päivänä 2023 | N:o 36 | Irtonumero 2,00 € 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L E H T I Sulkavalaisuuden asianajaja Meillä voit pelata Veikkaus-pelejä, esim. Sosiaalisen median kautta olen yrittänyt tilamyyntiä kehittää. Ei sellaista ole vielä onneksi tarvinnut harkita, sillä lampaiden kasvatuksen tulot ovat kuitenkin kohtuullisen vähäisiä, pohtii Räisänen. Tilamyynti kehittyy Petotulia käytettiin ennen oikeasti petojen karkottamiseen yöaikaan. Kävijöille tarjottiin pullakahvit. – Nyt metsästyslupia on vaikea saada, mitä pidän todella ihmeellisenä. ö lahitapiola.. Nyt niitä poltettiin Partalansaaressa symbolisesti, jotta saataisiin levitettyä tietoa lampureiden hankalasta tilanteesta petojen suhteen. L ampaita Partalansaaressa kasvattavan Johanna Räisäsen lammastila edusti koko Etelä-Savon aluetta petotulien suhteen. Räisänen arvostaa suuresti sitä, että paikalliset metsästäjät varoittavat häntä aina susihavainnoista. 2,90 € k-kauppa.fi/kauppa Tarjoukset myös K-Market tarjouslehdestä! Tarjoukset voimassa 10.9. Lampurilla kyseessä on kuitenkin koko elinkeino ja tärkeiden jalostuslampaiden mentyä voi romahtaa koko elämäntyö, Räisänen huolehtii. Metsästysluvat tarpeen Räisäsen mukaan olisi tärkeää, että lampaita tappaneille susille saataisiin metsästyslupia, sillä kerran lampaita tappaneet sudet tekevät sen usein uudestaan. – Suurpetoaidan rakentaminen on kallista, vaikka niihin saa avustusta. – Huoli lampaista on suuri, sillä sudet ovat hyökänneet tänä vuonna monelle lammastilalle ja tappaneet lukuisia lampaita, Räisänen kertoo. Hän pystyy näin hakemaan lampaat sisään suojaan yöksi. Paikallinen elämänturvayh. .kemppainen@lahitapiola.. – Itselläni on noin 50 lammasta, mutta vartiokoiria en ole hankkinut, sillä niiden pitäminen vaatii osaamista ja lisää kuluja sekä työtaakkaa, Räisänen pohtii. Kemppainen, vakuutusedustaja 044 573 0168 an. Keskiviikkona syyskuun 6. Sudet ovat tunkeutuneet jopa eläinsuojiin raatelemaan lampaita. Lampaat teurastetaan muualla, mutta lihat saapuvat takaisin tilalle. käyn. Jari Kallio. 015-471 203 Alko avoinna: ma–to 11.30–17 pe 9–18 la 9–16 su suljettu Pihalla Otto Plus -automaatti! Naudan maksa VERKKOKAUPASTA noutopalvelu alk. Lampaiden laitumet ovat suuria, joten 1,4 metriä korkeaa aitaa kuluisi kilometritolkulla ja sähköaidan ylläpito metsäympäristössä on työlästä. Pari kolme suurta koiraa pystyy suojelemaan lähes sadan lampaan katrasta. kuntoon! Vaihtoehtoina verkkotai puhelintapaaminen, tapaaminen Savonlinnan toimistolla tai ko. asti niin pitkään kuin tuotetta riittää. Syyskaritsoijat ovat pihatossa. Yhtenä keinona lampaiden suojelemiseksi ovat myös isot koirarodut, kuten kaukasiankoira ja tiibetinmastiffi, jotka on jalostettu vartioimaan lammaslaumoja. Paikalla kävikin illan aikana noin 30 henkilöä. Vartiokoirat eivät juurikaan hyökkää susien kimppuun vaan pelottavat niitä vain pois haukkumisella. Räisänen on jo muutaman vuoden ajan harjoittanut myös tilamyyntiä eli lampaanlihaa ja kananmunia myydään suoraan tilalta. Petotulet syttyivät perjantaina ympäri maata, myös Partalansaaressa. ä, niin hoidetaan vakuutuksesi helpos. Suurpetoaidat estävät jonkin verran petojen hyökkäyksiä, mutta sudet myös oppivat kaivautumaan niiden alitse tai kulkemaan aitaukseen veden kautta. Pedot lähtevät etsimään muualta helpompaa ruokaa. /savo-karjala Petotulet syttyivät Partalansaaressa Lammastiloilla on kuluvan vuoden aikana tapahtunut murheellisen paljon petovahinkoja. Uusille asiakkaille ja vakuutusturvaansa täydentäville yllätysetu! An. PALVELUTISKISTÄ: 12 90 kg Palvelemme ma–la 7–21 su 9–21 Naudan jauheliha Espanja/Marokko 250 g (3,96/kg) 59 kpl 3 Tasangon II-kanelisuklaapikkuleipä Keräkaali 99 kg Fazer Lemppari Paahtotasku, uutuus! 6 kpl / 330 g, täytettävä leipä (7,24/kg) 2 39 kpl Wiljami 500 g (7,18/kg) Miniluumutomaatti 99 rs Suomi 8 90 kg Ota yhtey. Emä vartioi vieressä valokuvaajan varalta. Kahden päivän ikäinen Alma-karitsa uskaltautui lampuri Johanna Räisäsen syliin. Kenoa ja Lottoa! Meidät löydät myös FACEBOOKISTA ja INSTAGRAMISTA Puh. . – Mukava vakituinen asiakaskunta on kertynyt, mutta lisäkysyntää saa toki tulla. Myynnissä oli myös Pitkäpohjan tilan tuotteita, kuten lankoja ja kananmunia
Jumalan progressiivisesti etenevä armo toimii toisin päin: meille annetaan sitä enemmän, mitä enemmän jaamme muille. klo 11.00 päiväkeskuksessa. syyskuuta, Sulkavalehti jo 6. Rantamakasiini on auki koko illan klo 15 alkaen, ja paikan päälle voi tulla nauttimaan tunnelmasta, vaikkei itse rapupäivällinen kiinnostaisikaan. Kymmenet paikallislehdet avaavat maksuporttinsa ja näköislehtensä vapaasti luettaviksi 8.–15. Pöytävaraukset ennakkoon Tiittalan kartanolta puhelimitse 0405686864 tai nettivarauksena kartano@tiittalankartano.fi. Room. Sinivalkoiset tangot aina 50-60 -luvuilta tähän päivään. Veroja maksamme usein vastahakoisesti, mutta Jumalan maailmassa antaminen perustuu rakkauteen. Nyt kannattaa viikon aikana tutustua ilmaiseksi Sulkavalehti. klo 12.00 olohuoneessa. Tea Ikonen seurakuntalainen Progressiivinen armo Korpelan PALVIAUTO Sulkavan torilla pe 8.9. Mutta “kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa” (2. Maanataikerho 18.9. Merja Heikkinen opastaa yrttien hyötykäyttöön. – Ajatus Rapujaisista syntyi kesän mittaan, kun järjestimme heinäkuussa suositun bbq-iltapäivän Rantamakasiinilla. klo 14.30–15.30 Räsänen p. 9:6–15). Uutismedian liiton määritelmän mukaan paikallislehti on maksullinen, journalistin ohjeita noudattava, vähintään kerran viikossa monipuolista ja ajankohtaista paikallista sisältöä julkaiseva uutismedia. Osallistujia pyydetään ottamaan oma vati ja pyyhe mukaan jalkakylpyjä varten. Syyskauden avaus Lohilahden torilla pe 15.9 klo 13.00. Julia A Fletcher Carney Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Asko ja Felix, huomenna Miro, Arho, Arhippa ja Milo, perjantaina Taimi, lauantaina Eevert, Isto ja Vertti, sunnuntaina Kalevi ja Kaleva, maanantaina Santeri, Aleksanteri, Santtu, Aleksandra, Ale, Ali ja Sandra ja tiistaina Valma ja Vilja. Jos kuitenkin uskaltaudumme avaamaan hänelle sydäntämme, alamme ehkä vähä vähältä ymmärtää sitä, mitä tarkoittaa yhä enenevä armo. Paperinen paikallislehti tai sen näköislehti soveltuu hyvin Uutismedian liiton tuottaman Perehdy paikalliseen -mediakasvatusmateriaalin kumppaniksi. Tulevana viikonloppuna Rantamakasiinilla järjestetään ensimmäiset Rapujaiset lauantai-iltapäivästä lähtien. Isot muikut, marjat, sienet Sulkavan torilla pe 8.9. klo 13.00 (kahvitus klo 12.00) päiväkeskuksessa. Paikallisidentiteettiä vahvistava oppimateriaali harjaannuttaa eri tekstilajeihin, opastaa vastuullisen journalismin pariin ja kannustaa toimintaan. Paikallislehti on yhteisön rakentaja, luotettavan tiedon lähde ja turvallisen keskustelun ylläpitäjä. Sulkava-lehden videossa työpäiväänsä esittelevät työkaverit, reippaat koirat pikkuHugo ja isoHugo. Lipponen 040-7781184 Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Äijäkirves torstaina 7.9. Kor. Kuntalaiset saavat lehden kautta punnittua ja pureskeltua tietoa kunnan virkaja luottamushenkilöiden toiminnasta sekä päätöksenteosta. Maksu 29.9 mennessä yhdistyksen tilille. Näin rakkaus toteuttaa koko lain. Olemme saaneetkin satsin hyvälaatuisia isoja rapuja viime päivinä, ja nyt on paikkakuntalaisille ja mökkivieraille tarjolla maukas rapupäivällinen Rantamakasiinilla, Suojasalo kommentoi. Marttojen yhteyshenkilö Benita Vogt-Kankkunen p.0400953237 TERVETULOA syksyn ensimmäiseen marttailtaan to 11.9.2023 klo 18-20! Illan aiheena yrtit. Sulkava-lehti on innokkaasti mukana tapahtumassa, jossa lehdet myös haastettiin tekemään paikallislehden toimituksen työhön liittyvä TikTok-video. Paikallislehdillä on myös tärkeä rooli paikallisdemokratian suojelijana. Paikallislehtiä voi hyödyntää mediakasvatuksessa sekä kotoutumisen tukena. Hugojen kootut seikkailut löytyvät Uutismedian liiton TikTok-tilillä sekä Sulkavalehti.fi-palvelussa sekä lehden Facebook-sivuilla. Jumalan armolla ei ole rajoja, mutta meidän ihmisten kyky ottaa vastaan Jumalan hyvyyttä on kovin rajallinen. Eläkeliiton Lohilahden yhdistyksen toimintaa: Konserttimatka Imatran Kareliasaliin la 7.10. Progressiivisessa verotuksessa ihminen joutuu luovuttamaan valtiolle suuremman siivun tuloistaan tienatessaan enemmän. Terassilaajennus ja markiisit ovat mahdollistaneet sen, että Rantamakasiinin terassikautta voidaan jatkaa vielä syyskuun aikana tapahtumilla. 9. Päivän sana Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Rapujaiset alkavat lauantaina 9. Linja-auto lähtee Sulkavalta klo 16.00 ja Lohilahdelta 16.30. yhteisöruokailun talkooseen SRK-talolla. 040 708 5224 M itä yhteistä on suomalaisella verotuksella ja Jumalan armon kokemisella. Kannattaa koota hyvä pöytäseurue ja varata paikka tänne. Molemmat ovat progressiivisia eli asteittain kasvavia. Progressiivisessa verotuksessa veroprosentti kasvaa tulojen suuretessa. Terassilaajennuksesta on tullut positiivista palautetta kävijöiltä. klo 12–15 Lihavälitys H. Rapujaiset Tiittalan kartanon Rantamakasiinilla S ulkava-lehti on mukana Uutismedian liiton Pureudu paikalliseen -kampanjassa. Paikallislehdellä on merkitystä myös lukutaidon ja mediataitojen tukijana. Näin voi tutustua elämään eri puolilla Suomea paikallislehtien kautta. Ilmoittautuminen 13.9 mennessä Sirkka Immoselle 0407458618 tai Laura Hentuselle 0407573042 (myös WhatsApp). Lauluryhmän harjoitukset maanantaina 18.9. 9:7). Uskon, että myös armon, Jumalan rakkauden kokeminen kasvaa sitä enemmän, mitä enemmän me ihmiset pystymme avaamaan sydäntämme hänelle. fi-palvelun uutisiin sekä tämän numeron ilmaiseen digiversioon! Jari Kallio päätoimittaja Pureudu paikallislehteen Tulevana viikonloppuna Rantamakasiinilla järjestetään ensimmäiset Rapujaiset lauantai-iltapäivästä lähtien.. Ensikertalaisille järjestämme pikaopastuksen paikan päällä, Suojasalo lisää. Kor. – Säätiedotuskin lupaa tässä vaiheessa hyvää viikonlopulle. Näin todetaan tulevan sunnuntain uuden testamentin lukukappaleessa (2. Tervetuloa mukaan toimintaan! T i i t t a l a n k a r t a n o n Rantamakasiinille rakennettiin terassilaajennus ja sääsuojamarkiisit menneen kesän aikana. Tervetuloa tapahtumiin! Sulkavan Martat: osallistumme torstaina 7.9. Ulkoilua, makkaranpaistoa, kahvittelua, mölkkyä, tonkkumia ym. 13:10 Mietelause Pienet ystävälliset teot, pienet rakkauden sanat auttavat tekemään maailmasta taivaallisen paikan. syyskuuta klo 17. Nämä muutokset ovat mahdollistaneet suurempien tapahtumien järjestämisen ja parantaneet asiakkaiden viihtyvyyttä. Paikka kuntalaisten olohuone. Rapujaisissa Tiittalan kartanon keittiömestari Eetu Suojasalo on rakentanut terassille sopivan rapupäivällisen, joka koostuu rapujen lisäksi kuohkeasta kantarellikeitosta sekä herkullisista kartanon salaateista. Harmiksi me ihmiset saatamme kuitenkin sortua sisäisen orjapiiskurin pakottamana ottamaan vastuita, joita Jumala ei ole meille tarkoittanut. Matkan hinta 40 € ( lippuja varattu 40 kpl). 2 Keskiviikkona 06.09.2023 N:o 36 Pääkirjoitus Viikon sana Päivän kierto Yhdistystoiminta Aurinko nousi tänään kello 06.08 ja laskee kello 20.00. Pureudu paikalliseen -tempaus järjestetään nyt viidettä kertaa. Esiintyjinä Susanna Heikki, Kalle Jussila & Quattro orkesteri
Toisaalta hänestä äidinkielen tunnit ovat tuntuneet haastavilta. – Oli paljon stressiä. Ajattelen, että kielitaitoni paranee Suomessa opiskeluni aikana, Haghighi uskoo. H aghighi kertoo aina halunneensa opiskella itsenäisesti ulkomailla. Kansainväliset opiskelijat ovat osoittautuneet erittäin motivoituneiksi opiskelijoiksi. Sulkavan lukiossa opiskelee yhteensä kahdeksan vietnamilaista ja yksi iranilainen opiskelija. Etsin tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä ja sain tietää, että Suomi on hyvä paikka nuorille. meillä on kuntalaisten olohuoneella sulkavalaisten ja kansainvälisten lukiolaisten verkostoitumistilaisuus, Sihvola tiedottaa. Haghighi asui Mäntässä kimppakämpässä toisen tytön kanssa. – He tekevät kovasti töitä ja ovat pärjänneet hyvin. Tänä syksynä on ollut ilo huomata, että myös muutkin kuin lukiolaiset, esimerkiksi yläkoululaiset ovat tehneet tuttavuutta uusien opiskelijoiden kanssa, Sihvola kertoo. Nguyen pitää Sulkavaa pienenä, kodikkaana paikkakuntana, – Saimaa-järvi on todella kaunis. – Meillä on tilat täällä, pätevät opettajat ja hyvät tukipalvelut. Ensin opiskelin suomea kielisovelluksen kautta ja sitten tunneilla, Nguyen selventää. Lisäksi opiskelijat ovat tehneet pieniä retkiä Sulkavalla, käyttävät ahkerasti kuntosalia ja kirjastoa ja ovat vierailleet kyytien turvin Savonlinnassa. Haghighi opiskeli Mäntässä lääketieteeseen painottuvalla lukiolinjalla ennen kuin vaihtoi Sulkavan lukioon. – Silloin saan aikaan keskustelua heidän kanssaan, Nguyen sanoo. Voin myös kirjoittaa ylioppilaaksi Sulkavalta ja hakea lääketiedettä opiskelemaan yliopistoon, Haghighi sanoo. – Näin mainoksen ulkomailla opiskelusta. Alkuperäisiä aloittaneita on jäljellä yksi, Sulkavan yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Marttiina Sihvola kertoo. – Suomi on todella vaikea kieli, mutta myös todella hauska, Nguyen kuvailee. Suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden ryhmäytyminen teetättää töitä. Suomalaisten opiskelijoiden kanssa kommunikointi onnistuu, kun on ulospäinsuuntautunut. He haluavat pärjätä hyvin, Sihvola kertoo. Haghighi haluaa opiskella lääkäriksi. Haluan asua täällä, koska täällä on todella kaunis luonto ja lunta. Opettaja opettaa omia opiskelijoitamme, mutta luokkaan mahtuu muitakin. Sulkavalla on syntyvyyden laskemisen vuoksi ollut huolena, mistä opiskelijoita riittää. Toisena lukiovuotenani Sulkavalla ymmärrän enemmän kuin ensimmäisenä, mitä opettajat opettavat, hän kertoo. – Yksi vietnamilaispoika joutui palaamaan perhesyistä kotimaahan ja iranilainen vaihtoi koulua opiskellakseen lisää suomea. Melika pääsi heti Sulkavalle tultuaan töihin K-Market Wiljamiin ja Pijotiin. Ajattelin, että Suomessa opiskelu on hyvä mahdollisuus. Kansainvälinen opintoohjaaja Jenni Sinkko työskentelee Sulkavalla päivän viikossa ja jututtaa joka viikko opiskelijat ja hoitaa heidän kanssaan byrokraattisia asioita esimerkiksi maistraatin tai pankin kanssa. – Opiskelin suomea Vietnamissa kaksi vuotta. – Opiskelin suomea kuusi kuukautta Iranissa ennen kuin tulin Suomeen. Yhteisöpedagogi Sari Asikainen (vas.) ja rehtori Marttiina Sihvola ovat suunnitelleet muun muassa yhteisiä retkiä, jotta ulkomailta saapuneet Melika Haghighi ja Nguyen Vu Minh Khue tutustuvat vielä paremmin muihin opiskelijoihin. Molemmat olivat opiskelleet suomen kieltä kotimaassaan ennen kuin he aloittivat opiskelun Suomessa. Rakastan luistelemista. Ajattelin, että luonto voi olla inspiraatio, sillä haluan olla taiteilija, Nguyen kertoo. – Vähän on vielä kuppikuntaisuutta. – Pidän enemmän yksinasumisesta. Lukio-opiskeluissaan Nguyen on kokenut matematiikan ja fysiikan helpoiksi oppiaineiksi, sillä Vietnamissa oppiaineiden opiskelu on vaikeampaa. Silloin lukioon saapui kaksi vietnamilaista ja yksi iranilainen. Yhteisöpedagogi Sari Asikainen kiertää työnsä puolesta Juvan, Rantasalmen, Joroisten ja Sulkavan lukiossa tavoitteenaan lisätä kaikkien lukiolaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Nguyen taas aikoo opiskella taidetta tai musiikkia. Kansainväliset lukio-opiskelijat ovat saapuneet Sulkavalle Finest Future -ohjelman kautta. Ensimmäinen lukiovuosi Mäntässä tuntui vaikealta. – On ollut myös vapaa-ajan tekemistä, ettei kaikki ole vain opiskelua ja ruuanlaittoa, Sihvola sanoo. – Opiskelijat haluavat tehdä myös viikonlopputöitä ja kesätöitä. Täti työskentelee yrityksessä, joka tekee yhteistyötä ulkomaisia opiskelijoita Suomeen välittävän Finest Future -ohjelman kanssa. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa viime vuonna. Miksi emme hyödyntäisi sitä, Sihvola kysyy. Nyt Sulkavalla hän asuu yksin. Vietnamissa ei ole lunta tai järviä, missä luistella, hän kertoo. – Katsomme, miten kansainvälisten opiskelijoiden opiskelu lähtee liikkeelle ja miten omat opiskelijamme pääsevät tähän mukaan, Sihvola sanoo. – Suomalainen koulutus houkuttelee, ja siksi tänne halutaan tulla, Sihvola taustoittaa. – Nuorten kotiutumisen eteen tehdään paljon töitä opettajien ja koulun muun henkilökunnan kesken. Nguyen sai kuulla tädiltään mahdollisuudesta opiskella Suomessa. Molemmat tähtäävät yliopisto-opintoihin lukio-opintojen jälkeen. Keskiviikkona 6.9. Ajattelin, että voin seurata tavoitteitani Suomessa paremmin, Haghighi taustoittaa. Opiskelijoita olisi tulossa ulkomailta enemmänkin, mutta määrää on rajattu. – Opin, että Suomi on todella hyvä paikka opiskella ja koulutus täällä on todella hyvää. Iranilainen Melika Haghighi ja vietnamilainen Nguyen Vu Minh Khue opiskelivat suomen kieltä ennen maahan tuloaan.. Luin, että ihmiset ovat ystävällisiä. – Olen nyt enemmän kiinnostunut yrittäjäopinnoista. Ohjelman tarkoituksena tuoda ulkomailta opiskelijoita Suomeen erityisesti pieniin lukioihin, jotka kaipaavat lisää opiskelijoita. Vielä yksi vietnamilainen on aloittamassa opinnot lukiossa, kun maahantulolupa myönnetään. Nuorilla on tavoitteita tulevaisuudelle. Keskiviikkona syyskuun 6. päivänä 2023 Jenna Olin Sulkavalle hyvän koulutuksen vuoksi Iranilainen Melika Haghighi ja vietnamilainen Nguyen Vu Minh Khue, tuttavallisemmin Bonnie aloittivat elokuussa opiskelun Sulkavan lukiossa
Tieran palvelutuotantomalli on kaikille asiakkaille yhteinen. Omistajaasiakkaina sillä on 240 kuntaa, joista 170 on alle 20 000 asukkaan kuntia. Palkka nostettiin tämän vuoksi 5070 euroon. Kuntaan perustettiin ympäristötoimen toimiala, jota tekninen johtaja johtaa. Sulkavan kunnantalon tietotekniikka on pohdinnan alla. Lähtökohtana Meitallakin on yhteinen palvelumalli kaikille. Hakemista koskevia lisätietoja antaa säätiön toimitusjohtaja Vesa Auvinen, puh. Tavoitteena jatkossa on joka tapauksessa yhdenmukaistaa toimintamalleja muun muassa tiedonhallinnan, tietoturvan ja tietosuojan näkökulmista. Sulkavan satamat kuntoon Sulkavan kunnanhallitus päätti maanantaina, että teknisen johtajan virkaan ei sovelleta enää työaikalakia ja kokonaispalkaksi määritetään 5070 euroa, johon tehdään Kunta-alan työehtosopimuksen KVTESin mukaiset korotukset. Käytössä on myös monia muita tietojärjestelmiä. Kuntien ja kuntayhtymien omistamat tietotekniikkayhtiöt ovat viimeisen vuosikymmenen aikana yleistyneet ja laajentaneet toimintaansa. Microsoftin toimisto-ohjelmat ovat kunnalla käytössä M365-palvelun myötä, joka on hankittu BLC Telecomin kautta. Nykyään kunnan tietotekniikan asennukset on pääosin ulkoistettu tietotekniikkayhtiö Marskidatalle, joka hallinnoi kunnan omia palvelimia kunnanvirastolla ja koululla. Lähtökohtana yhteinen palvelumalli Meita tuottaa ICT-, talousja henkilöstöhallinnon palveluja inhouse-mallilla, ja sillä on 37 omistajaa. Avustusta haetaan yhteensä 677 583 euroa. Keskeiset teknisen johtajan virkatehtävät ovat kunnan teknisten palveluiden tilaajatehtävät, Sulkavan Palvelut Oy:n ja Sulkavan Vuokratalot Oy:n toimitusjohtajan tehtävät, työsuojelupäällikön tehtävät sekä syyskuun alusta alkaen rakennusja ympäristövalvonnan päällikkönä toimiminen sekä ympäristöryhmän esihenkilönä toimiminen. Kokonaispalkka käyttöön – Huomioon ottaen teknisen johtajan asema, on perusteltua tulkita virka työaikalain ulkopuolelle jääväksi. Rantasalmen Virkistysja Sivistyssäätiö sr Hallitus Pureudu paikallisiin Tutustu elämään eri puolilla Suomea paikallislehtien kautta! Kymmenet paikallislehdet avaavat maksuporttinsa tai näköislehtensä vapaasti luettaviksi 8.–15.9.2023. Toimijoiden määrässä mitattuna merkittävin kuntatoimijoiden omistama tietotekniikkayhtiö on Kuntien Tiera Oy. Vaihtoehtona nykyinen toimintamalli Tietohallintoselvityksen mukaan toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisinta on käynnistää tietohallintopalvelujen ulkoistamisen neuvottelut kahden yhtiön, Tieran ja Meitan, kanssa. Toimipiste sillä on muun muassa Mikkelissä. Kunnanhallitus päätti maanantaina hakea hankkeelle avustusta Etelä-Savon maakuntaliiton Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmasta. Kunnan omarahoitusosuus hankkeeseen on 281 172,50 euroa, joka jakaantuu vuosille 2024 ja 2025. Työaikamuoto on ollut aiemmin toimistotyöaika 36,25 tuntia viikossa ja tehtäväkohtainen palkka 4684 euroa kuukaudessa. Selvitys kohdistui kunnan nykyiseen tietohallintoon, jonka vuotuinen kustannus on noin 232 000 euroa. Tietohallintoselvityksen mukaan BLC:n erityisvahvuudet ovat alkupäässä tietoliikenteessä ja Marskidatalla loppupäässä käyttäjätasolla. Varmuuskopiot tehdään Marskidatan hallinnoimaan pilveen. Kunnanvaltuusto päätti heinäkuussa, että kunnan kiinteistöpäällikön virkanimike muutetaan tekniseksi johtajaksi. Lähin toimipaikka on Mikkelissä. BLC ja Marskidata pystyvät tarjoamaan hyvin paljon, mutta joitakin puutteita jää molemmille. Palkan määräytymisperusteena tulisi nykyisen tehtäväkohtaisen palkan sijaan olla KVTESin mukainen kokonaispalkka, jolloin ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkanosia, kunnanhallitus perustelee päätöstä. 4 Keskiviikkona 06.09.2023 N:o 36 Maatalousalan opiskelijoille A P U R A H O J A H A E T T A V A N A Rantasalmen Virkistysja Sivistyssäätiö sr:n yhteydessä olevasta Hilja ja Arvi Tolvasen rahastosta myönnetään apurahoja rantasalmelaista tai sulkavalaista syntyperää oleville maatalousalan opiskelijoille. – Tekniikan kehittymisen sekä hallinnon ja palvelujen digitalisoitumisen myötä tietohallinnon rooli on murroksessa. Jari Kallio Sulkavan kunta on valmistellut investointija kehittämishanketta, jolla on tarkoitus parantaa Sulkavan satamatoimintojen perusrakenteita Vekaransalmessa, Lohilahden taajamassa ja keskustaajamassa. Selvitystyössä tutkittiin tietohallintopalvelujen nykyistä toimintamallia sekä vaihtoehtoisia järjestämismuotoja: tietohallinto järjestetään itse, isäntäkunta-malli, inhouse-yhtiön käyttäminen, ulkoistus sekä edellisten yhdistelmä. Avustusta haetaan kehittämisen osuuteen 80 prosenttia ja investointien osuuteen 70 prosenttia. Tietohallinnon rooli korostuu Tietohallintoselvityksen mukaan Sulkavan kunnan kannattaa pyytää tarjoukset Tierasta ja Meitasta sekä valita saatujen tarjousten perusteella Sulkavan kunnalle parhaiten sopiva inhouse-kumppani, jossa huomioidaan etenkin järjestelyn kattavuus, toimivuus ja kustannukset. 040-5058994. Sulkavan Satamat -hankkeen kokonaiskustannusarvio on 987 175 euroa. Kustannukset jakaantuvat asiantuntijapalveluihin 149 800 euroa sekä rakennusurakoihin ja hankintoihin 837 375 euroa. Vaihtoehtona on nykyisen toimintamallin yksinkertaistaminen. Jos opiskelu jatkuu, ei aikaisempi apurahan saaminen ole hakemisen este. Konsulttiyhtiö FCG:n tietohallintoselvityksessä suositellaan tietohallinnon ulkoistamisen neuvotteluita Kuntien Tiera Oy:n sekä Meidän IT ja talous Oy:n eli Meitan kanssa. Sulkavan tietohallinto tarkastelussa Sulkavan kunta on selvittänyt tietohallintonsa kokonaisuutta. Apurahahakemukset on jätettävä viimeistään 15.10.2023 joko postissa osoitteella: Rantasalmen Virkistysja Sivistyssäätiö sr Ketveleentie 157 C 58900 Rantasalmi tai sähköpostina osoitteella: vek.auvinen@gmail.com Hakemuksesta on selvittävä, missä hakija opiskelee ja selvitettävä, että hän on tai on ollut kirjoilla Rantasalmella tai Sulkavalla tai hänen sukunsa on lähtöisin jommastakummasta pitäjästä. www.uutismediat.fi/paikallislehdet K unnan talousarvion toimintasuunnitelmassa tavoitteena oli selvittää tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri tämän vuoden aikana. Asiassa on kuultu teknistä johtajaa Antti Hulkkosta. Teknisen johtajan palkkausta tarkistettiin. Perinteisten tukija ylläpitotehtävien ohella tietohallinnolla on nykyisin merkittävä rooli kuntien toiminnan kehittämisessä ja tehostamisessa, todetaan Sulkavan kunnan tietohallintoselvityksessä. Selvityksen mukaan näiltä yhtiöiltä puuttuu kuntatoimialojen erityisosaaminen sekä nimenomaan kunnille valmiiksi kilpailutetut palvelut. Kunnat ovat 2000-luvulla perustaneet parikymmentä alueellisesti tai valtakunnallisesti toimivaa tietotekniikkapalvelukeskusta. Kunnanhallitus käsittelee selvitystyötä kokouksessaan myöhemmin
– Nykyinen laki on peräisin 80-luvulta. – Uutta lakia on valmisteltu jo kolmen vuoden ajan. Veroprosenttia pitäisi nostaa mahdottomat kolme prosenttiyksikköä, jotta menetys katettaisiin. Sulkava on saanut vuosittain saaristolisää lähes miljoona euroa. – Mikkelin ja Savonlinnan osalta saaristotuki ei ole aivan keskeinen asia, koska ne ovat suuria kaupunkeja. Sote-palvelut ja saaristolisä puhuttivat Kokoomuksen kansanedustaja Oskari Valtola kävi nimikkoyrittäjänsä Mirja Anunti-Virran luona ja samalla kuuntelemassa kunnanjohtaja Juho Järvenpään evästystä kunnalle tärkeistä asioista eduskuntatyötä ajatellen. Ei tarvitse rakentaa uutta, korosti Järvenpää, kun puhuttiin sote-palveluiden säilymisestä kunnassa. Ja silti alijäämä on 49 miljoonaa euroa, hämmästelee Valtola. Lisäksi saaristo-osakuntia ovat Hirvensalmi, Mikkeli ja Savonlinna. – Lisäksi henkilökuntaa tarvittaisiin yhtä paljon kuin nyt, vaikka toimintoja keskitettäisiin, joten säästöt ovat kyllä olemattomia, Järvenpää pohti. Potilaiden tilantarve ei vähene Eloisan tämän vuoden toiminnan alijäämä on tällä hetkellä 49 miljoonaa euroa. Joillain hyvinvointialueilla on alustavia suunnitelmia rajusta keskittämisestä. Nykyisen saaristolain piirissä Etelä-Savon Saimaan rikkonaisuus ja saaristoalueet on hyvin tunnistettu. Sulkavan sote-palvelut hoidettu edullisesti Valtola ihmettelee, mistä rahoituspuutteet ovat syntyneet lähes kaikille hyvinvointialueille. Järvenpään mukaan ministeriössä on selvästi näkynyt intressiä, että 80-luvun lainsäädäntö ei vastaa nykyajan tarpeita. – Eloisan rahoitus ei vieläkään perustu viime vuoden todellisiin toteutuneisiin kuluihin. Ensi vuoden alussa on tarkoitus perustaa työryhmä lakia päivittämään lausuntojen ja muistion perusteella, Järvenpää totesi. Järvenpää toivoo, että työryhmään pääsee myös EteläSavon edustajia puolustamaan tämän alueen etuja. Valtiovarainministeriö julkaisi torstaina päivitetyn hyvinvointialueiden rahoituslaskelman, jossa korjattiin puoliksi ennakkotietoihin perustuneita laskelmia. On äärimmäisen haastavaa, että hyvinvointialueen alkumetreillä joudumme lähtemään valtavalta rahoituksen takamatkalta. Valtio apuun lisärahoituksella Valtolan mukaan valtio ei tule kovin helposti apuun hyvinvointialueen alijäämää rahoittamaan. Peruspalvelut pitää Lohilahdellakin pystyä järjestämään myös jatkossa. Valtola on valtion Maaja metsätalousvaliokunnassa varajäsenenä, joten hän pystyy sitä kautta vaikuttamaan hyvin saaristolain valmisteluun. Sulkavalla hyvät sotekiinteistöt Valtola kuuluu Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan hallitukseen. Sulkavan kunnan sote-menot ovat olleet ylijäämäiset monena vuonna, sillä kunnan valtionosuudet olivat suurempia kuin toteutuneet sote-kustannukset. Järvenpää arvelee, että hyvinvointialueiden alijäämä voi syntyä kuntien sote-alijäämistä, sillä kuntien sote-toiminnot siirrettiin hyvinvointialueille sellaisinaan viime vuodenvaihteessa. Jos suunta ei korjaannu, niin hyvinvointialueen elinkelpoisuus arvioidaan. Järvenpää huomauttaa, että säästöjä kiinteistöjen suhteen keskittämisellä ei juurikaan saavutettaisiin, sillä Sulkavan potilasmäärä vaatii yhtä paljon tilaa myös Mikkelissä tai Savonlinnassa. – Jos hyvinvointialueen talous ei kanna, niin valtiovarainministeriö tekee ehdotuksia säästötoimenpiteistä. Yhdistäminen muihin hyvinvointialueisiin tutkitaan, Valtola huomauttaa. Palvelut saatettaisiin lopettaa alle 50 000 asukkaan keskuksissa. Realismi on mukana päätöksenteossa. Sulkavalla ja Enonkoskella saaristotuki on sen sijaan miljoonan euron luokkaa, mikä on näiden kuntien taloudessa iso raha. Käytännössä ne tuovat Eloisalle vain noin kaksi miljoonaa vähennystä alijäämän ennusteeseemme. Eteläsavolaisia saatava työryhmään Sulkavan käyttötalouden menot ovat noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa, joten kunta olisi pahassa pulassa, jos siitä lohkaistaan miljoona euroa valtionapua pois. – Hyvinvointialueiden yhdistämisellä säästöjä on vaikea saavuttaa, sillä jos vaikka neljä köyhää laittaa yhteen, niin tulee vain yksi tosi köyhä. – Uudet laskelmat olivat meille valtava pettymys. – Sulkavan tapauksessa saaristotuki on kolmasosa valtion kunnalle myöntämästä rahoituksesta, Järvenpää korosti. Jos useampi hyvinvointialue tekee negatiivista tulosta, kuten nyt näyttää tekevän, niin valtion rahoitusta voidaan lisätä. Kuntatalous tiukentuu muutenkin, joten saaristolisä on erittäin tärkeää myös jatkossa, Järvenpää pohti. Tärkeä lisä kunnan talouteen Etelä-Savossa on kolme täyssaaristokuntaa, joita ovat Sulkavan lisäksi Puumala ja Enonkoski. Jari Kallio S aaristolain uudistus on käynnissä Maaja metsätalousministeriön alaisessa saaristoasiain neuvottelukunnassa. Maailma on muuttunut paljon siinä ajassa ja on erilaisia näkökulmia, kuinka laki pitäisi muuttaa vastaamaan nykyajan tarpeita, kunnanjohtaja Juho Järvenpää selvitti vierailulla olleelle kansanedustaja Oskari Valtolalle. Suuret yksiköt eivät automaattisesti ole niin tehokkaita kuin ajatellaan, Järvenpää mietiskelee. – Täälläkin oli toki aiemmin enemmän asukkaita ja losseja, kun nykyään taas on siltoja hyvin käytettävissä. Kyseessä on siis koko Etelä-Savon maakunnalle tärkeä asia. Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan kuluvan vuoden rahoitukseen ei ole luvassa suurta parannusta. Sulkavan erityispiirteenä on Lohilahden alue, joka on Saimaan toisella puolella kirkonkylään nähden. Jos Mikkeliin tai Savonlinnaan siirretään 50 ihmistä enemmän töihin, niin ei niillä ole paikkoja, missä työskennellä, Valtola huomautti. Teemme tietysti kaiken voitavamme ministeriön suuntaan, jotta luvut vastaisivat todellisia toteutuneita kustannuksia, sanoo Seppälä. – Kun Eloisan hallituksessa keskusteltiin palveluiden tehostamisesta, niin tiedostettiin, että pelkästään säästö ei ole tavoitteena. EteläSavossa alijäämä on siis 49 miljoonaa euroa. – Kuntien sote-toiminnan siirtäminen hyvinvointialueille ei itsestään ratkaise alijäämäisyyttä. – Ministeriötä on yritetty muistuttaa, että perusajatuksena on tärkeää saada saaristolain kautta rahaa tämän alueen kehittämiseen. – Ei siinäkään ole järkeä, että alamme laittamaan sulkavalaisia ikäihmisiä Kela-taksin kyytiin kulkemaan Mikkeliin ja Savonlinnaan, Valtola pohti. Tiedustelin viime viikolla saaristolain uudistuksen tilannetta. 5 Keskiviikkona 06.09.2023 N:o 36 J ärvenpää kiteytti Sulkavan kunnan elinvoiman kannalta tärkeimmiksi asioiksi seuraavat neljä aihepiiriä: sosiaalija terveyspalveluiden säilyminen kunnassa, lukion rahoituksen turvaaminen, vankilan toiminnan jatkaminen ja saaristolain uudistus kunnan kannalta sopivalla tavalla. Tärkeää olisi kuitenkin turvata, että pystytään tasapuolisesti järjestämään palvelut kaikille ihmisille Sulkavan saaristoisella alueella, Järvenpää painotti. – Eloisan henkilöstömenot alittuvat tänä vuonna 20 miljoonalla eurolla, kun ei ole saatu sopivia sosiaalija terveysalan työntekijöitä töihin. Saaristolain uudistus uhkana Lohilahden koulu toimi kesällä Kairacross-tapahtuman tukikohtana. Vaikka hallinto yhdistyisi, niin suuria säästöjä ei saavuteta, pohtii Valtola. Se ei ole pieni summa, mutta alijäämää on silti tulossa 47 miljoonaa euroa, kertoo hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä. Yksi lausuntokierros päättyi juuri ja kesällä valmistui muistio lain päivittämisen tarpeesta. – Vaikka kaikki Eloisan toiminnot sijoitettaisiin kahteen sote-keskukseen Mikkeliin ja Savonlinnaan, niin se ei sitä taloutta korjaa, huolehti Valtola. – Jos ajattelee valtion hallintoa tai hyvinvointialueen toimintoja, niin täällä on hyviä tiloja käytössä. Sulkavan kunnan sote-palvelut on hoidettu esimerkillisesti, kun ne ulkoistettiin Terveystalolle. Eloisa pettyi valtion rahoitukseen Jari Kallio Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää vastaanotti Mirja Anunti-Virran ja kansanedustaja Oskari Valtolan työhuoneessaan.. Valtola oli samaa mieltä. Sulkavan kunnan lausunnossa Eloisan suunnitelmiin mainittiin, että kunta on valmis neuvottelemaan kunnan sote-kiinteistöjen vuokratasosta ja jopa myynnistä Eloisalle, kunhan sote-palvelut säilyvät kunnassa
Hän yöpyi tässä talon peräkammarissa, Vihavainen muistaa. – Siinä tuli lukutaito. Yliopisto-opintojensa päätyttyä Vihavainen toimi Vantaalla historian ja yhteiskuntaopin lehtorina viiden vuoden ajan. – Satun tietämään syntymäpaikkanikin. Se ei ainakaan auta, jos haluaa julkiseen virkaan, vaan hyvin äkkiä pääsee neuvostovastaiseksi. Tutkimuksen lähteinä salaisen poliisin raportit Myöhemmin Vihavainen sai viran Helsingin yliopistosta, ja hän aloitti työskentelyn Jussilan Tutkijan työn suola oli uusien ideoiden syntyminen Sulkavalla puolet vuodesta asuva Venäjän historian tutkija tutki uransa aikana erityisesti neuvostoaikaa, tapasi mielenkiintoisia, kansainvälisiä kollegoita ja toimi Suomen Pietarin instituutin johtajana. Ajateltiin, että Moskovassa pahoitetaan mieli. – Tunsin, että pystyin ymmärtämään asioita paremmin historian kautta, Vihavainen perustelee. Ei se turha yritys ollut, vaikka nykyisin asiat tunnetaan paremmista lähteistä paremmin, Vihavainen sanoo. – Lapset ryhmittyivät asuinpaikkojen mukaan. Edeltäjästäni Osmo Jussilastahan tuli neuvostovastaisuuden symboli. Talossa majoittui jatkuvasti myös koulukortterilaisia, jotka kävivät esimerkiksi rippi-, oppitai jatkokoulua ja majoittuivat talossa arkiviikolla. Rakennus toimi aikoinaan kestikievarina eli majatalona. Harva tyrkyllä tutkimaan Neuvostoliittoa Historiasta Vihavainen kiinnostui lukioaikanaan historianopettajansa ansiosta. Hän muistaa, että hänen lapsuudessaan 1950-luvulla lapsia oli valtava määrä. – Se on sama kuin maisteri nykyisin ja aiheuttaa loputtomia sekaannuksia, Vihavainen selventää. Tuolloin Suomessa ei ollut juuri lainkaan Venäjän historian virkoja. Olin lähinnä Leninin kirjastossa, joka on nykyinen Venäjän valtionkirjasto. En tiennyt siihen aikaan, että Vjatsheslav Molotov istui jatkuvasti samassa tutkijasalissa, Vihavainen kertoo. – Sulkava oli miellyttävä, kiinnostava ja virikkeellinen paikka kasvaa, Vihavainen kehuu. Kun olin Moskovassa vuosina 1972–73 väitöskirjan tekemisen aikaan kielitaito tuli sujuvaksi. Kodin ikä ei ole Vihavaisen tiedossa, mutta hän arvelee sen olevan ainakin 150 vuotta vanha. – Olimme mielellämme hiljaa siitä, että tutkimus käsitteli Venäjää, mutta ei se ItäEurooppaa käsitellyt, vaan pelkästään Venäjää, Vihavainen sanoo. Sitten oli joitakin vuokralaisia ja oli lisää lapsia, Vihavainen kertoo. Kyllä vanhoja oppilaita vielä joskus tulee vastaan, ja joku on kehaissut, että olipa mukavia tunteja. He olivat usein Lohikosken suunnalta kotoisin. Toiminta loppui vuonna 1943. Sulkavalla lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Vihavainen asuu nykyään puolet vuodesta omakotitalossa Sulkavan keskustan tuntumassa. Reitti kulki Sulkavan kautta. – Vuonna 1958 hän hiihti muistaakseni Puumalasta Savonlinnaan. Hän puhui suunsa puhtaaksi ja herätti valtavan sensaation, Vihavainen kertoo. Se on kahden metrin säteellä sängystäni, Vihavainen sanoo ja viittaa peräkammariin. Väitöskirjaa Vihavainen alkoi työstää opettajan uransa jälkeen. Alakylällä oli oma porukkansa ja täällä yläkylällä omansa. Talossa majoittui erään kerran myös presidentti Urho Kekkonen. 1980-luku, jolloin Vihavainen työsti väitöskirjaansa, oli suomettumisen aikaa. Tässäkin talossa asui setäni, jolla oli kuusi lasta. Vihavainen sanoo, että yleisen mielialan mukaan oli parempi olla menemättä sorkkimaan lähteitä. – Siihen aikaan ei ollut Venäjän arkistoja saatavilla, vaan ainoastaan painettuja lähteitä. Meitä oli kaksi lasta. Vihavaisen väitöskirjan aihe oli Suomi neuvostolehdistössä 1918–1920. Siitä on muistona valokuva presidentistä kahvipöydässä, jossa Vihavaisen äiti kaataa tälle kahvia. 6 Keskiviikkona 06.09.2023 N:o 36 V enäjän tutkimuksen professori emeritus Timo Vihavainen on tehnyt pitkän uran akateemisessa maailmassa. Lukion jälkeen Vihavainen suuntasi opiskelemaan historiaa Helsingin yliopistoon, josta hän valmistui filosofian kandidaatiksi. Venäjän kieltä Vihavainen alkoi opiskella pienessä piirissä filosofian kandidaatiksi valmistumisen jälkeen. Jenna Olin "Talossa majoittui presidentti Timo Vihavainen asuu puolet vuodesta Sulkavalla sukunsa talossa, joka on toiminut historiansa aikana myös kestikievarina.. – Se oli hyvin palkitsevaa parhaimmillaan, kun sai oppilaat innostumaan. Vihavaisen mukaan ItäEuroopan historian assistentti Osmo Jussila Helsingin yliopistossa oli ainoa tapaus. Toinen koti on Vihavaisen suvun talo, joka kuului aiemmin hänen vanhemmilleen ja sitä ennen isovanhemmilleen. – Siinä täytyi miettiä Leninin ja Trotskin ja hieman muidenkin aivoituksia siltä pohjalta, mitä he olivat aikoinaan sanoneet esimerkiksi lehdistössä, Vihavainen selventää. Arkistoista löytyi paljon uutta Suomen ja Venäjän suhteista, mutta ei mullistavia uutuuksia. Väitöskirja pohjautui laajempaan opinnäytetyöhön aiheesta, joka ajoittui ajanjaksolle 1918–1923. – Minulle sanottiin joskus, että kukaan ei ole tyrkyllä tekemään analyysia Neuvostoliiton politiikasta
Pariskunnalla on myös vene Helsingissä. Aihe on vielä vähän mietintämyssyssä. Raamattupiiri. Ryhmä kokoontuu tiistai-iltaisin Savonlinnan srk-keskuksella. Sosiaaliseen mediaan ei luoteta Googleen, verkossa oleviin uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin luotettavuuden liittää vain 1–4 prosenttia suomalaisista, mikä on jopa viimevuotista tulosta alempi. – Juuri pari päivää sitten tapasin kustantajan, joka kovasti patisteli kirjoittamaan. Nykyistä maailman tilannetta ja Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan Vihavainen kommentoi lyhyesti. Mints oli jo Stalinin aikana kunnostautunut ja nostanut Stalinin roolin kansalaissodassa hyvin tärkeäksi. – Meillä oli joka viikko useita tapahtumia instituutissa. Vain 2–6 prosenttia suomalaisista liittää riippumattomuuden tai asiantuntevuuden Googleen, verkon uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin. Vierailijana Mari Nykänen, Etelä-Savon OmaisOiva. – 94-vuotias akateemikko nimeltään Mints oli johtava Venäjän vallankumouksen historian tutkimuksen ekspertti. Hän eli perestroikaan asti, eikä oikein ymmärtänyt, mistä siinä oli kysymys. – Palkitsevinta oli se, että luulee löytäneensä ideoita, joita muut eivät olleet keksineet. Tutkijan eläkepäiviin mahtuu paljon Vihavainen on kirjoittanut useita kirjoja uransa varrella. Käsiparafiinihoidon lomassa keskustellaan omaishoidon asioista. klo 13 Omaishoitajien ja läheisten vertaisryhmä. – Moni on kertonut heittäneensä sen roskiin tai palauttaneensa sen. Ryhmän vetäjinä diakoniatyöntekijä Marja Mustonen ja pappi Henrik Koponen. – On hienoa, että myös uutismedian riippumattomuus ymmärretään erittäin tärkeäksi ominaisuudeksi. Se on aika epäuskottavaa. Muistaakseni Otto von Bismarck sanoi, että ”Venäjä ei ole koskaan niin vahva, kun pelätään eikä niin heikko kuin toivotaan”. Kirjoitan päivittäin blogeja. – Hän ei ollut koskaan nähnyt sellaista kokoelmaa. Itse en ole sitä palauttanut. Lisää asuja odotetaan syntyväksi naisen puku 1700–1800-luvuilla -kurssilla Järvi-Saimaan kansalaisopistossa. Kutsutuille messun jälkeen kahvitus ja juhla srk-talossa. En usko, että Ukraina voittaa sotaa, mutta uskon, että maa säilyy. Ilm. Ero toiseksi sijoittuneeseen televisioon kasvoi edelleen, ilmenee Iro Researchin elokuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta. Venäläisiä tutkijoita kiinnosti paljon kirjallisuus, mitä ei Venäjältä saanut. 0405406738. Ulkoilmassa harrastan liikunnallista touhua. Muuten eläkepäivät ovat kuluneet puolison kanssa matkustellessa. Meillä on maailman parhaita slaavilaisia kirjastoja Helsingissä, ja niistä löytyi kaikkea, mikä tutkijoita sattui kiinnostamaan. Viimeisin on Barbarian paluu: Euroopan auringon laskiessa. Vu o s i n a 1 9 9 8 – 2 Vihavainen toimi Suomen Pietarin instituutin johtajana. Ti 19.9. Matkat ovat vieneet muun muassa Baltiaan, Espanjaan, Italiaan, Britanniaan, Saksaan ja Ranskaan. – Tänäkin vuonna olemme käyneet Virossa kolme kertaa veneilemässä. S anomalehtien asema luotettavimpana mediana on ylivoimainen. On ollut spekulaatioita, että jos se saataisiin hajoamaan. – Emigranttikirjallisuus kiinnosti heitä. Rentola, Anne Moilanen. Sanomalehtiä riippumattomina pitävien osuus kasvoi viimeisen vuoden aikana kahdeksan prosenttiyksikköä. Uransa aikana hän tutki erityisesti neuvostoaikaa. Jos haet taloudellista apua, ota mukaasi paperille tulostetut tositteet tuloista ja menoista. Su 10.9. viim. Seuraavaksi eniten luotetaan tvkanaviin tai niiden verkkopalveluihin (57 %). mustonen@evl.fi, tai Henrik 044 776 8052, henrik.koponen@evl.fi. Sanomalehtiin luotetaan yhä vahvemmin "Ukrainan ei anneta hävitä sotaa. Kunniamerkki on Vladimir Putinin myöntämä, ja sen voi saada myös ulkomaalainen henkilö, joka on esimerkiksi tehnyt jotain erityistä rauhan, ystävyyden ja kansojen välisen yhteisymmärryksen lujittamiseksi. Pietarilaista älymystöä nimenomaan historian ja yhteiskuntatieteiden edustajia kävi tapahtumissa. En viitsinyt kysyä, eivätkö ne näytä sinulle niitä Venäjällä, Vihavainen sanoo. Uusi kirja on parhaillaan suunnitteilla. He olivat täysin paimennettavia, ja heille piti osoittaa, missä ovat dokumentit, joita he tarvitsevat, Vihavainen taustoittaa. Aiheista keskusteltiin ja järjestettiin kirjojen julkistamistilaisuuksia. Tarkemmat tiedot ajasta ja paikasta ilmoittautumisen yhteydessä. ke 13.9. Koko aikuisväestöstä 76 prosenttia luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin. Torstaisin klo 16.30 Srk-talo. Siellä esiintyi vuorotellen suomalaisia, jotka olivat kirjoittaneet venäläisiäkin kiinnostavista aiheista. klo 12–13.30 Kaikille avoin yhteisöruokailu. Seitsemisen vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Vihavainen kirjoittaa yhä historiaja yhteiskunta-aiheisia kirjoja. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11 diakoniatoimistossa. Suomessa paljon kiinnostavaa kirjallisuutta Vihavaisen velvollisuutena oli raportoida, miten neuvostoliittolainen historiantutkimus edistyy ja mitä siellä kirjoitetaan Suomesta. Uusi sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa syyskuussa. Journalistiseen riippumattomuuteen pohjaava tiedon luotettavuus on merkityksellistä koko yhteiskunnalle ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnille, Uutismedian liiton markkinointija tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen kommentoi. Vihavainen toimii myös Sulkavalta käsin toimivan Tykkipursiyhdistyksen puheenjohtajana. Talon ja parin mökin kanssa on aina jotain tekemistä. – Raportit menivät lähinnä historian professoreille ja historian laitokselle, Vihavainen kertoo. Tarkoitus on pukeutua 1700-luvun vaatteisiin, joita Tykkipursiseuralla on ennestään. Vihavainen ystävystyi Sakharovin kanssa, ja myöhemmin Sakharov puolsi Vihavaista nykyään paljon parjatun ystävyyden kunniamerkin saajaksi. Sulkavan kappeliseurakunta To 7.9. Bolsevismia ei voi puolustaa. Sen valitsi tärkeimmäksi lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta (86 %). Yhteiset Savonlinnan kirkkoherranvirasto suljettu ke 6.9. Ajattelen, että olen saanut sen ansiosta ja se ei ollut Putinin idea vaan Sakharovin. Työ oli niin mukavaa, ettei siinä ollut ikäviä haasteita, Vihavainen vertaa. Kun suomalaisilta kysyttiin uutisja ajankohtaismedian tärkeimpiä ominaisuuksia, kirkkaaseen kärkeen sijoittui luotettavuus. Aluksi hartaushetki. Ti 12.9. Toiseksi tärkeimmäksi uutisja ajankohtaismedian ominaisuudeksi nousi riippumattomuus (77 %) ja kolmanneksi sijoittui asiantuntevuus (75 %). Timo Vihavaisen eläkepäiviin kuuluu muun muassa blogin kirjoittamista, matkustelua ja yhdistystoimintaa. Silloin sitä oli hyvin saatavilla Akateemisessa kirjakaupassa. solisti Joonas Orrain. Akateemikko luki Suomessa olevia venäläisiä sotilasasiakirjoja, joita on 600 hyllymetriä. He olivat aivan ihmeissään kansainvälisistä historia-alan aikakausikirjoista. Suomalaisista kolme neljästä pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. – Otin vastaan venäläiset, jotka olivat usein ummikoita. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Hän kuvailee tutkijavaihdon kautta tulleita venäläisiä tutkijoita mielenkiintoisiksi tapauksiksi. Marja 040 865 5653, marja. Kolmanneksi sijoittuvat radiokanavat tai niiden verkkopalvelut (48 %). Tutkimusten aiheina olivat muun muassa älymystö ja pikkuporvarisuus sekä yleinen mielipide Neuvostoliitossa 1930-luvulla, jossa tutkittiin salaisen poliisin raportteja. Keskiviikkoisin klo 10, Lähetystuvalla. Tule laulamaan! -yhteislauluryhmä. Viisi miljoonaa klikkausta tuli hiljattain täyteen, ja sivuja on kertynyt noin 5 000 12 vuoden aikana. klo 10 Messu kirkossa. Asiantuntevuutta ja riippumattomuutta Myös asiantuntevuudessa sanomalehdet ovat selkeä ykkönen (71 %), toisena televisio (61 %) ja kolmantena radio (46 %). Srktalo. Vietetään ikäkausisynttäreitä. Tule käymään tai soita/lähetä viesti p. Nykyisin he puhuvat esimerkiksi englantia, mutta siihen aikaan he eivät puhuneet. Suunnitteilla on muun muassa Bellman-ilta yhdessä Ihmekollektiivin kanssa. Riippumattomuuden tärkeys on nyt selvästi korkeampi kuin koskaan koko viiden vuoden mittaushistoriassa, ohittaen aiempina vuosina toiseksi sijoittuneen asiantuntevuuden. klo 19 Savonlinnakvartetti srk-talolla. Ei Ukrainan anneta hävitä. Projektit olivat kansainvälisiä, ja niissä oli mukana sekä ulkomaisia että suomalaisia tutkijoita. – Täytyy mielestäni lähteä siitä, että Venäjä tulee säilymään Suomen naapurina. Jonkinlainen kompromissiratkaisu siihen tulee. Sponsoroimme myös joitakin taidenäyttelyitä. Srktalo. – Venäjän historian instituutin johtaja Andrey Sakharov sanoi, että jos joku vielä kannattaa bolsevismia, niin sen kun antaa hänen lukea, niin häneltä menee jauhot suuhun. En voi sitä häpäistä. 7 Keskiviikkona 06.09.2023 N:o 36 Seurakunta Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Jari Kallio 044-9752532 Toimittaja Jenna Olin 050-5115114 www.sulkavalehti.fi Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi PAINOPAIKKA: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani sijaisena. Vihavainen työskenteli myös tutkijavaihdon parissa yliopistossa
Täällä alkoi myös Struven kolmiomittausketjun selvittäminen. Kävimme Tarton rauhan 14.10.1920 muistomerkillä koskien Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä rauhaa. Matkan varrella kävimme hakemassa kotiin viemisiä SuperAlkosta. Heti aamusta oli lähtö keskustan Riika-kierrokselle ennen klo 12 alkavaa Tuomiokirkon 20 minuutin piccolourkukonserttia. Reissu aivan eri maailmoissa oli oikeasti irtiotto arjesta ihan lomaillen. Jatkoimme matkaa Narvaan ja näimme valtavan Tallinnanlahden, jonka vastapäätä on Obeliski 15 000 hukkuneen muistoksi. Meitä oli 40. Oli ohjelmallinen matka ja näimme yhtä ja toista. Tartto-Riika matkalla nähtiin paljon kattohaikaroita pesineen. Eesti ja suomi ovat sukulaiskieliä, mutta sanat voi ymmärtää väärin. Ma 31.7. Täällä on myös Alvar Aallon vuonna 1932 suunnittelema omakotitalo, nykyisin Villa Tammekann. Matkailu avarsi ja antoi uutta historian tietämystä Narvan kaupungin sight-seeingillä. Riikan tuomiokirkko. Tuomiokirkon romanttiset urut, joissa on 6700 pilliä ja hyvä akustiikka ovat maailman neljänneksi suurimmat. Osa paikkoihin tutustuen, osa sulkavalaisittain kirvestä pelaten. Siinä samalla nähtiin yksi hieno uimaranta Peipsjärven 30 kilometrin rantahietikoista. Tartolaisen olutpanimon osti 1912 saksalainen Albert Le Coq, joten A.Le Coq on suosikkiolut Tartossa eli siellä ei juoda Sakua. Kirkon torneissa on Tarton yliopistollinen museo. Koko Baltian seutu on sodista selvinneenä uudelleen rakennettujen linnojen, kartanoiden, kulttuurihistoriallisten rakennusten ja arkkitehtuurin sekä vehreiden puistoalueiden että kukkien värittämä nähtävyys, jota oppaat esittelivät ylpeydellä ja hyvin palveluhenkisesti. Matka jatkui Tarttoon Dorpathotelliin. Toomemäen alla oli ruutikellari, joka nyt on ravintolana. Etenimme sitten Peipsjärven rantaa pitkin Kuremäen luostarikirkkoon ja Puhtitsan 1890-luvun nunnaluostariin. Riika on entinen Hansakaupunki, jossa on vieläkin paljon kansainvälistä väkeä. Narvan linna ja Iivana Julman linna olivat vieri vieressä jokirajalla. Narvanjokea ja siellä venäläisiä vartiotorneja myötäillen ihastelimme Narva-Jöensuu kylpyläseutua hiekkarantoineen ja valtavine havusekapuumetsineen. Raatihuoneen toriaukiolla katselimme ja ihmettelimme sodilta säilyneitä ikivanhoja jugendkoristeisia taloja sekä vieretysten hoitamattomia neuvostohistorian hrustsovka-taloja. 1.8. 8 Keskiviikkona 06.09.2023 N:o 36 Kaikille kiinnostuneille avoin Reserviläisten historiaja kulttuurimatka Baltiaan heinä-elokuun vaihteessa tehtiin reittinä Sulkava-HelsinkiTallinna-NarvaTartto-Riika Virta Linesin kuljetuksella. Nykyisin nämäkin linnut nähtyinä ovat enemmän ”sähköpylväshaikaroita” pesineen. Uskomuksen mukaan ne ovat hyvän onnen merkki ja siten mieluisia. Komeat rakennukset ja kauniit nunnien hoitamat kukkapihat olivat nähtävillä. Mieltymysten mukaan osa matkaseurueesta kävi Miehitysmuseossa, osa tutustui Raatihuoneen torialueeseen ja Mustapäiden kauppiastaloon, osa Jurmalaan kuuluisia kävelykatuja pitkin merenrantaan, loput siirtyivät vanhaan Zeppelinilmalaivojen hangarihalleihin eli nykyiselle kauppatorille ja kauppahalliin ostoksille. Opas kertoi monia sanoja ja niistä naurattavia juttuja kuten häät=pulma, kummitus=vaimo ja sulhanen=renki. Matkanjohtaja Markku oli organisoinut matkan hyvin. Aamu alkoi Riian kadulta Tarton kiertoajelulla mainion oppaan Reetin osaavalla tilannetajulla. Riikan keskiaikainen tuomiokirkko on Baltian maiden suurin mahtavine urkuineen. Kukin vietti iltaansa vapaasti. Tartto on vehreän vihreä kukkapuistokaupunki. Linja-automatkaa oli edessä Riika-Tallinna 330 kilometriä ja lisäksi Tallinkin Megastar-laivamatka pari tuntia sekä vielä 300 kilometriä eri puolille Sulkavaa. Narvan linnan sisäpiha. Siinä on myös Marttyyrien muistomerkki ”Katkennut linja” sekä Kommunismin uhrien muistomerkki. Stalin, Lenin ja Pronssisotilas näimme Maarjamäen linnan taidemuseon takapihan patsaspuistossa. Taitava opas osasi huomioida kohderyhmänsä ja kertoi näyttäen kadunvarrelta paikkaa, joka on sulkavalaislähtöisten Vasaran sisarusten optiikkaliike LVX. Kun toisessa maailmansodassa Tarttoa pommitettiin paljon, ei taloja enää siinä määrin rakennettu tilalle. Tallinnassa ohitimme korkean näköalatornin Teletorn sekä muut nähtävyydet. Baltian matkan reissukertomus Liisa Ruottinen-Partanen Tarton raunioitunut tuomiokirkko. Kirkko on pohjaltaan kuten Turussa. M atkanjohtajana oli monitoimija Markku Vihavainen ja bussimatkoilla oppaana Venäjän historian emeritusprofessori Timo Vihavainen. Liikuimme myös verellä kasteltua historian maaperää, kun täällä vuonna 1944 käytiin Suomenkin kannalta tärkeimpiä taisteluja. Vielä illalla oli yhteinen ruokailu uusitussa Tallinkin hotel Rigassa. Nousimme myös Tarvaspään linnoituksen raunioille sata porrasta. Tähtveren asuinalueella on yliopiston rakennuksia ja omakotitaloja, joissa asuu myös opettajia. Ennen päivän määränpäätä poikkesimme Rakveren kaupunkiin Vallimäelle, jossa on viljavasta seudusta muistomerkkinä kookas Tarvas-härkä veistos. Samalla alueella on Tarton tuomiokirkko, jonka sota raunioitti, eikä se enää ole kirkollisessa käytössä. Väestöstä 38 prosenttia on kieleltään venäläisiä, vaikka virallinen kieli vuodesta 1990 on ollut latvia. Ensin tutustuimme Tarton yliopiston päärakennukseen ja ”katon alla” olevaan karsseriin eli koulun arestihuoneeseen. Tallinna-Narva väli on yli 200 kilometriä ja molemmin puolin tietä on silmin kantamattomiin valtavat Viron peltoalueet. Latvian lippu on 1300-luvulta ja tarinan mukaan punainen ja valkoinen ovat vuodatettuja verivanoja. Kauksin vierailukeskuksessa pidimme juomaja ruokatauon. Maxima on hallitseva Baltian alueiden tavarakauppakokonaisuus, jossa on myös paljon kansainvälisiä yrittäjiä. Esittelijä kertoi ylpeänä, että yliopiston tulo nosti Tarton. Sovitusti siellä odotti ruoka seisovasta pöydästä. Itämeren rantaa pitkin edetessä suunnilleen Suomen Kotkaa vastapäätä näimme stalinistiseen tyyliin mahtavan rantabulevardin komeine taloineen. Su 30.7. Rotund-puistokahvilassa kävimme ennen yliopistovierailua. Baltian saksalaiset uskoivat saavansa Riikan ja säilyttivät sitä sodankäynneissä parhaansa mukaan. Perillä Inger-hotellissa olimme iltamyöhällä. La 29.7. Timo Vihavainen kertoili läpileikkausta aikakausien jääkäreistä ja esitteli kirjatuotantoaan. Kiitos kaikille mukana olleille mukavasta historiaja kulttuurimatkasta Baltiaan. Ajoimme Pärnun ohi Halinga-kahvilaan ja samalla kiertelimme viereisen kattavan automuseo. Ti. Jouluna ja juhannuksena väki käy runsain joukoin kokoontumassa tuomiokirkon aukiolla. Pyhän Pietarin laulava kukko seisoo kirkon tornissa niin hyvissä kuin huonoissa tuulissa. Markku Vihavainen infosi Sulkavan Tykkipursi-seurasta jäsenyyksineen. Rakveren kaupungin linnaraunio. Jugend, josta joka kolmas talo on jäljellä, on kaupungin ylpeys kuten restauroitu vuoden 1883 Monica-hotelli. Matkan varrella kävimme pikaisesti tutustumassa mahtavaan, kuin satukirjan valkoiseen Alatskivin linnaan. Ulkopuolella katolla on kultainen kello sekä kukko, joka on Riikan symboli. Neuvostohistorian valtavan kokoiset taidemonumentit mm. Ke 2.8. Maariamäen linnan taidepuisto Riikan raatihuoneen mustapäiden kauppiastalo.. Toomemäellä eli Tuomiokirkon mäellä on yleinen iso puistoalue sekä Tähtitorni, anatominen laitos ja kirjasto, myös Enkeltensilta ja Kansojen patsas. Tulkkina matkan aikana toimi Anu Rämä. Aamupalan jälkeen oli lähtö kotimatkalle. Suomea osaava opas kertoi kaupunkikierroksella historiasta peilaten nykypäivään tuoden siten uutta konkretiaa entisen historiantietämyksen päälle. Sitten vielä Viron ilmailumuseo, Otepää, kreivi Bergin Sankasten linna ja Pajun taistelun muistomerkki ennen saapumista pitkästä ajomatkasta Riikaan. Siitä koottuna oli Sinimäen museolla Narvan sodan sotaesineistöä