Kts. Sinikka Taskinen "Sie enettömä TUMMAT RYPÄLEET Yhteislaulua Sirpa Vihavaisen historiamatka telä-Afrikka Erkki Kososen puheenvuoro Kahvitarjoilu vapaaehtoinen kahviraha yhteisvastuukeräykselle TERVETULOA! O OSUUSPANKKI O Sulkavan Sotainvalidit VIENNETTÄ a E > jäätelökakut jo korttia KE 3 J J J 3 Etu vain Plussa-kortilla 1 Vt kortti. Hallintojohtajan virkaa hakivat Reijo Koskelo, Juha Kukkonen, Markku Mattila, Sami Paila, Jarkko Seppälä, Jussi Stoor, Annemaija Summanen, Esa Viikilä ja Ilona Ylinampa. VUOSIKERTA Irtonumero 1 E PALVELUSTA a Poron UNIKYLJYS ia broilerin marinoi 350-400 g Ilman korttia 343 ESUIKALEET i Eee Etu vain Plussa-kortilla Alko palvelee: ma-to 11.30-17, pe 9-20, la 9-16 la 13.3. Kummunkankaalle,soutustadionin yläpuolelle rakennettavista asunnoista avautuu mahtava näkymä Saimaalle. maustettuna » alostaja ERNEKEITTO "| 435 g 00 — Plussa3 prk | 1 j410STA mp etusi 25% , 507 JS N etusi | A «W -47 % | p Ilman kortua | 032 prk Etu väin Plussa-kortilla W Meillä voit pelata Veikkaus-pelejä, esim. Molempien johtavien virkojen hakuaika päättyi viime viikolla eli torstaina 25.2.2010. ja pe 5.3. IITAPAIVA seurakuntatalolla to 11.3.2010 klo 13.00 Savonlinnan Osuuspankin Elohopeakuoro joht. Paikalla kunnan edustaja. Työkokemuksessa kelpoisuusehtona on perehtyneisyys kunnallishallintoon, riittävä toimialan tuntemus sekä kokemusta johtamistehtävistä. klo 10-13 Kaipolanlahdella ja koulun pihalla. Pitkä tausta Sosiaalijohtajan ja hallintojohtajan virat olivat auki melkein koko helmikuun 2010. Kenoa ja Lottoa! Avoinna olevat virat kiinnostivat Hallintojohtajaksi yhdeksän hakijaa Sulkavan kunnassa on ollut avoinna sosiaalijohtajan ja hallintojohtajan virat. Samalla tavalla kunnassa laaditaan yhteenveto myös sosiaalijohtajaksi hakeneista. tarkempi ilmoitus ensi viikon Sulkava-lehdestä! HYVÄÄ RUOKAA TAAS TN I JA LÄHELTÄ! AT VOIMA: SA a VELUSTA Porsaan PAAHTOKYLKI =>. Tervetuloa! Kahvitarjoilu Hallitus ASUNTO OY SAIMAAN NÄKÖALAPAIKKA | Nyt ennakkomarkkinoinnissa viisi asuntoa käsittävä nykyaikainen rivitalo Sulkavan keskustan palvelujen tuntumassa. 11 89 , Hö00000 vain Plussa-kortilla WILJAMI Sulkava P. Hakeneista tehdään kunnassa yhteenveto, jossa katsotaan koulutus eli kelpoisuusvaatimus, kuten hallintojohtajalla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Määräaikaan mennessä sosiaalijohtajaksi haki neljä ja hallintojohtajaksi yhdeksän henkilöä. 010 2575 600. Lämmönlähteenä talossa on ympäristöystävällinen maalämpö. Lasten pilkkikisa ja ulkoilua säätilanteen mukaan. Asuntotyyppi velaton hinta 2h+k+s 58 135.000 3h+k+s 74 166.000 3h+k+s 74 166.000 3h+k+s 74 166.000 = 4h+kts 90 199.500 autokatos 6.000 p. Liike suljettu to 4.3. Maaliskuussa suljettu tiistaisin!" EINAR Palvelemme: 1| lanteentie 15 ma 7) 5 471 371 ke-pe 9:17 | Hm, W p [/ V V Win N MH h N JA PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI Muista kukat NAISTENPAIVANA 8.3.! f Taimin Kukkakulma | Pp-471707 48. 015 471 203 Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 Lohilahden Kyläyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS su 14.3.2010 klo 13.00 Lohilahden koululla Esillä sääntömääräiset asiat. Ensimmäisen kerran kunnanhallitus käsitteli peruspalvelujohtajan viran aukijulistamista jo syyskesällä 2009. Hakijoiden vähäisyyden ja tehtävään sopimattomuuden vuoksi virka jaettiin kahtia. Sitä ennen Sulkavan kunta haki kahteen otteeseen peruspalvelujohtajaa, jolla oli laaja ja vaativa toimenkuva. Lisäksi edellytetään riittävää kunnallishallinnon tuntemusta ja johtamiskokemusta. Kelpoisuusehtona on tarkasti määritelty sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön annetun lain mukainen kelpoisuus. Määräaikaan mennessä sosiaalijohtajan virkaa hakivat Sanna Hämäläinen, Airi Piiponniemi, Katri Voutilainen ja Ilona Ylinampa
Kärsimys tulvii tiedotusvälineistä ja sitä on enemmän kuin jaksan ymmärtää. Tulevista älä huolta kanna, vaan luota minuun. Jacgues Chardonne Onnea Nimipäiviä Tänään torstaina Ari, Arsi, Atro, perjantaina Laila, Leila, lauantaina Tarmo, sunnuntaina Tarja, Taru, maanantaina Kansainvälinen naistenpäivä, Vilppu, tiistaina Auvo, keskiviikkona Aurora, Aura, Auri. Oinonen Marjatta, 1821 p, 4. Edellisvuoden tammikuusta työttömien kokonaismäärä lisääntyi 1200:lla. Kirkkoveneiden MM-soutujen ansiosta näkyvyyttä riittänee pitkin kevättä ja kesää 2010. Kesällä pitäjämme on vilkkaampi kuin äkkiä arvaisikaan. Savolainen Irja, 2183 p, 3. Kosonen Tapio, 1574 p, 10. Myrskyn tuhovoima ylittää kaikki laskelmat. 3.s osakilpailu 16.3. Heikoin tilanne oli Savonlinnassa (16,7 %) ja Kerimäellä (15,3 %). Sulkavalla työttömyysprosentti oli 14,2, kun se vuosi sitten oli 12,4. Miehet alle 70 v: 1. Eläkeläisystävät pilkillä Pyhäjärvellä Eläkeläisystävät pilkkivät toisen osakilpailun 25.2. Oppi ei kaada ketään ojaan, eikä varsinkaan matkailuja palvelualoilla. Etenkin itäsuomalaiset maakuntalehdet Savon Sanomia, Karjalaista ja Itä-Savoa sekä Länsi-Savoa myöten huomaavat tapahtuman. Arvonta. Mörrimöykyt ja änkyrävänttyrät kun eivät sovi palvelualoille. Mietelause Suuri on Herra, ylistettävä yli kaiken, tutkimaton hänen suuruutensa! Ps. Ja järjestää yhdessä soutuväen kanssa paikallisille koulutusta sekä vieraskielisessä palvelussa että palvelussa yleensä. Tammikuun lopussa Etelä-Savossa oli työttömänä 9270 henkeä eli 13,6 prosenttia työvoimasta. SULKAVA 4.3.2010 Näkyvyyttä ja suhteita Vuosien ja vuosikymmenten ajan Sulkava on ollut esillä näkyvästi yhden viikonlopun ansiosta ja suunnilleen tuon viikonlopun ajan. Tulokset: Naiset: 1. Mediaväelle kannattaa vaikka järjestää oma soutuhappening, jos siihen on aikaa ja varaa. Aika on minun aikaani. Etelä-Savon TE-toimistoissa oli tammikuussa avoinna 1444 työpaikkaa, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden tammikuussa. Meidän omien joukkojen on huolehdittava siitä, että vieraamme myös viihtyvät täällä. Koko maassa työttömiä oli tammikuun lopussa 296 600 eli 4000 vähemmän kuin joulukuussa ja 50200 enemmän kuin vuosi sitten. Se on yhä edelleen tapahtuma, joka saa ihmiset ja median liikkeelle. Sinä lasket aikaa tunneissa minä mittaan sitä ikuisuudella. Siinä on varmasti oppimista meillä kaikilla. Anne Borén Päivän kierto Aurinko nousi Sulkavalla tänään 7.00 ja laskee 7.38. Pöllänlampi klo 9.00. Pyhäjärvellä. Sulkavalla 1237 hengen työvoimasta työttömänä oli 176 henkeä. Älä epäröi ottaa elämää vastaan sellaisena kuin sen saat, sillä olen siunannut omani elämää varten. koululla. Temisevä Mikko, 2541 p, 6. MMkisoja varten kunnan kannattaisi jo nyt valjastaa kaikki mahdolliset suhteet ikään kuin hyötykäyttöön. Olen kulkenut halki maailman kärsimyksen, perille saakka, Isän kotiin. Asikainen Elli, 2315 p, 2. Tulva-aalto jättää ihmiset alasti ja yksin. Mukana Punkaharjulta vertaismartta Sirpa Kaperi. lähtö Sulkava klo 9.00 muutama paikka vapaa yht. Herra, missä olet. Partanen MartSulkavan Palvelut Oy Virpi ja Juha KIITOS MUISTAMISISTI työkaverit, Kissankellon ja Ilonan vä KIITOS Aune, Anja ja Maija, naapurit ' Mirjam, Taru ja Kalevi, Mervi, Lahj Työttömyysluvut nousussa edelleen Työttömyysluvut jatkoivat kasvuaan Etelä-Savossa tammikuun aikana. Tuukkanen Seppo, 2418 p, 7. Luvassa on vilkas kesä muutenkin. klo 13.00 Ulla Sormunen vierailee kerhossa, aiheena yhteispalvelupiste ja sieltä saatavat palvelut. Teittinen Tauno, 3987 p, 4. 15.3. Uimahallimatka 24.3. Nykymaailmassa näkyvyys ja hyvät suhteet ratkaisevat paljon enemmän kuin maaseudulla osataan arvioida. Aavistan hiljaisen kuiskauksen: tässä minä olen, lähempänä kuin mistä minua etsit. klo 16.45. Hukkanen Unto, 2289 p, 6. Sulkavan Martat: MARTTAILTA ma 8.3. Yli vuoden on ollut työttömänä 29 henkeä. Hänninen Erkki, 4908 p, 3. Kuljin kanssasi eilisestä tähän päivään. Pohjolainen Paula, 1359 p, 6. Asikainen Niilo, 1424 p, 11. Kuukauden lopussa avoimia työpaikkoja oli 916. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät kaikkialla maailmassa. Hienoa, sillä juuri tällaista julkisuutta oivallinen tapahtuma ja mukavan erilainen kotikuntamme tarvitsee. Miehet yli 70 v: 1. Palvelualoilla olevien on tosiaankin muistettava hymyillä, aivan kuten pari viikkoa sitten yrittäjäillassa osuvasti todettiin. Tapahtumat Partalansaaren Martat: Marttailta ti 9.3. Yli 50-vuotiaita on vailla työtä 83 henkeä. Mietelause Viiden vuoden iässä ajatellaan paljon. Alle 25-vuotiaita on vailla työtä 15 henkeä. Tervetuloa. Heistä miehiä oli 108 ja naisia 68. Väänänen Mauri, 2051 p, 7. Savolainen Aimo, 3385 p, 4. IMATRAN operettimatkalle ilmoittautuneet, lähtö torilta pe 12.3. Valkonen Seppo, 5209 p, 2. Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Päiväkeskus 8.3. Illuusiot omasta haavoittumattomuudestani ja koskemattomuudestanikin särkyvät uutisten ääreen olohuoneen sohvalle. Ethän pelkää huomistakaan, sillä minä olen jo siellä. Loikkanen Maija, 1622 p, 5. Eräs lehtemme lukija kertoi kyseisestä kuvasta olleen paljon iloa omalle perheelleen ja toivoi, että se ilahduttaisi ti, 4774 p, 3. Odotin sinua jo silloin, kun loin maailman ja syntymästäsi saakka olen ollut vierelläsi. Saukkonen Liisa, 1147 p, 7. Viikon sana Ethän pelkää Uutiset satuttavat, sillä kauheita asioita tapahtuu. Koskivirta Erkki, 434 p. Asikainen Kalevi, 5390 p, 2. Toki näilläkin kulmilla aletaan vähitellen ymmärtää PRtoiminnan arvo. Täällä järjestetään tutut RautaSulkaja Sulkava Soi -tapahtumat kuten ennenkin sekä tietysti paljon muuta perinteisestä Yöuistelusta lähtien. Vihavainen Pauli, 2176 p, 9. Kyse on luonnollisesti Sulkavan Suursouduista. 050-5230697. Sittemmin niihin totutaan ja unohdetaan. Kaikkien Etelä-Savon kuntien työttömyysaste oli tammikuun lopussa yli 10 prosenttia. myös muita lehden lukijoita. Silloin ratkaistaan miltei kaikki elämänprobleemit. Kukaan ei halua nähdä valmiiksi suupielet alaspäin olevaa työntekijää tai yrittäjää, olipa kyse sitten mistä alasta tahansa. klo 18.00 Kaartilankosken ent. Uutisointi on lähinnä urheilusivujen sisäpiirin paahtoa, mutta usein on mukana myös viihdyttäviä reportaaseja paikkakunnasta, soutajista ja tunnelmasta. klo 13.00 oma kevätkokous, yhdistys tarjoaa kahvit. Ovintus Hannu, 2984 p, 5. klo 18 Lähetystuvalla, vierailijana läänintaiteilija Tuomo Kukkonen. Sille ei voi mitään. Saukkonen Pertti, 2951 p, 5. Tapsa p. Tervetuloa! Eläkeläisystävät: Kiteelle lähtijät su 14.3. Huiskonen Eino, 2295 p, 8. matkahuolto klo 11.30. Hintsanen Veikko, 1231 p, 12. 145:3. Juutilainen Asko, 944 p.. Leinonen Marja Liisa 1041 p. Miehiä oli työttömänä 5804 ja naisia 3466. Maanjäristyksen jälkeen kodista jää vain nuhruinen kuva tyhjään lompakkoon. Henkilökohtaisesti lomautettujen määrä pysyi lähes joulukuun tasolla, määrä oli lähes 1200 eli vuodentakaisiin lukuihin verrattuna 15 prosenttia enemmän. Tulvapadot pettävät. Huom.! Aloitamme jo klo 16.00, jolloin mahdollisuus pieniin kosmetologisiin ehostuksiin
— Kuntien hankkeissa runkoverkon sekä kuluttajayhteyksien kustannukset selviävät tarjouskilpailun perusteella. Jos verkon rahoitus voidaan käsitellä investointina, niin se helpottaa rahoittamista. — Yhteydet rakennetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuosina 2010-2015, ja sen jälkeen valtion tai EU:n tukea ei lähtökohtaisesti haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien tukemiseen olisi luvassa, eli sikäli tässä tapauksessa ei voisi odottaa vuosia, muistutti Eeva Polvi. — Minusta verkot tulisi jäädä kuntien tai niiden omistamien yhteisöjen omistukseen, jolloin osuuskunnan tai yrityksen selvittäminen ja valmistelu on sitäkin perustellumpi, toteaa kunnanjohtaja Pekka Nousiainen Punkaharjulta. Sami Sulkko esitti jo syksyllä 2009 lähikuntien johtajille laajakaistahankkeen yhteiseksi valmistelumalliksi kuntien yhteistä osuuskuntaa tai yhtiötä. Se ratkaistaan, vasta sitten, kun tiedämme tarkemmin kustannukset. — Kaivutyön osuus on kustannuksista noin 80 prosenttia, joten maamme = palkkakustannukset sekä koneiden käyttö muodostavat varsin kiinteän osan hinnasta. Muuttuvat prosentit Vielä viime kesänä ja alkusyksystä luvattiin, että Sulkavan kunnan kaltaiset kunnat selviävät 8 prosentin maksuosuudella kokonaiskustannuksista. — Minusta ei ole hyväksyttävää, jos hankkeeseen käytetään KOMEITA SUUNNITELMIA. Ikävä kyllä vain Punkaharjun kunnanjohtaja oli kiinnostunut Sami Sulkon mainiosta ideasta. Hankkeen toteuttamisen laajuutta mietitään kunnassa heti, kun lopullinen maksuosuus selviää. Maakunnan alueelle aiotaan kaivaa valokaapelia noin 10 miljoonan euron edestä. Maakuntaliiton mielestä runkoverkon kuntakustannuksille on määriteltävä maksukatto. Asetus hyväksyttäneen maalishuhtikuussa. Kunta aikoo selvittää maalis-huhtikuussa kuinka monta vakinaista asukasta ja kesäasukasta on kiinnostunut laajakaistasta ja kylille vedettävästä valokaapelista. — Tarkoitus on saada hanke jollain tavalla eteenpäin tämän vuoden puolella. — Nämä asiat on nyt lausunnossa esitetty painokkaasti ministeriölle, joka jatkaa valmistelutyötä. Jos se pitää kirjata käyttötalouteen, se vaikuttaa täysimääräisesti kerralla kyseisen vuoden tilinpäätöksen tulokseen, selvittää Kari Kitunen. Hänen mielestään kunnat laitetaan hankalaan asemaan: mukana on oltava ja päätökset on tehtävä suhteellisen nopeasti, muuten tuet menevät ohitse — Saaristolaisuutta ei ole otettu kylliksi huomioon, jos ei kerran päästä 8 prosentin kunnaksi. Näin kävi Kinnulassa, jossa ei ilmaantunut yhtään laajakaistan rakentajaa. Kuva "Laajakaista kaikille" -hankkeen sivuilta. — Mutta täytyy toki todeta, että maassamme on lähdetty toteuttamaan kansallista hanketta, jossa kaupunkien ja haja-asutusalueiden eriarvoisuutta vähennetään merkittävästi. Valokuitu on tällä hetkellä katsottu ainoaksi tekniikaksi, joka tarjoaa ratkaisun kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. — Siihen, onko järkeä maksaa kuntien kukkarosta kymmenisen miljoonaa euroa, en mielelläni ota kantaa. Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeissa kanavoidaan julkista tukea nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen sellaisille alueille, joille kaistat eivät markkinaehtoisesti rakentuisi. — Tekniikka toki aina ajan myötä kehittyy kaikessa, mutta samalla perusteella ei ehkä kannattaisi myöskään ostaa ikinä tietokonetta kotiin, kun hetken kuluttua saman saa edullisemmin ja tehokkaampia koneita on ihan kohta myymälöissä. Maakuntaliiton mukaan esimerkiksi Sulkavan kunnan osuus on 22 prosenttia kokonaiskuluista ja arvio on yli 650.000 euroa. Laajakaistan tukilain mukaan keskeiset kriteerit kuntien luokittelulle ovat kunnan taloudellinen kantokyky, laajakaistahankkeen laajuus ja tekninen toteuttamistapa, kunnan asukastiheys sekä hankkeen väestömäärään suhteutettu rakentamiskustannus. — Vaikka osuutemme olisi 8 prosenttia, näyttävät kustannukset silti aika suurilta. — Lähtökohtana on, että kunnat maksavat hankkeiden tukikelpoisista kustannuksista 33 prosenttia, joka on mainituilla perusteilla joissakin kunnissa alennettu 22 tai 8 prosenttiin. Kymmenen eteläsavolaista kuntaa selviää runkoverkon rakentamisesta 22 prosentin omarahoitusosuudella ja ne ovat Mäntyharju, Hirvensalmi, Sulkava, Juva, Rantasalmi, Heinävesi, Pertunmaa, Ristiina, Kerimäki ja Punkaharju. Valokaapeleita kaivetaan maahan miljoonilla Etelä-Savon maakuntaliiton Laajakaista kaikille hankkeen projektipäällikkö Eeva Polvi arvioi hankkeen etenemistä ja kustannuksia. — Maakuntahallitus otti kantaa Etelä-Savon kuntien puolesta ja lausunnossa mainittiin muun muassa saaristoisuus sekä asutuksen sijainti vesistöjen rikkomassa maakunnassa. Kustannukset täsmentyvät vasta tarjouskilpailun kautta. — Oma verkko on aina oma verkko, toteaa Sami Sulkko ja viittaa eteläsavolaisten kuntien intoon omistaa sähköyhtiö. Tilaajayhteys voi olla valokuitua tai langatonta tekniikkaa. — Valitettavan suuren loven on yhteyksien rakentaminen kuitenkin tekemässä Etelä-Savonkin kuntien kukkaroon, mikäli ministeriöiden esittämät maksuosuudet toteutuisivat. Kunnille yhteinen osuuskunta. Etelä-Savossa viisi kuntaa on päätynyt 33 prosentin koriin”, kertoi Eeva Polvi. Lopullista osallistumista verkon rahoittamiseen ei ole vielä tehty. — Lisäksi mallin etuna olisi se, että verkko ei jää operaattorien omistukseen, vaan kuntien. Pitkä ratkaisu Runkoverkon rakentamisessa käytetään maahan kaivettavaa valokuitua, joka mahdollistaa symmetriset 100/100 Mbit/s tietoliikenneyhteydet. — Kunnilta ei tuossa osuuskuntamallissa menisi käyttötalouden kuluna merkittäviä summia, vaan homma olisi hoidettavissa lainantakauksin, laskee Sami Sulkko. Ja operaattori sitten laskuttaa valitun nopeuden mukaan. — Osuuskunta-asiasta kuulin viime vuoden puolella, mutta siitä ei ole ainakaan täällä käyty minkäänlaista keskustelua. Kunnanjohtaja Sami Sulkko hämmästelee valtioneuvoston hankkeen hoppua, sillä kuntien pitää päättää aivan lähiaikoina ovatko ne mukana vai eivät. Valtion olisi pitänyt panostaa enemmän omina osuuksinaan, hän jatkaa. Nyt eri puolille kuntaa rakennettavalle laajakaistalle on tulossa uusi, aiempaa huomattavasti korkeampi hinta. — Jos emme toteuta hanketta, jäävät sulkavalaiset eriarvoiseen asemaan suhteessa niihin kuntiin, jotka hankkeen toteuttavat, sanoo Sami Sulkko. Se takaa, ettei esimerkiksi kymmenen vuoden päästä piuhoja keritä pois kuten Sonera tekee nykyisin. Kun asia varmistuu lopullisesti, teemme arvioita, millä mallilla ja missä laajuudessa tojäävä t operaattorille teutamme hanketta, kertoo kunnanjohtaja Sami Sulkko. — Pitää paikkaansa, koska kunta ei pääse 8, vaan 22 prosentin tuen piiriin. Erityisesti Sami Sulkko ihmettelee asian etenemistä siten, että aikanaan valmistuvat valokaapeliverkot jäävät kilpailutuksen voittaneen operaattorin omaisuudeksi. SULKAVA Torstaina maaliskuun 4. Kuntien maksuprosentit perustuvat puhtaasti liikenneja viestintäministeriön sekä maaja metsätalousministeriön kuntalistoihin, joiden taustana on tilastollinen tarkastelu. Hänestä kahdeksalla ja 22 prosentilla on valtava ero. Langattomat eivät tule mahdollistamaan näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana 100 megan yhteyksiä. Valtiovallalla ja maakuntaliitolla on komeita ja näyttäviä suunnitelmia. — Toivottavasti maakuntien lausuntojen argumentit ja kuntatalouden tilanne otetaan ministeriössä vakavasti. Täten hintojen kehitykseen en pysty ottamaan kantaa, mutta alenemista voi joutua odottamaan, totesi Eeva Polvi. Sami Sulkko näkee tilanteen erikoisena, sillä voi käydä niin kuin Keski-Suomessa, että ei tulekaan yhtään rakentajaa. Mikseivät myös omat valokaapelit kiinnosta naapureita. Sami Sulkko ei silti usko, että valokaapelien käyttäjiksi kyliltä tulisi ryntäystä, koska nopeille yhteyksille jää vielä hintaa. Ongelmana on ylipäänsä kustannusten tuleminen tulosvaikutteisina kuntien talouteen suoraan yhdelle vuodelle. — Tulee vielä aika, jolloin valtaosa ihmisistä lukee uutisia kännykän näytöstä ja nopeita yhteyksiä hyväksikäyttäen. Kiristyvässä kuntataloudessa mahdollisuudet tällaiseen investointien omarahoitusosuuksiin ovat aika rajalliset, sanoo kaupunginjohtaja Janne Laine Savonlinnasta. Niiden rakentamiseen käytetään kuitenkin melkoisesti kuntien, valtion ja EU:n varoja. — Silloin palkattaisiin projektia vetämään ja valvomaan asiantunteva henkilö. Laajakaistaverkko rakennettaisiin sen omistukseen hankkeen tuella. Kunnanjohtaja Sami Sulkko pitää erikoisena, että aikanaan yhteiskunnan tuella valmistuva valokaapeliverkosto jää kilpailutuksen voittaneelle operaattorille. — Langattomissa ratkaisuissa pääteja muita laitteita on yleensä uusittava muutaman vuoden välein. Lisäksi asukaskohtaisille kustannuksille haluttiin asettaa maksukatto, jotteivät kunnat joutuisi eriarvoiseen asemaan. — Sulkavalla kunnan kustannus olisi mainituilla kriteereillä yli 650.000 euroa. Operaattorit eivät ole kiinnostuneita rakentamaan yhteyksiä KeskiSuomen liiton osoittamille tukikelpoisille alueille. Etelä-Savon maakuntaliiton Laajakaista kaikille -hankkeen projektipäällikkö Eeva Polvi arvioi, että Sulkavan kunnan kustannukset ovat yli 650.000 euroa. Lausunnossa esitetään, että kunnan kantokyky tulisi määritellä viiden vuoden aikana kertyneen ylitai alijäämän perusteella, eikä pelkästään yhden eli vuoden 2008 ylitai alijäämän perusteella, kuten liikenneja viestintäministeriö ehdottaa.. — Toisaalta olisi tärkeää saada kehitettyä haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksiä. Tässä vaiheessa hankkeiden hintojen arviointiin on käytetty Viestintäviraston antamia listahintoja, joita pidetään yleisesti todellisia kustannuksia hintavampina. Kunnalle koituva kustannus ei saisi ylittää 500 euroa per tukikelpoisen alueen asukas eikä 150 euroa per kunnan asukas. päivänä 2010 Kunnan hinta nousi rajusti Valokaapelit OKalle Keränen Laajakaistahanke etenee kunnissa, mutta kustannukset ovat pompanneet luvatuista lähes kolminkertaisiksi. Vaihtoehtoja pohditaan Alueen kunnallisjohtajat eivät pidä ajatuksesta, että yhteisiä varoja käytetään laajakaistaverkkoon, joka jää operaattorin omistukseen. Loppujen viiden kunnan kulut ovat 33 prosenttia rakennuskustannuksista ja sen maksavat Enonkoski, Joroinen, Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna. — Asia on hyvä selvittää vaihtoehtoisena toimintamallina. — Kunta on varautunut 8 prosentin omavastuuseen alun perin, mutta indikaattorit eivät meille sitä prosenttia puoltaneet. — On aina ehdottomasti kunnan oma päätös, lähteekö se rahoittamaan tietoliikenneyhteyksien rakentamista. EU:n rakennerahastovaroja ja kuntien niin mittavia varoja, että laajakaistaverkot jäisivät operaattorin omistukseen. — Varmatoimiset, nopeat tietoliikenneyhteydet ovat entistä merkittävämmässä asemassa alueiden kilpailukykyä, saavutettavuutta ja ihmisten välistä tasavertaisuutta arvioitaessa. — Täten voidaan toisaalta myös miettiä, kuinka kalliiksi tulisi, jos yhteyksiä ei rakennettaisi ja siten jäätäisiinkin ehkä kehityksessä ajasta jälkeen. — Minusta ei ole hyvä asia, että pääosin yhteiskunnan varoin rakennettu verkko jää operaattorin omistukseen, sanoo kunnanjohtaja Kari Kitunen Puumalasta. Haluaisivatko potentiaaliset uudet asukkaat muuttaa alueelle, jonka tietoliikenneyhteyksien toimivuus olisi epävarmaa
— Huomaan aina, jos joku juttu on käynnissä vaikka luokassa ja minua kiinnostaa saada asiat järjestettyä ja ongelmat ratkaistua, kertoo Anni. Mahdolliset tulevat tehtävät eivät Annia pelota. — On hyvä, että näihin käytäntöihin kasvetaan jo täällä. Kirsi Löppönen (vas.) ja Anni Kemppinen haluavat toimia omassa kouluyhteisössään rauhanrakentajina ja sovittelijoina. Siihen aikaan oli helppo saada töitä, kun oli vaan halukas työtä tekemään. Viime vuosina on tullut siirrettyä paljon hommia odottamaan vapaita vuosia. — On mukava, kun voi suunnitella menemiset ja lähtemiset ihan oman aikataulun ja mielihalujen mukaan. Kun sovinto löytyy, sovitaan vielä seurannasta. — Meillä oli viime vuonna oli kaksi tapausta ja tänä talvena yksi. Eläkepäiville jäänyt Lahja Tilkkanen: Kyllä OPirjo Partanen — Nyt pääsee nauttimaan elämästä, kun on vielä hyvässä kunnossa. Oppilaat tekevät sovittelutyötä parityönä ja apuna heillä ovat tehtävään nimetyt ohjaavat opettajat. — Hyvin olen viihtynyt ja hyvin on sopeuduttu muualta tulleiden kanssa yhteen. Mies on täältä kotoisin, itse olen syntyisin Pohjois-Karjalan Viekijärveltä. Käsityöt ovat mieleistä puuhaa. Tekemisen puutetta Lahja ei usko eläkepäivinään potevan. 4 4.3.2010 N:o 9 SULKAVA TARKEASSA TEHTAVASSA. Lapsenlapsiakin on ikähaitarilla 8 kuukautta ja 25 vuotta. Se on sopiva määrä meidän kokoiselle koululle, opinto-ohjaaja Airi Lepola toteaa. — Kyllä tämä on sopiva aika jäädä pois, en olisi halunnut yhtään jatkaa enää. Kun oppilaiden välillä huomataan riitaa, tappelua tai kiistaa, heitä ohjataan asiassa versosovitteluun. — Joitain pieniä kärhämiä on joskus ollut, ei mitään pahempaa. Aviomies on tehnyt uran armeijan palveluksessa ja on ollut eläkkeellä jo toistakymmentä vuotta. n N G a 0000 000, [0 00010 0-00 a" WRIST as g 00 0000000 N LIN 197009 00000, 09 aa. — Siellä oli hyvä henki, eikä ollut mitään ongelmia. Itse en ole kokenut kiusaamista koulussa enkä päiväkodissakaan. Työuraa kertyi Sulkavan kunnassa 17 vuotta, joista viimeiset kolme vuotta Sulkavan Palvelujen palkkalistoilla. Myös luokkatoverit voivat ehdottaa mielestään tehtävään sopivia. — Ehkä sitä huomioi nyt toisella tavalla ympäristöään. Keski-Suomessa asuttiin myös 17 vuotta. Viidettä luokkaa käyvä Anni ei ole huomannut koulussaan kiusaamista tai muita ongelmia. — Vuonna 1990 muutettiin Sulkavalle Jyväskylästä. Lähtöön liittyy aina vähän kaipuutakin. Sovittelu perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen. Kyllä tämä onnea on, nauroi ravitsemistyöntekijä Lahja Tilkkanen ottaessaan vastaan työtovereiden onnitteluja ja muistamisia viimeisenä työpäivänään Sulkavan keskuskeittiöllä viime torstaina. Työtä tekemällä tässä on kaikki oppi tullut. Nyt mukaan on otettu myös alaasteen 4-6 luokat. — Sovittelijoita on yläkoulussa ja lukiossa tällä hetkellä yhdeksän poikaa ja 11 tyttöä. — Minusta tuntuu, että ehkä uskaltaa kertoa oppilaalle enemmän asioita ja totuuden kuin mitä kertoisi esimerkiksi opettajalle, Anni pohtii. Sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat riita-asian osapuolina olevia itseään vähän nuorempia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sulkavalaisia opettajia ja oppilaita olivat kouluttamassa Maija ja Jens Gellin valtakunnallisesta koulusovittelutoiminnan kehittämistyöryhmästä. Ihanalta tämä vapaa tuntuu, kun olen kuukauden päivät tähän jo totutellut, Lahja totesi. Syyllisiä ei etsitä eikä jaeta rangaistuksia. Vertaissovittelu -menetelmä koulumaailman ongelmien ratkaisussa on ollut käytössä jo yläkoulun ja lukion puolella. Versosovittelu on jo koulutyön arkipäivää Oppilaat ristiriitojen ratkaisijoina OPirjo Partanen Anni Kemppinen, 5 Ik, ja Kirsi Löppönen, 7 Ik, ovat uusia versosovittelijoita. Kaikkiaan Lahjalle on karttunut työvuosia keittiötöissä reilut 30 vuotta. Se on menetelmä, jossa oppilaiden välisiä ristiriitoja ratkaistaan vapaaehtoisella tavalla koulun arkipäivässä. Lahjan viimeinen työpäivä alkoi kupparin käsissä rentoutumalla. Yhtämä onnea on! tään pitempään hän ei olisi ollut halukas työelämässä jatkamaan. Yläkoulussa uutena sovittelijaoppilaana aloittanut Kirsi Löppönen on käynyt alakoulun Lohilahdella. Yläkouluun siirtyminen on sujunut Kirsin mukaan vaivattomasti. Ongelmanratkaisu ja auttaminen kiinnostaa Anni Kemppinen on kiinnostunut ratkaisemaan elämässä eteen tulevia ongelmia. Virkkuukoukku ja puikot heiluvat ahkeraan omakotitalossa Saimaan rannalla. Auttamistyöstä muutenkin kiinnostunut Kirsi sanoo ehkä katselevansa uuden tehtävän kautta koulumaailmaa tarkemmalla silmällä. — Menin kysymään töitä Keskisuomalaisen lehtitalosta ja siellä olin sitten 15 vuotta. Keski-Suomeen jäi paljon ystäviä, joita on nyt aikaa käydä tervehtimässä myös, Lahja totesi eläkepäivien eduista. Lahja hoivasi perheen lapset ensin kouluikään ja lähti sitten työelämään mukaan. o o o 1 Ki o o o v 2 P=SARI ILOA JA HAIKEUTTA. — En ole pariin vuoteen tehnyt kunnon suursiivoustakaan, kun olen ajatellut, että sitten eläkkeellä ehtii tekemään. Sovittelusta tehdään tilaus ja sovitaan sovitteluaika. Valmiustila on nyt olemassa Opettaja Merja Kostiainen on tyytyväinen, että sovittelu on käytössä nyt myös ala-asteella ja valmiustila ongelmien ratkaisuun on olemassa. Tämä toimii hyvin ennaltaehkäisevänä asiana, Lepola korostaa. Koulutus oli hänen mielestään hyvä ja antoi valmiuksia toimia tehtävässä. Menetelmä on käytössä jo 400 koulussa. Työtoverit, nykyiset ja entiset, muistivat Lahja Tilkkasta kukin ja halauksin. Ala-asteella sovittelijaoppilaita on yhdeksän: Vertaissovittelu aloitettiin Suomessa vuonna 2000. Yksin ei lapsia ja nuoria jätetä, eikä näitä asioita ole lasten harteille tarkoitus sälyttää, muistuttaa Kostiainen. Sovittelussa riidan osapuolet kertovat oman näkemyksensä ja yhdessä mietitään, miten asia sovitaan. Lahja jää normaalille vanhuuseläkkeelle 63 vuoden iässä. Täytyy kuitenkin muistaa, että aikuiset ovat tässä työssä aina taustalla. Sovittelijoiksi halukkaat oppilaat löytyvät hakemusten perusteella. Pientä pintasiivousta on vain tullut tehtyä, nauroi Lahja. o Pese L PE ISE Proto de 0e na 10.0 :0 018 0. Annin mielestä riitojen sovittelu oppilaiden kesken on hyvä asia
— Se on pienelle paikkakunnalle iso ponnistus. PUUKKO KUIN KORISTE-ESINE. Yritykset, metsästysseurat ja monet yksityiset tilaavat häneltä lahjaksi puukkoja syntymäpäiväsankareille. Tulevalta kesältä ja kirkkoveneiden MM-souduilta Matti odottaa kansainvälistymistä ja lisää näkyvyyttä. Viime vuonna retkisoutuun osallistui noin 1.700 soutajaa. — Mutta kyllä ihan varmasti Partalansaaren ympäri soudetaan tulevaisuudessakin, naurahtaa Matti Makkonen. Silti hän luottaa ja toivoo, että Sulkavalla soutavat vuosittain tuhannet ja tuhannet ihmiset kerralla. Hän arvelee, että tulevaisuudessa jonkin verran talkoolaisista tulee naapurikunnista. Miehen puukot ovat kehuttuja niin eräkuin kalakäytössä. — Sekin on sellainen tapahtuma, ettei vastaavia ole muualle Suomessa kovin montakaan. Väkimäärä voi Makkosen mukaan vaihdella tai vaikka hieman laskea, mutta silti Suursoudut on yhä edelleen todella iso tapahtuma. Järjestelyissä on mukana lähes 600 vapaaehtoista. Hän katsoo, että jos soutajia käy 7.000-8.000 ja vähintään saman verran tulee muuta porukkaa, niin se on melkoinen ponnistus pieneltä paikkakunnalta. Se on ollut suunnitelmissa jo muutaman vuoden ja toteutus ratkeaa lähiaikoina. Niin varmasti tässä soudussakin. Retkisoutua pari vuotta vetänyt ja sen parissa 90luvun puolivälistä lähtien touhunnut Matti Makkonen luottaa soudun voimaan ja tulevaisuuteen. Sulkavaseuran uusi puheenjohtaja Matti Makkonen uskoo massatapahtumien suosion laskevan väkisin. SULKAVA 4.3.2010 N:o 9 5 Sulkava-seuralle uusi puheenjohtaja Matti Makkonen luottaa soudun voimaan OKalle Keränen Innokkaana urheilijana ja penkkiurheilijana tunnettu Matti Makkonen, 54, on valittu Sulkava-seuran uudeksi puheenjohtajaksi. Sulkavalainen Jukka Raaska on tehnyt puukkoja vuosikymmenet, sillä ensimmäiset puukot syntyivät jo 1960-luvun lopulla. Ensimmäisellä kerralla vuonna 1968 osanottajia oli 38. Esimerkiksi hirvimiehille tehdyt nylkypuukot ovat pidettyjä ja vahvoja. Hän uskoo, että parasta ovat tyytyväiset soutajat. Uutta tulossa Puheenjohtaja Matti Makkonen kertoo, että soudut rakentavat joko ensi tai seuraavana kesänä Varvirantaan uuden huoltorakennuksen retkisoutajien käyttöön. Silti soutu viehättää ja kiinnostaa edelleen tuhansia ja palaute soutajilta on kannustavaa. — Juna kulkee raiteita pitkin, mutta muutoksia voi tulla. Matti Makkonen tunnetaan lupsakkana urheiluja erämiehenä, innokkaana kirveenpelaajana ja pankin hallintohenkilönä. Seuran hallitus järjestäytyi kokouksessaan viime viikolla. Matti uskoo ja luottaa edeltäjiensä tavoin soudun voimaan ja viehätykseen. Suursoutujen tulevaisuudennäkymät ovat Matin mielestä oikein hyvät. — Nyt eläkkeellä ollessa olen tehnyt niitä enemmänkin, harrastuksen vuoksi ja ajankuluksi, sanoo Jukka. — Puukon tekemisessä on tärkeää terän ja helan istuttaminen, sillä siihen ei saa jäädä rakoja, sanoo Jukka. Hän on kuulunut seuran hallitukseen vuodesta 2004 lähtien. Kaikkeen pitää varautua ja asioita pitää seurata tarkasti. Terämateriaalina on yleisin hiiliteräs, joka Jukan mukaan ruostuu helposti, mutta se on helppo teroittaa. En ole niitä sen kummemmin markkinoinut. Entinen puheenjohtaja Mirja Virta jättäytyi tehtävästä varapuheenjohtajaksi. Jukka käyttää yleensä Laurin Metallin teriä, mutta myös muita löytyy. UUTTA JA VANHAA. Niitä raskisi tahrata käytännön töissä, vaikka ne ovat vahvoja.. Olen minä puukkoja myynyt poromiehillekin. Sulkava-seuran hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Matti Makkonen, varapuheenjohtaja Mirja Virta ja jäsenet Kalervo Auvinen, Raimo Mustonen, Heikki Nuopponen, Ari Partanen, Lasse Partanen ja Leila Virta. Hänen puukkojaan ovat kehuneet niin eräkuin kalamiehetkin. Sulkava-seura on toiminut 1950-luvun lopulta ja vuodesta 1968 lähtien se on järjestänyt Sulkavan soudut, nyttemmin Sulkavan Suursoudut. Esillä olevat puukot ovat komeita ja näyttäviä. Heidän kauttaan sana leviää parhaimmin. kerran. Suursoudut on yksi Itä-Suomen suurimmista kesätapahtumista. Sittemmin harrastus jäi, mutta reilut 15 vuotta hän on valmistanut puukkoja käsityönä. Suursoudut on kasvanut pienestä yksipäiväisestä kylätapahtumasta nelipäiväiseksi maailman suurimmaksi soututapahtumaksi. Enimmillään retkisoutajia oli hieman päälle 2.200. — Viidakkoradio kiertää. Toivottavasti talkoolaisia riittää, sanoo Matti Makkonen. Työn hän tekee tarkasti ja jälki on komeaa — niin puukot kuin tupetkin ovat kuin taideteoksia. — Onhan se seuralle ehdottomasti huipputapahtuma ja järjestäjille mukava, kun saa hyvää palautetta. Massatapahtumien suosio on laskenut, kuten Finlandiatai Pogostan hiihdoissa. Tapahtuma on huikea ponnistus 3.000 asukkaan kunnalle, joka muuttuu heinäkuun toisena viikonloppuna kansanjuhlapaikaksi ja melkein festivaalialueeksi. — Seuran pyörittämä talkootoiminta auttaa myös pieniä seuroja ja yhdistyksiä eteenpäin. Komeita, käsintehtyjä puukkoja on mennyt ympäri maan. Kirkkoveneiden MM-soutu on hyvä saavutus seuralle ja koko pitäjälle, toteaa Matti Makkonen. Soutujen toiminnanjohtaja eli piäsoutaja on Jukka Simpanen. Sulkava-seuran tuore puheenjohtaja pitää Sulkavan Suursoutuja ehdottoman tärkeänä ja merkittävänä massatapahtumana Suomessa. Takana pitkä kokemus Jukka Raaskan puukkoja kirjastossa OKalle Keränen Sulkavan kirjastossa on esillä sulkavalaisen Jukka Raaskan komeita puukkoja. Sillä pyritään parantamaan retkisoutajien palveluja. Jokasyksyisellä Lapin ruskareissullaan hän kiertää eri paikoissa ja hankkii teriä ja esimerkiksi poronsarvia puukon kahvoja varten. Lasivitriineissä on 26 erilaista puukkoa. Hän pitää MM-soutuja yhdenlaisena merkkipaaluna seuralle ja koko pitäjälle. Parhaina vuosina soutu on koonnut yli 10.000 soutajaa Sulkavalle. Tänä vuonna Sulkavalla soudetaan 43
Kysymykset: 1. Harmi. Pitäisikö itselataavat käsiaseet kerätä pois ja kieltää kokonaan. Tärkeää on, että jokainen suomalainen ja sulkavalainen tuntee olevansa turvassa ja tärkeä osa tätä yhteiskuntaa. Kun aselakia muutetaan, tulee siinä enemmän kiinnittää huomiota mahdollisuuteen eri viranomaisten yhteistyön kehittämiseksi esim. Virkoja oli 2, enkä onnistunut. erään koulun opettajakunnan keskeisistä ongelmista ja sanoi, että olisi hyvä saada vaikka epäpäteväkin miesopettaja poikien käsityötä opettavan opettajan virkaan. Ongelmana kait kuitenkin on esim. Oliko ns. Kokemuksia kouluhallinnosta vuosikymmenten takaa Viittasin viime jutussani opettajapulan jatkumiseen ja muutamiin vaikeisiin tapauksiin. Olin tehnyt virheen, mutta eräs arvostettu kouluneuvos neuvoi minua vastaisen varalle toimimaan itsenäisesti eikä aina luottamaan kokeneemmankaan tarkastajan neuvoihin. — Jos alle osuu, piippu lentää kun metrinen puikko läpäisee pään peräreikään asti... Tiukentamisen tarvetta ilmeisen selvästi on. On kiva kun on loma, eikä tarvitse tehdä läksyjä. Raimo Aronen tä, mikä sopinee myös tämän päivän hallintomalleille esimerkiksi. Aselakijuttua varten laaditut kysymykset menivät kaikille alueemme kansanedustajille. Mikkelissä ehkä käydään siskon luona, sen pitempiä matkoja ei ole suunnitelmissa. Odottelimme ja pidin juttua auki. Kun virkaa sitten haki nuori miesylioppilas, joka toivoi pääsevänsä opettajavalmistukseen, määräsin hänet lukuvuodeksi. Yhteiskunta, jossa eriarvoistaminen on lähes ruma sana tuntuu *munat kahteen koriin” käytäntö kovin kohtuuttomalta. Seison Marttiinan kahvikupin kanssa tupakoinnin sallivalla alueella. Reuhkannosto urhoollisille Ken muistaa toisinnon kuluvasta talvesta. metsästykseen liittyvä pienemmän aseen tarve joissakin tapauksissa. Vuosikymmenen loppuvuodet olivat kiihkeitä koulu-uudistuksen aikoja Savonlinnan, Mikkelin ja Pieksämäen kansakoulutarkastajille perustettiin yhteinen toimisto Mikkeliin ja sinne myös toimistosihteeri. Vastausta ei kuulunut lehden vastaukset Julkaisemme poikkeuksellisesti kansanedustaja Pauliina Viitamiehen (sd.) vastaukset aselakijuttuumme näin jälkikäteen. 6 4.3.2010 N:o 9 Hiihtolomalla tehdään kaikkea kivaa! OPirjo Partanen Kirkonkylän alakoulun ekaluokkalaiset viettävät parhaillaan muiden EteläSavon koululaisten kanssa ensimmäistä oikeaa hiihtolomaansa. Silloin oli kouluhallituksessa suuresti ihailemani kouluneuvos Paavo Kuosmanen vapaan sivistystyön osaston päällikkönä. — Mie ajattelin laskea mäkeä ja sitten haluan mennä katsomaan pieniä Jack Russelin pentuja. Ei ole syytä aikailla. Tätä virkaa oli aikaisemmin hoitanut alakoulun opettajan kelpoisuuden omaava naisopettaja väliaikaisena. Mitä mieltä olet aselakien mahdollisesta tiukentamisesta. Sinne pitää raivata ensin tie, kun lunta on tullut niin paljon. Kasvatustieteen cum laude approbatur tuli suoritettua ja näin mahdollisuus vakinaiseen virkaan aukeni. Essi Reponen — Me käydään Rauhanlahdessa. Päätökset tehdään aina vallitsevien tietojen ja olosuhteiden perusteella. Askartelen ja pelaan tietsikalla. — Karvareuhkan nosto näille urhoollisille. Pauliina Viitamies (sd.): 1. 3.Olin mukana Jokelan ja Kauhajoen tapausten jälkeen oman eduskuntaryhmäni perustamassa kolmen hengen porukassa, jossa mietimme keinoja turvallisuuden lisäämiseksi erityisesti oppilaitoksissa. Kyselin Pauliinalta useampaan kertaan vastausta ja hän lupasi vastata tiistai-iltaan 23.2. Jatkan sellaisen hiiren tekemistä. Kansanedustajilla on kiireensä, samoin toimituksilla. Kun Haapavedelle oli perustettu näiden kuntien yhteinen ammattikoulu, Haapaveden johtavat kunnallismiehet Ahti Pekkala ja Veikko Lihavainen innostuivat ja niin syntyi neljän kunnan yhteinen opisto, johon myöhemmin liittyi myös Pyhäntä. SDP:n Pauliina Viitamies oli jäänyt kuitenkin pois lehdestä jostakin syystä. Siitä päätöksestä em. Ne on ihan vauvoja, tämän kynän mittaisia. Kuka meitä vie ja kuka johtaa on tällä vallattomalla alueella **ykshailee”. Sulkavan Palveluiden antoisa tulos kertoo tarkkaajalle pärjäämisen akateemisen puolen. Ulkona leikin lumilinnassa, jonka iskän kanssa teimme. 2. No niin. En mie vielä kyllä ravaa, meen ihan rauhassa vaan. Pari päivää ennen loman alkamista vapaata odotettiin jo kovasti ja suunnitelmia lomaviikolle oli runsaasti. Kevät edistyy ja päivä pitenee. Markkoina mahtava, euroina pienen näköinen. Onko aselakien kiristämisellä jo kiire. 4. — Lähden pikkusiskon kanssa Joensuuhun. 4. Huutokosken radan kunnostaminen virheinvestointi. Pauliinan vastaus tuli kuitenkin keskiviikkona iltapäivällä, siis myöhässä ja silloin kun lehti oli jo painettu. Tapio Ruottinen. Ystävällisin terveisin Kalle Keränen päätoimittaja Pauliina Viitamiehen tuksen mahdollisuus tulee turvata jatkossakin. Nyt on tärkeää saada radalle käyttöä ja liikennettä, niin kuin alun perin oli tarkoituskin. Aion käydä äiskän kanssa koirakoulussa, kun äiti opettaa niitä koiria. Askartelen ja ompelen. Sulkava lehdessä 25.2. Siinä oli ihanteellinen esimerkki suuren kunnan ja pienten kuntien yhteistyösPostista Virastotalon remontti on hyvässä mallissa. Syntiin syyllistyvien kanssa tsiikaan remontissa olevan Paita & Verkon tilojen kohdalla roikkuvia jääpuria. Tuon "aukipitämisen” takia maininta Pauliinan vastaamattomuudesta lipsahti pois. — Olen siis henkilönä ns. Puolueellinen. jäävi puuttumaan asiaan. Sakari Paavilainen — Olen pihalla ja nukun pitkään. | jä 5 n Opettaja Sini Partanen — Olen kotona ja ulkoilen. Hain Haapaveden kansanopiston rehtorin virkaa ja onnistuin. Käyn pulkkamäessä ja hiihtämässä. Soitan pianoa ja aion leikkiä pikkuveljen kanssa. Loma on kiva, kavereita voi kyllä vähän tulla ikävä lomalla. 3. Sitten menen ratsastamaan ponilla ja ratsastan mie ihan isollakin hevosella. Hän kertoi mm. Pitää. Mitä Sinä olet tehnyt aselakien tiukentamiseksi tai muuttamiseksi. — Itse köyhänä sympatia on pienen ja köyhän puolella. Metsästysja ampumaharrasTasapuolisuudesta kien alueen kansanedustajien kannanotot tasapuolisuuden nimissä. Tämä yhteistyömalli on toteutunut myös RaJuPuSu (Rantasalmi, Juva, Puumala, Sulkava) opiston mallissa. Hän oli kotoisin Piippolasta ja innosti minua suunnittelemaan kansalaisopistotoiminnan laajentamista Haapaveden naapurikuntiin Kärsämäelle, Piippolaan, Pulkkilaan ja Rantsilaan. Satojatuhansia kiloja kalaa lihoo vesissämme ja voi toivottavasti hyvin. Helsingin aika vaativien opettajavuosien jälkeen Taivallahden kansakoulussa ja Malmin kansalaiskoulussa toivoin pääseväni vakinaiseen virkaan, kun Helsingissä avautuivat opettajanvirat 17 vuoden jälkeen haettaviksi koevuosille. Puuttumatta päivän politiikkaan tunnen surua siitä, että liian monen suomalaisen *lintulauta” jää täyttämättä. Asiat paremmin sen kanssa kuin ilman sitä. Kun sijaisuuden alkaessa tapasin aina ensiksi kansakouluntarkastaja Murron, tiedustelin häneltä taustaa edessä oleville ratkaisuille. uutisoitiin aselakien uudistamisesta, jossa oli kannanotot eteläsavolaisten kansanedustajien mielipiteistä. Suomessa on liikaa aseita suhteessa väkilukuun. Muistajia toki löytyy, vaan ei lähimenneisyydestä. Sitten teen kotona kaikkea kivaa kavereitten kanssa. Valmiissa lehtijutussa ei mainittu miksi Pauliina Viitamies ei vastannut. Innostuin opistotyöstä, vaikka siirryinkin Pielavedelle, lähemmäs Sulkavaa ja kesämökkiä vuonna 1966, mutta jatkoin Savonlinnan piirin kansakouluntarkastajan sijaisena vuoteen 1967 saakka. Mikäli Viitamies ei ole vastannut kysymyksiin olisi toimitus voinut todeta sen selkeästi lehdessä. mennessä. Silloin oli vuosi 1963 ja uusi kansalaisja työväenopistolaki mahdollisti opistojen perustamisen myös maaseudulle. Esitimme konkreettisia keinoja aseenkantolupien tietojen siirtämiseksi taholta toiselle, aseiden myyntilupiin ja ampumaratojen säännöksiin liittyviä tiukennuksia. 5. Odottelevat kevätkelien paranemisen myötä narraajia ja narratuksi tulemista. naisopettaja valitti Kouluhallitukselle ja voitti valituksensa. 2. Oodi Joskitt — Minä aion ainakin nukkua pitempään, kun minua joskus täällä koulussa väsyttää vaikka menen ajoissa nukkumaan. Metsäteollisuuden kuviot ovat osasyynä tämänhetkiseen tilanteeseen ja sille emme voineet etukäteen mitenkään mitään. Olisi oikeudenmukaista, että *kotiseutulehti” julkaisisi kaikSulkava-lehti kohtelee tasapuolisesti kaikkia puolueita ja poliittisia ryhmiä. Tarjonnan tulee jatkua kun sen kerran on aloittanut. Isabella Kantola — Menen leikkiteatterileirille. Ollaan siellä yökylässä ja leikitään. Lintulaudan ystävät tulevat jo selvästi tunteja aikaisemmin. Tehtiinkö se sulkavalaisille. Kehityksestä ja tapahtumista 1960-luvun loppuvuosina ja 1970-luvun alussa kerron seuraavassa jutussa. Vietän ihan perhelomaa tyttären kanssa. Pahoittelen erhettä. 5. Vai onko lehden tarkoitus syrjiä demari kansanedustajaa. Olli Rautsiala Päätoimittaja vastaa painoon mennessä eli keskiviikkoaamuun 24.2. Vain urheimmat ovat uskaltautuneet jäälle nousseen veden ja paksun lumen takia tutuille apajille. Myös niille ihmisille, joilta se on viety pois. Vastausaikaa heillä oli noin viikko. — Uuden eväspaikan löytyminen on vaikeaa. luvanhakijan tietojen antamisessa. Pilkkipuuhalle jo -50 -luvulla sormeni antaneena tunnustan kaksi toukkapurkkia ostaneena, yhtäkään pilkkireikää poraamattomaksi
Avustusta voi hakea seuraaviin kohteisiin: 1. Tarpeen -kuunteleville ihmisille Kaartiset huomasivat jo käydessään vierailuilla Airan äidin luona hoitolaitoksessa. Seurakunnan, SPR:n ja kunnan järjestämälle kurssille osallistui 13 henkeä, 11 naista ja kaksi miestä. Varsinkin jos omaiset ovat vähissä ja kaukana arjesta. Kurssit ja tapaamiset toisten vapaaehtoistyötä tekevien kanssa antavat kuitenkin hyviä eväitä työhön. Korjaustoimenpiteitä ei saa aloittaa ennen kuin avustuksen myöntämistä koskeva päätös tai aloituslupa on annettu. Vapaaehtoistyöntekijöiden ja omaishoitajien kokoontuminen to 11.3. Yhteisvastuutalkoot kierrätyksen hengessä (helppotekoisia ompelutöitä) pe 19.3. LAPSET: Perhekerho to 11.3. Myös toinen kurssille osallistuneista miehistä, Esa Kokkonen, totesi tekevänsä mieluummin ihan konkreettista auttamistyötä ystävänä. Asuinrakennuksen on oltava ympärivuotisessa asuinkäytössä. kunnan toimipisteisiin. klo 9-11 Lähetystuvalla. koululla. Mitä on vapaaehtoistoiminta, vuorovaikutustaidot, yhteistyöverkostot, avoja hoivapalvelut, kokemuksia työstä, ihmisen elämänkaari, kriisissä olevan tukeminen ja vapaaehtoistyössä jaksaminen olivat aiheita, joita käytiin läpi. — Kaipaan äitiäni kovasti edelleen, Aira totesi. Kolehti julistusja seurakuntatyöhön Etiopiassa, Japanissa ja Etu-Aasiassa Suomen Evankelisluterilaisen Kansalähetyksen kautta. klo 9-15 Enonkoskella. Lähtö srk-talolta klo 7.45. klo 18 Kaartilankosken ent. Sulkavalle pari vuotta sitten Tampereen seudulta muuttaneet Aira ja Unto Kaartinen lukivat kurssista Sulkava-lehdestä ja päättivät pienen mietinnän jälkeen IHMISIÄ ME TARVITSEMME. klo 13 Päiväkeskus Ilonassa. klo 13.15 srk-talon päiväkerhohuoneessa. mennessä Ailalle, p. Rippikoulu to 11.3. Työttömien ruokailu ke 10.3. — Toivonkin, että ihmiset jotka kaipaavat ystävän apua, ottaisivat meihin yhteyttä, jotta voimme löytää sopivan henkilön auttajaksi, Boren toivoi. Seurakunta Jumalanpalvelus su 7.3. Rovastikunnallinen lähetystyön virkistyspäivä la 20.3. Teidän on itse laitettava rajat sille, kuinka paljon jaksatte olla auttamassa, muistutti Boren uusia ystäviä. Ruottilan osakaskunnan VUOSIKOKOUS pidetään su 14.3.2010 klo 14.00 Kari Partasella, Tervetuloa! Esimies lähteä mukaan. — Kurssi on ollut todella mielenkiintoinen. klo 12.30 Päiväkeskus Ilonassa. klo 10 srk-talolla, 3. NUORET: Nuorten ilta ke 10.3. Jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti kirkonkylän sankarihaudoilla. Lomakkeet liitteineen voi myös palauttaa em. Vapaaehtoistyötä voi löytyä ja sitä voi tehdä monella taholla niin seurakunnassa kuin eri järjestöissäkin. VALVONTALAUTAKUNTA Ruottilantie 411. — Esimerkiksi vaikka puiden kantoa ja muuta pientä auttamispuuhaa voisi tehdä, Unto pohti. Lisätietoja saa em. Kuntoarvioja -tutkimusavustukset sekä perusparannustoimenpiteiden suunnittelu (hakuaika päättyy 9.4.2010) 6. klo 13 Kissankellossa, mukana Sulkavan Pelimannit. Vierailijana Savonlinnan Osuuspankin Elohopeakerhon kuoro, johtajana Sinikka Taskinen. DIAKONIA: Seurakuntakerhot: ma 8.3. Hakemuslomakkeita saa valvontatoimistosta, peruspalvelutoimistosta, yhteispalvelupisteestä sekä www.sulkava.fi ja www.ara.fi. — Kun kävimme siellä, huomasimme ihmisillä olevan vahvan tarpeen keskustella ja puhua asioista. Matka 5 euroa, ruoka 5 euroa. — Avoimin mielin tultiin mukaan, mitään ennakko-odotuksia ei ollut, kertoi Unto Kaartinen. — Tämä työ voi helposti imaista mukaansa ja voitte huomata sitoutuneenne enemmän kuin jaksatte. klo 18.30 Lähetystuvalla. Esa Kokkonen (vas.ylärivi), Unto Kaartinen, Aira Kaartinen, Liisa Leinonen, Raili Hämäläinen, Kunnalliset ilmoitukset aika päättyy 9.4.2010) ASUNTOJEN KORJAUSJA ENERGIAAVUSTUKSET V. Torstaina päättyneellä vapaaehtoistoiminnan peruskurssilla oli ilahduttavan runsas osanotto. Lähetyksen aamukahvi ja kirppis to 11.3. klo 1215 Kansalaisopistolla. klo 1518.30 srk-talolla. klo 13 Tuulikki ja Väinö Ilvosella, Alanteentie 52b; ke 10.3. klo 13 Kissankellossa. klo 18 srk-talolla. Raamattuja rukouspiiri Rakeiset ti 9.3. YHTEISVASTUU: Lauluhetki ke 10.3. matkan, täysihoidon ja retket. Pieni liekki pe 12.3. 3:1-5; Ef. klo 12 Tunnilassa, Maija Pätysellä; pe 12.3. Ihmisiä tarvitaan ystäviksi niin koteihin kuin laitoksiinkin. SULKAVA TORSTAISIN ILMESTYVÄ KOTISEUTULEHTI Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Kalle Keränen PAINOPAIKKA: JU LEHTISEPÄT Pieksämäki -2010. Parasta koulutusta vapaaehtoistyöhön on Borenin mukaan elämä itse. klo 13 srk-talolla. Vierailijana kirkkoherra Erkki Kosonen. Mummon paikka sydämessä Aira Kaartinen kertoi äitinsä poismenon jälkeen sydämessään olevan paikan mummolle. 050-540 6100. Partalansaaren kinkerit to 4.3. Tarvetta avulle on niin laitoksissa kuin kotona asuvillakin. Hissin rakentamiseen ja perusparantamiseen sekä liikuntaesteen poistamiseen (jatkuva haku) 7. Ystävien ja ystäviksi haluavien toiveiden ja tarpeiden on kohdattava. Lähdin mukaan, kun olen tuolla ulkona nähnyt näitä auttajia liikkeellä, Esa kertoi. Auttavien käsien ja kuuntelevien korvien tarve korostuu elämän ehtoopuolella. Musiikillinen iltapäivä to 11.3. Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen kahviraha YV-keräykselle. Suhdanneluonteiset energia-avustukset kerrosja rivitalojen korjaamiseen (haku 1.4.-17.9.) Avustusta voi hakea myös kunnan määrärahasta, joka on tarkoitettu lähinnä täydentämään kohtien 1 ja 2 mukaisia avustuksia tilanteissa, joissa tulorajat ylittyvät vähäisessä määrin tai jos omarahoitusosuutta ei muuten voida järjestää. Sis. Monilla onkin jo ystäviä ja autettavia naapureissa ja tutuissa ilman sen virallisempia kuvioita. klo 9.30 srk-talon päiväkerhohuoneessa. Pientalojen tarveharkintaiset energia-avustukset (haku 5. Kurssi kokoontui kuusi kertaa ja yhteensä 15 tuntia. Kouluttajina toimivat diakoni Anne Boren, sairaanhoitaja Kyllikki Immonen ja avoja hoivapalvelujohtaja Päivi Makkonen. Tiedustelut ja ennakkoilmoittautuminen Eila Niiranen, p. Pirjo Toivonen piti illan vuorovaikutuksesta ja diakoni Leila Mäkitalo vapaaehtoistyön käytännöistä. 5:1-11; Luuk. 11:14-23), toimittaa pastori Erja Kalpio, kanttorina Sanna Huttunen. TULEVAA: Jumalanpalvelus su 14.3. Näin onkin hyvä, mutta meiltä saa apua, jos vapaaehtoistyön haluaa aloittaa virallisemmalla tavalla. klo 12 Lähetystuvalla. Kirkonkylän, Rahkolan, Kuhajärven ympäristökylien, Halttulan, Tunnilan, Linkolan, Leipämäen, Koskutjärven, Kyrsyän, Mäntysen kinkerit ke 17.3. Hinta 300-350 euroa/ hlö. klo 18 Lähetystuvalla. 0400-263088. Diakoniapäivystys ti 9.3. Rovastikunnallinen ruskaretki 27.9.-1.10.2010 Lapiosalmelle Posiolle. Eläkeliiton Itä-Savon piiri järjesti yhden koulutuspäivän Höökissa aiheena musiikin käyttö vapaaehtoistoiminnassa. Kouluttajat Anne Boren ja Kyllikki Immonen kuvassa oikealla. www-sivuilta sekä rakennustarkastajalta p.044 417 5230, valvontatoimistosta 044 417 5231 ja sosiaalityöntekijältä 044 417 5332. klo 10 srk-talolla. Paula Suomalainen, Liisa Löppönen, Helga Reinikainen, Riitta-Liisa Vasara (vas.ist.), Anna-Liisa Tiimonen, Mirja Saaristola, Sinikka Viljakainen ja Eila Mikkonen (ei kuvassa) ovat valmiita antamaan ajastaan tarvitseville. klo 1314.30 Lohirannan vanhustentalolla. Ilmoittautuminen 12.3. Omasta jaksamisestaan on vapaaehtoistyössä toimivien pidettävä huolta. paastonajan sunnuntai, aihe *Jeesus, Pahan vallan voittaja” (Sak. Hoitohenkilökunnalla ei valitettavasti ole useinkaan aikaa niin paljon tähän työhön kuin ihmiset tuntuvat kaipaavan ja odottavan. LÄHETYS: Lähetyspiirit: ti 9.3. MUSIIKKI: Kirkkokuoro ke 10.3. SULKAVA 4.3.2010 N:o 9 T Vapaaehtoistoiminnan kurssi äättyi Ihmisiä tarvitaan ystäviksi ja auttajiksi OPirjo Partanen Ihminen tarvitsee toista ihmistä. Mukaan kutsutaan myös Kissankellon ja Ilonan väki. Terveyshaitan poistamiseen (jatkuva haku) 4. KINKERIT: Aiheena Koti ja perhe”; virret 464, 465, 471. ja pe 26.3. MUUTA: Rukouspiiri su 7.3. Diakoni Anne Boren oli tyytyväinen kurssin saamasta suosiosta. Silloin työ kantaa parasta hedelmää. — Edellinen kurssi järjestettiin vuonna 2008. Hienotunteisuus on tärkeää, myös omaiset on otettava huomioon. Tarvitaan ihmisiä, joilla on halua antaa muutama tovi ajastaan toisten auttamiseksi. Kiinteistökohtaisen talousjätevesijärjestelmän parantami seen (hakuaika päättyy 9.4.2010) 3. klo 13 Lohilahden vanhustentalon kerhohuoneella. 2010 Valtion vuoden 2010 määrärahoista myönnettävät avustukset asuntojen korjaustoimintaan ovat haettavissa. — Omat kokemukset ja historia ovat niitä, joista voi ammentaa muillekin. — Itse haluaisin löytää pitkäaikaisystävän, jonka luona voisin käydä, Aira totesi, Unto Kaartinen puolestaan kävisi mieluummin auttelemassa kotona asuvaa. klo 18 srk-talon nuorisotilassa. Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaamiseen (hakuaika päättyy 9.4.2010) 2
Tietokoneen virustorjunta (6 t/ 15 e) la 13.3. Illan aiheena sahaelämää Sulkavalla. 040 717 7605 E-mail markku.savolaOjuva.fi www.walakky.fi Kotiseutu tutuksi -kurssi jatkuu ti 9.3. Juva, Siiskosen leipomo ma 15.3. Kursseille ilmoittautumiset puh. Talvisodan päättymisen mathtokorsertti on Sulkavan Mieslaulajille tärkeä konsertti. Juva, Teivaan Erähovi ti 16.3. Talvisodan päättymisen muistokonsertti järjestetään Sulkavan keskuskoululla sunnuntaina ja mukaan odotetaan runsaasti osanottajia. Tilaisuus alkaa reilusti ennen konserttia kahvilla, joka sisältyy pääsymaksuun. klo 9-16. 2010 p" N W PSN Jakelu myös kumman kesäasukkäille OTE RY kd SnG 25.3.-28.5 10 Messtikeskuksessa = R Nas SSN + er s SUK 015-471 544 sulkava. klo 18.00-20.15 Keskuskoulun lukion biologian luokassa. Juva, Vuorenmaan koulu AITTA JA Putkityöt Sähkötyöt Ilmanvaihto Porakaivot Isännöinti Rinnetie 4 52200 PUUMALA Puh. ilmestyy] "MÖKKINUMERI v torstaina 25. Op. Sodan alkua kuvaavat laulut *Kaunehin maa”, *Minä katson tätä maata” ja *Tämä taivas, tämä maa”. 020 413 4252 tai sähköpostitse tarja.heikkinen Q mhy.fi KUTSU METSÄILTAAN uuden organisaation esittely puukauppaja energiapuukatsaus Silvanetti palvelun esittely ke 10.3. Sulkavan kunnan valtuustosali Ennakkoilmoittautuminen 2 pv ennen tilaisuutta p. ja 10.-11.4. Tekstiiliveistokset (17 (/18 e) to 18.3. Mosaiikkikurssi (12 1/13 €) to 25.3.-15.4. Tilaisuuden juontaa Arto Tuomainen. Lisäksi testimaksu + hygieniakortti 30 e maksetaan opettajalle. Kuoroa säestävät Liisa Virta ja Risto Laitinen. 044417 5220. Konsertissa kuullaan hienoja ja vakavia lauluja vuosikymmenten takaa. klo 17-21, pe 19.3. klo 17.30-20.00 jala 20.3. klo 10-15 kansalaisopistolla. 8 4.3.2010 N:o 9 — Ohjelma: ay X J metsälannoitus J ti 9.3. Skype (7 t/16 e) la 20.3. Tässä ollaan vappulaulajaisissa.. klo 18.30-20.30 keskuskoululla lukion kieliluokassa 4. Myös *Aänisen aallot”, *Meripojan preivi”, *Aänisjärven jäällä”, *Ilta Kannaksella” ja *Veteraanin iltahuuto” sekä tietysti Finlandia” kuuluvat talvisodan päättymisen juhlakonsertin ohjelmaan. 3. keskuskoululla. klo 12-17 kansalaisopistolla. Tekstiilit kovettuvat ja kestävät hyvin myös ulkokäytössä. ES Stilkavat lehden N 3. lehtiOco.inet.f fi "Ota yhteyttä + viimeistä: pe 19.3.201€ Mieslaulajilla talvisodan muistokonsertti OKalle Keränen Sulkavan Mieslaulajat muistavat talvisodan päättymistä konsertissaan sunnuntaina 14.3. Kurssilla kovetamme tekstiileistä, vanhoista vaatteista tai kankaista Paverpol-kovetusaineen avulla veistosmaisia patsaita, tauluja, ruukkuja tai koriste-esineitä. Kuvataidekurssi (24 t/24 e) lasu 27.-28.3. Hygieniapassikoulutus (7 1/30 e, erikoiskurssi) la 27.3. ja 26.3. klo 9.00-12.15 kansalaisopistolla. Mieslaulajia johtaa Kari Tuunanen. Yritysneuvoja tavattavissa Sulkavan kunnanvirastolla perjantaisin EU:lta Yritysneuvoja Markku Savola Puh. klo 9.00-15.45 kansalaisopistolla. 0440 468 101 Tervetuloa! so s j, : Kanvitarjoitu — (6) metsänhoitoyhdistys alkaa klo 18.00 METSÄ-SAVO Saimaa Suunnittelemme ja toteutamme: Jätevesijärjestelmät Lämpökamerakuvaukset Tekninen konsultointi palveluttosaimaanapaja.com www.saimaanapaja.com Maaja kotitalousnaiset järjestää EMÄNTÄPÄIVÄN Sulkavan seurakuntatalolla ke 17.3.2010 klo 10.00 Ohjelmassa mm: Kirkkoherra Erkki Kosonen, alkuhartaus Toiminnanjohtaja Kari Partanen kertoo luomumaitovalmisteista ja maistattaa niitä Terveystieteen lisensiaatti Liisa Ollikainen kertoo osteoporoosin ennalta ehkäisystä Arpajaiset tarjoilua tervetuloa! Sulkavan JHL os 658 KEVÄTKOKOUS Tervetuloa! WÄLÄKKY KESKI-SAVON UUSYRITYSKESKUS RY RaJuPuSu-sivutoimipiste Uusyrityskeskus Wäläkky tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa yrittäjiksi aikoville ja aloittaville yrityksille. Anne Reponen. Karkkipaperit ja muut pakkausmateriaalit uusiokäyttöön (10111 e) pe 19.3. Käytä kännykkääsi (kurssimaksuton) pe 19.3. Internet-palvelut mm. Konsertissa kuullaan Sillanpään marssilaulu, *Vartiossa”, *Testamentti pojalleni”, "Kirje isälle” ja *Pienet kukkivat kummut”. Juva, Järvenpää Jukola ke 24.3. Taulukkolaskentaa Excel-ohjelmalla (8 t/17 e) la 27.3. klo 9-14 kansalaisopistolla. klo 10.00-15.45 kansalaisopistolla. klo 9-15 kansalaisopistolla. klo 17.00-20.15 kansalaisopistolla. TÄRKEÄ AIHE. Ensiapu I (16 t/25 e) ti 9.-30.3