Klassikot kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Vanhat Koneet kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Tuning.. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.. Raskas Kalusto kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Tuning.. Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Puhelimitse: puh. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. Koneurakointi kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “K eih äs en m at ko ill a m at ku st iv at ka n sa n sy vi m m ät riv it, h er ra t sa iv at ku lk ea re itt ik on eil la .” 6 414888 002355 1 6 4 80 02 35 -1 60 4 PAL VKO 2016-27 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Su om en H ist or ia n 10 . Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita. numero Hinta 8,90€ AJANKUVA Jenkki-purukumi venyy ja paukkuu Sinivalkoiset 14 suomalaista keihäänheiton sankaria keihäskaaret MAAMME PUOLUSTAJAT Eturivin kansanedustaja Wäinö Havas LEGENDA KeihäsmatkaKeihänen Väkevä suosikki. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Amerikan Rauta kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. nu m er o • 4/2 01 6 10. on lehti tuningharrastajille. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta
...Suomen Historian 11. numero ilmestyy 7. 2 SUOMEN HISTORIA SUOMEN HISTORIA 67 Jatkoa luvassa... Suomen Historia 4/2016 Kuva: SA-kuva, Ovaskainen. heinäkuuta 2016 KESTOTILAAJANA SAAT LEHDEN ENSIMMÄISENÄ! Tilaa Suomen Historia suoraan kotiovellesi: www.suomenhistoria.
3 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Eläintarhan ajojen Grand Prix -luokan kilpailu alkamassa vuonna 1936. K u va : M u se o v ir a st o n k u va ko ko el m a
materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Jo pikkulapset ottavat hanakasti mittaa toisistaan aina tilaisuuden tullen, eivätkä aikuisetkaan kovin suurta yllykettä voimankoitoksiin tarvitse. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Kaikesta huolimatta moottoriurheilu ei vieläkään nauti samanlaista yhteiskunnan tukea tai yleistä hyväksyntää kuin moni muu urheilulaji. Esimerkiksi moottoriurheilun saralla suomalaismenestys on ollut hurjaa kautta aikojen, ja suurimmat ajosankarit tunnustetaan jo oikeiksi urheilijoiksi. Ajatellaanpa vaikka Matti Nykästä , Kimi Räikköstä tai tämän numeron kansikuvassa keihästä heittävää Seppo Rätyä . Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Pienestä Suomesta nousee niin paljon tähtiä urheilutaivaalle, että väistämätön päättelyketju on: mitä enemmän urheilua, sitä enemmän suomalaisia urheilusankareita. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@suomenhistoria.fi K u va : SA -k u va SUOMEN HISTORIA 4 Suomen Historia 4/2016 KANNESSA: Seppo Räty heittää keihästä Tokion MM-kisoissa 1991. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Vielä sata vuotta sitten julkisella paikalla huvikseen juossutta pidettiin pähkähulluna. Vakavuusaste tietysti vaihtelee leikkimielisestä kilvoittelusta hampaat irvessä vääntämiseen. Suomalaisurheilijan tähteyteen liittyy yleensä kilpamenestyksen lisäksi persoonallinen ja kuvia kumartamaton esiintyminen. Kunnianhimoisimmat ja sitkeimmät tekevät urheilusta elämänmittaisen uran. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Kilpailtiinhan olympialaisissakin vuoteen 1948 asti myös taidelajeissa. toukokuuta 2016 Urheilun sankarit K aikenlainen kisailu on lähellä suomalaisen sydäntä. Eikö urheilun piirin voisi hyväksyä kaikkea kunnianhimoista ja määrätietoista toimintaa, jossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja ylittäminen vaatii sisua ja sitkeyttä. Tilaajapalvelu Puh. K a n n en k u va : L eh ti k u va / M at ti B jö rk m a n. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Urheilun hyväksytyn aseman lisäksi voidaan pohtia, mitä on hyväksytty urheilu. Treeneihin kyyditsemisen sijaan vanhemmat vastustivat henkeen ja vereen lasten liikuntaharrastuksia, tyhjän tähden hikoilua. Tietokonepeliurheilu puolestaan on vasta hiljalleen murtautumassa hyväksytyn urheilun piiriin. Pääkirjoitus 26. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Urheilun itseisarvo Suomessa on yllättävän tuore. (06) 2810 170, Fax (06) 2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Suomen Historia, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.suomenhistoria.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@suomenhistoria.fi myynti@suomenhistoria.fi materiaali@suomenhistoria.fi etunimi.sukunimi@suomenhistoria.fi Painopaikka Arkmedia Oy, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2342-7981 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@suomenhistoria.fi Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Mari Immonen, Mika Rassi Avustajat tässä numerossa Jan-Erik Laine, Esa Laukkanen, Heli Lehtelä, Jonna Pulkkinen, Aimo Tenni, Pekka Tuomikoski Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, Meniina Wik Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Monilla meistä on jonkinlaisia oikean tai todellisen urheilun ihanteita, jotka kuitenkin joutuvat kyseenalaisiksi urheilun historiaa tarkasteltaessa. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Toivottavasti sen parissa lahjakkuus ja innokkuus avaavat alusta asti tien helppoon harrastamiseen
K u va : M u se o v ir a st o n k u va ko ko el m a. 5 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Legendaarinen kilpa-ajaja Curt Lincoln jakamassa nimikirjoituksia ihailijoilleen
Ainoa sodissamme kaatunut kansanedustaja. 22 Myllyn uusi elämä Alastaron keskustan tuntumassa kohoaa maisemaa hallitseva myllyrakennus. Jenkki-purukumi s. Tutustumme myllyn historiaan, tulevaisuudennäkymiin ja koneiden toimintaan. Tässä numerossa Pääartikkelit Suomen Historian 10. Voiko kyseessä olla yksi ja sama henkilö. Esittelemme suomalaiset keihäänheiton olympiavoittajat ja maailmanennätyksen tekijät. Näin on ollut yli sata vuotta, Suomen huikean arvokisamenestyksen alusta asti. numero Suomen Historia 4/2016 Hellaksen purkkapakkaukset kätkivät sisäänsä keräilykorttisarjoja urheilijoista ja villieläimistä legendaariseen Beatles-yhtyeeseen. Sen uusi nuori omistaja on korjannut ja entisöinyt myllyä alkuperäiseen asuun. 42 Etulinjan kansanedustaja Kirkkoherra ja reservin kapteeni. Runoilija ja virsien sanoittaja. SUOMEN HISTORIA 6 14 Sinivalkoiset keihäskaaret Kun suomalainen keihäs lentää kilpaa, koko kansa seuraa sen kaarta. 14 Kuva: Lehtikuva, Jussi Nousiainen Kannessa Kannessa. Suuren perheen isä ja komppanian isähahmo. Kyllä, Lempäälässä syntynyt Wäinö Havas. 54 Suomen viimeisin keihään olympiavoittaja Heli Rantanen paistatteli Atlantan kullassa kaksikymmentä vuotta sitten
50 Jaloviina on kastellut kansan kurkkujen lisäksi valkokangasta. Toistuvat Artikkelit Neulakintaita ei pura pirukaan. 62 Parhaat Suomalaiset Karin kommenteista kansainväliseen politiikkaan muistetaan erityisesti Volgan lautturit. 32 Esiäitien pistojen jäljissä Neulakintaiden tekoperinne on säilynyt katkeamattomana vain Suomessa. Esiäitien pistojen jäljissä s. 32 Alastaron vehnämylly jauhoi muutakin kuin vehnää. 48 Sodan hetkiä Sota-aikanakin urheiltiin niin joukkuekuin yksilötasolla. 58 Unohtumattomat legendat Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat oli suomalaisen etelänmatkailun loistava tähdenlento. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Uutisia ja uutuuksia historian hämäristä. 52 Hiekkaa varpaissa Paikalliset löysivät Yyterin hiekkadyynien ihanuudet jo 1800-luvulla. Sittemmin juhannusjuhlat ja missikisat toivat rannalle muitakin. Kuinka se yhä syntyy. 40 Työmiehen lauantai Irwinin hitti puki alkoholitutkijoiden luulot kansan juomatavoista ytimekkääseen asuun. Sammakkomiehet Pekka ja Pätkä pääsevät Jallulla pälkähästä. 54 Venyy ja paukkuu! Purukumia koetettiin tuoda Suomen-markkinoille 30-luvulla, mutta vasta 50-luvulla keräilykuvat toivat purkan suuren yleisön suuhun. 56 Pula-aika Polttoainepulan myötä siviiliväestön kulkuneuvoihin ei bensiiniä riittänyt, mutta onneksi häkäpöntöt pitivät kansan liikkeessä. Entinen kyläkeskus aiotaan virkistää uudelleen. 50 Hoitoa ja huolenpitoa Lahdessa Hennalan vanhalla kasarmialueella toimii yhä sotilaslääketieteellinen museo. 36 Vettä terveydeksi Suomen terveyslähteiltä etsittiin pari vuosisataa sitten parannusta vaivoihin ja hupaisaa seuraelämää. 22 Lahden Hennalassa sijaitsevassa sotilaslääketieteellisessä museossa tutustutaan sairaanhoitajien ja lääkäreiden arkeen sotavuosina. 28 Kuva: Jan-Erik Laine Kuva: Jan-Erik Laine Kuva: KAVI Kannessa Kannessa Kannessa. 64 Sanaristikko ja tietovisa 28 Jaloviina – väkevä suosikki Kuinka Jallu syntyi
Mielenosoitusten lisäksi osa sodanvastustajista osoitti solidaarisuutta vietnamilaisia kohtaan istumalla Esplanadin puistossa useiden päivien syömälakossa. Kesällä 1966 Suomessa osoitettiin eri tavoin mieltä Vietnamin sotaa vastaan. Lefrénin kotialbumin kuvat sekä vanha leipomoesineistö esittelevät, millaista oli leipuriperheen elämä työssä ja vapaa-ajalla. Tähän kysymykseen voi etsiä vastausta Lahden museon uutuusnäyttelystä. Millaista oli leipurin työ 1800ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa. Vanhat valokuvat kertovat tositarinan leipurikisälli Oskar Lefrénistä ja tämän Lahden kartanossa piikana toimineesta Augusta -vaimosta. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseon kuva-arkisto 50 vuotta sitten 100 vuotta sitten SUOMEN HISTORIA 8 Koonnut: Mari Immonen Lennätinpostia. Kaneli ja kardemumma – leipuriperheen elämää Lahdessa 1975–1917. Suurimpana uhkana nähtiin Saksa, joten valtakunnan länsiosissa aloitettiin mittavat linnoitustyöt. Helsingin linnoitustyömaalle tuotiin pari tuhatta kiinalaismiestä lisätyövoimaksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjällä oltiin huolissaan Pietarin turvallisuudesta. Kuvassa Espoon Sälörenissä työskennelleitä vallityömiehiä. Kuvien kautta pääsee samalla kurkistamaan suomalaisten arkeen ennen Suomen itsenäistymistä, jolloin esimerkiksi raittiusja jääkäriliikkeet olivat voimissaan. Näyttely on esillä 23.3.2016–7.1.2017 Lahden historiallisessa museossa osoitteessa Lahdenkatu 4. Tarina leipuri Lefrénistä L ahden kartanossa sukelletaan Lefrénin leipomosuvun kotialbumin kansien väliin ja viedään katsojat keskelle vuosisadan vaihteen elämää, jolloin Hollolan Lahden kylästä alkoi muodostua kauppala
Uv-säteiden katsottiin tappavan basilleja ja tuhoavan elimistölle vaarallisia taudinsiemeniä. Kirjan tekijä Jonna Pulkkinen on kirjoittanut useita teoksia suomalaisten alkoholijuomien historiasta. Kuva: Kalle Ipatti/Lehtikuva SUOMEN HISTORIA 9 Lukuvinkkejä. Se oli kehitetty, jotta ravintolassa lukuisten kisavieraiden palvelu kävisi nopeammin. Kieltolakiasiasta järjestettiin vuonna 1931 neuvoa-antava kansanäänestys, jossa 71 prosenttia äänestäjistä kannatti kieltolain kumoamista. Rinne, Hannu 2016: Perinnemestarin tyylikirja. Terveelliset säteet Nykyisin ihmiset pyrkivät pääasiassa suojautumaan auringon uv-säteilyltä, mutta aiemmin uskottiin vakaasti ultraviolettisäteiden terveysvaikutuksiin. Pulkkinen, Jonna 2016: Lonkero. Kansan suusta Otetaan neuvoa-antavat: Sanonnan alkuperä juontaa juurensa kieltolain aikaan. Minerva Kustannus Oy. Kauniisti kuvitetussa kirjassa on paljon kuvia rakennusten julkisivuista aina pienempiin yksityiskohtiin kuten valokatkaisijoihin ja ikkunasalpoihin. Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 kisavieraille esiteltiin aivan uudenlainen long drink -juoma. Tavallisten ikkunalasien kerrottiin estävän terveusvaikutteita sisältävän ultraviolettisäteilyn ja tästä syystä talon asukkaat olivat kalpeita ja sairaanoloisia. Helsinki. Lonkerosta tuli kuitenkin pysyvästi yksi suomalaisten lempijuomista. Pulkkinen on kirjoittanut myös Suomen Historiaan, muun muassa tämän numeron Jaloviina-artikkelin. Aikapommi oli 80-luvun Big Brother Viime vuosikymmeninä suosittujen tosi-tv-sarjojen esi-isänä voidaan pitää vuonna 1983 esitettyä TV1:n Aikapommi-ohjelmaa. Mukana olivat muun muassa muusikko Kauko Röyhkä , Levyraadista tuttu Pirkko Liinamaa sekä missi Riitta Väisänen . Juuri ilmestyneen Perinnemestarin tyylikirjan sivuilta löytyy puolestaan runsaasti tietoa historiallisen rakennuksen iän ja tyylin määrittelyyn. Helsinki. WSOY. Suomalaisten long drink -juomien historia. Dragsfjärdissä toiminut Skinnarvikin lasitehdas markkinoi 1920-luvulla U-lasejaan, joiden läpi elimistölle tärkeät säteet pääsivät. Uusi tietokirja kertoo tämän kansainvälisestikin uniikin juoman tarinan ja luo samalla katsauksen maan panimoteollisuuteen. Neuvoa-antava jäi elämään äänestyksen kunniaksi otetun viinaryypyn nimenä. Suositut Perinnemestari-kirjat ovat aiemmin opastaneet lukijoitaan muun muassa vanhojen talojen remontoinnin saloihin. Aikapommi-ohjelmaan osallistuneet julkisuudenhenkilöt olivat aluksi varsin hämmentyneen oloisia erikoisesta ohjelmaformaatista, mutta pian studioon teljetyt ryhtyivät viihdyttämään toisiaan erilaisten keskusteluiden ja roolitehtävien avulla. Ohjelmassa suljettiin kymmenen kotimaista julkisuuden henkilöä ja kulttuuripersoonaa kolmeksi vuorokaudeksi pieneen studioon, jossa heidän käyttäytymistään ja keskusteluja tarkkailtiin – sekä kuvattiin
Tämän jälkeen pyöräilijä sai numerolla varustetun rekisterikilven. Rekisterikilpien ulkoasu ja väritys olivat kaupunkikohtaisia. Setelin vasen puolisko kävi jonkin aikaa maksuvälineenä ja vastasi puolta setelin alkuperäisestä nimellisarvosta. SUOMEN HISTORIA 10 Lennätinpostia Pitkien housujen käyttö naispoliiseilla sallittiin 1983. Kuva: Poliisimuseo Kilvet pyöriin 1800-luvun lopulla kaupungit alkoivat vaatia liikenneohjesäännöissään polkupyörän omistajilta kulkuneuvonsa rekisteröintiä. Pussihousuista haalareihin K atuja partioivien poliisimiesten työasut ovat kokeneet melkoisen muodonmuutoksen vuosisatojen saatossa. Usein rekisterinumeron ylätai alapuolella luki myös kaupungin nimi, jossa pyörä oli rekisteröity. Poliisimuseon verkkonäyttelyssä on nähtävillä myös hauska kuvasarja 1950-luvun lopulta, jossa opastetaan poliisialokkaita oikeanlaisen käyttäytymisen ja pukeutumisen saloihin sekä näytetään esimerkkejä siitä, miten ei tule toimia. Jokaisen, joka pyörällään polki pitkin kaupungin liikenneväyliä, oli varustettava pyöränsä rekisterikilvellä. Kilven tuli olla näkyvällä paikalla. Vuoden 1945 lopulla lehdet otsikoivat suurista ryntäyksistä pankkeihin, sillä ihmiset halusivat tallettaa käteisrahojansa sekä vaihtaa niitä pienempään, jotta olisivat välttyneet seteleiden leikkaamiselta. Setelit puoliksi Tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1946 alkoi Suomessa setelinleikkaustoimenpide, jonka myötä kansalaisten hallussa olleet 500, 1000 tai 5000 markan käteissetelit leikattiin kahtia. Tämän poikkeuksellisen toimenpiteen tarkoituksena oli pelastaa maan talous inflaation kourista. Setelin oikea puoli talletettiin pankkiin pakkolainaksi, josta luvattiin kahden prosentin korko. Mihin ovat kadonneet entisaikojen nimismiesten virkamiekat tai konstaapelien pussihousujen siniset sivusaumat. Siis kädet pois taskuista ja lippa suoraan! Pussihousuista haalareihin – poliisin virkapuku Suomessa -verkkonäyttely osoitteessa poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi Poliisimuseon uusi verkkonäyttely esittelee poliisien virkavaatteita aina Ruotsin vallan ajalta näihin päiviin. Rekisteröidessään ajoneuvonsa pyöräilijä sai todistuksen, jossa mainittiin pyörän omistajan nimi, ammatti ja osoite
Pohjolan ensimmäinen kuumailmapallo Elokuussa vuonna 1784 saivat oululaiset hieraista silmiään, sillä kaupungin yllä liiteli valtava kuumailmapallo. Aamulehti 9.11.1889 Wiime keskiwiikkoiltana putosi Lammin Ahteen ja Lindberg´in torpan wälille Säästöpankin wekseli. Kalevi Nyqvistin jalat pettivät 26 tunnin tanssimisen jälkeen, ja sen jälkeen hänet toimitettiin sairaalahoitoon ylirasituksen vuoksi. Kuva: Erkki Laitila/Lehtikuva SUOMEN HISTORIA 11 Historian lehdiltä. Vaikka Julinin ilmapallo seikkaili Pohjolan taivaalla vielä ilman miehistöä, sai herra kunnian olla Pohjoismaiden ensimmäinen kuumailmapallon rakentaja ja lennättäjä. Maailmanennätystä yritti samanaikaisesti myös joukko muita nuoria, joista osalle sinnikäs tanssahtelu oli liikaa. Warkaan jälille arwellaan jo päästäwän. Pellervo 10.1.1884 Warastettu Anttolan seurakunnan Pitkälahden kylässä meni waras wiime lauwantaiaamuna lasin kautta talollisen Mikko Noposen kammariin, kun wäki oli parhaillaan riihtä puimassa, ja wei sieltä kirstun, jonka awasi wasta karjakujassa. helmikuuta vuonna 1963 Helsingissä. Se joka mainitusta hewoisesta selkoa saisi, pyydetään kunniallista palkintoa wastaan ilmoittamaan Lahdon kestikievarissa elikä E. Kuumailmapallon rakennuttaja oli oululainen apteekkari Johan Julin , joka lähetti tämän kuningas Kustaa III:n nimikirjaimin koristellun kuumailmapallon taivaalle kuninkaan kunniaksi järjestyn juhlapäivän huipennukseksi. Nuorimies ehti kuitenkin kainalosauvoineen takaisin seuraamaan tovereidensa maailmanennätystanssin viimeisiä tunteja. Tällaisesta näystä moni ei ollut osannut uneksiakaan, sillä maailman ensimmäinen miehitetty kuumailmapallolento oli tehty vain vuotta aiemmin Ranskassa. Rahat korjasi waras mukaansa waan ei muusta huolinut. Vuosisadan vaihteessa yritettiin sanomalehti-ilmoitusten kautta hankkia takaisin monenlaista arvokasta omaisuutta, joka oli joko kadonnut tai joutunut pitkäkyntisten saaliiksi. Tukholmassa vastaava lentolaite nähtiin vasta kuukautta myöhemmin. Sanomia Turusta 25.3.1869 Ottakaat kiini! Yöllä tän maaliskuun 12 päiwää wastaan poijes tuli tietämättömällä tawalla yksi kuudes talwinen, waaleanruskea walakkahewoinen 9 1/2 korttelia korkea, oikialle puolelle kaatuwa jotensakin pitkä waalea harja, josta länkien paikalta on tukko poijes leikattu, sekä walkoinen pilkku otsassa. Löytäjä pyydetään tuomaan sen Ylöjärwen Räikälle eli tämän lehden konttoorin. Lindroos´illa Orihpäässä. Nuoret tanssivat yhtäjaksoisesti huimat 60 tuntia kestäneen twist-maratonin. Let´s twist again Tuula-Kaija Rämö ja Seppo Haltsonen tekivät twistauksen maailmanennätyksen 1. J. Kirstussa oli yli 300 markkaa rahaa, kahwia, sokeria ja wiinapullo
Aluksi perkolaattorit olivat tulella tai levyllä kuumennettavia, mutta myöhemmin niitä sai myös sähkökäyttöisinä. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä yleistyivät niin sanotut pulputuskahvinkeittimet eli perkolaattorit. Monet menneiden vuosikymmenten keittiötarvikkeista löytyvät yhä suomalaisten keittiöistä. SUOMEN HISTORIA 12 Lennätinpostia. W. Keittiön pikkuapurit Suomalaiskotien keittiöissä on vuosikymmenten saatossa esiintynyt monenlaista konetta ja apuvälinettä, joilla on pyritty helpottamaan arkisia askareita. Kuva: Lehtikuva Kahvinkeittimet Sähkökäyttöiset kahvinkeittimet muistuttivat ulkomuodoltaan aluksi Venäjällä teen valmistamiseen käytettyjä samovaareja. Tuote ei rikkoudu vaan kestää käyttäjällään läpi eliniän. Mutta muistatko vielä sähkövuoan tai pussimaitokaatimen. Sen myötä avaajiin ilmestyi tuttu kirjainyhdistelmä GWS. Sohlberg . Laurellin keksintö oli yksinkertaisuudessaan loistava. Jokka-purkinavaajaksi nimeämänsä tuotteen Laurell oli kehittänyt leikkaamalla pellistä pieniä palasia ja niitä muotoilemalla. Purkinavaaja Purkinavaaja kehitettiin jo 1800-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa, mutta 1940-luvulla sorvari Matti Laurell loi hain evää muistuttavan klassisen tölkinavaajan. Siinä ei ole liikkuvia osia. Kun vesi lämpeni, se nousi putkea pitkin keittimen yläosaan ja valui sieltä siivilän läpi jälleen alas. HERNEKEITTOA PURKISTA Jalostajan hernekeittotölkki ilmestyi kauppojen hyllyille olympiavuonna 1952. Sittemmin purkinavaajia ryhtyi valmistamaan liikemies G. Nykyisen kaltaisen muotonsa sähkökäyttöiset kahvinkeittimet saivat vasta 1960-luvulla, kun muovia ryhdyttiin käyttämään kodinkoneiden valmistuksessa. Perkolaattorilla kahvia keitettäessä vesi laitettiin keittimen alaosaan ja kahvijauhot yläosassa olevaan siivilään
Myös Suomessa elettiin kerran maitopussien aikaa. Sähkövuoka oli tarpeellinen kodinkone sodanjälkeisten vuosikymmenten kotitalouksissa. SUOMEN HISTORIA 13 Kuva: Valokuvaamo Aarne Pietinen Oy/Tekniikan museo. Sähköveitsi Alunperin yhdysvaltalaisten kuluttajien grillipihviveitsiksi kehitetyt sähköveitset löysivät tiensä myös Eurooppaan. Töpselin seinään laittamalla saattoi vuoan avulla valmistaa ja lämmittää ruokaa tai leivonnaisia ilman liettä tai uunia. Ensimmäisen kerran muoviset maitopussit ilmestyivät markkinoille vuonna 1967. Suomalaisissa kotitalouksissa sähköveitsistä muodostui 1980-luvun hittituote. Maitokaadin Ulkomailla ruokakaupan kylmäosastolla saattaa törmätä kotimaasta harvemmin löytyvään tuotteeseen, pussimaitoon. Perunankuorimakone 1950-luvulla perheenemännät saattoivat hankkia arjen luksusta esimerkiksi käsinveivattavan perunankuorimakoneen muodossa. Tästä syystä pöydälle asetettavista pienistä sähkövuoista ja pienoisliesistä tuli suosittuja. Lötköt maitopussit osoittautuivat kuitenkin vaikeiksi käsitellä, sillä ne vuosivat ja loiskuttivat maitoa. Tarkkaa tietoa sähköveitsen keksijästä ei ole, mutta ensimmäinen patentti keksinnölle on tiettävästi annettu jo vuonna 1939. Nykyisen kaltaiset kartonkipurkit alkoivat yleistyä jo 1970-luvun alussa. Alivuokralaisena asuminen oli yleistä, eikä vuokrahuoneisiin useinkaan kuulunut keittiötä. Sähkövuoka Sähkövuoka oli alumiinista valmistettu vuoka, jonka kannessa oli sähkövastus. Stockmannin tavaratalon hyllyiltä komeili vuonna 1957 muun muassa Kitchen miss -merkkinen moderni perunankuorimakone. Aina 1960-luvulle saakka maito myytiin pääosin irtotavarana asiakkaan omaan maitoastiaan, mutta vähitellen erilaiset pakkaukset otettiin käyttöön helpottamaan kotiinkuljetusta. Käyttömukavuutta helpottamaan suunniteltiin erilaisia kaadintelineitä, joihin muovipussin saattoi laittaa. Maitopussiaika jäi Suomessa lyhyeksi
Näin on ollut yli sata vuotta, Suomen huikean arvokisamenestyksen alusta asti. Esittelemme suomalaiset keihäänheiton olympiavoittajat ja maailmanennätyksen tekijät. K u va : U rh ei lu m u se o 14 SUOMEN HISTORIA Teksti: Mika Rassi. Sinivalkoiset keihäskaaret 14 suomalaista keihäänheiton sankaria Kun suomalainen keihäs lentää kilpaa, koko kansa seuraa sen kaarta
Samoissa kisoissa suomalaiset ottivat nelosvoiton. Hän oli siviiliammatiltaan teknikko, mutta teki pitkän uran myös sotilaana. K eihäänheitosta oli tullut olympialaji vuonna 1906. Pariisin olympiakisojen jälkeen Myyrä muutti Yhdysvaltoihin. K u va : U rh ei lu m u se o Kuva: Urheilumuseo 15 SUOMEN HISTORIA. JULIUS SAARISTO (21.7.1891–12.10.1969) Olympiakulta 109,42 (kahden käden yhteistulos) ja hopea 58,66 Tukholma 1912 JONNI MYYRÄ (13.7.1892–22.1.1955) Olympiakulta Antwerpen 1920 65,78 ja Pariisi 1924 62,96 ME 1919 66,10 ja 1925 68,55 REHVAKKAASTI KAHDELLA KÄDELLÄ Vuoden 1912 olympialaisissa miteltiin tavallisen keihäskisan lisäksi molempien käsien keihäänheitossa. Myyrä tehtaili epävirallisia maailmanennätyksiä kovaan tahtiin, mutta erityisesti ruotsalaisilla oli vaikeuksia hyväksyä niitä. Saaristo jäi paremman käden kisassa hopealle, mutta paiskasi kahden käden kisassa paremmallaan riukua yli Lemmingin voittotuloksen. Saaristo kilpaili vuoteen 1925 saakka. Olivathan he jo voittaneet. Saaristo oli ensimmäinen suomalainen, joka paiskasi keihästä yli 60 metriä. ME-heittoja oli Suomessa tehty jo kauan ennen Myyrää, mutta kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF alkoi pitää niistä virallista tilastoa vasta vuonna 1912. Rapakon takana Myyrä työskenteli pankkialalla ja heitti vielä vuonna 1925 yhden epävirallisen ME:n tuloksella 68,55. Saksassa opiskellessaan Saaristo liittyi sikäläisiin jääkärijoukkoihin. Hänellä oli kotimaassa erinäisiä rahasotkuja, jotka ilmeisesti vaikuttivat muuttoon. Tukholman kisoissa oli ainut kunnollinen koivukeihäs varattu Ruotsin omalle pojalle Eric Lemmingille, ja muut heittäjät joutuivat käyttämään väpättäviä saarnikeppejä. J ulius Saariston jälkeen Suomen keihäskeisariksi nousi Jonni Myyrä, joka oli urheiluvälineen lisäksi heittänyt tositarkoituksella myös sudentappokeihästä. Kilpailussa laskettiin yhteen vasemmalla ja oikealla kädellä heitetyn keihään parhaat tulokset. Jonni Myyrä on ainut suomalainen kahden olympiakullan keihäänheittäjä. Olympiamitalinsa hän hankki hyvin nuorena, alle 21-vuotiaana. Käsi sidottiin, ja kipulääkkeillä pumpattu mies heitti kultaa. Kiekonheitossakin hän sinkautti kerran epävirallisesti yli ME:n. Saaristo oli ylivoimainen heikomman käden heittäjänä, ja voitti yhteiskilpailun yli kahdeksalla metrillä. Hän taisteli Saksan joukoissa ensimmäisessä maailmansodassa, osallistui Suomen sisällissotaan, palveli sen jälkeen komppanianpäällikkönä Itä-Karjalassa ja taisteli vielä talvija jatkosodassakin. Kuusi vuotta myöhemmin Julius Saaristo aloitti suomalaisten keihässankarien pitkän ja voitokkaan olympialaisluvun. Kolme parasta olisi saanut heittää finaalissa vielä kolme kertaa, mutta suomalaiset jättivät lisäheitot heittämättä. Erityisesti Antwerpenin kisa oli ikimuistoinen, sillä ennen kilpailua Myyrän vasempaan käsivarteen osui kilpakumppanin keihäs. Virallinen ME 66,10 paiskattiin Tukholmassa, jottei länsinaapureilla olisi ollut asiaan nokan koputtamista. Suomalaiset keihäänheittäjät ottivat kilpailussa rehvakkaan kolmoisvoiton
Pronssia paiskasi Kalervo Toivonen. Tampereen puhelinlaitoksen hommissa Nikkanen saattoi olla pari päivää omilla teillään, mutta töihin palattuaan ahersi aina kahta kauheammin. EINO PENTTILÄ (27.8.1906–24.11.1982) Olympiapronssi Los Angeles 1932 68,70 ME 1927 69,88 K u va : U rh ei lu m u se o Kuva: Urheilumuseo K u va : U rh ei lu m u se o K u va : U rh ei lu m u se o 16 SUOMEN HISTORIA Sinivalkoiset keihäskaaret. Miehen ura jatkui vielä sotavuosienkin yli. Hänen puutteellista jalkatyötään korvasi ilmiömäinen käsi. Nikkasella oli tapana tarkistaa käden kunto navetassa: jos joka kouraisulla kämmeneen jäi kärpänen, kunnossa oltiin. MATTI JÄRVINEN (18.2.1909–22.7.1985) Olympiakulta Los Angeles 1932 72,71, EM-kulta Torino 1934 76,66 ja Pariisi 1938 76,87 ME 1930 71,57, 71,70, 71,88 ja 72,93, 1932 74,02, 1933 74,28, 74,61, 76,10, 1934 76,66 ja 1936 77,23 YRJÖ NIKKANEN (31.12.1914–18.11.1985) Olympiahopea Berliini 1936 70,77, EM-hopea Pariisi 1938 75,00 ja Oslo 1946 67,50 ME 1938 77,87 ja 78,70 E nnen Matti Järvisen kautta Suomen keihäskuninkaana häntä vain hieman vanhempi Eino Penttilä ennätti leiskauttaa itselleen yhden ME:n. Vuoteen 1936 mennessä Suomen keihästaivaalla yksinvaltiaana hohtanut Järvinen oli heittänyt uskomattomat kymmenen ME:tä, mutta samana vuonna mitalit jäivät Berliinin olympialaisissa haaveeksi ylikunnon vuoksi. P arikymppisenä maailman keihäskärkeen noussut Yrjö Nikkanen hätyytteli Matti Järvisen tuloksia Berliinin olympialaisten alla. Nikkasen vuoden 1938 ME olikin sitten sellainen heitto, että se rikottiin vasta 15 vuotta myöhemmin uusilla keihäsmalleilla. Hän kirjoitti kirjoja keihäänheitosta ja vastasi julkisessa sanassa kärkevästi Lauri Pihkalan moitteisiin urheilijoiden alkoholinkäytöstä ja palkkioasioista, jotka Pihkala henkilöi Järviseen. Yrjö Nikkasta paremmin ei suomalaisella koivukeihäällä kukaan heittänyt. Yrjö edusti keihäspoikiemme hilpeämpää joukkoa. Muita arvokisamenestyksiä sentään vielä heltisi. Asia korjattiin Los Angelesissa 1932, jossa Penttilä otti keihäästä pronssia, Matti Sippala tuli hopealle ja Matti Järvinen ruskotteli kullassa. Hän kuitenkin venäytti harjoitellessaan selkänsä ja jäi Saksassa hopealle. Järvinen osasi pidellä keihään lisäksi myös kynää. Penttilän ura päättyi vuonna 1936 rikkoontuneeseen kyynärpäähän. M atti Järvinen kehittyi hyvin nopeasti ME-tason heittäjäksi, kun hän keksi vammautuneen kyynärpäänsä vuoksi erikoisen ”väärän kyynärpään” tyylin. Penttilä oli seuraavan vuoden olympiasuosikki, mutta sijoiltaan mennyt nilkka vei Penttilän ja sitä myöten Suomen mitalihaaveet. Neljäntenä kilpailukesänään hän heitti jo olympiakultaa Los Angelesin kisoissa, joista suomalaiset nappasivat kolmoisvoiton
Lääkäri suositti hoidoksi urheilua, ja keihäs valikoitui luonnollisesti lajiksi. Voittokeihäs lähti heittäjälle matkamuistoksi tuomarin kanssa käydyn ikimuistoisen jäyhän keskustelun tuloksena: ”Souvenir?” – ”Yes.” Tapio Rautavaara on sikäli harvinainen keihään olympiavoittaja, että hän siirtyi keihäänheitosta kokonaan toiseen lajiin, jousiammuntaan, ja nousi siinäkin maailman kärkeen. Tällä uudella mittaustekniikalla monien vanhojen ME-heittäjiemme kaaret olisi kirjattu vieläkin komeampina. Siitä lähtien suoritus mitattiin heittoviivasta, joka oli osa säteeltään neljän metrin ympyrän kaarta. K u va : U rh ei lu m u se o 17 SUOMEN HISTORIA. Vielä erikoisemmaksi miehen uran tekee tietysti se, että hän oli jo urheiluaikoinaan menestyvä näyttelijä ja laulaja. Reissumiehen laulut ovat monien mielessä kirkkaampina kuin hänen urheilumitalinsa. Käytäntö muuttui vuonna 1948. Näin sivuun heittäneet menettivät pituutta, ja tarkkuudella oli heitoissa suuri merkitys. Jo 30-luvulla mestaruuksien makuun päässyt Rautavaara oli Lontoon olympialaisissa monien mielestä vanha mies. Silti hän nappasi kultaa omallakin mittapuullaan lyhyellä heitolla: Tapio oli heittänyt oman ennätyksensä 75,47 vuonna 1945. N uorena poikana Tapio Rautavaaralle oli tullut riisitaudin seurauksena sisäänpainunut rintakehä. TAPIO RAUTAVAARA (8.3.1915–25.9.1979) Olympiakulta Lontoo 1948 69,77, EM-pronssi Oslo 1946 66,40 MITTAUSKÄYTÄNTÖ MUUTTUU Nykyaikaisen keihäänheiton alusta asti heitot mitattiin kohtisuoraan alastulopaikasta suoran heittoviivan linjaan
Pitkän ja erittäin aktiivisen keihäsuran kärkitulokset ajoittuivat seuraavaan vuosikymmenen taitteeseen. SOINI NIKKINEN (29.7.1923–2.6.2012) EM-pronssi Bern 1954 73,38 ME 1956 83,56 R autavaaran olympiakullan jälkeen kului 16 vuotta, ja sitten Pauli Nevala toi Tokiosta jälleen kotiin arvokkainta metallia. 1953 hän varasti suomalaisilta vuodesta 1930 asti hallussamme olleen ME:n. Hän ei aina tullut urheilujohtajien kanssa toimeen, vaikka oli hyvn kunnianhimoinen urheilija. Kinnunen ja Pauli Nevala olivat värikäs parivaljakko, aikansa huippukaksikko, jotka kovistelivat niin toimittajia kuin urheiluherroja. Suorapuheinen Nevala on kertonut julkisesti käyttäneensä hormonivalmisteita ja epäillyt niiden olleen osasyynä uran päättäneeseen vammaan. Kokonaan oma lukunsa ovat alkoholiin liittyvät legendat. Jorma Kinnunen oli mukana perustamassa Pihtiputaan keihäskarnevaaleja. Jorma Kinnunen oli ensimmäinen suomalainen, joka heitti keihästä yli 90 metriä. 30.11.1940) Olympiakulta Tokio 1964 82,66, EM-hopea Ateena 1969 89,58 M éxicon olympialaisissa nähtiin keihäskisassa monta miestä johtopaikalla, ja lopulta Suomen Jorma Kinnunen taipui Neuvostoliiton edustajan, latvialaisen J?nis L?sisin edessä hopealle. Nevalan ura päättyi jo 1971 pahaan olkapäävammaan. Kinnunen kilpaili 1970-luvun lopulle asti ja vakiinnutti tavaramerkikseen monen muunkin heittäjän sittemmin omiman kovan karjaisun heittohetkellä. JORMA KINNUNEN (s. Y hdysvaltalainen Franklin Held kehitti 50-luvun alussa uuden kevyemmän ja painopisteeltään muunnellun keihästyypin. Tuolloin Nikkinen oli tehnyt keihäsuraa jo pitkään: hän oli edustanut Suomea ensi kerran Lontoon olympialaisissa. 15.12.1941) Olympiahopea México 1968 88,58 ME 1969 92,70 Kuva: Urheilumuseo Kuva: Urheilumuseo Kuva: Urheilumuseo 18 SUOMEN HISTORIA Sinivalkoiset keihäskaaret. Nikkinen itse oli sitä mieltä, että asiaan vaikuttivat liittoriidat. Nevala oli monessa suhteessa keihään kauhukakara ainakin urheilujohdon näkökulmasta. 1969 Nevala heitti yli 90 metriä neljäntenä miehenä maailmassa. PAULI NEVALA (s. Soini Nikkinen vei ME:n Heldiltä 1956 viskaamalla sauvaa ensimmäisenä suomalaisena yli 80 metriä. Nikkinen oli keihäänheittäjiemme suuria boheemeja. Olympialaisista karsiutuminen on ME:n ohella yksi Nikkisen uran muistetuimpia tapauksia. Seuraavana vuonna Kinnunen varasti Tampereella ME:n Suomeen ensi kertaa sitten Soini Nikkisen ennätyksen. Melbournen kisoihin 1956 ei yllättäen lähetetty Suomesta lainkaan keihäänheittäjiä, vaikka uusi ME oli juuri tullut maahan. Nikkisen kerrotaan kerrankin olleen kisoissa niin humalassa, että hän otti vauhtia katsomoa kohti eikä pysähtynyt ennen kuin häneen tartuttiin jaloista kiinni. Eräissä SM-kisoissa hän ja Jorma Kinnunen astuivat kaikki heittonsa yli vauhdittaakseen liiton ja urheilijoiden neuvotteluja. Kinnunen on valmentanut monia keihäänheittäjiä, muun muassa poikaansa maailmanmestari Kimmo Kinnusta. Seuraavana vuonna hän jäi kuusi senttiä Jorma Kinnusen ME:stä. Nevala toimi myöhemmin useiden urheilijoiden valmentajana
15.4.1961) MM-kulta Helsinki 1983 70,82, olympiahopea Los Angeles 1984 69,00 ME 1982 72,40 ja 1983 74,76 ARTO HÄRKÖNEN (s. Uuden keihästyypin ennätyksiä alettiin kirjata vuodesta 1986 alkaen. Nuori kaupunkilaisnainen edusti monella tavalla uutta aikaa suomalaisessa keihäänheitossa, jossa oli totuttu rääväsuisiin ja vallattomiin yrmyihin. Jotain periksiantamattoman suomalaista on silti siinä, että vuonna 1984 Lillak heitti jalkapöytä murtuneena Los Angelesissa olympiahopeaa. Hänen keihäsuransa päättyi 1986 olkapäävammaan. Arto Härkönen tunnettiin keihäänheittäjäaikoinaan värikkäästä elämästä. KEIHÄSMALLI MUUTTUU Kun DDR:n Uwe Hahn heitti ensimmäisenä keihästä yli sadan metrin vuonna 1984, kentät alkoivat jäädä pieniksi keihäskaarille. 90-luvun alkuun mennessä Lillakin ura hiipui runsaiden vammojen myötä. Vaihtelevasti menestynyt Härkönen ei lukeutunut kisan ennakkosuosikkeihin. Härkönen on vetäytynyt urheilu-uransa jälkeen julkisuudesta eikä ole ollut mitenkään tekemisissä keihäänheiton kanssa. 19 SUOMEN HISTORIA K u va : L eh ti k u va K u va : L eh ti k u va. 31.1.1959) Olympiakulta Los Angeles 1984 86,76 H elsingissä järjestettiin maailman ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat vuonna 1983. TIINA LILLAK (s. Hurja meno päättyi vuonna 1987 uskoontuloon. Lillak on yhä kotikisojen ainoa suomalainen maailmanmestari, ja ainoa suomalaisnainen, joka on heittänyt keihään ME:n. 52 vuotta Matti Järvisen kultaheiton ja Suomen kolmoisvoiton jälkeen Arto Härkönen haki Los Angelesista olympialaista keihäskultaa. Suomen vanhan urheilumenestyksen paineen alla Tiina Lillak heitti kotikisoissa kultaa. Lillak oli omien sanojensa mukaan opetellut heittotekniikan pajukepeillä, jotka piti saada lentämään väpättämättä. Monipuolisesti urheilua harrastanut Lillak omaksui lajin nopeasti – varsinainen harjoittelu alkoi vasta Helsingin kisoja edeltäneenä vuonna. IAAF siirsi keihään painopistettä eteenpäin, jolloin heitot saatiin lyhenemään
Räty tuntui viettävän harjoittelun sijaan vain huonoa elämää ja heittävän silkalla metsäläisen voimalla ja raivolla. Mutta kuuluuko Räty suomalaisten ME-heittäjien joukkoon. Legendan piiloon jäänyt määrätietoinen ura oli monen muunkin suomalaisheittäjän kohtalo. Hän lopetti kilpailemisen seuraavana vuonna. Korjus oli Etelä-Koreassa uransa ainoissa arvokisoissa. 27.4.1962) MM-kulta Rooma 1987 83,54, olympiapronssi Soul 1988 83,26, MM-hopea Tokio 1991 88,12, olympiahopea Barcelona 1992 86,60, EM-hopea Helsinki 1994 82,90, olympiapronssi Atlanta 1996 86,98 ME 1991 91,98 ja 96,96 (mitätöity) S eppo Räty teki kymmenvuotisen kilpailu-uran ja sai kuusi arvokisamitalia. TAPIO KORJUS (s. SEPPO RÄTY (s. Seppo Räty on myös perisuomalaisen keihäänheiton ruumiillistuma. Sinivalkoiset keihäskaaret 20 SUOMEN HISTORIA K u va : L eh ti k u va K u va : L eh ti k u va. Korjus sai yleisön edessä tapahtuneen joukkuelääkärin jäähoidon avulla reisikramppinsa hellittämään, ja viimeisellä heitolla mies kiskaisi 16 senttiä rautaista Železnýä pidemmälle. Julkisuuden näyttämä hahmo kätki taakseen kovan työn, hyvän heittotekniikan ja kehittyneen itsearviointikyvyn. 10.2.1961) Olympiakulta Soul 1988 84,28 T apio Korjus toi Suomelle keihäskultaa tasan 40 vuotta kaimansa Rautavaaran jälkeen. Toisin kuin monella muulla, Korjuksella ei ollut lopettamiseen vammojen sanelemaa pakkoa. Monista vammoista kärsinyt heittäjä välitti vähät kuntoutumisesta ja laukoi toimittajille kuolemattomia lohkaisujaan. Hänen vuonna 1991 heittämänsä ennätyksethän mitätöitiin jälkikäteen, koska tuolloin käytössä ollut karhennettu keihäsmalli kiellettiin. Vastaväitteeksi voidaan sanoa, että kun Jan Železný ja Steve Backley jäivät samalla keihäällä Rädyn taa, on ennätys kiistaton. Hän jatkoi siviiliammateissaan liikunnanopettajana ja valmentajana läheisesti keihäänheiton parissa
21 SUOMEN HISTORIA K u va : L eh ti k u va Kanerva, Juha & Tikander, Vesa 2012: Urheilulajien synty. Docendo. Helsinki. Helsinki. Olympiapuistossa räjähti pommi puolenyön jälkeen. HELI RANTANEN (s. Rein, Pasi 2015: Kaaret ja tarinat. Naisten keihäänheitto tuli olympialaisiin 1932. Teos. 26.2.1970) Olympiakulta Atlanta 1996 67,94 H eli Rantasen finaalipäivä Atlantan olympialaisissa ei alkanut hyvin. Ennen Heli Rantasta ja Tiina Lillakia mitalitilin oli avannut monipuolinen yleisurheilija Kaisa Parviainen heittämällä Lontoossa 1948 hopeaa. Vaikka keihäs on ollut suomalaisten miesten leipälaji, keihäshistoriaa tehneitä naisia on tietysti muitakin. 1980-luvun lopulta asti kilpailleen Rantasen ura päättyi vuonna 2001. Toistaiseksi Heli Rantanen on viimeinen Suomen keihäskultamitalisti olympialaisissa. Lähdeluettelo SUOMEN KEIHÄSNAISET Naiset olivat heittäneet alkuvaiheessa samaa 800-grammaista keihästä kuin miehet, mutta 1920-luvulla otettiin käyttöön naisten 600 gramman keihäs. Jyväskylä. Päivi Alafrantti nappasi EM-kultaa Splitistä vuonna 1990, ja Mikaela Ingberg on tuonut Suomeen kerran MM-pronssin ja kahdesti EM-pronssia. Lisää Rantasta koeteltiin kentällä: heittosuunta oli viime hetkellä muutettu, eikä huolella suunnitelluista askelmerkeistä ollut apua. Siitä huolimatta kulta-Heli heitti oman ennätyksensä ja ensimmäisenä suomalaisnaisena kirkkaimman olympialaismitalin. Tammi. Suomalaiset naiset ovat yltäneet olympiamitaleille kolmasti. Kilpakenttien sankarit 1–4. 1992–1994
22 SUOMEN HISTORIA
Valtio kompensoi Sarolahdelle osan hänen sodassa menettämästään omaisuudesta, mutta rahaa tarvittiin lisää. Aikanaan uusinta uutta edustaneen myllyn rakentaminen jatkosodan loppumainingeissa ei ollut mikään yksinkertainen juttu. Päärakentajina toimi Karjalan miehiä. A lastaron vehnämyllyn tarina alkaa jatkosodan aikaan. Reino pyöritti myllyä aina sen toiminnan loppumetreille saakka, vaikka käytti toki apuvoimia. Varsinais-Suomessa kun ollaan, ohikulkija saattaa arvata, että hylätyn näköinen mylly on aikoinaan ollut varsin merkityksellinen paikka. Viimeinen myllytyskuitti on Alastaron vehnämyllyssä kirjoitettu niinkin myöhään kuin vuonna 2002. Hän omisti Karjalassa Laatokan rannalla myllyn, sahan, voimalaitoksen sekä sisävesilaivan ja toimi vielä maanviljelijänäkin. Pekka uskoi asiaansa ja haki myllylle rahoitusta aina pääkaupunkia myöten. Ville on sen jälkeen korjannut ja entisöinyt myllyä sen alkuperäiseen asuun. SUOMEN HISTORIA 23 Teksti: Heli Lehtelä Kuvat: Jan-Erik Laine, Ville Raikunen Myllyn uusi elämä Alastaron vehnämylly Alastaron keskustan tuntumassa kohoaa maisemaa hallitseva myllyrakennus. Isä jatkoi bisneksiään ja suuntasi Parkanoon perustamaan voimalaitosta vuonna 1947. Lahdenpohjassa sijainneesta myllystä oli lopulta vietävä myllykoneet turvaan sodan jaloista. Työ valmistui vielä samana vuonna, jolloin tuliterä mylly myös otettiin erittäin aktiiviseen ympärivuotiseen käyttöön. Sota ja Karjalan menettäminen mullistivat kaiken. Välille. Myllyn kulttuuriarvon ymmärsi myös paikkakuntalainen Ville Raikunen, joka osti myllyn itselleen vuonna 2013. Aika pysähtyi vuoteen 55 Myllyn uusi nuori isäntä Ville Raikunen tuntee vanhan tuotantorakennuksen toimintaperiaatteet hyvin. Sen perustaja Pekka Sarolahti oli monen toimen mies. Lopulta potti saatiin kasaan, ja vuonna 1945 alkoi rakennusurakka, joka työllisti Alastaron pitäjässä kaikki kynnelle kykenevät. Myllylle toivat viljaansa jauhettavaksi alastarolaisten lisäksi myös naapuripitäjien isännät Punkalaitumelta, Eurasta, Humppilasta ja Säkylästä. Alastaron vehnämylly tunnetaan myös perustajansa mukaan nimellä Sarolahden mylly. Tunnetusti tiukka rakennusmestari oli ilmeisesti omistajan luottomies, ja jos työn jälki ei mestaria miellyttänyt, lähtöpassit sai nopeasti. Ne tuotiin Alastarolle, jonne Pekka alkoi rakennuttaa uutta myllyä. Hän selittää suvereenisti viljan käsittelyn periaatteet aina säkissä tuodun viljan punnitsemisesta ja elevaattorin tuuttiin kaatamisesta lopputulokseen eli esimerkiksi valmiin sihtijauhon säkitykseen saakka. Pekka oli jo niin vanha mies, ettei hän ollut mukana sotimassa. Kun myllyn toiminta vakiintui, siirtyi sen omistajuus melko nopeasti Pekan pojalle Reinolle . Sen sijaan hän jatkoi vilkkaita liiketoimiaan
Kun myllyyn nyt astuu sisään, sen erityisen tunnelman aistii heti. On viljan liotusta, jotta jyvän kuori saataisiin irtoamaan kuorimakoneessa, viljan kuljetusta moottorivoimalla ylös ja alipaineella alas ja lajittelua täysin vaijerien varassa kelluvalla sihtikoneella. Sillä ihan niin kuin nykyään lihan kuuluu olla punaista vaikka sitten värjättynä, viljan on kuulunut olla valkoista. Myllyn julkisivusta voi erottaa siinä olevat kolme vierekkäistä osiota. ”Ei varsinaisella sihtipuolella, joka on myllyn tärkein osa”, Raikunen kertoo. 2. Niistä vasemmanpuoleisessa jauhettiin ryynit ja eläinten rehu. 3. Eikä kaupasta tuolloin saanut ihan kaikkea, vaikka varsinaiset pulavuodet olivat jo jääneet taakse ja viimeisistä säännöstelykorteistakin oli luovuttu vuotta aiemmin. Tästä johtuen sähkölaitos maksoi Sarolahden myllylle korvauksia, jotta myllynsä menettäneet isännät saivat jauhaa jauhonsa siellä. Suuri osa myllyssä olevista koneista on tehty suomalaisesta puusta, myös putket, joissa viljaa ja jauhoa johdatettiin myllyn eri osissa. Niitä on Raikusen mukaan myllyrakennuksessa yhteensä yli kaksi kilometriä. Tähän liittyen myllystä löytyy mielenkiintoinen vekotin: viljanvalkaisija. Tuohon aikaan tehtiin itse se, mitä ei kaupasta saanut. Tämä koitui vehnämyllyn onneksi, sillä kun Sallilan sähkölaitos 1950-luvulla patosi Loimijoen, menivät joessa olleet myllyt pilalle. Melkein voi kuulla iloisen karjalan murteen yhä raikuvan rakennuksessa. Myllyssä kehityksen rattaat ovat pysähtyneet vuoteen 1955, jolloin rakennukseen tehtiin aktiivisen ja kuluttavan vuosikymmenen jälkeen ensimmäinen ja viimeinen suuri remontti. Sihtijauhoa, rehua ja viljankuivausta Vaikka aivan myllyn takana virtaa Loimijoki, mylly ei ole hyödyntänyt vesivoimaa, vaan se on ollut puhtaasti sähköllä toimiva laitos. SUOMEN HISTORIA 24 on mahtunut monia toimenpiteitä riippuen siitä, millaista tavaraa viljasta on haluttu tehdä. Laitteella viljaan sekoitettiin valkoista väriainetta niin, että tumma vilja saatiin vaaleammaksi. Niissä putkissa, joissa on kuljetettu karkeampaa tavaraa tai kokonaisia jyviä, näkyy mutkakohdissa pieniä peltivahvistuksia. Siinä osiossa käsiteltiin muitakin viljoja Alastaron vehnämylly 1 2 3 1. Jauhojen karkeusaste määräytyi kolmessa valssimyllyssä. Erilaisia koneita ja tekniikkaa löytyy ryynien litistyskoneesta harjakissoihin, jotka ovat pitäneet sihtikoneen 16 osaston seulat auki. Putket olivat ahkerassa käytössä, ja kovaa vauhtia putkeen törmänneet karkeat jyvät kuluttivat siihen lopulta reiän. Kokonaan vaijereiden varassa kelluva sihtikone jakoi valmiin jauhon eri säkkeihin laadun mukaan. Maallikkoa hieman kummastuttaa, että eikö myllyssä sitten ole jauhettu muuta viljaa kuin vehnää. Viisikymmentäluvulla suomalainen vilja oli vielä melko heikkolaatuista ja tummaa. Ja putkia riittää. SUOMEN HISTORIA 24. Koneissa ja niiden nostalgisissa kylteissä on jotain mielikuvitusta kutkuttavaa, joka kuljettaa ajassa taaksepäin. Valssimyllyn sisällä on kaksi teräksistä lieriövalssia, jotka pyörivät eri suuntiin rouhien jyviä pienemmiksi. ”Tämähän on ikiaikaista tekniikkaa, joka on oikeastaan vieläkin käytössä nykyaikaisissa myllyissä”, Raikunen toteaa. Esipuhdistaja lajitteli heti mylläysprosessin alussa kevyen tavaran kuten oljet ja vääränkokoisen tavaran kuten kivet pois viljan seasta
Tämän osan kellarissa on klapikattila, joka on tuottanut kuivurille lämpöä vesikierron kautta. Myllytys ei ollut kovin nopeaa puuhaa, ja usein isännät jäivät paikalle odottamaan työn valmistumista koko päiväksi. Siellä sijaitsi luonnollisesti myös myllyn lämpökeskus. Häntä kiinnostavat myös tarinat Sarolahdista, myllyn perustajista ja VEHNÄMYLLYN ANATOMIA Alastaron mylly jauhoi nimensä mukaisesti pääasiassa vehnää Myllyssä kehityksen rattaat ovat pysähtyneet vuoteen 1955. Voitte kuvitella, miten Reinoon tuli vauhtia, kun hän siellä ollessaan sai kuulla myllyn palavan. KUIVURIPUOLI Kuivuriosassa kuivattiin ja peitattiin viljaa. Onneksi palo saatiin kuitenkin ajoissa sammutetuksi”, Pentti muistelee. Myllyn oikeanpuoleinen osa on kuivuripuoli, jossa myös peitattiin viljaa. 3. ”Jopa loimaalaiset toivat viljaa tänne, vaikka heillä oli omakin mylly”, ihmettelevät Raikunen ja myllyssä aikoinaan työskennellyt Antero Lehtiniemi . SUOMEN HISTORIA 25 kuin vehnää muusta myllyrakennuksesta poiketen. Poikkeuksena olivat vain vuosisiivouksen edellä tehdyt jauhatukset, jolloin ennen putkien ja myllyn perusteellista siivousta myllyn läpi saatettiin käyttää myös ruista. Ville, joka lapsena itsekin pääsi isänsä kanssa asioimaan myllyssä, aikoo kerätä näitä muistoja ja tarinoita. Myös kaikki putket rassattiin puhtaiksi ja laakerit laitettiin kuntoon.” Palkkaa kesätyöläiset saivat markan tunnilta. Keskimmäinen osa eli sihtipuoli on myllyn sydän, jossa siis käsiteltiin pelkkää vehnää. Katossa näkyy hiiltymää, ja myllyssä 60-luvun lopussa kesätöissä ollut Pentti Kuronen kertoo, että 70-luvulla rakennukselle meinasi käydä köpelösti. 2. Koko kylän kohtaamispaikaksi uudelleen Vanhalla myllyllä tuntuu olevan satoja tarinoita kerrottavanaan, onhan se palvellut lähiseutua kesät talvet kymmenien vuosien ajan ja toiminut samalla yhteisenä kokoontumispaikkana. Nytkin, kun myllyn ovet ovat avoinna yleisölle, selän takaa kuulee jatkuvasti omakohtaisia muistoja paikasta. ”Ensin haettiin metsästä vihdaksia ja niillä lähdettiin myllyn yläkerroksista asti käymään koko rakennus läpi, jotta tomu saatiin pois. Pentti jatkaa kertomalla kesäpestiensä liittyneen myllyn vuosihuoltoon. ”Eräänä keskiviikkoiltana myllyn omistaja oli Osuuskaupalla tekemässä Lottoa. RYYNIT JA REHU Eläinten rehuksi jauhettiin muutakin viljaa kuin vehnää. K u vi tu s: T er o B jö rk lu n d. 1. Viljat eivät saaneet sekoittua, ja paloturvallisuussyistä ovien oli oltava aina suljettuina. Hygieniaja turvallisuussäännöt olivat tiukat. Myös ihmisravinnoksi tarkoitetut ryynit tuotettiin tässä osassa. Mylly oli erittäin aktiivisessa käytössä 40-luvun puolivälistä 90-luvulle, jolloin tahti alkoi hiljentyä. SIHTIPUOLI Myllyn sydän, jossa käsiteltiin ainoastaan vehnää
Vieressä mylly takapihan puolelta katsottuna ennen maalausurakkaa. 26 SUOMEN HISTORIA Ylhäällä viime kesänä uuden maalipinnan saanut mylly etupihan puolelta. Vehnämyllystä tekee erityisen se, että myllyrakennus ja sen koneet muodostavat eheänä säilyneen oman aikansa kokonaisuuden.. Ikkunariveistä erottaa helposti myllyn viisi kerrosta
K u vi tu s: T er o B jö rk lu n d. Muuten Raikunen sanoo myllyn olevan niin hyvässä kunnossa, ettei se tarvitse rahallisesti mahdottoman suurta korjausta. Hyvän leipävehnän ominaisuuksia ovat nimittäin hyvä sakoluku ja korkea valkuaisen määrä. Onneksi innokasta talkooporukkaa on saatavilla, kun vain ruuhkavuosia myös perheenisänä elävä Ville ehtii käynnistellä korjaustöitä. Myllykoneet ja sähkömoottorit ovat Villen mukaan toimintakuntoisia. Raikunen on laittanut itsensä kunnolla likoon ottaessaan myllyn pelastamisen omille harteilleen. TÄHKÄSTÄ JAUHOKSI Alastaron mylly jauhoi nimensä mukaisesti pääasiassa vehnää Parhaat jyvät Hyvän sadon korjanneet isännät olivat tarkkoja siitä, että myllystä saatu jauho oli varmasti peräisin omista jyvistä eikä se ollut päässyt myllyssä sekoittumaan vieraisiin jyviin. Aikaa projektiin kuluu varmasti rahaa enemmän. Laittoa iäkäs rakennus toki vaatii. SUOMEN HISTORIA 27 alkuperäisistä omistajista. Näin koko kylä pääsee nauttimaan hänen työnsä tuloksista. Jos vilja oli liian kuivaa, sitä piti kostuttaa kuorinnan mahdollistamiseksi. Kuoret pois Myllyn yläkerroksessa sijaitseva kuorintakone poisti jyvän kuorikerrokset. Rakennuksen pintaan on myös palautettu sen alkuperäinen okrankeltainen väri. ”Tiilen alla ollut pärekatto on pelastanut tämän rakennuksen”, Raikunen toteaa. Kellarikerroksessa on rehupuolella olevien kivimyllyjen käyttökoneisto. Alastaron vehnämyllystä tekee erityisen se, että myllyrakennus ja sen koneet muodostavat eheänä säilyneen oman aikansa kokonaisuuden. Jauhoa joka tarpeeseen Alastaron vehnämylly tuotti niin mannaryynejä, grahamjauhoja, leseitä kuin hienoa sihtijauhoakin. Myllyn tiilikatto on jo paikattu vaihtamalla 700 kattotiiltä. Hän toivoo, että mylly toimisi jatkossa kylätalona, tapahtumien keskipisteenä. Niitäkään ei saa laittaa käyntiin ennen huoltotöitä, jotta roudan vääntelemän myllyn elevaattorit eivät särkyisi. Pannuhuoneesta löytyy Petkus-merkkinen itäsaksalainen lajittelija
28 SUOMEN HISTORIA Väkevä suosikki
Jaloviinan synty liittyy kieltolain loppumiseen ja Oy Alkoholiliike Ab:n perustamiseen. Eau-de-vie inspiroi Alkon palveluksessa ollutta Kalevi Ojalaa , joka työskenteli Jaloviinan valmistuksen parissa. Tuolloin väriviinoja valmistettiin tavallisesti sekoittamalla eri alkoholilaatuja keskenään. Värjätyt viinat eivät aina herättäneet kuluttajakunnassa ihastusta. Ruotsalainen esikuva Jaloviinalla eli leikatulla konjakilla oli siis kotimaiset edeltäjänsä, mutta virallisesti juoman esikuva on ruotsalainen Eau-de-vie. Viinaa tehtiin tislauspannuilla ja hiilisuodatuslaitteilla. Sprii puhdistettiin ja laimennettiin, ja sen jälkeen siihen sekoitettiin erilaisia uutteita ja väriaineita. Muuan aikalainen valittikin vuonna 1883 Finsk Tidskriftissä: ”Useimmiten ei näissä niin sanotuissa konjakeissa ole lainkaan konjakkia, vaan on värjättyyn spriihin lisätty erinäisiä aineita, joilla ei ole mitään tekemistä konjakin kanssa mutta jonka tehtävänä on korvata rypälekonjakin luonnollinen aromi ja muut siihen sisältyvät lisäaineet.” Yksi Jaloviinan edeltäjistä oli Gula Faran -niminen alkoholi, jota oli varastoitu vanhoissa konjakkiastioissa kahdeksan vuotta. Ojala näki Ruotsin Monopolin insinöörin Thor Bjönssonin kirjoittaman reseptin ja toi idean mukanaan Suomeen. Avajaiskuukauden lopulla ensimmäiset kotimaiset viinat, Pöytäviina ja Savon. Alkojen avattua ovensa huhtikuussa 1932 myynnissä oli vain ulkomaalaisia tuotteita: virolaista paloviinaa, englantilaista giniä ja pohjoismaisia akvaviitteja. Seos pullotettiin ja pullon kylkeen liimattiin etiketti, jossa luki tilanteen mukaan ”konjakkia” tai ”rommia”. 1800 -luvun lopulla Suomessa toimi useita kymmeniä viinatehtaita, mutta niiden tekninen taso oli sangen vaatimaton. Pitkäkyntiset kuitenkin kaatoivat Gula Faran -erän maahan murtautuessaan tehtaaseen, eikä juomaa enää valmistettu sen jälkeen. Jaloviinan synty liittyy läheisesti myös Oy Alkoholiliike Ab:n eli nykyisen Alkon syntyyn. Mutta kuinka tuo etanolista ja ranskalaisesta tynnyrikonjakista valmistettu viina oikein sai alkunsa. Kansan suussa juomat saivat erilaisia liikanimiä: esimerkiksi Tampereella näitä värjättyjä viinoja kutsuttiin holipompeleiksi. Eau-de-vien eri vahvuudet luokitellaan tähdillä, ja onpa juoman etiketistäkin otettu mallia suomalaiseen vastinpariin. Sinikeltainen leikattu konjakki tuli Ruotsissa myyntiin 1920-luvulla, ja tämä kansan konjakiksi kutsuttu juoma oli yksi maan suosituimmista viinoista viime vuosisadan alussa. Juoma nauttii Suomessa kulttimainetta ja on yksi maamme myydyimmistä väkevien viinojen tuotemerkeistä. Gula Farania valmistettiin Hietalahden Spriitehdas Osakeyhtiössä. Tällä tavoin suomalaisesta paloviinasta saatiin esimerkiksi espanjalaista portviiniä sekoittamalla siihen ruskeaksi värjättyä sokerivettä ja mustikkamehua. SUOMEN HISTORIA 29 Teksti: Jonna Pulkkinen Kuvat: Hotellija ravintolamuseon kokoelma, Lehtikuva Jallu, Jalmari, Sheriffi – Jaloviinalla on monta nimeä. Jallua ei keksitty tyhjästä, vaan sillä on omat esikuvansa sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa alkoholihistoriassa. Kieltolain kumoamisen jälkeen oli kiire luoda kokonainen alkoholinmyyntijärjestelmä, jonka valikoima edellytti tietysti myös kotimaisia juomia
Nykyään Jaloviina valmistetaan Altian Rajamäen tehtaalla. Valmista Jaloviinaa ei enää kylmäkäsitellä. Pohjavesi on Rajamäen omaa pohjavettä, joka on niin puhdasta, että suodatukseksi riittää hiekkasuodatus. Muitakin ehdotuksia oli, kuten Saimaa, Kiwa, Puhti, Herkku ja Presidentti. Kahden tähden Jaloviinan ensimmäinen myyntiaika kesti kymmenen vuotta vuodesta 1932 vuoteen 1942 saakka. Valmistuksessa vain vähennettiin konjakin määrä minimiin. SUOMEN HISTORIA 30 viina, saatiin Alkon hyllyille. Sen ääntämyksellinen yhtäläisyys paloviinan kanssa ei haittaa, vaan on pikemminkin eduksi jonkinlaisen humoristisuudenkin kannalta. kesäkuuta 1932. Ennen varsinaista valmistusta konjakki kylmäkäsitellään eli se jäädytetään ammoniakin avulla neljään pakkasasteeseen. Vapauskonjakin ehdottajalla saattoi olla sisällissodan muistot vielä mielessään. Jaloviinan raaka-aineita ovat konjakki, etanoli, vesi ja sokeriväri. Toiseksi ja kolmanneksikin parhaat ehdotukset palkittiin sadan ja 50 markan palkinnoilla. Kylmäkäsittelyn avulla mahdolliset sakat saadaan suodatettua pois. Tällaisille sekoituksille ei kuitenkaan käytetä konjakki-nimitystä niin kauan kuin Ranska jo kauppasopimuksissaan vaatii, ja meillä on ne sen tähden nimitetty 'Jaloviinaksi'. Kilpailuun sateli vastauksia, ja nimikilpailussa ehdotettiin myös tähtiä luokittelemaan juoman eri laatuja. Ohrasta valmistettu etanoli tulee Koskenkorvan tehtaalta Pohjanmaalta. Sodan alettua Jaloviinan valmistus ei tiukentuneista alkoholimääräyksistä huolimatta loppunut. Asiallisesti nimi myös lienee sovelias.” Alkon johtokunta vahvisti nimen 17. Myös miesten nimiä ehdotettiin, kuten Paavo, Matti ja Reima. Ensimmäiset Jaloviinat myytiin saman vuoden lokakuussa. Sokeri ei vaikuta juoman makuun. Yhden tähden Jaloviinaa kypsytetään viikko, kolmen tähden versiota noin kuukausi. Seuraavana vuonna kyseinen Jaloviina poistettiin jälleen valikoimasta. Jalluja myyntiin Jaloviinan valmistus alkoi syyskuussa 1932 Helsingissä Lönnrotinkadulla. Pari ehdotuksista vihjasi, että juomaa valmistettiin Suomessa, näistä esimerkkeinä Sini-Tähti-konjakki ja Sini-Valko-konjakki. Toiseksi tullut ehdotus oli Monopoli, kolmas Ponjakki. A. Sama salainen resepti Jaloviina valmistetaan yhdistämällä kaksi erilaista tislaustuotetta eli etanoli ja konjakki. Tähdetöntä Jaloviinaa kutsuttiin Vääpeliksi. Reseptiä on varjeltu tarkkaan: käytetyn etanolin ja konjakin suhdetta ei tiedetä. JALOVIINAN VIRALLINEN KUVAUS VUODELTA 1932 "K onjakin voimakkaan aromin takia voidaan, sekoittamalla sopivia konjakkitislaatteja neutraalin viinan tai spriin ja veden kanssa, saada tuotetta, jolla on vielä suuremmassa määrin konjakin aromi mutta joka on huomattavasti halvempaa kuin puhdas konjakki. Osaa ehdotuksia inspiroi konjakki itsessään: Konjake, Konjaste, Koja, Konneste, Viinakonjakki, Konjakkiviina, Konjike ja viittasipa juoman sekoitussuhteeseenkin ehdotus nimeltään Leikonjakki. Toukokuussa myyntiin tulivat Fenniaviina ja Kiialan viina. toukokuuta Helsingin Alkoholiliikkeen työntekijöille nimikilpailun. Resepti on ollut sama jo yli 80 vuotta eli aina Jaloviinan valmistuksesta alkaen. Suomen ensimmäinen Jallu oli kolmen tähden Jaloviina Extra. Alko julisti 13. Kolmen tähden Jaloviina Extra poistui väliaikaisesti myynnistä toukokuussa 1933 mutta palautui myyntiin vuonna 1935. Yhden ja kolmen tähden Jaloviinojen valmistuksessa on etanolin ja konjakin salaisen suhteen lisäksi eroa myös juoman kypsytysajassa. Jaloviinoilla oli sen ensimmäisinä vuosikymmeninä sotilaalliset lempinimet: yhden tähden Jaloviinaa kutsuttiin vänrikiksi, kahden tähden Jallua luutnantiksi ja kolmen tähden Jaloviinaa kapteeniksi. Syytä juoman valmistuksen lakkauttamiseen ei tiedetä. Kokipa joku ehdottajista juoman isälliseksikin, sillä ehdotusten joukossa oli Isi ja Isän oma pöytä. Sokeriväri tuo valmistukseen pienen jännityksen, sillä sen ansiosta jokaisen Jaloviina-erän väri on ainutlaatuinen. Oikeakielisyydestään tunnettu professori E. Sillä kertaa alkuperäisen Jallun poissaolo parrasvaloista kesti 78 vuotta, kunnes Alko otti juoman jälleen valikoimiinsa vuonna 2014. Ruotsissa taas vastaavia sekoituksia sanotaan nimellä 'Eau-de-vie' mikä on oikeastaan spriin ja viinitislaattien vanha nimitys.". Myös kahden tähden Jaloviina teki hetkellisen paluun markkinoille Alkon 80-vuotisjuhlavuonna 2012. Kilpailulla nimi Jaloviina tuli myymälöihin syksyllä 1932, mutta sen kehitystyö oli hyvässä vauhdissa jo Alkon organisaation synnytyksen aikoihin. Jaloviina Sota-ajan Jallu riisui yltään tähdet ja sai kylkeensä harmaan etiketin samaan aikaan kun suomalaiset sotilaat taistelivat omissa harmaissaan. Saarimaa sanoi: ”Ehdotetuista leikatun konjakin nimistä on mielestäni ainoa sopiva jaloviina (gen. Suurin osa ehdotuksista perustui toiseen juoman raaka-aineista eli konjakkiin, josta muotoiltiin erilaisia variaatioita. Konjakki on tynnyriväkevää, 60–65-prosenttista ranskalaista konjakkia. Kilpailun voitti tarkkailuosastolla työskenneleen tohtorinna Hildénin ehdotus eli Jaloviina. Parhaasta ehdotuksesta luvattiin kahdensadan markan palkinto. jaloviinan, ei jalonviinan). Voittonimestä annettiin myös lausunto. Joulukuussa 1932 myyntiin tulivat yhden, kahden ja kolmen tähden Jaloviinat. Sota-ajan Jallu riisui yltään tähdet ja sai kylkeensä harmaan etiketin samaan aikaan kun suomalaiset sotilaat taistelivat omissa harmaissaan itärintamalla
Kenties tytär on tehnyt miehelässä vaikutuksen näppäränä tekijänä, kun on voinut jatkaa kintaan nopeasti valmiiksi tehtyyn alkuun”, kansatieteilijä Laura Hämäri pohtii. Tällä tekniikalla työstettävän esineen voi huoletta antaa keskeneräisenä vaikka lasten käsittelyyn, sillä se ei purkaannu. Siinä oli paholaiselle sellainen savotta, että hääpari sai viettää onnellisena elämänsä loppuun asti. ”Ympäri maailmaa on löytynyt samantyyppisellä tekniikalla tehtyjä esineitä kuten koreja. Neulakintaita ei pura pirukaan Kinnasneulatekniikka muistuttaa puikoilla neulomista tai virkkaamista. Jos olet käynyt Tukholman Vasamuseetissa, olet saattanut huomata alakerran vitriinissä harmaat neulakintaat, joissa on suomalaisella tyylillä tehty kulmikas kärki. Täällä kinnasneulatekniikka myös hienostui huippuunsa. Kintaiden teossa aloitus on monimutkaisin vaihe. Y leensä karjalaisena perinteenä pidettyjä neulakintaita on tehty ympäri Suomea ja myös muuta Pohjolaa. Joutsenossa on perimätiedon mukaan voinut maksaa papille vihkitoimituksenkin kintailla. Suomessa perinne jatkui Kintaita ja kintaantekijöitä on arvostettu Suomessa ja erityisesti Karjalassa, jossa kintaita on voinut käyttää jopa maksuvälineenä rahan sijasta. Kudottuja lapasia ei maksuksi huolittu. Viruttuaan vuosisatoja meren pohjassa ne ovat nyt päässeet konservoinnin myötä esille. Napinläpipistoakin pidetään yksinkertaisena kinnasneulapistona, vaikka luultavasti se on kehittynyt eri polkua”, toteaa Hämäri. ”Ehkä syynä on taikausko tai sitten kyse on arjen niksistä. Kalaverkkojen punomisesta kehittynyt menetelmä, jolla Pohjolassa tehtiin kintaita, on ollut yleinen muuallakin. Kansatieteilijät eivät ole varmoja siitä, miksi näin on tehty. Juuri 1600-luvulla puikoilla neulominen syrjäytti neulatekniikan täällä Pohjan perukoilla. SUOMEN HISTORIA 32 Aikamatka esiäitien pistojen jäljissä Löytyykö kaapistasi vanhat villaiset neulakintaat. Virossa asetettiin vielä 1900-luvun alussakin kapiokirstuun päällimmäiseksi neulakintaat onnea tuomaan. Suomessa äidit ovat tehneet tyttäriensä kirstuihin paitsi valmiita kintaita myös kintaiden kärkiä, joista käsityö aloitetaan. Jos paholainen nimittäin tulisi häihin, hän huomaisi ensimmäisenä kirstussa kintaat ja ryhtyisi kiusallaan purkamaan niitä. Hallussasi on siinä tapauksessa kappale ikiaikaista perinnettä, joka on säilynyt katkeamattomana vain Suomessa. ”Maailman vanhin varmistetusti kinnasneulatekniikalla tehTeksti: Heli Lehtelä Kuvat: Meniina Wik. Nämä kintaat upposivat Vasa-laivan mukana vuonna 1628
Neulakintaita pidetään usein karjalaisena perinnekäsityönä, mutta ne ovat olleet yleisiä koko Pohjolassa. SUOMEN HISTORIA 33 MISTÄ ON KYSE. Vanhin tällä tekniikalla tehty kappale on yli 6 000 vuotta vanha, ja se on löytynyt Tanskasta. Langan pujottelutapoja on useita kymmeniä. Neulakintaat tehdään käyttämällä apuna litteää neulaa ja peukaloa. Tämä taito saapui kuitenkin Eurooppaan varsin hitaasti ja syrjäytti Skandinaviassa neulatekniikan vasta 1600-luvulla.. Kinnasneulatekniikka on tuhansia vuosia vanha käsityötekniikka, joka pohjautuu verkkojen punomiseen. Myös puikoilla neulominen on vanha tekniikka, jonka juuret ulottuvat ajanlaskun alkuun. Suomessa varhaisimmat säilyneet fragmentit ovat viikinkiajalta eli 1000-luvun alusta
Taito säilyi nimenomaan Karjalan perukoilla periytyen äidiltä tyttärelle. Suomessa rukkasten kärki on yleisimmin tehty kulmikkaaksi, kun taas Norjassa ja Ruotsissa se on useimmiten ollut ympyrämäisesti neulottu. Hienostunutta tekniikkaa Kun jokin kinnasneulatekniikan kaltainen primitiivitekniikka säilyy pitkään arkikäytössä, alkaa se pikkuhiljaa muotoutua hienommaksi. Täällä pistot ovat olleet jopa kymmenlenkkisiä, kun muissa pohjoismaissa on yleisesti käytetty tekniikkaa, jossa pisto tehdään käyttämällä yhtä tai kahta lenkkiä. Ruotsissa kintaita on kirjottu hyvinkin peittävällä monimutkaisella kirjailulla, mutta Suomessa kintaat ovat säilyneet koristeluiltaan varsin yksinkertaisina. Hän epäilee nelikulmaisuuden alkaneen siitä, kun neulakintaita alettiin pitää nahkaisten työrukkasten alla. Kinnasneulaharrastajat puhuvat nykypäivänäkin esimerkiksi suomalaisittain tai venäläisittäin tehdyistä pistoista. Myös itse pistosta saa viitteitä siitä, millä alueella käsityö on valmistettu. Suomalaisittain, venäläisittäin, Oslon tyyliin Vanhoista kintaista voi yrittää päätellä, millä seudulla ne on valmistettu. Koska neulakinnasperinne pysyi katkeamattomasti osana arkea Suomessa ja Karjalassa, alettiin täällä tehdä kintaita yhä ohuemmista langoista ja näin muokata silmukoita monimutkaisemmiksi. Monet pistot on nimetty myös sen mukaan, mistä kyseisellä tavalla tehty vanha käsityö on löytynyt: näistä tunnettuja esimerkkejä ovat muun muassa Oslon pisto, Lundin pisto ja Åslen pisto. Neulakintaat. Täällä tunnusmerkiksi on usein riittänyt värillinen raita kintaan suussa, josta on Ympäri maailmaa tunnettu neulakinnasperinne on säilynyt katkeamattomana vain Suomessa. ”Siitä ei ole tarkkaa tietoa, milloin kintaiden nelikulmaisuus on alkanut. Pistoon käytettyjen lenkkien määrä ja pistojen poimimistapa on vaihdellut alueittain. Maailman hienostuneimmalla kinnasneulatekniikalla tehdyt esineet onkin valmistettu Suomessa. Kintaiden koristemuoti on vaihdellut suuresti. Vanhoja kintaita ei nimittäin ole juuri säilynyt täällä yleisen polttohautauksen vuoksi”, Hämäri kertoo. SUOMEN HISTORIA 34 ty fragmentti on löytynyt Tanskasta, ja se on ajoitettu tehdyksi 4 200 eaa.” Suomalaiset voivat kuitenkin olla ylpeitä paikastaan kinnasneulatekniikan historiassa, sillä perinne ei koskaan päässyt katkeamaan täällä kuten muualla maailmassa
SUOMEN HISTORIA 35 PRESIDENTIN JUHLA-ASU M uistat varmasti Euran muinaispuvun, jollaista presidentti Tarja Halonen piti vuoden 2001 itsenäisyysjuhlissa. ”Virossa neulakinnaskulttuuri kehittyi hieman eri suuntaan, kun puikoilla neulominen syrjäytti neulakinnastekniikan. Myös Martoilla on ollut tärkeä rooli kinnasneulaperinteen elvyttämisessä 1950-luvulla, jolloin tekniikka tuli muotiin ja siitä kirjoitettiin naisenlehdissä. Toki pitää muistaa, että Vajanto on joutunut tekemään useita eri tulkintoja kintaiden ulkomuodosta mallinnosta tehdessään. Läntisessä Suomessa neulakintaiden tekotaito hiipui vähitellen, vaikka tietyillä alueilla lännessäkin kintaat säilyivät pitkään esimerkiksi kalastajien työrukkasina. Sittemmin Krista Vajanto on osana arkeologian pro gradu -tutkielmaansa ottanut selville miltä kintaat ovat näyttäneet. Puikoilla neulominen on tuontitavaraa, joka yleistyi Ruotsin vallan aikana. Vanhimmat Suomessa kokonaisina säilyneet neulakintaat ovat peräisin 1800-luvun lopulta. Puikoilla neulominen mahdollisti kirjoneuleet, ja jälki oli muutenkin herkempää. ”Ruotsalaiset halusivat sivistää suomalaisia, ja kutomisen tuominen itämaahan oli eräs sivistämisen tavoista”, kertoo Hämäri. Kintaat ovat modernin näköiset ja jopa nuorekkaat. Toisen maailmansodan myötä neulakinnasperinne elpyi Karjalasta tulleiden evakoiden ansioista. ja mallintanut ne säilyneiden palasten perusteella.. ”Virosta löytyy tekniikaltaan yhtä upeita neulakintaita kuin Suomesta”, kertoo Hämäri. Täällä neulakintaat jäivät maalaisserkun asemaan työkintaiksi, mutta Virossa neulakintaista tuli juhlakäyttöön tarkoitettuja koristeellisia kaupunkilaisserkkuja.” Perinne elpyy Miksi arvostettujen kintaiden tekemisen taito sitten miltei hiipui. Rekonstruktiossa on kauttaaltaan keltaista ja punaista tasaraitaa, ja rannekkeet ovat siniset. Kun varsinaista pukua alettiin rekonstruoida, jätettiin niihin kuuluvat neulakintaat mallintamatta. Ei ole esimerkiksi lainkaan varmaa, oliko jo tuolloin Suomessa yleistä tehdä kulmikaskärkisiä kintaita, koska polttohautauksen yleisyyden vuoksi varhaisia löytöjä on olemassa niukasti. Niistä oli jäljellä enää muutama hauras pala, ja ilmeisesti mallintaminen todettiin liian haasteelliseksi. Vajanto, Krista 2003: Euran emännän neulakintaat. Helsingin yliopisto. Lähdeluettelo nopeasti nähty kenen kintaat ovat ja erotettu parit. Karjalassa on toki tehty myös kirjailtuja juhlakintaita. Mallinnoksen lopputulos on varsin mielenkiintoinen. Kansatieteilijä ja käsityönopettaja Laura Hämärin haastattelu. Uusi tekniikka oli myös huomattavasti nopeampi kuin kintaiden valmistaminen neulalla. Kintaat olivat mahdollisesti vainajan kädessä tai aseteltuna käsien alle, jolloin hänen korunsa jäivät näkyviin. Kyseiseen pukuun ovat alun perin kuuluneet myös neulakintaat, jotka olivat vainajan vatsan päällä. Pro gradu -tutkielma. Nykyään taito on levinnyt erityisesti keskiaikaharrastajien ansiosta, ja useissa kansalaisja työväenopistoissakin voi osallistua kinnasneulakurssille.. Kyseinen puku on mallinnos euralaisesta muinaishaudasta löydetystä puvusta, joka on ajoitettu viikinkiajalle eli 1000-luvun alkupuolelle
Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto 36 SUOMEN HISTORIA
Naantalin Viluluodon terveyslähteen veden käytöstä sairauksien hoidossa on tietoja 1720-luvulta. Veden makuun, hajuun ja mahdolliseen poreiluun kiinnitettiin huomiota. Vanhanaikainen lääketiede teki parantavaksi ajatellun veden etsimisestä ja juomisesta erittäin suosittua. Lähteisiin liittyneiden myöhempien käsitysten kannalta on merkitsevää, että lähdevesi sisältää joskus suoloja, rikkiyhdisteitä tai kaasuja. Sen veden käyttö terveysvetenä alkoi 1680ja 90-lukujen vaihteessa Turun Akatemian lääketieteen professorin Elias Tillandsin vaikutuksesta. Useiltakin Suomen paikkakunnilta oli löydetty terT ek st i: E sa L au k k a n en Vesikuurilla olleille suositeltiin hupaisaa seuraelämää, mihin lähteillä riittikin mahdollisuuksia vanhojen ja uusien tuttavien kesken.. Monia lähteitä on nimetty jonkun pyhimyksen mukaan. 37 SUOMEN HISTORIA Vettä terveydeksi Terveyslähteiden vanha käyttö Suomessa Ympäri Suomea sijaitsee luonnonlähteitä, joiden veden on kerrottu parantavan sairauksia. Lähteiden mukaan on valittu kulkureittejä sekä asuinja työskentelypaikkoja. Terveyslähteitä etsitään ja otetaan käyttöön Suomessa Turun Kupittaan Pyhän Henrikin lähde valjastettiin terveyskäyttöön jo varhain. Lähdevesi huomioitiin varhain myös alkukantaisissa rituaaleissa – sen puolesta puhuvat muutamissa maissa lähteistä tavatut kivikirveet ja muut todennäköiset uhriantimet sekä monet säilyneet uskomukset. H yvien lähteiden sijaintipaikkojen tuntemus on vuosituhansien ajan ratkaissut paljon. Joillakin lähteillä on ajateltu olevan maagista parantavaa voimaa. Ajateltiin, että on olemassa erityisiä terveyslähteitä, joiden veden juominen parantaa sairauksia. Kehittyvän lääketieteellisen ajattelun vaikutuksesta luonnonlähteiden vesi sai uusia merkityksiä. Sellaisen lähteen vettä käytettiin vaikkapa niin, että sillä voideltiin kipeitä silmiä
Enimmillään vettä oli tarkoitus juoda kahdeksan puolen korttelin lasia eli runsas litra joka aamu. Hän arveli, että sellaiset, joilla ei olisi aivan heikko rinta, voisivat saada vedestä apua. Niin meneteltiin esimerkiksi Turun Kupittaalla vuonna 1856. Lähteiden vesiä tutkittiin jo tuolloin yksinkertaisin kokein, ja niin voitiin myös huomata, että lähdevesi saattoi olla joskus hapanta, joskus emäksistä. Yleisesti terveysveden oli pitkään uskottu menettävän parhaan tehonsa, jos sitä kuljetettaisiin lähteeltä kotiin juotavaksi. Parhaimmiksi terveyslähteiksi Suomessa arveltiin tuolloin sellaisia, joiden vesi sisälsi rautaa ja maistui kielellä happamalta. Vettä tauteihin Tavallisesti keskikesällä alkaneen kuurin aikana terveysvettä juotiin runsaitakin määriä. Kuurin päätteeksi piti juotavan terveysveden määrää vastaavasti vähentää. Myös pelkän veden käytöstä saattoi kertyä maksuja lähteen omistajalle. 38 SUOMEN HISTORIA veyslähteitä jo 1730-luvun puoliväliin mennessä, ja vedenjuonti terveydeksi tunnettiin. Vuonna 1772 kirjoitettiin, että tarkoin etsimällä terveyslähteitä löytyisi ehkä joka pitäjästä ainakin yksi. Siellä ilmoitettiin silloin olevan tarjolla myös erikoistilauksesta erilaisia luonnollisia ja keinotekoisia terveysvesiä. Terveyslähteelle saapuneille oli monenlaisia viihdytyksiä esimerkiksi Porvoossa. Siellä terveysveden juojat huvittelivat muun muassa keilapelillä ja Terveyslähteet Turun Kupittaan Pyhän Henrikin terveyslähteen rakennuksia ennen vuotta 1853. Lähteen veden hyväksyminen terveysvedeksi kävi kokeilujen kautta, jos joku vastuullinen lääkäri oli asioihin vaikuttamassa. Huvituksia lähteillä Terveysvedenjuojia neuvottiin jättämään kaikki huolet mielestä kuurin aikana. Vesi havaittiin siellä käyttökelpoiseksi ja hyväksi, vaikkakaan siinä ei ollut tuntunut odotettua vahvuutta. Lönnrot ja hänen aikalaiskollegansa eivät hyväksyneet terveysvesikuureja minkä tahansa vaivan hoidoksi mutta monien kylläkin. Esimerkiksi Tammisaaren Prästeängenin vettä käytti kokeeksi vuoden 1753 keväällä rykmentinvälskäri Jakob Brosell yhdessä kolmen muun kanssa. Lääketieteen tohtori Johan Fredrik Fåhrée pohdiskeli vuonna 1821 havaintojaan Rauman terveyslähteestä juodun veden vaikutuksista. Kuusi tai vähintään neljä viikkoa kestävän kuurin alussa tuli juotavan veden määrää lisätä asteittain. Joillakin terveyslähteillä tuli käytännöksi, että lähteen vettä juotiin ja myös erilaisia kylpyjä otettiin. Ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné matkusti vuonna 1732 Suomessa ja huomioi silloin muun ohella terveyslähteitä. Vesikuurilla olleille suositeltiin hupaisaa seuraelämää, mihin lähteillä olikin paljon mahdollisuuksia vanhojen ja uusien tuttavien kesken. Terveysvesiä käytettiin ajoittain jossakin mitassa myös kylpyihin. Hikeä nostattava rehkiminen ei ollut kuurin kestäessä suositeltavaa. Ainakin Loviisassa oli kokeiltu terveysvedessä pulikoimista jo 1820-luvulla. Johan Jakob Reinbergin litografia. Sitten kun terveysveden juonti oli päättynyt, oli vielä jonkin aikaa juotava aamuisin tavallista raikasta lähdevettä. Hän teki muistiinpanoja niiden vesistä ainakin Tornion, Oulun ja Turun kaupunkialueitten tuntumassa. Vesikuurilta voitiin hänen mukaansa odottaa parannusta kihtiin, reumatismiin, mahavaivoihin, ihotauteihin ja haavoihinkin. Terveysveden juojien majoittamisesta tuli joillekin paikkakunnille liiketoimintaa. Elias Lönnrotin Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri vuodelta 1839 antaa ohjeita muun ohella terveysveden käyttämisestä. K u va : R ei n be rg Jo h a n Ja ko b, H is to ri a n k u va ko ko el m a , M u se o v ir a st o .
Sen lähistöllä oli keilarata, keinulautoja, puisto ja muuta asiaan liittyvää. tanssiaisilla sekä maaseudulle ja merelle suuntautuneilla retkillä. Kylpylöiden toiminta alkoi Suomessa 1800-luvulla. Vuoden 1879 keväällä ilmoitettiin sanomalehdessä, että Turun Kupittaalla Henrikin terveyslähteellä alkaisi terveysveden juonti 20. Ja onhan vesi, Kalevalan sanontatapaa käyttääksemme, ”vanhin voitehia”. Vanhat terveyslähteet ja varmoina tiedetyt parantavat ominaisuudet manattiin jälleen esiin ja itse veden syvin olemus muutettiin salaperäiseksi. SUOMEN HISTORIA 39 MYSTINEN VESI V aikka lääketiede alkoi unohtaa terveysvedet toissa vuosisadan vaihteessa, juomavalmistajien mainoksissa veden myyttiset ominaisuudet valjastettiin yhä myyntimyllyä pyörittämään. Käytöstä jääneisiin terveyslähteisiin liittyvä paikannimistö ja historia ovat oma huomionarvoinen osansa suomalaista kulttuuriperintöä. Tolkutonta veden latkimista on suositeltu aina silloin tällöin viime vuosinakin. Paljon talonpoikaisväkeäkin matkusti vedenjuontiin. Ei siis mitään uutta auringon alla. Näitten lähteitten vettä kuljettivat sairaat mukanaan. Vichyveden koostumusta tutkittiin kemiallisesti. Luonnollisten tai tehdasvalmisteisten terveysjuomien on sanottu kuuluneen lääketieteen hoitokeinoihin 1900-luvun alkutaitteeseen asti. Esimerkiksi Joroisissa Torstilan terveyslähteen ylle oli rakennettu iso suuli. Sen havaittiin sisältävän runsaasti natriumkarbonaatia ja hiilidioksidia. Paraisilla, Porvoossa ja Jyväskylässäkin vanhoja terveyslähteitä oli tuolloin kokonaan tai lähes hylättyinä. Esimerkiksi Oy Mannerin 30-luvun lopun esitteessä korostettiin pohjaveden käyttöä pintaveden sijaan, mutta se ei riittänyt, vaan vesitaruston lähteestä ammennettiin vielä syvemmältä. Kaikilla suurilla kylpypaikoilla ovat omat erikoiset lähteensä ja terveysvetensä, olkoonpa sitten kysymys Mannheimista, Wiesbadenista tai Runnin lähteestä Kiuruvedellä. Vichyn kuuluisien terveyslähteitten veden tiedettiin aikanaan parantaneen reumaattisia sairauksia, ruoansulatusvaivoja, sappikiveä ja maksatautia. Terveysveden juonti unohdetaan Terveyslähteille matkustaminen oli suosittua säätyläisten keskuudessa mutta myös muiden. kesäkuuta. Ne muut aineet, joita vedet sisältävät, muodostavat pienen prosentin erilaisten terveysvesienkin kemiallisesta kokoomuksesta. Seuraelämä ja rentoutuminen epäilemättä kohottivat lähteille hakeutuneiden mielialaa, vaikka terveysvesi ei ehkä sairauksia parantanutkaan. Oli paikallaan rakentaa lähteille huonetiloja kävijöiden ja tarvikkeiden suojiksi. Samantapaisia vesiä alettiin myöskin keinotekoisesti valmistaa, jotta Vichy-lähteitten terveydelliset vaikutukset olisivat halvalla hinnalla kaikkien saavutettavissa. Kotimaisten terveyslähteiden suosiossa näkyi selviä hiipumisen merkkejä 1870-luvulla. Juuri tässä lääkinnällisessä mielessä onkin löydettävissä virvoitusjuomien ja kivennäisvesien kulutustarpeen perimmäinen syy. Sellaisina ne kuuluvat myös arkeologisissa inventoinneissa huomioitaviin historiallisen ajan kohteisiin.. Ote esitteestä Oy Mannerin virvoitusjuomat ja kivennäisvedet vuodelta 1939 Eri kansakuntien mytologiassa on vedellä varsin huomattava asema. Joillakin lähteillä terveysveden juonti jatkui vielä 1900-luvun puolelle. Kalevalan mukaan vesi ja ilma olivat ensimäiset alkuaineet, joista sitten Veen emonen, ilman impi alkoi luoa luomiansa: ”Kussa kättä käännähytti, siihen niemet siivoeli, kussa pohjasi jalalla, kalahauvat kaivaeli.” – – – Erikoislaatuinen on kaikkien uskontojen vedelle antama merkitys. Terveyslähteille tai ulkomaisiin kylpylöihin matkustamisen sijasta tuli mahdolliseksi valita myös käynti kotimaisessa kylpylässä. Kuitenkin vuonna 1882 kirjoitettiin, että Kupittaan lähteelle hakeutuminen vaivojen parantamisen toivossa kuului enää muistojen joukkoon. Vanhat terveyslähteet luetaan niihin mahdollisesti kuuluvine rakenteineen rauhoitettuihin kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Mutta kaikkien näiden vesien tärkeimpänä ominaisuutena on, että ne ovat – v e t t ä
Siitä huolimatta Irwin Goodman oli rapakon takaisten virkaveljiensä veroinen maailman menon ravistelija. Molemmissa kappaleissa tehdään hikistä työtä ja saunotaan, mutta tunnelmat ovat tykkänään erilaisia. 40 SUOMEN HISTORIA T ek st i: M ik a R a ss i. Yhtä hyvin kappaleen voi kuulla pilkkana asiantuntijoiden luutuneista uskomuksista. A. Toimittaja Aune Haarla keksi kuitenkin leikata kappaleesta t-kirjaimet pois. S uomalaisen prostestilaulajan Irwin Goodmanin ura alkoi vuonna 1965 heti hittilevyillä. Laulun kantaaottavin teko oli ehkä sittenkin osoittaa virallisen Suomen kaksinaismoralismi. Työmiehen Tarina laulun takaa Irwin Goodmanin toinen single pilkkasi kaksinaismoralismia ja vanhentunutta romanttista kuvaa työstä. Tukkilaisromanttisen mieskuoron hiluviluveiden ja halitulihaiden tilalla on alistunein puolisävelaskelin alamäkeä laahustava yksinäinen känisijä. Goodman oli taiteilijanimen taa kätkeytyneen Antti Hammarbergin ja hänen hovisanoittajansa Vexi Salmen kieli poskessa luoma hahmo. Työstä irtaantumisen keinoksi ei kuitenkaan enää riitä pelkkä sauna vaan nyt joudutaan putkaan, kadutaan tekoja ja rouskutetaan aspiriinia. Siksi on huomattava, että tuon virallisen totuuden kanssa käsi kädessä käynyt laulu ei kelvannut Yleisradiolle. 40-luvun lopulta asti alin sosiaalinen luokka oli tutkijoiden mielestä juonut humalahakuisesti ja väärin. Kuten moni muukin Irwinin levy, se joutui soittorajoituslistalle. Kovaa työtä tehtiin reippaasti ja päälle vain saunottiin ja kuorsattiin vaikka sitten elämäntuskaisesti. Näiden kahden kappaleen kuvaamia töitä erottaa suuri yhteiskunnallinen murros: tukkikämpillä ja savotoilla heilui yhä harvempi, kaupunkien teollisuustyöt taas vaativat lisää työvoimaa. Kello saneli nykyaikaiselle duunarille yhtä armottomasti työn ja huvin askeleet. Hallinto sai puhua työmiehen lauantaikännistä mutta ei moraalisesti arveluttava laulaja. Metsän pojan vapaus on vaihtunut tehdasihmisen säännölliseen kierteeseen työpaikan, kodin ja putkan välillä. Pitää kuitenkin muistaa, että suuri osa ihmisistä ei juonut lainkaan – vielä tuolloin Suomen kansa oli nykyaikaan verrattuna liki raivoraitista. Erik Allardt ja Yrjö Littunen totesivat Sosiologia-oppikirjassaan vuonna 1958: ”Ylimmässä kerroksessa ja keskiluokassa alkoholinkäyttö kuuluu normaaliin seurusteluun kotikutsuilla, juhlissa ja julkisissa tilaisuuksissa. Ylemmät luokat vain tissuttelivat lisäksi kabineteissaan pitkin viikkoa ja joivat siksi suhteellisesti kaikkein eniten. Humalaton juominen ei korvannut kännäystä sen paremmin herrojen kuin työväenkään parissa. Kun sodankäynyt sukupolvi lauloi työstä, se esitettiin ylentävään sävyyn. Perinne hampaissa Suomalaisen kevyen musiikin sisällä Työmiehen lauantai on suora kommentti edeltävän sukupolven Jätkän lauantai -jenkalle, joka muistetaan erityisesti Tapio Rautavaaran esittämänä. Sen sijaan alimmassa sosioekonomisessa ryhmässä ja työväestössä alkoholia nautitaan pikemminkin poikkeuksena tavallisesta seurustelusta, useinkin erityisesti juomistarkoitusta varten muodostuneissa pienryhmissä.” Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos teki vuonna 1968 uuden tutkimuksen suomalaisten juomatavoista. Jotain samaa oli siinä, kun M. Nummisen suoraan lakitekstiin perustuva levy sai soittorajoitusleiman. Myös Irwinin työmies on ihanteellinen, säitä pelkäämätön ainainen puurtaja. Kiellosta kyytiä Työmiehen lauantai näytti siis alkoholipolitiikalle ja -tutkimukselle sen, millaisena ne työmiehen halusivatkin nähdä. Näin syntynyt Yömiehen lauantai ei hänen käsityksensä mukaan loukannut enää ketään, ja hän soitti levyn ohjelmassaan. Kiellot tietysti vain kiihottivat kansan halua kuulla näitä levyjä. Yhteiskunnallisesti kantaaottavan laulajan malli oli tullut Amerikasta. Väärää juomista Oliko Työmiehen lauantai yhteiskuntakriittinen ja millä tavalla. Voimme ajatella, että siinä kuvataan asioita siten kuin laulaja niiden ajattelee olevan: viikon hiki päässä raatanut duunari ryyppää itsensä lauantaina tunnissa putkakuntoon. Silloin paljastui, että itse asiassa koko kansa ryyppäsi lauantaisin sosiaaliryhmästä riippumatta. Etunenässä Irwinin homssuiseen ulkoasuun ja honottavaan lauluääneen lienee vaikuttanut folk-laulaja Bob Dylan . Ensisingle En kerro kuinka jouduin naimisiin oli moderni rosvoroope-tarina, ja seuraava kappale Työmiehen lauantai esitti yleisellä tasolla uuden ajan arjen sankaria. Tällä kertaa syynä oli työtätekevää kansaa loukkaava sanoitus. Alkoholitutkijoiden parissa oli nimittäin vallinut pari vuosikymmentä vissi käsitys eri yhteiskuntaluokkien juomatavoista
41 SUOMEN HISTORIA
Miehet Suomen sodissa osa 10: Wäinö Havas 42 SUOMEN HISTORIA
Ainoa sodissamme kaatunut kansanedustaja. Seurasi surullinen luku maamme historiassa, sisällissota jälkiselvityksineen. Hän yritti siellä sopuratkaisua sosialistien kanssa, jotta he olisivat yhdessä ajaneet mahdollisesti hankaluuksia aiheuttavan venäläisen sotaväen pois. Pian kyvykkäät veljekset hoitivat jo ryhmänjohtajan tehtäviä. Tämä toi sanan, että punakaartin johto on päättänyt pidättää Wäinön. Suomesta apuun lähteneiden motiiveja selventää ote 20-vuotiaan Havaksen kirjeestä äidilleen ennen lähtöä: ”Rakas Äiti! Lähtöni oli sinulle varmaankin odottamaton. Runoilija ja virsien sanoittaja. Meidän tulee siirtää taisteSUOMEN HISTORIA 43 Teksti: Aimo Tenni Kuvat: Heikki Havaksen arkisto. Seurasi siirtyminen Vaasaan Kaartin Jääkäripataljoonan mukana. Wäinö Havas oli palannut Lempäälään. vuonna 1918, kun luoti katkaisi säärija pohjeluun. Sukukansojen ahdinko Viro oli julistautunut itsenäiseksi 24.2.1918. Hädän hetkellä avunhuutoja kantautui Suomeen saakka. Tästä toivuttuaan hän palasi joukko-osastoonsa, joka tuolla hetkellä oli Riihimäellä. Viipuria vallattaessa Wäinö Havas haavoittui Tiiliruukissa huhtikuun 28. bolševistinen armeija hyökkäsi Viron kimppuun. Vuosien kuluttua lapsessa yhdistyvät erikoisella tavalla herkkä runoilija, kirkonmies, tinkimätön isänmaan puolustaja, karski soturi ja velvollisuudentunnon esikuva. Siellä Wäinö Havas palveli jo vääpeliksi ylennettynä. vuonna 1898 Lempoisten kansakoululla syntyi opettajaperheeseen poika. Kyllä, Lempäälässä syntynyt Wäinö Havas. Etulinjan kansanedustaja Kirkkoherra ja reservin kapteeni. Mutta vastapainoksi on todettava, että tarinamme sankari oli kömpelö käytännön töissä ja kärsi paljon jalkavaivoista, sillä hän ei osannut ajaa polkupyörällä. Rohkea mies kävi peräti viisi sotaa, haavoittui kolmasti ja kaatui jatkosodassa. Päätökseni oli pitkän ja tunnollisen harkinnan tulos. Kyvykkäille henkilöille nopea yleneminen oli mahdollista, vaikka varsinaista sotilaskoulutusta ei takana ollut, vain käytännön verinen oppi. Wäinöllä ja hänen veljellään Eerolla oli kalakaveri, joka kuului punakaartiin. Luvut jäivät kesken, kun itsenäisen Suomen synnytyskivut alkoivat. Muutaman viikon päästä Saksa valloitti maan, ja sen antauduttua marraskuun 22. Yhtäällä alettiin perustaa suojeluskuntia, kun maassa ollut venäläinen sotaväki haluttiin saada pois. Voitto on silloin antanut ryssien vielä hajallisille joukoille lujuutta ja voitonvarmuutta. Voimakkaat sekä järkiettä tunnesyyt ohjasivat toimintaani. Voiko kyseessä olla yksi ja sama henkilö. Wäinö ja Eero matkustivat Karjalan rintamalle. Toisaalla luotiin punakaarteja. Seikkailunhalu, jos sellaista minussa ylimalkaan on, ei näytellyt pienintäkään osaa. Hanke ei onnistunut. Tein tahallani lähtöhetket niin lyhyiksi kuin mahdollista. Ettei sinulle ja kotiväelle jää minusta epäselviä muistoja, jos niin käy, etten retkeltäni palaa, yritän tehdä niistä lyhyesti selvää: Jos bolshevistit pääsevät voitolle Virossa, on seuraava taistelutanner Suomi. Suuren perheen isä ja komppanian isähahmo. E lokuun 15. Suomi itsenäistyy Wäinö Rafael Havas suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1916 ja kirjoittautui sen jälkeen teologiseen tiedekuntaan Helsinkiin. Alkoi jännittävä pakomatka, jossa naiseksi pukeutunut Wäinö joutui hiihtämään itsensä uuvuksiin, kunnes sumu pelasti hänet takaa-ajajilta. Vasta itsenäistynyt maa kokosi kaadereitaan
Havas valittiin Terijoen suojeluskunnan paikallispäälliköksi. eduskunnan istunnossa, joka pidettiin Vallilan työväentalolla. Havas osallistui Aunuksen retkelle vuonna 1919. Miehet jopa kyselivät, koska taas lähdettäisiin yhteisiin vaaroihin. Havas liikuttui, kun sai kotiin palattuaan komppaniansa miehiltä runsailla kiitoksilla höystetyn kirjeen. Jos Havas ystävystyi, se ei tapahtunut nopeasti, mutta sitten kun tapahtui, se kesti. Presidentin valitsijamiehenä hän oli ollut jo vuosina 1931 ja 1937. Viimeinen valokuva heinä-elokuun vaihteesta 1941. Vuonna 1925 hän teki kahdeksan kuukauden saarnamatkan Yhdysvaltoihin. Samoin hänen luontaiset taktiset kykynsä pääsivät esiin, ja esimerkiksi hyvän suuntavaiston vuoksi häntä oli vaikea eksyttää. Tammikuussa 1923 Wäinö Havas jätti sotilaspapin tehtävät. Sieltä hän kiiruhti joukko-osastonsa kokoamispaikalle Keuruulle.. Niin teologiaa kuin opiskelikin, ei Havas ainakaan tiukin mahdollinen kristitty ollut. ”Jopa ennen uhkarohkeat miehetkin väsyivät ja saivat taudin, jota nimitetään peloksi”, kuvaili Havas myöhemmin. Asia on nähtävä aikansa taustaa vasten: tuona aikanahan alueella asui suurimmalta osalta suomensukuinen kansa. Jokainen kylä ja mäennyppylä piti vallata taistellen. SUOMEN HISTORIA 44 Wäinö Havas Havas oli vielä 30.11. Keskisuomalainen pitäjä runsaine vesistöineen oli innokkaalle kalamiehelle antoisa paikka, ja siihen hän kiintyi. Lisäksi hän jatkoi maanpuolustustyötään. Wäinö Havas säilytti mielenmalttinsa ja toimintakykynsä loppuun asti. Havas oli läpeensä isänmaan mies, mutta nuoruuden hurmos oli poissa. 1.1.1920 Wäinö Havas jätti paikallispäällikön tehtävät ja lähti Helsinkiin opiskelemaan. Myöhemmissä vainoissa sille kävi pääosin huonosti. Niinpä Havaksen kirjeet kotiin huokuivat aluksi toiveikkuutta neuvottelujen suhteen. Yritettävä oli silti. Lopulta hän joutui lunastamaan lupauksen, jonka oli aikanaan morsiameltaan vaatinut: jos isänmaan asia vaati, hän sai lähteä sotaan ilman neuvotteluja vaimon kanssa. Ahdin anteja tarvittiinkin, sillä perheessä oli jo yhdeksän lasta. Papiksi Wäinö Havas vihittiin Porvoossa 9.6.1921. Havaksen eduskuntakausi alkoi vakavien tapahtumien vanavedessä. Saksa hyökkäsi Puolaan, ja siitä seurasi maailmansota. Vasemmistonkin sanottiin suhtautuneen häneen kunnioittavasti, sillä he näkivät hänessä rehellisen vakaumuksen miehen. Luonnollisestikaan Suomessa ei tiedetty Stalinin ja Hitlerin välisestä sopimuksesta, jolla Suomi annettiin NL:n etupiiriin. Virolaiset vapaussoturit saivat uskomattoman voimalatauksen, kun näkivät Pohjan Poikien voitokkaasti iskevän. Hänestä tuli myöhemmin Wäinö Havaksen vaimo ja kymmenen lapsen äiti. Hän toimi ensin komppanian vääpelinä, mutta jääkäriluutnantti Kärnän kaaduttua hänestä tuli komppanian päällikkö. Pappina ja kansanedustajana Olisi ollut opiskelujen vuoro, mutta taloudellinen tilanne pakotti töihin. Kivijärvellä Wäinö Havas valittiin muun muassa kunnanvaltuustoon ja kansakoulun johtokuntaan. Hänessä herkkä ja taiteellinen puoli painui taas taustalle, ja tilalle tuli tarmokas ja loogisesti toimiva tahtoihminen. Hänen luonnettaan kuvaava pidättyväisyys näkyi monessa. Vuonna 1939 Havas tuli valituksi kansanedustajaksi, vaikka olikin empien suostunut Kokoomuksen ehdokkaaksi. Siinä välissä hän ehti avioitua Saiminsa kanssa. Neuvostoliitto alkoi esittää vaatimuksiaan myös Suomelle. Jo vapaussodassa haavoittunut Saimi sitoi Havaksen haavat, ja taisi siinä tulla sidottua yhteen muutakin. Jo viikon kuluttua hän aloitti sotilaspappina Hämeen Ratsurykmentissä Hämeenlinnassa. Oli nukuttava missä sattui, kivääri kainalossa ja reppu selässä. lu niin kauaksi maastamme kuin mahdollista.” Havas myöntää kirjeessään voiton mahdollisuudet epävarmoiksi. Turneensa aikana Havas tutustui yliopistoihin, kirjastoihin ja museoihin, joten reissu avarsi hänen näkemyksiään monella alalla. Luhde-Grosshofin taistelusta alkaen Havas otti osaa Pohjan Poikien koviin taisteluihin. Vapaa-ajalla hän jatkoi lukujansa. Havas siirtyi Kivijärven kirkkoherraksi vuonna 1935. Reilun kymmenen vuoden aikana hän ehti toimia virassa useammassa paikassa Lapissa ja Pohjanmaalla. Samalla eräs päätös selkiytyi hänen mielessään: vapaaehtoiseen retkikuntaan hän ei lähtisi. 1.9. Pian vaarat kutsuivatkin. Tämäkin sotaretki oli raskas reissu, ja Havas sai luodin hartioihinsa. Mukana oli onneksi pelkäämätön nainen nimeltä Saimi Adelia Kauhanen
komppanian päälliköksi. eduskunnan istunnossa, joka pidettiin Vallilan työväentalolla. Havas alkoi kouluttaa joukkoaan tarmokkaasti, jotta miehet eivät taitamattomuuttaan menettäisi rintamalla henkeään. päivänä puna-armeija hyökkäsi juuri Havaksen komppanian lohkolla. kolmiokorsun tukikohdassa, erittäin vaikeissa viivytysasemissa. Joukossa kummasteltiin, kun oli jouduttu sotahullun papin komentoon. Ilmastakin ammuttiin. Kun eräs hieman vähemmällä isänmaallisella palolla varustettu kansanedustaja puhui hänelle mukamas järkeä, hän totesi: ”En saisi milloinkaan tunnonrauhaa, ellen lähtisi miesten mukaan.” Havas oli vielä 30.11. Hyökkäsin hieman araksi käyneiden poikien edessä, kunnes ankara tuli katkaisi tien. Lopulta hänet määrättiinkin JR 68:n 4. Huomattiin myös, ettei hän käskenyt miehiään sinne, minne ei itse ollut valmis menemään. Havas oli joskus todennut, ettei osannut kuin saarnata ja kalastaa, mutta olihan hän monessa kovassa taistelussa koeteltu mies ja suorastaan luontainen sotilasjohtaja. Poikia haavoittui ja jokunen kaaatui ja katosi. Havaksen on kerrottu olleen huiman rohkea: hän oli itse mukana vaikeimmissakin paikoissa ja tuki siellä leikillisin sanoin heitä, joista pelko oli saada yliotteen. Johdin komppaniani onnellisesti tavoitteeseen. Saimme vetäytymiskäskyn. Konttasimme ja matelimme metHavas kalasaunansa edustalla mukanaan perhettä ja sukua. Havas hankki komppanialleen ylimääräisen kenttäkeittiön, sillä tiesi sen tulevan vielä tarpeeseen. Sieltä hän kiiruhti joukko-osastonsa kokoamispaikalle Keuruulle. Silmälasit särkyivät ja kipua tuntui vasemmassa olkapäässä. Havas on kirjannut ylös sen tapahtumia: ”Hyökkäsimme keskellä kirkasta päivää metsän läpi karkoittaaksemme asemiemme selkäpuolelle tunkeutuneet viholliset. Mutta kun helmikuun alussa suunnattiin Laatokan pohjoispuolelle, tuli sotahullusta komppanian isä, joka loi turvallisuuden tunnetta tiukoissakin tilanteissa. Suurehko siru löi lakinlippani läpi. Viisi hyökkäysvaunua pääsi murtautumaan linjojen sisään. Ensimmäiseen taisteluun komppania joutui Honkaniemen pysäkiltä itään. Ensimmäisen kerran elämässäni pyörryin, kun räjähti aivan pääni päällä. SUOMEN HISTORIA 45. Pikku näre putosi niskaani. Aivan tuoreet miehet joutuivat ankaran hyökkäysvaunuja tykkitulen alle. Myös Antti Rantamaa lähti rintamalle ja toimi eräänlaisena yhdysmiehenä eduskunnan ja rintaman välillä. Jo harmaata hiuksiinsa saaneesta ja vähän pyöristyneestä yli 40-vuotiaasta upseerista haluttiin tehdä sotilaspastori. Viholliskoneita aina ilmassa ja tykkituli oli tavaton, mutta meillä oli sentään jonkinlaiset korsut.” Helmikuun 26. Siinä makasin pikku kiven takana. Hv-tykki sai minut tähtäimiinsä. Keittiön vetäjäksi hän antoi ratsunsa ja kulki miestensä tavoin jalkamiehenä. Talvisota Wäinö Havaksen ei olisi ollut pakko lähteä sotaan sen paremmin kansanedustajana kuin kirkkoherranakaan. Ennen häntä oli edustajista jo lähtenyt Paavo Susitaival . ”Niin sakeassa teräsja nikkelisateessa en ole milloinkaan ollut. Sitten taistelimme monta päivää nk. Porukan vaihtuvuus aiheutti ongelmia, sillä täydennystä oli lähetettävä rintamalle. Menettelyllään hän sai komppaniassa arvostusta
heinäkuuta, kun 6. Hän oli jo 42-vuotias. Nukkumisesta ei ollut enää puhettakaan, ja syöminenkin jäi niukaksi. SUOMEN HISTORIA 46 Ei, kyllä minun pitää marssia. Vähän ennen rintamalle lähtöä hän lausahti mietteissään saunan pukuhuoneessa: ”Minua on jo kolmelta puolelta haavoitettu, ja nyt tuntuu, että tällä matkalla tulee neljännen vuoro.” Havaksesta tuli JR 50:n 2. Sen jälkeen Havas puki ylleen asepuvun, jossa olivat jo kapteenin tähdet. komppanian päällikkö. Maaliskuun 12. Wäinö Havas. Pian komppanian päällikkö Havas saikin pataljoonan komentajalta helpottavan tiedon: ”On rauha.” Kohti tuskien rintamaa Kivijärvellä oli 16.–17.6.1941 piispantarkastus. Mutta Viipurinlahdella oli syntymässä äärimmäisen vaaarallinen tilanne, ja sinne myös luutnantti Havas komppanioineen määrättiin. Kun hän marssi joukkonsa mukana, viereen pysähtyi upseereita kuljettanut henkilöauto: ”Mitäs sinä, vanha mies, täällä marssit, tule autoon.” Hetken malttoi kapteeni istua autossa, kunnes totesi: ”Ei, kyllä minun pitää marssia. Rykmentti joutui suppealla alueella lähes aina rintamahyökkäyksiin, eikä sellaisesta sodasta ollut suomalaisilla Sankarihautajaisiin lähtö Kivijärvellä 5.9.1941. Se olikin tarpeen, koska raskasta tulitukea oli vähän, yhteydet taakse katkeilivat ja vihollinen teki vaikeassa maastossa kovaa vastarintaa. Perääntyä ei saanut. Saimi-vaimolla seppele, valkoinen hattu päässään Heikki-poika. pataljoonan ja siihen kuuluvan 6. sän suojaan ja kiirehdimme miehittämään seuraavan viivytysaseman Kantalammen maastoon.” Tilanne alkoi kiristyä. Enhän muuten tiedä, mitä miehet joutuvat kestämään.” Tulikaste saatiin 12. 13. Vihollinen oli miehittänyt vastapäiset saaret ja liikkui siellä palavien rakennusten liepeillä. Paikka oli Uuraata vastapäätä, Niemenlautan niemi. Mutta 10 minuutin kuluttua tuli vaikeni ja alkoi kuulua hurrausta. Alkuhankaluuksien jälkeen, joukossa kun oli hieman kuritontakin ainesta, päällikkö nautti ehdotonta luottamusta. komppania hyökkäsi kärkikomppaniana yhdessä viidennen kanssa. Enhän muuten tiedä, mitä miehet joutuvat kestämään. Vihollisella niitä riitti, sillä silloin kun ne onneksi menivät yli, tuntui koko avaruus ulvovan. Eräs sotamies totesi: ”Meillä on yksi armeijamme parhaimmista ja tunnollisimmista esimiehistä.” Sotilaana ja upseerina Havas toimi kylmäverisen rohkeasti. Havas myönsi olleensa miestensä tavoin lopussa. päivänä maaliskuuta vaunut syytivät tulta ja näyttivät hyökkäävän. Suomalaiset olivat voimattomia ilman ammuksia. päivän illalla Havas ilmoitti vastaavansa siitä, että he pysyvät paikoillaan, mutta ei siitä, ovatko he enää elossa ja pysyykö niemi siten heidän hallussaan
Kunnolla nähdäkseen kapteenin oli pakko olla näkyvillä. Kivijärvi. Kapteeni tyynnytteli: ”Eihän tässä pojat mitään hätää ole, menkääpä takaisin joukkueisiinne.” Eteneminen Suistamoon ja Harluun jatkui. Sankarihautajaiset pidettiin Kivijärvellä 5.9.1941. Viljanen, Paavo 1943: Wäinö Havas. juurikaan kokemusta. Sen sijaan rykmentin komentaja joutui VI Armeijakunnan komentajan kenraali Talvelan arvostelun kohteeksi: ”Istuu 6–7 kilometrin päässä rykmentistään. Siunaan itseni ja kaikki teidät rakkaani.” Hän mainitsi pataljoonan komentajalle ohimennen etiäisistään kuoleman suhteen. Hengen ja miekan mies. Periksiantamaton kapteeni totesi: ”Minä en paikaltani lähde minnekään!” Viimeiseksi jääneessä kirjeessä, kolme päivää ennen kaatumista krjoitetussa, hän kertoo: ”Syntymäpäiväni meni aamuyöstä partiossa. Sokka siirtyi Havaksen viereen ja alkoi ampua. Valoja ei voi pitää, sillä vihollisiin on paikoin vain sata metriä. Kapteeni itse alkoi tähystää ja ilmoitti osumasta, kun Sokka oli ampunut 7–8 laukausta. päivän iltana kapteeni Havas kirjoitti kotiinsa: ”Ilta pimenee ja viilenee. WSOY. Luoti oli osunut suoraan sydämeen. Kivijärven sotaveteraanit. Vähän ennen kello neljää Havas tiedusteli, oliko panssarintorjuntakiväärin ampuja Sokka lähellä. Seinällä hänen upseerimiekkansa. Elokuun 21. Saatuaan myöntävän vastauksen kapteeni ilmoitti, että edessä oleWäinö Havaksen kunniamerkkejä. van lehdon takana oli panssarivaunu. Helsinki. Pimeän turvin meni hyvästi ja saimme tarvittavat tiedot.” Eteneminen jatkui ja saavuttiin Suvilahteen. Rykmentin komentaja Aho laittoi Havaksen joukon kärkikomppaniaksi, todennäköisesti siksi, että Aho tiesi Havaksella olevan kokemusta panssarien kanssa taistelemisesta. Historiatyöryhmä. Sokka jatkoi tulitusta ja vilkaisi sitten päällikköä. Hän on mm. Komppanian asemat olivat Välikylän suunnassa, ja Havas itse oli maantien ja rautatien leikkauskohdassa. SUOMEN HISTORIA 47 Heikki Havaksen haastattelu Kivijärveläiset isänmaan ja kotideudun vapauden puolesta. Hartolan Sotaveteraanien puheenjohtaja. Sain harjoitella sataa metriä kuulien napsuessa muutamaan siltaan. Sorko, Kimmo & Parantainen, Juha-Pekka & Isosomppi, Sakari 2007: Vornan taistelutaival. päivän vastaisena yönä kaatui Havaksen taistelulähetti Väinö Puranen . Kääriydyn mantteliini. Tämän jälkeen jokainen komentaja, jonka tapaan kilometrien päässä joukoistaan, menettää rykmenttinsä.” Kohtalo täyttyy Elokuun 12. Samalla toteutui kohtalo, jonka Havas oli vahvasti tuntenut. Käskin siirtyä etulinjaan. 1999. Jyväskylä. Ratkaisu oli sotilaallisessa mielessä oikea, sillä Havas joukkoineen tuhosi panssarit. Vihollinen oli laittanut sen palamaan ja aloittanut hyökkäyksen panssarien tukemana. Wäinö Havas tähysti silloin jo viimeisen rajan taa. Komentaja totesi, ettei Havaksen tarvitse jatkaa, voidaan vaihtaa nuorempi mies. Wäinö Havaksen poika Heikki Havas tutkii isänsä papereita. Kapteeni kehotti poikiaan menemään makuulle painanteisiin, mutta itse hän istui poteron reunalla ja kirjoitti kirjettä. Vaunusta näkyikin pian räiskähdys ja savua. Jalkaväkirykmentti 50 1941–1944. Alarivissä hänen vaimonsa Saimin kunniamerkit. Ehkä enemmänkin halua osoittaa miehille, ettei päällikkö ole mikään pelosta tutiseva ukko. Lähdeluettelo. Aamun hämyssä hän ei pystynyt näkemään ammuntansa tuloksia vaan pyysi jotakuta tähystämään kiikarilla mahdollisia osumia. Raskaista tappioista kärsineessä rykmentissä muutamat miehet yrittelivät lähteä taaksepäin. Oliko se uhkarohkeutta. Harlussa komppania joutui rajuun kranaattikeskitykseen. Ampuja vaihtoi lippaan ja näki edelleen Havaksen tähystävän
Merivoimien suunnistamismestaruuskilpailuissa kisattiin joukkueina. Sodan hetkiä Kuva: Pekka Kyytinen Kuva: Kersantti N.Verronen Kuva: Kauko Kivi Kuva: Lauri Lamminmäki Kuva: J.Taube. Kuulantyöntöä pienellä ja karulla Mökerikön saarella. Erän voittaa lotta Pitkänen. Korkeushyppyä Sotilaspoikien urheilukisoissa Eläintarhan kentällä. Rintamatyöläisten yhteisissä urheilukilpailuissa menossa naisten 60 metrin juoksu. Liikuntapaikkoina toimivat suuret pelikentät siinä missä pienen saaren kumpuileva maastokin. Luutnantti Airola heittää keihästä Kannaksen kisoissa elokuussa 1943. Sota-aikanakin urheiltiin niin joukkuekuin yksilötasolla. 48 SUOMEN HISTORIA Sodan hetkiä 48 SUOMEN HISTORIA K u va t: SA -K u va Kesäkisoissa Urheilu on paras keino yleiskunnon kohentamiseksi, ja se toimii myös erinomaisena ryhmähengen lujittajana
49 SUOMEN HISTORIA 49 SUOMEN HISTORIA Aänislinnan ja Kolmen Kannaksen Koukkaajien välistä nyrkkeilyottelua seuraa runsas yleisö. Kuva: N.Verronen Kuva: T.Räisänen Kuva: Aavikko Kuva: Aavikko Kuva: N.Helander. Sankan katsojajoukon kannustaessa uimarit lähetetään liikkeelle Syvärin pohjoisrannalta. Joukkuepelit loivat yhteishenkeä miehiin. 1 500 metrin lähtö Käkisalmen kilpailuissa Räisälän urheilukentällä juhannuksena 1943. Tässä pelataan jalkapalloa Helsingissä. Kapteeni ja korpraali pesäpallon kimpussa Helsingin ilmatorjuntamiesten mestaruuskilpailuissa
50 SUOMEN HISTORIA Teksti: Mari Immonen Kuvat: Jan-Erik Laine. Sotilaslääketieteellisen museon kokoelmista löytyy runsas määrä esineistöä ja valokuvia, jotka kertovat lääkäreiden, sairaanhoitajien ja lääkintälottien työstä armeijan palveluksessa. Sotavuosina 1939–1945 rintamalla haavoittui arviolta lähes 200 000 suomalaissotilasta. Sotilaslääketieteellisessä museossa vierailijat saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella lähietäisyydeltä niin eturintaman joukkosidontapaikan välineistöä, haavoittuneiden sotilaiden kuljetuksiin tarkoitettuja ajoneuvoja kuin kenttäsairaalaan kirurgin työvälineitä morfiiniruiskuista teräviin skalpelleihin. V anhassa 1900-luvun alun punatiilisessä kasarmirakennuksessa riittää nähtävää sotahistoriasta kiinnostuneelle. Sotilaslääketieteellinen museo avattiin vuonna 1983 Lahden Hennalan kasarmialueella. Myös sotilaiden erilaiset tapaturmat ja sairaudet sekä epidemiat vaativat hoitoa ja ennaltaehkäisyä. Rintaman läheisyydessä toimineista joukkosidontapaikoista ja kenttäsairaaloista haavoittuneet kuljetettiin mahdollisimman nopeasti kotirintaman puolelle sotasairaaloihin. Hoitoa ja huolenpitoa Sotilaslääketieteellinen museo Lahden Hennalassa toimiva sotilaslääketieteellinen museo esittelee sotilaiden lääkintäja terveydenhuoltoa itsenäisyyden ajan Suomessa
51 SUOMEN HISTORIA. Joukkosidontapaikoilta loukkaantuneet kuljetettiin mahdollisimman nopeasti turvaan eturintaman taisteluista. Maan suojissa sijaitsevissa korsuissa annettiin ensiapua haavoittuneille sotilaille. Jatkosodan aikana sotasairaaloissa työskenteli parhaimmillaan yli 600 lääkäriä, 5 000 sairaanhoitajaa sekä 10 000 sairaanhoitoapulaista, joista useat olivat lottia. Haavoittuneet siirrettiin kenttäja sotasairaaloihin esimerkiksi hevosreellä ja -vaunuilla, sairasautoilla tai junalla
Hiekkaa varpaissa Yyterin rannat Yyterin hiekkaranta on houkutellut dyyneille auringonpalvojan kesäpäivänviettoon 60-luvulla. K u va : P ek k a K y yt in en /M u se o v ir a st o 52 SUOMEN HISTORIA
1930-luvulla Yyterin hiekkadyynit alkoivat houkutella myös ulkopaikkakuntalaisia. Hiekkaa varpaissa Yyterin hiekkadyynit tulivat 50ja 60-luvuilla tunnetuiksi ikimuistoisista juhannusjuhlistaan sekä Miss Yyteri -kisoista. Kaupunkilaiset saapuivat rannalle virkistäytymään ja viettämään aurinkoisia kesäpäiviä. Legendaaristen Yyterin Santojen yksi aikakausi päättyi 1970-luvulla, kun tanssilava sekä pienet mökit purettiin ja vanha Meriravintola tuhoutui tulipalossa. Satakunnan Suojeluskuntapiiri hankki alueen omistaneelta Rosenlew-yhtiöltä käyttöoikeuden rannan keskiosaan ja rakennutti sinne lomalaisia ajatellen Meriravintolan sekä pieniä vuokramökkejä. Vuonna 1965 yleisö villiintyi, kun The Rolling Stonesin Mick Jagger hyppäsi lavalle rokkaamaan. 1950ja 60-luvuilla Yyteri houkutteli nuoria viettämään kesäiltoja ja -viikonloppuja tanssilavalle sekä leirintäalueelle. Porilaiset kesänviettäjät olivat tämän aurinkoisen keitaan löytäneet jo paljon aiemmin. Y yterin hiekkaranta vakiintui paikallisten lomanviettopaikaksi Porin seudulla jo 1800-luvulla. Rannalle saapuneet saattoivat nauttia 1950-luvulla auringonpaisteen lisäksi Meriravintolan ja kioskin tarjoamista virvokkeista. Vuodesta 1951 Yyterissä järjestettiin myös kuuluisia kauneuskilpailuja, joissa kruunattiin hiekkarantojen kuningatar Miss Yyteri. Yksi ikimuistoisimmista hetkistä koettiin juhannuksena 1965, kun The Rolling Stones esiintyi kymmentuhatpäisen yleisön edessä. Varakkaimmat rakennuttivat Yyterinniemelle jopa omia huviloitaan. Rosenlew-yhtiön työntekijät puolestaan saivat vuonna 1949 Yyteriin oman lomakylänsä, jossa vapaapäivät kuluivat edullisesti yhtiön mökeissä. K u va : P ek k a K y yt in en /M u se o v ir a st o Kuva: Pentti Koskinen/Lehtikuva 53 SUOMEN HISTORIA Teksti: Mari Immonen
M onen muun makeisen tavoin myös purukumin historia maassamme kietoutuu vahvasti makeistehdas Huhtamäki-Hellaksen ympärille. Ensimmäiseksi kilpaan lähti makeistehdas Chymos, mutta Hellas seurasi pian perässä ja toi markkinoille Filmitähtisarjansa. Lähettämällä keräilykorttiensa sarjan tai käärepapereita tehtaalle sai vastineeksi herkkupaketin tai esimerkiksi 1960-luvun puolivälissä suositun Jenkki-kassin. Vuonna 1951 Hellas alkoi valmistaa Jenkki-purukumia, ja siitä muodostui todellinen menestystarina. 54 SUOMEN HISTORIA T ek st i: M a ri Im m o n en K u va t: C lo et ta , K a le v i L a a k so se n yk si ty is ko ko el m a. Vuoteen 1992 mennessä Hellas valmisti jopa 80 kuvallista purukumisarjaa, joissa seikkailivat lasten ja nuorten idolit muusikoista ja elokuvatähdistä sarjakuvahahmoihin. Hellas pysytteli tiiviisti ajan hermolla. Jenkki-purukumimainos vuonna 1957 oli yksi kolmesta ensimmäisestä mainoksesta, joita Mainos-Televisio esitti. Venyy ja paukkuu! Jenkki-purukumin tarina Muistatko vielä 60-luvun keräilykuvasarjat, joita oli piiloteltuina Jenkkipurukumipakkauksiin. Hellas toi jo 1930-luvulla kokeilumielessä markkinoille ensimmäiset purukuminsa nimeltään Sitkeitä paloja sekä H-H-purukumi. 1950-luvun puolivälissä tavallisen Jenkki-purukumin rinnalle tuli Paukkupurukumi ja nuoret omaksuivat nopeasti tämän pallopurukumin omaksi suosikikseen. Jotta samoilla keräilykorttisarjoilla ei olisi lunastettu useita palkintoja, tehtiin Hellaksen tehtaalla pieni reikä keräilykortin reunaan ennen sen palauttamista omistajalleen. Aika ei kuitenkaan ollut vielä otollinen, ja purukumin Suomen-valloitusta saatiin odottaa muutama vuosikymmen. Ensimmäiset Jenkit olivat kiiltävään paperikääreeseen pakattuja palapurukumeja. Vuonna 1959 Hellaksen laattapurkkapakkausten kanteen ilmestyi tuttu purkkapalloa puhaltava poika Paukku-Pave. Myös villieläimet, intiaanit ja vanhat autot saivat omat korttisarjansa. Purukumien ostajakunta kasvoi valtavaa vauhtia, kun pakkauksiin ryhdyttiin 1950-luvun lopulla lisäämään keräilykuvia. Myöhemmin Jenkki-purukumin tv-mainoskasvoina nähtiin muun muassa valloittava Jenkki-simpanssi sekä useita kotimaisia muusikoita Irwinistä Maaritiin . Entä 70-luvun Aku Ankka -salmiakkipurukumit. Makeistehtaat järjestivät erilaisia kilpailuja keräilyinnon ylläpitämiseksi. Aikuiset puolestaan paheksuivat naamaansa vääntäviä ja purkkaa äänekkäästi jauhavia nuoria. Keräilykuvat purukumipakkauksissa olivat menestys
XYLITOL Vuonna 1943 havaittiin ksylitolia eli koivusokeria esiintyvän luonnossa esimerkiksi marjoissa, hedelmissä ja sienissä. 1980-luvulla Xylitol-Jenkki sai tuotepakettien kylkeen ”Suomen Hammaslääkäriliitto suosittelee”-tekstin, mikä teki Jenkki-purukumista terveystuotteen. 1970-luvun alussa Turun yliopiston hammastieteen laitoksella tehtiin mullistava löytö, kun ksylitolin todettiin vähentävän kariesta ja hampaiden reikiintymistä. Jenkki-purukumin suosiota vauhdittivat erilaiset lapsille suunnatut keräilykorttisarjat. 55 SUOMEN HISTORIA. Ksylitolipurkka tuli kaupallisille markkinoille ensi kerran vuonna 1975 Xylitol-Jenkin muodossa. Tätä ennen ksylitolipurukumeja oli myyty muutaman kuukauden ajan apteekeissa lääketehdas Leiraksen nimellä. Yhteistyössä yliopiston tutkijoiden kanssa Hellas alkoi valmistaa koivusokerilla makeutettuja purukumeja
Häkäpönttöjen aikaan Polttoainepulan myötä siviiliväestön kulkuneuvoihin ei bensiiniä riittänyt, mutta onneksi häkäpöntöt pitivät kansan liikkeessä. Syksyllä 1944 jäljellä oli enää kymmenesosa sotaa edeltäneestä bussiliikenteestä. 1940-luvun lopulla häkäpönttöautot olivat jo harvinaisuus, kun bensiinin maahantuonti jälleen jatkui. Puukaasuttimia valmistettiin niin tehtaissa kuin pienissä konepajoissakin. Ratkaisuksi bensiinipulaan keksittiin autoihin asennettavat kaasugeneraattorit eli puukaasuttimet. S ota-aikana nestemäisten polttoaineiden tuonti Suomeen romahti. Vuosien 1939–1946 välisenä aikana on Suomessa rakennettu arviolta jopa 46 000 häkäpönttöä. Puukaasuttimet olivat myös vaivalloisia käyttää, ja väärin käytettyinä ne aiheuttivat onnettomuuksia. Häkäpönttöjen käytön yleistyminen merkitsi kokonaisen teollisuusalan syntymistä. Jopa polttoainepulaa pahemmaksi ongelmaksi linja-autoliikenteessä muodostui rengaspula, jonka johdosta vuonna 1942 kolme neljästä linja-autosta oli seisahduksissa. Puuta pilkkeenä tai hiilenä polttaneet kaasugeneraattorit tunnettiin kansan suussa paremmin häkäpönttö-nimellä. Näistä syistä häkäpönttöautojen aikakausi jäi verrattain lyhyeksi. Linja-autoissa ja kuorma-autoissa puukaasuttimien käyttö vähensi merkittävästi moottorin tehoa, joten ylämäessä saattoivat matkustajat joutua hyppäämään pois kyydistä ja työntämään autoa. Puute polttoaineesta, renkaista ja varaosista pakotti siviililiikenteen rajoittamaan kuljetuksiaan. SUOMEN HISTORIA 56 Teksti: Mari Immonen Kuvitus: Tero Björklund. Bensiiniä ryhdyttiin jo syksyllä 1939 säännöstelemään ankarasti ja se varattiin ensisijaisesti armeijan käyttöön
Linja-autot kuljettivat myös huomattavasti sotaa edeltänyttä aikaa suurempia henkilömääriä, sillä linja-autoille sallittiin 50 prosentin ylitys rekisteriotteeseen merkitystä matkustajaluvusta. Jäteaineet apuun Erilaisia korvikepolttoaineita kehitettiin kiivaasti, sillä moottoriajoneuvoja tarvittiin sotaa käyvässä maassa kipeästi. Kaksi ja puoli kiloa pilkettä vastasi arviolta yhtä bensiinilitraa. Ajokortin ikärajaa laskettiin 17 vuoteen, ja yksityisajokortilla saattoi ajaa kuorma-autoa myös ammattiliikenteessä. Pakon edessä liikennöintiä ohjaavia määräyksiä lievennettiin. Ennen moottorin käynnistämistä oli häkäpönttö lämmitettävä, ja pidemmillä matkoilla puupilkkeitä oli muistettava lisätä pönttöön. Myös kotirintaman naiset ja koululaiset kantoivat kortensa kekoon valmistamalla pilkkeitä talkootyönä. Ratin taakse Käytössä olevasta linja-autokalustosta pyrittiin ottamaan kaikki mahdollinen irti, mutta kuskeista oli jatkuva pula. Keinot on monet Puukaasulla kulkevien ajoneuvojen käyttö vaati omat niksinsä. Pilketalkoot Aluksi häkäpöntöt toimivat pääasiassa puuhiilellä, mutta pian siirryttiin puupilkkeeseen. Hiilija pilketeollisuudessa työskentelivät kymmenet tuhannet suomalaiset sekä suuri joukko sotavankeja. Helsingissä puolestaan kerättiin erityisen talteenottojärjestelmän avulla viemäreiden metaanikaasua, jonka kerrottiin riittävän polttoaineeksi 150 kuorma-autoon. Pilkkeen käyttö oli edullisempaa, ja sitä oli helpommin saatavilla. Häkäpönttöjä varten myytiin myös erityisiä sytykkeitä, autotulitikkuja, joilla puupilke saatiin helpommin syttymään. Esimerkiksi selluteollisuudesta saatavasta jätelipeästä valmistettiin väkiviinaa, jota sekoitettiin bensiiniin. Rattijuopumuksen tai liikennerikkomuksen takia korttinsa menettäneet saattoivat anoa ajo-oikeutensa takaisin. SUOMEN HISTORIA 57
Luottamusta ja tempauksia Kalevi Keihäsen (1924–1995) seuramatkojen salaisuus oli siinä, että hän antoi tavalliselle suomalaiselle luvan rellestää auringon lämmössä. Tarjolla oli runsaasti alkoholia, seksiä ja seuraa – kukaan ei jäänyt Keihäsmatkoilla yksin. Keihäsmatkat teki tiivistä yhteistyötä Hymy-lehden kanssa, ja lehti julkaisi erilaisia räväköitä markkinointitempauksia. Suomalaisturistit saattoivat ottaa rennosti ja nauttia olostaan. Keihäsmatka-Keihänen Seuramatkoja suomalaiseen makuun Kalevi Keihänen oli omintakeinen persoona, jonka merkitystä suomalaisten etelänmatkailulle ei voi vähitellä. A plodit kajahtavat ilmoille, kun lentokoneen renkaat osuvat kirskahtaen kiitoradan pintaan. Tunnelma on iloinen ja riehakas, sillä olihan itse matkanjärjestäjä Kalevi Keihänen luvannut mainoslauseessaan: ”Astutte vain koneeseen, otatte pienet ja olette perillä”. Hauskanpito oli sallittua, jopa suotavaa. 1970-luvun alussa Keihäsmatkat oli Suomen suurin matkanjärjestäjä. Legenda kertoo, että Keihäsmatkojen erikoisuutena tarjottiin lentomatkalla myös matkanjärjestäjän itsensä tuottamaa kanipaistia – seksipupuja, kuten herra asian ilmaisi. Chinchilla-turkkiin ja uimahousuihin pukeutunut pitkähiuksinen ja pyöreäkasvoinen mies herätti huomiota niin ulkonäöllään kuin värikkäillä seuramatkoillaan. Tarjottavaa koneesta löytyikin. Se kuljetti kymmeniä tuhansia tavallisia suomalaisia Espanjan, Italian ja Kreikan aurinkoon, ja mahtui matkoille mukaan joitain tuon ajan kotimaisia julkimoitakin. Vuonna 1969 Hymy ja Keihäsmatkat muun muassa järjestivät sadalle suomalaisäidille ilmaisen matkan Mallorcalle. Keihäsmatkoilla matkustivat kansan syvimmät rivit, herrat saivat kulkea omilla reittikoneillaan. Matkanjärjestäjän taholta taattiin täysi luottamuksellisuus, eikä lippuja varatessa tarvinnut kertoa edes omaa nimeä. Toinen yhteinen mainoskikka toteutettiin muutamaa vuotta myöhemmin, kun viisitoista kih58 SUOMEN HISTORIA Teksti: Mari Immonen Kuvitus: Tero Björklund. Keihäsen kohtuuhintaisiin lomamatkoihin oli työläiselläkin varaa. Keihäsmatkojen lennoilla asiakkaat saivat nauttia Kihniön Kipakka -nimistä pontikkaa sekä perinteistä kotiruokaa lihapullien ja nakkien muodossa
Keihäsmatka-Keihänen 59 SUOMEN HISTORIA
Hän päätti pestautua vapaaehtoiseksi Saksan SS-joukkoihin, jotta olisi päässyt tositoimiin rintamalle. Uhkarohkealla pojalla oli valtava into päästä mukaan rintamalle, mutta ikänsä vuoksi häntä ei huolittu mukaan. Vapaa-aikanaan Keihänen oli tiiviisti mukana paikallispolitiikassa sekä urheiluseuratoiminnassa. Muutaman vuoden kuluttua hän jatkoi Suomen Valtakunnallisen Urheiluliiton palvelukseen Tampereelle. Nuoren miehen sotainto ei laantunut. Keihänen teki vaikutuksen seurajohtajiin organisointitaidoillaan, ja pian hän siirtyi vaativampiin järjestötehtäviin Suomen Voimisteluja Urheiluliiton Satakunnan piiriin. Hän toimi suonäytteiden kerääjänä ja laboratorioapulaisena. Vuonna 1954 Keihänen ryhtyi järjestämään linja-automatkaa Sveitsiin Bernin Euroopan-mestaruuskisoihin. Onnistuneen matkan jälkeen Keihänen totesi, että hän oli löytänyt todellisen kutsumusammattinsa. laparia vihittiin lennon aikana 10 000 metrin korkeudessa. Hanttihommista sotaan Kalevi Keihänen oli kihniöläisen sekatavarakauppiaan poika. Keihäsen bussimatkat olivat suosittuja, ja kohta ym60 SUOMEN HISTORIA Kalevi Keihänen Tarjolla oli runsaasti alkoholia, seksiä ja seuraa – kukaan ei jäänyt Keihäsmatkoilla yksin.. Huimapäinen nuorukainen pääsi kuin pääsikin tekemään haaveilemiaan urotöitä sotatantereella taistelulähetin ominaisuudessa. Kohtalo kuitenkin puuttui peliin. Kun talvisota syttyi, Kalevi oli rippikouluikään varttunut nuorimies. Bussimatkoja Eurooppaan Sodan päätyttyä Keihänen palasi kotikonnuilleen Kihniöön ja aloitti työt Suo Osakeyhtiön palveluksessa. Häämatkalle pariskunnat pääsivät Torremolinokseen. Sodankylässä Keihänen näki tolppailmoituksen, jossa vuoden 1924 alkupuolella syntyneitä kuulutettiin ilmottautumaan Suomen armeijan palvelukseen. Jatkosodan aikana Keihänen suuntasi matkansa pohjoiseen ja toimi tukkijätkänä sekä muissa hanttihommissa, kunnes hän pääsi apumieheksi saksalaisten muonakuljetuksia hoitamaan
Räväkkä mies ymmärsi, millä tavoin turisteja houkuteltiin. Keihäsmatkojen taloudellisen alamäen on jälkikäteen arveltu johtuneen liian suurista ja nopeista investoinneista sekä kiihtyneestä kilpailusta. Yrityksen konkurssi tapahtui niin yllättäen, että 1800 matkailijaa jäi loukkuun lomakohteisiinsa. Turku. Taloudellisen menestyksen myötä Kalevi Keihänen perusti seuramatkojaan varten jopa oman lentoyhtiön, Spear Airin. Numminen, Juha 1970: Rahasta kiinni. Kirja siitä, miten Suomessa rikastutaan. Todellisuudessa Kihniön Kipakka -juoma oli mallorcalaista vodkaa, vain etiketit olivat kotimaiset. Keihäsmatkat eivät jääneet Keihäsen ainoaksi erikoiseksi matkailuhankkeeksi. Liian paljon liian nopeasti Näyttävästä nousukiidosta huolimatta Keihäsmatkat tuli tiensä päähän jo vuonna 1974. Vuonna 1965 hän perusti legendaarisen Keihäsmatkat-matkatoimiston ja siirtyi Euroopan autobaanoilta lentomatkailuun. Lähes 200 hehtaarin maa-alueelle oli tarkoitus rakennuttaa sekä kesäettä talvikäyttöinen lomakylä. Lähdeluettelo. päri Eurooppaa kiersi jo 17 hänen vuokraamaansa linja-autoa. Keihäsen koneita mainostettiin maailman ainoiksi, joissa oli matkustajille pontikkatarjoilu. Keihänen hankki seksikyläänsä vanhoja luhteja ja aittoja maanviljelijöiltä ja antoi heille vaihdossa Espanjan matkoja. Konkurssin myötä myös parisataa virkailijaa jäi työttömäksi. 70-luvun alku oli Keihäsmatkojen kukoistuskautta. Lentoyhtiön kalustoon kuului kaksi DC-8-32-suihkukonetta, jotka nimettiin Härmän Jätkäksi ja Härmän Mimmiksi. Turun yliopisto. Pääkohteena oli Espanjan aurinkorannat. Aurinkorannat kutsuvat Bussimatkabisneksestä luovuttuaan Keihänen piti hetken aikaa autovuokraamoa. Tammi, Helsinki. Konkurssin myötä Kalevi Keihänen joutui kuitenkin hautaamaan seksikylän rakentamishankkeen. Konkurssia puitiin oikeudessa ja Keihänen puolisoineen tuomittiin vahingonkorvauksiin. 61 SUOMEN HISTORIA Kostiainen, Arvo & Korpela, Katariina (toim.) 1998: Mikä maa – mikä valuutta. Suomalaismatkaajien paluumatka maksettiin valtion kassasta. Matkakirja turismin historiaan. Kihniöön ryhdyttiin rakentamaan maalaisromanttista seksikylää ulkomaalaisille turisteille
Tilanne on toistunut uuden valtioliittomme sisällä aivan viime aikoina. Tämä tuli esille YK:n yleiskokouksessa, jossa äänestettiin uuden vuosikymmenen alkajaisiksi Neuvostoliiton tuomitsemisesta heidän Afganistanin-sotareissunsa vuoksi. Rautaesirippu murtui ensin vähitellen, sitten jo nopeasti ryskähtäen. Näin ei kuitenkaan käynyt. Sosialistimaiden koalitio romahti kuin korttitalo. Muiden kehitysapurahojen lisäksi jaettavaa sosialistimaihin ei riittänyt. SUOMEN HISTORIA 63 16.1. Vielä 80-luvun alussa Leonid Iljitš Brežnev hallitsi sairastuneena zombina suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa. Tuona aikana Suomi-neito pelkäsi erityisesti suhteiden routakautta. Samoin vanha Kekkonen hallitsi Suomea. Vanhempi sukupolvi ei 90-luvun alussakaan ymmärtänyt, miksi omia rahoja pitäisi syytää maailmalle. – Kukahan siellä on seinän ja tapetin välissä?. Vuodelta 1990 ja Vilho Pahkan veteraanikirjasta Pääministeri Harri Holkeri (kok.) seurasi 20 vuotta sitten melkoisen tarkasti Itä-Euroopan tapahtumia. Kummallista oli, että Suomi antoi niin sanotun äänestysselvityksen. Suomi äänesti tyhjää – eihän Neuvostoliittoa saanut suututtaa. 1980 Kuten tunnettua, suomalaiset olivat toisen maailmansodan jälkeen hyvissä kauppaväleissä Neuvostoliiton kanssa sen romahtamiseen saakka. Se jätti paljon sijaa spekulaatioille. Suomen intressien mukaista olisi ollut, että ulkomaankauppa Venäjälle olisi jatkunut ennallaan. Suomettuneisuus oli totta tosiaan mennyt jo liian pitkälle. Miksi ei uskallettu olla oikein mitään mieltä. Kaikkien etujen mukaista olisi, että koko Euroopassa voitaisiin vahvistaa taloudellista vakautta. Eipä tuo ole ihme. Lama kolkutteli ovella
SUOMEN HISTORIAN RISTIKKO Tämän ristikon ratkaisun löydät Suomen Historian seuraavasta numerosta. SUOMEN HISTORIA 64 Ristikko
Kuva: Wikimedia commons / dr.eros. P. 1 b, 2 a, 3 a, 4 c, 5 b, 6 c, 7 a, 8 b, 9 c, 10 b SUOMEN HISTORIA PALVELEE LEHDEN TILAUS Netissä: www.suomenhistoria.fi/ tilaus Sähköpostilla: tilaus@suomenhistoria.fi Puhelimella: 03-2251 948 (avoinna ma–pe 8.30–16.00) OSOITTEEN MUUTOS TAI TILAUKSEN PERUUTUS Soita asiakaspalveluumme: puh. Kuka kirjoitti Koillismaa-sarjan. Mikä on tämä Suomen pisin silta. a) paloiteltuna hänen kotinsa kellarista b) muurattuna hänen kotinsa uuniin c) kotisohvaltaan muumioituneena SUOMEN HISTORIAN VISA Testaa tietosi vanhojen asioiden saralla. 1. Mikä oli nimeltään muinaissuomalainen metsän jumala. a) Eeva Joenpelto b) Kalle Päätalo c) Antti Tuuri 2. Mikä kappale alkaa sanoilla ”Suomessa olen minä syntynyt, tuolla kauniissa Karjalassa”. Oikeat vastaukset visan alla. a) Jätkänkynttilä b) Raippaluodon silta c) Tähtiniemen silta 6. a) Kimmo b) Ahti c) Tapio 5. a) Ransu Karvakuonon b) Muumipeikon c) Nalle Luppakorvan 8. Keinäsen 4. Mistä Hilkka Saarisen ruumis löydettiin 1972. Mikä on Suomen kansalliskala. a) ahven b) hauki c) silakka 3. Kuka johti Terijoen hallitusta. Mikä on Suomen pisin silta. a) Täällä pohjantähden alla b) Lapsuuden toverille c) Matalan torpan balladi 10. J. a) Jarno Saarisen b) Paavo Nurmen c) S. 03-2251 948 (avoinna ma-pe 8.30–16.00) tai lähetä sähköpostia osoitteeseen tilaus@suomenhistoria.fi PALAUTE TOIMITUKSELLE Palautetta ja parannusehdotuksia voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen: toimitus@suomenhistoria.fi tai perinteisellä postilla osoitteeseen: Suomen Historia, PL 350, 65101 Vaasa EDELLISEN RISTIKON RATKAISU SUOMEN HISTORIA 65 Vastaukset Visa K u va : SA -k u va 5. a) Lapatossu b) Pekka Puupää c) Uuno Turhapuro 7. Kenen suomalaisen urheilijan lempinimi oli Paroni. Mikä suomalainen elokuvahahmo tunnetaan englanniksi nimellä Numbskull Emptybrook. a) Vihtori Kosola b) Otto Wille Kuusinen c) Jukka Rangell 9. Kenen äänenä kuullaan Pertti Nättilän ääntä
66 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Ari Vatanen (oik.) ja Terry Harryman kohottavat maitolasit Jyväskylän Suurajojen voiton kunniaksi vuonna 1984. K u va : L eh ti k u va / M at ti B jö rk m a n
2 SUOMEN HISTORIA SUOMEN HISTORIA 67 Jatkoa luvassa... heinäkuuta 2016 KESTOTILAAJANA SAAT LEHDEN ENSIMMÄISENÄ! Tilaa Suomen Historia suoraan kotiovellesi: www.suomenhistoria.. ...Suomen Historian 11. Suomen Historia 4/2016 Kuva: SA-kuva, Ovaskainen. numero ilmestyy 7
Vanhat Koneet kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. numero Hinta 8,90€ AJANKUVA Jenkki-purukumi venyy ja paukkuu Sinivalkoiset 14 suomalaista keihäänheiton sankaria keihäskaaret MAAMME PUOLUSTAJAT Eturivin kansanedustaja Wäinö Havas LEGENDA KeihäsmatkaKeihänen Väkevä suosikki. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. Klassikot kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. on lehti tuningharrastajille. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Raskas Kalusto kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Amerikan Rauta kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Tuning.. kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Tuning.. Koneurakointi kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Puhelimitse: puh. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “K eih äs en m at ko ill a m at ku st iv at ka n sa n sy vi m m ät riv it, h er ra t sa iv at ku lk ea re itt ik on eil la .” 6 414888 002355 1 6 4 80 02 35 -1 60 4 PAL VKO 2016-27 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Su om en H ist or ia n 10 . Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. nu m er o • 4/2 01 6 10. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee