Itselleni raja on siinä 21 ja 22 välillä, milloin se on sopivin uimiseen, toteaa Hyppölä. Varsinainen tavoite jäi 16 kilomerin päähän. 015 471 203 Kylmyys oli suurempi riesa, ja Tero Hyppölä kertoo, että pitkin loppumatkaa vilutti ja aivastutti. Navigointilaitteita ei ollut, ainoastaan merikortti. — Ajattelin että on parempi lopettaa ennen kuin molemmat kädet menee rikki, ja puoli seitsemän aikoihin sunnuntaiaamuna rantauduimme. Lisäksi se tahtoo hiertää niskaa. Ei ole toisaalta sanottua että toinen yritys onnistuu sen paremmin, sillä se on niin monesta eri tekijästä kiinni.. Märkää oli, mutta lämpenin kuitenkin. Tällaisissa suorituksissa se on 'pakkosyöntiä'. Torstaina elokuun 4. Tämä on hyvä reitti, koska suunnistaminenkin on suhteellisen riskitöntä. Ranteen ja kyynärpään välinen lihas, joka vapaauinnissa määrää käden asennon tulehtui. Ilman ongelmia käsien kanssa olisin kuitenkin jatkanut varmasti loppuun, hän sanoo. Hän sai kuitenkin maratonmatkan eli 42 kilometriä täyteen. Matka jatkui puoli neljän maissa sunnuntaina. Mitään harhalenkkiä ei tehty, va tosin pimeimmän yön aikana ei edetty lainkaan. — Ei ole poissuljettua, että yritän vielä josko pääsisi täyden kierroksen Partalansaaren ympäri. Englannin kanaalin ylitystä, mikä on 31,5 kilometriä, on joku suomalainen yrittänyt, mutta ei ole onnistunut. Uituaan 20 kilometriä Hyppölä puki märkäpuvun päälle ja oli siinä vaiheessa aivan 'jäässä?. — Yövyimme makuupusseissa Oulunsaaressa 35 kilometrin kohdalla. Hän on kokenut thriathlonisti, paras sijoitus MMkisojen 7. LepistönseWILJAM lällä oli isompaa vasta-aaltoa. — Suunnittelin Englannin Kanaalin ylitystä uimalla, mutta kun en saanut rahoitusta, päätin lähteä Sulkavalle. Uimarin tankkaus tapahtui veteen. Järviuimarin uhkana on hypotermia, alilämpötila, joka syntyy kun ruumiinlämpö painuu alle 35 asteen. Eväinä oli muun muassa nestemäistä maltodextriiniä ja banaaneja. — Jänteiden, nivelten ja lihasten takia olisi varmaankin pitänyt enemmän tehdä yli 20 kilometrin suorituksia, hän toteaa. — Kyllä se aikamoista möyryämistä oli Lepistönselällä, kertoo Hyppölä. Esimerkiksi kaukopartiohiihdossa 2002 hän pääsi 250 kilometriä 40,5 tunnissa. 1,3 kg banaanit tummat n. Neljässäkymmenessä kilometrissä alkoi toinenkin käsi oireilla samalla tavalla. Maratoonarin saattelivat makaan Tuomo Rissanen ja Jukka Simpanen. — Matkalla tunsin väliin oksettavaa oloa, mutta kaikki pysyi kuitenkin sisällä. Entiselle kilpauimari Tero Hyppölälle allasmatkat osoittautuivat liian lyhyiksi. VUOSIKERTA kaikkiin juhliinne. Altaissa on tehty jotain vuorokauden uinteja, kertoo Tero Hyppölä. : Sulkava Puh. päivänä 2005 N:o 31 LI A PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI 43. — Kiitos myös Antero Kerviselle, joka auttoi meitä sunnuntaiaamuna maihin noustuamme, sanoo Tero Hyppölä. ( HAUTAUS-, KUKKAJA PITOPALVELU Pa MIELONEN KYO Uitonsyrjä, puh. Hyppölä on silti kohtuullisen tyytyväinen suoritukseensa. Hänen mukaansa uinti järvessä on haasteellisempaa kuin meressä, koska aallot ovat pystympiä ja sukellettava läpi. 800 g luumut SUURINTA'ON AUTTAAIPIENINTÄ! i [N LAHJOITAMME 3 K kg kg SENTTIÄ/KG kg kg kg KAIKISTA 1.7. Tero Hyppölä kertoo harjoitelleensa ja uineensa koemielessä pisimmillään vain 16, eniten kuitenkin alle 10 kilometrin matkoja. — Veden lämpötila olisi saanut olla vähintään 23 astetta. Levätä sai, vaikkei nukkumisesta juuri mitään tullutkaan. Hyppölä on kokeillut rajojaan vielä lopetettaan uran vuonna 2001. Vähän harmittavasti reissu päättyi Karttuun. Rasitusta lisäsi märkäpuku, joka päällä on jäykempi uida. Kylmä edisti tulehdusta, vaikka se toisaalta piti kivun pois aluksi. — Voimia oli jäljellä, vaikka raskasta oli. 14.9.2005 K VÄLISENÄ AIKANA Kulmapaisti Pehmeä PAISTOI Costa Rica Kreikkalainen Valiojäätelö er k 500 g (4,78/kg) siemenetön = Hurmaava pikari fileesuikale CHIOVITOISTA 9 pkt | vihreärypäle 1009(10.00k9) — hunajamarinoitu aa LAPSELLE 500 g (3,00kg) ODO 300g (6,639) "KERÄYKSEEN. Kylmänkestävyyden harjoittamiseen olisi voinut myös panostaa enemmän, vaikka toki takana on myös suorituksia kylmäaltaassa. Hypotermia uhkana Ennakoitu tuntinopeus, eli 3.5 kilometriä alkumatkasta, mikä loppumatkasta putosi kolmeen kilometriin piti kutinsa. Kelin ja sään puolesta olosuhteet oli melko hyvät. Huoltoporukkaan = kuuluivat vaimo Outi Hyppölä sekä Sari Kallela, joille Sulkavan Suursoudut luovutti huoltoveneen käyttöön. — Minä en ainakaan tiedä, että Suomessa olisi järvessä uitu näin pitkää matkaa. Maailmalla, etenkin jenkeissä on pitkin matkojen uinti melko suosittu laji. Tero Hyppölä yritti valita mahdollisimman lämpimän veden ajan, mutta se kenties myöhästyi aavistuksen tällä kertaa. irjolohi Apetina fetapala a M aaah Savukirjolohifilee Pp Pp tai fetapala 8% 200 g (8, jka) k kt [J RUOKAKAUPAT | g p rs Kivulias tulehdus käsivarren lihaksissa esti sotkamolaisen Tero Hyppölän huikean yrityksen uida Partalansaaren ympäri vuorokauden aikana. — 27 kilometrin kohdalla vaihdoin hihattoman märkäpuvun ja otin buranaa, mutta kipu ei hävinnyt mihinkään. Lihas oli tulehtunut, ja alkoi särkeä lämmettyään. Suursouduissa Hyppölä on ollut kerran kirkkoveneessä. 676 860/24h VN | fi miin (N fll, IN Palvelemme: ma-pe 9-17, la 9-13, su 10-13 Snellman HK porsaan Pa Yki Venäläinen ulkofileep ihvi F Chiquita Unkarilaiset assa def meetvursti n. Vauhdikas startti Hakovirralta lauantaiaamuna kello 10
Jari Tiimonen, 47, 3. Matti Hintsanen, 23, 8. Miten voimme tuntea, kun joka aika muutumme. Ikämiehet: 1. Arvo Partanen, 41, 5. Ikään kuin muut ihmiset hänen ympärillään olisivat liikaa. 2 4.8.2005 N:o 31 SULKAVA 4.8.2005 Kiitos kun kävitte ja viihdyitte! Sulkavalla jo vuosia kesiään ja muitakin lomiaan viettäneet keski-eurooppalaiset ovat kilvan kehuneet paitsi Suomen ja Sulkavan kaunista luontoa, myös ihmisten ystävällisyyttä ja auttavaisuutta täällä. Pulliainen Veikko, 845, 9. Me tarvitsemme kesäasukkaita ja turisteja, joten meidän kaikkien kannattaa jatkossakin huolehtia, että he viihtyvät täällä ja palaavat takaisin./PP Viikon sana TIEDETÄÄN, TIEDETÄÄN... Tapahtumassa ovat mukaan myös Sulkavan ja Etelä-Savon Osuuspankit. Ikämiehet: 1. Makkonen Maija, 404 g, 4. Pulkkinen Erkki, 2547 g, 2. Pistooli: Yleinen: 1. Jos olemme rehellisiä, paikka on suorastaan pelottava. Matti Liukkonen, 29. Kiitokset ja kehut otetaan tyytyväisenä ja nöyrin mielin vastaan. Ajetaan Tunnilan kautta. Erheet ja virheet näkyvät niin nopeasti toisissa, mutta niin hitaasti itsessä jos laisinkaan. Yleinen: 1. Hänen eteensä saamme tuoda omalaisuutemme ja omituisuutemme ja ennen kaikkea raadollisuutemme ja keskeneräisyytemme. Luonnon kauneudesta ja kuntakuvan siisteydestä voimme jokainen huolehtia omalta osaltamme, kun emme roskaa ja riko yleisiä paikkoja ja huolehdimme oman elinympäristömme siisteydestä. klo 6.30 virastotalon edestä. Seppo Honkanen, 82, 2. Lauri Kuusinen, 19, 7. Vilkajärvellä klo 15.00-19.00. Itsetutkiskelu on jännittävä retki omaan itseen. Markku Laitinen, 59, 5. Miettinen Tuomo, 1157, 7. Kokoontuminen matkahuollon eteen klo 14.20 tai Vilkajärven montulle klo 14.40. Siinä saamme tuta suurimman hyväksyvyyden ja anteeksiannon. Matti Hintsanen, 17, 8. Seppo Honkanen, 64, 3. Työnäytöksessä esitellään nuoresta kasvatusmetsästä tapahtuvaa energiapuun koneellista korjuuta metsänhoitoyhdistyksen yrittäjän toimesta. Hyvää matkaa. Energiapuun korjuu on myös koneellistunut. Ja tilaa riittää. Metsänhoitoyhdistyksellä "työnäytös i Metsästä vihreää energiaa Väätälänmäellä Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistys järjestää viikon kuluttua perjantaina Sulkavalla Väätälänmäellä mielenkiintoisen työnäytöstapahtuman, jossa on luvassa kosolti tietoa ja opastusta metsänhoitoon liittyvissä asioissa. Hänen lähellään ei ole hyvä olla. Viljo Joskitt, 10. Jorma Hämäläinen, 71, 2. Joskus se on hyvä tehdä toisen /toisten ihmisen kanssa; kysellä, oppia toisen näkemyksistä ja hyväksyä se, että muut näkevät minut aivan erilaisena kuin itse itseni tunnistan. Siihen ei ihmiselämän pituus edes riitä. Viljo Joskitt, 44, 7. Aikansa tällaista tyyppiä kuuntelee, mutta sitten alkaa tökkiä. Markku Laitinen, 57, 2. Jo hymy vastaantulijalle kaupan tai postin ovella voi riittää. Haikarainen Arvo, 544, 10. Tila ei riitä. Raha on kunnassa tiukassa jatkossakin, mutta niin omien kuntalaisten kuin vieraidenkin viihtymiseksi toivoisi esimerkiksi Uitonvirran kunnostustöiden toteutuvan jossakin aikataulussa. Kari Hämäläinen, 53. Arvo Partanen, 68, 4. Sulkavan Agrimarket on järjestänyt moottorija raivaussahojen esittelyn kohteelle. Kun ensi sunnuntain teema Itsensä tutkiminen kehottaa meitä pysähtymään itsemme kanssa ja katselemaan itseämme ennen kaikkea sisältä päin, olemme totisen paikan edessä. Paras paikka itsen tutkiskeluun on Jumalamme edessä viipyminen. Tapahtumat Sulkavan Karjalaiset: Sulkavan siirtokarjalaisten elämänvaiheista kertova kirja on edelleen myynnissä Sulkavan kirjastossa sekä osuuspankissa. Miehet alle 70 v: 1. klo 913 Väätälänmäellä.. Reijo Haapaniemi, 79, 2. 5. Jari Tiimonen, 52, 6. Hintsanen Veikko, 1468, 5. Luvassa on energiapuun korjuuja käsittelynäytös, taimija lannoite-esittelyjä sekä moottorija raivaussahojen esittelyä. Itsensä tunteminen on vaikea taiteen laji”. Jokainen meistä tuntee tyypin: itsensä ilmaisu on rehevää monin sanakääntein, erilaisin käsielkein ja ennen kaikkea suuräänisesti. Pietikäinen Unto, 2112, 3. PT Päivän kierto Aurinko nousi tänään 4.49 ja laskee 21:55: Päivän sana Älkää koetelko Herran, Jumalanne, kärsivällisyyttä. Alueella on nähtävissä tällainen metsäkuvio. Kemira GrowHow:sta on paikalla asiantuntija kertomassa metsän terveyslannoituksiin liittyvistä asioista. Veijo Liukkonen, 44, 5. Makkonen Taneli, 430. Leinonen MarjaLiisa, 207. Heikki Joskitt, 54, 5. Kari Hämäläinen, 18. 6:16 Mietelause Avioliiton kolme vaihetta: Mies puhuu ja nainen kuuntelee; nainen puhuu ja mies ei kuuntele; molemmat puhuvat ja naapurit kuuntelevat. Hyvillä palveluilla, positiivisella asenteella ja luonnon suomia edellytyksiä hyödyntämällä voi pienikin paikkakunta olla vetovoimainen. Veikko Partanen, 36, 6. FinTaimelta ovat esittelyssä metsätaimet sekä koristetaimet pihaan ja puutarhaan. kommentilla tiedetään, tiedetään. Vihavainen Pauli, 955, 8. Jorma Hämäläinen, 63, 4. Haketuskalustona on uusinta tekniikkaa edustava kuoma-autohakkuri. Moni vakuuttaa: kyllä minä itseni tunnen ja tiedän... Moos. Saukkonen Pertti, 1128, 5. Tunnilan Lento: moniottelu Tunnilan vanhalla koululla to 11.8. Opastus paikalle on Pulkkilanja Kyrsyäntieltä. Satunnaisista kävijöistä kun voi joissakin onnellisissa tapauksissa tulla myös vakinaisempia asukkaita. Kosonen Tapio, 1800, 3. Tuukkanen Seppo, 2029, 4. Moilanen Eero. Positiivinen ilme kun voi syntyä hyvinkin pienistä asioista ja tapahtumista. Tulokset: Naiset: 1. Lauri Kuusinen, 3. Kunnalla on myös tärkeä rooli, jotta paikkakunnasta jäisi mahdollisimman monelle miellyttävä mielikuva niin satunnaiselle kävijälle kuin täällä pitempäänkin viihtyvälle. Tänään en ole enää se, mikä olin eilen. Leinonen Eero, 932, 6. Reijo Haapaniemi, 45, 4. Tuntematon Onnea Nimipäiviä Tänään torstaina Veera, perjantaina Salme, Sanelma, lauantaina Toimi, Keimo, sunnuntaina Lahja, maanantaina Sylvi, Sylvia, Silva, tiistaina Erja, Eira, keskiviikkona Lauri, Lasse, Lassi. Veikko Partanen, 73, 3. Kuntakuvan muodostuminen on meistä jokaisesta kiinni vaikka emme suoranaisesti joutuisikaan turistien ja muiden kävijöiden kanssa kosketuksiin. Eläkeläisystävät ongella Siikajärvellä Eläkeläisystävien kesän toinen osakilpailu pidettiin Juvan Siikajärvellä 19.7. Näytöksessä voi tutustua energiapuun varastointiin ja energiapuun haketusta varastolla esitellään myös. Rehvastelu työntyy esiin joka lauseesta. Liukko Raija, 995, 3. Pelottava siksi, että siitä mistä toisia syytämme, juuri siihen itse syyllistymme. KUTSU KESÄJUHLAAN Sulkavan Sotaveteraanit ja Naisjaoston jäsenet puolisoineen HASULAAN 10.8.05 klo 12.00 arvokas ohjelma ja "armeijan pitopöytä" lopuksi liikuntaa liiterin vintillä Sulkavan sotaveteraanit ry/Sotaveteraanipiiri EN JUHLI merkkipäivääni! Martti Repo Hakovirran oma paikallislehti aina torstaisin metsästysseuralla ampumakilpailut Hakovirran metsästysseuran ampumakilpailut pidettiin sunnuntaina 31.7. Savolainen Irja, 2734 g, 2. Miehet yli 70 v: 1. On hienoa, että kesävieraillemme on muodostunut näinkin positiivinen kuva sulkavalaisesta elämänmenosta ja ihmisistä. Hukkanen Unto, 1935 g, 2. Heikki Joskitt, 60, 4. Tulokset: Nuoret: 1. Savolainen Aimo, 1743, 4. klo 19.00. Mhy:n työnäytös pe 12.8. Energiapuun korjuu on yleistynyt Metsä-Savon alueella merkittävästi parin viime vuoden aikana. Gustafsson Erkki, 1246, 6. Vapa-Veikot: Rannnaltaonkikilpailu su 7.8. Metsä-Savon alueella on jonkin verran ravinne-epätasapainosta kärsiviä metsiköitä. Sulkavan Eläkkeensaajat ry: Pielisen Karjalaan lähtijät muistattehan, että lähtö tapahtuu la 6.8. Veijo Liukkonen, 76, 3. Tekee hyvää kuulla rehellistä, mutta rakkaudellista palautetta. Tuntuu kuin koko elämä saatikka maailma pyörisi hänen ympärillään tai hänen keskiössään
. Kotisairaanhoito on vuosikymmeninä muuttunut paljon. — Meillä on lupa täyttää virka, mutta hankalaa se voi olla, koska hammaslääkäritilanne on nyt synkkä etenkin Itä-Suomessa, hammaslääkäri Sirpa Ikonen arvioi. Sulkavalla on yhden hammashoitokäynnin laskennallinen hinta, eli palkat ynnä materiaalija muut kulut sisältävät todelliset kustannukset 50,67 euroa, kun se Juvalla on 52,46 euroa ja Puumalassa 55,63 euroa. Isien osallistuminen synnytyksiin on nyt lähes sataprosenttista. Ongelmia tulee. Paikkakunnalla, jossa ei ole yksityistä palvelua tarjolla, aikuisten hoito on hammashoitolalle suhteellisesti haasteellisempaa ja vaatii enemmän työtä. — Kuka tekee työt ja päivystykset lomien aikana, jos on vain yksi hammaslääkäri. Muun muassa kuukausittain kokoontuu ryhmä, jossa keskustellaan lapsija perheasiakkaista. Myös kutsujärjestelmään halukkaita aikuispotilaita on jonkin verran pyydetty määräaikaistarkastuksiin ja kokonaishoitoon. — Kutsujärjestelmässä hoitoon kuuluvat alle 18-vuotiaat pääsevät yksilöllisen kutsuvälin mukaisesti hampaiden tutkimukseen ja kokonaishoitoon, kertoo Paula Tahvanainen. — Särkyja tapaturmapotilaat on sijoitettava kolmen päivän kuluessa hoitoon tahi hoidon arviointiin. Sijaismäärärahat tälle vuodelle avopuolella vetäistiin kuntayhtymässä nollille. Tarvetta lisää muun muassa alkoholin käytön lisääntymisestä johtuvat ongelmat, Kyllikki Immonen perustelee. Kiireelliset tapauksetkin on pystytty hoitamaan. — Ja kun yhteydet ovat joustavia yhteistyötahoihin, niin mikä ettei homma toimi. Juvalta on saatu hammashuoltaja keskimäärin päiväksi viikossa, ei kuitenkaan kesäisin. Siellä tehdään verenpaineen seurantaa, ompeleiden poistoa, aikuisrokotuksia, ohjausta, myönnetään 'flunssa' sairaslomia jne. Perhesuunnitteluneuvolan palvelut on yhdistetty äitiysneuvo* lapalveluihin samalle työntekijälle. Jos hampaiden kunto pääsee rappeutumaan, on suurempi työ nostaa se takaisin nykytasolle. — Asiakkaina on myös Lieviskän puumalalaisia ja Savonlinna ostaa vastaavat palvelut Vekaran takaisille asukkailleen. Aikuiset ovat saaneet ajan hammashoitolasta kolmessa viikossa. Lohikoskella toimii neuvola, jonka terveydenhoitaja työskentelee täysin väestövastuullisesti eli vastaa alueellaan kotisairaanhoidosta, aikuisvastaanotoista, lastenneuvola ja äitiysneuvolapalveluista. Sitten tehtiin sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon asiat kylvetykset mukaan lukien, muistelee Kyllikki Immonen. Kouluissa ja päiväkodeissa sekä -ryhmissä tulisi tehdä ennaltaehkäisevää hammasvalistusta. Juvan toimipisteessä on tehty — Sulkavalla on hammashoitolassa ollut tähänkin asti vähiten henkilökuntaa suhteessa väestöön kuntayhtymän toimipisteistä, kertovat virkavapaan ajaksi toisaalle siirtyvä hammaslääkäri Paula Tahvanainen ja hammashoitaja Riitta Laakso. — Sen herättämä keskustelu kypsytti meitä jatkuvan muutoksen ajatukseen työssämme ja sen järjestelyissä. Hän tekee kouluterveydenhoitajan työtä sekä mielenterveystyötä. Aika ei ole riittänyt aikuispotilaiden proteettiseen, purentafysiologiseen tai kirurgiseen hoitoon, vaan palvelut on haettava muualta. Syntyvyyden lasku muuttaa käytäntöjä neuvolassa Kyllikki Immosen mielestä sosiaalija terveyspuolen yhteistyön tiivistymisessä on monia hyviä puolia. Terveydenhoito muuttuu enemmän sairaanhoidoksi. Lastenneuvolan yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on tiivistynyt. Koulujen ja ryhmien valistuskäynteihin ei hänen työaika viime aikoina ole riittänyt. — Sulkavalaisten hammasterveys on yleisesti ottaen nyt hyvä ja meidän työ tilanteen ylläpitoa. Sairastumisten sijaisuudet pyritään hoitamaan pääsääntöisesti sisäisin järjestelyin. — Nyt on yhden ja kahden perheen tilanteita, kertoo Kyllikki Immonen. Ja palveluitahan ostamme kuntayhtymässäkin ulkoa, myös neuvolan puolella; muu muassa psykiatrin sekä kasvatusja perheneuvolapalvelut. Lokakuusta lähtien on erikoishammaslääkäri Riikka Puustinen luvannut käydä Sulkavalla yhtenä päivänä kuukaudessa. — Pyrimme tekemään aina mahdollisimman paljon toimenpiteitä yhdellä käynnillä, toteaa hammaslääkäriPaula Tahvanainen. — Joitakin aikoja aikaisemmin jouduimme ottaman kantaa terveydenhuoltopiirin mahdolliseen muodostamiseen ja siitä esitettyyn malliin, sanoo Kyllikki Inmonen. Aiemmin saattoi ensisynnyttäjäryhmiä olla neljä vuodessa ja vanhempia 8-12 ryhmässään. jonkin verran sulkavalaisille kirurgisia toimenpiteitä. — Pitkään palvelleilla viranhaltijoilla on lomia seitsemän viikkoa per henkilö, joten reilut kolme kuukautta vuodessa on vain yksi työpari töissä, laskeskelee hammashoitaja Riitta Laakso. Kun mielenterveystyö siirtyi kuntayhtymälle työntekijöiden määrä putosi kahdesta yhteen eli mielenterveysneuvolassa on vain erikoissairaanhoitaja. Torstaina elokuun 4. Töissä on ollut kaksi hammaslääkäriä ja kaksi hammashoitajaa vakinaisesti. r. Ja onhan täällä myös pitkästä matkasta tulijoita. — Kuitenkin mielenterveyspalvelujen tarvitsijoiden määrä tuntuu kasvavan. Mielenterveyspalveluita supistettu Elokuusta 2002 ajanvarauksella toimivaa aikuisvastaanottoa vetävät neuvolan terveydenhoitajat vuorotellen. Teholan tilat suljettiin tänä kesänä Kuntayhtymän hajoaminen oli aluksi hämmentävää ja herätti kysymyksiä mutta paniikissa ei oltu. — Päätöksenteko on lähellä ja ihan mukava työyhteisökin tämä on, luettelee Sirpa Ikonen pienen terveyskeskuksen hyviä puolia. — Työni alkuaikoina kotikäynti saattoi alkaa puiden kannolla, saunanlämmityksellä ja pyykinpesulla. Säädös koskee myös ulkopaikkakuntalaisia, esimerkiksi Sulkavalla lomailevia, kertoo Paula Tahvanainen. — Hinta on halvin, erityisesti verrattaessa sitä asukasmäärään, toteaa Paula Tahvanainen. — Tavallisesti erikoishammaslääkäri suunnittelee hoitoa, mutta tässä tapauksessa myös auttaa toteuttamisessa, mikä helpottaa meidän tilannettamme. Syksystä 2004 lähtien on kokoontunut sosiaalija terveystoimen yhteistyönä ryhmä joka hakee muotoaan, ja taas kerran uutta paikkaa, kun ns. — Noin 20 vuoden aikana on vuotuinen syntyvyys laskenut yli neljästäkymmenestä noin 2025:een, eli lasten ja nuorten osuus väestöstä on laskenut, kertoo terveydenhoitaja Kyllikki Immonen. päivänä 2005 Hammaslääkäripula uhkana [ Jukka Ahonen Toinen Sulkavan hammaslääkäreistä on lähdössä virkavapaalle. Leikkauksiin menevien potilaiden hampaat on hoidettava kuntoon ennen operaatioita. ' — Lomat on porrastettu jo vuosia, ja nyt entistä tiukemmin. — Kun eri koulutuksen saaneet työntekijät tekevät koulutustaan vastaavaa työtä ja työnjohto on asiaansa osaava, ei hallinnointi liene oleellisin asia, Kyllikki Immonen kommentoi tulossa olevaa sosiaalija terveystoimen yhteistyöstä.. Laitoshoidossa olevien suun terveyden ylläpitotarve ja siihen kuluva aika kasvaa jatkuvasti väestön ikääntyessä. Aitiysneuvolassa toimivat lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotot. Niukentuviin rahavaroihin ollaan myös sopeutumassa. — Potilaan tarvitsee olla vähemmän —poissa töistä. Perhevalmennusryhmät ovat kuihtuneet minimiin aikaisempään verrattuna. Työtoiminnan kaltaisia ryhmiä on kaivattu pitkään tuloksetta
Luonto, rauha, puhtaus ja ennen kaikkea ihmiset. Katsokaa miten kaunis se on, ihastelee Neithart Schultz uudenuunaan ja kerroimme, että haluamme paikan läheltä Sulkavaa, kertoo Neithart oman paikan löytymisestä. Lähdimme oitis ajamaan pankkiin SavonlinHerra Joskitt on hieno mies ja loistava veneentekijä. He pitävät mökistä huolta talviaikaan ja auttavat muutenkin aina tarvittaessa. Aluksi lomia vietettiin vuokramökeissä, mutta vuodesta 1995 on nautittu Suomen kesästä ja luonnosta omalla mökillä Kyrsyänjärven rannalla. Puolivalmis mökki ja tontti löytyivätkin Kyrsyänjärven rannalta. Lounais-Saksassa 10 kilometriä Sveitsin rajalta oleva kotiseutu on myös Schultzien mukaan kaunista, mutta toisella tavalla kuin Suomessa. Se on hienoa, Neithart toteaa. Nyt jo eläkkeellä oleva pariskunta viipyy mökillä noin kaksi kuukautta. Se jäi minun mieleeni jo pikkupoikana ja halusin nähdä ja kokea itse millaista täällä on. Rantasaunan löylyistä nautitaan joka päivä. Kalastus on sen sijaan laji, jota pariskunta ei harrasta vaikka kalaisa järvi äärellä onkin. Kotona Saksassa näitä muistiinpanoja on jo. Talvella on myös kaunista, tähtitaivas on upea, sitä katselen ja seuraan mielelläni, Neithart Schultz kertoo luonnon tarjoamista elämyksistä täällä. 4 4.8.2005 N:o 31 SULKAVA Jutta ja Neithart Schultzin kesä[i paratiisi on Sulkavalla ja Kyrsyäjärven rannalla. Suomalainen design on Schultzien mieleen. monta kirjaa täynnä. O Pirjo Partanen — Isäni oli käynyt Suomessa pari kertaa ennen sotia ja hän kehui miten kaunis maa se on. a SS — Ei, ei, kalat me hankimme Wiljamista. Olen siinä mielelläni mukana, Neithart kiittelee. Saksalaiset Schultzit viihtyvät Suomessa ja Sulkavalla Mukavat ihmiset ja kaunis luonto viehättävät — Suomessa on niin paljon hyvää. Ystävälliset ja avuliaat ihmiset ovat parasta täällä, sanovat jo vuosikausia kesiänsä Sulkavalla viettäneet Neithart ja Jutta Schultz. Viisi kesää vietettiin Partalansaarella Lajulahdessa. Kauppiaspariskunta Osmo ja Sirpa Vihavainen tulivat tutuiksi kauppareissujen yhteydessä ja Schultzit vierailivat heillä useaan otteeseen talvellakin. Marimekko, Iittala, Annikki Karvinen, Aalto, kaikkia näitä löytyy sekä mökiltä että kotoa Saksasta. Vaimon ystävällä oli mökki Sulkavalla ja sitä kautta pariskunta päätyi paikkakunnalle. Osmo sitten puhui kunnanjohtaja Liukon kanssa ja hän pyysikin minua Sulkavan kunnan kirkkoveneeseen ja siinä olen nyt soutanut viisi kertaa. Vaimoni Juttaa kiinnosti tutustua Suomen lisäksi koko Skandinaviaan, muistelee Neithart Schultz Suomeen hakeutumisen syitä. Jutta ei ole aiemmin ollut innostunut soudusta, mutta aviomiehen hankittua hiljattain Heikki Joskittin valmistaman venekaunottaren, aikoo myös hän soutaa kotijärvellä. — On suuri onni, että meillä on naapurina Immosen perhe. Kerran sitten uutisissa kerrottiin, että nyt ulkomaalaisilla on mahdollisuus ostaa tontti ja mökki Suomesta. Ihmisten ystävällisyyttä ja avuliaisuutta paikkakunnalla Schultzit korostavat moneen otteeseen. 20 asteista on nyt vesi, kertoo tarkasti veden lämpötilan, ilman lämmön ja sademäärät jokaiselta päivältä ylös kirjaava Neithart. Soudun pariin hänet innosti ja vei innokas soutaja ja liikkuja Vihavaisen Osmo. Naapurinsa Ensio Immosen perheen apua he kiittelevät vuolaasti. He nauttivat tästä rauhasta ja hiljaisuudesta, kun he saapuvat tänne. — Minäkään en aio lähteä yksinsoutuun, mutta harjoittelen tällä ensi kesää varten, kertoo Neithart. Se on hienoa, mukana on aina niin mukavia ihmisiä kuten oli tänäkin kesänä. Nyt tarvitsen uudelle veneelleni katoksen ja Ensio on luvannut sen rakentaa. Mökkielämän — harrastuksiin kuuluvat myös marjastus ja sienestys. Soutua, uintia, pyöräilyä ja juoksua Schultzit ovat liikunnallinen pariskunta. — Osmolla oli mökillä pieni televisio, josta seurasimme aina uutisia ja säätä. — Tyttäreni ja hänen miehensä ovat lääkäreitä ja tekevät paljon töitä. He auttoivat meitä myös huonekalujen hankinnassa, onneksi Sirpalla ja Jutalla on niin samanlainen maku, Schultz kertoo. Neithart harrastaa pyöräilyä ja soutua. — Anh, tämä luonto on niin kaunis. — Ilman Osmon ja Sirpan apua ei asiasta olisi koskaan tullut mitään. Kurkia, laulujoutsenia, isokoskelo, teeriä ja kuikkakin pesii täällä. Vanhin tyttäreni pitää auringosta ja hän menee useimmiten lomillaan Etelä-Eurooppaan. Se on hyvä kalapaikka, Schulzit nauravat. — Kävin aina pyörällä seuraamassa soutuja Varmavirralla ja Hirviniemessä. Myös perheen neljä lasta ja muukin suku on vieraillut Kyrsyän mökillä. Jo työvuosinaan he yrittivät järjestellä lomiaan niin, että pystyivät viettämään Sulkavalla useamman viikon. Jutta kertoo käyvänsä joka aamu juoksulenkillä ja sen jälkeen uimassa. Myös Ruotsissa opiskeleva poikani viihtyy täällä
— Soudut eivät missään nimessä häiritse meitä, hauskaahan se vaan on. Ja saunasta täytyy päästä järveen uimaan, se on tärkeää, Rolf kertoo kesäloman elämyksistä. Tänä vuonna heitä oli viisi miestä, kertoo Anna-Maija Saukkonen. Sulkava romanttisine satamineen on mukava pikku kylä. Tämä on parasta, mitä tiedän, Rolf hehkuttaa suomalaisen mallasjuoman puolesta. — Olemme matkustaneet Suomessa idässä ja lännessä, mutta emme juurikaan pohjoisessa. Luottamus on vuosien aikana kasvanut molemminpuoliseksi. — Nuorukaisena katselin kartalta Saimaata ja ihmettelin kuinka paljon alueella onkaan järviä. Me sitten saamme vuorostamme nauttia heidän tarjoiluaan ja ruokiaan, Anna-Maija Saukkonen kertoo. Oli yllätys kun veneitä alkoi yhtäkkiä tulla niemen takaa suurin joukoin. Eläkkeelle siirryttyäkään he tuskin viettävät Sulkavalla pitempiä aikoja kuin nyt. Mökilläkin pariskunta saunoo vain noin kerran viikossa. Aika kuluu mukavasti vaikkapa auringossa istuen. Erityisesti Heislerit ovat Sulkavalla ja Suomessa yleensäkin ihastuneet asutuskeskusten toimivuuteen ja siisteyteen, ja toki myös puhdas luonto vetää puoleensa. — Lapsilla oli tapana tulla tänne kanssamme 18-vuotiaaksi. Sveitsiläiset lomailevat Halmejärvellä Kaalikeitto ja Lapin Kulta parasta Suomessa O Pirjo Partanen — Heidän takiaan minä tänne tulen. Norbert Heisler on käynyt talvisaikaan vain kerran Helsingissä työmatkalla, mutta tietää, kuinka pitkä ja ankara Suomen talvi on. Pisin hänen saamansa hauki oli 1,01-metrinen. Järvessä pulikoidaan toki myös illalla ja väliin päivälläkin. — Täytyy olla syntynyt täällä kestääkseen pitkän talven, hän arvelee. Norbert Heislerilla oli sitten kaksi suomalaista oppilasta, jotka antoivat sulkavalaisen mökinomistajan osoitteen. Mökkiloman pituudeksi on vakiintunut kuusi viikkoa. Ensimmäinen mökki on toiminut jo 70-luvulta vuokrakäytössä. Keski-Euroopan suurkaupungista tulevia ihmisiä kiehtoo Sulkavalla luonnonrauha ja kiireetön elämänmeno. — Emme ole juurikaan edes vakavasti harkinneet ostaa omaa mökkiä Suomesta. Aamuuinti sen sijaan on heille välttämätön rituaali. Meille tuodaan Sveitsiin Lapin Kultaa, mutta se ei ole tätä samaa. Molemmista Heislereiden lapsista on kasvanut Suomen ystäviä. Ikkunatkin on pesty, kiittelevät Saukkoset mökkivieraitaan.. — He pitävät suomalaisesta ruuasta kuten kaalikeitosta, jonka teen hirvenja sianlihasta ja tuoreesta kaalista. — Ylläpito on hankalaa Saksasta käsin, koska olemme täällä 1opultakin vain suhteellisen vähän aikaa. — Saksassa tyypillinen on kahdeksan plus yksi -miehistöinen soutuvene, sanoo Norbert Heisler. Heislerit ajelevat moottoriveneellään Saimaalla Puumalassa, Savonlinnassa Linnasaaressa ja Partalansaarikin on tullut kierrettyä, ei kuitenkaan soutamalla. SULKAVA 4.8.2005 N:o 31 5 "Sulkavalaiset, pysykää sellaisina kuin olette” [O Jukka Ahonen — Sulkava on hyvin kaunis ja viehättävä paikka, kehuvat saksalaiset Norbert ja Arnhild Heisler. Joka vuosi heinäkuussa kolme viikkoa ja varaus on ensi vuodelle jo vetämässä. — Ensimmäisenä kesänä emme tienneet mitään täällä järjestettävistä soutukisoista. Heislerit sellaista eivät kuitenkaan ole laittaneet kotiinsa. Sauna lämpiää joka päivä. Niin ja Anna-Maijan herkullisen kaalikeiton sekä Lapin Kullan vuoksi, nauraa Rolf Luchinger osoittaen isäntäväkeään AnnaMaija ja Heikki Saukkosta. — Kun tutustuimme toisiimme, puhuimme paljon Suomesta keskenämme Suomeen matkustaminen tuli ajankohtaiseksi yhteisen kodin perustamisen jälkeen. — Kenties niitä voisi markkinoida enemmän vaikkapa Saksaan. Vuosien aikana vuokralaisista on tullut myös hyviä ystäviä, joiden kanssa vietetään yhteisiä iltoja ja nautitaan vuoroin vieraanvaraisuudesta. Sulkavan Suursuoduista ei yksinkertaisesti tiedetä Euroopassa. — On tietysti mukava, kun mökeille tulee tuttuja: ihmisiä. Saukkosilla on Halmejärven rannalla Partalassa kolme vuokramökkiä, joista kaksi on uudempaa 2000-luvulla rakennettua ja varustukseltaan viiden tähden tasoa. Täällä päässä ei hänen mielestä tarvitse, eikä pidäkään muuttaa mitään. Tilanne olisi toinen jos Suomessa asuttaisiin vaikkapa puolet vuodesta. — Meillä on Saksassa kaunis ja mukava talo, jossa viihdymme talvet mainiosti. Metsästä poimitaan marjoja ja kanttarelleja sekä muitakin luonnon antimia. Heislerit pitävät parempana oleskella vuokramökillä. — Ihailemme auringonlaskua ja ympäröiviä maisemia Norbert Heisler toteaa kalastavansa mielellään. — Toivottavasti tämä pysyykin tällaisena. Kun pääsen eläkkeelle, tutustumme myös Pohjois-Suomeen, lupaa Norbert Heisler. Eteen tulevia kunnostustöitä kun ei kuitenkaan pysty omin käsin tekemään. Rouva Arnhild Heisler on koulutukseltaan lääkäri. — Sauna on hieno ja savusauna aivan upea. Myös kaupat ja muut palvelut toimivat hyvin. Tietää miten he elävät ia mihin L:n toon mökki jää. Ja myös sulkavalaiset, olkaa aina sellaisia kuin nyt, hän kehottaa lomapaikkakuntansa asukkaita. Heikki ja Anna-Maija Saukkonen (vas.) viihtyvät mökkivieraidensa kanssa. Vanhempi heistä on sen jälkeen tullut kesällä Suomeen ensin kaverinsa sittemmin puolisonsa kanssa. — Täällä olen myös terveyskeskuksessa saanut tarvittaessa erittäin hyvää hoitoa ja palvelua, enkä ole törmännyt byrokratiaan Heislerit asustavat Berliinin lähellä ja Norbert toimii fysiologian professorina yliopistossa. Veneet ovat Keski-Euroopassa erilaisia. He viettivät myös 40-vuotishääpäiväänsä heinäkuun lopussa. Täällä on aina niin siistiä, kun he lähtevät. Yksi tapa olisi kutsua lehdistön edustajia seuraamaan kisoja, pohdiskelee Norbert Heisler. — Ei kesää ilman Suomea, Heislerit sanovat. Sveitsissä Zurichissä asuva Rolf on ollut uskollinen asiakas Saukkosten vuokramökeillä jo kaksikymmentä vuotta. Saukkoset ovat tvvtvväisiä vakioasiakkaisiinsa. Soutua harrastetaan kyllä paljon niin Saksassa, Ranskassa kuin Englannissakin. — Ainut oikea sauna on Suomessa, sanoo Norbert Heisler. Perunalaatikko, ravut ja sienet ovat heistä myös hyviä. Heislereilla on eturivin paikka seurata soutuja aivan Hakovirran sillan tuntumassa Tannisaaren puolella, jossa myös yölliset maaliintulot ovat mukavaa katsottavaa. Ne kun ovat tavallisesti sähkösaunoja, joissa on kuivat löylyt. Loma-aika mökillä kuluu rentoutuen aurinkoa ottamalla, kalassa ja erilaisia pelejä pelaamalla sekä tietysti saunoen ja uiden. — Lapin Kulta on niin hyTämä on jo kolmas Bimbo-koira minun täällä oloaikanani, nauraa myös isäntäperheen koiran kanssa ystävystynyt Rolf Luchinger (etualalla). *Ainoat kunnon saunat Suomessa" — Saksalaisillakin on nykyisin aika paljon saunoja, kertoo Norbert Heisler. Ajattelin aina että tuolla täytyy olla suurenmoisen kauniit maisemat ja luonto, Norbert Heisler muistelee. väää.... — Rolfin houkutteli tänne ensimmäisen kerran sveitsiläinen Julia, ja sen jälkeen hän on käynyt meillä erikokoisissa porukoissa. — Tykkäämme kyllä soutaa, mutta ihan niin kovia soutajia emme ole, he tuumivat. Suomeen vain kesällä Ensi kertaa vuonna 1975 Sulkavalla kesää viettäneille Heislereille tuli 30 vuotta täyteen Varisnimessä. Rolf Luchinger on käynyt Suomessa myös talvella pari kertaa, mutta kesä Sulkavalla on se aika, jota on odottaa innokkaasti talvikuukausien aikana. — Meillä oli nuorena samat ajatukset Suomen suhteen, ennen kuin edes tiesimme toisistamme
Pirjo Partanen 17-vuotias Maija Ulmanen aloitti systemaattisen juoksuharjoittelun syksyllä 2004 valmentajanaan kunnanjohtaja Juri Nieminen. Toki itsenäisestikin voi harjoitella, mutta se on sama kuin polkisi pyörää puoliksi tyhjillä kumeilla. Kovin suurta joukkoa ei tässä a. pam Lettipäinen, vaalea tyttö kiertää sisukkaasti urheilukenttää jalka teipattuna. Ei kannata antaa muille tasoitusta. Niemisen mukaan tavoitteiden asettelussa on oltava realisti. Valmentajaa tarvitaan neuvomaan ja tueksi Juri Niemisen ja Maija Ulmasen valmennusyhteistyö alkoi Maijan Urheiluharrastus on nuorille erittäin suositeltavaa. Juri Nieminen otettua yhteyttä uuteen kunnanjohtajaan asianaan urheilukentän huono kunto. — Hassua, kun minusta esimerkiksi 2000 ja 3000 ovat liian pitkiä matkoja ja kuitenkin teen niillä parempia tuloksia. Heinäkuussa alkaneet salaperäiset nilkkavaivat ovat kiusanneet nuorta juoksijaa, mutta jos toipuminen niistä tapahtuu ajoissa, Maijan urheilu-uran ensimmäinen SM-kisastartti on Lappeenrannassa 21.8. Ensimmäisen harjoittelukauden tavoitteeksi asetettiin testijuoksujen perusteella B-rajan tulos yhdessä lajissa ja vuonna 2006 osanotto N19 sarjan SM-kisoihin. Päämatkaksi näyttäisi nousevan ainakin jokin muu kuin sileä matka, esteet radalla kun tunitsestään j tuvat vain parantavan tytön juoksua. — Valmennustyö alkaa urheilijan halutessa ohjausta. Tavoitteet oltava realistisia Urheilijalla on oltava selvillä tavoitteet siitä, mihin harjoittelulla pyritään. Urheilivat nuoret pysyvät poissa ilkivallasta ja päihteistä. Aidan ylitys saa hienoisen kivun irvistyksen kohoamaan kasvoille, mutta juoksu jatkuu sinnikkäästi maaliin saakka. — On enemmän sääntö kuin poikkeus, että harjoitusohjelmaan tulee muutoksia. Harjoittelusta vapaita päiviä viikossa on vain yksi. — Tietysti olisi hienoa menestyä vaikka SM-tasolla. Halu eteenpäin ja parempiin tuloksiin on kuitenkin vahva. Urheiluharrastus antaa eväät myös vanhemmalle iälle terveellisiin elämäntapoihin. Urheilevat nuoret pysyvät poissa ilkivallasta ja päihteistä ja oppivat kantamaan vastuuta tekemisistään... Ongelmia harjoittelussa ja edistymisessä. Tavoitteet saavutettiin odotettua paremmin, sillä Maija rikkoi 400 metrin aidoissa A-rajan jo tänä kesänä. Läsnäolo harjoituksissa on tärkeää varsinkin nuorten urheilijoiden kanssa ja tekniikkaharjoituksissa, toteaa Nieminen. Juoksutavoitteistaan nuori nainen on vielä vaitonainen. Valmennustyö muodostuu kahdesta perusosiosta: harjoitusohjelman laatimisesta ja harjoittelun seurannasta. Oma asenne riittää. Urheilijallakin on muuta elämää ja harjoittelu pitää rytmittää sen mukaan. — On myös hyvä muistaa, että se laji, jota urheilija ensisijaisesti haluaa harjoitella ei ole välttämättä se, jossa hänellä on parhaat edellytykset menestyä. Kaiken kaikkiaan valmentajan rooli on olennainen eteenpäin pyrkivälle nuorelle. Se oma juoksumatka on vielä haussa. Maijalla on tällä hetkellä mystisiä nilkkavaivoja ja tämä on parin viikon ajan estänyt juoksuharjoittelun. Asiantuntevassa ohjauksessa harjoittelu on mielekästä ja valmentaja tarjoaa myös sitä urheilijalle tärkeää henkistä tukea kuuntelemalla ja keskustelemalla asioista myös urheilun ulkopuolella. Erityisesti yksilölajeissa nuori oppii kantamaan vastuuta omista tekemisistään sekä toimimaan säännöllisesti ja tavoitteellisesti. lj välineistö on juoksussakin melkoinen. Olisinko sittenkin ennemmin pitkien matkojen juoksija, nauraa jo 15-vuotiaana ensimmäisen maratoninsa Forssassa juossut tyttö. — Urheiluharrastus on nuorille erittäin suositeltavaa. Sisältö voi vaihdella paljonkin. Se voi olla myös kokonainen kansio, jossa on erikseen vuosija kuukausisuunnitelmat, joiden pohjalta tehdään viikkoohjelma, hieronnat, leirit, listaus testija kilpailutuloksista ja muuta vastaavaa. Tilalle on kehitelty muun muassa kuntosaliharjoittelua, uintia ja vesijuoksua. — Meillä ei ole tasorajoja mukaan pääsyn ehdoksi. Maijankin kanssa tehtiin syksyllä 2004 eri matkojen testijuoksuja, joiden perusteella tavoitteet asetettiin. 6 4.8.2005 N:o 31 SULKAVA Maija Ulmanen voitti Etelä-Savon piirin me ikäluokassa radoilla nähdä, Maijakin oli sarjassaan ainoa osanottaja. On myös tutkittu, että urheilevat nuoret menestyvät keskivertoa paremmin koululla. Vammatapauksissa ei pidä jäädä ihmettelemään vaan apua pitää hakea nopeasti. Oppii suunnittelemaan ja järkevöittämään ajankäyttöään, Maija pohtii. Oikeastaan sitä joutuu vain miettimään tarkemmin, mitä ja missä järjestyksessä asioita tekee. — En koe menettäväni mitään harjoittelun takia. Jokaiselle laaditaan itselle sopiva harjoitusohjelma, lupaa itse kymmenottelijana kunnostautunut Juri Nieminen. Oikeastaan tavoitteellisen juoksemisen aloittaminen on ollut kiinni vain valmentajan löytymisestä, kertoo syksyllä Sulkavan lukion viimeisen luokan aloittava Maija. — Harjoittelun rytmitys ja tekniikan seuranta ovat niitä asioita, joita kukaan ei voi tehdä ainakaan hyvin yksin. Nuoria voi valmentaa esimerkiksi yhteisesti vedetyissä treeneissä, mutta tosissaan eteenpäin pyrkivällä yli 14vuotiaalla tulisi olla ainakin jonkinlainen harjoitusohjelmaa, kertoo itse 13-vuotiaana harjoittelun kestävyysjuoksuryhmässä aloittanut Nieminen. Urheilijan tarvitsema staruuskisoissa juoksemansa sekä 400 metrin aidat että 2000 metrin estejuoksun. Koulun, —vaid paa-ajan ja urheilun yhteensovittaminen ei ainakaan vielä ole tuottanut Maijalle vaikeuksia. Piikkareita monelle matkalle, lenkkarit, sykemittari, harjoitusasut, kilpailuasu ja niin edelleen. Valmentajan tukea ja tietämystä tarvitaan erityisesti silloin, kun kaikki ei sujukaan suunnitelmien mukaan. — Uuden valmennussuhteen alussa on hyvä ensin testata suoritustaso, jotta harjoittelu ja tavoitteet osataan asettaa oikein. ai tan. Valmentajan tehtävä on Niemisen mukaan tällöin ohjata urheilijaa näkemään myös muita vaihtoehtoja, mutta nuoren oma motivaatio on kuitenkin kaikkein tärkeintä. Valmentajan merkitys harjoittelussa on Maijan mielestä olennaisen tärkeä asia. Tie juoksijaksi on pitkä, vaativa ja vaatii valmentajan ohjausta Paikoillenne, valmiina... Juoksuharjoittelu on sitkeyttä vaativaa, yksinäistä puurtamista. — Harjoittelun seuranta jaetaan aktiiviseen seurantaan eli läsnäoloon harjoituksissa ja jälkiseurantaan, jossa valmentaja laatii raportin toteutuneesta harjoittelusta, mikä taas auttaa tulevien harjoitusten suunnittelussa. Juri Niemisen talliin mahtuu myös uusia valmennettavia. Monesti kaikki haluavat juosta 100 metriä tai hypätä pituutta vaikka potentiaali olisi muihin lajeihin. Syy voi olla vamma tai muu koulu-, työtai vapaa-ajan meno. MINE Juri Nieminen suosittelee urheiluharrastusta kaikille nuorille. Vähimmillään se on lista siitä, minkä mittainen lenkki ja millä sykkeellä minäkin päivänä juostaan. — Olen pitänyt aina liikunnasta ja erityisesti juoksemisesta. Käynnissä on Etelä-Savon piirimestaruuskilpailujen 400 metrin aitajuoksu ja juoksijatyttö radalla on Sulkavan Urheilijoita edustava Maija Ulmanen. Maija viikottaiseen harjoitusohjelmaan kuuluu eripituisia ja eritasoisia juoksuharjoituksia, lihaskuntotreenejä sekä kimmoisuusja vauhtiharjoituksia
Elias Lyytinen 34.3 5. 1. 1. Vespermusiikki to 11.8. Noora Hintsanen 1.40 4. Tatu-Asser Kolehmainen 106 4. 1. Emma Virta 1.55 5. Nikke Jussila 276 5. Teemu Hintsanen 206 2. Sini Mikkola 1.07 3. Aada Merinen 132 3. Sulkavan keskustasta. TULEVAA: Messu su 14.8. Irene Lindström 1.22 5. 0500 460001. Joona Ahonen 26.8 2. Veeti Lempinen 189 3. Tämä sukutapaaminen oli kaikin puolin onnistunut ja niinpä päätimme, että jatkoa seuraa aikanaan. Iida Virta 1.38 Pojat 10-v. Henrik Tiainen 31.3 4. Iida Virta 247 Pojat 10-v. Kerttu Seppänen 184 2. klo 12 Halttulan sotilashaudalla ja klo 14 Sairalanmäen muistomerkillä. Sini Mikkola 335 3. 1. 015-471 544 Ilmoitukset: Kari Sormunen (lomalla) PAINOPAIKKA: (LEHTISEPÄT OY Pieksämäki -2005. Olli Pelkonen 1.12 2. klo 15 keskuskoulun kentällä. Sami Mikkola 294 Pojat 12-v. 1. 1. urheilukentällä. Mirella Hölsä 169 6. klo 9.30 päiväkerhohuoneessa. Aada Merinen 31.7 3. Juha-Matti Mäkelä 172 4. Anu Hintsanen 1.14 4. maakirjat, joihin merkittiin talojen isännät sekä missä he asuivat ja mitä maakappaleita omistivat. P. Hanna Tiainen 1.39 3. 1. Santeri Lang 198 Tytöt 10-v. Janita Muhonen 56.0 7. 1541 Juho Hintsasesta ja päätyen Taipaleen Hintsasiin. Anu Hintsanen 330 4. Pyry Ahonen 305 = Seurakunta Jumalanpalvelus su 7.8. Leevi Ahonen 1.15 3. Sami Mikkola 1.16 Pojat 12-v. Olli Pelkonen 266 6. Hintsasten pääasialliset asumaalueet olivat pitkään Hintsala, Telalahti, Ruokoniemi sekä Kulkemussalon (Partalansaari) puolella Auvila ja Kaartilanniemi. Jussi Simonen 1.12 2. Sara Lintunen 244 Hanna-Leena Mäkelä 237 4. Jalkapallokerho 3-6 -luokkalaisille ti 9.8. Järkeä saa liikenteessä käyttää myös maaseudulla ajettaessa — vaikka olisikin oikein pääkaupunkilainen autoilija työsuhdekaarassaan ! Kun vastaantulija osaa hiljentää, ettei kivet sinkoile — niin me osataan oikein kättä heilauttamalla KIITTÄÄ HUOMAAVAISUUDESTA ! KOKEILE JOSKUS ! Ja vielä terveisiä niille hölmökuskeille, jotka yrittävät sorateillä ohitella; ostakaa lapsille/teille sopiva autolla kaahaus -peli tietokoneeseen ! Terveisin, Soratietä 20 km päivittäin n 60 km/h tunnissa ajeleva Kunnalliset ilmoitukset pukeutuminen). Liekin varjolla (Pieni liekki + lapsia ja nuoria) harjoittelee pe 12.8. Lampun lasit räksähtelevät ja moni tuulilasi on jo saanut kiveniskemän tai halkeaman ! Miksi on pakko jopa yrittää ohittaa autoilijaa joka ajaa alle 80 km/h ??. Viikon tori MYYDÄÄN öljypoltin Oilon Junior, uusi, hp. Peruskoulun yläasteen 7. Avioliittoon kuulutettu: Janne Petteri Kosonen ja Minna Susanna Runonen, mol.Sulkavan srk:sta. Tuuli-Mari Mäkelä 196 5. Pinja Pylkkänen 191 6. 1. Sohvi Eronen 256 7. Toni Linström 1.38 9. Iina Lempinen 34.8 4. Kaartilankosken koululla. Sara Lintunen 1.36 4. MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN hyväkuntoinen saunallinen yksiö keskustan tuntumasta. luokkalaisten päivä jatkuu aloituksen jälkeen Tapiolassa tutustumisen ja ulkoilun merkeissä (Huom. Miko Eronen 1.25 6. Kiitokset vielä näin jälkeenKuvassa ovat Ainon tytär Asta (vas.), Jalma rin pojat Tauno ja Heimo, Eemelin Marikka, Ilari ja Antti, Einarin Terho, Kaija ja Maija sekä Viljamin Matti ja Tuomo. Pientä peltihommaa, muuten kats.kunn. Vilma Pylkkänen 47 Pojat 4-v. VUOKRATTAVANA yksiö 37 m. Hanna-Leena Mäkelä 1.45 6. Veera Hintsanen 44.0 5. Mika Sirviö 345 3. Joona Ahonen 160 2. Beda Eronen 1.05 2. Antti Seppänen 26 Tytöt 6-v. Toni Sirviö 1.14 Pituushyppy Tytöt 4-v. Miika Hölsä 1.28 7. 10 km pitkällä soratiellä **säästät” alle 2 minuuttia, jos ajat koko ajan 80 km/h etkä esim 60 km/h ! Koko aikaa ei mutkissa edes voi ajaa kahdeksaakymppiä eli säästö on noin yhden kokonaisen minuutin !!! Onko se sopiva hinta maksaa rikkimenneestä autonlampusta jotka nykyisellään maksavat 200 300 euroa ??. 050-514 8544. Toni Linström 225 9. Iikka Lempinen 1.12 3. Johanna Lintunen 281 6. 21: 28-32), toimittaa kesäteologi Sami Seppänen, kanttori Sari Behm. Lasten yleisurheilukilpailut Lasten yleisurheilukisat pidettiin torstaina 28.7. Lahden Joutjärven srk:sta. Hartaushetket su 7.8. HannaTiainen 214 3. Tietoa menneestä . Veera Hintsanen 65 7. sunnuntai helluntaista, aihe Itsensä tutkiminen” (Room. Jere Mikkonen 1.59 Tytöt 8-v. Johanna Lintunen 1.27 7 Sohvi Eronen 1.34 8. Mielenkiinnolla kuunneltiin setä Einarin kirjoittamia vanhoja kirjeitä ja kertomusta kuuliaisreissusta Telataipaleen puolelle. Susanna Lintunen 297 2. Santeri Mikkonen 1.23 5. Kunkin koulun rehtorilta saa tarvittaessa lisätietoja. 1. 7: 14-25; Matt. Hari Hintsanen Tytöt 8-v. Tämän jälkeen oli vapaata seurustelua ja rattoisaa yhdessäoloa. ajasta Sulkavan pitäjän edeltäjässä, Iitlahden neljänneskunnassa laadittiin vuonna 1541 silloisten hallintoviranomaisten toimesta ensimmäiset ns. Tilaisuuden juonsi Tuomo Hintsanen ja yhteisesti lauletun suvivirren jälkeen tervehdyssanat huumorilla höystettynä lausui Tauno *Taipaleen Tane”. Niinpä kokoonnuimme me Ainon, Jalmarin, Eemelin, Einarin ja Viljamin elossa olevat jälkeläiset puolisoineen, lapsineen ja lapsenlapsineen ja tietenkin myös sukuhaaraan *integroituneet” miniät ja vävyt yhteiseen tutustumistilaisuuteen, eiväthän monet olleet ennen tavanneet toisiaan. Lajeina olivat juoksu ja pituushyppy. Elina Eskelinen 2.07 Pojat 6-v. klo 10 srk-talolla. klo 18 keskuskoulun kentällä. Tuomas Linnainmaa 324 4. Beda Eronen 371 2. Juoksu 100 m: Tytöt 4-v. Pinja Pylkkänen 1.42 5. Ensimmäisenä koulupäivänä kouluun pääsee bussissa ilman sitä. Santeri Lang 1.45 Tytöt 10-v. Elisa Pelkonen 1.34 2. SUIKAVA 4.8.2005 N:o 31 7 Postista SORATEIDEN VIRTUOOSIT! Taas on se aika jolloin kiireiset kesäautoilijat ja kesäasukkaat kaahaavat mutkaisilla sorateillämme. Iina Lempinen 90 4. Antti Seppänen 1.18.0 Juoksu 300 m Tytöt 6-v. 1. Linja-autossa kulkevat perusopetuksen oppilaat saavat käyttöönsä ensimmäisenä koulupäivänä älykortit, joita heidän on bussissa kulkiessaan joka kerta käytettävä. 0400 177 891. Veeti Lempinen 1.37 3. Arttu-Kalle Kolehmainen 1.34 8. LMESTYVÄ A Päätoimittaja: Kalle Keränen (lomalla) Toimitus: Pirjo Partanen puh. klo 19 srk-talolla. Jere Mikkonen 147 Hintsalasta on suku laajentuessaan levinnyt muualle Sulkavaan. klo 12 Leppäkuja, klo 13 Kotiharju. Leevi Ahonen 308 3. Aamu Ahonen 67 6. Moona Merinen 1.26 6. Tatu-Asser Kolehmainen 29.5 3. Nikke Jussila 1.15 3. MUUTA: Saunailtaa ei ole viikolla 32. Elina Eskelinen 128 Pojat 6-v. 050 548 6100. Pyry Ahonen 1.20 Pojat 14-v. Santeri Mikkonen 277 4. Vapaa pääsy. Koululaiskyyditykset toimivat suurin piirtein samojen aikataulujen mukaan kuin edellisenä lukuvuotena. Janita Muhonen 79 5. 1. päin Tuomolle ja Taunolle he olivat varsinaiset puuhamiehet asiassa. 1. Sulkavalla 02.08.2005 Sivistystoimenjohtaja Sosiaalitoimi Hintsaset koolla Partalansaarella Hintsasen suvun Taipaleen sukuhaaran yhteinen tapaaminen oli 23.7. 540 e, p. Juho Kontiainen 41.4 6. klo 10 Sulkavan kirkossa ja klo 13 Lohikosken kirkossa. 1. 1. Moona Merinen 251 8. NUORET: Jalkapallokerho yläasteja lukio -ikäisille ma 8.8. klo 18.30 srk-talolla. Susanna Lintunen 1.22 2. Jussi Simonen 342 2. Kerttu Seppänen 27.0 2. Nämä maakirjat, joita voitaneen verrata nykyisiin lainhuudatusasiakirjoihin, olivat varsinaisesti ensimmäiset luettelot seudun talonpojista. MYYDÄÄN Opel Kadet -84. P. Koulut alkavat klo 9.00 Kaipolan ja Rahkolan kouluilla sekä Kaartilankoskella klo 8.30 ja klo 8.50 peruskoulun yläasteella ja lukiossa sekä Kirkonkylän ala-asteen ja Lohilahden kouluilla. Tuomas Linnainmaa 1.13 4. Emma Virta 199 5. Nautittuamme Partalansaaren marttojen valmistaman maukkaan aterian seurasi Hintsasen Ilarin puheenvuoro aiheena katkeamaton ketju Hintsasia alkaen v. Juha-Matti Mäkelä 1.55 4. Kalle Lempinen ja Miika Hölsä 278 3. Elisa Pelkonen 217 2. LAPSET: Perhekerho ke 10.8. Eerika Lindström 2.00 6. Mika Sirviö 1.11 2. Esiintyy Virpi Miettinen ja Katariina Kokkonen. 1. Eerika Lindström 164 7. Isoisäni isä, David Hintsanen muutti perheineen Kaartilanniemestä Taipaleeseen vuonna 1869. Idean tähän kokoontumiseen esitti jo vuosi takaperin Lappeenrannassa asuva Tuomo Hintsanen. Varpu Vehomäki 176 Pojat 8-v. Huolimatta siitä, että joillakin suvun jäsenillä oli työesteitä ja muita yhteensattumia, meitä oli paikalla lapset ja imeväiset” mukaan luettuna liki kuusikymmentä henkeä. klo 10 Sulkavan kirkossa, 12. Teemu Hintsanen 1.36 2. Kolehti oman seurakunnan yleiseen seurakuntatyöhön. 1. Kortti on henkilökohtainen arvoesine, mikä on säilytettävä turmeltumattomana omassa kotelossaan. 1. Noora Hintsanen 212 4. Seurakunnassamme on Sami Seppänen kesäteologina elokuun. Kalle Lempinen 1.16 4. Arttu-Kalle Kolehmainen 228 8. Varpu Vehomäki 1.33 3. Tuuli-Mari Mäkelä 1.48 Pojat 8-v. Iikka Lempinen 348 2. Aamu Ahonen 45.3 6. DIAKONIA: Hartaushetket: ke 10.8. Elias Lyytinen 140 3. MUSIIKKI: Kirkkokuoro ke 10.8. 1. Avioliittoon vihitty: Matti Antero Salo ja Mai-Brit Hanneli Laitinen, mol. 1. Näitten joukossa oli myös Juho Hintsanen, Telalahden kymmeneskunnan Hintsalasta, Hintsasen suvun ensimmäinen tiedossa oleva edustaja. Hp.240 e. Vilma Pylkkänen 1.19.0 Pojat 4-v. Tämän jälkeen jokainen serkuista esitteli oman pesueensa. Miko Eronen 248 7. KOULUT ALKAVAT SULKAVALLA Sulkavan lukion, perusopetuksen koulujen ja 6-vuotiaiden esiopetus aloitetaan tiistaina 16.08.2005. Irene Lindström 2.94 5
— Eipä ole vielä makkaraan tarvinnut turvautua, tuumasi Risto Tarikka. Opetusmielessä juteltiin ainakin onginnasta, hauen ja kuhan uistelusta, vähän alamitoista ynnä muusta. Vapaa pääsy Tunnilan kyläyhdistys ry. kilpailemaan) Partalansaaren hirviseurueiden väliset HIRVIAMMUNTAKILPAILUT sekä seuran hirviammunnan mestaruuskilpailut su 14.8. Liukkonen Matti 298 g, 8. GrowHow & metaänhoitoyhdistys IN: Heikki Leinonen&Harri Kietäväinen, Kotimaiset Energiat Ky, Kuljetus S&S Rouhiainen ja Agrimarket Sulkava Mhy:n metsäneuvojat ja yhteistyökumppaneiden edustajat tavattavissa paikan päällä U Tervetuloa! ELOKUINEN YHTEISLAULUILTA Ma 8.8.05 klo 18.30 Kiikkurannassa Tunnilassa, Tunnilan koulutie 100, laulattaa Vili. 050-572 3641 Nuorten kalastusleirillä pyydettiin ja syötiin kalaa Roope Körkonen:Ristiinasta, Salla Musakka Sulkavalta ja Tara Haikonen Kouvolasta kokeilivat kalaonneaan tukkinippujen syrjästä eikä tuloksetta. Saukkonen Juppe 81 g, 10. — Perjantaina on ohjelmassa luontopolku, leirin teemaan liittyvä tehtävärata jossa on taitoa ja tietoa mittaavia rasteja, muun muassa tarkkuusheitto, kertoi risSulkavalainen Pekka Kokki pärjäsi torstain onkikisassa. — Piiritason leiri on nyt toista kertaa Sulkavalla, kertoi Maisa Kokki. 8 4.8.2005 N:o 31 SULKAVA Agrimarket, sahaesittely Energiapuun haketus Kahvija makkaratarjoilu! Perlantalna 12.8.2005 klo 9.00-13.00 Sulkavan Väätälänmäellä (Ajo-ohje: Pulkkilantieltä Kyrsyäntielle jota 2,5 km) Esittelyssä: Kemira, metsälannoitus Fin Taimi, metsätaimet, koristetaimet Energiapuun koneellinen korjuu Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista metsäasioista. — Nähtiin myös miten vesitykillä vesi lentää. Kästyöyhdistys kiittää asiakkaita, yhteistyökumppaneita sekä Sirpa ja Osmo Vihavaista kuluneesta kesästä. — Kavereitten kanssa käydään kalassa, sanoo onkimista enimmäkseen harrastava Roope. — Onget tehtiin ihan ensimmäiseksi leirille tultua, kertoo kalatalouskonsulentti Risto Tarikka Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä. Haikonen Retu 260 g, 3. Suurin tähän mennessä saatu kala on pari-kolmekiloinen hauki. Hiltunen Tomi 163 g, 6. Punnituksessa todettiin kaikkien saaneen saalista. Välittömästi kilpailun jälkeen alkaa Hakovirran ms:n HIRVISEURUEEN kokous (ampujajäsenet lyijypruutta mukaan ja Kilpailutoimikunta/Hs. — Myös palokuntalaiset kävivät esittelemässä kalustoa sekä opastivat ensiapuun kalastuksessa mahdollisesti sattuvissa haavereissa ynnä muussa, kertoi Maisa Kokki. Sulkavan Kästyöyhdistys ry Pohjois-Sulkavan Erä ry:n KESAKOKOUS pe 12.8.05 klo 19.00 hirvikodalla. Pojat uistelivat keskiviikkona iltamyöhään eikä tuloksetta. [ Jukka Ahonen Parikymmentä nuorta osallistui Tapiolassa pidetylle Saimaan Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön Saimaan piirin ja Sulkavan Vapaveikkojen nuorisoleirille, joka alkoi keskiviikkona 27. ja päättyi perjantaina 29.heinäkuuta. Käsitellään kesäkokousasiat. Musakka Salla 72 g Nuoret yli 12 v. Saaliin punnituksen hoitelivat kokemuksella Maisa Kokki ja Aki Hirvonen. Meklin Erno 316 g, 6. 015-478 821, | 050-540 8295 PERUNA/ Sulkavan torilla pp perjantaisin klo 9-13 Sakari Hukkanen 0400 165352 suljetaan tältä kesältä huomenna perjantaina 5.8.2005 klo 17. Sairanen Niko 218 g, 5. Sulkavalaisten lisäksi porukkaa oli nyt muualta Etelä-Savosta; Juvalta, Mikkelistä, Ristiinasta, sekä Kouvolastakin, kaikkiaan parikymmentä nuorta ja ohjaajat. — Painoa kertyi, kun mukana oli isompia kaloja, muun muassa sorvia. Ristiinalainen Roope Korhonen kertoo saaneensa jo nelivuotiaana ekan virvelin. — Aina täältä melko kokenutkin kalamies aina jotain uutta oppii. Sairanen Jani 54 g Tarkkaa puuhaa. 1. Asikainen Jussi 664 g, 3. Leiriläiset oppivat muun muassa täkyraksin käyttöä. Vihotun pudotuspaikalla pidettiin torstaina onkikisa. Satoaikana itsepoimien tai valmiiksi konepoimittuna. Tervetuloa! Johtokunta Myytävänä MUSTA%"HERUKKAA satokauden F alkaessa konepoimittuna & 1 €/kilo. Noin kolmikiloisen vonkale päätyi lounaalle uunihaueksi. 1. Leirin onkikilpailun tulokset: , Nuoret alle 12 v. Spvittaessa myös toimitus Ae ironia Backman p. Torstaina listalla oli paistettuja muikkuja, joita vedettiin edellisiltana Partasen Arin kanssa rantanuotalla. Korhonen Roope 236 g, 4. — Ainakin paikallinen leiri on Vapa-Veikkojen toimesta pyritty järjestämään, vaikkakaan se ei ole ihan joka vuosi toteutunut. Niitä voi käyttää syöttinä, kertoi Risto Tarikka. Suhonen Jaakko 125 g, 9. Kokeille kalastus on perheen yhteinen harrastus. Tuotteita voi noutaa myös lauantaina klo 9-11 välisenä aikana. Musakka Panu 589 g, 4. — Ihan hyvä leiri, tuumaa Pekka Kokki, joka kertoo eniten tykkäävänsä uistelusta. pf / jä. Musakka Ossi 313 g, 7. — Täällä Sulkavalla on mahtavan hyvät paikat kalastaa, Risto Tarikka kiitteli. + Ruottila p. — Hyödynnämme salakoita, joita näyttää nyt tulevan ongella hyvin. Myös sää suosi leirinpitoa, eikä kilpailukalojen punnituksen keskeyttänyt sadekuuro laskenut leiriläisten mielialaa. johtaja a E & Paikallista & Suomalaista vakuutuspalvelua OLA! GS & Nopeaa ja joustavaa palvelua myös Sulkavalla! Taito Heiskanen Yhteyspäällikkö 0400 755 169 020 522 3415 taito.heiskanen Ihmisläheistä lahivakuutus.fi ——MUSTAHERUKKAA Mortti ja Öjebyn lajikkeina. klo 14.00 (uusi maksettu metsästyskortti mukaan). Haikonen Tara 435 g, 2. Laitinen Mikko 382 g, 5. Pekka Kokki veti enimmät eväkkäät puottopaikan vesiltä tehden tuloksella 1,738 kiloa melko suuren eron seuraavaksi tulleeseen. tiinalainen Aki Hirvonen, joka on sikäläisen paikallisen kalakerhon puheenjohtaja. Kokki Pekka 1738 g, 2