On luotava uutta, mutta samalla ehkä luovuttava jostain vanhasta, jonka olemme ajatelleet olevan pysyvää. JÄTTILENKKI 8,95 e/kg 0400 872461 ark. Puhujia varten oli puhujakoroke, joka oli koristeltu porontaljalla. väh. — Vaikka katse kohdistetaan mieluiten eteenpäin, on uuden vuoden alussa hyvä miettiä taakse jäänyttäkin vuotta. — Kyse on asenteesta, välittämisestä. Muikkunen on noin 190 cm pitkä ja ruumiinrakenteeltaan hoikka. Vuosi 2015. Helikopterietsinnän lisäksi poliisin työ on ollut juuri vihjeiden tarkistusta ja niistä saatujen tietojen varmistamista. Oksanen 041 4632434 tai 050 41214842 i PALVELUSTA! UUNIKYLJYS 90 Maitokolmio MEIJERIVOI norm.suol. 040-846 0091 20 ROINILAN LIHATILAN | LIIKKUVA LIHATISKI TIISTAINA SULKAVA 12.50-13.10. Hienon ilotulituksen järjestivät paikalliset yrittäjät, joista sitä hoiti Jari Mikkonen. Tarvitsemme jokaista, niin täällä syntynyttä kuin tänne muuttanutta. Teitä varten tämä kunta on olemassa. Väkeä oli runsaasti liikkeellä. — Tänä aamuna aloitetaan etsinnät Laitaatsalmen virran alueella koiran avulla, kertoi Koponen etsintöjen jatkumisesta. 015-471651, Sulkava muikkukukko.fi uikkukukko(&muikkukukko.fi 20 Sulkavan Eläkeläisystävät ry Kutsumme jäsenet ystävällisesti 20-vuotisjuhlaamme Ravintola Muikkukukkoon tammikuun 14.päivä kello 13.00 Vastaanotto, ruoka ja kahvitarjoilu klo 11.30 Ilmoittautumiset 10.1.2015 mennessä ruokailuun Leenalle puh. On tehtävä päätöksiä. Lupaus, mikä pitäisi olla meidän kaikkien listalla on lupaus ystävällisyydestä ja lähimmäisyydestä. Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka toivotti uuden vuoden ilolla vastaan!hien Juhlallisuudet alkoivat Sulkavan Yrittäjien puheenjohtaja Juha Reposen tervetulosanoilla. iltapäivällä kello 15.00 aikaan. fi 4 Halpalinna SULKAVALAISUUDEN ASIANAJAJA 53. avoinna klo 12-02 MAKEN KARAOKE, vapaa pääsy Motelli * Ravintola MUIKKUKUKKO p. Kaikilla pitäisi olla aikaa kysyä tutulta kuulumiset ja kuunnella, auttaa jos apua tarvitaan. Perinteinen juhlatilaisuus järjestettiin kunnanviraston edessä keskiviikkona hetki ennen vuoden vaihtumista ja yrittäjien ilotulitusta. Kiitos teille kaikille, jotka olette myötävaikuttaneet siihen, että Sulkavan kunta on säilynyt elinvoimaisena, totesi Rinna Ikola-Norrbacka. Hän poistui tuolloin Savonlinnan sairaalasta. Vesa Muikkunen on 73-vuotias. = Hinta ilman korttiav2,89' Meillä voit Vv Vuosi vaihtui iloisissa tunnelmissa Kalle Keränen Sulkavalla vuosi vaihtui iloisin mielin, vaikka puheissa hieman arastellen mainittiin Krimin niemimaan ja Ukrainan tapahtumat. Poliisi pyytää edelleen ilmoittamaan kaikki havainnot Vesa Muikkusesta hätänumeroon 112.. On Uusi Vuosi. — Omasta ja Sulkavan seurakunnan puolesta kiitän kuluneesta vuodesta ja toivotan jokaiselle armorikasta vuotta 2015! Kahvila-Ravintola PIKKUKUKKO LA 10.1. 7-16 Vesa Muikkunen edelleen kateissa Etsinnät koiran avulla aloitettiin eilen Pirjo Valkasmaa Sulkavalainen Vesa Muikkunen katosi Savonlinnassa tiistaina 30.12. Poliisi jatkaa kadonneen etsintöjä. ' PATONKI MASTA UUNISTA UUTTA Viljaisa * MAALAIS' Alku UUTUUS! Maistuvampi RAY s WM 29 pkt (2,58 kg) WILJAMI Sulkava p. Jokaisella on annettavaa osana kuntaa, osana tätä yhteisöä. — Käsillämme on lupausten hetki. — Vihjeitä poliisille on tullut ja niitä on tarkistettu, mutta mitään muita varmoja havaintoja tiistain jälkeen kadonneesta ei ole saatu, kertoi Vesa Koponen keskiviikkoaamuna Savonlinnan poliisiasemalta. — Menestyneen, terveen, suositun ja elämänsä hallinnan säilyttäneen ihmisen mieleen tuskin juolahtaakaan Jumala, ja papin puheet hänen korvissaan ovat kuin kärpäsen surinaa, sanoi Erkki Kosonen ja arveli oliko sellaisia edes paikalla. 015 471203 Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 in er 2 kpl (rn ja Vh <$ tk Tarjoukset vk KANS Viennetta 002039 JAAÄTELÖKAKUT 650 ml : kpl/tal. Hän kiitti myös paikallisia yrittäjiä ja kunnan työntekijöitä. — Mutta luultavasti täällä on joitakin sellaisia, jotka tämän juhlinnan keskelläkin ovat yksinäisiä, huolissaan, murheissaan , peloissaan, jatkoi Erkki Kosonen ja luki heille lohdutuksena psalmin 31 sanat. 25 e/h + alv 24 Siivoustyöt katosta lattiaan Tarj. En tiedä tuoko tuleva vuosi tullessaan hyvää vai pahaa. Muikkusella oli yllään katoamisaikaan tummat housut, tumma takki ja tumma pipo, jossa on vaaleita raitoja. Kirkkoherra Erkki Kosonen pohti Krimin niemimaan ja Ukrainan tilannetta, kylmän sodan tuulia ja radikaalien islamilaisten toimia maailmalla. Meidän on katsottava eteenpäin tulevaa vuotta ja jopa pidemmälle. Puolustusvoimat antoi —virkaapua Itä-Suomen poliisilaitokselle ja osallistui etsintään helikopterikalustolla lauantaina 3.1.2015 kello 11.00 12.45 välisenä aikana Savonlinnan alueella. Viimeinen varma havainto Muikkusesta on poliisin ilmoituksen mukaan tiistailta klo 15.30 aikaan, jolloin hänen on nähty kävelevän Valintatalon kulmalla Hernemäen suuntaan. Muikkunen käyttää silmälaseja. -15 sisämaalaus/tapetoinnit kaikenlaiset lattiatyöt/ levytyöt eloinnit/tasoitetyöt Tarj. Ehkä molempia. Virka-apua on saatu myös Itä-Suomen poliisilaitokselta. Vapaaehtoinen = pelastuspalvelu Vapepa on ollut myös poliisin apuna etsinnöissä. Maalausja mökkitalkkari Tmi L. Monet ovatkin tehneet itselleen tai läheiselle jonkin uudenvuoden — lupauksen. — Otetaan uusi vuosi 2015 ilolla vastaan. — Ja lopuksi, suuret kiitokset kaikille Sulkavan kunnan asukkaille! — Te olette Sulkava. — Uusi vuosi on kuin lupaus paremmasta huomisesta. — En osaa ennustaa tulevaisuutta. Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta omasta ja Sulkavan kunnan puolesta!, sanoi Rinna IkolaNorrbacka. VUOSIKERTA ka TALVITARJOUS 1.1.-30.3. 20 e/h + alv 24 % lyös urakalla, kotital
Saamme syntymähetkestämme lähtien olla sen sovitusteon armoissa. Apokryfiset kirjat Nimipäiviä Tänään torstaina Titta, Hilppa, perjantaina Veikko, Veli, Veikka, Veijo, lauantaina Nyyrikki, sunnuntaina Kari, Karri, maanantaina Toini, tiistaina Nuutti, keskiviikkona Saku, Sakari, Sasu. Kävelylenkit maistuvat myös. klo 13. Arvonta. Syystalvi oli synkkää ja tummaa ja valotonta. Sen vuoksi sydäntalvi ja syksy ovat hiljaista aikaa myös järjestöpuolella ja tapahtumia ei juuri ole. Isompaa intoa kylille ei juuri ole. 27.2. Pitkät pyhät rikkovat työviikkoja ja vapaita kertyy alasta riippuen vähintäänkin sopivasti. Nyt alkavat päivät selvästi pidentyä ja eipä aikaakaan kun kevät koittaa. Tavalliset päivät ovat parhaimpia, sillä ne eivät sisällä yllätyksiä. Joulu, uusi vuosi ja loppiainen ovat sellainen paketti pyhiä, että vastaavaa ei taida kalenterista löytyä. Kuoro kokoontuu klo 11.30. Jokaisen lapsen ja ihmisen sisimmässä käydään jatkuvasti hyvän ja pahan taistelua — milloin voimakkaammin ja milloin hiljaisemmin. Toivottavasti myös yrittäjät osasivat ja ennenkaikkea pystyivät lepäämään juhlapyhinä ja välipäivinä. 015471544 Jouluristikon ratkaisu virtaa halki työmiehen kämmen trnpajissa + jaa AI mon may ETU | e iDiCis Z'P/S|O 2 minimi s Go äis va % Sulkavan kylä verbi T N 5 |>|PICIo >|> | />|z' + co IE [> [> xo 2|/-Ir > Ja — > M|'2|' > =) J—|<4|<4|—]|r Mm > & — |< Zio +<|-|& t+iD> S= vläl>rIir >zz>» Ejcjrjm|z|> 5ä|—|<|> Ia -D |O0|/Z2|/>|Z2/5/—+|]—-/2|]>|> > Sm |o|<t|>|x|F|o rimiviod EI v a Z | -|> E = he zioleizi>|xlol>|-|>irioj'z kiukaan <[alz > 2/2» I E3/0|C|>|A4|E | > pillein i GTE +|ojx|>|>|<-s |E |= Fiatit a |P|äil|-I2|/0 CRP |a|0|0 ZERP|-in|> |O|>|>|O|IE |ZIMIZIPIR|—|— |r + iM|OIX|>|Z2/>|/2|> 10 |m | 18 | |-|Sja|ä|o|X |>|<|2 >lzZImiml> > |A |] Zz |» [5] 4] |> JA [mite > |D [> 4 [21-zl0l-]> JE öl I>lvl»>lzl: mm c= &| |o|r*|>|RF|o 8 EI lolcl-lelcxl->z3 cl |>l=|!mid|-|>|= > — aknää. Olkoon se siunaus jokaisen meidän elämässämme totta: Jollei kukaan meitä ole siunaamassa, hyvä on muistaa oma kasteen hetkensä. Tukeudutaan siihen siunaukseen. Kristillisten kirkkojen yksi sakramentti on kaste. Alkava vuosi vaatii ponnisteluja meiltä kaikilta. Tasaisen menon jatkumiseksi voi vain kiitellä ay-liikettä työntekijäpuolen eduista ja vapaista. Perj. Isompia rientoja ei jaksa edes ajatella. Se siunaus peittää koko ihmisen olemuksen. Omaa ohjelmaa Hilkka 0.s. Siunauksella suojataan lapsi rakastavan, armahtavan ja anteeksiantavan Jumalan huomaan. Monet tarinat visioivat Hyvän ja Pahan välisistä taisteluista jo lapsen ensimmäisellä juhlahetkellä. Toisaalta kaste on ihmiselle avautumaton suuri jumalallinen mysteeri, mutta toisaalta se on hyvin konkreettinen tapahtuma kaikille läsnäolijoille. Me vain emme sitä aina myönnä. Ne sisältävät yhden elämän viisauden; jokainen ihminen on hyvän ja pahan jatkuva taistelutanner — elämänsä loppuun saakka. fys.ter. Se on pyhä toimitus, jossa lapsukainen otetaan niin kristillisen kirkon kuin Jumalan valtakunnan jäseneksi. Silloin ainakin kasteen toimittaja on kätten päälle panemisella meidät jokaisen siunannut Jumalan armon ja rakkauden alle. Kaikki entiset ja uudet jäsenet olette lämpimästi tervetulleita mukaan. Valo lisää voimia ja iloisuutta. Sitä, että pysytään valveilla vielä jokunen tunti työpäivän jälkeen. Talven synkin aika alkaa olla ohitse. Jo yksin ajokelit paranevat valon ja lämmön lisääntyessä. Päivän sana Astu heidän eteensä ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua. Arki on useimmilla — ehkä onneksi — aikamoista työelämässä keikkumista. Osa meistä suorastaan kammoksuu muutoksia normaaliin menoon. mukana srk:n edustaja. Äitimme, mummomme ja isomummomme Lyydia PARTANEN s. Kastehetken siunauksella on myös tehtävänsä. PT Päivän kierto Aurinko nousi tänään 9.36 ja laskee ISAR. Lämmin kiitos osanotosta. Joka tapauksessa on vapauttavaa todeta vuodenaikojen vaihtelut ja luonnon muuttuminen niiden 'myötä. Arkea jaksaa paremmin jos on odotettavissa huolettomia tai edes kirkkaampia aikoja. Eläkeliiton Lohilahden yhdistys ry: Kerho alkaa koululla pe 16.1.2015 klo 14.30, vieraana toiminnanjohtaja Kirsti Eronen. Siksi niin monet viihtyvät illat ja viikonloput kotosalla. Auvinen k. SULKAVA — as Tavallista arkea Pitkien juhlapyhien jälkeen arki maistuu odotettua paremmalle. Harvoin edes lapsen vanhemmat ymmärtävät, miten merkittävä kaste on, kun se tehdään heidän lapselleen. 16.10.1926 Savonlinna Sulkava Lämmöllä muistaen ku ja Jarno perh. Kun kastevesi valuu lapsen pään päälle, se muistuttaa samaisesta kasteesta, joka Jeesukselle tehtiin ennen kuin hän otti vastaan julkisesti tehtävänsä. Välllä voi lueskella lehtiä ja kirjoja, ehkä katsella tietokoneelta uusimpia uutisia ja tervehtiä tuttujaan. Tapahtumat Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Ei ainakaan, jos ajattelee tavallisen työntekijän kannalta. Tervetuloa! TAPAHTUMAT -palstalla 2 O K] + eo O sulkava.le Eco.inet.fi p. Sinä rakkaamme silmäsi suljit pois ajastamme kuljit Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa 3.1.2015. Se on parasta, mitä ihminen voi toiselle koskaan toivoa, toivottaa tai lahjoittaa. Toimintamme alkaa päiväkeskuksessa maan.12.1. Kansansadut ja tarinat kertovat, miten vastasyntyneelle lapselle haluttiin tuoda lahjoja tai tehdä hänelle elämää kantavia taikoja. Otetaaan vastaan jäsenmaksuja (10 €). Vasta ikä ja elämänkokemus tuovat tullessaan toimituksen syvällisyyden ymmärtämisen. Sen siunauksen alle ja varaan saa jokainen jättää toisensa — olipa hän sitten aikuinen tai kasvava. klo 12 kahvi, kerho alkaa klo 13. Joskus yllätykset ovat tervetulleita ja hienoja, mutta niitä ei juuri arkipäiviin sisälly. Sen huomaaminen tuo keveän mielen. 30.1. 13.2. 16.1. Tämä kehon ylle piirretty risti on muistutus siitä, että koko elämämme on risteillä rasitettu. kokoonnutaan Ystävänpäivän merkeissä. 9.12.2014 Raija, Mark Kisu taivaan kukkakehtoon. Riittää kun vaihtaa oloasun, nauttii jotain evästä ja laskeutuu tv-viihteen maailmaan. Jokainen vanhempi toivoo alituiseen, ettei paha saisi valtaa lapseen, vaan että hän saisi elää hyvän hoivassa. Kerätään täytetyt liikuntaja vapaaehtoistyönkortit ja jaetaan uudet. Tarinoiden juuret ovat hämmästyttävän tosia. turinatupa OP:n alakerrassa. Kasteenhetkellä yllemme viitottu risti kantaa jokaista siihen saakka, kunnes arkkumme päälle viimeisessä siunauksessa piirretään hiekkaristi. 1:17 Mietelause Uskollinen ystävä on vahva turva; joka sellaisen löytää, se aarteen löytää. Kirsi Hartikainen on mukana. Seija, Riikka ja Leo Petteri perh. Kaste on lahjoista laajin. Jer. Lapsen ylle piirretty ristinmerkki kertoo siitä teosta, jonka Kristus teki kaikkien meidän puolestamme ristillä: sovitti meidän kaikkien synnit. Siksi jokainen tarvitsee Hyvän ja Pyhän apua siihen kamppailuun. Erityisesti lapsi. Elämä on kuitenkin vahvasti kiinni luonnossa ja säiden muutoksissa. ja suunnitellaan tulevia tapahtumia, teatteri retkiä ym. Se kattaa ihmislapsen kehdosta hautaan, lapsuudesta vanhuuteen. Erityisesti tämän ajan lapsi
Aikahan menee kuin siivillä, toteaa kansalaisopiston opettajan tehtävistä pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Kaija Huhtinen. SULKAVA Torstaina tammikuun 8. Tänä päivänä Kaija toteaa olevansa aktiivinen opiston kurssilainen. Maakuntaviestissä on = kuntajoukkueet. Pienet tilkut ovat pääosin ystävien ja omien villatöiden tähteitä, kertoo Kaija terapeuttisesta työstään. vuoden alussa. Kerhotoiminta jatkuu entiseen tapaan joka perjantai koululla. Uusia jäseniä ovat Olavi Kutvonen, Kitty Huuskonen ja Leena Partanen. päivänä 2015 Matkalla mukana ja matka jatkuu Kaijan Huhtisen matka jatkuu — käsitöiden merkeissä TAIDOKASTA TYÖTÄ. Kaija on aina ollut kierrätyksen ja tilkkutöiden suuri ystävä. — Olen Juvan toimipisteen aktiivinen opiston kurssilainen.On rentouttavaa olla nyt oppilaan osassa. Hänen mielestään juuri mitään ei kannata heittää pois, vaan vanhasta voi aina ”tuunata” uutta ja toimivaa. Onko siitä jo niin kauan. Nyt Sulkavan kirjastossa oleva näyttely on ollut Virtain tilkkufestivaalien jälkeen esillä Jokioisten Tietotalolla ja Puumalan kunnantalolla. Aila Idström toimii myös arpajaisvastaavana, varalla Liisa Mikkonen ja Eila Kutvonen Seniorikuoron vetäjänä toimii Sirkka Immonen ja emäntinä Irene Pellinen ja Paula Kosonen. Kerhot jatkuvat entiseen tapaan joka toinen perjantai samassa paikassa edellä mainittuna aikana. Ystävänpäivänä järjestetään jotain aiheeseen liittyvää. Kevätkauden toiminta aloitetaan kerholla pe 16.1.2015 klo 14.30 koululla. Näyttelyssä on henkeäsalpaava kokoelma kauniita käsitöitä. Heidän kautta voi ilmoittautua myös tsemppi-harrasteviestiin tai myös suoraan vapaaajanohjaajalle kuntaan. Hyvät tilat ja opettajat sekä uudet tekniikat kiehtovat osallistumaan erilaisille kursseille ja tärkeäähän on myös sosiaalinen kanssakäyminen samoista asioista kiinnostuneiden muiden kurssilaisten kanssa, Kaija kertoo. Oppilaan osassa olo ei ole hullumpaa vaikka eivät opettajan työt ihan tyystin ole loppuneet. Näyttely Muiden muistoista, vanhoista villoista -näyttely avattiin Sulkavan kirjastossa joulukuun lopussa. Osuuksia on kahdeksan (8) hiihtäjää. Pirjo Valkasmaa — Kaksi vuotta eläkkeellä. — Matkalla mukana, ja matka jatkuu -matto on nimensä mukaan valmistettu matkoilla käsin ommellen, tilkku kerrallaan. Taakse jäi mielenkiintoinen ja antoisa 22 vuoden pesti Sulkavalla. mennessä. Marja-Liisa Leinonen johtaa Lohilahden yhdistystä Marja-Liisa Leinonen valittiin syyskokouksessa Eläkeliiton Lohilahden yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2015. — Käsityö on elämän punainen lanka: harrastukset, opetus, näyttelyt ja vapaaehtoistyö liittyvät kaikki käsitöihin, toteaa Kaija Huhtinen. Tarkempia — ajankohtaistietoja, aikatauluja ja tapahtumia ilmoitellaan Sulkava lehden Tapahtumat palstalla. — Muiden muistoista, vanhoista villaisistanäyttelyni on jatkumoa vanhojen vanuneiden maailmassa ja toinen oma näyttely villaisista. Matkavastaava on Marjatta Tiainen ja kotisivuvastaava Vuokko Tuukkanen. Näyttely on valmistettu viime kesäksi Virtain tilkkufestivaaleille. Kevätkaudelle on suunniteltu Järvi-Saimaan — kansalaisopiston Rantasalmen toimipisteeseen tilkkutöitä tähtiteemalla sekä Puumalan kansalaisopistossa ja ensi kesänä Virtain tilkkufestivaaleilla Vanhojen villaisten -kurssi. Tsemppi-harrasteviesti hiihdetään neljä (4)osuutta ja sarjat ovat naiset, miehet, nuoret (alle 14 v.) ja sekasarja. Viime talvena valmistin ruusut ja työ osallistui Imatralla valtakunnallisten tilkkupäivien näyttelyyn Yksi näyttelyn helmistä on mielenkiintoisen näköinen matto, josta asiaan vihkiytymätönkin voi päätellä, että aikaa sen parissa on vierähtänyt toinenkin tovi. Kevään — ulkoilupäivä, kuten myös toukosiunaus kuuluvat ohjelmaan, yllätysmatkaa unohtamatta. Virtain tilkkufestivaalit ovat vuosittainen tapahtuma, jossa käsitöitä harrastavat ihmiset tapaavat toisiaan kahden viikon aikana luentojen, kurssien ja monien näyttelyjen merkeissä, kertoo Kaija näyttelystään. Sulkavalta maakuntaviestiin joukkueen kokoaa Sulkavan Urheilijat SU-41 ry, joka tuottaa kunnalle liikuntapalveluja hankintasopimuksen mukaisesti. Perinteinen juhannusaaton kokkotapahtuma on ilman muuta ohjelmassa, sekä myös elo syyskuun vaihteessa Paavon suunnittelema Länsi ja Käsivarren Lappiin suuntautuva kuuden päivän matka. Aktiivinen kurssilainen Kaija Huhtinen jäi RaJuPuSuopiston käsitöiden suunnittelijaopettajan ja aluevastaavan tehtävistä eläkkeelle vuoden 2012 lopussa. — Vapaaehtoistyönä olen mukana Juvan seurakunnan lähetystyön käsityöryhmässä, jossa valmistamme myyntija arpajaistöitä. Minulla oli kunnia olla yksi kolmesta päänäyttelyn esille asettajista Perinnekylän Makasiinissa. Maakuntaviesti hiihdetään Mäntyharjulla Maakuntaviesti siirtyi loppiaisesta helmikuulle. Hallituksessa vuonna 2015 toimivat myös Pauli Kosonen, varapuheenjohtaja, Aila Idström, sihteeri ja jäsenasiat, Kyllikki Repo, Pertti Tiainen ja Paavo Immonen, erikoismatkat. Viesti hiihdetään tänä vuonna Mäntyharjulla — lauantaina Tn Maakuntaviestiin voivat osallistua henkilöt, jotka ovat henkikirjoilla kyseisessä kunnassa/kaupungissa ko. Kylpyläretkiä järjestetään muun muassa Rantasalmen —Järvisydämeen ja kesäteatterimatka Rapion Myllyteatteriin. Kauden — toimintaa — värittävät eri tahojen vierailut kerhoissa. Maakuntaviestijoukkueeseen nimetyt henkilöt eivät voi osallistua Tsemppi-harrasteviestiin. Kaija Huhtisen näyttelyssä voi nauttia kauniist PKT a käsitöistä, sommitteluista ja värien harmoniasta sekä hakea vaikka inspiraatiota alkavalle uudelle kansalaisopiston työkaudelle. Ilmoittautumiset olisi tehtävä hiihtoa edeltävään tiistaihin 3.2. Tsemppiharrasteviestiin voivat osallistua maakunnassa asuvat tai syntyneet ja yritykset sekä sekalaiset yhdistelmäjoukkueet. Esimerkiksi ruusuaiheista taulua on Kaijalta ostateltu useaan kertaan, mutta tekijä ei ole raaskinut luopua aarteestaan. — Risuja ja ruusuja -seinätekstiilin pohja eli risut on valmistettu vuosia sitten. — Vanhojen vanuneiden, farkkutöiden ja tilkkutöiden kursseja olen käynyt vielä ohjaamassa esimerkiksi Keravalla, Sodankylässä, Kittilässä, Jokioisissa, Outokummussa, Siilinjärvellä, Rantasalmella ja Puumalassa. Käsityöihminen henkeen ja vereen ei ole jäänyt laakereilla lepäämään vaan käsitöiden teko ja uuden opettelu jatkuu edelleen. Kun ensimmäiset käsityöt ovat syntyneet niinkin pienenä, ettei sinne edes muisti yllä, ymmärtää että käsityöt ovat tärkeä asia Kaijan elämässä
Tietysti kaikki valtakunnalliset ratkaisut koskettavat myös eteläsavolaisia, niissäkin jos on ollut itäsuomalaisia erityispiirteitä, niitä olen tuonut esiin. MO 120 UTA EMME SUPISTUVAT JA KUIHTUVAT. — Elämisen edellytyksiin kuuluu myös palvelut. Hallituspuolueet pitivät pintansa ja äänestys hävittiin. tiedonvälittäjiä allekirjoittanut vastustimme tilattavien lehtien tilausmaksujen arvonlisäveroa. pyrkinyt auttamaan — edistämällä kuntien itsehallintoa ja tasa-arvoista aluepolitiikkaa. Siksi niiden toimintamahdollisuuksista on pidettävä huolta, toteaa kansanedustaja Jari Leppä. Hänen mielestään paikallislehdet ovat tärkeitä. marraskuuta 2014 mio 46 60. m 5 RANTASALMEN LEY LÄ vänä 2114-80 45 korvar Rauni viettänssan tävät! Tervetuloa Pip ot AVINTOLAPÄIVÄÄ JN 191511. He olivat alusta alkaen tilattavien lehtien tilausmaksujen arvonlisäveron kannalla. — Keskusta on oppositiosta painostanut = hallitusta perumaan ALV:in noston. Sosiaalidemokraattien = kansanedustajat Jouni Backman ja Pauliina Viitamies eivät vastanneet Sulkava-lehdelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen pitää Itellan hinnoittelua sen omana asiana. suosikersa i ip Torstaina nasräskuvn 1. Nykyinen hallitus keksi 2012 tilattavien lehtien tilausmaksuille arvonlisäveron, jota se heti seuraavana vuonna nosti. — Biotalous on yksi suurimpia tulevaisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Kansanedustaja Jari Leppä toteaa, että paikallislehtien toimintamahdollisuuksista on pidettävä huolta.. — Itse olen pyrkinyt tukemaan osaltaan paikallislehtiä mm. — Etelä-Savon elinvoiman kasvattaminen on ja tulee olla jatkossakin alueen kansanedustajien tärkeimpiä tehtäviä. Muutoin ei Etelä-Savon tyyppisten maakuntien mahdollisuuksia pystytä hyödyntämään. Kansanedustajista osa on huolissaan Paikallislehdet ovat tärkeitä Kalle Keränen Eteläsavolaiset paikallislehdet ovat lähes kriisissä. — Paikallislehdet ovat yhä tärkeitä paikallisidentiteetin rakentajia ja ylläpitäjiä sekä yhteisöllisen tiedon välittäjiä. — Monet sanomalehdet ovat joutuneet esimerkiksi vähentämään ilmestymiskertoja jo ennen Itellan hinnanostoja. PIDETTAVA HUOLTA. Sulkava-lehti on kysellyt alueemme kansanedustjilta aina silloin tällöin tärkeistä seutumme asioista. — Tavallisia rantasalmelaisia, puumalalaisia ja sulkavalaisia muiden kuntalaisten lisäksi olen itse Tärkeitä Kalle Keränen Kansanedustaja Jari Leppä (kesk.) on puolustanut eteläsavolaisten ja sulkavalaisten asioita aiemminkin. Sen pohja ja raaka-aineet tulee maaseudulta ja siksikin pitää yrittämisen mahdollisuudet ja kannusteet olla nykyistä paremmat. — Paikallisuuden ja sitä kautta paikallisten uutisten ja elämänmenon ja ilmiöiden kuvaajana paikallislehdet ovat tärkein tiedonvälittäjä. TARKEITA MONESTA SYYSTA. äänestämällä ensin tilattavien lehtien ALV:in säätämistä ja myöhemmin korotusta vastaan. — Omistajaohjauksella pitää vaikuttaa Itellan toimintatapaan ja hinnoitteluperusteisiin. Ilman muuta sulkavalaisten, puumalalaisten ja rantasalmelaisten elämää halutaan helpottaa. Tällä kertaa kyselimme paikallislehtien — kohtalosta ja eteläsavolaisten kansanedustajien tunnoista. Tähän pitää saada muutos. Jakelukustannusten nousu, tilattavien lehtien alv:in nosto, muuttoliike kasvukeskuksiin ja elinkeinoelämän negatiivinen kehitys mukaan lukien median käytön murros haastavat paikallislehtien olemassaolon, toteaa Katri Komi (kesk.). Kaikkiin yllä mainittuihin vaikutetaan. Liikenneja viestintäministeriä olemme patistaneet kertomaan keinoja, joilla valtio aikoo lehdistön toimintaympäristön muuttumiseen vastata. — Kaikki nämä onnistuvat vain riittävän laajalla yhteistyöllä ja poliittisella tahdolla, jolla pidetään koko Suomen puolia, sanoo Jari Leppä. Kansanedustaja Katri Komi myöntää, että tilattavien lehtien tilausmaksujen arvonlisävero on ollut katastrofi. — Kyllä paikallislehtien tulevaisuus mietityttää. — Nykyisen hallituksen aikana keskittäminen on vallannut alaa ja maaseutualueiden asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytyksiä on heikennetty. Etelä-Savossa paikallislehdet painivat samojen ongelmien kanssa kuin kunnat ja muut yritykset. Tulevaisuus näyttää todella synkältä. Niitä pitää olla saatavilla myös maaseutukunnissa. Nyt hän on huolissaan myös maakunnan elinvoimasta ja €paikallisesta = tiedonvälityksestä. Ministeriössähän on varta vasten asetettu lehtiasiain neuvottelukunta, joka näitä keinoja on etsinyt, tietää Katri Komi. — Kokoomusjohtoinen keskittävä politiikka on valitettavasti ollut tämä vaalikauden hallituksen linja, mutta kelkkaa on mahdollista kääntää seuraavissa vaaleissa, väittää Katri Komi. — Yksittäisiä hankkeita on tullut edistettyä ja pyynnöstä selvitettyä ja hoidettua erilaisia asioita kuntien ja kuntalaisten tärkeinä pitämistä asioista vuosien varrella. Kansanedustajana olen myös ollut aina käytettävissä niin paikalliskuin aluelehtien haastatteluihin ja kyselyihin, jatkaa Katri Komi. Väki vähenee, vanhenee ja yrityksiä katoaa. — Keskusta ja tietenkin myös vn RR Jorstai 20. — Tilattavien lehtien ALV on ollut katastrofi ja se on vaikuttanut myös Itellan huonontuneeseen tilanteeseen
— Tilattavien lehtien lisäveron nollakanta Muutos tehtiin puhtaasti veropoliittisista syistä. — Lisäksi olen omilla ilmoituksillani ja mainonnallani tukenut paikallislehtien toimintaa. — Digitalisoituvassa maailmassa = on tärkeää, että lehdistö pystyy olemaan mukana kehityksessä. Entä kuinka paljon ja miten Itä-Suomen — aluehallintovirasto auttaa tavallista sulkavalaista, puumalalaista tai rantasalmelaista veronmaksajaa. — Hallitus on mm. — Joka päivä teen työtä hartiavoimin sen tavoitteen, että | E v ka SUOJELI Elli Aaltonen. Käymme myös kuntien seututilaisuuksien yhteydessä tutustumassa paikallislehtiin. Itella vastaa luonnollisesti omasta hinnoittelustaan. — Voimme olla yhteydessä puolin ja toisin. — Paikallislehdet saavat kaikki tiedotteemme. Paikallislehdet eivät Avia kiinnosta muuten kuin tiedotteiden vastaanottajina. Luottamustehtäviä on ainakin Kansaneläkelaitoksen hallituksen — varapuheenjohtajuus, Itä-Suomen yliopiston hallituksen jäsenyys, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajuus. — Arvonlisävero on osa valtiontalouden sopeutusta, johon liset ilmoitukset julkaisemme maakuntalehdissä. Itellan palveluhinnaston muutokset ovat seurausta muuttu-vasta toimintakentästä. meidän kaikkien on osallistuttava. Paikallislehdillä on tärkeä tehtävä aluetiedottamisessa ja paikallisidentiteetin rakentamisessa. Voisimmeko me täällä paikallislehdissä tehdä jotain yhteistyön tiivistämiseksi. Olemme julkisten ja yksityisten palvelujen tuottajien lupa-, valvontaja tarkastusvirasto, joka hoitaa kahdeksan eri ministeriön alueellisia tehtäviä. Mitä ja milloin. = Hankala taloustilanne rajoittaa — valtion — liikkumavaraa ja keinoja kaupallisen median toimintaedellytysten parantamiseksi. -Vastuullinen taloudenhoito on pitkässä juoksussa koko Suomen ja kaikkien suomalaisten etu. Valtio voi vaikuttaa parhaalla tavalla pitämällä huolta yritysten edellytyksistä — menestyä. Jos teette jompaa kumpaa, niin miten. Helpottaako vai vaikeuttaako aluehallintovirasto tavallisten rantasalmelaisten, puumalalaisten ja sulkavalaisten elämää. Entä kuinka paljon ja miten eteläsavolaiset kansanedustajat auttavat — tavallista —sulkavalaista, puumalalaista tai rantasalmelaista veronmaksajaa. — Työssäni — eurooppaja ulkomaankauppaministerinä edistän = kaikkien suomalaisten, myös rantasalmelaisten, puumalalaisten ja sulkavalaisten yritysten mahdollisuuksia menes-tyä maailmalla. — Lehtiä paikallistason yhteisöllisyyden kehittäjinä ja muun muassa tapahtumien tiedottajina arvostamme kovasti, sanoo ylijohtaja Elli Aaltonen. Vuosina 2005 — 2009 Elli Aaltonen oli Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaalija terveysneuvos. — Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kannattaa selvittää verokannan muutoksen vaikutuksia niin lehtien toimintaan kuin valtiontalouteenkin. Hän muistuttaa, että taloustilanne on hankala ja että tilattavien lehtien tilausmaksujen arvonlisävero on osa valtiontalouden sopeuttamista. Aikooko se vaikuttaa Itellan hinnoitteluun tai tilattavien lehtien tilausmaksujen arvonlisäverollisuuteen. laskenut yhteisöverokantaa 20 prosenttiin, mikä parantaa myös mediayhtiöiden toimintamahdollisuuksia. Kuinka paljon Itä-Suomen aluehallintovirasto — ilmoittelee vuosittain maakuntamme paikallislehdissä. Vuonna 2014 ylijohtaja Elli Aaltonen toimi Sulkavan Suursoutujen suojelijana. Sitä tietoa, taitoa ja paikallisosaamista, jota lehdissä omataan, on kyettävä jakamaan myös jatkossa. — Paikallislehtien tukeminen ei kuulu aluehallintoviraston toimintaan ja tehtäviin. Hän oli tätä lakia säätämässä ja kannattamassa kansanedustajana. Oletteko — koskaan — tehneet mitään maakuntamme paikallislehtien hyväksi. Valvomme peruspalvelujen toimivuutta lakien mukaisesti, jotta sulkavalaiset, rantasalmelaiset ja puumalalaiset saavat lakien mukaiset palvelut ja tuen, toteaa Elli AaltoEi voi vaikuttaa, vastaa Elli Aaltonen molempiin kysymyksiin. Voisitteko te Etelä-Savon kansanedustajat yhdessä | tai erikseen vaikuttaa Itellan hinnoitteluun. Entä tilattavien lehtien tilausmaksujen — arvonlisäverollisuuteen. = Huolehtimalla Suomen talouden kantokyvystä ja kestävyydestä huolehditaan kaikkien — suomalaisten = asemasta, myös — sulkavalaisten, = puumalalaisten = ja — rantasalmelaisten. Kyselimme häneltä kommentteja myös paikallislehdistä. Hän pitää muun muassa omaa blogia ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun eri medioissa. Viral— Tämä tuo kuntiin paljon kaivattuja — verotuloja ja auttaa meitä huolehtimaan hyvinvointipalvelujen rahoittamisesta. — Epävirallisella sidosryhmäyhteistyöllä kyllä, jos siihen vaan tulee mahdollisuus, lupaa Elli Aaltonen. — Itä-Suomen aluehallintoviraston ydintehtävät liittyvät kansalaisten oikeusturvaan, turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Viime kesän suursoutujen suojelija ylijohtaja vientiyrityksemme menestyisivät ja taloutemme elpyisi. Paikallislehdet saavat myös kutsut tiedottajatapaamisiin ja järjestämiimme tilaisuuksiin, sanoo Elli Aaltonen. — Media-ala on = kuitenkin murroksessa. — Teemme päätöksiä parhaan harkintamme mukaan käytettävissä olevan tiedon puitteissa. Kun kaipaatte tietoa, olemme valmiit sitä antamaan, lupaa Elli Aaltonen. Sittemmin monet ovat pitäneet sitä pahana virheenä, joka vie työpaikkoja. Avi ei ilmoittele paikallislehdissä. Tämä on ainoa ja paras keino vaikuttaa näihin kahteen asiaan kestävällä tavalla. — Se ei ollut, eikä ole päätös, jolla haluttaisiin vaikuttaa ihmisten kuluttamiseen ja lehtien lukemiseen. Jos se tekee jompaa kumpaa, niin miten. Ylijohtaja Elli Aaltonen: Paikallislehdet saavat kaikki tiedotteemme Kalle Keränen Itä-Suomen — aluehallintoviraston Avin ylijohtaja Elli Aaltonen kommentoi hanakasti maakunnan ja koko maan elämänmenoa maakuntalehdissä ja eri medioissa. — — Fyysisten — jakelupalveluiden — tarve — on sähköisten palveluiden myötä — vähentynyt, mikä näkyy hin-noittelussa tarkasti säädellyllä alalla. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden tohtori ja on toiminut Itä-Suomen yliopiston dosenttina vuodesta 2010. Miten ja milloin. Jotta ymmärtäisimme = tilanteen, tässä tapauksessa = paikallistasolla, on tärkeää, ettäniin lehdet kuin muutkin tahot välittävät sitä viestiä meille. Å. Elli Aaltonen toteaa, että paikallislehdet saavat kaikki Avin tiedotteet. — Lähetämme kaikki tiedotteemme ja pidämme muutenkin yhteyttä paikallisja maakuntalehtiin. Teiltä tullut viesti on kuitenkin otettu vakavasti. — Yhteydenpito päättäjiin on tärkeää. Onko se koskaan tehnyt mitään maakuntamme = paikallislehtien hyväksi. Elli Aaltonen on toiminut ItäSuomen = aluehallintoviraston = ylijohtajana vuodesta 2010 lähtien. — Kyllä. Miten ja milloin. Jos — voisitte, niin = aiotteko vaikuttaa Itellan hinnoitteluun tai tilattavien lehtien tilausmaksujen arvonlisäverollisuuteen. Eurooppaministeri Lenita Toivakka tilausmaksujen alvista: Hankala taloustilanne taustalla Kalle Keränen Mikkeliläinen eurooppaja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) arvostaa paikallista ja alueellista tiedottamista. Voisimmeko me täällä paikallislehdissä tehdä jotain yhteistyön tiivistämiseksi. Mitä ja milloin. JA. — — Parhaillaan — keskustellaan esimerkiksi digilehtien tilausten arvonlisäverotuksesta. Helpotatteko vai vaikeutatteko tavallisten — rantasalmelaisten, puumalalaisten ja sulkavalaisten elämää. Onko Itä-Suomen aluehallintovirasto koskaan pohtinut seutumme paikallislehtien kohtaloa
Joka tapauksessa parina seuraavana päivänä lastausta jatkettiin ja tungettiin ruumaan vielä 10 tuhatta kappaletta muuritiiliä sekä 36 tonnia kivihiiltä. Suolan hankkimiseksi rohkeat miehet joutuivat yhä uudelleen lähtemään Ranskaan ja Espanjaan, kuten laulussa laulettiin. armon vuonna 1863, kun aluksen longitudi oli 4 astetta ja 34 minuuttia itäistä pituutta ja latitudi 55 astetta ja 11 minuuttia pohjoista leveyttä. todettiin virran vieneen laivaa 18 mailia etelämmäksi kuin olisi muuten voinut arvioida. Naissaari suunnittiin 18.9. Lokakuun 17. suunnittiin Mesa, 31.5. päivänä tuulen ollessa itäkoillisesta eli siis myötäisen. Ei ollut vielä edes rautatietä, eikä ruokaa saatu perille. 24.5. päivänä. Ei auttanut, vaikka Pietarissa kerättiin rahaa Suomen nälkäänäkeville. Suomessa oli nälänhätäkin alkamassa, myöhäisen kevään kukkuraksi tulivat ankarat syyshallat ja säät estivät pian myös viljan kuljetukset onnettomaan maahan, jossa ihmisiä alkoi kuolla kuin kärpäsiä. Matka loppui kuitenkin lyhyeen, sillä kovan myrskyn (härd storm) takia ankkuroitiin johonkin ilmeisen suojaiseen paikkaan, josta lähdettiin eteenpäin vasta tammikuun 28. Vauriot saatiin korjatuksi ja matkaa jatkettiin koko ajan luodaten, nämä vedethän ovat petollisia virtojen ja vuorovesivaihtelun takia. Lohikosken reitti noudatteli Espanjan rannikkoa. 1.4. Siellä sitten kuurattiin laiva sisältä ja ulkoa, mitä muuten tapahtuikin uuden kapteenin komennosta varsin usein. Svär storm med orkanlika byar kuitenkin jatkui ja seuraavana päivänä suuri aalto irrotti laivaveneen, joka ilmeisesti sentään saatiin pelastettua. päivänä ankkuri nostettiin klo 6 ja kello 12 suunnittiin jo Stora Fiskarn luoteessa. päivänä aloitettiin suolan lastaus, joka saatiin päätökseen 13.5. Paikkakunnan neitosten kanssa vaihdettiin ujoja silmäyksiä. päivänä saatiin viimein jo ulos paarlasti eli painolastikivet sekä sisään 12 tusinaa lankkuja. Sapatin rikkomisestahan taisikin tuohon aikaan olla vielä laissa jokin rangaistuskin säädetty. Tämä kai ainakin päti sen ajan säilöntään. Naissaaren majakka saatiin näköpiiriin jo 21.7. Vasta kesäkuun 3. Suomenlahden pohjaan menivät sekä laiva että tuhannen tynnyrin suolalasti, mutta miehistö pelastui. oltiin Viipurissa ja kapteeni merkitsi, että laivasta oli vedet pumpattu, pumpat läns. nut veroa. Noille rosvoille oli aikoinaan myös Ruotsi maksaASIANTUNTIJA. Seuraavana päivänä saatiin jo näkyviin Högland, Suursaari, jonka jokainen merenkävijä tänäänkin helposti erottaa neljästä korkeasta kukkulastaan, joista korkeimman, Lounatkorkean huippu, on peräti 176 metriä merenpinnasta. eli kahden viikon kuluttua ja Humberin suulla saatiin Grimsbyn luotsi laivaan 26.6. Sikäläiset taas pääsivät rakentamaan talojaan kunnon honkalankuista eikä Provencen kitukasvuisista puunkäkkäröistä. Matka Hullista oli kestänyt vain kaksi viikkoa, olipa se aika menoa! Lohikoski oli sen jälkeen kiinnitettynä Uuraasssa, kunnes syyskuussa lähti vielä Lyypekin keikalle. saatiin näkyviin San Sebastianin vilkkumajakka länsiluoteessa. 15.7. oltiin taas valmiita lähtemään Hulliin, jonne päästiin 4.12. Aallot pyyhkivät yli laivan päivästä toiseen, vaikka 15.3. saatiin näköyhteys Travemöndeen. Sieltäpä ne tarpeet haettiin sulkavalaistenkin muikkujen suolaukseen. Keli nimittäin sen kuin huononi. 14.3. Lokikirjassa ei kerrota, miten lastaus tapahtui, mutta sitä tehtiin joskus jopa niin, että Uuraaseen kanavalaivoilla saapunut tavara heitettiin mereen, josta sitten poimittiin toiseen laivaan. Ehkä merimiehet saivat käydä rannan iloihin tutustumassa ja ryyppäämässä vähiä pennosiaan. saatiin suuntima Skagenista. kapteeni määräsi, että miehistölle oli annettava enää vain puoli annosta vettä päivässä, koska sitä oli jäljellä enää puoli ”astiaa”. Kaikki laivat olivat vaikeuksissa. Tuskin edes viini kiinnosti nyt yhtä paljon. Vuoden 1867 syksyllä tapasi monet myrskyt kokenut Lohikoski kohtalonsa lähellä Tallinnaa Suurupin majakan tietämillä. Luodin päässä olevaan talikuppiin voitiin todeta tarttuneen hienoa harmaata santaa... kapteeni kirjoitti ”fartyget arbetar svärt och har tagit flera sjöar över” (härd storm). tammikuuta lähdettiin taas matkaan. 6. päivänä armon vuonna 1862 lähti kuunari Lohikoski luotsin johdolla Helsingistä kohti Viipuria. Mutta Välimeri ei tällä kertaa ollutkaan lekottelun ja aurinkokylpyjen paikka. Tilanne oli hyytävä... Nyt tämä villi-ihmisten toiminta näytti siirtyneen ikuisiksi ajoiksi historiaan. Ceuta Gibraltarin salmessa. päivänä höyrylaiva hinasi Lohikosken vuorovesisulun läpi ja klo 4 peilattiin Humberin majakka lounaassa. Koko helmikuu oli siis mennyt avomerellä ilman suuntimia rannikolta. otettiin vielä mukaan kansilasti, surrattiin laivavene ja haalattiin vielä vettä. Seuraavana päivänä samaa tavaraa purettiin 2805 toppaa sekä 21.5. Nyt ei enää tarvinnut kyllä tiettävästi pelätä enää barbareskimerirosvojakaan, jotka Ranska oli kukistanut vallattuaan Algerian. Lohikoski nimittäin vei suoraan Välimerelle myös useampia lasteja lankkuja, muun muassa vuonna 1864 Marseilleen kapteeni G.A. Tämä oli todella vauhdikas matka, mutta näillä merialueilla ovatkin läntiset ja lounaiset tuulet vallitsevia, joten paluumatkat etelästä ovat keskimäärin nopeampia kuin menomatkat sinne. 8.3. otettiin Kronoborgista luotsi, joka ilmeisesti oli Juutinraumassa pakollinen, vaikka paikka nyt ei erityisen vaativalta vaikutakaan. kuitenkin piti todeta, että vettä oli enää jäljellä 4 päiväksi ja vain puoli tuoppia -noin 0,7 litraa kullekin. Tavanomaisen purjevarustuksen lisäksi paapuuriin viritettiin nyt vielä myötäpurje ja matka kohti Hullia saattoi alkaa. Mikä pahempaa, 31.3. Matka jatkui yli helmikuisen Biskajan ja maata nähtiin jälleen vasta 2.3. Samana päivänä tuuli kuitenkin laantui ja voitiin taas lisätä purjeita. Joulunpyhät kuluivat sitten tuossa siihen aikaan hyvin vilkkaassa satamakaupungissa ja vasta 16. 30.5. Heinäkuun 3. Mikään ei ole hyödyllisempää kuin aurinko ja suola. Matka suuntautui nyt etelään, läpi Englannin kanaalin ja välillä loki osoitti peräti 12 solmun nopeutta. ja seuraavana päivänä oli vuorossa Suursaari, josta tuli laivaan luotsi. 1.6. Aiempi ei ainakaan raportoinut asiasta näin usein. Ylen makea lasti oli kaiketi valmistettu Töölön sokeritehtaassa, joka sijaitsi nykyisen oopperatalon tienoilla ja saastutti pahoin arkaa lahtea. Seuraavana päivänä pumpattiin. Sole et sale nihil utilius sanoivat jo muinaiset roomalaiset. Helluntaita ja helatorstaita sitten pyhitettiin asianmukaisesti ja levättiin vähän muutenkin pitkästä ja rankasta matkasta. Lokikirja loppuu 28.7. Professori Timo Vihavainen luennoi asiantuntemuksella laivaliikenteestä Sulkavan Pursiseuran 30-vuotisjuhlissa joulukuussa 2014. nähtiin priki, joka menetti ison maston (prammi?)tankonsa ja suuntasi sen jälkeen myötäiseen, kaakon suuntaan. oltiin valmiita lastaukseen ja siirryttiin Trängsundiin eli Uuraaseen. Tuuli oli oikeansuuntaista ja navakkaa ja jo 13.7. Jo 20.10. Olinin johdolla, kuten Wiborgs Tidning kertoi. Toukokuun 26. Vakuutusyhtiölle tuli tästä tappiota 19 609,05 Suomen markkaa. kapteeni joutui merkitsemään =lokikirjaan, että nyt olikin tullut tyyntä —stiltje... päivänä nostettiin kaikki purjeet ja lähdettiin arvomerelle. Silloin oltiin jo Pohjanmeren matalan itärannikon tuntumassa ja luodattiin 24 sylen syvyys. päivänä lokakuuta. Olihan tuota purjehdusta taas tullutkin. Kesäkuun 6. Luulen, että tässä tilanteessa olisi mieluummin maistettu vaikka taas hieman myrskyäkin. Sehän oli arvotavaraa Britanniassa, missä herrasmiesten palvelijat joutuivat heiluttelemaan harjoja aamusta iltaan, mikäli kirjallisuuden luomiin mielikuviin on luottaminen. Seuraavana päivänä kapteeni kirjasi lokikirjaan, että kovat puuskat olivat rikkoneet klyyvarin, mutta pian laskettiin myös isopurje ja fokka. ja jo 27.9. , kun vesi ilmeisesti oli jo aivan lopussa saatiin viime hetkellä Barcelonan luotsi laivaan ja voitiin siirtyä tuohon satamaan, joka varmaan kangasteli jo jokaisen miehen mielessä makean veden hankkimispaikkana. suunnittiin Hangon majakka luoteessa ja jo seuraavana päivänä(!) otettiin laivaan Suursaaren luotsi, jonka johdolla tultiin Viipuriin 23. Seuraavana päivänä tuli luotsi laivaan ja se hinattiin Lyypekkiin, kun klyyvarin puomi oli ensin irrotettu. 29.5. 19.11. 20.7. Jo 23.7. Todettakoon, että myös Suomen arkipyhät noteerattiin tunnollisesti kaikkialla, mikäli laiva ei ollut kulussa. lokakuuta mennessä oli laiva jälleen lastattu, luukut naulattu ja varustettu kaksinkertaisella pressulla, jonka jälkeen kyytiin tulivat kansilasti ja laivavene. heinäkuuta kuurattiin taas kansi ja pidettiin sitten pyhää, miten lieneekään pidetty. jatkettiin matkaa. 26.3. Lähtö tapahtui syyskuun 16. 19.3. Runnaamisen eli karkaamisen vaara oli näihin aikoihin aina reaalinen ja tähän oli satamissa aina myös joku liero houkuttelemassa. 18.5. Vihdoin, kuukauden ja kymmenen päivän kuluttua satamaan saapumisesta eli 22.5. Itä-Karjalassa oli Vienanmeren rannalla suolankeittämöitä eli varnitsoita, mutta eivät ne suomalaisten kysyntää tyydyttäneet. päivänä eli tasan kuukauden kuluttua Viipurista lähdöstä oltiin sitten valmiit ottamaan paluulastia, joka taaskin oli kivihiiltä. Sitähän meillä käytettiin myös kirkkoviininä ja voisi kuvitella myös ainakin kapteenin joskus iltapuhteena tasaisen laitamyötäisen puhaltaessa avanneen pullon tuota ainetta ja katsoneen mietteliäästi horisonttiin, jonka takana oli kerran jos toisenkin tullut pistäydyttyä. Lohikosken matkat 1862-1863 Toukokuun 16. 11.3. Mutta kun asiasta ei muuta mainita, uskokaamme Lohikosken miesten panneen pikipöksynsä naulaan, kaivaneen merimiesarkustaan sheviottipuvun ja menneen läheiseen ravitsemusliikkeeseen, jossa sitten nauttivat sivistyneesti olutta ja kukaties jopa tuutingin ja keskustelivat, kuka osasi, merimiesengelskalla ajan suurista kysymyksistä kollegojen kanssa. Matkalla Englannin kanaalissa sivuutettiin parikin suomalaista laivaa, Augusta Viipurista ja Solon Raahesta. Silloin myös kapteeni noteerasi hirmumyrskyn (orkan), joka repi isonpurjeen irti liikistään ja myös kahvelifokka tuli alas monesta kohtaa. Vanha Englanti oli nyt lähellä. Seuraavana päivänä saatiin jo suuntimat Gibraltarin ja Afrikan puolella olevan espanjalaisen Ceutan majakoista. Skagen saavutettiin nyt 17.6. saatiin näkyviin Cap Sebastianin —vilkkumajakka, mutta keli alkoi muuttua kovaksi. vielä 2564 toppaa sekä lisäksi 12 vatia siirappia. Pläkä loppui onneksi pian ja laiva alkoi taas liikkua. 23.2. laiva taas kuurattiin ”sisältä ja ulkoa” ja pidettiin sen jälkeen pyhää. otettiin luotsi laivaan. Ja merenkululle ja kaupalle se oli ehdoton perustarvike jo keskiajalta lähtien. Nyt päätettiin suunnata lähimpään paikkaan noutamaan vettä. Sehän tapahtui vuodesta 1830 alkaneilla sotatoimilla. herätys oli puoli 6, minkä jälkeen kansi kuurattiin ja pidettiin sen jälkeen pyhää. 12.4. Heinäkuun 10. Tätäpä sitten jatkuikin. suunnittiin Eddystone ja miehistöstä varmaankin alkoi jo tuntua siltä, että kotikaislikot rupeavat häämöttämään. Itse asiasssa jälkimmäinen ohitti Lohikosken matkallaan Marseillesta Kronstadtiin. Vasta vuonna 1890 alkoi Murtaja talvisinkin av Tämä kirjoitus on professori Timo Vihavaisen laatima Sulkavan Pursiseuran 30-vuotisjuhliin 29.11.2014.. Aallot siis pyyhkivät laivan yli ja sen hallitseminen oli vaikeaa. ja 14. Malaga ja 14.6. Eipä tiedetty vielä tulevaisuutta... Nyt kannen kuuraus suoritettiin myös joka sunnuntai ennen kuin vietettiin pyhää, hället helig, kuten lokikirjassa asia noteerattiin. myrsky näytti jo laantuvan. Muuta ei kai ollut tehtävissä. 27.3. saatiin laivaan Tuppuransaaren luotsi ja seuraavana päivänä kello puoli 6 ankkuroitiin Viipuriin, jossa lossattiin 2220 toppaa sokeria. Ja Suomessa kansa, sorrettu ja niukasti elävä, mutta nöyrä ja siis Herralle otollinen odotti elämänsä piristeeksi ja ruokiensa säilyttäjäksi suolaa, tuota maailman vanhimpiin ja tärkeimpiin kuuluvaa kauppatavaraa, jota ilman maailma olisi synkkä kuin vegaanin mielikuvitus ja mauton kuin pikaruokalan ranskalaiset perunat. Hullissa lossattiin lankut ja lisäksi vielä 16 vatia jotakin, jonka nimi näyttäisi olleen svinborst eli sianharjaksia. Joka tapauksessa seuraavana päivänä lastattiin 50,5 tusinaa ja sitä seuraavana 73,5 tusinaa, minkä lisäksi paattiin haalattiin vettä. Vuonna 1866 mentiin Malagaan lankkujen kanssa, ja sieltä tietenkin taas otettiin suolaa ja ehkäpä myös erinomaista makeaa ja väkevää malagaviiniä. Barcelonassa tehtiin sitten timpurintöitä myrskyn aiheuttamien Brave vahinkojen korjaamiseksi ja 9.4. saavuttiin määräsatamaan, joka oli Séte, lokikirjan mukaan Cette, pieni kaupunki Etelä-Ranskassa, Montpellierin lähellä. Kaupungin ”uuteen” satamaan siirryttiin varppaamalla eli kaiketi käytiin aina heittämässä laivaveneellä ankkuri sopivaan paikkaan tai muutoin kiinnittämässä köysi johonkin tukevaan kohteeseen, jonka jälkeen väännettiin ankkuripelillä laivaa eteenpäin. Tuuli oli nyt suotuisa ja jo 28.5. Purkaus aloitettiin 30.9
Lisäksi tulevat vielä aamuja välipalat. Ruokapalveluun kuuluvat kotipalvelun, palvelukeskuksen ja vanhainkodin sekä keskuskoulun ja päiväkodin päivittäiset ateriat. LAPSET: Päiväkerhot alkavat 12.1. Järvi-Saimaan Palvelujen ravitsemispäällikkö Minna Hakulinen SE 5 HT purki keskiviikkoaamuna tavaroita. yleensä tammi-maaliskuussa emme saa kotimaista lohta tarvittavaa määrää, toteaa Minna Hakulinen. Keskuskeittiö tekee päiväkodille, kouluille ja vuodeosastolle sekä Kissankelloon 700 ruokaannosta päivässä ja päälle tulevat vielä aamuja välipalat. Ruokapalvelussa Sulkavalla työskentelee yhdeksän henkilöä. Omenoita ostamme syksyisin tästä Sulkavalta. Sulkavalla tehdään paljon ruokaa Raaka-aineet tulevat läheltä mahdollisuuk Kalle Keränen Sulkavan kunnan = päättäjiin ovat vedonneet niin MTK kuin luomuviljelijätkin kotimaisen ja lähiruoan puolesta. 015-471 544 avoinna: ma-to klo 9-15, pe 9-12 Sähköposti:sulkava.lehti Cco.inet.fi HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään tiistaina klo 12.00 mennessä. — Kotimaista muikkua on ruokalistallamme kerran kuudessa viikossa Ikäihmisille hieman useammin. kaan, sanoo ravitsemispäällikkö Minna Hakulinen Järvi-Saimaan Palveluista. Kuollut: Hilkka Lyydia Partanen, 88 v. MUSIIKKI: Tule laulamaan! Kaikille avoin yhteislauluhetki toivelauluperiaatteella ke 14.1. Sulkavan kunnan ruokahuollosta vastaa Järvi-Saimaan Palvelut Oy ja käytännössä ravitsemispäällikkö Minna Hakulinen. Lomalla: diakoni 11.1. — Kaalit ja sipulit tulevat talviajan tukusta ja joskus ne ovat olleet lähialueella viljeltyjä, kuten esimerkiksi Ahoselta Juvalta. ILMOITUSHINNAT 2015 Etusivu 1,20 e/pmm+alv Takasivu 1,10 e/pmm+alv Teksti ja tj 1,10 e/pmm+alv Kiitosja kuolinilmoitukset 0,90 e /alv Alv 24% TILAUSHINNAT VUODELLE 2015 | Vuosikerta: 70,euroa/vsk Kestotilaus: 65,euroa/vsk Eurooppa: 70,euroa/vsk Muu maailma: 75,euroa/vsk PAINOPAIKKA: | L LEHTISEPÄT ieksämäki — 2015. Vadelmat ja mansikat tuoreena tulevat sulkavalaiselta viljelijältä. — Perunat tulevat Rantasalmelta viljelijältä joka toimittaa ne kuorittuna joka maanantai ja Meiranovan tukku-toimituksena keskiviikkona. Seurakunta Sanajumalanpalvelus su 11.1. SULKAVA TORSTAISIN ILMESTYVÄ KOTISEUTULEHTI 0400 kertoo kotiseudun isot ja pienet asiat. — Tarjontaa toivoisin lisää ja saatavuusongelma on suurin huolenaihe, koska tarvitsemme aika isoja määriä. klo 13 Pentti Leinosessa, Lohilahti; ti 20.1. NYT JOS KOSKAAN tämä on äärimmäisen vakava asia jokaisessa kunnassa, jossa kipuillaan vaikeiden tulevaishaasteiden kanssa. — En ole pitänyt asiasta erityistä ääntä, koska itselle on itsestäänselvyys että oman alueen tuotantoa pitää hyödyntää, sanoo Minna Hakulinen. Kunnan budjetissa ruokapalveluiden osuus on 2-4 prosenttia. — Kanavia etsitään ja toisilta keittiöiltä kysellään tietoja lähitoimittajista. — — Valitettavasti keskitalvella sien mukaa Sa MYÖS KOTOISIA. Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Kalle Keränen 040 5102436 Toimitus: Pirjo Valkasmaa 050 5115114 Toimitus ja ilmoitukset: Uitonrinne 18 58700 Sulkava puh. — Varosen Puutarhan kasviksia käytämme kesäajan ja syksyllä saannin mukaan. klo 18 srk-talossa. Pidätkö tärkeänä oman alueesi elinvoimaisuuden edistämistä vai kannatatko pelkästään halvimmalla saatavia tuotteita ja palveluita. Nämä kaikki käytämme mielellämme. Lähiruokaa käytetään mahdollisuuksien mu. Näin saamme kaksi kertaa viikossa kuorittua perunaa keittiöllemme ja mahdollisimman pienin kuljetuskustannuksin. Kunnan talousarvio on työkalu, jonka kautta asiaan voidaan aidosti vaikuttaa. klo 13.30 Leinosessa, Mikkolantie 22. — Tukusta tulleet perunat ovat olleet kilpailutuksessa mukana ja ne ovat myös kotimaista kuorittua perunaa. Hän tietää, että päivässä valmistuu 700 ruoka-annosta ja päälle vielä aamuja välipalat sekä yksittäiset pakatut ateriat. — Mahdollisuus käyttää on hyvä. klo 16 srktalossa. Sinä kuntapäättäjänä voit vaikuttaa myös tähän. Millaisia mahdollisuuksia suurkeittiöllä Sulkavalla on käyttää lähiruokaa. Summa tuntuu pieneltä, mutta rahalla on parhaimmillaan isoja positiivisia vaikutuksia kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin, työllisyyteen ja yrittäjyyteen ja sitä kautta aluetalouteen. Vetoomus kuntapäättäjille Sinä päätät — nyt jos koskaan kotimaista ruokaa kuntaasi Kuntapäättäjänä sinä päätät verorahojen käytöstä. Esimerkiksi 68 kiloa tuoretta nahatonta ja ruodotonta lohifilettä. Perhekerho ke 14.1. — Avoinkerho pe 16.1. Keskuskoululla toimii jakelukeittiö.. Kaikki Raamatusta kiinnostuneet, tervetuloa! TULEVAA: Messu su 18.1. — Lahjoituksena olemme myös saaneet marjoja, puutarhan antimia. klo 10 srk-talossa, Kosonen. Aiheena Luukkaan evankeliumi. klo 10 srk-talossa. MUUTA: Raamattupiiri su 11.1. Lainsäätäjä vaatii, että suomalainen tuottaja noudattaa vastuullista lainsäädäntöä, mutta kouluissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa voidaan syödä ruokaa, jonka tuottaminen Suomessa olisi laitonta. — Kirjolohi on alueeltamme aina kun sitä on saatavilla tarvitsemamme määrä. klo 9.30 srk-talon päiväkerhohuoneessa. — Juvalta Salicon tuotteista käytämme amerikansalaattia, joka on valmiiksi pilkottu noin 14 kiloa per viikko. asti. — Valitettavasti tuottajat ovat vähentyneet vuosien varrella, kertoo Minna Hakulinen. klo 9 srk-talon päiväkerhohuoneessa, ilmoittautumiset lastenohjaajalle, Pp. klo 13 Raija ja Teuvo Hintsasessa, Kaarretie 1 as 7. — Pakastemarjat tulevat juvalaiselta viljelijältä, jolla on oma pakastamo. — Marjaa pyritään hankkimaan tuoreena sulkavalaisilta poimijoilta. entisin ajoin. Suomessa tuotettuihin ja jalostettuihin elintarvikkeisiin käytetyt varat ovat investointi lähialueen talouteen ja työllisyyteen. Sulkavalla valmistuu keskitetysti noin 700 ateriaa päivässä. Tänä vuonna yli 200 kiloa paikallista omenaa, jatkaa Minna Hakulinen. — Lähiruokaa käytetään mahdollisuuksien mukaan, aina kun se on mahdollista. Onko moraalisesti ja eettisesti oikein, että kunnassa ei ole määritelty ruoan laatuvaatimuksia siten, että verovaroilla hankittava ruoka täyttää suomalaisen tuotantotavan vaatimukset. LÄHETYS: Lähetyspiirit: ke 14.1. Vuoden 2008 alusta kaikki ruoanvalmistus on keskitetty vanhainkodilla sijaitsevaan keskuskeittiöön. Kuntapäättäjille tuli vuoden 2014 lopulla MTK:n vetoomus kotimaisen ruoan puolesta. Sitä käytämme nahattomana ja ruodottomana fileenä ja kuutioina. 475 132. Järvikalamassaa käytämme —kalamurekkeeseen, jota on myöskin kerran kuudessa viikossa ja se on tehty Kerimäen kalalla tämän alueen kaloista. Uunilohi ja kalakeitto ovat myös listallamme kerran kuuteen viikkoon. Kirkkokuoro ke 14.1. Hän toimittaa marjoja tilauksemme mukaan koko vuoden. i J VETOOMUS
Joulua edeltävänä viikonloppuna — Sulkavaan kävi tutustumassa joukko venäläisiä ja keväällä kirkkovenettä ja sen rakentamista on tulossa katsomaan vieraita Arabiemiirikunnista asti. : Suomalainen ja sulkava: lainen kirkkovene on he: rättänyt kiinnostusta niin: kin eksoottisessa maas: sa kuin Arabiemiirikunta. — — Arabiemiirikunnissa kilpaillaan veneillä, joiden pituus on 30 ja 40 jalkaa eli noin 9 ja 12 metriä. — Joukko pietarilaisia halusi tulla tutustumaan johonkin pieneen paikkakuntaan Suomessa, eikä Rusinovin tarvinnut kahta kertaa miettiä, kun hän ehdotti paikkakunnaksi Sulkavaa, kertoi vieraita Sulkavalla opastanut Reino Eerikäinen. : Sieltä on tulossa helmi: kuussa Sulkavalle vierai: ta tutustumaan kirkkove: neeseen ja sen valmistuk: seen. Venemessuilla kohdattiin Reino Eerikäisen ja Alexsander Rusinovin tiet kohtasivat nelisen vuotta sitten venemessuilla. Tällaisella ve: neellä soudetaan Arabi: emiirikunnissa. Kirkkovene : kiinnostaa sielläkin soutui: hmisiä. Lähi-Idästä halutaan nyt tulla tutustumaan kirkkoveneisiin. kavaan. — Hän on ollut mukana myös Karelia-soudussa ja aikoo ensi kesänä osallistua myös Tervasoutuun. Pietarilaisvieraita kävi tutustumassa Sulkavaan Kirkkovene ja soudut kiinnostavat ulkomaalaisia Pirjo Valkasmaa Kirkkovene ja soudut kiinnostavat ulkomaalaisia, toteaa toimitusjohtaja Reino Eerikäinen Sulkavan Vene Oy:stä. Kuvat: Reino Eerikäinen : SOUTUA. Pietarilaisvieraat tutustuivat Sulkavalla soutustadioniin, soutupatsaaseen ja Telakanavaan. Rusinov on ihastunut Suomen kauniisiin maisemiin ja savusaunaan. Pitemmässä veneessä on 16 soutajaa ja perämies ja lyhyemmässä veneessä 10 soutajaa ja perämies. Vieraat majoittuvat Kukkapäässä. så. Nopeampi vene Sulkavalta. Hänellä on myös veneretkiä Laatokalla järjestävä yritys, joten soudun historiakin kiinnostaa häntä kaikin puolin. — Yritämme saada heidät ensi kesänä Suomeen kilpailemaan ja tietysti yritämme myydä kirkkoveneitä heille kilpailuvälineiksi, kertoo Reino Eerikäinen alustavista yhteistyökuvioista. Linnavuori kiinnosti heitä myös, mutta talvinen keli esti siellä käynnin. Vene on varattu ja osanottomaksut maksettu. — Heitä kiinnostaa souturetki Puumalasta — Sulkavalle Suvorovin kanavien kautta. Alexsander Rusinov on ollut soutamassa Sulkavalla jo kolme kertaa ja hän ilmoitti ryhmänsä jo neljännen kerran ensi kesän soutujen retkisarjaan. Tässä ollaan illan hämyssä yhteispotretissa soutupatsaan luona. Pietarilaisvieraita piipahti joulun alla. Reino Eerikäinen on ollut kirjeenvaihdossa Nawaf Ahmed Al Shahhin kanssa kirkkoveneistä ja soudusta. Kahdenkymmenen viiden hengen seurueen toi ennen joulua Sulkavalle pietarilainen Alexsander Rusinov. Alexsander Rusinov on kotoisin Karjalasta ja työskentelee Pietarin yliopiston historian laitoksella. Eerikäisen — kiinnostus = heräsi, kun messuilla liikkuneen miehen paidassa luki Laatokan Veneily ja Retkeily. Pietarilaiset soutajat ovat kovasti kiinnostuneita muistakin souturetkistä Suomessa. ——s SULKAVA KIINNOSTAA. Veneissä on kiinteät penkit. — Rusinov kertoi, että Venäjällä on nyt todellinen ja iso lama ja se näkyy varmasti venäläismatkailijoiden määrissä, kertoi Eerikäinen vieraiden kuulumisia. — Menin jututtamaan miestä ja hän osasikin suomea. Hän on kertonut tavoittavansa lapsuudenaikaisen tuoksun savusaunassa käydessään. Samoin heitä kiinnostaa retki uudesta Valamosta Heinäveden reittiä myöden Savonlinnaan tai Sulkavalle. On siis todellinen soudun ystävä, kertoo Reino Eerikäinen. Isompi vene painaa 600 kiloa, kertoo Eerikäinen. PUNAISELLA : MERELLÄ. — Nawaf Ahmed Al Shahh on ajatellut, että, että kirkkoveneen mallinen vene olisi mahdollisesti nopeampi kuin heidän veneensä. i Arabiemiirikunnan — soutajat : ovat kilpailleet vain kotimaassaan Dubaissa ja Abu Dhabissa. Alustavasti on sovittu, että hän tulee katsomaan meidän käytettyjä kirkkoveneitämme helmikuun loppupuolella ja samalla käydään tutustumassa — veneentekijä Pauli Parkkisen luona kirkkoveneen rakentamiseen