– Jalassa pitäisi olla kannalliset kengät, esimerkiksi kumisaappaat. la 7.9. Tunnit ovat pääasiassa kouluratsastustunteja. Sulkavalla ratsastusta voi harrastaa enää yhdellä yleisellä ratsastustallilla. Kuhakosken tallilla vielä maltilliset hinnat Kuhakosken tallilla toiminta alkoi vuonna 2008, kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Asiakkaita ei ratsastuspuolella ole niin paljon, että voisin jäädä pelkästään ratsastuskouluyrittäjäksi, Vasara toteaa. Vanhasta navetasta rakennettiin neljän hevosen ja yhden ponin talli. Vasaran mukaan voisi olla kiva järjestää aikuisryhmäkin, mikäli tulijoita olisi enemmän. Ja sitten sellaiset hanskat, että niillä saa hyvän otteen ohjista, Vasara ohjeistaa. Nämä tunnit kestävät jo kokonaisen tunnin, Vasara selvittää. Vaikka Vasara on varsinaisesti ratsastustuntien ohjaaja, opettaa myös jokainen hevonen ratsastajaa. Vaikka yleinen hintojen nousu on kurittanut rajusti myös ratsastuskouluyrittäjien taloutta, ei Vasara ole kuitenkaan halunnut liikaa nostaa tuntien hintoja. Tila ostettiin Vasaran puolison vanhemmilta, joilla oli aikoinaan tilalla lehmiä. Palvelemme ma–la 7–21 su 9–18 Wiljami kg 99 ps Kassler-pihvi Kassler-pihvi 9 90 kg Tarjoukset voimassa to 5.9. Aikuisille ei ole tällä hetkellä omaa ryhmää, sillä mukana säännöllisesti ratsastavissa on vain yksi aikuinen. Siksi en ole viitsinyt pitää yksityistunnin hintaa korkeampana, Vasara kertoo. Ratsastusharrastus aloitetaan yleensä viiden kerran alkeiskurssilta, jossa opetellaan alusta pitäen, miten hevonen harjataan ja satuloidaan, ja miten selkään noustaan. Säännöllisesti pyöriviä viikkotunteja on Kuhakosken tallilla tällä hetkellä noin kymmenen. Welsh-poni Dansku on näppärä ratsuponi pienemmille ratsastajille. Terveisin Marjo-kauppias. Keskiviikkona syyskuun 4. Kuhakosken talli Sulkavalla on Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä harrastetalli, jonka valttina ovat rauhallinen ympäristö ja pienet ryhmäkoot. la 7.9. Se kehittää sekä fyysistä kuntoa että stressinhallintaa ja keskittymiskykyä. päivänä 2024 | N:o 36 | Irtonumero 2,00 € 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L E H T I Sulkavalaisuuden asianajaja R atsastus on monipuolinen ja monin tavoin kehittävä harrastus niin aikuisille kuin lapsille. Aivan sydäntalvella tunteja ei yleensä pidetä, sillä kenttä on talvisin melko pimeä ja usein liukas. Kuhakosken talli Sulkavan Kuhakoskella pyörii edelleen, vaikkakin ratsastuskoulutoiminta on hyvin pienimuotoista. Sulkavalla pääsee vielä ratsastamaan Kuhakosken tallin hevoset ovat Anne Vasaran mukaan aika reipasta sorttia. Vaatteiden olisi hyvä olla joustavat, esimerkiksi verkkarit käyvät. Tarjoukset voimassa to 5.9. Moni ratsastustalli on kuitenkin vastikään lopettanut toimintansa Suomessa kustannusten nousun vuoksi. – Käyn lisäksi töissä Rantasalmella. Jos käy vain yhden kerran, niin lähes kaikki ovat sitä mieltä, että ratsastus on kivaa, Vasara nauraa. Alkeiskurssin jälkeen ratsastaja siirtyy alkeisjatko-kurssille, ja siitä säännöllisille perustason 45 minuuttia kestäville tunneille. – Siinä ajassa saa jo vähän tuntumaa siitä, millainen harrastus on kyseessä. Tunnit pyörivät normaalisti ainakin joulukuun alkuun asti. Harrastuksen alkuun pääsee ilman isoja investointeja, sillä tallilta saa lainaan kypärän ja turvaliivin. Vasaran mukaan ratsastus sopii sellaisille lapsille ja aikuisille, jotka malttavat kuunnella ohjeita. Hevonen antaa välittömän palautteen Anne Vasaran mukaan ratsastusharrastus on yleensä hyvä aloittaa alakouluikäisenä, vaikkakin riippuu ihan omasta innostuksesta, milloin on sopiva aika aloittaa. Palvelutiski avoinna to-pe klo 9–17.30 ja la klo 9–14.00. – On helppo syyttää hevosta, jos homma ei suju. – Ratsastajat ovat eri tasoisia, ja on mielekkäämpää pitää tunnit vaikka yksityistunteina, jos ei sopivaa ryhmää löydy. Palvelutiski avoinna to-pe klo 9–17.30 ja la klo 9–14.00. Ratsastus on suosittu harrastus, ja harrastajien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Mari-Anna Rossi Hevosharrasteohjaaja Anne Vasara pyörittää ratsastustunteja päätyönsä ohella. Kuitenkin se on niin, että hevonen antaa kyllä välittömän palautteen, kun tekee oikein, mutta myös silloin, kun tekee väärin, Vasara huomauttaa. – Hevonen on iso eläin, eikä sen seurassa passaa sählätä. Toisaalta, vaikka lapsi olisikin koulussa levoton, niin hevosen selässä on vähän pakkokin kuunnella ja tiedostaa mitä tekee. – Meillä on yhteensä neljä hevosta ja ponia, kertoo hevosharrasteohjaaja ja Kuhakosken tallin yrittäjä Anne Vasara. Pienen tallin parhaita puolia on se, etteivät ryhmäkoot ole suuria – useimmiten tunnilla on vain kaksi ratsukkoa, ja myös yksityistunteja Anne Vasara pitää normaalin irtotunnin hinnalla. Tunnit alkoivat pyöriä vähitellen, tosin alkuaikoina ratsastettiin kentän sijaan pellolla. Nauta-sika jauheliha Nauta-sika jauheliha Suomi, 100 g, (9,90/kg) Suomi, 100 g, (9,90/kg) 99 rs Miniluumutomaatti Miniluumutomaatti Jääsalaatti Jääsalaatti 9 90 kg 60/40, Suomi 60/40, Suomi Suomi, erä Suomi, erä Espanja, Marokko, 250 g, (3,69/kg) Espanja, Marokko, 250 g, (3,69/kg) Suomi, erä Suomi, erä Possunkylki Possunkylki (palana) (palana) 7 99 kg. Terveisin Marjo-kauppias. Lisää harrastajia mahtuu mukaan Säännöllisesti ratsastavia on tällä hetkellä kuusi, ja lisää harrastajia mahtuu mukaan. Irtotunnille pääse 27 eurolla, ja sarjakorteilla pääsee vähän halvemmallakin. Esimerkiksi Leijonamielen tila tarjoaa valmennustoimintaa enää yksityisille hevosenomistajille. – Siitä kun jatketaan, niin tullaan Helppo C -tasoon, jossa jo ravataan ja laukataankin
puoleen hintaan. SuurSavon Osuuspankin yhdessä Sulkavan Urheilijoiden kanssa järjestämät Hippo-kisat pidetään Sulkavan urheilukentällä torstaina 5. Osuuspankkien yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa järjestämät Hippo-kisat ovat kuuluneet lasten kesiin jo 1980-luvulta lähtien. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta. klo 1819.30. Ole iloinen. 7-16 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI J eesus kysyy sunnuntain evankeliumissa, minkä varaan nojaamme elämässämme. Lähiruokapäivä tapahtuu myös kaupungeissa ja niiden välittömässä läheisyydessä. Tänäkin vuonna OP Suur-Savo on tukenut kumppaneitaan 200 000 eurolla. klo 18 urheilukentällä, lajit 40 metrin juoksu ja pallonheitto, sarjat 3-, 5ja alle 7-vuotiaat. Herkullinen kotimainen lähiruoka on viikonlopun keskiössä, mutta tapahtumassa on tarjolla paljon muutakin koettavaa, kuten eläimiä, maatalouskoneita ja koko perheen ohjelmaa. Vaikkakin maailma on täynnä teeskentelyä, raadantaa ja särkyneitä unelmia, se on silti kaunis. syyskuuta, jolloin Sulkavan Maaja kotitalousnaiset järjestivät Syödään yhdessä -tapahtuman Sulkavan Soutustadionilla. syyskuuta kello 18. Isot muikut, marjat, sienet Sulkavan torilla pe 6.9. klo 12-15 ja iltapala klo 18 (17 euroa, ennakkoilmoittautuminen). Tapahtumaan osallistuminen on maksutonta sekä osallistujille että järjestäjille. – On ilo, että Hippo-kisojen perinne on kestänyt niin pitkään ja tuottaa iloa aina uusille sukupolville, toteaa itsekin Hippo-kisoissa lapsena kilpaillut pankinjohtaja Maija Skön OP Suur-Savosta. Aurajuustopossua L,G Kan arellikei oa L,G PERJANTAINA 6.9. V altakunnallinen Lähiruokapäivä tulee jälleen, sillä maaseudun matkakohteisiin ja lähiruokaherkkuihin pääsee tutustumaan tulevana viikonloppuna. Myynnissä syksyn satoa suoraan tuo ajilta ja käsitöitä kädentaitajilta. Osoite Iijärventie 90 58700 Sulkava. Päivän sana Iloitkaa aina. Lähiruokapäivään ilmoittautui mukaan lähes 300 kohdetta eri puolilta maata. Vapaa pääsy. Kouluikäisten yleisurheilukisat ovat Sulkavan koululla perjantaina 6. Kanaa Cordon Bleu L Lohikei oa L,G SUNNUNTAI 8.9. Tervetuloa! 0400 884 271| Pölläskyläntie 408, 58770 Pihlajalahti Seuraa FB-sivujamme ja verkkosivuamme www.hook. Maaseutuverkostoyksikkö kutsui Lähiruokapäivän järjestäjiksi tuottajat, tilat, puutarhat, palvelut, yrittäjät ja jatkojalostajat, jotka toimivat lähiruoan ja maaseudun parissa. Osoite Yhdystie 20. Joskus menetykset voivat muuttaa ihmistä. Salla Hyrkäs, seurakuntapastori Jumalan huolenpito Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja: Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Jari Kallio 044-9752532 Toimittaja Jenna Olin 050-5115114 www.sulkavalehti.fi Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi PAINOPAIKKA: Kaleva Median sanomalehtipaino, Oulu SU-41: Hippokisat alle kouluikäisille torstaina 5.9. Mukaan toivottiin myös maaseudun elämysmatkailutoimijoita, ruoka-alan ammattilaisia, yhdistyksiä ja seuroja. syyskuuta. Paikallisten urheiluseurojen ja harrastustoiminnan tukeminen on mukana pankin vastuullisuustyössä. Jari Kallio, päätoimittaja Lähiruokapäivää juhlitaan Pomppulinna Hippo-kisoissa. Joskus ihminen voi myös nöyrtyä, tulla kiitollisemmaksi siitä vähästä mitä on. Rukoilkaa lakkaamatta. Lisäksi omistaja-asiakkaat saivat ehdottaa tahoja, joille juhlavuoden kunniaksi jaettiin vielä ylimääräinen 12 000 euron lahjoituspotti. Suomalaisen ruoan päivää vietettiin keskiviikkona 4. 040 708 5224 Arkilounas ma–pe 11 € Viikonloppulounas la-su 13 € Kauppatie 1, Sulkava puh. Max Ehrmann Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Ansa, huomenna Roni ja Mainio, perjantaina Asko ja Felix, lauantaina Miro, Arho, Arhippa ja Milo, sunnuntaina Taimi, maanantaina Eevert, Isto ja Vertti ja tiistaina Kalevi ja Kaleva. Koko perheen karaoke ja lapsille ilmaista pikkuleipien paistoa ja mehutarjoilu. Sydän symboloi ihmisen persoonaa, hänen syvintä olemustaan. Hän voi katkeroitua, eristäytyä, kääntyä itseensä päin. Kaikki kohteet pitävät ovensa auki vähintään lauantaina ja osa sen lisäksi sunnuntaina. Pääkirjoitus Viikon sana Päivän kierto Aurinko nousi tänään kello 06.05 ja laskee kello 20.04. Kompassinasi voi olla Pyhä Henki. Läheiset voivat jäädä sanattomiksi, jopa kääntää selkänsä. Työssäni kuulen usein siitä, että ihmistä elämänsä aikana vertauskuvallisesti riisutaan aina kuolinvuoteelle asti. Jäljelle jää ihmisen oma sisin, se millainen hän on. Joskus jonkun ihmisen kokemat menetykset voivat tuntua ulkopuolisen silmin täysin suhteettomilta. Sarjacrossit Haukkamäen motocross-radalla 7.9. Harvoin meiltä kysytään, haluammeko sitä, että onnettomuudet tulevat eteemme. Pyri kaikin voimin olemaan onnellinen. Sulkavan seudulla ovat lauantaina avoinna Pitopalvelu ja Maatilamatkailu Höök sekä Iijoen luomutila Kaipolassa. Lähiruokapäivä on Euroopan unionin maatalousja maaseuturahoituksen osarahoittama. Syyskuun alku on varsinaista kotimaisen ruoan ja maaseudun toimijoiden juhlaa. 2 Keskiviikkona 04.09.2024 N:o 36 Hippo-kisat liikuttavat lapsia OP Suur-Savon alueella tänä kesänä 13:lla eri paikkakunnalla, joista yksi on Sulkava. Lisätiedot www. Useimmiten meillä ei ole valinnanvaraa. Lähdöt erikseen pienille pyörille ja aikuisille. klo 14.30–15.30 Räsänen p. 041 315 7681 LAUANTAI 7.9. Etelä-Savon Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Katja Rissanen kertoi sen jälkeen tarinaa savolaisesta ruokaperinteestä. Useimmissa käyntikohteissa on myynnissä lähiruokaherkkuja, joita voi nauttia paikan päällä tai ostaa kotiin viemisiksi. Juhlavuoden kunniaksi kisapaikalle tuodaan pomppulinna ja huoltajatkin pääsevät nauttimaan mehutarjoilusta. Kiittäkää kaikesta. Jeesuksen aikaan sydämessä ajateltiin olevan tunteet, tuntemukset, rohkeus, oivallus, tieto ja viisaus. Hän muistuttaa meitä, että aarre on siellä missä sydän on. iijoenluomutila.fi. Löytääksesi aarteen, voit lähteä aarteenetsimismatkalle. 5:16–18 Mietelause Mitä ikinä teetkin, mihin sitten pyritkin elämän melskeissä, säilytä rauha sielussasi. Tess. Karttanasi voit käyttää Raamattua. Aarre on siellä missä sydän on, Jeesus sanoo. Lähiruokatori Iijoen luomutilalla 7.9. Missit paikalla. Matkatovereina kulkevat maailmanlaaja Kristuksen seurakunta ja rukouksen voima. Tapahtumakalenteri Lähiruokapäivän tapahtuma Pitopalvelu ja Maatilamatkailu Höökissä la 7.9. Päivän teemana maaseudun elinvoimaisuuden säily äminen, mistä kertoo kansanedustaja An i Kurvinen. 1. Kun ihmiseltä viedään kaikki, niin kulissit romahtavat. klo 11 –15 Runsas lounas lähiseudun raaka-aineista 20 €, lapset 4–12 v. SULKAVA 13.10–13.40 0400 872461 ark. Tapahtuman verkkosivuilla lahiruokapaiva.fi voi tutustua kohteiden tarjontaan ja aukioloaikoihin. Tapahtumassa oli aamulla lasten piirakkapaja, minkä jälkeen tarjoiltiin ohrapuurolounas
Erilaiset materiaalit kiehtovat Syyskuussa alkavia kansalaisopiston kursseja Aija Rautsiala odottaa innolla. Kotona Rautsiala harrastaa myös kudontaa sekä neulomista, mutta niihin ei kokenut käsityöharrastaja tarvitse ohjausta kursseilta. – Ei se puku ole vieläkään valmis, Rautsiala nauraa. Kurssien parasta antia ovat etenkin mukavat kurssikaverit ja opettajat. Kesälomamatkalla matkailuautossa istuessa syntyi kämmekkäät, lapaset ja sukat. Tämä kaunis mekko on kahden kurssin yhteistuotos. – Tein muun muassa sisustuspenkin leivinuunin viereen. Lisäksi torstaisin Rautsiala käy tilkkutyökurssilla nimeltä Päivätilkut ja torstaisin Huonekalujen entisöinti ja verhoilu -kurssilla. Puu on materiaalina tosi kiehtova, Rautsiala kertoo. Ensin menen Kuntosali circuitiin, sen jälkeen on Ompelemisen iloa -kurssi ja illalla vielä puutyöt. – Kurssit antavat aivoille ajattelemista, ja oman käden jäljen näkeminen on antoisaa. Kotona olen taas yhdeksän aikaan illalla, Rautsiala nauraa. Käsityöt ovat kiinnostaneet aina Aija Rautsialaa käsityöt ovat kiinnostaneet kovasti aina. Hän on ommellut kursseilla itselleen vaatteita, kuten viime kaudella mekon ja takin, ja entisöinyt monia kotonaan olevia huonekaluja. Oikein sormet syyhyävät, kun haluaisi päästä tekemään niitä, Rautsiala kertoo. Kankaan kuviot on tehty kankaanpainantakurssilla ja mekko syntyi ompelukurssilla.. Hänen äitinsä ompeli vaatteet lapsilleen ja isä oli ”Pelle Peloton” eli keksijä sekä muun muassa rakennusalan ammattilainen. Yleensä kursseilla tehdyt työt päätyvätkin omaan käyttöön, mutta esimerkiksi entisöinti ja verhoilu -kurssilla Rautsiala on tehnyt myös töitä ystävilleen lahjaksi. Sitä ei ole löytynyt eikä siitä ole kuvaa, mutta muistoissa se on säilynyt. Mari-Anna Rossi Aija Rautsiala on kansalaisopiston superharrastaja Kaipolassa asuva eläkeläinen harrastaa kansalaisopistoissa 14 tuntia viikossa. – Olen päässyt kutomaan tilaustyönä maton muun muassa oopperalaulaja Raimo Sirkiälle, Rautsiala kertoo. – Tiistaisin lähden kotoa jo aamuyhdeksältä. Kaipolassa asuva Aija Rautsiala selaa lehtisen aina kannesta kanteen ja katsoo, mitä kaikkea kivaa voisi seuraavalla lukukaudella harrastaa. – Nyt harmittaa se, että Kaipolan kylätalo myytiin eikä siellä voida enää pitää kursseja, Rautsiala sanoo. Joskus hän on myynyt mattoja perheyrityksen kautta. Hän muutti puolisonsa kanssa Kaipolaan vuonna 2009 ja innostui käymään jumpissa sekä Huonekalujen entisöinti ja verhoilu -kurssilla, kun kurssipaikka oli läheisellä Kaipolan kylätalolla eli Kaipolan entisellä koululla. Aija Rautsialan mukaan kansalaisopiston käsityökursseilla tärkeintä ei olekaan työn valmistuminen, vaan sen tekeminen. Kotona jatkan töitä sitten. Aija Rautsiala on entisöinyt monia kotinsa huonekaluja ja verhoillut uudestaan muun muassa keinutuolien päällisiä. Rautsiala onkin harrastanut vuosien varrella kansalaisopistossa kaikenlaista. Sen vuoksi Rautsiala valitsi tämän lukuvuoden kurssit niin, että yhdellä ajamisella kirkonkylälle pääsee usealle eri kurssille. Keskiviikkona syyskuun 4. – En ole aiemmin ollut ollenkaan kuntosali-ihminen, mutta viime vuonna oli mukava porukka ja hyvä vetäjä, niin kiinnostuin siitä. Ompelu sekä entisöinti ja verhoilu ovatkin sitten Rautsialalle jo tuttua puuhaa. – Kursseilla saa hyvää ohjausta, ja esimerkiksi ompelukurssilla voi tehdä sovitukset opettajan kanssa. Työn tekeminen on lopputulosta tärkeämpää Aija Rautsialan harrastaminen ei kuitenkaan rajoitu vain kursseihin, sillä käsitöitä tehdään ahkerasti kotona kurssipäivien välillä. päivänä 2024 K un Järvi-Saimaan kansalaisopiston opinto-opas kolahtaa elokuussa sulkavalaisten postilaatikkoon, alkaa monella innokas syyskauden suunnittelu. Tällä kertaa menen Kuntosali circuitiin, ja ryhmä on eri kuin viime vuonna, Rautsiala kertoo. Vetreyttä vuosiin kuntosalista -kurssilla Rautsiala oli jo viime lukukaudella, mutta tänä vuonna hän ei päässyt samaan ryhmään. Myös tilkkutyöt ovat olleet alun perin hieman Rautsialan oman kiinnostuksen ulkopuolella, mutta sillekin hän antoi mahdollisuuden viisi vuotta sitten, ja se imaisikin yllättäen mukaansa. Rautsiala sanoo esimerkkinä kansallispukukurssin, jossa ohjausta ja puvun sovittelua tarvitsi paljon, ja työ edistyi hitaasti. Tällä kertaa hän oli ehtinyt suunnitella syksyä jo kesälomamatkallaan netin kautta. Rautsiala on kouluttautunut 90-luvulla kudontapuolen artesaaniksi, mutta työkseen hän ei ole kudontaa varsinaisesti koskaan tehnyt. Kaikkiaan viikossa hänelle tulee kursseilla opiskelua 14 tuntia, sillä kaikki kädentaitojen kestävät kerrallaan kahdesta ja puolesta tunnista neljään tuntiin. – Neuloin 7-vuotiaana vihreästä langasta nuken villatakin. Joillain kursseilla töiden tekeminen on hidasta. Rautsiala toimii myös käsityöyhdistys Saimaan Helmen puheenjohtajana. Rautsiala tykkäsi jo pienenä tehdä itsekin käsitöitä. Yhdistyksen jäsenistä jokainen tekee omia käsitöitään, ja tuotteita myydään erilaisissa myyjäisissä sekä kesäajan muun muassa myyntinäyttelyssä Savonlinnan Linnankadulla Putkan talossa. Sosiaalinen puoli on toki tärkeää myös. Puutyökurssilla Rautsiala oli viime vuonna ensimmäistä kertaa
Riikka Tanskanen Sulkavan torilla oli aistittavissa markkinatunnelmaa Sulkavaiset-tapahtumassa. Joutsenosta kotoisin oleva Martta, 9, on saapunut Sulkavalle viikonlopun viettoon isoäitiensä Eilan ja Seijan luokse. Myynnissä on tuotteita laidasta laitaan: Torikojuista löytyy niin vaatteita, jalkineita, puuja rottinkituotteita, leivonnaisia, hunajaa, kauden marjoja ja kasviksia, kuin käsitöitäkin. Yrittäjät Eeva Niutanen ja Jouko Mannukka ovat myyneet itse valmistamiaan suomalaisia pärekoreja ja muita käsitöitä jo yli 20 vuotta. Martta on heti aamusta löytänyt hienon käsikorun sulkavalaisten Selma Launosen ja Aino Laamasen, 13, kojulta, ja nyt koruostoksilla ollaan jo toista kertaa. Jouko Mannukka ja Eeva Niutanen myivät koreja Sulkavaisettapahtumassa. Markkinoilla on tullut käytyä aiempinakin vuosina, Martan mummot kertovat. Harjoittelija Katja Korhonen, kunnanjohtaja Sakari Varala ja nuoriso-ohjaaja Hanna-Mari Autio edustivat Sulkavan kuntaa tapahtumassa. Tapahtumassa kojuja laidasta laitaan Tapahtumaan on saapunut kiitettävä määrä torimyyjiä, vaikka muutama myyjä onkin vielä viime tipassa perunut tulonsa epävakaan sääennusteen vuoksi. Nuorten myyjien kojulla käykin koko aamupäivän melkoinen kuhina: toimittajan palatessa myöhemmin omille koruostoksilleen on kauppa käynyt jo siinä määrin, että korujen pakkaamiseen tarkoitetut pienet kangaspussukatkin ovat päässeet loppumaan. Suosituimpia korujamme ovat muun muassa nallekarkkikorvikset, tytöt kertovat ja esittelevät valikoimaansa. Tässä kylällä kun asutaan niin tänne on kätevä tulla, Poutanen kertoo. Rantasalmelta kotoisin oleva, Sulkavalla nyt viitisen vuotta asunut Jutta Poutanen on lähtenyt markkinahumuun yhdessä 3-vuotiaan Neea-tyttärensä kanssa. – Tokaa vuotta ollaan nyt tapahtumassa mukana. Neea-tytär sydänlaukkuineen oli ehtinyt jo piipahtaa Sulkavan 4H-yhdistyksen kojulla arvontaan osallistumassa, ja maistiaisiakin oli tarttunut matkaan. Korusuunnittelijan ura on lähtenyt hienosti käyntiin, ja tytöillä onkin jo suunnitteilla oman 4H-yrityksen perustaminen. – Tuttuja tultiin tänne tapaamaan. Selma Launosen ja Aino Laamasen kojulta löytyi koruja.. Valinnanvaraa Launosen ja Laamasen kojulla totisesti onkin. 4 Keskiviikkona 04.09.2024 N:o 36 P äivä starttasi Sulkavan Yrittäjien markkinoilla heti kello 9 aurinkoisissa tunnelmissa, pilvien kuitenkin kerääntyessä jo uhkaavasti taivaalle. – Ostoksille lähdettiin ja ihan vain nautiskelemaan vielä jäljellä olevasta kesästä. Eri alojen asiantuntijoita paikalla Itä-Savon Uusyrityskeskuksen yritysvalmentaja Pekka Turunen on yhdessä kollegansa Sini Yläsaaren kanssa saapunut Sulkavaiset sujuivat leppoisissa merkeissä Sulkavan kirkonkylän torilla järjestettiin 31. – Eeva tekee korit ja minä niihin kahvat, Mannukka kuvailee valmistusprosessia. – Talvet kuluvat minulla sitten neuloessa, Sulkavalle Lahdesta neljä vuotta sitten paluumuuttanut Niutanen jatkaa. elokuuta jo perinteeksi muodostunut Sulkavaisettapahtuma, josta löytyi mielekästä ohjelmaa koko perheelle. Ostosten teon lomassa voi pysähtyä syömään vaikka lörtsyn tai hotdogin, tai nautiskella lettuja kahvin kera. Eevan Koripaja on tuttu näky Sulkavan torilla, ja yritys on mukana Sulkavaisissa tälläkin kertaa
Tämän Amerikasta lähtöisin olevan auton hain Toijalasta Tampereen läheltä, Hasanen kertoo harrastuksestaan. Sitten Waikko Joe kehottaa yleisöä pohtimaan, mitä yhteistä löytyy Sulkavalta ja Kaavilta. Stadionin rantamaisemiin onkin iltapäivään mennessä kertynyt jo mukava määrä upeita harrasteautoja eri vuosikymmeniltä. Ville, Henri ja Niko Hasanen sekä Veijo Virta osallistuivat Cone Valley Cruising -tapahtumaan. Supliikkimies kertoilee reissutarinoitaan ja lausuu Pentti Saarikosken runoja, jotka “sopivat tilaisuuteen kuin ketsuppi makaronilaatikkoon”. Oikukkaasta säästä huolimatta humoristi jatkaa kertomuksiaan, urhean yleisön etsiessä suojaa sateenvarjojensa ja kunnantalon katoksen alta. No ainakin joki, väkiluku ja Juice Leskinen, Waikko Joe sutkauttaa, viitaten tietenkin Leskisen tuotannosta löytyviin “Mela Sulkavalla” ja “En koskaan” -biiseihin. Hasasen tallista löytyy Cadillacin lisäksi kaksi muutakin saman aikakauden harrasteautoa, joilla hän “cruisailee kylillä” silloin tällöin yhdessä poikiensa kanssa. Ensi vuonna tapahtumaan tuo oman lisänsä samaan aikaan toteutettava, kansainvälisestikin tunnettu Seikkailu-urheilun EMfinaali, jonka isäntäkaupunkina toimii Savonlinna. – Rakastan kirppistelyä, olen harrastanut kirpputoreja jo monta vuotta, Emman aarteet -brändin alla eri tapahtumissa löytöjään myyvä Engström kertoo. – Tarvetta meidän läsnäololle täällä on ollut. Waikko Joen jälkeen lavalle nousevat vielä Järvi-Saimaan kansalaisopiston muusikot. Kansalaisopiston muusikot esiintyivät Sulkavaisissa. "Meininki on hyvä ja väkeä mukavasti. Cruisailua Soutustadionilla Menneiltä vuosilta tuttuun tapaan Sulkavan Soutustadionilla on Sulkavaisten yhteydessä tänäkin vuonna harrasteautojen Cone Valley Cruising -tapahtuma. Sulkavaisten kaltaisissa tapahtumissa on helppo luoda se ensimmäinen, matalan kynnyksen kontakti, jonka jälkeen keskustelua asiakkaan kanssa on sitten luontevaa jatkaa, Turunen kuvailee. Sulkava on yksi tapahtuman kumppaneista yhdessä Rantasalmen ja Puumalan kanssa, kertoo kunnan elinkeinotoimen sihteeri Maisa Kokki. – Kuutisen vuotta olen kierrellyt alan tapahtumissa Suomessa, mutta Sulkavalla olen nyt ensimmäistä kertaa, Pihlaja kertoo. Puolisen tuntia kestänyt huumoripläjäys päättyy niin ikään Juice Leskisen runoon: – Runo on valmis, saa tulla pyyhkimään, Waikko Joe lausuu hartaasti ja kumartaa. Turuselle tämä on jo kolmas kerta mukana Sulkavaisissa. Sulkavalla asuva Emma Engström on paikalla myymässä omia kirppisaarteitaan. fi -sivustoilta löytyy myös paljon tietoa paikallisista palveluista niin lapsiperheille kuin nuorillekin, Auvinen vinkkaa. Tuore kunnanjohtaja Sakari Varala osallistuu Sulkavaisiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Tomi Pihlaja ja Pia Pinalo taas ovat saapuneet tapahtumaan Mikkelistä kaveriporukan mukana. 5 Keskiviikkona 04.09.2024 N:o 36 Sulkavaiset sujuivat leppoisissa merkeissä paikalle tapahtumaan. – Sulkavaiset-tapahtuma järjestetään tänä vuonna jo kuudetta kertaa. – Kävellen olen tullut, ja kävellen olen lähdössä, Waikko Joe turinoi. Sulkavalaisen Ville Hasasen mintunvihreä, vuoden -63 Cadillac on yksi tapahtumassa esillä olevista autoista. Waikko Joe hauskuutti Sulkavaisissa. Hasanen on esittelemässä autoaan yhdessä poikiensa Henrin, 7 ja Nikon, 8, kanssa. Sukkelaa supliikkia sateesta huolimatta Yhdeltätoista tunnelma nousee huippuunsa, kun lavalle astuu odotettu esiintyjä, humoristi Waikko Joe. Myös Aaro Hellaakosken tuotantoa siteerataan yleisön iloksi. Ravintola Muikkukukon edustalla ja sisätiloissa sen sijaan voi iltapäivän mittaan tehdä upeita kirppislöytöjä. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat Sulkavalla tärkeitä, niissä kiteytyy sloganimme “Elä ihmeessä”, Varala sanailee hyväntuulisesti. Emma Engström myi aarteitaan Muikkukukossa järjestetyllä kirppiksellä. Myös Sulkavan kunta on tapahtumassa edustettuna. – Omaperhe.fi ja omahelpperi. Paikalla on myös poikien isoisä Veijo Virta. Hän on omien sanojensa mukaan kävellen saapunut Kaavilta asti sulkavalaisia viihdyttämään. – Ekana vuonna olin mukana myös järjestämässä tapahtumaa, sittemmin olen vain osallistunut. – Meininki on hyvä ja väkeä on saapunut paikalle mukavasti, vaikka enemmänkin kävijöitä tietysti saisi olla. – Mikä yhdistää Sulkavaa ja Kuavia. Viereisessä kojussa Sulkavan päiväkodin johtaja Mariannika Auvinen tiimeineen jakaa puolestaan tietoa kunnan monipuolisista lapsiperhepalveluista. Sää ei kuitenkaan suosi esiintyjää sen enempää kuin paikalle kertynyttä yleisöäkään, sillä heti esityksen alkamisen jälkeen päivän ensimmäinen sadekuuro ropisee markkinavieraiden niskaan
Seuraavaksi Koivunoro virittää terassille imurista ja suppilosta koostuvan marjanpuhdistajan. Pihapiirissä on myös kolme lammasta ja kolme kanaa. – Kun olin lapsi, asuimme kaupungissa Lappeenrannassa, eikä siellä ollut tällaista mahdollisuutta. En missään tapauksessa raaskisi ostaa 30 sankollista marjoja vuodessa, Koivunoro nauraa. Ne ovat tosi tuottoisia ja helppoja eläimiä. Tänä vuonna omenoita on tullut paljon. – Kasvit, luonto ja eläimet ovat lähellä sydäntäni. Niistä tehty hillo on aivan ihanaa juustojen kanssa. Uskon, että marjojen syönnillä on siihen vaikutusta. Luonnonantimia riittää läpi vuoden, kun niitä on säilötty kuivaamalla, pakastamalla ja mehustamalla. Viime kesänä olen laskelmieni mukaan kerännyt 24 sankoa mustikkaa ja 7,5 sankoa puolukkaa. – Kanat ovat kesäkanoja. Tila on Koivunoron miehen mummola. Koivunoro kuitenkin kokee, että keräily on ennen kaikkea palauttavaa puuhaa, eikä rasita. Kotikasvatuksessa Koivunoro pyrkii pääsemään mahdollisimman vähällä. Ostimme vähän lisää maata, että saimme taloa laajennettua lapsia varten. Näin vanhemmiten sitä miettii omaa terveyttäkin, ettei ota liikaa lapioja kitkemishommia. Kun salaatti ei vielä kasva, hän syö vuohenputkea ja voikukkaa. – Pihlajanmarjoja on hirveästi tänä vuonna. Lampaat ostettiin alun perin lihaksi, mutta kävikin niin, ettei niitä raaskittu tappaa. – Tila oli ollut seitsemän vuotta tyhjillään, kun ostimme sen. Meidän perheessä syödään muutenkin enemmän kasviksia. Halusimme mieheni kansa muuttaa maalle. Koivunoro on asunut puolisonsa ja lastensa kanssa Sulkavan Linkolassa jo parikymmentä vuotta. Hän muistuttaa, ettei kaikille ole itsestään selvyys, että ilmaista ja terveellistä ruokaa on saatavilla heti kotiovelta ulos astuttaessa. Terveyttä luonnonantimista Koivunoro kasvattaa suuren osan ruoastaan itse, mutta hän kokee olevansa enemmän keräilijä kuin viljelijä. – Nokkonen on ihan ylivoimainen. Mari-Anna Rossi Terveyttä ja hyvää mieltä itse keräten ja kasvattaen Sulkavan Linkolassa maaseudulla asuvan Katja Koivunoron perheessä eletään osittaisessa omavaraisuudessa. Hän kerää myös sieniä ja luonnonyrttejä, erityisesti nokkosta, joka onkin varsinaista superfoodia. Sitä voi käyttää vaikka lettuihin, Koivunoro vinkkaa. Taimet hän laittaa olkikatteen päälle, ja näin hän säästyy myös kitkemiseltä. Kurkun ja tomaatin taimet hän ostaa valmiina Varosen puutarhalta. – Tämä on ihan ehdoton juttu, en alkaisi kyllä enää käsin marjoja puhdistamaan, Koivunoro sanoo. – Metsässä samoilu ja keräily on rentouttavaa, ja koirien ulkoilutus hoituu siinä samalla. – Pidän listaa siitä, paljonko olen kerännyt, että ne riittävät varmasti koko talveksi. Luonnosta hän kerää lisäksi muun muassa pihlajanmarjoja. Mehuja tuli 143 litraa, Koivunoro tarkastaa. Mustikat kaadetaan suppiloon, ja imuri kerää roskat pois. Tämä on harrastukseni, ja vapaa-aika menee näin loppukesällä ja alkusyksyllä tässä. – Olen tullut lähes riippuvaiseksi aamun ja illan marja-annoksesta. Koivunoron mukaan pyrkimys osittaiseen omavaraisuuteen on elämäntapa. Mustikkaa on ollut etenkin rannoilla ja ryteiköissä. Lisäksi hän kuivaa muun muassa lehtikaalia, tilliä ja persiljaa. Katja Koivunorolla on käytössään laite, jolla pääsee helpoimmalla marjojen puhdistamisen kanssa. Mustikat tippuvat puhtaina toiseen ämpäriin. Vaikka mustikkasato on tänä vuonna ollut paikoin kehno, on Koivunoro poiminut niitä jo ämpäritolkulla. Toki ne myös maistuvat paremmalle ja säästöäkin tulee. Koivunoron pihalla kasvaa muun muassa vadelmaa, karviaista, tyrniä, monenlaisia yrttejä sekä 40 mustaherukkapensasta. Hän kaataa marjat suppiloon vähitellen, ja imuri imee roskat välistä pois. Osittainen omavaraisuus on elämäntapa Katja Koivunoron mielestä maaseudulla asuessa olisi hölmöyttä jättää luonnonantimet hyödyntämättä. Vadelmat olivat ainoita marjoja mitä oli lähellä, ja niitä mamman, eli äidinäidin kanssa poimittiin, Koivunoro kertoo. Samaan aikaan on yleensä töissäkin kiireistä. Perheen kolmesta lapsesta yksi asuu vielä kotona. Kuivatan sitä ja teen jauheeksi. – Kuivista metsistä on ollut turha lähteä etsimään. Kasvihuone vaatisi paljon kastelua enkä kehtaa enää nähdä vaivaa esimerkiksi perunoiden multaamiseen. Vaikka työni on välillä stressaavaa ja unet huonoja, niin olen pysynyt koko viime talvenkin terveenä. Hän kasvattaa pihallaan muun muassa avomaankurkkua, tavallista kurkkua, tomaattia, kesäkurpitsaa, erilaisia yrttejä ja salaatteja, valkosipulia, herneitä, maa-artisokkaa ja tietysti omenoita. Mustaherukanlehdistä Koivunoro tekee flunssaa ehkäiseviä jalkakylpyjä, ja valkosipulin kukinnoista pestoa. – Nämä kaikki ovat tosi helppoja kasveja, kasvavat ihan avomaalla ulkona. 6 Keskiviikkona 04.09.2024 N:o 36 R antasalmen lukion rehtori, Sulkavalla asuva Katja Koivunoro on työpäivänsä jälkeen ehtinyt jo mustikkaan. Kuulostaa sille, että tässä perheessä syödään marjoja paljon. – Vanhin poika käy hirvimetsällä, ja ne lihat riittävät pitkälle. On siellä kyllä itikoitakin, Koivunoro nauraa. Sitten tämä loppuu, kun karpalot peittyvät lumeen. Hän avaa läppärinsä ja merkitsee päivän marjasaaliinsa Excel-taulukkoon. – Facebookin Sulkavan Viherpeukalot ja multakourat -ryhmässä sekä erilaisissa villiyrtti-ryhmissä saa hyviä vinkkejä kasvien ja yrttien hyödyntämiseen, Koivunoro kertoo. Katja Koivunoro tekee omenoista muun muassa hilloja ja mehua.. Viime kesän munia syötiin maaliskuuhun asti. Perheeseen kuuluvat myös belgianpaimenkoira Sani ja berninpaimenkoira Yeti sekä kissa Masa. Siitä tulee hyvä mieli, kun saa ekologista ja lähellä kasvanutta ruokaa. Keräily palauttaa arjen kiireistä Kevät on Koivunoron elämässä kiireisintä aikaa, kun työn alla ovat niin kasvimaan laitot kuin kerput lampaille
Vap.eht. Henri Hasanen 12,84 2. Viola Saarto 20,80 2. Piispa Mari Parkkinen, Hyrkäs, Rentola, Kokkonen, Kipakat Akat, Lotta ja Linda Kämäräinen. Enni Kontinen 17,8 Pojat 3v 1. Hartaus. 9.9. Perhekerho to klo 9.30-11.30, srk-talo, Vilkaharjuntie 1. Makuaisteja hellivät myös vihersalaatti, kurpitsasalaatti, kesäkurpitsapikkelssi ja Höökin valkosipulikurkut. korjaus) 1-2x/kk, ma klo 16-18, 9.9. maksu. Keskiviikkoisin klo 10-12. klo 10 Lohikosken kirkon 90-vuotisjuhlamessu ja sadosta kiittäminen. Aaro Vasara 7,5 3. Sulkavan kappeliseurakunta To 5.9. Eeli Hämäläinen 2,90 Tytöt 7v 1. Jo ensimmäisinä toimintavuosinaan seura teki ensimmäisen DNA-tutkimuksen. Päivään ovat tervetulleita nykyiset vapaaehtoiset koko srk:n alueelta sekä vapaaehtoistehtävistä kiinnostuneet. Kaarina Höök p. Kaartisten Sukuseura koolla. Hintaan kuuluvat myös ruisleipä, patonki, kotikalja, maito, mehu ja vesi. Kaksivuotisen tutkimuksen lopullinen raportti on käytettävissä keväällä 2025. Enna Partanen 6,88 Pojat 7v 1. menn. Srk-talo. Emilia Toropainen 100 m:n juoksu Tytöt 13v 1. Iltaperhekerho (Huom. Lounaalla on tarjolla keitetyt perunat ja Höökin haukipatee punajuuripyreellä. Paikalla on myös kansanedustaja Antti Kurvinen, jolla on puheenvuoro maaseudun tulevaisuudesta ja elinvoimaisuudesta. Osta tilalta – Lähiruokapäivä 7.9.2024 lisätiedot https://ostatilalta.fi/ Seurakunta Tulokset 40 m:n juoksu Tytöt 3v 1. Messun jälkeen juhla jatkuu tarjoiluilla ja ohjelmalla Lohilahden koululla. Minea Kankkunen 10,8 5. Nico Hasanen 19,39 Keihäänheitto Pojat 9v 1. Ruusu Niemi 10,36 Pojat 9v 1. Ada Immonen 14,51 2. ja arpajaiset lähetyksen hyväksi. p. Etelä-Savossa, erityisesti Sulkavalla ja Savonlinnassa, Kaartisia on asunut runsaasti jo 1300-luvulta lähtien. Ada Immonen 15,9 2. Ossi Nuopponen 7,1 2. Nestori Reinikainen 12,60 Tytöt 9v 1. Kaartisten sukuseuran perustamisen yhtenä tärkeänä tavoitteena 20 vuotta sitten oli saada kaikkien Kaartisten sukuhaarojen toiminta yhden seuran alle, jolloin olisi mahdollista yhdistää sukutoiminnan voimavarat. Raamattuja rukouspiiri. Isla Partanen 9,56 5. Eeli Hiltunen 38,3 Tytöt 5v 1. srk-talo, Vilkaharjuntie 1. 0400 884 271. Myynnissä on Höökin karjalanpiirakoita ja muita leivonnaisia. viim. Alle neljävuotiaat lapset saavat syödä ilmaiseksi. Su 15.9. Tilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti sukututkija Ari Kolehmaisen DNAtutkimusväliraportin pohjalta Kaartisten suvun vaiheista. Mia Gambart 10,80 4. ma-pe klo 9-12 p. Tapahtumassa on tekemistä ja näkemistä koko perheelle. Srktalo yläkerta. Isla Partanen 10,3 3. Lähiruokapäivän teemana on maaseudun tulevaisuuden ja sen elinvoimaisuuden säilyttäminen. Karjanpaistin ohessa tarjolla on hunajaiset uunijuurekset. Terassilla on lisäksi koko perheen karaoke kello 12–15. Klo 9.30 Aamukahvit, klo 10 Sammeli Juntusen luento vapaaehtoisuudesta sekä vapaaehtoisten paneelikeskustelu klo 11.15 Vapaaehtoisryhmien omat virkistyshetket klo 12.15 Lounas klo 13 Elämäni virsi -konsertti. Minttu Hämäläinen 10,6 Pojat 5v 1. Minea Kankkunen 11,00 2. Su 8.9. Päivän teemana on maaseudun tulevaisuuden ja sen elinvoimaisuuden säilyttäminen. Eeli Hiltunen 0,63 Tytöt 5v 1. Tessa Kankkunen 9,25 Lasten yu-kisat 1.8.2024 Vapaaehtoisten virkistyspäivä Savonlinnan srk-keskuksella la 21.9. Nico Hasanen ja Santeri Reinikainen 60 m:n juoksu Tytöt 11v 1. Kaartisten Sukuseura ry juhli 20-vuotista taivaltaan Mikkelissä Sodan ja Rauhan keskus Muistin tiloissa toissaviikolla. Tutkimus perustui runsaan 20 Kaartinen suvun miehen testaamiseen. Kahvitarj. Kerho on lasten ja aikuisten kohtaamispaikka, johon lapsi tulee yhdessä aikuisen kanssa. Tehdyn tutkimuksen perusteella voitiin muun muassa todeta, että kaikki tutkitut SavoKarjalan Kaartiset ovat sukulaisia keskenään. Höökin karjalanpiirakoita, lähituottajien satoa, käsitöitä, leivonnaisia, kananmunia, ruisleipää Rapion myllyn jauhoista, Rapion myllyn tuotteita, hapankaalia, suolakurkkuja, savumuikkuja, pärekoreja, hunajaa ym. Kaikille avoin. Ti 10.9. Kirkko. Tilaisuuden lopuksi oli mahdollisuus tutustua Muistitiedekeskukseen, joka kertoo sodan vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. Ruusu Niemi 8,5 4.Mia Gambart 9,1 Pojat 9v 1. Rankila. Srk-talo. Eevi Vasara 10,2 2. Ilm. Käsityöläisiä on myös paikalla myymässä tuotteitaan. syyskuuta kello 11–15 on mahdollisuus hankkia syksyn satoa suoraan tuottajilta omaan ruokapöytään ja säilöntään sekä tutustua lähialueen tuottajiin ja yrittäjiin. Päiväkerhot: ti klo 9-11.30 srktalo, Vilkaharjuntie 1 ja pe klo 9-11, Lohilahden ryhmäperhepäiväkoti Leppis, Lohirannantie 6. Tiiterontie 17 D 12. Ilmoitt. Lähiruokapäivän avaa yrittäjä Jarkko Wuorinen. 015-576800 / savonlinnan. 015-576800 tai savonlinnanseurakunta.fi/tapahtumat hakusana: vapaaehtoisten päivä. klo 13 Lähetysseurat Irma Tiippanan kotona. kirkkoherranvirasto@evl.fi. klo 13 Seurakuntakerho ja hartaushetki. /23.9./7.10./4.11./18.11./2.12./ 16.12. klo 10 Messu. Vapaita kerhopaikkoja, lisätietoja. 7 Keskiviikkona 04.09.2024 N:o 36 P i t o p a l v e l u j a Maatilamatkailu Höökin Lähiruokapäivän tapahtumassa lauantaina 7. To 5.9. Tessa Kankkunen 18,4 Pallonheitto Työt 3v 1. klo 12 Avoin yhteisöruokailu. Tarjolla on lounas lähiseudun raaka-aineista: Heikki Tynkkynen, Enni Räisänen, Rapion mylly, Salmelan tila, Sanni Kemppainen, Vihannestila Jukka Kemppainen, Paunolan tila, Palvelutukku ItäSuomi/Savo-Karjalan liha. Stella Kankkunen 15,40 3. p. Srk:n kirkkokyyti Sulkavan srk-talolta Lohikosken kirkkoon, meno-paluu. Stella Kankkunen 7,3 2. 10.9. Kerhossa tavataan toisia perheitä, hiljennytään, lauletaan, leikitään, askarrellaan sekä ruokaillaan yhdessä. Hilma Saaristola 10,7 4. Osta tilalta – Lähiruokapäivä Höökin pihapiirissä OHJELMA: • Klo 11.00 Tapahtuman avaus: Jarkko Wuorinen, yrittäjä • Klo 11.15 Maaseudun tulevaisuus ja elinvoimaisuus: Antti Kurvinen, kansanedustaja • Klo 11–15 Lounas lähiseudun tuotteista • Klo 11–15 Lapsille pikkuleipien paistoa ja mehutarjoilu • Klo 12–15 Koko perheen karaoke ulkoterassilla, Mikin karaoke • Miss Suomi -kiertue paikan päällä • Arpajaiset • Myynnissä mm. Nestori Reinikainen 7,6 2.Henri Hasanen 7,9 Tytöt 9v 1. Tapahtumapaikka ja lisätiedot: Pitopalvelu ja Maatilamatkailu Höök, Pölläskyläntie 408, 58770 Pihlajalahti . Emilia Toropainen 10,35 3. Eevi Vasara 9,60 4. Hyrkäs, Turunen. Eeli Hämäläinen 13,5 Tytöt 7v 1. 0400475132/Hanna. Lounas maksaa 20 euroa per henkilö ja 4–12-vuotiailta lapsilta 10 euroa. Minttu Hämäläinen 6,99 Pojat 5v 1. Viola Saarto 7,6 3. Jälkiruokana on omenahyve vaniljakastikkeella sekä kahvi, tee ja mehu. Hilma Saaristola 7,06 Tytöt 13v 1. Lisänä on kanttarelliohratto. Enni Kontinen 1,83 Pojat 3v 1. Enna Partanen 8,1 Pojat 7v 1. Santeri Reinikainen 13,20 Tytöt 11v 1
– Nenän käyttö on koiralla synnynnäinen taito. Lasipurkkeja piiloon Sitten alamme piilottaa lasipurkkeja. Ilman sitä emme voi tietää metsässä, onko koira löytänyt sienen vai ei. Siitä en voi olla täysin varma, sillä sienet ovat tähän asti olleet aina lasipurkissa. Sen vuoksi otamme käyttöön kaksi lasipurkkia, ja myöhemmin jopa kolme. Näin se haukahtaa, ja saa kuin saakin siitä namin. Kouluttaminen etenee vaihe vaiheelta Koiran kouluttaminen etenee hyvin pienin askelin. Nopeasti Lara oppii, että sienen haistelusta tulee palkka. Niinpä päätän opettaa Laralle ilmaisukäytöksenä haukahtamisen. Vihjesanan voi pian jättää pois, kun Lara on ymmärtänyt, että sienen haistelun jälkeen kuuluu haukahtaa. Lancashire heeler Lara on sienimetsällä elementissään. Matalalla kynnyksellä metsään Olimme tässä vaiheessa koulutusta, kun päädyimme Laukanharjun eläinpalveluiden yksityiselle sienikoirakurssille autenttiseen ympäristöön, eli metsään. Laukanharjun eläinpalveluiden yrittäjä, eläintenkouluttaja Emmi Sohkasen mukaan nenätyöskentely sopii kaikille koirille. Näin koira ei vahingossakaan tuhoa sieniä. Yhtäkkiä Lara pysähtyy kuivatun suppilovahveron luokse ja haukahtaa. Suppilovahveroaika ei ole vielä alkanut, joten metsäkurssilla joudumme käyttämään edelleen kuivattuja suppilovahveroita. Haukahdus yhdistetään seuraavaksi sienen haisteluun: annan sen haistella sientä, mutta annan palkan vasta, kun se vihjesanasta haukahtaa. Tämänkin homman Lara oppii nopeasti: Haistelu ja haukahdus, ja palkkio tulee kuin Manulle illallinen. Vai etsiikö se edelleen lasipurkkeja. Olemme käyneet viime talvena Laran kanssa Laukanharjun eläinpalveluiden järjestämän sienikoirakurssin, ja nyt olemme päässeet metsään tositoimiin, eläintenkouluttaja Emmi Sohkasen yksityiselle metsäkurssille. Vaikka sienisaalistakin on mukava saada, niin parasta harrastuksessa on kuitenkin se, kun näkee koiran nauttivan yhteisestä tekemisestä. "Sienen haistelusta tulee palkka. Tosin en ole aivan varma, mitä se jäljestää. 8 Keskiviikkona 04.09.2024 N:o 36 K oirani, lancashire heeler Lara, 4, on metsässä elementissään. Lara löytää purkit, mutta ilmaisee myös niitä purkkeja, joissa on hämäykseksi sammalta tai lehtiä. Lattialle jäänyt sienen hajuhan tulisi ilmaista, joten olisi koiralle melko stressaavaa ja turhauttavaakin, jos sienen hajua olisi kaikkialla. Kenties jänistä, mutta se, mitä sen pitäisi etsiä, ovat sienet, tarkemmin suppilovahverot. Jos sieneen koskee, jää siihen ihmisen haju, eikä näin voida olla varmoja, etsiikö koira lopulta ihmisen vai sienen hajua. Pennut ovat syntyessään sokeita ja kuuroja, ja ne etsivät emon nisän vain hajuaistinsa avulla. Laran kuuluisi siis pysähtyä sienen viereen ja haukahtaa merkiksi, että täällä se on! Haukahtamisen opettaminen kuulostaa itseasiassa vaikeammalta kuin se on. Mari-Anna Rossi Sienimetsään yhdessä koiran kanssa Sulkavan rajan lähellä Liistonsaaressa asuva eläintenkouluttaja Emmi Sohkanen tarjoaa opetusta sienikoiran koulutukseen Laukanharjun eläinpalvelut -yrityksensä kautta. Myönnän, etten ole ollut kovin ahkera Laran koulutuksessa, ja sienipurkkien etsintä on jäänyt jo monen kuukauden ajan vähemmälle. Laran kiinnostus vääriin purkkeihin sammutetaan siten, että vain oikeasta löydöksestä heruu palkka. Sohkanen muistuttaa, että haisteleminen on koiran lajityypillistä käyttäytymistä, ja lähes kaikkien koirien pitäisi saada haistella enemmän, kuin ne yleensä saavat. Toiset koirat kuitenkin ovat aikuisena aktiivisempia nenän näyttäjiä kuin toiset. Toisaalta se voi myös kuvitella, että palkka tulee kuonon tunkemisesta lasipurkkiin. Pidän herkkuja nyrkissä, ja Lara turhautuu minuun, kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Kurssin aluksi Emmi Sohkanen tuo jokaiselle lasipurkit, joiden hajut on neutralisoitu pois. Yhdistän haukahtamiseen vihjesanan. Hieno koira! Koirat ovat luonnostaan haistelijoita Koiran hajuaisti on uskomattoman tarkka, ja sitä on alettu käyttää monipuolisesti hyväksi sienten etsimisen lisäksi muun muassa homeen, huumeiden, pommien, syövän sekä kadonneiden ihmisten ja eläinten etsintään. Jätämme pois lasipurkit ja nyt sienet ripotellaan suoraan metsään. Erityyppisillä lenkeillä kannattaa käyttää erilaisia varusteita, jolloin koira tunnistaa, millä lenkillä nyt ollaan, Sohkanen opastaa. Pidän Laraa kiinni, kun puolisoni ottaa purkit ja käy piilottamassa niitä ympäri pihaa. Haju on kuitenkin tuttu, ja Lara haukahtaa haistaessaan sienen. Tätä vaihetta kutsutaan hajuerotteluksi. Tyypillinen ilmaisukäytös on makuullemeno sieniesiintymän viereen. Vain yhdessä on sieni, muissa voi olla vaikka lehtiä ja sammalta. Tämä on Sohkasen mukaan tyypillistä koulutuksen tässä vaiheessa, kun koira odottaa toiveikkaasti saavansa palkkion ilmaisukäytöksestä. Sen takia sen etsimistä on pitänyt harjoitella ja sen motivaatiota sienen etsintään viritellä ennen varsinaiselle sienimetsälle menoa. Lasipurkeissa sienien paikkaa voi vaihdella, eikä sienen haju tartu kodin pintoihin. Lara rakastaa metsässä juoksemista ja haistelemista, joten sienestys on loistava yhteinen harrastus minulle ja pienelle koiralleni. Lara ilmaisee sienen haukahtamalla Seuraava vaihe on ilmaisukäytöksen opettaminen. Vai oppiiko. Koiran pitäisi saada lenkilläkin haistella, joten olisi hyvä, jos sille tarjotaan siihen mahdollisuus ainakin osan aikaa lenkistä, tai sitten tehdään haisteluja liikuntalenkit ihan erikseen. Sohkanen kannustaa menemään koiran kanssa metsään jo varhaisessakin vaiheessa koulutusta, mutta koiraa ei kannata kannustaa aktiivisesti etsimään sieniä, varsinkaan, jos ei ole varma, onko niitä edes lähistöllä. Muuten koiran motivaatio etsimiseen saattaa hiipua. Ensin Lara on selvästi hämmentynyt ja lähes kuulen, kuinka sen aivot raksuttavat. Kun olemme tässä koulutuksen vaiheessa, on koulutusta tehty jo noin kuukauden päivät. Palkka tulee vain silloin, kun koira haistelee purkkia, jossa on sieni. Miksi sienet sitten ovat lasipurkissa, eikö niitä voisi vain ripotella ympäri asuntoa. Viemme lasipurkkeja myös pihalle. Se löysi sienen! Miten tähän pisteeseen on Laran kanssa päädytty. Lara on tässä vaiheessa jo motivoitunut haistelemaan sientä, joten se myös etsii niitä mielellään. Sienet eivät luonnostaan kiinnosta koiraa. Sen vuoksi yllätyn siitä, kuinka hyvin Laralla kuitenkin edelleen on muistissa sienten etsiminen ja ilmaisukäytös. Se juoksentelee innokkaasti nenä maassa viistäen. Lara on kuitenkin vain neljäkiloinen pieni musta koira, jota on vaikea erottaa metsästä, jos se makaa siellä vain hiljaa paikallaan. Pikkuhiljaa Lara oppii, että haukahtamalla heruu palkka, ja se alkaa tarjota sitä heti ensimmäisenä. Emmi Sohkanen kertoo, että kaikki koirat ovat luonnostaan haistelijoita. – Jos vaikka itse satut löytämään sieniä, niin kannattaa tehdä siitä oikea seremonia – palkata koiraa sieniesiintymällä ja hirveästi kehua sitä ja samalla poimia suurieleisesti sieniä, niin koira saattaa piankin hoksata, että sienet ovat arvokkaita ja niitä kannattaa etsiä, Sohkanen sanoo. – Jos koira ei halua haistella, on se todennäköisesti elänyt yksipuolisessa ympäristössä tai sitä on kielletty haistelemasta. Valitsin sienikoirakurssilla etsittäväksi hajuksi suppilovahveron, sillä niitä on vaikeampi omin silmin löytää kuin keltaisena maasta pilkottavia kantarelleja. Purkkiin asetetaan sieni esimerkiksi pinseteillä. Sohkasen mukaan koiran kouluttaminen sienten etsintään on helpompaa kuin luulisi