SIEMENJA RUOKAPERUNAA (10 lajia) Sulkavan torilla pe klo 11-11.30 Kangasniemen Peruna 0400 239 548. Terveisin Marjo-kauppias. Myöhemmin seurasi vielä Vili Pekkarisen vetämä musiikkitietokilpailu, arvontaa ja orkesterin tahdittamat seuranhakutanssiaiset. Tapahtumalla on pitkät perinteet. Jenna Olin Sketsit hauskuuttivat yleisöä. Lipponen 040-7781184 Tark. Hän toi esille, että ikäihmisten hyvinvointi tulee koko ajan tärkeämmäksi kunnalle varsinkin ikääntyvän väestörakenteen vuoksi. – Tällä keväisellä tapahtumalla on jo pitkät perinteet, sillä aina 1990-luvulta saakka olemme tätä viettänet ja usein juuri täällä Muikkukukossa. Tapahtumaan oli sulkavalaisten jäsenten lisäksi saapunut henkilöitä Juvalta, Puumalasta ja Savonlinnasta. Iloinen iltapäivä veti väkeä Eläkeliitto Sulkavan lauluryhmä esiintymässä. Yhteisöllisyys tuo merkityksellisyyttä, Varala kommentoi. Hän on lupautunut saapumaan Eläkeliiton kerhoon syksyllä kertomaan enemmän itsestään ja kunnan toiminnasta. Toivon, että saan tehdä teidän kanssanne tulevaisuudessa paljon yhteistyötä, Varala sanoi. päivänä 2024 | N:o 19 | Irtonumero 2,00 € 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L e h t i Sulkavalaisuuden asianajaja OtA YhteYttÄ, tehDÄÄN tYÖSi JA tUOtteeSi tUNNetUKSi! 015 471 544 tai ilmoitukset@sulkavalehti.. Keskiviikkona toukokuun 8. Ilmoille kajahti Vanha kulkuri, Balladi Saimaalta ja Juokse sinä humma. Tosin tapahtuma ei aina ole ollut iloinen iltapäivä -nimellä, Paunonen sanoi. – Tämä on yhdistyksen puheenjohtajana hienoimpia hetkiä, kun saa näin ison porukan kutsua tervetulleeksi tähän Iloiseen iltapäivään, Paunonen alusti. – Lauluryhmämme on harjoitellut ahkerasti Vilin kanssa kaiken kaikkiaan jo pari vuotta, Paunonen taustoitti. Tuula Jurvasen leikkimielisessä visailussa oli hymy herkässä. 14 95 kpl kg 10 95 kg Kirjolohi. – Yhtä lailla te olette kunnalle erittäin tärkeässä asemassa. la 11.5. klo 12–15 Lihavälitys H. Ohjelma jatkui Tuula Jurvasen vetämällä leikkimielisellä kisailulla. E läkeliitto Sulkavan Iloinen iltapäivä alkoi yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Paunosen alkusanoilla Muikkukukon täpötäydeksi saaneelle väkijoukolle. Monimuotoista ohjelmaa yleisölle Ohjelma jatkui Eläkeliiton lauluryhmän esityksellä Vili Pekkarisen säestämänä. Palvelemme ma–ke 7–21 to 9–21 la 7-21, su 9-21 Wiljami Karjalanpaisti kg kpl 39 Tarjoukset voimassa ke 8.5. Edellisen kerran tapahtuma yritettiin järjestää koronakeväänä vuonna 2020, mutta se peruuntui. Kunnanjohtaja yllätysvieraana Yllätysvieraaksi iloiseen iltapäivään saapui tuore Sulkavan kunnanjohtaja Sakari Varala. Myös yhdistyksen näytelmäryhmä viihdytti yleisöä sketseillä. ilmestyy keskiviikkona 22.5.2024 LAAJA iLMAiN eN JAKeLU KOKO KeSÄN AJAN: Sulkavan kaupat, ravintolat, kirjasto, Savonlinna , Juva... – Hämmästys on suuri, koska näin paljon porukkaa on täällä yhdessä. le Puumala, erä Karjalanpiirakat Palvelusta: Mukavaa helatorstaita ja hauskaa äitienpäivää! Täytekakkuja ja voileipäkakkuja Korpelan PALVIAUTO Sulkavan torilla pe 10.5
Kahvipannu kuumana. 2 Keskiviikkona 08.05.2024 N:o 19 Pääkirjoitus Viikon sana Päivän kierto Yhdistystoiminta Aurinko nousi tänään kello 04.33 ja laskee kello 21.35. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan. Tervetuloa! ” Mummi, millon sie oot viimeeksi täällä siivonnut. Siellä ne säilyvät, ihastuttavat, ihmetyttävät ja jopa lohduttavat. Hermanni, Pauliina Eemeli ja Akseli Santeri perheineen Anneli-sisko perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaustilaisuus 18.5. Tietokoneella ja tabletilla tapahtumatarjontaan pääsee tutustumaan myös Sulkavan tapahtumat -painikkeesta verkkosivun oikeasta laidasta. Sulkava-lehti kantoi kortensa kekoon Sulkavan kesän puolesta perustamalla verkkosivuille ja lehteen tapahtumakalenterin, johon tapahtumien järjestäjät voivat ilmoittaa tiedot lyhyesti ilmaiseksi. William James Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Heino, huomenna Timo ja Timi, perjantaina Aino, Aini, Aina ja Ainikki, lauantaina Osmo, sunnuntaina Lotta, maanantaina Kukka ja Floora ja tiistaina Tuula. Sen herkkä melodia ja hellyttävät sanat ovat syöpyneet syvälle sukupolvien sydämiin. Yhdistys tarjoaa nuotiomakkarat ja virvokkeita. Mä oon kuullut ton kertomuksen Hyvästä Paimenesta jo sata kertaa. Miks mummi siulla on aina matto (poppanaliina) pöydällä. Lämmin kiitos osanotosta ja muistamisesta. Monien muistoihin liittyy vuosien varrella vallankin Lauantain toivotuissa soitettu Maija Konttisen sanoittama Saunavihdat. klo 11.30. sillä onhan se meidän käsissämme... Mua noi Jumala-jutut ei kiinnosta piiruakaan. Laulu päättyy eräänlaiseen rukoushuokaukseen: ”Jospahan säilyis äidin lapset kylmältä maailmassa.” Kuluva viikko on kirkkovuodessa Rukoussunnuntain jälkeistä aikaa teemallaan Sydämen puhetta Jumalan kanssa. Lapsemme ovat meille lainaa. Sulkavan Matkailu -yhdistykseen voi myös tarvittaessa olla yhteydessä osoitteen info@visitsulkava.fi kautta. Muistotilaisuus kutsutuille lähiomaisille myöhemmin. Mitä enemmän Sulkavan suuret ja pienet tapahtumat ovat esillä eri sivustoilla sitä enemmän Sulkavalle saadaan matkailua, virkeyttä ja elinvoimaa. Parkkinen Rakkaamme Veikko Veli Mies PARTANEN s. Tarjolla mukavaa yhdessäoloa. Tervetuloa tapahtumiin! Eläkeläisystävät ry ja Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: ReissuEllu vierailee Sulkavalla kuntalaisten olohuoneessa torstaina 23.5. klo 12.00. Lämmöllä muistaen Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Kevään ulkoilupäivä Kuumienkivien laavulla maanantaina 13.5. Päivän sana Tunnustakaa syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Toimitus myös käy tapahtumissa kirjoittamassa raporttia lehteen voimavarojensa mukaisesti. Emme voi heidän elämäänsä ohjailla. Tapahtumat voi ilmoittaa osoitteeseen toimitus@sulkavalehti.fi. Huom! naisten kirvespelit torstaina 23.5. Silloin 5-vuotias vastasi kaikkitietävyydellään: ”Mutta jos se on luannoltaan semmonen.” Monenmoisia lausahduksia on tallentunut jokaisen äidin, isän ja isovanhempien muistiarkkuun. 6.8.1946 Sulkava k. on valitettavasti jo täynnä, varapaikoille voitte ilmoittautua. Tätä rukousta me tarvitsemme erityisesti tässä maailmanajassa. Pirjo Roinila, evp diakoni Jospahan säilyis... Yllätysmatka keskiviikkona 5.6. Tiedäks sä mummi, että mulla on isomummi, joka on melkein sata vuatta vanha ja melkein kuallu.” Katselin lapsenlapseni kanssa lasten elokuvaa. Voimme vain kantaa heitä siunaavin ajatuksin ja pyytää, että he Jumalan avulla ”säilyisivät kylmältä maailmassa”. Äidin toiveesta addressien ja kukkatervehdysten sijaan voitte tukea Keskustanaisten Itä-Savon piirin toimintaa lahjoituksella, tili FI79 5650 0440 0300 56 Tellervo o.s. Jari Kallio, päätoimittaja Tapahtumarikas kesä odotettavissa. 18.12.1941 Sulkava k. Toukosiunaus seurakunnan takapellolla maanantaina 20.5. klo 10.00-12.00 Asiantuntijat opastavat kehonhuoltoon liittyvissä asioissa ja tekevät kehonkoostumus-, verenpaine -ja sokerimittauksia. Hiekka tarttuu jalkapohjiin. 02.04.2024 Savonlinna Maan korvessa kulkevi lapsosen tie hänt ihana enkeli kotihin vie. Kaunolan ja Tuonilahden kyläyhdistys ry su 26.5.2024 klo 17.00 Kuntalaisten olohuoneella VUOSIKOKOUS Tervetuloa kaikki jäsenet! S ulkavan aina aurinkoinen ja tapahtumia täynnä oleva kesä on aivan ovella, kunhan ilmat vähän lämpenevät. Seurakunta tarjoaa pullakahvit ja mehut. klo 12.00 olohuoneessa. Kokouksella esillä sääntömuutos. Sydän itkee kaipuuta, ikävää. Tervetuloa tutustumaan ReissuElluun! Lohikosken maaja kotitalousseura ry:n yleinen kokous tiistaina 14.05.2024 Lohilahden torilla klo 18.00. Lisäksi tärkeä sivusto pienenkin tapahtuman järjestäjälle on visitsulkava.fi, minkä avulla saavutetaan vielä laajempi yleisö, tarvittaessa myös saksaksi ja englanniksi. Sulkavalehti.fi-verkkosivuilla tapahtumakalenteri päivittyy päivittäin ja lehdessä viikoittain. klo 10 Sulkavan kirkossa. Niin pitkä on matka ei kotia näy vaan ihana enkeli vierellä käy. Sulkava-lehden verkkosivuille lisättiin yläpalkkiin Tapahtumat-painike, joka on etenkin kännykän käyttäjille helppo tapa löytää tapahtumat. Toki näkyvyyttä tapahtumalle saa enemmän näyttävillä mainoksilla, jotka saa näkymään hyvin edullisesti lehden lisäksi myös verkkosivuilla. Jäät ovat sentään jo sulaneet, joten Sulkavan Suursoutuihin harjoittelevia vilistää lähivesillä. Siinä Pahis teki kaikkea pahaa ja ihmettelin sitä ääneen. 5:16 Mietelause Elämä on elämisen arvoista... Siivoustalkoot Varvirannassa maanantaina 27.5. Perin läheinen aihe. Sulkavan kunta pitää tapahtumia yllä osoitteessa sulkava.fi/ tapahtumat. Jaak. 21.4.2024 SKS Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kello edeltä soi. Laina Liisa VIRTANEN s. Äitienpäivä on monesti näiden muistelojen päivä. Me äidit, isät ja isovanhemmat kurottaudumme hyvin usein hiljaa sisimmässämme kohti Jumalaa rukouksin, huokauksin, pyynnöin ja kiitoksinkin. Puoliso Tuula Petteri ja Mira Aleksi ja Saimi Onni-Kalle, Emma-Jenny Emil, Matilda, Oskar Veljet Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa 4.5.2024. Ilmoittaudu Petelle puh 050 0938080. Enää muistojen helmet kimmeltää
Ne mahdollistavat luun uusiutumisen. Luuston tehtävä on suojata sisäelimiä, ja se osallistuu hormonitoimintaan. Jenna Olin Liikunta on tärkeässä roolissa luuston vahvistamisessa. Aivot tarvitsevat lepoa, joten unikin on tärkeää. Perintötekijät vaikuttavat luustoon. – Niistä 7 000 on lonkkamurtumia, Salo täsmentää. – Kalsiumia on hyvä ottaa pieninä annoksina pitkin päivää. – Luusto toimii myös verisolujen muodostajana ja on mineraaliaineenvaihdunnan osa, Nuutinen kertoo. – Kaikkia voidaan hoitaa. Sitä saadaan maitotaloustuotteista. Suolaa maltillisesti. – Osteoporoosia voi esiintyä kaikenikäisillä, naisilla ja miehillä. Apteekeista saataviin kalsiumtabletteihin on usein lisätty D-vitamiinia. Luusto on elävää kudosta. Osteoporoosidiagnoosin saa vain luuntiheysmittauksen kautta. Esimerkiksi jotkut sairaudet voivat vaikuttaa osteoporoosin syntyyn, kuten keliakia, reuma, kilpirauhassairaudet ja diabetes, Salo sanoo. Luuntiheys tarkistetaan kahden, kolmen vuoden välein silloin, kun on lääkitys. Se on herkkä murtumaan, Nuutinen tietää. Lepo auttaa moneen asiaan. Rasvojakin pitäisi saada ravinnosta, mutta erityisesti pehmeitä rasvoja, kuten esimerkiksi kasvisrasvalevitteet ja kasviöljyt. Luustomassa vähenee iän myötä Kun ihminen alkaa vanheta, luustomassa alkaa heikentyä vähitellen. Voi lähteä kavereiden kanssa tai yksinkin. Täysjyvävilja ja maitotuotteet ovat tärkeitä, Etelä-Savon luustoyhdistys ry:n varapuheenjohtaja Marit Salo sanoo. Ihminen on saavuttanut 30 ikävuoteen mennessä suurimman luustomassansa. Rakentajasolut yrittävät rakentaa uutta luukudosta, mutta ne muodostavat uutta luuta vähemmän kuin sitä on hajotettu, Salo kuvailee. Vuodenajat antavat iloa, Lind uskoo. Kaikkia sairastuneita voidaan hoitaa Osteoporoosin varoitusmerkkejä ovat esimerkiksi arjen tilanteessa tullut murtuma, pituuden lyhenemä yli viisi senttiä, kumara ryhti sekä äkillinen selkäkipu. – Proteiinilla on vaikutusta D-vitamiinin imeytymiseen, ja se kasvattaa myös lihasta luiden ympärille, Salo sanoo. Tupakointi ja alkoholinkäyttö vaikuttavat kielteisesti luustoterveyteen. Sekundaarisessa osteoporoosissa sairaudelle löytyy sen sijaan selvä syy. Osteoporoosi on kansansairaus ja samalla pitkäaikaissairaus. Myös ihmisen iällä on merkitystä. – Luunsyöjäsolut alkavat haurastuttaa luukudosta jopa normaalia enemmän. – Jos sairastaa osteoporoosia, luusto on todella hauras. Kalsiumia tarvitaan myös lihasten, sydämen ja hermojen toimintaan. Proteiinia saa lihasta, kanasta ja kalasta sekä maitotaloustuotteista ja palkokasveista. – Sitä saadaan auringonvalosta. – Kuinkahan mones luusto sinulla mahtaa olla. Hän pohjustaa kysymyksensä faktaan, että ihmisen luusto uusiutuu kymmenen vuoden välein. Kalsiuminsaanti on tärkeää Kalsium on luuston tärkein rakennusaine. – Luunsyöjäsolut alkavat hajottaa luun kudosta. Osteoporoosi yleisintä naisilla Osteoporoosia sairastavilla luumassa häviää normaalia enemmän. Ravinnossa pitäisi olla paljon monenvärisiä kasviksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. hyvät elintavat tärkeitä luuston hyvinvoinnin edistämisessä Luuston terveyden kulmakivet ovat ravinnon ja liikunnan lisäksi kalsium, proteiini, D-vitamiini ja kaatumisen ehkäisy sekä lepo ja uni. Osteoporoosi aiheuttaa noin 45 000 murtumaa vuosittain. Osteoporoosipotilaan oma hoito ja vertaistukitoiminta ovat tärkeitä. Keskiviikkona toukokuun 8. Vesikannu kannattaa pitää pöydällä, Salo neuvoo. Suomessa osteoporoosia sairastaa arviolta 336 000 henkilöä. – Liikunnassa on tärkeää mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, Lind aloittaa. Osteopenia on osteoporoosin esiaste. Uusi luu on aluksi pehmeää. päivänä 2024 V iime viikon maanantaina järjestetyssä Eläkeliitto Sulkavan kerhossa EteläSavon Luustoyhdistys ry:n edustajat kertoivat osteoporoosin eli luustokadon ja luuston hyvinvoinnin ennaltaehkäisystä. Asianmukaiset jalkineet vaikuttavat, Salo muistuttaa. Lisäksi joillakin sairauksilla on vaikutusta luustoon. Jos kaatuminen aiheuttaa murtuman, on syytä pyytää lääkäriä tutkimaan, voiko kyseessä olla osteoporoosi. Kuntosalilla kannattaa myös käydä, jos se on mahdollista. Etelä-Savon luustoyhdistys ry:n varajäsen Raija Lindin mukaan sitä suuremmalla syyllä on liikuttava, kun ikää karttuu. D-vitamiinia Salo kutsuu tehovitamiiniksi. kysyy EteläSavon luustoyhdistys ry:n puheenjohtaja Sirkka Nuutinen. Proteiini edistää luiden uusiutumista. – Muistaminen on parempaa, jos nukumme kunnolla. Tarvitaan kestävyyttä, lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta, mitä liikunta meille antaa. Luu kovettuu, kun siihen sitoutuu tarpeeksi kalsiumia, Nuutinen sanoo. – Sairauksia on hyvä huomioida. – Primaarisessa osteoporoosissa sairaudelle ei ole selkeää syytä. Kalsium auttaa ylläpitämään luuston mineraalitiheyttä. – Juodakin pitäisi tarpeeksi. Osteoporoosin hoidossa tavoitteena on murtumien ehkäiseminen. Hänen mukaansa kävely on erittäin hyvää liikuntaa. Luunrakentajasolut rakentavat uutta luukudosta hajotetun tilalle. Naisilla se on yleisempää, Salo valottaa. Luustoyhdistyksen varapuheenjohtaja Marit Salo muistutti, että tupakointi ja alkoholinkäyttö haurastuttavat luustoa.. Jos lääkitystä ei ole, luuntiheys tarkistetaan viiden vuoden välein, Salo kertoo. Tasapainon ja voiman harjoittaminen vähentää myös kaatumisriskiä. Myös lääkitys vaikuttaa, pysymmekö me pystyssä. Pihaja puutarhatöiden tekeminen on hyvää hyötyliikuntaa. D-vitamiinia on myös kananmunan keltuaisessa ja maitotaloustuotteissa. Liikunta on tärkeässä roolissa luuston uusiutumisessa ja vahvistumisessa sekä hidastaa luun menetystä. Sairaus jaotellaan primaariseen osteoporoosiin ja sekundaariseen osteoporoosiin. Kalaa pitäisi syödä ainakin kahdesti viikossa. Liikunta kasvattaa luumassaa lapsuudessa ja nuoruudessa ja ylläpitää luun vahvuutta aikuisena sekä hidastaa luun menetystä ikääntyessä. Ilman liikuntaa ei ylläpidetä hyvää luustoa. – Siitä tulee hyvä mieli. Se aiheuttaa luunrakenteen heikkenemisen, luun haurastumisen ja murtuma-alttiuden lisääntymisen. Se ei vain oikein imeydy, kun ikää tulee lisää. Monipuolinen ravinto tarkoittaa myös säännöllistä ruokailua 3–5 kertaa päivässä. Hän neuvoo käymään kylässä puhelinsoiton sijaan ja käyttämään portaita. – Liikkumista voi harrastaa omien rajoitteiden mukaan. – Se uusiutuu pikkuhiljaa, Nuutinen selventää. Se on tärkeä vastustuskyvylle ja kalsiumin imeytymiselle. – Ravinnon pitäisi kattaa tarpeellinen energiamäärä. – Jos olet alle 30-vuotiaana harrastanut paljon liikuntaa ja voimistanut luustoasi, niin se on todella hieno homma. Kaatumisen ehkäisyyn voi vaikuttaa hyvällä lihaskunnolla ja ravitsemuksella. Liikkua pitäisi päivittäin. Yhdessä ne imeytyvät paremmin, Salo kertoo
Maatilojen byrokratia vaikuttaa jaksamiseen Mari-Anna Rossi Sukupolvi vaihtui Mikkolan luomutilalla Sulkavan Leipämäessä tehtiin sukupolvenvaihdos 2,5 vuotta sitten. Työvaiheita on tavanomaisessa viljelyssä olevia peltoja enemmän, sillä torjunta-aineita ei saa käyttää. Heillä oli onnea, sillä he saivat hyvän asiantuntijan avuksi asioita hoitamaan. Hänelle maatilayrittäjyys merkitsee myös vapautta. Lehmävasikoista parhaat yksilöt jäävät uusiksi emolehmiksi, ja loput lähtevät toisille tiloille kasvamaan lihaksi. Lähinnä odotettiin sitä, milloin isä on valmis luopumaan tilasta, Mikkonen kertoo. "Hyvinvoivat eläimet ilo silmälle" Viime kesänä entisen kuivikevaraston, nykyisen eläinsuojan yhteyteen rakennettiin vastaavanlainen kiinteäpohjainen jaloittelutarha. Sonnit, hiehot ja lehmät odottavat pääsyä kesälaitumille, ja entisen kuivikevaraston muutostyöt eläintiloiksi jatkuvat kesällä. Tilan eläintenhoidosta vastaava Jonna Rahkonen tekee kuitenkin mielellään kaiken mahdollisen eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Aku Mikkoselle tilan jatkaminen on ollut aina itsestäänselvyys, ja nyt hän nauttii tilan pyörittämisestä puolisonsa Jonna Rahkosen kanssa. Aku Mikkonen on tehnyt hommia tilalla aina, ja Jonna Rahkonenkin jo useita vuosia. Myös osa peltotöistä tehdään yhteisvoimin – yksi pui, toinen paalaa. – Sukupolvenvaihdoksissa ei kannata jäädä jumiin vanhaan, vaan pitää osata tehdä tilasta ja toiminnasta omannäköistä, Mikkonen muistuttaa. Asiantuntija myös neuvoi, miten sukupolvenvaihdos olisi mahdollisimman edullista jokaiselle osapuolelle. – Nyt meillä on suunnitteluvaiheessa lehmien kiinteäpohjaisen jaloittelutarhan rakentaminen. Luomupeltojen viljely on tarkkaa puuhaa. Naudat pääsevät pihalle ympäri vuoden Luomunautojen kasvatuksessa hyvinvointiehdot ovat normaalia tarkemmat – eläinten on esimerkiksi päästävä pihalle ympäri vuoden. Mikkosen mukaan tilalla kiinnitetään nyt huomiota ennen kaikkea kannattavuuteen, tuottavuuteen ja eläinten hyvinvointiin. Luomussa tila on ollut kokonaan jo vuodesta 2008 lähtien. Mikkolan tilalla on investoitu myös koneisiin ja laitteisiin, jotta eri työvaiheet sujuvat tehokkaasti. Lisää viljeltäviä peltoja hankinnassa Ensi syksynä Mikkolan tilalla odotetaan syntyväksi 55 vasikkaa. Sukupolvenvaihdos sujui jouhevasti asiantuntijan avustuksella Mikkolan tilalla sukupolvenvaihdos on ollut selvä suunta koko ajan. Yhteistyössä kehitetään toimintaa ja mietitään ratkaisuja asioihin, Mikkonen sanoo. Mikkolan tilan nuoret yrittäjät ovat uskaltaneet investoida ja kehittää toimintaa omannäköisekseen. 4 Keskiviikkona 08.05.2024 N:o 19 A ku Mikkosen ja Jonna Rahkosen emolehmätilalla Sulkavan Leipämäessä on kova tohina päällä. Apua kehittämiseen pariskunta on saanut alueen muilta maatalousyrittäjiltä. – Maatilan sukupolvenvaihdoksessa on kyse aina isosta omaisuudesta, joten se voi myös tulla hyvinkin kalliiksi. Peltojen yhteispinta-ala on tällä hetkellä 156 hehtaaria, ja puintiviljat ja säilörehut tulevat omasta takaa. Akulle oli selvää lapsesta saakka, että hän jatkaa Mikkolan tilaa.. – Minulle ajatus sukupolvenvaihdoksesta on ollut selvä pienestä pitäen. Sisaruksilla ei ollut kiinnostusta tilan jatkamiseen, joten oli hyvin luontevaa, että se tuli minulle. – Vastuuta on tullut meille pikkuhiljaa enemmän. Perheeseen kuuluvat lapset Ellinoora ja Elsa, ja perheenlisäystä on tulossa elokuussa. Jonna Rahkosen vastuulla ovat navettatyöt ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen peltojen lannoitukseen, kalkitukseen ja kasvinviljelyyn on panostettu paljon. Sukupolvenvaihdos sujui tilalla ongelmitta ja pienin askelin. Tavoitteenamme on tarjota eläimille mahdollisimman hyvät tilat ja saada mahdollisimman vähällä työllä eläimet kasvamaan hyvin, Rahkonen selvittää. Ennen sukupolvenvaihdosta vasikat lähtivät pääosin toisille tiloille loppukasvatukseen noin 7 kuukauden ikäisinä, mutta nykyisin sonnivasikat saavat kasvaa syntymätilallaan teurasikään saakka, vähintään puolitoistavuotiaaksi. –Yhteistyökumppaneita on hyvä olla. Mikkolan tilalla on tehty sukupolvenvaihdos reilut pari vuotta sitten, minkä jälkeen tilan uusi isäntä ja emäntä ovat kehittäneet toimintaa ja investoineet rohkealla otteella. Pelloilla kevättyöt ovat käynnistyneet. Nykyinen maapohjainen on hankala saada kestämään hyvänä, Rahkonen sanoo. Esimerkiksi ennakkopäätös pitää aina muistaa hakea verottajalta, Mikkonen huomauttaa. Luomutarkastajat saapuvat ilmoittamatta Mikkosen mukaan sukupolvenvaihdokset eivät aina suju niin kuin Strömsössä. Mikkolan tilan eläinten pääluku on kasvanut sukupolvenvaihdoksen jälkeen jatkuvasti, ja tilaa on tarkoitus laajentaa edelleen. – Luomuviljely on tietyssä mielessä hankalaa, mutta myös palkitsevaa, Mikkonen sanoo. Kun eläinmäärä lisääntyy, tarvitaan lisää paitsi eläintiloja myös viljeltäviä peltoja. Mikkolan tilan sukupolvenvaihdoksen kohdalla oli selvää, että Heikki Mikkonen jatkaa metsäkoneurakointia tekevässä perheyrityksessä MetsäMikkonen Oy:ssä. – Toistaiseksi se riittää tälle eläinmäärälle, mutta lisääkin peltoja tarvitaan, katovuosiakin kun voi tulla, Mikkonen tuumaa. Teimme liiketoimintasuunnitelmaa, laskimme kannattavuutta ja lainanhoitokykyä sekä mietimme toiminnan jatkamisen edellytyksiä monelta kantilta. – Hyvinvoivat ja ulkoilevat eläimet ovat ilo silmälle. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Mikkosen mukaan luopumispäätöksessä painaa useimmiten se, mitä tilasta luopuva osapuoli aikoo tehdä sukupolvenvaihdoksen jälkeen, jos eläkeikään on vielä aikaa. – Teuvo Pesonen auttoi meitä asiassa ennen kuin jäi eläkkeelle. Jo pari vuotta ennen sukupolvenvaihdosta saimme päättää monista asioista, Rahkonen kertoo. Tilalla emolehmien tavoitemäärä nykyisillä rakennuksilla on 70
Koirastelkkä ilmaantuu paikalle. Tässä on kuitenkin oma vapautensa tehdä työtä, mikä on meille tärkeää, Rahkonen sanoo. Luonnonsuojelulaki suojelee valkoposkihanhea metsästykseltä ainakin vielä toistaiseksi. Lomittajaa ei välttämättä saa silloin, kun sitä tarvitsisi. Mielenkiintoisimmat lajit olivat meriharakka ja haarahaukka. En ole sitä nähnyt vielä tänä keväänä. Hän valmistui juuri tohtoriksi. – Ei tämä oikeastaan edes tunnu työltä, sanoo Mikkonen, ja Rahkonen on samaa mieltä. Luomuja eläintenhoitosuunnitelmat on päivitettävä joka vuosi, ja kaikki on kirjattava ylös. Hintsanen erottaa ne kanadanhanhista äänen perusteella, mutta valkoposkihanhi on myös selvästi pienempi. Toki kotona pitää viihtyä, kun tällaista työtä tekee. Lisäksi valkoposkihanhella on enemmän mustaa väriä rinnassa. Virkistysstipendi lomamatkaan MTK Sulkava on jakanut vuosittain virkistysstipendejä sukupolvenvaihdoksen tehneille maatalousyrittäjille. Rengastusluvan saadakseen pitää tuntea linnut ja osata niiden turvallinen käsittely, Hintsanen huomauttaa. – Rengastus on luvanvaraista toimintaa, sillä siinä poiketaan luonnonsuojelulaista, minkä mukaan luonnonvaraisia lintuja ei saa häiritä. Rahkonen ja Mikkonen lähtevät yleensä kerran vuodessa pidemmälle lomalle, muutoin lomapäiviä tulee pidettyä kotosalla. Saman tunnin aikana näkyviin ilmaantuu myös korkealla uljaasti pitkän aikaan kaarteleva hiirihaukka. Vähän nurinkurista on, että Suomessa vähälukuisempaa kanadanhanhea saa metsästää, mutta valkoposkihanhea ei. Kyseessä on pieni kahlaaja, joten sitä on vaikea nähdä korkealta taivaalta. – Kun homma on hoidettu puolison kanssa, niin naaras jätetään hautomaan sekä hoitamaan poikasia, Hintsanen mainitsee. Aku Mikkonen sai virkistysstipendin tänä keväänä. Viime lauantaina Sulkavan Seireenit -joukkue osallistui valtakunnalliseen Tornien taisto -lintutapahtumaan Iitlahden lintulavalla, jossa kävi lähes 20 vierailijaa. Fors-Liikanen näki aiemmin pellolla hanhia, mutta ei tunnistanut, mitä ne ovat. Rengastuksen lisäksi hän mittaa linnun siiven koon ja painon sekä arvioi sen yleiskunnon ennen linnun vapauttamista. Massoittain sitä lajia ei ole vielä saapunut, Hintsanen tuumii teerien kujertaessa taustalla. Sisämaan seurantapyynnin ensimmäinen päivä Sulkavalla oli torstaina, jolloin Hintsanen kävi läpi 13 alueelle asennettua lintuverkkoa. Hämmästyttävää on, että koirastelkät voivat lähteä syysmuutolle kohti merialueita jo tähän aikaan vuodesta, kun toiset linnut vasta saapuvat etelästä. – Haapanoita lentää taivaalla, näyttää Hintsanen pientä parvea. Hintsanen työskentelee Helsingin Luonnontieteellisessä museossa museomestarina, ja tutkii lintuja työkseen. Kokeneiden lintuharrastajien seurassa lintulajien tunnistaminen onnistuu helpommin. Samalla hetkellä Iitlahden lintulavan ylitse lentää parvi muuttavia valkoposkihanhia. Sisämaan seurantapyynti kestää koko kesän, jotta mukaan saadaan muutolta palaavia aikuisia sekä myös kesällä syntyvät poikaset. Väitöskirja käsitteli ilmaston lämpenemisen vaikutusta lintuihin sekä luonnonsuojelualueiden merkitystä lintukadon hidastajana. Jari Kallio. Taivaanvuohen mäkätys kuului taivaalla Taivaanvuohen mäkätys kuului taivaalla, vaikka mitään ei näy. Hän oli mukana Sulkavan Seireenit -joukkueessa, joka tunnisti lauantaina Tornien taisto -kilpailussa 74 lajia. – Ruskosuohaukan poikaset voisin rengastaa kesällä, mutta se saattaa jäädä tekemättä, sillä pesälle joutuisi todennäköisesti uimaan, naurahtaa Hintsanen. Ennen kosteikon perustamista niitä ei näkynyt. Marja Forss-Liikanen mainitsee, että lintujen tunnistaminen lennossa on vaikeaa. Muut eivät siis tarvitse kiikaria. – Lintujen rengastus tehdään pesimäaikaan kymmenen päivän välein aina samoilla paikoilla. Jonna Rahkosen mukaan navettatyöt ovat mieluisampaa puuhaa kuin tietokoneen ääressä istuminen. Akulle oli selvää lapsesta saakka, että hän jatkaa Mikkolan tilaa. Mikkolan tilalla on investoitu myös koneisiin ja laitteisiin, jotta eri työvaiheet sujuvat tehokkaasti. Jonna Rahkosella on 26 lomapäivää vuodessa, eikä vapaapäiviä tunneta. Lisäksi kiikareissa on ohjelma, jonka avulla linturetken vetäjä voi välittää kiikareiden näkymää retkeläisten kännyköihin. Sulkavalla Iitlahden lintulavaa ympäröivällä kosteikolla aloitettiin viime vuonna lintujen tieteellinen tutkimus, jota kutsutaan nimellä sisämaan seurantapyynti. Hänkin tunnistaa haapanan, kun se on paikoillaan. Lintututkija Leena Hintsanen rengastamassa pajusirkkua torstaina Iitlahdessa. Luomutarkastajat voivat tulla paikalle milloin vain, ennalta ilmoittamatta. – Onhan se tärkeää etenkin kiireaikojen jälkeen, että pääsee välillä kotoa pois. Lintututkimusta iitlahdessa Pajulintu sai renkaan jalkaansa ja pyrähti sormelta lentoon. I känsä Sulkavalla lomat ja kesät viettänyt Leena Hintsanen heräsi viime torstaina Sulkavan mökiltä kolmelta aamulla, kun neljältä piti olla Iitlahdessa lintuja rengastamassa. – Mukava yllätys tänä aamuna oli hernekerttu, jonka rengastin. Mikkonen ja Rahkonen uskovat käyttävänsä stipendin lomamatkaan. Parvi tundrahanhia Ja samassa taivaalle ilmaantuu parvi tundrahanhia. 5 Keskiviikkona 08.05.2024 N:o 19 Luomutilan byrokratia on kaikkiaan hyvin tiukkaa – esimerkiksi uusien peltojen siirtymäaika luomuun on kolme vuotta. Hintsanen kertoo viisituhatta euroa maksavista kiikareista, jotka tunnistavat lajin katsoessa. Esimerkiksi varastokirjanpidon on oltava jatkuvasti ajan tasalla. Iitlahden kosteikko on nyt yksi näistä seurantapaikoista, joita on kymmeniä ympäri maata, Hintsanen kertoo. – Kaupunkien nurmikoilla tepastelevat hanhet ovat yleensä valkoposkihanhia, Hintsanen sanoo. – Kirjanpito on tosi tarkkaa, ja kaiken ajan tasalla pitäminen syö jaksamista. Rahkosen mukaan heillä lomitus sujuu hyvin oman vakiolomittajan kanssa, mutta yleisellä tasolla lomitukset eivät toimi moitteettomasti. Pariskunta pesi alueella myös viime kesänä. Iitlahden lintulavalle saapuu kaksi savonlinnalaista lintubongaria, jotka ovat käyneet Iitlahdessa pari kertaa aiemminkin. Miten ihmeessä voi tunnistaa lajin, kun tavalliselle lintuharrastajalle ne olisivat olleet vain kuusi lentävää mustaa pistettä. Ruskosuohaukan havaitsee Iitlahden kosteikolla helposti, sillä suuri lintu lentelee alueella jatkuvasti parinsa kanssa tekemässä pesää ruovikon keskelle. Kännykällä toimiva Muuttolintujen kevät -sovellus tunnistaa onneksi lintujen ääniä
toukokuuta. Lotat muonittivat ilmavalvontalottia, ilmasuojelumiehiä sekä pitäjään tulleita siirtolaisiakin. Kun iltaisin on rukous niin muistuu silloin kirkkaus, et Herra meidän kanssa ois et unhoittaa sä meitä vois. Ennen sotia pikkulottien toiminta keskittyi perjantai-illan seuroihin suojeluskunnan talolla. Mie kävin ovelta kurkistamassa, niin esimieheni vänrikki Taskinen tuli hakemaan, vaikka sanoin, etten osaa tanssia. – Nuoruus kului niissä töissä kokonaan, mutta ei minua haittaa se yhtään, Karhula toteaa napakasti. Lotta-päivää vietetään 12. Kansallisen veteraanipäivän juhlaa vietettiin perjantaina 26. Nuoremmat lähtivät Lapin-sotaan Syksyllä 1944 vanhemmat miehet laitettiin siviiliin, ja nuoremmat lähtivät Lapin-sotaan. Tytöt sitten sanoivat minulle, että siehän tanssit koko illan. Mieluisia ovat olleet kuntoutusjaksot Punkaharjulla. Kunto oli Eilalla viimeisetkin vuodet ikään nähden hyvä, ja muisti terävä. Pikkulotat olivat muonitustöissä monenlaisena apuna, muun muassa tiskasivat astioita rannassa. Runo presidentin puolisolle Arvostus sotaveteraanien ja lottien työtä kohtaan on kovasti kasvanut muutaman vuosikymmen takaisesta. Karhula pääsi tapaamaan presidenttiparia seuraavana vuonna veteraaneille järjestetyssä itsenäisyyspäivän juhlassa. 6 Keskiviikkona 08.05.2024 N:o 19 Nuoruus vierähti pikkulottana S avitaipaleella viime vuosikymmenet asunut Karhula ehti toimia Lotta Svärd -järjestössä ennen sotia ja sodan aikana yhdeksän vuotta. Koska Sulkava oli sotatoimialuetta, Karhulalla on rintamapalvelustunnus. Eila seisoo alimmalla rappusella. – Kyllä se hyvältä tuntuu, että arvostetaan. Sä työtä teet ja kasvat vaan ja kotiasi puolustat. Iltaan kuului myös teetarjoilua ja pieni iltahartaus. Presidentin puoliso Jenni Haukio pyysi lausumaan runon, jonka Eila oli kirjoittanut kymmenvuotiaana pikkulottien perjantai-iltaan. Sulkavan Tannilaa pommitettiin Eila Karhula muistelee, että sotilaita oli Sulkavalla paljon. Hän liittyi Pikkulottiin kahdeksanvuotiaana, jolloin hänen sukunimensä oli vielä Kuparinen. Lotat lopettivat toimintansa suojeluskuntatalolla, ja tyhjensivät sekä siivosivat paikat lähtiessään. Se tahtos olkoon ainiaan, et sortua sä siitä saa. No mie opin! Sodan jälkeen Eila avioitui 1951 Tauno Karhulan kanssa, ja pariskunta asettui Savitaipaleen Partakoskelle. Sodan aikana ja vielä sen jälkeenkin esimerkiksi tanssiminen oli kiellettyä tai ainakin tiukasti säänneltyä. Pikkulotta lapsonen sä harmaapukutyttönen. Eila ehti työskennellä muun muassa hattuliikkeessä Kemissä, Sulkavan verotoimistossa sekä perhepäivähoitajana Savitaipaleella. Olin myös mukana auttamassa, kun siirtolaisten tavaroita tuotiin Saimaata pitkin Lappeenrannan suunnalta lotjilla Sulkavan rantaan. Kerran sodan loppupuolella kuitenkin järjestettiin illalliset, koska Sulkavalla oli suuret määrät upseereita ja lottia. – Siirtolaiset kävivät ohi kulkiessaan meillä syömässä. Pommit tosin putosivat järveen, eikä taloihin osunut. Autokomppanian miehet olivat juvalaisia. – Ruokana oli etenkin keittoja, joita tehtiin isoissa kattiloissa, ja ruokaa kyllä riitti ihan sodan loppuun asti, Karhula muistelee. – Ilmavalvontalotille vietiin iltasella ruokaa yläkoululle, jossa oli valvontatorni ja ilmavalvontalotat majoittuneina. Siellä tehtiin käsitöitä sekä harjoiteltiin ja esitettiin erilaisia ohjelmanumeroita. Perjantaisin seuroissa sä olet pikkulottien. – Mie en tiedä, että mistä hyö sen luvan saivat, ja mistä saatiin haitarin soittaja. Eila Karhula hoiti myös Sulkavalla toimineen sotilasautokomppanian muonavaraston kirjanpidon. Ihme kyllä sinne järjestyi myös tanssilupa. Apua tulee sekä yhteiskunnalta että eri järjestöiltä, ja äitinsä juoksevia asioita hoitavat kolme poikaa. – Kesällä 1941 soitti paikallinen Lotta Svärdin puheenjohtaja Eeva-Liisa Tiittala, ja pyysi muonitustöihin Sulkavan suojeluskunnan talolle, Karhula kertoo. Ilkka Pohjalainen Eila Karhula kertoo, kuinka hän ja muut perunoita kuorimassa olleet lotat katsoivat vajan seinänrakosista, kuinka viholliskoneet lensivät taivaalla ja pommittivat Sulkavan Tannilaa. Kurssin suorittamisesta hän sai rintamerkin. Sulkavan kirkonkylässä syntynyt Eila Karhula, 96, liittyi Pikkulottiin Sulkavalla vuonna 1935. Tavarat nimikoitiin tarkasti ja vietiin varastoihin, mistä siirtolaiset saivat sitten myöhemmin käydä niitä noutamassa. Eila Karhula sai vuonna 2021 kutsun Linnan juhliin, jotka peruuntuivat koronan takia. Hän oli silloin täyttänyt 14 vuotta. Seinällä on Eila Karhulalla muistona kuva kahvittelusta rouva Jenni Haukion kanssa. Sulkavan pikkulotat vuonna 1939. Kesäisin myytiin järjestön hyväksi jäätelöä kirkonkylällä työnnettävistä kärryistä. Sulkavaakin pommitettiin. Kerrankin Eila ja muut perunoita kuorimassa olleet lotat katsoivat vajan seinänrakosista, kuinka viholliskoneet lensivät taivaalla ja pommittivat Tannilaa. Samoissa tehtävissä meni sitten sodan loppuun asti, yli kolme vuotta. huhtikuuta Sulkavalla Lohikosken kirkon hautausmaalla hartaushetkellä. Sodan aikana Eila suoritti lottatoiminnan peruskurssi I:n, jossa opeteltiin muun muassa haavojen sidontaa, kartalla suunnistamista ja erilaisia tukitehtäviä. Seurakunta laski seppeleet yhdessä Lohilahden koulun ja kunnan kanssa. Siel neulot, kudot, ompelet, se mielityötäs olkohon. Tanssilupa järjestyi Sulkavan illallisille Noihin vuosiin liittyy myös hauskoja muistoja. Hänen nuoruutensa meni pikkulottana muonitustöissä, mutta se ei haittaa häntä yhtään. Eila Karhula menehtyi viikon kuluttua haastattelun jälkeen sydämen vajaatoiminnan seurauksena.. Oot syntynyt sä Suomen maassa, se isänmaasi olkohon
Kalpio muisteli, että heitä valmistui aikoinaan kurssilta RaJuPuSu-alueella Joroisilla vahvistettuna kymmenkunta opasta. Järjestää Kaipolan kylätoimikunta. Äitienpäivälounas Pitopalvelu Höökissä su 12.5. Kädentaitoja taideaineiden Kevätnäyttely ja kahvio pe-su 17.-19.5. Kanttori Matti Turunen, siskonsa sopraano Maria Turunen ja pianisti Armaan Madar. Hyrkäs, Matti Turunen. Roinila kiitteli kovasti Tiittalan kartanoa ja Ihmekollektiivia, jotka ovat saaneet viime vuosina monenlaista tapahtumaa Sulkavalla aikaiseksi. Miksei näitä taideteoksia voisi tuoda paremmin esille. klo 10 Messu kirkossa. Vohvelikahvilan kevätpäivät 9.-11.5. Roinilan mukaan matkailijat kaipaavat lomaltaan muutakin kuin mitä rahalla saa. klo 18. Sulkava kaipaa matkaoppaita – Hyvin vähän sulkavalaiset tietävät omasta kirkostaan saati sitten hautakammiosta, joka sijaitsee siinä kirkon kupeessa. Sirpa Hämäläinen, p. Paikka varattava etukäteen. Kattaukset klo 12 ja 15. Ke 29.5. Opaskierrokset ovat olleet tunnin mittaisia ja maksaneet ryhmälle 30 euroa. – Pysyvän taidenäyttelyn tilaa kaivattaisiin. Mari Nykänen, Etelä-Savon OmaisOiva. Torimaksu on 5€/ kerta. – Sulkava on liian paljon keskittynyt vain soutuihin. klo 10-14. Uusi kanttori Matti Turunen jo ihasteli sulkavalaista laulutaitoa. Srktalo. Kattaukset klo 11.30 ja 14.00. Olisiko mahdoton ajatus, että soutustadionille kutsuttaisiin joskus kesämökkiläisiä leipomaan karjanpiirakoita tai tekemään tyypillisiä sulkavalaisia ruokia yhdessä, Roinila innosti. Liput 15 €, myynnissä ovelta sekä ennakkoon Ihmekollektiivin sivujen kautta. Kevään viimeinen. Kalpion mukaan he kävivät opaskurssin parikymmentä vuotta sitten. Seurantalo Tähkälä, Leipämäentie 1055. Musiikkiopiston kevätkonsertti on ma 20.5. Äitienpäivälounas Tiittalan kartanossa su 12.5. – Opastuksia olemme kovasti tehneet, mutta nyt olemme siirtymässä eläkkeelle. Tenniskentäntie 3. Srk-talo yläkerta. klo 12 15, noutopöytä 29,50 € / hlö, pöytävaraukset 041-315 7681. klo 12 Avoin yhteisöruokailu. veloituksetta. klo 21. Srk-talo. Sulkavan kappeliseurakunta Ke 8.5. To 16.5. Järjestäjä: Lohilahden kyläyhdistys ry. Lähetä tietosi tapahtumasta osoitteeseen toimitus@ sulkavalehti.fi. Äitienpäivälounas ravintola Pijotissa su 12.5. Lisäksi heillä on ollut vuosittain heinäkuussa noin kolme opaskierrosta, joita on tarjottu kaikille kiinnostuneille. Hinta 39 euroa. To 9.5. Olisiko se sitten kunnantalon yleisötilassa, jossa on valvonta paikalla kaiken aikaa. Lauluillat pitäisi herättää uudestaan henkiin. 1 €/ikävuosi. Kastetut: Janika Alexsandra M a r j a a n a H i l t u n e n . Äitienpäivä bu et klo 12-15 29,50/hlö Jari Kallio. To 9.5. Raamattupiiri. Lintukurssi Kaipolan kylätalolla ja Iitlahden lintutornissa lasu 18.-19.5. Hinta 45 euroa. klo 12-16 Tiittalan kartanossa. PohjoisKarjalassa matkailijat tulevat innolla leipomaan tai piirakoita tekemään. Hartaus. Lohilahden aamutori la 25.5. Lapset 0-3 v. 7 Keskiviikkona 08.05.2024 N:o 19 Seurakunta Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Jari Kallio 044-9752532 Toimittaja Jenna Olin 050-5115114 www.sulkavalehti.fi Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi PAINOPAIKKA: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani S ulkavalla opastuksia pitkään järjestäneet Laila Kalpio ja Pirjo Roinila kertoivat, että heillä on parasta ennen päivämäärä jo ohitettu, joten nyt Sulkavalle kaivattaisiin kipeästi uusia oppaita kertomaan kotiseudustaan. Paikalliset opastukset olisivat tarpeen, huolehtivat Pirjo Roinila ja Laila Kalpio. ilmainen, 4-12 v. Paljon muutakin kokemuksellista turismitarjontaa kaivattaisiin. Kuolleet: Veikko Veli M i e s P a r t a n e n 8 2 v. Roinila puolestaan muistelee, kuinka aikoinaan järjestettiin Kolmen lossin kierroksia opastettuna. klo 10 Messu kirkossa. Arkilounas ma–pe 11 € Viikonloppulounas la 13 € Kauppatie 1, Sulkava puh. Lähetystuvan nuotiopaikka (Vilkaharjuntie 1, Uitonvirran sillan kupeessa). Opaskierrokset olivat hyvin suosittuja Oppaat ovat toimineet niin, että he lähtevät kertomaan kotiseutuasiaa, kun joku on pyytänyt ryhmänä tai yksilönä. Keskiviikkoisin klo 10. Hinta 35 euroa sisältää lounaan ja retkieväät. – Alanteentien kävely, kirkkopihaopastus ja vanha hautausmaa ovat olleet hyvinkin suosittuja, mutta viime kesänä opastuksia ei enää tarjottu eikä varmaan tulevanakaan kesänä, pohti Kalpio. menn. Ruokailu ja hartaus klo 12. Naudanlihapataa L,G Kermaista lohikei oa L,G SUNNUNTAI 12.5. Sulkavalta löytyy monenlaista kädentaitajaa. Yhtenä vuonna järjestettiin retki Sulkavan kartanoihin. Lapset 4-12 v. Pysyvä taidenäyttely ja kädentaitajat esiin Roinila kaipasi myös kunnan omistamia taideteoksia esille, mitä meinattiin tehdä koronavuosina, mutta se hieno idea hautautui. 16e/hlö, alle 4 v. 041 315 7681 LAUANTAI 11.5. Kevätkirppis Tähkälässä to 9.5. Su 12.5. Sateella lähetystuvassa. klo 11.30 Kevään sydän konsertti Yhteisvastuulle kirkossa. Sulkavalaista vahvaa lauluperinnettä pitäisi Roinilan mukaan innostaa entisestään. – Koronavuodet olivat vaikeita, kun silloin ei ryhmämatkoja oikeastaan järjestetty. Lähetystuvan nuotiopaikka (Vilkaharjuntie 1, Uitonvirran sillan kupeessa). Erittäin hyvä, jos tulisi sukupolven vaihdos. Kädentaitajat pitäisi Roinilan mukaan saada Sulkavalla myös paremmin esiin, sillä he kuuluvat vahvasti sulkavalaiseen kulttuurin. Järjestäjänä Järvi-Saimaan kansalaisopisto. pe klo 10-18, lasu klo 10-15, Sulkavan soutustadion, Alanteentie 1. Ti 14.5. Innostuneita oppaita ei ole kuitenkaan löytynyt, selvitti Roinila Sulkavan Eläkeliiton turinatuvassa. Kalpio kuitenkin lupasi, että jos joku ryhmä haluaa näitä opastuksia, niin hän on valmis lähtemään oppaaksi vointinsa mukaisesti. Hurma esiintyy MotelliRavintola Muikkukukossa la 11.5. Bellman-ilta Tiittalan kartanossa la 18.5. Sateella lähetystuvassa. Vap.eht. 0504669832. klo 9 Sulkavan hautausmaan haravointitalkoot. klo 13 Vapaaehtoistyöntekijöiden ja koordinaattorien kokoontuminen. Tämän jälkeen ryhmämatkat ovat vähän hyytyneet, mutta nyt ne ovat varmasti elpymässä, pohti Roinila. Järjestäjänä Leipämäkiseura. klo 8.30-10.30. Hyrkäs, Matti Turunen. 23.5. Järjestäjinä Ihmekollektiivi & Sulkavan Tykkipursiyhdistys. Ilm. maksu. klo 13 Omaishoitajien ja läheisten vertaisryhmän toimintakauden päätös. L ähiviikkojen tapahtumia. – Puumalassa, Joroisilla ja Sulkavalla olemme olleet aktiivisia, mutta Juvalla ja Rantasalmella ei ole ollut opastoimintaa, hän huomautti. klo 18 Sulkavan seurakuntatalolla. Tapahtumakalenteri Yhteiset Savonlinnan seurakunnan kirkkoherranvirasto, talousja Talvisalon hautausmaantoimisto suljettu pe 10.5
– Sanoin, että paistaa, kunhan he keräävät marjat. Lapsenlapsilla oli tapana kysyä mummoltaan, paistaako tämä mustikkapiirakkaa. Avioliitosta Heimo Taskisen kanssa syntyi kolme lasta: kaksi poikaa ja yksi tyttö. Lapsenlapset ovat esimerkiksi maalanneet navetan, puuliiterin ja saunan rannalla. Lapsenlapsenlapsista yksi on ollut isovanhemmillaan hoidossa toisinaan. Toinen täytti vuoden ja kolmas on neljä vuotta. Navettatöiden lisäksi lapsille opetettiin lanttujen ja porkkanoiden kasvattaminen sekä kasvimaan kitkeminen. Maatilan töitä Taskisilla oli lypsykarjatila vuoteen 1991 asti, ja Terttu pyrkikin opettamaan omat lapsensa työntekoon pienestä pitäen. – Sulkava-lehti jaetaan jatkossakin ilmestymispäivänä keskiviikkona koko Sulkavalla, Rantanen vahvistaa. – Kyllä lapset on opetettu työtä tekemään. Kun he olivat hiihtämässäkin, niin he olisivat halunneet tehdä halkoja, Terttu muistelee. Jälkipolvien hoitoa Useat lapsenlapsistakin olivat hoidossa kesäisin Tertun luona, kun he eivät päässeet enää päivähoitoon. Seuraavaksi äitienpäiväksi Tertulla ei vielä ole suunnitelmia, mutta aiemmista äitienpäivistä on mukavia muistoja. Nyt lapset ovat aikuisia, ja Taskisilla on yhdeksän lapsenlasta. Mainio äiti Vanhempien lasten synnyttyä ei ollut vielä olemassa äitiyslomakäytäntöä, ja Terttu palasi maatilan töihin pian lapset saatuaan. Opetin heitä töihin, ja heillä oli oma halukin tehdä töitä. Seuraavalla viikolla päivät vaihtuvat. Äitienpäivämuistoja Vaikka Taskisten lapset ovat aikuisia, niin he auttavat edelleen vanhempiaan kotitilalla, jos se on tarpeen. – He ovat aina sanoneet, että tarvitsee vain soittaa, niin he tulevat auttamaan, Terttu vahvistaa. Kun lapset kasvoivat vanhemmiksi, he lomittivat vanhempiaan maatilalla. Heimo vahti aina uimista, kunnes heistä tuli isompia, Terttu muistelee. Jakelumallimuutos koskee koko Sulkavaa ja Lohilahtea. – Terttu on ollut ihan mainio äiti, Heimo vahvistaa. – Tytön aikaan olisin saanut äitiysloman, mutta hän syntyi niin paljon aikaisempaan, että lomittajaa ei saatu, niin lähdin heti navettaan töihin, Terttu kertoo. Aikaisemmin jakelu on hoidettu siten, että tiistai ja torstai ovat olleet niin sanottuja kevennettyjä jakelupäiviä. – Tämä tarkoittaa sitä, että pääosa postista jaettiin näillä alueilla aikaisemmin siis maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, Postin viestintäasiantuntija Antti Rantanen kertoo. Vuoropäiväjakelu tukee myös Postin ilmastotavoitteita, sillä sen avulla voidaan optimoida jakelureittejä ja siten vähentää ajettuja kilometrejä ja päästöjä. Taskiset ovat jo isoisovanhempia, sillä heillä on kolme lapsenlapsenlasta. Suurin syy on printtipostin väheneminen eli jaettavaa ei riitä jokaiselle päivälle. Terttu Taskisella on lapsenlasten ja lapsenlapsenlasten kuvia esillä kirjahyllyssään. – Vanhin poika aina kyseli, missä hänen navettatakkinsa on ja lähti mukaan navettaan, Heimo sanoo. Terttu oli 20-vuotias, kun hän sai ensimmäisen lapsensa. Itsekin olen ollut murrosiässä, Terttu sanoo. – Olemme käyneet välillä Höökissä syömässä. – Murrosiässä on tietysti aina vähän toisenlaista, mutta se pitää laskea murrosikään. Lapset kasvoivat maatilalla ja olivat aina kaikessa mukana. Apua lastenhoitoon Terttu sai anopiltaan, joka asui samassa taloudessa. Kun oli paljon porukkaa, he tykkäsivät olla täällä. – Nuorimmaisen lapsenlapsenlapsen äiti on vielä äitiyslomalla ja toinen on Mikkelissä, Terttu perustelee. Varsinkin lähellä asuvat lapsenlapset käyvät myös usein vierailulla mummolassa. Hän auttoi missä pystyi. Kaikki kolme lapsenlasta ovat poikia, Terttu kertoo. – Jakelutapa mahdollistaa myös entistä paremmin kokoaikaisen työn, kun sama jakaja jakaa toisena päivänä toista aluetta ja toisena toista, Antti Rantanen sanoo. Postin jakelu muuttuu vuoropäiväjakeluksi Jenna Olin K aipolan kylässä asuvalle Terttu Taskinen lastenhoito oli jo ennen äitiyttä tuttua, sillä hän aloitti lastenhoidon jo 13-vuotiaana. Milloinkaan ei ollut hankalaa, Terttu vahvistaa. Terttu ja Heimo Taskisen lapset kasvoivat maatilalla ja oppivat maatilan töihin jo nuorena. – Ja 15 vuoden vanhana menin perheeseen hoitamaan lapsia, jossa oli vuoden vanhat kaksoset ja neljävuotias poika. Välillä olen laittanut itsekin ruokaa, Terttu kertoo. – He tulivat kesäkuussa ja lähtivät elokuussa. Äitiys on ollut helppoa, mutta lasten murrosiän Terttu nostaa esiin erilaisena aikana. – Hän katsoi lapsia, kun olimme navetalla. 015 471707. Koko huusholli piti tehdä, Terttu muistelee. Äitiyttä maatilan arjessa Terttu Taskisella on kolme lasta, yhdeksän lapsenlasta ja kolme lapsenlapsenlasta. – Nuorin on kahden kuukauden ikäinen. Jenna Olin Palvelemme: la 9–15 su 9–13 Kotiintoimitus! Taimin Kukkakulma p. He keräsivät ja saivat syödä niin paljon mustikkapiirakkaa kuin halusivat, Terttu sanoo. Kaikki lapsenlapset ja lapsenlapset Terttu kertoo ottaneensa samalla tasavertaisella tavalla vastaan. Kaksi lapsista asuu Sulkavalla ja yksi Tuusulassa. Sulkava-lehti ilmestyy edelleen keskiviikkoisin Suurin osa lehdistä jaetaan edelleen ilmestymispäivänä. toukokuuta alkaen vuoropäiväjakeluksi. Postia jaetaan jatkossa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina yhdellä viikolla sekä tiistaina ja torstaina sitä seuraavalla viikolla. – Lapsilla oli oma halukin tehdä töitä. – Uiminen oli lapsille tärkeää. Tärkeintä Tertulle äitiydessä on ollut lapsista huolehtiminen ja heidän ruokkimisensa. – Terttu on ollut ensiluokkainen mummo, Heimo kehuu. Vuoropäiväjakelun aloitusviikon rytmitys voi postinumeroalueella olla joko maanantai, keskiviikko ja perjantai tai tiistai ja torstai. 8 Keskiviikkona 08.05.2024 N:o 19 Postin jakelu Sulkavalla muuttuu 13