Täsmennetyt, karsitut ja realistiset talousarviot on palau| Nm Vv 58700 SULKAVA |PUH. Hän viittaa tilintarkastajan arvokeskustelussa lausumaan toteamukseen: «On katsottava tehdäänkö oikeita asioita ja tehdäänkö oikeat asiat oikein.” Soutupankki tiedottaa. Pyk hapen e n.120 syva ph jo niillä Puhu Sinäki 044-271 Ultoririnne 10, Sulkava Maanantaina kokoontunut kunnanhallitus ei päättänyt vielä veroäyrinkorotuksesta. 015-471 203 FAX. klo 19.00 % tettava 26.10. 676 280 [LUOMUMIKOLLAI Kunnanjohtajan esityksestä kunnanhallitus antaa sivistyslautakunnan tehtäväksi määrittää strategiasuunnittelun yhteydessä oppilasmääräkriteerit, millä kyläkoulun sulkeminen tapahtuu. Kiireisiinsä vedoten kunnanjohtaja kieltäytyy vastaamasta taloustilannetta koskeviin kysymyksiin. Kunnanhallitus pyytää toimielimiä käsittelemään uudestaan talousarvioja taloussuunnitelmaesityksensä. 0400-757 518 uantaina | Juontaa «= DJ ESA HH HH & AS Tervetuloa! Ikkunamyyjä: Se on Sinisalo! Pertti Sinisalo 050 3443 862 Käytetyt a. notut lakisääteiset toiminnot tuyhteistyössä kirjaston. Siitä on vaikea saada yksityiskohtaisia tietoja, koska päätöksenteko on kesken. kanssa Kunnan taloudellinen tilanne on todella huono. Kunnanjohtajan esityksestä sivistyslautakunta joutuu määrittämään oppilasrajat, joilla kyläkoulun sulkeminen tapahtuu. ) jä ETENEE Osuuspankki uudistuu Pankkimme pääkonttori on suljettuna | perjantaina 12.10.2001 | | toimitilojen uusimisen vuoksi. päivänä 2001 N:o 40 N | in N MH Shell Helix ultra 149 vå I IPUOLUEETON PAIKALLISLEHTI 1, U MN W JA N 39. niin tiukalla että veroäyrin korotus ei riitä |KIVEN — reen, a gem Nyt ovat vaarassa kyläkoulut KAT A Sulkavan kirjastolla ke 10.10. Nykyisen 18 prosentin eli 18 pennin veroäyrin mukaan laskettuna kunnalle kertyisi verotuloja arviolta 28.939.790 markkaa. Yhden veroäyripennin korotus tuo lisää verotuloja noin 1,5-1,6 miljoonaa markkaa. 471 371 la 9-15 / N p, by] Torstaina lokakuun 4. Jo elokuisessa sivistyslautakunnan kokouksessa sivistystoimenjohtaja esitti kahden kyläkoulun lakkauttamista 2002 elokuusta lähtien. 9-17 p. Savulohta ja -filettä, | ISOA Puruveden muikkua, savumuikkua ja kalakukkoa. Erityis— linen tilanne on niin vakava, että | Tervetuloa kuulemaan ja lukemaan I d huomio on kiinnitettävä nettome— valitettavasti myös kaikki niinsa| Aleksis Kiven tekstejä! Järj. mennessä. — Sulkavan kunnan taloudellee ottaa tarkasteltaviksi. hh UN Irtonumero 5 mk KERVISEN KALA Avoinna toistaiseksi: maanantaina ja keskiviikkona sekä perjantaina ja lauantaina kello 9.00 alkaen. Pahoittelemme remontista aiheutuvaa häiriötä, mutta uusituissa toimitiloissa pystymme entistä paremmin palvelemaan kaikkia asiakkaitamme. Crystal A KUVESI 5, 90 i JÄÄHDYTIN34, 903, 12,905; Tuulilasinpesunneste (täyssynteettinen moottoriöljy) HALPALINNA — Palvelemme: Alanteentie 15 ark. — Kunkin toimielimen tulee harkita, miltä osin lakisääteiset toiminnot mahdollisesti voitaisiin jatkossa suorittaa nykyistä taloudellisemmin, sanoo taloussihteeri Rauno Hyvärinen. Kansalaisopistor'lausuntäryhmä noihin. NI NTT AI SIA Hollannin Italialaiset PUNAISET JA, luomu A = E; KELTAISET RYPÄLEET Palvelemme: PAPRIKAT 9-20 16 90 la 9-18 b kg Talous. Edessä ovat mitä ilmeisemmin veroäyrin ja kiinteistöveron korotukset. SULKAVAN OSUUSPANKKI | Mukana elämän eri käänteissä Lohilahti (0! 15) 673 140 | Sulkava | (015) 722 3300. Puh. Sivistystoimenjohtaja on jo aikaisemmin pyrkinyt kyläkoulujen vähentämiseen. Tarjoamme kakkukahvit nykyisille ja tuleville asiakkaillemme uusituissa toimitiloissamme myöhemmin syksyllä remontin valmistuttua. Vastaavasti 19 pennin veroäyrin mukaan verotuloja — kertyisi — yhteensä 30.547.556 markkaa. Kunnanhallitus pyytää toimielimiltä uudet, karsitut talousarvioja taloussuunnitelmaesitykset 26.10.2001 mennessä
Tervetuloa matkalle mukaan. Ihminen on vapaa, sillä Jumala on hänen kanssaan. Päivän sana Tulkaa, vaeltakaamme Herran valossa! Jes. Entinen Sparin talo on nyt tiedonvälityksen ja tietotuotannon tehokäytössä. 649 150. Tie vapauteen lähtee liikkeelle siitä, kun ihminen pysähtyy, tai joutuu pysähtymään, ja katsoo itseään sellaisena kuin on Jumalan armollisen peilin edessä. Sitovat ilmoittautumiset 11.10. Tahtoa on, mutta keinoja puuttuu tai ne ovat huonosti toimivia. 471 345, 050-360 5482. Aloitimme työt uusituissa ja remontoiduissa tiloissa lokakuun ensimmäisenä maanantaina. 2 4.10.2001 N:o 40 SULKAVA 4.10.2001 SULKAVA Muutto on kuin uusi alku Sulkava-lehti muutti pitkällisen harkinnan jälkeen uuteen toimipaikkaan Uitonrinteeseen. Mies ilmeisesti käveli kirkonkylälle, josta ajoi tilaamallaan taksilla Imatralle. mennessä Eevalle puh. myöh.) Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.10. Sen vuoksi lehtitalon on pysyttävä tietotekniikan kehityksessä mukana. SU-41/Soutujaosto: Soutukauden päättäjäiset Mannilanniemessä pe 12.10. Rattijuoppoja liikkeellä Kaksi sulkavalaista miestä jäi kiinni rattijuoppoudesta. Työmaalle oli tehty reilu viikko aikaisemmin työsuojelutarkastus, jossa ei ollut ihmeemmin huomauttamista. NLP sisältää tietoa siitä, kuinka se tulee mahdolliseksi ja miten se tapahtuu. Paikkakunnan kehitys ei lupaa uusia asukkaita tai yrittäjiä, jotka tilaisivat lehteä tai ilmoittaisivat siinä. Millainen on oma henkinen tontti, jossa ovat omat tarpeet, tunteet, arvot oma hyvä elämä. Lisäksi Sulkava-lehti on teknisesti nykyaikainen ja hyvin hoidettu, kiitos ymmärtäväisten hallintomiesten ja omistajien. 272 108, tai Tertulle puh. Lähtö linja-autoasemalta klo 17.00. Mielenkiintoisen aiheen luennoitsija Taimi Lehtilä on toiminut 20 vuotta yleislääkärinä. klo 13-17 Kaartilankosken koululle. Murtomies vieraili Lohilahden kirkossa viikonlopun aikana. NLP:n keinoilla voidaan tehdä ei-tietoista sisäistä kokemustamme tietoiseksi ja luoda yhteys omiin piileviin voimavaroihin. Kehon ja mielen välillä toimii hieno palautejärjestelmä; keho ja mieli kertovat, missä mennään, kunhan vain kuuntelisimme niitä. Matkan hinta kahvituksineen n. Lisäksi käydään läpi kuka ja mikä määrää naisen elämässä. Olavi Partanen Valtakunnallinen Syöpäviikko 8.-14.10.2001 Teemana hyvinvoiva nainen Valtakunnallista Syöpäviikkoa vietetään maassamme ensi viikolla teemalla Hyvinvoiva nainen näkökulmia naisen terveyteen”. Mietelause Tietääkseen viinin vuosikerran ja laadun ei ole tarpeellista juoda koko tynnyriä. Poliisi ja työsuojelupiiri tutkivat tapausta. 050-360 5482. Tilaisuuden jälkeen kirkkokahvit Seurakuntakeskuksessa. mennessä toimistolle puh. Täytyy olla vallan helppoa sanoa puolessa tunnissa, onko kirja jonkin arvoinen vai onko se vailla arvoa. Tapahtumat & Savonlinnan Seudun Hengitysyhdistys ry: Teemme teatterimatkan Varkauteen la 27.10. mennessä Heikki puh. Alkometri näytti 1,0 promillen humalaa. 0400428 646 tai Kylli puh. Sulkavan Sotaveteraanit ry ja Naisjaosto: Itäisen Maanpuolustusalueen Kirkkoilta järjestetään Mikkelin Tuomiokirkossa to 11.10.01 klo 18.30. Totuus tekee vapaaksi. Totta! Kun myönnän itselleni kaiken sen, mitä sisimmässäni löydän: vahingonilon, itsekkyyden, ahneuden, kateuden... 676 882 tai Tauno Häkkinen puh. Viime perjantaina aamupäivällä sattui seurakuntatalon työmaalla tapaturma, jossa sulkavalainen kirvesmies tippui yläkerrasta alakertaan noin 3 metrin matkan. Ne ovat täynnä anteeksiantamusta ja iloa. Hän puhalsi 0,9 promillea. Varkaan saalis oli jäänyt köykäiseksi, sillä mitään ei todettu anastetuksi. Yhden talon seinien sisältä löytyy monenlaista erityisosaamista. Nyt hän lopettelemassa kolmivuotista koulutusta, jonka jälkeen Lehtilästä tulee NLP-psykoterapeutti. Kaikki, myös ei-jäsenet TERVETULOA matkalle mukaan! Teatterimatka Savonlinnaan katsoman riemupilleriä "Lemmenkipeä lähettiläs" ti 23.10. (Lähtöaika ilm. Millaiset ovat hyvät henkiset rajat. Hän ei alustavien tietojen mukaan ole syyllistynyt pakomatkallaan rikoksiin ainakaan Sulkavalla. mennessä Eevalle puh. 70 v Tervetuloa viettämään kanssani merkkipäivääni 14.10. Perjantai: Lihakeitto, karjalanpiirakka, juusto. Anteeksiantamiseen, hyviin tekoihin, hyvään omaantuntoon, sisäiseen rauhaan, rohkeuteen valita toisin, yltäkylläiseen elämään. Me yritämme parhaamme. Keskiviikko: Kipparinkalapihvit, kermaviilikastike, perunat, salaatti. Vaikka nämä kuuluvat elämään, ne eivät muserra alleen. klo 11.30-12. 3 Päivän kierto Aurinko nousi tänään 7.32 ja laskee 18.38. Kysymyksen, olenko itselleni arvokas ja tärkeä, voi jokainen nainen punnita omassa elämänarvoasteikossaan. Sulkavan Eläkeläisystävät ry: Jouluostoksille Tallinnaan 12.13.11. Taimi Lehtilä käyttää jo nyt lääkärintyössään NLP-ajattelua ja menetelmiä, tekee terapiatyötä ja kouluttaa. Naisen hyvinvointiin vaikuttavat perimä, työ, ympäristö, elämäntapahtumat, sairaudet, elintavat ja asennoituminen elämään ja asioihin. Imatralainen mies on nyt etsintäkuulutettu. // Kouluruoka PE Kouluruoka viikolla 41: Maanantai: Broilerpata, ananaspaprikasalaatti, mustaherukkahillo. Lähtö sekä paluu Sulkavan linja-autoasemalta. Sisältö on tietysti kaikkein tärkein asia. Yläkerran naapureina ovat lakiasiaintoimisto Kari Toivanen ja seutukunnallinen etätyöpiste. Mihin Hän meidät vapautti. 1990luvun puolesta välistä hän on tutustunut NLP-ajatteluja menetelmämaailmaan opiskelemalla ensin peruskurssilla ja sitten jatkokursseilla. Ja lähes ainoana paikallislehtenä koko maassa. NLP (Neuro-Linguistic-programming) on ajattelutapa ja tutkimussuuntaus, joka on keskittynyt tutkimaan, miten ihmisen mieli toimii sekä kehittämään menetelmiä ohjata mielen toimintaa haluttuun suuntaan. Tiistai: Nakkikasvispata, suolakurkku; .kaaliraaste. Puhujana on yleislääkäri Taimi Lehtilä Savonlinnasta. Syyllisyys on poissa. Kun kehossamme on perustavaa laatua oleva häiriöiden korjausja sairauksista ja vammoista paranemispyrkimys, miten voisimme auttaa kehoa paranemaan ja voimaan paremmin. Lehtilän luennon johtoajatuksena on, että ihmiset haluavat elää hyvää ja tyydyttävää elämää. N nnen EN JUHLI merkkipäivääni! Jouko Summanen Nimipäiviä Tänään torstaina Saila, Saija, perjantaina Inkeri, Inka, lauantaina Minttu, Pinja, sunnuntaina Pirkko, Pirjo, Piritta, Pirita, Birgitta, maanantaina Hilja, tiistaina Ilona, keskiviikkona Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä, Aleksi, Aleksis. He haluavat vilpittömästi parantaa elämäänsä. Ilmoittautumiset 8.10. Ilmoittautumiset 8.10.01 mennessä Mikko Pulkkinen puh. On hyvä, jos Jumalan armon peiliin katsomisesta tulee elämäntapa. 5:1) Mistä Hän meidät vapautti. Toinen jäi kiinni Sulkavan kirkonkylällä sunnuntai-iltana. Poliisi on kiinnostunut kyseisen kirkonmiehen henkilöllisyydestä. Se on toinen ihme. Vastaavaa kokonaisuutta ei ole ainakaan tällä seutukunnalla, liekö koko maassa. Entä tästä eteenpäin. Vanki lähti omille teilleen Sulkavan vankilasta tiistain vastaisena yönä. Kaikille lukijoille on tarjottava mielenkiintoisia uutisia, juttuja ja tärkeitä tietoja. Poliisi toivoo, että jos ihmisillä on hallussaan luvattomia tai luvallisia ampumakelvottomia aseita, niin ne tulisi luovuttaa poliisille tai muuten laillisesti romuttaa eli deaktivoida. Poliisi ei lähde ankaralle sakotuslinjalle, jos luvattomat aseet ilmoitetaan oma-aloitteisesti virkavallalle. Torstai: Jauhelihapihvit, perunasose, salaatti. Kun vielä sanon siinä Jumalan peilin edessä Jumalalle: "Olen rikkonut armahda minua!”, saan kohdata ihmeiden ihmeen: Jumalan rakastavat kasvot. silloin tapahtuu ensimmäinen vapautumisen ihme. Usein tiedetään, mitä pitäisi tapahtua, jotta jokin asia onnistuisi paremmin. Sisältönsä puolesta lehtemme on huomattu monet kerrat, jopa valtakunnallisesti. Paikallislehden tekeminen on kymmenessä vuodessa muuttunut olennaisesti. Miehelle mitattiin Uitonrinteessä ylinopeus 75 km/h. Mies loukkasi itseään sen verran, että hänet kuljetettiin ambulanssilla Savonlinnan keskussairaalaan. "Wienerwaldin tarinoita" alkaa klo 14, lähtö Savonlinnasta n. Sitovat ilmoittautumiset 15.10. Mikä on NLP. Finnjetillä B 1k/2 hlö hytissä. Wilde. Tervetuloa asioimaan uuteen osoitteeseen Uitonrinne 18! Ihmeitä Viikon sana "Vapauteen Kristus meidät vapautti.” (Gal. Saimaan Syöpäyhdistyksen Sulkavan osasto järjestää ensi torstaina yleisötilaisuuden aiheesta. Syöpäviikon = yleisötilaisuus Päiväkeskuksella to 11.10.2001 klo 18.00. 015-648 678. Se johtaa elämänmyönteisyyteen, avoimuuteen ja elämäniloon riippumatta olosuhteista. Rakeiset < G . Toinen iäkkäämpi sulkavalainen mies jäi kiinni maanantaina puolen päivän aikaan samoin kirkonkylässä. Synnin ja kuoleman vallasta, lamauttavan pelon otteesta ja epätoivosta. Syyttäjää ei näy. Poliisin haaviin jäi viikon aikana yksi luvaton pistooli, joka löytyi perheriidan selvittelyn yhteydessä Partalansaaresta torstaina. Juuri ilmestyneessä, yliopisto-opiskelijoille tarkoitetussa tutkivan journalismin oppikirjassa "Tutkittu juttu” Sulkava-lehti on näkyvästi esillä. Yhdistys maksaa kyydin. Tiedonvälityksessä tekniikka kehittyy huimalla vauhdilla. Olemme osa todellista tietotaloa: alakerrassa toimivat Karttaikkuna, K-Map Kristian Liljeström, Mikropalvelu Jyrki Pulkkinen ja Mediaikkuna. 471 345, 050-5482. 130 mk. Lisää seuraa, kun vilpittömästi myönnän läheiselleni, että loukkasin sinua anteeksi. Tulevaisuus pienellä maaseutupaikkakunnalla voi olla epävakaa. Tervetuloa!. Silloin voi vapain mielin kulkea jalat tukevasti maassa ja sydän taivaassa. Sauna klo 18.00 alkaen, ruokailu klo 20.00. 2:5
Flyygelinpyörien käsittely jatkuu Kunnanhallitus kuulee sivistystoimenjohtajaa Maanantaina kokoontunut kunnanhallitus käsitteli ylimääräisenä asiana sivistystoimenjohtajan teettämää flyygelinpyörien korjaustapausta. Uimahallikuljetuksiin ja muihin satunnaisiin kuljetuksiin kunta käytti 31.000 markkaa. Lautakunnalla ei ollut hankinnasta tietoa eikä lautakunta hyväksynyt sivistystoimenjohtajan selvitystä eikä menettelyä hankinnassa. Raportti konsulttityötä Tiedot perustuvat Sulkavan kunnan ja Itä-Suomen lääninhallituksen Viatekilla teettämään selvitykseen. Kevättalvella 2001 käynnistettiin konsulttityönä RaJuPuSu-alueen kuntien henkilökuljetusten kehittämissuunnitelma. Konsulttina on toiminut Tampereen Viatek Oy. Suunnittelutyössä on lähdetty ikävistä kehitysnäkymistä: väki vähenee ja vanhenee, ja miten reagoidaan kuljetusten näkökulmasta. Itä-Suomen lääninhallituksesta työhön ovat osallistuneet Kari Hiltunen, Seppo Huttunen ja Ulla Marjamaa. Yrittäjäjärjestö tutustui tietotaloon. Suurin osa kuluista tulee koulukuljetuksista, noin 1,2 miljoonaa markkaa. Päätöksensä tueksi kunnanhallitus kuuli kunnanjohtajan väliraportin asiasta. Joukkoliikenteen 66.000 markan potista Savonlinnan seutulippuun meni 27.000 markkaa ja asiointiliikenteeseen 39.000 markkaa. Etelä-Savossa kuntien järjestämät liikennepalvelut maksavat keskimäärin 273 markkaa per asukas. Sivistyslautakunta käsitteli asiaa 23.8. Maanantaina kunnanhallitus kuuli kunnanjohtajan väliraportin asiasta. Hän vetoaa selvittelyn keskeneräisyyteen. Lautakunta kuuli sivistystoimenjohtajaa, joka oli päättänyt flyygelinpyörien pinnoittamisesta. Maanantaisessa kokouksessaan kunnanhallitus käsitteli flyygelinpyöräasiaa, jota hallitus käsitteli ensimmäisen kerran toukokuussa 2001. KT Sulkavan kunta maksaa vuosittain koulukyydeistä lähes 1,2 miljoonaa markkaa. Kunnanjohtaja Ilmo Liukko ei anna julkisuuteen väliraporttia flyygelinpyöristä. Kalliit kustannukset johtuvat vesistöistä, pitkistä välimatkoista ja kannattavan joukkoliikenteen puuttumisesta. 2001. Sosiaalitoimen kuljetukset jakautuivat vammaispalvelulain mukaiseen =kuljetuspalveluun (82.000 mk) ja asiointipalvelureitteihin (26.000 mk) sekä päivätoiminnan kuljetuksiin (8.000 mk). Elokuun 2001 puolivälissä on tullut osaraportti, jossa käsitellään myös Sulkavan kunnan kuljetuksia. päivänä 2001 Kunta maksaa kuljetuksista vuosittain lähes 1,4 miljoonaa Sulkavalla seudun korkeimmat kuljetuskulut Sulkavalla kunnan järjestämät liikennepalvelut maksavat noin 1,4 miljoonaa markkaa vuodessa. Eri vaiheissa on käynyt ilmi, että sivistystoimenjohtaja ei kilpailuttanut pyörien vaihtoa, vaan teetti työn vanhalla tutullaan. Joukkoliikennetoimikunta on todennut, että Sulkavalla ei säästöjä synny ilman palvelutason huonontamista. Päätöksessä todetaan muun muassa, että *'sivistystoimenjohtaja on jättänyt tarkistamatta yrittäjän alv-velvollisuuden ja ennakkoperintärekisteriin kuulumisen ja näin ollen syyllistynyt huolimattomuuteen virkavelvollisuuksien hoidossa.” Sivistyslautakunta jätti kunnanhallituksen harkittavaksi, onko sivistystoimenjohtaja toiminut vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyönyt niitä. Silloin kunnanhallitus päätti pyytää sivistyslautakunnalta selvityksen yli 17.000 markkaa maksaneesta flyygelinpyörien korjauslaskusta. Projektisihteerinä on toiminut Päivi Toivari Juvan kunnasta. Kovat kustannukset johtuvat vesistöstä, pitkistä välimatkoista ja kannattavan joukkoliikenteen puuttumisesta. Sulkavalla kulut olivat vuonna 1999 keskimäärin 397 markkaa asukasta kohti. Vuonna 1999 kunta käytti kuljetuksiin yhteensä 1.371.000 markkaa. Kunnanhallitus päätti, että se kuulee sivistystoimenjohtajaa seuraavassa kokouksessaan. Flyygelinpyöriä vaihdetaan kuitenkin noin 8.000 markan hintaan. Vastuuhenkilönä on ollut diplomi-insinööri Mika Periviita ja suunnittelijana diplomi-insinööri Pekka Vähätörmä. Sulkavalta suunnitteluun ovat osallistuneet sivistystoimenjohtaja Lauri Närä ja sosiaalijohtaja Kari Hautaniemi sekä suunnittelija Juha Uosukainen ja autoilija Heikki Nuopponen taksien edustajana. Käydyn keskustelun jälkeen kunnanjohtaja esitti, että asian selvittämistä jatketaan ja kunnanhallitus kuulee sivistystoimenjohtajaa seuraavassa kokouksessa. Asukasta kohti se on noin 397 markkaa. Sulkavan kuljetuskustannukset ovat selvästi maakunnan keskitasoa korkeammat. SULKAVA Torstaina lokakuun 4. Lahtelainen pianonvirittäjä laskutti työstä yli 17.000 markkaa. Tästä koulutoimen kuljetuksiin meni 1.189.000 markkaa, sosiaalitoimen 116.000 ja joukkoliikenteeseen 66.000 markkaa. Koko Itä-Suomen läänin keskiarvo on 260 markkaa per asukas. Koulukyytien lähes 1,2 miljoonaa jakautui seuraavasti: taksikuljetuksiin 791.000 markkaa, peruskoululaisten matkalippuihin 291.000 ja lukion ja keskiasteen matkalippuihin 76.000 markkaa
Torstaina Partalansaaren Lomakodilla Toivon torstaista” alkanut ja sunnuntaina perhemessuun Kietävälän koululla päättynyt seurakuntatapahtumien sarja sai liikkeelle yli 250 henkilöä. Alaikäisen alkoholinkäyttö on aina laitonta, kuten myös alkoholin hankkiminen lapsille, tekee sen sitten vanhemmat tai joku muu. KÖRA. — Kun paikallislehti kirjoitti, että näpistelyyn aiotaan kiinnittää vakavaa huomiota, jo seuraavana päivänä kauppiaat kertoivat sen vähentyneen huomattavasti. "Perheessä on muuten voitu panostaa paljonkin lasten hyvinvointiin, mutta jotakin on silti pielessä. Niitä jaettiin kaikkialle; kouluihin, päiväkoteihin, urheiluseuroihin ja neuvoloihin. Kietävälän koululla vietettiin sunnuntaina samalla metsästäjien Kirkkopyhää. Ei kasvattamiseen tarvita kasvatustieteen loppututkintoja vaan enemmän sydäntä ja aikaa. Järjestäjät olivat oikein tyytyväisiä osanottajamääriin ja tilaisuuksien onnistumiseen. Purujen määrästä ja laadusta keskusteltiin tietäväisesti, samoin savustusajoista ja käytettävän tulen määrästä. — Koulussa järjestettyjen tempäuspäivien aikana vanhempien silmät avautuivat. Miesten muikkuiltaa vietettiin Partalansaaren Lomakodilla Partalansaaren kyläprojektin tapahtumat kiinnostivat seurakuntalaisia. Sämpylät ja kotikalja ja valmiit savumuikut tekivät kauppansa. Kesäkeittiöllä paloivat sisällä iloiset tulet ja nohevimmat pistivät makkaroita paistumaan. Yhteiskunta ei pysty kotikasvatuksen jättämiä aukkoja paikkaamaan. Miesten mukana oli myös Leila Bonici. 4 4.10.2001 N:o 40 SULKAVA Lapsen kasvattamisen pitäisi O Pirjo Partanen — Ei tässä olla mitään ruutia keksitty. Herkulliset eväät maistuivat ja emäntä Arja Schenkwein kävi katsomassa, että kaikki oli kunnossa. Kasvatuksessa on kuitenkin hyvin vähän oleellista ja tärkeää. Paljon rahaa valuu hukkaan, jos isä ja äiti eivät tajua, mikä on tärkeää lapsen elämässä. — Lasten kasvattaminen on merkki toivosta. Peruskasvatustyö on Eskelisen kokemusten mukaan jäänyt tekemättä ja aikuisilla tuntuu olevan kasvatuksen perusasiat monasti täysin hukassa. Ongelmatilanteisiin on yhdessä sovittava yksinkertaiset pelisäännöt. Toisten syyttely on Laukaassa ankarasti kielletty. Ilta päättyi iltahartauteen siinä yhdeksän maissa. Sulkavalla kokoonnutaan parin viikon tietopaketinesulatteluajan -mihin toimin*tamuotoon täällä olisi HARGS sesti tarvetta ja halua ryhtyä. Mukana oli kymmeniä naisia ja lapsia. — Oma inhimillisyys pitäisi voida rehellisesti tunnustaa. Kokoonkutsujana toimii seurakunta, joka oli järjestänyt myös maanantaäi-illan luentotilaisuuden. Lapselle pitää pystyä sanomaan myös ei. Eräs isä totesi, ettei lla hän jaksaisi viikkoakaan olla työssä tällaisessa paikassa. Välillä osa porukasta kävi Per Lindbladin kanssa saunomassa. Peratut muikut savustettiin ja nautittiin illan aikana. Heti aluksi Kervisen Antero toi kolme laatikkoa savustettuja ja yhden laatikollisen perkaamattomia muikkuja. — Kasvatusvastuu kuuluu pääasiassa kodille, mutta kaikkien lasten kanssa toimivien tahojen kanssa täytyy yhteistyötä tehostaa. Väärän ja oikean rajat olivat selvästi hämärtyneet. — Meillä Laukaalla huomattiin vuonna 1995, että jotain outoa on tapahtumassa. Yhdessä jaksaa enemmän. Toistakymmentä kertaa näpistelystä kiinni jäänyt lapsi saattoi kerskua tekemisillään, eikä vanhemmilla ollut mitään tietoa asiasta. Vs. Perjantaina oli vuorossa gospel-ilta nuorille. Aikuinen on malli tässäkin lapselle. Rikkeisiin tartutaan suorasti ja rohkeasti, asiat sovitaan ja unohdetaan sitten: Vanhoja asioitä ei Kaivella eikä -mtäistella esi-isiin asti aikuistenkaan kesken. Jotain on pielessä, jos seitsemänvuotiaan odotetaan selviävän yksin arjessa, kun vanhemmat touhuavat omilla tahoillään: +. Yksinkertaiset perusasiat kuntoon; ruoka, vaatteet ja tapakasvatus. Sen pitäisi olla ilo. Torstai-iltana Partalansaaren Lomakodilla oli mukana muun muassa Viktor Klimenko. Laukaalla ongelmiin tartuttiin sopimalla: yhteiset säännöt näpistelyyn, käytökseen, kielenkäyttöön, ilkivaltaan ja kiusaamiseen. K Pa ARE R PITA KS Muikkuillassa pääsi myös perkaamaan muikkuja. — On väärin ajatella, että lapsella pitäisi olla aina kivaa. Lasten levottomuus, kielenkäyttö ja käytös koulussa olivat vanhempien mielestä järkyttävää. Eskelisen mukaan jossain vaiheessa kasvatusvastuu on jätetty liian paljon koulun harteille. Silloin on hyvä, kun on apuna muita aikuisia, jotka tukevat kasvatustyössä. Siitähän tässä on pohjimmiltaan kysymys. Kaik> jälkeen pohti ki tekevät kasvattajana virheitä, eikä omat voimat aina riitä. Muikkuja savustamassa Lauantaina kokoontui parikymmentä miestä viettämään muikkuiltaa Partalansaaren Lomakodille. kirkkoherran viritellessä tulia kesäkeittiöön tarttuivat partalansaarelaiset tuoreisiin muikkuihin ja siivosivat laatikollisen noin vain. Useissa tilaisuuksissa kävi samoja ihmisiä Sulkavalta ja Puumalasta. — Tärkein asia on lapsen arjen jakaminen. Anne Eskelisellä oli tuolloin kahdeksan lasta eri kouluasteisessa, joten hän sai vanhempainneuvostoissa toimiessaan ensi käden tietoa, mitä-on tapahtumassa. Perkaamisen aikana Partasen Arvo pisti tulet pihanuotioon ja laittoi savustuspöntön valmiiksi yhdessä Toivasen Karin kanssa. Me löysimme yhteisellä työllä Laukaalla iloa ja uutta jaksamista kasvattamiseen. Samalla miehet keskustelivat perkaustyyleistä, kalan suolaamisesta ja oikeasta käsittelystä. Anne Eskelisen mielestä esimerkiksi päihteiden käytöstä on laissa selvät määräykset. Laukaan kasvatusmalli Yhdessä elämään on otettu jossakin muodossa toimintatavaksi jo yli sadassa kunnassa Suomessa. Lapsen elämän tärkeät ihmiset, opettajat ja vanhemmat, ovat vetäneet eri suuntiin, eikä koulua ole osattu tukea tarpeeksi kasvatustehtävässä. Yhteiset, toimivat säännöt yhteisölle Lapsi on totutettava pienestä pitäen laillisen yhteiskunnan sääntöihin, niitähän hänen on joka tapauksessa noudatettava elämässä. Kissa on niin sanotusti vain nostettu pöydälle, esitteli Laukaan kasvatusmallia idean äiti Anne Eskelinen maanantai-iltana Sulkavalla. Salintäysi yleisö kuunteli liki hievahtamatta parituntisen ajan 11 lapsen äidin kokemuksia omasta kotikunnasta ja useilta paikkakunnilta ympäri Suomea. Alkuillasta tarinointi liikkui muikkujen ja kalastuksen sekä kalojen savustamisen ympärillä. On vain rehellisesti tunnustettu olemassa olevat ongelmat ja yritetty löytää niihin toimivat ratkaisut. Miehet kerääntyivät pihanuotiolle, sillä ilma alkoi viiletä. kirkkoherra Per Lindblad. Illan isäntinä toimivat kylätoimikunnan puheenjohtaja Kari Toivanen ja vs. Tarjolla oli valmiiksi savustettuja muikkuja, itse savustettuja muikkuja sekä sämpylöitä, YHÄHNÄNHKÄRURNIIN NNN NSNNEETSISE NSS UN RAA makkaraa ja muita herkkuja. Lauantaina sitten vietettiin naisten naamioiltaa ja lasten lystisiltaa. Anne Eskelinen kiertää viiden, seitsemän paikkakunnan viikkovauhtia kertomassa, miten lasten ja nuorten kasvatus voitaisiin saada uusille urille ottamalla se koko lapsen elinyhteisön yhteiseksi projektiksi. Anne Eskelisen mielestä lastenkasvajr tuksen pitäi| si olla myös koko yhteisön yhteinen asia. Ei pitäisi edes olla tarvetta keskustella, mikä on ala-ikäisen kohtuukäyttöä
2 lokakuu 2001 N:o 2 Saimaan Kalastaja Valkealan Lohipuistolla on takana lämmin kesä Valkealan Lohipuisto on viehättävä kirjolohen kalastuspaikka, jossa voi onneaan kokeilla ongella tai virvelillä. — Ulkolaisista 70 80 % on venäläisiä. Nyt ne vastaavat miehen lomaja vapaa-aikoja. Kalastusbiologina Kauko Poikola osaa käsitellä kaloja oikein. Heti ensimmäiseksi hän luopui kokonaan ulkopuolisesta työvoimasta. — Sain muutaman työkaverin innostumaan asiasta ja vuokrasimme paikan vuonna 1998. Paljonko alueella on vesialaa, kaloja ja onkipaikkoja. Näin meni pari vuotta ja tappiota syntyi. Eli lammikko on auki heinäkuussa joka päivä ja muulloin viikonloppuisin. Päätyökseen Kauko Poikola työskentelee kalastusbiologina. — Kilosta puoleentoista Mistä kalat tulevat ja miten usein niitä lisätään. Valkealasta on joitakin vakioasiakkaita, mutta satunnaisia kävijöitä harvemmin. Useimmiten asiakkaita on kerrallaan sen verran vähän, että hyvin ehtii tarinoimaan. Kahdessa on luonnonkaloja vapaasti ongittavana ja yhdessä rapuja. — Kohtuullisesti säihin nähden, helteet piti ihmiset rannoilla ja sai kalat syömättömiksi Miten vertaisit sitä edellisiin. ....... Vain kaksi on ollut kirjolohiongintaTarjolla on myös savustettua lohta. Myös aukioloaikoja oli pakko supistaa. Mistä päin suurin osa asiakkaista on. — Tämän tyyppisten kalapaikkojen suosio on ollut tasaisessa laskussa. Onkija ja virvelöijä voi savustaa omat kalansa, jos niin haluaa. Lisäksi Kalapaikan isäntä ehtii neuvomaan kalastajia ja tarvittaessa vaikka auttamaan. Kunhan edes pääsee plussalle. Mikä on hyvä kalojen koko. käytössä. -Lohilammikon avuliaana ja leppoisana isäntänä pyörii Kauko Poikola. Olet varmaan samaa mieltä. Pelkkä onginta ei riitä, vaan pitäisi saada monenlaista oheistoimintaa kiinnostuksen herättämiseksi. — Koska kyseessä on enemmän kesäharrastus, ei päätavoitteena ole suuret voitot. — Työ on kuitenkin sopivaa vastapainoa varsinaiselle työlleni ja siinä näkee paljon mukavia ihmisiä. Paikkaa on vuodesta 1998 pyörittänyt Kauko PoikoJa. Ja isäntä rientää avuksi. — Kotimaisista kävijöistä valtaosa on lähikaupungeistä, kuten Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski. — Kalat ovat tulleet Rautalammilla olevalta laitokselta ja 4-5 kertaa kesässä. Miten kesä 2001 meni. Sitten tulevat tasaisesti ruotsalaiset ja saksalaiset. Valkealan Lohipuisto sijaitsee mukavalla paikalla Valkealan Jokelassa valtatie 15:n tuntumassa. A) turisteista, B) kotimaisista. Tarjolla on myös kalan savustusta, savukalaa ja asiakkaita palvelee kioskikahvio. Kalapaikkaa isännöi Kauko Poikola. — Tuntuuhan välillä vähän hölmöltä uhrata kesälomansa ja kesäviikonloput, varsinkin kun taloudellinen tuotto on lähinnä nimellinen, pohtii Kauko Poikola. — Jokseenkin samaa tasoa edellisvuoteen nähden eli kalaa meni saman verran. Kalastajia sopii lammikolle yhtä aikaa kohtuullisesti 10 = 20. Matkaa Kouvolaan on 6 kilometriä ja Mikkeliin tasan sata. Tuntuisi vähän pahalta, jos ei saa kalaa ja joutuu kuitenkin maksamaan. Homma ei kuitenkaan onnistunut, koska kuvittelimme hoitavamme lammikkoa pääasiassa palkatulla työvoimalla. Hän hoitaa virkistyskalastuspaikkaa kesälomillaan ja viikonloppuvapaillaan. Vastaavasti kuulee paljon uusia asioita toimialueen kalavesistä ja niiden tilasta, sanoo Kauko Poikola. Tällainen sieltä nousi, hihkaisee tyytyväinen turisti. Hintanne ovat varsin kohtuulliset, vai kuinka. — Aidatulla alueella on viisi lammikkoa (kukin muutama aari) ja aidan ulkopuolella yksi. lammikolla on käynyt italialaisia, sveitsiläisiä, latvialaisia, USA:laisia, espanjalaisia ja hollantilaisia. — Olen, koska kyseessä on niinsanottu varman kalan paikka. Hän on ollut toiminnassa mukana vuodesta 1998. Luulen, että kehitys tulee kulkemaan kohti sellaisia kalastuspaikkoja, joissa pyydettävät kalat ovat lisääntyneet luontaisesti. Vieläkö Suomeen, esimerkiksi Kaakkoistai Itä-Suomeen, mahtuu vastaavia kalastuspaikkoja. Jonkun verran käy satunnaisia asuntovaunumatkailijoita ja he voivat olla mistä tahansa Suomesta. — Ja tottakai tulee jaettua paljon sitä tietoa mitä olen kalastusbiologina saanut varsinaisesta työstäni. Kalastusbiologina ja alan ammattilaisena Kauko Poikolalla on näkemys myös alan tulevaisuudesta: — Kalapaikkoja on joka tapauksessa pikkuhiljaa tullut lisää. Hänelle tarjottiin paikkaa vuokrattavaksi ja hän innostui. Eli nykyisin vallalla oleva suuntaus, jossa kalapaikoille istutetaan pyyntikokoista taimenta, tulee taantumaan.. Matkailijasta on hienoa, että onkija maksaa vasta saamastaan kalasta. En tiedä sitten, kun homma ei enää maistu harrastukselle, silloin taksoja on varmaan tarkistettava. Kauko Poikola päätti jatkaa yksin sen jälkeen kun kaverit kypsyivät
Kesän aikana he kävivät nuotalla keskimäärin kolme kertaa viikossa. Jorma Hiltunen nostaa haavilla saalista jäähtymään. — Jos yksin kalastamisen varassa oltaisiin, niin tiukkaa se olisi, sanovat miehet. Halvoille hinnoille on luonteva selitys: — Ihan sen takia, että ihmiset oppisivat ostamaan ja käyttämään kaloja. Joskus osa saaliista piti jättää järveen, koska kaloille ei ollut ostajia tiedossa. Vesi on Vekaransalmessa 14,7-asteista. Miehet kertovat, että menneenä kesänä muikkua nousi hyvästi. Kaski. Maatuvat lehdet tuoksuvat mullalle ja järveltä tulee tuulen mukana kalan haju. Se on harvinaisen lämmintä vuodenaikaan nähden. Ilma on vain 4-5asteista. Pekolla lähtevät Ari Partanen ja kesätöitään TET-jaksolla jatkava Anna Putkonen. Muikkuja on toimitettu tukkuun ja omaan myyntipisteeseen Sulkavan kirkonkylälle. Jäälaa-tikot kyytiin, tavarat veneen hyttiin ja koneet käyntiin. Esimerkiksi Ari on vetänyt nuottaa 16vuotiaasta lähtien eli noin 30 vuotta. Miehet kertovat, että vuosi sitten kesällä saaliit olivat samanlaisia kuin nyt: kalaa on tullut varsin mukavasti. Yhdellä vedolla saattoi nuotassa olla jopa tuhat kiloa muikkuja. Vuonna 2000 kalastuskausi jatkui aina jouluviikolle saakka! Viimeinen veto tehtiin 17.12. Saaliit vaihtelivat muutamasta kymmenestä kilosta satoihin kiloihin. — Tai jättäisi ison rahanipun ottamatta. Molemmat ovat ammattikalastajia, vaikka heillä pääosa tuloista tuleekin muualta kuin kalastuksesta. Pussin tyhjentäminen ja kalojen nostaminen jäähileveteen käy ripeästi. Ari on lossinkuljettaja ja Jormalla on oma monitoimiyritys. Nuotta järveen Veneet ajavat toisiinsa köytettyinä 7-8 kilometriä. Kalastajat korostavat kylmäketjun toimivuuden tärkeyttä. Lähellekään aina kaikkea ei nostettu veneeseen. Kalan vaihteleva menekki vaivasi kalastajia. — Se on vähän niin kuin heittelisi satasia takaisin järveen, sanoo Jorma. —. Ari ja Jorma laskevat nuotan järveen. Paluumatkan aikana kalastajat jakavat saaliin laatikoihin. Ari Partanen ja Jorma Hiltunen ovat kokeneita kalastajia. Useamman vuoden työ tuoreen kalan toimittajana on luonut hyvän maineen ja kalakioskilla käy yhä enemmän tyytyväisiä kanta-asiakkaita. Kauden 2001 kalastajat aloittivat huhtikuun lopulla. Sitten ollaan perillä. Kala säilyy pitempään tuoreena ja maukkaana, jos se on alusta lähtien jäävedessä ja myöhemmin jäissä. Keväällä ei nouse niin hyviä saaliita kun kesällä tai syksymmällä. Vesi on tummaa, rannat keltavihreät ja valkoiset. Laiturilla morjestetaan kaikki lähtijät ja hypätään veneisiin. He pitävät muikunnuottausta mielenkiintoisena ja hyvänä harrastuksena, joka parhaimmillaan tuo myös taloudellista tulosta. Lähtö vesille on vartin yli viisi. Se veti rannat riitteeseen kun palattiin selältä. Muikkuja on myyty omasta kalavaunusta edullisesti. Sen jälkeen veneet ajetaan takaisin kiinni toisiinsa ja nuotta kiskotaan käsin veneisiin. Pientä muikkua on myyty viiteen markkaan kilo. Selkänuotta on 320 metriä pitkä ja 12 metriä korkea. Kalastajien työn ja harrastuksen tuloksista ovat saaneet nauttia niin sulkavalaiset kuin koko seutukunnan kalaruoan ystävät Savonlinnaa myöten. Syyskuinen perjantaiaamu on koleahko ja kostea. Aamu valkenee sumuisena ja kauniina. Ari ja Jorma ovat kalastaneet yhdessä muutamia vuosia. Kalalle lähtö käy nopeasti. Taivaanrannassa on sinipunainen aavistus aamun valkenemisesta. Tällä kertaa muikut ovat keskikokoisia, siinä 12-14-senttisiä. Nuotan laskemisen jälkeen sitä vedetään kymmenisen minuuttia, enimmillään 15-20 minuuttia. Silloin on vielä pimeää. Jäät tulivat sillä aikaa kun oltiin järvellä. Kohot ja painot lumpsahtelevat vähin äänin Saimaaseen. Tuoreen muikun kilohinta on vaihdellut 5 ja 15 markan välillä. Työvaihe vaatii näppija käsivoimia. Keväällä valmistuneella Pipsalla ajaa Jorma Hiltunen. Syyskuisena perjantaiaamuna yhdellä vedolla nuottaan jää reilut 200 kiloa muikkuja
f v e b Jar A. Sisävesien ammattikalastajien saalis oli 4.600 tonnia. Mmeisellä viikolla mies sai Linnanvirralta peräti 5,8-kiloisen Pöllälammen hinnat ovat edullikuhan. Rahaa on tiettävästi jaossa, mutta se ei taida osua kalastajien kohdalle sen paremmin kuin muu| allekaan itäiseen Suomeen. Ehkä myös yleinen kehitys — maaltapako ja kaupungistuminen — vie perinteisiltä ammateilta tekijöitä. Vuoden 1998 muikkusaalis oli 2.400 tonnia. Silti kannattaa edes yrittää. Toisaalta ammattikalastaminen sujuu kyllä mainiosti myös kaupunkilaispojilta ja -tytöiltä. 4 lokakuu 2001 N:o 2 Saimaan Kalastaja KALASTAJA Ammattikalastajien määrä vähenee Sisävesien ammattikalastajien määrä vähenee kovalla vauhdilla. Lähiviikkoina on tulossa talkoita. Hänellä on runsaasti luottamustehtäviä sekä kaksi varsinaista työtä, joten yhdelle miehelle riittää tekemistä. Se tekee melkein sata kalastajaa per vuosi. Ari Partanen johti Pöllälampea ahkerasti ja ansiokkaasti. Etelä-Suomen läänissä ammattilaisia oli vain 86. Hallituksessa puhetta johtaa Jukka Kaartinen. Oulun läänissä oli 174 ja Lapin läänissä 161 ammattikalastajaa. Sääolot, saaliin arvaamattomuus ja kova työ ja kalliit pyyntivälineet, luvanantajien arvaamattomuus ja kalan vaihteleva hinta. Onneksi vapaa-ajan onkijoita, uistelijoita ja verkkokalastajia löytyy runsaasti. Määrä on todella suuri. Hän oli kova talkoolainen ja rohkea uusien ideoitten kokeilija. Kalastaminen ammattina on yksi raskaimmista. Ensimmäiseksi ovat vuorossa jokavuotiset puuntekotalkoot. Myöhemmin säitten vaihtelut aiheuttivat pieniä ongelmia. Sulkavan kirkonkylältä Pöllälammelle on matkaa 8 kilometriä Imatran suuntaan. EU-ratkaisun mukana Suomi menetti aluepolitiikkansa — joka sekään ei tainnut enemmälti kalataloutta ymmärtää. Sen elannon kun saa helpommallakin. Etelä-Savon alueella oli vuonna 1998 vielä 150 ammattikalastajaa. Kaakkois-Suomessa heitä oli 49, Pohjois-Savossa 98 ja Pohjois-Karjalassa 124. Vielä vuonna 1980 sisävesien ammattikalastajia oli melkein 3.000. Lokakuun ensimmäisellä viikolla Pöllälampeen istutettiin 50 kiloa nieriää. Sisävesillä tärkein saaliskala on muikku. Ne saivat aluksi hyvän vastaanoton; tapahtuma esiintyi lehdistössä ja olipa mukana onkijoita aina Yhdysvaltoja myöten. Syyskuun viitä, joita kalastajat vuokraavat. Pöli : ä > i a lälammella on kymmenen venetKari Jukkara on innokas ja taitava kalamies. Nykyisen Itä-Suomen läänin alueella oli yhteensä 372 ammattilaista. Kari Jukkara sanoo, että paikkoja pitää pikkuisen huoltaa. Aiempi ennätyskala oli noin puoli kiloa kevyempi.. Asiasta päätti syyskuun puolivälissä kokoontunut Pöllälampi Oy:n hallitus. Toivottavasti kalastajat | heräävät ja virittävät erilaisia hankkeita ja projekteja, | vaikka ne kuulostavat korvissa lähinnä kirosanoilta. Sen omistavat pääosin yksityiset osakkaat, mutta lisäksi osakkeita omistavat Sulkavan kunta ja paikallinen yrittäjäyhdistys. Nyt ollaan erilaisten projektien ja hankkeitten armoilla. Lisäksi talvella ovat luvassa lohipilkkikisat. Hänen ensimmäisen toimitusjohtajaviikkonsa aikana Pöllälampeen istutettiin 50 kiloa taimenia ja 50 kiloa kirjolohia. Kari pisti heti toimeksi myös Pöllälampi Oy:ssä. Ja sen kyllä ymmärtää: Itä-Suomi on todellista järvisuomea. Vuonna 1998 sisävesillä kalasti enää vain noin 1.000 ammattikalastajaa, joista noin 270 sai vähintään 30 prosenttia tuloistaan kalastuksesta. Seuraavaksi eniten, 202 ammattikalastajaa, oli Länsi-Suomen läänissä. Pöllälammella on oma laavu, jossa voi levätä ja vaikka yöpyä. Siitä semmoiset 330 tonnia nousi Etelä-Savon vesiltä, 339 Pohjois-Savosta ja 285 tonnia Pohjois-Karjalasta sekä 65 tonnia KaakkoisSuomesta. Siinä muutamia syitä siihen miksi Saimaalla tai Kallavedellä tai Päijänteellä törmäät yhä harvemmin ammattilaisiin. Lokakuun ensimmäisellä viikolla Pöllälampeen isvirrasta lähes 5,8-kiloisen kuhan! =tuttettiin myös nieriää. Lammen molemmin puolin on Saimaa vain kapean harjun takana. Nyt yrityksen toimitusjohtajaksi on valittu Kari Jukkara. Hänen aikanaan Pöllälammella pidettiin kaksi kertaa Savolaesen lohipilikin mualimanmestaruuskilipailut. set, lupaa tuore toimitusjohtaja. Tähän saakka toimitusjohtajana toiminut kalamies Ari Partanen jätti tehtävät muitten kiireitten takia. Laavulla voi paistaa kaloja, keittää kahvit ja vaikka savustaa saaliskalansa. Yhä harvempi kalastaa ammatikseen. Reilusti yli puolitoistatuhatta ammattikalastajaa on kadonnut vajaan parinkymmenen vuoden aikana. WP N TÄN ; a N Uudella vetäjällä on mielessään uusia tuulia — Mitä enemmän meillä käy asiakkaita, niin sitä enemmän voimme istuttaa lampeen kaloja, sanoo Kari Jukkara toimintaperiaatteesta. Kirkasvetinen Pöllälampi on yksi itäisen Suomen kauneimmista virkistyskalastusalueista. Karin omassa ennätystilastossa se on ykköskuha. Se on muuten suurin määrä mitä missään läänissä on sisävesikalastajia. Iso kuha nousi verkoilla. Laavun tekivät Sulkavan Vapa-Veikot muutamia vuosia sitten. Tilastot ovat tyrmääviä, samaa sanoo kansalaisten näppituntuma. Laavulla on myös vieraskirja, joka on ollut ahkerassa käytössä. Kari Jukkara tunnetaan innoksa 3 kaana ja taitavana kalamiehenä. Lampi on 42 hehtaaria laaja ja se on upealla paikalla suojellun Vilkaharjun kupeessa. Heti ensimmäisellä viikolla Kari Jukkaran (etualalla) johdolla Esimerkiksi syyskuun viimeisel= istutettiin Pöllälampeen sata kiloa lohikaloja, taimenta ja kirlä viikolla mies tempaisi Linnajolohta. Kari Jukkara on Pöllälammen Uusi toimitusjohtaja Sulkavalla on kymmenisen vuotta toiminut Pöllälammen virkistyskalastusalue
015-676 232 » F. Verkkopyynti on yleiHyvät valikoimat kalastustarvikkeita sintä, mutta siikaa saädaan myös N . 471 054 i : kala, joka ei noin vain törmää pyySulkavan viehekalastusalue + Pöllälampi dyksiin. Planktonsiikaa on Palvelemme: arkisin 9-17 ja lauantaisin 9-14 R% kamik. 9-13 (på Pete: Siika on kalajuttuja unoh maukas vesitiivis kametik — rakennevälipohjassa. Silkaverikojen on oltaValtion kalastuksenhoitomaksut va ohutlankaisia ja löysälle pauLäänikohtaiset vieheluvat loitettuja. palkitaan erikseen suurin lohikala sekä suurin muu kala. 015-673 174 LOHILAH”. kala, joten sen käsittelyssä ja säimukullan ja ja hopean osto KUNNON LAHJALLA! lytyksessä on oltava tarkkana. on tosin pilaantumiselle herkkä iverrukset, ovikilvet, laatat, ym. ; ; ti email: verkko.paita&co.inet.fi e www.verkkopaita.org Siika on monien mielestä maukas kala. | siirtymät alussa ja lopussa. Sitä voi valMUI STA K A [ AKA J [ 'RIA mistaa varsin monin tavoin. uspankkiin 54370 4-425429 +000 k Muikkukukossa aN e Hyvät palkinnot. 015-676 343 arvosta. Erityisen herkullista se on graavisuolattuna, savustettuna tai vaikka suljetussa astiassa ilman 1. = ; Kilpailun järjestävät Sulkavan Vapa-Veikot ry. Saimaan Kalastaja lokakuu 2001 N:o2 = 5: N LOHIKUNINKUUS STAAN SULKAVALLA N15.-14.10. 2001 Räntälohiuistelu Molemmat päivät kilpailupäiviä. Kalastusluvat: myös Saimaan vesistöissä. i Ilos P änliike P Pellinen pilkillä ja perholla. (015) 676166, 050 5983325 issä: kellot, korut, Alkon tilauspalvelu-Posti-KalastusAsusteet-Pesulapalvelu , ym. Siikoja on ULKA -lehti J PORON Pahasta elebeöa useita lajeja. : Kilpailuaika la-su 9-16 +30 min su on 200,mk/venekunta. LEGENDA [i lilja: puh. Siika on myös Sulkavan taloudellisesti arvokas kala. s a palkan päällä tai Lähtö ja maalipaikka Alinanniemessä. Paremman päivän saalis ratkaisee. Marimekon tehtaanmyymälästä löydät laatutuotteita naisille ja miehille PALVELUKSESSANNE Tervetuloa! | ; PP K-KYLÄKAUPPA RISSANEN o ; o & » ; ma rimekk O iv 0-17 Aukioloajat: ark. äi <-— Ja iunvaimenaettu ellopohja Siika katsotaan lohensukuisiin S x v j Varrensuun nauhakiristin — Lämmin mm paksu kaloihin kuuluvaksi. Sen saalisarvo on noin kymmenen prosenttia kokonaiskalansaaliimme Alanteentie 36, 58700 Sulkava » P. Suomessa esiintyy Kametik Tracker pohja= -Koot38-47 viisi luonnonvaraista siikalajia ja rakenne > Väri: vihreä lisäksi on entisestä NeuvostoliiTp tosta tuotu peledsiika. 040-515 0045 ti 0400-962 379 LEGENDA Paikkakunnan uutiset | Avoinna ark. 9-17 la. Siika laitteiden paristot . llojen korjaukset, pariston vaihdot vettä haudutettuna. Järvisiikaa S U LKAVAN APTE F KKI on Saimaan, Kymijoen ja Kemijo| en vesistöissä. aan" + "190702 la 10-14 puh. — I Vekaran kalastuskunta » litlahden kalastuskunta SIika ON orittäin vätovainen Puh. 9-16.30 1239-13
Myyntipiste liikkeen yhteydessä on yksi osa hyvää palvelua. Haukea menee myös kaupaksi, vaikka siitä varsinkin keväällä on ylitarjontaakin. Alalla on sen verran kilpailua, että vaihtoehtoja löytyy haluavalle. Erosen kalamyynnissä on tarjolla vain irtotavaraa. Kun on kovalla työllä saanut kanavat auki, ei ole oikein varaa lähteä edes viikoksi pois. O Pirjo Partanen — Silloin vaikutti olevan markkinarakoa tällaiselle yritykselle. — Paras myyntivaltti on kalan laatu. Kalaa myös myydään sekä toimitiloissa Haapalassa että Kalatorpassa kaupungin keskustassa. Kalanvälitys on ympärivuorokautista työtä. Markkinat muodostuvat yhä laajenevasta kehästä Savonlinnan ympärillä aina Kuopiota ja Mikkeliä myöten. Kesällä kalastetaan yöllä ja kuormat lähtevät aamuyöstä liikkeelle. lokakuu 2001 N:o 2 Saimaan Kalastaja ROSEN, KATA 050-3085520 SAVONLINNA Ee oka e JALOSTEET N Savonlinnan Haapalassa toimivalla kalanvälitysliike Erosella on kaksi toimintaperiaatetta ylitse muiden. Satu Eronen leipoo myyntiin kalaja lanttukukot. Samaan pihapiiriin yrityksen tilojen kanssa on silminnähtävällä rakkaudella kunnostettu vanhasta viehättävä kotitalo. Intoa ja kiinnostusta yrittäjillä vielä riittää, kun uutta on kehitelty ja rakennettu koko ajan. Tuotteen hyvä laatu ja toimintavarmuus ovat ne, jotka pitävät liikkeen toiminnassa ja takaavat, että työtä riittää jatkossakin. Välillä tuli poikettua kyllä muissakin hommissa. Kovin montaa kertaa ei ole vara tarjota ei oota ostajalle. Tavoitteena oli myös saada meille molemmille pysyvä työpaikka ympäri vuoden ja tasaisempi kalankulutus, listaa Jari Eronen syntysyitä vuonna 1995 perustamalleen yritykselJe Jarilla, joka on syntyperäinen savonlinnalainen, on kalastus ollut verissä jo pienestä pitäen. Jäävesi on se, mihin kala on laitettava. — Kyllähän se tietysti täytyy myöntää, että kun tuota ikää tulee koko ajan lisää, niin huiliakin täytyy jossain vaihessa osata pitää, Jari miettii. Sen kun osaisi ennustaa ja arvata, milloin jäät tulevat järviin, niin siinä saumassa saattaisi olla pieni mahdollisuus lomaan, nauraa Satu. Pikkuhiljaa ihmiset ovat alkaneet löytää tämänkin myyntipisteen keskustan Kalatorpan lisäksi. Siitä ei ole varaa tinkiä yhtään, jos meinaa alalla työtä tehdä. Tällä pelillä kelpaa lähteä messuille ja muihin tapahtumiin kalan myyntiin. Myös isolla ahvenella ja kuhalla on aina kysyntää, ja niistä on ajoittain pulaakin. — Meillä homma pyörii seitsemän päivää viikossa. — Jos joku tänne asti tulee, niin olisi se noloa lähettää pois ilman kalaa. Yrittäjäpariskunnan toive ympärivuotisista ja -vuorokautisista työpaikoista näyttää toteutuneen varsin hyvin. Siitä asiasta Jari Eronen laittaa kiitokset EU:lle. Eron huomaa kyllä täällä heti, kun kala pannaan perkuukoneeseen, Satu ja Jari toteavat. Toinen on toimitusvarmuus. — Kaikki perustuu luotettavaan palveluun ja luottamukseen asiakkaan kanssa. Muikkua liikkuu välityksessä eniten Muikku on pääkalalaji välityksessä. Kovin montaa kertaa ei voi myydä ei oota, tai ostajat etsivät pian uuden tavarantoimittajan. Ei oota ei ole vara tarjota Toinen välittäjälle tärkeä asia on toimintavarmuus. Kyllä sinne kuulemma aina joskus ehtii työn lomassa piipahtamaan.. Laatu tulee kalan oikeasta käsittelystä ja siisteydestä koko kuljetusketjun ajan pyyntihetkestä alkaen. Pienimuotoista kalanjalostusta on myös työn alla. — Tietysti silloinkin sattui ihan väärä ajankohta lomalle. Tästä taas-johtuu, ettei yrittäjäpariskunta Satu ja Jari Eronen juurikaan lomia vietä. Kala ostetaan siis asiansa osaavilta kalastajilta. Erosen Kalan pääasiallisin toimintamuoto on kalanvälitys. Tai ainakin ajankohta on valittava huolella. Ensimmäinen ja tärkein on kalan laatu. — Savonlinna yksistään on liian pieni alue tällaiselle toiminnalle, varsinkin kun täällä on paljon omaa kalastusta, Jari kertoo. Talvella taas kalastetaan päivällä ja tavara lähtee ostajille iltayöstä. Viimeisestä yhteisestä lomastakin etelässä on jo pari vuotta. Yksi ja perustava virhe tehdään jo siinä, jos kala siirretään troolista suoraan laatikoihin. — Isä on kalastanut aina ja minäkin olen ollut mukana pikku pojasta lähtien. Jalansijan vakiinnuttaminen vie alalla kuin alalla aikansa, eikä kovalla työllä saavutetuista aseErosen Kalassa panostetaan Yrittäjäpariskunta Satu ja Jari Eronen ehtivät poseeraamaan hetkeksi keskellä kiireistä työpäivää yrityksen I tiauton edessä. Sitten tulee kirjolohi, joka on merialtaissa kasvatettu. Sieltä tulleiden tukien myötä on moniin kuntiin hankittu jääasemat, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä kalastajille. Jään saanti kalastajilla alkaa olla nykyään jo kunnossa. Ajatuskin kalan pakkaamisesta muovipussiin nostaa tosi kalamiehen ihon kananlihalle kauhusta. On meillä edelleenkin omaa kalastusta, velipoikaa vetää nuottaa ja troolaa Pihlajavedellä. Yritys työllistää kolmesta viiteen henkeä vähän riippuen vuodenajasta
Esillä on näyttelystä riippuen kaikkia kalastajia ja kalastuksen harrastajia kiinnostavia esineitä, pyydyksiä, valokuvia ja asiakirjoja niin paljon, että perusteellinen tutustuminen vie tuntikausia. Kävijöistä noin sata oli ulkomaalaisia ja heistä suurimpia ryhmiä olivat saksalaiset ja venäläiset. Tähän isoon kukkoon voin laittaa ne näin raakana, säästyy aikaa, selittää Satu tuotekehittelyään. Museohanketta puuhaa säätiö, jossa kuntakin on mukana. Ulkovarasto ja muita ulkotiloja on tulossa noin 400 neliön verran. Rag Järvikalastusmuseossa on eri osastonsa niin iskukalas tukselle kuin verkkokalastuksellekin. Levykukosta voi sitten leikata kukkopalan moneen makuun. Tilaa on reilut sata neliötä, josta noin 80 on näyttelyille. — Tämä on sellainen laiskan leipojan kukko. Toiset kun tykkäävät enemmän kuoresta ja toiset taas täytteestä. Tällä hetkellä museolla on varastotiloja yhteensä noin 150 neliötä kolmessa eri paikassa. Jo pikainen silmäys kertoo, että asialla ovat olleet alan asiantuntijat. Vuonna 1984 nimi muuttui Suomen Järvikalastusmuseoksi. Suomen järvikalastusmuseo on Suomen ensimmäinen kalastusmuseo, jolla on henkilökuntaa ja vakituista toimintaa. Matti Lähesmaa on kalastukseen perehtynyt todellinen museoasiantuntija, joka tietää kaikkien esineitten historian, käyttötavan ja vähän enemmänkin. — On näitä joku kehunutkin. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2003. Hän oli museossa kesätöissä vuodet 1995-97. Esimerkiksi viime kesänä museossa kävi yli 700 vierasta. Missään muualla vesienhoito ei ole yhtä ongelmallista, sanoo museotyöntekijä Matti Lähesmaa. Joka paikassa ei tarvitsisi tarjota sitä samaa kuin kaikkialla muuallakin. Vuodet 1998-99 hän oli ympärivuotisesti. Nähtävillä on tuhansia kiinnostavia esineitä, kuten kuvan atraimet.. Tarkoitus on järjestää hankkeelle rahoitusta muun muassa EU:lta. Museo toimii entisen nimismiehen ja melkoisen kulttuuripersoonan Heikki Häyrysen eli RomuHeikin kotija virkatalopuustellissa. "Lanttukone" sylkäisee tuota pikaa sopivat viipaleet kukkoläskin päälle. Hän tietää, että se juontaa juurensa 1700-luvun isoon jakoon, jossa jaettiin jokaisen tilan kotipalstat, eränautintapalstat ja kalastusalueet. Se perustettiin jo 1982, ensin tosin Itä-Suomen järvikalastusmuseon (nimellä. Satu on kyllä vankasti sitä mieltä, että kaikkialla pitäisi uskoa omiinkin ruokaperinteisiin ja kehitellä paikallisia tuotteita. Museossa ovat esillä niin puikkarit, kairat, atraimet kuin verkot ja nuotat ja uistimet sekä vieheet, merrat ja katiskat. Pieniin kukkoihin lantut täytyisi hauduttaa erikseen. Vakioasiakaskunta on jo löytänyt Kalatorpassa myytävät kukot. Uusi museo on kerrosalaltaan vähän yli 2.000 neliön rakennus. Uusi järvi kalastusmuseo nousee Kerimäelle Kerimäellä toimii Suomen Järvikalastusmuseo. — Oman paikkakunnan väkeä olisi voinut käydä vähän enemmänkin, naurahtaa museota hoitanut ja esitellyt Matti Lähesmaa. Jo asiakirjoja esittelevä ”Kalahulluuden huone” on mielenkiintoinen näyttely. £ i v Pysyville näyttelyille on varattu tilaa 600 neliötä ja 100 neliötä on vaihtuville näyttelyille. Tulee kerralla enemmän. a = Museotyöntekijä Matti Lähesmaa ja kerimäkeläisen aseseppä Paavo Sairasen 1930-luvulla tekemä kruunuatrain. Sadun syntysijoilla Länsi-Suomessa kukko on varsin tuntematon tuote. — Se havainnollistaa kalavesien hoidon vaikeutta. Uuniin on lähdössä viideksi tunniksi levylanttukukko, joka on seuraavana päivänä myyntitiskissä. Länsi-Suomesta muikun syntysijoille — Voinkohan minä tällä murteella ja syntyperällä puhua mitään muikusta tai muikkukukon teostakaan, pohtii nauraen Erosen Kalan yrittäjäparin parempi puolisko Satu. Leipomisen lisäksi Satu tekee yhteisessä yrityksessä kaikkea mahdollista. Kunta on antanut museolle tontin, joka sijaitsee nykyisestä museosta rantaan päin ja museoidun kalastajan kotitalon tuntumassa. Hyvin näyttää kukkotaikina kuitenkin taipuvan Uudestakaupungista kotoisin olevan Sadun käsissä. vyynSaimaan Kalastaja lokakuu 2001 N:o 2 FÅ Levykukko on Satu Erosen kehittelemä malli perinteisestä pyöreähköstä kukkomallista. Tulossa uusi ja iso museo Kerimäellä on tavoitteena, että Fo. — Kyllä täällä pitää kaikki työt hallita, eihän toinen pääsisi koskaan muuten mihinkään lähtemään, toteaa Satu. Nyt 2001 hän on väliaikaisella pestillä, joka loppuu marraskuussa. Lisäksi tulee 120 neliön auditorio ja 100 neliön museoravintola. Tiedä sitten osaanko näitä tehdä. vuoteen 2005 mennessä paikkakunnalle saataisiin uusi valtakunnallinen järvikalastusmuseo. Teenpähän nyt kuitenkin, sanoo turhalla vaatimattomuudella sekä ravintolan esimiehen että kokin ammattitutkinnot omaava Satu. Harmittaa, että ne ehti Pohjanmaalla tekemään muikkukeittokirjankin, vaikka täällähän ne muikun syntysijat kai ovat. Toimistotilaa valmistuu aikanaan 130 neliötä. — Minäkin näen muualta tulleena tämän seudun ruokaperinteen rikkauden ihan eri tavalla kuin täällä asuvat
Lajeina ehdottomasti onkiminen ja pilkkiminen vaikka Liisa, ystävien kesken Lissu, joskus vetää myös uistinta moottoriveneellä. Jännitys, mitä sieltä nousee. Itse asiassa molemmat tunnustavat olevansa varsin huonoja kalan syöjiä. Ei sitä oikeastaan osaa selittää, se pitää kokea...” O Pirjo Partanen — Eipähän tarvitse hiuksia laittaa eikä mekkoja silitellä, kun liikkeelle lähtee. Pilkkimistä ei siihen maailman aikaan vielä harrastettu, ei ainakaan lapset, Leena pohtii harrastuksen alkuaikoja. Vastapainoa toimistotöille Sen lisäksi, että ovat hyviä ystäviä ja kalakavereita, ovat naiset myös läheisiä työtovereita. Niin mukava kuin saalista on saadakin, ei se ole näiden naisten pääasiallinen syy harrastukselle. j — Katsoo minua ihan syyttävästi, jos haistaa että olen kalalla ollut, enkä tuo sille mitään, Leena nauraa. Ei järin hintava harrastus Kovin hintavana harrastuksena naiset eivät onkimista ja pilkkimistä pidä. Eniten kalastuksesta taitaa nauttia Pärnäsen vanha kissaherra, joka vaatii, on näet tottunut aina säännöllisesti saamaan, tuoreen, peratun ja sopiviksi suupaloiksi pilkotun kala-annoksensa. Siimaa ja koukkuja tietysti myös. Kilpailuissa pitää olla pari valmista onkea mukana, rannalta kun ongitaan, aina jää siimaa ja koukkuja joko hakoihin tai rannan puustoon. Lissulla on jonkinmoinen kokoelma myös uistimia ja vapoja. *Onget on pantu tältä kaudelta talvisäilöön. — Olisinko siinä seitsemän vuotta kalastanut oikein enemmälti ja käynyt kilpailuissa myös. Monta kertaa, kun katsoo töissä ikkunasta ulos ja on kaunis päivä, mieli palaa kyllä vesille. — On tämä niin hyvää vastapainoa sisätyölle. Työpäivän jälkeen ei sisähommat juurikaan kiinnosta, ulos pitää päästä, Leena kertoo. On tämä senkin puoleen helppo, rentouttava ja mukava harrastus. Hänellä aktiivisia kalastusja kilpailuvuosia on jo kymmenkunta. Ollaan ukkojen kanssa kotona ja tehdään pihatöitä.” Aina nämä kilpailuissa porukalla. — Hirmujoen yöonginnassa on oltu mukana, ,ajeljä juli myyjyn kalastukseen voitto naisten sarjassa tänä vuonna, samoin joskus SM-pilkkikisoissa, Leena toteaa. Kyllähän sitä lapsena Pisamalahdessa ongittiin, eihän silloin muita harrastuksia juuri ollut. Omilta syntymäkalavesiltään Saimaan rannoilta Leena ja Lissu eivät ole juurikaan muualle pyrkineet.; Pääasiassa osallistutaan oman kalastusseuran Sulkavan Vapa-Veikkojen järjestämiin =kilpailuihin. Alkaa olla jo aika nostaa : -— onget pois vesistä. Aviomies Mauri opetti vaimolle tämän talvikalastuslajin. Hyvää vastapainoa sisätyölle. Se on varma kuitenkin, ettei aika tule koskaan pitkäksi. — Yhtä vapaa kerrallaan käytän veneessä. Iltalypsyn jälkeen otettiin onget ja painuttiin järvelle. Rentouttavaa. 8 lokakuu 2001 N:o 2 Syyskuun lopun ilta SaimaalEN "= Ja tummuu ja viilenee nopeasSN ti. Se siinä kiehtoo joka kerta, kun koho katoaa pinnan alle ja nykäisee. Saatetaan seistä rannalla onkimassa ihan lähekkäin, toisinaan ei puhuta juuri mitään, toisinaan haastellaan enemmän. Lissu jäi koukkuun jo vähän ystäväänsä aikaisemmin. Tunnit hurahtaa kuin siivillä, vahvistaa Lissu. Arjet kuluvat ripi rinnan Sulkavan kunnanviraston teknisessä toimistossa toimistotehtävissä. Onkiminen on mukavaa yksin tai kaverin kanssa.. Leena Pärnänen ja Liisa Kukkonen myöntävät jääneensä koukkuun kalastukseen. Lissulle ja aviomiehelle kala maistuu silloin tällöin, mutta ei ole mitenkään olennainen osa ruokavaliota. Mies ja toinen tytöistä kyllä syövät, Leena tunnustaa. Kerran erehdyin laittamaan kaksi vapaa. — Minä en syö kalaa ollenkaan. — Aina minä olen jonkun verran kalastanut, mutta enemmälti ja varsinkin kilpailumielessä vasta viime vuosina. RER "Se vaan on jotenkin niin mukavaa. — Joskus käydään yksin kalas11885 joskus; kahdestaan ja tietysti Lissu ja kala. Saahan tähänkin uppoamaan rahaa vaikka miten, mutta meille riittää melko kevyt varustus, summaavat naiset. Nyt vaan odotetaan jäitä, että päästään pilkkimään. Kun sain sitten monta päivää selvitellä sekaisin menneitä siimoja, päätin että minulle riittää vapa kerrallaan, Lissu selvittää uistelun kustannuksia. — Oisko meillä 6-7 vapaa ja jokunen pilkkionki. Jonkun verran *kalustoa” täytyy tietysti olla, samoin joka säähän sopivat varusteet päälle pantavaksi. Kun muut kiillottavat menokenkiä, me hinkkaamme uistimia, nauravat kaksi iloista kalastajanaista Sulkavalta. — Jos oisin arvannut, miten tässä käy, en olisi kyllä kuunaan sitä tehnyt, Mauri Pärnänen vihjaisee puolison innokkuudesta pilkkireissuille
Hän on luvannut avustaa lehteämme myös tulevaisuudessa. Tainnuta kala napakalla iskulTäytä kalaaiheinen ristikko ja osallistu arvontaan Täytä oheinen kala-aiheinen ristikko ja postita se lokakuun loppuun mennessä osoitteella: Saimaan Kalastaja/Sulkava-lehti, Uitonrinne 18, 58700 Sulkava. Tämä on kalan säilymisen kannalta tärkeää. Veri valuu tehokkaasti kalan ollessa vesiastiassa, koska silloin veri ei pääse hyytymään. Saimaan Kalastaja lokakuu 2001 N:o 2 9 Kalan laadusta päättää kalastaja itse Kalastajille annetaan aina ohjeita, mutta enimmäkseen ne ovat tarpeellisia ja hyödyllisiä. Veitsen kärki katkaisee sydämen ja kidusten välisen verenkierron vaalean valtimokeon etupuolelta. Valtaosa uistelijoista ja alan harrastajista onkin tarkkoja kalan käsittelyssä. Kolme onnekkainta voittaa kilon kahvia. Veren laskeminen parantaa ratkaisevasti kalan säilyvyyttä, makua ja ulkonäköä. Muista siis lähettää tai tuoda ristikko Sulkava-lehteen kuluvan lokakuun 2001 loppuun mennessä. Isommat kalat kannattaa aina tainnuttaa, verestää, perata ja jäähdyttää nopeasti. Kidukset kannattaa poistaa, sillä niissä on luonnostaan paljon bakteereja. Tainnuttaminen päättää pyynnin aiheuttaman stressitilan ja ylimääräisen maitohapon — muodostumisen. Kaikkien osanottajien kesken arvotaan kolme kiloa kahvia. Voittajien nimet julkaistaan marraskuun alussa ilmestyvässä Sulkavalehdessä. Aivot sijaitsevat pääkopassa hieman silmistä taaksepäin. Veitsellä pistetään kalan kurkkuun. Voit myös toimittaa täytetyn ristikon suoraan toimitukseen eli Sulkava-lehteen. Niissä ei kannata vetkutella. Veri on koostumuksensa takia hyvä bakteerien kasvualusta. Ristikon on laatinut sulkavalainen Mikko Piiroinen. Pyynnin aiheuttama stressi heikentää kalan laatua. Mitä lämpimämpi sää, sitä nopeammin käsittely ja jäähdytys on tehtävä. Muuten sen maku ja säilyvyys ovat äkkiä pilalla. Sydän jatkaa pumppaamistaan ja veri valuu ulos kudoksista kalan koosta ja lämpötilasta riippuen 5-10 minuutissa. Suomusta — jos on tarpeen — avaa vatsa, suolista, kaavi pois munuainen ja huuhtele kala kalalajin ja valmistustavan edellyttämien vaatimusten mukaan. Kylmä vesi jäähdyttää tehokkaasti. jatkojalosteet Mikkeli MYYMÄLÄ 100 m 500 m Puumala kk Tori o Saimaan silta Puumalan torilta ja pakastamon myymälästä TERVETULOA! SULKAVALLA i Sydsittua = VIRTSAURHEILUA AINE KALASTAJA Pe jj SEPPELEET LOHIASEMA ea PRNoPvo| Pois has INOOANJ POIKA EM ES PUNKI Ristikon laati: Mikko Piiroinen. Vähintään yhtä suuri vaikutus on kuitenkin heti vedestänoston jälkeen tehtävillä toimenpiteillä. Liian usein verestäminen jätetään tekemättä, vaikka se olisi helppoa. Toimituksemme sijaitsee nykyisin Sulkavan Yrityskeskustalossa eli tietotalossa. la päähän aivojen yläpuolelle. Siksi verestämätön kala pilaantuu nopeammin kuin verestetty. Kalassa tuntuvat nopeasti ensimmäisten käsittelyvirheiden seuraukset
— = ma. Voittaja saa hienon Legenda Trolling Trophypokaalin, nimikoidun toppaliivin ja legendaarisen Ambassadeur 7000 Syncro-uistelukelalla. Hyvät palkinnot Syyskauden 2001 suurimman lohikalan saaja palkitaan alkuvuodesta 2002 Savonlinnassa järjestettävässä vuoden 2001 päätösja Legenda Trolling Trophy 2002 avaustilaisuudessa. Palkinto voi olla pikeepaita, fleece tai pipo. Kaikille maksun suorittaneille toimitetaan varustepaketti eli kaksi Legenda Trolling -venetarraa, Legenda Trolling-t-paita sekä Legenda-aiheiset lippis, avaimenperä ja pinssi. Ilmoitukset saaliista tehdään erityisellä saalisilmoituslomakkeella. Kalastusasetuksen 198:n mukaan kuhan alamitta luonnonvesissä on 37 senttimetriä ja meritaimenen alamitta 40 senttimetriä. mennessä. Lajikohtaisten alamittojen nostaminen koskee tasapuolisesti koko maata ja kaikkia kalastusmuotoja. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen useiden tutkimusten perusteella kalastus kohdistuu suurelta osin pieniin, juuri alamitan täyttäviin kuhiin ja meritaimeniin. Samalla luovutetaan myös palkinnot muiden suurimpien lohikalojen saajille ja jaetaan kuukausipalkintojen voittajille kunniakirjat. LOHILAHTI puh. Eloja syyskuun aikana saadut lohikalat osallistuvat syyskuun kilpailuun ja tiedot niistä on toimitettava perille 15.10. Upea neliväriteos. Meritaimenen alamittaa esitetään nostettavaksi nykyisestä 40 cm:stä 50 cm:iin. fi PS. Rekisteröityneet saavat osallistumisoikeuden Legenda Trolling Trophy 2001-kilpailuun, jossa joka kuukausi suurimman järvilohen tai järvitaimenen vetouistelemalla saanut palkitaan seuraavan kuukauden aikana Legenda-aiheisella asustepalkinnolla. 015-673 171 yhteisluvat Knpakoskus Opri, 2 krs, Valtakatu 53100 Lappeenranta, Finl Alan huippumerkit edullisesti!! Kalastustarvikkeiden erikoisliike TYRSKYTAIMEN MA-PE 10-18 LA 9-14 05) 417 0170, fax (0 OSTA AITO SOUTUKIRJA! Täysin sulkavalaisvoimin tehty SOUTUKIRJA. Myös loppuvuoden aikana mahdollisesti myönnetyt erikoispalkinnot jaetaan samassa yhteydessä. Saalisilmoitukset on jätettävä Nipan Rysään seuraavan kuukauden 15. 10 lokakuu2001 N:o 2 Saimaan Kalastaja Kalatalouden Keskusliitto esittää: Kuhan ja meritaimenen alamittaa nostettava Kalatalouden Keskusliitto on maaja metsätalousministeriölle 25.9.2001 lähetetyssä kirjeessä esittänyt, että kuhan alamitta nostettaisiin nykyisestä 37 cm:stä 40 cm:iin. Hyvällä tuurilla ehdit saada vielä omaksi! Kysy SULKAVAlehdestä tai tekijöiltä. käy kää katsomassa www. 015-471 544 kotiin 015-648 636 Toimitus: Uitonrinne 18 58700 Sulkava puh. Teos, jollaisia ei enää tehdä. Kustantaja: Puattiyhdistys. Niitä saa Verkko&Paitaja Nipan Rysä-liikkeistä. seen on se, että Saimaan vesistön alueelta vetouistelemalla saatu saalis on varmistettu ja punnittu kahden todistajan läsnäollessa ja että Legenda-logo näkyy tavalla tai toisella saalistietojen mukana toimitetussa saaliskuvassa. päivään mennessä. Tilanteen parantamiseksi on esitetty alamittojen nostamista sekä vastaavien verkkojen silmäkokorajoitusten asettamista. Soita 040-5102436 ja kysy tarkemmin. 015-471 544 avoinna: ma-pe klo 9-15 Sähköposti:sulkava.lehti Gco.inet.fi Postiosoite: Uitonrinne 18 58700 Sulkava PAINOPAIKKA: (LEHTISEPÄT., Pieksämäki -2001 | adr aamen n jjo mon Matkail A-oikeuksin varustertu koulutustilaisuudet "yv" ritys Wellp viha rätt 5, 58700 Sulkava Järjestämme perhejublat |lökouheet, a pikkujoulut, Ottakaa rohkeasti yhteyttä, niin järjestetään juuri Teille sopivat tilaisuudet : Sinikka ja Kalevi Welling 040-715 7414, (015) 471 444 wellplaceCwellplace. Jaostossa esitettiin yksimielisesti, että Kalatalouden Keskusliitto tekisi maaja metsätalousministeriölle aloitteen kuhan ja meritaimenen alamittojen nostamiseksi. Saima" KALASTAJA Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Kalle Keränen puh. 015-471 544 kotiin 015-676 312, 040-5102 436 Toimitus: Pirjo Partanen puh. Samalla tutkijat toteavat, että kuhan lisääntymisen kannalta ja molempien kalalajien kasvupotentiaalin kannalta kalat pyydetään tällä hetkellä liian nuorina. Vetouistelua harrastavat yli 18vuotiaat voivat rekisteröityä mukaan Legenda Trolling Trophykilpailuun täyttämällä ilmoittautumislomakkeen ja palauttamalla sen Nipan Rysä-kalastustarvikeliikkeeseen Olavinkadulle Savonlinnaan. Vuoden 2001 kilpailu päättyy 31.12.2001 ja tiedot joulukuun kaloista täytyy olla perillä viimeistään 15.1.2002. Edelly»..tyksenä kilpailuun osallistumi=. Kalatalouden Keskusliiton ja sen maakunnallisten jäsenjärjestöjen edustajien muodostamassa elinkeinojaostossa käsiteltiin alamitta-asiaa 13. LegendaTrolling Trophy-kalakisa Trolling Team Legenda ja Nipan Rysä järjestävät syksyllä 2001 Saimaan järvialueen kattavan ensimmäisen vetouistelijoille tarkoitetun Legenda Trolling Trophy 2001-vetouistelukilpailun. kalastusalueen päätöksellä huomioiden paikalliset olosuhteet ja kaikkien kalalajien kalastus. wellplace.fi KAHVILA-RAVINTOLA MAJAKKA A-oikeudet LOUNAS JA PIZZAT — PIZZOJA MYÖS KOTIIN VIETÄVÄKSI NESTE-HUOLTOASEMA Rakennustarvikemyynti, kalastusvälineitä, asiamiesposti, lääkekaappi, retkivenesatama, viehekalastusluvat yms. Kilpailun raadin muodostavat Petteri Ruuskanen ja Olli Teijonmaa. syyskuuta 2001. Rekisteröitymismaksu on kaikille 150 markkaa. Silmäkokorajoitukset on järkevämpää asettaa alueellisesti esim
lehtiQco. I Vastaan | | maksaa | | maksun | SULKAVA -LEHTI | | a : EG G | julkaisee vuosittain 5-6 | | i erikoisnumeroa. inet.fi | Oot | < AL ME ICA Dn —äviägES uuta pya nos isa omis äitteea 03 ila. — 10-15 Komposti/Huussikuivike) taloudelle ,, 2.150,Komposti & Huussikuivike 40L 39,Kompostimöyhennin 65 E | b) Kivikompostori = 4 2 9 ja Kompostiheräte | AGRI LS MARKET & Kisatie 11 C, 58700 Sulkava, BONUSTA puh. Saimaan danne se ä lokakuu 2001 N:o2 11 Nyt kompostoriostoksi! e! i ; TALOYHTIÖILLE 5 mpostori BIOLAN 220 : > Pikakompostori BIOLAN 550 | € X, pen ål : | | ) + vuoden kuivikkeet (4 säk. ISS Lea AM SINISIN. (015) 471 014, fax. LEE VASTAUSLÄHETYS | H H ' H | stinumero ostitoimipaikka | v Tilaa oheisella kupongilla, soita va Nenna vine PANEN | (015) 676 877 tai faxaa (015) 676 326 | ERS rerna 53503 LAPPEENRANTA | sulkava. 471 288 — Palvelemme: ma-pe 9.00-17.00, la suljettu Varma saalis joka viikko! TILAAMALLA SULKAVA -lehden varmistat, että saat mojovia kalajuttuja ja tuoreita uutisia suoraan kotiin kannettuna. Saat viikko| A SULKAVA-lehti |! lehden lisäksi paljon | Sulkavan Kotiseutulehti Oy | Iuettavaa
Kilpailuun kannattaa tulla etempääkin, sillä uisteluiltamissa on hyvää ja vauhdikasta ohjelmaa. lokakuuta ja molemmat päivät ovat kilpailupäiviä. Räntälohen järjestävät Sulkavan Vapa-Veikot, Mikkelin kalamiespiirin suurin seura. Lisätietoja saa numeroista 0405150045 tai 0400-962379. Viime syksyn Räntälohessa toiseksi sijoittui kuopiolainen Eetu Väänänen. Lähtö ja maalipaikka on Alinanniemessä, aivan Sulkavan keskustassa. Saimaan lohikuninkuutta tavoitteli viime syksynä 56 venekuntaa. Myös uisteluperinteet ovat vahvoja Sulkavalla. Vasta 9-vuotias Eetu oli lauantain kisan paras, sillä hän sai lohisaaliinsa jo kilpailun ensimmäisenä päivänä. Voittoisassa venekunnassa uistelivat Risto Halosen lisäksi Jorma Tynkkynen ja Mika Halonen. kello 18 illalla. ja 14. Väänäsen lohisaalis oli päälle 3,5 kiloa. Kilpailukaloja ovat nimenomaan lohikalat. 12 — lokakuu 2001 N:o 2 Saimaan Kalastaja Tuoreus. IUKORT Eu "oz Naisten kiristämätön PUUVILLAVIREÄ MAAKUNNALLINEN SSuursavo. Viime vuonna Räntälohen voitti Risto Halosen venekunta Savonlinnasta. Kevättalvella Vapa-Veikot viettivät toimintansa 40-vuotisjuhlaa. Osanottomaksun 200 markkaa voi maksaa paikanpäällä tai ennakkoon räntälohitilille 543704425429 Sulkavan Osuuspankkiin. Mitat täyttäviä lohia sai 29 venekuntaa. He saivat vähän yli 7 kilon lohisaaliin. Perinteisesti Räntälohessa on ollut 50-70 venekuntaa mukana. Laatu. KULTA-KATRIINA Fiiskies ESR | ] 500g (25,80 kg) 2,17€ 12,90 400g (12,25 kg) 0,82 € 4,90 Flora Luppa KOIRAN D PERUSRAVINTO Hn) / Z o) 4009 (1723Kg] 1.16€ 6,90 7,5kg (6,53 kg) 824€ 49,00 Räntälohi järjestetään jo kolmannen kerran Sulkavalla Sulkavalla uistellaan Saimaan lohikuninkuudesta jo kolmannen kerran lokakuun toisena viikonloppuna. Toiseksi sijoittui kuopiolaisen Eetu Väänäsen venekunta. (015) 471 027 Suur-Savon Leipomon Valio RUOKAma-pe ;la 6kpl (34,55 kg) 143€ i 8,50 p (63.33 kg) 1,60€ 9,50 3 W PULLAVA 13.90 KERMAVIILI 70 ' 450g (30,89 kg) 2,34 € (] 200g (13,50 kg) 0,45€ 2 Kariniemen marinoidut Broilerin Raision LOHKOji Pa PAU FILEPIHVIT VALKOSIPULIPERUNAT sj yt N n.450g kg 1007€ 59,90 400g (14,75 kg) 0,99 € 5,90 wlania I MAISSI PAPRIKA Miesten, naisten — ULKOISTAA — 49,90| MISSAPRKA 3,50 ja lasten Järvisuomen KARJALANIngman PERINTEINEN Bäällyspukeutuminen: PAsTILIHAT 34,90 | osuen 160 housuja, hameita, = '957€ TSI KI puseroita ym. Oikea hinta. Räntälohiuistelu on 13. Paremman päivän saalis ratkaisee. Niiden arvo on noin 10.000 markkaa. 9-vuotias Eetu oli lauantain kilpailun paras. KOKO KUUKAUDEN EDULLISET ARINARUISLEIPÄ Z 90 RUOKAKERMA 4 50 500g (15,80 kg) 1,33€ J 2 dl (22,50 kg) 0,76 € puh. Seuralla on reilusti päälle 300 jäsentä, joista valtaosa on aktiivisia kalastajia. Luvassa on hyvät, jopa erinomaiset palkinnot. Enonkosken Ari Holopainen oli kolmas vähän päälle kolmen kilon lohisaaliillaan. Harva se kesä oman väen uistelijat nostavat Saimaasta mahtavia lohisaaliita. Kilpailuaika -on lauantaina ja sunnuntaina kello 9-16 ja molempina päivinä on puolen tunnin siirtymäajat alussa ja lopussa. Kilpailukanslia avautuu jo perjantaina 12.10. Kilpailukanslia toimii ravintola Muikkukukossa, joka on aivan Alinanniemen lähtöja maalipaikan vieressä
— Purupiian luona oli mukava rakennella. valk.pilkku ylh. me Ahvionsaareen, jonne linja-auto saapui. Jipii!! Söin nopeasti, etten myöhästy. Jotkut pojat söivät ainakin kolme makkaraa. 0-2 luokkalaisten päivän yksi kohokohta oli Lohilahden 4-6 luokkalaisten 4H-neuvoja Tarja Pohjolaisen johdolla rakentama mielenkiintoinen luontopolku. Paavo kertoi, että PALA A K] j EPISKSKE esiintyvät sammalet. Syyskuisen kirkkoveneretken tavoitteena oli tutustuttaa oppilaat *'todelliseen” retkeilyyn, vähän jopa luonnon ehdoilla elämiseen. Vietimme paljon yhteistä aikaa. Oli mukavaa, menninkäiset olivat hauskoja. Päätös oli aika selvä, siis me lähdimme Kokonsaareen. Me menimme ulos ja leikimme. : Tavoitteena oli myös saada osa ruokatavaroista itse luonnosta; kerättiin mustikoita ja puolukoita Xx ti telttaja ruokakunnittain. Ohjelmassa oli retkeilyä Lohikosken saloilla. (Huom. Takaisin päin tullessa näimme käsikranaattikuopan, jonne saimme heitellä kivikranaatteja. Kun leikit oli leikitty, lähdimme luontopolulle. Oppilaat 'toimivat vastuullises/. Julun kivi on jääkauden siirtämä valtava lohkare. Onneksi Paavo-ope tietää. Se ei ollut paljon. Matkaa kertyy aika paljon ja nousu on vielä sieltä löytyy melkein kaikki Suomessa jyrkkää. Kun kaikki olivat tulleet, niin lähdimme kirkkoon. Retki alkoi Lohilahden koululta, josta otimme kyytiin eväät ja polttopuita. Tavaraa oli niin paljon, että niillä olisi pärjännyt yhden viikon. Kaikki eivät löytäneet niitä. Purimme matkatavarat (niitä oli paljon), ja etsimme sopivan telttapaikan. Se oli hieno, mutta pimeä. Olennainen osa "ope-/ tusta” oli retken ennakkosuunnittelu; oppilaat miettivät itse mukaan otettavat tarvikkeet. Pussin pohjasta matka jatkui taas linjaautolla kohti Julun kiveä. Sulkavan kyläkoulut kohtasivat syyskuun alkupäivinä yhteisissä kyläkoulutapahtumissa Lohilahdella. Laavulla paistoimme makkaraa. — Puuhippa oli mukavaa. Isommat retkeilivät ihan yökunnissa, pienemmille oli järjestetty päiväksi monipuolista ohjelmaa luonnossa ja koululla. Seuraavaksi lähdimme Lieviskän laavulle, joka oli upea paikka. Harjukuopalta menimme katsomaan sissimajaa. Pakattiin mukaan rutkasti lämmintä vaatetta; villapaita, villasukat ja pipo. Laitoimme ruokaa ja nukuimme ainakin vähäsen. Siellä näimme hienon maastoajoneuvon, jota käytetään miehistön kuljettamiseen. Kirkkoveneitä oli kolme, ja ne täyttyivät melkein kokonaan. Siellä ratkottiin tehtäviä ja autettiin metsän eläimiä ja etsittiin oransseja nauhoja. 3-4 luokkalaiset viettivät Lohikoski-päivää,johon kuului muun muassa tutustumista Julunkiveen. Soutumatkaa oli kymmenen kilometriä. KIITOS Lohilahden koulun ja kylän puuhaihmisille. Soudimme noin viisi kilometriä ja pidimme lyhyen tauon. Se purukakkujen teko oli kivaa. Lohilahden koulun keittäjä oli tehnyt meille hyvää jauhelihakeittoa. Kun olimme koululla, niin söimme. Kaikki oli muutenkin mukavaa. Aamulla pakkipuuron saattelemana lähdimme soutamaan. Rahkolan koulu EINE TATA KAT TEISIIN S dat K — Letut maistuivat tosi hyvin. Linja-auto jätettiin parkkiin ja matka jatkui kävellen laavulle. Kiertelimme ja kaartelimme kunnes saavuimme paikalle, josta lähdimme soutamaan. Alueella oli valtava harjukuoppa, jonka pohjalla ja reunalla kasvoi sammalta. SULKAVA 4.10.2001 N:o 40 5 Anu-opelta kastuivat sukat, X muistin, että on kyläkoulupäivä. Linja-autolla ajelimme kohti korpea ja saavuimme lentokentälle. Sen jälkeen menimme koululle syömään ja sitten lähdimme kotiin. Syötyämme vatsamme täyteen, lähdimme kohti Suomen rajavartioston leirikeskusta. Myllysisä oli kivaa ja se myllytonttu oli auska. Letut maistuivat maukkailta. Siellä viihdyttiin kuten myös tutustumiskäynnillä kirkossa ja koululla. Sitten pääsimme kotiin. Näimme monenmoista ihmettä. kuvassa.) Kyläkoulupäivä, jippii!! — Heräsin aamulla aikaisin. Emme voineet mennä samaa reittiä pois, koska selällä tuuli kovaa. Oppilaat huolehtivat itse tulenteosta, ruanteosta, näistä jokapäiväisistä asioista, mitkä he tavallisesti saavat valmiina. Pienellä selällä tuuli kivasti ja aallot keinuttivat venettä. Laavulta palasimme takaisin Lohilahden koululle, josta matka jatkui kotiin. Sitten teltta pystyyn ja ottamaan rennosti. Laura — Viikko sitten oli kivaa. Sieltä matka jatkui ihmettelemään Pussin pohjaa. Se päivä oli ensimmäinen päivä, milloin muita kyläkouluja tuli Lohilahden koululle! Silloin me kävimme metsässä luontopolulla. Liisa Salo, Kaartilankoski Antoisa päivä Vietimme kyläkoulupäivää Lohilahdella. Olin iloinen, kun olimme saaressa. Saimmekin tehtäväksi etsiä mahdollisimman monta sammallajia. Juulia — Luontopolulla oli elämiä, ei oikeita. Laitoimme ryhmissä nuotion, ja teimme siinä ruokaa, se oli hauskaa. Oli pitkä, mutta mukava koulupäivä. O Pirjo Partanen On tää soutaminen ihan mukavaa, ihan totta! Yö Kokonsaaressa Heti koulun alkaessa oli pohdinnan alla, lähdetäänkö retkelle Kokonsaareen. — Menninkäisten ruoka oli hyvää. Päivä oli oikein antoisa, koimme ja näimme kaikenlaista kivaa! Mäntysen koulu 5 Pa sekä käytiin ongella. Ennen saloille lähtöä vierailimme kirkossa. Se tiistai oli paras. Rajavartioston alueelle näimme myös jääkauden aikaansaannoksia. Kaipolan koulun 4-6 luokkalaiset opettajansa Anu Liljeströmin ja kouluavustaja Sanna Kämäräisen, Kaartilankosken 4-6 luokkalaiset opettajansa Kati Hämäläisen sekä Lohilahden 5-6 luokkalaiset opettajansa Paavo Immosen ja retkikoira Roopen kanssa viettivät ikimuistoisia hetkiä luonnon helmassa ja jopa luonnon armoilla. Sinne mahtui kerralla seitsemän sissiä. Lohkareesta oli lohjennut pala ja näin sinne muodostui oiva keittopaikka. MenimMiten se tuli taas sytytettiinkään!. Laavun lähellä oli hiidenkirnuja. Mukana meillä oli omat ruokailuvälineet. — Myllyvaunulla ajo oli jännittävän mukavaa. Veera Ihailemme kuuta. Tavarat lastattiin bussiin ja matka alkoi. Seisoimme rinteen reunalla ja ihmettelimme miten jotkut olivat jaksaneet kantaa kanootit rinnettä ylös. Kun pyyhin silmistä unen, sitten — Myllytonttu oli tosi kiva. — Karhujen tuoksupurkit olivat ovelia
Vastoinkäymisiä tulee, kaikkien kanssa ei ole mukava leikkiä, mutta tavoitteisiin päästäkseen on myös annettava jos haluaa saada. Syntyi kymmeniä yrityksiä ja yli 250 työpaikkaa. Luonteva yhdessä eläminen ja toimiminen on myös avuntaikka tuensaajan kannalta hyväksi. Jokaista kuntien sijoittamaa markkaa kohden seudulle saatiin ylimääräistä kehittämisrahaa EU:lta ja valtiolta 4 mk ja yksityiset yritykset ja yhteisöt laittoivat lisäksi 3 mk. Aluekeskusohjelmien tavoitteena taas on saada kunnat keskustelemaan keskenään, tekemään seutustrategiaa, yhteisiä hankkeita ja kehittämään yhteisiä kunnallisia palveluita. Valtakunnallisesti RaJuPuSu-yhteistyö on ollut esimerkkinä avoimesta , ja realistisesta yhteistyöstä, jota on tehty erityisesti yrittäjyyden edistämiseksi seudulla. Mistä voidaan saavuttaa paras tulos kunnan kannalta. Olimme jo valmiiksi seudullisen hanketyön osaajia. Koin voimakasta syyllisyyttä ja alemmuudentunnetta. Seudullisten hankkeiden hankevetäjät ovat pitäneet toimistoaan milloin missäkin kunnassa. Luottamushenkilöiden, varsinkin vasta työnsä aloittaneiden, on varmasti vaikea hahmottaa tilannetta. Pitkään jatkunut hyvä, avoin ja luottamuksellinen yhteistyö RaJuPuSu-seudun kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten, mutta myös yrittäjien ja muiden seudun toimijoiden välillä, auttoi meitä myös saamaan edellisellä ohjelmakaudella LEADER II hankkeen toteutuksen. Olen myös oppinut joustamaan ja tukemaan sekä auttamaan tukiverkkoani. Lisäksi kuullaan Aleksis Kiven runoja Tauno Lallukan esittämänä hänen merkkipäivänsä kunniaksi. Seutumme kunnissa on varmasti jälleen aika syvälliselle keskustelulle seutuyhteistyöstä. Paikallislehdet ovat kirjoittelullaan nostamassa esille sellaista paikallistunnetta, joka on sitä yhteistyötä vastaan, jota seutumme kunnat ovat ansiokkaasti tehneet, suuntautui se sitten mihin tahansa. Niistä yli kolmannes koskee yksittäisiä yrityksiä, joko maatilojen yhteydessä tai muita palvelu.ja tuotannollisia yrityksiä. Missään tapauksessa ei saa sortua pelkäämään, mitä muut ajattelevat meistä. Minun oli ajateltava, miten näillä voimavaroilla ja taidoillani pystyn auttamaan heitä elämässä eteenpäin. Apua saa, kun avoimesti kertoo ongelmista. Ohjelmakauden aikana RAJUPUSU LEADER ry tulee välittämään seudulle EU:n ja kansallista rahaa yhteensä lähes 30 mmk. Jälleen olemme ainoa LEADER alue, jolla jo nyt on pieniin yrityksiin kohdistuvia hankehakemuksia ja vielä noin paljon! Tulokset varmasti tulevat näkymään! Osa ryhmistä vasta käynnistelee toimintaansa. Viikon teemana on tänä vuonna kansainväliseen vapaaehtoistoiminnan vuoteen liittyen "Yhdessä eteenpäin välittäminen on elämäntapa”. 6 4.10.2001 N:o 40 Vanhusten viikko 7.10-14.10.2001 Vapaaehtoistoiminta viikon teema O Pirjo Partanen Vanhustenpäivää on vietetty Suomessa vuodesta 1954 lähtien. Vanhusten yksinäisyys on tunnistettu ongelma. Ritva Partanen kehittämisjohtaja RaJuPuSu-yhtymä. Millä muulla tavoin seudulle olisi saatu yli 12 mmk ulkopuolista julkista rahaa. 20-juhlavuotta vietettiin helmikuussa 1999. Missä meidän RaJuPuSu-seudun kuntien tulisi olla mukana; yhdessä vai useammassa yhteistyöorganisaatiossa. Näin yhteistyö tiivistyi ja RaJuPuSu-seutu *sai” edellisellä ohjelmakaudella selvästi asukaslukuunsa nähden ylimitoitetun osan maakunnalle suunnatusta EU:n ja kansallisesta rahoituksesta. Minulta kysyttiin, miksi minä vien lapset hoitoon, minähän olen kotona ja teen töitä kotona, eihän ennenkään maalla ole lapsia hoitoon viety. Tämän lisäksi RaJuPuSu-yhtymän kautta kanavoidaan seudulle ulkopuolista rahaa 1-ohjelman kautta tämän ja ensi vuoden aikana yli 2 mmk vuodessa. Vapaaehtoistoiminnan arvon ovat tunteneet ja kokeneet kaiken aika niin vapaaehtoiset kuin heiltä apua ja tukea saaneet ihmiset. Edunvalvonnassa on tehty yhteistyötä erityisesti valtion palvelujen säilyttämiseksi kussakin kuntakeskuksessa. Kouluttautua, kehittää omaa toimintaansa ja verkostoitua saman alan yritysten kanssa, kun yhdestä kunnasta ei löytynyt riittävästi yrityksiä. Olin halunnut näitä lapsia ja kuitenkin olin väsynyt ja masentunut ja voimaton selviytymään arjessa, minä en pystynyt olemaan lapsilleni tasapainoinen ja ymmärtävä äiti. Ulkopuolisen rahan ehtona on kuntien panostukset. LEADER II ohjelman kautta seudulla toteutettiin kehittämishankkeita yhteensä noin 24 mmk:lla ja kuntien rahoittama osuus oli vain 13 %. Valtakunnallisesti SPR:llä on ollut ystävätoimintaa jo 40 vuotta. Tunnustin itselleni ja ympäristölleni puutteeni ja voimattomuuteni ja mitä sain! Sain lähelleni vanhempien verkon, jotka ovat auttaneet minua selviytymään eteenpäin lasteni kanssa. Samalla lisätä seudun yritysten kilpailuedellytyksiä uusien tietoverkkoihin pohjautuvien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Ystävätoiminnassa on Sulkavalla mukana 30-40 henkilöä. Lähtökohtana on ollut yhdessä laadittu seudullinen strategia , jota on koko ajan ylläpidetty. Toivon koko sydämestäni, että saataisiin Sulkavallekin koko kylä kasvattamaan. Me molemmat olimmekin Suomen LEADER ryhmistä tuloksellisimmat, mitä tulee työpaikkojen ja yritysten syntymiseen. Kaikki ministeriöt ovat nyt puhumassa seutuyhteistyön puolesta ja haluavat olla siinä mukana vaikka vain kuvainnollisesti”. Olen jo vuosia sitten joutunut toteamaan sen tosiasian, että minulla ei ole voimia eikä taitoa kasvattaa lapsiani. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon seutuhanke, jota kautta mahdollisesti saatava erityishyöty jollekin kunnan toiminnalle, edellyttää kunnallisen päätöksenteon siirtämistä ko asiassa seudulliseen päätöksentekoon. Se lähti luontevasti liikkeelle yritysten tarpeesta. Erityisesti pienyritykset ovat tästä hyötyneet. — Koskaan ei ole oltu vielä koko porukalla yhdessä. Tämä lienee kaikessa elämässä oleva tosiasia. Odottavat katseet kohdistuvat miehiin ja nuoriin. He jo tuolloin määrittelivät ne toimialat kunnissa, joissa yhteistyömahdollisuudet tuli selvittää. On aluekeskusohjelmaa, seutuohjelmaa ja Aktiivisesti kohti seutustrategioiden toteuttamista (AKSESTRA)-hanketta. Heitä kaivataan mukaan toimintaan. Tällaista mahdollisuutta maakunnassamme ei ollut kuin Pieksämäen seudulla. Kuntaliiton tuoreessa julkaisussa esitellään kahdeksaa seutukuntaa, joissa seudullinen yhteistyö, jota suurimmassa osassa maata vasta — viritellään (ylhäältä ohjattuna),on ollut toimintamuotona jo pitkään Mitä tulee henkilökunnan sijoitteluun seudulla, niin voidaan osoittaa, että sillä ei ole ollut mitään vaikutusta hankerahoituksen kohdistumiseen ja hyödyn jakautumiseen kuntien kesken. Työhön osoitetaan rahoitusta vain aluekeskusohjelman koordinaatiosta vastaavien palkkoihin. Syntyi pysyvää eri tasoista yhteistyötä mm. Vapaaehtoisten tekemän työpanoksen todellinen merkitys on nyt julkisestikin tunnustettu -osin varmaan myös siitä syystä, että sosiaalija terveysalan ammattilaiset eivät oman kiireisen työnsä vuoksi ehdi antamaan riittävästi ennen kaikkea aikaansa kaikille tarvitseville. Sulkavalla. Lapseni eivät ole kasvatuksen osalta helpoimpia, mutta olen huomannut, että oikealla aikuisten verkolla on voimakas vaikutus lasten ymmärtämykseen yhteisistä pelisäännöistä. Näin seudulle on synnytetty kymmeniä mm. SULKAVA Yhdessä elämään! Postista Olin kuuntelemassa Anne Eskelisen luentoa maanantaina 1.10. Koska on kyse lasten tulevaisuudesta on vanhempana hyväksyttävä myös huonot uutiset ja löydettävä ratkaisut niiden selvittämiseen. Hankkeen tavoitteena on myös parantaa seudun asukkaiden mahdollisuuksia sekä käyttää että saada yksityisiä ja julkisia palveluita. Toisaalta vain yhteistyön kautta on Juvalla, kuten kaikilla muillakin kunnilla, ollut mahdollisuus saada ulkopuolista kehittämisrahaa. On kuitenkin uskallettava ottaa uusia askeleita eteenpäin ei taaksepäin. Hankevolyymi, josta yhdessä seudullisesti on päätetty, on vuositasolla 2,5 mmk vuosina 2001 ja 2002, johon kunnat sijoittavat omaa rahoitusta puolen miljoonan markan edestä. Kaikkiaan ohjelmakauden aikana LEADER hankkeissa käytetään arviolta 55-60 mmk yksityiset panostukset mukaan lukien; lähes 10 mmk/vuosi. Muutoin rahoitus tulee hakea olemassa olevista rahoituslähteistä. Toivotan onnea Sulkavalla käynnistyvälle toiminnalle. Vanhustenviikon yksi tapahtuma on SPR:n, seurakunnan ja kunnan vapaaehtoistyössä mukana olevien ja heidän ystäviensä yhteinen kohtaaminen Päiväkeskuksessa. Ei tule kiitollisuudenvelkaa, jota iäkkäämmät suomalaiset usein karttavat. Ei voida siis mitenkään osoittaa, että Juva suurimpana maksajana **haalisi” veromarkat samoin kuin hankkeiden kautta saavutetut hyödyt itselleen edes asukasluvun osoittamassa suhteessa. Olen toivonut, että kaikki osapuolet, niin hoitopaikka, koulu, kuin toisten lasten vanhemmatkin ovat kanssani rehellisiä ja suoria. Mieheni oli mukana kaikissa päätöksissä, sain erinomaisen hoitotädin lapsilleni ja vietyäni lapset hoitoon löysin myös hellyyden ja rakkauden lapsiini, pystyin paljon paremmin toimimaan heidän kanssaan ja sietokykyni kasvoi. Kaksi vuosikymmentä ystävätoimintaa Sulkavalla on ystävätoimintaa harjoitettu Suomen Punaisen Ristin ja kunnan yhtenä toimintamuotona jo yli kaksikymmentä vuotta. Juodaan kahvia yhdessä ja viihdytään, kertoo toiminnanohjaaja Arja Anttalainen. EU toi 1995 mukanaan hanketyön, jossa rahaa hankkeille ei saanut, jos hankkeen toiminta-alue ei maantieteellisesti kattanut useamman kunnan aluetta, mielellään koko seutukuntaa. 90-luvun alussa myös luottamushenkilöt olivat aikaansa edellä. Toivottavasti kaikki saavat uusia virikkeitä, ajatuksia ja iloa yhteisestä tapaamisesta. Paluuta siihen, että kunta ei naapureita tarvitse, ei ole. LEADER toimiston toiminnanjohtaja asuu Joroisissa ja toimistopäällikkö Mikkelissä. Vastasin kyselijöille, että aina ei äiti ole välttämättä paras kasvattaja lapsillensa, mutta oikean kasvatusavun saatuaan pystyy paremmin olemaan äiti lapsilleen. Miten siihen mahdollisuuteen on vastattu maakunnassamme! Joka tapauksessa nimet muuttuvat mutta työskentelytapa säilyy tai kehittyy entistä tiiviimmin seudullisen päätöksenteon suuntaan. Sillä ne ovat olleet jo vuosikausia väliinputoajia TE-keskuksen avustuksia jaettaessa. Kyse on lapsen tulevaisuudesta. Tätä työtähän on voitu tehdä jo vuosikausia sekä kuntayhtymien että vapaan yhteistyön muodossa. Myöhemmin päivän yhteyteen on tullut erityinen teemaviikko. Kynnys mukaan lähtemiseen tulisi tehdä mahdollisimman matalaksi. Kuten Pekka Kilpi sisäasianministeriöstä Kuntamarkkinoilla selkeästi sanoi, päämääränä ovat/ pitäisi olla kuntaliitokset, mutta koska kuntien itsehallinnon johdosta siihen ei voida pakottaa eikä siihen ole nyt poliittista tahtoa, ohjataan kunnat hankkeiden ja jopa lainsäädännön kautta, tekemään entistä enemmän yhteistyötä. Kaikissa päämääränä kuntien välisen yhteistyön lisääminen ja seutustrategioiden laadinta. käsityöyrittäjiä, elintarvikkeiden ja puun jatkojalostajia. Vapaaehtoiset antavat aikaansa keskustelukumppanina, saattoapuna eri tilaisuuksiin tai vaikkapa ulkoillen iäkkään ystävänsä kanssa. Parin viikon päästä tavataan! T: nimim. Tällä hetkellä yhtymässä työskentelee kehittämisjohtaja, kotipaikka Sulkava ja osa-aikainen seutusihteeri, samoin kotipaikka Sulkava. Kuntien panostukset kasvoivat siis kahdeksankertaisiksi. Pelkästään rusinoita ei kuitenkaan voi poimia, vaan valittu toimintatapa, oli se mikä tahansa, vaatii erittäin paljon sekä henkistä että materiaalista sitoutumista. Samoin pian käynnistyvä tietoverkkohanke, jonka avulla pyritään saamaan laadukkaat, riittävän nopeat ja kilpailukykyiset tietoliikenneyhteydet seudun yrityksille. Tällaisia yhteisiä hankkeita ovat elintarvikealan toimialapäällikön sekä yritysneuvojan palkkaaminen seudulle. Hankerahoituksella toimivat yritysneuvoja sekä elintarvikealan toimialapäällikkö käyvät Savonlinnasta käsin. Tein itselleni selväksi, että lasteni elämästä on kyse ja heidän elämänsä on vasta alussa. RaJuPuSu-kunnat ovat tehneet jo toistakymmentä vuotta yhteistyötä elinkeinojen kehittämiseksi seudulla. Suomi on tällä hetkellä täynnä ylhäältä asetettuja seudullisia kehittämisohjelmia. vapaa-ajan, ympäristönsuojelun sekä koululaitosten ja kirjastojen välillä. Jos ei jotain panosta ei myös mitään saa. Olen hyväksynyt sen, että toisillakin kasvattajilla on oikeus kieltää ja komentaa lapsiani, enkä ole kyseenalaistanut heidän toimintaansa. äiti Suomi on meillä. Nykyinen LEADE R+ ohjelma on valtakunnallisesti vasta käynnistymässä, mutta meillä on jo viisikymmentä hankehakemusta jätetty LEADER toimistoon. Toivottavasti asiasta ei tehdä liian virallista kokouksineen ja toimintasuunnitelmineen. Nyt paikallislehdet, erityisesti Sulkavan ja Rantasalmen lehdet ovat herättäneet keskustelua kaikesta kuntien välisestä yhteistyöstä ja ovat päätymässä siiheräämässä seutuyhteistyöhön miten hen, että meidän pienet maaseutukunnat pärjäävät tulevaisuudessa parhaiten yksin! Keskustelu on nyt, kuten aina varmasti paikallaan. Mukana ovat seurakunnasta Anne Valkeapää ja Raimo Mustonen Punaisesta Rististä. Valtaosa eli 90 prosenttia vapaaehtoisista on naisia
Nöpöllä oli vaaleanpunainen kaulapanta ja jos se on pudonnut, kaulassa näkyy varmasti pannan jälki vielä. Saunailta ke 10.10. Tarvittaessa kuljetukset p. Asennus ei ole **monimutkainen juttu” mikäli tarvittava am* mattitaito ja koneet ovat olemassa. Kirjoituksessa mainitun vulkanointi-menetelmän käyttöön ei ole ilmaantunut tarvetta, sillä tämän tyyppistä kumilla päällystettyä messinkipyörää on saatavilla sarjatuotettuna tuontitavarana. Rakeiset ke 10.10. Mahdolliset havainnot Nöpökissastamme voi ilmoittaa Sulkava-lehden toimitukseen. 739 1323. Siioninvirsiseurat ti 9.10. Reitti Kuusamo-SaariselkäUtsjoki-Karigasniemi-Kautokeino-Enontekiö-Oulu-Sulkava oli näin syyskuussa hyvin valittu. kodin irtainta. klo 13 Taimi Revolla, Urheilukentäntie 8; ke 10.10. tuli yllättäen kaksi irrallaan juoksevaa koiraa pihaan ja siitä lähtien on täysmusta, leikattu, pienikokoinen, 7-vuotias tyttökissa ollut kateissa. Lisätietoja saa teknisestä toimistosta, puh. Tyytyväiset saarelaiset / Kunnalliset ilmoitukset KANSALAISOPISTO Sivukylien piirit alkavat 8.10. 677 128 tai läh.sihteerille p. Se ehkä hyppii ulko-oven kädensijaa aukaistakseen, jos ovi näytKiitokset Kiitokset kylien puuhaihmisille, järjestöjen edustajille ja seurakunnan työntekijöille monipuolisesta ja kaikki asukkaat huomioivasta Partalansaari projektista. klo 13 Päiväkeskuksella. Lähetyslounas su 14.10. 12.10. Sulkavan seurakunta Sulkavan kunta atkalaiset jossakin" kaukana pohjoisessa. Kastettu: Elle Oili Anette Luukkonen, kirkonkylästä ja Tuomas Mikko Olavi Piiroinen, kirkonkylästä. Kumipinnoitettuja pyöriä kaivataan yleensä koville laattaja kivilattioille. Mieleen jäivät monet muutkin tapahtumat, joita voidaan verestellä jälkeen päin tavatessa. komea rokokoo -ruokasalinkalusto, 6 h ruokaryhmä, senkki ja vitriini, jugend vaatekaappi peiliovella, eteissohva, barokki 6 h ruokaryhmä ja vitriinikaappi, konjakkivitriini. alkoi Eläkkeensaajien ruskaretki Lappiin ja Norjan puolelle. huonekaluja. Välittäminen on elämäntapa iltapäivään ke 10.10. Pe 12.10. Iltaohjelmista mainittakoon jokailtaiset tanssiaiset, joissa tavattiin muitakin retkeläisiä. Tiistai-iltapäivänä 18.9. SULKAVA 4.10.2001 N:o 40 7 Sulkava-lehti 30.8.2001 flyygelipyöräartikkeliin liittyen: suhteellisen kosteuden vaihtelu, soittaminen, kielien venyminen ja lämpötilan vaihtelu. Mikäli soittimeen vaihdetaan alkuperäistä suuremmat pyörät, tulee flyygelin jalkaa lyhentää, jottei instrumentin soittoja pedaalikorkeus muutu. klo 19.30 Vanhalla kunnantuvalla. mennessä Kytösuolle, puh. Yleensä pyörän istukka myös upotetaan siististi jalan sisään. Kiitokset onnistuneesta reissusta matkanjohtajalle ja erinomaiselle kuljettajallemme. Kuollut: Emma Hienonen e Myllys, kirkonkylästä 88 v. Flyygelin virityksen muuttumiseen vaikuttavat sisäilman Neljä kiloa kultaa kateissa tää kotoisalta. Sivistyslautakunta, PL 25, 58700 Sulkava. klo 18 Vanhalla kunnantuvalla; keskustelua Raamatun äärellä, hiljentymistä, rukousta (omat raamatut mukaan). P. Yhteislaulut, samoin sooloesitykset matkalla piristivät tunnelmaa joka päivä, eikä leppoisa, kiireetön matkanteko pahemmin rasittanut. To 11.10. Tällainen työ vie aikaa muutamia tunteja. Niinpä matka Kuusamon Tropiikkiin tuntuikin lyhyeltä, vaikka olikin matkaetapeista pisimpiä. Viikkomessu ke 10.10. Etsitään yhdessä -ilta su 7.10. Mikäli vaihdetaan samankokoiset uudet pyörät, aikaa menee selvästi vähemmän. Sivistyslautakunta Huutokauppa Sulkavan Työväentalolla la 6.10.2001 klo 13.00 Myydään eniten tarjoavalle hyvä vanha irtaimisto mm. klo 12 Vanhalla kunnantuvalla, pe 12.10. Ennakkoon ilmoittautuneista 25 lähtijästä yksi joutui jäämään sairauden vuoksi kotiin, mutta muut uhkuivat matkustusintoa. Omaisia, läheisiä ja naapureita kehotetaan huolehtimaan kuljetuksista kirkkopyhäjuhlaan. Löytöpalkkion saa, jos pystyy auttamaan. Asennuksia suorittavat pianokorjaamot, monet Suomen Pianonvirittäjät ry:n jäsenet, sekä pianomaahantuojat. klo 19 Leena ja Pentti Ruottisella, Kammolassa, mukana Urpo Karjalainen. Teitte hyvää ja arvokasta työNimim. klo 14 Rahkolan koululla. Flyygelipyöriä on saatavana eri kokoisina, sekä kokomessinkisinä että kumipinnoitettuina messinkipyörinä. 0400-856 736. Takaniemi £— Ed di "VALTAKUNNALLINEN VANHUSTENVIIKKO 7.-14.10.200]1 Yhdessä eteenpäin välittäminen on elämäntapa Su 7.10. klo 13 Kytösuolla. pöytä ym. Kun ilmat kylmenevät, olemme tosi huolissamme. Tapiolassa naiset klo 17 ja miehet klo 19. 015-471 544 PAINOPAIKKA: (LEHTISEPÄT», Pieksämäki -2001. Tulevaa: Messu su 14.10. klo 10 Sulkavan kirkossa ja klo 13 Lohikosken kirkossa, samalla vietetään vanhusten kirkkopyhää; Sulkavalla päiväjuhla messun jälkeen Vanhalla kunnantuvalla ja Lohikoskella kirkkokahvit Lohilahden koululla. klo 19 Sulkavan kirkossa. Lauluseurat to 11.10. Lapin ruskaa nähtiin, vaikka maaruskaa ei vielä ollut. Sulkavan kunnan tekninen lautakunta pyytää TYÖTARJOUKSIA ajalle syksy 2001 kevät 2002 seuraavasti: kaavateiden lumityöt mk/km/aurauskerta piha-alueiden lumityöt mk/aurauskerta lumenkaatopaikan lumityöt mk/aurauskerta lumenajo mk/m3 lumen kuormaus mk/m3 kaavaja kävelyteiden hiekoitus mk/kerta kävelyteiden lumityöt mk/km/aurauskerta kaavaja kävelyteiden puhdistukset keväällä mk/h Tarjouksessa on mainittava kalusto, jolla ko. Kaakaopyhäkoulu pe 5.10. 471 633. Sulkavalla 2.10.2001 TEKNINEN LAUTAKUNTA URHEILUSEUROJAN TOIMINTA-AVUSTUKSET Urheiluseuroille tarkoitetut avustukset julistetaan sulkavalaisten seurojen haettavaksi 26.10.2001 klo 16 mennessä. Tavoitteena on, että joskus koittaa aika, jolloin pianonvirittäjän ammattinimikettä käyttävät ne, jotka ovat tutkintonsa suorittaneet. Ne sopivat asennettavaksi kaiken merkkisiin flyygeleihin. klo 10 Sulkavan kirkossa. Kuorot: to 4.10. + Seurakunta Messu su 7.10. Erinomaisen kuljettajaoppaan huostassa aika ei käynyt pitkäksi missään vaiheessa. työ tehdään. Tarjoukset on toimitettava Sulkavan kunnan tekniseen toimistoon osoite PL 25, 58701 Sulkava merkinnällä "Työtarjous" 12.10.2001 klo 12.00 mennessä. Nöpöläinen ei ole koskaan ollut kotoa näkymättömissä edes puolta vuorokautta yhtä päätä. Missio-kerho ke 10.10. klo 18 Vanhalla kunnantuvalla. Tässä nimenomaisessa tapauksessa ei pyörien kokoa muutettu. klo 18 Tapiolassa; Jos et ole ennen käynyt tai olet paluumuuttaja, tule mukaan! Nuorten ilta ja raamis to 4.10. Pianojen ja flyygeleiden viritys-ja huoltoasioissa suosittelemme lämpimästi kääntymään lähimmän keltaisilla sivuilla ilmoittavan jäsenen puoleen. Seurakuntakerho Vanhalla kunnantuvalla klo 12 Seurakuntakerho Lohilahden koululla 13.30; yhteistilaisuus Eläkeliiton kanssa TERVETULOA! Ke 10.10. Olemme etsineet pitkin metsiä koko Luukkaanniemen Pisamalahtea myöten tuloksetta. Flyygelin työntäminen pyörillään ei vaikuta viritykseen, kynnykseen työntäminen voinee vaikuttaa tähän asiaan vain ääritapauksissa. 73911. Ennakkoilm. klo 18 Vanhalla kunnantuvalla. Hakemuskaavakkeet, joita on saatavana sivistystoimistosta on palautettava os. Suomen Pianonvirittäjät ry johtokunta Heikki Huokuna p.j. Suomen Pianonvirittäjät ry testaa jäseniensä ammattitaidon ennen jäsenyyden myöntämistä, sekä edellyttää vastuullista asiakaspalvelua — käytännön työssä. 050-340 5125. klo 13.30 Lohilahden koululla yhdessä EL:n kanssa. Vanhalla kunnantuvalla; Pieni liekki klo 15, kirkkokuoro klo 18.30. M. Jaettava summa on 15.000 mk ja se jaetaan kokonaan kohdeavustuksina hyväksyttäviä tositteita vastaan. klo 9.30 Vanhalla kunnantuvalla. ohjelman mukaisesti. Kävimme retkellä muun muassa Pyhätunturilla, Tankavaarassa, Saariselän tunturikappelissa, Kaunispäällä, Karhukivellä, Tenolla, Eero Mäntyrannan porotilalla ja museossa, Aavasaksalla, Kukkolankoskella ja Oulun torilla. Srk:aan muuttaneiden ilta to 4.10. Chippendal kirj.sekretäärittuoli. Seuraava matkaa odottava E.K. Nyttemmin, muutaman vuoden ajan on ollut mahdollista suorittaa myös ammattitutkintolakiin perustuva näyttötutkinto, jonka perusteet Opetushallitus on suunnitellut yhteistyössä ammattikunnan kanssa. KOULULUOKAT / SEURAT Tienatkaa 3.640,si helposti myytäviä 3 tuotteitamme! Soittakaa 09-22 00 21 70 Viikon tori VUOKRATTAVANA omakotitalo Sulkavan kirkonkylällä, Ruusupolku 5. klo 13 Maire Pohjolaisella, Lohilahdessa. Kristallia, taidelasia, pikarisarjat, pöytäja seinäkellot, pöytäja kattovalaisimet, lampetit, torvigrammari, kauniita öljyvärimaalauksia, aidot matot ym. Ruskaretki tulj tehtyvä Maanantaina 10.9. Lisätietoja puh. Lähetyspiirit: ma 8.10. Kahvio Mek. Kissa ei tee tuttavuutta vieraiden kanssa. Talonpoikaishuonekalut; sivustav. klo 10 kirkonkylässä vanhusten kirkkopyhän jumalanpalvelus, jonka jälkeen kahvitilaisuus vanhalla kunnantuvalla sekä klo 13 Lohikosken kirkossa jumalanpalvelus, jonka jälkeen kahvitilaisuus Lohilahden koululla SPR:n, srk:n ja kunnan vapaaehtoistyössä mukana olevien ja heidän ystäviensä yhteinen tapahtuma Päiväkeskuksessa klo 13 viikon teeman merkeissä. SULKAVA TORSTAISIN ILMESTYVÄ KOTISEUTULEHTI Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Kalle Keränen puh. Srk-kerhot: to 11.10. (Opetushallituksen Soitinrakennuksen ja pianonvirityksen tutkintotoimikunnan jäsen) Paino on tosin saattanut vähän kevetä. sänky, vaatekaappi, tasak.arkut, pesukomutti, laatikkolipasto, kirj. Naperomuskari to 4.10. klo 19 Lohikosken kirkossa. järjestäjille! tä! Näinhän se pitäisi nähdä; vaikka elämme syrjässä, emme halua olla syrjässä elämästä
Lopullinen keräystulos selviää loppuviikolla, kun kaikki lippaat on laskettu. Lohilahdella keittopuuhista vastasi Vuokko Tuukkanen. Matkan hinta 450,-/hlö (2 hengen hyteissä). Kirkonkylällä myyntiin lähti noin 300 litraa valmista keittoa ja Lohilahdella 40. KLO 18.00 Lääkäri, NLP kouluttaja TAIMI LEHTILÄ luennoi aiheesta, | mukana myös suuhygienisti Merja Elo-Hagman ja esh | Raila Torvinen. Lähtö Matkahuollon edestä klo 12.00 (paluu 18.11. "Kyllä tämä on yksi vuoden parhaita tapahtumia..." Tyyne, Kaija ja Vuokko taitavat hernekeiton = ' teon O Pirjo Partanen Kolmisenkymmentä kiloa paikkakunnan oman lihantuottajan oivaa sianlihaa, reilut neljäkymmentä kiloa herneitä, vettä, suolaa ja vähän mausteita. — Kaikille sulkavalaisille lahjoittajille, kerääjille ja kouluille haluan sanoa lämpimät kiitokseni koko osaston puolesta. Myös Vuokko Tuukkaselle Lohilahdella on Nälkäpäivän hernekeiton valmistus tuttu asia jo liki vuosikymmenen ajalta. klo 16.00 mennessä. Kauhan varressa keskuskoulun keittiössä seisoivat viime perjantaina, kuten jo vuosien ajan, Tyyne Tolvanen ja Kaija Huiskonen. Tervetuloa! Johtokunta 4.10.2001 Sulkavan Kunnallisvirkailijat järjestää PIKKUJOULURISTEILYN Tallinnaan Finnjetillä la 17.11.2001. Hernekeiton myynnillä saatiin noin 7500 markkaa kasaan. -Ihmisten suhtautuminen on ollut hyvin myönteistä. Kerran olen keittänyt yksin, kun Tyyne oli lomalla etelässä. Kylätoimikunnan puheenjohtaja Osmo Sinkkonen kuljetti hernekeitot sitä tilanneille vanhuksille koteihin. Sivistyslautakunta / kulttuuritoimi Sulkavan Kunnallisvirkailijat ry:n SYYSKOKOUS pidetään 17.10.2001 klo 18.00 kunnanviraston kahvihuoneessa.Esillä sääntömääräiset asiat. Kyllähän sitä voi kieltäytyä antamasta, vapaaehtoista auttamistahan tämä on aina ollut, Tyyne korostaa. — Kolmena iltana oltiin keräämässä niin täällä kirkonkylällä kuin kylilläkin. — Kyllä tämä on yksi vuoden parhaita tapahtumia. Kaikki meni kaupaksi eikä piisannutkaan. Lohilahdella pyrittiin tarjoamaan samat palvelut kuin kirkonkylälläkin. — Suurin osa asiakkaista on iäkkäämpiä henkilöitä, jotka muutenkin ovat aktiivisesti mukana kaikessa yhteisessä toiminnassa. Yhdessä tämä on mukavaa puuhaa. Hienoa, että täältä löytyy aina tätä auttamismieltä ja -halua.. Kahvitarjoilu. Yhdistys maksaa jäsenten ruokailut. 4.10.2001 N:o 40 8 a 2 = Syöpäviikon yleisötilaisuus | ae — HYVINVOIVA NAINEN fl | AL NAKOKULMIA NAISEN TERVEYTEEN -F | PÄIVÄKESKUKSELLA TO 11.10. 23.00). Myös kerääminen on tuttua Tyyne ja Kaija ovat aikaisemmin olleet mukana myös lipaskerääjinä. Suolaa pannaan varovasti, jokainen voi sitten lisätä oman makunsa mkaan, Tyyne ja Kaija toteavat laitellessaan herneitä likoon ja lihoja kiehumaan. Nälkäpäivän keräys sujui Sulkavan osaston puheenjohtajan Raimo Mustosen mukaan jälleen kerran hyvin. — On kai sitä tullut jo tuhansia litroja vuosien aikana keitettyä. Kaikissa eri sävyissään! Markku Savola tavattavissa 5: Sulkavan i kä E kunnanvirastolla | Varaa aika asiantuntevalta | perjantaisin SKY-kosmetologilta! | ; KAUNEUSHOITOLA = UT VI neuvoja Markku MARJUT LAPPALAINEN Ore vo 0400-217 557 E-mail markku.savolaOjuva.fi Kauppatie 4, 2 krs. Aikaisemmin Vuokko keitti rokan perjantaina ja lapset koululla söivät samaa ruokaa. Kyllä siinäkin työssä oli oma hohtonsa. Kahvia ja arvontaa! CT Tervetuloa! = Järj. Siinä olivat ainekset tämänvuotiseen SPR:n Nälkäpäivän hernekeittoon kirkonkylällä. Katokin, että et toista kertaa satuta näihin aikoihin lomaasi, Kaija nauraa keittokaverilleen. Summa on todennäköisesti edellisten vuosien luokkaa. n. Vuokko antaa kiitokset koko koulun henkilökunnalle yksituumaisuudesta myös tässä asiassa. Oman työpanoksensa hän antoi kuten muutkin vapaaehtoiset mielellään hyvään asiaan. Naiset muistelevat ainakin Raaskan Helmin keitelleen rokkaa Työväentalolla pienillä kattiloilla. klo 18 Muut aukioloajat nähtävillä nuorisotiloissa, yläasteella, keskuskoululla ja kirjastossa. Viime vuosina he ovat keskittyneet huolehtimaan keittopuuhista. Nimi julkaistaan 1.11.2001 virallissa avajaisissa ja Sulkava-lehdessä n SULKAVA sei = OO Kaija Huiskonen (vas.) ja Tyyne Tolvanen hallitsevat hernekeiton valmistuksen vuosien tuomalla rutiinilla. Aina me on tehty tämä tällä samalla reseptillä. 58700 Sulkava Kauppatalolle” ja voita Palm-kämmentietokone! Tule käymään tai täytä lomake www-sivuilla: WWW:-MEDIAIKKIUNA.COM Ehdotukset perillä 19.10. Koulun tilat ovat aina olleet vapaasti käytössä. en Perjantaisin pannaan herneet likoon yöksi ja keitetään lihat. Nyt Vuokolla on arkipäivinä koululla niin paljon ruokittavia, että keittopäivä ssiirrettiin lauantaihin. Lauantaiaamuna tullaan sitten viiden maissa laittamaan rokka kiehumaan. Jotkut suhtautuivat hyvinkin asiallisesti, mutta kyllä töykeitäkin vastauksia tuli. Anne Simoselle puh. — Ikävintä oli se, kun huomasi, että kotona kyllä oltiin, mutta ei tultu avaamaan. Vuokko pyöräytti lauantaiaamuna pullataikinan ja hyvin tekivät tuore pulla ja kahvi kauppansa jälkiruokana. Ennen yhdeksää valmis Kun herneet laitetaan yöksi likoon, riittää aamulla kun tulee viiden maissa laittamaan keiton kiehumaan. 015-7391 336. Anteliaimmat olivat jo varanneet rahan valmiiksi, ei tarvinnut edes pyytää, Tyyne ja Kaija muistelevat keräysaikoja. tarjoaa maksutonta ) + ja luottamuksellista neuvontaa ' E yrittäjiksi aikoville ja E s, aloittaville yrityksille." Kauden meikki On Kuin ruusu kukkien kuningatar tulvillaa viehkeän eleganttiä kiiltoa, kimalletta ja loistetta. Tervetuloa jäsenet puolisoineen! Johtokunta 4.10.2001 WÄLÄKKY KESKI-SAVON UUSYRITYSKESKUS RY RaJuPuSu-sivutoimipiste Cn | TRENDIMEIKKI vaihtuu.2 kertaa vuodessa, uu$illa muodikkailla sävyilläl! SARK (A Uusyrityskeskus Wäläkky *.. Alkuaikoina määrät olivat vähäisempiä. Ilmoittautumiset viimeistään 12.10. Kirkonkylällä keitto loppui nimittäin kesken. keitto pitää olla jo alhaalla myynnissä. Monenlaisia ihmisiä siellä tapasi. Syöpäyhdistyksen paikallisosasto / Nuorisotila Etelävintin ovet avautuvat tiistaina 9.10