ULKAVA M PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI 43. päivänä 2005 N:o 36 Irtonumero 1 E. VUOSIKERTA Torstaina syyskuun 8
Tarvitsemme myös armon sanoja. Kunnan itsenäisyys on hieno asia. Ilmoita tapahtumat ajoissa! Puh. Hän tarvitsee myös lepopaikan, jonne hän voi tulla. Kirjastonjohtaja Juhani Klemola piti lahjoitusta tervetulleena. klo 12.00 vanhalla kunnantuvalla. Suotta ei ihmetellä miksi esimerkiksi nykypäättäjien kannoista ei saa selvää. Kirjaa pidetään aloittelevan metsästäjän perusteoksena. Kunnanjohtajan sanoin voi olla, että Sulkavan 400vuotisjuhlia ei enää vietetä. Itsenäisiä kuntia on maassamme 432 ja määrä on vähentynyt vain muutamalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän armottoman maailman keskellä tarvitsemme Jumalaa. Saamme kertoa heille siitä turvallisesta yhteydestä, johon meidät on luotu ja josta itse olemme saaneet ammentaa voimaa elämämme matkalla. Kirjastonjohtaja Juhani Klemola lupasi laittaa aineiston heti rekisteriin ja sitä tietä lainaukseen. 015-471 544 f. Juhlitaan siis nyt! Päivän kierto Aurinko nousi tänään 6.24 ja laskee 20.04. Kuntaliitosta ja johtavista hallituspuolueista lähtien kaikki ovat karsimassa kuntien määrää rajusti. *Askel Riistapolulle” on 142sivuinen perusteos ekologiasta, riistalajeista ja riistanhoidosta ja metsästyksestä. — Nuoret ovat suorittaneet metsästyskortteja enemmän kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten, arvioi Matti Makkonen. Kun meitä piiskataan joka puolelta vaatimuksilla, tarvitsemme Jumalan, joka sanoo meille: sinä riität, sinua rakastetaan. Tarvitsemme Vapahtajan, joka ottaa pois syyllisyytemme ja joka vakuuttaa meille: sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi, minä annan sinulle rauhan. Nuorin kortin suorittaja on ollut 10-vuotias ja vanhin ensikertalainen on ollut 50-vuotias. Kuntalaisten kannattaa olla valppaana. 015-676 326 sulkava.lehti & co.inet.fi p Onnea Timanttihääpäivän johdosta Lahja ja Eino Kontiaiselle 9.9.2005 Lapset ja lastenlapset perheineen Kirjastolle lahjoitettiin eräaineistoa Sulkavan Riistanhoitoyhdistys lahjoitti eränkäyntija metsästysaiheista materiaalia Sulkavan kirjastolle. Tietopaketti sisältää kolme kirjaa ja kolme dvd-videota. Ja nyt kymmenen vuotta autuaallista ja rajatonta Euroopan unionia. Lahjoitetut videot eli dvd:t olivat nimeltään "Harrastuksena metsästys”, 23 minuuttia, *Tulevaisuutta metsolle”, 18 minuuttia, *Pystykorvan lintusyksy”, 35 minuuttia. Kaikki entiset sekä uudet jäsenet tervetuloa iloiseen ja toimivaan joukkoomme! EN JUHLI merkkipäivääni Lea Miettinen Tapahtumat -palstalla ilmoitat edullisesti järjestöjen sisaisestä toiminnasta ja tapahtumista. Tai ainakin naapurimaan kansalainen. Täällä on totuttu varovaisuuteen, josta mainitsee professori Hannu Soikkanen toisaalla tässä lehdessä. Aäriliikkeitä ei ole Sulkavalla juuri kannatettu. Me saamme jatkaa tuota suurta tehtävää. Se olisi todella huono vaihtoehto. Täällä on rukoiltu tämän seudun, seutukunnan ja koko maailman puolesta jo 375 vuotta. Vietämme kunnassamme ja seurakunnassamme suurta juhlaa. Kuntalaiset asettavat sanansa ja mielipiteensä taiten. Suorittajien määrä on lisääntynyt hieman viime vuosina. Hän kertoi, että eräkirjallisuutta on kirjastossa kohtuullisesti ja sitä myös kysytään. Hän tarvitsee myös paikan, jossa häntä armahdetaan. Milloin on oltu Venäjää, milloin Ruotsia. Hän tarvitsee paikan, jonne hän voi jättää kuormansa ja taakkansa. Kirjasto saa useampia lahjoituksia vuosittain, muun muassa lehtiä ja kirjoja. Kenelle sinä olet opettanut iltarukouksen. 2 8.9.2005 N:o 36 SULKAVA SULKAVA — 8.9.2005 Sulkavan 375-vuotisjuhla sattuu suomalaisen kuntakeskusteluun kuumimpaan aikaan. Ihminen tarvitsee vuorovaikutusta jonkun itseään suuremman kanssa. 116:9 Mietelause Elämän kolme vaihetta: menneisyys, joka ei milloinkaan palaa; nykyisyys, joka ei kestä; tulevaisuus, joka on tuntematon. Dvd-muotoista eräaineistoa ei kirjastossa vielä ollut, videoita ja romppuja ja lehtiä kylläkin. Säästöjä ei synny pelkästään kuntia niputtamalla. Rajat ovat saattaneet muuttua noin vain ja entisestä naapurista on voinut tulla melkein vihollinen. Tai sitten heikennetään palveluja tarkoituksellisesti niin paljon, että kaikki kynnelle kykenevät lähtevät näiltä kulmilta. Me saamme myös opettaa lapsemme ja lastenlapsemme rukoilemaan. Savolaispohjaiseen kiertelyyn ja kaarteluun löytyvät ilmiselvät historialliset syyt. Opas toimitetaan kirjastolle myöhemmin syksyllä, koska metsästyslakimuutos ehtii painokseen mukaan. Kouluruoka viikolla 37: Maanantai: Broilerpata, ananassalaatti, mustaherukkahillo Tiistai: Kalapuikot, kermaviilikastike, perunat, salaatti Keskiviikko: Lihamureke, perunat, salaatti, kastike Torstai: Lihakeitto, karjalanpiirakka, juusto Perjantai: Lasagne, -tomaattisipulisalaatti Tapahtumat Viikon sana Iltarukous Kuka sinulle on opettanut iltarukouksen. Päivän sana Minä saan vaeltaa Herran edessä elävien maassa. Paikallinen riistanhoitoyhdistys lupaa olla jatkossakin käytettävissä, jos kaivataan riistaja erätietoutta.. Toivottavasti sitä löytyy aikanaan puolustamaan vahva joukko sulkavalaisia. Ps. Ei yhtään mitään — on sitten kyse kunnista tai yrityksistä! Sivistys-, sosiaalija terveydenhuoltopalvelut on kumminkin järjestettävä. Mitään ryntäystä kuntaliitoksiin ei ole näkyvissä. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Matti Makkonen kertoi, että Sulkavalla on 495 metsästyskortin suorittanutta. Saamme opettaa heille iltarukouksen. Siunattua syksyä Sinulle! Helena Hirn Sliijutaillseo jin BVIEsTIÄ JS VI28iJIAT ÄIDIT 6 | (Wiotto-B sliisiäouv-SI1 sille) vlailo Sulkavan Eläkeläisystävät ry: Syyskauden toiminnan aloitamme ystäväkerholla ke 14.9. Sillä mikä siitä tulee jos useampi köyhä pannaan yhteen. Sulkavalaista elämänmenoa ovat vuosisatojen ajan määritelleet erilaiset sopimukset: rauhansopimukset ja liitosasiat — Stolbovan rauhasta EU-jäsenyyteen. Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Joskitt arveli, että ehkä nuoriso pikkuhiljaa ymmärtää liikkumisen ja luonnon merkityksen. Valtiovaltaan kun ei ole luottamista näissä asioissa. Elämme muutosten aikaa. Arabiankielinen sananlasku Onnea Nimipäiviä Tänään torstaina Taimi, perjantaina Eevert, Isto, lauantaina Kalevi, Kaleva, sunnuntaina Santeri, Aleksanteri, Aleksandra, Santtu, Ali, Ale, maanantaina Valma, Vilja, tiistaina Orvo, keskiviikkona Iida. 58-sivuinen Villiä Elämää” on tarkoitettu varhaisnuorille ja se on kiinnostavasti kuvitettu opas. Lahjoitus on osa Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirin kampanjaa. Myöhemmin riistanhoitoväki luovuttaa vielä *Metsästäjän oppaan” — kaksiosaisen perustietokirjan metsästyksestä ja sen lainsäädännöstä. Parinkymmenen kunnan tai erityisen seutukuntamallin lisäksi kokoomusjohto tarjoaa 100-120 kunnan mallia
Urheilijoiden nesteja ravintotankkauksesta huolehti K-Market Wiljami sponsoroimalla juomat ja banaanit osallistujille.. Erinomainen syyskesän suosi tapahtumapäivää. Taideyössä viihdyttiin ja viivyttiin Runsas tarjonta lapsille ja nuorille Sulkavan VIII Taideyö tarjosi monipuolista ohjelmaa ja toimintaa kaikenikäisille. päivänä 2005 Tässä kuussa on vetovoimaa! 41, Puhelin: W; 040-593 0416 Onnea. Kemppinen, Sulkava p. SULKAVA Torstaina syyskuun 8. Negatiivisena asiana Pekkarinen näkee tässäkin tapahtumassa esille nousseen varsinkin alaikäisten runsaan alkoholin käytön. Lajeina olivat 100 m aidat, korkeus, kuula, 200 m, pituus, keihäs ja 800 m. + SER-kierrätysmaksu 16 € 'RKL 504 A-enegialuokka pg + SER 8 € I JÄÄKAAPPI — ZANUSSI Ws RJVL 2130 PESUKONE 105 cm korkea FA 822 jääkaappi gore Sö Se linkous 800 red A-pesutulos TV: + SER 16 € + SER 8 € T. Paremmuusjärjestykseen ei kisailijoita leikkimielisessä kisassa asetettu, mutta kunnanjohtaja Juri Niemistä epäillään vahvasti parhaimman tuloksen kirjanneeksi ottelijaksi. johon osallistui kaikkiaan 34 inkg VI LJAM E Sulkava Puh. prk soitti nuorten bändi-illassa. Sulkavan kuntaa edustivat valtuutetut Ari Partanen ja Pirjo Eronen. Erityisesti lapsille ja nuorille tarjontaa oli runsaasti. 471 190, 0400 650 290 1 Atria Duke 's Kalkkunan Karjalanpaisti hampurilainen fileelehtipihvi — 700g (784kg 110 g (3,64/kg) N. Vapaa-ajanohjaaja Vilho Pekkarinen oli järjestäjien puolesta tyytyväinen lauantain antiin. Urheilukentällä oteltiin kaikille avoin leikkimielinen 7nokasta liikunnan ystävää. is SYNTTÄR TARJOUKSET Sulkava Tarjoukset voimassa to ja pe. Kutsuvieraina tapahtumaan osallistuivat muun muassa kunnanjohtaja Heikki Laukkanen Juvalta sekä seutujohtaja Hannu Kurki Savonlinnasta. Jani Lampilehto näyttää miten keihäs lentää. Ottelijat kiersivät kahdeksan hengen ryhmissä suorituspaikko"ottelu (alle 12-vuotiaille 4-ottelu),; | ja sekä mittasivat ja kirjasivat. 700 g (12,07/kg) S 1 Nyt saat Kotikokkiv palvelutiskistämme joka päivä herkullisia valmiita kotiruokia, salaatteja ja pikkunaposteltavaa ja helpon ratkaisun pulmaasi ”mitä tänään ruoaksi” rs rs Espanjalainen kasvispaistos Porsaan kyljys Novelle = kivennäisvesi 1,5 I (0,99/1) mia sis. pantit 1,20 Felix ketsuppi 500 g (2,98/kg. 015 471 203 Muun muassa The Trailblazers O Pirjo Partanen Taideyö käynnistyi puolen päivän aikaan liikunnallisissa merkeissä. Italialainen Suomalainen vihreä Rico kukkakaali rypäle Pingviini tuutti Kotiuunin monipakkaus lihapasteija 6 kpl/420 g (5,93/kg) 10 kpl/500 g ilman korttia 3,45 — (4,98/kg) ilman korttia 2,99 pkt ps omatoimisesti tuloksia. pantin 0,40 v kg kg p! ulkofileepala ilman korttia 795 Olvi III-olut 12 x 0,33 | (1,96/1) sis
Omien lastensa kanssa Piironen esiintyi nyt ensimmäistä kertaa. Anneli Pajari opasti kirjaston työpajassa huovutustöitä. — Näitä jonglöörin juttuja olen tehnyt noin kymmenisen vuotta, tasapainoilutemput ovat sen sijaan ihan uusia juttuja, totesi näyttämöllä selvästi hyvin viihtyvä Mikko Piironen. Seura isännöi beaglein piirinmestaruuskisat vuonna 1988. Koululaisia on ollut myös mukana hirvijahdissa sekä pönttötalkoissa. hirviseurue. Onnenpyörästä tuli kaikkea mukavaa tavaraa ja lapsia aina kiehtonut saippuakuplalaite oli ahkerassa käytössä. Nuoret bailasivat vanhalla yläasteella Nuoret viettivät taideyötä kuunnellen monipuolista bänditarjontaa entisellä yläasteella. Musiikin ja hauskan jutustelun lisäksi posetiivarilla oli mukanaan popcornja hattarakoneet. Bändi-iltaan tuli nuoria myös paikkakunnan ulkopuolelta. Täysin ilman järjestyshäiriöitä ei nuorten ilta sujunut. Yhdestätoista perustajajäsenestä olivat 40-vuotisjuhlissa mukana Seppo Aravirta, Tuomo Hintsanen, Veikko Partanen Arvo Partanen sekä Teuvo Pohjolainen. Tähän päälle laitetaan nyt tätä villaa saippuan ja veden kanssa, opasti Anneli huovuttajia. — Kun kehittelin tätä juttua, Samuel sanoi haluavansa tulla mukaan. Mukana näyttämöllä olivat myös Mikon lapset Samuel, 12 v, Jasmin 10 v, Elmeri 8 v ja Tuomas 4 v. Nykyisin seurassa on 93 jäsentä. Pelle ja apulaiset Taideyössä Pelle Pii alias Mikko Piironen hauskuutti lapsia kahteen otteeseen kirjaston lasten nurkassa. Arvo Partanen esittämä valokuvakertomus oli varsin valaisevan ja monimuotoinen katsaus metsästysseuran historiaan. Mielestäni vanhempien olisi syytä jalkautua tällaisiin tapahtumiin ja tulla rohkeasti katsomaan, missä ja millaisessa kunnossa nuoret ja jopa lapset vapaa-aikaansa viettävät, sanoo Pekkarinen. Eräsavut pidetään vuosittain "joulun alla. Runonurkassa Raija Hintsanen, Tauno Lallukka, Akseli Leinonen, Sinikka Mehtonen, Ale Pellinen ja Susanna Kolehmainen tarjosivat mainion runohetken **Kuusi tuokiota”. Villisikoja sen sijaan on kaadettukin kolme, alueella elävät myös hirvieläintulokkaat metsäkauris sekä valkohäntäpeura. Lavalle nousivat sulkavalaiset The Trailblazers, No Name Needed ja Mastodontti, juvalainen Hollowpoints, savonlinnalainen The Fabulous sekä mikkeliläinen Blah. — Seuran jäsenten keski-ikä pyörii viidenkympin kieppeillä, mutta mukana on ilahduttavasti myös parikymppisiä kavereita kymmenkunta, kertoo puheenjohtaja Heikki Joskitt. Hirvenmetsästystä hoitaa kolme hirviseuruetta; Hakovirran hirvijaosto, Auvilan hirviseurue sekä Tauno Hintsasen . Se vain on ikävää, että alkoholinkäyttö on liiallista ja varsinkin kun se on sitä alaikäisillä. Nuoret olivat tyytyväisiä, että heidät oli huomioitu taideyössä heille mieleisellä tapahtumalla ja toiminnalla. Poliisipartio oli paikalla useaan otteeseen valvomassa järjestystä ja julkijuomisesta kirjoitettiin myös sakkoja. Karhuja, susia ja ilveksiä on tavattu vuosittain Partalansaarenkin metsissä, mutta yhtäkään kaatoa ei ole tehty. Hirvijahdissa on ollut mukana vieraita muun muassa "Saksasta ja Italiasta. Hurjimpina hirvisyksyinä; 80luvun alussa sekä -02 ja -03 kaatui jopa noin 60 hirveä. Etelävintillä leivottiin savesta mitä moninaisimpia tavaroita ja pihalla seppä Jarkko Väisänen näytti miten rauta taipuu osaajan käsissä vaikka mihin muottiin. — Ensimmäisen hirven ampui Tuomo Hintsanen vuonna 1964, muisteli Arvo Partanen. Alfred on kiertänyt toistakymmentä vuotta Suomen toreja ja markkinoita. Hakovirran Metsästysseura juhli 40-vuotistaivalta q [ Jukka Ahonen Hakovirran Metsästysseuran 40vuotisjuhlissa lauantaina 3.9. Sitten mukaan lähtivät muutkin, nauroi Mikko. ta, Leo Huiskonen, Erkki Tapanila, Jukka-Pekka Hannikainen sekä Reijo Haapaniemi, Veli Huiskonen, Ossi Kojo, Ossi Eerikäinen, Lauri Siljander, Heimo Hämäläinen sekä Heikki Joskitt. Metsästykseen, riistanhoitoon sekä ampumaurheiluun ja kenneltoimintaan keskittyvä seura perustettiin 28.2.1965 Seppo Aravirran tuvassa, Kaarlo Falckin toimiessa *alulle panijana?. Seuran puheenjohtajina ovat toimineet Seppo Aravirta, Pertti Kontinen, Heimo Hämäläinen ja vuodesta 1993 lähtien Heikki Joskitt, ja sihteereinä Rauno Vasara, Arvo Partänen, Toimi Eronen, Heikki Joskitt sekä Kari Hämäläinen. Majaa on saneerattu useampaankin otteeseen 80-luvulla ja talon päähän rakennettiin myös nylkyvaja. Kunniakirjat saivat Taneli Makkonen, Jorma Hämäläinen, Ari Hämäläinen Esa Hämäläinen, Otso Hämäläinen sekä seuran nykyinen sihteeri Kari Hämäläinen — Riistakannat ovat säilyneet alueella vakaina ja elinvoimaisina, totesi Heikki Joskitt. Seuran toiminta-alue käsittää noin 13 000 hehtaaria, pääpiirteittäin Partalansaaren Sulkavan kunnan puoleiset osat sekä Hakovirran ja kirkonkylän välisen alueen mantereelta. nähtiin, että hirvimutta myös pienriistajahdissa on kamera kuulunut aseiden lisäksi usein metsämiesten varustukseen. Ampumaurheilussa seuran jäsenillä on ollut lukuisia SM-edustuksia Suur-Savon joukkueessa ja menestystäkin tullut, samoin kuin piirinmestaruuskisoista. Kokemusta esiintymisistä miehellä on erityisesti opiskeluajoilta. Kilpa-ampujanimistä mainittakoot Arvo Partanen, Seppo AravirSeuran toiminnassa ansioituneille luovutettiin pöytäliput, joita koristaa Arvo Partasen suunnittelema tunnus. 4 8.9.2005 N:o 36 SULKAVA EN k K Te Nuoriso-ohjaajana Savonlinnassa työskentelevä Mikko Piironen viihtyy näyttämöllä. Lasten mieleen oli myös kirjaston edustalla musisoinut posetiivari Alfred. — Tässä on mahdollisuus tehdä lelutai stressipallo huovuttamalla. Myös Jasmin, Samuel ja Elmeri sekä kuvasta jo poistunut Tuomas ovat selvästi perineet isänsä esiintyjän lahjat. Oma maja jo vuodesta 1968 Metsästysmaja ostettiin vuonna 1968, ja hirvikota valmistui 1999. Piirosen oma kehittelemä esitys, Pelle Piin siivouspäivä, oli yksi taideyön helmistä. Olen tehnyt nämä pohjat valmiiksi vanhoista villapaidoista ja -sukista. — Nuorille täytyy olla omaa ohjelmaa, toimintaa ja paikkoja, se on selvä. Seemi Auvisen beagle Veskansan Vikke saavutti jopa ajokuninkuuden vuonna 1994.. Standaarit luovutettiin seuratoiminnassa erityisesti ansioituneille, jotka olivat Seemi Auvinen, Reino Haapaniemi, Pertti Kontinen, Teuvo Pohjolainen, Tuomo Hintsanen, Tauno Hintsanen, Teuvo Hintsanen ja Veikko Hintsanen. Tähän liittyy myös se erittäin ikävä ilmiö, että kaikki aikuiset eivät tunne vastuutaan ja välittävät juomia alaikäisille
Juri Nieminen kunnanjohtaja klo 9.30 klo 10.00 klo 13.30klo 14.45 SULKAVAN KUNTA ja SEURAKUNTA Kutsumme sunnuntaina 11.9.2005 järjestettävään yhteiseen juhlaan seurakuntalaiset, kuntalaiset ja vapaa-ajan asukkaat, yritykset ja liikelaitokset, yhdistykset, seurat ja järjestöt, nykyiset ja entiset kunnan sekä seurakunnan viranhaltijat, työntekijät ja luottamushenkilöt. On hyvinin mahdollista, että Sulkavalla ei vietetä koskaan pitäjän 400-vuotisjuhlia, joten kunnan 375-vuotista taivalta on syytä juhlistaa. Valtionhallintoon pesiytynyt suuruuden ihannointi voi koittaa pian itsenäisen Sulkavan pään menoksi. Vuonna 1617 solmittu Stolbovan rauha siirsi rajaa idemmäs kun Venäjä luovutti Ruotsille Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan. 8.9.2005 N:o 36 5 SULKAVA Nyt on juhlan aika Sulkavalla on arvioitu olleen ihmisiä jo 10 000 vuotta, pian jääkauden päättymisen jälkeen, vaikkei merkkejä pysyvästä asutuksesta tältä ajanjaksolta eikä mesoliittiselta kivikaudelta olekaan löytynyt. Kasvava yksityinen alvelusektori ei Sulkavalla, uten ei muissakaan maalaispitäjissä, ole kyennyt korvaamaan maatalouden ja teollisuuden työpaikkojen menetyksiä. Tästä väki väheni aluksi maaltamuuton ja myöhemmin maataloussekä teollisuustoiminnan supistuessa. Vaikka tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Sulkava on jatkossa muuttovoittokunta, väki vähenee silti kuolleisuuden ylittäessä koko ajan laskevan syntyvyyden. SuurSääminki oli jaettu neljään neljänneskuntaan, joista Iitlahti kattoi suurimman osan nykyisestä Sulkavasta, vaikka se sijaitsikin idempänä ja kaakompana, mutta oli vastaavasti pinta-alaltaan suurempi. 1200luvulla sulkavalaisia on arvioitu olleen 500-700 ja 1500-luvun puolivälissä Titlahden neljänneskunnan asukkaiden määrä oli noin 1000-1400. Rauhan myötä alkoi pitkä rauhan jakso ja hallinnolliset uudistukset. Sulkavan tienoo siirtyi rauhansopimuksen myötä Novgorodin valtapiiristä Ruotsille. Vuosien 1601-1603 katovuodet pahensivat tilannetta entisestään. Myös syntyvyyden määrä on alentunut voimakkaasti sotien jälkeisistä vuosista ja 1980-luvulta lähtien väestörakenne itsessään on alkanut selittää sulkavalaisten määrän vähenemistä. Savon ja Hämeen raja vahvistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1415 ja Juvan pitäjä, johon sulkavalaisetkin kuuluivat, perustettiin 1442. Neoliittisen kivikauden löydöt (erityisesti 3300-1500 eKr.) sen sijaan ovat runsaita. Särkilahdelta Varkauden Siitinselälle. Vielä 1600 otettiin miehiä ”Puolan sotaan”, 1605 liivinmaalle ja 1607 Narvaan. Nyt Sulkava on jatkanut yhtäjaksoisesti ja menestyksekkäästi 375 vuotta itsenäisenä pitäjänä. Tästä eteenpäin väkiluku kasvoi tasaisesti muutamin poikkeuksin saavuttaen huippunsa karjalaisten evakkojen ja sotilaiden asuttaessa Sulkavaa 1940-luvulla. Sulkavan historian suurin vakituisen väen määrä saavutettiin vuonna 1951 ollen 7543 asukasta. Juhlapäivän ohjelma on seuraava: Kunniakäynti sankarihaudoilla Sotilassoittokunta, seppeleenlasku (kunnan ja seurakunnan edustajat), kirkkoherran puhe Juhlajumalanpalvelus, saarnaa lääninrovasti Jorma Silander, liturgina kirkkoherra Helena Hirn, sotilassoittokunta, kanttori klo 11.45-13.00 Ruokailu soutustadionilla klo 12.30-13.30 Tervehdysten vastaanotto Pääjuhla soutustadionilla Kakkukahvit 345 vuotta Tervetuloa! Sulkavan kunta Sulkavan seurakunta Joroisten kunta onnittelee 375-vuotiasta Sulkavan kuntaa ja seurakuntaa! Onnittelemme juhlivaa | — — kuntaa ja seurakuntaa aa Mikkelin kaupunki onnittelee juhlavuottaan viettäviä Sulkavan kuntaa ja OT 375-vuotiaalle | PALVELU=VHT MÅS SAKENS AA vikaa viina 1 Sulkavan Simasalonkatu 4 a, 57200 Savonlinna, Sulkavan seurakuntaa kunnalle puh. Puumala itsenäistyi omaksi pitäjäksi 1617 ja Sulkava 1630. 015-51 140 ja Palveluksessanne myös Sulkavalla! | ygssassssassssssuu9tJtJtJt]t1"ZJjt sa seurakunnalle 200-kertainen eläköön-huuto Sulkavan yrityksille! -T1iVS1A OQq92 .n98) Sulkavan JÄTEn aa sk puh. Nykyisellään sulkavalaisia on enää 3257. Vuonna 1640 sulkavalaisia oli noin 1550, vuoden 1690 nälkä ja punatauti sekä vuosien 1695-1698 suuret kuolonvuodet romahduttivat väkiluvun 1050:een, mistä se taas nousi vuodeksi 1718 1450:een pudotakseen isonvihan nälkävuosina 1100:aan. 1500-luvun loppu ja 1600-luvun alku olivat sulkavalaisillekin rankkaa aikaa. En kertaa itsenäisen Sulkavan historiaa, koska sitä käsitellään muualla tässä lehdessä ja juhlassa. 1570-1595 käytiin pitkä venäjän sota ja heti perään nuijasota levisi Savoon tammikuussa 1597. Sulkavan kannalta haitallisimmat muutokset ovat olleet maaltamuuton ohella Neuvostoliiton hajoaminen ja Suomen Euroopan Unioniin liittyminen. Ensimmäiset arviot väestömäärästä ovat paljon myöhäisemmältä ajalta. Keskiajan merkittävin tapahtuma sulkavalaisten näkökulmasta oli Pähkinäsaaren rauha vuonna 1323, joka veti rajan Ruotsin ja Novgorodin välille Savon läpi mm. Säämingistä tehtiin Savon kolmas kirkkopitäjä vuoden 1510 tienoilla Savolahden ja Juvan oltua liian etäällä monelle itäisen Savon asukkaalle. (015) 571 5850 IGUVUA Uleub| ARTE EES i OVIA 1004 ud. Suoraan teolli-' suustuotannosta omitut suurtuotannon edut eivät toimi perusopetuksessa, vanhustenhoidossa eivätkä monissa muissa työvoimavaltaisissa kärr tävissä. Maatalousyhteiskunnan aikana Sulkava menestyi luonnon antimien ansiosta ja 1900-luvun teollisuuskaudellakin Neuvostoliiton kauppa työllisti kiitettävästi
Niin on Annikinniemikin veden alla. Tammet elävät pitkään, mitenhän menestyisivät seetripuut. Ruuan hankkiminen oli niin iso urakka, ettei sotimiseen jäänyt aikaa. 15-6 — Ota yhteyttä! || 0500-150 638 — MIKKI. oopperajuhlat, joista on hyvää vauhtia tulossa maailmankuulut. Lopkesän helteillä korjaat niistä mahtavat saot. Mitäs menivät rakentamaan suistomaalle eivätkä älynneet ajoissa siirtää kaupunkejaan sisämaahan. MÖKKI 10 on kokonaispaketti, joka sisältää kaiken, mitä tarvitset mökkisi sähköistämiseen. Kun viljelyksiäsi perattiin, löysit kyltin, jossa luki Sastavi. Maaliskuussa kukkivat ome' päärynät ja ties mitkä hedelmäpuut. Siun kartanosi on muinaisen Pietarin tien varlla. Siispä kirjoitan kauemmas tulevaisuuteen, jälkeläiselleni kolmensadan vuoden päähän. Esivanhempasi haaveilivat vielä kuumatkoista ja Marsin valloittamisesta. Olihan se kaunis ajatus, mutta kun viimeisiin kunnallisvaaleihin ei keskustakaan saanut kuin yhden yli-ikäisen ehdokkaan, oli. 040-515 0043 esa.partanen(esanpuu-jamokkihuolto.inet.fi vapaa-ajan asukas!| Milloin vapaa-ajan asuntosi savuhormit ja tulisijat on viimeksi | nuohottu ammattimaisen nuohoojan | vh toimesta. Tervehdys Sinä hirsilinnan isäntä! Olen iloinen puolestasi, kun ehdit rakentaa kauppakartanosi ja asumuksesi ennen kuin kaikki puutavara jouduttiin kuljettamaan Venäjälle. Näille viimeisille harjuille istutatte nyt eteläisempien seutujen puita. Sinunkin on aika vähän hengähtää, nauttia musiikista, syödä peuranpaistia ja juoda helmeileviä viinejä. Jonain päivänä isot jäävuoret sulavat, tulee suuri tulva. nurmikkoa rikkomatta! Koneen lev. puh. Tässä iässä lyhyen aikavälin ennustamisessa ei ole mitään mieltä. (£) SUUR-SAVON SÄHKÖ "SUUR-SAVON SÄHKÖ Oy Otto Mannisen katu 6, PL 3 | 50101 MIKKELI.. 015-471.369,.0400-172 007... 95 cm. On se hyvä, että teillä on nyt iso Savon kunta. Kun tulvat ja saasteet vaivaavat etelän sutuskeskuksia, ovat sinun tuotteesi kysytä tavaraa. Vanhoissa tyttökirjoissa oli yksi suosittu teema: kirjoitan kymmenotiaalta itseltäni kirjeen kaksikymmenvuotiaalle itselleni. Hengissä selviävät nokkelimmat. toimenpide pitäisi suorittaa vähintään LVI asennuksia kolmen vuoden välein vapaaMÖKKI 10 ajan kiinteistöissä. Vikkeläsormiset kiinalaiset huohtivat korjuusta, niin vähän on asukaita äillä seuduin, ettei työväkeä omasta takaa SULKAVA 375 VUOTTA: = Luuletko vielä laajentavasi lomakyliä Kolin rinteillä. Kukaan ei aluksi uskonut, että tälle seudulle voisi jäädä asumaan. Kokosi joukkoja, klaanipäälliköksikin häntä taidettiin nimittää. Ikkunoistasi voit katsella milaivasi liikkuvat itään ja länteen. Sinä olit yksi niistä. 0400-856 759 | puh. Et taida tietää miten isoisovanhempasi vielä haikailivat sellaisen itsenäisen maapläntin kuin Sulkavan puolesta. Sen annoit kartanolsi nimeksi. | : TYLI20 VUODEN KOKE| | & Karin Enemmän kiln sähkösopimus MUKSELLA Hommaa | | Putkityö NUOHOUSPALVELUT | vikke ASMO IKONEN | PÄR va puh. Helikopteriasi kuulutaan käynnistettävän. Sinut lähetettiin sekä Harwardiin että Novosibirskiin kieliä oppimaan, sait puutarhurin sekä lentäjän koulutuksen., opit metsästämään riistaa ja kalastamaan. Monet ikätoverisi, mustat, valkoiset, keltaiset oppivat vihdoin, että tämä maapallo on paras paikka asua. Muilla ryhmillähän ei ollutkaan enää mitään toimintaa. 'Omenaviljelmäsi kukoistavat näillä Savon ipelloilla. pakko alistua liitoksiin. Sinun vanhempasi olivat oppineet ettei niistä haaveista ole mihinkään. Pietarista tullut työnjohtajasi antoi yritykselle sen nimen. Pyydä tarjous. Lain mukaan ko. 6 8.9.2005 N:o 36 SULKAVA Kirje tulevaisuuteen [ao ennustaminen on hauskaa. Kautta vuosisatojen Pietaria on rakennettu suomalaisista tarvikkeista, mutta tämä viimeinen ponnistus oli omaa luokkaansa. Hän ymmärsi, että on lopetettava maapallon tuhoaminen. KAIVINKONEURAKOITSIJA JORMA JANHUNEN Teiden lanaukset, kaivutyöt, lumityöt, FT hiekoitukset, pihojen harjaukset ll) , Käytössä myös tela-alustainen kaivuri! SER puh. Sitä vastoin he kasasivat kaikki puut tuhansien kilometrien säteeltä korottaakseen katuja. Nyt sinun perheestäsi yksi lapsista on erikoistunut viljelyksiin, erikoisesti viinitarhoihin, yksi pyörittää lomakyliä, yhdellä on kalakombinaatti. Isoisäsi oli viisas mies. Vie terveisiä serkuillesi siltä, joka on sinun mahdollinen esiäitisi, Salme Kenola A Sulkavan ARa, | | ESAN PUUJA MÖKKIHUOLTO Huom! Nyt edullisesti tai lähi| | kuivaa uunija takkapuuta (32 ja 50 cm), aan alueen koivua, leppää, mäntyä suoritan pilkkeen tekoa asiakkaan puista mökkien siivouspalvelut NYT PIHAT KUNTOON! Kantojen jyrsintää pihoilta, nurmikoilta... Oikeaa mökkielämää Sauna lämpimänä ja juomat kylminä. Isäsi harhaili täällä ison tulvan aikana. Mitään en hänestä tiedä, en edes nimeä ja siksipä voin luoda hänelle menneisyyden ja loistavan tulevaisuuden. Ilmastonmuutostahan siitä syytetään, mutta tyhmyyttä sanon minä. Kun vesi alkoi tulvia Pietarin kadulle, ihmisten olisi pitänyt lähteä karkuun. Nuorin tyttäresi loi Linnavuoren
Siinäkin topparit olivat samalla tavoin mukana kuin muutkin. Käytettävissä olevista lähteistä ei ilmene epävarmuuden tunne omasta ja koko maan kohtalosta, joka sekä ennen että sitten hankkeen paljastuttua ja Valtiollisen poliisin pidätettyä ensin Pentti Myllysen ja sitten muitakin. Vaikka näin kauan on kulunut, kukaan ei ole vielä tullut kertomaan, että häntä olisi pyydetty. Sulkavalaisista suuren adressin allekirjoittajina käy selville, että ainakin Sulkava ja ehkä koko ItäSuomi oli toisenlainen kuin LänsiSuomi. Vastaavasti taas väistyvät säätyläiset näyttivät sitäkin enemmän mm. Pohjanmaalla. Samalla tavoin kävi sitten kolme vuotta myöhemmin laittomia asevelvollisuuskutsuntoja vastaan kerätyssä adressissa. Tästä kaikesta olisi ollut mielenkiintoista tietää ihmisten kokemusten tasolla eikä vain tulkitsemalla perukirjojen luetteloita. Niin kauan kuin Neuvostoliitto oli olemassa, asiaan liittyvä tieto koettiin väärinkäytöksille alttiiksi.. Kiinnostavaa olisi tieto siitä, miten tuo hämmentävä tilanne koettiin, kun toiset arvovaltaiset sulkavalaiset ja koko maan johtavat henkilöt ketoiset yhtä merkittävät kielsivät. Monet lähteet 1880-luvun lopulta alkaen kertovat, kuinka tavalliset sulkavalaiset aktivoituivat. Emme myöskään tiedä, ketä oli ajateltu tähän ehkä 70 miestä käsittävään ryhmään. Edelleenkin suurin puutos on se, että lähteet kertovat olosuhteista ja tapahtumista enemmän kuin ihmisten asennoitumisesta niihin. yhteisessä kansassa samanlaista. Siinä päämajassa toimivilta nuoremmiltä upsäertilsa tuli käsky | kätkeä aseita sitä mahdollisuutta varten, että Neuvostoliitto yrittäisi miehitystä tai kommunistit vallankaappausta. Enemmän esivallan arvostelua sisältyi asevelvollisuusadressin allekirjoittamiseen, puhumattakaan sitten kutsunnasta poisjäämiseen. Lisäksi säilynyt lähdemateriaali on yleensä hajanaisia tietoja ilmiöistä, mutta ei kertomusta siitä, mitä on tapahtunut, saati sitten tietoja ihmisten kokemuksista tai toiminnasta ja puhumattakaan heidän motiiveistaan, jotka ovat niitä kiinnostavimpia. Käräjiltä löytää sellaista, mitä muualta ei löydä. Se saattaa johtua haja-asutuksesta, joka on luonut edellytyksiä yksilöllisyydelle. Sulkavan kohdalta historiankirjoittaja kaipasi lähteitä, joista oli käynyt ilmi, oliko suureen adressiin kirjoittaminen perinteistä alamaista kääntymistä keisarin puoleen vaiko jo esivaltaa vastaan nousemista. Niinpä emme tiedä, olivatko paikalliset organisoijat Pentti Myllynen, Yrjö Eerikäinen ja Martti Oinonen puhuneet niille, joita suunniteltiin aseiden käyttäjiksi siinä tapauksessa, että tilanne niin olisi vaatinut. Toinen alue, jossa sulkavalaisten perusasenteet muuttuvat, mutta lähteet eivät ainakaan suoraan kerro, on poliittisen tietoisuuden herääminen ja kiinnostuminen aikaisempaa enemmän yleisistä, koko valtakuntaa koskevista asioista. juopa torppareihin, mutta kauan esim. Kiinnostavampaa onkin se, miten raittiusaate on otettu vastaan. Suomen soutuypitiji Professori Hannu Soikkanen: Mitä olisin lisäksi halunnut tietää aikka olen kirjoittanut Sulkavan historiaa, niin kuitenkin voin perustellusti sanoa, että vastaan tuli monia asioita, joista olisin halunnut tietää enemmän, ei vain siksi, että aikaa tutkimiseen ja kirjoittamiseen oli rajoitetusti, vaan myös siksi, ettei ollut käytettävissä lähteitä. Niitä on pidetty raittiusyhdistyksen, nuorisoseuran ja erityisesti työväenyhdistysten kokouksissa. Vaikka työväenyhdistysten sekä kirkonkylän että Lohikosken pöytäkirjoja on eri arkistoissa säilynyt, niin niistä kyllä voi päätellä, että syksyllä 1917 molemmissa työväenyhdistyksessä oli linjariita ja senkin voi päätellä, että kysymyksessä oli yksinkertaistaen parlamentaarista ja rauhanomaista toimintaa kannattavien ja toisaalta kaartin kannalla olevien erimielisyys, mutta eri linjojen kannatuksesta ei saa selvää. Vaikka sekä asiakirjojen että muistitiedon. Perukirjoista saa kyllä tietoja aikaisempaa varakkaammista sulkavalaisista. Tällä kertaa lähteitä on sekä hävitetty että molemmin puolin tilanne on eri vaiheissa ollut sellainen, että varovaisuuden vuoksi ei asioita ole pantu paperille. SULKAVA 8.9.2005 N:o 36 W Hannu Soikkanen. Syksyllä 1944 Sulkavallakin käynnistyi asekätköjutun nimellä. Tunnila oli vireä kylä, jossa yhdistystoiminta kukoisti.. Poikkeuksellista oli, että Sulkavalla asevelvolli= 23834 saisin suusadressin allekirjoittajia oli enemmän kuin suuren adressin. Siihen vaikuttaa aina myös kirjoittamisajankohta. Niitä ei joko ollut syntynyt, ne oli joskus hävitetty ja oli tapauksia, joissa silloisessa tilanteessa oli toimijan kannalta ymmärrettävää, että niitä ollut haluttu jäävän. tunnettu operaatio. Lähteet ovat tietoja olosuhteista, joissa ihminen toimii. Me ikään kuin *työnnämme menneisyyteen nykyisyyttä”, jolloin ajankohdan omat kysymykset siirtyvät sinne ja hahmottuvat monella tavoin aina uudelleen. On selvää, että Sulkavan historian kakkososan osakirjoittajaa vastaan tuli paljon sellaista tärkeää ja kiinnostavaa, mitä lähteet eivät kertoneet. Näistä seikoista johtuen kirjoittamaani Sulkavan historian osaan jäi monia kysymyksiä, joihin en saanut vastausta, vaikka olisin halunnut. Professori Risto Alapuro on tehnyt Huittisissa adressin nimistä sen huomion, että siellä torpparit eivät allekirjoittaneet, koska he odottivat tsaarin lupaamaa maanjakoa, josta laukkuryssät olivat levitelleet tietoa. Voi vähän rohkeasti lähteitä tulkiten sanoa, että se on yleensäkin leimannut sulkavalaisten asennoitumista vuosikymmenten saatossa. komeilla ajokaluilla. Tosin sitä on Sulkavaa enemmän ollut jo Pohjois-Savossa. pukeutuminen oli ns. Niiden antamista tiedoista joutuu sitten tulkitsemaan sen, että kauan talonpoikaisväestön piirissä vallitsi käsitys, vaurauden näyttämisen sopimattomuudesta, vaikka sitä alkoi kertyä. perusteella on voitu jotenkin kartoittaa, tosin epämääräisesti, mitä tapahtui, niin useimmat keskeisessä asemassa olleet vaikenivat eivätkä palanneet asiaan. Varmasti jäi myös sellaista kiinnostavaa, jota en osannut kysyäkään. Sodan jälkeen syntyi tilanne, joka pakotti salailuun, en tässä yhteydessä käyttäisi sanaa suomettuminen. Sehän tapahtui osin puoliväkisin, kun vuonna 1899 helmikuun manifestin vastapainoksi kerättiin suurta adressia. Kutsunnasta jäikin pois vuonna 1903 vain kahdeksan, joista kaikki olivat torpparin poikia tai renkejä. Sen sijaan Sulkavalla torpparit kirjoittivat nimensä siinä kuin talollisetkin. Raittiusaatteen ymmärtäminen oli kai aika-yksinkertaistå. Silloin joukkoliikkeillä ei ole ollut sellaista kasvupohjaa kuin esim. Historiantutkimus ja -kirjoittaminenhan ovat menneisyyden rakentamista juuri säilyneen lähdeaineiston perusteella. Joskus oikeuslähteet tuovat esille parhaiten näitä asenteita ja kokemuksia. Näin Sulkavalla esivaltaa uhmasivat ne, joilla oli vähiten menetettävää. Jyrkimmät suunnitelmat ja mielipiteet haluttiin sodan puhjettua kätkeä. On selvää, että aika oli hyvin jännittävä ja sulkavalaisessa yhteisössäkin mielipiteet olivat tuolloin jakautuneet. Sulkavan historiaa kirjoittaessani vahvana tukena oli toinen kirjoittaja Paavo Seppänen, joka tunsi kokemuksesta Sulkavan, sulkavalaiset ja heidän ajattelunsa. Kun olen ollut mukana kirjoittamassa omalta osaltani "modernin” tai muuttuvan” Sulkavan syntyä 1860-luvulta alkaen, niin olisin erityisesti kaivannut lähteitä, miten vaurastuvat sulkavalaiset ovat suhtautuneet toisiinsa ja asemaansa. Aäriasenteet eivät ole oikein millään alalla saaneet laajaa kannatusta. Säilyneet asiakirjat ja muu materiaali ovat epätäydellisiä. Se on vajavaista niin, ettei sen perusteella koskaan voi rakentaa uudelleen menneisyyttä. Varmaa on ja sen joutuu päättelemään ja voi päätellä, että se mursi auktoriteetteja, mutta miten tämä ristiriitainen tilanne koettiin, siitä olisi ollut mukava jokin sulkavalainen aikalaistilitys. He esittivät ohjelmaa kokouksissa ja iltamissa ja monet uskaltautuivat pitämään puheen. Huittisissa asia oli osin päinvastoin. Sulkavalta 1960-luvun alussa näistä asioista koottu muistitieto valaisee sitä vähän. Kaikki keskeiset toimijat, niin organisoijat kuin kätkijätkin ovat jo kuolleet. Mutta vaurauden kasvaessa myös *'näyttäminen” lisääntyi ja yhteiskuntaan alkoi kasvaa uusia jakolinjoja mm. Täällä oli vahvoja suomalaisen puolueen vaikuttajia, ennen kaikkia kaksi opettajaa, jotka kehottivat menemään kutsuntaan. He eivät niitä koskaan muistelleet, sen sijaan kyllä joku, joka ei paljastunut. Vuosien 1917 ja 1918 jännittyneeseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyy paljon sellaista, mistä kirjoittaja olisi halunnut enemmän tietoa. Sulkavalle olikin tyypillistä molemmin puolin pyrkimys maltillisuuteen. Lisäksi ensimmäisen osan kirjoittaminen antoi hänelle pitkän perspektiivin nähdä asioiden takana oleva muutos. Ainakin jokin kätkökin jäi löytymättä, ehkä ainiaaksi. Laittomista kutsunnoista pois jääneistä oli Sulkavalla vähemmän kuin monissa lähikunnissa. Aina myös joutuu tekemään valintaa siitä, mikä menneisyydessä on tärkeää ja kiinnostavaa. Kun sisällöstä ei ole tietoa, niin emme osaa tarkem nin i ten Sy Ha aatteet, kansallisuusaatteen tai sosialismin, joka kulki enimmäkseen työväenaatteen nimellä, käsittänyt. Vaikka omat juureni olivat isän puolelta Sulkavalla ja vaikka olin poikavuosina paljon Tunnilassa, niin kokemuksellinen näkökulmani on ollut sieltä käsin. Kokousilmoitukset ja pöytäkirjat kyllä mainitsevat puheen pitäjän. Puheiden konsepteja ei ole jäänyt, joten sisällöstä ei ole tietoja eikä lehdetkään niitä referoineet
Vihavainen.. Paluurahina tuotiin monenmoista käyttötavaraa. Valmistuttuaan hän otti 1954 johtoonsa kaupan jota veljekset hoitivat yhdessä. Nyt Vihavaisten kauppakartanosta tuli ensimmäinen mansardikattoinen talo Alanteentiellä. 50-luvulla kaupankäynti muuttui. Mutta jos sille löytyy työstä vastinetta, se on mielekästä, sanoo Osmo Vihavainen. — Tärkeintä on pitää huolta siitä että tavaravalikoima on riittävä ja palvelutaso korkealla. Siinä yöpyivät muiden muassa niin pitemmästä matkasta jumalanpalvelukseen tulleet kirkkovieraat kuin rippikoululaisetkin. Ammattitaito pysyy yllä koulutuksella — K-ryhmä tarjoaa hyvän brändin, ja Kesko on tukkurina vahva, Heikki Kolehmainen sanoo. — Tavaraa oli rahdattu paljon omilla autoilla. Laajennuksen toteuttajana oli rakennusmestari Matti Reponen. Varastojen huvettua ainut elämäntie oli rahtitie Kallislahden ja Hiltulan asemille, joista tavaraa tuotiin hevosilla. Talo kunnostettiin kesällä 2004 mahdollisimman lähelle alkuperäisasua. Nalikkahalko oli Sulkavan tärkein vientituote jota runsaasti toimitettiin Viipurin ja Pietariin aina Suomen itsenäistymiseen saakka. Menestyksen avaimet: | / Hyva henkilöstö ja varma tukkuri [] Jukka Ahonen K-Market Wiljamin kauppiaspariskunta Tiina Ja Heikki Kolehmainen. on hyvä yhdessäolo, mikä on tärkeätä, ja asiakkaita kyllä riittää molemmille'. Matti Vihavainen osti hänen rakennuttaman ja tyhjäksi jääneen kauppakartanon vuonna1913. — Meille asiakkaina tärkeät kesäasukkaat pitävät sortimenttia heitä tyydyttävänä, toteaa Osmo . Joka tapauksessa koko valtakunnassakin on melko harvinaista, että neljä sukupolvea jatkaa kauppiaina. vielä 1983 jolloin loppui vuonna 1958 alkanut myymäläautotoiminta. Sulkava on vanha kauppapaikka — Alanteentie oli erittäin vilkas kauppakatu aikoinaan. Talon alkuperäisten pienet ikkunat laajennettiin 50-luvulla ajan tavan mukaan näyteikkunoiksi, kertoo Sirpa Vihavainen. Muut maantieyhteydet olivat siihen aikaan heikot teiden kehnouden takia. Vuonna 1913 perustettu kauppaliike, nykyinen Wiljami on paikkakunnan vanhin edelleen toimiva yritys. pitävät päivittäistavarakaupan, tulevaisuuden näkymiä Sulkavalla ihan valoisina. Vihavaisen kauppatalo oli 60luvulla myös Sulkavan ensimmäisen valintamyymälä. — Lieneekö hänessä ollut jotain aivan erityistä ja oikeanlaista kauppiasainesta, Sirpa Vihavainen pohtii. Kilpailua on aina ollut. Laivarannan ja risteyksen välillä oli viisi kauppaa, kertoo Sirpa Vihavainen. Vesitie oli luonnollisesti tärkeä tavarantoimisten väylä. Varastotilaa oli kaupan takapuolella sekä Soittomäen tilalla, jossa autotallitkin sijaitsivat. — Polttopuuksi kelpasi roskapuu. — Pyrimme elämään asiakkaidemme rinnalla läpi elämän, muutoinkin kuin kauppa-asioissa, sanoo Tiina Kolehmainen. Käydään ostoksilla kaupungin halleissa. Siinä oli alkuun rautapuoli, elintarvikeosasto, baari sekä kampaamo. — Silti olen sitä mieltä, että esimerkiksi Alko pitäisi palvelutason vuoksi Sulkavalla olla, sanoo Heikki Kolehmainen. 80-luvun lopussa oli kirkonkylässä viisi päivittäistavarakauppaa, lisäksi kyläkaupat. — Jaamme heidän kanssa niin ilot kuin surutkin. Neljäs sukupolvi eli Osmo Vihavaisen tytär Tiina ja hänen miehensä Heikki Kolehmainen astuivat kuvioon 90-luvun alussa. Varastot on kuitenkin purettu, koska ne jäivät käyttämättömiksi. — Henkilökunta on myös aina ollut hyvä ja pysynyt talossa kauan, jotkut jopa 30 vuotta. muutetun ja laajennetun nykyisen kiinteistön ensimmäinen osa valmistui 1962. Elintarvikkeisiin ja muuhun päivittäistavaraan oli keskityttävä, kun Keskon toimipisteet Mikkelistä ja Savonlinnasta hävisivät. Nyt ollaan kirkolla kaksistaan s-marketin kanssa. Tavaravalikoiman takia ei muualle tarvitse lähteä, vaikka joskus näytäänkin ajateltavan, että *ruoho on vihreämpää ja halvempaa aidan takana”. Samalla metsät korjautuivat, ja Sulkava vaurastui kun pääomia virtasi tänne. Rakennus palveli myös jonkinlaisena kievarina. Erikoisliikkeiden asema on väk a henevän väkiluvun pitäjässä heikompi. Enää se ei ollut tarkoituksenmukaista. Heikki Kolehmainen sa100, että *naapurin kanssa. — Tavaran toimitusvarmuus on hyvä. — Mielellämme maksamme veroja Sulkavalle. Wiljamille, nuoremmalle pojistaan hän jätti kaupan 1925. Ketjun aloittanut Matti Vihavainen oli pitäjän kauppiaista menestynein ja merkittävä veronmaksaja Sulkavalla. Itse asiassa Vihavaisten yrityskin syntyi aikanaan konkurssiaallon keskelle. Ranta-aittoihin koottiin talveksi tavaraa. — Vaikka sen vuoksi kauppias joutuu tavallisesti antamaan omasta siivustaan jotakin asiakkaan hyväksi. Tuleeko hänestä kenties se viides sukupolvi sen aika näyttää, pohdiskelee Sirpa Vihavainen. Tämä korotutti talon kaksikerroksiseksi. — Kauppatalon kohdalla rannassa on Enso Gutzeitin rakennus. Papinsalon isäntä Matti Vihavainen rakennutti kaksi laivaa, mutta alkoi miettiä, miksei voisi tehdä muutakin kauppaa. Wiljamin kuoltua 1950 hänen leskensä Taina piti kauppaa Ollipoikansa kanssa, ja Osmo Viljami lähti Turun Kauppakorkeakouluun. : Se ei kuitenkaan yksin riitä kovassa kilpailussa menestymiseen. — Kaikilla Sulkavan äveriäimmillä talonpojilla mutta erityisesti kauppiailla oli laivoja. Hankittiin myös kuorma-autoja. — Meidän myymäläauto kiersi *viimeisenä mohikaanina. v Loma-asukkaat viihtyvät Sulkavalla aina vaan pitempään ja myynti jakaantuu entistä tasaisemmin ympäri vuoden. — Kuitenkin on tärkeätä pysyä jatkuvasti ajan valtimolla. Kirkonkylän kaupoilla oli 1900-luvun alkupuolella sivumyymälöitä, niin Vihavaisillakin Vilkaharjulla, jossa oli sahayhteisössä aikoinaan jopa kolme kauppaa. 8 8.9.2005 N:o 36 SULKAVA Sirpa ja Osmo Vihavainen sekä Olli Uusitalon ikuistama Kauppakartano. — Rannassa oli samantapainen aittarivistö kuin esimerkiksi Porvoossa. Kauppiaitten konkurssit olivat yleisiä ja sellaisen koki myös Juvalta tullut kauppias Pärnänen. — Myös tonttiasioissa on yhteistyö kunnan kanssa sujunut hyvin, toteaa Heikki Kolehmainen. Muita avaintekijöitä ovat ammattitaito ja henkilökunnan jatkuva kouluttautuminen, joka tosin on sekin yksi keskusliikkeen vahvuuksista. Tervahöyryjä oli parhaimmillaan 32. Osmo koulutettuna toi uusia tuulia kaupanpitoon. Vihavaisten varasto oli siitä hiukan laivarantaan päin, mutta on nyt purettu. Nyt Wiljamissa työskentelee ympärivuotisesti kymmenen henkilöä. Osmo Vihavainen toivoo että sulkavalaiset käyttäisivät oman kylän palveluja. Laivahommasta se alkoi Laivahommasta alkoi myös Vihavaisen suvun kauppiastarina. Oikeastaan nyt jo enemmänkin, sillä pikkuikkunoiden alapuolelle asetettiin tänä kesänä Matti Reposen alun perin piirtämät koristelaudat, joita niissä ei ole aikaisemmin koskaan ollut. Sittemmin moneen kertaan — Yrityksemme yhteistyö niin seurakunnan kuin kunnankin kanssa on ollut aina hyvää, kehuu Heikki Kolehmainen. Talon kirkonkylän puoleisessa päässä pidettiin käräjiä 25 vuotta. Paljon myytiin rakennusja maataloustarvikkeita. — Yrittämiseen kuuluu paljon työtä ja vaivannäköä. — K-Market Wiljamin myynti on kolminkertaistunut vuodesta 1991 lähtien. — Mielestäni on tärkeätä ajatella että se mitä edelliset sukupolvet ovat tehneet on hyvää ja arvokasta työtä. Ne olivat tosin enimmäkseen pieniä, kamarissa toimivia puoteja. Kauppiaita jo neljässä polvessa — Olemme pitäneet jalat tukevasti maassa ja yritystä kehitettäessä on edetty suunnitelmallisesti ja harkiten, luonnehtii kauppias Osmo Vihavainen 'pitkän iän salaisuutta”. — Henkilökunnaltamme löytyy myös kielitaitoa, jopa venäjäksi pystymme palvelemaan asiakkaita. — Kilpailu on tervettä ja sitä pitää olla, sanoo Osmo Vihavainen. Olisi hyvä jos niilläkin tahoilla käytettäisiin mahdollisimman paljon oman paikkakunnan yrittäjien tarjoamia palveluja. — Innostuneelta vaikuttaa myös heidän poikansa Karri Viljami, joka on ollut jo paljon kesätöissä liikkeessä
— Jos vaikka niitä lapsiperheitä muuttaisi kylille vielä sitä ennen. Kuinka kunnan sisäinen voimavarojen jako toimii. Siihen törmää jatkuvasti. Kunnassa on hyvin koulutettu ja motivoitunut henkilöstö, vaikka monesti töitä tehdään pienellä palkalla. Toinen asia on Vekaran lossin aikataulut. Jotkut kunnat suorastaan kalastelevat seniorikansalaisia asukkaikseen. Vaikka viehän se aikaakin, kun on myös työ, perhe ja harrastukset. — Täällä on asiain hoidolla pitkät perinteet, ja totuttu siihen, ettei sivukyliäkään unohdeta. Luottamushenkilönä toimiminen on vastannut kokolailla ennakkokäsityksiä. Jokaiselle löytyy sellainen mahdollisuus hoitopaikkaan kuin hän haluaa ja tarvitsee. Se voi myös rohkaista ihmisiä yrittämiseen, ja niin Sulkavalla tehdäänkin. Vanhukset ovat voimavara Tarja Sinkkonen myöntää olevan luonnollista, että perheenäidille on lapsiperheiden asia myös päättäjänä lähellä sydäntä. — Mutta on elinehto kunnalle, että tänne muuttaa lisää aktiiviväestöä. Haja-asutusalueita ei hänen mielestään syrjitä Sulkavalla muutenkaan. Pieni ajatusleikki. — Se on aina kuin pieni kuolema, kun koulu lähtee kylältä, sanoo Tarja Sinkkonen. 015-722 3300 Lohikosken konttori: Lohirannantie 8, puh. Kansanvaltaisessa järjestelmässä yksittäinen päättäjä joutuu hyvin usein tyytymään kompromisseihin. Kyläkoululla on tunnearvoa. Suomen soutupitäja Sinkkosen perheen kaunis koti keskellä den keskustasta Imatralle päin. Jos saisit yksin päättää, mikä asia Sulkavalla muuttuisi varmasti. Luottamusnainen — En ole katunut kunnallispolitiikkaan lähtemistä. Kunnan on omalla toiminnallaan kaavoitusja rakennuslupakysymyksissä huolehdittava siitä, ettei tätä luonnollista kehitystä vaikeuteta turhaan. Tekemällä yhteistyötä omatoimisesti kunnat voivat parhaiten säilyttää liikkumavaraa itsellään tulevissa ratkaisuissa, Tarja Sinkkonen sanoo. — Mieleeni tulee lapsiperheet ja nuoret. — Käytännössä kunta voi auttaa yrityksiä siten, että mahdollisia eri rahoituskanavia etsitään yhdessä. Ny joka on yh suomalainen kuin sinä. On ajateltava talouden tosiasioita ja kunnan kokonaisetua. Vanhainkodin dementiaosastolla työskentelevä Tarja Sinkkonen on ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Tosin kunnanhallituksessa on nyt nuorekasta ja aktiivista porukkaa. — Jotkut saattavat tietysti sanoa, että ainakaan kouluja lakkauttamalla ei niitä lapsiperheitä tänne saada muuttamaan, Tarja Sinkkonen toteaa. — Palvelutaso meillä on aika hyvä. Kunta voi rohkaista yrittämään Tarja Sinkkonen osaa katsoa asioita myös yrittäjän näkökulmasta, koska siitä löytyy kokemusta oman perheen piiristä. Pelkään, että valtiovalta joka tapauksessa puuttuu kuntarakenteeseen voimakeinoin jollakin aikavälillä. ia Fig a IE hyvinhoidettua pihaa on kuusi kilometriä LohilahPäivähoitoasiat ovat hyvällä mallilla. Mitä muuttaisin Sulkavalla. — Kylän kokoon nähden verrattuna on esimerkiksi Lohilahti saanut mielestäni aika paljon, Tarja Sinkkonen sanoo. — Sulkavan kunnassa on päätöksenteon lähtökohtana että peruspalvelut turvataan, Tarja Sinkkonen kertoo. — Minun lisäkseni sitä käyttävät monet muutkin työmatkoillaan päivittäin. Sulkavalla sitä tapahtuu koko ajan ilman sen suurempaa markkinointia, tai että kunnan tarvitsee valita sellaista strategiaa. LEAST FR v x > Me Nea Wiio; Ta % N W v & 9 IVA tv CR . — Olisi ollut parempi jos elinkeinotoimi olisi pysynyt täällä lähempänä omia kuntalaisia sen sijaan että se vietiin Savonlinnaan, Tarja Sinkkonen arvioi. Toimintaohjelma antaa nyt kyläkouluille jatkoaikaa vuoteen 2007. On tärkeätä kuunnella kuntalaisia ja toimia heidän äänitorvenaan. Tarkoitus ei ole tahallaan vaikeuttaa ihmisten elämää, mutta ikäviäkin päätöksiä pitää pystyä tekemään. | Vaikeat kouluratkaisut Kyläkoulujen lakkauttaminen ovat varmasti päättäjillekin ollut vaikeata, ja he ovat asioita tosissaan miettineet. Matkailu ja loma-asutus ovat tulevaisuudessa Sulkavan valttiLapsiperheiden asia on tärkeä viime syksynä valtuustoon valitulle Tarja Sinkoselle. kortit. Mutta niin ihania kuin ne ovatkin, kyläkoulujen ylläpito ei jatkossa liene mahdollista. — Nuoria päättäjä kaivataan lisää kunnallispolitiikkaan. — Oli yllätys itsellenikin, että pääsin näin hyvin sisälle asioihin, toteaa Tarja Sinkkonen, joka on syntyisin Heinävedeltä ja asunut Sulkavalla vuodesta 1992 lähtien. Perheeseen kuuluvat mies Marko, sekä lapset Laura 12, Noora 8 ja vajaa 2-vuotias Ilmari. — Täällä on paljon loma-asuntoja, joihin ihmiset muuttavat eläkepäiviään viettämään. — Toisaalta olen tehnyt vanhustyötä ja mielestäni ikäihmiset ovat voimavara. — Minulla ei ole mitään henkilökohtaisesti kyläkouluja vastaan. Haluaisin, että jokainen, joka haluaa asua kunnassamme saisi työtä ja asunnon, koska uusia kuntalaisia todella tarvitaan. 015-673 140. — Yksi syy siihen, miksi tänne ei muuteta on, ettei sopivia asuntoja ole tarjolla. SULKAVAN ) OSUUSPANKKI | Pääkonttori: Alanteentie 28, puh. — Tarvitaan yhteiskunnan panostuksia, jotta elämisen mahdollisuudet myös sivukylillä säilyvät, sanoo Tarja Sinkkonen. — Mielestäni kuntien pitäisi lisätä yhteistyötä. Niitä ei tarvita, vaan | lossi voi liikennöidä ilman pysäh| dyksiä. wv SUIKAVA 8.9.2005 N:o 36 9 Tarja Sinkkonen SULKAVA 375 VUOTTA = haluaa Lapsiperheille lisää asuntoja [] Jukka Ahonen Tarja Sinkkosen mielestä olisi välttämätöntä että Sulkavalle muuttaisi lisää lapsiperheitä
Monesti pappi pauhasi ja kuulijoitaankin joskus moitti. Helena Hirn KOTIKIRKON KELLOT On vuosisatojen saatossa kellot kirkkomme kumajaneet ja kellotornin katossa paanut tulijaa tervehtineet. Pyhäpäivän itselleen pyhittänyt rauhaa, voimia, lepoa anomaan. RöijymäVUOSISATOJEN SAATOSSA Kinttupolut, reitit ja kärrytiet ovat kirkonmäelle johtaneet. Oli arkivaatteet ja kirkkovaatteet. Sinne on tultu kuulemaan Jumalan sanaa ja tapaämaan toisia kristittyjä. Soomen soutupitaja Sukupolvien ketju Juutuin ajatuksissani tuohon mäkeen ja aloin ajatella kaikkia niitä ihmisiä, jotka vuosikymmenien ajan ovat vaeltaneet jalan kohti kirkkoa, mistä he ovat lähteneet ja mitä he ovat kuljettaneet mukanaan. toivotaan kuntalaisten huomioivan kunnan ja seurakunnan juhlapäivän yleisellä liputuksella. Olen kuitenkin parin vuoden ajan kuunnellut ihmisten tarinoita ja lukenut Sulkavan historiaa. 10 = 8.9.2005 N:o 36 SULKAVA 375 VUOTT. PT sa säät Liput salkoon ja E | kansallispuvut päälle! Sunnuntaina 11.9. Synnit jokaisen anteeksi annetaan Isän Jumalan suosiolla. Tarvitsemme myös juhlahetkiä, jotka katkaisevat arkirytmin ja antavat meille aikaa pysähtyä. Menneet sukupolvet tahtovat kertoa meille jotain elämän rytmistä ja elämän lainalaisuuksista. Pyhä ehtoollinen kun katetaan, saa keskeneräinen olla. Ne kiitosta silloin julistaa uusi näkemisen päivä koittaa. Sukupolvien ketju on vaeltanut arjesta juhlaan ja palannut taas juhlasta arkeen. Jotta paremmat vaatteet kestäisivät kauemmin, ei niillä voinut koko pitkää kirkkomatkaa tehdä, vaan vaatteet vaihdettiin vasta lähempänä kirkkoa. Ei ollut myöskään kaapissa niin paljon mekkoja kun meillä nykyihmisillä eikä kenkäpareja. Vastasyntyneet pyhässä kasteessa Jumalan lapsiksi otettu. On kansa kirkkoon kiirehtinyt eväät, kuoreetkin mukanaan. Ihminen kaikkine vaiheineen on alttarin äärelle kutsuttu. Jokainen omine huolineen tai kiitoksen kaapuun puettu. Sukupolvet ovat vaihtuneet, isien usko on kantanut. Sama kaipuu luo Jumalan sydämen on ihmiseen istutettu. len * junan tuoma * Sulkavalle, kuten saamelai set nimittävät ihmisiä, jotka eivät ole heidän paikkakunnallaan syntyneet. PT ki, jonka tarinan kuulin aivan hiljattain. Ovat alttarin ääreltä lähteneet rippilapsetkin elämään. Pieni hetki kirkkovaatteissa hiljentymässä kirkossa Jumalan sanan äärellä ja sitten taas on pukeuduttu arkivaatteisiin ja palattu arkeen. Niinpä kirkkoröijyihin pukeuduttiin vasta Röijymäen kohdalla ja siitäpä tuo mäki on saanut nimensä. Ennen ei ollut autoja, joilla olisi hurautettu kirkkoon, aina ei ollut edes hevosta kulkuvälineenä, mutta aina on ollut apostolinkyyti. Kirkkoveneet aamuna sunnuntain Lokiniemen lahteen lipuneet. Me ihmiset tarvitsemme elämässämme tuttuja turvallisia asioita, jotka toistuvat ja tuovat elämään turvallisuutta. Se tavoittaa ajallaan jokaisen; onhan Jumala ihmisen tuttu. Kerran kellot myös meillekin kumajaa ja viimeistä matkaa soittaa. Kellot kutsua soittaa: Tulkaahan luo elämänlähteen ja Sanan! Saa halukas lahjana taivahan rauhan, yhteyden, voimavaran. Jalan taittuivat pitkätkin matkat. Kirkko on ollut tärkeä ihmisten kohtaamispaikka. Unilukkari uupuneet herätti, jos väsymys matkaajan voitti. Lapset on haluttu liittää Jumalan perheeseen, heille on pyydetty Jumalan siunausta elämän matkalle. Olen aina pitänyt tarinoista, jotka kertovat esimerkiksi jonkun paikan nimen syntyhistoriasta. i nd i a i 112 5 201. Kansallispuku on suuren juhlan asu. Sukupolvet toisensa jälkehen maan multiin on siunattu. Soutustadionilla vietettävään pääjuhlaan toivotaan mahdollisimman monen pukeutuvan kansallisiugoi monisvsi pukuun, = -25V2 NÄtnäla SKYÄRY Ave 20 51 SULKAVA -lehti onnittelee Sulkavan kuntaa ja seurakuntaa juhlavuoden johdosta sekä kiittää hyvästä yhteistyöstä. Seurakunnan tulevaisuus on siinä, että emme kadota sitä perintöä, jonka olemme esi-isiltämme saaneet myös tällä paikkakunnalla. Se virvoituspaikka on kaipaavan saa vajavaisuutensa heittää syliin Jumalan anteeksiantavan armo suuretkin erheet peittää. Tällainen nimi on esim. AL ÄSN Me silloin saamme siirtyä Isän rakkauden käden piirtoon -perille päässeinä liittyä täysarmahdettujen joukkoon. Läsnäolevat siunauksin saatelleet vastavihityt kestämään
— Toivon, että he, ketkä hoitavat seurakunnan luottamustoimia paneutuvat käsiteltäviin asioihin, ja tärkeätä olisi että he ottaisivat niistä etukäteen selvää, sanoo Anja Vihavainen. Se oli ideariihi, joka käsitteli nimensä mukaisesti toimintaa ja hengellisiä asioita. — Myös seuraillan puheet olivat silloin tuoreeltaan muistissa ja niistäkin keskusteltiin vielä ennen kotiin lähtöä. Kolmannen luokan oppilaille jaettiin aikoinaan muiden oppikirjojen mukana myös raamatut koko kouluajaksi käyttöön. Jokilaakso kulki innokkaasti myös sivukylillä. — Mieltäni lämmitti kun entisen oppilaani kertoi minulle kerran, että iltarukous jonka opetin, on edelleenkin hänellä käytössä, vielä aikamiehenä. Seurakuntatyön luonne on muuttunut Anja Vihavainen uursi uraa paikkakunnalla sikäli, että oli aikanaan yhden kauden ainoa nainen kirkkovaltuustossa. — Kokemuksesta voin sanoa, että ne ovat vahvaa elämän eväsAnja Vihavainen on seurakunnan pitkäaikainen luottamusnainen. Nyt lähetysompeluseuratoiminta on supistunut väen vähenemisen myötä. Väki jäi seurapaikalle, jossa miehet juttelivat keskenään ja naiset keskenään. Kun Hakovirran lossikaan ei vielä liikennöinyt säännöllisesti, hän souti joskus Partalansaareen kerhoja pitämään. — Yksi äiti sanoi minulle kerran, että se on parasta mitä hän pystyy lapselleen elämän taipaleelle antamaan. Ne olivat vahvimmillaan 50-luvulla Eero Varhan aikana, joka oli seurakunnan pitempiaikainen kanttori.. — Varsinkin seurakunnan asioissa ratkaisevat muut tekijät kuin se, onko henkilö mies vai nainen, hän sanoo. Samaa henkeä toivoisi kaikille opettajille. Anja Vihavaisen mieleen jäi poika, joka sanoi että 'Kun miulla ei oo muuta tekemistä niin mie luven sitä ruamattua, jonka sie annoit”. Sen vuoksi olisi tärkeää, että kodit seurakunnan tukemina pyrkisivät antamaan lapsille näitä elämän eväitä, ja seurakunta sekä lapsiperheet kohtaisivat toisensa muodossa tai toisessa. Vaihtuvuus opettajien parissa oli suuri. Suurenmoinen asia oli, kun partiopoikajärjestöltä ostettiin leirikeskukseksi Tapiola. — Koululaisjumalanpalvelukset joiden järjestämisessä koulu avusti, olivat Taistolle erityisesti hyvin tärkeitä. Anja Vihavainen ystävystyi samana vuonna Sulkavalle tulleen nuorisonohjaajan kanssa. Koulu on tässä tietysti kolmas tärkeä link-! ki. Polkupyörä oli mukana veneessä. — Varmaan niitä kylilläkin kokoontuu edelleen jonkin verran. Käytäntö lienee sama edelleenkin. Niin ovat monet hänen entiset pienet oppilaansa kertoneet. — Kun tulin Sulkavalle vuonna 1953, täällä oli asukkaita 7 0008 000. Anja Vihavainen on itse ollut enemmän kiinnostunut toiminnasta kuin taloudesta. Lapsityö on tärkeää — Kaikki seurakunnan työmuodot ovat tärkeitä, mutta erityisen merkittävänä pidän lähetystyön ohella lapsityötä ja kristillistä kasvatusta, sanoo Anja Vihavainen, joka kävi pyhäkoulua 30-luvulla. Nuorisotyö alkoi 50luvulla Nuorisotyötoimikunta perustettiin 50-luvun alussa, samoin ensimmäinen nuorisotyöntekijän virka, jota hoiti Anja Jokilaakso. Kyläkuorot avustivat jumalanpalveluksissa Seurakunnan = työntekijöistä vuosien varrelta on mieleen jäänyt kirkkoherra Ahva sekä piispana vaikuttanut Kalevi Toiviainen, joka tosin viipyi Sulkavalla vain vuoden verran. Anja Vihavaisen noin vuosi sitten edesmennyt: puolisoa Teuvo Vihavainen puolestaan oli neuvoston taloudellisen jaoston pitkäaikainen puheenjohtaja. Sukupuolten tasa-arvo onkin Anja Vihavaiselle ikään kuin itsestään selvä asia. Lähetystyön kannatus on Sulkavalla ollut erittäin voimakasta. Seurakunta kantoi vastuuta perusopetuksesta Menneinä vuosikymmeninä Sulkavan elämään vaikutti suuresti kinkeripiireittäin toiminut seurakunnan kiertokoulu. — Kaiken kaikkiaan seurakunnasta, eri tilaisuuksista saadut neuvot ja ystävien tuki ovat kantaneet monen tilanteen yli elämän aikana. Nyt käydään paljon töissä ja halutaan vapaa-aika viettää jo perheen kanssa. Sulkavan kirkkovaltuustossa Anja Vihavainen vaikutti yli kymmenen vuotta. Siellä oli tapana pitää kotiseuroja. Ehkä jotain sellaista tarvittaisiin enemmän nykyaikanakin. — Tärkein seurakunnan tehtävä on tulla mahdollisimman lähelle ihmistä, hän sanoo Anja Vihavainen työskenteli kansakoulunsekä peruskoulunopettajana 38 vuotta, joista 34 Sulkavalla. Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, tänään auttaa Herra, sanoo Anja Vihavainen lopuksi. Seuroja oli toki Sulkavallakin ainakin vielä 50-luvulla jonkin verran, ja papit lähtivät pitäjille niitä pitämään. Lisäksi menneinä vuosikymmeninä kylillä asuvat naiset olivat enimmäkseen kotona. Koulun ja seurakunnan yhteistyö on toiminut erittäin hyvin Sulkavalla. — Kerran viikossa oli koululla aamunavaus seurakunnan puolesta. Pappeja oli kaksi, joten he olivat täystyöllistettyjä, muistelee Anja Vihavainen. Ja kirkollisia toimituksia oli sen mukaisesti paljon enemmän. — Työskentelyä helpotti se, että Taisto oli täällä pitkään ja ennätti oppia tuntemaan perheet sekä ihmiset. — Lasten ja nuorten leirit pidettiin silloin Hopeasaaressa, jossa majoituttiin telttoihin. — Se oli lähimmäisten hoitoa, jolla oli hirveän iso merkitys ihmisten henkiselle hyvinvoinnille. Siitä on kiitollinen mieli. Sopiva säkeistö on löytynyt moniin elämän tilanteisiin. tä. Sulkavalla tyypillisiä olivat aikanaan kyläkuorot, jotka avustivat kukin vuorollaan jumalanpalveluksissa. Vielä tuotakin pitemmän ajan hän oli jäsenenä kirkkoneuvoston toiminnallisessa jaostossa. ; i. — Silloin annetut elämän eväät kestävät ja sävyttävät ihmisen taivalta läpi elämän. Anja Vihavainen oppi pyhäkoulussa virret ja hengelliset laulut, joita toki opiskeltiin myös kansakoulussa. On tärkeää että seurakunnan kiinteistöistä ja taloudestakin on pidetty hyvää huolta. Anja Vihavaisen hallussa on vanhoja kiertokoulutodistuksia. — Toisaalta kotiseurojen pitämiseen aloite olisi tultava kotien taholta, pohtii Anja Vihavainen. Seurakulttuuriin kuului, etteivät ne päättyneet siihen kun ohjelma loppui. — Kyllähän esimerkiksi siioninvirsiseuroja vielä järjestetään Iltaseuroja Anja Vihavainen kuitenkin kaipaa. — Eipä ole kylillä enää paljon laulajiakaan, ja nykyisin ihmiset kyliltä tulevatkin kirkkokuoroon, tuumii Anja Vihavainen. Niiden mukaan kiertokoulu toimi ainakin vielä vuosina 1930 ja -31. Seurakunta rakkaaksi jo lapsena Anja Vihavainen sai vahvan pohjan kiinnostukselleen seurakuntaan lapsuusvuosina synnyinpitäjässään Enonkoskella. — Meillä on myös kaunis seurakuntatalo, ja sen korjaus oli miellyttävä juttu. 8.9.2005 N:o 36 11 Anja Vihavainen palveli seurakuntaa luottaämushenkilönä "Seurakunnan tehtävä on olla lähellä ihmistä” [] Jukka Ahonen — Jumalanpalvelus on seurakunnan keskeisin työmuoto, sanoo Anja Vihavainen. — Ellei sieltä saa muuta, niin voi ainakin laulaa *Herra armahda”, ja saada alttarilta tulevan siunauksen. — Hänen persoonastaan säteili lämpö ja rakkaus lapsiin antoi oppilaille elämänmittaisia, kantavia muistoja. — Varmasti papit ovat nykyisinkin täystyöllistettyjä, työn luonne on vain muuttunut. 1900-luvun alkupuolella voimahahmo oli kuitenkin Ester Pajari, joka toimi myöhemmin myös seurakunnan lähetyssihteerinä. — Tapiolan käyttöön oton aikana oli mielenkiintoista olla suunnitteluryhmässä mukana. — Kirkkoherra Taisto Salmenkivi eli lähellä seurakuntalaista, ja oli heidän asioihinsa paneutuva pappi, Anja Vihavainen sanoo. Uskontoa oli neljä tuntia viikossa ja yksi niistä, lauantain viimeinen tunti laulettiin ja virret opittiin ulkoa. Hänen puolisonsa Teuvo Vihavainen vaikutti niinikään kauan seurakunnan hallinnossa. Se on mahtava alue ja palvellut kaikenikäisten seurakuntalaisten kokoontumispaikkana
Yksi iso huvipuisto täällä voisi olla. atteri, huvipuisto, lentoasema ja karkkikauppa. Sulkava on ihan hyvä paikka. A 207, k ; Ahkinoet: autkovan. Hyvä koti ja hyvä luokka. 015-471 580, www.hautauspjasmielonen.fi k Kauppatie 4, puh. Pidän koulusta. Hyvä että täällä on paljon hyviä ihmisiä ja uusi kauppa oli hyvä saada tänne. Kirkonkylän ala-asteen kolmasluok kalaiset pohtivat kotikuntansa vah vuuksia ja esittivät myös toiveita, joita heillä on kunnan palvelutason parantamiseksi. Puuttuu jalkapalloseuAnterus Ihan hyvä. (015) 677 190 sä Puh. Videokauppa täälluaisin että täällä olisi paljon kivoja paikkoja. Aimo sä yhteistyöstä. Uimahalli ja huvipuisto Julia Kiva. (015) 677 164, 677 222 arkisin 9-17 ja lauantaisin 9-14 | seurakunnalle | | fax. tä puuttuu. Kristiina Kaikki on hyvin. Sulkavalla on kaikki hyvin. Sulkava on hyvä paikka asua. Elmeri | Ruusuiset | -BETONITUOTTEET * VALMISBETONIT | Onnittelut | kim, sessa vessan ga | SULKAVAN APTEEKKI Sulkavan | | VELJEKSET KONTINEN 0Y | | * LUPSAKKAA PALVELUA hh. Uimahalli on lasten mielestä olennaisin puuttuva palvelu. Nipusta ei puutu mitään muuta Arttu kuin uimahalli. Täällä on Ida Kaikki asiat on kivoja Sulkavalla. Janne V Moona Hyviä asioita täällä on kaverit ja kaupat. 12 8.9.2005N:o 36 SULIKAVA Sulkava on ih Pirjo Partanen in hyvä pai kka G, [A Lapsissa on meidän tulevaisuutem= E me. Pääosin lapset pitivät Sulkavaa hyvänä paikkana asua ja elää. Täältä puuttuu kyllä eläinpuisElisa kioski. Sulkavalta puutuu asekauppoja, huvipuistoja ja uimahalleja. SULKAVAN JAoinase, Matkapuh. Sulkavalla on mukava asua. (€) ——NYT EDULLISIN SYYSHINNOIN! ||* = MIELONEN KY ULKOKRYSANTEEMIT Uitonsyrjä, Sulkava, puh. Koulu on mukava, uimaranta, liikuntahalli ja kaupat ovat oman kodin lisäksi tärkeitä paikkoja. Koulu on kiva. Koulu on hyvä, pidän : == koulusta. Pyöräkauppa puuttuu. Se täällä on hyvä, että kaikilla on koti. Noin kymmenvuotiaan lapsen elämän tärkeät asiat ovat koti, vanhemmat, kaverit ja koulu. Täältä puuttuu hotelli, uimahalli, elokuvateto, hotelli, eläinkauppa ja huvipuisto. Uimahalli olisi hyvä. 471 054 do Pidetään Sulkava Suomen kartalla. Hyvä asia on että voi pyöräillä, huonoa on se kun sotketaan paikkoja. Lasten hyvinvointi on yhteisön ja | " yhteiskunnan hyvinvoinnin tärkeä mittari. Uimahalli olisi kiva saada. 050 339 8710 'TAIMIN Kukkakulma SAHA KY lauantaisin 9-12 marko.mielonen Opp6.inet.fi ja pissaa E Hallitie 4, 58700 Sulkava, puh. Pidän siitä, että täällä on kaikki hyvin. Tae Kaa p BA Palvelemme: ma-pe 9.15-16.30, la 9-13, su 10-13. puisto. Puuttuu asekauppa, uimahalli ja huvira. Viikontonan tarjous: J T KKATA PITOPALVELU C TT LAATUTUOTTEET RAKENTAJALLE! HAUTAUS-, KUKKAJA PITOPALV KIMPPU uutavaraja rakennustarvikemyynti. Minun mielestäni Sulkava on tosi kiva paikka. Isto Liikuntahalli on hyvä asia Sulkavalla. Ritva K Kiitokset kir»-konkylän ala-as— + teen kolmas> luokkalaisille ja opettaja Jussi Mäntymäelle Sulkava on kiva paikka. Kun nämä elämänalueet ovat kunnossa, lapsi kokee elämänsä hyväksi ja mielekkääksi. Täällä voisi olla mukava asua. puuttuvat. Tiia K Koti on hyvä asia täällä. pelikauppa ja museo. Puuttuu uimaJuuso T halli, kauppa ja Lintsi. No, täällä-on hyvä uimaranta ja onneksi täällä on Kaikki asiat on kivoja. HaPetra Ihan kiva paikka. 676 860/24 h AIN NOIN. Ihan kivoja olisivat tosin myös oma huvipuisto, hotelli, pelikauppa, museo, pyöräkauppa, elokuvateatteri, lentoasema... Täällä on hauskaa. Puuttuu vain uimahalli ja huvipuisElisa K to. kunnalle ja Sulkava, puh
— Vanhalla yläasteella ehdin olla puoli vuotta. Nuoren elämänsä kaikki 17 vuotta tyttö on asunut oman isän rakentamassa talossa Talvikintiellä Sulkavan kirkonkylällä. 015 471 544 g0unnvavasasavavasnunusunnsasnsnsaNau KHAN, lapsuus ja » Kiinteistöjen ja kesämökkien remontit » Piha-alueiden puhtaanapito » Ulkoja sisämaalaukset / niina uskoo, että sillä on vaikutusta urahaaveisiin. Nuoret kaipaavat omaa paikkaa Sulkavalaiset nuoret voivat Anniinan näkemyksen mukaan varsin hyvin. — Isä ja äiti eivät ole painostaneet minua mihinkään suuntaan, olen itse saanut valita ja päättää, mihin suuntaanja mille . — Yläasteella olin varma, että menen ammattikouluun. Olihan se kokonaisuudessaan jo erilaista aikaa. — Ollaan me äidin kanssa muutenkin aika samanlaisia, tyttö nauraa. O Pirjo Partanen Lukion toisen luokan tänä syksynä aloittanut Anniina on paljasjalkainen sulkavalainen. Siinä itsenäistyi ja oppi ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan. Ajattelin, että se olisi liian rankkaa, kun lukiossa joutuu muutenkin tekemään töitä tosissaan. — Jos täältä käsin olisi koulua siellä käynyt, päivät olisivat olleet tosi pitkiä. — Paikka, jossa nuoret voisivat kokoontua ja oleskella, se on suurin puute täällä ja sitä on aina kaivattu. Ongelmana siinä on kai se, että vastuuhenkilönä paikan pyörittämisessä pitää olla täysi-ikäinen henkilö. Ala-asteen Anniina on käynyt kirkonkylällä. | Yläästeelle 'siirtymistään-Anniina muistaa jännittäneensä jonkin verran. Kun ammatinvalinta ei kuitenkaan ollut ihan selvä, ajattelin että lukiossa saa lisää aikaa miettiä eri vaihtoehtoja. TTT TYITYTTTYTTYYTTYYTYYT ITIIIIIIIIEIISEEIT TITEL SAN vuuunsunsa, Kourujen puhdistukset E Huoltomiespalvelut ym. Taidelukioon kävin pyrkimässä ja pääsinkin sinne, mutta valitsin kuitenkin sitten tämän oman lukion, sanoo erityisesti kuvataiteita harrastava Anniina. Nuorisovaltuutettu ja lukiolainen Anniina Huiskonen kotipaikkakunnasta: Turvallinen paikka elää nuoruus — Sulkava on ollut turvallinen paikka viettää lapsuus ja nuoruus. Nuorisovaltuustossa toista kauttaan vaikuttava Anniina sanoo nuorten kannalta Sulkavan suurimmaksi puutteeksi oman oleskeluja toimintapaikan puutteen. Myös vanhemmat ovat täältä kotoisin. Etelätupa on ollut ja on hyvä paikka, mutta aukioloajat ovat nuorten mielestä riittämättömät. Lukioon siirtyminen ei ollut nuorelle tytölle itsestään selvä asia. Tulevaisuus on ehkä kuitenkin jossakin muualla. Esimerkiksi nuorisovaltuusto ei voi sitä ottaa hoitaakseen, Anniina toteaa. Tietysti on aina niitäkin, joilla elämä*ei-ole-mielekkäissä uomissa ja se näkyy myös käytöksessä. — Politiikka ei sinänsä ainakaan vielä minua kiinnosta, mutta eihän sitä koskaan tiedä, mihin sitä lähtee mukaan, Anniina toteaa. — Minulla oli koko ala-asteen ajan opettajana Riitta Kiiskinen. Äiti on ammatiltaan kodinhoitaja ja An700 €! AA LLE EM TATSSSÄ myytäviä tuotteitamme! Soita: 010-850 47 90 Sulkava-lehti kertoo kotipaikkakunnan uutiset. Vaihtoehtona oli ammattikoulun lisäksi myös Taidelukio Savonlinnassa. Tuolta ajalta mieleen jääneet muistot ovat hyviä. — Kyllä minä koen, että olen päässyt vaikuttamaan asioihin ja saamaan myös muiden nuorten mielipiteitä ja toiveita esille. Ala-asteikäisenä muun muassa salapoliisiksi halunneelle Anniinalle ei tulevaisuuden ammattitoive ole vielä täysin selvinnyt. alalle menen. Siitä, hakeutuuko nuori nainen tulevaisuudessa muuhunkin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon, Anniina ei tässä vaiheessa osaa sanoa mitään. Ainakin opiskelu tulee viemään täältä pois. Minusta se oli hyvä asia. Vanhemmat ovat antaneet Anniinan itse — päättää jatko-opintojen valinnoista. Siirtymistä helpottivat tutut kaverit ja tuttu ympäristö. Opettajaan oppi luottamaan. Opettaja myös tunsi oppilaat hyvin ja tiesi mitä voi keneltäkinvaatia. — Nyt kyllä kiinnostaa sosiaali-, hoivatai hoitoala. Nuorisovaltuustotyöskentely on ollut Anniinasta mielekästä ja antoisaa. Pitkät koulumatkat olivat yksi syy siihen, että Anniina päätyi Sulkavan lukion kannalle. Tilaa oma lehti! p. Eihän sekään tietysti ole täysin pois suljettu mahdollisuus, etteikö tänne voisi joskus palata takaisin, pohtii sulkavalainen nuori Anniina Huiskonen. Tulevaisuus on siltäkin osin niin avoin, kuin 17-vuotiaana toisaalta kuuluu ollakin. bg mång Nurmikoiden leikkaukset soutupitäjässä! Siivoukset Puhelin: 050-592 0891 ( 24 h hälytyspäivystys) NUKIK YNYIYIVIYKVvEIETKTNERENKaRYVAVYNKANKNn*
Kolmiottelu (60 m, pituus ja pallonheitto) pojat eskarilaiset: 1) Hintsanen Teemu Kaar, 2) Lempinen Veeti Lo, 3) Laine Arttu Lo, 4) Liljeström Veikka Kai, 5) Lappalainen Veerti Rah, 6) Auvinen Atte Lo ja Tolvanen Tatu Rah, 8) Sallinen Markus Kai, 9) Sistonen Samuli Lo. luokka: 1)Manninen Satu Ra 12.66 metriä, 2)Merta Noora kk 12.10, 3)Hakulinen Jasmiina Ra 11.21, 4)Meklin Emma kk 11.07, 5)Lonka Sofia kk 7.98. Lisäksi Immonen Antti Lo, Parkkinen Joonas Rah, — Rautio Pekka kk, Ahonen Pyry Kai, Klaavo Juho kk, Muhonen Roope L o , Uutela Marko kk, Pulkkinen Samu Rah. Ik tytöt: 1) Hämäläinen Anni Lo 2,06, 2) Lääperi Juulia Lo 2,14, 3) Mikkonen Nina Lo 2,17, 4) Sinkkonen Laura Lo 2,21, 5) Hämäläinen Riikka Lo 2,27, 6) Matinen Katja Kaar 2,39, 7) Lintula Desiree kk 3,01. 60 m 5. Ik tytöt: 1) Forss Aino Lo 10,1, 2) Auvinen Sanna Lo 10,2, 3) Ruottinen Johanna Kaar 10,3, 4) Hakulinen Jasmiina Ra 11,1, 5) Lampilehto Katri Ra 11,6, 6) Sallinen Eeva Lo 12,1, 7) Lonka Sofia kk, 8) Kokkonen Lotta kk, 9) Hämäläinen Hanna pienluokka. Juho Hämäläinen 5.74 2 Eetu Naukkarinen 4.12 3 Lauri Rissanen 3.80 4 Joosu Kukkonen 2.07 5 Eetu Lonka 1.78 P 4v Juoksu 40m 1 Leevi Rissanen 1 10.6 1. Kolmiottelu pojat 3. Ik tytöt: 1) Mikkonen Nina Lo 9,6, 2) Sinkkonen Laura Lo 9,8, 3) Lääperi Juulia Lo 10,1, 4) Sallinen Minna Kai 10,3, 5) Lajunen Sanna Kai 10,4, 6) Simonen Hanna kk 10,8, 7) Matinen Katja Kaar 8) Garcia Laura Lo 9) Hämäläinen Riikka Lo, 10) Kankkunen Hanna kk. Joni Partanen 10.6 2 Elias Lyytinen 10.8 3 Väinö Kemppinen 11.0 4 Paavo Auvinen 12.7 5 Aaro Hulkkonen 12.8 6 Viljami Laukkanen 13.4 7 Tuomas Piiroinen 13.8 8 Akseli Pylkkänen 13.99 Sakari Paavilainen 14.8 10 Otto Forss 15.2 11 Akseli Pylkkänen 15.8 Pallonheitto 1 Joni Partanen 7.72 2 Elias Lyytinen 7.58 3 Leevi Rissanen 7.22 4 Aaro Hulkkonen 6.90 5 Tuomas Piiroinen 6.36 6 Väinö Kemppinen 5.26 7 Akseli Pylkkänen 4.56 8 Paavo Auvinen 4.30 9 Otto Forss 3.96 10 Sakari Paavilainen 3.88 11 Viljami Laukkanen 3.62 12 Aleksi Pylkkänen 2.97 P 5v Juoksu 40m 1 Tatu Hirvonen 9.3 2 Juha-Matti Mäkelä 9.5 3 Antti Partanen 10.1 4 Jere Mikkonen 10.4 5 Topi Löppönen 10.8 6 Jaani Hämäläinen 12.0 Pallonheitto 1 Tatu Hiltunen 16.03 2 Antti Partanen 10.64 3 Juha-Matti Mäkelä 9.81 4 Jaani Hämäläinen 8.23 5 Jere Mikkonen 7.08 6 Topi Löppönen 5.45 7 Leevi Kohvakka 3.40 P 6v Juoksu 40m 1 Joonas Torikka 8.9 2 Erkko Lignell 9.8 3 Einari Repo 9.9 4 Severi Simpanen 11.0 Pallonheitto 1 Erkko Lignell 13.10 2 Joonas Torikka 12.58 3 Severi Simpanen 11.13 4 Einari Repo 10.10 Tatu Lyytikäinen Rahkolasta hyppäsi pituutta innokkaasti, vaikka kertoi yskän vähän vaivaavan oloa. Ik: 1) Reponen Antti Kaar ja Mikkonen Juho kk, 3) Simonen Jussi kk, 4) Blau Felix Lo, 5) Blau Maxim Lo, 6) Mikkola Sami Lo, 7) Huhtanen Niko Lo, 8) Parkkinen Pyry Rah, 9) Ahonen Leevi Kai, 10) Ruottinen Mika kk, 11) Mikkonen Tatu Lo, 12) Liimatta Janne Lo, 13) Kostiainen Tommi Kai, 14) Juvonen Visa Kai, 15) Juuti Eetu kk, 16) Härkönen Riku Rah ja Ruottinen Ilpo kk, 18) Hukkanen Ville Lo. 60 m 6. 14 8.9.2005N:o jaksamisen takia. Ik: 1) Hämäläinen Konsta Lo, 2) Hakulinen Tuomas Rah, 3) Nummi Elias Kai, 4) Kolehmainen Arttu-Kalle — kk, 5) Lyytikäinen Tatu Rah ja Anttonen Markus kk, 7) Ruottinen Miika kk, 8) Sinkkonen Eero kk, 9) Manninen Alpo kk ja Kuittinen Ville kk, 11) Kankkunen Erno Kristian kk, 12) Klaavo Janne kk, 13) Mäkelä Aleksi, Lo. 60 m 5. Juoksu 600 m 5. 600 m 6. Kolmiottelu, tytöt 2. Ik pojat: 1) Sumiloff Jani Kai 9,9, 2) Sirviö Mika Kai 9,9, 3) Lempinen Iikka Lo 10,1, 4) Hulkkonen Jarno Kai 10,2, 5) Asikainen Tapio kk 10,3, 6) Sorjonen Visa Ra 11,5, 7) Noponen Simo kk, 8) Tervonen Samu kk, 9) Partanen Aleksi kk, 10) Eloranta Henter kk, 11) Liimatta Antti kk. 60 m 6. Kolmiottelu pojat 1. Alle kouluikäiset kokoontuivat omiin Hippo-kisoihinsa illalla. KEIHÄS tytöt 5. Ik: 1) Hintsanen Anu kk, 2) Lindström Irene kk, 3) Vähämaa Emma Lo, 4) Idström Petra Lo, 5) Parkkinen Pinja Rah ja Lintunen Johanna kk, 7) Piiroinen Jasmiina kk, 8) Harju Marietta kk ja Klaavo Niina kk, 10) Nissinen Viivi kk, 11) Ikäheimonen Essi Rah, 12) Ranta Mia Lo, 13) Kolehmainen Maria Rah. Ik tytöt: 1) Hakulinen Jasmiina Ra 2,22, 2) Forss Aino Lo 2,25, 3) Auvinen Sanna Lo 2,27, 4) Ruottinen Johanna Kaar 2,29, 5) Kokkonen Lotta kk 2,31, 6) Merta Noora kk 2,32, 7) Tarima Jenna kk 2,36. Ik pojat: 1) Lempinen Iikka Lo 2,14, 2) Sirviö Mika Kai 2,18, 3) Sumiloff Jani Kai 2,25. Kolmiottelu pojat 4. Niko Kukkonen 2.30 2 Olli Partanen 2.18 3 Arttu Härkönen 2.08 4 Antti Seppänen 1.93 5 Aake Paavilainen 1.73 6 Ilmari Sinkkonen 1.28 7 Jiri Kukkonen 1.00 8 Luukas Anttonen 68 9 Tuomas Naukkarinen 51 P 3v Juoksu 40m 1 Juho Hämäläinen 14.0 2 Eetu Naukkarinen 16.6 3 Lauri Rissanen 21.1 4 Joosu Kukkonen 26.3 5 Eetu Lonka 31.0 Pallonheitto 1. Ik: 1) Sirviö Mika Kai 29.66, 2)Tervonen Samu kk 21.39, 3) Koistinen Konsta Kaar 20.36, 4)Asikainen Tapio kk 19.57, 5)Lempinen Tikka Lo 19.33, 6)Laaksonen Antti kk 17.60, 7)Partanen Aleksi kk 16.60, 8)Manninen Simo kk 11.13. Ik pojat: 1) Inmonen Antti Lo 2,13, 2) Reponen Eetu Kaar 2,15, 3) Ranta Janne Lo 2,16, 4) Tiainen Tuomas Lo 2,21, 5) Valtonen Juho Lo 2,26, 6) Ahonen Pyry Kai 2,27, 7) Muhonen Roope Lo 2,35.. Keihäs tytöt 6. Kolmiottelu tytöt 3. 600 m 5. Kolmiottelu, tytöt 1. Osuuspankki sponsoroi molempiin kisoihin juomat ja palkinnot. Ik: 1) Lempinen Kalle Lo, 2) Pelkonen Olli kk, 3) Hölsä Miika kk, 4) MikAlle kouluikäisten Hippokisat Tulokset: T 2 V 40 M juoksu 1 Vilma Pylkkänen 20,6 2 Anna Virta 21,4 3 Matleena Piiroinen 23,9 4 Maiju Lintunen 27.6 5 Oona Virta 28,8 6 Elle-Roosa Piispa 36,5 Pallonheitto 1 Vilma Pylkkänen 2,58 2 ElleRoosa Piispa 1,83 3 Oona Virta 1,30 4 Maiju Lintunen 1,00 5 Matleena Piiroinen ,98 6 Sandra Laukkanen ,52 7 Anna Virta ,45 T3 V juoksu 40m 1 Iina Lempinen 12,6 2 Hanna Kärkäs 13,2 3 Ada Virta 15,8 4 Jaanika Partanen 16,5 5 Janita Muhonen 18,0 Pallonheitto 1 Hanna Kärkäs 3,75 2 Jaanika Partanen 3,59 3 Iina Lempinen 3,49 4 Ada Virta 3,39 5 Janita Muhonen 2,46 6 Ida Ovintus 1,62 T4V juoksu 40m 1 Kerttu Seppänen 10,0 2 Loviisa Hintsanen 11,8 3 Oodi Jostitt 12,5 4 Pinja Pulkki 13,3 Pallonheitto 1 Kerttu Seppänen 5,32 2 Pinja Pulkki 3,86 3 Loviisa Hintsanen 3.78 4 Oodi Joskitt 352 T5v juoksu 40m i 1 Eerika Lindström 9.9 2. 1k: 1) Mikkola Sini Lo, 2) Löppönen Kirsi Lo, 3) Lajunen Elina Kai, 4) Vähämaa Elli Lo, 5) Hukkanen Siiri Lo, 6) Hämäläinen Maija Lo ja Virta Ida kk, 8) Kemppinen Elisa kk ja Mikkonen Aino Rah, 10) Summanen Kristiina kk, 11) Auvinen Petra kk, 12) Mikkonen Sani Lo, 13) Merinen Moona kk, 14) Klaavo Elisa kk, 15) Naukkarinen Janika — Kai, (Tarima Julia kk kesk.). Ik: 1) Hiltunen Tomi Kai, 2) Torikka Juuso kk, 3) Tiainen Paavo Lo, 4) Eloranta Anterus kk, 5) Kemppinen Aimo kk, 6) Koistinen Kaapo Kaar, 7) Ruottinen Ville Kaar, 8) Valtonen Johannes Lo, 9) Voutilainen Janne kk, 10) Piiroinen Elmeri kk, 11) Merta Isto kk, 12) Löppönen Topi Kaar, 13) Kaartinen Niko kk, 14) Hintsanen Arttu kk, 15) Hämäläinen Paavo Kaar, 16) Penttilä Marko Kai ja Riihimäki Marko kk. — Jos kaikki ikäluokat osallistuisivat vielä illan Hippo-kisoihin, ne venyisivät niin pitkiksi, etteivät nuorimmat osanottajat enää jaksaisi olla mukana, totesi koululaisten kisaa aamupäivällä seurannut Haverinen. Ik pojat: 1) Sumiloff Toni Kai 8,9, 2) Honkonen Ville kk 9,7, ja Ranta Janne Lo 9,7, 4) Reponen Eetu Kaar 9,8, 5) Tiainen Tuomas Lo 10,1, 6) Valtonen Juho Lo 11,1. Yleisurheilupäivän lajeina olivat kolmiottelu, pituus, kuula, keihäs ja juoksulajit. konen Santeri kk, 5) Auvinen Eetu Lo, 6) Lehtimäki Anthony Rah, 7) Sallinen Niilo Lo ja Summanen Jarno Lo, 9) Hämäläinen Pekka Kaar, 10) Anttonen Matias kk, 11) Härkönen Juho Rah, 12) Noponen Topi kk, 13) Sinkkonen Jussi Kai, 15) Liimatta Anssi pl ja Partanen Niko kk, 17) Kostiainen Jarno kk, 18) Kettunen Santeri Lo, 19) Kankkunen Erkka-Kasper kk. Keihäs pojat 5. Pariottelu keihäs pojat 6. luokka: 1)Uutela Marko kk 27.06, 2)Reponen Eetu Kaar 24.91, 3) Illukka Simo kk 23.75, 4)Immonen Antti Lo 23.56, 5)Parkkinen Joonas Ra 23.23, 6) Ahonen Pyry Kai 21.60, 7) Rautio Pekka kk 16.33, 8) Muhonen Roope Lo 14.54, 9) Tiainen Tuomas Lo 11.15. 600 m 6. Ik: 1) Lintunen Susanna kk, 2) Sinkkonen Noora Lo, 3) Mäkelä Hanna-Leena kk, 4) Liimatta Mari Lo, 5) Kokki Krista kk, 6) Harju Elena kk, 7) Räsänen Tanja Kai, 8) Liljeström Venla Kai, 9) Ruottinen Saija kk, 10) Musakka Salla kk, 11) Blomerus Mirikli kk, 12) Tukiainen Anna Kai, 13) Kankkunen Eveliina kk, 14) Sinkkonen Jenni, Kai ja Laukkanen Salla kk, 16) Vehomäki Varpu kk, 17) Kantola Aleksandra kk. Ik: 1) Reponen Sandra kk, 2) Tolvanen Eija = Rah, 3) Kolehmainen Tuuli Rah, 4) Pylkkänen Pinja kk, 5) Kemppinen Anni kk, 6) Liukkonen Liisa kk, 7) Uutela Susanna kk, 8) Kaartinen Noora kk, 9) Partanen Anna-Leena kk ja Ruottinen Hanna kk, 11) Mäkelä Tuuli-Mari kk, 12) Juuti Emma kk ja Löppönen Sini Kaar, 14) Tervonen Sofia kk, 15) Liukkonen Elina kk. Veera Brusin 10.2 3 Vilma Hukkanen 13.6 Pallonheitto 1 Veera Brusin 5.24 2 Vilma Hukkanen 4.23 3 Eerika Lindstöm 2.80 T 6v Juoksu 40m 1 Salla-Maaria Reponen 8.1 2 Elisa | Pelkonen 8.3 3 Mirella" Hölsä 9.3 4 Emmi Rantamarkkula 9.7 5 Emma Virta 9.8 6 Anniina Hintsanen 10.2 7 Siiri Laukkanen 10.4 8 Ida-Maria Lonka 12.4 Pallonheitto 1 Elisa Pelkonen 11.37 2 Salla-Maaria Reponen 10.05 3 Anniina Hintsanen 9.26 4 Emma Virta 7.66 5 Emmi Rantamarkkula 6.10 6 Mirella Hölsä 5.14 7 Ida-Maria Lonka 4.58 8 Siiri Laukkanen 4.11 P 2v Juoksu 40m 1 Olli Partanen 17.3 2 Arttu Härkönen 17.5 3 Ilmari Sinkkonen 21.2 4 Aake Paavilainen 27.2 5 Luukas Anttonen 27.9 6 Niko Kukkonen 28.3 7 Tuomas Naukkarinen 29.7 8 Antti Seppänen 29.8 9 Jiri Kukkonen 34.6 Pallonheitto 1. Kolmiottelu tytöt 4. Kolmiottelu pojat 2. Tulokset: Kolmiottelu (60 m, pituus ja pallonheitto) tytöt eskarilaiset: 1) Reponen Salla-Maaria Kaar, 2) Kostiainen Emmi Kai ja Hintsanen Noora Kaar, 4) Blau Sophia Lo, 5) Kosonen Eveliina Kai, 6) Kostiainen Oona Lo, 7) Sallinen Jonna Lo, 8) Hintsanen Anniina Kai, 9) Kostiainen Outi Lo, 10) Lonka Linda-M Lo, 11) Penttilä Laura Kai. Ik: '1)Hämäläinen Anni Lo 16.15, 2)Lintula Desiree kk 16.00, 3) Vanninen Veera kk 15.30, 4)Matinen Katja Kaar 14.00, 5)Lajunen Sanna Kai 12.16, 6)Kaartinen Heidi kk 11.65, 7)Sallinen Minna Kai 10.30, 8)Liukkonen Mari kk 9.96
Op. Riistanhoitoyhdistyksen 'mestaruusammunnat Riistanhoitoyhdistyksen mestaruudet vuonna 2005 on ratkottu hirvija haulikkoammunnassa. klo 18.30-21.00 kirjastolla. Ilm. 11: 21-29), liturgeina kirkkoherra Helena Hirn, lääninrovasti Jorma Silander, saarnaaja lääninrovasti Jorma Silander, kanttori Katariina Kokkonen, urkuri Hannu Salmenkivi, mukana Sulkavan kirkkokuoro, Savon sotilassoittokunta. Lisäksi sotilasläänillä on pienet kiintiöt Karjalan Prikaatiin Vekaranjärvelle, Pioneerirykmenttiin Keuruulle, Rajaja merivartiokouluun Immolaan, Pohjois-Karjalan Rajavartiostoon Onttolaan sekä Suomenlahden Meripuolustusalueelle Upinniemeen. RETKET: Syysretkelle Lahteen ja Hollolaan to 15.9. Seurat: 1) Hakovirran Metsästysseura 327, 2) Idänlahden Erä 309, 3) Pohjois-Sulkavan Erä 307, 4) Vekaran Erä 214. Kirkkokuoro ke 14.9. Tuukkanen Seppo (5306 g) 19 p, 4. > IV osakilpailun tulokset: Naiset: 1. Oinonen Marjatta, 25 p, 3. klo 16.45 srk-talolla. Raimo Kääriäinen. Laitinen Sirkka, 6 p. Savolainen Aimo, 1716 g, 6. Savolainen Aimo, 20 p, 6. SULKAVA 8.9.2005 N:o 36 15 Eläkeläisystävien onkikausi Lohilahdella Eläkeläisystävien kesän onkikisakausi päättyi Lohilahdella 16.8. mennessä diakoniatoimistoon p. klo 18.30 srk-talolla. 015-471 544 Ilmoitukset: Kari Sormunen puh. Yleinen miehet, haulikko: 1) Ahti Rautsiala 80, 2) Hannu Forss 65, 3) Jukka Pylkkänen 55, 4) Matti Makkonen 50, 5) Jorma Hiltunen 50, 6) Veijo Liukkonen 35. Saukkonen Pertti (4603 g) 32 p, 3. Kaipainen Taisto, O p. Miehet alle 70 v: 1. Kuollut: Taimi Vihavainen, Kuhakoskelta, 83 v.; Veikko Olavi Kämäräinen, Somerolta, 52 v. Ilm. Liukko Raija, 17 p, 5. Ilmoittautuminen Annelle ma 12.9. Huvia ja hyötyä puutarhasta -kurssi alkaa ke 21.9. klo 9.30 srk-talolla (ei kokoonnu viikolla 36). LAPSET: Perhekerho ma 12.9. Seurakuntakerho pe 16.9. Vihavainen Pauli, 2839 g, 4. Kutsuntakierros aloitetaan perinteisesti Joroisista ja jatketaan sieltä sotilasläänin muihin kuntiin. Juhlamessu klo 10 Sulkavan kirkossa, 17. 676 360. MUUTA: Saunailta Tapiolassa ke 14.9. Koulutettavan koulutushaara ja koulutuksen pituus määrätään joukko-osastossa palveluksen alettua. mennessä. Kutsuntapäivän ohjelmaan kuuluu Sotilasläänin komentajan puhe, kunnan, seurakunnan ja sotiemme veteraanien tervehdykset. Mikkelin Sotilasläänissä kutsuntoihin osallistuu 1009 vuonna 1987 syntynyttä kutsunnanalaista ja 28 uudelleen tarkastettavaa sekä muutama kutsunnanalainen muista sotilaslääneistä. Kor. Huiskonen Eino, 3117 g, 2. 0400 257 644 Kunta/henkilöstö: LENTOPALLOVUORO liikuntahallilla maanantaisin klo 18-20. Jumalanpalveluksen jälkeen juhlakahvit srk-talolla. 70 vuotta täyttävien juhla su 25.9. Makkonen Maija, 13 p, 7 Partanen Raili, 11 p, 8. Nuoret, haulikko: 1) Kasper Hämäläinen 30, 2) Mikko Makkonen 20, 3) Mikko Forss 15. Moilanen Eero, 507 g. Pulliainen Veikko, 6 p, 11. Leinonen Marja Liisa 9 p, 9. -+ 200503154. to 15.9. pe 16.9. Gustafson Erkki, 9 p, 9. Tulokset: nuoret: 1. mennessä. Naperomuskari to 15.9. Seurakunta Sulkavan 375-vuotisjuhlan su 11.9.2005 tapahtumat: Kunniakäynti sankarihaudoilla klo 9.30. Leinonen Eero, 23 p, 4. Saukkonen Pertti, 3012 g, 3. Merja Mannerkorpi. Ilmoittautumiset puh. to 15.9. Pääjuhla klo 13.30 soutustadionilla. Miehet yli 70 v: 1. Aurinkovärjäys (10t/10e) pe 23.9. Pieni liekki aloittaa säännöllisen toimintansa to 15.9. Kontiainen Hannu, 2312 g, 6. Pieksuu osoittautui hankalaksi paikaksi virvelöidä ja saaliit jäivät pieniksi. Kirjallisuuden opintoryhmä alkaa ma 19.9. klo 14 Lohilahden koululla yhdessä EL:n kanssa. Tarkemmat tiedot viikon 35 kirkollisissa ilmoituksissa. Keskustellaan ajankohtaisista matkailuasioista. Kontiainen Hannu, 7 p, 10. Hintsanen Veikko, 22 p, 3. Tulokset: yleinen, miehet, hirvi: 1) Hannu Forss 89 pistettä, 2) Jorma Hämäläinen 88, 3) Jorma Hiltunen 81, 4) Ahti Rautsiala 76, 5) Jari Hiltunen 68, 6) Ahti Päykkönen 61. Miehet alle 70 v: 1. Kutsunnoilla määritetään palveluskelpoisuusluokka, määrätään palvelukseen astumisen ajankohta sekä joukko-osasto. TULEVAA: Jumalanpalvelus su 18.9. Pulkkinen Erkki, 28 p, 2. Ilm. Miesten sarjassa kaloja sai kolme osallistujaa ja nuorten sarjaan osallistuneet saivat molemmat saalista. Tuukkanen Seppo, 2990 g, 3. klo 10 Sulkavan kirkossa, jonka yhteydessä suntio Saila Kostiaisen työhön siunaaminen. Katso tarkemmat tiedot kotiin jaetusta ohjelmasta. Kolehti Kansan Raamattuseuran nuorisoja opiskelijatyölle. Miettinen Tuomo (2452 g) 11 p, 8. Op. Kosonen Tapio, 21 p, 5. klo 13 Kaipolan koululla; to 15.9. mennessä. Hukkanen Unto (6340 g) 32 p, 2. 739 1405. klo 9 päiväkerhohuoneessa. klo 18 srk-talon nuorisotilassa. klo 13.30 Rahkolan koululla. mennessä. mennessä 040-5406 738. Haikarainen Arvo, 4 p, 12. | Aiempaaa kokemusta partiosta ei tarvita. klo 9.00-14.00 kansalaisopistolla. Lisätietoja j ja ilmoittautuminen: — Taru Piiroinen 0400-749 491 = — taitaru.piiroinenGevl.fi Virvelöintikilpailu Pieksuulla Vapa-Veikkojen syksyn ohjelmaan kuulunut virvelöintikilpailu pidettiin Pieksuujärvellä viime sunnuntaina. Pulliainen Veikko, 721 g, 9. pidettyyn IV osakilpailuun. Tervetuloa! O Tervetuloa! Sulkavan Aktiivit ry:n SYYSKOKOUS kunnanviraston valtuustosalissa === keskiviikkona 28.09.05 klo 17.00 K Suomen soutupitäjä PAJATSALOPUOMIT mökkitiellesi asennettuna. Kaartilankosken tietotekniikan perusteet (14t/20e) la 17.9. Hirvisarjan voitti Hannu Forss ja haulikossa paras oli Ahti Rautsiala, joka voitti myös yhteiskisan. Loikkanen Maija, 1887 g, 4. v ——— ut Savonlinnan seudun i yrityspalvelut Matkailuyrittäjäilta Tiistaina 13.9.2005 klo 18.00 Tiittalan kartanossa. Pelkonen Arvi, 2577 g, 2. klo 17.30-20.45 ja la 24.9. Makkonen Taneli, 19 p. jJUPUSU Op. Anneli Miekk-oja. Miehet: 1. vielä vapaita paikkoja. Naisten sarjassa voiton vei kirveenheittäjänä kunnostautunut Mervi Holopainen. klo 9.00-15.00 Kaartilankosken koululla. Op. Linnavuoren Tähyilijät ry etsii partiosta kiinnostuneita aikuisia |LAUMANJOHTAJIKSI. Mukaan ilmoittautui 11 virvelöijää. DIAKONIA: Hartaushetket: ke 14.9. NUORET: Koululaisten toimintakerhot: to 8.9. Loikkanen Maija, 19 p, 4. Op. Leinonen Eero, 2671 g, 4. Makkonen Maija, 818 g, 6. Liukkonen Matti, 1609 g, 2. Lähtö srk-talolta klo 7, paluu klo 21 mennessä. 015-471 544 kännykkä 040-5102 436 Toimitus: Pirjo Partanen puh. 4: 7-14; Joh. Ilmoittautumiset ma 19.9. Tervetuloa vanhat ja uudet kuorolaiset mukaan. Vihavainen Pauli (4059 g) 11 p, 7. 015-676 877 Fax 015-676 326 avoinna: ma-to klo 9-15, pe 9-12 HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään tiistaina klo 12.00 mennessä. Pietikäinen Unto, 17 p, 6. 2. Anne Pajari. Leinonen Marja Liisa, 495 g. klo 12 Leppäkuja, klo 13 Kotiharju. Kutsunnat alkavat syyskuussa Mikkelin Sotilasläänin Esikunta toimeenpanemat kutsunnat vuonna 2005 käynnistetään 5.9.2005 alkaen. MUSIIKKI: Liekin varjolla (Pieni liekki + lapsia ja nuoria) harjoittelee la 10.9. Hämäläinen Marjatta, 14 p, 6. klo 17.30-20.45 kansalaisopistolla. SULJETTU: Kirkkoherranvirasto 12.-16.9. Toiseksi suurin saalis oli nuorten sarjan Matti Liukkosella. ja 24.9. messun jälkeen srk-talolla. klo 9 soutustadionilla ja su klo 12.30 srk-talolla. Kutsunnat on tarkoitettu vuonan 1987 syntyneille miespuolisille Suomen kansalaisille. Hukkanen Unto, 4405 g, 2. Kannen kuva: Karttaikkuna/ Kristian Liljeström PAINOPAIK LEHTISEPÄT.v 52 Pieksämäki. Raimo Kääriäinen. klo 17.00-20.15 kansalaisopistolla. Naiset, hirvi: 1) Mervi Holopainen 70, 2) Kirsi Vänttinen 58, 3) Pirjo Hiltunen 52. Nuoret, hirvi: 1) Iivari Ralli 84, 2) Ernest Ovintus 82, 3) Pentti Leinonen 70, 4) Mikko Forss 65, 5) Kasper Hämäläinen 60, 6) Heikki Leinonen 58. OPISTO Tekstinkäsittely, Word (20t/25e) maanantaisin ja tiistaisin 19.9.-3.10. Kosonen Tapio, 2042 g, 5. Laitinen Sirkka, 1071 g, 5. Gustafson Erkki, 1139 g, 7. Isoskoulutus ti 13.9. ti 13.9. Ilm. Partanen Raili, 751 g, 7. ma 12.9. Kilpailun suurimmasta saaliista vastasi konkari Arvi Pelkonen kahden ja puolen kilon haukisaaliilla. Matkan hinta 30 e. Yhteistulos, hirvi + haulikko: 1) Ahti Rautsiala 156, 2) Hannu Forss 154, 3) Jorma Hiltunen 131, 4) Reijo Haapaniemi 125. Lehti ei myöskään vastaa ilmoittajalle mahdollisesti koituvista vahingoista, vaikka ilmoitus ei olisikaan käsikirjoituksen mukainen. 015-676 877 Toimitus: Uitonrinne 18 58700 Sulkava puh. Ikämiehet, haulikko: 1) Ossi Pelkonen 50, 2) Esa Hämäläinen 45, 3) Ari Hämäläinen 45, 4) Reijo Haapaniemi 40, 5) Arvo Partanen 28. Savolainen Irja, 2637 g, 2 Oinonen Marjatta, 1999 g, 3. Matkareitti Uudenkylän ja Juvan kautta. klo 14 Kaartilankosken koululla; ke 14.9. Kesäonginnan lopputulokset: Naiset: 1. Liukkonen Veijo, 976 g, 3. klo 15.30 srk-talolla. TILAUSHINNAT VUODELLE 2005 Vuosikerta: 39,euroa/vsk Kestotilaus: 35,euroa/vsk Eurooppa: 45,euroa/vsk Muu mailma: —60,euroa/vsk ILMOITUSHINNAT 1.1.2005 ALKAEN Sisältää arvonlisäveron Etusivulla: 1,00 E/pmm Kiitosja kuolinilmoitukset: 0,85 E/pmm Tekstissä ja tekstin jälkeen: 0,90 E/pmm Takasivu: 0,95 E/pmm Puhelimella annettuihin ilmoituksiin mahdollisesti tulevista virheistä ei lehti vastaa. Mikkelin Sotilaslääni määrää pääosan miehistä palvelukseen Pohjois-Karjalan Prikaatiin Kontiorantaan. Ikämiehet, hirvi: 1) Reijo Haapaniemi 85, 2) Arvo Partanen 82, 3) Lauri Siljander 75, 4) Martti Esterinen 74, 5) Ossi Pelkonen 72, 6) Markku Laitinen 66. Savolainen Irja, 28 pist. Haikarainen Arvo, 824 g, 8. sunnuntai helluntaista, aihe *Jeesus antaa elämän” (Job 19: 25-27; 2. Moilanen Eero, 1 p, 13. SULKAVA TORSTAISIN ILMESTYVÄ KOTISEUTULEHTI Päätoimittaja: Kalle Keränen puh. Hintsanen Veikko, 2748 g, 5. 015-471 544 avoinna: ma-to klo 9-15, pe 9-12 Sähköposti:sulkava.lehti Gco.inet.fi Postiosoite: Uitonrinne 18, 58700 Sulkava Konttori: (tilaukset, laskutus, levikkihuolto) puh. Vihavainen Pauli, 129 g. mennessä. Tänä vuonna palvelukseen määrättyjen palvelukseen astumisen ajankohdat ovat vuosien 2006 ja 2007 saapumiserät tammija heinäkuussa. IIm. Kesäonginnan mestareiksi kalastivat Irja Savolainen (naiset), Erkki Pulkkinen (miehet yli 70 v) ja Unto Hukkanen (miehet yli 70 v). Nuorten ilta ke 14.9. Makkonen Tapäättyi neli, 402 g. Miehet yli 70 v: 1. naiset klo 17, miehet klo 19. Kokki Pekka, 97 g. Tilaisuudessa juodaan kunnan tarjoamat kahvit sekä pidetään kutsunnanalaisille tietoisku turvallisuuspolitiikasta, asevelvollisuudesta, joukko-osastoista ja varusmiesten sosiaalisista oikeuksista. Huiskonen Eino (4571 g) 19 p, 5
alk. p uu h aa Ah pimeneviin iltoihin 3 ; ; i Hae tietoa, tee etätöitä, pelaa verkossa, pidä yhteyttä ystäviin tai surffaile netissä ajankuluksi — dna Laajakaistalla kaikki onnistuu varmasti ja vikkelästi. Liittymismaksutarjous ei 3 koske langatonta dna Laajakaistaa. (015) 468 1001 Rantasalmella: Huonekaluliike Uusi Ilme, Kylätie 26, puh. *) Langattomalla WDSL-tekniikalla Rantasalmella, Sulkavalla, Juvalla ja Puumalassa **) ADSL-tekniikalla Rantasalmella ja Sulkavalla. OSTETAAN omakotitalo Sulkanemi Ajanmukaisilla valta. M I KRO PALVE LU p 0400070 v v virtalines.com MYYDÄÄN remontoitu, saunalliUitönrinne 18 * ma-pe 9.00-17.00 + 015-676 602 + www.iikropalvelu.com Ota yhteyttä... 24 €/kk (256/256 kbit/s) 3,99 €/kk Avaimet käteen -asennus*** €/kk (norm. fi — Reitin suunnittelu ovelta ovelle: löydät reitin mihin tahansa osoitteeseen Pohjoismaissa 070 AGRI % MARKET HANKKIJA-MAATALOUS OY Palvelemme: Kisatie 11, 58700 Sulkava, puh. 16 — 8.9.2005 N:o 36 SUIKAVA Sulkavan BSYYSTYHJENNYS!S * | FYSIKAALINEN HOITOLAITOS yi | Isäntä— Loput PAINE209 "MÖKIN" JÄTEVESIFysioterapeutti Riitta Kinnunen-Kärki linian" jan" — KYLLÄSTETYT : Kauppatie 1 (virastotalo) | PAINE/ — PUUTAVARAT — pasila puh. Ilmoitetut nopeudet ovat liittymätyypin mahdollistamia SAVONLINNAN PUHELIN OY enimmäisnopeuksia. su E | ja = s x = "0 busseilla matkasi okt:sta 3h+kk+s, 57m?. RajuPuSu-laajakaistaverkko kattaa lähes kaikki kodit, yritykset ja vapaa-ajan asunnot haja-asutysalueillakin, jonne laajakaistan saa syyskuun alusta lähtien entistä edullisempaan hintaan! « LIN === n € ESR : = > Laajakaistan liittymismaksu (nom. 10€) 45 ja « dna Internet -palvelut Päätelaitteet (ADSL) (mm. (015) 643 260 Tarjoukset ovat voimassa 30.9.2005 saakka ja koskevat uusia vuoden kestotilauksia. OLD Elämä kallis, N. Tarkista saatavuus numerosta (015) 577 5310. 044 555 0501 > : Juvalla: Huonekaluliike Uusi Ilme, Juvantie 11, puh. iden sijainteja, kaupunkikarttoja sekä lisäI I I n es nen omakotitalo Sulkavan kirkonAN SEEN: kylältä puh. 015-478839. 044 513 5626 Puumalassa: — Saimaan Apaja, Rinnetie 2, puh. Puh. Savonlinnan ja Kerimäen taajamien ulkopuolella lisäksi 25 € matkakorvaus.. : | tai 0400-154 526 | PESURIT | PIHA-20% Hae ilmainen NETTOHINNOIN! "A/TAT jätevesiopas! Kam Loput Puutarhan miseen 490 PUUTARHA20% SYKSY —10kg 11,90 n s PESURI TYÖKALUT LANNOS Fat RR Loput RUOHONValikoimassamme myös 4 20 kg 15,90 GO 300 LEIKKURIT UPOja HUSOVARNA| Se älykkäin navigointilaite : VARASTOSTA KODINKONEET! | = = 3 E = = | = | AP Kytke kiinni, laita päälle ja lähde matkaan: ei vaadi asentamista ULOSKANTOHINTAAN! ädllbarket. (015) 471 014, 471 015, fax. sähköposti ja koti(norm. | 48 minne tahi. 69 €) . (015) 651 448 LIITTYMÄT, LAITTEET JA PALVELUT SAMAN KATON ALTA: Juvan digi ja atk palvelut, Otontie 2, puh. Puh. 015-676 917 KUUMAJTITA DT VESIi N. Helppokäyttöinen kosketusnäyttö = ja viihtyisillä ANNETAAN — VUOKRALLE dal 13 Selkeät ja tarkat ääniohjeet opastavat perille yli 30 kielellä S. anna virran viedä! | nenkaksio, 44 m2, autokatos, kir konkylästä. N oe a w sivutila) sisältyvät liittymän kk-maksuun 1.9.05 alkaen s haja-asutusalueella* + Lisäpalveluna mm. 49.50 €) » Kiinteä yhteys, ei käyttödna Nettiturvan avaaminen määrärajoituksia norm. 471 288 — ma-pe 9-17 HINTA 590,"YI 7 N; Linja-autot tilausajoon Sulkavalta! | Viikon tori Sisäänrakennettu GPS -antenni ja kaiutin | : saattaa 2 Virta == ysi v jä Osaa suunnitella nopeimman ja lyhyimmän reitin sekä tiettyjä alueita välttäen ; a Mi ÖS turallisesti perille a miun. vu ossi = taittuu mukavasti! SRA ST EN ÖR SSR SS m wu = n HALUTAAN OSTAA hyväkuntoikenne ja säätietoja, peusvalvontak. Juvan ja Puumalan hintatiedot FINNET S s MPY:ltä (015) 190 480. 99€) € polar ÅA 5, 2 Hanki nyt oma Laajakaistasi kotipaikkakuntasi jälleenmyyjältä! SS N gr Sulkavalla: Taimin Kukkakulma, Kauppatie 4, Sulkava, puh. 040 705 Näppärän kokoinen laite on helppo siirtää autosta toiseen Selkeä 3D-karttakuva == si i i 0427. Yksi ADSL-päätelaite per liittymä. ***) Avaimet käteen -asennus sisältää ADSL-modeemin asennuksen, sähköpostien Possen myymälä, Olavinkatu 44, avoinna ma pe 9 17 (dnainternet.net) ja selainasetusten sekä palomuurija virustorjunnan (dna Nettiturva) asennuksen, testauksen Asiakaspalvelunumero (015) 577 5310, www.spy.fi ja opastuksen. Laajakaistaliittymän lisäksi tarvitset A tietokoneen, päätelaitteen ja verkkokortin. 050-404 9766. palomuurin ja virusturvan jä sisältävä dna Nettiturva Taajamissa”* alk. 050-5148 544