Ihmemaan järjestää Ihmekollektiivi ry. Tarjoukset voimassa to 6.2. Jo aiemmin julkaistun Ville Leinonen & Valumon lisäksi festivaalilla esiintyvät valtakunnan terävintä vaihtoehtokärkeä edustavat Bad Sauna ja Seksihullut, keväällä uutta musiikkia julkaiseva Ghost World, nouseva garagerock-yhtye Poni ja valloittava Saarisalo. Kaukolampi palaa synnyinseudulleen Aivan uudenlaisen seikkailun lauantaille ennen festivaaliporttien aukeamista tarjoaa elektronisen musiikin uranuurtaja Timo Kaukolampi, joka palaa synnyinseudulleen ja kutsuu festivaalivieraat kanssaan Sulkava-kierrokselle. Ihmemaa-festivaalin lauantain tapahtumaan liput maksavat 45 euroa. Ihmemaa-viikonloppu päätetään viime vuosien tapaan sunnuntaina Tiittalan Rantamakasiinilla, jossa esiintyy tamperelaislähtöinen folkin superkokoonpano Ne Lintuizet. Lisäksi festivaalin myöhäisillassa kuullaan Kaukolampi DJ-set. Levyjä raukealla iltapäivän päätösklubilla soittaa Dj Matti Juhani. – Meiltä on monesti kysytty mahdollisuutta pidentää festivaaliviikonloppua, mutta emme ole halunneet venyttää ainakaan vielä itse festivaalia kaksipäiväiseksi, kertoo Ihmemaan järjestäjiin kuuluva Mirjam Reponen. Kaukolampi tarjoilee harvinaista herkkua myös Ihmemaafestivaalin loppuillassa soittamalla DJ-setin. Päätösklubi järjestetään yhteistyössä Sulkavan kunnan kanssa. Keskiviikkona helmikuun 5. la 8.2. Terveisin Marjo-kauppias. Sunnuntain päätösklubin lisäksi uutuutena järjestetään perjantaina avausklubi. 99 99 33 kpl kpl Atria Gotler Atria Gotler 150 g (3,33/kg) 150 g (3,33/kg). la 8.2. klo 15.00 anne.kaljunen@veejjakaja.fi Lämpimästi tervetuloa! DIGILEHTI PAPERILEHDEN TILAAJALLE VAIN 24 € / VUOSI www.sulkavalehti.fi www.kultavintage.. I hmemaa-festivaalilla esiintyvät 28. Terveisin Marjo-kauppias. päivänä 2025 | N:o 6 | Irtonumero 2,00€ 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L E H T I Sulkavalaisuuden asianajaja Leader-toiminnan tulokset ja vaikuttavuus Etelä-Savossa 2014–2022 Uudistumista ja yhteisöllisyyttä kylille -seminaari 21.2. Kiertuepaikat ja aikataulut: 08.02.2025 lauantai Klo 09.30-10.30 Rantasalmi Tokmanni Klo 11.20-12.05 Sulkavan tori Klo 12.45-14.00 Savonlinna tori Klo 14.15-15.30 Savonlinna Citymarket Klo 16.05-16.35 Punkaharju K-Market Klo 17.00-17.40 Kerimäki tori Klo 18.20-19.00 Savonrannan kirjasto Ihmemaa-festivaalin ohjelma julkaistu Hypnoottinen Pelkkä Poutanen esiintyy Ihmemaa-festivaalissa. Lauantaina Soutustadionilla järjestettävä neljäs Ihmemaafestivaali tarjoilee tulevanakin kesänä aimo annoksen kiinnostavia esiintyjiä. Avausklubille Tiittalan Rantamakasiiniin liput maksavat perjantaina 15 euroa. kesäkuuta Ville Leinonen & Valumo, Bad Sauna, Saarisalo, Poni, Sumuposauttaja Band, Ghost World, Seksihullut ja Serot. klo 10–12 TeaHouse of Wehmais, Juva tai livestriimi Ilmoittaudu viimeistään 14.2. Rytmisempää osastoa tarjoilevat yhtyeellä vahvistettu Sumuposauttaja Band sekä vaihtoehtoista elektronista musiikkia koneita ja livesoittimia yhdistellen esittävä Serot. – Oli unelmien täyttymys saada Ville Leinonen & Valumo paluukeikoillaan juuri Ihmemaahan ja muutenkin olemme ohjelman monipuolisuuteen ja moninaisuuteen erittäin tyytyväisiä, iloitsevat Ihmemaan järjestäjät. Sulkavan ihmeellistä keskikesän taikaa päästään tulevana kesänä nauttimaan jo perjantaina 27. (Kuva Risto Savolainen) Wiljami kg Palvelemme ma–la 7–21 su 9-18 Palvelutiskiltä ke-pe Palvelutiskiltä ke-pe Kalinka jogurtit Kalinka jogurtit Kalaonni Kalaonni Savukirjolohi Savukirjolohi Plussa-etu Plussa-etu 21 % 21 % 00 00 22 4 prk 4 prk Suomi, erä Suomi, erä 7 99 kg Luuton kylki Luuton kylki 6 99 kpl 1 kg, erä 1 kg, erä Ilman Plussa-korttia 0,64 Ilman Plussa-korttia 0,64 prk (4,27/kg) prk (4,27/kg) Vakuumipakattu, Suomi, erä, Vakuumipakattu, Suomi, erä, rajoitus 2 kalaa/talous rajoitus 2 kalaa/talous 99 99 99 kg kg laktoositon, 350 g, laktoositon, 350 g, 11,40/kg, 11,40/kg, erä erä Valio Polar juusto Valio Polar juusto 15 % 15 % Tarjoukset voimassa to 6.2. Päätösklubi yhteistyössä kunnan kanssa Festivaalin majoitustarpeita täyttää tulevana kesänä Sulkavan keskustaan avattava uusi leirintäalue Tiittala Camping, joka palvelee festivaalivieraita koko viikonlopun perjantaista sunnuntaihin. kesäkuuta, kun Tiittalan rantamakasiinin terassilla esiintyvät joensuulainen synthpopin lupaus Tams, hypnoottinen Pelkkä Poutanen ja surrealistisen groovaava Oscar the Carelian. Koko viikonlopun lippupaketin saa 65 eurolla. Lippujen ennakkomyynti ja tarkempi info festivaalista on osoitteessa http://www.ihmekollektiivi.fi/ihmemaa. Päätösklubi Tiittalan Rantamakasiinilla on kymmenen euron arvoinen. Ympäri maailmaa keikkailleen Kaukolammen kierros vie kuulijat katsomaan Sulkavan kylänraittia 1980-luvun vaihtoehtonuoren silmin sekä kuljettaa kulttuurihistoriallisesti tärkeille paikoille kuten keikkapaikkana toimineelle Työväentalolle sekä treenikämpille. | 0800 160 060 Ostamme sekä myymme: timanttisormukset, desingkorut, kultakorut, hopeakorut, pöytähopea, kultaharkot, romukulta, kellot, kolikot ja setelit myös Moneta, militaria, arvoesineet ja muut keräilytuotteet
Suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä. Kaksi uutta suunniteltua teollisuusaluetta ovat maantie 434 varrella. Pakkasraja on -15. Yhteisvastuukeräykseen osallistumallakin voit auttaa. Uskaltavatko he edes haaveilla asioista, joita me olemme pitäneet itsestäänselvyyksinä. Avuksi tarvitaan turvallisia ja välittäviä aikuisia. Sulkavan kunnanviraston olohuone. Maanantaina 10.2. 2 Keskiviikkona 5.2.2025 N:o 6 Pääkirjoitus Viikon sana Päivän kierto Yhdistystoiminta Aurinko nousi tänään kello 08.19 ja laskee kello 16.22. 040 7088591 / Maisa (iltaisin). Maanantaikerho 10.2. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2025 alkupuolella. lauluryhmän harjoitukset klo 11.00 ja sketsityhmän harjoitukset klo 12.00 päiväkeskuksessa. Pe 21.2 klo 14.00 Lohilahden koululla kerhossa tarjolla kuhakeittoa. Tervetuloa! Vapa-Veikot: pilkkicupin II osakilpailu su 9.2. Yllätysohjelmaa. Nuoret luovat huomisen maailmaa. Heillä on edessään sellainen mahdollisuuksien kirjo, josta me aikuiset emme ole osanneet haaveilla. 9.11.1938 Sulkava k. Teollisuusalueiden kaavalla tutkitaan alueiden ja toimintojen sijoittumista, liikenneyhteyksiä, logistiikkaa sekä arvioidaan vaikutuksia muun muassa luontoon, maisemaan, virkistyskäyttöön sekä asumiseen. Nuorissa on tulevaisuus, mutta heidän olisi jaksettava uskoa ensin omiin mahdollisuuksiinsa. Eläkeliiton Lohilahden yhdistys ry:n kerhot helmikuussa. Voisitko sinä olla yksi heistä, jotka kantavat nuoria esirukousten, taloudellisen avun tai välittämisen kautta. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Ilmoittaudu kyykkyhaasteeseen (et tarvitsen olla yhdistyksen jäsen) Sepolle puh/tekstiviesti/WhatsApp 044 2557201. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä vuodenvaihteen 2024 / 2025 aikana. VUOSIKOKOUS t. E n tarvitse vähättelyä, tyhjiä lupauksia, korulauseita tai voivottelua – tarvitsen mahdollisuuden! Näin nuoret julistavat viime sunnuntaina avatun 75-vuotiaan Yhteisvastuukeräyksen julisteissa. Anne Borén, diakoni Tilaa unelmille Sulkavan Moottorikerhon su 2.3.2025 klo 16.00. Kyykkäämisen seurantakortit tulossa Tanhuvaarasta ja laitetaan jakoon heti kun ne saadaan. Eikä syyttä. Kyrsyänjärven alueen rantayleiskaavan laadinta on käynnissä. 17.12.2024 Sulkava Kulje äiti kerallamme, Mummi rakas mukanamme, Voiman lähteenä lähellä. Kiittäen ja kaivaten PERJANTAINA SULKAVA 12.20–12.50 0400 872461 ark. Partalansaaren rantaosayleiskaavan alueelle kohdistuu muutamia muutostarpeita. Vilkajärvellä. Tasapainotreenit keskiviikkona 12.2. Tutkimustulokset ovat hätkähdyttäviä, mutta eivät yllätä. Lämmin kiitos osanotosta suureen suruumme. Jari Kallio, päätoimittaja Uusia teollisuusalueita suunnitteilla. Rakkaamme Terveydenhoitaja Aino Eeva Inkeri REPO s. Olisiko aika havahtua tekoihin viimeistään nyt. Taajamayleiskaavan laajennuksella tutkitaan tilaa vaativien teollisuusja varastointitoiminnan sijoittumista Sulkavan taajaman lähialueelle hyvien logistiikkayhteyksien varteen. Sillä on laajaalaisia vaikutuksia paitsi nuorten hyvinvointiin ja elämänvalintoihin, myös koko yhteiskuntaan. 7-16 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Äijäkirves torstaina 6.2. Maanomistajilta saatavien muistutusten ja viranomaisten lausuntojen perusteella työstetään kaavaehdotus. klo 17.00 yhtenäiskoulun liikuntasalissa. 12.11.1938 Liperi k. Osallistumisja arviointisuunnitelma tulee nähtäville alkuvuoden 2025 aikana ja kaavaluonnos on tarkoitus saada nähtäville syksyn 2025 aikana. 1:11 Mietelause Kaikki, missä olet hyvä, tekee sinut onnellisemmaksi. Ja totta totisesti, he tarvitsevat mahdollisuuden turvalliseen tulevaisuuteen ja unelmiin! Yhteisvastuukeräys nostaa jo kolmatta vuotta peräkkäin keskiöönsä nuoret. Rakkaudella kaivaten Olli ja Hanna perheineen Marja-Leena ja Lasse perheineen Sukulaiset ja ystävät o.s. SM-pilkki Rantasalmella 1.3. Ilmoittaudu mukaan 13.2. 2. klo 18 Kukkomäellä, sarjat 2-18v, sarjat myös aikuisille, hiihtotyyli vapaa. klo 13.00 (kahvitus klo 12.00) päiväkeskuksessa. Tulevaisuususko ylläpitää toivoa ja kantaa vaikeiden aikojen yli. Kor. Tervetuloa mukaan! SU-41: Lasten hiihdot torstaina 6.2. Puh 0400-255119. Lämmin kiitos surussa myötäeläneille sekä Tiiterontuvan henkilökunnalle Alpon hyvästä hoidosta. Kaavoittamattomia alueita on kunnan kaakkoisosassa Lohijärven alueella sekä luoteisosassa Kyrsyän alueella. Sulkavan kunnan alueella on voimassa viisi yleiskaavaa. Mutta jo useiden vuosien ajan tutkimukset ovat todentaneet, että nuorten usko tulevaisuuteen on rapistumassa. Päivän sana Näin nousee monista sydämistä kiitos Jumalalle siitä armosta, jota hän on osoittanut meitä kohtaan. Bertrand Russell Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Asser, huomenna Terhi, Teija, Tiia, Tea ja Terhikki, perjantaina Riku ja Rikhard, lauantaina Laina, sunnuntaina Raija ja Raisa, maanantaina Elina, Ella, Ellen ja Elle ja tiistaina Talvikki, Iisa ja Isabella. klo 12.00 olohuoneessa. Nykyiset teollisuusalueet sekä tyhjät teollisuustontit sijaitsevat lähellä asutusta, joten niille ei voida osoittaa suurempaa ympäristöhäiriötä aiheuttavaa teollisuutta. Samoin Saimaa-Siikajärven rantaosayleiskaavan alueelle kohdistuu muutostarpeita. Sulkavalle suunnitellaan kahta uutta teollisuusaluetta, joista on nyt valmistunut osallistumisja arviointisuunnitelma kaavoitustyötä varten. Elä muistoina mielissämme, Sävelinä sieluissamme, Elämämme enkelinä, Taivaan veräjän takana. Yleiskaavalla tutkitaan alueiden sijoittamista kauemmas asutuksesta, jotta voidaan varmistaa, ettei teollisuustoiminta häiritse asuinympäristöjä. Osallistumisja arviointisuunnitelma tulee nähtäville alkuvuodesta ja tavoitteena on saada kaavaluonnos valmiiksi syksyllä 2025. Suunnittelualueiden rajaukset eivät ole lopullisia, vaan ne tarkentuvat suunnittelutyön edetessä. 22.12.2024 Sulkava Mun sydämeni tänne jää Aina asuinpaikalleen Vaik’ itse saan vain viivähtää Talviaamuun viimeiseen Irma Aku perheineen Petri perheineen Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Vuokralle tarjotaan: siisti, saunallinen rivitalokaksio Sulkavan kirkonkylältä. (Vapaaehtoinen maksu, tulot käytetään kerhotilojen kalustamiseen ostopalveluina kerhokertoina). Lappalainen Rakkaamme Tenho Alpo Ilmari IMMONEN s. Itäisemmällä alueella sijaitsee maa-ainesten ottoalue. Kaavaehdotus valmistuu kevään 2025 aikana. Kokoontuminen kirkolle 9.20 tai hiekkakuopalle 9.40. kerhon hallitus K unnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Pe 7.2 klo 14.00 Lohilahden koululla ohjelmallinen kerho. mennessä, puh
K-Market Wiljami täysremonttiin S ulkavan lähetystuvalla kerättiin viime viikon maanantaina ja perjantaina tavaraa lähetettäväksi Ukrainaan. Kaupan remonttiuutisia voi seurata K-Market Wiljamin Facebook-sivuilta. Keskiviikkona helmikuun 5. Säilykkeitä on saatu kassitolkulla, Borén lisää. Paljon on saatu lasten piirustuspapereita, värityslehtiöitä ja palapelejä. Sulkavan kappeliseurakunnan diakoni Anne Borén oli vastaanottomassa lahjoitusta. – Sulkavalaisilla on ollut sydän auki, Lignell kiittää. VUOSIKOKOUS Tervetuloa! Hallitus Peura klo 15 Hirvi klo 15.30 Metsästysseura klo 16 VAROITUS Rajavartiolaitos ampuu jalkaväen aseilla ja suorittaa räjäytyksiä Lohikosken valtionpuistossa sijaitsevalla Jukajärven ampuma-alueella (EF R 61) 10.2.2025 klo 12.00 16.2.2025 klo 12.00 välisenä aikana. Nykyisin ukrainalaiset ystävät asuvat omillaan Sulkavalla. Halu auttaa ukrainalaisia säilynyt Venäjän hyökkäyssotaa on jatkunut kohta kaksi vuotta, mutta ihmisten into auttaa ei ole laantunut. – He asuivat meillä yhden kesän ja talven, Helge Haanpää kertoo. 041 315 7681 LAUANTAI 8.2. – Lastenvaatteita on tullut hyvin paljon, monta jätesäkillistä. – Olemme saaneet naisten turkkeja, kelsiturkkeja, mitä ihmiset raaskivat lahjoittaa. Sotaa Haanpäät ovat seuranneet mediasta. Remonttityöt alkavat helmikuun puolivälissä takatilojen alustavilla purkutöillä. R emontissa uusitaan kaupan kylmälaitteet ja kalusteet, sähköpääkeskus sekä kaupan lattia. Sulkavalla matka on lyhyempi, Borén sanoo. Sieltä tavarat viedään ympäri maata tulevien avustusrekkojen mukana Ukrainaan, missä ne jaetaan avustussuunnitelman mukaisesti. Tiedossa on siis mukavia kaupanteon hetkiä ja helpompaa ostamista, Marjo-Kristiina tuumaa. Kaikkea muutakin listaan kuuluvaa tavaraa on saatu. Parhaimmillaan Haanpäillä asui kahdeksan henkeä. Keräykseen osallistuminen tulee sydämestä ja velvollisuudentunteesta, Arja Haanpää sanoo. He toivat Ukraina-keräykseen kolmen hengen astiaston ja ruokailuvälineitä sekä vauvanvaatteita, kuten toppapukuja. Vaikka Savonlinnassa järjestetään keräyksiä, he eivät pääse viemään tavaroita sinne. Isoimpia lahjoituksia ovat aggregaatti, kaksi rollaattoria, pyöräpotkuri ja suihkutuoli. Ne ovat siellä hyviä, sillä siellä on kylmä, vaikka Ukrainan talvi on erilainen kuin meillä, Borén sanoo. 041 315 7681 puh. Hyvä että ihmiset ehtivät hälytyksen aikaan pois kerrostaloista. K-Market-ketjuun kuuluu noin 750 kauppaa eri puolilla Suomea. – Voin ilahduttaa asiakkaita tiedolla, että saamme myös uuden pullonpalautuskoneen, sillä sitä on kovasti toivottu, kauppias Marjo-Kristiina Turunen iloitsee. Kaikki kylmälaitteet ovat uusia ja energiatehokkaita. K-Market Wiljami on osa K-ryhmää. Listalla oli kuivaa säilykeruokaa, hernekeittoja, minuuttivellejä, karkkipussejaja rasioita, ruokailuvälineitä ja astioita, lastenvaatteita, palapelejä, värikyniä, piirustuspapereita, hygieniatarvikkeita, ensiapulaukkuja, sidostarvikkeita, lastenja aikuisten vaippoja, kyynärkeppejä, rollaattoreja, moottorisahoja, kirveitä, aggregaatteja, akuilla toimivat laitteita, taskulamppuja ja pattereita. Asiakkaiden arvostama palvelutiski säilyy, mutta nykyisen tilalle tulee uusi palvelutiski ja grilli. – Meillä on ollut vapaaehtoisia pesemässä astioita ja pakkaamassa niitä. – Wiljami hypähtää suoraan 2030-luvulle, kun saamme nykyaikaiset, energiaystävälliset kylmäkalusteet ja kauppani saa uuden raikkaan Oman kylän kaupan ilmeen. Monet lahjoittajat ovat ikäihmisiä, ja heille matka on ratkaiseva tekijä. Alueelle johtavat tiet ja polut on suljettu puomeilla. On todella hienoa, että he auttavat meitä, Arja Haanpää sanoo. entisen Osuuspankin alakerrassa Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. – Ihmiset haluavat auttaa, jos saavat mahdollisuuksia auttaa. Kauppa on suljettuna suurimpien rakennustöiden ajan. – He auttavat meitä jokapäiväisessä elämässä. – Maanantaina oli ajoittain ruuhkaa. Lisätietoja saa numerosta 0295 422506. Uudistuksessa käydään läpi myös kaupan takaja sosiaalitilat. Vaarallinen alue, jonka sisäpuolella liikkuminen on kielletty: Tiet: Metellahdenvuori Syrjäsaari, Syrjäsaari Hympyrä, Hympyrä Väärä-Kontunen, Väärä-Kontunen Kolmisoppinen th, Kolmisoppinen th Housulampi Vesistöt: Pieni-Jukajärvi Vuorilampi Korttee Housulampi Alue on merkitty maastoon kieltotauluilla. Jatkokuljetus Porvooseen on tämänhetkisen tiedon mukaan helmikuun puolen välin tienoilla. Sweet & Sour possua L,G Borssikei oa L,G SUNNUNTAI 9.2. K-Market Wiljamin kauppias Marjo-Kristiina Turunen iloitsee kaupan mittavasta uudistamisesta.. Maaliskuun alusta kauppa sulkeutuu suurimpien rakennustöiden ajaksi muutaman viikon ajaksi. Lahjoituksia Ukrainaan suurella sydämellä Jenna Olin Arja Haanpää (vas.) lahjoitti tavaraa Ukraina-keräykseen yhdessä puolisonsa Helge Haanpään (oik.) kanssa. Myös turkistakkeja kaivattiin, että lapset voidaan kääriä niihin kylmissä kellareissa. – Luimme keräyksestä Sulkava-lehdestä, Helge Haanpää kertoo. Lista tarvittavista tavaroista saatiin savonlinnalaiselta Erkki " Eki" Ikäläiseltä, joka on useasti aiemmin kerännyt tavaraa Ukrainaan vietäväksi. Olemme aiemmin osallistuneet muun muassa lääkekeräyksiin. Kaikki eivät ehdikään, Sulkavan Ukrainakeräykseen idean alulle laittanut vapaaehtoinen Hilkka Lignell kertoo. Mukavia kaupanteon hetkiä – Innolla käärimme hihat ja ryhdymme tekemään ihan parasta oman kylän kauppaa asiakkaillemme, Marjo-Kristiina vakuuttaa. He tekevät meille puita, tekevät lumitöitä ja auttavat siivouksessa. – Oli ilman muuta selvää, että osallistumme keräykseen. Jokaisessa K-Marketissa toimii kauppiasyrittäjä, joka luo kaupan valikoiman ja palvelut asiakkaiden toiveiden mukaisesti niin, että on mahdollista poimia edullinen ostoskori. Kaupan muu kalusto myös uusiutuu, kuten hyllyt ja kassat sekä uutena tulee itsepalvelukassa. Vapaaehtoisten rooli on ollut hyvin tärkeä keräyksen onnistumisessa, Sulkavan kappeliseurakunnan diakoni Anne Borén kiittää. Kaikkea tarvittavaa lahjoitettiin Ukraina-keräys järjestettiin Sulkavan kappeliseurakunnan diakoniatyön ja vapaaehtoisten organisoimana. Heillä on ukrainalaisia ystäviä, joita he majoittivat kotonaan, kun sota alkoi. Sulkavalla K-Market Wiljamiin tehdään laajat remonttija uudistustyöt, jotka valmistuvat huhtikuun alkupuolella. Niitä on eniten tarvittukin, kun droonit menevät asuntoon, niin kaikki hajoaa. Uudenveroisen Wiljamin avajaisia vietetään huhtikuun alkupäivinä. Välimeren broileria L,G Juustoista porokei oa L,G Hakovirran Metsästysseura ry 15.2. – Astioita on saatu kaikista eniten. Ihmiset toivat pienempiä määriä tavaraa, mutta perjantaina tuotiin isoja määriä tavaraa, Borén sanoo. Vapaaehtoiset veivät lajitellut tavarat maanantaina Savonlinnan varastointipisteeseen, johon on varastoitu myös Savonlinnassa kerätyt lahjoitustavarat. Perjantaina tavaraa tuomaan olivat saapuneet muun muassa Helge ja Arja Haanpää. päivänä 2025 Jari Kallio Arkilounas ma–pe 11 € Viikonloppulounas la-su 13 € Kauppatie 1, Sulkava Kauppatie 1, Sulkava puh
Sharovska käyttää töissä hieman suomen kieltä. Koulussa on Sulkavalla muutamia oppilaita. Joskus töitä voi olla joka päivä tai pari päivää viikossa. Se tarkoittaa, että hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin suomalaisilla. Sitä hän ei osaa sanoa, palaako takaisin Ukrainaan sodan päätettyä vai ei. Entinen luokkakaverini on esimerkiksi sotimassa. – Puolen tunnin päästä ilmoitettiin, että ei tarvitse mennä kouluun. Perhe vietiin 30 kilometrin päähän siitä, mihin venäläiset kohdensivat ensimmäiset pomminsa. helmikuuta vuonna 2022. Olen opiskellut suomea itsenäisesti. Me menimme koululle. Vanhempani menivät ulos katsomaan. – Minulla ei ole sukulaisia sotimassa, mutta ystäviä on. He asuvat Sulkavan keskustassa. – Tarkoitus on, että he kotoutuvat mahdollisimman hyvin Sulkavalle. 4 Keskiviikkona 5.2.2025 N:o 6 – Asuimme kylässä Umanin kaupungin lähellä keskellä Ukrainaa ja olimme kotona, kun sota alkoi puoli kuusi aamulla. Sharovska toivoo, että sota loppuu mahdollisimman nopeasti. Tilapäistä suojelua saavat voivat hakea kotikuntaa Digija väestötietovirastosta, kun he ovat asuneet Suomessa vuoden ja heillä on suomalainen henkilötunnus. Sota oli alkanut, hän kertoo. Sulkavalla asuu muita ukrainalaisia, joita Sharovska tapaa töissä. Työssä oli palkattuna koordinaattori, joka hoiti ukrainalaisten asioita. Sharovska ja Viktor kertovat viihtyvänsä hyvin Sulkavalla ja ovat tottuneet asumaan paikkakunnalla. Ennen kuntalaisuuden hakemista Maahanmuuttoviraston alaiset vastaanottopalvelut olivat vastuussa sotaa paenneiden ukrainalaisten palveluista, kuten terveydenhuollosta. Pommitukset rauhoittuivat hieman, joten palasimme jo illalla kotiin. Voi olla, että olen TE-toimistoon yhteydessä ja kysyn, onko kielikursseja tulossa. Olo ei ollut turvallinen Ukrainassa Kotona perhe meni kellariin turvaan. Kuntalaisuutta voi hakea vuoden jälkeen Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset ovat voineet siirtyä kuntalaisiksi Sulkavalla. Olin ollut aiemmin Turun lähellä mansikkatilalla töissä. Sharovska ja Viktor asuivat aluksi Varosen Puutarhan järjestämässä työntekijöiden majoittumiseen tarkoitetussa rakennuksessa. Etelä-Savon ELY-keskuksella on voimassa olevat sopimukset kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä kaikkien EteläSavon 12 kunnan kanssa. Asunto odotti valmiina Sulkavalla. TE-toimistosta saat ilmaista apua työnhakuun. Seuraan sodan käänteitä Ukrainan mediasta, mutta en aina tiedä, onko kaikki, mitä uutisoidaan, totta. Voit hakea Kelan etuuksia, kuten lapsilisää ja asumistukea. Nyt olen Juvalla töissä. – Olin jo ennen sotaa suunnitellut tulevani töihin Sulkavalle tekemään sesonkitöitä. Siellä on Mestariviljelijätvihannespakkaamo. – Vaihtuvuutta on ollut. Jenna Olin Ukrainalainen Yulia Sharovska tuli sotaa pakoon Sulkavalle yhdessä Viktor-poikansa kanssa. – Minulla on huhtikuusta lokakuuhun töitä Varosen Puutarhalla. Sharovska perheineen laittoi television päälle ja puhelimiin alkoi tulla viestejä. Hän pystyi kuljettamaan ryhmän ihmisiä Suomeen asti. Silloin he saavat vastaanottorahaa elääkseen. – Pidän yhteyttä heihin. Jos on enemmän tilauksia, tarvitaan enemmän työntekijöitä. Sulkava on mukana Savonlinnan seudullisessa kotoutumisyhteistyössä. Me nukuimme vielä ja kuulimme räjähdyksen, vaikka emme silloin ymmärtäneet, mitä tapahtui. Kotikunta määräytyy sen mukaan, missä vastaanottopalveluiden asiakas asuu. – Meille sanottiin, jos teillä ei ole omaa autoa, menkää keskustaan, siellä teitä odottavat bussit, jotka vievät teidät pois. Voit saada Kelasta myös perustoimeentulotukea, jos olet taloudellisen tuen tarpeessa ja et voi muilla tavoin turvata toimeentuloasi, Maahanmuuttovirasto kertoo verkkosivuillaan. Rahan suuruus on yhtä suuri kuin turvapaikanhakijoilla. Kotikunta tarkoittaa, että vastaanottopalveluiden asiakas siirtyy jonkin tietyn kunnan ja hyvinvointialueen palveluiden asiakkaaksi ja kuntalaiseksi. Poika melkein suomalainen Toisinaan hänellä on kuitenkin koti-ikävä. Siellä pilkotaan vihanneksia ja putsataan kaaleja. Kun vastaanottopalveluiden asiakas on saanut kotikunnan, hänellä on samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvilla. S ulkavalla asuu edelleen noin kymmenen Ukrainasta pakolaisena lähtenyttä, jotka saapuivat Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa vuonna 2022. Maahanmuuttovirasto antaa internet-sivuillaan ohjeita kotikuntaa hakeville. Kyydin löytäminen oli hankalaa, sillä miehet eivät saaneet poistua maasta. Räjähdykset kuuluivat ja ilmahälytykset soivat, joten olo ei ollut turvallinen. Niitä voi tehdä myös etänä, Sharovska suunnittelee. Töitä ei ole joka päivä, vaan olen tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä. Olen huolissani omien läheisteni puolesta, Sharovska sanoo. Sopimus on kunnan ja ELY-keskuksen välinen sopimus, jonka perusteella kunta saa valtiolta laskennallista Sulkavalla edelleen ukrainalaisia pakolaisia Jenna Olin. Kunta evakuoi alueen asukkaat samana päivänä, sillä lähellä sijaitsi Ukrainan armeijan varuskuntia, joita pommitettiin. Vanhemmat ja isosiskot perheineen asuvat edelleen Ukrainassa. Siitä on hyötyä, jos aikoo toistaiseksi jäädä Suomeen. Myöhemmin he muuttivat vuokra-asuntoon Sulkavan keskustaan. – Voit tehdä töitä ilman rajoituksia. – Olen tyytyväinen, koska Viktor on saanut hyvää terveydenhoitoa, Sharovska kehuu. Kunnille korvausta kotouttamisesta Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedotteen mukaan toissa vuonna kesäkuun loppuun mennessä 519 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista siirtyi kuntiin EteläSavossa, loput 741 ovat siirtyneet vuonna 2023. Lopulta löytyi kuljettaja, jolla oli vamma eikä hän joutunut sotimaan. Kun tilanne on muuttunut toisenlaiseksi Ukrainassa, he ovat saattaneet palata takaisin tai muuttaa toiselle paikkakunnalle Suomessa, Sulkavan kunnan hallintojohtaja Mervi Palmu kertoo. Päätimme tulla Viktorin kanssa Suomeen. Noin viikko sitten venäläiset pommittivat voimalaitosta Umanin lähellä ja vanhemmiltani oli sähköt poikki. huhtikuuta vuonna 2022 Sharovska lähti yhdessä Viktorpoikansa kanssa Suomeen. – Osa jäi paikalliselle koululle ja osa meni yöpymään paikkakuntalaisten koteihin. Mieleeni tuli, oliko sota alkanut, Sulkavalla yhdessä 13-vuotiaan Viktor-poikansa kanssa asuva Yulia Sharovska kertoo, kuinka hän koki Venäjän hyökkäyssodan alkamisen 24. Minun ymmärtääkseni he ovat sopeutuneet hyvin. Kunnille korvataan pakolaisten vastaanotosta aiheutuneita kustannuksia, kerrotaan Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedotteessa. Lisäksi EteläSavossa vastaanottokeskusten kirjoilla oli 2024 elokuussa 981 ukrainalaista, jotka eivät ole vielä siirtyneet kuntiin. He opiskelevat suomen kieltä ja suomea toisena kielenä, Palmu sanoo. Se tarkoitti, ettei ollut ketään, joka ajaisi bussia, sillä useimmat linja-autonkuljettajat olivat miehiä. Terveydenhoito ollut hyvää Vuoden Sulkavalla asuttuaan Sharovska haki itselleen ja Viktorille Sulkavan kuntalaisuutta. – Kun tulin Suomeen, menin heti töihin ja ehkä hetki mennä kielikurssille meni ohi. Jos ei hae kotikuntaa, voi jatkaa elämää Suomessa vastaanottopalveluiden asiakkaana. Kuntalaisten terveydenhuoltopalveluista taas huolehtii hyvinvointialue. He kuulivat, että jossain pamahti. Ajattelen lasta, ja Sulkava Sodan alkaminen Ukrainassa toi töihin Sulkavalle Yulia Sharovska kertoo, kuinka koki sodan alkamisen Ukrainassa, miten saapui pari kuukautta sodan alkamisesta sesonkitöihin Sulkavalle ja kuinka on viihtynyt paikkakunnalla yhdessä Viktor-poikansa kanssa. Hän on myös ystävystynyt heidän kanssaan. – Aluksi venäläiset pommittivat vähän joka paikkaa, mutta myöhemmin sota keskittyi Ukrainan itäisiin alueisiin. Sodan alkuvaiheessa pakolaisia saapui Sulkavalle suuremmassa määrin Maahanmuuttoviraston kautta vastaanottokeskuksista. – Viktor on jo melkein suomalainen. Voit ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon, jos haet töitä tai tarvitset tukea työllistymiseen. 10
Kyseessä ei ole ryhmämuotoinen toiminta. Vapaaehtoisena toimimisesta ei pitäisi tulla kuluja. Viktor kertookin viihtyvänsä koulussa. korvausta pakolaisten vastaanotosta syntyneisiin kustannuksiin. Varamummit ja varavaarit tukevat 4–17-vuotiaita lapsia ja nuoria. Se on ihan tavallista yhdessä olemista. Vanhemmat eivät ehkä saa tukea edelliseltä sukupolvelta, jolta pystyisi saamaan vinkkejä ja vertaistukea, jos jotkut asiat tuntuvat haastavilta. Kaikki vakuutukset, kilometrikorvaukset tai toimintamenot kustannetaan. – Voisi vaikka kerran kuukaudessa olla perheille tarvittava tila, jossa vanhemmat voivat tulla tapaamaan muita vanhempia tai lapset voivat leikkiä keskenään. Kirjastossa voi pitää vaikka satutunteja, mikä lisäisi lasten lukuintoa. Tarvetta varamummeille ja -vaareille Vapaaehtoistyöhön etsitään extramummeja ja extravaareja. Se voi olla hiihtolenkillä tai laavulla käymistä tai muuta sentyyppistä. Lisäksi peruspalvelujen järjestämistä rahoitetaan valtionosuuksilla. – Siinä on laajat mahdollisuudet. Siinä on mahdollista tavata useampia lapsia samaan aikaan. Se on yleensä monille perheille kaikista tärkein asia. – Vanhempi saattaa kaivata keskusteluseuraa tai tukea vanhemmuuteen. – Pääsee jakamaan ajatuksia muiden vapaaehtoisten kanssa. He asuvat Sulkavan keskustassa. 5 Keskiviikkona 5.2.2025 N:o 6 Sodan alkaminen Ukrainassa toi töihin Sulkavalle Ukrainalainen Yulia Sharovska tuli sotaa pakoon Sulkavalle yhdessä Viktor-poikansa kanssa. Olisi joku muu aikuinen, jonka kanssa jakaa arkea. Pienimuotoisempana vapaaehtoistyön muotona on myös kylävaarina tai kylämummona toimiminen. Ensimmäisellä tapaamisella lapsen tai nuoren kanssa on mukana koordinaattori Iris Damstén. Kyseessä on tukihenkilötoiminta, jossa pääpaino on yksilömuotoisessa vapaaehtoistoiminnassa. Toiveena on ollut esimerkiksi, että tehdään yhdessä ruokaa tai että saisi vähän apua kodin järjestelyyn. – P u h u t a a n m y ö s varamummeista ja varavaareista. Hän pitää erityisesti matematiikasta, ja opettaja onkin kehunut hänen olevan oikea matematiikkarobotti. Lisäksi vapaaehtoisella ja perheellä on taustalla koko vapaaehtoistoiminnan ajan MLL:n JärviSuomen piirissä työskentelevän ammattilaisen tuki. – Ajatuksena on ollut se, että vapaaehtoisena pystyisi menemään esimerkiksi päiväkotiin tai kirjastoon tapaamaan lapsia ja nuoria. – Käyn karaokessa kioskilla, Viktor sanoo viitaten Alanteen Helmeen. MLL:n toiminnan puitteissa olisi mahdollista perustaa perhekahvila Sulkavalle, jos vapaaehtoisia löytyy. Jenna Olin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin koordinaattori Iris Damstén esitteli yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia Sulkavan Eläkeliiton maanantaikerholaisille.. – Itse pystyy vaikuttamaan siihen, minkä ikäisen lapsen tai nuoren kanssa haluaa toimia. Korvaukset on tarkoitettu kunnassa ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun kotoutumista tukevaan toimintaan ja hyvinvointialueella kotoutumista edistävien sosiaalija terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. Se voi olla lipaskerääjänä toimimista tai tapahtumaan mukaan lähtemistä. – Aikaa vietetään ehkä muutama tunti kerrallaan omien aikataulujen rajoissa. Sulkavalla edelleen ukrainalaisia pakolaisia S ulkavan Eläkeliiton maanantaikerhossa vieraili viime viikolla Mannerheimin Lastensuojeluliiton JärviSuomen piirin koordinaattori Iris Damstén. – Jollain urheilu voi olla sellainen oma asia, jossa haluasi kannustaa lapsia ja nuoria. – Tavoitteena tietysti on, että kun vapaaehtoistoiminnan osuus päättyy, niin ihmissuhde voisi jäädä olemaan. Kunnille ja hyvinvointialueelle maksettavat korvaukset jakautuvat laskennallisiin korvauksiin ja toteutuneiden kulujen mukaan maksettaviin korvauksiin. – Jokaisen kanssa keskustellaan henkilökohtaisesti, millainen oma elämäntilanne on ja löytyykö aikaa. Koulutusta tarjolla toimintaan Vapaaehtoisuudesta kiinnostunut saa koulutuksen tehtäväänsä. Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat lähteneet toimintaan mukaan, mutta ovat tekemisissä vielä vaikkapa viisi vuotta myöhemmin. Niitä saa myös itse toivoa. on hyvä paikka lapselle. Jos muodostuu hyvä ihmissuhde, niin miksipä sitä ei jatkaisi pitkänkin aikaa. Viktor harrastaa Sulkavan Palomieskerhossa käymistä ja laulamista. Varamummin tai -vaarin rooliin kuuluu olla kuuntelevana korvana ja olla sekä tehdä mukavia asioita yhdessä. MLL:n toiminta mahdollistaa myös oman ideoinnin, jos vapaaehtoisten keskuudesta löytyisi osaamista, jota he haluaisivat jakaa muillekin. – Tilanne on se, että monilta perheiltä kuulee, että vanhempien omat vanhemmat asuvat hyvin kaukana, saattaa olla, että he eivät pidä yhteyttä tai he eivät ole elämässä mukana, Damstén sanoo. Samoin järjestetään virkistystä ja erilaisia lisäkoulutuksia. Tavallisesti varamummitai vaari tapaa lasta tai nuorta kerran tai kahdesti kuukaudessa. Sekä varamummitai vaari että lapsi vaikuttavat siihen, miten aikaa vietetään yhdessä. – Myös lapsia ja nuoria ajatellen, jos omat isovanhemmat eivät ole elämässä mukana ja ei ole tätejä tai setiä lähipiirissä, niin se on aika rajoittunutta. Monia vapaaehtoistyön muotoja Toinen vapaaehtoistyön muoto on perhekummitoiminta. Hän on kotiutunut tosi hyvin. Vapaaehtoisten kesken järjestetään myös vertaistapaamisia. Lapsella voi olla haasteita koulunkäynnissä, ja hän saattaa kaivata siihen apua ja tukea. Yksilömuotoisessa tukihenkilötoiminnassa pääsee ryhmätoimintaa paremmin tutustumaan lapseen, nuoreen tai perheen elämään. Hän kertoi maanantaikerholaisille vapaaehtoistyön mahdollisuuksista eläkeläisille omalla paikkakunnalla. Perhekummitoiminnassa ollaan koko perheen tukena esimerkiksi muutaman kerran kuukaudessa. Eläkeläisiä houkutellaan vapaaehtoistöihin lasten ja nuorten pariin Mannerheimin Lastensuojeluliitto kannustaa eläkeläisiä aikuiskavereiksi, perhekummeiksi ja kylämummoiksi tai -vaareiksi. Voidaan tehdä tavallisia arkisia asioita. Niitä on ollut sekä etätoteutuksella että paikan päällä. Hän sai myös mikrofonin joululahjaksi, jotta voi harjoitella myös kotona. On myös paljon yksinhuoltajia. – Siinä toimitaan yhden lapsen tai nuoren tai yhden perheen tukena
Sulkavan monitoimiyksikkö eli palomies ja ensihoitaja oli hälytyksen sattuessa Savonlinnassa huollattamassa tai korjauttamassa käytössään olevaa ambulanssia. Onneksi iäkäs pariskunta pääsi omin avuin ulos. Puoli tuntia kestää talvikelillä ajaa Sulkavalle. Savukaasuihin tai häkään pökertyvä ihminen kaatuu yleensä lattiatasoon, joten todella hyvällä tuurilla savusukeltajat olisivat saaneet asukkaat hengissä ulos. – Ainut poikkeus, joissa näitä sääntöjä ei noudateta, on se, jos on kyse ihmishengen pelastamisesta. Savusukellus voidaan silloin tehdä vaikka yksin, jos se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista, Peltonen selvittää. Puun hankinnan tarpeet ovat kaikilla korkealla tasolla. 6 Keskiviikkona 5.2.2025 N:o 6 S avonlinnan paloaseman palopäällikkö Antti Peltonen kertoo, että hälytys Kuusikujalle tuli kello 9.38 ja Sulkavan sammutusauto oli paikalla kello 9.59 eli kahdenkymmen minuutin päästä. He olisivat todennäköisesti pystyneet sammuttamaan tulipalon vaahtosammuttimilla ja talo olisi säästynyt, jos he olisivat olleet Sulkavalla hälytyksen sattuessa. Peltonen harmittelee sitä, että sopimuspalokuntiin ei tahdo löytyä innokkaita tulijoita, joten aiemmin tehokkaasti toiminut vapaapalokunta ei nykyään enää toimi niin hyvin. Etelä-Savossa välimatkat ovat pitkiä, joten paloauton saapuminen paikalle voi kestää pitkään. Kuusikujan tapauksessa tulipalon jäljistä näkee, että sisällä oli hyvin lämmintä ja paljon savukaasuja. Palomestari ohjeisti palomiehen suihkuttamaan vettä eteiseen rikotun etuoven lasin läpi, koska tiesi, että lisää savusukeltajia on pian tulossa. – Savuraja on ollut Kuusikujalla ehkä metrin tai puolentoista korkeudessa. Savonlinnasta puoli tuntia paloautolla Palomestari avasi palomiehen kanssa etuoven, mutta he työnsivät sen takaisin kiinni, koska palo oli levinnyt jo niin pitkälle. Sopimuspalokunnan jäsenet saavat varallaolosta pienen korvauksen, koska he ovat silloin velvoitettuja lähtemään hälytyksen saatuaan. Monitoimiyksikkö voi lähteä Sulkavan paloasemalta monitoimiambulanssin sijasta myös paloautolla eli he valitsevat tehtävän mukaisen kulkuneuvon. Metsänomistajan tilin määrä vuosikymmenten pituisesta metsän kasvatuksesta ratkaistaan jokaisessa puukaupassa. – Sulkavan sopimuspalokunnassa ei ole varsinaista varallaoloa päiväsaikaan, joten ihan hyvin palomies ehti paikalle. Jos tiedetään, että talossa ei ole ihmisiä, niin turhia riskejä ei oteta. Kesäkelissä saattaa päästä muutaman minuutin nopeammin, pohtii Peltonen. Jokainen kilpailutettu puukauppa edistää myönteisesti myös yleistä puun markkinahintatasoa. Sopimuspalokunnassa ei tarpeeksi väkeä Sulkavan sopimuspalokunnan ja monitoimiyksikön olemassaolo on siis tärkeää, sillä ne pääsevät palopaikalle Sulkavalla selvästi nopeammin kuin Savonlinnan paloautot. Huonoa tuuria, että monitoimiyksikkö oli silloin muualla, harmittelee Peltonen. – Paloautot pääsivät lähtemään Savonlinnasta kahden minuutin kuluttua hälytyksestä. Markkinatilanne kannattaakin hyödyntää puukaupassa ja tarjota leimikkoa kaikille puunostajille. Monitoimiyksiköllä paljon ensihoitotehtäviä Monitoimiyksikönkään toiminta ei ole aukotonta, sillä yksikössä on vain yksi palomies, jota ensihoitaja avustaa. Kilpailutus edistää myös puumarkkinoiden toimivuutta ja avoimuutta sekä kannustaa ostajia tarjoamaan kilpailukykyisiä hintoja. – Ensihoitotehtäviä on monitoimiyksiköllä paljon enemmän kuin palokunnan tehtäviä. Etelä-Savossa toimii lähes kymmenen puunostajaa. Keskikokoisessa puukaupassa parhaimpien ja heikoimpien tarjousten välinen hintaero voi olla tuhansia euroja. Kilpailutilanteessa ostajien on tarjottava paras mahdollinen hinta voittaakseen puukaupan. Varallaolon aikana paikalle pitää päästä puolessa tunnissa, mutta yleensä toki ollaan paikalla aiemmin, jos kohde on kohtuullisen lähellä, toteaa Peltonen. Kaksi menee sisään, yksi käyttää vesipumppua ja neljäs on ryhmänjohtaja, joka toimii pumpun käyttäjän kanssa suojaparina sisään menneille savusukeltajille, jos heille sattuu jotain. Jos yksikkö on ensihoitotehtävissä jossain muualla, niin sen saapuminen tulipalopaikalle voi kestää pitkään. Palokunnan saapuminen Savonlinnasta kestää puoli tuntia. Onneksi palohälytin toimi ja he pääsivät itse ajoissa ulos, pohtii Peltonen. Sulkavan Kuusikujan tapauksessa tiedettiin, että sisällä ei ole ihmisiä, joten savusukeltaja ei mennyt yksin sisään, sillä viiden minuutin päästä oli apujoukkoja tulossa. Tässä vaiheessa sopimuspalokunnan palomies oli saanut savusukelluksen varusteet päälleen ja sammutusletkun valmiiksi eli hänellä oli valmius mennä sisään palavaan taloon. – Monitoimiyksikkö olisi ehtinyt parhaimmillaan paikalle viidessä minuutissa. Vaihtokurssi tukkija kuitukuutioista euroiksi vaihtelee eri ostajien välillä merkittävästi. Jos potilas kuljetetaan Savonlinnaan tai Mikkeliin, niin monitoimiyksikkö voi olla pari tuntia poissa pelistä, muistuttaa Peltonen. Lisäksi työpaikat eivät tahdo päästää sopimuspalokuntalaisia hälytystehtäviin, koska se voi haitata yrityksen toimintaa liikaa. – Savukaasut ovat vaarallisia, sillä vain pari henkäystä voi olla kohtalokasta. Savusukeltaminen vaatii neljä palomiestä Savusukeltaminen tarvitsee ohjeiden mukaan neljä henkilöä. Jari Kallio Palomestari avasi palomiehen kanssa etuoven, mutta he työnsivät sen takaisin kiinni, koska palo oli levinnyt jo niin pitkälle.. Peltosen mukaan sisällä olevat henkilöt eivät varmaankaan olisi selvinneet hengissä puolta tuntia. Puukauppojen kilpailutus tuo taloudellista hyötyä metsänomistajille parantaen metsätalouden kannattavuutta. Silloin markkinamekanismit toimivat metsänomistajan eduksi ja saadaan haettua paras puukauppatarjous. Kaisa Ralli, puheenjohtaja Petri Pajunen, johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Puukaupan kilpailuttaminen parantaa metsätalouden kannattavuutta Lukijoilta Palokunnan nopeus koetuksella Sulkavalla Sulkavan Kuusikujalla tuhoutui toissaperjantaina omakotitalo, koska palomiehillä kesti niin pitkään saapua paikalle. Palopäällikkö kertoo tapahtumien kulusta. Viiden minuutin päästä palomestarin saapumisesta kello 10.11 tuli paikalle Savonlinnasta sammutusauto ja säiliöauto, jolloin hälytyksestä oli kulunut aikaa 32 minuuttia. Tulipalossa menehtyneistä 95 prosenttia on menehtynyt savuun eikä kuumuuteen tai liekkeihin, huomauttaa Peltonen. – Päiväsaikaan sopimuspalokuntien toiminta on hyvin haastavaa, harmittelee Peltonen. – Seuraavaksi Kuusikujan kohteeseen tuli kello 10.04 Savonlinnasta palomestari johtamaan sammutustyötä, Peltonen mainitsee
Pääasia, että saimme joukkueen kokoon, olimme mukana ja pidimme lippua korkealla, Esa Repo kommentoi. Jaana Kenola muistuttaa, että kyseessä on valtion maantie, joten ilmoituksia voi aina soittaa tienkäyttäjän linjalle 02002100 ympäri vuorokauden, jos tie on liukas eikä sitä ole hiekoitettu. Kuorma-autoa vuosina 1994– 1999 noin 500 000 kilometriä ajanut Marko Nissi toteaa, että Uitonrinteen kaltaisia paikkoja on Suomen maassa enemmänkin. Kaikille avoin. Hartaus. Immosen aika oli 13:18.8. Ankkurina pitkän 6,5 kilometrin osuuden hiihtänyt Jussi Simonen sijoittui oman osuutensa viidenneksi. Nyt rekka ei sentään luisunut alaspäin muiden autojen päälle aiheuttaen hengenvaaraa, kuten kävi viime talvena. Kaupan risteyksessä oli henkilöitä ohjaamassa liikennettä. Perhekerho torstaisin klo 9.30. Vap.eht. fi tai p. mennessä. Uitonrinnettä aikoinaan hiekoittanut ja aurannut Janne Rautsiala ihmettelee, miksi stopmerkki on kaupan kulmalla, sillä henkilöautolla ei saa paikaltaan yhtään vauhtia Uitonrinteeseen. Hänen aikansa oli 19:01.4. Vertaistukiryhmä omasta hyvinvoinnista kiinnostuneille, jolla on nyt tai ollut päihteiden kanssa hankaluutta. Bussikyyti ilmainen, ruokailut omakustanteisia. Salla Koskela oli oman osuutensa kahdeksas. Lomakkeita saa kunnan asiointipisteestä. Eroa kärkeen oli +2:28.6. Kolmantena hiihtänyt KukkaMaaria Kärki oli oman osuutensa kuudes. Joskittin aika oli 9:45.7. Srk-talo. Su 9.2. Tule mukaan laulamaan pianosäestyksellä lauluja Viisikielisestä ja Virsikirjasta. Maakuntaviestiin osallistui yhteensä kymmenen joukkuetta. Puumalasta lainassa ollut hiihtäjä Joona Yläharju hiihti toisena ja oli niin ikään osuutensa seitsemäs. Ilmoittautumiset retkelle kirkkoherranvirastoon: savonlinnan.kirkkoherranvirasto@evl. Eroa kärkeen oli +1:22.8. Lisätietoja sulkava.. Viime talvena tammikuun lopulla perävaunullinen rekka oli jälleen jumissa Uitonrinteessä. klo 13 Vertaisena vierelläsi -senioriryhmä, srktalo. Ei meillä suuria odotuksia ollut, joten kilpailu meni mukavasti. Eroa kärkeen oli +2:41.6. klo 12 Avoin yhteisöruokailu, srk-talo. Maakuntaviestin voiton vei Lappeenrannan ykkösjoukkue, toiselle sijalle ylsi Mikkelin ykkösjoukkue ja kolmanneksi tuli Imatran ykkösjoukkue. – Maakuntaviesti meni ihan odotetusti. Kaiken ikäiset tervetulleita mukaan! (Alle 18-vuotiaat vanhemman tai vastuuaikuisen seurassa). Hänen aikansa oli 7:41.7. /vapaaajan-palvelut/avustukset. Eroa kärkeen oli +1:21.4. Maakuntaviestiin osallistui yhteensä kahdeksan hiihtäjää. maksu Yhteisvastuukeräykselle. F acebook-ryhmässä ”On kunnia ja etuoikeus asua Sulkavalla” liikennöitsijä Vesa Virta kertoo, että tilanteessa henkilöauto oli kääntynyt S-marketin risteyksestä stop-merkin takaa rekan eteen ja rekka joutui voimakkaasti jarruttamaan, joten siltä loppui vauhti. Hänen aikansa oli 8:29.6. Isot vallit ovat kuitenkin edelleen tien molemmin puolin. /sosiaalija terveyspalvelut/avustukset. Neljäntenä hiihtänyt sulkavalainen Nuutti Seppänen sijoittui omalla osuudellaan toiseksi. Omia eväitä kannattaa ottaa mukaan. Vieraalta paikkakunnalta isolla autolla liikkuva ei välttämättä tiedä ongelmasta etukäteen. Hänen aikansa oli 6:56.0. Hänen aikansa oli 17:00.3. Eroa kärkeen oli +5:53.6. Omavalintaista tekemistä keskustassa, Matkuksessa tai Rauhalahden kylpylässä. Rekka peruutti terveysasemalle asti ja otti sieltä vauhtia. Seuraavalle osuudelle lähtenyt Ada Immonen oli oman osuutensa kymmenes, kuten oli hänen jälkeensä hiihtänyt Heikki Joskittkin. Sulkavan kappeliseurakunta To 6.2. Sulkavan joukkue sijoittui kahdeksanneksi jättäen taakseen sekä Imatran kakkosjoukkueen että Puumalan joukkueen. Ti 11.2. Hyrkäs, Pajunen. Eli pelisilmää toivotaan kaikilta, Virta neuvoo. KUNNAN AVUSTUKSET HAETTAVANA Rekisteröityjen järjestöjen ja vapaaehtoistyötä tekevien avustukset. Suolaa ja jäänestoaineitakin voisi käyttää, huomauttaa Kenola Facebook-ryhmässä. Raamattuja rukouspiiri keskiviikkoisin klo 10–12, Lähetystupa. Lumipenkat pitäisi ajaa pois Virran mukaan risteyksestä kannattaa liukkaalla kelillä kääntyä isolla autolla vasemmalle ja käydä kääntymässä kirkon risteyksessä, jolloin pääsee taajamavauhdilla mäen alkuun ja vauhti riittää mäen päälle asti. Keskiviikkona runsaasti aurausta Itse ajoin autolla tiistaina iltapäivällä Uitonrinnettä alaspäin, kun vastaan huristi samankaltaisessa lastissa ollut rekka ylämäkeen aika kovaa vauhtia. Lämpötila oli nollan alapuolella. Paikallisilla on siten suuri vastuu pelisilmästä, että isot autot pääsevät kyseiset paikat ylös ongelmitta, Nissi korostaa. Voi olla, ettei hän nähnyt rekan tulevan sillalla tai sitten on käynyt ehkä arviointivirhe. Eroa kärkeen oli +1:19.0. – Vaikka tien pito olisi millä tolalla tahansa, niin kyllä paikalliset ongelman tietävät ja tunnistavat. Rekan eteen ajanut autoilija oli pysähtynyt stop-merkin kohdalle, mutta lähtenyt sitten liikkeelle. klo 8-19. (Kuva Hilkka Nisula) Jari Kallio. Sama koskee jalankulkijoita. Tutustuminen Kuopion tuomiokirkkoon yhdessä. helmikuuta. Aurauksen ansiosta Uitonrinne myös leveni, joten siihen mahtui paremmin kaksi vastakkain ajavaa autoa vierekkäin. Kaikki hiihtivät joka osuuden perinteisellä tekniikalla, Repo kertoo. Hänen aikansa oli 8:31.0. Sulkava kahdeksas Saimaan Maakuntaviestissä Saimaan Maakuntaviesti kisattiin Mikkelissä Rantakylässä viime lauantaina 1. – Katsokaa tarkkaan ennen kuin lähdette rinteeseen! Varsinkin raskas kalusto tarvitsee taajamanopeuden, että pääsee kunnialla mäelle. Kannustamassa oli myös muutama sulkavalainen, jotka pääsivät hiihtäjien tavoin Virta Linesin kyydissä paikalle. Vapaa-aikatoimen avustukset (liikunta, kulttuuri ja nuoriso). Eroa kärkeen oli +31.1. Keskiviikkona aamupäivällä aura-auto ajoi moneen kertaan edestakaisin Uitonrinnettä heittäen loskaa ja jäätä ajotieltä kevyen liikenteen väylille. – Selkeä liisterikeli oli. Ero kärkeen oli +16:01.8. Lähtö ja paluu Sulkavan srk-talon piha. Hiekoitusauto kävi aura-autoa ennen, mutta hiekansekaista loskaa jäi tielle auraauton jälkeen, joten tie ei ollut keskiviikkona liukas. Retki Kuopioon la 22.2. Sulkavalla 6.2.2025 Vapaa-aikaja sivistyslautakunta Kuorma-autolta loppui vauhti kesken jäisessä Uitonrinteessä. Sulkavalaisjoukkueen aika kilpailussa oli 1:30:44.9. Hakuaika päättyy 28.3.2025. 015-576800 (ma-pe klo 9-12) 12.2. – Viime viikonloppuna ihmettelin sitä, että lumipenkat jätetään ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliin. Oli tykkilumilatu, niin kyllä siellä sukset toimivat kaikilla. Viime talvena joulukuun puolivälissä metsäkonetta kuljettanut rekka luisui alas Uitonrinnettä takaperin ja vei mukanaan myös henkilöauton kuljettajineen, jolloin henkilöauton kuljettajan hengenlähtö oli lähellä, sillä auto ruttaantui rekan ja risteyksessä olevan talon väliin. klo 10 Messu, Lohikosken kirkko. Sähköiset hakemukset sulkava.. Uitonrinteessä rekka taas poikittain Perävaunullinen rekka oli jälleen viime viikon tiistaina iltapäivällä jäänyt jumiin jyrkkään Uitonrinteeseen viime talven tapaan. Uitonrinteen kunnosta vastaava YIT Suomi -yhtiö lupasi viime talvena tehostaa Uitonrinteen hiekoitusta. 7 Keskiviikkona 5.2.2025 N:o 6 Seurakunta Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja: Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Jari Kallio 044-9752532 Toimittaja Jenna Olin 050-5115114 www.sulkavalehti.fi Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi PAINOPAIKKA: Kaleva Median sanomalehtipaino, Oulu Yhteiset Savonlinnan kirkkoherranvirasto, taloustoimisto ja Talvisalon hautausmaan toimisto suljettu ke 5.2. Pelästyin ja piti tarkkaan katsoa, että mahdun autollani sen ohitse. Hiihtomatkaa Saimaan Maakuntaviestissä oli 28,6 kilometrin verran. ”Tule laulamaan” perjantaisin klo 16.30, srk-talo. Eroa kärkeen oli +1:12.3. Lumi sulaa, valuu ajoradalle ja jäätyy. Antti Seppänen hiihti ensimmäisen 6,5 kilometrin osuuden ja oli osuutensa seitsemäs
Namibiassa asuessaan Schivute ei ole käyttänyt suomen kieltä päivittäin, kuten teki Suomessa asuessaan. Opintojensa alkuvaiheessa Schivute työskenteli kesäisin apuhoitajana ja sairaanhoitajana Kustaankartanon palvelukeskuksessa Helsingissä. Myöhemmin Schivute sai YK:n kehitysohjelman stipendin mennä opiskelemaan Presbyterian Todee Mission High School -sisäoppilaitokseen Liberiaan, joka sijaitsee Länsi-Afrikassa. Angolasta heidät siirrettiin Sambiaan toiseen pakolaisleiriin. Silloin en tarvitsisi esimerkiksi työlupaa, Schivute suunnittelee. He puhuivat suomea ja auttoivat minua, Schivute sanoo. – Namibiassa oli pula lääkäreistä, Schivute perustelee paluutaan kotimaahansa. Kielitaidon ylläpitäminen ei ole helppoa, hän tietää. Halusin myös paremman koulutuksen, että pystyn auttamaan vanhempiani, Schivute taustoittaa. Olen lukenut myös kirjoja suomeksi. Lisäksi olen aina nauttinut äitini auttamisessa kotona. Tykkään olla pienissä paikoissa. Namibiassa voi vierailla lomilla. Hän ei vain työskentele Sulkavalla, mutta myös asuu paikkakunnalla. Helsingistä hän päätyi ensin Viittakiven opistolle Hämeenlinnan Hauholle, jossa pidettiin kolmen kuukauden mittainen suomen kielen kurssi. Ensin hän alkoi työskennellä julkisella puolella lääkärinä. – Namibiassa oli suomalaisia lääkäreitä auttamassa. Suomi oli hyvin erilainen maa kuin mihin Schivute oli aiemmin tottunut. – Kerroin heille, että älkää puhuko minulle englantia, koska minun täytyy opetella suomen kieltä. Olen joskus käynyt siellä. Lisäksi Schivuten tytär asuu ja opiskelee Skotlannissa, ja Schivute on mielellään lähempänä tytärtään. Olen viihtynyt täällä. Tytär on ollut mukana, ja hän on Suomen kansalainen, koska on syntynyt Kuopiossa. Hän teki myös biokemian ja epidemiologian tutkimusta Kuopion yliopistossa. Opetin pakolaisleirissä englantia, tiedettä ja matematiikkaa, Schivute kertoo. Oli vuosi 1975, ja Schivute oli vain 16-vuotias, kun hän pakeni yhdessä ystäviensä kanssa kotikaupungistaan Tsumebista pakolaisleirille Namibian naapurimaahan Angolaan. Minäkin halusin auttaa ihmisiä. Namibiasta kotoisin oleva Elizabeth Schivute on Sulkavan terveyskeskuksen uusi lääkäri, joka on parhaillaan perehdytyksessä lääkärin työhönsä. Vaikka Suomi on tuttu paikka Schivutelle, ei hän ollut käynyt Sulkavalla ennen työllistymistään terveyskeskukseen. Opettajat olivat paikallisia, ja he olivat todella hyviä opettajia. Sairaanhoitajat ja työntekijät olivat kyllä mukavia, Schivute kehuu. Hän oli vieraillut ennen paluumuuttoaan Suomessa lähes jokaisena lomaaikana, sillä kokee, että Suomi on hänen toinen kotipaikkansa. Kuulin, että Suomessa on pula lääkäreistä. – Opinnot olivat todella hankalia, kun en osannut suomen kieltä niin hyvin. Ensin Schivuten unelma oli opiskella sairaanhoitajaksi. Lisäksi hän toimi useamman kesän ajan Kangasniemellä lääkärinä. Ei sitä tiedä, jos tulevaisuudessa haen Suomen kansalaisuutta. Pakolaisleirillä asuessaan ja opettaessaan Schivute sai Kirkon Ulkomaanmaanavulta stipendin tulla opiskelemaan Suomeen lääketiedettä. Pula lääkäreistä sai palaamaan Suomeen Elizabeth Schivute palasi 30 vuoden poissaolon jälkeen viime toukokuussa, kun hän työllistyi Sulkavan terveyskeskukseen Terveystalon kautta. – Se kesti kahdeksan tai yhdeksän kuukautta, Schivute muistelee. Työtä julkisella ja yksityisellä puolella Elizabeth Schivute palasi takaisin itsenäistyneeseen Namibiaan elokuussa 1994. – Sulkava on todella uusi maisema. – Meillä ei ole paljoakaan erikoislääkäreitä. Työtä kesti viiden vuoden ajan, kunnes hän siirtyi yksityisen puolen lääkäriksi. – Ajattelin, että lakimiehenä minun pitäisi puolustaa rikollisia. Vuosikymmenten jälkeen hän palasi takaisin Suomeen. – Opiskelin kolme vuotta. – Tein myös kesäisin terveyskeskushommia. Englanti oli vain osa opintoja, hän kertoo. Vuonna 1982 Schivute siirrettiin Sambian pakolaisleirille opettamaan kolmeksi vuodeksi. Jenna Olin. – Se oli laki, että jos olet opiskellut lukiossa ja palaat pakolaisleiriin, niin sinun täytyy opettaa. Oli pakko oppia, koska kaikki oli suomeksi. Lisäksi lääkärin työhön Namibiassa ei kuulu työskentelyä tietokoneella, vaan paperityön hoitaa muu henkilökunta. Hän työskenteli yhden kesän myös Kaavin terveyskeskuksessa. Sain lukiossa hyviä arvosanoja, Schivute muistaa. – Vanhin siskoni on sairaanhoitaja ja isoäitini oli hoitanut ihmisiä. Paluu Namibiasta Suomeen lääkäriksi 30 vuoden jälkeen Sulkavan terveyskeskuksen uusi lääkäri, namibialainen Elizabeth Schivute sai nuorena pakolaisleirillä eläessään stipendin tulla opiskelemaan lääkäriksi Suomeen. Ylilääkäri oli lähtenyt lomalle, ja kaikki oli uutta. Kaikki muut opiskelijat olivat suomalaisia. En tykännyt siitä, Schivute sanoo. joulukuuta. Töitä lääketieteen opintojen ohella Lääketieteen opinnot Kuopion yliopistossa alkoivat elokuussa 1985. 8 Keskiviikkona 5.2.2025 N:o 6 K un Sulkavan terveyskeskuksessa viime kesänä työskentelynsä aloittanut lääkäri Elizabeth Schivute oli nuori, hänen kotimaansa Namibia oli itsenäisyyssodassa Etelä-Afrikan kanssa. Maaseutu on paratiisi, Schivute kertoo. En pidä Namibiassakaan isoissa kaupungeissa olemisesta. Hänellä on myös ennen Suomeen muuttoa syntynyt poika nimeltään Nakathingo Simeon Shimwino. Suomeen ja Sulkavalle Schivute kokee tulleensa jäädäkseen. – Olen tullut takaisin kotiin. Lääkäriksi Schivute valmistui vuonna 1994. Jos tiedän, että joku on opiskellut Suomessa, puhun hänen kanssaan suomea. Stipendi turvasi opiskelun Lukion päättymisen jälkeen vuonna 1979 Elizabeth Schivute palasi Angolaan pakolaisleiriin ja työskenteli opettajana ensin kaksi vuotta. Vuotta aiemmin hän oli saanut tyttären nimeltään Soini-Nagano-Lahja. Silloin myös koulunkäynti keskeytyi Opawa School -nimisessä koulussa. Vuonna 1991 olin kesän Mikkelin terveyskeskuksessa. Täällä on kaunista kesällä, kuten talvellakin. Siellä pitää oppia ja lukea paljon, Schivute sanoo. – Olin esimerkiksi maailmankongressissa Helsingissä, Schivute valottaa. Kun olin lapsena koulussa, siellä opetettiin vain afrikaansiksi. Opintojensa loppuvaiheessa Schivute työskenteli terveyskeskuslääkärinä ja opiskeli samaan aikaan. Ajattelin, että voin lähteä Suomeen auttamaan ihmisiä, Schivute kertoo. Ensin suomen kieli haltuun Oli heinäkuu vuonna 1984, kun Elizabeth Schivute saapui ensimmäisen kerran Suomeen. – Kun tulin Suomeen ensimmäistä kertaa, en ollut ikinä nähnyt lunta enkä kuullut suomen kieltä. Hän opiskeli ja työskenteli kesäisin lääkärinä Suomessa, kunnes valmistui ja palasi jatkamaan uraansa itsenäistyneeseen Namibiaan. – Täältä lentää nopeasti Skotlantiin, hän huomioi. Vietin suurimman osan ajastani kirjastossa opiskelemassa, Elizabeth Schivute kertoo. Lääkärin työ Namibiassa on hyvin moninaista, mutta se sopii hyvin Schivutelle, sillä rutiini käy liian yksitoikkoiseksi. – Suomen suurlähetystössä on aina itsenäisyyspäivän juhla 6. Namibiassa olen ollut erikoislääkäri ilman papereita. Kun hän opiskeli lukiossa Liberiassa, sanoivat opettajat, että hänen kannattaisi opiskella lääkäriksi tai lakimieheksi. Sen jälkeen opiskelijat siirtyivät Kirkon Ulkomaanavun tukemina opiskelemaan Kauniaisiin, jossa he opiskelivat suomen kieltä ja kulttuuria, kemiaa, fysiikkaa, biologiaa ja matematiikkaa