02. ovh. 229.Miesten urheiluhousut ”Sulkava” pellavapyyhe = 50x70 cm 70x120 cm Pussilakanapeite 150x200 cm Vahakangaspala 140x180 cm Froteepyyhe 70x130 cm Lu f MARKET PERJANTAI 5.7. UUTUUSKAHVI SANTOS-KATRIINA * 500 g 2/tal JÄÄTELÖTUUTIT kpl 10/tal MALLASJUOMAN AURINKOJUOMAT + VICHY 11 3/tal LUUTON SONNIN PAISTI SULKAVA PUH.71011 Ws. SS-LEIPOMON KARJALANPIIRAKAT 6 kpl 3 pak/tal PORSAANKYLJYKSET kg 10 kpl/tal MEIJERIVOI 500 g 1/tal VALION || | HEDELMÄJOGURTIT. PW a | "0 19 JP MN bn | N | W f N ee IV INC Q:SSHÉZh:ö=vnrpFeg t<F FFF FE FF FFFFy FI" TER F FHFHBEBEFEEEF-FFHI HH FH <:H HFIHHSDI ESH LULLL TORSTAI 4.7. KULTALEIMA VEHNÄJAUHO 5 kg 1/tal UUTUUS! LEIVONTAAN BESTA KILOINEN MARGARIINI kg TALOUSSOKERI kg 1/tal TOMAATTI 1 kg/tal IRTOMYYNNISTÄ NUOTIOLENKKI ATRIA KINKKULEIKE 70 T00 g JURSTI JUUSTO95 T00 g METVURSTI PORSASTA GRILLIIN JA PAISTIIN ETUSELKÄ | & 80 JA LAPA v GRILLIKYLKI 28 20 dsrdllereo MSS MAISTAJAISET KLO 10—17 17% | v, o 5 (Erä kotimaisia hollannikkaita, koot 35—43 Naisten kotimaiset neulosja kangaspuserot Miesten Weekend , puuvillahousuja norm. To BANAANIT 95 ka LAUANTAI! 6.7. TULE MAISTAMAAN JA TUTUSTUMAAN MAITORAHKAN JA RAEJUUSTON HYVIIN MAKUIHIN SS-LEIPOMON 95 ISO RUISLEIPÄ TO 2181 RASVATON SAUNA50 PALVIKINKKU SIIV. —) 4 MMA i JW AT
2 — N:o 27 — 1985 -. Sen tähden meidän tulee peljätä Hänen vihaansa, niin ettemme riko näitä käskyjä. MYEL:n piiriin perheenjäsen kuuluu silloin kun hän on isäntäväen lähisukulainen, asuu samassa taloudessa isäntäväen kanssa ja tekee tilalla vakituisesti töitä rahapalkkaa vastaan. Kun kysymys on maatalousalan työstä, vaihtoehtoja eläkevakuutuksen suhteen ovat Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien = työntekijäin = eläkelaki (LEL) tai Maatalousyrittäjien eläkelaki (MYEL). Kotitaloustyö kuuluu LEL:n piiriin siinä tapauksessa, että se hyväksytään maatilatalouden verotuksessa vähennyskelpoisena kuluna. Veteraanit hankkivat tällä tavoin varoja jäsentensä kuntoutukseen ja muuhunkin yhdistyksen toimintaan. Tarkoitus on lastata 20 tonnia paperia kumpaisenakin iltana. L ps. Tällöin tulee isännällä olla tieto siitä, minkä eläkevakuutuksen = piiriin työntekijät kuuluvat, muistutetaan LEL Työeläkekassasta. Hän on meidän syntiemme sovitus ja kelvottomuutemme korjaaja. MYEL-vakuutettaviin kuuluu myös maatalousyrittäjän lapsi, joka opiskelun takia asuu talvikaudet toisella paikkakunnalla ja kesäajat on töissä kotitilalla. pyydä tarjous. Mutta Hän lupaa armonsa ja kaikkea hyvää kaikille, jotka pitävät nämä käskyt. Me katsomme jälkiä kättesi töiden, kiittäen, muistaen, ikävöiden. Siunaa Taivaan Isä pappaa. Jäsentenväliset yukilpailut 10.7.-85 klo 18.00 keskuskentällä sarjat 8—16 v. Tällöin heidän bruttopalkasta maksetaan LEL-eläkevakuutusmaksu. Elvi ja Risto Kolehmainen NID DID YLI OKO Sydämellinen kiitos syntymäpäiväni taneille. Ystävällisenä kutsuna ilmoitetaan, että rakkaamme siunataan Sulkavan hautausmaalla 12.7.-85 klo 10.00. Bertta Summanen TANPSAA AR PO ODO N N Sydämelliset s kiitokseni Jalle Vallikari KO YL muisHAUTAKIVET suoraan valmistajalta T:mi Juvan Kivi 51900 Juva puh. Suurin ongelma syntyykin perheenjäsenten työnteon tulkinnasta. Tuli viesti taivaan Herran, kutsui kotiin väsyneen. Linja-auto lähtee autoasemalta 18.30. päivänä Vie jätepaperisi veteraanien keräykseen Ensi maanantaina ja tiistaina talkoilevat | sotaveteraanit keräyspaperin ja vastojen teon kimpussa. Veteraanit keräävät myös pitäjältä ilmoitetut erät keräyskaluston sallimissa rajoissa. e Eläkkeensaajat: Teemme retken Sulkavan Museolle Pajasalmeen heinäkuun 16 pi:nä. Tilalle palkattu vieras työvoima on yleensä aina LEL:n piiriin kuuluvaa. Viikolla tapahtuu. Torstaina, heinäkuun 4. LEL-maksu maksetaan viimeistään — palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 20. Veijalainen s. Noissa kymmenessä kohdassa Hän antaa meidän ymmärtää, miten puhtaus, totuudellisuus ja täydellisyys saavutetaan. sukulaiset ja ystävät Saapui hetki elon illan, voimat hiljaa väheni. Sen tähden meidän tulee rakastaa Jumalaa, turvautua Häneen ja mielellämme elää Hänen käskyjensä mukaan.” Elätkö sinä lukijani Jumalan tahdon mukaan. Vuonna 1962 tai sen jälkeen syntyneillä työntekijöillä 6,7 %. päivästä toiseen NIMIPÄIVIÄ Tänään torstaina Ulla, Ulpu, perjantaina Unto, Untamo, lauantaina Esa, Esaias, sunnuntaina Klaus, Launo, maanantaina Turo, Turkka, tiistaina Ilta, keskiviikkona Saima, Saimi, torstaina Elli, Eleonoora, Noora SYNTYMÄPÄIVIÄ 70 vuotta 5.7. Muistotilaisuus seurakuntatalolla. Talkookahvit (tarjotaan tavan mukaan. Jumalan pyhä tahto on, että turvaat yksin Herraan Jeesukseen Kristukseen. Vähä-Katekismus, tuo kristityn rautaisannos, kokoaa käskyjen opetuksen Raamatun sanoin kysyen: Mitä Jumala kaikista näistä käskyistä sanoo. . Jumalan pyhä tahto Jumalan kymmenen käskyä ovat Hänen tahtonsa ilmaus. Jarkko, Jan, Jonita, Minna ja Pete Mauri perh. Kiittäen, kaivaten ja siunaten puoliso Ovat kädet ahkerat rauenneet ja päättyneet arkiset askareet. Elon polkua yhdessä kuljettiin monet myrskyt ja tyynet kestettiin sinä ensin saavutit määränpään nyt saan yksin jatkaa. Hän sanoo näin: ”Minä, Herra sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.” Katekismus selittää Raamatun sanoja: ”Jumala uhkaa rangaista kaikkia niitä, jotka rikkovat nämä käskyt. Sylvi Riikonen, Matikkala 75 vuotta 7.7. Koska veteraanit alkavat olla jo parhaan työkuntonsa menettäneitä, on talkooapu keneltä tahansa tervetullutta. 71552, 71384 tai 71212. Mikäli MYEL:n piiriin kuulunut perheenjäsen muuttaa tilan ulkopuolelle lähipiiriin ja jatkaa edelleen työntekoa tilalla, hän kuuluu eräissä tapauksissa senkin jälkeen MYEL:n piiriin. Välitä kiitoksesi Sulkava-lehden kautta! SYDÄMELLISET KIITOKSEMME Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme ANNI RUOTTISEN muistoa ja otitte osaa suruumme. 955-52272 myös iltaisin. siskot perh. LEL:n piiriin perheenjäsenet ja lähisukulaiset kuuluvat silloin kun he asuvat omassa taloudessa tilan ulkopuolella ja käyvät tilalla työssä, mistä heille maksetaan rahapalkka. Kutsun sinua myös armahtajasi Jeesuksen Kristuksen luo. 20.7.1896 Juvalla k. Jairi Attila Miten järjestää maatalousyrittäiän perheenjäsenten eläkevakuutus Maataloustöiden ollessa vilkkaimmillaan näin kesäaikana maatalousyrittäjän apuna saattavat työskennellä lapset ja muut sukulaiset. 71293. Samalla käskyt kuitenkin osoittavat ihmisen epäpuhtauden, valheellisuuden ja epätäydellisyyden. Anna Lydia Kinnunen, Kaunola muistaessanne merkki$ $ N Rakkaamme Amanda Immonen o.s. Kutsun sinua tutkimaan ja kuulemaan Jumalan Pyhää sanaa, joka yksin voi pitää meidät kelvottomat ihmiset oikealla tiellä. Hasulan navettaan voi viedä keräyspaperia milloin tahansa ja erityisen hyvä olisi, jos kaikki ne joilla on jokin kulkuneuvo toisivat paperinsa mainittuina talkooaikoina. ym. Kysyn vain elätkö Jumalan pelko silmiesi edessä eli kysellen joka aika onko ratkaisuni oikein vai väärin Jumalaa ja lähimmäistä ajatellen. 31.5.1906 k. 29.6.1985 Juvan sairaalassa Kaivaten pojat perh. Kysymykseni ei tarkoita sitä, että elätkö synnittömästi. Retki Kuusamoon 9—11 syyskuuta, ilmoittakaa heinäkuun 30 päivään mennessä Ellille puh. päivänä.. Lapset perheineen KLO $ Parhaimmat kiitoksemme päiväämme. 30.6.1985 Juvan vuodeos. Tuolloin ne saataisiin suoraan kuljetusrekkaan. Liisa ja Leena perh. Näistä tulee ilmoittaa säästöpankkiin tai Pulkkiselle puh. SANA Rakas puolisoni, isämme, pappamme ja setäni oo o oo Väinö Vihtori Leskinen s. Tervetulöa mukaan! O SU-41. Käydään Lomaliitolla myös. LEL-maksu on tänä vuonna 12,6 %. sukulaiset ja ystävät Siunaus Sulkavan kirkossa 13.7.-85 klo 11.00 ja sen jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalossa, mikä täten ystävällisenä kutsuna sukulaisille, naapureille ja tuttaville ilmoitetaan. Kolme ensimmäistä käskyä koskettelevat meidän suhdettamme Jumalaan ja seitsemän viimeistä meidän suhdettamme lähimmäiseen
Yrttialaa koskevat markkinatutkimukset ovat osoittautuneet aikaa vieviksi ja tiedoiltaan niukoiksi. — Kyllä minä olen oikein tyytyväinen. Kurssilaiset viljelevät tänä kesänä noin 10 hehtaarin alueella erilaisia yrtti-, mausteja rohdoskasveja, joista noin viiden hehtaarin alueella kasvatettava kamomilla menee Länsi-Saksaan. e 3 UHREISTA AIHEUTTAA PALON VUOTEESSA TUPAKOIMALLA. Projektiohjaajina ovat toimineet ja toimivat: agronomi Jukka Rajala, konekonsulentti Pertti Mikkonen, yrityskonsultti Esa Karikoski, tohtori Bertalan Galambosine, professori Eeva Tapio, suunnitteluagronomi Tapani Vänttinen, tulkki Veli-Matti Lääperi, MMK Eija Hatakka ja MMK Seija Hälvä. Viime kesän kasvit kuivattiin omatekoisin laittein käsityönä. Tiistaisin riehakkaat NAISTENTANSSIT Sunnuntaisin perinteinen PITOPÖYTÄ Tervetuloa 58700 SULKAVA, puh. Tällä tavalla suomalaiset sitten maksavat yrttituotteistaan näille Soutuviikonloppuna rokkia Rauhaniemessä Tänä kesänä saavat soutuvieraat muun ohjelman ohessa nauttia paikallisesta rock'n rollista. Kurssin ollessa nyt loppusuoralla voidaan todeta sen toteutuneen niiden suunnitelmien ja selvitysten mukaan, joista professori Erkki Kaukovirta ja elinkeinoasiamies = Laila = Kalpio useissa herätetilaisuuksissa aikanaan kertoivat. Vuoden 1984 huhtikuun alussa käynnistyi Puumalassa Maaseudun yrittäjäkurssi. Puumalassa kunta ja päättäjät ovat suhtautuneet asiaan myönteisesti, siksi siellä ollaan saatu paljon aikaankin tämän asian tiimoilta. SUOMEN PALONTORJUNTALIITTO Savonlinnan RANTAKALATANSSIT LAUANTAINA 06.07. Useat koekasvit menestyivät täällä järviSuomen alueella todella hyvin. Lopullisia myyntihintoja ei kuitenkaan vielä ole käytettävissä. Järjestäjät ja bändit toivovat, että tällä kertaa paikallinen rock kiinnostaisi myös sulkavalaisia nuoria.. Kurssin tavoitteena on ollut antaa perustiedot ja valmiudet maatilan tuottavuuden parantamiseksi tai uuden yrityksen perustamiseksi. Siinä tärkeä syy miksi Puumalan kunta, valtio ja Helsingin yliopisto ovat lähteneet yhteistyössä tutkimaan ja kehittämään aivan uutta maatalouden sivuhaaraa. lkurssilta Kurssilaisilla on ollut käytettävissä omat projektiohjaajat, jotka auttavat jokaista mahdollisimman hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Toistaiseksi välittäjille kun Suomessa kuitenkin olisi mahdollista itse viljellä yrtit. — Ainoa asia, joka minua tässä ihmetyttää, on Sulkavan päättäjien suhtautuminen asiaan. Toinen erittäin tärkeä tavoite on ollut parantaa työllisyystilannetta luomalla maaseudun *'yrityksille kehittymisja laajentumisedellytykset sekä antaa ohjausta yrityksen perustamisessa. Suomessa ei yrttien kysyntä ole mitään huippuluokkaa, mutta kyllä meillekin tuodaan niitä aika lailla. Jos tämä sinappisato onnistuu, niin laitan ensi vuonnakin jotain kasvamaan, kertoo Juha Kolehmainen. HUOM! Tanssia myös sunnuntaina klo 19—23 SAVON VIIHTYISIN | VMOTELLI-RAVINTOLA (A MUIKKUKUKKO Huone ja pöytävaraukset P.71400 Sulkava — TAPAAMISPAIKKA — N OTUUS ; MYAPALOISTA e PUOLET PALOISTA SYTTYY HUOLIMATTOMUUDESTA. -kasvaneisiin yrtteihimme, mitä ei voida:sanoa keski-Euroopassa: = kasvaneista tuotteista. Asiasta tarkempi ilmoitus ensi viikon Sulkavassa. 957-71761 Kokemuksia. Savonlinnalaista Aatos-yhtyettä kaavaillaan myös tilaisuuteen esiintymään, mutta tämä tieto ratkeaa vasta ensi viikolla. kurssiemäntä Juha Kolehmaisella kasvaa sinappi Juha Kolehmainen Halttulan Putkijärveltä lähti reilu vuosi sitten käynnistyneelle Maaseuden yrittäjäkurssille mukaan viiden muun sulkavalaisen kanssa. Soutuja edeltävänä perjantaina (12.7.) soittavat Rauhaniemessä sulkavalaiset bändit Husband ja Argon sekä juvalainen Luonteri Surf. Tiloilla ryhdytään tuottamaan = yrtti-, rohdosja maustekasveja tai luontaistuotteita. Sitten Länsi-Saksa ostaa ne ja välittää ne edelleen Ruotsiin ennen kuin ne joutuvat Suomeen. On kuitenkin muistettava, että maatalouden monipuolistaminen tänä päivänä on välttämättömyys. Torstaina, heinäkuun 4. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista pyrittäessä kaupalliseen, kannattavaan viljelyyn. Minusta Sulkavan kuntakin olisi saanut lähteä innokkaammin mukaan, toteaa Juha Kolehmainen. Harvoin saadaan tällaisia projekteja, joissa on mukana yliopisto ja paljon asiantuntijoita. päivänä N:o 27 — 1985 — 3 — TANSSIPAIKKA — Tänään torstaina NAISTENTANSSEISSA sekä perjantaina ja lauantaina TEPPO VIRTASEN yht. Yrttikurssin yhteydessä perustetulla Puumalan Luontaistuote Oy:llä on jo valmiina yhteyksiä ja suhteita välittää markkinoille kurssilaisten viljelemät yrttierät. Tänä kesänä on sinapin vuoro. Kesäkuun alussa Kolehmaisten talon lähelle kylvettiin kolmisenkymmentä aaria keltasinappia. Tuotteiden kysyntä ja kiinnostus on ollut kuitenkin erittäin = runsasta. Basilika paleltui, mutta tinjami ja kynteli onnistuivat erittäin hyvin. Viime kesänä Juha kasvatti kokeilumielessä tinjamia, kynteliä ja basilikaa. Tilaisuuden on määrä alkaa illan suussa ja kestää keskiyöhön. Koekasveista on tehty kokeet Puumalan Pirttimäellä sekä kurssilaisten tiloilla. Juha kertoo olevansa erittäin tyytyväinen kurssiin. KLO 20—01. Viljelymenetelmät ja markkinoinnin kehittely vievät vielä usean vuoden ennenkuin voidaan varmuudella ennustaa alan kannattavuutta. Kurssille valittiin kuusi sulkavalaista ja neljätoista puumalalaista opinhaluista. sinappi on kasvanut hyvin, Juha kertoo, ettei vielä ole tarvinnut turvautua kasvinsuojeluaineisiinkaan: — Jos yrttien viljely suoritettaisiin biodynaamisesti, saataisiin suurin osa kaupaksi kotimaankin markkinoille. Mikäli Kolehmaisten keltasinappi kasvaa hyvin, saa Juha sadon myydyksi suoraan Puumalan Luontaistuote Oy:n kautta. LänsiSaksahan näitten yrttien suhteen on suurin välittäjämaa. Toivomme kuitenkin suuren, ostavan yleisön ottavan innolla vastaan luonnonmukaisesti viljellyt, taatusti puhtaat mausteemme. Runsaat aromipitoisuudet olivat positiivisimpia yllätyksiä. Tämänhetkiset valmiudet Viime kesän poikkeukselliset sääolosuhteet olivat koekasvien kannalta erinomaiset. KLO 20—01 NISA SORAYA * SHOW PITKÄSTÄ AIKAA Tanssiin n RN JUSSI LAMMELAN kvartetti 2—12.7. Mainittakoon, että Japani on osoittanut suurta kiinnostusta erittäin puhtaissa maaja il--masto-olosuhteissa. e 100 IHMISTÄ KUOLEE PALOISSA VUOSITTAIN. Yrttien ja rohdosten viljely Suomen = olosuhteissa tuntuu huikealta ja utopistiselta vouhotukselta. Kesän -85 kasvien koeviljely ja markkinointi antaa lisäselvyyttä hintatasosta. Hän lähti kurssille silkkaa uteliaisuuttaan. Ensin joku maa, esimerkiksi Unkari tai joku Etelä-Amerikan valtioista, kasvattaa yrtit. 50.000 purkin koe-erä kotimaan markkinoille Puumalan Luontaistuote Oy, joka parhaillaan laajentaa omistuspohjaansa, on toiminut työrukkasena eri kanaville niin kotimaassa kuin yrttikeskuksiin ulkomailla. VAPAA PÄÄSY * TODELLA MAHTAVA PERJANTAINA 05.07. Luontaistuote Oy laskee kotimaan markkinoille koeerän, joka tulee käsittämään 50.000 purkkia kahdeksaa eri maustetta
Hän julkaisi eri teoksissa ja sanomalehdissä kaikkiaan yli viisikymmentä savolaista runoa. 4 — N:o 27 — 1985 Torstaina, heinäkuun 4. Kaksi viikkoa sitten tulivat viimeiset DBX-suodattimet, kertoo Juha laitehankinnoistaan. Eräät ylioppilaat, joille Torvelaisen nimi oli ollut tuttu Gottlundin kirjoituksista, olivat pitäneet vanhuksesta hyvää huolta ja kertoneet, että tämän vanhasta ystävästä Gottlundista oli tullut kuuluisa:runoniekka. Tulevaisuudessa kuluja lisäävät tietysti ylläpito ja huolto. Mikko Torvelaisen muistokivi paljastetaan ensi sunnuntaina Sulkavan — pääkirjaston — pihamaalla. Mutta tuskinpa Sulkavalla aikanaan kylästä toiseen muuttanut Mikko Torvelainen ketään tämän päivän ihmistä kiinnostaisi, jollei hän olisi sattunut vuonna 1815 tutustumaan runonkerääjä K.A. Ennen vanhaan vaatekomeroiden ötököihin käytettiin koipalloja ja naftaliinia rouva O:n tietojen mukaan. HINTA ONGELMANA Juha opiskelee tällä hetkellä Kuopiossa terveydenhuollon kandidaatiksi. K.A. Juvalla ja sen lähipitäjissä, siis myös Sulkavalla, Gottlund kiersi vuosina 1815—16 laulattaen yli sataa runojen taitajaa. Juha vietti joululomansa kiertäen Helsinkiä ja maahantuojia ja tilaten laitteita studioonsa. Kutistaja tarkastelee uusimpien vaatteiden saumat ja sopivan löydettyään alkaa nakertaa siinä. Miely Mehtolan Ämende, Tapiolan tarka neito, Miely mehte, kostu korpi, Miehen mänesen mätelle Minun pyytö-päivineini, Säkä sualis aikoiaini, Suata sualisen jumala, Esihin yhyttäköni! Noin runoili tuolloin Mikko Torvelainen, renki Heikkurilan kylästä. Nyt olen anomassa kulttuurilautakunnalta hiukan avustusta, saa nähdä kuinka käy. Sulkavan musiikkikulttuuri on monipuolista, ja minusta tällainen korkeatasoinen äänitysstudio on hyvä olla täälläkin. Studio ei ole kiinteä. Sekaan vielä saviheinää ja nokkosta ja johan pitäisi tehota äkäiseenkin kutistajaan. Ja näin runoili Heikkurilassa Mikko Torvelainen K.A. Lusikoiminen saattaisi johtaa mässäilyyn. Gottlund oli ensimmäinen kerääjä, joka liitti runomuistiinpanoihinsa merkinnät runojen taustoista: laulajan, päivämäärän ja laulupaikan. 1856. Kutistaja on tyytynyt vain katkomaan vatsan kohdalla olevien nappien ompelulankoja niin että napit lentelevät ties mihin. Torvelaisen nimi on etsitty historian kätköistä Kalevalan juhlavuoden kunniaksi. Studionsa kokoamiseen Juha on ottanut mallia pienistä lontoolaisista studioista. Luonnonsuojeluhenkisenä ei rouva turvaudu nyt noihin myrkkyihin. Hän tutki etukäteen kansainvälisistä alan julkaisuista erityyppisiä pieniä studioita. Kutistaja on tiennyt odottaa sitä hetkeä ja pienellä loikkauksella siirtyy tutkimaan rouva O:n muita vaatekappaleita. .vuonna. Gottlundiin. Opiskelijan budjetille laitteiston hankkiminen on ollut aikamoinen rasite: — Tähän mennessä olen käyttänyt rahaa tämän laitteiston hankintaan noin 120 000 markkaa. päivä lokakuuta. == Nyt kun Mikko Torvelaisen syntymästä on kulunut yli kaksisataa vuotta ja kuolemastaankin reilut sata vuotta, hänelle asetetaan muistokivi Sulkavan kirkonkylään Kalevalatoimikunnan toimesta. Laitteiston hankinnan hän aloitti joulukuussa. Siellä hän säveltää ja sovittaa ja äänittää sitten musiikkia soittaen itse kaikki instrumentit nauhalle. Sulkavää lähin tämän kokoinerr ;8:raitastudio,; 'siis tasoltaankin yhtä hyvä, on kai Kuopiossa. — Suurin osa on hankittu suoraan Englannista ja Japanista maahantuojien kautta. Tilanpuutteen vuoksi Juha ei ole voinut tuoda aivan kaikkia laitteita Sulkavalle, osa on Juhan opiskelukaupungissa Kuopiossa. Rouva O ei vielä tiedä kuinka hän annostelisi keitoksiaan. Kuka Mikko Torvelainen. Heikkurilassa Mikko Torvelainen työskenteli Vasaran rusthollin renkinä vuoteen 1823, jolloin hän muutti Hasulan kylään torppariksi. Talven mentyä pahaa aavistamaton rouva O ottaa vaatekappaleen tuulettaakseen talven pölyt pois. Kahtomaan vähän mualimaa. Mutta kuka oli Mikko Torvelainen??. Kiskoo lankoja, siirtelee ompeleita ja hihittelee mielessään. Rouva kiskoo mekkoa toisensa jälkeen komerosta ja ikäväkseen huomaa, että pitkien talvikuukausien aikana kutistajalla on ollut aikaa nakerrella saumassa jos Auoeh : Kutistaja iskee Rouva O:n vaatekomerossa käy kutistaja. Studio ei ole kiinteä, vaan laitteisto on suhteellisen helposti siirreltävissä. toisessakin. Hänen keräämiensä runojen avulla Lönnrot — tutustui —savolaiseen kansanrunouteen jo ennen omia savolaiskeräelmiään. Vasta peilin edessä kamala totuus paljastuu rouva O:lle. Mikkelin — maakunta-arkiston tietojen mukaan Mikko Kask eli Torvelainen oli syntynyt 1765 tai 1767 Juvalla. Erilaisten musiikkiesitysten taltiointi mahdollistaa Juhan mukaan oppimisen kannalta tärkeän jälkiarvioinnin. Tällä hetkellä studio sijaitsee + Juhan kotona Hasulassa. Mikko lorvelaisen muistokiven paljastus Su. ja tietysti soittimia. -— n NN CSN i jam MEMORIAM |. Hän harkitsee pipetillä tiputtamista. Tässä on nyt se hyvä puoli, että voin liikutella laitteistoa. Ne tosin ovat päässeet paljon vähemmällä. Karhun tappajan sanojen lisäksi Gottlund tallensi Torvelaiselta kolme muutakin runoa: Tietäjän sanoja, varauksia, Raudan synty sekä Karhun vakat, häät. Juhan studio koostuu niin monista erilaisista laitteista, että asiaa tuntematon ei niistä varmaankaan ymmärrä yhtään mitään. Eikä jäänyt Mikko Torvelaisen runonlukutaidot ja maine vain Gottlundin muistiinpanoihin. Tämän hankkiminen on merkinnyt iltaja viikonlopputöitä ja vähän velkaakin. Gottlund (1796—1875) oli Suomen merkittävin runonkerääjä ennen Lönnrotia. Tuolloinhan Torvelainen asui Heikkurilassa ja oli renkinä Vasaran rusthollissa. päivänä sisään. Se on suhteellisen helposti siirrettävissä. Hänet vihittiin avioliittoon Kaisa Uotisen kanssa lokakuussa 1802 Juvalla. Kutistaja on iskenyt. Hän kuoli itsellisenä Väätälänmäen kylässä. Näiden raapustusten tekijä lähtee nyt kesälomalle törmäilemään ihmistungokseen ja haistelemaan pakokaasuja. Juhan studio huippuluokkaa Sulkavalainen musiikinharrastaja ja paljon työkseenkin musiikin parissa touhuillut Juha Kylmä on hankkinut itselleen musiikkistudiolaitteiston, joka lajissaan edustaa huippuluokkaa. Kirjoituksessa kerrotaan, että entinen rakuuna Mikko Torvelainen oli vastikään käynyt jalan Helsingissä hankkimassa itselleen sotilaaneläkettä. "Sulkavalla" Heikkurilan kylässä-tuolloin asuva Mikko 'Torve: lainen tapasi siis kuuluisan runonkerääjän Gottlundin vuonna 1815, Gottlundin omien merkintöjen mukaan 9. Rouva O aloittaa vimmaisen taistelun kutistajaa vastaan. Vähän pidetty vaatekappale on auttamattomasti pilalla. Hän ryhtyy keittelemään luonnonmukaisia torjuntaliemiä. Torvelainen asui torpparina Juvalla Kaskisten — kylässä, kunnes muutti sieltä perheineen Sulkavalle Heikkurilan kylään vuonna 1811. Hiljaa ja salakavalasti se asettuu syksyisin ovenkarmille ja jonain sopivana hämärän hetkenä se pujahtaa Herra O:n paitoihin kutistaja on myös pesiytynyt. Hasulasta hän muutti Kammolaan vuonna 1842 ja sieltä vuoden kuluttua Väätälänmäen kylään loiseksi. Borgä Tidningar sisälsi vuonna 1841 (n:o 10) kirjoituksen ”Michel Torvelain”. On äänityspöytää, äänityskonetta, rumputietokonetta, mikrofoneja... Kourallinen voikukanlehtiä, toinen vuohenjuurta, kupillinen ruoholaukkaa. Mu(jatkuu sivulla 5) Juha Kylmän studiolaitteisto on tullut maksamaan noin 120 000 markkaa. Gottlundilla: Tuola kusi kutamoitapi Salo sintepi sininen Tuoh mieleni teköpi Sykkepi syven alaini Ei ole mieste muidenkaani Sinisimet silmiripset, Kuliamat kulman karvat, Kuin on miehele minulla. — Olen yrittänyt koota parhaan mahdollisen laitteiston, mitä yleensä kotistudioissa käytetään. — Kun kerran opiskelen muualla, niin olisi liian kallista vuokrata tiloja kiinteää studiota varten.
Ks. Vedenottamoiden lähellä ei lannoiteta, eikä viittäkymmentä metriä lähempänä rantoja. Tehdaspuu Oy hoitaa lannoitukset. OPISKELEMAAN Itä-Savon — metsäkouluun on Sulkavalta valittu opiskelemaan metsätalousteknikoksi Jari Tapio Parkkinen ja metsuriksi Aki Samuli Leinonen ja Heikki Antti Viinanen. Lannoituksen vaikutus kestää seitsemästä yhdeksään vuoteen ja tuona aikana puuston kasvu lisääntyy hehtaaria kohden viitisentoista kuutiometriä. Tällaisen laitteiston käyttömahdollisuudet ovat loppujen lopuksi aika monipuoliset. — Tietysti hyötyä voi laskea noin suoraan markoissa, mutta kyllä lannoitus tuo mukanaan ihan —taloudellisiakin = haittoja. Sulkavan kotiseutupäivä lähestyy. — Mutta miten paljon ne oikein noita lannoitteita sitten metsiin mättää, kun tuokin kone surraa yötä päivää. — No ei noita metsälannoituksen mahdollisia haittavaikutuksia ole tutkittu vielä niin tarkkaan, että sinä voisit ruveta tuollaisia väitteitä esittämään. teksti: Inka ja Anna (jatkoa sivulta 4) siikkia kuin musiikkia, vuokriin ja pitkiin matkoihin. — No kai siinä nyt tulee kustannuksiakin, kun lannoitetaan. Ensi maanantaina ovat vuorossa Sulkavan Naislaulajat — kuinkahan mahtaa nyt käydä, rikkoutuuko tämä 130 kuulijan määrä. Ensi sunnuntaina voivat sulkavalaiset tutustua pienimuotoiseen puukäsityön näyttelyyn keskuskoulun tiloissa, puupiirros-linopiirrosnäyttelyyn —yläasteen tiloissa (näyttely on esillä 17.7. — Nyt ne lannoittavat näitä Kymi-Strömbergin metsiä. Kahvituksen aikana saapuu vossikka kaksipyöräkieseineen ajeluttamaan lapsia keskuskoulun tienoilla. Suoraan vaan lannoitteet soille ja järvien rannoille. Yksi ihminen voi soittaa vaikka kaikki instrumentit, rummut voidaan ottaa tietokoneilta ja niin edelleen. rockbändeistä ja pelimanneista aina naiskuoroon ja Big Bandeihin tällä voisi äänittää levylle asti. päivänä N:o 27 — 1985 — 5 * . * * k Harrastajateatteri Roiskis Savonlinnasta saapuu Sulkavan Alinanniemeen ensi TIISTAINA 9. Se tekee vähän yli 450 hehtaaria. Sitäpaitsi Suomessa ei kovin paljon ole sellaisia kirvoja. Ei metsälannoituksesta ole mitään haittaa vesistöille. Luepa tässä lehdessä toisaalla oleva ilmoitus ja osallistu! Jos et juuri hellepäivänä tohdi ottaa kynää käteesi, niin sadepäivän ratoksi kirjoittaminen on ihan paikallaan, vai mitä. Se tekee monta markkaa metsänomistajalle. — No jos metsälannoitus ei voi mitenkään vahingoittaa vesistöjä, niin miksi niiden levittämiselle on pantu edes nykyisiä rajoituksia. päivänä tehtävästä konserttimatkasta. Juha on myös järjestänyt studioäänityskursseja. Ja kyllä sinäkin tiedät miten käy, kun järvet rehevöityvät: arvokalat häviävät ja roskakalat lisääntyvät. — Jos jollain on yksin joku hyvä musiikki-idea, se on helppo toteuttaa näillä laitteilla. — Ja eikös ne rehevöitä vesistötkin noilla lannoitteillaan. Lannoitteet pysitytään > levittämään /kymmenen * metrin tarkkuudella sinne minne ne on tarkoitettukin. Hän on työskennellyt myös yksittäisten musiikinharrastajien kanssa studiopöydän ääressä. Ja kun lasket, että hehtaarille menee viitisen sataa kiloa, niin... k * * Kiinnostaako Loiri. — Eivät pilaa. Sinä olet yhtä mieltä ja minä olen toista mieltä. Sitäpaitsi metsälannoituksen osuus kaikista lannoituksista on vain muutama prosentti. Ja loppujen lopuksihan ne sinne kuitenkin joutuvat. Eikös ne Pohjois-Karjalan hitaasti kasvaneet metsät tuota Suomen parasta puutavaraa. Teatteria varten voidaan tehdä = erilaisia äänitehosteita, diasarjoihin voidaan tehdä selostuksia äänitehosteilla ja musiikilla. — Ei ne mitään törkyjä levitä vaan lannoitteita. Kun lumi sulaa, ne valuvat vesistöihin. — Mutta eikös ne pilaa kaikki marjastuspaikat samalla. Torstaina, heinäkuun 4. ilmoitus ja lähde mukaan! * * * Rantakalailtana Rauhaniemessä museo avoinna klo 19—22. mielestäni ei pitäisi. Lippuja museoon myydään Uittopirtissä, savupirtissä ja koululla. — Mutta toisaalta jos lannoitteisiin lisättäisiin kaliumia, se parantaisi puiden kestävyyttä tuhoja vastaan. — Tämmöistä moniraitaäänitystekniikkaa voidaan tietysti hyödyntää monella muullakin tavalla. Ja vasta äskettäin luin jostain, että runsas typpilannoitus lisää kirvojen ja muiden tuholaisten määrää. Fosfori, mitä ne nytkin levittävät, on pahimpia rehevöittäjiä. Nopeasti kasvanut puu on heikompilaatuista sahatavaraa. Ja kun järvi tarpeeksi rehevöityy, niin sitten se ei enää ole edes järvi. Aluskasvillisuushan rehevöityy samalla kun puu kasvaa paksuutta paremmin ja nopeammin kuin ilman lannoitusta. Kolmen kilometrin hölkkä on hengästyttänyt miehet, ja he päättävät huilata jaksaakseen loput kilometrit Vilkaharjulle asti. — No se maksaa siinä kuuspuol, seitsemänsataa per hehtaari. Tulkaapa katsomaan! * * * Hoi kaikki sulkavalaiset kirjoittajat! Kulttuurilautakunnan kirjoituskilpailuun ei ole tullut ainoatakaan tekstiä. — Minun. Ta. — Ymph.. . saakka). Sulkavan lisäksi hän on nauhoitellut Juvalla ja Rantasalmella pienistä rock-bändeistä = aina suurempiin Big Bändeihin. Kyse ei ole Nasse-sedästä, vaan Rantasalmelle elokuun 9. — Tuo lentokone on surrannut tässä jo viime viikon torstaista asti. heinäkuuta klo 18.00 esittämään lastennäytelmää ROBIN HOOD. Kuulemma aikovat levittää kaikkiaan 228 000 kiloa typpeä ja fosforia. Kaksi hikistä lenkkeilijää pysähtyy tienlaitaan huohottamaan. Taitavat levittää taas niitä törkyjä metsiin. Juhan mielestä musiikin nauhoittaminen on antoisaa ja oppimisen kannalta usein tehokkaampaakin kuin yleisön edessä esiintyminen. Olen jonkin verran tehnyt omiakin sävellyksiä ja sovituksia tällä tavoin. Sulkavan maamiesseuran naiset ovat luvanneet järjestää perinteistä purtavaa klo 14 keskuskoululla. — Ash, tässä keskustelussa ei päästä puusta pitkään. ole tallennettu. Jatketaan tätä keskustelua huomenna, ettei mene hölkkäreissu ihan päin mäntyä. Tule katsomaan! Kesäsateessa Kirsi-Maaria. ryhtyä ”lannoittamaänkaan, jos kerran sen vaikutuksesta luontoon ei tiedetä tarpeeksi. Mikko Torvelaisen muistokivi paljastetaan kirjastolla klo 13 aikoihin. Kunnollinen studiotasoinen nauha mahdollistaa jälkiarvioinnin, mikä on erittäin tärkeää musiikin oppimisen ja erityisesti virheiden korjaamisen Sulkavallakin on ollut lukuisia musiikkiryhmiä, jotka hajoamisensa myötä ovat jääneet unholaan, kun musiikkia ei vuoksi. — Eivät ne mitään vesiä rehevöitä. Moni äänityshaave Sulkavallakin on kaatunut kalliisiin studioJuha on tehnyt moniraitaäänityksiä jo kolmen vuoden ajan. Puu eikun kasvaa ja metsänomistaja rikastuu. ARR Ennätys lauluiltaan osallistuneiden kesken rikkoutui viime maanantaina ala-asteen vanhempien kuoron esiintyessä. Ainakin tuolla Vilkaharjun risteyksessä oli valtavat pinot säkkejä, kun viimeksi ajoin siitä ohi. Se on tarkkaa hommaa tuo ilmalannoitus. Reilut yhdeksänkymmentä prosenttia on maatalouden lannoitteita
Suurten koulu alkoi syyskuun 26. Toisaalta taas sota nostatti tehokkaasti yrittämishalua ja päättäväisyyttä selviytyä. 1926 kansakoulun tarkastajan kertomus paljasti monia puutteita: Luokkahuoneen lämpötila ei tarmokkaasta lämmittämisestä huolimatta kohonnut seitsemää astetta ylemmäksi, mitattuna lasten istumakorkeudelta. päivänä 1910 oli kauppias Albin Konstin taloon kokoontunut perustettavan koulun johtokunta päättämään koulun toimintaan liittyvistä kysymyksistä. Ilmeni, paitsi ilkivallan tekoa, myös varastelua ja joskus väkijuomien käyttöä. Samoihin aikoihin valmistui myös uusi sauna. V. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut koko kyläyhteisön myönteinen suhtautuminen koulutyöhön. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi johtokunta valitsi kuudesta hakijasta neiti Vilhelmiina = Kilpeläisen Helsingistä. 1926 syksyllä voimaan astunut oppivelvollisuuslaki aiheutti omat ongelmansa. Lakkauttamisaalto pyyhkäisi Sulkavallakin tehokkaasti. Tunnilassa olisi tällöin yläkoulussa 45 ja alakoulussa 20 oppilasta. Kuuden perustetun piirin joukkoon kuului tällöin myös Tunnila, jossa kuitenkin vasta kymmenen vuotta myöhemmin, kustannussyistä, aloitti toimintansa oma koulu. Erottamisia viikoksi tai pariksi tapahtui myös. Ruokaja vaateanomusten jakaminen olivatkin tuosta lähtien johtokunnan tärkeimpiä tehtäviä seuraavina vuosina. Ylioppilas neiti Rauha Harmaja hoiti viransijaisuutta sairauden aikana ja Anna Elisabet Pulkkinen lukuvuonna 1914—15. Niinpä työ jakautui koulutusmäärältään eritasoisten, mutta silti tiedoiltaan ja taidoiltaan pätevien opettajien huoleksi. Sotatoimien ajaksi työ keskeytyi, mutta jatkui heti sodan päätyttyä keväällä 1940. Ruoka-annokset suurenivat, v. 1912. Tunnila on, aina näihin päiviin asti, ollut ylläpitoja oppilaskustannuksiltaan edullinen ja jopa harvinainen ilmiö koko lääniäkin ajatellen. Mainitut kalusteet päätettiin tarjota huutokaupalla vähimmän vaativalle tehtäväksi urakoitsijan omista tarvikkeista. Sota-aika vaikutti kouluunkin Vuosikymmenen vaihde oli sotatilanteen johdosta varsin ankeaa aikaa koko maassa, myös koulunpidon kannalta. Kylän ja koulun elämää vilkastutti 40-luvulla tarmokas nuorisoseuratoiminta ja johtokunta olikin valmis luovuttamaan koulun tiloja sen toiminRakennustoiminta, taan. Perustettavan koulurakennuksen piti olla käytössä kolmen vuoden kuluttua — v. Useimmiten, loppujen lopuksi vähäiset, väärinkäytökset selvitettiin puhumalla ja sopimalla vanhempien kanssa. Väestöpoliittiset ongelmat, joita ei riittävän hyvin ennakoitu, koituivat satojen koulujen turmioksi. ompelukone ja hallitsijan muotokuva sekä lisättiin kuvataulukokoelmaa. Tiedossa oli peräti 31 kouluun tulijaa. Uusi väkijuomalaki v. Laiminlyöntejä kouluun tulemisessa esiintyi toistuvasti ja johtokunnan piti vähän väliä antaa kehoituksia oppilaiden vanhemmille ja uhata virkavallalla laiminlyöjiä. Koulu sai 1946 pätevän keittolanhoitajan Helvi Kaartisen ja kun vuosikymmenen lopulla nykyinen keittola asuntoineen ja halkoliitereineen valmistui, oli eräs tuntuva puute tullut korjatuksi. Kaikista näistä västoinkäymisistä huolimatta, joita Tunnilan koulu on joutunut 75-vuotisen olemassaolonsa aikana kokemaan, voidaan katsoa sen suoriutuneen sille uskotusta tehtävästä kunnialla kansanopetuksen arvokkaalla saralla. 1932 lisäsi jatkossa johtokunnan työmäärää. Urheilukenttää varten kuitenkin päätettiin pyytää suunnittelija ja määräraha kentän tasoittamiseksi. apurahan puuhaaminen hallitukselta, ilmoittaminen koulun paikasta tarkastajalle sekä 15 pulpetin tuolineen, kateederin, pöydän ja kaapin hankkiminen. ja päättyi toukokuun viimeisenä päivänä. Pitkäaikaiset työntekijät Hilja Reinikainen ja Kaarlo Rantasalo jäivät eläkkeelle ja opettajapariskunta Ellen ja Reino Kihl jatkoivat heidän työtään aina vuoteen 1956 saakka. 1943 todettiin, että puolet lapsista joutui olemaan poissa koulusta jalkinepulan takia ja useat kehoitukset lamppuöljyn toimittamisesta koululle tuntuivat turhilta; Ne määrät mitä korteilla saattoi lunastaa, — vaikuttivat — riittämättömiltä. kijuoma olisi soveliasta heidän maisteltavakseen.” — Näin lukee saman vuoden eräässä pöytäkirjassa. Hankittiin mm. Päätös alistettiin maaliskuun kuntakokouksen harkittavaksi. Tunnilan kohtaloksi, monien kiperien tilanteiden jälkeen, tuli lakkauttamispäätös vuodelle 1970, jolloin se liitettiin Rahkolan koulupiiriin jo siihen aikaisemmin yhdistetyn Leipämäen koulun pariksi. Järjestys koulussa on hyvä”. Opiskelu meinasi tyrehtyä valon puutteeseen. Vaihtoehtoisia paikkoja oli pöytäkirjamerkintöjen mukaan ainakin neljä. päivään ja jatkui kevätlukukaudella 9.1. 60-luku olikin sitten mustaa aikaa koulujen historiassa koko valtakunnassa. Vuonna 1914 koulun ensimmäinen opettaja Minna Kilpeläinen sairastui ja kuoli seuraavana vuonna. Poikien käsityöneuvojaksi valittiin talollinen Kalle Parkkinen. pienten korjausten ohella, oli alkanut 1939 talvisodan aattona, kun koululle ryhdyttiin tekemään kellaria. 1920-luvulla johtokunta joutui tekemään useita esityksiä kunnalle rakennusten korjaustöistä mm. Ensimmäisiin hankittaviin opetusvälineisiin kuului tilata helmitaulu, karttapallo, Suomen, Euroopan ja Palestiinan kartat sekä perusmallisarja, päiväkirja, oppilaiden nimikirja eli matrikkeli ja kansakoulun käsikirja. Samoin esitettiin laudoituksen uusimista, siltojen korjaamista jne. Näin tapahtui Tunnilassakin. Sulkavalla lopetti toimintansa peräti yhdeksän koulua. Valituksi tuli pienten epäselvyyksien jälkeen Anna Rantasalo). Syksyllä 1956 pitämässään kokouksessa johtokunta oli sitä mieltä, että olisi tarpeellista rakentaa koululle vesija viemärijohto, mutta jostain syystä katsottiin mahdottomaksi tehdä kustannusarvio tai määrätä suunnitelman toteuttamisvuotta. XXXXX Tämän Tunnilan koulun historiikin on laatinut opettaja Pertti Saarelma.. Niinpä oman piirin tarmokkaiden edustajien toimesta koulunpito vain jatkui piirin lakkautumisesta huolimatta siirtomääräysten varassa, sillä lapsia riitti — ja riittää yhä. Taloon rakennettiin uusi yläluokan puoli ja sisäänkäynti tuli olemaan puutarhan puolelta. Oppilashuollon kannalta tapahtui vähitellen kehitystä. Puheenjohtajaksi tuli, välillä tehtävää hoitaneen Laina Konstin tilalle, Kalle Parkkinen, varapuheenjohtajana toimivat Otto Manninen ja Alpo Korhonen, taloudenhoitajana Oskari Kasanen ja kirjurina Otto Löf. Koulupito silloisissa tiloissa vaati kuitenkin lisäinvestointeja, joita pikkuhiljaa saatiinkin vuodesta toiseen. Tehtävä ei ollut vakinainen ja työaikaa oli vain muutama kuukausi vuodessa. Vasta paljon myöhemmin tehtiin nyt käytössä oleva oppilaseteinen sisäänkäynteineen. Tässä ensimmäisessä virallisessa kokouksessa oli ilmeisesti tarkoitus perustaa koulu väliaikaisesti sovittuun paikkaan, kunnes oma rakennus tontteineen olisi käytössä ja kansakoulutarkastajan mielipide paikkavaihtoehdosta oli kuultu. Johtokunta lähti kuitenkin anomaan lisäaikaa koulunpidolle, koska lapsia tuntui riittävän hyvin. uuneista opettajan asunnossa sekä käsityöhuoneessa, johon vaadittiin uutta paistinuunia ja hellaa. Ajankohta oli otollinen ja oppilasmäärät tulevina vuosina tukivat vankasti tehtyä aloitetta. Johtokunnan — kokouspöytäkirjan mukaan koulu ehdotettiin perustettavaksi kauppias Albin Konstin taloon 500 markan vuotuisesta vuokrasta, johon kuului tupa luokkasuojaksi sekä opettajan asunto, öljyvaloineen ja lämmityksineen. Lisäksi todettiin ettei kuluvan lukuvuoden aikana ollut Tunnilasta ketään oppivelvollista poissa. 1913 —, jonne se siirtyisi väliaikaisista tiloista Albin Konstin talosta. Koulu tulisi perustaa heti, mikäli jossain piirissä ilmoittautuisi 30 halukasta lasta käymään koulua. Koulun opetusvälineistöä ryhdyttiin vähitellen kartuttamaan. Tämän väärän tiedon joutui johtokunta oikaisemaan, sillä useita 7—10 km:n matkoja sisältyi Tunnilan koulupiiriin. Kun tilanne jatkosodan jälkeen normalisoitui alkoi myös uuden keittolarakennuksen puuhaaminen. Oppivelvollisuuslaki 1926 V. Koulun paikaksi valittiin lopulta Otto Mannisen talo, jonka kunta osti tontteineen ja ryhtyi saneeraamaan koulun tiloiksi. 1935 tehtiin johtokunnalle kysely, jonka mukaan Leipämäen koulun perustamista varten kuusi oppilasta Rupukkamäen suunnalta siirtyisi Tunnilan koulusta Leipämäen kouluun. ”Raittiusperiaate rupeaa horjumaan oppilaiden keskuudessa, että muka laillinen vä. Lopullinen ratkaisu, Rahkola vai Tunnila koulun paikaksi, tapahtui kesällä 1984 Rahkolan hyväksi, meille kaikille tunnetuista syistä, joiden torjumiseen meillä ei enää hyvistä yrityksistä huolimatta ollut keinoja. Tarkastaja ; Ruuhijärvi totesi Kertomuksessaan mm: ”Opettajat suorittavat työtään harrastuksella ja tuloksellisesti. V. Tilaisuus meni kuitenkin jostain syystä ohi ja koulunpito jatkui entisissä tiloissa. Vuoden 1911 menoarvioon otettiin mm. Ilmeisesti se saatiin kuitenkin tilata vasta v. päivänä ja työaika oli viisi viikkoa. 1932 toimi jouduttiinkin lakkauttamaan varojen puutteessa ja homma jäi oppilaiden ja opettajien huoleksi. Tarkastajakin kävi kierroksella ja esitti käsityövälineiden lisäämistä viidellä puukolla (liekö sodan vaikutusta). 1960-luvun alku oli ilmeisesti ratkaiseva aika Tunnilalle koulunpaikkana tulevaisuudessa, vaikka edessä olikin vielä lähes 25 vuotta kestävä ajanjakso koulupitoa. On ilmeistä, että perustettavan koulun paikka oli jo kauan ennen kokousta askarruttanut johtokunnan jäseniä ja muitakin kyläläisiä. Pienten lasten koulu aloitettiin elokuun 22. Koulun siivoojan ja lämmittäjän toimen johtokunta joutui melkein joka vuosi tarjoamaan eri henkilöille. Koulujen toiminta keskeytyi, arkistoja vietiin turvasäilöihin ja lukuvuotta jouduttiin yleisesti lyhentämään sotaväen majoituksen vuoksi. Se näkyi esimerkiksi koulukeittolan toiminnassa. Hänen tehtävänään oli myös poikien veiston opettaminen. 50-luvulle tultaessa tapahtui opettajakunnassa vaihdoksia. Muita tässä ensimmäisessä kokouksessa käsiteltäviä asioita olivat mm. Myös johtokunnan kokoonpano oli hiukan muuttunut. 1928 johtokunta esitti osallistumista kunnan koulujen hiihtokilpailuihin, jos vanhemmat suostuvat ja huoltavat kyydin = kilpailupaikalle. Noina aikoina perustettiin myös koulukeittola, jonka hoitajaksi valittiin opettaja Hilja Reinikainen. 1933 hyväksyttiin 26 oppilaalle jaettavaksi 2,6 kiloa leipää, 300 grammaa voita ja 4 litraa maitoa. Tunnilan koulu oli siis jo aloittanut toimintansa syksyllä 1910. Lämpimiä aterioita esitettiin jaettavaksi jokaiselle oppilaalle, mikäli kaikissa kunnan kouluissa käytäntö tulisi tavaksi. Samana vuonna johtokunta tarkisti Albin Kammosen laatimat, Tunnilan kansakoulua varten tehdyt piirustukset, jotka kunta oli hyväksynyt ja koulutoimen ylihallitus vahvistanut. Oppilaita tarvittiin työvoimapulan vuoksi kevättöihin ja puute välttämättömistä, jokapäiväisistä tarvikkeista oli huutava. Seuraava johtokunnan kokous käsitteli esille tulleita tarjouksia kansakoulun tiloiksi. päivänä Tunnilan koulun 75 -vuotinen historia Vuonna 1898 julkaistu piirijakoasetus sääti, että maalaiskunnat oli jaettava koulupiireihin siten, etteivät koulumatkat ”yleensä” ylittäisi viittä kilometriä. — Tilanteen kyllä ymmärtää, kun ajatellaan pitkiä koulumatkoja, huonoja tieyhteyksiä käyttäen, puutteellisissa varusteissä. Halkojen säilytyspaikkaa moitittiin, paloruiskun säilytyspaikka oli väärä. Helmikuun 19. 1961 johtokunta silloisen opettajan Immo Heikkosen tukemana esitti kunnanhallitukselle uuden koulutalon rakentamista Tunnilaan erittäin vahvoin ja pätevin perustein. Ehkä nämä syyt antoivat aihetta osallistua ensimmäistä kertaa raittiuskilpakirjoituksiin. määräraha urkuharmoonin hankintaa varten. Mitään myönteistä ei tarkastuksen yhteydessä kertomuksen mukaan havaittu. Kuitenkin jouduttiin seuraavana syksynä antamaan kirjallinen kehoitus poisjääneiden lasten vanhemmille, sillä jatkokursseilta puuttui 18 lasta. Tarjouksia olivat tehneet vuokraaja Ernest Kyllönen Eerikkälästä, talollinen Otto Manninen Tunnilasta, talollinen Otto Kukkonen Tunnilasta ja talollinen Edvard Kasanen Eerikkälästä. Kortinpeluuta alkoi esiintyä myös, minkä harrastuksen johtokunta ”jyrkästi” kielsi. päivänä ja kesti joulukuun 17. Sitten tulikin jo taantumista, sillä seuraavana vuonna päätettiin lopettaa juuston ja juureskasvien jakelu. Vuonna 1915 paikka juJistettiin haettavaksi ja hakijoita ilmaantui peräti 46. Vuoden 1937 kunnalliskertomuksessa todettiin, että yli viiden kilometrin koulumatkaa ei Tunnilan piirissä ollut kenelläkään. Monet ilmoitukset avoinna olevista viroista eivät tuottaneet tulosta. V. Tarkastaja tutustui vaihtoehtoihin ja piti, keskeisestä sijainnista johtuen, Mannisen ja Kukkosen tarjouksia koulunpaikaksi parhaimpina. Suurimpia ongelmia näinä vuosina tuntui kuitenkin olleen — koulunpitoa ajatellen — puute sellaisista tarvikkeista kuin jalkineet ja lamppuöljy. 6 — N:o 27 — 1985 Torstaina, heinäkuun 4. Saapuvilla kokouksessa olivat talolliset Jooseppi Ruottinen (puheenjohtajana), Otto Ruottinen, Kalle Parkkinen, Hjalmar Leskinen sekä emännät Charlotta Konsti ja Edla Eerikäinen. Eräässä tapauksessa johtokunta erotti ”iäksi” oppilaan tästä koulusta. Opettajattaren palkkaan kuului vapaa asunto, tarpeellisine ulkohuoneineen, öljyvalo, pilkotut polttopuut, kouluasetuksen määräämä ala perunankylvölle, lehmän kesälaidun sekä 300 markkaa rahaa vuodessa. Seuraavana vuonna kunnanvaltuusto teki päätöksen ostoaamiaisesta viitenä päivänä viikossa. Johtokunta joutui joskus puuttumaan myös oppilaiden huonoon käytökseen. Koululiikunta sai myös uusia muotoja. Sulkavalla jako toteutettiin vuonna 1900. Edelleen päätettiin teettää kaksi höyläpenkkiä. * Vuosikymmenen loppu olikin sitten jatkuvaa opettajapulaa. Opettajan asuinhuoneet olivat kylmiä, seinissä ja nurkissa oli hataruutta, lattiat kylmiä jne
Kdoiv a vieraat tarvitsevat majoi13—16 Kyrsyässä. sunnuntaina 7.7. Elinkeinolautakunta N.. Netta PauIKK ELA EN Pekka Nykänen Säämingin seurakunnasta ja Anu Marita Luosnonen 18.0. 5.7. — 11.7. T 12: 1. -75 silloiset 5 A 1k. klo 9—12 Heikkurilassa ja klo elo (osoite kunnanvirastotalo) Jen a) E. Valle Teho 4.49,0. F1rJo Taskinen , 6.7.—12.7.1985 Lauri Partanen uh. Sulka EEST Wide nkylästä ain + pani oma mama K 70 KUULUTUS puh. Netta | | 13.7.—19.7.1985 Timo Seppäneti Suh: 71494 TERVETULOA! Kumuyrilaskunta Pin Ns Sain P 8: 1. tinta. klo 12—18 puutyön näyttely keskuskoululla P 10: 1. klo.18.00. puoli tuntia ennen kilpailun alkua. my pk viRjiakapitT 17 katon SEURAKUNNASTA MUUTP 12: 1. man JUMALANPALVELUS = 5. SSE i H H P 10: 1. Ota yhteys KöEstyö1.1. Vapaa pääsy. Testi uusitaan syksyllä. on vielä hyviä 00 yösoudun || paikkoja täytämätt; roi nään ja huomenna puh. : Sör Att S 5 d tyjen kokousten tarkastetut pöytäkirjat pideArja Teho 100, 3. 954-28863. kuu 18.7. TETTU: Maunu Albin PekuriT 12: 1. asti. heinäkuuta klo 13.00 Sulkavan kire cc E aa EURAKUNTAAN MUUTTAP 10: 1. tytöille ja pojille, kilpailu käydään 3-otteluna. 800 m Puusohvia ja sänkyjä, useita malleja. Uudelleenjärjestelyjen ja nimenmuutoksen kunniaksi oli sisäänkäynnin eteen hankittu Mallasjuomalta vanha paloauto, jonka lavalla Sulkavan pelimannit soittivat asiakS v) KIRKKOHERRAN loma jatkaat tervetulleiksi. Markus Kurki 17.9. Seuraava osakilpailu oikeusaputoimisto 4.10,7. SULK AV AN KOTISEUTUP AIV Ä Ä 118. klo 19.00 FANAN YH MMM NHMMMII| ja Kaartilankoskella Heimo Reposen rannassa pe 12.7. pant 8. Matti Borgelin | | ja tamppaustelineet ym. Toni Paunonen | | kaat, vesikourut, pyykki| || jaat Alatalon KestikievaHK-verhoomo Välimäki Ky 4.02,1, 2. ; : N tarinen. Sanna SuomalaiMUISTOKIVEN P ALJ ASTUSJUHL A Ro. Netta Pautään julkisesti nähtävänä kunnanviraston N kä osani! N neuvonnassa 8.7.-85 klo 12.00—15.00 välisenä. P 8: 1. Kolehti: Liput: 5 mk/10 mk Luterilaisen EvankeliumiyhdisTERVETULOA!! hey kin tysellä i å äntysellä J BRIRRFHANSARNNE häkoulukalliolla pe 5.7. Cooperin testi urheilukentällä : ma 8.7. klo 18.00. Arja Teho 523, 3. klo 9—12 Kaipolan koulun rannassa ja sulje 6—1 Toimisto avoinna Sulkavalla jen ajaksi). K. osin mu. Leiritarvikkeisiin mukaan yölisätietoja Kästyöpuodista pymisvälineet, saunomisvälip. a 5 : LEAST OTN Sulkava 1.7.1985 Palolautakunta vietetään sunnuntaina 7.7.1985 Ohjelmassa mm. Arja Teho 3.04,0, 2. klo 14.45. Mikko Kurki 16.5. Ilm. SUA1 yleisurheiluloiset "harmonikkatanssit kilpailut 26.6.-85 Leipämäen Tähkälässä lauant. Markus Kurki 436. Matti Borgelin 505, 3. 6, 21—23; Joh 1: 45—51). 972-44168. oppi5 PPP ja P 10: 1. Mä aa Sulkavalle 71121 ja Juvalle puotiin puh. Sarjat 8—14 v. klo 19.00. Toni Paunonen 123, 2. 20.00 J UP an 83 v. 14.30 ja torst. Mikko Kurki 589. Lätiö Sulkavan Jaivarnn: |] SUS Raa SATT SSR ass n : 2 a päättyy to o 14 maisnasta. = puupiirros-linopiirrosnäyttely yläasteella tun 79 Kurki 120.2 VESIJA VIEMARILAITOKSEN 13 Mikko Torvelaisen muistojuhla kirjastolla a LA. T 14: 1. 74 257. FIRE au 0. Aihe: Pulo tehtävä 18.00 Sulkavan AlinanTEE TEESE YK HANNKYANNAAANNNA i ja (Ps 139:1—12; 1 Kor 2:1—5, 3:5— niemessa. (kalevalatoimik.) Janne Muikkunen 100. Osa ajasta urheilukoulutoimintaa. Matti Borgelin 18.6, 3. 71 439 i 2. 1 700 N P 12: 1. RETKI Herättäjäjuhlille Nilsiään alkaa srk-talon pihalta pe 13-147. € € Tulokset 3 järj. 71568. Satu Ahokas 100, 2. Tervetuloa! yksiön NUTSaimi Eliina Pllspa Tääs17.0, 2. klo 10.00 Sulkavan kirkossa ja klo 13.00 Lohikosken kirkosTIISTAINA” 9.7, klo sa. päivän jälk. Ilmoittautuminen ja sa. SYNTYMÄPÄIVÄSEURAT 000000 0000 0000000000 000000000 TTA jaa Hukkasen (kesäasunnolla otllia essa la YA (0) UU. 954/45184 20.7.-85 mennessä/Kylli. 71 056. 6.7. alk. Koko kansan kuntotesti I, 12 min. Sisällä Souturissa asiakkaita viihdytti TV:stä tuttu Jorma Pulkkinen. Sulkava 2.7.1985 TEKNINEN LAUTAKUNTA esim. 00 s Liikuntalautakunta tiedottaa Avoimet lasten ikäkausikilpailut urheilukentällä 10.7. klo 8—20 torilla Netta Paunonen 3.07,7. Hanna Kangas 19.3. Valle Teho 18.8. kangaskalusto alk. klo 9-12.00. 957-76161 P 12: 1. Puh. Arja Teho 16.3, 3. vanhat vaihdossa, ilm. Kalevalatoimikunta vän keitt hdol keläinen Savonlinnasta. Samalla nimi muutettiin S-Market Souturiksi. ROBIN HOOD kolm. PTS lomalla seksi. Juvan Harmonikkakerho i > p 100 m ! , AVIOLIITTOON — KUULUT 8: 1. Janne Muikkunen puh. kotiinkulj. Juvan kunnan Joutaako talvi-/kesäLiikkeemme on e SER i vuokralle Sulkavan SoutuLasten uimakoulu 8.—12.7. neet, laulukirjat, raamattu ja pikkuohjelmia iltanuotioita varten. välisenä aikana. Koskinen moittaudu puh. | | Sulkavan torilla maaLUOKKAKOKOUS I | Sulkava torstaina 4.7. 4.29,6, 3. päivänä N:o 27 — 1985 — 7 FAYVHVVVIVIINN INA Sk an N z M 4 Harrastajateatteri Roisulkavan seurakunta Sokos-halli muuttui S Market Souturiksi kig esittää lastennävtel. 15.—19.7. Lok olmaadan os KASTETTU; Olli Kalle Taneli nen 142. vuokrata Virta kirkonkylästä. si Birgitta Linnea Kristiina JoAn sahaan ay eta Palolautakunnan ajalla 1.1.-85 — 30.6.-85 pidetroisiin. —14.7.-Sobituklo 13—16 Tunnilassa. | pidetään sunnuntaina 7. Lajit ilmoitetaan kilpailupaiyleinen A S UNTO SI kalla. Muistathan || Huom; vusi tentopatokenttä on ELÄKEIKÄISTEN LEIRILLÄ 8. Janne Muikkunen 628, 2. Satu Ahokas 14.7, nen Juvan seurakunnasta ja Lee2. rissa 27.7.-85 klo 18.00, ilpuh. Entinen Sokos-halli järjestettiin sisältä uuteen uskoon palvelutason parantamiseksi ja ostosten teon helpottami5. NUORTEN peli-illat Tapiolassa keskiviikkoisin klo 18.00. Matti Borgelin 95, 3. päivänä HRT Puumala perjantaina 5.7. Kaikki kuntoa testaaKONTISEN LEVY JA PUU 955-51900. é ; ao ROSSI € -anaaäant. Useita vuodesohvamalleja Valle Teho 420. T 12: 1. klo 8—18 torilla 1000 m ormit, lauderungot, tikv. Torstaina, ' heinäkuun 4. Pirjo M TORV IS na Marketta Runonen; Jussi Taskinen 17.2, 4. VARALLAOLOT AJALLA 6.1.—2.8.1985 14 kahvio keskuskoululla, perinteistä e Pirjo Taski 635 ONS : 1. Toni Paunonen | jaston pihamaalla. Tervetuloa kaikki. Toni Paunonen ||, sid Mahtava rekantyhjennysmyynti n unnanrakennusmestari Toimi Eronen puh. 71568. 71 229 E 580, 2. Sulkavan Kuljetusapua Tapiolaan tarvitseMatkailuyhdistys vat ottakaa yhteys Pirjoon puh
päivänä KELLOSEPANLUIKE LI E! AU TEKIN MAKKARA Pauligin AH ja FLORA OMO PESUPULVERI SÄÄSTÖPANKIN TALO PUH. 71 293. 71877. Kon26.7.1985 mennessä OK sertissa Loiri esittää mm. päivänä kesä x x x Ensi viikon Sulkavaan tarkoitekuuta. nn É Ps tä osoitisellai Milkavnn kunSulkavan kunnan Kaartilanmäen kylässä. ekstissä ..... vaikka lr el Oj I v Kd a k 58,— sikaan käsikirjoituksen mukainen. Ilmoittautumiset kulttuuritoimistoon 5.8. Plerin väri-ilmoituskg —=" Nord Wägs 20 Tiistaina klo 9.00-15.00 a mestan 8 kokin REA Vaasan Sillifile 850/600 se Ilmoitusten ja tilausten vastaanotto MAUKAS Pe Päätoimittaja Itä-Savon Säästöpankki NÄKKILEIPÄ S, e—La Tuomo Kukkonen lomalla Sulkavan konttori — 500 g HK: n vt. sulkavalaisille kirjoittajille 31.8.1985 mennessä Palkkauksena sivuvirasta Sarjat: — alle kouluikäiset suoritetaan 20 % Y 21 pl:n HUUTOKAUPALLA |||**=asmests. Perikunta Tied. SIVUVIRKA Vaalikelpoinen virkaan on Rauta Maatalous e I ANV SR FA henkilö, joka holhouslain 28 Kukkomäki puh. € Kulttuurilautakunta järjestää sulkavalaisille kuljetuksen SNÅL & kattoa ja toppauksia b) VESA-MATTI LOIRIN KONSERTTIIN ivaa via leen haettavaksi Rantasalmen keskuskoululle perjantaina 9.8.1985 klo 19.00. 4 5 0. jä I 8. 71121/44. ...2,80/pmm P La KURKKU kg 30 71544. i DAT HLR — yläasteet (13—16 v.) palkka tällä hetkellä 798,mk/ = Myydään Lauri Hietalan jä Kalevala aiheiset kirjoitelmat Makinsnikost opintoja työtojälkeenjät tämä koko irtaimisto Kilpailuun voi osallistua runoilla, näytelmillä ja suorasanaisilla mannaa nn Jr cor lauantaina 6.7.1985 klo 12.00 teksteillä. 71014 ulkavan kulttuurilautakunta järjestää jaa Jln Oc Häkä kl KIRJOITUSKILPAILUN kemusta — holhoustehtävissä ja kp Jin e tai sosiaalihuollossa. 2,80/pmm JA Kotim. erna Puhelimell hin il hdolli170 g 100 g ahaa sesti tulevista virheistå ei letti vastaa. 712 03 12 kk 90,— 6 kk70,— 3 kk 50, E , i ' Pieksämäki — 1985. 957-71734 — 4, — ARK KELLOT Ej O KELLOT U, SEINÄ o 95 90 O KORUT % lo 4, > PERJANTAINA — TALOUSKIDEO HOPEAT % s A " SOKERI 1 kg 1 olo MALLASJUOMAN äi ÄPÄIVÄ O LAHJATAVARAT + GL < | so pyfen nr myön O KESÄPÄIVÄ O PALKINNOT 18 = 3 olo Laas SEKAMEHU O ERIKOISPARISTOT 7 a , 95 v O ELEKTRONILASKIMET e O T-KAUPAN O FOTOPALVELUT Oo K E TUUTIT seuraavat 7.50 VÄN 2k O KAIVERRUKSET (e) at a O KELLOJEN-, KORUJENI wu LIHAMESTARIMME TARJOAA VIIKON LOPUKSI G JA SILMÄLASIEN don 20% MUISTA MYÖS MAUSTEPALVELUMME JININ KO ALPA = Dj = RJAUKSET TUOREET PORSAAN || TUOREET TALOUSAAMUNHYVÄ NE ih KAURAHIUTALE 45 JYKJYKSET 33 90 | ser 2 9 00 750 g 95 TARJOUKSIA Perjantaina ja lauantaina TUORE GRILLI PORSAAN ULKOFILE Puumalan PIIRAKAT O Heinähanko mm KYLKI 100 g HILLO) KOTIMAISET 690 72 5 anon O Viher Terhi 25 kg 75 E — 415 e S Luuton KASLERPERHOSLEIKKEET — | CARAVELL PAKASTIN 2000 | — g O Grillihiili 3 kg | 2. Leinon runojen pohjalta tehtyjä lauluAa aa mat kr | || VIRKAHOLSOOJAN antasalmelle klo 18.00 virastotalon edestä. päätoimittaja Vien LIIVI -Sulkav a = Anna Vallikari Levikkihuolto + osoitteenmuutokset VKT:N JÄTTIKINKKU 40 puh. HK:n lenkki kg O Sytytysneste 1 | ;” PR FEVER MET. Kiitos ja kuolinilmoitukset .......... 71544 koti 71431 + laskutusasiat VOHVELI LEIKE Aune Pulkkinen puh. LisäREILUT KESÄISET TARJOUKSEMME a RE iloja kunnanvirastost LAUANTAIAAMUNA Kaikki Sulkava-lehden kunnansihteeriltä ja kunnanTO—LA PUUMALALAISTA ILMOITTAJAT Sulkavalla 27. Lehti ei L LP v vokuneista vahingoista. % 11 kk 68,8 kk 62,5 kk 56,valinta 10 kk 66,7 kk 60,4 kk 54,PAINOPAIKKA: SULKAVA ulkomaille = — 3 kk52LEHTISEPÄT KY PUH. Viranhaltijaksi valitun on enKULTTUURILAUTAKUNTA nen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä todisaN tus terveydentilastaan. puh. KT paeta. 8 — N:o 27 — 1985 Torstaina, heinäkuun 4. Sön SONNIN LUUTON PAISTI se Konttori: 58700 Sulkava kk, puh. R Tekstinjälkeen ......... 1905 TI] LÄMPIMÄISTÄ tut ilmoitukset ja muu materiaaSULKAVAN E SSE jo maanantaina KUNNANHALLITUS Torstaina 7. o ehitta n KAUPAT ALO , y H Sulkava 35 71080.7120 O Muurinpohjalettu| = annu 42,5 cm % kä koin ilm. TORSTAISIN ILMESTYVÄ ILMOITUSHINNAT KOTISEUTULEHTI 1.6.1985 alkaen: Toimit 69700 Siili ve a Tom vw ...3,20/pmm e oimitus: ulkava , puh. Ilmoitukset jätettävä viimeistään tiistaisin = 36 KIINANKAALI kg a hana n klo 9.00-16.00 Lisävärikörotus 40%. 40 71293, ma ja ti puh. KKKK Kerrothan soutuvieraillekin palvelukUNNA sistasi oman pitäjän KÄRISTE SULKAVA ssa! SULKAVA Osoitteenmuutos 3.00 mk. mennessä (71121/44). aste amet bensen i ms nanhallitus, PL 25, 58700 : 5 SULKAVA. 50 — VÄRIOPEINNAA 3890 490 Ä Ä HK:n Kotim