Jossain vaiheessa myös ikkunat pitää vaihtaa tai kunnostaa sekä katsoa sähköistys kuntoon. Kenttilä omisti myös poroja Levillä, sillä hän järjesti porosafareita. päivänä 2024 | N:o 32 | Irtonumero 2,00 € 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L E H T I Sulkavalaisuuden asianajaja "Talkootyö kävi vähän liian raskaaksi Jari Kallio Kaipolan kyläkoululle uusi omistaja Sulkavan Kaipolassa sijaitsevalle entiselle kyläkoululle löytyi vihdoin ostaja. elokuuta osallistui 15 juoksijaa, ja ilahduttavasti saatiin pitkästä aikaa osallistuja myös sarjaan pojat 17 vuotta 5 kilometriä. Myimme perheen kanssa yrityksemme pois muutama kuukausi sitten. 041 315 7681 LAUANTAI 10.8. Ja ilmeisesti ostaja oli myös tyytyväinen hintaan, jotta se kannattaa maksaa, Virtanen sanoo. Jaana Reinikainen (36.48) Hölkkä 10 km: 1. Pääsimme hinnassa sellaiseen tasoon, jota olimme toivoneet. Kenttilän mukaan talo kaipaa joiltain osin pintaremonttia ja lisäksi hän aikoo muuttaa lämmityksen öljystä maalämpöön. Virtasen mukaan uusi omistaja on laittanut asioita jo mukavasti eteenpäin, joten rakennuksella on edessään uudenlainen elämä. Öljylämmitykseen kului paljon rahaa Rakennuksesta aiheutui kuluja etenkin talvisin, kun se oli pidettävä lämpimänä. – Talkootyöllä taloa yritettiin ylläpitää, mutta raskaaksi sekin kävi, kun talkoolaisia oli kohtuullisen vähän ja hekin tässä vanhenivat reilun kymmenen vuoden aikana, pohtii Virtanen. Tunnilan maantiejuoksuun sunnuntaina 4. Vuokraaja saa hankittua juomatarjoilun halvemmalla Alkosta kuin ostaa se ravintolasta. Sää suosi, ja juoksun päätteeksi monet virkistäytyivät uimalla. Aiemmin kyläläiset omistivat koulun, mutta sille oli liian vähän käyttöä. – Tarkoitus on myös siirtää huonokuntoista ulkorakennusta tai rakentaa sen tilalle uusi. Jenni Tylli (53.25) Miehet 10 km: 1. Jonna Nurmi (1.08.12) 3. Karoliina Ruotsalainen (36.48) 4. Vuokra-asunnot oli ilmeisesti alun perin tarkoitettu koulun opettajille. Ensin remonttia vuosi tai kaksi Kaipolan entisen kyläkoulun ostanut Jere Kenttilä kertoo, että ensin menee vuosi tai kaksi, kun hän remontoi koulua kesäisin sen verran kuin on tarpeen. Toinen oli puolet ajasta tyhjillään, kun vuokralaisia ei siihen saatu. Janette Siren (1.08.13). – Tarpeeksi ei keksitty rakennukselle käyttöä kyläläisten keskuudessa, minkä vuoksi se laitettiin myyntiin kolme vuotta sitten, kertoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jukka Virtanen. Porosafareita luvassa Kaipolaan. Kenttilä aikoo käydä siellä tutustumassa piakkoin. Kaipolan entisen kyläkoulun ostanut Jere Kenttilä on tuonut pihalle jo uuden kodan ja ulkovessan. Virtanen arvuutteli Kenttilältä, missä löytyy Kaipolan taloa lähimmät porot ja Kenttilä arveli, että varmaan Korkeasaaressa Helsingissä. Eniten rahaa saatiin kahdesta vuokra-asunnosta, joista toinen oli vuokrattuna koko ajan. – Myyntihinta oli sopiva, koska kaupat syntyivät, eli ostaja ja myyjä olivat tyytyväisiä. Porsaan ulko le ä L,G SUNNUNTAI 11.8. Kunta myi ison betonista tehdyn koulun yhtiölle. Alakerran asunnossa toimi jonkun aikaa myös kunnan pieni päiväkoti. Etenkin hieno ranta viehätti – Ensi talven asun lähinnä pohjoisessa Levillä, mutta jatkossa suurimman osan vuodesta Kaipolassa. A-oikeuksia ei kannata hakea Kenttilällä on kokemusta tapahtumien järjestämisestä, sillä perheyhtiöllä oli tilausravintola Levillä. Akseli Toropainen (26.18) Naiset 10 km: 1. Itse kuitenkin olen vain tulossa Kaipolaan, sillä olin meistä ainoa, joka lähti tähän projektiin, hän selvittää tilannettaan. Jussi Simonen (42.45) 3. K aipolan kylän väki perusti Kaipolan Aarre -osakeyhtiön vuonna 2011, kun kunta lakkautti kyläkoulun. Saapa nähdä, millaisia porosafareita Kaipolassa tulevina vuosina järjestetään. – Järkevintä on, että tilan vuokraaja voi tuoda omat juomat paikalle. – Viime vuosina koululla on ollut lähinnä kesätori ja kansalaisopiston entisöintipiiri. Hän ei aio hakea Kaipolan talolle A-oikeuksia, koska alkoholin ostaminen tulee tilan vuokraajalle silloin liian kalliiksi. Tavoitteena on sen jälkeen vuokrata taloa erilaisiin tapahtumiin, kuten vaikkapa häihin. Riitu Kaartinen (49.18) 3. Kukkoa viinissä L,G VIIKON KEI O Lihakei oa L,G "Hintataso muodostui sopivaksi "Juhlajuomat kätevimmin vaikka Virosta Tunnilan maantiejuoksussa tunnelmaa Lähtötunnelmat juoksuun olivat iloiset. Joitain yksityistilaisuuksia oli, mutta niitä oli turhan vähän per vuosi, Virtanen tuumaa. Yksiössä oleva vuokralainen saa myös pitää asuntonsa, mutta Kenttilä itse majailee alakerran kolmiossa, kun on Kaipolassa paikalla. Mari Saarelma (28.41) 3. Metsää pitää myös raivata, jotta saadaan hienoa rantaa näkyviin, Kenttilä sanailee. Hauska sattuma oli, että lähin porotila on Kaipolan koulua vastapäätä tien toisella puolella. Sarjojen tulokset (suluissa aika) Pojat 17 v 5 km: 1. Eikä ole pitkä matka hakea juomia vaikkapa Virosta suuria juhlia varten, tietää Kenttilä. Reetta Hämäläinen (40.09) 2. – Sijainnilla ei ole niin väliä, sillä Lapista saapuneena tiedän, että täällä kaikki on lähellä, naurahtaa Kenttilä. Pian alkaa talon remontointi priimakuntoon. Joona Yläharju (37.34) 2. Yläkerrassa on yksiö ja alakerrassa kolme huonetta ja keittiö. Mika Yläharju (20.12) 2. Timo Liukkonen (45.25) 2. Rannasta osa on vuokrattu veneenlaskupaikaksi, mikä hyvin voi toistaiseksi Kenttilän mukaan säilyä. Keskiviikkona elokuun 7. Asko Toropainen (43.33) Hölkkä 5 km: 1. Kenttilä oli katsonut myös muita Kaipolan kyläkoulun kaltaisia kohteita, mutta etenkin hieno ranta viehätti häntä niin paljon, että ostopäätös syntyi. Arkilounas ma–pe 11 € Viikonloppulounas la-su 13 € Kauppatie 1, Sulkava puh. Katja Korhonen (51.27) 4
Pöytäkirja on nähtävillä kokouksen jälkeen 30vrk ajan puheenjohtajalla. Vuokko Tellervo KIISKILÄ s. Antti, Eeelis, Leo ja Veikko Kanssamme kaipaavat sukulaiset ja ystävät Topi-ukkoa ikävöiden PERJANTAINA 9.8. Nöyrän ihmisen tavoitteena on suoriutua erinomaisesti siinä, mitä kulloinkin tekee. On paikkasi tyhjä, on surumme syvä, mut tiedämme, siellä sun olla on hyvä. Tervetuloa! Kokouskutsu Linkolan osakaskunnan (768-416-876-1) ylimääräinen kokous 22.8.2024 klo 18.00 Leipämäentie 19, Sulkava Kokouksessa käsitellään ja päätetään osakaskunnan yhdistymisestä Sulkavan Iitlahden alueelle perustettavaan osakaskuntaan, sekä siihen liittyvät asiat. Lipponen 040-7781184 Eläkeliiton Sulkavan yhdistys: Souvareitten konserttiin ilmoittautuneet, lähtö linja-autoasemalta su 11.8 klo 12.00. Ota syliisi, taivaaseen kanna, hellästi peittele, levätä anna. Kaikki oppilaat kerääntyvät koulun juhlasaliin perinteisesti maanantaina koulun alkajaisiksi. Pelastuslaitos on suojateillä valvomassa, että lapset pääsevät turvallisesti kouluun. Nöyryyttä on pidetty vuosisatojen ajan hyveenä . London Times-sanomalehti Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Lahja, huomenna Sylvi, Sylvia ja Silva, perjantaina Erja, Eira ja Nadja, lauantaina Lauri, Lasse ja Lassi, sunnuntaina Sanna, Susanna, Sanni ja Susanne, maanantaina Klaara ja Kiira ja tiistaina Jesse ja Okko. Tärkeintä meidän on kuitenkin olla tietoisia omasta käyttäytymisestämme ja pyrkiä kasvamaan ihmisenä. Rakaudella muistaen Rakkaamme Mansikkaa, vadelmaa, mustaherukkaa, pensasmustikkaa, lakkaa Sulkavan torilla pe 9.8. Moni asuu kuitenkin niin kaukana, että koulutaksi on heitä kyyditsemässä. Kiitos kaikille hoitoon osallistuneille. 2 Keskiviikkona 07.08.2024 N:o 32 Pääkirjoitus Viikon sana Päivän kierto Yhdistystoiminta Aurinko nousi tänään kello 04.51 ja laskee kello 21.28. 4.7.2024 Sulkava Tuli enkeli hiljaa huoneeseen katseli nukkuvaa. Me kaikki tarvitsemme tervettä itsetuntoa ja itseluottamusta. Lämmin kiitos osanotostanne. Hakovirran Metsästysseura ry:n LA 17.8.2024 Hakovirran metsästysseuran talolla KESÄKOKOUS Tervetuloa! Hallitus klo 9:00 Ampumakisat Kaartilanniemessä, lajeina pistooli, pienoiskivääri ja haulikko klo 15:00 Metsästysseura klo 15:30 Hirviporukat klo 16:00 Peuraporukka K umpi tämän päivän maailmaa hallitsee, nöyryys vai itseriittoisuus. Lämmin kiitos osanotosta. 7-16 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI Isot muikut, marjat, sienet Sulkavan torilla pe 9.8. Tervetuloa mukaan! K oulut alkavat Sulkavalla ensi viikon maanantaina, jolloin aamuliikenteessä on tavallista enemmän lapsia, myös ekaluokkalaisia. Itseriittoinen voi olla liian ylpeä pyytämään apua tai tunnustamaan virheitään ja pyytämään anteeksi. 4.7.2024 Sulkava Emme pyytäneet Luojalta päiviä lisää vaan hiljaa kutsuimme Taivaan Isää. 11:22 Mietelause Elämämme on kuin auringon kulku taivaalla. Langenneita kohtaan hän on ankara, sinua kohtaan lempeä, jos pysyt kiinni hänen hyvyydessään; muuten sinutkin leikataan pois. Pimeimmällä hetkellä tulee näkyviin lupaus sarastuksesta. Kirkonkylällä on alaluokilla sata oppilasta. 040 159 5748. Helvi Minna-Liisa ja Jussi Pasi ja Valpuri Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. 12.9.1939 Sulkava k. Lämmin kiitos osanotosta. Opettelua vaatii sekin, että ehtii aina ajoissa pysäkille ja osaa ilmoittaa kuljettajalle, jos on vaikka sairaana. Rakkaudella kaivaten Rakkaamme Toivo Armas (Topi) LUOSTARINEN s. Eeva ja Isto Antti, Saara, Venla, Sampo, Väinö, Siiri ja Senni Anni Matti ja Jaana Nina, Niko ja Noel Jenna Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 3.8.2024 läheisten ja ystävien läsnä ollessa. Koulu lähettää kuljettajien yhteystiedot ja kuljetusten aikataulut vanhemmille Wilma-järjestelmän kautta. 2.7.2024 Joutseno Ei aukene tuttu ovi, ei saavu keinuun istujaa, joka kuunteli säveltä tuulen, pihapuunkin sirkuttajaa. Meille Rakas Esko Juhani LIUTU s. Näin liikunnan ja ulkoilun pariin pääsee luontaisesti. Jopa ekaluokkalaisten on hyvä opetella kulkemaan koulutie kävellen ilman, että vanhemmat kuljettavat heitä kouluun autolla. Lisäksi on yläkoululaisia vajaat viisikymmentä. 6.6.1938 Sulkava k. SULKAVA 13.10–13.40 0400 872461 ark. Päivän sana Katso, kuinka Jumala on sekä lempeä että ankara. Mukana on monta paikkakunnalle muuttanutta uutta oppilasta, jotka toivottavasti otetaan reilusti mukaan luokkaryhmiin. Masi Ilvesluoto p. Jari Kallio, päätoimittaja Turvallisesti koulutielle. ”Olemme kaikkein lähimpänä suuruutta, kun olemme suuresti nöyriä.” Rabindranath Sirpa Forss, sairaanhoitaja, eläkkeellä Nöyryys vai itseriittoisuus. 3.6.1939 Sulkava k. Lukiossa on 33 oppilasta, joista 13 on ykkösluokkalaisia. klo 12–15 Lihavälitys H. Liiallinen itseriittoisuus voi hankaloittaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä muiden kanssa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että itseriittoisuus on inhimillinen piirre, johon meillä kaikilla on taipumusta. Vekaran Erän VUOSIJA KESÄKOKOUS su 25.8.2024 klo 14 kodalla. Se istujan sija on tyhjä, mökkipiha vailla kulkijaa. 040 708 5224 Ostetaan metsää, min. Nöyryys ja itseriittoisuus ovat kaksi vastakkaista asennetta tai ominaisuutta, jotka vaikuttavat käyttäytymiseemme ja ajatteluumme. Itseriittoisella ihmisellä taas on usein turhaa itseluottamusta ja taipumusta olla riippumaton muista. Nöyryyttä arvostetaan meissä kaikissa, yhtä lailla arvovaltaisissa johtajissamme kuin heissä, joiden kanssa olemme tekemisissä jokapäiväisessä elämässämme. klo 14.30–15.30 Räsänen p. Etenkin seiskaluokalla ja lukion ensimmäisellä on paljon ryhmäytymisharjoituksia maanantaina, jotta kaikki pääsevät tutustumaan toisiinsa. Nöyrä ei yliarvioi itseään eikä pyri osoittamaan ylivertaisuutta muihin nähden. Lohilahden yksikköön tulee myös uusia muualta muuttaneita oppilaita. 30 hehtaaria. Room. Ikävöiden ja kaivaten Sydän lämmin ei syki enää, muistosi kallis iäti elää. Vuokko Jukka ja Jaana Jenni, Riku, Peetu, Viola Johanna, Nemo, Malla Janita Marko ja Tiia Vilma, Iina Kati sukulaiset ja läheiset ystävät Siunattu läheisten läsnä ollessa. Opettajat ja muu henkilökunta esittäytyy, minkä jälkeen oppilaat siirtyvät omiin luokkiinsa. Otti kädestä hellästi käteensä ja kuiskasi – lähdetään. Nöyrälle ihmiselle on ominaista se, että hän ei etsi menestystä tai kuuluisuutta. Lukiolaisten oppilasmäärä on lisääntynyt kahdeksalla viime vuoteen verrattuna, mikä on oikein hyvä uutinen Sulkavan lukion kannalta. klo 10.00–12.00 Kuuselan puutarha Korpelan PALVIAUTO Sulkavan torilla pe 9.8. Koollekutsuja: Hoitokunta. Savonlinnan puolella sijainnut Kallislahden koulu lakkautettiin ja sieltä tulee Sulkavalle kaksi oppilasta sekä jatkossa ehkä lisää, kun koulukyytien järjestelyt ovat täysin selvillä
– Tavoitteena on säästää rahaa aurinkosähkön avulla, mutta myös toimia ekologisesti luontoa säästäen, huomauttaa Veikkanen. Sulkavalle valmistui juuri viime vuonna suuri aurinkosähköpuisto SunSulkava, mutta sen sähkö menee suoraan valtakunnan verkkoon, josta myös Sulkavan kunta ostaa sähköä markkinahintaan. Osoite Tenniskentäntie 3. Yhden paneelin koko on 190 x 115 senttiä. Lohilahden tori avoinna la 10.8. Osoite Tenniskentäntie 3. Tanssit Kaipolan paviljongilla la 17.8. Sulkava saa siten sähköä halvemmalla omista aurinkopaneeleistaan. Tiedot toimitus@sulkavalehti.fi Karaoke by Miki Kioski Alanteen Helmessä pe 9.8. Haittana on valoisan ajan lyhyys ja lumen kertyminen paneelien päälle. Maksu 20 €/hlö. klo 8.30–10.30. Tuomisen firma asensi myös kirjaston paneelit, joita tuli suunnilleen saman verran kuin virastotalolle eli noin 70 kappaletta. Maksu 20 €/hlö. Osallistuminen on ilmaista. Kartanon savusaunailta Tiittalan kartanon Koskenrannan savusaunassa pe 30.8. klo 8.30–10.30. Aurinkopaneelien asentamisen lisäksi urakkaan kuuluivat johtojen vetäminen sisäkautta ilmanvaihtohuoneeseen, johon asennettiin myös aurinkosähkön tavalliseksi sähköksi muuttava invertteri. klo 16–20. Keskiviikkona elokuun 7. Osoite Tenniskentäntie 3. Virastotalon katto oli peltiä, mutta paneelithan voi asentaa kaikenlaisille kattomateriaaleille. Talvella aurinkopaneelit tuottavat heikosti sähköä, vaikka etenkin lämmitykseen sitä tarvittaisiin juuri silloin eniten. Kesän viimeinen tori. klo 20–01, Päivi Haapalehto & Janne Ikonen, osoite Paviljongintie 35. SunSulkavan alueella on 9000 aurinkopaneelia ja se oli valmistuessaan maan toiseksi suurin aurinkopuisto. Rantamakasiinin pubivisa Rantamakasiinilla pe 9.8. S ulkavan tekninen johtaja Asta Veikkanen kertoo, että kirjaston katolle asennettiin jo viime vuonna aurinkopaneelit. Muihin kohteisiin paneeleita ei näillä näkymin ole tiedossa, mutta nämä suuremmat kiinteistöt ovat tärkeimpiä, Veikkanen toteaa. Asennetut paneelit ovat Tuomisen mukaan tyypillistä nykypäivän tekniikkaa. – Aurinkosähköä hyödynnetään kaikessa virastotalon sähkönkäytössä, kuten valaistuksessa, sähkölaitteissa, saunassa ja lämmityksessä, toteaa Tuominen. SunSulkavan viiden megawatin voimalan rakennutti Solarigo Systems -yhtiö, ja siellä tuotetaan sähköä yhtä paljon kuin Sulkavan kunta käyttää vuodessa. Kunnan virastotalon eteläpuolen katto hyödynnettiin mahdollisimman tehokkaasti aurinkosähkön tuottamiseen. klo 16–20. Karaoke by Miki Kioski Alanteen Helmessä ti 13.8. Aurinkopaneeleita asentavan Tsu Energyn toimitusjohtaja Tomi Tuominen esittelee paneelia, jollaisia asennettiin virastotalon katolle 73 kappaletta. Naisten vuoro klo 16–18.30, miesten vuoro klo 18.30–19. Nyt oli kunnantalon etelään suuntautuvan katon vuoro. Lohilahden tori avoinna la 17.8. Kartanon savusaunailta Tiittalan kartanon Koskenrannan savusaunassa pe 9.8. Lohilahden tori avoinna la 31.8. Koko katto täyteen aurinkopaneeleita Sulkavan virastotalon aurinkopaneelit asentaneen Tsu Energy -yhtiön toimitusjohtaja Tomi Tuominen kertoo, että virastotalon asennus oli tyypillisen kokoinen kohde heille. – Asennus kesti neljä päivää kahdelta henkilöltä. klo 14. – Virastotalon paneelien piikkiteho on 35 kilowattia, joten oikein hyvin sieltä tehoa riittää virastotalon sähkönkulutuksen tarpeisiin. Tapahtumakalenteri Jari Kallio. Neljä vuodenaikaa – Heli Lahden näyttely Tiittalan kartanossa 10.8. Välillä tuli vettä oikein urakalla, mutta muuten asennus sujui mukavasti, Tuominen naurahtaa. saakka. Lohilahden tori avoinna la 24.8. Teatteri Siperian Kulttuuripakuesitys Alinanniemi Beachillä (Alanteentie 44) su 18.8. klo 21 alkaen. Liput 12 euroa. päivänä 2024 Aurinkopaneeleita virastotalon katolle Sulkavan kunnan virastotalon katolle asennettiin 73 aurinkopaneelia kiinteistön sähkökulujen pienentämiseksi. klo 8.30–10.30. Jos kirjasto ja virastotalo eivät vaikkapa kesällä aurinkoisella säällä pysty käyttämään kaikkea paneelien tuottamaa sähköä, niin loppusähkö myydään valtakunnan verkkoon pörssihintaan. Naisten vuoro klo 16–18.30, miesten vuoro klo 18.30–19. Osoite Tenniskentäntie 3. klo 19– 21. Rantamakasiinin Sulkavaiset Hellblazers la 31.8. Sulkavan kunta kilpailutti kirjaston ja virastotalon aurinkopaneelit ja voittajaksi selviytyi 1komma5-yhtiö, jonka aliurakoitsijana Tsu Energy toimi. klo 8.30–10.30. – Aurinkopaneeleita tuli lähes koko katon alalle, vain länsipuolella matalampi osuus jätettiin pois, joten kattoala hyödynnettiin hyvin, Tuominen totesi. Yksi paneeli on teholtaan 480 wattia eli saman verran kuin koteihin tai mökeille asennettavat paneelit
– EU:ssa on isoja rahoja kulttuurille, mutta usein ne vaativat 10-20 prosentin omarahoituksen. Jos kunnat leikkaavat kulttuurista, on kulttuurihankkeiden omarahoitusta vaikea saada kasaan. Virpin mukaan samaa arvostusta tulisi ulottaa myös kulttuuriin. Voisiko siellä olla jotain kulttuuriin liittyvää painotusta, joka loisi positiivisen tunnelman. – Jos päätetään leikata se 10 prosenttia pois, jää saamatta myös se 90 prosenttia, joka tulisi ulkopuolelta. – Nämä ratkaisut on hyvä tehdä silloin, kun meillä vielä järki kulkee. Mikä saisi uuden perheen muuttamaan Sulkavalle, ja mikä saisi turistin majoittumaan tänne. Hankkeisiin vaaditaan taiteilijoiden panoksen lisäksi myös yhteistyötä, kuten koulupuolen, hoivapuolen, yritysmaailman ja ELY-keskuksen mukanaoloa. Vaikuttajan geenit ovat siirtyneet isältä Virpille, kun taas taiteellisuuden hän on perinyt haitaria soittavalta äidiltään. Hanna Partanen Etätöitä ja taidetta Sulkavalla Rautsialan perheen sukutila Hirvosen järven läheisyydessä on Virpi Rautsialan lempipaikka, jonne hän tulee lukemaan repliikkejä, kirjoittamaan kirjoja, tekemään etätöitä Taikelle ja auttamaan vanhempiaan tilan ylläpitotöissä. Tämä paikka on luovuuden lähde. Liikunnan merkitys on monissa kunnissa ymmärretty hyvin. 4 Keskiviikkona 07.08.2024 N:o 32 L apsuudesta Virpi Rautsiala muistaa sulkavalaisista metsistä poimitut metsämansikat, joita lapset pujottivat timotei-heiniin. Kesällä kuivattiin talvea varten muikkuja ja särkiä, joista mummo loihti herkullisia laatikkoruokia koko porukalle. Entä mikä pöhinä kiinnostaisi nuoria ja voisi saada Sulkavan koulutoimen kukoistamaan. – Tässä miljöössä on tehty tosi paljon kaikenlaista, mikä säteilee laajemmalle alueelle. Toimiessani Pohjois-Savon taidetoimikunnan puheenjohtajana aloimme miettiä, mitä asialle voisi tehdä. Kurssi käynnistyi kesäkuussa, jolloin noin 30 kurssille valittua itäsuomalaista taiteilijaa kokoontui Punkaharjulle verkostoitumaan ja pohtimaan Itä-Suomen taiteenalojen tulevaisuutta. Mikä saisi taiteilijan asettumaan paikkakunnalle, sen sijaan että hän lähtisi EteläSuomeen tekemään taidettaan. Moneen paikkaan pääsee Sulkavalta ketterästi. Ei se Keravalla kukkunut, toteaa Olli. Esimerkiksi kaikki solistiset taiteet, kuten kuvataiteet, musiikin säveltäminen ja kirjoittaminen, kaikkia niitä voisi tehdä Sulkavalta käsin. Sänky ei riitä, vaan tarvitaan muutakin. EU:n isot rahat kuntiin. Molemmat ovat talviasuttavia, joten yöpaikkoja riittää ympäri vuoden. Maalaismaisema tarjoaa loistavaa vastapainoa työlleni, avaa Virpi. Siitä ovat kaikki sukupolvet yhtä mieltä. – Haluamme myllätä ilmapiirin positiiviseksi, jotta kulttuuri otettaisiin paremmin huomioon päätöksenteossa. Eläimet ovat jo aikaa sitten lähteneet, mutta tila lumoaa Virpin edelleen. Itse esimerkiksi työstin täällä teatterityötä käsittelevää Murroskausi-tietokirjaa, jonka toimitin Pasi Lampelan kanssa. Tämä kylä on todella hyvä ja vireä paikka, vaikka onkin vähän syrjässä Pohjois-Sulkavalla, kertoo Virpi. – Kansanterveydellisesti ajateltuna me tarvitsemme totta totisesti liikuntaa, mutta liikunta ja kulttuuri eivät ole ristiriidassa keskenään. Käki kukkuu ja luovuus kukkii Sulkavalla Virpi näkee paljon potentiaalia. Uransa lentoon saanut taiteilija voisi tuoda omat rahoituksensa mukanaan, eli luoda itselleen oman työpaikkansa kunnassa. Mielestäni omaisuus kannattaa siirtää jälkeläisille, koska jos joutuu hoitokotiin, niin mitäpä sillä sitten enää tekee, selittää Olli. Toimittaja on Taiken itäsuomalaisten taiteilijoiden Mestarikurssin oppilas, jossa hän tutustui Virpi Rautsialaan. Virpi Rautsiala työskentelee Taiteen edistämiskeskuksessa, jossa hänen tehtävänään on edistää itäsuomalaisten taiteilijoiden asemaa.. Myös työmahdollisuuksia löytyy alueelta, jos katsoo asiaa hieman laajemmasta näkökulmasta. – Kun keväällä alkaa käki kukkua ja linnut laulaa, on se niin ihanaa kuunnella. – Mutta soutajatkin kaipaavat sisältöä soutujen jälkeen. Taiteilijoita kuntien kannattaisi houkutella tavoitteellisemmin alueelle. Liikunta ja kulttuuri sopivat hyvin myös yhteen. Lapset pääsivät osallistumaan tilan töihin, ja olivat mukana muun muassa heinänteossa. Virpi kertoo, että siskokset halusivat pitää tilan suvussa. Virpi toivoo, että hankkeen aikana saataisiin aikaan muutos alueen ilmapiirissä. Molempia puolia tarvitaan Virpin tämänhetkisessä työssä Taiteen edistämiskeskuksessa, jossa hänen tehtävänään on edistää itäsuomalaisten taiteilijoiden asemaa. Koko päivän hän jaksoi mättää puita peräkärryyn ja viedä niitä äitinsä kanssa mönkkärillä saunalle, kertoo Sirkka. – Tämä oli paikka, jossa opimme myös sen, mistä maito tulee. – Kun menimme Savonlinnaan illanviettoon, oli pienellä pojalla hirmuinen kiire päästä takaisin mönkkärihommiin! Vieraita on talossa helppo kestitä, sillä päärakennus on remontoitu huolella, ja Hirvonen-järven rannalle on rakennettu vielä tilava mökki. Esimerkiksi tanssikulttuuri tuo yhteen musiikin ja liikunnan. Olli ja Sirkka Rautsiala muuttivat tilalle vuonna 2002, kun Ollin äiti ei jaksanut sitä enää hallinnoida. Vuonna 2020 tapahtui uusi sukupolvenvaihdos, kun tila siirrettiin Virpin ja tämän kahden sisaren nimiin. – Nelivuotias lapsenlapsenlapsemme oli äskettäin käymässä. Nuorin tyttäremme Tanja tulee usein Vantaalta tänne tekemään töitä, samoin kuin Virpi, lisää Olli. Kuinka asukkaiden mielenvirkeys voi. – Jos vertaa siihen, kuinka moni käy Lahdesta Helsingissä töissä ja matkustaa junassa tunnin suuntaansa, mihin asti pääsee, jos täällä ottaa työmatkoihin sen saman ajan. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi parempaa tietoisuutta eri rahoitusmekanismeista. – Taiteellisen työskentelynsä lisäksi moni taiteilija myös opettaa ja tuo paikkakunnalle ihan arvaamattomiakin juttuja. Vieraita käy usein, ja pienimmät pääsevät edelleen aikuisten mukana hommiin, niin kuin tapana on aina ollut. Virpi vetää Sillanrakentajathanketta, jonka tarkoitus on tukea Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella toimivia taiteilijoita ja vahvistaa alueen luovia aloja. Virpi Rautsiala viettää mielellään aikaa miehensä Jari Savolaisen kanssa Sulkavalla sukutilallaan, jossa hänen vanhempansa Sirkka ja Olli Rautsiala vielä asuvat. Lopulta syntyi tämä kolmevuotinen hanke ja itäsuomalaisten taiteilijoiden Mestarikurssi. Remontit hoiti Olli, joka on pätevä kirvesmies. Lapsuudessamme täällä oli vielä lehmiä, muistelee Virpi. Perhe asui Keravalla, mutta kesät, joulut ja pääsiäiset vietettiin isän Olli Rautsialan sukutilalla Sulkavalla. – Olemme jo pidemmän aikaa seuranneet sitä, miten läänintaiteilijoiden ja alueellisten taidetoimikuntien määrä vähenee. Tämä on tosi helppoa matematiikkaa. Soudut ovat ehdoton valttikortti, ja toki nainen on itsekin soutanut Partalansaaren ympäri. Toiselta “ammatiltaan” hän on kunnallispoliitikko, joka uransa aikana on toiminut muun muassa Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtajana. – Tämä ympäristö tekee tosi hyvää luovuudelle. Mikä voisi saada heidät tulemaan aikaisemmin ja jäämään Sulkavalle pidemmäksi aikaa. – Emme halunneet, että tästä tilasta joudutaan luopumaan. Korona-aikaan jopa mietin, että voisimme muuttaa tänne asumaan. Näyttelijänä ja Taiteen edistämiskeskuksen taiteilija-asiantuntijana työskentelevä Virpi asuu Kuopiossa, mutta tulee mielellään miehensä Jari Savolaisen kanssa Sulkavalle viettämään aikaa ja työskentelemään. – Työtähän täällä riittää, naurahtaa Virpin äiti Sirkka. – Nythän tilanne on muuttunut myös siksi, että on etätyömahdollisuus. Samalla se on oikea työleiri! kertoo Virpi. Taiteilijat tuovat värin, ja heidän työnsä säteilee kauas. – Moni taiteen laji on sellainen, että sitä voi tehdä missä tahansa. Koko suvun kokoontumispaikka Kun paikka pysyy perheessä, saa siitä iloita koko suku
– Mieluumminhan sitä kuivalla säällä tekisi. Tässä välissä on seurantalolla vietetty hiljaiseloa, mutta nyt toiminta on taas vilkastunut Leipämäen maaja kotitalousseuran uuden hallituksen myötä, Hakulinen kertoo. Lepämä Oy:n yrittäjä Tuomas Hakuliselle seurantalon remontti onkin mieluisa projekti. Jonkin verran joudutaan korjaamaan pehmenneitä seinärakenteita, jotta talo pysyy rakenteellisesti hyvässä kunnossa. Lapsuudesta ja nuoruudesta on muistoja muun muassa siellä vietetyistä hirvipeijaisista. Leipämäen maaja kotitalousseuran hallitus otti asiakseen uusia ulkovuorauksen, jotta kyläyhteisölle tärkeä seurantalo näyttäisi jälleen kauniilta ja houkuttelevalta ja sen käyttöikä pidentyisi. – Luotan siihen, että talkoohenkeä kylällä on. Hän on asunut kylällä lähes koko ikänsä, ja seurantalosta on hänellä mukavia muistoja lapsuudesta. Avustusta haettiin Savon Luotsi Leaderilta, joka puolsi tuen myöntämistä, ja välitti sen vielä ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Talkootyövoimaa tarvitaan Hakulinen toivoo, että saa remonttiin paljon talkooapua, sillä yksin ei suinkaan tällaista työtä pysty tekemään. "Luotan siihen, että talkoohenkeä on Mari-Anna Rossi Seurantalo kuntoon Leader-rahoituksella Leipämäen maaja kotitalousseura sai Leader-avustusta Leipämäellä sijaitsevan seurantalo Tähkälän ulkovuorauksen uusimiseen. 5 Keskiviikkona 07.08.2024 N:o 32 L eipämäellä sijaitseva seurantalo Tähkälä saa pian ehomman ulkomuodon. Rakennuksen pohjoispuolen seinä jätettiin pois urakasta, sillä se oli säilynyt paremmassa kunnossa, eikä metsään päin avautuvaa seinää juuri näe. Ulkovuorausremontilla parannetaan paitsi sen ulkonäköä ja houkuttelevuutta myös energiatehokkuutta. Tarjolla on kaikille halukkaille lautojen kantoa, tavaran siirtelyä sekä maalaushommaa ja muuta pienempää rakennushommaa. Mutta jos sataa, niin ei kun sadetakkia vaan niskaan, Hakulinen sanoo. Vanha laudoitus on ehditty jo purkaa, ja tositoimiin remontissa päästään ensi viikolla. Lepämä Oy:n yrittäjälle Tuomas Hakuliselle remonttiprojekti on mieluinen, sillä seurantalo Tähkälä on hänelle jo lapsuudesta asti tuttu rakennus. – Jos talkoohenkeä löytyy, niin rohkea ennustus on, että remontti on ohi elokuun loppuun mennessä. Alustavasti näyttäisi, että ainut isompi haaste on harjakorkeus, joka on noin 8–9 metriä, Hakulinen sanoo. Seurantalon remontti on mieluinen projekti Varsinainen remonttityö rakennusliikkeen toimesta aloitetaan 12. Hän tuntee rakennuksen, ja aikataulut hänen kanssaan natsasivat. Remontti käynnistyi talkoovoimin seurantalon sisällä sateensuojassa rimojen maalaamisella. – Se on perinteikäs maali, jota on käytetty paljon perinnerakentamisessa. Se tekee niin sanotusti rakennukselle hyvää. Kuvassa Jonna Rahkonen, Jenni Häkkinen, Riku Mikkonen ja Jukka Reinikainen. Kyläläiset kokivat tärkeänä myös sen, että seurantalo säilyy käyttökunnossa myös jälkipolville. Remontti aloitetaan urakoitsijan toimesta 12. Urakoitsija valittiin remontin toteuttajaksi kilpailutuksen kautta. elokuuta. Ulkoseinään tulevat rimat on maalattu kertaalleen jo ennen varsinaisen remonttiurakan alkua talkoovoimin. Kyläläiset ovat maalanneet rimoja telineiden päällä seurantalon salissa, sateensuojassa. – Avustushakemus tehtiin sähköisesti Hyrrä-järjestelmän kautta. – Minulle merkitsee paljon se, että tässä on oman kylän seurantalo kyseessä. Myös kilpailutus urakasta vaadittiin, sekä tarkat summat, mitä mihinkin työvaiheeseen kuluu rahaa, Reinikainen selvittää. Myös ammattitaito ratkaisi, kertoo Reinikainen. ELY-keskus antoi tukihakemukselle myöntävän päätöksen heinäkuun alussa, ja remontti käynnistyi heti vanhan ulkovuorilaudoituksen purkamisella. Hakemukseen vaadittiin perusteelliset selvitykset muun muassa siitä, miten ja miksi remontti halutaan tehdä. Perinteisten arvojen sekä teknisten ominaisuuksien vuoksi hän valitsi talon maaliksi öljypohjaisen maalin. – Seurantalo oli mennyt jo huonokuntoisen ja kulahtaneen näköiseksi. "On tärkeää, että seurantalo pysyy kunnossa. Sen vuoksi uudesta ulkovuorauksesta pyritään tekemään samanlainen, kuin se oli alkuperäisestikin. Leader-tuki mahdollisti remontin Ulkovuorausremonttikaan ei olisi ollut mahdollinen ilman Leadertukea, joka muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta. Leader-tukea myönnetään maaseutualueiden yleishyödyllisille hankkeille. Parin, kolmen viikon urakka Tuomas Hakulisella on kokemusta perinnerakentamisesta ja vanhojen talojen remontoinnista. Seurantalo koetaan kylällä kulttuurihistoriallisesti tärkeänä ja rakennusperintöä halutaan vaalia. Pieni sade ei Hakulisen mukaan haittaa ulkopuolen remontissa – toki on vaara, että rankkasateet voivat kastella pohjaseinän. – Valitsimme Lepämä Oy:n, sillä se oli edullisin, ja tekijä ihan tästä läheltä. Hakulisen mukaan ulkovuorausremontin pitäisi olla kohtalaisen nopea ja helppo urakka. On tärkeää, että seurantalo saadaan pidettyä kunnossa, kertoo Leipämäen maaja kotitalousseuran hallituksen rahastonhoitaja Jaana Reinikainen. elokuuta. Myös ikkunaremontti jouduttiin jättämään pois urakasta toistaiseksi liian korkeiden remonttikustannusten vuoksi. Se on hengittävä, ja päästää vesihöyryä läpi, ja se toimii hyvin vanhojen talojen ulkovuorauksessa
Kustaa III halusi paitsi vahvistaa omaa asemaansa kuninkaana, myös palauttaa Turun rauhassa vuonna 1743 menetetyt alueet. Hän itse asuu lähellä hautapaikkaa Tunnilassa, ja on pitänyt aiheesta historiaesitelmiä, viimeksi Sulkavan kotiseuturetkellä. Kustaa III sai hyvän tekosyyn sodan aloittamiselle, kun venäläinen sotilasosasto oli luvatta ylittänyt rajan. Sodassa taisteluissa kaatui käytännössä turhaan noin 1500 suomalaista merija maavoimien sotilasta. Tässä jutussa kerromme näiden Sulkavalla sijaitsevien sotilashautojen historiasta. Heinäkuussa käynnistyi ruotsalaisten vastahyökkäys, jolloin venäläiset perääntyivät Siikakoskelle. 6 Keskiviikkona 07.08.2024 N:o 32 P orilaisten haudassa Halttulan kylällä ei lepää suinkaan porilaisia, kuten nimestä voisi päätellä, vaan Kustaa III:n sotien taisteluissa vuosina 1788–1790 kaatuneita Elfsborgin rykmentin sotilaita. Olli Uotinen Sulkavan Reserviupseerien hallituksesta on ollut lähes vuosittain mukana Porilaisten haudan seppeleenlaskussa. Hän levittää pöydälle kasan lehtileikkeitä, valokuvia ja artikkeleja, jotka valottavat Porilaisten haudan historiaa. Hän oli kenties kuullut pari sukupolvea aiemmin tapahtuneesta taistelusta ja osasi etsiä oikeasta paikasta, Uotinen pohtii. Hautapaikan löysi ja muistomerkin perusti yhdessä Mari-Anna Rossi Kustaa III:n ajan historiaa vaalitaan Sulkavalla Sulkavan kunta laskee joka vuosi seppeleen ja pitää hartaushetken Porilaisten haudalla sekä Sairalanmäen sotilashaudalla, vaikka kalmistot ovat yli 230 vuotta vanhoja. Hän nosti esiin monia tärkeitä Sulkavan nähtävyyksiä kuten Sulkavan Kivikirkon ja pelasti Summasen savutuvan, joka on Sulkavan museoalueella, kertoo Sulkavan kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli. Sulkavalla Siikakoskella käytiin hyvin verisiä taisteluita vuonna 1789, kun venäläiset valloittivat Puumalan ja etenivät Sulkavan kautta Juvalle. Mikä oli Kustaa III:n sota. Hänelle omistettu muistopatsas sijaitsee Sulkavan kirjaston edustalla. Siellä taistelussa kuolleet yli 300 sotilasta sekä yksi nainen ja lapsi haudattiin Sairalanmäen sotilashautaan. Valtataistelussa alakynteen jääneessä aatelistossa jäi kytemään viha, joka johti kuninkaan murhaan vuonna 1792. Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota, joka käytiin vuosina 1788–1790. Mikä oikein oli Kustaa III sota. Kuoltuaan haavoittumisen tai taudin seurauksena heidät haudattiin Halttulaan. Suomi oli siis tuolloin Ruotsin vallassa, ja Kustaa III toimi Ruotsin kuninkaana. Mitä taisteluja Sulkavalla tuolloin käytiin. Taistelut ja taudit kaatoivat ihmisiä myös Sulkavalla Sodan aikana taisteluita käytiin paljon nykyisen EteläSavon alueella, muun muassa Porrassalmen taistelu Mikkelissä, Parkumäen taistelu Rantasalmella ja Laitaatsillan taistelu Savonlinnassa. Koko sota oli Kustaa III:n aloittama, joskin hän halusi sen näyttävän sille, että syypää sotaan olisi Venäjä. Rajavälikohtauksesta käytetään nimitystä Puumalan kahakka. Olli Uotisen mukaan Porilaisten haudassa Halttulassa lepäävät ruotsalaisen Elfsborgin rykmentin sotilaat olivat haavoittuneet samaisessa verisessä Siikakosken taistelussa tai sairastuneet lavantautiin. – Hän oli kuuluisa tutkija ja muinaisesineiden keräilijä. Tuolloin paikalle tehtiin puinen risti. Osa haudatuista vainajista saattoi kuolla ankariin tauteihin, jotka jylläsivät sotilasleireillä. Perimätiedon mukaan hautakalmistoon haudattiin 25-28 sotilasta. "Kustaa III halusi vahvistaa omaa asemaansa Porilaisten haudan hautakumpu rakennettiin Kaarlo Hämäläisen ja Halttulan kyläläisten toimesta vuonna 1934.. Sulkavan Lions Club pystytti vuonna 1966 puisen ristin tilalle kuparisen ristin, ja paikalla pidettiin ristin paljastustilaisuus. Hän oli mukana myös Tykkipursiyhdistyksen, Uudenmaan Karoliinien, Porin kuninkaallisen jalkaväkirykmentin henkikomppanian ja Rautpohjan tykkikerhon heinäkuussa soutustadionilla järjestämässä historiallisessa näytöksessä, joka herätti henkiin Sulkavalla käydyt taistelut vuodelta 1789. 90 vuotta vanha hautakumpu Tänä vuonna tulee tasan 90 vuotta siitä, kun Kaarlo Hämäläinen pystytti Porilaisten haudan hautakummun yhdessä Halttulan kyläläisten kanssa, vuonna 1934. Heitä hoidettiin sotasairaalassa Tunnilan kylässä Pentinmäen tilalla, joka on nykyisin yksityisen henkilön omistuksessa. On myös spekuloitu, olisiko Puumalan kahakka ollut ruotsalaisten itsensä lavastama valehyökkäys. Kustaa III:n sota päättyi kuitenkin Värälän rauhaan ilman selvää voittajaa tai rajamuutoksia. Lisäksi tauteihin kuoli tuhansittain sotilaita. – Nimineuvos Kaarlo Hämäläisen ansioista jo 1940-luvulla on ollut Pisamalahden linnavuorelle opastekyltti. Sota nosti kuninkaan kannatusta, muttei pitkäksi aikaa. Muistoristissä olevassa laatassa on teksti: ”Kustaa III sotien 1788–1790 aikana kaatuneiden Elfsborgin rykmentin sotilaiden kalmisto. N i m i n e u v o s K a a r l o Hämäläisen löytämiä muinaisesineitä on esillä muun muassa Sulkavan ja Savonlinnan museossa ja Kansallismuseossa. – Savolaiset ovat vain halunneet Elfsborgille helpommin suuhun taipuvan nimen, siksi heitä on kutsuttu porilaisiksi, selvittää Olli Uotinen Sulkavan Reserviupseerien hallituksesta. Porilaisten hauta löydettiin noin 140 vuotta myöhemmin Porilaisten hautapaikan löysi nimineuvos Kaarlo Hämäläinen
Seurakunta Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja: Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Jari Kallio 044-9752532 Toimittaja Jenna Olin 050-5115114 www.sulkavalehti.fi Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi PAINOPAIKKA: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani "Historiaa on hyvä vaalia, ettei se unohdu Mari-Anna Rossi Liikunnan perässä Sulkavalle Sulkavan kunnalla noin kolme kuukautta liikunnanohjajana toiminut Nikke Seppänen muutti Etelä-Savoon Oulusta. Avuksi tulosten seurantaan on tulossa kuntalaisten käyttöön Xamkin kehittämä Hyviö-palvelu, mihin syötetään muun muassa alkuja lopputestien tulokset. Ensimmäisessä lajissa, eli frisbeegolfissa ei ollut yhtään osallistujaa. Kokoontuu 8 kertaa. Heillä on Sulkavan kunnan uudelle liikunnanohjaajalle paljon vinkkejä annettavanaan. Korhonen harrastaa muun muassa juoksua, kuntosalilla käymistä, pyöräilyä ja uutena lajina myös voimistelua. Vain kohteita esiin nostamalla niistä kiinnostuvat myös seuraavat sukupolvet, Kaisa Ralli tuumaa. Hän muutti Puumalaan Oulusta, jossa hänellä on vielä asunto. Sulkavan kappeliseurakunta Su 11.8. ma-pe klo 9-12 p. Sulkavalla on ollut tosi kivaa, ja täällä on hirveästi liikuntamahdollisuuksia. Paadessa on kirjoitus: ”Tässä lepää Elfsborgin rykmentin sotilaita, jotka vuosien 1788-1790 sodassa uhrasivat henkensä isänmaan puolesta. Meidän oli pakko saada se. Puinen risti on uusittu myöhemmin, noin 30 vuotta sitten. Perustietoa omaishoitajuudesta kaikille kiinnostuneille, Mari Nykänen, Etelä-Savon OmaisOiva. alk. klo 10-16. Myös Sairalanmäelle muurattiin muistomerkki Kaarlo Hämäläisen toimesta, vuonna 1931. Toukokuussa hän aloitti PuSu-Liikuntaa hankkeen liikunnanohjaajana, eli toimii sekä Puumalan että Sulkavan kunnissa. Olen yli 80-vuotias ukko jo, mutta tykätään vaimon kanssa lumikenkäillä, sanoo Arvo Partanen. Avopuolison kanssa meillä on kova hinku Lappiin. 0447768011. – Löysimme niin kivan kämpän Kuumienkivientieltä! Se on Saimaa-näkymillä ja tosi upea. Tämän lajikokeilupäivänkin idea oli, että saisin kuulla kuntalaisilta mikä kiinnostaa ja mikä ei. – Olisin voinut vähän rappusissa treenata kyllä, hän sanoo, mutta rappuihin ei maalaamisen takia juuri nyt ole asiaa. Myös Sulkavan kirkonkylän kirkkotarhassa on muistomerkki Elfsborgin rykmentin kunniaksi. Rallin mukaan seppeleenlasku on kunnioitus henkensä uhranneille. Ehdinpä siis hieman jututtaa myös häntä, eli Katja Korhosta. Liikunta on minulle elämäntapa ja luonnollinen osa elämää. p. Kansanlähetyksen kirkkopyhä. Nykyään hautapaikan hoidosta vastaa Tunnilan kyläyhdistys, ja joka heinäkuu Sulkavan kunta ja seurakunta käyvät laskemassa haudalle seppeleen ja pitämässä hartaushetken. Eeva ja Jari Vähäsarja Medialähetys Sanansaattajista. Ilmoitt. Katsotaan jokaisen tilannetta yksilöllisesti, millaisia ongelmakohtia kenelläkin on ja mihin asioihin kukin tarvitsee apua. 015 576 800 tai savonlinnanseurakunta.fi/tapahtumat hakusana: vapaaehtoisten päivä. Halttulan kyläläisten kanssa nimineuvos Kaarlo Hämäläinen 1934.” Lions Club Sulkava pyysi seurakuntaa tulevaisuudessa huolehtimaan muistomerkin hoidosta. Vetäjinä perheneuvoja Satu Valkonen ja diak.työntekijä Tiina Strengell. Vieraana nimikkolähetti Sanna Suutari. 10 hlöä. Yhteiset Hengellinen kasvuryhmä työikäisille Savonlinnassa 12.9. Kun saavun paikalle, ei portaissa ole yhtään treenaajaa, tosin yksi maalaaja kylläkin. Siinä lukee: ”Pysähdy matkamies. Lähetyksen ajankohtaispäivä la 7.9. Muistomerkin pystytti kuninkaallinen Elfsborgin rykmentti 1936.” 70 vuotta Sairalanmäen ristin pystytyksestä Seppeleenlasku ja hartaushetki pidetään vuosittain heinäkuussa myös Sairalanmäen sotilashaudalla. –Tyttöystävä asuu vielä Oulussa, ja hänen tulemisensa tänne seudulle riippuu ihan siitä, saako hän täältä töitä, esimerkiksi Mikkelistä tai Savonlinnasta. ma-pe klo 9–12 p. 9.9. Asunto Saimaanäkymällä houkutti Pian paikalle saapuu urheilullisen näköinen nuori nainen vesipullon kanssa. Ihmettelen, miksi asukkaat eivät enemmän hyödynnä näitä mahdollisuuksia. klo 18 1. Ilm. Täältä sitten natsasi, Seppänen kertoo. Alun perin hän on kotoisin Sotkamosta. 23.8. Maksuton liikuntaneuvonta alkaa Pikkuhiljaa Seppänen käynnistelee Sulkavalla kaikille kuntalaisille maksutonta liikuntaneuvontaa. Klo 9.30 Aamukahvit, klo 10 Sammeli Juntusen luento vapaaehtoisuudesta sekä vapaaehtoisten paneelikeskustelu, klo 11.15 Vapaaehtoisryhmien omat virkistyshetket, klo 12.15 lounas, klo 13 Elämäni virsi -konsertti. – Historiaa on hyvä vaalia, ettei se unohdu. Kaatuneiden muistolle 5/VII-19/VII 1789”. Paljasta pääsi isänmaasi puolesta. Katja Korhonen kertoo tottuneensa jo Loviisassa pikkukylässä asumiseen. Mutta miksi ihmeessä Sulkavalle, jos opinnot ovat Savonlinnan Tanhuvaarassa. Ryhmä max. – Voi olla, ettei Sulkava ole se lopullinen asuinpaikka. – Minulle on tärkeää, että voi jutella kuntalaisten kanssa näin kasvokkain, kuten äsken Arvo Partasen ja Salme Sirénin kanssa. Se on osa hyvinvointia ja onnellisuutta. Kuolleet: Vuokko Tellervo Kiiskilä 86v, Toivo Armas Luostarinen 84v.. 8.-22.8. 015-576800. – Lahti ei oikein napannut. Kirkkokahvit srk-talolla. Savonlinnassa Hirvaslahden leirikeskuksessa (ennakkoon ilmoittautuneille). – Harrastan oikeastaan kaikkea mahdollista liikuntaa. Seppänen huomauttaa, että testauspäivä ja liikuntaneuvonta ovat tarkoitettu ihan kaikille kuntalaisille, ja lopullinen tavoite voi liittyä vaikka ravintoon tai palautumiseen. – Sitä ei Sulkavalla ilmeisesti pysty harrastamaan, eli on mentävä Lappiin asti, Seppänen naurahtaa. Hyrkäs, Turunen. Hän teki aluksi personal trainerina hommia Oulussa, mutta kiinnostui kuitenkin enemmän kunnallisesta puolesta. viim. Sairalanmäellä muistotilaisuuksia on pidetty jo vuodesta 1929. Nikke Seppäsen ominta aluetta on kuntosali, jossa hän treenaa tavoitteellisesti. – Halusin tehdä töitä myös vähemmän liikkuneiden parissa. Porrasjumpan kanssa näyttää käyvän samoin. – Lumikenkiähän saa lainata kirjastostakin, muistuttaa puoliso Salme Sirén. Tosin eipä portaisiin olisi ollut tunkua, sillä vain yksi mielenkiinnosta katsomaan tullut nainen saapuu paikalle polkupyörällä, myöhemmin myös hänen puolisonsa. Lisätiedot: Tiina Strengell p. 0447768095. – Syksyllä pidetään kaksi testauspäivää, työikäisille ja eläkeläisille. klo 13 Omaishoitajien ja läheisten vertaisryhmä. luokkalaisten kouluun siunaaminen. Srk-talo. menn. Jopa tenniskentät ovat ilmaiset, ja soutuvenettäkin saa lainata ilmaiseksi. Ilm. Kirkko. Lisäksi hän harrastaa frisbeegolfia, jalkapalloa ja huskyvaljakoilla ajamista. Vapaaehtoisten virkistyspäivä Savonlinnan srk-keskuksella la 21.9. Ti 20.8. Olen kotoisin Loviisasta ja viisi vuotta olen asunut Lahdessa. – On arvokasta, että pidämme muistomerkeistämme huolta ja muistamme kaikkia sodissa kaatuneita, sanoo myös Olli Uotinen. Lajikokeilupäivän porrasjumppaa vetämään tullut liikunnanohjaaja Nikke Seppänen harmittelee, että rappujen maalaus oli satutettu juuri samalle päivälle. klo 10 Messu. Seppänen on valmistunut liikunnanohjaajaksi vuonna 2022. 7 Keskiviikkona 07.08.2024 N:o 32 S ulkavan lajikokeilupäivä viime viikolla ei alkanut kovin lupaavasti. Sulkavan Reserviupseerikerho pystytti paikalle 70 vuotta sitten valkoisen puisen ristin, jossa lukee: ”Taisteluissa kaatuneiden upseerien muistoa vaalien. – Seppeleenlaskussa ja hartaushetkessä paikalla olleilta oman kunnan kesäasukkailta ja naapurikuntien asukkailta tuli kiitosta, että täällä kunnioitetaan ja muistetaan vielä näitä kaatuneita, Ralli kertoo. Päivään ovat tervetulleita nykyiset vapaaehtoiset koko srk:n alueelta sekä vapaaehtoistehtävistä kiinnostuneet. – Aloitin Tanhuvaarassa liikunnanohjaajaopinnot vuoden vaihteessa. Ti 20.8. Pitäisi jättää kävelijöille ja koiran ulkoiluttajille omat reitit. Toistaiseksi Korhonen ei osaa sanoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sillä opinnot ovat vasta alussa. Kunnossapitoa alueella suorittivat alun perin Ruottilan kyläläiset. – Hiihtolatuja on täällä Sulkavalla ihan liikaa. Hyrkäs. Ilmoittautuneet haastatellaan. Katja Korhosen toi Sulkavalle liikunnanohjaajaopinnot Tanhuvaarassa. Henkensä uhranneita halutaan yhä kunnioittaa Miksi sitten Sulkavan kunta ja seurakunta haluaa edelleen kunnioittaa yli 230 vuotta sitten kaatuneiden ruotsalaisten sotilaiden muistoa seppeleen laskulla ja hartaushetkellä. Sulkavan Reserviupseerikerho 18.7.1954.” Samana päivänä Sulkavan seurakunta sitoutui pitämään huolta alueen kunnosta. Hakijoita kunnalliselle puolelle on vaan ihan hirveästi, joten laajensin aluetta etelämmäksi. Myös Nikke Seppäsen on tuonut Sulkavalle liikunta, tosin hän asuu Puumalassa, ja on Sulkavalla töissä noin puolet työajasta. Toistaiseksi Nikke Seppänen on lähinnä tutustunut Sulkavan liikuntamahdollisuuksiin sekä myös kuntalaisiin erilaisten tapahtumien kautta. Muutettiin kumppanin kanssa sitten Sulkavalle joulukuussa, Korhonen kertoo
Väri on sama kuin aiemmin huomaamassamme kyltissä – s itä kohti siis. Eväät on syöty, joten kiitämme seurasta, korjaamme jälkemme ja suuntaamme takaisin kohti autoa. – Asumme Lappeenrannassa, mutta noin puolet ajasta vietämme mökillä. Se on kuitenkin Googlen karttapalvelulle tuntematon. Ne osoittavat kuitenkin kaikki samaan suuntaan, samalle metsätielle, jolta juuri olemme saapuneet. Kylttejä sen sijaan ei edelleenkään näy. Parkkeeraamme auton ja kävelemme hetken ympyrää kääntöpaikalla. Uusi melontareitti houkuttaa retkeilijöitä Olemme jo lopettelemassa lounastamme, kun joelta kuuluu jälleen lähestyvän veneen ääniä. Laavulta löytyy kaikki tarvittava Asetamme reppumme ja retkieväämme laavun ympärillä oleville penkeille ja aloitamme nuotion sytyttämisen, sillä nälkä kurnii jo vatsassa. Matka kulkee joutuisasti. Perheen kaksospojat ihastelevat Lieviskänjokea.. Sininen väri johdattelee laavulle Google ilmoittaa määränpään lähestyvän, ja alamme kuumeisesti etsiä merkkiä jonkinlaisesta opastekyltistä. Lapset rouskuttelevat odotellessaan hyvillä mielin alkupalaksi varaamiani tuorepaloja. Lapset kiipeävät portaat innoissaan ylös ja kurkkaamme ovesta sisään. Kesäinen tuulenvire hyväilee hiuksia, olo on lämmin ja raukea. Laavulla on mukava katsella tulta ja kuunnella tulen rätinää ja ympäröivää hiljaisuutta. Ja Kahvila-Puoti Alinassa pitää tietysti aina piipahtaa, eläkkeellä oleva pariskunta kertoo. Alamme myös puolison kanssa pohtia, miten auton kääntäminen takaisin tulosuuntaan mahtaa perille päästyämme onnistua. Lapsista on hauskaa bongailla sinisiä palluroita puiden rungoista, ja pian laavu jo hyppääkin näkyviin metsän siimeksestä. Pian joen törmälle jo rantautuukin sininen kanootti mukanaan pariskunta, joka liittyy seuraamme laavulle omia retkieväitään nauttimaan. Ilmiselvää eränkävijäainesta. Sisätiloista löytyy retkeilijöiden käyttöön tarkoitettu vaatimaton nukkuma-aitta. Kuinkahan paljon eteläsavolaisessa erämaassa mahtaa tallustella karhuja tähän aikaan vuodesta. Koko perhe tuoksuu savulle ja sammaleelle, lapset kikattavat takapenkillä suupielet ketsupissa. Lappeenrantalaiset Marjatta Kaitila ja Raine Valtonen ovat lähteneet melontaretkelle Lieviskänjoen uudelle melontareitille, jonka kunnostushanke on parhaillaan käynnissä. Mitä kauemmas päätiestä loittonemme, sitä erehdyttävämmin korpimaisema korkeine kuusineen, mäntyineen ja jylhine kallioineen alkaa muistuttaa Into the Wild -elokuvan alaskalaista erämaata. Tuli syttyy ja laitamme makkarat voileipineen paistumaan. Laavua lähestyttäessä syykin selviää: Lohilahdentieltä matka jatkuu yhä kapeneville, nimettömille hiekkateille, joissa riittää haastetta matalapohjaiselle autollemme. Ohitsemme joella lipuu myös kaksi melojaa, jotka kuitenkin häviävät näköpiiristämme yhtä nopeasti kuin siihen ilmestyivätkin. Ihastelemme laavun edestä avautuvaa maisemaa Lieviskänjoelle ja kuuntelemme hiljaisuutta, jonka rikkoo vain käen satunnainen kukunta ja lasten innostunut kiljahtelu. Matkalla piipahdamme mieheni Thomasin ja 6-vuotiaiden kaksospoikiemme Emilin ja Marcelin kanssa Lohilahden piskuisessa Kyläkauppa Rissasessa retkievästä noutamassa, ja suuntaamme sitten automme kokan kohti meille ennalta tuntematonta Lieviskänjokea. He kertovat olevansa mökkeilemässä Puumalan Kuikanniemellä, jossa heillä on ollut kesämökki jo 17 vuoden ajan. Vain tulitikut on muistettava itse tuoda mukana, ja sellaiset puoliso on onneksi muistanutkin napata matkaan. "Maisemissa riittää ihasteltavaa Riikka Tanskanen Erämaaseikkailu lasten kanssa Lieviskänjoella Toimittaja vei perheensä eteläsavolaiseen erämaahan, pyöri muutaman tovin ympyrää etsiessään laavua, paistoi makkarat, ja jutusteli mukavia melontareitiltä evästauolle pistäytyneiden retkeilijöiden kanssa. Erämaa jää taaksemme, retkirepussa on jälleen yksi seikkailu lisää. Shortseihin pukeutunut mieheni manailee asuvalintaansa, mutta onneksi nuotio saa surisijat pian siirtymään savuttomammille ruoka-apajille. Muiden opasteiden puuttuessa uskomme (ja toivomme) sinisen värin johdattelevan meidät veden ja nuotiomakkaroiden äärelle. Maisemissa sen sijaan riittää ihasteltavaa. “Täällähän vois vaikka asua” Makkaroiden paistumista odotellessamme lähden lasteni kanssa tutkimaan laavun lähimaastoa ja sen ympärillä olevia muita rakennuksia. Lappeenrantalaiset Marjatta Kaitila ja Raine Valtonen pysähtyivät laavulle eväitä syömään Lieviskänjoen melontaretkellään. Matka hiekkatieltä ei lopulta ole pitkä, ehkä noin 200300 metriä. Muita opasteita emme onnistu löytämään, ja koska kylttiin merkityt etäisyydet ovat lasten kanssa päiväretkeilyyn muutenkin turhan pitkiä, päätämme keskittää seikkailumme pelkästään laavun ympäriltä aukeavaan metsikköön. Mikonpolven laavulta löytyy tulentekoon kaikki tarvittava aina nuotiopaikasta kuiviin halkoihin. Myös hyttysiä on paikalla kiitettävästi, ja nekin asettuvat hyvällä ruokahalulla laavun ympärille. Mikonpolven laavulta löytyy tulentekoon kaikki tarvittava aina nuotiopaikasta kuiviin halkoihin. – Äiti, täällähän vois vaikka asua, toinen pojistamme suunnittelee. Laavun koordinaatit löytyvät Visit Sulkava -sivustolta, jonne on kirjattu myös laavun osoite. Sulkavallakin käymme usein ruokaostoksilla mökillä ollessamme. Laavun takaa löytyy hirsinen rakennus, jonka edestä nousevat portaat noin kahden metrin korkeuteen. Tasainen ja lastenkin kanssa helppokulkuinen metsätie kulkee nuoren havumetsän läpi, mustikoita ja puolukoitakin kangasmaastosta näyttäisi pian löytyvän. Hiekkatien päästä löytyy kuin löytyykin auton kääntöpaikka, joten ainakin se ongelma on nyt ratkaistu. Löydämme kyltin, johon on merkitty ilmeisesti laavulta lähtevät vaellusreitit. 8 Keskiviikkona 07.08.2024 N:o 32 K eskipäivän aurinko kutittelee lämpimästi kasvoja. Viimeiselle kapealle hiekkatieosuudelle kääntyessämme löydämmekin lopulta pienen puisen kyltin, jonka päähän on maalattu sininen nuoli. Olen päättänyt lähteä kotiseuturetkelle perheeni kanssa, Lohilahden Lieviskänjoen varrella sijaitsevaa Mikonpolven laavua tutkimaan. Lopulta toinen pojistamme bongaa yhden metsätien kohdalla puuhun maalatun sinisen ympyrän