiden selässä. – Lapsille, jotka täällä käyvät, on paljon helpompi ottaa palaute vastaan eläimeltä. Se voi olla haasteen paikka lapselle. Se tulee hyvin luonnollisesti tässä ympäristössä. Ajatus oli olla lähempänä Imatraa, jossain Ruokolahti–Puumalaseudulla. Hän oli ollut täällä piikana ja kertoi arjen askareista. Tämä on monelle todella motivoiva ympäristö harjoitella. Lapsen kanssa tehdään yhdessä jokaisen ratsastusterapiakerran yhteydessä suunnitelma, mitä käynnin aikana tehdään. – Saatan sanoa, että huomaatko, että hevonen on noin tyytyväinen tai nyt se on noin kiukkuinen. Nyt jäljellä on kantatila, Sari Naukkarinen sanoo. Ratsastusterapiassa harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ja se usein ulkoistetaan hevoseen. Hän oli myös rakastunut täällä ja löytänyt elämänkumppaninsa, Naukkarinen muistaa. Voimme tehdä hevosen kanssa tallissa erilaisia asioita. Eläimen antama palaute on aitoa Sari Naukkarinen on toiminut ratsastusterapeuttina kohta 18 vuoden ajan, ja hän kertoo edelleen yllättyvänsä eläinten ja luonnon vaikuttavuudesta lasten ja nuorten onnistuneessa kuntouttamisessa. – Huikeimmat onnistumiset eivät ole videolla, ne eivät ole kuvissa tai somessa, vaan ne elävät siinä hetkessä. He saattavat tunnistaa sen, että he ovat kiukkuisia, mutta eivät pysty sanoittamaan sitä tai pyytämään apua. – Palaute, jota ratsastusterapiassa saa, ei ole suunnitelmallista, suorittamista tai päälle liimattua. Lasten ja nuorten kuntoutuksen tarve on selkeästi muuttunut viime vuosina. – Menetelmät ovat moninaiset, minkä avulla pystymme harjoittelemaan. – Se antaa kokonaisvaltaisesti monipuolisuutta vuorovaikutukseen sekä tunneja motoriikkapuolelle. Sulkava ei ollut mielessä, mutta paikka oli monessa suhteessa sellainen, joka vei mennessään, Imatralta kotoisin oleva Sari Naukkarinen kertoo. Ratsastusterapia kuuluu eläinavusteiseen kuntoutukseen. Yhdistyksen käytössä kartano toimi lomaja kurssikeskuksena ennen kuin siitä tuli yksityinen koti Naukkarisille. Siinä vaiheessa tiesimme, että aion tehdä ratsastusterapiaa, joten paikan piti soveltua siihen. Tänä päivänä painotus on todella paljon tunneja psyykepuolella, vuorovaikutustaidoissa, sosiaalisissa taidoissa ja leikkitaidoissa. Jenna Olin Myy-kissa ja norjanvuonohevonen Mokka ovat kavereita. Tarinoiden lisäksi Naukkarisille on tuotu vanhoja valokuvia ja rakennuspiirustuksia. Ratsastus ei ole itseisarvo. Kaikista hankinnoista ei ole tullut terapiahevosia kuitenkaan. Olimme EteläSuomessa Nurmijärvellä ja muualla opiskeluajan ja teimme töitä. Punaiset piharakennukset täydentävät maalaismaisemaa. Toimintaterapeuttina ja ratsastusterapeuttina työskentelevä Sari Naukkarinen taluttaa ratsastusterapiassa hyödynnettävää Riahevosta Hasulan kartanon edustalla.. Tallin käytävillä luuraa kirjava Myy-kissa, joka on hyvää pataa Mokka-vuonohevosen kanssa. – Homma ei välttämättä aina menekään niin kuin olemme suunnitelleet. Ennen suurin osa asiakkaista oli liikuntavammaisia, nykyään suurin osa kokee tarkkaavuuden ja autismikirjon haasteita. 8 Keskiviikkona 31.07.2024 N:o 31 H asulan kartanon pihapiirissä vallitsee rauha. – Aiemmin kuntoutuksen tarve on painottunut motoriikkaan ja sensorisen aistikäsittelyn haasteisiin eli haju-, maku-, tuntoja kuuloaisteihin. Esimerkiksi omien tunteiden tunnistaminen ja tunnetyöskentely voivat olla haaste lapselle