Sillä reissuilla löytyi myös vaimo, joka oli hollolalaisessa tehtaassa töissä. – Ne ovat nämä kotiseutumaisemat, Summanen perustelee paluutaan. Nuorena Summasella oli harrastuksena kalastus ja moottorikelkkailu. Radiosta kuuntelen Järviradiota, se on melkein aina auki, Summanen kertoo. – Onhan se tärkeää äänestää, että saa oman mielipiteensä kuuluviin. Nuorena en urheillut, mutta urheilu oli yksi vaihe, Summanen taustoittaa. Mitä se tointaa äänestää ehdokasta, jos tietää, että se pääsee eduskuntaan. Työt veivät muualle Sulkavalta Summanen muutti pois noin 25-vuotiaana, kun hän lähti rengiksi maatiloille. – Muissa vaaleissa äänestän niin, että minun ehdokkaani ei mene sinne sotkemaan asioita. Eläkepäivät kuluvat saunoessa ja kesäisin kalastaessa. Keskiviikkona helmikuun 7. – Kalastin kesät ja talvet. – Eihän sitä iloa pitkälle riittänyt, kun erohan siinä sitten tuli, Summanen kertoo. Ensimmäisellä kierroksella Summanen äänestää omien sanojensa mukaan niin, että ”pakka menee sekaisin”. Maatilan poika Kyrsyältä Summanen on kotoisin Sulkavalta Kyrsyän Koskutjärveltä, jossa hän kasvoi maatilan isännän poikana. Haastatteluajankohtana oli käynnissä presidentinvaalien toisen kierroksen ennakkoäänestys, joten äänestämään Summanen aikoi mennä sinä päivänä. Eläkepäiviä viettävä mies ei juurikaan suunnittele päiväohjelmaansa, sillä suunnitelmilla on tapana muuttua. – Eiköhän siellä tuttuja aina ole, Summanen tokaisee. Vaimokin löytyi Seuraavaksi elämä vei autonasentajakurssille Kouvolaan kahdeksi vuodeksi. – Juoksin hölkkäkisoja. Kalassa hän käy kesäisin. Se on parasta rentoutumista. Se oli kaikkein raskain paikka. Se on hyvä vehje karsia latvoja ja polttopuita, Summanen vinkkaa. Mies asuu keskustassa ja liikkuu usein jalkaisin tai kesäisin polkupyörällä, ja hänet näkee usein viettävän aikaansa Sulkavan taajamassa. – Nopea humppaja iskelmämusiikki ovat mieleeni. Hän työllistyi Sulkavalle Leipämäellä ja Rantakylässä toimivaan lomitusrenkaaseen, johon kuului vajaa kymmenen maatilaa. Kalastusta kesäisin Maatilalomittajan keikkahommista Summanen jäi eläkkeelle 61-vuotiaana hieman ennen eläkeikää. Se loppui sitten siihen, Summanen taustoittaa. Parasta terapiaa viime vuosina on ollut naapurin mökillä pihakivien nostaminen pois pihalta, josta ne vietiin pellon ja metsän reunaan. Pienet puolueetkin tarvitsevat ääniä. – Se lämpiää puulla. Kävimme virvelöimässä kavereiden kanssa. Saunassa rentoutumista Eläkeiällä Summanen nauttii saunomisesta perävaunupeltosaunassa, joka sijaitsee Summasen omistamilla mailla Kyrsyällä. – Eläkepäivät ovat menneet ihan hyvin. Urheiluharrastuskin vei mennessään aikuisiällä. Mistä sitten löytyvät parhaat kalapaikat. Koska tuoreelle autonasentajalle ei löytynyt harjoittelupaikkaa, Summanen palasi maatalouslomittajaksi. Sedän vaimo ehdotti Summaselle, että tämä osallistuisi maatalouslomittajakurssille. Musiikin kuuntelu on myös rentouttavaa. – Irwin on puukkosaha. Nyt hän odottaa, että lumet sulavat, sillä hän aikoo suunnata Irwinin kanssa metsään karsimaan puita. Koulunsa Summanen kävi Kyrsyällä ja Mäntysessä, mutta auttoi jo ennen kouluun menoa isäänsä maatilan töissä. – Ajoin siellä perunapuimuria, Summanen muistelee. Samalla otan saunakaljan. la 10.2. Avioliitosta syntyi kaksi poikaa, jotka ovat nyt jo aikuisia ja asuvat Haapavedellä ja Heinävedellä. – Tein töitä siellä, missä minua tarvittiin, Summanen sanoo. – Se ei kestänyt pitkään, kun huomasin, että rupean olemaan yhden talon lomittaja. Hän kertoo kyntäneensä Super Porche -traktorilla peltoja ja tehneensä metsätöitä isänsä kanssa. Perhekin perustettiin, kun työt toivat Kouvolasta takaisin Sulkavalle. – Hoidin lehmiä ja tein navettaremonttia, Summanen kertoo. Summanen palasi kurssilta valmistuttuaan takaisin Sulkavalle. – Yleensä kivet olivat pystyasennossa, ja ne oli vaikeampi ottaa pois, Summanen sanoo. "Saunominen on parasta rentoutumista. Jäin hyvään aikaan eläkkeelle, Summanen sanoo. Niin Summanen tekikin, ja suoritti maatalouslomittajan pätevyyden Parikkalassa järjestetyllä kurssilla vuonna 1980. Toinen rengin pesti vei Mikkelin lähelle karjatilalle. Nuoruuden kalastusharrastus on edelleen voimissaan. päivänä 2024 | N:o 6 | Irtonumero 2,00 € 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L e h t i Sulkavalaisuuden asianajaja S ulkavalainen Tarmo Summanen on luultavasti monelle tuttu henkilö Sulkavalla. Jos ei vastapuolesta tykätä, niin sitten äänestetään sitä toista, Summanen kertoo. Jenna Olin Palvelemme ma–la 7–21 su 9–18 Wiljami Omasta uunista: Tule ja hae kuuma pitsa kotiisi klo 13-17! Kaikki pitsat 8,90 €/kpl PERJANTAINA WILJAMIN PITSAPERJANTAI Fazer kiireetön lombardianleipä Tamminen porsaan suolalapa 99 pss 2 99 kpl Kiivi erä Vehnäpulla Rapea pikkusalaatti Tarjoukset voimassa to 8.2. – Sieltä Kyrsyän suunnalla kotijärveltä, Summanen vastaa. 79 kg 99 4 kg Jonagoldomena Puola 200 g 99 2 pss 99 rs 500 g 14 kpl/ pss Tarmo Summanen viettää usein aikaa Sulkavan keskustaajamassa, jossa hän juttelee kavereidensa kanssa ja parantaa maailmaa. tuttu näky Sulkavalla Maatilan pojasta tuli maatalouslomittaja, joka opiskeli myös autonkorjaajaksi. Ensimmäinen rengin pesti oli Etelä-Suomessa perunanviljelystilalla. Summasella oli myös hyvä kalakaveri, mutta hän on ehtinyt jo menehtyä. Terveisin Marjo-kauppias. Kun nuorena lähdimme virvelöimään, niin kauppa-autosta ostimme tupakat mukaan ja otimme järvellä savut, Summanen tarinoi. Toistenkin pitää saada ääniä, Summanen perustelee. Saunon milloin mitenkin, kesäisin useasti, Summanen kertoo. – Jaoin puunrunkoja tukeiksi, Summanen kertoo metsätöistä. – Monet tykkäävät, kun minulla on hyvä huumorintaju, Summanen kertoo. Kun tulee stereona, niin musiikki tulee puhtaasti
Tämän illan 7.2. Äänestämässä kannattaa siis käydä, vaikka oman puolueen ehdokas ei olisi enää mukana. Sulkavan kokoomus sai itse pääministeri Petteri Orpon vielä tämän viikon maanantaina Sulkavalle Stubbin kampanjaa tukemaan. pilkkikisat Kerimäen Pääkannassa tiistaina 19.3. Jos he eivät voi hyvin, me aikuisetkaan emme voi hyvin. Pekka Haaviston äänimäärät paikkakunnalla olivat jääneet jutusta pois. Ei keinussa rakasta kiikkujaa vaan kodissa muistot asustaa. Myynnissä mm. Jolla on toivoa, sillä on kaikki. Kiitos, kun autat! Anne Borén, diakoni Tee kaverista totta Puoliso, isä ja pappa Pentti Juhani PARTANEN s. 2.1.2024 Varkaus Väsyneenä loppumatkan kuljit, ikiuneen silmäsi suljit. Päivän sana Istuttaja ei siis ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä, hän suo kasvun. ja Oikaisu: Viime Sulkava-lehdessä Vuoden liikuttajaa käsittelevän jutun yhteydessä viitattiin Sulkavan kunnan sivistysja vapaa-aikalautakuntaan. Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Turinatupa maanantaina 12.2. 3:7 Mietelause Jolla on terveyttä, sillä on toivoa. Oikea nimitys on Sulkavan kunnan vapaa-aikaja sivistyslautakunta. Sinikka Kati ja Ilkka Antti, Onni ja Helmi sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten läsnä ollessa. 12.12.1941 Sulkava k. Hiihtotyyli on vapaa. Kansallisen hiihtopäivän tapahtuma Juvalla lauantaina 24.2. Ennakkoäänestys päättyi tiistaina, mutta sunnuntaina odottaa varsinainen vaalipäivä, joten kaikki joukolla äänestämään ja käyttämään näin kansalaisoikeuttaan. Yhteisvastuukeräykseen osallistumalla voit tehdä kaverista totta yksinäiselle nuorelle. Ennakkoäänestyksessä sulkavalaiset ovat ahkeruudeltaan keskitasoa, sillä tiistaina aamupäivällä lehden mennessä painoon 38,9 prosenttia sulkavalaisista oli käynyt äänestämässä. Vastuu nuorten yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämisestä ei ole ainoastaan nuorten vanhemmilla, opettajilla tai ammattiauttajilla. Nuorten pahoinvointi vaikuttaa tavalla tai toisella meidän kaikkien tulevaisuuteen. Jussi Halla-aho oli kolmas äänimäärällä 264 (18,1 %). Orpon puheissa korostui etenkin Venäjän uhka, joka on tuonut turvattomuutta suomalaisille. Rakas puoliso ja Isä Pertti Oskari TASKINEN s. klo 12 alkaen. Katso tarkemmin piirin kotisivuilta. Yksinäisyys on meille kaikille tuttu tunne. Hänen mukaansa Itä-Suomeen pitää saada enemmän Euroopan unionin rahoitusta, jotta muuttuneen Venäjän tilanteen aiheuttamat taloudelliset ongelmat saadaan ratkaistua. Arabialainen sananlasku Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Riku ja Rikhard, huomenna Laina, perjantaina Raija ja Raisa, lauantaina Elina, Ella, Ellen ja Elle, sunnuntaina Talvikki, Iisa ja Isabella, maanantaina Elma ja Elmi ja tiistaina Sulo ja Sulho. Kiitämme osanotosta. klo 18 Kukkomäellä, sarjat 2-18 v, myös aikuisten sarjat. Tähän vanhaan totuuteen Yhteisvastuukeräys tarttuu tänä vuonna. käsitöitä, leivonnaisia, lettuja ja kaakaota.. Presidentinvaalit ovat etenkin toisella kierroksella enemmän henkilövaalit, jolloin puoluekanta ei ole niin ratkaisevassa asemassa. klo 13.00 (kahvitus klo 12.00) päiväkeskuksessa. Vastuu on meillä kaikilla. Haavisto ja Stubb tasaväkisinä Ystävänpäiväja laskiaismyyjäiset Kioski Alanteen Helmen terassilla lauantaina 10.2. 6:s säkeistö Lohikosken maaja kotitalousseura ry: Perinteinen laskiaislaturetki 11.2.2024 klo 11.00. Yksinoloa ja hetkittäistä yksinäisyyttä kokee jokainen joskus. Se on vaaratonta ja lyhytkestoisena monesti jopa toivottavaa. helmikuuta Sulkavalla kunnanvirastossa osoitteessa Kauppatie 1 kello 9.00–20.00. 2 Keskiviikkona 07.02.2024 N:o 6 Pääkirjoitus Viikon sana Päivän kierto Yhdistystoiminta Aurinko nousi tänään kello 08.16 ja laskee kello 16.26. Haavisto sijoittui Sulkavalla neljänneksi 263 äänellä (18,0 %). Pahoittelemme sattunutta virhettä. Boccia jatkuu perjantaisin klo 15.00 liikuntahallissa. Kor. Varoja kerätään niiden nuorten auttamiseksi, jotka kokevat yksinäisyyttä, ovat vaarassa syrjäytyä tai menettää elämänhallintansa. 9.1.2024 Sulkava Jää jälkeesi kotipiha kukkineen, sen puut ja pensaat. Piirin hiihtokisat liikuntahallin maastossa tiistaina 5.3. Tervetuloa mukaan! V alitsijayhdistyksen asettama vihreä ehdokas Pekka Haavisto ja kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb mittelevät tasaväkisesti sunnuntaina ratkeavissa presidentinvaaleissa. Kaakkois-Suomen vaalipiirissä ahkerimpia ennakkoäänestäjiä ovat olleet imatralaiset, joista 46,8 prosenttia oli äänestänyt ennakkoon. Orpoa tapaamassa oli väkeä aivan salin täydeltä ravintola Pijotissa. hiihdot perutaan ennustetun kireän pakkasen vuoksi. Lämmin kiitos Tiiterontuvalle Pertin hyvästä hoidosta. Tervetuloa! SU-41: Lastenhiihdot keskiviikkona 14.2. Turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat ensiarvoisen tärkeitä. Taukopaikka Saila ja Juha Kostiaisen laavulla, jossa tarjolla kahvia, mehua ja makkaraa. 6.1.1940 Sulkava k. Sulkavalaisten kannalta on tärkeää, kuinka presidentti ymmärtää Itä-Suomen aseman Venäjän rajan läheisyydessä. Toivottavasti sulkavalaiset lähtevät sunnuntaina sankoin joukoin vaaliuurnien ääreen äänestämään itselleen sopivaa ehdokasta. N uorissa on tulevaisuus. Lämmin kiitos osanotosta Rakkaudella kaivaten Oikaisu: Sulkava-lehdessä 5/2024 oli vaalituloksissa virheitä. On käsi rauennut, työntäyteinen elämä sammunut. 1. Jännättävää riittää, sillä tuloksesta tulee varmasti tiukka, kun kaksi näin tasavahvaa ehdokasta on tarjolla. Ilmoittaudu Tarjalle 040 5592159. Olisiko nyt, alkavan paastonajan kynnyksellä, oikea aika kääntää katseemme apua tarvitseviin nuoriin ja sitä kautta myös omaan tulevaisuuteemme. Lähtö Liekkitalolta, Myllytie 40 tai Vanhan Unskan pihasta, Lohilahdentie 1636. Rauha Risto siskon lapset perheineen, sukulaiset ystävät, naapurit Vainajan toivomuksesta siunaus toimitettu läheisten saattamana. klo 10.00 olohuoneessa. Pitkäkestoinen yksin jäämisen uhka ja sosiaalisista kontakteista poissulkeminen vaikuttavat perusturvallisuuden tunteeseen ja aiheuttavat sellaista henkistä kipua, jota on vaikea sietää. Kiitos yhteisestä 60 vuodesta Kaivaten ja ikävöiden Virsi:606. Pakkasraja -15 C. Kumpikin presidenttiehdokas pystyy varmasti pitämään Itä-Suomen puolia Euroopan unionissa. Kässärit keskiviikkona 14.2. Presidentinvaalien toisen kierroksen varsinainen äänestys on sunnuntaina 11. Mutta pitkäkestoisen yksinäisyyden kokemuksen voi laukaista joku iso muutos tai joskus se voi syntyä monen eri tekijän summana. Harmi kun Haavistoa tukevaa tilaisuutta ei saatu kunnassa aikaiseksi, jotta kumpikin ehdokas olisi ollut tasapuolisesti esillä. Taimi alustaa turinat 45 vuoden kokemuksella ”kerro se kukkasin”
Toista ehdokasta Koski TL:n kunnanjohtaja Henri Partasta kannattaneet olivat huolissaan Varalan vähäisestä kuntakokemuksesta, jota hänelle on kertynyt puolisentoista vuotta. – Mukavalle tuntuu myös, että Varala ilmoitti muuttavansa Sulkavalle, jos hän tulee valituksi. Sakari on rohkea yrittäjä, mutta samalla realisti. – Kunnanjohtajan työ on laaja-alaista, jossa elinvoiman parantaminen on yhtenä osana. – Keskustan valtuustoryhmä ei ole yksimielinen valittavasta henkilöstä ja tuon sen heti alkuun tiedoksi. Keskustan valtuustoryhmän enemmistö kannatti Henri Partasta. Talous vaatii jämäkämpää otetta, parempaa johtamista. Samassa valtuuston kokouksessa valittiin Sulkavan tekniseksi johtajaksi aiemmin Sulkavan rakennustarkastajana toiminut Asta Veikkanen. Partanen haluaisi nähdä sellaisen yrityksen, joka palkkaisi yritykseensä henkilön, jolla on alan työkokemusta vain vuosi ja viisi kuukautta, kun toisella ehdokkaalla on alan kokemusta kymmenen vuotta. Vastakkain olivat siis Sakari Varalan ja Henri Partasen työkokemukset kunta-alalta. – Ei se kunnanjohtaja pysty täyttämään kuin yhden työpaikan eli mitään superihmistä ei olla hakemassa. – Ilman vahvaa yhteisöllisyyttä meidän on vaikea saavuttaa niitä strategisia päämääriä, jotka olemme yhdessä toimintaamme ohjaavaksi asettaneet. – Talous on kunnan strategiassa tärkeällä sijalla, mutta hyvinvoivat kuntalaiset ja vireä elinkeinoelämä ovat myös tärkeitä. Loppusuoralle päässeet kolme ehdokasta olivat hänen mielestään kaikki hyviä hakijoita, mutta samalla myös hyvin erilaisia. Kunnanjohtaja pystyy siihen kuitenkin aika vähän vaikuttamaan. – Päätöksissämme meidän on luotava edellytyksiä elinvoimaiselle yritystoiminnalle sekä hyvinvoiville kuntalaisille. Oikea henkilö kunnan tulevaisuustyötä jatkamaan on Sakari Varala, sanoi Pylkkänen. Neuvotteluja edunvalvontapöydissä meillä täytyy olla henkilö, jolla on vahva halu, tahto ja motivaatio pitää kuntamme puolia. ”Liian vähän kokemusta alalta” Keskustan Lasse Partanen muistutti, että Sulkavan kunnalla on takanaan nyt monia hyviä vuosia. Yrittäminen jää kyllä yrittäjien omaksi tehtäväksi, huomautti Partanen. – Henri Partasella on myös kunta-alan koulutus takanaan. Kunnanjohtajan pitää tehdä monenlaista, joten tarvitsemme tänne henkilön, joka ei vain selviä tehtävistä, vaan sellaista henkilöä, joka pystyy kehittämään kuntaa, Huiskonen perusteli Varalan valintaa kunnanjohtajaksi. Luvassa on jäädisco, pipolätkää, mäenlaskua, temppurata, palomieskerhon kaluston esittelyä, laulua ja toimintapisteitä. Eläkeliiton lauluryhmä esittää muutaman laulun noin kello 17.30. Keskiviikkona helmikuun 7. Keskustan valtuutettu Lasse Partanen kannatti myös Henri Partasta, mutta keskustan Kaisa Ralli puolestaan Sakari Varalaa. – Kuntatalouteen tulee valtion taholta paineita, vuodet käyvät vaikeammiksi. – Varalalla on myös intoa ja motivaatiota sekä halua toimia kunnassa kuntalaisten mukana arjessa. Koulutus ja pitkä työkokemus osuvat hyvin siihen, että nämä asia ovat hallinnassa, Auvinen selvitti Henri Partasen paremmuutta Sulkavan kunnanjohtajaksi. Lisäksi nuorisotila ja kirjasto ovat auki. Sulkavan kunnanjohtajaksi Sakari Varala Sulkavan kunnanvaltuusto valitsi tämän illan kokouksessaan uudeksi kunnanjohtajaksi Sakari Varalan. Keskustan rivit rakoilivat valinnassa Keskustan Hannu Auvinen totesi puheenvuorossaan ennen valintaa, että keskustan ryhmä ei tehnyt valinnasta ryhmäpäätöstä, jota ryhmäläisten olisi pitänyt noudattaa. Hän oli pidetty kunnanjohtaja ja irtisanoutuminen tuli kunnan luottamusjohdolle yllätyksenä.. Kasvuhakuisia yrittäjiä on kuitenkin ollut melkoisen vähän, Partanen mainitsi. Itse puhun valtuustoryhmän enemmistön ehdokkaan puolesta ja samaa mielipidettä edustan myös itse, Auvinen totesi. Huiskonen uskoo, että Varala osaa tuoda oikean ilmapiirin Sulkavan kunnan toimintaan. Hän on siis paras valinta, Anunti-Virta perusteli. – Talouden osaamisen lisäksi painotamme kokoomuksessa montaa muutakin asiaa kunnanjohtajan valinnassa. Tutustuin myös ehdokkaista tehtyihin henkilöarvioihin ja testaajien mukaan kaikki kolme loppusuoralle päässyttä ovat soveltuvia kunnanjohtajan työhön, Lasse Partanen perusteli valintaansa Henri Partasta kunnanjohtajaksi. Varala omaa useita ominaisuuksia, joita hyvä kunnanjohtaja tarvitsee. ”Eteenpäin katsova ja innostava työote” SDP:n Henna Pylkkänen muistutti, että tulevaisuuden Sulkava tarvitsee vakaata ja kestävää taloutta, mutta se tarvitsee myös eteenpäin katsovaa, kehittävää ja innovatiivista työotetta sekä yhteistä tekemistä ja kuntalaista huomioivaa päätöksentekoa. Häneltä löytyy ymmärrystä ja osaamista vireän elinkeinoelämän työstämiseen, Anunti-Virta muotoili. Kokoomuksessa oltiin yksimielisiä Kokoomuksen puheenvuoron piti Taina Huiskonen. Tapahtumassa esitellään myös lapsiperhepalveluita. Toinen asia, jota hän painotti haastattelussa, oli kuntalaisten kanssa tehtävä yhteistyö, Huiskonen huomautti. Hän kehui konsulttiyhtiö Mercuri Urvalin tehneen hyvää työtä etsiessään hakijoita ja hoitaessaan heidän haastatteluitaan. On siis erityisen tärkeää, että pystymme nyt valitsemaan kuntamme keulakuvaksi henkilön, jolle nämä asiat ovat oman arvolistan kärjessä, ja joka pystyy aidosti sitoutumaan yhteiseen Sulkavatyöhön, Pylkkänen pohti. ”Vahvin motivaatio ja sitoutuminen” SDP:n valtuutettu Sirpa Nokelainen kuului kunnanjohtajan valintaa valmistelleeseen työryhmään. luokka ja Sulkavan kunta. SDP:n Sirpa Nokelainen esitti myös Varalaa kunnanjohtajaksi. Kokoomusta puhutteli, että hän halusi panostaa oman kunnan yrittäjiin ensisijaisesti. Tapahtumassa on monenlaisia herkkuja, kuten leivonnaisia ja makkaraa myynnissä. Auvisen ehdokas oli Henri Partanen. Kun katsotaan nuo hakijat, yksi henkilö nousee selvästi muiden yläpuolelle kunnallishallinnon ja talouden tuntemuksen suhteen. – Loppusuoralle pääsi kolme hakijaa, joista yksi osoitti sekä haastatteluissa että valtuustolle esiintyessään vahvimmin motivaationsa ja sitoutumisensa sekä halunsa tehdä Sulkava-työtä koko persoonallaan. Kunnan toiminta on ollut rauhallista ja talous vakaa, joten kunnanjohtajan työ on ollut siinä mielessä aika helppoa. Tapahtuman järjestelyissä ovat mukana MLL; VäPepa, Sulkavan Naisvoimistelijat, Palomieskerho, Sulkavan kappeliseurakunta, Eläkeliitto, Lastenhoito ja leivonnaiset Sile, 4H, 4. – Pohjalaista yrittäjähenkeä ihan mielellään otamme kuntaan. Kokoomus oli yksimielisesti Sakari Varalan puolella. Monta hyvää kunnanjohtajaa meillä on ollut, mutta ihan hirmuista määrää uusia työpaikkoja ei ole kuitenkaan kuntaan syntynyt, vaikka on ollut hyvä ilmapiiri ja hyviä yrittäjiä. Ryhmän jäsenet, jotka kannattavat toista henkilöä, käyttävät sitten omat puheenvuoronsa. Sakari Varala sai 14 ääntä, Henri Partanen 6 ääntä ja Tiina Andersson 1 äänen. Varala aloittanee kunnanjohtajan tehtävät Sulkavalla huhtikuussa. Valtuuston jäsenet äänestivät sähköisesti tietokoneillaan, ja annettuja ääniä oli yhteensä 21. Siksi mielestäni paras ja loogisin vaihtoehto Sulkavan tulevaksi kunnanjohtajaksi on Sakari Varala, Nokelainen kertoi. Tradenomi Sakari Varala ehti olla Kannonkosken kunnanjohtajana reilun vuoden verran, kunnes hän irtisanoutui marraskuussa 2022 vedoten henkilökohtaisiin syihin. helmikuuta perheiden talvinen puuhailta Sulkavan liikuntahallin ympäristössä. Hän on motivoitunut hakemaan juuri Sulkavalle, mikä näkyy hänen vastauksissaan siihen, kuinka hän näkee Sulkavan tulevaisuuden, Huiskonen mainitsi. Hän toimii nykyään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kehittämisasiantuntijana. Huiskosen mukaan Varalalla on hyvä pöhinä ja hänellä on yrittäjätaustaa. ”Ymmärrystä ja osaamista elinkeinoelämään” Kokoomuksen Mirja AnuntiVirta oli myös valintatyöryhmässä. Kunnan virkahallinnossa on tässä aukkoja, joten sitä täydentämään haetaan nyt parasta ehdokasta, Auvinen vielä perusteli. V aralaa kannattaneet kehuivat hänen yrittäjähenkisyyttään sekä valmiuttaan muuttaa Sulkavalle. – Valittavalta vaadittiin kunnallishallinnon ja talouden tuntemusta, mikä on hyvä pointti monella tapaa. He eivät ole sukua keskenään, vaikka sukunimi onkin sama. päivänä 2024 Jari Kallio Sulkavalla järjestetään tiistaina 13
Tulevaisuudessa Hakuliset siirtyvät perheen maatilalle tuottamaan kotimaista ruokaa. V auvatapahtumalla on jo pitkät perinteet vuosien takaa. Tilanpitoa jatketaan ja Tuomaksella on jo suunnitelmia valmiina. – Hyvin levollinen lapsi, nukkuu ja syö paljon, Taru Paajanen totesi. – H a l u a i s i n o l l a mahdollisimman pitkään kotona lapsen kanssa. Kova oppimaan asioita ja touhuamaan, kertoivat vanhemmat Teemu Kostiainen ja Jaana Kainulainen. Anniina Virta haluaa hoitaa poikaansa Aapoa mahdollisimman pitkään kotona. Työelämään paluu ei tuoreella äidillä ole päällimmäisenä mielessä. – Olen nyt lähtenyt töihin takaisin, ja isä on ottanut hoitovastuun, kertoi Jaana Kainulainen. – Reipas tyttö hän on. Sulkavan palveluihin nuoret ovat tyytyväisiä. Löysimme myös mieleisen kodin täältä, jota kunnostamme, kertoi Joel Vanninen. Hyvin on firmassa töitäkin ihan elokuulle asti, vaikka tämä rakennuspuoli nyt haasteellinen onkin, sanoi Joel Vanninen. Perhe asuu Leipämäellä noin 25 kilometrin päässä kirkonkylästä. Vanhemmat voivat halutessaan luovuttaa osan vanhempainrahapäivistä toiselle pidettäväksi. Aulis osallistui vielä nimettömän pikkusiskonsa ja vanhempiensa kanssa Vuoden vauvat -tapahtumaan. – Löysin täältä miehen ja loikkasin Juvalta tänne. Isä ottaa hoitovastuun Vuoden 2023 ensimmäinen vauva on 28.1. – Sukupolvenvaihdos tehdään viiden vuoden sisällä Tuomaksen perheessä. – Aion olla isyyslomalla kolme kuukautta, sanoi Teemu Kostiainen ja uskoi pärjäävänsä hyvin, kun kokemusta on jo 10-vuotiaan Veera-tyttären kanssa. Perhe muutti kesällä Savonlinnasta isän kotiseudulla. Toistaiseksi. syntynyt Eeva Kostiainen. Kyllä me täällä aiomme pysyä. – Nyt kun osa perheistä käyttää Savonlinnan neuvolapalveluja, on päätetty kootusti jakaa neuvolan kassit täällä, totesi MLL:n puheenjohtaja Sari Reinikainen. Juuret perheellä on kuitenkin lujasti Sulkavan maaperässä. Eeva on juuri ennen syntymäpäiväänsä oppinut kävelytaidon ja liikkui jo reippaasti lattialla. Muutos ei siis ollut suuri. Idean äiti on kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli, joka toivotti lapsiperheet tervetulleeksi. Vauva Vanninen on ihan tuoreita sulkavalaisia. – Työn perässä muutimme viime syksynä Savonlinnasta. – Hyvillä mielin paikkakunnan palveluja käytämme ja toivotaan, että ne säilyisivät paikkakunnalla. Lapset ovat olleet terveitä, joten ei ole tarvinnut lähteä kauemmaksi. Kunnan ohella tapahtumajärjestelyistä vastaa MLL:n Sulkavan yhdistys. Arki välillä hektistä Aura-Maija ja Tuomas Hakulisen perheessä on Auliksen lisäksi vielä nimetön tyttövauva, ikää kuukausi ja viikko. Minulla ei lehmistä kyllä ole kokemusta, olen kouluttautunut hevostenhoitajaksi. Hakulisen perheen juuret ovat vahvasti maaseudulla. Meistä tulee sitten lypsytilan omistajia. Paikka on tuttu, kun suku on täältä, ja isäni yritys SV-Element on täällä. Lapsiperheet voivat myös esittää toiveita, kertoi Kaisa Ralli. – Olemme saaneet kaksi uutta yrittäjää mukaan, Taimin Kukkakulman ja Hetan Siivousavun. Jos Auliksella riittää jo virtaa, niin pikkusisko on osoittanut rauhalliseksi vauvaksi. Perhe on varsin tuoreita muuttajia Sulkavalle. Heistä 10 oli tapahtumassa paikalla. Isä Olli Virta on käyttänyt isyysvapaita ja hoitoapua antavat isovanhemmat ja Silja-sisko. Vuonna 2023 Sulkavalla syntyi 12 vauvaa. Siellä myös työskentelen. Perhe on ollut tyytyväinen kunnan palveluihin vaikka matkaa on jonkin verran. MLL:n pitkäaikainen jäsen Jaana Kankkunen oli uurastanut hellan äärellä ja leiponut kahvipöytään runsaan valikoiman tarjottavaa. Vauva Vanninen syntyi 25.12. Kela maksaa vanhempainrahaa 320 arkipäivää. – Touhua päivissä kyllä riittää, ja arki on aika hektistä välillä, nauroi Aura-Maija Hakulinen. Työn perässä Sulkavalle Toinen vielä nimetön vauva oli Joel Vannisen ja Taru Paajasen tuuhean tumman tukan omaava tyttö. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, päivät jaetaan tasan kummankin vanhemman kesken. Pirjo Valkasmaa. – Kova on menemään, mutta hyvin meillä on mennyt, toteaa Anniina Virta. Isä Tuomas Hakulinen on sulkavalaisia, mutta Aura-Maija on Juvalta. –Toistaiseksi olen kotona niin pitkään kuin mahdollista. – Matka ei ole haitannut. Nyt Aulis ja vielä nimetön pikkusisko viihtyvät parhaiten äiti Aura-Maija Hakulisen hoivissa. Kassissa on tuotteita Sulkavan Apteekista, hieroja Mari Kanniselta, Alanteen Helmestä, S-Marketista ja MLL:stä. Anniina ja Olli Virran reilu puolivuotias Aapo on osoittautunut varsin vauhdikkaaksi kaveriksi. – Syömistä ja vaipanvaihtoa kyllä riittää. – Siljasta on tosi iso apu, mutta vaippoja hän ei suostu vaihtamaan, nauroi Anniina Virta. MLL:n Sulkavan osasto jakoi omat muistamiskassinsa. 4 Keskiviikkona 07.02.2024 N:o 6 Vuoden vauvat kohtasivat Aulis Hakulinen, 1,7, kirmasi kihara tukka hulmuten keskuskoulun juhlasalin lattialla viime keskiviikkona. Se on yleensä jaettu lapsiperheille neuvolassa. Kunta antaa vauvalahjana korin, jonka tuotteet on saatu kunnan ohella paikkakunnan yrittäjiltä. Perheessä on juuri tehty myös vuoronvaihto hoidossa. Hänestä on perheelle iso apu siskon hoidossa. Korista löytyy muun muassa Lauran Ommellukselta norppapussukka, pehmohelistin ja kuolalappu, K-Market Wiljamista aina niin tarpeellisia vaippoja, S-Marketista hammasharja ja kirjastolta vauvakirja, Hetan Siivouksesta siivousliina ja kukkakaupasta kukkapaketti. Aura-Maija oli kahvila-ravintola Pijotissa töissä ennen vauvan syntymää. Hoito-apua perhe saa Ollin jo 13-vuotiaalta Silja-tyttäreltä ja isovanhemmilta. Kuivin suin ei lapsiperheiden tarvinnut iltatuokiota viettää
Varsinainen hurahtaminen lajiin syntyi vasta iän tuomien terveyshaasteiden myötä. – Myönteistä palautetta on kyllä tullut hiihtäjiltä. Kyllä laduilla käyttäjiä on, sanoo pitkän linjan latumies. Materiaalia on talven edetessä luonnossa ihan riittävästi. Kesällä Hilkka miehineen siirtyy vesille, kun purjevene Marleena lasketaan Saimaalle. Hiihto on niin mukavaa! Hilkka Virtanen aloitti hiihtokauden jo lokakuun 31. Kilometrit seurannassa. päivänä urheilukentän ladulla. Paikkakunnan latuverkosto on Virtaselle tullutkin varsin tutuksi. Kunnossa kaiken ikää. Maakuntaviestissäkin olin sunnuntaina mukana harrastesarjassa. Kerran sain sitten kokeilla ihan kunnon suksia ja siitä kokemuksesta innostuneena tulin ostaneeksi hyvät sukset. Luonto ja liikunta hoitavat ihmistä. Palautetta tulee hiihtäjiltä, mutta kokeneelle ajajalle satelee kiitosta. Asia harmittaa kyllä hiihtäjiä ja varsinkin heitä, jotka jaksavat ja haluavat vielä pitempiä matkoja hiihtää. Paikalle kannattaa rientää kun toilun lisäksi ihan Taskisen suvun naisten maistuvien munkkien ja mukavan seuran vuoksi. – Olen siis aikaisempia talvia edellä aikataulussa, toteaa Virtanen. 5 Keskiviikkona 07.02.2024 N:o 6 Ladut kutsuvat hiihtäjiä Torstaiaamuna kello 7.56 urheilukentän ladut on merkitty huolletuksi. Sehän oli sitten kuin olisi saanut siivet selkäänsä. Sehän on ihanaa varsinkin sitten kevätalvella, sanoo Saimaan rannalla asuva Virtanen. Jutellaan ja tervehditään toisiamme ja vaihdetaan kokemuksia. Ensimmäiset latupohjat ajettiin loka-marraskuun vaihteessa. – Latuverkostoa on nyt noin 10 kilometrin pitkä lenkki ja koululaisille sekä päiväkotilapsille lyhyemmät ladut koulun pihan lähistöllä. – Lähden kyllä itsekin hiihtämään aika ajoin. – Aivan sellaisia latuja kuin viime vuonna ei nyt ole säästösyistä. – Kyllä käytän latuja paljon, ja jos mahdollista, hiihdän myös jäällä aina kun se on mahdollista. Useana talvena se on saavutettukin. Pitempiä latuja Saarilammelle ja Tetriharjulle ajetaan säästösyistä hiihtolomaviikoilla. – Ajamista on nyt riittänyt. Poika Jussi Simonen on innokas hiihtäjä ja hänen puolisonsa Salla Koskela on 13 arvokisamitalia ja parikymmentä SM-mitalia urallaan voittanut hiihtosuunnistaja. Latujen kunto herättää joka talvi keskustelua ja mielipiteitä. Siispä aamuvirkku hiihtäjä suuntaa sinne. Osaa katsoa latuja siltä kantilta, että ne olisivat kaikille sopivia ja turvallisia hiihtää. Hiihtäminen on paitsi mainiota kuntoilua myös mielen virkistystä. Ajettavaa latuverkkoa on kaikkiaan parikymmentä kilometriä. Sulkavalta tänne siirretty vanha latukone on oikein passeli näihin olosuhteisiin ja ei ole liian iso, kiittelee Jeri Hämäläinen. Ihan parasta talviliikuntaa! Kaipolan kylätoimikunta ja Kylävire järjestävät jälleen liikkujille kohtaamishetken Idänlahden Erän kodalla, Iijärventie 521 24.2.-25.2. Silloin kaikki tietäisivät tilanteen ja miksi tehdään ja milloin tehdään. Hilkka Virtanen viihtyy suksilla luonnossa. Jeri Hämäläisellä on vankka ja pitkä hiihtotausta kilpaladuiltakin. Tuolloin toki tehtiin ladut ihan itse. Edellisenä päivänä kilometrejä tuli yli 30. Kauko Simonen viihtyy perheensä kanssa myös laduilla. Pirjo Valkasmaa. Kaiken kaikkiaan Hilkka Virtanen antaa latujen kunnostuksesta tänäkin vuonna hyvän arvosanan, vaikka säästöt tuntuvat silläkin saralla. Jonkinmoisena tavoitteena innokkaalla hiihtäjällä on 2000 kilometriä. Ennen puoltapäivää myös Kukkomäen latuverkosto on öisen lumisateen jälkeen hiihtokunnossa. – Aika ennallaan ovat latukilometrit. Myös ajokertoja olen harventanut, ihan jokaisen lumisateen jälkeen ei konetta käynnistetä. Kuntoa ja kohtaamisia ladulla Hilkka Virtanen toteaa jo lapsena hiihtäneensä kotiseudullaan Puumalassa. Latuverkoston ylläpitoa on pitemmillä reiteillä säästösyistä vähennetty. Olen kyllä kunnalle kiitollinen, että saan täällä latuja tehdä, ja että minulla on työhön kunnon vehkeet. – Kyllä laduntekijällä olisi hyvä olla kokemusta hiihdosta, silloin ymmärtää milloin ja miten latuja tehdään ja ymmärtää myös säiden seuraamisen merkityksen, korostaa Simonen. Liikunta on ollut jo vuosia tärkeä osa elämää. Laduntekijän onkin syytä seurata säätä tiiviisti, jotta ladulla on oikeaan aikaan liikkeellä eikä turhaa ajamista tulisi. Aluksi ei pakkaslumi kovettunut kunnolla, kun ei ollut suojasäätä, mutta nyt on jo hyvä tilanne. Kyllä se innostusta hiihtämiseen mielestäni selvästi vähentää. – Onhan siitä etua ja se antaa varmuutta ladun tekoon. Alanteelle keväisin, jääolojen niin salliessa, ajettavan jääladun teosta ei ole vielä päätöksiä. Hyvät ladut ja välineet tekevät hiihdosta nautinnon, nauraa Hilkka Virtanen. Mittarissa on jo ennen tammikuun loppua 500 hiihtokilometriä. – Tästä olemme hiihtäjien kanssa keskustelleet, ja kyllä niitä kaivattaisiin ihan meidän kuntalaistenkin, ei pelkästään lomalaisten, käyttöön. K auko Simonen on palannut eläkepäiviltä latukoneen ohjaimiin ja huoltaa latuverkostoa kirkonkylällä tämän hiihtokauden. Eläkepäiviä jo toista talvea viettävä Kauko Simonen toivoo, että asian osaava jatkaja työhön löytyisi. Koirahiihtoon tarkoitettua latuakaan ei nyt ole, kertoo Jeri Hämäläinen. ja 2.-3.3. Tiistaiaamuna kello 10 jälkeen Hilkka Virtasella oli jo mittarissa yli 20 kilometriä ja kaksi tuntia ladulla. – Kun keli vaatii, niin lähden liikkeelle. – Alkuun hiihtelin lasten vanhoilla suksilla. – Laduntekijän kannalta toivoisin, että latujen hoitotasosta tiedotettaisiin avoimesti. Laduilla on Jeri Hämäläinen mukaan kyllä käyttäjiä ja kaikenikäisiä, ja he ovat olleet tyytyväisiä latujen hoitoon. Sulkavalla hiihtokipinän syttyminen vaati hyvän ystävän, Lea Rallin, opastusta ja neuvoja. – Omien lasten kanssa tehtiin hiihtoretkiä täällä Sulkavalla, ei tosin tietysti tässä mitassa mitä nyt. – Kun ladulla kohtaa myös muita ihmisiä ja sellaisia, jotka hyväksyvät minut sellaisena hiihtäjänä kuin olen, kohottaa se myös mielialaa. Turvallisia latuja kaikenikäisille Jeri Hämäläinen toteaa latutilanteen olevan Lohilahden kulmilla ihan hyvän. Säitä on seurattava jo ennakkoon, ja kyllähän se sitoo paikkakunnalle varsin tiiviisti. Pitempiä latuja ajetaan säästösyistä vain hiihtolomaviikoilla. Lohilahden latuhuollosta vastaa Jeri Hämäläinen. Nyt tosin sain juuri tiedon, että metsähakkuut ilmeisesti haittaavat ladun tekoa Saarilammelle päin tänä talvena, kertoo Simonen
SU-41 Soututytöt ( Maija Sallinen, Eila Melanen, Jenni Pylkkänen, Julia Lappalainen). Sulkavan kunniaa puolustivat Järvi-Saimaan Palvelut, SU-41 Soutupojat ja SU-41 Soututytöt. Tämän vuoden tapahtumassa hiihti jo kolmas polvi Repoja, kun Esa Revon tyttärentytär 13-vuotias Vilhelmiina Kärki hiihti 16-vuotiaiden osuuden. Harrastesarjan voitti Proski Suur-Joutsenon joukkue, JärviSaimaan Palvelut oli kuudes, SU41 Soutupojat seitsemäs ja SU41 Soututytöt sijalla 11. SU-41 Soutupojat ( Arto Muhonen, Esa Melanen, Heikki Joskitt, Ari Kankkunen). Sukurasitusta siis taitaa olla, nauraa Reinikainen. hiihdetyssä Saimaan 6. Varusteiksi riittävät luistimet, kypärä ja pipolätkässä myös maila. – Luistelukoulua ei ole vielä saatu pidettyä, mutta pipolätkää on pari kertaa ollut, toteaa Raimo Reinikainen. – Olisiko niitä hiihtokertoja itsellä ainakin parikymmentä. Salibandypuolella olen myös mukana. Luistelukoulua ja kiekkoilua matalalla kynnyksellä Raimo Reinikainen käynnisti tammikuun puolella luistelukoulun perheen pienimmille. Suur-Savon maakunnan viestiä hiihdettiin peräti 74 kertaa, viimeisen kerran vuonna 2018. Molemmat kun ovat aloittaneet tänä talvena jääkiekon pelaamisen myös RaJu-tiimissä Rantasalmella. Esa Repo on ollut mukana maakuntaviesteissä niin hiihtäjänä, järjestäjänä kuin myös huoltojoukoissa. 6 Keskiviikkona 07.02.2024 N:o 6 Sulkavan maakuntaviestijoukkue 2024. Ei niin että pojat, Nestori, 6 v ja Santeri, 8 v, liikunnan puutteesta kärsisivät. – Aino on myös kova hiihtämään ja käymme yhdessä urheilukentän laduilla hiihtämässä. Jos säät eivät salli luistelua, pojat pelaavat myös sählyä liikuntahallilla. JSP:n joukkue ( Jari Tolvanen, Pekka Lappalainen, Kauko Simonen, Arto Tilaeus). Sitä olen myös vetänyt. Kuntajoukkueen lisäksi Sulkavalta oli kolme joukkuetta valtuustoja harrastesarjassa, jossa oli mukana 16 joukkuetta. Aino Pöyhönen, 7 v, on jo veteraani jäällä. Opastuksesta kentällä huolehtii Raimo Reinikainen. V äPePa ja MLL:n Sulkavan yhdistys ovat idean puuhajärjestöjä. Santeri Reinikainen, 8 v, on jo varsin varma tulevaisuuden suhteen. Pitkä historia Maakuntaviesteillä on Suomessa pitkä historia. Uudistuksella on toivottu löytyvän lisää kilpailijoita ja maakuntaviestin on haluttu pysyvän talven suurena hiihtotapahtumana. Osallistuminen on ilmaista. Kyllä lapsille lepoakin suodaan, jos he sitä tarvitsevat ja haluavat, totesi Sari Reinikainen Pirjo Valkasmaa Pirjo Valkasmaa. Ikärajaa ei oikeastaan ole, mutta jos lapsi tukea tarvitsee, olisi huoltajan hyvä olla mukana. – Kyllä minusta tulee jääkiekkoilija, poika tuumii. Perheessä on kolme tytärtä ja isän mukaan Aino liikkuu isosiskon jalanjäljissä. Myös kiekkoilua matalalla kynnyksellä on mahdollista harrastaa tiistai-iltapäivisin pipolätkässä. Antti Seppänen (oik.), Marja-Terttu Repo, Kukka-Maaria Kärki, Pekka Lyytinen, Vilhelmiina Kärki, Nuutti Seppänen, Salla Koskela ja Jussi Simonen. Kuva: Esa Repo Sulkava oli kahdeksas maakuntaviestissä Lappeenrannan I joukkue oli nopein Joutsenossa 28.1. Kyllä tässä ajamista riittää, toteaa Reinikainen. Jäällä viilettivät sulassa sovussa niin vasta-alkajat kuin luistelun jo hyvinkin haltuun ottaneet lapset. maakuntaviestissä. – Minä haluaisin luistella tosi kovaa, mutta en osaa vielä luistella, tuumi Maija Nykänen, 5 v, valmistautuessaan äidin avustuksella jäälle. Mukana oli 10 joukkuetta alueen kunnista ja kaupungeista. Isä oli aikanaan innokas kyläurheilussa mukana toimiva, sisko Riitta Sikiö on hiihtänyt ihan SM-tasolla ja Risto-veli pelannut jääkiekkoa. Ajatus luisteluharrastuksesta oman kylän jäillä tuli Raimo Reinikaisen omilta pojilta ja puolisolta Sari Reinikaiselta, joka on MLL:n Sulkavan yhdistyksen puheenjohtaja. – Luistelukoulussa opetellaan alkeita. Nestori Reinikainen on jo kokenut luistelija ja Aino Pöyhönen aikoo opetella luistelemaan myös taaksepäin kuten jääballerinat. – Hyvä kun saatiin kuitenkin Sulkavalta joukkue mukaan. Sen jälkeen Etelä-Savo ja Etelä-Karjala ovat kilpailleet yhteisessä Saimaan maakuntaviestissä. Huolta lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta on kannettu ihan maan presidenttiä myöten, joten kaikkinainen toiminta tämän edistämiseksi on mitä tervetulleinta. Revon kolmesta tyttärestä Kukka-Maaria Kärki ja Marja-Terttu Repo olivat myös viestissä mukana. Sari ja Raimo Reinikainen totesivat lasten luisteluharrastuksen vaativan aikaa ja kuskaamista. Kaipolassa on pelattu pitkään talvisin jääkiekkoa, mutta nyt ei ulkojäitä enää siellä ole. Lapset viihtyvät jäällä Liikuntahallin kaukalolla oli tiistaina mukava tunnelma, kun olosuhteet vihdoin sallivat luistelukoulun starttaamisen. Sulkavan joukkue oli kisassa sijalla 8. On yritetty liikuntaa järjestää, jotta tulevaisuudessakin olisi pallonpelaajia, sanoo Reinikainen. – Kesäisin pelataan kylätalolla jalkapalloa kouluikäisten kanssa. – Parina talvena täällä on käyty, ja olisiko nyt jo neljäs talvi luistimilla, totesi isä Teemu Pöyhönen. S ijoitus on oikein hyvä, kun otetaan huomioon, että meitä edellä olivat kaikki kaupunkeja ja isoja pitäjiä, totesi joukkueenjohtaja Esa Repo. Tältä alueelta vain Mikkelistä, Savonlinnasta, Juvalta, Rantasalmelta ja Sulkavalta saatiin joukkueet, totesi Esa Repo. Nuoria varsinkin on hankala saada mukaan, sanoi Esa Repo. Vilhelmiina hiihti nyt ensimmäistä kertaa. – Harrastesarjoissa olen itsekin pelannut kuntoilumielessä. – Harjoituksia pojilla on kolme kertaa viikossa ja turnaukset päälle, joten tämä tiistain pelaaminen on ihan extraa heille. Vaihtelevat säät, vuoroin pakkanen ja vesikeli, ovat vaikeuttaneet luistelutoiminnan käynnistymistä. Meillä on koko suku ollut urheiluihmisiä jollain tavalla. Lasten riemu jäällä on käsinkosketeltavaa. Maija oli jäällä vasta toista kertaa. Sulkavalta nyt on vielä ollut suhteellisen helppo saada joukkue kasaan, vaikka ainahan se väen vähetessä vaikeutuu. Jos pysyy jo itse pystyssä, voi tulla ilman huoltajaakin, toteaa Reinikainen. Kun joukkueiden muodostaminen osoittautui vuosi vuodelta vaikeammaksi ja myös järjestäjätahoista alkoi olla pulaa, päädyttiin neljän vuoden harkinnan jälkeen yhdistämään voimavarat. Liikkumisen malli suvusta Liikunnallisen elämänmallin Reinikaisen lapset ovat saaneet isän ja suvun myötä. – On se kuitenkin vaivan väärti, kun pojat haluavat itse lähteä
Tämän näkee hyvin kesää kohti mentäessä, kun kesäasukkaat ja turistit saapuvat järvisuomen alueelle. Ohjeet muistutusten jättämisestä ilmenevät kuulutuksesta. klo 12.30 Seurakuntakerho ja hartaushetki. – Valokuitu mahdollistaa nämä tulevaisuuden alati kasvavat tarpeet. Mitä tulee rakennuskustannuksiin, maanrakennustyöt maksavat valokuidun rakentamisesta ylivoimaisesti eniten, eli noin 70 prosenttia. klo 10 Messu seurakuntatalossa. klo 16 Messu ja iltapala seurakuntatalossa. Jäljessä kiinteiden yhteyksien saatavuudessa Suomi on jäänyt pahasti jälkeen kiinteiden yhteyksien saatavuuden suhteen. – Tällä hetkellä sopimuksia on noin 40 50, mutta lisää tarvitaan vielä. Kuolleet: Meeri Mirjam Asikainen 86v, Risto Alpo Aukusti Saresma 85v, Raili Marjatta Sinikka Kortman 82v.. Valokuidun edut ovat kiistattomat mobiiliyhteyksiin verrattuna. Kyseessä on kuitenkin niin mittava hanke taloudellisesti, että riittävä määrä sopimuksia täytyy olla ennen kuin rakentamispäätös tehdään, painotti Jokela. Vaara-alueelle johtavat tiet ja polut on suljettu puomeilla. BLC rakentaa valokuituyhteyksiä Sulkavalle pääosin markkinaehtoisesti. Ti 20.2. To 8.2. Tervetulokahvit pastori Juhalle, seurakuntamestari Miikalle ja nuorisotyöntekijä Leeville. VAROITUS Rajavartiolaitos ampuu jalkaväen aseilla ja suorittaa räjäytyksiä Lohikosken valtionpuistossa sijaitsevalla Jukajärven ampuma-alueella (EF R 62) 12.2.2024 klo 12.00 18.2.2024 klo 12.00 välisenä aikana. Teetarjoilu, kolehti Marttyyrien Ääni -järjestölle. Rankila, Sari Matikainen. – Mobiilipalveluissa yhtäaikaisten käyttäjien määrä näkyy siten, että kapasiteetti ei riitä kaikille, minkä vuoksi yhteydet pätkivät. Osaaminen meillä on huippuluokkaa, tuotteet ja palvelu ovat laadukkaita ja palvelemme asiakkaitamme aina iloisella mielellä, korosti Marko Jokela. Lisätietoja saa numerosta 0295 429 700. klo 12 Kaikille avoin yhteisöruokailu. Vielä ei olla kuitenkaan siinä vaiheessa, että verkkoa oltaisiin rakentamassa. Su 11.2. Valokuidussa kapasiteetti ei lopu. Helsinki 1.2.2024 Sirkan Leipomo torilla 9.2. – On hienoa, että Sulkavan kunta on ollut etulinjassa asian suhteen ja esimerkiksi kunnan vapaille tonteille tulee valokuituvalmius. Vaarallinen alue, jonka sisäpuolella liikkuminen on kielletty: Tiet: Metellahdenvuori-Syrjäsaari, Syrjäsaari-Hympyrä, Hympyrä-Väärä-Kontunen, Väärä-Kontunen-Kolmisoppinen th,Kolmasoppinen th-Housulampi Vesistöt: Pieni Jukajärvi-Vuorilampi-Korttee-Housulampi Alue on merkitty maastoon kieltotauluilla. BLC Telecom on 100 prosenttisesti kotimainen palveluntuottaja, jolla on yli 130 vuoden kokemus erilaisten verkkojen rakentamisesta. – Se on jo huomattu myös, että kiinteistön arvo nousee valokuidun myötä. Vierailijana omaisja perhehoidon koordinaattori Sarianna Maaranen. klo 13 Omaishoitajien ja läheisten vertaisryhmä. Hankealue on määritelty, mutta rakentamishanke käynnistyy, kun riittävä määrä asiakkuuksia on saatu mukaan. Tarpeet kasvavat tulevaisuudessa – Dataliikenne tulee kasvamaan jatkuvasti, vuosikymmenen loppuun mennessä puhutaan moninkertaisesta määrästä tähän päivään verrattuna. Srktalo. Sulkavalaiset ovat Jokelan mukaan ottaneet asian hyvin vastaan. Sulkavan Moottorikerhon 3.3.2024 klo 16.00. Hyrkäs, Turunen. Ruotsissa kiinteän yhteyden saatavuus on yli 90 prosentilla käyttäjistä, kun se Suomessa on vähän yli 50 prosenttia. Hyrkäs, Pajunen. Savonlinnalainen yritys tarjoaa palveluja yksityisille, yrityksille ja taloyhtiöille. – Alueen elinvoimaisuuden kannalta tämä on tietynlainen riskitekijä. Valokuidun hyödyistä pääsee siis nauttimaan useampi sukupolvi. Kuulutus ja muut esitystä koskevat asiakirjat julkaistaan 7.2.2024 Traficomin verkkosivuilla osoitteessa traficom.fi (Ajankohtaista > Kuulutukset ja yleistiedoksiannot), jossa ne ovat nähtävinä kuulutusajan 7.–28.2.2024. Kunnanviraston olohuone VUOSIKOKOUS T. Palvelut siirtyvät enenevässä määrin verkkoon, halusimme sitä tai emme. hallitus Paras ja nopein tiedonsiirto valokuidulla Valokuitu mahdollistaa tulevaisuuden tarpeet. klo 11.15–12 Tervetuloa! Sulkavan kappeliseurakunta Ke 7.2. klo 15-16.30 Lähetystilaisuus. Srk-talo. 7 Keskiviikkona 07.02.2024 N:o 6 Seurakunta Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Jari Kallio 044-9752532 Toimittaja Jenna Olin 050-5115114 www.sulkavalehti.fi Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi PAINOPAIKKA: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani – Valokuitu on hiuksenohut, mutta niitä laitetaan kyllä kaapeliin useampi kuin yksi kappale ja hyvin suojattuna, kertoi valokuitumyyjä Antti Roive. Kapasiteetti ei tule loppumaan koskaan, tiedonsiirtokyky on rajaton. Asiakkuuksia on myös hajallaan, tarvitaan enemmän tihentymiä. Elokuva romanialaisen pastori Richard Wurmbrandtin elämästä (K-16-v). Raamattupiiri. Va p a a e h t o i n e n m a k s u Yhteisvastuukeräykselle. Perjantaisin klo 17-18. Tästä syystä Suomi nähdäänkin ulkomaiselle pääomalle ja sijoitusyhtiöille hyvänä markkinana, jolle pyrkijöitä kyllä riittää. PERJANTAINA SULKAVA 13.10–13.40 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVAT LIHATISKIT 0400 872461 Pirjo Valkasmaa ILMOITUS vesiliikennelain (782/2019) mukaisesta kieltoja rajoitusesityksestä Liikenneja viestintävirasto Traficomille on tehty esitys vesikulkuneuvolla liikkumista koskevan aallokon aiheuttamisen kiellon ja 10 km/h nopeusrajoituksen määräämiseksi Sulkavan taajamaalueen lävistävälle vesialueelle. Seurakuntatalotalo. Niillä, joita esitys koskee, on oikeus muistutuksen tekemiseen. Lisäksi valokuitu käyttää moninkertaisesti vähemmän energiaa verrattuna mobiiliyhteyksiin. Hartaus. Omaishoitoon liittyvät asiat. Tulevaisuudessa tarve kasvaa terveydenhoidossa, viestinnässä, yhteydenpidossa ja erilaisissa yhteiskunnan palveluissa. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Yritystoiminnalle se on jo lähes pakollinen. Su 25.2. Asiakkaiden palveluista maksamat rahat lähtevät pois Suomesta ja Etelä-Savosta, BLC Telecomin kelkassa ne jäävät alueen kehittämiseen. B LC Telecomin toimitusjohtaja Marko Jokela kertoi tiistai-iltana valtuustosaliin kokoontuneille kuntalaisille valokuidun tarjoamista eduista. Tule laulamaan! Seurakuntatalo. Seurakuntatalo yläkerta (Nuorisotila). Keskiviikkoisin klo 10. Päiväkeskus Ilona. Valokuidussa tieto liikkuu molempiin suuntiin samalla vauhdilla, valokuitu on toimintavarma kelillä kuin kelillä ja sen elinkaari on vähintään 50 vuotta. To 22.2
Rakennustoimikunta hyväksyi tiilirakenteisen nelikerroksisen rakennuksen urakkatarjouksen hintaan 1 390 000 markkaa. Alettiin kiinnittää huomiota ympäristön viihtyvyyteen ja asukkaiden viihtyvyyteen, Pietikäinen perusteli. Sekä kuntaliitolla, johon Sulkava kuului, että vanhainkodin väellä oli haaveena saada uudet tilat kirkonkylään. Kunnalliskodin tehtävä oli hoitaa vanhuksia, jotka eivät oman tai asuntonsa kunnon vuoksi voi asua kotonaan. 041 315 7681 LAUANTAI 10.2. Vaivaistaloista vanhainkodeiksi Turinatuvassa käytiin läpi ikäihmisten palvelutalojen historiaa Sulkavalla. – Hoidokit osallistuivat ruoan valmistukseen, siivosivat ja pesivät pyykin. Arkilounas ma–pe 11 € Viikonloppulounas la–su 13 € Kauppatie 1, Sulkava puh. Alle kahden vuoden vanhat, hoidon puutteessa olevat lapset tai tilapäisesti myös vanhemmat lapset enintään kuuden viikon hoitojaksolle otettiin kunnalliskodin suojiin. Rakennuksen vihkiäisiä vietettiin 10. Sosiaaliministeriön ylitarkastaja ja huoltotoimentarkastaja mainitsivat tarkastuskertomussessaan vuonna 1937, että kunnalliskotiin on ryhdyttävä suunnittelemaan mielisairaalaosastoa ja sen rakentaminen on toteutettava lähitulevaisuudessa. Kunnalliskotiin pääsivät myös työhön kykenevät, joiden tuli köyhäinlautakunnan valvonnan alaisena työllään korvata heille itselleen, vaimolleen tai alaikäisille lapsilleen annettu apu. Vuoden 1979 lopussa kunnalliskoti muuttui vanhainkodiksi. Lääkäri kävi kerran kuukaudessa, Pietikäinen sanoo. Hoidokit tekivät muut työt, Pietikäinen taustoittaa. 8 Keskiviikkona 07.02.2024 N:o 6 E läkeliiton Sulkavan yhdistyksen järjestämä ja Anneli Pajarin sekä Tellervo Virtasen vetämä turinatupa kokoontui viikon maanantaina kuuntelemaan Hasulan vanhainkodin entisen johtajan Aune Pietikäisen luentoa vanhainkodeista ennen ja nyt. Possuwokkia L, G Katkarapukei oa L,G "Elämä muuttui vapaammaksi. Kyseessä oli juhannusloma, ja kävijän isä ja äiti olivat nuori pari. – Ammattimiehet tulivat Kuopiosta ja apulaiset Sulkavalta, Pietikäinen sanoo. Rakentaminen alkoi vuoden 1926 alusta. – Niinpä johtokunta palkkasi johtajattarelle apulaisen vaatimuksena talousja emäntäkoulu. Eräs muisto koski erään kävijän isän vierailu Sulkavalla sotaväestä. – Talon tupaan sijoitettiin vaivaiset: miehet ja naiset, terveet ja sairaat. Sosiaalihuollon Keskusliiton vuosina 1958–1961 julkaisemassa kirjassa Kunnalliskodit ja Vanhainkodit annettiin neuvoja laitosten toiminnan järjestämiseen. Henkilökuntana oli johtajatar ja keittäjätär. Toinen muisto koski Hasulan kodinomaisuutta. Hoidokit auttoivat kunnalliskodissa Kunnalliskotiin otettiin köyhäinhoitoon oikeutettuja henkilöitä, jotka korkean iän, ruumiillisen tai henkisen vajavuuden tai muun syyn takia eivät tulleet toimeen omin voimin. Sulkavalla vieraillut köyhäinhoidon tarkastaja kiinnitti tarkastusmatkallaan huomiota vaivaisten alkeelliseen hoitoon. tammikuuta 1927. – Päiväkeskus saatiin vanhusten päivätoiminnan käyttöön ja kehitysvammaisten asuntola valmistui vuonna 1986 terveyskeskuksen läheisyyteen, samoin suunniteltiin vuodeosasto terveyskeskuksen yhteyteen, Pietikäinen taustoitti. Oli yhteistä tekemistä ja pienissä askareissa autettiin. Minulla on mukavia muistoja sieltä, toinen kävijä muisteli. Hänet oli pistetty Hasulaan eristykseen, eräs kävijä aloitti. Myös psyykkisesti sairaita hoidettiin kunnalliskodissa, jos heille ei oltu saatu paikkaa muualta. Sen tehtävä oli hoitaa vanhuksia, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa. Puoliso sai posteljoonin kautta tiedon, että mies aikoi mennä seuraavaksi yöksi kotiinsa. Hasula vihittiin käyttöön vuonna 1927 Suomessa vuonna 1922 voimaan astunut köyhäinhoitolaki velvoitti kunnat perustamaan kunnalliskoteja, lastenkoteja ja työlaitoksia. – Isä sanoi, että hänellä ei ole mitään pilkkukuumetta, mutta he pitivät häntä Hasulassa, kävijä taustoittaa. – Isä oli karannut Hasulasta, ja he olivat koko juhannuksen ruispellossa piilossa, että poliisit eivät saisi heitä kiinni, kävijä päättää. He paikkasivat, kutoivat kankaita, ompelivat vaatteita, hoitivat puutarhan ja maatilan, Pietikäinen luettelee. – Tarkastaja kehotti ensi tilassa suunnittelemaan uutta kunnalliskotia vuonna 1921 tarkoitusta varten hankitulle Hasulan maatilalle, Pietikäinen kertoo. Puutteellisesta hoidosta muistus Piirilääkäri antoi muistutuksen vuonna 1938 hoidon puutteellisuudesta, sillä asukkaiden kunto oli huonontunut. Uusi vanhainkoti valmistui vuonna 1994, ja siellä oli tilat 17 asukkaalle vanhainkodin puolella ja kuusi palveluasuntoa. Jenna Olin Tupa oli täynnä väkeä, kun turinatuvassa tarinoitiin vanhainkotien historiasta. Lisäksi kunnalliskotiin otettiin tilapäisesti suojattomaksi joutuneita tai hädässä olevia. Vihkiäisten jälkeen Väätälänmäen vaivaistalon hoidokit ja henkilökunta muuttivat Hasulaan. Hasulan vanhainkotia rakensivat kuopiolaiset ammattimiehet ja sulkavalaiset apulaiset. Sodan aikana kunnalliskoti oli sotilaiden käytössä ja hoidokit asuivat silloin Väätälänmäellä. Ruispellossa piilossa juhannuksena Pietikäisen historiikki vanhainkodeista ennen ja nyt kirvoitti kommentteja turinatuvan väeltä. Uudet tilat saatiin kirkonkylään Vuosien myötä elämä vanhainkodissa muuttui vapaammaksi ja monipuolisemmaksi. Talon toinen kamari toimi keittiönä ja toinen johtajattaren asuntona. – Jostain syystä hänelle oli sanottu, että hänellä on pilkkukuume. Kukkoa viinissä L, G Gulassikei oa L,G SUNNUNTAI 11.2. Maatilalla toimi myös kulkutautisairaala, jonka johtajatar kävi auttamassa kunnalliskodissa, kun kulkutautisairaalassa ei ollut potilaita. Hintaan sisältyi keskuslämmitys ja vesijohdot. – Siihen vaikuttivat uudet lait, työkykyisten hoidettavien väheneminen, itsemaksavat hoidettavat ja yhteiskunnalliset aatteet. – Hanke hautautui 15 vuodeksi, kunnes 1956 vietettiin harjannostajaisia ja vuonna 1957 mielisairaat siirrettiin sairasosastoksi valmistuneeseen rakennukseen ja heitä hoitamaan palkattiin mielisairaanhoitajia, Pietikäinen kertoo. Hoitoon otettiin myös avunsaantiin oikeutettuja sairaita, joita ei menestyksellä voi hoitaa kotona, yksityisessä perheessä tai sairashuoneessa. – Siellä asui henkilökuntaa ja asukkaiden kanssa vietettiin aikaa yhdessä. Sulkavan ensimmäinen vaivaistalo perustettiin Väätälänmäeltä ostettuun maalaistaloon 1900-luvun alussa