Tätä Sulkavan luontoa, kertoo Merja työn ideoinnista. Pikkutuhmat pikkujoulut. Kanta-asiakaskortilla ilmainen sisäänpääsy Noutopöytälounas klo 10.30—14 Kaikkien pääsylipun (7.12.) lunastaneiden kesken arvotaan joulukinkku! (Td A Lauran ' j Era LUS| r D df wi. Yhtenäiskoululla = =— = /£ WA su 15.12.2019 klo 11 alk. Saan näin tehtyä erilaisia malleja itselleni ja vien tietysti myös ammattitaitoani eteenpäin, nauraa Merja. Kenoa ja Lottoa! 2 rasiaa ilman korttia 99 4,19 rs/11,95 kg Suomalainen Sini" | ke Tarjoukset myös K-Market tarjouslehdestä! Otto. -Ompelutekniikka on kyllä hallusSe on peräisin vanhasta t-pai— sa muttakuntilkkutyötekniikoita on dasta, ajatuksella ottaa kaikki — varmaan noin miljoona ja lisää tulee käyttöön. i Myymälä avoinna: Ma-Pe 10-16.30 Joulukuussa avoinna myös la 10-13 Alanteentie 32 Suljettu: 24.12. yhtenäiskoulun 5. klo 9-14 Itsenäisyyspäivänä SULJETTU * Hyvää Itsenäisyyspäivää! Sulk Hn Sulkavan puh. No, ehkä housut voivat olla mustat, toteaa intohimoinen käsityöläinen.. Niinpä Merja nyt istuu tilkkuEi elämää ilman värejä. Yhdistyksen jäsenenä voi olla myös kuulumatta mihinkään kiltaan. Pe 6.12. 1.1. Myös tämä periaate näkyy vahvasti kaikissa hänen töissään ja omassa pukeutumisessa. -Enoletilkkutöitä hirveästi tehnyt, vahvuutenani ovat olleet nahkatyöt. Eli ei kudottaisi pelkkiä mattoja, vaan myös vaatekankaita, joista sitten ommeltaisiin erilaisia vaatteita, kertoo Merja. työryhmässä ja nauttii sekä Juvan harmonisina ja tyylikkäinä. 015-471 203 f Meidätlöydät myös FACEBOOKISTA ja INSTAGRAMISTA Merja Heikkiselle pronssia tilkkutyökisassa Järvi-Saimaan kansalaisopiston suunnittelijaopettaja Merja Heikkinen sijoittui kolmanneksi valtakunnallisessa tilkkutyökisassa. luokka /äEMÄ Sulkavan kunta JE G W SUG &, Motelli * Ravintola MUIKKUKUKKO 050-4727173, Sulkava Muikkukukko avoinna pe 18-23, la 12-02. Sulkavalaisuuden asianajaja SULKAVA ISSN 0782-6583 9 770782 658003 Keskiviikkona joulukuun 4. Heikkisen kilpailutyö oli tunika nimeltään Kuusiukko. Kuusiukkotyön inbrand koko ajan, niin on siinä opettelemisnoittaja on ollut luonto. Käsityön ammattilaiset käyvät kesäisin monilla kursseilla uusia oppeja hakemassa. Työhön menneitä tunteja Merja ei ole laskenut. 040 546 1375 YY J. — Kudonta on suuri rakkauteni ja siinä minulla on intohimona yhdistää kudonta ja vaate. — Halusin tuoda siihen luonnon, järven, auringon, kuuset. — Kyllä siinä useampi ilta taisi mennä. vuosikerta | Irtonumero 2,00 € PALVELUTISKILTÄMME Wiljamin aa Naudan palana, jauhettuna, karjalanpaistilihat maksa — pihvinä Suvi lanttu29 G Tuore ruodoton Radat 5 ja porkkanaFazer kääreelliset kirjolohifile Lakkahillo s0se1kg makeishoxit vakuumipakattu 400g 96 , mm. —Itseen halua kesääni niihin käyttää. Työn materiaalina Merja käytti vanhoja t-paitoja. Opetamme sitten täällä toinen toisiamme mieluummin kuin istuisimme kaikki samalla kurssilla. — Mustia vaatteita en kerta kaikkiaan pysty käyttämään. Uutta oppimassa Vuonna 2013 Sulkavalla työt aloittanut Merja haluaa oppia mahdollisimman paljon tilkkutöiden maailmasta. 015-471 054 | Kauppatie 4 Pirjo Valkasmaa isan järjesti Tilkkuyhdistys K Finn Ouilt ry, joka on valtaunnallinen, suomalaisten tilkkutyön harrastajien yhdistys. Yhdistyksen jäseniksi ovat tervetulleita kaikki tilkkuharrastuksen aloittelijoista tekstiilityön ammattilaisiin. kg Puh. Jäsenet toimivat usein paikallisissa ryhmissä eli killoissa, joita on noin 80. ta. Niitä kun tahtoo kertyä itse kellekin. Ne todella hehkuvat Merja Heikkisen töissä, mutta hyvin. FÅR ja Pöytävaraukset = An" Anne Lampilehto, p. päivänä 2019 | N:o 49 | 57. Liput 10 €. Merjan mielestä ilman värejä ei ole elämää. klo 9-17, la 7.12. Se on perustettu vuonna 1990 ja vuoden 2018 marraskuussa jäseniä oli noin 1467. ja 8. | että Sulkavan taitavien opettajien Keltaisen tunikan edestä voi neuvoista. Kanta-asiakaskortilla kaikki ruoat -10% La 7.12. suljettu peruna 2kg 0,49/kg Avoinna: to 9-21 = voi N Meillä voit pelata a 9-1 i SA LILO IISI TOISTEN su suljettu ; esim. Apteekki palvelee to 5.12. — Pari uuttakin siinä oli ja auringonlaskun kohdassa on yksi värjätty kangas. löytää suursoutujen logon. sininen ja 2/talous Sinnen 079 valkoinen, 7 05 prk Pikkukukko avoinna jJaasalaatti sininen AE ma-pe 9-15 100 g maitosuklaa, Miettilän i juustoleipä Huom! pe 6.12. (puhelut klo 16 jälkeen) tai sähkö— PAR 4 postilla anne.lampilehtoeagmail.com 6 4 ari Järj
Pe 13.12 klo 16 koulun keittiö ruokakurssi:joulumakkarat. K yrsyän suunnalla uusitaan Kissakosken siltaa, ja tie siltä kohdalta on poikki jouluun asti (sivu 7). 8.11.2019 Heinola Vain sydän äidin, tunnet sen, niin hellä on ja lämpöinen. Ei ole huono ajatus nostaa niitä. Kiitokset Sulkavan vuodeosaston henkilökunnalle Pertin hyvästä hoidosta. Juhlassa pienen puheen pitänyt kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli väläytti, että kunnassa on pohdittu Sulkavan lukuisten siltojen hyödyntämistä matkailussa. 15.1.1925 Sulkava k. Joulupuukeräykseen osallistumalla voit antaa ja saada iloisen joulumielen. ystävät Veljemme ja ystävämme Pertti Ilmari MIETTINEN s. Koska paikkakuntamme on vesistöjen pirstoma, riittää täällä monenlaisia siltoja, isoja ja pieniä, uusia ja vanhoja, historiallisia ja tunnelmallisia. Laulelemme joululauluja, pukkikin vierailee ken lahjan tuo, hän lahjan saa. Tervetuloa ! Sulkavan Eläkeläisystävät ry: Vietämme pikkujoulua vanhalla kunnantuvalla ke 11.12.2019 klo 12.00. Keräyksen päätyttyä sosiaalitoimi jakaa lahjat koteihin. Tuskin huomaammekaan, kun ylitämme sillan. Sillat ovat meille tärkeitä. Samalla keräykseen osallistuville tarjotaan mahdollisuus kokea antamisen iloa. adventtisunnuntai, maanantaina Anna, Anne, Anu, Anni, Annika, Annukka, Anneli, Annu, Annikki, tiistaina Jutta. Se riemuitsee sun riemustas, se tuntee huoltas, tuskias. Lämmin kiitos osanotosta. Heidän kuninkaansa kulkee edellä, Herra johtaa heitä. Jouluruokaa, ohjelmaa V.uositervehdyslehteä myynnissä. Mutta jos silta puuttuu tai se menee remonttiin, se vaikeuttaa elämää huomattavasti. Lämpimät kiitokset Sulkavan kotihoidolle ja Sulkavan terveyskeskuksen vuodeosastolle Iltan hyvästä hoidosta. Tässä numerossa julkaisemme postilakon aikana viikoilla 47—48 näköislehdessämme ilmestyneet jutut, jotta nekin lukijamme, joilla ei ole internetiä käytössä, pääsevät ne lukemaan. He, jotka haluavat osallistua Joulupuukeräykseen, voivat käydä hakemassa joulukuusesta tiistaista 3.12. Niiden ympärille saisi helposti rakennettua erilaisia teemakierroksia matkailijoille — ja miksei myös paikallisille. Jeesus sanoi: ”Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja. Keräyksen aika on 3-11.12.2019. Miika 2:13 Mietelause Elämä sinänsä on lyhyt, mutta vastoinkäymiset tekevät siitä pitkän. 2.11.2019 Sulkava Sait nähdä kuinka järvi hohtaa purppuraa ja päivä hiljaa painuu jo taivaanrannan taa. To ke 5.12 koulu itsenäisyyspäiväaaton juhlan kahvitus. 13.11.2019 Sulkava Enkeli hiljaa vierellä kulki, kädestä otti, syliinsä sulki. Tea Ikonen Päätoimittaja tea.ikonen(Osulkavalenti fi PS. EZ SULKAVA Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 Pääkirjoitus 4.12.2019 Siltojen Sulkava lin sunnuntai-iltana Kaipolassa Jokilahden vanhan sillan avajaisissa. Kunnanviraston toisessa kerroksessa sijaitsevassa Asiointipisteessä (entinen yhteispalvelupiste) on joulukuusi, jonka oksille on ripustettu perheiden antamia lasten ja nuorten joululahjatoiveita. Kiljunen s. Iloinen elämänasenne ja hersyvä huumori jäävät muistoihimme Sinun pitkän elämäsi taipaleelta. Isänmaata rakennetaan yhdessä, toisiimme luottaen ja hyvää edistäen. Olemme toistemme palvelijoita, luomakunnan viljelijöitä ja varjelijoita. Nostaessamme siniristilipun salkoon itsenäisyyspäivän kunniaksi, saamme tervehtiä 102-vuotiasta Suomea kiitollisin mielin. Suojaansa otti kuiskasi hiljaa lähdetään. Kortissa olevaa toivomusta on syytä noudattaa tarkoin, koska se on perheen antama toive, joka tuo ilon saajalleen. Keräykseen voivat osallistua yksityisten henkilöiden lisäksi esimerkiksi yritykset ja yhdistykset. Isänmaamme itsenäisyys on kudottu kokoon tavallisten miesten ja naisten uhrautuvasta työstä sodan ja rauhan päivinä. Niin lähellä on alku ja matkan määränpää, vain tuuli ylle vetten hiljaa soimaan jää. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta”. Harva asia loukkaa oikeudentuntoamme niin syvästi, kuin vallan käyttäminen oman edun tavoitteluun. Kaipaamaan jäivät Irja, Sirpa ja Sirkku perheineen Kaisa ja Tuomo Siunaus toimitettu läheisten ja ystävien saattelemana. Rakkaamme Sari ja Sukke Ilta Linnea SINKKONEN o.s. Viikon 46 juttuja ei tässä numerossa ole, sillä kyseisen viikon Sulkava-lehti on painettiin lakon aikana, ja se kolahtaa tilaajien postilaatikoihin, jahka postinjakajat ennättävät sen jakaa. 16.1.1944 Sulkava k. Jospa siltateemaa voisi käyttää hyväksi näinkin: Sulkavalla pyritään yhteyteen ja yhteisymmärrykseen, ei erotteluun ja eripuraisuuteen. Kortti on tärkeä tuoda lahjapaketin mukana, jotta lahja voidaan toimittaa oikeaan osoitteeseen. Linja-auto lähtee klo 12,15 Virastotalon edestä. Puplilius Syrys Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Airi, Aira, torstaina Selma, perjantaina Niko, Niklas, Niilo, Niki, Nikolai, Itsenäisyyspäivä, lauantaina Sampsa, sunnuntaina Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä, Kyllikki, Kylli, 2. :To 12.12 srktalo lasten joululaulut ja joulupuuro. Yksittäisen lahjatoiveen hinta on enintään 50 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen ruokakurssille Tarjan kautta 040 5254139. Nissinen s. Veteraanipolvet ovat jättäneet meille selkeän viestin: isänmaa ja sen vapaus on lahja, mutta myös jokaiselle annettu tehtävä. Tarjolla glögiä, puuroa, soppaa ja kahviatortun kera. Ti 10.12 srktalo ilmaisruokailun talkooapu. Su 15.12 koulu joulumyyjäiset. Koska siltoja on paljon, niistä voi tulla itsestään selvyyksiä. Meidän on tehtävä työtä maamme ja kotiseutumme hyväksi, jotta täällä olisi kaikkien hyvä elää; niin tänne syntyneiden kuin tänne muuttaneidenkin. lähtien sopivan lahjatoivekortin (tai useammankin) ja hankkia kortissa mainitun tuotteen. Rakkaudella ikävöiden ja kaikesta kiittäen Ari ja Sinikka Petteri ja Kasperi sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Vekaran silta puolestaan on ollut käytössä nyt toista kuukautta, ja kollegani Pirjo kyseli sillan kulkijoilta, miten sillan tulo on elämää helpottanut (sivu 7). Jäsenet tervetuloa! Sulkavan martat: Joulukuun tapahtumat ja talkoot. Rakkaamme Lempi Orvokki MATTEINEN o.s. Perheiden lahjatoiveet on kerätty sosiaalitoimen perheille lähettämillä lahjatoivelistoilla. Omavastuu 10€. Jouluun kuuluvat ilo, hyvän mielen jakaminen ja muista ihmisistä huolehtiminen. Valtakin on annettu palvelemista varten. Päivän sana Heidän edellään kulkee tien aukaisija, he raivaavat tiensä, murtautuvat portista ja lähtevät. Kyläläiset olivat kunnostaneet kesällä talkoovoimin sillan kaiteet, ja sen kunniaksi he olivat päättäneet järjestää pienimuotoisen juhlan. Pienen kansakunnan onni ja onnettomuus olivat yhteisiä. Viikon sana Hyvää itsenäisyyspäivää! dventin avatessa tietä syksyn pimeydestä jouluun, kodeissa ja hautausmailla syttyvät kynttilät heidän muistokseen, jotka urheasti puolustivat ja jälleenrakensivat maatamme. Yhdistystoiminta Eläkeliiton Sulkavan yhdistys: Joulujuhla jäsenille to 12.12.19 klo 13.00 Ravintola Kukkapäässä. Sulkavan sosiaalitoimen ja seurakunnan diakoniatyön järjestämällä Joulupuukeräyksellä pyritään auttamaan vähävaraisten perheiden lapsia ja nuoria. Lämmin kiitos osanotosta ja muistamisesta. Tapahtukoon tämä viimeinen matkasi onnellisten tähtien alla. Lahjan ostaja voi tuoda lahjan paketoituna kuusesta ottamansa kortin kanssa Asiointipisteeseen. Autettiin ja pidettiin huolta toisista. Vaikka taisto rintamilla taukosi, veljeä ei jätetty. 30.7.1932 Sulkava k. Itsenäisyyspäivä herättelee kysymään, millaista Suomea haluamme rakentaa tuleville sukupolville. Anne Borén Aurinko nousi tänään 9.02 ja laskee 15.19. Äitiä, anoppia, mummoa ja isomummoa kiittäen ja kaivaten Sirpa ja Juhani Vesa, Tiina, Totti, Einari ja Verneri Jukka ja Pirjo Antti, Heli, Elli ja Eino sukulaiset ja ystävät siivillään, Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Miten voin osallistua. Muista Joulupuukeräys ulkavalla järjestetään jälleen Joulupuukeräys. Lämmin kiitos osanotosta. Tähän lehteen päätyi Jokilahden vanhan sillan lisäksi pari muutakin silta-aiheista juttua. Kotiseutu tutuksi! Lisäksi silloilla on symboliikkaa kahden erillään olevan asian yhdistämisessä. Keräys tuo iloa ja valoa lapsiperheisiin, joilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa lastensa joululahjatoiveita. Sulkavan kunta ja Sulkavan seurakunta
Seppänen arvioi, että kalliosta leikattiin parikymmentä kuutiota kiveä, mutta sillan kaiteissa olevien kivien hän otaksui olevan peräisin jostain muualta. Olisi sääli uutta konetta laittaa ajelemaan lumettomille pohjille, toteaa Kaisa Ralli. — Luulen, että tämän tien rakentamisella saattoi olla oma osuutensa siihen, että paviljonki tuohon pantiin, Seppänen arveli. Paana 100 alkoi tehdä latuja Sulkavalla helmikuussa 2001. Sealkoi vuonna 1938, ja paviljonki valmistui seuraavana vuonna.. — Vähän isompi se on ja tietysti tekniikaltaan paljon vanhaa kehittyneempi. Vanha kone on Sulkavan kunnan omistama. — Sillat ovat tänä vuonna Sulkavan kunnan alueella merkittävässä asemassa. Sulkavalla on yllä pidettävää latuverkostoa noin 80 kilometriä. — Rupesivat nuo pojat itse sitä ehdottamaan ja järkkäämään, Karvinen totesi. Silloin oli tullut uudet vaatimukset, joiden mukaan yleisillä teillä silloissa pitää olla metallikaiteet. Avajaisiin sillalle oli tuotu erilaisia lyhtyjä, jotka tuikkivat pimeydessä tuulta ja tuiskua uhmaten. Seppänen arveli, että syy siihen, ettei tietä alun perin ollut tehty Pajupellolta suoraan sillalle, oli eräs kallionyppylä. Kaipolassa päätettiin järjestää juhlavalaistus ja avajaiset vähän pienemmälle sillalle. — Pikkaisen selviteltiin, että saisimmeko me jostain vanhan ajan puukaiteita. — Silloista voimme tehdä yhden matkailuvaltin, ovat ne sillat sitten isoja tai pieniä. Kyläläiset arvelivat, että samanlaisia oli käytetty työmaalla apusillan materiaalina. — Kone on Sulkavan Palveluiden omaisuutta, ja siellä on oma hallitus, jokaei ole vielä käsitellyt asiaa, kertoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli. Irma Paunonen oli suksilla torstaina pienessä vesisateessa. SULKAVA Keskiviikkona joulukuun 4. —Mutta eihän tämä joutavaksi jäänyt missään tapauksessa. EU:n vaatima kilpailutus on paraillaan käynnissä. — Aika näyttää koneen käyttötarpeet. Siitä se lähti etenemään, Kati Seppänen sanoi. Koneen kilpailutus on parhaillaan käynnissä. Sillan uudet kaiteet ovat peräisin Vekaransalmen siltatyömaalta. Asia lähti kuitenkin etenemään tänä vuonna uudestaan. Miehet valmiina ja koneet huollettu Liikuntapaikkojen hoitajat ovat tyytyväisiä uuden koneen hankintaan. Vähäisempään käyttöön se käy kyllä edelleen. Kaipolalaiset kunnostivat Jokilahden vanhan sillan Kaipolassa vietettiin sunnuntai-iltana sillan avajaisia. Tavoitteena on saada joka tapauksessa kuntalaisille mahdollisimman ajanmukaiset ja tarpeelliset liikuntapaikat ja -laitteet, tähdentää kunnanjohtaja. Lopullinen hinta riippuu lisävarusteiden määrästä. Pirjo Valkasmaa yllä kone on tulossa. — Isot koneet eivät sovellu tänne meidän laduille. Myös monipuoliset ladut ovat käyttäjien mieleen, on tasaista ja myös vaativampaa maastoa. Tämän takia ahkeran talkootyön merkitys on pienen kunnan voimavara, Ralli totesi. Seppänen kertoi, että suunnilleen samoihin aikoihin sillan rakentamisen kanssa silloista maantietä oikaistiin Pajupellolta sillalle. — Sitten puhuttiin, että jos saataisi vaikka toiminta-avustus kunnasta. — Varakone olisi tietysti ihan hyvä asia ja tarvittaisiin sitä varmasti myös Lohilahdella, Partalansaarella ja Mäntysen suunnallakin, pohtii Kauko Simonen. Latujen kunto on saanut paljon kiitosta käyttäjiltä, niin kuntalaisilta kuin täällä vierailevilta hiihtäjiltä. Vanha kone jää kuntaan. Se ammuttiin vuonna 1935, jottatielinja saatiin suoristettua. Ahkerat kyläläiset olivat kesän aikana suoristaneet Jokilahden vanhan sillan kivet, asentaneet siihen uudet kaiteet ja öljynneet ne. Eli olemme antaneet luvan valmistella asiaa kuntalaistemme hyväksi, sanoo Ralli. Hän oli ollut sillan rakentamisen aikoihin vuonna 1935 7-vuotias. Oli kyllä varmasti työllisyyden kannalta hyvä, että tähän tehtiin silloin silta. Niin miehet kuin koneetkin ovat valmiina niin latujen tekoon kuin luistelukenttien jäädytykseenkin. Nythän on vielä monia alueita kunnassa, joissa ei latuja ole yhtään. Liikuntapaikkojen hoitajat, Kauko Simonen ja oppisopimuskoulutuksella ammattiin vuoden lopussa valmistuva Seppo Jortikka tarkkailevat tiivisti sääoloja. — 30-luvun alkuvuodet olivat pulavuosia, ja siinä vuosikymmenen puolivälissä alkoi noususuunta. Uusi tienpätkä ja silta palvelivat kulkijoita 34 vuotta, kunnes nykyinen maantie rakennettiin vuonna 1969. Mervi Karvinen muisteli ajaneensa asiaa jo parikymmentä vuotta sitten. Sillan korjausta oli kylällä tosin toivottu jo pidemmän aikaa. Niitä olisi varmasti tulossa jatkossakin. Uuden koneen hankintaa on vauhdittanut paitsi vanhan koneen ikä, myös se, että Sulkavan laduille sopivien pienten latukoneiden valmistus on vaakalaudalla. — Remonttia on vanhassa ollut ja tulee varmasti jatkossakin olemaan, joten uusi kone on paikallaan, toteaa Kauko Simonen. -Koneeseen tulee ainakin kumitelat, se on sovelluttava tieliikennekäyttöön. — Sulkavan kunta ei ole voinut kyliin esittää isoja rahavaroja. Se nostaa jonkin verran hintaa. Jäädytys aloitetaan näillä näkymin tällä viikolla, jos pakkasia alkaa olla, toteavat liikuntapaikkojen hoitajat. Se ei sitten kuitenkaan onnistunut silloin, vaan sitten se homma jäi ja unohtui. — Vanhalla koneella on vielä hyötykäyttöä aivan varmasti ja toivottavasti myös mahdollisuuksien mukaan eri kyliä hyödyntäen. Aikaisempi tie meni paviljongin — jota ei silloin vielä ollut — toiselta puolen. Uuden koneen hankkii JärviSaimaan Palvelut Oy. Siltatyömaalla työskenteli ainakin osittain valtion tielaitoksen työntekijöitä, mutta Seppänen arveli sillanrakennushommissa olleen myös paikkakuntalaisia. Vanhan koneen käytöstä käydään vielä keskusteluja kunnassa. Ja miten paljon kävi väkeä tansseissa paviljongin huippuvuosina. Sulkavan kunnanhallitus on Rallin mukaan tehnyt periaatteellisen linjauksen, ettei konetta anneta pienellä vaihtoarvolla matkaan. Se syntyy vähemmälläkin lumella. Pelkkää dieseliä käyttävien koneiden valmistus lopetetaan. Muutosta on tapahtunut 18 vuodessa paljon. Vitsi oli siinä, että kunnassa on avattu hiljattain vähän isompikin, hienosti valaistu silta. Tässähän oli paikallista liikennettä paljon. Sulkavan kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli kiitteli ahkeria kyläläisiä pienessä sillanavajaispuheessaan. Silta rakennettiin vuonna 1935 Takavuosina kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosia toiminut Kyösti Seppänen muisteli tilaisuudessa sillan historiaa. Karvisen ja Kati Seppäsen mukaan ainakin Reinikaisen Rami alkoi oikoa kiviä alkujaan omatoimisesti. Kun koneen tekniikkakin alkaa olla vanhentunutta, se ei enää sovellu jatkuvaan käyttöön meillä. Se vienee aikaa noin nelisen viikkoa, vahvistaa vastaava liikuntapaikkamestari Arto Tilaeus Järvi-Saimaan Palvelut Oy:sta. Latukonekanta uudistuu myös polttoaineen vuoksi. Tea Ikonen ämä idea avajaisista lähti vähän niin kuin vitsistä, kertoi kylätoimikunnan puheenjohtaja Mervi Karvinen. Talvet eivät ole veljiä keskenään, mutta jos lunta tulee paljon ja useana päivänä peräkkäin, työtä latuverkostossa riittää. Lisäksi vanhan koneen hyvät ominaisuudet vesakoiden | NG Ensimmäiset ehtivät ladulle viikko sitten keskiviikkona. päivänä 2019 Uusi latukone tulossa kuntaan Vuodenvaihteen jälkeen Sulkavan latuja tehdään uudella latukoneella. Sulkavalle hankinnassa oleva kone on samantyyppinen kuin entinen. Ne vaatisivat paljon leveämmän latu-uran maastoon ja niin ollen neuvotteluja maanomistajien kanssa, kertoo Tilaeus. Mittarissa oli 9,96 km ja Irma totesi hiihdon olevan ihanaa, satoi sitten vaikka puukkoja taivaalta. Ralli kertoi, että kunnassa alkaa olla siltoja hyvin paljon, ja niitä on ajateltu korostaa matkailussa. Vanhalla koneella on Rallin mukaan käyttöä kunnassa jatkossakin. Toivoimme, että saisimme jostain poistettavia puukaiteita. Varsinkin jos nykyinen latuverkosto kokonaisuudessaan halutaan pitää hiihdettävässä kunnossa. Tie nimittäin tehtiin kolme vuotta ennen paviljongin rakentamisen aloitusta. Koneen hankintahinta on noin 130 000 euroa. hoidossa latupohjilla puoltaa käyttöjän jatkoa. -Linjattu on myös, että latuja tarvitaan Sulkavalla jatkossakin ja niihin tarvitaan toimiva kone. — Ikää sillä on jo sen verran, että pientä remonttia ja yksi suurempikin on jouduttu tekemään. | — Ensin latua ja latupohjaa tehdään urheilukentälle. Silloista matkailuvaltti. Juuri tämän sillan korjauksessa merkittävää on se, että te itse olette sen korjanneet
Aija Rautsiala on yhdistyksen jäsen, ja myös hänen käsitöitään putiikista löytyy. — Hiljan lahjalista taitaa olla vielä vain äidin tiedossa, mummit sanoivat. Joulumuorin tupa ja joulukirppis ovat auki viikon jokaisena päivänä keskiviikkoon 18.12. Erilaiset neuleet, olkipukit, tonttukoristeet, matot, pöytäliinat ja monet muut käsityöt olivat muuttaneet kotoisan myymälätilan tunnelmalliseksi joulupuodiksi. Rautsiala on tehnyt muun muassa mattoja ja torkkupeittoja. Joulutorilla viihtyivät isomummi Rauha Hinkkanen, mummi Sirpa Mikkonen, tytär Anna-Reetta ja hänen tyttärensä Hilja, 8 kk. kylätalolla toista joulua. Viime vuonna puoti oli ensimmäistä kertaa auki sunnuntaisinkin. Marja-anopin ruisleipä tuoksui juuri niin hyvältä kuin tuore ruisleipä Joulupukki ja Aada Hämäläinen, 2, kohtasivat. Kästyöpuoti avautui Ollinpolulla, Joulumuorin tupa Kaipolassa Jos itse ei ehdi jouluaskarteluja tekemään, voi käsintehtyjä koriste-esineitä tai käyttötavaraa Kästyöpuodista tai Joulumuorin tuvasta. Sanna Reposen valkosipulit ovat makoisia. — Osa tekee kesämyyntiin, osa jouluksi, osa molempiin, kertoi Anne. Pirjo Valkasmaa ulkavan Yrittäjät ja kunta paS nostivat tänä vuonna tavallista enemmän joulunavaukseen. — Löytyy joulukinkulle sinappia ja puolukkakonjakkihyytelöä esimerkiksi, kertoivat sympaattiset Taneli ja Hemuli -tontut. Valkosipuli pannaan maahan syksyllä ja näin se saa tarvitsemansa kylmäkäsittelyn, kertoi Sanna kasvateistaan. Aadan vauvatoive tuli pukille tiedoksi, mutta ihan elävää vauvaa pukki ei pystynyt lupaamaan, ainakaan vielä täksi jouluksi. Sen jälkeen on ollut hieman hiljaisempaa, mutta ennen sulkemista on ollut taas enemmän väkeä. Myyntipöydällä oli vain muutama sipuli, loput olivat lämpölaukussa suojassa. — Kylmässä ne luulevat, että on talvi ja alkavat kasvaa. EI SULKAVA Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 Joulu saapui Sulkavalle Joululauluja, jouluvaloja, tonttuja, kanelintuoksuista puuroa, glögiä. — On kauppa käynyt, totesi Joulumuorin tuvan emäntä Aija Rautsiala. Tea Ikonen ulkavan Kästyöyhdistyksen puS heenjohtaja Anne Huiskonen järjesteli sunnuntaina yhdistyksen jäsenten tuomia taidonnäytteitä Ollinpolun Matkakodin myymälätiloissa. Jos ei sinne päästä, oman kunnan joulumyyjäisissä ollaan mukana, kertoi opettaja Hannu Heinänen aktiivista oppilaistaan. Palviliha ja lammasmakkara ovat tilan tykätyimpiä tuotteita. Vauvoja, vauvoja toivoi Aada Hämäläinen, 2, saavansa pukilta. Myynnissä on myös koulun aikaista joulurekvisiittaa. Yläkerran kirpputorilta löytyy käytettyjä vaatteita, huonekaluja, astioita ja muita tavaroita. Syy on kuulemma se, että tulee aina syötyä heti, nauroi Mari. Kästyöyhdistyksen joulupuoti on avoinna seitsemänä päivänä viikossa. vaan tuoksuu. Se kannatti, tapahtuma veti perjantaina illansuussa torialueen väkeä täyteen. — Aika tasaisesti on ihmisiä käynyt puoliltapäivin neljään asti. Anoppi ja miniä, Marja ja Mari Hukkanen myivät omien lampaiden tuotteita. On haluttu tuote. — Kirpparitavaraa on tänne tullut 7—8 ihmiseltä, kertoi Rautsiala. Lumo Oy:n nuoret lukiosta pitivät makkaragrilliä ja kävivät väliin joululauluja laulamassa. Joulumuorin tupa ja kirpputori Kaipolassa Kaipolan kylätalolla avautui ensimmäisenä adventtina Joulumuorin tupa ja kylätalon yläkerrassa joulukirppis. Edelliseen vuoteen verrattuna uusia tuotteita ovat vieteritontut, kahvipussiaskartelut, torkkupeitot, patakintaat ja essut. Joulumuorin tupa on Saimaan Helmi ry:n pop up -myymälä, jossa on myynnissä erilaisia käsitöitä. Nukkevauvoja sentään voi tulla, varsinkin, kun mummikin oli kuulolla asiasta. — Käsityöt on itse tehty, mutta Tuote tekee makkarat ja säilykkeet ja palvilihan Palvipirtti Parikkalasta. — Enkelit loppuvat aina. Liha tulee kaikkiin meidän lampaista, kertoivat Mari ja Marja. Mukavasti tuulelta suojanneet myyntipöydät toivat paikkakunnan omaa tarjontaa ja tuotantoa ostajille. Joulumuorin tupa on nyt Kaipolan Kaipolan vanhan kylätalon yläkerrassa on Joulukirpputori, alakerrassa voi tehdä löytöjä Joulumuorin tupa -myymälässä. — Villasukka on se, mitä täältä löytää, Huiskonen totesi. Sulkavan ahkerat käsityötontut olivat valmistaneet myyntipöydälle sekä silmäniloa että suussa maistuvaa joulupöytään. Tuula Sorjosen pöydästä löytyivät puolestaan gluteenittomat ja laktoosittomat herkut jouluun. Heti ensimmäisenä päivänä paikalla piipahti noin 50 kävijää. Kästyöyhdistyksen joulupuoti toimi pari vuotta Nordean entisissä tiloissa ja sitä ennen K-Market Wiljamin alakerrassa. Komea jouluvalaistus ja värivalaistu virastotalo herättivät ihastusta ja kiitosta. Käytäntö on osoittanut, että sunnuntaisinkin ihmiset ovat liikkeellä. Neljä polvea suvun naisia oli tullut kuuntelemaan lukiossa opiskelevaa Elviira Mikkosta. — Puiset snapsikupit ovat nyt ensimmäistä joulua liikenteessä. — Tuomaan markkinoille olemme menossa Olavinlinnaan, olemme varasijalla sinne. —Tiedä sitten tarkoittaako hän eläviä vauvoja vai nukkeja, joita Aada mielellään hoitelee, nauroi pojantyttären kanssa pukkia tapaamaan tullut Raija Hämäläinen. Kahden oikean poron kanssa saapunut illan tähti joulupukki ei ihan oikeaa vauvaa Aadalle pystynyt lupaamaan, ainakaan tänä jouluna. — Lammassäilykkeestä eräs mies totesi, ettei se säily jääkaapissa. Hänen mukaansa myös virkatut ja tärkätyt pikkuenkelit, jotka sopivat esimerkiksi kuusenkoristeiksi, ovat suosittuja. Joululauluja ja vauvatoiveita Elävästä musiikista huolehtivat lumolaisten lisäksi Mieslaulajat ja Naislaulajat. Kästyöyhdistyksen puheenjohtajan Anne Huiskosen mukaan tontut ovat ahkeria kesät, talvet. Onnistuneen joulunavauksen kruunasi joulupukki lahjoineen. saakka.. Monet Kästyöyhdistyksen joulupuodin tuotteista ovat tuttuja jo vuosien ajalta, mutta jotain uusiakin tuttavuuksia hyllyiltä löytyy
Anna Kauppinen on kirjoittanut nämä isoisänsä Teuvo Härkösen muistikuvat talvijajatkosodasta lukion kurssiin liittyvänä haastattelutyönä. Yhtä asiaa en kuitenkaan saanut mielestäni. Lentokone lensi Kalliolan, kotimme yli. Istuimme yhdessä tuttuun tapaamme tienvieriojan penkalla ja minä leikin, että olisin ollut sodassa. Miten kukaan on voinut antaa lapselleen nimeksi Autoilija. Eno katsoi minua silmiin, kasvot vakavina ja sanoi opettavasti: — Voi voi, Teuvoseni! Kun minä niin toivon, ettei sinun tarvitsisi koskaan joutua sotaan. Seijan kotona on radio, kylän ainoa. Silloinhan koneet eivät enää pystyisi lentämään. Mietin keinoja sotavahinkojen vähentämiseksi ja niinpä ehdotin isälle: — Eikö viholliskoneiden alta voitaisi tyhjentää ilma niin kuin polkupyörän kumista. Tämän uskaltaakin avata. Kerran illan hämärtyessä hän otti minut syliinsä ja totesi: — Ainakin yksi poika jää jäljelle. Posket punaisina, pakkasen puremina astui Seija ovesta sisään, laittoi sen perässään kiinni, piti pienen tauon ja sanoi: — Rauha on tullut. Puhelimitse: 015 471 544 Anna lahjaksi kuulumisia soutupitäjästä! Sähköpostitse: toimitus(Osulkavalehti.fi Verkkosivuilla: www.sulkavalehti.fi. Eihän ovesta Rauha tullut, Rauha on toisen naapurin tyttö. Hänen kotonaan käyvät naapuritkin kuuntelemassa radiouutisia sekä sunnuntaisin lähetettyjä Jumalanpalveluksia. Se olkoon sopiva toive meille jokaiselle. Myös isäni kutsuttiin auttamaan sotatoimiin, muttei kuitenkaan sotilaaksi. — Autoilija Kokkonen, minulle vastattiin. Aidin kirjeisiin postimerkin kohdalle kirjoitettiin teksti ”Kenttäpostia.” Einon kirjeissä oli aina isoin kirjaimin leima KENTTÄPOSTIA. Oliko Seija pyörällä päästään. Tulta! Puhuttiin sodan syttyneen uudelleen ja Eino-veljeni sekä Armas-enoni oli lähdettävä monen muun naapurimme miehen kanssa sinne mukaan. Kuka mahtaa olla tuo hänen vieressään istuva mies. Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 SULKAVA EI Tunt maton sot Teuvo oli Talvisodan aikaan 3-vuotias pikkupoika. Minusta tuntui, että'äiti olisi ikään kuin piilotellut ikkunaverhon takana, sillä hän ei koskaan mennyt suoraan ikkunan eteen kuten minä. Hiljaisuus. Oisin Eino näki usein painajaisunia. Painauduin ojan pohjalle, asetin kiväärini (pintalaudasta muotoiltu kiväärin muotoinen lelu) ojan reunalle, kohti itää ja sotilaallisesti komensin: Rukiver! Nousin ylös. He askaroivat jotakin höyläpenkin ääressä, enkä millään ottanut selvää, mitä ihmettä he saattoivat tehdä. Tulijahan on nimeltään Seija! Salaperäinen setä ja sitäkin salaperäisempi Autoilija Valkoinen lumipeite kimalteli ja aurinko osui lumista tietä pitkin kulkevaan kuorma-autoon kauniisti. Joka kerta, kun Eino oli kirjoittanut, äiti luki osoitetekstin tarkkaan ja sitten huokaisi: — Tuttu on käsiala. Tuntemattomia tarinoita Sota päättyi ja Eino palasi kotiin, eikä äiti enää odottanut ikkunan luona kuten aikaisemmin. Miten ja miksi sotilaat oikein kaatuivat. Tuttu käsiala Äitini ja Eino-veljeni lähettivät toisilleen paljon kirjeitä Einon ollessa poissa kotoa. Muttasilti hän aina aika ajoin, pitsikuvioudun verhon takaa, jotakin tulijaa odotti. Eno oli haavoittunut sodassa vaikeasti ja pystyi liikkumaan vain tukevan kävelykepin turvin. Miksi. Katselin ulos huuruisesta ikkunasta ja näin Tiihosen Seijan hiihtävän kohti pihaamme. Mutta kotona veljeni ei niistä puhunut sanaakaan. Joskus, kun Eino öli sodasta palanneiden miesten kanssa yhteisen puukorkkisen pullon seurassa, he kävivät läpi kokemiaan sotatapahtumia. Nimesimme sen Polleksi. Talven kylmettämän ikkunan läpi näin, kuinka kuorma-auton oikealla puolella istui setäni, joka oli tulossa käymään luonamme ennen joulunaikaa. Mutta tällä kertaa hän ei ollutkaan tulossa yksin. Seuraavana päivänäisäni ja setäni olivat salaperäisellä päällä. Tuolloinhan ne olisivat piilossa pommikoneilta.” Ei taaskaan vastausta, myhäilyä vain. Heräsin joskus hänen tuskaisiin ääntelyihinsä. Hän ihmetteli Rauhan tuloa ja sitä, miksi sotilaat oikein kaatuivat. Aitinikin tapasi katsoa ikkunasta peltoaukealle. Ja kyllä minä niin kummastuin. — Tai miksei niitä kaupunkitaloja rakenneta metsään. Lähestyvän tulijan näki miltei sadan metrin päästä. Enoni toive toteutui Armas-enoni vieraili sodan jälkeen usein kotonamme Kalliolassa. Ja kyllä minä, iältäni kolmevuotias, niin kummastuin. Usein, miestulijan lähestyessä, kuulin hänen huokaisevan hiljaa itsekseen: —Tuoei ou pappi, eikä tuo ou polliisi, Olokoon sitten kuka tahhaa. Joskus tuntui, että äiti ei olisi edes halunnut kenenkään tulevan. Kuka tuon sodan mahtoi sytyttää. Jos olin kuuloetäisyydellä, sain kuulla kuvauksia monista, kauhistuttavistakin tapahtumista. Sanomalehdessä oli runsaasti kuolinilmoituksia, joissa kerrottiin sotilaiden kaatuneen, mikä pisti, monen muun asian tavoin, minut mietteliääksi. Talvi 1940 Valkoinen lumipeite kimalteli aurinkoisena talvipäivänä. Joulu saapui ja sain lahjaksi upouuden puuhevonen
Pai eii kkää paikan vieressä on Sulkavan teillä valitettavan tuttu näky. — Tämä vuosi on ollut historialli-. Kasasen mukaan joku perhe halusi rakentaa tien varteen omakotitalon. Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa tienpidosta Pohjois-Savon, EteläSavon ja Pohjois-Karjalan alueella. Siihen saakka tien liikennöitävyyden varmistamiseksi tielle joudutaan tekemään päällystepaikkauksia, kaiken kaikkiaan lisäisivät turvallisuutta, Huiskonen pohtii. Veli-Pekka Alusniemi nostaa erityisesti tien 438 Lohilahdelta Imatran suuntaan Jukajärven tienhaaraan saakka. Kasanen ei ole tyytyväinen Linkola-Kolkonpää -tien kuntoon. Tien pituudesta kolmasosa onkin luokiteltu huonokuntoiseksi, ja tie on rakenteenparantamisen ja uudelleen päällystämisen tarpeessa. — Toisessa on paljon raskasta liikennettä, ja Hakovirtaan johtava tie on surkeassa kunnossa, ei varmasti näytä hyvältä soutuvieraidenkaan silmissä. — Jonkun kuukauden päästä tiemestari kuitenkin ilmoitti, että talo tulee liian lähelle tietä. Kevyen liikenteen väylät Saarentie kunnostetaan 2—4 vuoden kuluessa. — Vekaran sillan valmistumisen jälkeen tieosuudella tulevat liikennemäärät ja etenkin raskaan liikenteen määrä kasvamaan, hän arvioi. Muun muassa tämä tienpätkä oli Turtiaisen mielessä, kun hän lokakuussa teki talousarvioaloitteen, jossa hän haki viisi miljoonaa euroa lisärahaa Etelä-Savon alueelle taajaman ulkopuolisten päällystettyjen teiden ja sorateiden kunnostukseen. — Neljä vuotta mennään nyt tällä 300 miljoonalla. Pyysimme kommenttia myös savonlinnalaiselta ministeriltä Hanna Kososelta (keskI, mutta emme tavoittaneet häntä. — Särjemme autoja, kun tiessä on niin paljon kuoppia, hän harmittelee. Siihen saakka tien liikennöitävyyden varmistamiseksi tielle joudutaan tekemään päällystepaikkauksia. — Olemme muistuttaneet, miten tärkeitä hyvät yhteydet ovat muun muassa maaja metsätalouden sekä yritysten kannalta. Määrärahoista puolet kuluu Jupin mukaan hoitoalueurakoiden pyörittämiseen. Toki rahaa pitäisi riittää muuhunkin. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tienpidon suunnitteluyksikön päällikkö Mirko Juppi kertoo, että tulevalle vuodelle koko Itä-Suomen alueelle on alustavasti budjetoitu noin 88 miljoonaa euroa perustienpitoon. Saarentien korjaus kiireellisin Kehnoimmassa kunnossa olevaksi päällystetyksi tieksi melkein kaikki nostavat Saarentien eli kirkonkylältä Ko. Järvinen: huonokuntoisia teitä kaikkialla Savonlinnalaiskansanedustaja Heli Järvinen (vihr) arvelee, että huonokuntoisia teitä löytyy aika tasapuolisesti joka puolelta Etelä-Savoa. -Nimeltä en voi kaikkia teitä muistaa, mutta varmaan yksi pahimmista on, kun ajetaan Kallislahdesta Juvalle päin, ja sieltä kääntyy yksi pienempi Sulkavalle. —Ongelmana on, että Suomessa on paljon huonokuntoisia teitä, eikä niille ole riittävästi määrärahoja. Tärkeintä on pitää kaikki väylät sellaisessa kunnossa, että saamme niin alkutuotannon raaka-aineet kuin teollisuuden tuotteetkin liikkumaan sujuvasti ja turvallisesti vuodenajasta riippumatta, toteaa Eetu Nissinen. : — Ymmärrän, ettei tällä rahalla saada kaikkia teitä kuntoon, Järvinen pahoittelee. Erään tien tarina Kesämäki-Kolkonpää -maantie päätettiin päällystää 70-luvulla. Pohjois-Savon ELYkeskuksen ylläpitovastaava Kimmo Tiikkaisen mukaan ainakin tien päällystetyllä osuudella Linkolasta Kesämäkeen keskimääräinen liikennemäärä on 200 autoa vuorokaudessa, josta raskaiden ajoneuvojen osuus on 14. Hän muistuttaa, että teiden määrä kasvaa koko ajan. Sulkavalaispoliitikot arvioivat kehnoksi myös maantie 438:n eli Vekarantien-Lohilahdentien. — Rahaa on mennyt lähinnä siltojen kunnostamiseen, ja päällysteiden kunnostaminen on jäänyt pois. Merkittävin kustannuserä ovat päällystettyjen teiden ja siltojen korjaukset. Maanteiden lisäksi Taina Huiskonen nostaa joitakin kevyenliikenteen väyliä, jotka kaipaisivat kipeästi kunnostusta. Tie päällystettiin kuitenkin Kesämäeltä Linkolaan asti. Sulkavalaisvaltuutettujen mukaan valtuustolle pidetään vuosittain liikenneja tieturvallisuustilaisuus, jossa on mukana ELY-keskuksen päättäjiä. —Mutta joka tapauksessatien pituudesta johtuen toimenpiteitä joudutaan ohjelmoimaan useammalle eri vuodelle. — Teiden korjausvelan lisäksi meillä on hyvin samalla tavalla kaikkea velkaa, kuten koulutusvelkaa, virastotalojen korjausvelkaa ja mielenterveyden hoitovelkaa. Uusien yritysten saamiseksi paikkakunnalle on tärkeää, että myös tiet ovat kunnossa, Huiskonen toteaa. Kunnan rakennusmestari kävi näyttämässä rakennuspaikan, ja talo rakennettiin. Se oli aika kaamea tie, muistelee Järvinen kokemuksiaan Sulkavan teistä. Kasasen mukaan tiemestari oli todennut, että rahat riittäisivät myös tien loppuosan päällystämiseen. — Pyörätuolilla ja rollaattoreilla liikkuville on Tiiterontien, Terveystien ja sieltä kirkonkylälle päin tulevat kevyenliikenteen väylät tärkeä saada kuntoon. Hakovirralle johtavan, paljon paikatun ja kuoppaisen tieosuuden. Tiikkainen toteaa. Saarentien tavoin maantie 438:n kunnostustoimenpiteitä voisi olla mahdollista toteuttaa 2-4 vuoden kuluessa, mikäli perusväylänpidon rahoitustaso pysyy nykyistä korkeampana ja ennakoidun suuruisena tulevaisuudessa. Jonkun kuukauden kuluttua tielaitos kuitenkin ilmoitti, että tien numero on muutettu ja hoitoluokka pudotettu alaspäin. Myös Vesa Ahosen mielestä Vekarasta Virmutjoen suuntaan kulkeva tie on kehnossa kunnossa Saarentien lisäksi. — Yritimme kunnan toimesta lämmitellä asiaa, mutta aina se tyssäsi siihen, että tien luokka on pudotettu alaspäin, ja meille sanottiin, että tien kunto riittää siihen luokkaan. Erikoislupa tuli, ja tiepiiri tyytyi siihen. Tie pitäisi kunnostaa, jotta se sopisi rekkaliikenteelle. Nyt työn alla olevassa talousarviossa on esillä merkittävät rahasummat vuosille 2020-2023 kaavateiden päällystystöihin. Halttulassa asuva Kasanen on ikänsä käyttänyt KesämäkiKolkonpää -tietä, joka oikaisee Sulkavan ja Rantasalmen välistä matkaa. Mielenkiintoista nähdä, saadaanko teiden korjausvelkaa edes vähän pienennettyä. Tieosuus on tullut Turtiaiselle tutuksi Savonlinnan reissuilla. — Summasta 3,5 miljoonaa euroa olisi korvamerkittävä pikiteiden päällystevaurioiden korjaukseen ja 1,5 miljoonaa euroa taajamien ulkopuolella olevien sorateiden korjaukseen. — Tie on vanha Savontie, ja sitä pitkin kulkee puutavarakuljetuksia Kymeenlaaksoon. Turtiaisen mukaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueen toimialueella Itä-Suomessa käytetään vuosittain noin 70-80 miljoonaa euroa tienpitoon. Sitä myöten kasvaa myös rahan tarve niiden huoltamiseen. Nykyinen hallitus on kasvattanut tienpidon perusrahoitusta 300 miljoonaa euroa. Projekti kuitenkin tyssäsi valituksiin. Lisäksi myös VekarantieLohilahdentie nousee vastauksissa esille. Partalansaarella on paljon mökkiläisiä, ja sinne vievän tien varrella on Sulkavan Suursoutujen lähtöpaikka, joten varsinkin heinäkuussa tie on runsaalla käytöllä. Tie jäi päällystämättä. Projekti ei mennyt kuitenkaan kömmähdyksittä. Monen ihmisen arjessa se raha näkyi huonosti. — Tie olisi rakenteenparantamisen ja uudelleen päällystämisen tarpeessa tai vaihtoehtoisesti tie voitaisiin kunnostaa soratieksi. Tietä alettiin 70-luvulla kunnostaa tiemestaripiirin rahoilla. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylläpitovastaava Kimmo Tiikkaisen mukaan tie on edellisen kerran päällystetty/kunnostettu vuonna 1990 eli tien päällyste on elinkaarensa päässä. Rahoituksesta noin kolmasosa kohdistuu Etelä-Savon alueelle, ja siitä kolmasosa on sidottu hoidon alueurakoiden toteutukseen. — Kyllä se osuus Kaskiista Sulkavalle päin on tosi huonoa. Toistaiseksi tietä ylläpidetään liikennöitävänä päällystepaikkauksin, toteaa Tiikkainen.. — Valtaosa summasta käytettiin kuitenkin muutamaan isoon siltaja rataprojektiin. Tielle ei kuitenkaan ole olemassa toistaiseksi mitään toimenpidesuunnitelmia. — Edunvalvontalista ja puutteet ovat heillä kyllä tiedossa, toteaa Vesa Ahonen. Tältä näyttää Kuhakoskentie, p, mutta samanlaisia paikkauksia, koloja ja nyppylöitä löytyy toki muiltakin Sulkavan teiltä. Tiikkaisen mukaan tie on edellisen kerran päällystetty/ kunnostettu vuonna 2002 noin viiden kilometrin matkalla ja loppuosa vuosina 1979 ja 1982, eli tien päällyste on elinkaarensa päässä. Tea Ikonen yllä tieverkoston kunnossaK pitomäärärahojen lisäämistä ina kansanedustajilta pyydetään ja asiaa esillä pidetään, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eetu Nissinen (kesk). Järvinen toteaa olleensa monesta asiasta eri mieltä edellisen hallituksen kanssa, mutta siitä hän antaa kiitosta, että se myönsi tiehankkeisiin 600 miljoonaa ylimääräistä rahaa. KEN SULKAVA Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 Tieverkoston kunto on tär e edunvalvonta-asia Sulkavalaisvaltuutetut ja kunnan virkamiehet pyrkivät pitämään tieverkoston kuntoa esillä tavatessaan valtakunnan johtoa ja Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen virkamiehiä. — Vuoden 2020 päällystysohjelmassa sitä ei vielä kuitenkaan tulla toteuttamaan. Ylläpitovastaavan mukaan puolet tien päällysteistä ovat elinkaarensa päässä, ja tie on rakenteenparantamisen ja uudelleen päällystämisen tarpeessa. Tielle on vuosien 1992—2009 välillä tehty viisi päällystys/kunnostustyötä 4-15 kilometrin mittaisille matkoille. sen alhaisella tasolla määrärahojen suhteen, Juppi sanoo ja kertoo, että 2010-luvulla määrärahat ovat liikkuneet vuosittain 70-75 miljoonan euron haarukassa. Hänen mielestään edunvalvonta tieasioissa on Sulkavalla hoidettu hyvin. ulkavalla on useita huonokunS toisia teitä, joista erityisesti kirkonkylältä Hakovirralle vievä Saarentie kuoppineen ja paikkoineen herättää aika ajoin keskustelua. — Tie on siis hyvin vähäliikenteinen, Tiikkainen sanoo. Rahaa pitäisi saada kuitenkin nimenomaan päällysteiden kunnostamiseen. Noin 30 miljoonaa hurahtaa päällysteisiin ja noin 10 miljoonaa siltojen ylläpitoon. — Kunta halusi tuolloin kunnostaa teitä. Summa on huomattavasti tälle vuodelle osoitettua 76,3 miljoonan euron määrärahaa suurempi. Huonoista teistä on miehellä toki omakohtaistakin kokemusta. Kysyimme sulkavalaisvaltuutetuilta Nissiseltä, Taina Huiskoselta (kok), Vesa Ahoselta (sd) ja VeliPekka Alusniemeltä (kd) ajatuksia Sulkavan tieverkon hoidosta. Parannushankkeisiin ja suunnitteluun kuluu noin kuusi miljoonaa euroa. Niinpä kunta lähti hakemaan tielle erikoislupaa, Kasanen muistelee. Taina Huiskonen painottaa teiden olevan tärkeitä elinkeinojen kannalta. Turtiainen: tie Kaskiista Sulkavalle yksi huonoimmista Juvalaisen kansanedustajan Ano Turtiaisen (ps) mukaan palautetta teiden kunnosta tulee kansanedustajille todella paljon. Hänen mielestään yksi lähialueen kehnoimmista pätkistä sijoittuu Juvan ja Sulkavan välille. Pyysimme valtiovallalta asiaa moneen kertaan. Sen korjausta pidetään myös kiireellisimpänä ja tärkeimpänä. Joskus onnistuimme, joskus emme, kertoo kunnan luottamustehtävissä tuolloin toiminut Leo Kasanen. Tien varrella oli asukkaita, jotka pelkäsivät uuden tien linjauksen kulkevan pihojensa kautta. Mikäli perusväylänpidon rahoitustaso pysyy nykyistä korkeampana ja ennakoidun suuruisena tulevaisuudessa, kunnostaminen voisi olla mahdollista 2-4 vuoden kuluessa
Myös Marin mukaan silta on tuonut vuorokauteen lisää aikaa. Silta on tuonut todellista helpotusta varsinkin päivittäin kirkonkylällä työssä käyville ja asioiville. Työmatkaa Sulkavalle kotihoidon yksikköön kertyy 36 kilometriä suuntaansa. Destia Oy hoitaa fyysisen urakan paikan päällä. -Tiistaina 19.11. Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 SULKAVA Vekaransalm n silta tuo helpotusta ja vapautta arkeen Vekaransalmen sillalla on nyt ajeltu reilu kuukausi. Nyt 17 kilometrin matka sujuu 15 minuutissa. Kunta ja tiekunta maksavat loput. Kävin jonkun aikaa Sulkavalla töissä Savonlinnasta ja kyllä matka meni nopeammin kuin lossin aikana Lohilahdelta. — Vakituisia asukkaita on 13 taloutta, mutta niiden lisäksi tien varrella on hurjasti kesämökkiläisiä sekä paljon * metsätiloja, Vasara sanoo. — Lossin aikana piti varata Uusi ja vanha vielä tässä rinta rinnan. Ikää vanhalla sillalla on ainakin 40-50 vuotta. Se tuo työpaikat ja muut kirkonkylän palvelut lähemmäs asukkaita ja helpottaa kaikenlaista tavaraliikennettä. Taksiyrittäjälle tulee päivittäin noin neljästä kuuteen käyntiä kirkonkylässä. Reilun vuoden Kaartilanmäellä asunut Emmi ehti kokea myös lossilla kulkemisen, jota hän ei alkuun ajatellut mitenkään riesana. Lopputyöt tehdään keväällä 2020, Hassinen kertoo. — Paikalle tuodaan valmis kansirakenne. Talvella varmaan vähän enemmän. Sen takia silta rakennetaan nyt syksyllä. Vekaransalmen silta on otettu ilolla vastaan. -Kun jatkuvasti joutui tätä matkaa ajamaan, niin kyllä se arjessa sitten tuntui, toteaa Emmi. Onneksi saimme siihen avustusta, Vasara kertoo. Hassisen mukaan 75 prosenttia sillan rahoituksesta tulee ELYkeskukselta. alkoi vanhan sillan purkutyö. Vapaa-päivinä ja lomilla ostosmatkat suuntautuivat aiemmin usein Imatralle päin. Arki ja työ on muuttunut melkoisesti sillan valmistumisen jälkeen. Lossin aikaan aikaa meni sellaiset 15-20 minuuttia enemmän, riippuen siitä miten lossi sattui kohdalleen. Vaikuttaahan se elämään Tarja Torvinen asuu Lohilahdella vain parinsadan metrin päässä Puumalan rajasta. Uuden sillan suunnittelusta, rakennuttamisesta ja sillan rakentamisen valvonnasta vastaa OTSO Metsäpalvelut Oy. Sillan rakentamisen kannalta optimiajankohta olisi ollut elokuussa lämpimän ja kuivan kelin aikaan. Yksityistiellä on 85 tieosakasta. Siinä on välikannas, jolta silta ottaa maatuen. Pieksänlahti-K yrsyä yksityistien tiekunta rakennuttaa sillan Koskutjärventielle Kissakoskelle. — Voi, onhan se jossain selkäytimessä vielä. Silta on läpikulkutiellä ja se oikaisee matkaa Kissakoskelta Kyrsyälle. Helpompaahan se matkanteko nyt on, Tarja toteaa. Lossimatkaan piti varata ainakin se puoli tuntia, joskus meni enemmänkin. Kun vanha silta saadaan purettua, tehdään uuden sillan maatukien valaminen paikan päällä, ja joulukuun kolmannen viikon alussa alkaa uuden sillan asennus. — Kuulemma silta olisi 47 vuotta sitten tehty, mutta voi se olla aavistuksen vanhempikin, toteaa PieksänlahtiKyrsyä yksityistiekunnan puheenjohtaja Marja-Liisa Vasara. Läpiajoliikenne katkaistiin tiistaiaamuna kello 7.00, kertoo asiakasvastaava Sakari Hassinen OTSO Metsäpalvelut Oy:stä. Marin työmatka kirkonkylälle on 19 kilometriä suuntaansa. Vapautta, vapautta — Vapauttahan se on tuonut elämään, huokaa päiväkeskus Ilonassa työskentelevä Mari Auvinen ihan sydämensä pohjasta. Hänen mukaansa silta on siinä kunnossa, että se on pakko korjata. Piti aina miettiä se lossivara, kun rekkaliikennettäkinoli joskus niin paljon, että lossiin pääsyä joutui odottamaan useamman lossin verran. Nyt kesäkelissä matkan hurauttaa 15 minuutissa ja talviaikaan noin 20 minuuttissa. Ne kun piti lossin aikana suunnitella koulukyytien mukaan. — Vanhan sillan kansirakenne on hyvin pehmeä. Kissakosken silta uusitaan Tea Ikonen issakosken vanha silta puK retaan ja tilalle rakennetaan 14-metrinen liimapuupalkkisilta marras-joulukuussa. Sillan yli pitäisi päästä ajamaan 23.12. Paikallinen soran toimittaja ei kuulemma uskalla tyhjälläkään kuormalla sillan yli ajaa. Mutta kyllä lossi vielä mielessä on. Korjaustyön aikana 19.11.-23.12.2019 silta on pois käytöstä. Koulukyydit määrittivät aiemmin muita ajoja. Kyllähän se nyt tuntuu, nauraa Mari. Vanha silta tuli tiensä päähän Uusi liimapuupalkkisilta korvaa aiemman teräspalkkisillan. — Vanha silta on pioneerisillan tyyppinen. Tosin lossi ja aikataulutkin kummittelevat vielä ajoittain mielessä. -Matka-aika lyheni jopa puolella. Kaikkia kyytejä ei pystynyt ottamaan vastaan ja ajamaan, kun tarkkaa aikaa mikä koulukyytikeikassa aina meni, ei pystynyt tarkalleen tietämään, toteaa Toni Pikkusilta. — Imatran suuntaan on ollut vaan helpompi lähteä. Nyt tulee varmasti käytyä useammin Savonlinnassakin päin, sanoo Tarja. Pirjo Valkasmaa oni Pikkusilta on tyytyväinen | lohilahtelainen ja sulkavalainen. -Kyllä minä joskus vapaapäivinä ajoin Ruokolahdelle kauppaan ihan vain siksi, ettei tarvinnut lossilla aikaa viettää, sanoo Mari. -AVI:n luvan saanti meni kuitenkin lokakuun loppuun. Teimme tieremontin, jonka yhteydessä katsoimme, että silta on korjattava. Eli onhan se merkittävä muutos ollut. Sen asennus ei kauan kestä, kunhan maatuet saadaan valettua. — Silta on tullut tiensä päähän. Silta lienee tehty niistä materiaaleista, mitä siinä paikalla on ollut, Hassinen sanoo. Vuorokaudessa on nyt ikään kuin enemmän aikaa. työmatkaan ainakin se 45 minuuttia. — Nyt menee matkaan noin 25 minuuttia, kun on hyvä keli. Sillasta kyllä nautitaan! Erittäin merkittävä juttu Tuotantoassistenttina Järvi-Saimaan Palveluissa: työskentelevä Emmi Tiimonen on varsin tuore sulkavalainen. Lohilahtelaiset ovat myös asioineet aiemmin Ruokolahden suuntaan. Ei se ihan heti unohdu. Onhan silta muuttanut tosi paljon arkea ja ennen kaikkea työn kannalta. — Olen todella tyytyväinen, että silta saatiin. Matka on ollut pitempi, mutta aikaa on kulunut tiellä vähemmän. Kelloa ja lossin aikataulua myöntää moni kulkija vielä muistelevansa ennen matkaan lähtöä. Vieläkin tulee esimerkiksi töistä lähtiessä vilkaistua kelloa ajatuksella, että onko lossissa taukoaika. Siltaremontin aikana sillan toiselle puolelle haluavien on kierrettävä Pulkkilantien kautta.. Tai kun auto tulee vastaan, niin pohtii, että ehdinköhän nyt lossille vielä. Työpäivinä asiointi sujuu kyllä kirkonkylässä
Heittopaikoilla ei ole S avolan ja Kankkusen mukaan Urheilukentällä ei vielä pääse hiihtämään, mutta kesälajeille suorituspaikat ovat vanhanaikaset, ja tekniset laitteet sekä pukuhuone, vessa, toimistotilat ja välinevarastot puuttuvat tai ovat käyttökelvottomia kuntalaisaloitteen mukaan. Etelä-Savossa raatiin kuuluivat ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo Etelä-Savon maakuntaliitosta, ympäristösihteeri Hanna Kakriainen Keski-Savon ympäristötoimesta, biologi Lauri Puhakainen EteläSavon ELY-keskuksesta ja puutarhaneuvos Viljo Muuronen Mikkelin puutarhayhdistyksestä.. Kentälle on kaavailtu jo jonkinlaisia toimenpiteitä. — Keihäänheittoja hyppypaikat on pinnoitettu joustavammalla materiaalilla. — Palkintona kylälle on tulossa ProAgria Etelä-Savolta vielä maisemanhoidon kurssi. — Vähän niin kuin Tanhuvaarassa on. Simosen mukaan kentällä on jo tehty pohjakatselmuksia. — Kiva yllätyshän tämä palkinto oli, kertoi varapuheenjohtaja Arja-Riitta Repo. Juoksuradat ovat Savolan mukaan vanhanaikaiset, ja hänen mukaansa kentän keskelle on toivottu sopivampaa materiaalia. -Kiekostaraapiutuu alapinta, keihäät tylsistyvät. Yksi ongelma on sadevesien poistuminen. Kyläläiset ovat havainneet jättipalsamin levinneen alueella nopeasti muutamassa vuodessa, ja torjunta aloitettiin yhdessä koululaisten kanssa jo vuonna 2018. Kunnanhallitus päätti, että aloitteessa esille tuodut toimenpiteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan osana liikuntapaikkojen kehittämistä. Myös Simosen mukaan keskikentän pitäisi olla toisenlaista materiaalia. Lähistöllä on myös valtakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi Koskelan laitumet. Koululaiset oppivat talkoissa yhteistyön merkityksen, omasta ympäristöstä huolehtimisen tärkeyden, luonnontuntemus lisääntyy ja vastuullisuuden kokemus lisääntyy. Vieraslajitalkoissa torjuttiin jättipalsamia ja poistettiin myös komealupiinia. Unohdettiin sitten koko asia, kunnes viime viikolla tuli tieto voitosta. Näin toteavat Markku Savola ja Vesa Kankkunen kuntalaisaloitteessaan, joka oli kunnanhallituksen käsittelyssä 25.11. Aloite lähetettiin tiedoksi liikuntapaikoista vastaavalle Järvi-Saimaan Palvelut Oy:lle. Suorituspaikat Simonenkin toteaa ajastaan jälkeen jääneiksi. —Pukuhuone, vessa, toimistotilat, välinevarastot tai ainakin nykyaikaiset sellaiset puuttuvat. Koko kylän hyväksi Raadin perusteluissa todettiin talkootyöstä hyötyvän koko kylän. Aloite lähetettiin JärviSaimaan Palveluille Sulkavan urheilukentällä järjestetään kesäisin urheilukerhoja sekä lasten yleisurheilukisoja, ja kerran viikossa pelataan jalkapalloa. Viisaasti myös kylän lapset ja nuoret sitoutettiin asiaan, ja kyläkoulun oppilaat otettiin mukaan työhön. Tea Ikonen urheilukentän suorituspaikat ovat vanhanaikaiset, tekniset laitteet puuttuvat kokonaan ja muut fasiliteetit ovat käyttökelvottomia tai puuttuvat. Tarkka aihe ei ole tiedossa, mutta ympäristönhoitoon se liittyy, kertooo Arja-Riitta Repo. Vaikka kasvin esiintyminen on vähentynyt, työtä on jatkettava ja sitä jatketaan kylällä edelleen. Markku Savola on itsekin kentän aktiivikäyttäjä. — Muutaman vuoden aikana palsami suorastaan ryöpsähti kasvamaan myllyn alueella. ”Olisi aiheellista korjata” Sulkavan liikuntapaikkojen hoitaja Kauko Simonen ei ollut nähnyt aloitetta, mutta allekirjoittaa kentän puutteet täysin. Kesäisin hän käy kentällä muutaman kerran viikossa. — On ollut hienoa nähdä, miten lapsetkin ovat nähneet tehdyn työn tuloksen, kun kasvia on saatu todella paljon pois alueelta. Kitkemisen Arja-Riitta aloitti ensin yksin, mutta totesi pian työn varsin mittavaksi. — Kyllähän se on tuollainen ollut montakymmentä vuotta. — Nurmipintaahan siihen on kaavailtu. Monessa hommassa ansioitunut maaja kotitalousseuran väki lähti urakoimaan kitkemistalkoisiin. Pirjo Valkasmaa | ohilahdella ei jääty pyörittelemään peukaloita, kun luontoon saapuneiden vieraslajien huomattiin levittäytyvän pikkuhiljaa yhä laajemmalle alueelle. Heittolajeja harrastavan Savolan mukaan hyppyja heittopaikat on kentällä korjattu ja ne ovat riittävän hyvässä kunnossa. — Ei siellä kovin paljon muita yleisurheilijoita ole valitettavasti näkynyt. Kentällä pelataan kerran viikossa jalkapalloa. Jättipalsamin torjunta antaa tilaa muulle lajistolle ja mahdollistaa osaltaan muun muassa arvokkaan perinnebiotooppilajiston leviämistä ympäristöön. Jättipalsamitalkoot palkittiin Vuoden maisematekona Lohikosken maaja kotitalousseuran sekä Lohilahden koulun yhteiset Lohikosken myllymiljöön jättipalsamitalkoot on palkittu Vuoden maisematekona Etelä-Savossa. Muutenhan kenttää ei juuri ole kunnostettu. Kentälle on tarkoitus jättää neljä juoksurataa ja vain etusuoralla niitä olisi kuusi. Kentällä ei myöskään ole salaojitusta. Simosen mukaan kentällä on jossain vaiheessa kunnostettu joitain suorituspaikkoja. Eri sukupolvien toimiminen yhdessä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisää ymmärrystä toisia kohtaan, todetaan perusteluissa. kunnollisia sadesuojia, ja sateen jälkeen ne ovat pitkään pois käytöstä. Huomattiin siinä sitten, että maisemankunnostuksesta on kilpailukin ja otettiin siihen osaa. Olisi aiheellista korjata, Simonen toteaa. Tämän vuoden talkoissa kitkettiin jättipalsamia säkkikaupalla. Maanantaina maaja kotitalousseuran väki kävi viemässä koululle täytekakun ja diplomi on nyt koulun seinällä. — Tuli sitten mieleen, että koulu pitäisi ottaa tähän mukaan. Talkoolaiset toimivat kyläläisten yhteisesti omistaman caravanalueen ympäristössä. — Radan reunoilla pitäisi olla kou-rut, joihin vesi menisi. Torjunta vesistön äärellä on erityisen tärkeää, jotta laji ei pääse leviämään vesistöä pitkin yhä eteenpäin uusille alueille. — Jo kentän yleisilme on sellainen, ettei se houkuttele ketään, kommentoi Savola, joka harrastaa aktiivisesti yleisurheilua, erityisesti heittolajeja. Nykyinen kivituhka sopii kyllä muuten hyvin heittolajeihin, mutta välineille se ei tee hyvää. -Josolosuhteita saisi parannettua, voisi kentällä saada toimintaakin viritettyä, Savola uskoo. Etelä-Savon Vuoden maisemateko 2019 voittaja julkistettiin EteläSavon maaja kotitalousnaisten Edustajakokouksessa Juvalla 23.11.2019. Opettaja Kati Hämäläinen innostui ja kitkemistä jatkettiin sitten yhdessä syksyllä 2019. Kyseessä on maakunnallisesti arvokas LohilahtiLohikosken maisema-alue, joka kuuluu myös Saimaa Geoparkin kohteisiin, ja alueella käy vuosittain paljon matkailijoita. Aloitteessa luetelluista puutteista suurin on Savolan mukaan fasiliteettien puuttuminen. Lohikosken maaja kotitalousseuran jaLohilahden koulun monen sukupolven yhteisissä talkoissa yhteisöllisyys toteutuu luontevasti. Paikalla on tehty maaperätutkimuksia, joista luonnokset ovat jo tulleet. EN SULKAVA Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 Urheiluk ntän kunnostamista toivotaan Sulkavan urheilukenttä soveltuu nykytilassaan parhaiten hiihdon harrastamiseen talvella. — Toki niidenkin käytettävyyttä voisi parantaa. Siitä kenttään tulee kuoppia, ja kuivalla kelillä kenttä pöllyää
Konfirmaatio on suunniteltu pidettäväksi vuorovuosittain toisen seurakunnan kirkossa. Viikolla 47 korjattiin ja uusittiin lämmityskanavat, ja marras-joulukuun vaihteessa on urkujen puhallinmoottorin ja puhallinmoottorin kopin uusiminen, kertoo Sulkavan seurakunnan talouspäällikkö Jukka Laukkanen. kirkkosalissa puhdastilamittauksen kolmessa eri kohdassa. Laukkasen mukaan se on huomattavasti edullisempaa kuin jos työn olisi joutunut tekemään asbestityönä. Olemme ensi kesäksi siirtäneet kaiken toiminnan pois kirkosta, Rentola sanoo. Itsenäisyyspäivän messu on seurakuntatalolla, samoin Sulkavan kirkonkylän kauneimmat joululaulut. Lisäksi kustannuksia tulee suunnittelusta ja siitä, että työllä pitää olla valvoja. — Muutamissa tapauksissa siunaus on toimitettu Lohikosken kirkossa ja hautaanlasku Sulkavan hautausmaalla, Laukkanen kertoo. Asbestilöydös johti käyttökieltoon Kirkon asbestiongelma selvisi, kun kirkossa kesäkuussa tehdyissä tutkimuksissa urkujen puhallinlaatikosta löytyi asbestisementtilevy. Rippikoulun nuoret käyvät kesällä yhteisellä leirillä Puumalan nuorten kanssa. Sulkavalaiset vanhemmat kokevat tärkeäksi, monestakin syystä, että konfirmaatio tapahtuisi oman S ulkavan ja Puumalan yhteisestä seurakunnan kirkossa. ASBEST pt FAT ATT ND S ESSIN Kirkon ovet ovat tällä hetkellä yleisöltä suljetut asbestin vuoksi. Kirkkoon tehtiin elokuussa laaja asbestija haitta-ainetutkimus, ja kirkko suljettiin 9.9. Myös nuorten sitouttaminen omaan seurakuntaan ja kirkkoon koetaan tärkeäksi. Ne lauletaan 15.12. On järkevää yhdistää toimintoja, kun ikäluokat rippikoululaisissakin pienenevät. Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi myös, että kirkon kaikki maan alla kulkevat ilmanvaihtokanavat on verhottu asbestisementtilevyllä. Muussa tapauksessa tilaisuus pidetään sankarihautausmaa-alueella. — Vanhempien reaktiossa on mielestäni kyse väärinymmärryksestä. Vanhemmat korostavat, että yhteistyötä seurakuntien välillä ei missään tapauksessa vastusteta. Asbestia on myös urkujen puhallinlaatikon paloeristelevyissä. Laukkanen arvioi, että kokonaiskustannusten pitäisi jäädä alle 100 000 euron, mutta aivan kaikki kustannukset eivät vielä ole tiedossa. valmistuneen tutkimusraportin perusteella. Mikäli siivousoperaatio ei ehdi valmiiksi jouluun mennessä, pidetään aattohartaus kirkon edessä sankarihautausmaa-alueella ja jouluaamun jumalanpalvelus seurakuntatalolla. Asiasta on tiedote Sulkavan seurakunnan sivuilla, jossa asia selvitetään laajemmin. -Kustannukset syntyvät puhdistushommasta, urkujen puhallinmoottorin ja moottorin kopin uusimisesta sekä lämmityskanavien uusimisestä. Laukkasen mukaan tämänhetkinen tavoite on saada kirkko käyttökuntoon jouluaattoon mennessä. — Jos yllätyksiä ei tule, on mahdollista, että voimme pitää aattohartauden kirkossa. Käytäntöä jatketaan myös tulevaisuudessa. Lisäksi Sitowise Oy suoritti 27.9. Adventinajan tilaisuudet pidetään seurakuntatalolla tai Lohikosken kirkossa. Toki kauneimmat joululaulut järjestetään perinteiseen tapaan myös Lohikosken kirkossa 8.12. Siivoustyöt alkoivat viime viikolla, ja jos yllätyksiä ei tule, voi jouluaattohartauden pitäminen onnistua kirkossa. Sen tulokset olivat puhtaat, mikä tarkoitti, ettei kirkon ei tarvitse tehdä asbestityönä, vaan sen voi tehdä normaalina työnä. ja muutamaa päivää aikaisemmin, 12.12. Kirkko meni syyskuussa käyttökieltoon asbestilöydösten vuoksi. Se nähdään tärkeänä niin perinteiden kuin kummien ja isovanhempienkin vuoksi. Ensi kesän rippikoulunuoret suorittavat parhaillaan rippikouluun pääsyn edellyttämiä kirkollisissa tilaisuuksissa käyntejä. Vekaransalmen silta on helpottanut elämää niissä tapauksissa. on lasten kauneimmat joululaulut. Rippikoululaisia on kaikkiaan 33. Pyyhintänäytteillä tehdyn tutkimuksen mukaan kaikki kirkon lämmitysja ilmanvaihtokanavat, kirkkosali sekä lämpökeskus ja lämmitysjärjestelmä ovat asbestin saastuttamia. Rippilasten konfirmaatiopaikka puhuttaa Ensi kesän rippikoulun konfirmaatiopaikka on aiheuttanut keskustelua ja hämmennystä vanhempien keskuudessa Sulkavalla. Perinteistä luopuminen voi tuntua haastavalta, mutta perinteitä ei kannata ylläpitää, jos ne eivät palvele tarkoitustaan, todetaan tiedotteessa. Ensi kesänä se on Puumalassa ja vuonna 2021 Sulkavalla. Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 SULKAVA EN Kirkon korjaus on käynnissä Sulkavan kirkossa alkoi maraskuun puolivälissä kirkon slivousoperaatio. Hautajaisten osalta kirkon käyttökiellon aikana suurin osa siunaustilaisuuksista on ollut haudalla. Kokonaiskustannukset eivät vielä selvillä Kirkon puhdistusurakan suorittaa Savonlinnan Saneerauspalvelu. Kyse on väärinymmärryksestä Konfirmaatiopaikka on kirkkoherra Hanne-Maaria Rentolan mukaan aiheuttanut huolta ja hämmennystä. — Kauneimpiin joululauluihin mennessä kirkko ei ole vielä käytössä. Tea Ikonen irkon siivous on nyt käynK nissä. Pirjo Valkasmaa rippileiristä päätettiin seurakuntien kesken lokakuussa. Vanhemmille järjestettiin torstaina 28.11.2019 klo 18 vanhempainilta, jossa keskusteltiin rippileiristä ja konfirmaatiopaikan herättämistä ajatuksista.. Asbestija haitta-ainekartoituksen suoritti Savonlinnan Saneerauspalvelu Oy. — Jos hautaaminen on ollut Lohikosken hautausmaalle, silloin hautaaminenkin on tietenkin luonnostaan tapahtunut siellä. Rippijuhla on perinteisesti ollut perheissä kastejuhlan jälkeen seuraava tärkeä virstanpylväs nuoren elämässä ja se kokoaa sukua ja ystäviä laajalti juhlimaan nuoren juhlapäivää. -Näillä näkymin ensi kesänä suoritetaan ulkomaalaus, mutta ei ole täysin poissuljettua, että sisämaalaus, ja sitä edellyttävät valmistelut, aloitetaan myös ensi kesänä. He eivät ole ymmärtäneet, miten kirkon ulkoremontti vaikuttaa myös sisätiloihin. Esimerkiksi ikkunoista näkyy rakennustelineet ja huputus, kertoo kirkkoherra Hanne-Maaria Rentola. Lisäkustannuksia syntyy myös siitä, että seurakunta joutuu hankkimaan kirkkoon öljykäyttöisen lisälämmittimen, kun lämmitysjärjestelmä on korjaustöiden vuoksi pois käytöstä
Niiden myötä Otso Vaara menettää kaiken, mutta hänelle tulee tarve selvittää, kuka on Saara. Edouard Louis: Ei enää Eddy lemaan asioita. lja Väisänen vinkkasi: Alex North: Kuiskaaja — Sekoitus tummuutta, vaaroja, ahdistusta ja kauhua, dekkari, joka vangitsi juonellaan. — Vangitseva kirja, joka pistää ajatteElina Hirvonen: Punainen myrsky — Aika karmaiseva kirja, koska se on totta, mutta myös toiveikas. Raskauttavinta ei kuitenkaan ole homoseksuaalinen rakkaus vaan se, että toinen on serbi ja toinen albaani. Selviävätkö ne ihmiset siitä koskaan, Väisänen pohti. — Silloin Paretskoi oli todennut, että hänen täytynee kirjoittaa se kirja. Paretsoin kirja oli yksi kolmesta dekkarista, jotka olivat Väisäsen esittelemien kirjojen joukossa. Ja hyvin se onnistui. — On aika mukavaa, että uskaltaa ottaa kiinni kirjailijoista, joita ei ole aiemmin lukenut. Luokan pojat Näitä kirjoja E ”TAVOSLAINEN TREES AAA | HILJAINEN POTILAS Jyri Paretskoi: Nimetön — Loppuratkaisu todella yllätyksellinen, suosittelen lukemaan. Muistoruohon lisäksi myös Väisäsen esittelemä rikoskirjallisuus kiinnosti Huovista. Eija Väisäsen esittelemistä kirjoista häntä kiinnosti erituisesti Muistoruoho-romaani. Tatu Kokko: Kävelevien patsaiden kaupunki — Mielenkiintoinen kirja, jäi odottamaan jatkoa, miten pääSuomeen. Loppuratkaisu on todella yllätyksellinen, vihjaisi kirjastonjohtaja Eija Väisänen kertoessaan Jyri Paretskoin Nimetön-romaanista perinteisessä kirjavinkkausillassa kirjastolla maanantai-iltana 11.11. Yksi heistä oli juvalainen Anja Huovinen, joka paljasti olleensa Sulkavan kirjavinkkausillassa nyt ensimmäistä kertaa. Tea Ikonen tso Vaara on onnellinen mies, (sin on ihana vaimo, koti, auto ja hyvä työ. olivat etsineet mahdollisimman ohuita kirjoja luettavaksi. Mutta kun se nostettiin Finlandia-ehdokkaaksi, niin pitihän se ottaa mukaan, Väisänen sanoi. Eräänä kohtalokkaana baari-iltana hän kuitenkin lähtee Saara-nimisen naisen matkaan hotelliin, jossa herää seuraavana päivänä huumauksesta ilman vasemman käden nimetöntä ja siinä ollutta vihkisormusta. Sulkavan kirjavinkkausiltaan Huovinen innostui tulemaan, sillä hän kuuluu Sulkavan Marttoihin, joiden syyskauden ohjelmaan kirjavinkkausilta kuului. Kuultuaan poikien vastaukset, oli kirjastovirkailija joutunut toteamaan, ettei sellaista Kirjaa vielä ole kirjoitettu. Synkkiä sävyjä ja toivoa Väisänen oli valinnut kirjavinkkausiltaan 16 erilaista romaania. omille ajatuksille, kun ei enää tarvitse pestä pyykkiä tai tehdä muita raskaita töitä.. Balkanilla sisällissota kesti kauan. Pajtim Statovci: Bolla — Onko väärin uhrata kaikki rakkauden alttarille, saako vihollista rakastaa. Monet niistä perustuvat kirjailijan omaan elämään. — Tähän satsiin sattui myös useampi kirja, jotka ovat fiktiivisiä mutta pohjautuvat kirjailijan omaan elämään, Väisänen totesi. Harkitsin Pajtim Statovcin Bollan ottamista, mutta tipautin sen jo pois. Sarja seuraa Savon takamailta Kuopioon muuttaneen Annan elämää kuopiolaisessa puutalokorttelissa 1930-luvulta sotavuosien kautta 1970-luvulle, johon sarjan uusin osa Muistoruoho ajallisesti sijoittuu. Huovinen lukee paljon, mutta silti kirjavinkkausilta toi hänelle uusia tuttavuuksia. KO SULKAVA Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 Kirjavinkkausillan romaaneissa näkyi toivon kipinä Kirjavinkkausillassa oli esittelyssä 16 erilaista romaania. Kirjvinkkausillasta uusia tuttavuuksia Kirjavinkkausilta veti kirjaston kokoustilan miltei täyteen lukuharrastajia. Vaikka feministiset Domenico Starnone nn Domenico Starnone: Kepponen — Loistavan hauska, viiltävän terävä, jopa kyyninen tariAntti Rönkä: Jalat ilmassa — Pääosassa koulukiusaaminen, pureudutaan siihen, mitä se aiheuttaa jälkeenpäin. Finlandia-ehdokasromaani kertoo kahden miehen, Arsimin ja Milosin välisestä rakkaudesta 1990-luvun puolivälissä sisällissodan repimässä Pristinassa, Kosovossa. Bollan tapaan monet Väisäsen valitsemista kirjoista olivat sävyltään melko synkkiä, mutta niistä löytyi kuitenkin toivon kipinöitä. TAMMINEN AFA VTAINER KIRIA STO sisällissota kesti muutaman kuukauden, ja se vaikuttaa vielä tämänkin päivän suomalaisiin. Otso ei nimittäin ole ainut mies, joka on menettänyt sormen ja sormuksen. — Olin varannut 15 kirjaa, enkä enempää. Väisäsen esittelemistä kirjoista Huovista kiinnosti varsinkin Sirpa Kähkösen Muistoruoho-romaani, joka on osa Kuopio-nimistä teossarjaa. Heidi Köngäs: Mirjami — Jatkoa toissa vuonna ilmestyneeseen Sandraromaaniin, Köngäs Elina Kilkku: Täydellinen näytelmä — Menee välillä farssiksi, mutta jonkun kohdalla voi olla täyttä totta. Eija Väisänen esitteli kirjavinkkausillassa 16 kirjaa, joista moni pohjautui kirjoittajan omakohtaisiin kokemuksiin. — Valitsin Nimettömän, sillä Paretskoi tunnetaan kolumnistina ja nuortenkirjailijana. Väisästä kiinnosti, miten Paretskoilta onnistui rikosromaanin kirjoittaminen. — Jäin miettimään, että Suomen Anja Huovinen oli ensimmäistä kertaa Sulkavan kirjavinkkausillassa. Hänen kirjansa iskee nimenomaan poikiin. — Oli siellä myös ne dekkarit, varmaan ne luen kyllä, hän arveli. runot ovat 100 vuotta vanhoja, ne ovat ihan tätä päivää. Sofi Oksanen: Koirapuisto — Hyvin kirjoitettu kirja, mutta onko tarkoitettu enemmän ulkomaan markkinoille kuin Aino Vähäpesola: Onnenkissa — Kirjan joka luvun alussa on Edith Södergranin runo. — Olen Savonlinnassa käynyt joka vuosi vastaavassa tapahtumassa, mutta tänä syksynä en sinne päässyt. na, jossa pohditaan elämän tarkoitusta. Vierailun yhteydessä opettajan ammatissa aiemmin työskennellyt Paretskoi oli kertonut ryhtyneensä kirjailijaksi vietyään luokkansa kirjastoon. Sirpa Kähkönen: Muistoruoho — Kirjassa on mielenkiintoinen ajatus siitä, mistä naisille aika kirjoittaa kauniisti ja on huono-osaisen ja sorretun puolella. Paretskoi vieraili aiemmin syksyllä Sulkavalla koululaisten lukuturnauksen merkeissä. Paretskoi ja kirjastovirkailija olivat alkaneet kysellä, mitä kirjassa pitäisi olla, jotta se kiinnostaisi nuoria. PETRI henkilö Viljan elämä kehittyy. — Tässä kirjassa on petettyjä ja pettäjiä
Ne voi käyttää jossain kampanjassa mukana olevista liikkeistä voittajan valinnan mukaan, kertoo Sulkavan Yrittäjien puheenjohtaja Juha Reponen. Kampanjassa mukana olevat yritykset on myös mainittu keräilykortissa. Sulkavalla kampanja alkoi viime keväänä. Lilia Siljanderille on hyvää vauhtia kehittymässä hyvä sanavarasto. — Koin sen niin tärkeäksi asiaksi, totesi kampanjan Sulkavalle tuonut Eija Väisänen. Nimenomaan kuvakirjojen lainausmäärät ovat nousseet. Suosi sulkavalaista -kampanjassa kerätään kuittauksia passiin kampanjassa mukana olevista liikkeistä. Kampanjan kautta kirjoja yritetään tehdä tutuiksi lapsiperheissä. Lilian suosikkeihin kuuluvat muun muassa Mato Matala, Miina ja Manu, Viiru ja Pesonen sekä Peppi Pitkätossu. — Olemme valinneet ketunpentukirjoja kampanjaan, mutta jos haluaa Lilia Siljander, 2,5, on kova lukemaan. — Niillä, joille on luettu, on mielettömästi sanoja. Lilialle onkin luettu paljon vauvaikäisestä lähtien. Ketunpentukampanja jatkuu Sulkavalla. — Lasten lainat ovat lisääntyneet. Kortteja on jo jaossa kampanjassa mukana olevissa liikkeissä, ja aikaa niiden täyttämiseen on loppiaiseen asti. Kirjoja kuluu paljon, kertoi Lilian äiti Jaana Siljander. Lehmusvuoren mukaan vanhemmat ovat olleet kiitollisia siitä, että ketunpentukampanja auttaa vanhempia valitsemaan hyviä kirjoja jälkikasvulleen. Missä määrin sulkavalaiset käyttävät oman kunnan palveluja jouluostoksissa. Hänelle on laulettu tosi paljon. Lisäksi kampanjaa on ollut mukava tehdä. Oikeastaan lukeminen lähti alkujaan laulamisesta. Kuittauksen saa vähintään 20 euron arvoisesta ostoksesta. — Systeemi on siis aika pitkälle sama kuin muutama vuosi sitten olleessa kampanjassa, hän toteaa. — Toivomme ihmisten huomaavan, että omalta kylältä saa läheltä palvelua. — Ajatus ketunpennusta lähti Rantasalmelta, kertoi ketunpentujuhlassa nukketeatteria ja kasvomaalausta vetänyt Juvan kirjastonjohtaja Päivi Lehmusvuori Toenperän kirjastosta. — Kyllä siinä olisi parantamisen varaa. Lukeminen on jossain vaiheessa unohtunut, ja on tärkeää tuoda lukutaito takaisin. S uosi sulkavalaista -kampanjassa Suosi sulkavalaista -kampanja toteutettiin ensimmäistä kertaa kesällä 2015. Siksi meillä on tällainen kampanja, jotta saisimme ihmiset käyttämään oman kunnan palveluja, Reponen kertoo. Lilia oli yksi 49 lapsesta, jotka saivat oman ketunpennun lukudiplomin ja kirjapalkinnon ketunpentujuhlassa keskuskoululla sunnuntaina. — Kunta on ollut mukana kampanjan ja keräilykortin suunnittelussa sekä avustaa markkinoinnissa ja kortin painatuskustannuksissa. —Lilialla on hurjan iso sanavarasto. — Lilia oli masuvaivainen ja kaipasi paljon syliä. — Kampanja on tosi tarpeellinen. Jaana Siljanderin mukaan lapsi on jaksanut kuunnella esimerkiksi joululauluja 40 minuuttia putkeen. Jos sen saamme, se käytetään ketunpennun kehittämiseen ja 1—2. Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 SULKAVA Ketunpentu tekee tutuksi lapsiperheissä Keskuskoululla vietettiin sunnuntaina ketunpentujuhlaa, jossa pieniä lukijoita palkittiin ketunpennun lukudiplomilla ja kirjalahjoilla. — Kirjastosta lainataan ja lisäksi meillä on aika laaja oma valikoima, Jaana Siljander sanoi. Lisäksi Sulkavan Yrittäjillä on ollut vuosittain joulukampanjoita ilman keräilykorttia. Lukeminen kasvattaa sanavarastoa Väisänen painotti, että tarinoiden myötä lapsi saa laajan sanavaraston. Toenperän kirjastoilla on ollut ketunpennulle käytössä hankerahaa, Sulkavalla kampanja on toteutettu talkoilla. Jos sanavarasto ei ole kehittynyt, voi jopa olla, ettei lapsi kouluun mennessään saa opetuksesta kiinni. Kampanja lähti Toenperän kirjastosta Ketunpentukampanja alkoi Toenperän kirjaston hankkeena viime vuonna, ja Sulkavalle kirjastonjohtaja Eija 'rjo” Väisänen toi sen keväällä. Ketunpentu on alle kouluikäisille, perheille ja vanhemmille sekä varhaiskasvatukselle suunnattu lukukampanja. Pyrimme siihen, että kirjoja olisi esillä eikä kirja olisi vieras esine. — Kirjoja ei enää ole kodeissa sillä tavalla kuin ennen. — Yritysten, joista kortteja saa, ovilla ja seinillä on infolappuja. Täydet kortit voi myös palauttaa kampanjassa mukana oleviin yrityksiin. Hän puhua palpattaa paljon 2-vuotiaaksi, kertoi Jaana Siljander. Kampanja toteutetaan yhteistyössä kunnan kanssa. — Lapsista ja vanhemmista näkee, että on ollut mukavaa, kertoi Lehmusvuori. Suosi sulkavalaista -kampanja on käynnissä Sulkavan Yrittäjät järjestää yhteistyössä Sulkavan kunnan kanssa Suosi sulkavalaista -kampanjan, joka rohkaisee kuluttajia hoitamaan jouluostoksensa omassa kunnassa. Mukana on 49 lapsiperhettä, jotka ovat yhdessä lukeneet yhteensä 750 kirjaa, Väisänen kertoi. Osallistujista tosin 11 perhettä on ulkopaikkakuntalaisia, mutta silti osallistujamäärä on Sulkavan väkilukuun suhteutettuna suuri. Tea Ikonen on jaossa kortteja, joihin kuluttajat voivat kerätä kuittauksia tehdessään ostoksia sulkavalaisissa, kampanjassa mukana olevista liikkeissä. Kampanjassa pienet lukijat keräävät käpäläpassiin leimoja jokaisesta kirjasta, jonka he ovat yhdessä vanhempiensa kanssa lukeneet. Käpäläpassin suorittamiseen vaaditaan kuusi kirjaa. — Joka päivä luetaan 2-3 kertaa. — Mukana on yrittäjävetoisia yrityksiä, Reponen kertoo. Tilalle ovat tulleet digilaitteet, joilla toki on oma paikkansa. — Lauluista se lähti. Väisäsen mukaan lapsiperheet käyttävätkin kirjastoa varsin ahkerasti. Tea Ikonen ilia Siljander on nuoresta 2,5 vuoden iästään huolimatta suuri kirjojen ystävä. Kaikkien täytettyjen korttien kesken arvotaan 100 ja 200 euron arvoiset lahjakortit kampanjassa mukana oleviin liikkeisiin.. — Todennäköisesti haemme alkuopetuksen ja varhaiskasvatuksen määrärahaa. — Sulkavalaiset lapsiperheet ovat lähteneet hyvin mukaan kampanjaan. Väisäsen mukaan jotkut suorittivat useitakin passeja. — Kaikkien täytettyjen korttien kesken arvotaan kaksi lahjakorttia, toinen 200 euron ja toinen 100 euron arvoinen. valita jonkun muun kirjan, niin sekin käy. luokkalaisten lukudiplomin kehittämiseen. Kortteja saa pyytämällä, mutta varmasti yrittäjät niitä myös asiakkaille tarjoavat. Äiti Jaana Siljanderin mukaan perheessä luetaan monta kertaa päivässä
Pirjo Valkasmaa o, nytkyllä kelpaa pitää päällä, N ss Juho Kostiainen tutustuttuaan tuotteeseen. — Hirviä 36 kappaletta, kolme ilvestä, muutama villisika, karhu sekä J os olit tunnistavinasi suositusPyhtään maastot ovat Tapio Hintsaselle (toinen vas.) tuttuja. Myös puoliso Sini on lähtenyt miehen mukaan. Pylkkänen kertoo itsekin huomanneensa heijastimen merkityksen autolla liikkuessaan. — Se kyllä vähän jännitti, että miten osaa olla luontevasti kameran edessä, nauroi Sini. Tieliikenneonnettomuudet ovat myös suurin yksittäinen syy lapsen kuolemaan johtaneissa tapaturmissa. EO SULKAVA Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 — Sulkav lais vieraili — Eränkävij Metsästys oli ihan normi juttu, mutta vähän jännitti, kun kameramies oli koko ajan perässä, kertoi Tapio Hintsanen vierailustaan suositussa Eränkävijät -ohjelmassa. Valto tunnettiin ja tiedettiin erinomaiseksi jahtikoiraksi ja näihin jahtijaksoihin haettiin hyvää koiraa omistajineen. Tapio ja Sini olivat mukana 17. Sinin Iiris-tytär, 11, ja Joona-poika, 9, ovat vielä ilman metsästyskorttia, mutta ovat joko äidin kanssa passissa tai Tapion ja koiran kanssa kävelemässä. Koko perhe viihtyy metsällä. Myöstv-jahti sujui kaksikolta erinomaisesti. Opettaja Satu Anttonen kertoi, että lasten kanssa on liikuttu ulkona ja opeteltu liikennekäyttäytymistä ja -tapoja useaan otteeseen. Liivin saivat 11 kirkonkylän ja kolme Lohilahden koulun ekaluokkalaista. Valto on 4-vuotias itäsiperianlaika. Sarja voitti parhaan TVohjelman Kultainen Venla -palkinnon 2017 ja paras esiinMissä saalis. Mikä on Eränkävijät. 2. Valto on osoittatunut mitä parhaimmaksi jahtikoiraksi, mutta viihtyy hyvin myös lepäilemässä emäntänsä Sinin sylissä. Siis niin lasten mieleen! — Ollaan me niin tyytyväisiä, luokka hihkui yhteen ääneen. Tieliikenteessä loukkaantuneista lapsista joka kolmas on lapsi tai nuori. Jos Pyhtäällä kaivattiin osaavia metsämiehiä, niin erittäin tärkeässä roolissa oli myös Hintsasen perheen Valto-koira. tuotantokausi esitettiin vuonna 2017. lukematon määrä supikoiria ja mäyriä, listasi Tapio koiransa saavutuksia jahtimetsissä. marraskuuta esitetyissä jaksoissa, joissa seurattiin Pyhtään Eränkävijöiden villisikajahtia. Paljon lapsia liikkuu Sulkavallakin haja-asutusalueilla, jossa ei ole katuvaloja. Heitä yhdistää rakkaus luontoon, vaikka taustoiltaan ja tarinoiltaan he ovat lähes toistensa vastakohtia ja kotoiSarjan 1. Sarja on myyty yli 30 maahan nimellä Love of the Wild. Pirjo Valkasmaa sa ohjelmassa tuttuja kasvoja Sulkavalta, et erehtynyt. —-Perjantaina tuli Pyhtäältä puhelu ja sunnuntaina oli sitten jo kuvaukset, kertoo Tapio. Ensimmäinen hirvikin on kaatunut. — Kyllä metsästys kiinnosti jo aiemminkin, mutta nyt Tapsan mukana se on ollut mahdollista, kertoi Sini. — Liivi pysyy päällä, yksittäinen heijastin voi pudota tai olla varsin näkymätön, totesi Henna. Lähtö ohjelmaan tuli pikaisella aikataululla. Paikkakunta ja eräseurue olivat jo entuudestaan tuttuja. Sinillä onkin nyt jo kaikki luvat hankittu ja neljäs jahtisyksy menossa. Jos missasit nuo lähetysajat, sarjan koko 4. Pariskunnan vei ohjelmaan Tapio Hintsasen tuttu metsästyskaveri Pyhtäältä ja perheen Valto-koira. olssa metsästystä ja kalastusta. Eränkävijät on suomalainen Yle TV1:llä esitetty luontoohjelma, jossa seurataan suomalaisten eränkävijöiden Sarja kertoo metsästyksestä ja kalastuksesta nykypäivän Suomessa. Koulussa toivotaan, että yritykset ja muut toimijat, jotka haluavat koululle tuotteita lahjoittaa, selvittäisivät koulun tarpeita kysymällä asiaa koulusta.. i Tapion kolmesta aikuisesta lapsesta Teemu ja Veera ovat innokkaita metsästäjiä. Muita meriittejä koiralla kyllä on melkoisesti. Tapio Hintsanen ja Sini Pajari vierailivat sarjan parissa jaksossa marraskuussa. Heijastinliivit otettiin riemulla vastaan Keskuskoululla vietettiin maanantaiaamuna 18.11. riemukkaita hetkiä. Liivit lapsille luovuttanut Henna Pylkkänen Veljekset Kontinen Oy:stä totesi lasten turvallisuuden olevan niin tärkeä asia, että yritys halusi muistaa pieniä liikkujia. Lapset ovat niin impulsiivisia liikenteessä, että näkyvyys on tärkeää. — Meillä on se hyvä tilanne, että koko perhe viihtyy jahdissa, kertoivat Sini ja Tapio. Miehen mukana metsään Tapio kertoo olleensa jahtimetsissä polvenkorkuisesta saakka. Myös opettaja oli tyytyväinen saatuun lahjaan. —Hirviä, karhuja, ilveksiä, jäniksiä, pienpetoja. Ne tulivat varmasti tarpeeseen. Jahtikuvaus oli Sinistä mielenkiintoinen kokemus. tuotantokausi esitettiin vuonna 2016. —-Jalankulkijalla oli kyllä heijastin, Vilkkuu ja välkkyy! Nea Hämäläinen vas., Tessa Kankkunen ja Saana Honkanen iloitsivat uusista liiveistä. mutta kohdalle päästyäni säikähdin todella, kun vieressä kulkikin koira, jolla ei ollut heijastinta. Oli siis täysin näkymätön, painottaa Henna näkyvyyden merkitystä kaikille tiellä liikkujille Kirkonkylän ekaluokka lupasi, että liivit tulevat käyttöön. Liivi on Pylkkäsen mukaan paras näkyvyyden kannalta. Ilonkiljahdukset ekaluokassa sai aikaan heijastinliivilahjoitus, jonka koululle teki Veljekset Kontinen Oy. Mukana jahdissa myös Sauli Joas (vas.), sarjan vakimetsästäjä Manu Soininmäki ja lisäjännityksen jahtiin tuonut kameramies Teemu Hostikka. — Olen käynyt siellä villasikajahdissa koiramiehenä aiemminkin. Tapio ampui jahdin ainoan villisian. sinkin Suomen eri kolkista. — Jos yksikin onnettomuus vältetään, niin se olisi hyvä. Siinä seurataan useamman intohimoisen eränkävijän elämäntapaa ja suhdetta ympäristöönsä. kausi on nähtävissä edelleen Yle Areenassa. — Sanoinkin Sinille, että jos haluat nähdä minua enemmän elokuun lopun ja helmikuun lopun välisenä aikana, kannattaa lähteä metsälle mukaan, nauroi Tapio. Olivathan ne niin makeatkin. —-Näitä kumpaakaan Valto ei tosin ole saalistanut. ja 24. Rotumääritelmän mukaan se jahtaa kaikkea oravasta itäsiperianiikeriin. Sorsia vähemmän viime vuosina, listasi Tapio saaliseläimiä. Kyseessä ei ollut nimittäin mikä tahansa liivi, vaan monipuolisesti valoja välkkyvä tuote. tyjä -palkinnon 2018
Sopimuspalokuntalaisia Sulkavalla on 15. Koulutusta tarjoavat kauneusfirmat ja tuotemerkit. Osa on ensivasteryhmässä, osa palokunnassa ja osa kiireettömässä ryhmässä oman kiinnostuksen ja ajan mukaan. Ripsien pidennystuotteita myydään alan liikkeistä vain koulutetuille henkilöille. Juho Ahokas, 3, ilmoittautui myös heti halukkaaksi paloauton kyytiin. — Hän tykkää palomiehistä ja myös kaikista työmiehistä, nauroi äiti Sari Reinikainen. Ripset kiinnitetään siihen tarkoitetulla erikoisliimalla. Nykyään hiihtelen silloin tällöin, en mitenkään tavoitteellisesti. — Ripset eivät vaadi kotioloissa muuta huoltoa kuin pesun siihen tarkoitetulla öljyttömällä aineella, kertoo Pinja. Pidennysten lisäksi Pinja tekee myös rakennekynsiä. Hyvä, että innostusta riittää. Muun muassa näitä seikkoja haetaan ripsien pidennyksillä. Pääsemme siis keikoilta suoraan pesutiloihin, joten siisteys säilyy. Itse olen näissä kolmessa mukana, kertoi Kari Summanen. Leikonrannantie 107, 58700 Sulkava Kuntalaiset tutustuivat paloasemaan Iso ja hieno. * -Seon vaaraton terveydelle, mutta sille voi olla allerginen tai allergisoitua laiton aikana. Niitä ei oikein ja huolellisesti laitettuna erota omista TA 4 "Asiakkaiden ikähaitari on laaja. Ammattilaisen huollossa tulisi käydä noin 3-4 viikon välein, jotta ripset pysyvät tuuheina ja hyväkuntoisina. Huolellinen kotihoito on tärkeää, jotta ripset pysyvät pidempään hyväkuntoisina, kauniina ja puhtaina. ” Beaty Flash Pinja, os. Se on asia, jota ei voi taata. Pirjo Valkasmaa ipsien pidennys tai tuuhennus, RR sina asia, kiinnostaa uuden yrittäjän mukaan kaikenikäisiä naisia. Palomies, poliisi, työmies. Mahdollisesta allergiasta tai yliherkkyydestä on syytä mainita ripsien tekijälle. Varsinkin kun isä Tomi lähti vielä kaveriksi mukaan. -Emme ole virkasuhteessa, vaan olemme jokainen tehneet oman Juho Ahokas kiipesi reippaasti paloautoon, mutta halusi myös isän tulevan mukaan. Jos nämä eivät natsaa, työmiehen ammatti kiinnostaa myös. Jos pidennyksistä haluaa luopua, poisto on tehtävä ammattilaisella. Kiinnostava paikka ja ne piipaa -autot Lapsiperheitä oli paikalla runsaasti. sopimuksen Etelä-Savon palokunnan kanssa. -Kyllä ikähaitari on laaja nuorista ikäihmisiin. Pidennykset näyttävät samalta kuin omatripset, mutta ne ovat pidemmät ja tuuheammat. Lasten liikuntakerhoa olen vetänyt ja talvella hiihtokoulua. Jos omat on kovin ohuet, kovin pitkiä ei voi tehdä, sanoo Pinja. — Me ajettiin tosi kovaa, kertoi Juho innoissaan reissun jälkeen. Riippuu sitten omistaripsistä, millaiset ripset voidaan laittaa. Sulkavalla aloittaa joulukuun alussa alan palveluja tarjoava Pinja Pylkkäsen yritys, Beaty Flash Pinja. Eevi-sisko, 6, oli päiväkodin kanssa paikalla jo käynytkin. Santeri kävi paloauton kyydissä ja auttoi innokkaasti Summasen Karia pukeutumaan oikeaan palomiehen sotisopaan. Nyt olen vuoden verran tehnyt töitä Savonlinnassa vuokratuolilla. Palomies ja paloauto ovat lasten mielestä POP. Monien lasten tv-sarjojen sankarit ovat palomiehiä ja lapsia kiinnosti kovasti aito ympäristö ja erityisesti paloautot. Asiakkaan toiveen mukaan — Asiakas esittää toiveen ripsistä ja viime kädessä päättää miten näyttävät haluaa. Tiloja olivat esittelemässä Sulkavan sopimuspalokuntalaiset. Ripsien pidennys perustuu siihen, että omien luonnollisten ripsien juuriin kiinnitetään yksitellen eripituisia synteettisiä ripsikuituja. Paloaseman rakentamisen aikana paussilla ollut palokuntanuorten toiminta käynnistetään nyt uudelleen. Asiakas päättää millaiset ripset laitetaan." ripsistä, eivätkä ne käytännössä tunnu miltään. Vakinaisia työntekijöitä, ensihoitaja ja pelastaja, on paloasemalla 24/7 aina kaksi vuorossa. Paloasema sal kiitosta kuntalaisilta lauantain 23.11. Ripsiä ei saa nyppiä itse, koska se vahingoittaa omia ripsiä. Meillä on tehtävärasteja, paloauton kyytiin pääsee ja sankoruiskulla pääsee sammuttamaan, kertoi pitkään palokuntatyössä mukana ollut Riina Hämäläinen. — Lasten takia lähinnä tultiin. Synteettinen materiaali säilyttää paremmin muotonsa, eikä myöskään allergisoi yhtä helposti. Syystäkin. Työtilat omassa kodissa Pinja Pylkkänen kouluttautui työhön jo lukioaikana. -Toiminta aloitetaan yhteistyössä 4H-yhdistyksen kanssa 15.1.2020. Toimivat koulutustilat, toimisto ja lepotilat ovat toisesssa päädyssä, kertoi Kari Summanen tiloista. — Silloin oli vähän vielä tekijöitä. tapahtumassa. Uusia palokuntatyöstä kiinnostuneita tarvitaan tulevaisuudessakin. Liikunta on edelleen elämässä mukana. Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 SULKAVA EE Beaty Flash Pinj aloitti Sulkavalla Näyttävyyttä ja helpotusta arkeen. — Tilat ovat uudet ja hienot; maalämpö, ilmastointi, valot syttyvät automaattisesti, likainen ja puhdas puoli erikseen. Joulukuun alusta teen töitä kotona. Viimeiset kisat Pinja muistelee hiihtäneensä 18-vuotiaana. Reipas poika halusi tutustua myös palomiehen varustukseen Kari Summasen kanssa. Siisti ja ympäristökin on kunnossa. Aaro Vasara, 3, tuli äidin, isän ja Eeva-siskon kanssa katsastamaan paikkoja. Omasta huollosta riippuu myös pysyvyys. . Toivotaan, että nuoret kiinnostuvat toiminnasta ja tätä kautta saadaan uutta väkeä palokuntatyöhön, toivoivat Kari Summanan ja Riina Hämäläinen.. Santeri Reinikaisella on urasuunnitelma valmiina. Santeri Reinikaisesta, 4, tulee näillä näkymin sekä poliisi että palomies. Ainakaan tällä hetkellä suunnitelmissa ei ole laajentaa tarjontaa. Pinja Pylkkänen muistetaan muutaman vuoden takaa menestyksekkäänä hiihtäjänä. Haetaan helpotusta arkeen ja näyttävyyttä, jos esimerkiksi omat ripset ovat ohuet tai niitä on vähän, toteaa Pinja. Aaron suosikkeja kun ovat nämä television palomies Pete ja Sami, nauroi äiti Anniina Vasara. Pirjo Valkasmaa nhan tämä todella hieno ja niin siistiä on kaikkialla, sisällä ja ulkona, totesi Helena Kyllönen, joka toi paloasemalle tyttärenpoikansa Emilin, 4. Muutamiaripsiä voi irrota ensimmäisen viikon aikana, mutta osa pysyy yleensä muutaman kuukauden
Muutoksesta hyötyisivät sekä alueen ihmiset että lohet, painottaa Jonninen. Mallit on olemassa ja näin on Suomen perustuslain mukaisesti meneteltävä. Hätäilyyn asiassa ei Revon mukaan -hanke ole aihetta ja nykyistä toimintaa myllyllä kannattaa jatkaa. Seuraava vuosittainen yhtiöjärjestyksen mukainen yhtiökokous pidetään helmikuussa, sanoo Esa Repo. Lopetettavaksi joutuvalle tuotannolle hyödyn saaja maksaa korvauksen. Sieltä se nousee aikuiseksi kasvaneena kutujokeen lisääntymään. Se tarvitsee elämiseen useiden kuutioiden jatkuvan virtauksen kuten esimerkiksi Heinäveden ja Lieksan koskissa. Nyt tietoa ei ole vielä riittävästi. Markku Jonninen kertoo antavansa tarvittaessa asiasta lisätietoja.. Vesivirtaama ei riitä lohelle. Kun suunnitelmat ensi vuonna valmistuvat, ovat hankkeen puuhaihmisten mukaan avainasemassa hankkeen etenemiselle kaikki Lohikosken Mylly Oy:n osakkaat. Lohilahden Kyläyhdistys Ry on hankkeen takana ja yksi kolmesta tahosta, jotka maksavat suunnittelun omarahoitusosuuden. Tämän hetken tilanne — Hankkeen tilanne on nyt se, että suunnitelmat on tilattu ja niistä saadaan keväällä 2020 alustavat suunnitelmat ja syksyllä pitäisi olla sitten lopulliset suunnitelmat Lohikosken Mylly Oy:n käytettävissä. Archimeden kaksoisruuvivoimalaitoksen ottamisen mukaan nyt tehtävään suunnitelmavalikkoon. Vain muutama henkilö sitä vastustaa tai Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 laittaa sähköntuotannon lohen edelle. Se olisi toteutuessaan todennäköisesti ensimmäinen Suomessa. Mielipiteet eroavat Hankkeen vetäjien ja Lohikosken Mylly Oy:n välillä on mielipide-eroja koskien koskiuoman kunnostusta ja sähköntuotannon merkitystä. Uuden kannan luomisen pitäisi tapahtua aina yläpuolisissa mahdollisissa koskissa. Lieviskänjoella on ollut vireillä s hanke vanhan jokiuoman kunnostamiseksi padon ohi. ELY kartoitti nämä. Ilmaston muutoskehitys lisää kesäkuivuutta, lisää Repo. Sähkö tuottaa yhtiön tuloksen. Eli tuotanto kannattaa pitää yllä. Reilun kahdenkymmenen vuoden aikana, kun ne ovat olleet meidän hallussamme, niiden kunto on sama kuin aloittaessamme. Lohijärvi -hankkeen mukaan jokainen, jolla on Mylly Oy:n osakkeita, on tärkeässä roolissa päättämässä Lohikosken ja Lohilahden alueen tulevaisuudesta. Mittauslaitteet on kaikki uusittu nykyvaatimusten mukaisiksi. Samantyyppinen ratkaisu pitäisi tehdä myös Lohikoskella. Ei se nouse ylemmäs, sanoo Esa Repo — Jos kalareitti avattaisiin ylävesiin, niin ei sinne ole tamennousijoita. Hankkeen toteutuksesta ollaan eri mieltä. Mylly avainasemassa. Kaikki suunnittelut vievät aikaa. Vain Niittysen joen alapäässä olisi noin 500 metrin matkalla mahdollista rakentaa tähän soveltuva koskiosuus. — Jos vastoin tahtoamme kävisi niin, että kaikkien selvittelyjen ja lupaprosessien jälkeen vesi vietäisiin myllyltä pois, eli toteutuisi suunnitelma, jossa koski muutettaisiin luonnon koskeksi, tästä seuraisi korvausmenettely. — Lohikosken Mylly Oy:n antama tieto, että he ovat hankkeelle myötämielisiä on väärä. Vuosittain tuotanto on noin 300 000 kwh. — Eri yhteyksissä on esitetty myllystämme monia spekulaatioita, puutteellisia väittämiä ja myös virheellistä tietoa. Niittysen joessa vesi vaan loppuu viime kesän kaltaisena vuosina ja työ menisi hukkaan. Kun suunnitelmat on valmiit, niin Lohikosken Mylly Oy kutsuu kasaan yhtiökokouksen jokaiselle osakkaalle lähetettävällä kirjeellä, sanoo Jonninen. Kaksoisruuvivoimalastamme tulisi myös houkutteleva matkailukohde. SN kohiLoht'ärve:n uudessa vaiheessa Muutamia vuosia vireillä olleessa hankkeessa on selvitetty Lohikosken kalatiemahdollisuuksia ja vesistöreitin kalataloudellisesta kunnostusta. Kalatie olisi turha investointi, Repo sanoo -Valunnat ovat muuttuneet vuosikymmenten metsäojitusten takia. Tällaisen ruuvin toteuttaminen kannattavasti näin pienessä voimalaitoksessa, Suomen pakkasolosuhteissa ei ole mahdollista. Näin on aina menetelty toimivan tuotannon osalta. Korvausmenettelyyn. Ne säilyisivät vahingoittumattomina. Tämä erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto hyväksyttiin ohjausryhmässä, ja Eco-River konsulttiyhtiö selvittää ratkaisua. Historiallinen puolen vaaliminen on myös museoviraston luupin alla. Luonnon koskeksi muuttaminen aiheuttaisi Esa Revon mukaan korvausmenettelyn. Suunta on alapuolinen Saimaa. Esteenä ovat pato Lieviskänjoella ja Lohikosken myllyn patorakennelma. -Vähintään prosessit vievät useita vuosia. Esa Revon ajatus käyttää Arkhimedeen ruuvikuljetinta tuottamaan sähköä ja nostamaan kalat on asiantuntijoiden toimesta tyrmätty. Myllyn nykyinen tuotantokoneisto on teknisesti hyvässä kunnossa. Se on siirtynyt omistajavaihdosten myötä 1800-luvulta lähtien myllykiinteistökauppojen mukana. Alueelle suuri lohenkutualue. Avainasemassa hankkeen etenemiselle on Lohikosken Mylly Oy:n 100 yksityistä ja yhteisöosakasta. Myllyyhtiö ei suostu luopumaan sähköntuotannosta eikä siihen liittyvästä oikeudesta määrätä ylävedenpinnan korkeutta. Lupaehtoihin ei sisälly kalatievelvoitteita, eikä niitä voida lain mukaan jälkikäteen määrätä. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta 70 prosenttia, eli 14 000 euroa 20 000 euron kustannuksista. — Näiden näkökohtien perusteella omistajiemme kannattaa olla rauhallisin mielin. — Sulkavan kunta ja VekaraLohilahden osakaskunta ovat kaksi muuta hankkeen rahoittajaa. Myös sopimuskumppanimme Suur-Savon sähkö Oy on kiinnostunut tästä kaikkia hyödyttävästä vaihtoehdosta. Jatketaanko sähköntuotantoa vai keskitytäänkö laittamaan jauhomylly käyttökuntoon ja panostetaan matkailualan kehittämiseen. Seurauksena olisi ettei tulisi takaisin vaeltajia. Lohilahden Kyläyhdistys Ry tulee kertomaan vielä erikseen toimenpiteistä, kuinka jokainen osakas, joka on hankkeen puolella, saa äänensä kuuluville yhtiökokouksessa, jos ei itse sinne pääse. Projektiryhmä kävi marraskuun alussa yhdessä hankkeen suunnittelijaksi valitun EcoRiver Oy:n asiantuntijan kanssa tutustumassa Lohikosken alueeseen. Omarahoitusosuuden ovat sitoutuneet maksamaan tasaosuuksin Sulkavan kunta, Lohilahden Kyläyhdistys Ry sekä Vekara-Lohilahden osakaskunta. Samalla tuotettaisiin täysin hiilidioksidivapaata sähköä. Yhtiö on velaton. Matkailuvaunualueen osuus on taloudellisesti pieni, mutta kylämme kaupan, torin ja Neste-huoltamon kannalta merkittävä. Olen itsekin mukana Mylly-yhtiön hallituksessa, joten tiedän yhtiön kannan asiaan. — Yhtiönä olemme suhtautuneet kuitenkin myönteisesti kaikkiin järkeviin nousuesteen poistoratkaisuihin, kunhan niitä ei tehdä mylly-yhtiömme toimintaa vaarantaen. Vasta alustavaa keskustelua voidaan ja sitä pitääkin käydä. Myllyllä on Esa Revon mukaan vanha ja pysyvä koskilupa veden käytölle. Lohikosken Mylly Oy:n puheenjohtaja Esa Repo totesi vuonna 2017, että yhtiö on hankkeelle periaatteessa myötämielinen, mutta myllyn toiminta pitää olla jatkossakin turvattu. Hänen mielestään alueella voisi olla Suomen suurin lohenkutualue, johon kuuluu yhteensä 130 järveä, jotka laskevat Lohikosken ja Lieviskän kautta Saimaaseen. Haluan tuoda oikeaa tietoa keskusteluun ja valaista omaa ja yhtiön kantaa, toteaa Repo. Järvitaimenelle on myllyn alapuolinen koski 200 metriltä jo kunnostettu. Hankkeen yksi vetäjistä on lohilahtelainen yrittäjä Markku Jonninen. — Toin yhtiön puolelta ehdotuksena ns. —Asiassa pitää muistaa, että siinä on vastakkain kannattamaton vuoden 2000 tekniikkaa käyttävä, muutaman tuhat euroa vuodessa tappiota tekevä sähköntuotanto, liikevaihdoltaan vain noin 10.000 euroa, josta ei hyödy kukaan, ei kyläläiset eikä kalat. — Osakkaiden on vaan varmistettava, että Lohikosken Mylly Oy:llä on oikeat yhteystiedot käytettävissä. — Valtion tukeakaan ei tällaisen ruuvin rakentamiseen voi ELYkeskuksen Teemu Hentisen mukaan saada, koska se on voimalaitostekniikkaa ja valtion tukiraha on varattu ainoastaan kalojen nousu-uomien rakentamiseen, toteaa Markku Jonninen Lohikosken Mylly Oy:ssä on yli 100 osakasta, joista lähes kaikki ovat Jonnisen tekemän kyselyn perusteella hankkeen takana. — Omistajilla on yksin lopullinen päätösvalta päätettäessä yhtiön strategiamuutoksista. Meidän kannattaa jatkaa nykyistä tuotantoamme, ja katsoa rauhassa mitä vaihtoehtoja suunnitelmat tuovat tullessaan, Repo toteaa. Ratkaisuehdotuksia on esitetty kaksikin, mutta molemmat edellyttäisivät sähköntuotannon loppumista Lohikosken Mylly Oy:lle. Kalataloudellinen kunnostussuunnitelma alkoi alueen mittauksilla ja kartoituksella. Yhtiökokous päättää sitten jatkotoimista hankkeen suhteen. Vedet hölähtävät nopeasti alas keväällä. Puheenjohtaja on pyrkinyt jarruttamaan hankkeen etenemistä. Nousuportaiden rakentaminen padon ohi on yksi mahdollisuus, mutta sitä eivät hankkeen puuhaihmiset ole pitäneet hyvänä ja toimivana vaihtoehtona. Toisella puolella vaakakupissa on koko alueen kehittymistä tukeva Lohi Lohijärveen hanke, joka toisi Lohikosken uudelleen lohikoskeksi, Lohijärven lohijärveksi ja sekä Lohiniemi että Lohilahti olisivat taas nimensä mukaisia. Se ei koskaan maksaisi huonon hyötysuhteen sähköntuotollaan edes kulujaan pois, pääomista puhumattakaan. Pirjo Valkasmaa ankkeen uusia vaiheita on nyt His esiin Lohilahti Sulkavalla -facebookryhmässä. Tämän oikeuden poisto on ehtona sille, että valtio voisi tukea hanketta, toteaa puolestaan hanketta puoltava Markku Jonninen., Lopullisen päätöksen sähköntuotannon lopettamisesta tekee kuitenkin Lohikosken Mylly Oy:n yhtiökokous. Vesi loppuu kesällä. — Mitään teknistä, toimivaa ja taloudellisesti kannattavaa ratkaisua, jolla voitaisiin turvata Lohi Lohijärveen sekä sähköntuotanto ei ole olemassa. Ennen toteutusta vaaditaan monia ympäristöselvityksiä, viranomaislausuntoja, paikallisten kuulemisia, rahoituspäätöksiä ynnä muuta. Taimenen elinkiertoon kuuluu lähteä vaellukselle muutaman vuoden ikäisenä. Mylly Oy:n yhtiökokous tulee päättämään, viedäänkö hanketta eteenpäin, kun suunnitelmat ovat ensi vuonna valmiit. Esa Revon mukaan on olemassa toimiva tekninen ratkaisu, josta hyötyisivät sekä kalat, historiallinen miljöömme että sähköntuotantomme. Metsien ja soiden puskuritasaus on pienentynyt. Kunnostushankkeelle on 7.5.2019 muodostettu projektiryhmä, johon kuuluvat Teemu Hentinen, PohjoisSavon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, Harry Härkönen, Pihlajaveden kalatalousalue, Esa Repo, Lohikosken Mylly Oy, Ilpo Pakarinen, Metsähallitus, Eero Kontiainen, Vekara-Lohilahden osakaskunta, Markku Jonninen, Lohilahden Kyläyhdistys ry, Hannu Auvinen Sulkavan kunta, Varpu Rajala ja Tarmo Muuri, ELY-keskuksen vesilain valvontaviranomainen. Toteutuessaan tällä teknisellä laitteella kalat pääsisivät vapaasti kulkemaan ylös ja alas. — Saimaanlohelle Lohikosken vesivirtaama ei riitä alkuunkaan
klo 16.30 srktalossa. Yleisöä viihdyttivät sulkavalainen Stemmaajat-viuluyhtye, Juvan Harmonikkayhtye sekä juvalaiset ja sulkavalaiset solistit ja Kuosmalan lauluyhtye, joita säestivät sulkavalainen Tehomela-yhtye, juvalainen Reckless Rockers -yhtye sekä Kuosmalan bändi. Ryhmässä on tällä hetkellä 10 lasta, todennäköisesti muutama kiinnostunut on tulossa lisää, Mikko Kemppainen kertoi. klo 18 srk-talossa, jonka jälkeen Marttojen tarjoama joulupuuro. Kunniakäynti Lohikosken hautausmaan sankarihaudoilla to 5.12. Savonlinnan Musiikkija tanssiopiston Sulkavan toimipisteen joulukonsertti ma 16.12. Jouluinen ilmaisruokailu ti 10.12. Sen jälkeen Marraskaronkka on pidetty neljänä vuonna molemmilla paikkakunnilla erikseen, kunnes tänä vuonna palattiin järjestämään se jälleen yhdessä. —-Marraskaronkalla yritämme karkottaa harmautta, kun ei ole vielä luntakaan maassa. LAPSET/PERHEET: Perhekerh o keskiviikkoisin (18.12. TIEDOKSI: —Kirkkoherranvirasto auki maanantaisin ja tiistaisin klo 9-12. 0400 475132 tai hanna.simpanen(&evl.fi. maksu oman srk:n lähetyksen tukemiseen). Tea Ikonen änä syksynä E-ikäisten nuorten i Tiikeri-sekasarjassa aloittanut kotijoukkue hävisi kaikki pelinsä, mutta lasten pelissä oli naurua ja iloa tappioista huolimatta. Ensimmäistä peliä oli nimittäin seuraamassa 60 katsojaa. Auvisen mukaan soittoja lauluoppilaita koulutetaan ristiin mahdollisuuksien mukaan. Savonlinnan East Volley juniorit ry:n viime vuonna käynnistämän hankkeen tavoite on ollut lentopallon harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja tukeminen maakunnan itäisissä osissa sekä vireyden tuominen alueen liikuntatoimintaan ja sitä kautta alueeseen yleensäkin. Syksyn aikana Tiikeri Itä-sarjan 3. Siinä harjoittelevat vuosina 2008=2011 = syntyneet lapset. USKONELAMA: Raamattuluento to 12.12. Sulkavalla lentopallokerho kokoontuu pari kertaa viikossa. Tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä taloustoimistossa sen aukioloaikana 30 vrk 10.12. Yhteisen konsertoinnin lisäksi juvalaisia ja sulkavalaisia musiikinoppilaita yhdistetään jo opetuksessakin. klo 10 srk-talossa, Rentola, Parkkonen, Suomalainen ja Sulkavan mieslaulajat. Entä mikä lentopallossa on Ainon mielestä parasta. Mukana Parkkonen. Marraskaronkka karkotti marraskuun ankeutta Tämänvuotinen Järvi-Saimaan kansalaisopiston Marraskaronkka järjestettiin yhteistyössä Juvan ja Sulkavan opistojen kanssa sunnuntaina. Kannustus oli runsasta niin onnistumisissa kuin epäonnistumisissakin. Hyväntekeväisyyskeräyksen järjestävät kunnan sosiaalitoimi ja seurakunnan diakoniatyö. LÄHETYS: Lohilahden lähetyspiiri ke 4.12. Viime keväänä se jo pidettiin Juvalla, ensi keväänä Sulkavalla. alkaa myös perhemuskari, torstaisin klo 10-11, vetäjänä Katja Suomalainen. Marraskaronkan lisäksi myös kansalaisopiston kevätkonsertti järjestetään jatkossa yhdessä Juvan kanssa. klo 18 Lohikosken kirkossa. Solisteja säestivät Tehomela ja Reckless Rockers -yhtyeet sekä Kuosmalan bändi. Tervetuloa ostoksille! APUA JA TUKEA: Diakoniapäivystykset tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9-11 srk-talon diakoniatoimistossa. Sen sijaan ensi vuoden Marraskaronkka järjestetään Juvalla. ja 12.12. paikka), Erja Kalpio. Koulun joulumyyjäisissä lähetyksen pöytäsu 15.12. Yksi Marraskaronkassa esiintyneistä solisteista oli Elviira Mikkonen. saakka) srk-talon päiväkerhohuoneessa klo 9.30-11.00. klo 11. Tuotto oman srk:n nimikkolähettien työn rahoittamiseen. — Meillä on innokkaita lapsia mukana. MUSIIKKI: Tule laulamaan! to 5.12. lohkon E-juniorit pelaavat neljä turnausta, joista viime lauantainen Sulkavalla pelattu turnaus oli kolmas. klo 9. — Esimerkiksi osa Kaartisen Arin sulkavalaisista laulusolisteista käy Juvalla harjoituksissa yhdessä sikäläisten bändioppilaiden kanssa. Jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti seppeleenlaskuineen sankarihaudoilla ja kirkkokahvit srk-talossa (vap.eht. Oiva Auvisen mukaan ensimmäinen, viisi vuotta sitten järjestetty Marraskaronkka oli Sulkavan ja Juvan yhteinen. klo 12 Kaisu ja Seppo Tuukkasessa, Lohiniementie 53. klo 11 srk-talossa sotainvalideille, sotaveteraaneille, sotaorvoille, puolisoille ja leskille. Messu su 8.12. Kerho jatkuu joulutauon jälkeen taas tammikuussa ke 8.1. Poppoon 10 lapsella on pelaajalisenssit maksettu, ja lisäksi harjoituksissa käy muutamia muitakin lapsia. — Saatiin kerrytettyä sen verran ohjelmaa, että päätettiin yhdistää Marraskaronkka, Auvinen totesi. KUOLLEET: Ilta Linnea Sinkkonen, 94 v., Pertti Ilmari Miettinen, 75 v. Virkatodistusten ja sukuselvitysten tilaus Kouvolan keskusrekisteristä: p. Tea Ikonen aikki hyvät konsertit alkavat harmonikkasoololla, totesi ärvi-Saimaan kansalaisopiston musiikinopettaja Oiva Auvinen Tuula Auvisen avatessa perinteisen Marraskaronkan Tosca-valssilla. Leipiä, piirakoita, kakkuja, villasukkia, itse tehtyjä kynttilöitä jne. Toisistaan mittaa ottivat Sulkavan Urheilijat -41:n, Savonlinnan East Volleyn, Joroisten Urheilijoiden sekä Pieksämäen Tsemppi -82:n mustien ja keltaisten joukkueet. Tammikuussa 16.1. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Hannalle p. klo 18 srk-talossa. klo 10 srk-talossa, Rentola, Suomalainen. Lentopallolähettiläänä Itä-Savon alueella toimii Jaakko Hakulinen, joka valmentaa SU-41:n junioreita yhdessä Mikko Kemppaisen kanssa. Tule laulamaan toivelauluja Kauneimmat joululaulut vihkosta to 19.12. Harrastuksen pariin ovat Kemppaisen mukaan tervetulleita siis nekin, jotka eivät peleihin osallistu. Lasten lentopalloharrastus alkoi Sulkavalla viime kevättalvella lentopallolähettiläs-hankkeen myötä. klo 18 lähetystuvassa (huom. Kauneimmat joululaulut su 8.12. Joulupuukeräys 3.-11.12. Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 SULKAVA KH: E-junioreiden lentopalloturnaus Sulkavalla Sulkavan liikuntahallilla pelattiin E-junioreiden lentopalloturnaus 23.11. -KUULUTUS: Kirkkovaltuuston kokous ma9.12.klo 18 srk-talossa. -Olenalkanutharrastaa lentopalloa E-tytöt ja -pojat Tiikeri Itä/Lohko 3 Sulkavan liikuntahalli 23.11.2019 / Tulokset Tsemppi-Keltaiset | JoU 2-1 (26-24, 21-25, 15-10) SU-41 EVjr 0-2 (18-25, 18-25) JoU Tsemppi-Mustat 2-1 (20-25, 25-12, 15-10) SU-41 Tsemppi-Keltaiset | 0-2 (16-25, 14-25) Tsemppi-Keltaiset Tsemppi-Mustat 2-1 (25-23, 24-26, 16-14) EVjr JoU 2-1 (25-21, 24-26, 15-12) Tsemppi-Keltaiset | JoU 2-0 (25-23, 25-13) Tsemppi-Mustat SU-41 2-0 (25-12, 25-16) sen kautta, kun iskä ja ukki harrastavat sitä, tyttö kertoi. Laulun ja soiton opettaja Ari Kaartinen kertoi, että Marraskaronkan ohjelmisto on tehty pitkälti lauluoppilaiden mukaan. lähtien. vähävaraisten perheiden lasten auttamiseksi. Sydämellinen kiitos lahjastasi! MUUTA: Joulupuuro ti 12.12. Aihe:”Salomo”. — He ovat valinneet laulut ja bändit ovat opetelleet ne säestämään, Kaartinen sanoi. lähtien lahjatoivekortin, ostaa korttiin merkityn lahjan ja tuoda sen paketoituna Asiointipisteeseen lahjatoivekortin = kanssa. Tämänsyksyinen Marraskaronkka oli Järvi-Saimaan kansalaisopiston Juvan ja Sulkavan opistojen yhteinen. -Hienosti on löytynyt yleisöä tänne, Kemppainen kehui. Harrastus oli siis hänelle tuttu jo ennen lentopallokerhon starttaamista Sulkavalla. klo 12 srk-talossa työttömille, pienituloisille ja pientä eläkettä saaville. aika!) srk-talossa. Lasten kauneimmat joululaulut to 12.12. — Näin soittajat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja saavat sitä myöten kontakteja sen varalle, jos joskus tarvitsevat soittajaa tai laulajaa johonkin. lähtien. —-Meillä on hyvä ryhmä. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pe 6.12. On nyt vuorovuosina Marraskaronkat ja kevätkonsertit Juvalla ja Sulkavalla. — Että saa urheilla kavereiden kanssa, pääsee peleihin ja tapaa uusia kavereita. Lisätietoja: https://www.sulkavanseurakunta.fi/. 040 765 4017 (mape klo 9-12) tai osoitteesta https:// www.sulkavanseurakunta.fi/infoja-asiointi löytyvällä lomakkeella. Kauneimmat joululaulut su 15.12. Myös vanhemmat ovat lähteneet hyvin mukaan, Kemppainen totesi. Ehtoollishartaus pe 13.12. klo 18 srk-talossa. Tilaisuudessa esiintyivät myös Stemmaajat -viuluyhtye sekä Harmonikkayhtye. Klo 16.00 (huom. klo 9.30 päiväkeskus Ilonassa. Voit noutaa virastotalon Asiointipisteen joulukuusesta 3.12. Suunnitelmissa on jakaa porukka kahteen ryhmään. Kokouksen asialista on yleisesti nähtävänä taloustoimistossa sen aukioloaikana yhden viikon ajan 2.12. Myös Kemppaisen tytär Aino oli mukana lentopalloturnauksessa. — Näin lapset saavat enemmän pelata. — Olen käynyt lentopalloharkoissa Tanhuvaarassa aiemmin
Keskiviikkoisin il vä uh. koululle Tervetuloa T. Allekirjoita adressi osoitteessa: jäv https://www.adressit.com/ vedetaan yhta koytta 040-7781184 SA | ja ww Päätoimittaja: Toimitus ja ilmoitukset: PERJANTAINA toimituksessa edellisen Alv 24% än K AV Tea Ikonen toimitus(Osulkavalehti.fi SULJETTU viikon keskiviikkona klo 044 240 4836 ilmoitukset(Osulkavalehti.fi 12.00 mennessä. 040-749 4164. 16 | SULKAVA Keskiviikkona 4.12.2019 N:o 49 EN VAROITUS 7 <> Tervetulojuhla Rajavartiolaitos ampuu Fisntntsposiajle: ja sinkoaseilla sekä suorittaa räjäytyksiä Sulkauusille asukkaille sekä NESINMOLTOTIEDOTE van kunnassa Lohikosken valionpulstossa mään sijaitsevalla Jukajärven ampuma-alueella so j R ih | atil + N SLLUUS Järvi-Saimaan Palvelut Oy rakennuttaa Sulkavalle (EF 62). klo 12-15 — Lihavälitys H. » Sulkavan keskustan paikallisosaston i 5 taja € SYYSKOKOUS of) OTA YHTEYTTÄ, TEHDÄÄN TYÖSI JA TUOTTEESI TUNNETUKSI! to 12.12.2019 klo 18.00 015 471 544 | toimitusOsulkavalehti.fi tai ilmoituksetOsulkavalehti.fi Osuuspankin kerhohuoneella Tervetuloa! Johtokunta Keskusta 3 Sulkavan Maataloustuottajain yhdistyksen | [8/ NÄMA JUMUN JÄRNEETKIN — KIRJEET I SYYSKOKOUS re NV maanantaina 9.12.2019 klo 10.00 | NYTT MTK — Osuuspankin kerhohuoneella | . 12. 3 Tervetuloa sotainvalidit, sotaveteraanit, puolisot ja lesket Perinteinen maun sekä sotaorvot ja tukihenkilöt ke 18. Ma 9.12.2019 klo 14.00-22.00 vy Talousveden jakelulaitoksille Vesilaitosautomaatiota 9-10.12.2019. 2 Kyytiä tarvitsevat, ottakaa yhteys: Teuvo Hintsanen, p. Tervetuloa Johtokunta w VEDETÄÄN YHTÄ KÖYTTÄ Korpelan Tue moottoriradan melusta PALVIAUTO Sulkavan torilla to 5.12. momentissa mainitut asiat. SN vaivan e jonka sisäpuolella liikkumi juhlasalissa (koulutie 8) : (37 SÄ Tiet: Syrjäsaari-Hympyrä, Hympyrä-VääräLISÄTIEDOT: | z ] Kontunen, Väärä-Kontunen-Kolmisoppinen 17.00 Uudet asukkaat, tervetuloa Sulkavalle! Janne Kosonen 0444175270 tai VEI / th, Kolmisoppinen th-Housulampi maas A i Hei SILV EN/ Vesistöt: Pieni Jukajärvi-Vuorilampi-KortteeSulkava tänään Jouni Heikkinen 044 417 5272 E OP Housulampi. ip 10-12.12.2019 päivittäin klo 9.00o so dessä voi ilmetä värjäytymistä ja painevaihteluita. Lipponen kärsiviä perheitä. Toimittaja: itonrinne 18 nollan VRT PAIN ; : ja uutisaineiston ILMOITUSHINNAT kotiseutulehti J Ni UTE sa (lomalla) 28200 Sulkava on oltava toimituksesssa Etusivu 1,30 e/pmm+alv PAINOPAIKKA: jia: www.sulkavalehti.fi viimeistään maanantaina Takasivu 1,20 e/pmm+alv Saver K olisvitnlehti Öv Toimittaja (sijainen): < klo 12.00 mennessä. Kahvitarjoilu alkaa klo 9.30 Toiminnanjohtaja Vesa Kallio puhuu maatalouden ajankohtaisista asioista. 015 471 544 HUOM! eskiviikkoisin ilmestyv. Hintsasen hirviporukka Sulkavalaislähtöinen Marko Pulkkinen kirjailijavieraana Sulkavan kirjastolla tiistaina 10.12.2019 klo 18.00 PERINTEINEN JOULUPUURO SULKAVAN SEURAKUNTATALOSSA N Torstaina 12.12.2019 alkaen klo 11.00. Teksti ja tj 1,20 e/pmm+alv LEHTISEPÄT Sanomalehtien Liiton jäsen Pirjo Valkasmaa Toimitus avoinna: Tilausten ja osoitteenKiitosja kuolinISSN 0782-6583 ma-to klo 9-15, muutosten on oltava ilmoitukset 1,00 e /alv Pieksämäki — 2019. ; ; x X X Alue on merkitty maastoon kieltotauluilla Kunnanjohtaja Juho Järvenpää a sekä alueelle johtavat tiet ja polut suljetaan Sulkavan palvelut ja asukkaiden toiveet puomeilla. SYN "aan 2 20 ja ; htenäis hos : s Torstaina 5.12.2019 v koulun Huoltotöiden ajäksi kannottaa varata juomavettä. Lisätietoja saa numerosta Elinkeinotiimi Kutsumme maanvuokraajat, 0295 429700 — Rajaja merivartiokoulu seurueen jäsenet, kyläläiset, 17.20 Kaähvitarjoilu 150 hengelle sekä naapuriseurojen edustajat Sulkavan Martat SPR:n Sulkavan osaston 18.00 Itsenäisyyden juhla HIRVIPEIJAISIIN WAS: sääntömääräinen : vk la 7.12.2019 klo 17.00 Telataipaleen Knlullä SYYSKOKOUS Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tervetuloa! Telataipaleen hirviseurue ravintola Muikkukukossa Eetu Nissinen pe 20.12.2019 klo 18.00 Miettis-Ellin väliohjelmanumero Kaine : E Käsitellään sääntömääräiset iintviä Kaisla Pirkkalainen utsumme kaikki maanvuokraajat, alueella asuvat, naapuriaolät jaat eurojen edustajat ja metsästykseen osallistuneet perheineen : Vuoden sulkavalaisen yrityksen palkitseminen Tervetuloa! Johtokunta af Sulkavan Yrittäjät HIRVIPEIJAISIIN ohan Vuoden sulkavalaisen palkitseminen Kunnanjohtaja Juho Järvenpää la 7.12.2019 klo 18.00 sulkava.fi Kaartilankosken ent. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 108:n 2