03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. Klassikot kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Tuning.. Vanhat Koneet kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Miten Se Toimii tekee faktasta hauskaa aivan jokaiselle, joka on kiinnostunut pysymään ajan tasalla viimeisimmän teknologian ja planeettamme upeiden ihmeiden saralla. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Raskas Kalusto kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. on lehti tuningharrastajille. nu m er o • 8/2 01 6 Suomen Historia 8/2016 • Hinta 8,90 € 6 414888 002355 1 6 8 80 02 35 -1 60 8 PAL VKO 2017-04 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi. Se vastaa kysymyksiin, joita ei ole tullut aiemmin edes ajatelleeksi! Miten Se Toimii kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Miten Se Toimii määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.mitensetoimii.. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Amerikan Rauta kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Puhelimitse: puh. määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Tuning.. Uutuuslehti! Suomi-neito nousee siivilleen Kiekkohullun kansan synty Kaikkien aikojen Jättipotti URHEILU ILMAILU LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “V uo n n a 19 73 Su om ee n sa at iin en sim m äin en lo tto m ilj on ää ri, ku n pe rh ee n äit i N iv ala st a n ap pa si yli m ilj oo n an m ar ka n jä tti po tin .“ Su om en H ist or ia n 14 . Vastaukset esitetään mielenkiintoisten ja mukaansatempaavien artikkelien muodossa. Koneurakointi kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat Miten Se Toimii Lehti, joka ruokkii aivoja! Miten Se Toimii tekee tieteistä hauskaa vastaamalla eri alojen kysymyksiin – avaruudesta, ympäristöstä, teknologiasta, liikenteestä ja historiasta. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa
Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii. UPEAT JA HAVAINNOLLISTAVAT KUVITTUKSET YKSITYISKOHTAISET LÄPILEIKKAUSGRAFIIKAT ENSILUOKKAISET VALOKUVAT LEHTIPISTEISSÄ 8.12.2016 KAUTTA MAAN 2 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA 1940-luvun joulukorteissa kuvataan jos jonkinlaista joulunajan askaretta ja huvitusta.. 66 90 ruokkii aivojasi! Miten Se Toimii tekee faktasta hauskaa aivan jokaiselle. Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii. Upeat läpileikkausgra. TEKNOLOGIA Hämmästyttäviä ideoita ja mielenkiintoismpia keksintöjä! LIIKENNE Näin meitä palveleva liikenne todella toimii. ikat esittelevät, miten asiat toimivat ja ensiluokkaiset valokuvat puolestaan tuovat nähtäväksi mitä uskomattomampia yksityiskohtia. Luvassa on syväluotaavia ja laajoja artikkelikokonaisuuksia, tiedeuutisia eri puolilta maailmaa sekä ajankohtaisia haastatteluja. HISTORIA Menneisyys ei ole todellakaan kuivaa kanssamme! AVARUUS Mitä ympäröivään äärettömyyteen kuuluu. TIEDE Tieteen uutuudet ja salaisuudet paljastuvat! YMPÄRISTÖ Maailma avautuu nyt aivan uusin silmin. Se on lehti täynnä hyödyllistä ja mielenkiintoista lukemista koko perheelle vastaten kysymyksiin, joita ette ole tulleet aiemmin edes ajatelleeksi! Miten Se Toimii tekee tieteistä hauskaa kertomalla eri alojen faktoja – avaruudesta, ympäristöstä, teknologiasta, liikenteestä ja historiasta
3 SUOMEN HISTORIA
Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Yllättäen nuo tunnelmat ovat tänään paljolti samoja kuin vuosikymmeniä sitten. On tullut aika kiittää lukijoita sekä laajaa ja asiantuntevaa tekijäjoukkoa yhdessä vietetyistä hienoista hetkistä. (06) 2810 170, Fax (06) 2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Suomen Historia, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Sähköiset osoitteet toimitus@suomenhistoria.fi myynti@suomenhistoria.fi materiaali@suomenhistoria.fi etunimi.sukunimi@suomenhistoria.fi Painopaikka Arkmedia Oy, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2342-7981 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Vähistäkin aineksista on silloin taiottu juhlan tuntua. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Pääkirjoitus 1. Tämän numeron myötä myös Suomen Historia -lehti jää historiaan. Tilaajapalvelu Puh. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. K a n n en k u va : V ei k k au s. Seuraamme ensimmäisenä Suomessa lentolupakirjan saaneen naisen elämän kuvioita. Lotto ja jääkiekko kietovat suomalaiset paulaansa vuodesta toiseen, vaikka halliyleisöt ja lottotytöt ovatkin kovasti muuttuneet. Kaikki seikkailut päättyvät aikanaan. Matkaa tehdään myös aivan kirjaimellisesti, sillä kiinnostavimmat ideat sekä parhaat jutut saavat yleensä alkunsa jossain muualla kuin oman työpöydän äärellä. Peili muuttuu silmissämme taikakaluksi, kun muistamme siihen liittyvät vanhat uskomukset. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Ja sitten on joulu, korvaamattoman taianomainen lapsuuden joulu, jolloin kaikki koristeet, ruoat, lahjat ja laulut koetaan ensi kerran. Matkalla sukelletaan tiedon sähköisillä valtaväylillä, pengotaan vanhoja arkistoja, käydään läpi valokuvakokoelmia ja haastatellaan alan asiantuntijoita. Pyykinpesukin on romanttista, kun työtä tekee pulsaattorikone. Mukavia lukuhetkiä viimeisen numeron parissa! Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@suomenhistoria.fi SUOMEN HISTORIA 4 Suomen Historia 8/2016 KANNESSA: Lottotyttö Hilkka Kotamäki poseeraa vuonna 1971. Tutustumme Kanadan tuohoisimpaan merionnettomuuteen joutuneiden suomalaismatkustajien kohtaloon. Ajatellaanpa kahden suomalaisten rakastaman pelin historiaa. Jokapäiväisten asioiden ohella tässä numerossa seikkaillaan maalla, merellä ja ilmassa. Valmis lehti vie lukijan hetkeksi menneen ajan tunnelmiin. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@suomenhistoria.fi Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Mari Immonen, Mika Rassi Avustajat tässä numerossa Esa Laukkanen, Aimo Tenni, Pekka Tuomikoski, Susanna Yliluoma Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, Meniina Wik Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Vähät siitä, onko muistojemme joulu vietetty keskellä puutetta. joulukuuta 2016 Päätepysäkillä H istoria-aiheisen lehden jokaisen numeron tekeminen on seikkailu. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Käymme läpi Keski-Euroopassa Pommerissa sotineiden suomalaisten vaiheita. Eikö olekin hauskaa, että arkisten ja pysyvien asioiden muutosten tarkkailu voi kuljettaa meidät kauas arjen harmaudesta
5 SUOMEN HISTORIA AJANKUVIA Yllä Tauno Luiro hyppää maailmanennätyslukemiin. Loikka kantaa 139 metriä. Vuosi on 1951 ja taustalla Obertsdorfin taivas. K u va t: Su o m en U rh ei lu m u se o. Alla hypätään mäkeä 1910-luvulla Helsingin Alppilassa
32 Luovutettujen kotiinpaluu Vuonna 1955 Suomeen palasi kolme Neuvostoliittoon luovutettua miestä. SUOMEN HISTORIA 6 14 Kaikkien aikojen jättipotti Suomalaiset ovat jo vuosikymmenten ajan seuranneet sydän kurkussa lauantai-illan lottoarvontaa. 18 Maailma on kiekko Olemme kiekkohullua kansaa, mutta kanadalainen jääpeli juurtui maaperäämme hitaasti. 60 Lottoarvontaan kuuluvat olennaisena osana viralliset valvojat. numero Suomen Historia 8/2016 Juoruttiin, että Kotkan Ruusun parturiliikkeen takahuoneessa sai muitakin palveluja. 14 Kuva: Veikkaus Kannessa Kannessa Kannessa. Unohtumattomat legendat s. 26 Ilmojen valtiatar Suomen ensimmäinen naislentäjä Vuokko Knuutila valloitti taivaan 30-luvulla. 36 Etulinjan upseeri Sodan julmuuksista tuli nuorelle kauppakoululaiselle Jaakko Juurikkalalle arkipäivää. Keitä olivat Leinon vangeiksi kutsutut ihmiset. Tässä numerossa Pääartikkelit Suomen Historian 14. Jääkiekon historia kietoutuu niin teollisuuden kuin tiedotusvälineiden muutokseen. Miksi lotto luotiin ja kuinka se voitti meidät puolelleen. Legendaarisin heistä on kuvassa etualalla istuva Aulis Gerlander
64 Sanaristikko ja tietovisa 30 Viimeinen hovineiti Venäjän keisarinnan uskottu nainen eli vanhuutensa pienessä huoneistossa Helsingissä. Aino Hannula, Hilma Kallio ja Hilma Taavettila pelastuivat. Sen valmistaminen oli pitkään harvojen valittujen tuntema salaisuus. Voitto tuli – ja meni. 54 Tarinoita Turusta Suomen vanhin kaupunki on ollut monessa asiassa maamme ensimmäinen. 60 Unohtumattomat legendat Merimiehet lankesivat Kotkan Ruusun pauloihin. Hän oli ensimmäinen suomalainen nainen, jolla oli lupa lentää. 52 Juhani Tamminen tuulettaa vuonna 1974 Suomi– Tšekkoslovakia-ottelussa. 62 Parhaat Suomalaiset Kari Suomalainen ällistelee aikoja, tapoja ja vähän lakejakin. 48 Hukkunut keisarinna Kanadan tuhoisin merionnettomuus vei pohjaan myös kymmeniä suomalaissiirtolaisia. 44 Viisi vuotta Pommerissa 1700-luvun Euroopan suursodassa taisteli myös suomalaisia. 42 Sodan hetkiä Kuinka sotaa talletettiin jälkipolvien katseltavaksi. Seuraamme heidän seikkailujaan mannermaalla. 58 Pula-aika Puutteen keskelläkin oli joulu, ja juhlan tuntua taiottiin vähistä aineksista. 50 Pyykkärin apuna Pyykinpesukoneet vapauttivat emännät aikaa vievästä ja raskaasta pyykkäyksestä. 31 Suussa sulavaa suklaata Joulunmakuisia Budapest-konvehteja on valmistettu jo 80 vuotta. 48 Vuokko Knuutilan määrätietoinen katse tähyili jo 20-luvun lopulla taivaita kohti. 18 Kanadan pahin meriturma kiskoi syvyyksiin kymmeniä suomalaissiirtolaisia. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Uutisia ja erikoisuuksia menneiltä ajoilta. Kerro kerro kuvastin s. 52 Kerro kerro kuvastin Peiliä, tuota tainomaista kalua, on pelätty ja palvottu. Muistatko miksi. Toistuvat Artikkelit Jouluyönä tyttö näkee peilistä tulevan puolisonsa. 26 K u va : B ain N ew s Se rv ic e / Th e Lib ra ry o f C o n gr es s Kuva: Suomen Urheilumuseo Kuva: Suomen Ilmailumuseo
Pidätystilanteessa kahdeksasta jääkäristä yksi menehtyi ja kaksi jäi vangiksi, muut onnistuivat pakenemaan. Elokuun 24. päivä oli vuoden ennätyspäivä, sillä silloin peräti 495 lasta päästi ensiparkaisunsa. Tiesitkö esimerkiksi, että muinoin hauen nikamista on valmistettu leluja ja ahvenen evistä on ennustettu. Lokakuussa 1966 isäntä Viljo Talonen Ikaalisista löysi pelloltaan suuren rahakätkön. Historiallisen löydön arviotiin olevan 50 000 silloisen markan arvoinen, ja nykyrahassa tuo summa vastaisi noin 87 000 euroa. Museoalueen arkeologisissa kaivauksissa on vuosien varrella löytynyt noin tuhat kiloa eläinten luita ja kokonaisia luurankoja. Maan uumenista paljastui valtava määrä 1700-luvulta peräisin olevia kupariplootuja. Luinen eläintarha U usi arkeologinen näyttely avaa ikkunan eläinten historiaan sekä siihen, millainen suhde ihmisellä ja eläinkunnalla on ennen ollut. Näyttelyssä esitellään monta erikoista faktaa eläimiin liittyen. Välikohtaus syntyi, kun suomalaiset ja venäläiset viranomaiset saivat vihiä Simon Maaninkajärvellä sijaitsevalle saunalle majoittuneista jääkäreistä. Turun Luutarha-näyttely esittelee yli 30:n eläinlajin kiehtovaa menneisyyttä. Joulukuussa 1916 sattui Simon kahakaksi nimitetty yhteenotto jääkäreiden ja viranomaisten välillä. 50 vuotta sitten 100 vuotta sitten SUOMEN HISTORIA 8 Koonnut: Mari Immonen Lennätinpostia Vuonna 1945 Suomessa syntyi 95 758 lasta. Luutarha-näyttely on esillä Aboa Vetus & Ars Nova -museossa osoitteessa Itäinen Rantakatu 4–6, Turku. Kuva: Wikimedia Commons. Löytöjen joukossa on muun muassa keskiaikaisesta kellarista vuonna 1994 löydetty kissan kallo
Ilmestymisen loppuminen ei siis vaadi tilaajilta toimenpiteitä. Museo sijaitsee osoitteessa Kustaa III:n katu 6, Hämeenlinna. Se olikin ihanaa seurattavaa, sillä Suomi päihitti Ruotsin 4–3. Entä miten lama jakoi kansakuntaa. Tarinaa kevennetään esimerkiksi syrjähypyllä kehätien huoltoasemiin. Samana vuonna Helsingissä järjestettiin jääpallon ensimmäiset MM-kisat. Teos on kuvitettu havainnollisesti ja pirteästi. Rikkauksien Häme -näyttely Hämeen linnassa 10.11.2016– 26.2.2017. Hämeen maaperästä on kaivettu esiin muinaisia aarteita kuten suurin osa maamme viikinkiaikaisista rahakätköistä. Miten Suomi on muuttunut itsenäisyytensä vuosikymmenillä. Loppuottelussa Neuvostoliitto sitten riepotti Suomea lukemin 7–1. Jussi Iltasen kirja alkaa kehäteiden yleisestä historiasta, ja se kuljettaa lukijan tarkasti Kehä III:n kaikkien suunnitteluja rakennusvaiheiden läpi. Iltanen, Jussi 2016: Valtaväylä ja susiraja. Aarteiden Häme Kuva: Suomen Urheilumuseo SUOMEN HISTORIA 9 Lukuvinkkejä. Vantaa. Lehden tilaajilta on laskutettu vain tämän vuoden numerot. Rikkauksien Häme -näyttelyssä on esillä näitä ainutlaatuisia viikinkiajan aarteita hopeakolikoista miekkoihin. Historia jatkuu ja sitä tulee koko ajan lisää. SKS. Elämmekö Satumaassa vai Ryysyrannassa. Kellastupa. Maineikkaat kulttuurihistorioitsijat antavat vastauksen tähän kysymykseen esittelemällä suomalaisten arkielämää ja suomalaisia kulttuuri-ilmiöitä menneeltä sadalta vuodelta. Toimitus haluaa kiittää lukijoita ja toivottaa jännittäviä hetkiä kotimaan menneisyyden parissa muilla areenoilla. Turnauksen Suomi–Ruotsi-ottelu oli Suomen television ensimmäinen suora lähetys, ja sitä seurasi paikan päällä ennätyksellsiet 15 000 katsojaa. Kaartinen, Salmi & Tuominen (toim.) 2016: Maamme. H ämeen seudulla on poikkeuksellisen rikas historia, sillä alueella on ollut vakituista asutusta jo varhaiselta kivikaudelta alkaen. Suora pallo ruudussa J ääpallo oli 50-luvulla suosionsa huipulla niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria. Suomen Historia päättyy H yvä lukija, pitelet käsissäsi Suomen Historia -lehden viimeistä numeroa. Helsinki. Miten suomalaisista tuli urheilukansaa. Lappeenrannan Veiterän ja Oulun Palloseuran ottelua seurasi 6 444 silmäparia, ja se oli kaikkien pallolajien SM-kisojen siihenastinen katsojennätys. Yleisömenestysten suuri vuosi oli 1957. Kehä III on Suomen vilkkaimpia teitä ja ensimmäisiä poikittaisliikenteen valtaväyliä. Kehä III 50 vuotta. Kirjan lopussa esitellään Kehä III:n kaikki liittymät. Monia kirjan kuvia ei ole julkaistu vuosikymmeniin
Pikkujoulut Pikkujouluperinne saapui Suomeen 1900-luvun alussa, kun ylioppilasosakunnissa ryhdyttiin järjestämään puurojuhlia. Postilaatikosta tipahtelevat jouluiset tervehdykset ovat yksi varma joulun merkki. Useat joulupostimerkeistämme ovat taiteilija Pirkko Vahteron käsialaa. Ohjelmaan kuuluivat yhteiset leikit, lahjojen jakaminen, puheet sekä mahdollisesti myös tanssia. Mainoslauseella "Ota Hota, ei pakota!" markkinoitua lääkejauhetta myytiin sinikeltaisessa pussissa, jonka päällä komeili sulkapäähineeseen sonnustautunut intiaanimies. Joulun merkit J oulupostimerkeissä on vuosien saatossa kuvattu monenlaisia jouluperinteisiin liittyviä tapoja ja uskomuksia joulusaunan lämmittämisestä kuusen hakumatkaan. Kone Oy oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka ryhtyivät järjestämään pikkujoulujuhlia henkilöstölleen. Hota-nimi tuli intiaanien pyhästä kukasta, ja lääkettä kutsuttiin myös intiaanipulveriksi. Joulun merkit -näyttely on esillä 10.11.2016–8.1.2017 Postimuseossa. Koneella pikkujouluja pidettiin jo 1930-luvulla. Ota Hota, ei pakota! 30-luvun lopulla tamperelaisen lääketehdas Starin menestystuotteeksi nousi Hota-särkypulveri. Vuosikymmenten saatossa pikkujoulujen luonne muuttui perinteisistä puurojuhlista vauhdikkaaksi ja alkoholin kostuttamaksi loppuvuoden illanvietoksi. 1960-luvulla aspiriinivalmisteet kuitenkin syrjäyttivät lääkkeen markkinoilta ja vuonna 1998 sen valmistus lopetettiin kokonaan. SUOMEN HISTORIA 10 Lennätinpostia 1919 vietettiin ensimmäisiä Linnan juhlia, kun presidentti Ståhlbergin Aino-tytär järjesti itsenäisyyspäivän kahvikutsut noin 150 vieraalle. Kuva: Pietinen/ Museovirasto. Myöhemmin pikkujoulujen vietto levisi yhdistysten, järjestöjen ja myös työpaikkojen piiriin. Hän suunnitteli kaikki suomalaiset joulupostimerkit vuodesta 1973 vuoteen 1982. Museo sijaitsee Vapriikin museokeskuksessa osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere. Juhlinta oli aluksi varsin maltillista. Sota-aikana myynti notkahti raaka-ainepulan vuoksi, mutta 50-luvulla Hota-pulveri teki jälleen kauppansa. Suomen ensimmäinen joulupostimerkki ilmestyi vuonna 1973. Postimuseossa voi nyt nähdä kerralla kaikki Suomessa ilmestyneet joulupostimerkit ja taiteilijoiden niistä tekemät luonnokset
Suhteidensa kautta Karl hankki ystävälleen huippulääkärin, joka osasi parantaa miehen silmäsairauden. Pitäkääpä, köyhätkin, owenne pimeän aikana kiini, sillä eiwät näy pitkäkyntiset sääliwän köyhiäkään, kuten tästä näkyy. Aika ajoin sensuuri kirjastoissa on johtanut siihen, että melko harmittomiakin kirjoja on lukittu piiloon. Pitkäkyntiset ovat silti aina liikkuneet kylillä pyhistä piittaamatta. Myrkkykaappien kirjoja lainattiin vain täysi-ikäsille. Tunnetuin tarina sananlaskun synnystä liittyy liikenneonnettomuuteen. Myrkkykaappiin päätyivät 50ja 60-luvulla muun muassa seksuaalisuutta käsittelevät teokset. Joulu ”palotornihotellissa” Jouluyönä säilytettiin kaupungin putkassa 5 henkilöä, joista kolme juopumuksesta, toiset rikoksista. Miehet laskettiin wapaalle jalalle, mutta tullaan heitä syyttämään täkäläisessä raastuvanoikeudessa. Loppu onkin historiaa. Eräs tarina kertoo sotaväen harjoitelleen Brinkkalan talon edustalla. Poliisi pääsi kuitenkin jäljille ja pidätti heidät. Joulusärpimet warastettiin eräältä Siiwolossin peräkankaalla asuwalta naiselta kortteerinsa ruokahuoneesta joulun seutuna. Myrkkykaapit Kirjastoista löytyi aikoinaan myrkkykaappeja, joissa säilytettiin arveluttavana pidettyä kirjallisuutta. Nämä naisen joulusärpimet oliwat hänen ainoilla rahoillaan hankkimat, joten hänelle koitui ikäwä wahinko. Kuski oli ohjannut vaununsa kirjaimellisesti päin Prinkkalaa. Näpisteliwät joululahjoja itselleen joutolaismiehet Otto Blom Suoneenjoen pit. Kansan Ääni 29.12.1910 Joulu on rauhallinen yhdessäolon juhla. Eilen päiwällä warastettiin kauppias A. Sen saa poliisikamarista. SUOMEN HISTORIA 11 Historian lehdiltä K u va : Fa ze r. Sanonnan alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen uskotaan liittyvän Turun Kakskerrassa sijaitsevaan Brinkhallin kartanoon tai Turun keskustasta löytyvään Brinkkalan taloon. Koska kääntyminen vasempaan tai oikeaan tuotti osalle sotamiehistä vaikeuksia, kehotettiin sotilaita kääntymään Brinkkalaan päin. 1820-luvulla eräs vieras oli lähtenyt Brinkkalan talossa pidetyistä maaherran juhlista ja rysäyttänyt hevosvaununsa säpäleiksi seinään. Matikaisen akkunan alta potkukelkka. Kiitokseksi tästä palveluksesta liiketuttava antoi Svenille sveitsiläisen suklaareseptin. Fazerin Sininen Klassikkosuklaan syntytarina juontaa juurensa 1920-luvulle. Kansan suusta Päin prinkkalaa: Kun jokin asia menee pieleen, voidaan sanoa sen menevän päin prinkkalaa. Lappeenrantalaisen Kansan Äänen ilmoituspalstalta löytyi 1910-luvulla monenlaisia kirjoituksia ja varoituksia pyhäpäivien pahantekijöistä. Potkukelkat Muuan Armilan mies on korjannut jonkun huolimattoman potkukelkan. Tuolloin makeistehtailija Karl Fazerin poika Sven Fazer auttoi erästä englantilaista liiketuttavaansa tämän terveysongelmissa. Esimerkiksi jatkosodan jälkeen monessa kirjastossa siirrettiin neuvostovastaiseksi tulkittu kirjallisuus varastokaappeihin pois yleisön näkyvistä. Wauhkolan kylästä ja Otto Trom Lappeen Armilasta. Henkilökunnan tiloissa sijainneiden kaappien lasiovet saatettiin vuorata paperilla, jottei niiden sisään voinut nähdä. Vuonna 1922 kauppoihin tulleesta Fazerin Sinisestä tuli makeistehtaan tavaramerkki
Jouluolkia leviteltiin talojen lattialle niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Karvaturkkiin ja pelottavaan naamariin sonnustautuneet pukit eivät suinkaan antaneet muille lahjoja vaan vaativat isäntäväeltä kestitsemistä tai viinaryyppyä. Nykyisenkaltainen joulupukki punaisineen nuttuineen saapui Suomeen vasta toisen maailmansodan jälkeen. Joulun aikaan olkien päällä myös nukuttiin, jotta vainajille ja enkeleille jäi tilaa vuoteissa. 1900-luvulla joulu syrjäytti perinteisen sadonkorjuujuhlan eli kekrin vuoden suurimpana juhlana. Kansan parissa sarvekkaat kekripukit kuitenkin jatkoivat yhä kiertämistään. Riimusauvoissa kyseisen symbolin ajatellaan viittaavaan eritoten keskitalven juhlaan eli jouluun.. Jouluyö, juhlayö Suomalaisten joulunvietto on ainutlaatuinen sekoitus muinaisskandinaavien pakanallisia uskomuksia ja myöhemmin kristinuskon myötä kansan pariin juurtuneita tapoja ja oppeja. Kuva: Zilliacus/SA-kuva SUOMEN HISTORIA 12 Lennätinpostia MUINAINEN JOULU Eräiden tulkintojen mukaan joulu-sana juontuu ruotsin kielen pyörää tarkoittavasta hjul-sanasta. Monet jouluperinteet juontavat juurensa jo näiltä ajoilta. Olkia heittämällä saattoi isäntä ennustaa seuraavaa vuotta, sillä katon orrelle jääneiden olkien määrä kertoi tulevan sadon runsauden. Joulupukki Ennen vanhaan Suomessa kiertelivät loppuvuodesta kekripukit. Pakanalliset perinteet Ennen kristinuskon saapumista Suomeen joulun juhliminen ei keskittynyt vain tiettyihin päiviin vaan sitä vietettiin aina Tuomaan päivästä Nuutin päivään. Muinaisskandinaavit merkitsivät ajan ja auringon vuotuista kulkua renkaan ympärille kiertyneen käärmeen kuvalla. Olkien merkityksestä entisajan suomalaisten keskuudessa muistuttavat yhä joulun olkikoristeet, himmelit ja olkipukit. Lahjoja jakava saksalainen Pyhä Nikolaus ilmestyi suomalaisiin kaupunkilaisja säätyläisperheisiin 1800-luvulla. Vuonna 1927 Yleisradion Lastentunti-ohjelman kuuluttaja Markus Rautio eli Markus-Setä paljasti kuuntelijoilleen joulupukin tarkan asuinpaikan Lapin Korvatunturilla. Kristinuskon myötä oljet saivat uuden merkityksen, kun ne liitettiin Jeesuksen seimen olkiin
Vuosisatojen kuluessa juhlapöydän antimet ovat muuttuneet. Jouluruokaa tarjoo kunnon väki Joulun perinteisiin on jo pitkään kuulunut runsas ruokatarjoilu. Ruotsinkielisillä alueilla himmelit koristeltiin paperilla, nauhoilla ja kynttilöillä. Joulunaikaan oli tapana kestitä myös talon haltijoita ja tonttuja. Varhaisin tieto suomalaiskotiin kiikutetusta joulukuusesta on vuodelta 1829, jolloin helsinkiläisen paroni von Klinckowströmin kodista kerrottiin löytyvän peräti kahdeksan kuusta. Suutarin sohiminen Aattoillan ohjelmaan kuuluivat erilaiset leikit. Hyvän sadon takaamiseksi saivatkin himmelit roikkua tuvan katossa aina juhannukseen saakka. Selin olkiukkoon oleva pistäjä yritti sohaista olkiniteen kumoon kepillä, kun taas lähempänä olkinidettä oleva varjelija yritti estää tätä osumasta. Maataloissa joulukuuset jätettiin usein koristelematta ja ne kiinnitettiin katosta roikkumaan. Toisinaan himmeleitä tehtiin hääjuhliinkin. Yksi suosituimmista oli suutarin sohiminen. Sen kaltaisia sadonkorjuun päättymiseen liittyviä koristeita tunnetaan myös muissa maissa, mutta Suomessa niiden käyttö vakiintui erityisesti joulunaikaan. Kuva: T.Nousiainen/SA-kuva SUOMEN HISTORIA 13. Esimerkiksi nykyisin varsin suosittu jouluruoka kinkku yleistyi laajasti vasta 1930-luvulla. Himmelit valmistettiin useimmiten rukiinoljista. Toisen kilpailijan edessä oli oljista kasattu olkinide eli suutari. Jotta talon henkiolennot pysyivät suopeina, jätettiin heille kulhollinen puuroa tai olutta. Siinä tradition kerrotaan juontavan juurensa muinaisten esi-isien tavasta kantaa juhlapöytään jumalatar Freijalle pyhitetty joulukarju. Ensimmäinen Suomessa ilmestynyt tietosanakirja vuodelta 1911 antaa joulunkinkkuperinteelle kiintoisan syntyteorian. He seisoivat selin toisiinsa ja pitelivät kiinni samasta pitkästä kepistä. Uuden tavan omaksumisen myötä monessa tuvassa luovuttiin jouluolkien käytöstä. Hyvän onnen himmeli Katosta riippuva himmeli oli entisaikoina varsin tärkeä taikaesine, sillä sen uskottiin tuovan taloon vaurautta sekä hyvää ruissatoa. Kansakoulujen kuusijuhlien myötä joulukuusen käyttö levisi myös maaseudulle. Joulukuusi Kauniisti koristellut joulukuuset ovat varsin nuori jouluperinne. Jos himmeli otettiin katosta alas liian aikaisin, saattoi se aiheuttaa epäonnea ja jopa katovuoden. Leikissä oli kaksi osallistujaa
14 SUOMEN HISTORIA. Ensimmäiset nykyaikaiset lottokierrokset pelattiin vuonna 1953 Länsija Itä-Saksassa ja Italiassa. Onnenpeli antaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet voittoon. Nykymuotoinen lotto numeroituine palloineen kehitettiin toisen maailmansodan jälkeen. Miksi lotto luotiin ja kuinka se voitti suomalaiset puolelleen. Kaikkien aikojen jättipotti Suosikkipeli lotto Suomalaiset ovat jo vuosikymmenten ajan seuranneet sydän kurkussa lauantai-illan lottoarvontaa. Genovassa kaupungin senaatin jäsenet valittiin nostamalla viisi ehdokasarpaa uurnasta. Lottopelin idea syntyi Italiassa 1500-luvulla. Kaupunkilaiset alkoivat lyödä vetoa valittujen ehdokkaiden nimistä. Teksti: Mari Immonen • Kuvat: Veikkaus Oy TIESITKÖ
15 SUOMEN HISTORIA
Keski-Euroopassa suosittua numeroveikkaukseen perustuvaa lottoa oli yritetty tuoda Suomeen jo 1950-luvulla. Ensimmäisellä vakioveikkauskierroksella arvuuteltiin muun muassa kotimaisten jalkapalloja pesäpallo-otteluiden sekä Suomen, Ruotsin ja Saksan välisen yleisurheilun maaottelun tuloksia. Kierroksen numeroiden arvonta esitettiin televisiossa 3.1.1971. Onnenpelissä ei tarvittu urheilutietämystä, eikä se vaatinut pelitulosten seuraamista. Suomessa oli jo vuosikymmenien ajan pelattu erilaisia veikkauspelejä, mutta lotto jätti ne muutamassa vuodessa kauas taakseen suosiossa. Lottotyttö Hilkka Kotamäki kiersi ympäri maakuntia markkinoimassa uutuuspeliä. Sen suosiota siivitti myös onnekas sattuma. Kun muut Pohjoismaat Veikkauksen uusi lottopeli lanseerattiin kansalle näkyvästi. Jos onnetar suosi, tavallisen kaduntallaajn elämä saattoi muuttua yhdessä yössä. Samalla ruudukon numeromäärää kutistettiin 40:stä 37:ään. Loton mahdollisuuksista väkiluvultaan pienessä Suomessa ei oltu yksimielisiä. Suomalaiset intoutuivat uudesta pelistä siinä määrin, että sitä pelattiin jopa 300 000 markan edestä. Muutamaa vuotta myöhemmin Suomeen saatiin ensimmäinen lottomiljonääri, kun perheenäiti Nivalasta nappasi yli miljoonan markan jättipotin. Pelitoiminta aloitettiin Vakio-pelillä. Vuonna 2011 otettiin käyttöön nykyinen 39 lottonumeron järjestelmä. Loton viehätystä lisäsi se, että sitä saattoi pelata kuka tahansa. SUOMEN HISTORIA 16 Lotto Suomessa. Vuonna 1980 kuuden numeron pelimuodosta siirryttiin seitsemän lottonumeron arvontaan. Suomessa kasinoiden tapaiset ison maailman uhkapelimuodot eivät nekään uhanneet loton menestystä. Tänä vuonna Veikkaus aikoo uudistaa lottoa lisäämällä jälleen yhden pallon arvontakoneeseen. Loton suosiota siivittivät ehkä sittenkin eniten jättipotit, jotka olivat moninkertaisia veikkauspeleihin verrattuna. Veikaten voittoon Veikkaustoimisto toi kansalliset veikkauspelit suomalaisten ulottuville 40-luvulla. J oulukuussa 1970 Suomessa pelattiin valtakunnan ensimmäinen lottokierros. Lotto on muuttunut aikojen saatossa. Heti ensimmäisellä kierroksella löytyi yksi täysosuma: ylivieskalainen myyjätär voitti huimat 343 825 markkaa. Uusi peli herätti runsaasti kiinnostusta suomalaisissa
Todellisen läpimurtonsa lotto teki vuonna 1972, kun se nousi selkeästi suosituimmaksi Veikkauksen pelimuodoksi. Aina kaikki ei ole mennyt ihan putkeen. Suomalaiset ovat vuosikymmeniä seuranneet lottokoneen pyörimistä sydän kurkussa. eivät olleet kiinnostuneita yhteisestä lottoarvonnasta, ei lottohanke vielä tuolloin toteutunut. Tuolloin Suomen Valtakunnan Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto ja Suomen Palloliitto perustivat Oy Tippaustoimisto Ab:n. Lähdeluettelo Lotto 66,5% Tasapeliveikkaus 3,3% Vakioveikkaus 30,2%. Veikkaustoimiston pelit tavoittivat tavallisen kansan veikkausasiamiesten kautta. Urheilujärjestöjen perustama yhtiö siirtyi vuonna 1975 valtion omistukseen. Samaan aikaan veikkausvarojen tuella toimivia tahoja oli yhä enemmän. Esimerkiksi vuonna 1978 arvonnassa ei kyetty erottamaan numeroita 1 ja 7 toisistaan. Vaikka kyseessä oli yksityinen osakeyhtiö, se toimi valtion tiukassa valvonnassa. Lottokansaksi lottotytön matkassa. Myös palkintojen kokoa pohdittiin. Tuon kommelluksen jälkeen numero 7 merkittiin poikkiviivalla. SUOMEN HISTORIA 17 Vuonna 1973 Suomeen saatiin ensimmäinen lottomiljonääri, kun perheenäiti Nivalasta nappasi yli miljoonan markan jättipotin. Eri pelimuotojen osuus Veikkauksen liikevaihdosta vuonna 1972. Joissain maissa jättipotin kasvattaminen liian suureksi oli nimittäin aiheuttanut merkittäviä tappioita peliyhtiöille. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, Turku. 1960-luvulla veikkauspelin tuoton rajat tulivat kuitenkin vastaan. Asiamiehiä ryhdyttiin etsimään sanomalehtiilmoituksilla, ja pian veikkauspisteiden verkosto oli kasvanut maanlaajuiseksi. Lottohuuma oli vallannut koko maan, ja onnenpeli lunasti paikkansa suomalaisten suosikkipelinä. TIPPAUSTOIMISTOSTA VEIKKAUKSEKSI S uomeen saatiin länsinaapurin esimerkin mukaisesti oma kansallinen peliyhtiö heinäkuussa 1940. Rahaa tarvittiin lisää, joten oli aika kääntää katseet rohkeasti uutta peliä kohti. Uutta peliä markkinoitiin erilaisin mainostempauksin. Maamme ensimmäinen lottotyttö Hilkka Kotamäki kiersi ympäri Suomea esittelemässä uutta lottopeliä ja opastamassa ihmisiä pelin saloihin. Jos potti oli turhan iso, jäi voiton mahdollisuus pieneksi ja ihmiset vähensivät pelaamista. Seuraavana vuonna yhtiön nimeksi muutettiin Oy Veikkaustoimisto Ab. Veikkauspeleistä saadut tuotot käytettiin aluksi urheiluja liikuntatyöhän, mutta 1950-luvulta alkaen veikkausrahoja on jaettu myös tieteen, taiteen ja nuorisotyön pariin. Suomalaisessa lotossa päädyttiin samankaltaiseen järjestelmään kuin Sveitsissä, jossa 40 numeron joukosta valittiin kuusi lottonumeroa. Niemelä, Outi 2013: Lotto. Keltaiseen minimekkoon ja vaaleaan peruukkiin sonnustautunut lottotyttö hyppäsi kansan silmille lehdissä ja televisiossa. Lotto saapuu rytinällä Ennen lottopelin alkua oli Veikkauksessa tehty tarkkoja laskelmia eri pelimuotojen välillä
Kuinka kanadalaisesta joukkuepelistä tuli kansamme yhtenäishengen suurin vahvistaja. Teksti: Mika Rassi K u va : Su o m en U rh ei lu m u se o 18 SUOMEN HISTORIA. SM-liiga antaa maakuntiin kilpailuvoimaa, ja Leijonien menestys lujittaa itsetuntoamme maailman mittakaavassa. MAAILMA ON KIEKKO Suomen ja jääkiekon yhteinen historia Suomalaisen suhde jääkiekkoon on yhtä aikaa pyhä ja riehakas
MAAILMA ON KIEKKO 19 SUOMEN HISTORIA
Peli oli ahdettu sisätiloihin, pelaajamäärä rajoitettu yhdeksään ja otteluaika tiukennettu 60 minuuttiin. Lopputulos joko lamaannuttaa tai riehaannuttaa kansan. Se tunnettiin Suomessa nimellä jäähockey, mutta 1900-luvun alun suomalaistamisvimman myötä pelin nimeksi tuli Ensimmäisen SM-sarjan välieräottelu Tampereen Palloilijat vastaan Viipurin Reipas pelattiin Pyhäjärven jäällä 1928. Neljäntenä vasemmalta seisoo aikansa suurin kiekkotähti Holger Granström. J ääkiekko on suomalainen karnevaali. Pelin käänteet koetaan voimakkaasti: riemu, raivo ja pettymys vuorottelevat. K u va : Su o m en U rh ei lu m u se o SUOMEN HISTORIA 20 Suomalainen jääkiekko Suomen joukkue osallistui ensi kertaa MM-kisoihin Sveitsissä Baselissa vuonna 1939. Viipuri voitti ottelun, samoin koko sarjan. Kuva: Suomen Urheilumuseo. Kiekkopeli on Suomessa joukkuelajien kuningas yleisömäärillä mitattuna, mutta sen suosio virisi täällä hiljalleen. Jääkiekko on kulkenut käsi kädessä maamme muun kehityksen ja muutoksen kanssa. Suomessa innostuttiin kanadalaisesta kiekkopelistä hitaasti. Kotijoukkueen voitto SM-liigassa tai maajoukkueen menestys maailmalla antavat aikuisille ihmisille luvan kylpeä torien suihkulähteissä ja ilakoida kaduilla kasvot maalattuina. Pallon asemesta pelattiin puisella kiekolla, jotta väline ei osuisi yleisöön eikä hallin ikkunoihin. Ensimmäinen jääkiekko-ottelu pelattiin 1875 Montrealissa. Mestaruuden ajamina kirkon työntekijätkin kapuavat tapuleihin soittamaan kelloja. 1800-luvulla saarivaltakunnassa kehittyi maahockey ja myös luistimilla pelattava jääpeliversio. Kiekkokatsomosta avautuu omanlaisensa avara näkymä Suomen koko lähihistoriaan. Käytössä olleen hallin sallima tila vakiintui lopullisesti pohjoisamerikkalaisen jääkiekkokentän kooksi. Meillä talvipelien kuningas oli viime vuosisadan alusta lähtien eurooppalainen jääpallo. Brittiläiset sotilaat pelasivat Kanadassa 1800-luvun alussa erilaisia jääpelejä, joista myös paikalliset innostuivat. Intiaaneillakin oli omia jääpelejä. Myöhemmin jääkiekko on tarjonnut kotimaiselle teollisuudelle menestystuotteita. Outoihin heimovaatteisiin sonnustautuneet kansalaiset mylvivät ja hakkaavat yksinkertaista rytmiä hallikatsomoissa ja olohuoneissa. Termi hockey esiintyi Britanniassa ensi kerran 1500-luvulla. Esimerkiksi teollistuminen edisti 60-luvulla pelin suosiota. Pallon varjossa Länsi-Euroopassa on pelattu erilaisia joukkuepelejä mailoilla ja palloilla vuosisatojen ajan
Toinen maailmalla hockeynä tunnettu jääpeli nimettiin vastaavasti jääkiekoksi. Kun lyöntilaukaukset yleistyivät jääkiekossa 60-luvulla, Suomessa ryhdyttiin jalostamaan jääkiekkomailoista kestävämpiä. Vuonna 1975 perustettiin jääkiekon SM-liiga, ja mestaruussarja eristettiin kokonaan muusta jääkiekkoilusta. Hitaasti rinnalle Jääkiekko alkoi vallata jääpallolta alaa sotien jälkeen. Sen jälkeen mitalisijoja hätyyteltiin usein. Jääkiekossa on nimittäin osattu pelata peliä myös lajin näkyvyydellä. Kenties kiekon suosiota kasvatti sekin, että siinä taklaukset ovat sallittuja toisin kuin jääpallossa; jääkiekko on siis jääpalloa roisimpaa. Tuolloin jääpallo oli jo jäänyt suosiossa jääkiekon taa. Seuraavana vuonna Luistinliitto pääsi Kansainvälisen jääkiekkoliiton jäseneksi. 1920-luvun jälkipuoliskolla Suomen Luistinliitto ja Suomen Palloliitto kamppailivat uuden lajin ohjailusta. Jääpallo vaati paljon tilaa ja pelit kestivät pitkään. Käynnissä oli suuri muutto maalta kaupunkeihin, ja kun kansa kaupungistui, se myös janosi entistä enemmän uusia vapaa-ajan harrastuksia. Aivan viime vuosina komposiittimateriaalit ja kiinalainen tuotanto ovat syrjäyttäneet suomalaiset mailat.. Maaottelun voitti Ruotsi ja Suomen-mestaruuden Viipurin Reipas. Jääkiekko oli lisäksi kansainvälinen laji, kun taas jääpallo oli supistunut muutamien naapurimaidemme keskinäiseksi kisailuksi. Koska maamme jäähallien määrä lasketaan jo sadoissa, pelin vaikutus rakennusteollisuuden erikoistuotteisiin on kiistämätön. Lähiöiden nuoret syöksyivät innolla kaukaloihin. Jäähalleja kohosi, ja sarjapelien ympärillä alkoi pyöriä raha. 20-luvulla Suomen Luistinliiton johtomiehet päättivät tuoda meille kilpailevan jääpelin, joka jättäisi enemmän tilaa luistelijoille. Jääkiekon yleistymiseen Suomessa vaikutti ensinnä lajin tiiviys. Sijoituskin oli hännänhuippuna. Niin kiekkoa voitiin hyvin pelata työpäivien jälkeen. jääpallo. Jääkiekon MM-kilpailut järjestetään joka vuosi, ja laji on niin muodoin viestimissä esillä hyvin tiheään. Esimerkiksi kansainvälisiin arvokisoihin lähti Suomesta joukkue vasta 1939. 1929 voimat yhdistettiin ja perustettiin Suomen Jääkiekkoliitto. Suurten jääkiekkomahtien joukkoon kurotimme MM-kisoissa vuonna 1967, kun lätkäjätti Tšekkoslovakia kaatui 3–1. Suorimmin jääkiekon synnyttämää teollisuutta on ollut varusteiden, erityisesti mailojen, valmistus. Pallopelin maailmanmestaruusturnauksen Suomi–Ruotsi-ottelu keräsi vuonna 1957 Helsingin olympiastadionille peräti 15 000 katsojaa, ja sen televisiointi oli myös Suomen television ensimmäinen suora lähetys. Koko 50-luvun jääpallo oli kuitenkin vielä kiekkoa edellä. Tunnetuin suomalainen maila oli Koho, mutta myös Toronto-, Montrealja Titan-mailat olivat merkittäviä vientituotteita. 70-luvun alkaessa jääkiekko oli yksi Suomen suosituimmista joukkueurheilulajeista. Jääkiekkokorttien ja muiden julkaisujen kulta-aikaan 70–80-luvuilla kiekon työllistävä vaikutus tuntui paperija painokoneilla asti. 50-luvulla syntyneet tekojääradat olivat jääkiekolle otollisia. KIEKON TUOMAA TEOLLISUUTTA J ääkiekko on tarjonnut suomalaisille paitsi huvia myös leipää pöytään. Veli-Pekka Ketola ja Heikki Riihiranta K u va : Su o m en U rh ei lu m u se o SUOMEN HISTORIA 21 Pelin suosio kasvoi tehdaskaupungeissa, koska sitä voitiin pelata työpäivien jälkeen. Kansan lempilapsi Suomessa jääkiekon maailmanmestaruuskamppailut käytiin ensimmäisen kerran vuonna 1965 Tampereen ja koko maan ensimmäisessä jäähallissa. Luistinradoilla käytiin kädenvääntöä jääpallon ja luistelijoiden keskinäisestä tilamäärästä. Kuten jääkiekon suosio Suomessa, myös Suomen kansainvälinen kiekkomenestys kasvoi hitaasti. Yleisö ei ole päässyt jääkiekkoa karkuun. Pelin suosio kasvoikin aluksi työläiskaupungeissa kuten Tampereella ja Hämeenlinnassa. Mutta minkä jääpallo aloitti, sitä jääkiekko on jatkanut. Vuonna 1927 Luistinliitto otti lajin ohjelmaansa ja julkaisi suomenkieliset säännöt. Jääpalloon verrattuna jääkiekkoon tarvittiin lisäksi vähemmän väkeä ja pienempi tila, joka oli helppo valaista. Pian puu-lasikuitumailamme olivat kovassa huudossa ulkomaillakin. Kohon menestys harrastajien keskuudessa jatkui tälle vuosikymmenelle. Kansainvälinen menestys vahvisti jääkiekon valta-asemaa. Olympiajäällä Suomi kiekkoili ensi kerran 1952, ja vuodesta 1957 lähtien Suomen maajoukkue on pelannut arvoturnauksessa joka vuosi. Niin ikään 1928 Palloliitto isännöi ensimmäisen Suomi–Ruotsi-ottelun ja järjesti ensimmäiset jääkiekon SM-kisat. Lähimpänä kolmen kärkeä oltiin 1974, mutta maalivahdin dopingkäryn vuoksi voitto Tšekkoslovakiasta tuomittiin tappioksi. Toiminta oli kuitenkin vaatimatonta
K u va : Su o m en U rh ei lu m u se o 22 SUOMEN HISTORIA Suomalainen jääkiekko. Veli-Matti Ketola oli ensimmäisiä Suomesta maailmanliigoihin lähteneitä. Porin kasvatin WHA-joukkue oli Winnipeg Jets vuosina 1974–77
Esimerkiksi erinomainen hyökkääjä Veli-Matti Ketola jäi Winnipeg Jetsissä pois ykkösketjun vieläkin kovempien hyökkääjien tiimistä. Historia toisti itseään vuonna 2016. Suomen maajoukkueen valmentajana toimi 1950ja 60-luvuilla kanadansuomalainen Viljo ”Joe” Wirkkunen. Maajoukkueen vuosi vuodelta parantuneet suoritukset olivat varmasti antaneet pelaajille enemmän uskoa itseensä. Ensimmäiset NHL:ssä pelanneet suomalaiset olivat siirtolaisia. Nykyään suomalaisurheilijan ammattilaisura maailmalla urkenee useimmiten jääkiekon saralla. Kansainvälisillä areenoilla todella suuret menestykset jäivät kuitenkin vielä saavuttamatta osittain huonon onnenkin tähden. 1. 3. Hän vaikutti merkittävästi suomalaisen jääkiekon kehitykseen luomalla varsinaisen valmennustyönsä sivussa perusrungon suomalaiselle juniorivalmennukselle. Oppinsa Suomessa saaneita maailmantähtiä jouduttiin odottamaan 1970-luvulle saakka. Samaan aikaan suomalaisten onni kääntyi. Kaksi vuotta myöhemmin Kurri pelasi Wayne Gretzkyn laitahyökkääjänä. Vuonna 1978 17-vuotias Jari Kurri oli sinetöinyt jatkoaikamaalillaan nuorten EM-voiton. Jari Kurrista tuli tähti 17-vuotiaana, kun Neuvostoliitto kaatui hänen maaliinsa ja nuorten EM avasi Suomen arvokisatilin. 1 2 3 Ku v a : S uo me n Ur hei l um u se o K uv a: H an n u L i n dr o o s / Su o me n Ur h eilu mu s eo K uv a: E rk ki Ra s ki n en / I S / L eht iku va 23 SUOMEN HISTORIA Ensimmäinen NHL:ssä pelannut suomalainen oli 1920-luvulla liigassa luistellut siirtolainen Albert Pudas.. Viljo ”Joe” Wirkkunen toi kanadalaista kiekko-osaamista Suomeen 50ja 60-luvuilla. 2. Atlantin takaisesta ihmemaasta lähdetään siis mykyisin vuolemaan kultaa varsin toisenlaisiin töihin kuin sata vuotta sitten. Poikamme ovat lisäksi pelanneet maailmankaukaloissakin jo kauan ennen Suomen supertähteä Teemu Selännettä. Neuvostoliitto kukistui, ja Suomi sai ensimmäisen arvokisavoittonsa. Jääkiekkoliitto sai suomea puhuneesta Wirkkusesta kaipaamansa jääkiekon lähetyssaarnaajan, joka matkusti 50-luvun alussa levittämässä ilosanomaa ympäri Suomen. Suomen kirkkain kiekkotähti Teemu Selänne oli kenties aikansa palvotuin nuorisoidoli. Heihin kuuluivat muun muassa 1920-luvulla liigassa luistellut Albert Pudas ja 1949 jopa kauden parhaaksi tulokkaaksi valittu Pentti Lund. KANSAINVÄLISIÄ KIEKKOTÄHTIÄ K ansallisen tason kiekkosankareita on Suomessa ollut lukematon määrä. Hieman samoin kävi ensimmäisenä Suomesta NHL:ääm lähteneelle Matti Hagmanille, hyvin lahjakkaalle pelaajalle, joka joutui 80-luvun alussa Edmonton Oilersissa Wayne Gretzkyn varjoon. Nykyään lätkätiliä taotaan eneneväsä määrin myös Euroopassa ja itäisessä KHL-liigassa. Lopettaessaan ammattilaisuransa NHL:ssä vuonna 1998 Kurri oli paras Kanadan ulkopuolelta tullut maalintekijä ja pistemies
Kanerva, Juha ja Tikander, Vesa 2012: Urheilulajien synty. Yksi ryhmä ovat naiset. Helsinki. 7. Readme.fi. Vantaa. Jääkiekko myös liittää suomalaiset kansainväliseen urheiluyhteisöön. Jääkiekosta tuli koko kansan viihdettä, mutta se ei ole jäänyt pelkäksi viihteeksi. SUOMEN HISTORIA 24 Suomalainen jääkiekko Barta, Pavel et al. 2011: Jääkiekon maailma. Pelin miehinen maine pitää naisten jääkiekkoa yhä pimennossa, vaikka Suomen naiset ovat päässeet MM-tasolla mitaleillekin. Jääkiekolla on ollut Suomessa vaikutus kaikkiin inhimillisen toiminnan aloihin teollisuudesta politiikkaan ja tiedotusvälineistä kulmakapakoihin. Myös liike-elämän ja jääkiekon liitto vahvistui entisestään. Häyrisen tyylin manttelinperijänä on pidetty Antero Mertarantaa. Parhaiten tämä on näkynyt Tampereella Tapparan ja Ilveksen ja Helsingissä Jokereiden ja HIFK:n kannattajien kesken. 2000: Vuosituhannen tähdet. Intereuropean Publications. Parhaat jääkiekkoselostajat ovat sankareita hekin. Jääkiekko rakentaa samaan aikaan kansallista ja ylikansallista yhteenkuuluvuutta. Samalla selostuspuhe nopeutui ja saavutti itse peliä muistuttavan rivakan rytmin. Naisten jääkiekkoa pelattiin Kanadassa jo 1800-luvun lopulla. Szemberg, Szymon et al. Helsinki. Harrastusmahdollisuudet ja jäähallien määrä lisääntyivät Leijonien voiton jälkeen merkittävästi. Maailmanmestaruuskisojen televisioinnista on maksettu miljoonasummia. Asiallisen, luettelevan ja toteavan selostustyylin rikkoi ensimmäisen Raimo Häyrinen, joka alkoi 70-luvulla viljellä värikästä kuvailevaa kieltä. Teos. Raimo ”Höyry” Häyrinen ei tyytynyt latelemaan pelaajien nimiä. 80-luvun alussa Jari Kurrista tuli NHL:n ensimmäinen suomalainen tähtipelaaja. Rehevä konekivääritahtinen selostus on iskenyt ärhäkän lajin ystäviin. toukokuuta miltei puolet Suomen väestöstä seurasi televisiosta, kuinka Leijonat päihittivät Tre Kronorin naapurin omalla maalla Globenissa. Kurrin ja Teemu Selänteen myötä huippujääkiekkoilijoista kasvoi koko kansan tuntemia ja ihailemia julkisuuden henkilöitä, kansainvälisiä menestyjiä, joihin nuoriso suhtautui vähintään yhtä kiihkeästi kuin kuuluisimpiin poptai elokuvatähtiin. On myös heitä, joiden pitäisi olla jääkiekon valokeilassa, mutta jotka jäävät pimentoon. Se on suurta liiketoimintaa musiikkitai elokuvateollisuuden tapaan. Maailmanmestaruus synnytti liki ennennäkemättömän kansanjuhlan. K u va : M at ti Ta po la / L eh ti k u va. Vastaava hetken hullaantuminen on sittemmin leimannut suomalaisten käytöstä myös kansallisten arvokisojen kohdalla. Helsinki. Voidaan arkailematta sanoa, että vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruus merkitsi Suomelle laman loppua niin henkisessä kuin aivan kouriintuntuvassa taloudellisessa mielessä. Nyt huudetaan! Vuoden 1995 miesten jääkiekon maailmanmestaruuden voitto löi meihin lopullisesti kiekkokansan leiman. Onnistuneesta pelin tulkinnasta tulee osa itse peliä, jota ilman kokonaisuutta ei voi enää ajatella. Lähteitä ja lisälukemista Vuoden 1995 maailmanmestaruus merkitsi Suomelle laman loppua. Tänä vuonna edesmennyt Matti Hagman siirtyi ensimmäisenä Suomesta maailman kovimpaan ammattiliigaan eli Pohjois-Amerikan NHL:ään. Heiskanen, Benita ja Salmi, Hannu 2015: Kiekkokansa. Teos. siirtyivät 1974 Pohjois-Amerikan ammattikaukaloihin. Jääkiekko. VALOSSA JA VARJOSSA J ääkiekko nostaa tähdiksi myös muita kuin jääkiekkoilijoita. Se sitoo ihmisiä paikallisesti. Sen suosio ja näkyvyyskin ovat vuosien mittaan kasvaneet, mutta harvassa lajissa on otettu yhtä voimakkaasti kantaa naisten osallistumista vastaan kuin jääkiekossa. 1970-luvulta asti sen suosio on kasvanut, ja Suomeenkin naisten jääkiekko rantautui tuolloin
Jääkiekon seuraamisesta on tullut kansan karnevaali. Vuonna 2012 ilo on yhtäläistä, mutta yleisön koruton olemus on vaihtunut pelipaitoihin, kasvomaalauksiin ja lippumereen. Kotiyleisö riemuitsee Helsingissä ottelussa Suomi– Tšekkoslovakia. SUOMALAINEN ARVOKISAKATSOMO ENNEN JA NYT Vuonna 1974 Suomi isännöi toista kertaa jääkiekon MM-kisoja. 25 SUOMEN HISTORIA K u va : E er o Ik ä h ei m o n en / L eh ti k u va K u va : To m i N at ri / L eh ti k u va
Työskenteli konekirjoittajana suojeluskuntain yliesikunnan taisteluvälineosastolla ja myöhemmin toimittajana ja radioselostajana. Lentäjän talvivarusteisiin sonnustaunut Vuokko Knuutila istuu Sääski II -lentokoneen siivellä maaliskuussa 1931. VUOKKO KNUUTILA 1906–1972 Vuokko Knuutila oli maamme ensimmäinen lentolupakirjan ja purjelentolupakirjan suorittanut nainen. Knuutila oli vuoden 1936 Berliinin olympialaisten ainoa naisradioselostaja ja Ylen ensimmäinen ulkomaille lähetetty naisreportteri. 26 SUOMEN HISTORIA K u va : A a rn e P ie ti n en / M u se o v ir a st o
Jäderholmin lentonäytökset olivat tehneet Knuutilaan niin suuren vaikutuksen, että nuori nainen oli päättänyt aloittaa ilmailuharrastuksen. Opetus oli kuitenkin keskeytynyt rouvan lähdettyä Amerikkaan. Sittemmin yhtiö luopui lentokoneiden valmistuksesta ja Sääski-lentokoneita alettiin valmistaa Valtion lentokonetehtaalla. Vastaus kysymykseen saadaan, kun ohjaamosta laskeutuu neiti Vuokko Knuutila. S uomen ensimmäinen naislentäjä Vuokko Knuutila on juuri suorittanut ensimmäisen yksinlentonsa. Vuotta myöhemmin samaiseen lentokouluun ilmoittautui 24-vuotias Vuokko Knuutila. SUOMEN HISTORIA 27 Teksti: Mari Immonen Ilmojen valtiatar K u va : M u se o v ir a st o Neiti Vuokko Knuutila. Suomessa kansainvälisen ohjaajatodistuksen sai ensimmäisenä siviilinä lentokoulu Sääsken oppilas tehtailija Harry Kasten vuonna 1929. Jäderholmilla oli jo aikaisempaa kokemusta naislentäjien kouluttamisesta, sillä kahta vuotta aiemmin rouva Gädecke Turusta oli aloittanut ilmailuharrastuksen hänen johdollaan. Vuonna 1927 perustettu yhtiö oli suunnittellut Sääski-lentokonetyypin, jonka prototyypin se oli myös rakentanut. Toisena naisoppilaana Jäderholmin opissa aloitti neiti Jacosén Norjasta. Se on yksi niistä vaatimuksista, jotka hänen pitää täyttää kansainvälisen lentotodistuksen saadakseen. Paikalle saapunut yleisö katselee hämmästyneenä, kun suksilla varustettu kone laskeutuu lumi pöllyten jäiselle kiitoradalle. Seuraavaksi edessä on rohkeutta vaativa lentokoe, jossa täytyy muun muassa lentää ilmassa kahdeksikko sekä laskeutua maaliin 50 metrin tarkkuudella. Maaliskuisena talvipäivänä vuonna 1931 pieni kaksipaikkainen lentokone kaartelee Helsingin Kellosaaren ympärillä. Konttorista lentokouluun 1920-luvulla lentäjien koulutusta oli Suomessa järjestetty pääosin vain puolustusvoimien sotilaslentäjille. Pioneerityötä maassa ja ilmassa Jo maaliskuun lopulla 1931 Vuokko Knuutila sai Suomen ilmailuklubin myöntämän lentokoneohjaajatodistuksen. Lento-opettaja Jäderholm kuvasi nuorta neitiä hyvähermoiseksi, rauhalliseksi ja varmaotteiseksi lentäjänaluksi. Vuosikymmenen lopulla ryhdyttiin myös siviileille järjestämään lentokoulutusta. Hänen opettajanaan toimi lentomestari Georg Jäderholm, jonka ansiosta Vuokko alun alkaen oli saanut lentokipinän. Lento-opetusta siviileille järjestänyt Osakeyhtiö Sääski oli yksi kotimaisen lentokoneteollisuuden uranuurtajista. Osa katsojista tiedustelee epäuskoisena, ohjaako tuota lentokonetta todellakin nainen
Naispilotin intohimo koitui myöhemmin hänen kohtalokseen, sillä Earhart katosi maailmanympärilentoa yrittäessään. Vuonna 1934 kuultiin Knuutilan ensimmäinen radioreportaasi, joita hän ehti Maaliskuun lopulla vuonna 1931 Vuokko Knuutila sai ensimmäisenä naisena käteensä Suomen Ilmailuklubin myöntämän lentolupakirjan. Kuva: Suomen Ilmailumuseo. Finnairin palvelukseen ensimmäiset lentäjänaiset astuivat 1980-luvun puolivälissä. 1930-luvulla oli suoritettava kymmenen lentotuntia ennen ohjaajatodistukseen oikeuttava lentokoetta. Ilmailuharrastuksen uudet tuulet ulottuivat nopeasti myös Suomeen. Kesti kuitenkin peräti 15 vuotta ennen kuin seuraava nainen suoritti lentolupakirjansa moottorikoneella. Purjelentolupia sen sijaan annettiin tuona aikana muutamille naisille. Earhartia pidetään yhtenä maailman ensimmäisistä naislentäjistä. ILMAILUN URANUURTAJAT S uomeen kantautui 1920-luvulla uutisia huimapäisistä naislentäjistä, jotka olivat maailmalla kääntäneet koko ilmailuharrastuksen suunnan. Vuonna 1935 hän ylitti yksinlennollaan Tyynenmeren ensimmäisenä maailmassa. Miehille lentolupakirjoja oli 1930-luvun alkuun tultaessa myönnetty jo 264 kappaletta. Ensimmäiset suomalaiset naislentäjät Vuokko Knuutila ja Helvi Marttila saivat lentolupansa vuonna 1931. Vuokko Knuutila hankki varoja lentoharrastukseensa työskentelemällä toimistotöiden ohella toimittajana Helsingin Sanomissa ja Yleisradiossa. Lentoharrastus oli kallista, sillä yhden tunnin lentokoulutus maksoi 720 markkaa eli nykyrahassa noin 270 euroa. Yksi heistä oli yhdysvaltalainen Amelia Earhart, joka aloitti lento-opinnot vuonna 1921. Suurelle yleisölle tunnetuin Jäderholmin oppilaista oli kuitenkin suojeluskuntain esikunnassa konekirjoittajana toiminut Knuutila, josta tuli Suomen ensimmäinen lentolupakirjan suorittanut nainen. SUOMEN HISTORIA 28 Ilmojen valtiatar Kömpelöön ja monta numeroa liian suureen talvihaalariin sonnustautunutta Knuutilaa kutsuttiin hangaarin kummitukseksi. Lentolupakirjansa vuonna 1968 suorittanut Orvokki Kuortti oli puolestaan maamme ensimmäinen naislentokapteeni. Earhartin ja tämän suunnistajan Fred Noonanin kohtalosta ei ole koskaan saatu varmuutta
Reilu puoli vuotta Knuutilan lentoluvan suorittamisesta Helvi Marttila suoritti lentolupakirjansa toisena naisena Suomessa. Siitä hän kuitenkin kieltäytyi. Ilmailumuseo. Yhtiö suunnitteli yleisilmailussa ja koulukoneena käytettyjä Sääski-lentokoneita, jotka valmistettiin lisenssillä Valtion lentokonetehtaalla. Vaikka naiset olivat yhä harvinainen näky ilmailupiireissä, raivasivat nämä muutamat pioneerit tietä myöhemmille naislentäjille. Jäderholm toimi vuosina 1929–1932 Osakeyhtiö Sääsken koelentäjänä. koko uransa aikana tehdä noin 400. Knuutila oli myös Yleisradion ensimmäinen ulkomaille lähetetty naisreportteri. ”Minne käy naisen ilmassa tie?” Artikkeli Hakkapeliitta-lehdessä vuonna 1931. Kömpelöön ja monta numeroa liian suureen talvihaalariin sonnustautunutta Knuutilaa kutsuttiin ilmailuharrastajien keskuudessa lentokonehallin eli hangaarin kummitukseksi. Sääsken lentokoulu järjesti lentokoulutusta siviileille vuodesta 1929. K u va : Ly yl i W en d el in / M u se o v ir a st o. Vuokko tiedosti olevansa poikkeuksellinen näky miehisen harrastuksen parissa. Suomen ilmavoimat käytti Sääski-lentokoneita 20–40luvuilla. SUOMEN HISTORIA 29 Juutinen, Tapio 2014: ”Suomen ensimmäisen naislentäjän Vuokko Knuutilan ohjaajatodistus vuodelta 1931.” Verkkojulkaisu Kokoelmat kertovat 3/2014. Ilmailuharrastuksensa ohella Knuutila teki pioneerityötä radiossakin. Suojeluskuntain Kustannus-Osakeyhtiö. Kuvassa vasemmalla on luultavasti Knuutilan tuleva aviomies Paavo Arni. Helsinki. Lähdeluettelo OSAKEYHTIÖ SÄÄSKI Osakeyhtiö Sääski oli vuosina 1927–1935 toiminut suomalainen lentokonevalmistaja. Lentokonehallin kummitus Hurjapäinen nuori nainen herätti runsaasti huomiota ilmailupiireissä. Knuutilan pioneerityö sai pian jatkoa. Sääski-kone oli ensimmäinen Suomessa suunniteltu sarjavalmisteinen lentokone. Vantaa. Knuutilan kerrotaan saaneen lentoharrastuksensa vuoksi Amerikasta saakka naimatarjouksen. Vuokko Knuutila poseeraa käsikynkässä lento-opettajansa Georg Jäderholmin kanssa. Vuonna 1936 hän oli Berliinin kesäolympialaisissa koko kisojen ainoa naisradioselostaja. Sääski oli maamme ensimmäinen konetyyppi, jota vietiin myös ulkomaille
Kun vartija jätti vahdittavansa hetkeksi yksin, Anna käytti tilaisuuden hyväkseen. Sen jälkeen seurasi traaginen ero keisariperheestä ja bolševikkien vaino. Matka oli taitettava alkuun raitiovaunulla. 1940 hän muutti Helsinkiin pieneen kaksioon Topeliuksenkadulle. Sitten Anna joutui Pietariin vankilaan. Elämä muutti suuntaansa jälleen 1939, kun talvisota syttyi ja Anna pakeni sodan jaloista hetkeksi Ruotsiin. Seilatessaan Standard-aluksella luonnonkauniilla vesillä keisari ja keisarinna tunsivat olevansa vapaita. Teksti: Annu Susanna Yliluoma H uhtikuussa 1917 Venäjän keisariperhe kuljetettiin pois kotoaan Tsarskoje Selosta. Hänet oli määrä siirtää vankilaan Moskovaan. Aluksi Anna piileskeli tuttaviensa luona ja tiuhaan vaihtuvissa vuokrahuoneissa, kunnes hän pääsi pakenemaan öisellä hevoskyydillä Viipuriin. Yhteisten vuosien myötä hänestä tuli paljon muutakin kuin hovineiti. He puhdistivat ja sitoivat haavoja ja avustivat leikkauksissa. Kun Anna suljettiin vankikoppiin syyskuussa 1919, häntä uhkasi teloitus. 80-vuotiaana Anna sairastui ja joutui helsinkiläiseen sairaalaan. Kun sota alkoi, Anna ryhtyi keisariperheen naisten tapaan sairaanhoitajaksi. Tosin Annakin sai osansa hoville tyypillisestä panettelusta ja juonittelusta. Sodan jälkeen Anna lähes erakoitui ja seurusteli lähinnä vain kirkollisten piirien kanssa. Hän piti seuraa keisarinnalle, leikki suuriruhtinattarien kanssa puistossa ja pelasi tennistä keisari Nikolai II:n kanssa. Venäjän viimeisen keisarinnan uskottu Anna Vyrubova piti hiuksissaan kuolemaansa saakka tummaa nauhaa, hovineidin tunnusmerkkiä. Anna Vyrubova (toinen vasemmalta) suuriruhtinattarien kanssa Suomessa.. Vyrubova eli vanhuutensa päivät vaatimattomassa kaksiossa Helsingissä. Ensimmäinen maailmansota merkitsi Venäjän monarkian lopun alkua. Maanpakolainen Anna vapautui ensimmäisestä vankeudestaan elokuussa 1917. Ennen sitä keisarinna Aleksandra Fjodorovna sai hyvästellä pitkäaikaisen hovineitinsä ja ystävänsä Anna Vyrubovan . Keisarinna nimitti Annan hovineidikseen 1905. Keisariperheeseen Annan vanhemmat olivat arvostettua väkeä, ja nuorella sivistyneellä naisella oli hyvät lähtökohdat. Kumpikaan heistä ei nauttinut edustamisesta. Kylmänkostea selli oli melkoinen muutos verrattuna Annan ihanaan asuntoon keisarillisen palatsin vieressä. Annan niukasta toimeentulosta huolehti Ruotsin kuningatar Louise , joka oli tutustunut Annaan jo hoviaikoina. Anna koki itse potilaan roolin, kun hän joutui vakavaan junaonnettomuuteen tammikuussa 1915. Aleksandra Fjodorovnaa ja Annaa yhdisti palava kiinnostus paitsi musiikkiin myös uskontoon ja mystiikkaan. Anna oli mukana keisariperheen elämässä aina aamuteestä illalliseen. Hän ennätti ripittäytyä ja hyvästellä läheisensä ennen kuolemaansa 20.7.1964. SUOMEN HISTORIA 30 Viimeinen hovineiti Anna Vyrubova eli Venäjän keisarinnan uskottuna kaksitoista vuotta. Lopun elämäänsä hän oli raajarikko. Hän kiiruhti kainalosauvoineen väentungokseen ja hevosajurin kyytiin. Anna Vyrubova vietti keisariperheen kanssa lomia Suomen saaristossa, joka oli perheelle erittäin rakas lomanviettokohde
Tätä klassikoksi kohonnutta makeista on valmistettu jo 80 vuotta. Kerrotaan, että suunnittelijan esikuvana piirroshahmossa toimi 1930-luvun kuuluisa viulisti Heimo Haitto . Konvehdin nimestä sekä kääreen ja pakkauksen ulkoasusta vastasi graafinen suunnittelija Marja Vuorelainen . Korkealaatuiset Budapest-suklaakonvehdit valmistettiin käsityönä aina 1970-luvulle saakka. Ne ilmestyivät markkinoille seuraavana vuonna ja saavuttivat vähitellen suuren suosion erityisesti joulumakeisina. Teksti: Mari Immonen Kuvat: Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Suussa sulavaa suklaata Budapest-konvehdit tuovat monelle mieleen lapsuuden joulut. 31 SUOMEN HISTORIA. Budapest-konvehtien valmistus siirtyi Hellakselle vuonna 1941, kun Ipnos Oy ja Hellas-Huhtamäki Oy yhdistettiin Suklaatehdas Hellas Oy:ksi. B udapest-suklaakonvehteja ryhdyttiin suunnittelemaan Ipnoksen makeistehtaassa vuonna 1935. Idean kuvitukseen Vuorelainen sai Budapestin-matkaltaan. Makeisten resepti oli pitkään tarkkaan varjeltu salaisuus, joka paljastui laajemmalle yleisölle vasta 1990-luvulla yksityiskohtaisempien pakkausmerkintöjen myötä. Nykyisin Budapestiä valmistaa joulumarkkinoille Cloetta. Vuorelaisen kädenjälki sai kansainvälistäkin tunnustusta, sillä Budapest-konvehtirasia palkittiin vuonna 1937 First International Exhibition of Modern Packaging-näyttelyssä Lontoossa. Budapest-konvehdin kääreessä ja pakkauksessa on kuvattuna viulua soittava romaninuorukainen art deco -tyyliin
32 SUOMEN HISTORIA
Neuvostoliittoon luovutetuista on myöhemmin käytetty nimitystä Leinon miehet tai Leinon vangit. Toimittajat sekä läheisiään vastaanottamassa olleet omaiset odottivat idästä saapuvaa junaa asemalla. Jo seuraavana päivänä pidätetyt kuljetettiin Malmin lentokentälle ja lennätettiin sieltä Leningradin kautta Moskovaan. Leinoa vaadittiin pidättämään 22 henkilöä välirauhansopimuksen sotarikoksia koskevaan artiklaan nojaten. Hän oli toiminut bolševikkeja vastaan niin sanotun Pohjois-Venäjän tasavallan eli valkoisten palveluksessa vuosina 1918– 1920. Valkoinen kenraali Pidätettyjen miesten joukossa poliittiselta taustaltaan merkittävin oli entinen Venäjän valkoisen armeijan kenraali Severin Dobrovolski . Tuoreelle ministerille ojennettiin lista ihmisistä, jotka valvontakomissio katsoi vaarallisiksi. huhtikuuta 1945. Talvisodan aikana hän toimi Suomen armeijan Boris Björkelundin ja tämän puolison tunteikas jälleennäkeminen kymmenen vuoden eron jälkeen. Valkoisten joukkojen hävittyä taistelunsa neuvostojoukoille Dobrovolski oli paennut Viipuriin. Tapahtumat etenivät nopeasti. Björkelund oli yksi Neuvostoliittoon vuonna 1945 luovutetuista.. Yhtä neuvostosotavankia lukuun ottamatta vangitut henkilöt olivat Suomen kansalaisia tai nanseninpassilaisia eli kansalaisuudettomia. Neuvostoliittoon luovutettujen joukossa oli henkilöitä, jotka olivat toimineet muun muassa itään suuntautuneessa tiedustelussa. Y rjö Leino oli toiminut vasta neljä päivää sisäministerinä, kun hänet jo kutsuttiin Liittoutuneiden valvontakomission majapaikkaan Hotelli Torniin. 33 SUOMEN HISTORIA Teksti: Mari Immonen Kuvat: Reino Loppinen/Lehtikuva Luovutettujen kotiinpaluu Leinon vankien kova kohtalo Marraskuun 15. Osa heistä oli levittänyt neuvostovastaista propagandaa, ja osa oli kuulunut esimerkiksi emigranttijärjestöihin. Junan mukana Suomeen palasivat kolme miestä, jotka kymmenen vuotta aiemmin olivat joutuneet lähtemään maasta. Oli 20. Leinon määräyksestä ja Helsingin poliisin avustamana Valpo eli Valtiollinen poliisi pidätti kaksikymmentä Valvontakomission listassaan vaaralliseksi luokittelemaa miestä. päivänä 1955 Helsingin rautatieasemalla oli poikkeuksellisen vilkasta. Molemmat nimitykset ovat harhaanjohtavia, sillä sisäministeri Leino toimi asiassa enemmänkin välikätenä kuin vangitsemisien alkuunpanijana. Keitä olivat Leinon vangit. Yksi pidätetyistä sattui vain olemaan väärässä paikassa väärään aikaan: nuori Vasili Maksimov pidätettiin vahingossa samannimisen iäkkäämmän sukulaismiehensä sijasta. Suomesta käsin Dobrovolski oli ollut mukana muun muassa valkoisten venäläisjärjestöjen toiminnassa
Viimeiset kahdeksan vuotta hän vietti Vladimirin kaupungin vankilassa. Neuvostoliittoon luovutetut vangit saivat 5–10 vuoden leirituomiot ja sisäisen karkotuspäätöksen. Hänen myös kerrotaan toimineen vakoilijana Neuvosto-Venäjän vierailullaan. Kaksi vangeista oli päättänyt tuomionsa kärsittyään jäädä Neuvostoliittoon. Tähän kysymykseen ei ole saatu varmaa vastausta. Joidenkin kohtalo jäi salaisuudeksi. Hänen armonanomuksensa hylättiin, ja hänet teloitettiin tammikuussa 1946. Ennen pakoaan hän toimi Suomen ulkoministeriön Leningradin kuriirina ja myöhemmin Suomessa liikemiehenä. Muiden tuomiot annettiin niin sanotuissa erikoisneuvottelukunnissa, jotka muodostuivat Neuvostoliiton salaisen poliisin eli NKGB:n ja puolueen keskuskomitean edustajista. Hän oli kouluttautunut tsaarin armeijassa ja lähtenyt vallankumousta pakoon Suomeen. Äänestystulosta laskevat kansanedustaja Aaro Uusitalo (vas), eduskunnan sihteeri E. Tuomiot eivät siis virallisesti olleet rikostuomioita, eikä niitä merkitty rikosrekisteriin. Neuvostoliitossa Dobrovolskia syytettiin yhteyksistä saksalaisten tiedustelupalveluun Suomessa ja hänelle langetettiin kuolemantuomio. I. Luovutukset aiheuttivat poliittisen skandaalin ja johtivat sisäministeri Leinon erottamiseen tehtävistään. Myös muut luovutetut siirrettiin vankileireiltä Vladimirin vankilaan, josta osa heistä karkotettiin myöhemmin Siperiaan. Ennen Suomeen tuloaan hän oli taistellut valkoisten armeijan puolella Venäjän sisällissodassa. Dobrovolski oli luovutetuista ainoa, jonka asia käsiteltiin virallisessa oikeusistuimessa. 34 SUOMEN HISTORIA propagandaosastolla ja jatkosodan aikana hallituksen venäjänkielisellä propagandaosastolla. Tammio (edessä), eduskunnan varapuhemies Urho Kekkonen sekä kansanedustajat Niilo Honkala ja Jussi Annala. 1940-luvun puolivälissä Björkelundia syytettiin neuvostovastaisesta toiminnasta, jota hän oli harjoittanut 1920-luvulla. Kuva: Osvald Hedenström/Lehtikuva. Sekä Suomelle että Neuvostoliitolle työskennellyt vakooja tuomittiin vuonna 1962 salaisella tuomiolla maanpetoksesta. Mitä luovutetuille tapahtui. Vuosina 1954–1956 yksitoista luovutetuista vangeista palasi takaisin. Epäluottamuslause hyväksyttiin äänin 81–61. Osa vangituista ei sen sijaan koskaan palannut. Pushkareff oli työskennellyt Suomen rikospoliisin etsivänä sekä Valtiollisen poliisin tiedottajana ja tulkkina. Esimerkiksi Vasili Maksimov oli luovutuksen jälkeen usealla eri vankileireillä. Björkelund väitettiin salakuljettaneen aseita ja ammuksia Suomen valkoisille. Paluu Suomeen Josif Stalinin kuoleman jälkeen osa luovutetuista pääsi palaamaan Suomeen. He olivat menehtyneet vankileireillä tai teloituksissa. Vuonna 1955 Pushkareff armahdettiin Neuvostoliitossa saamastaan tuomiosta, mutta hän paljastui 1960-luvulla kaksoisagentiksi. Joka tapauksessa luovutukset aiheuttivat poliittisen skandaalin valvontaLeinon vangit Toukokuussa 1948 eduskunnassa äänestettiin sisäministeri Leinon luottamuksesta. Jälkipyykki Oliko sisäministeri Leino hyväksynyt vankien luovutuksen Neuvostoliittoon. Vuoden 1955 marraskuussa Helsinkiin saapui kolme Leinon vangeista: Boris Björkelund , Kiril Pushkareff (Kirill Puškarjov) ja Vasili Maksimov
Muistelmissaan hän kuvaa yksityiskohtaisesti saapumistaan Krasnaja Presnjaan sekä vankilan olosuhteita: ”Pukeuduttuamme meidät vietiin jälleen uuteen, keskikokoiseen selliin, jossa oli osittain kolmikerroksiset makuulaverit. Valiokunta tuomitsi Suomen kansalaisten luovuttamisen valvontakomissiolle ilman virallista valtioneuvoston hyväksyntää. Maksimov toimi kovaääniskuuluttajana Suomen rintamalla toisen maailmansodan aikana. Kiril Pushkareff Helsingin rautatieasemalla 15. Oikeuasasiamies esitti asiasta eriävän mielipiteen, sillä hän katsoi sisäministeri Leinon ylittäneen toimivaltansa. Seinät oli maalattu vaaleanpunaiseksi, ja niissä oli joitakin kuvioita, joista ei millään saanut selvää. Pushkarev oli yksi sisäministeri Leinon pidättämistä ja Neuvostoliittoon luovutetuista. ELÄMÄÄ VANKILEIREILLÄ U nto Parvilahti, Boris Björkelund ja Boris Berin-Bey kirjoittivat muistelmat vankeusajastaan Neuvostoliitossa. komission lähdettyä maasta ja tilanteen rauhoituttua. Kun olimme ahtautuneet huoneeseen, tuntui kuin olisimme täyttäneet sen katonrajaa myöten. Björkelund siirrettiin loppuvuodesta 1945 Moskovan läheisyydessä sijainneeseen Krasnaja Presnjan keskussiirtovankilaan. Keväällä 1948 sisäministeri Leinon toiminta käsiteltiin edukunnan perustuslakivaliokunnassa. marraskuuta 1955 vierellään Neuvostoliittoon 1932 loikannut Helli Marjamaa. Keskustelu jatkui ja johti epäluottamuslauseeseen. Valiokunta vetosi tästä huolimatta lieventäviin asianhaaroihin ja ehdotti asian raukeamista. Kun Leino ei suostunut pyytämään eroa, Paasikivi vapautti Leinon valtioneuvoston jäsenyydestä. 35 SUOMEN HISTORIA. Vasta katsottuani aivan läheltä huomasin, että ’kuviot’ olivatkin syntyneet miljoonien murskattujen luteiden jäljistä.” Vasili Maksimov äitinsä saattelemana Helsingin rautatieasemalla
Etulinjan upseeri Miehet Suomen sodissa osa 14: Jaakko Juurikkala 36 SUOMEN HISTORIA K u vi tu s: T er o B jö rk lu n d
Venäläiset alkoivat tulittaa sivusta, ja minä ammuin takaisin. H einolalainen Jaakko Juurikkala teki elämäntyönsä kovana rautakauppiaana. Talvisodan alkaessa kävin kauppakoulua Kotkassa. Se räjähti yhden venäläisen päällä. Ilosen Pentti huusi, että onko siellä muita suomalaisia. Siellä olikin venäläinen partio. Niinpä minä otin yhden pyöräjalustan selkääni. Enpäs yhtään muistanut, että vangista oli luvattu viikon loma. Kohti uutta sotaa Juurikkalan sotaväki jatkui rauhan tultua Taipalsaarella. Silloin Ilonen ampui sen venäläisen partion johtajan. Nurinhan siinä mentiin. Kohtasimme pian venäläisiä, ja eräs meikäläinen ampui yhden vihollisen pitkälleen. ”Olin ollut Suojeluskunnassa Heinolassa. Jouduin siellä aliupseerikouluun. Mutta jo keväällä kävi käsky ilmoittautua JR 1:n ensimmäisessä pataljoonassa. Lumesta tehtiin poterot, eikä ryhmästäni onneksi paleltunut kukaan”, kertoo Juurikkala. ”Minä olin asemissa lähettini ja konekiväärin kanssa enkä antanut niiden lähteä. Tuli sellainenkin mies, joka oli osuuskaupan myyjä Heinolasta. Vänrikki laski heti molemmista läpi." SUOMEN HISTORIA 37. Hänet kun oli laitettu ensimmäisenä tulemaan, tiedustelijana.” Sodassa arvot muuttuvat Vielä samana päivänä Juurikkala sai tuntea, kuinka sota muuttaa arvomaailmaa: ”Sanoin miehille lähteväni katsomaan, mitä siellä edessä on. Meiltä haavoittui Ojala -niminen mies. Hauskoja tapauksia mahtuu aina ankarien aikojen lomaan. Pian julmista verisistä näyistä ja oman edun tavoittelusta vihollisen kuoleman kaupalla tuli hänellekin arkipäivää. Liekö nauraessa helppo kuolla. Nuori mies oli opetettu kunnioittamaan muita ihmisiä. Parhaina vuosina Jaakko myi omien sanojensa mukaan pelkästään räjähdysaineita yli 100 000 kiloa. Huusin siinä lähetilleni Rossille ja muille, että tulkaas vähän saartamaan, jotta pääsen pois täältä. maaliskuuta Osasto Heinosen mukana Viipurinlahdelle. Sota-aikana rautakauppias oli sikäli myöhemmän siviiliminänsä veroinen, että hänen kädestään lähti aina rautaa ja tulta niitä kerjänneitä kohti. Rossi nimittäin ehti ampua sen viimeisenkin miehen.” Juurikkala on hetken hiljaa ja toteaa sitten: ”Voi tuntua nyt vähän julmalta, että vihollisen kuoleTeksti: Aimo Tenni "Vänrikki jäi makuulle. Kesällä 1940 hänet laitettiin Reserviupseerikouluun Niinisaloon. Kannoimme häntä vähän matkaa ja sidoimme hänet. Talven taistot Jo Juurikkalan myöhäistä lapsuutta oli leimannut sota. Sitten piti lähteä rintamalle, ja meidät rokotettiin. Menin metsän kautta koukkaamalla enkä päässyt pitkälle, kun minua jo ammuttiin. ”Meillä oli vanhoja konekivääreitä pyöräjalustalla. Tammikuussa 1940 menin Keski-Suomen Rykmenttiin Kouvolaan. Siellä maattiin neljättä vuorokautta hangessa, pakkasta oli 32 astetta. ”Jo Nuijamaalta on mieleeni jäänyt eräs partiomatka. Kun tätä uutta vuosituhatta oli mennyt puolenkymmentä vuotta, eräs mies oli kysellyt, että missähän kunnossa se Juurikkalan Jaska on, vieläköhän se jaksaa laskea mäkeä konekivääri selässä!” Iloinen helpotus oli, ettei Juurikkala joutunut talvisodassa varsinaisiin taisteluihin. Myöhemmin olen ajatellut, että olihan minulla paita ja puukko. Kaksi vihollista nousi poterosta ja rupesi nauramaan. Jäimme asemiin siihen. Pääsin pienen kiven taa suojaan. Mutta sitten tulikin jyrkkä alamäki, ja vauhti ei kun kiihtyi. Alkutalvesta 1941 tuli ylennys vänrikiksi, ja sen jälkeen hän saattoi lähteä jatkamaan kauppakouluaan. Kesäkuun 25. Hänenkin porukastaan kyllä kaatui miehiä. Minähän olin kauppiaan poika samasta kaupungista. Kauppakoululainen temmattiin suoraan pulpetista sodan melskeisiin. Sain kuumeen ja lähdin vasta 3. Partioinnilla koetettiin hankkia tietoja vihollisen aikeista. Paikalle tuli jonkin ajan päästä lisää miehiä. Kuulin hänen kuitenkin kuolleen verenvuotoon. Miksen sitonut enemmän. Olin hyvä heittäjä, viskasin käsikranaatin. päivänä puna-armeijan ilmavoimat pommittivat kaupunkejamme ja jatkosota alkoi. Vuonna 1919 syntynyt Juurikkala oli myös reservin yliluutnantti. Tokaisin siinä, että onpas hauskaa, että osuuskauppiaskin saapuu sotaan. Niitä oli raskasta vetää ahkiossa. Mutta jälkeenpäin näitä on mahdotonta korjata.” Nuijamaalla erään komppanian alokkaita yritti karkuun. Veteraani siirtyi taivaalliseen sotajoukkoon kolme vuotta sitten, mutta ennätimme tallettaa hänen muistonsa julmilta vuosilta. Vastasin, ettei ole. Myöhemmin mies kertoi häntä helpottaneen tavattomasti kuullessaan ääneni
Vallattua aluetta ei noin vain annettu meille takaisin, sillä miehittäjä oli tehnyt mittavia murroksia ja miinoittanut ne. Pölyävää tietä pitkin miehet marssivat Rautjärvelle. Jouduin sitten johtamaan hyökkäystä, ja valtasimme Kaukolan. No hän ampui ne siihen tielle. 'Minä lähden, Jaakko Juurikkala Käsikranaatti lähdössä pusikossa vaanivaa vihollista kohti. Sitten Ilmeeltä Kirvuun päin lähtiessä joukkueeni laitettiin varmistamaan. K u vi tu s: H ed en st rö m / SA -k u va 38 SUOMEN HISTORIA. Mikko tempaisi puukon tupestaan ja löi taaksepäin. Kun se usein oli se sinä tai minä.” Sinä tai minä -tapauksia Juurikkala muistaa useita. Silloin kaksi vihollista nousi poterosta ja rupesi nauramaan. Vänrikki Mäkinen taas astui Nuijamaalla miinaan. ”Se oli välillä sellaista petollista touhua. massa kaiveli eniten viikon loman menetys. Kyllä niiltä joka mieheltä hihoista käsikraanaatit löytyi. elokuuta lähestyttiin jo Kaukolan kirkonkylää. Valtaus onnistui, vaikka pieniä sekaannuksia tapahtuikin. JR 1 marssi Lappeenrantaan ja matkusti sieltä junalla Immolaan. Liekö nauraessa helppo kuolla, ken tietää, mutta Mäkinen joka tapauksessa laski heti molemmista läpi.” Etenemissuunta vaihtuu Heinäkuun loppupuolella 1941 sodan johdolle alkoi selvitä, ettei Viipuriin päästäisikään lyhintä tietä. Seuraavana aamuna meitä tulitti oma kolmas komppania, mutta eivätpä saaneet osumia.” Sukset ristissä Joukot etenivät Käkisalmen suuntaan metsiä pitkin. Oli suoritettava muita sotatoimia, jotta eteneminen jatkuisi. Ja eiväthän valinnat sodassa olleet aina läheskään omia. ”Siinä tilanteen ollessa päällä toisen joukkueen johtaja meni sekaisin, samoin panssarintorjuntajoukkueen johtaja. Siinä tien laidassa pienen pellon takaa heiluteltiin valkoista lippua. ”Se oli vaarallinen reissu. Mutta ihmisestä tulee siellä vähän kuin peto, vaikka minuakin oli kyllä kasvatettu inhimillisyyteen. Olin lähettänyt valtauksesta tiedon ylöspäin, mutta eihän se ollutkaan mennyt perille. Elokuun viidentenä tuli käsky ylittää Moskovan rauhan raja ja edetä kohti Kaukolaa. Nousin kuitenkin ylös ja huusin: 'Antautukaa!' Silloin ne ampuivat heti. Kysyin hevosmiehiltä, kuka lähtisi mukaamme ajamaan patruunoita. ”Kävi siinä Nuijamaalla niinkin, että Arolan Mikkoa , Jaalan miehiä, pääsi venäläinen tuikkaamaan kiväärin pistimellä. Kun kerran olen tätä kertomassa, niin eivät osuneet.” 7. Oli hyvää tuuria, kun siinä ei johtamistani ketään kaatunut tai haavoittunut. Valkjärven puolessa joukkueelleni kävi näin. Puukko osui miestä silmään, ja hän kuoli siihen. Hän ei haavoittunut pahasti mutta jäi makuulleen. Silloinen lähettini Saarikiven Topi sanoi, että ole varuillasi. Eräs venäjää osaava Muolaan mies huusi: 'Varokaa, ryssiä tulee antautumaan!' Mutta sitten mies kuuli, kuinka viholliset sopivat, että mennään tuonne konekiväärille ja heitetään käsikranaatit
Sanoin, että lähdetäänpäs hakemaan paarit, mutta silloin räjähti puussa ja haavoituin rintaan ja jalkoihin. Mutta marraskuun 10. Suomalaisen konekiväärin eteen oli kaatunut 12 vihollista, mutta Mihailia siitä ei löytynyt. Taisipa siinä vielä suksikin häneltä katketa. Tuo toinen sotamies lähtisi mukaan.” ”No menkää. Kesken kiivaan taistelun melskeen hän kuulee huudon: ”Miikkailia ei saa ampua!” Vänrikki on luonnollisesti ihmeissään: ”Mitä hittoa siellä nyt huudetaan. ”Käsky läpi: Miikkailia ei saa ampua!” Uteliaisuus ajaa vänrikin liikkeelle. ”Saanko mennä katsomaan mitä Miikkaililla on autossaan. "Miikkaili oli kaiketi herättyään huomannut makaavansa väärässä paikassa ja tallustellut siitä omiensa luo. Miehet olivat päässeet kuorma-auton luo ja tupakoineet Mihailin kanssa. Juurikkalan toverit olivat nimittäin sellaisessa maineessa, ettei kukaan rohjennut tulla heidän puuhiaan urkkimaan. Juurikkalan mielestä oli turhaa mennä sohimaan juoksevaa sumaa eli hyvin toimivaa ja trimmattua joukkoa. 1941 muistuu Munakukkulasta mieleen: ”Tuli hyökkäys ja piti tehdä vastahyökkäys. Juurikkalaa vastaan tulee sotamies. Siellä ei taida olla upseereja paikalla. Istuu juovuspäissään autonsa portailla ja venäläiset ovat jo pitkään huutaneet: 'Miikkail, Miikkail, idi sudaa, idi sudaa!'" ”Vai niin”, toteaa vänrikki. Vänrikki oli odotellut lähettiään ja vartioinut vankia itse. päälliköksi tullut eräs vänrikki. Pääsin omin voimin sorakuoppaan, jossa minut sidottiin.” Kun Juurikkala palasi toipumislomalta, oli komppanian vt. ”Ja tulivat ne perhanan hävittäjät sieltä tasa-arvon maasta, sillä kait ne ampuivat meitä molempia. MIHAIL JA APRIKOOSIT K esän 1941 hyökkäysvaiheessa vänrikki Jaakko Juurikkala toimi joukkueenjohtajana etulinjassa. Hänen kuormastaan löytyy muun ohella herkullisia aprikooseja. Huuto kuuluu uudestaan, nyt selvästi toisen komppanian alueelta. Mutta menkää rakennuksia pitkin, saatte edes vähän suojaa”, toteaa Juurikkala. Mutta sinne tulikin sellaisia upseereita kuin Stenbäck , Mäkinen ja hartolalainen Tervala , joka oli uhkarohkeana ja kovan linjan miehenä tunnettu.” Miehet alkoivat pelata arestikorsussa korttia. Kun hän palaa takaisin miesten pariin, hän kysyy, kuinka sen Mihailin kävi. Olin teettämässä Munakukkulan takana jotain töitä, kun minut pidätettiin ja vietiin erään reservikomppanian korsuun arestiin. Kolmannen komppanian joukkueenjohtaja Mäkinen ilmoitti, ettei pääse eteenpäin. Sillä reissulla saatiin upseerivankikin, ja eräs venäläinen ajeli juovuksissa autolla aprikooseja. Kun ei kuullut, ei osannut niin pelätäkään. ”Mitäs täällä?” kysyy vänrikki. Siitä meni vähän aikaa ja tapasimme oman haavoittuneen. Pian tämän jälkeen Juurikkala haavoittuu. Pitihän sen ryssän näyttää, ettei muka pelkää ja seisoi suorana vaan. Mihail Jefremovitš on ajanut Käkisalmesta luoteen suuntaan ja humalassa ohjastanut kuorma-autonsa JR 1:n ensimmäisen pataljoonan asemiin. ”Herra vänrikki! Miikkael ajoi Venäjän puolelta juovuksissa kuorma-autolla, ja nyt se suistui tuohon tien laitaan. Tämä määräsi Juurikkalan pitämään suksisulkeisia juuri ennen hiihtomarssia. Oli minussa sen verran hengenpalastusyritteliäisyyttä, että hieman kumarruin kiven taakse. Juuri äsken oli saatu venäläinen upseerivanki. Jaakko Juurikkala tuo useamman kerran esiin nimen Munakukkula. Liekö siellä sitten päätä silitelty?” aprikoi Juurikkala. Tähän rähinään tuskin laskeutuu arkkienkeli Mikaelkaan.” Juurikkala on jo ehtinyt kokea jatkosodassa monenmoista. ”Vänrikki teki kantelun minusta. Sotamiehet lähtevät vierasta vastaan. Sitten he olivat ottaneet aprikoosilaatikon mukaansa, ja Mihail oli käynyt autonsa viereen nukkumaan. Nuoresta iästään huolimatta hän tietää, että etulinjan mittavat upseeritappiot ovat suurelta osalta seurausta siitä, että he joutuvat liikkumaan paljon. Juurikkala kysyy, löytyikö venäläisten hyökkäyksen jäljiltä Mihailin ruumista. Juttu ei jäänyt siihen. kuulen huonosti', vastasi Seppänen Heinolasta. Vai olikohan tuo välinpitämätön kohtalostaan?” vänrikki muistelee. Lähetimme Mäkiselle seuraavan viestin: heiluta valkoista nenäliinaa, niin me ammumK u vi tu s: T er o B jö rk lu n d SUOMEN HISTORIA 39. Juurikkala kieltäytyi ja vetosi siihen, ettei ollut saanut koulutusta moiseen. Saman nimisiä taistelupaikkoja oli pitkällä rintamalla useitakin, maaston muodoista johtuen
Heinolassa väitettiin minun ampuneen siihen toistasataa venäläistä. Sillä osui kun se oli oikein kohdistettu.” Juurikkala oli sopinut, ettei pidä lomaa keväällä 1944 vaan siirtää sen juhannukseksi. Mutta asia on niin kuin kauppias Huttunen aikoinaan sanoi, että kun miehellä on hyvä lykky, niin ei se tarvitse ymmärrystäkään.” Viimeinen sotakesä Kesällä 1944 Suomelle ja sen sotilaille tapahtui paljon asioita. ”Sen minä kyllä muistan, kun eräs vihollinen yritti heittää käsikranaatilla. Myöhemmin Mäkinen, silloin jo teollisuusneuvos, sanoi, että hän muistaa tuon tapauksen lopun ikäänsä. Hän antoi lomapaperit ja pyysi mennessäni viemään sotilasjunan Lappeenrantaan.” Nuoripari vihittiin Heinolan Löytäneellä. Sain silloin kiikarikiväärin lainaksi. ”Järjestelyelimessä ei tiedetty, missä pataljoonamme oli. Kerroin vartiopaikalla meneväni vihollisen puolelle ja tulevani kohta takaisin. me konekiväärillä, pikakiväärillä ja konepistoolilla 20 metriä eteesi, ja silloin ylös eteenpäin! Niin tehtiin, ja Mäkinen miehineen pääsi tavoitteeseensa ilman tappioita. Sv a rt st rö m / SA -k u va SUOMEN HISTORIA 40. Kerran Juurikkala sai käskyn mennä partion kanssa tutkimaan, mitä venäläiset Kapujärvellä tekivät. Olihan niitä siihen kaatunut jo edellisenä yönäkin.” Irvokkaat tapaukset muuttuvat sodassa arkisiksi. Hänen kätensä oli jo korkealla, kun ampumani luotisuihku osui käsivarteen. Sellaistahan se sota oli.” Siirto Vänrikki Juurikkala sai siirron Rajapataljoona 1:een 12. En minä siinä niin ampunut, mutta hautasimme kyllä toistasataa vihollista. Otin yhteyttä Aunuksen ryhmän esikuntaan, Kaukolan valtauksessa elokuussa 1941 sotasaaliiksi saatiin tämäkin panssarivaunu. Päästyäni oman vartiopaikkamme eteen sanoin tunnussanan. Päivän päästä ne kaikki oli suljettu. K u va : B . helmikuuta 1942. Lähdin etenemään ja huomasin pian olevani miinakentässä. Syy siirtoon taisi olla tuo suksien ristiin meno. Se oli merkkaamaton. Aikani seurailin vihollisen touhuja ja lähdin pois. Käsi katkesi, ja kranaatti räjähti vihollisen pään päällä. Yksikkö oli tuolloin Lempaalanjärven takana. ”Suutarin tukikohdassa ampuivat minulta Falckin Villen . En nähnyt niiden tekevän sen kummempaa kuin niitä korsuja. Lähellä se oli oma lähtö siinäkin. Luutnantti Juurikkalallakin alkoi olla kiirettä. Sieltä juoksuhaudasta löytyi kahakan jälkeen 56 kaatunutta ja yksi terve mies, joka otettiin vangiksi. Ammuin sillä venäläisten pesäkkeisiin. ”Sanoin että se käy helpommin kun menen yksin. Silloin olisivat hänen häänsä: ”Vaikka olikin menossa venäläisten suurhyökkäys, komentaja kutsui minut komentopaikalle ja sanoi, ettei sota yhtä miestä kaipaa. Sitten luutnantti Juurikkala lähti takaisin Laatokan Karjalaan. Ylitin sen hyvin varovasti. Vartiomies ampui heti minua kohti – mutta ohi
Luulin miehiä kaatuneen enemmänkin, mutta niitä oli jäänyt venäläisten selustaan ja osa jäänyt vangeiksi yrittäessään omalle puolelle.” Tiukkoja tilanteita oli paljon miesten uupuessa. Hänen kätensä oli jo korkealla, kun ampumani luotisuihku osui käsivarteen. Luutnantti ei siihen kuitenkaan puuttunut. Käsi katkesi, ja kranaatti räjähti vihollisen pään päällä. Siihen mies kuoli, ja minä toimitin tuntolevyn edelleen. Kannoin häntä Salmin tien varteen. Senpä tähden en näitä niin mielelläni muistelekaan.” Tähän Juurikkala lopettaa sotatarinansa ja alkaa puhua metsänlannoituskokeistaan. Kasasin sitä komppaniaa Rajakonnussa ja sain kokoon 31 miestä, eli olisi ollut tarpeen se livohkaan lähtenytkin. Komentajan puheilta tullessani haavoituin pahasti selkärankaan, rintaan ja jalkoihin. ”Sanotaan, että hätä antaa järkeä, mutta en minä sellaisesta tiedä. Samasta kranaatista haavoittui hänen joukkueen johtajansa Armas Rauhalakin , Turun puolen miehiä. Edellinen oli loppuun väsynyt. Sellaista se sota oli." Vihollisen tuli on sytyttänyt Rajakonnun kylän tuleen kesäkuussa 1944. ”Pajusen Ville sanoi minulle kerran myöhemmin Helsingissä, että häntä uhattiin konepistoolilla siellä Rajakonnussa. Jossain metsässä tapasin haavoittuneen miehen, enemmän kuolleen kuin elävän. ja sieltä annettin käsky viedä sotilasporukka Koirinojalle. Kyllä se porukka oli oikein väsynyttä silloin. Oli meillä 1. 'En minä sinua uhannut!' vastasin. Vasta jälkeenpäin ne tehdyt virheet ovat häirinneet. ”Seuraavana aamuna minut määrättiin komppanianpäälliköksi. Tuli oikaistua, mutta olisi pitänyt kiertää metsän kautta.” Juurikkala tekee lopuksi hieman yhteenvetoa kokemuksistaan. joukkueen lähettinä. K u va : V .H o ll m in g / SA -k u va SUOMEN HISTORIA 41. Ja siinä se haavoittui tämä entinen maaherra Uki Voutilainenkin . Vaikka olenkin tällainen huonohermoinen ja hätäinen ihminen, silloin sodan aikana tunsin itseni melko tasapainoiseksi. kesäkuuta palasin monen mutkan jälkeen komppaniaan.” Samana päivänä Juurikkala näki, kuinka yksi mies lähti metsäkaartiin. "Vihollinen yritti heittää käsikranaattia. 29. Hyviinkin asemiin nousseiden veteraanien vaimot ovat sanoneet, että monet vuodethan ne miehet sodan jälkeen huusivat unissaan
Upean kuvan salaisuus on huolellinen valmistautuminen. 42 SUOMEN HISTORIA Sodan hetkiä 42 SUOMEN HISTORIA K u va t: SA -K u va Tilanteiden tallentajat Sotakuvia ei olisi ilman kuvaajia. Kuvaaja Blomberg poseeraa kameroineen Heikki Huttusen kanssa Mikkelin kentällä. Johnsson. Tässä Reino Tenkanen kuvaa yhdessä saksalaisten pk-miesten kanssa ilmavalvontalotta Ellen Kiurua. Viimeisen numeron myötä Sodan hetkiä -artikkelisarjassa käännetään katse kohti vaarallista työtä ansiokkaasti tehneitä sankareita. Tuhottuja tankkeja tiellä kuvaa luutnantti Kyytinen. Sodan hetkiä Kuva: Carl Rosenqvist Kuva: Sjöblom Kuva: Pekka Kyytinen Kuva: L. Tuntemattomaksi jäänyt kuvaaja työssään Hangossa 1941. Aleksis Kiven koulun ikkunasta kuvataan Helsingin pommituksen tuhoja heinäkuussa 1941. Myös kuvan ottaja on jäänyt hämärän peittoon
Filmaaja työssään Rukajärven maisemissa keväällä 1943. Parhaat näkymät Sortavalan kaupungille löytyivät kerrostalon katolta. Kuva: Pekka Kyytinen Kuva: Manninen Kuva: Hedenström Kuva: J.M.Vuorela Kuva: V.Hollming Kuva: Norjavirta Kuva: Jari Ilanko. Rintamavalokuvaaja Harrivirta Lintulan maastossa elokuussa 1941. TK-elokuvaaja Ama Jokinen ja valokuvaaja E. Liesimaa kameroineen Laatokan koillispuolella. Ilmakuvaa filmataan lentokoneen ikkunasta Suursaaren läheisyydessä Kotkan edustalla. 43 SUOMEN HISTORIA 43 SUOMEN HISTORIA Suojaisa kuvauspaikka on löytynyt ja kivääri siirretty sivuun kameran tieltä. Miesten levätessä matkalla kuvaaja tallentaa reissun vaiheita katolla
Paljon ei hänen tarvinnut liioitella; Wienistä, Versailles'sta ja Pietarista johdetut neuvottelut sotatoimien yhteensovittamisesta veivät runsaasti aikaa. Ruotusotamiesten palkkaetuihin kuului, toisin kuin värvätyillä, torppa ja tilkku maata. Seitsenvuotisen sodan aikaiset suomalaiset ja ruotsalaiset sotamiehet olivat usein ruotujakolaitoksen piirissä. Liittolaiset preussilainen, englantilainen ja hannoverilainen oli piirretty neuvottelemaan. Monen kohdalla palvelusta siellä kesti viisi vuotta. Ruotsin joukoissa myös suomalaisia osallistui sotaponnistuksiin Etu-Pommerin suunnalla. Vastapuoli oli esitetty puuhaamassa muuta: ranskalainen pyrki tytön seuraan, itävaltalainen ja venäläinen ryyppäsivät, ja ruotsalainen ja saksilainen tupakoivat. Pilapiirtäjä esitti aikoinaan näkemyksensä siitä kuvalla, jossa kansallisuushahmot ilmentävät sotivia maita. Pikkuviljelmän hoitaminen jäi usein sotamiehen vaimon ja lasten huoleksi, kun perheenpää joutui lähtemään kotitorpastaan palvelukseen. Sen tekijöistä vähäisin ei varmastikaan ollut SUOMEN HISTORIA 44 Teksti: Esa Laukkanen Kuvitus: Tero Björklund Viisi vuotta Pommerissa. Sotilaat toimivat siis hieman viljelijöinäkin. Sellaista hahmoa ei kuitenkaan tarvittu ajan valtioita esittävään piirrokseen. S eitsenvuotinen sota 1756–1763 vaikutti monen kansakunnan oloihin Euroopassa ja muuallakin. Suomalaisesta näkökulmasta olisi kiintoisaa, jos pilapiirros näyttäisi myös seitsenvuotiseen sotaan osallistuvan suomalaisen. Siihen kuuluneet ulkoiset puitteet rauhan aikana olivat jossakin mielessä vakaat. Suomalaiset ja seitsenvuotinen sota Ruotsi liittyi 1700-luvun puolimaissa eurooppalaiseen suursotaan yhtenä taistelevana osapuolena. Piirtäjän huomio kohdistuu vitkastelevalta näyttävään liittokuntien sodankäyntiin. Lähtö Itämeren eteläpuolelle Seitsenvuotisen sodan poliittista taustaa on sanottu monimutkaiseksi vyyhdiksi
45 SUOMEN HISTORIA
Ruotsin kuninkaana sotavuosina oli Aadolf Fredrik . Se määrä sotilaita laivattiin Pommeriin. Stettinin lahdella Ruotsi saavutti Pommerissa voiton meritaistelussa 10.9.1759. Hän sai myöhemmin eläkkeen kaksinkertaiseksi korotettuna – kaksinkertaisia eläkkeitä maksettiin erityistä urhoollisuutta osoittaneille. Kesäkuussa 1757 käskettiin Ruotsin sotavoimat varustamaan ja lähettämään Pommeriin 17 000 miestä. Suomalaisista ruotujakoisista joukoista Savon rykmentti, Kymenkartanon pataljoona ja Karjalan rakuunat eivät olleet Pommerin sodassa. Ruotsin osallistumista seitsenvuotiseen sotaan nimitetään Pommerin sodaksi. Kesän sotaretkien ja talvikausien leirielämän vuorottelua oli Pommerin sodassakin. Erityisen pulmallista oli hevosten pitäminen rehuissa, jos oltiin liikkeellä talvisaikaan. Pommerin sodassa taisteluita ja kahakoita ei ollut erityisen usein vaan ei aivan harvoinkaan. Vaikka taistelut olivatkin usein pieniä, olivat ne aina toki mukanaolijoille mieleenjääviä monenlaisine vaikutelmineen ja vaikutuksineen. Preussin alukset jäivät lähes kaikki sotasaaliiksi. Ruotsin talvileirit siellä olivat aina omalla puolella valtakuntien rajaa. Sotivat armeijat asettuivatkin yleensä talvikausiksi leireihin, joista ne eivät paljonkaan liikkuneet. Katsottiin järkeväksi ennemmin tehdä haittaa viholliselle katkomalla sen huoltoyhteyksiä kuin ryhtyä suuria miestappioita oletettavasti aiheuttaviin taisteluihin. Suomesta lähetettiin ensin Pommeriin 3600 miestä Turun, Pohjanmaan ja Uudenmaan rykmenteistä sekä Helsingissä olleesta varuskunnasta. Ne olivat sitoutuneet Westfalenin rauhassa yli sata vuotta aiemmin yhdessä torjumaan oikeutuksettoman väkivallan Saksassa. Syksyllä 1759 ruotsalaiset ja suomalaiset valtasivat Wolinin kaupungin. Kalajoen Pidisjärvellä asunut sotamies Mahlman sai vammoja Peenemünden taisteluissa sattuneessa ruutikellarin räjähdyksessä. Aika ajoin oli taisteluita ja kahakoita, ja niissä oli toisinaan Ruotsi, toisinaan Preussi voitollisena. Tukholmassa epäröitiin, mutta lopulta Ruotsi liittyi sotaan. Joukkojen etääntyminen leipäja suolalihamakasiinien luota lisäsi huollon työtä. Se alkoi kesällä 1757 ja päättyi Hampurissa tehtyyn rauhaan keväällä 1762. Sodissa 1700-luvulla koetettiin usein saada aikaan ratkaisuja taisteluittakin. Esimerkiksi Nousiaisten komppanian miehistä jotkut olivat ansioluetteloidensa mukaan olleet Pommerissa seitsemässäkin taistelussa. Silloin saaristolaivasto voitti suomalaisen Wilhelm Carpelanin ja ruotsalaisen Carl Rutensparren johtamana Preussin pienen laivaston. Ruotsin ylipäällikkö Pommerin sodassa vaihtui useaan otteeseen. Syksyllä 1761 lähetettiin Pommeriin jalkaväkeä Porin ja Hämeen rykmenteistä ja ratsujoukkoja Uudenmaan ja Hämeen sekä Turun ja Porin lääneistä. Viimeinen näistä johtajista oli Augustin Ehrensvärd. Kaupunkien ryöstely sodissa ei ollut enää tälle aikakaudelle tavallista, ja Woliniakaan ei valtauksessa ryöstetty. Itävallan ja Preussin välinen jännite. Sodankäyntiä ja sotijoita Ruotsin joukot etenivät syyskuussa 1757 Preussin alueelle. Kesällä 1756 Preussin kuningas Fredrik II aloitti sodan hyökkäämällä Saksin alueelle. Muonaa ja muita tarvikkeita oli ostettava tai otettava sotaverona vihollismaasta ja kuljetettava omista varastoista. Pommerissa palveli tykkimiehiä ja muuta värvättyä sotaväkeä Suomesta sekä ruotujakoisia suomalaisia laivamiehiä. Sitoumuksesta lipeäminen olisi monien mielestä käynyt liiaksi kunnialle. Silloin hän oli haavoittunut 46 SUOMEN HISTORIA Viisi vuotta Pommerissa Monelle suomalaiselle tuli Pommerissa tutuksi peruna, jota ei vielä tuolloin Pohjolassa paljon kaytetty.. Ruotsilla oli siellä jo ennestään 5000 miehen sotavoima. Siellä nykyisen Saksan alueella oleva Etu-Pommeri kuului jo entuudestaan Ruotsiin. Itävalta halusi puolelleen Ranskan ja Ruotsin. Tapauksen kunniaksi lyötiin Ruotsissa muistomitali. Ehkä myös ajateltiin Ruotsin voivan voittaa lisäalueita Preussin vastaiselta rajaltaan Itämeren eteläpuolelta. Piiritystä johti Suomenlinnan rakentajana jo tuolloin tunnettu Augustin Ehrensvärd . Paattislainen sotamies Simon Ullström taas oli huhtikuussa 1758 lähellä Stralsundia ollut kaleerissa, jota rantavarustus oli tulittanut. Sodan ensimmäisinä päivinä ne muun muassa aloittivat rajan lähellä Peenemünden kaupungin piirityksen. Peenemünde vallattiin muutamassa päivässä
Holmin perheen tarina päättyi sovintoon, sillä sodan jälkeen he saivat ainakin yhden lapsen. Yksi karkureiksi merkityistä oli sotamies Erik Stierna , joka hävisi Laitilan komppaniasta Wolinissa kolmannen sotavuoden syksyllä. Nousiaisten käräjillä puitiin tällaista tapausta vuonna 1760. Sodasta ruokapöytään Vuosien mittaan ei sen paremmin Ruotsi kuin Preussikaan saanut Pommerissa yliotetta. Lähellä asutusta kuolleita saatettiin haudata seudun kirkkomaihin. Vaimon on miehen mielestä selvitettävä asia Jumalan kanssa. Esimerkiksi Johan Stolz -nimisen Uudenmaan rakuunan on merkitty kuolleen tammikuussa 1762. Näin oli monessa muussakin tapauksessa. Alueita Ruotsi ei saanut siinä lisää eikä liioin menettänyt. Suomessa historian yleisesityksissä ei yleensä ole kuvailtu Pommerin tapahtumia kovin tarkasti. Nousiaisten komppanian sotamiehelle Mikael Holmille lähetettiin kotimaasta 1760-luvun alussa käräjäasiaan liittyvä kirje. Joskus joku poistui riveistä karkuteillekin. Hän pyytää torppansa omistajaa antamaan vaimon asua siinä, mikäli puoliso osoittaa katumusta ja halua elää kunnollisesti. Ruotsille Pommerissa kuuluneessa Stralsundin kaupungissa laskettiin viimeisinä sotavuosina vesille kolme uudentyyppistä saaristolaivaston alusta. Hänet haudattiin Gustowin kirkkomaahan Rügenillä. Kun perunan mukuloita koskevaa tietoa levitettiin suomalaisille vuonna 1773, vedottiin Pommerin veteraanien arvioihin. Hän kirjoittaa, ettei anna vaimolleen anteeksi muttei myöskään mainitse avioeroa. Puoli vuosisataa Pommerin sodan päättymisestä sitä arvioitiin Ruotsissa: ”Voisi ajatella, että seuranneen ajan henki on ollut ennemmin unohtaa tämän Ruotsin aseille yleensä vähemmän kunniakkaana pidetyn sodan tapahtumat kuin säilyttää ne jälkimaailmalle.” Eräs nykyaikaan heijastuva Pommerin sodan seuraus on vähemmän sotaisa. Aviorikokseen syyllistyneen vaimon kohtalo oli miehen hyväntahtoisuuden varassa. Ehkä sotilaiden kokemukset perunasta osaltaan helpottivat sen viljelyn leviämistä Suomessa ja Ruotsissa 1700-luvun loppupuolella. Silti tavallinen sotamieskin tavoitettiin kirjeellä Pommerista, ainakin mikäli oli tärkeätä asiaa. Monet huorintekoon syyllistyneistä naisista olivat sellaisten sotilaiden vaimoja, joiden miehet olivat olleet pitkään sodassa ja mahdollisesti kuolleitakin. Seitsenvuotisen sodan aikana ei ollut vielä olemassa järjestettyä kenttäpostin kuljetusta. Leireissä ja työmailla Pommerissa käskettiin sotilaita ajoittain korjailemaan linnoituksia tai hakkaamaan metsiä. lievästi kasvoihin pirstaleista. KIRJEITÄ SOTALEIRISTÄ 1700 -luvulla aviorikoksesta seurasi yleensä avioero, jos puoliso ei antanut pettämistä anteeksi. 47 SUOMEN HISTORIA. Pirstaleet olivat todennäköisesti puunsälöjä, joita lennätti kaleeriin iskeytynyt tykinkuula. Ne oli rakennettu ainakin osaksi Pohjanmaan rykmentistä komennettujen rakentajien työnä. Kuten sodissa usein käy, Pommerissakin levisi tauteja, ja monille sotilaille kulkutauti koitui kuolemaksi. Holm sai Pommeriin kirjeen niin vaimoltaan kuin oikeudelta, ja molemmille tuli Holmilta vastauskin. Siihen myös saapui Holmilta Pommerista vastaus. Pommerissa sotineen Mikael Holmin vaimo oli saatu kiinni huoruudesta. Rauhansopimus Ruotsin ja Preussin välillä solmittiin 22.5.1762. Tuolloin monelle tulivat nimittäin tutuiksi uuden viljelyskasvin syötävät juurimukulat, joita ei Pohjolassa vielä paljon käytetty. Ullströmkin oli niitä, jotka palvelivat Pommerissa viisi vuotta, ja hän palasi rauhan tultua kotiin
Hukkunut keisarinna Suomalaissiirtolaisten viimeinen merimatka 48 SUOMEN HISTORIA Teksti: Mari Immonen • Kuvat: Mary Evans Picture Library / Lehtikuva
Se alkoi täyttyä vedestä ja upposi alle varttitunnisa. Suremaan jäi ilmajokelainen aviomies John Mäki , jonka kanssa Amanda oli asettunut asumaan Michiganiin. Molemmat laivat soittivat sireenejä merkiksi siitä, etteivät olleet tehneet muutoksia kurssiinsa. Suomessa Frans ja Aino perustivat perheen ja pitivät maatilaa. Ensimmäisen luokan juhlaja ruokailusalit, lukuhuoneet sekä krikettikentät tekivät mahtipontisuudessaan lähtemättömän vaikutuksen aikalaisiin. Hieman ennen kahta yöllä Storstad ilmestyi yhtäkkiä sumun keskeltä Empress of Irelandin rinnalle. Loistoristeilijä Empress of Irelandin mukana hukkui enemmän matkustajia kuin Titanicin haaksirikossa. Omaisuus meni meren pohjaan, mutta henki säästyi. Hän oli tullut Amerikkaan vuonna 1913 ja työskennellyt vajaan vuoden kaivoksella Chisholmin kaupungissa. Osa oli lähtenyt vierailulle sukulaistensa luo, osa halusi mahdollisesti palata lopullisesti entiseen kotimaahansa. Kuin ihmeen kaupalla hän löysi sumun keskeltä pelastusveneeseen. Valtava matkustajalaiva kääntyi hetkessä kyljelleen. Hetken kuluttua sankka sumu esti näkyvyyden. Höyrylaiva Empress of Ireland oli yksi aikansa hienoimmista aluksista. T oukokuun 28. Suomalaismatkustajista siitä selvisi vain 21 eli hieman yli neljäsosa. Hukkunut keisarinna 49 SUOMEN HISTORIA Quebec Onnettomuuspaikka New York Boston Valtava matkustajalaiva kääntyi hetkessä kyljelleen. Matkaan lähdettiin juhlavassa ja odottavassa tunnelmassa. K u va : A u li s H ir v el ä n yk si ty is a rk is to. Palkkarahoilla Frans aikoi morsiamensa Ainon kanssa rakentaa Suomeen talon. Kun matkustajalaiva lipui St. Lawrence -jokea pitkin valtamerta kohti, sen miehistö havaitsi norjalaisen hiilialus Storstadin lähestyvän. Onnettomuus sattui yöllä, minkä vuoksi useat matkustajat jäivät loukkuun hytteihinsä. Heidän joukossaan oli 72 suomalaista. Läheisiään saattamaan tulleet ihmiset heiluttivat laiturilla, kun komea valtamerialus loittoni hitaasti satamasta. PELASTUNUT Y ksi Empress of Irelandilta pelastuneista suomalaisista oli Pohjanmaalta kotoisin ollut Frans Praksi (1888–1939). Miehistön jäseniä jäi tuolle matkalle 175. Ilmeisesti kumpikin aluksista oletti toisen väistävän. Kohtalokkaana yönä Frans oli palaamassa takaisin Suomeen. Se alkoi täyttyä vedestä ja upposi alle varttitunnissa. Monelle matka jäi viimeiseksi. Heistä kaikki matkustivat kolmannessa luokassa, ja suurin osa oli Pohjois-Amerikkaan muuttaneita suomalaissiirtolaisia. Alusten yhteentörmäystä ei voinut enää estää. Matkustajia laivalla oli 1057, ja heidän joukkoonsa mahtui myös kotimaahansa palaamassa olleita suomalaissiirtolaisia. päivänä vuonna 1914 höyrylaiva Empress of Ireland lähti matkaan Kanadan Quebecista. Kohtalo puuttui peliin, eivätkä äiti ja tytär koskaan päässeet perille Suomeen. Kukaan ei osannut odottaa, että hyvin alkanut matka saisi pian äkillisin lopun. Empress of Irelandin uppoaminen on yhä Kanadan historian tuhoisin merionnettomuus. Titanicin surullisen tarinan monet tuntevat, mutta harva muistaa, että Atlantin matkustajaliikenteessä sattui kaksi vuotta myöhemmin toinen tuhoisa onnettomuus. Hiilialus teki reiän Empress of Irelandin kylkeen. Matkustajalaivan tarkoituksena oli ylittää Atlantin valtameri ja saapua Ison-Britannian Liverpooliin ennätysajassa, sillä Canadian Pacific-yhtiö ylisti höyrylaivojensa olevan nopein ja ylellisin tapa ylittää Atlantti. Vain harvat saattoivat aavistaa, että tuo matka jäisi sen viimeiseksi. Kohtalokas yö Empress of Ireland oli ylittänyt Atlantin valtameren jo yli yhdeksänkymmentä kertaa, joten sitä pidettiin luotettavana aluksena. Niinpä matkustajauhreja oli jopa enemmän kuin Titanicin onnettomuudessa: Titanicin turmassa kuoli 804 matkustajaa, ja Empress of Ireland vei pohjaan 840 lipun ostanutta. Näiden onnettomien joukossa oli muun muassa Amanda Käyhkö , jonka tarkoituksena oli vierailla pienen Orvokki -tyttärensä kanssa sukulaistensa luona Tohmajärvellä. Suomalaiset siirtolaiset Laivalla oli yhteensä 93 matkustajaa matkalla Suomeen
50 SUOMEN HISTORIA K u va : Su o m en E li n k ei n o el ä m ä n K es k u sa rk is to. Ensimmäiset pesukoneet Teksti: Mari Immonen Pulsaattoripesukone Mainio 30 tarjosi apua 50-luvun kotiäidin arkeen. Niinpä pesukone on ollut monessa taloudessa ensimmäinen kodinkone. Pyykkärin apuna Pyykinpesu oli entisaikaan eniten aikaa vieviä kotitöitä
1950-luvulla kotimaiset koneet marssivat markkinoille. Näin saatiin enimmät vedet puristettua pois. Esimerkiksi raumalainen Toras Oy valmisti tuolloin puisia Pyykki-Maija-nimisiä tynnyripesukoneita. Kuvassa pyykkärit askreissaan maaseudulla 1940-luvun lopulla. Sideharsovaippojen aikakaudella pyykkiä oli riittämiin, joten erityisesti pienten lasten äidit arvostivat pyykinpesua helpottavia laitteita. Suurenkin perheen pesuvaatteet pestään, huuhdotaan ja puserretaan muutamassa tunnissa, ja jos koneistoon lisätään ns. Tällaisen pesukoneiston hankkiminen on sen kalleuden vuoksi kuitenkin mahdollinen vain harvalle perheelle meidän maassamme. K u va : P ek k a K y y ti n en / M u se o v ir a st o. Ensimmäiset Suomessa myydyt pulsaattorikoneet olivat ulkomailta tuotuja, useimmiten Hooverin tai AEG:n valmistamia. Se säästää aikaa, työtä, polttoainetta ja saippuaa eikä kuluta vaatteita, mutta puhdistaa ne perinpohjin. Säiliön seinässä oli siipipyörä, joka pyöritti vettä säiliössä. Niiden yleistymistä haja-asutusalueilla hidasti vesijohtojen puute. 1950-luvun alussa pyykki pestiin kuitenkin yhä pääsääntöisesti käsin ja pesukoneet olivat harvinaisia. Emännän käsikirjassa kuvailtiin pesukoneita vuonna 1953 seuraavasti: ”Pesukone taas kuuluu nykyaikaisen kodin teknillisiin mukavuuksiin. Niissä oli nykyaikaisen pesukoneen pyörivän rummun sijasta säiliö, johon laitettiin pesuvesi ja pyykit. Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen tuotiin ensimmäiset pulsaattoripesukoneet. Koneiden yläosassa oli yleensä käsikäyttöiset telat, joiden läpi pyykki pesun jälkeen vedettiin. Pulsaattorikoneita valmistetaan edelleen, ja esimerkiksi mökkikäytössä ne ovat hyvin käteviä. J o 1930-luvulla pyykinpesua helpottamaan tehtailtiin erilaisia käsikäyttöisiä koneita. lämminmankeli, on koneisto täydellinen ja pesua voidaan pitää ihanteellisena. Pyykinpesu oli fyysisesti raskasta työtä. Amerikassa pesukoneet ovat jo varsin yleisiä.” Nykyisenlaiset automaattiset pesukoneet saapuivat suomalaisiin kodinkonekauppoihin käytännössä vasta 1960-luvulla. 1940-luvulla puolestaan yleistyi Emännänapu-nimellä tunnettu puinen ja alaspäin levenevä sanko, jossa pyykki pyöri, kun käsi veivasi kampea. SUOMEN HISTORIA 51 Sideharsovaippojen aikakaudella pyykkiä oli riittämiin, joten erityisesti pienten lasten äidit arvostivat pyykinpesua helpottavia kodinkoneita. Emäntien haaveissa kimmelsivät Upon Siniviiri ja Kultanuoli, Rosenlewin Mainio, Huvi ja Cleanline sekä Helkaman Sirkku
T avallisen kansan parissa peileihin on liittynyt vuosisatojen saatossa monenlaisia uskomuksia ja pelkoja. Nämä alueet olivat vapaita entisen emämaansa tiukoista tuotantoja tuontirajoituksista. Niiden uskottiin suojelevan naista pahansuovalta pirulta. Toisaalta peilit saattoivat myös suojata paholaiselta. Matikainen, Marja 1984: Heijastuksia kuvastimessa: Mäkisen Kuvastin Oy – 60 vuotta. Peilinvalmistuksen salat kulkeutuivat maamme peiliverstaisiin ja -tehtaisiin useimmiten ulkomaisten mestareiden kautta. Finnmirror. Sotavuosien pula-aikana peilit olivat materiaalien niukkuudesta johtuen pieniä käsija taskupeilejä tai eteisen seinällä roikkuvia himmentyneitä kuvastimia. Siirryttiin askel kohti teollista tuotantoa. Oletettiin, että paholainen säikähtää omaa peilikuvaansa ja pötkii tiehensä. Lukutaidottomalle kansalle varoiteltiin synneistä kirkkojen seiniä koristavien maalausten kautta. 999 vanhaa taikaa ja uskomusta. Nirkko, Juha (toim.) 1991: Lykyn avain. Ruotsin valtakunnan aikaan peilintekijöitä ei Suomesta juurikaan löytynyt, joten suurin osa peileistä tuotiin Ruotsin peiliverstaista. Kristinuskossa peili symboloi turhamaisuutta ja ylpeyttä, syntejä, joihon eritoten naisten uskottiin helposti lankeavan. Kerro kerro kuvastin Pidetty ja parjattu peili Nykyisin varsin arkipäiväiseltä vaikuttava peili herätti aikoinaan niin pelkoa kuin ihastustakin. Lähdeluettelo K u va : P ek k a K y yt in en /M u se o v ir a st o. Vammala. Karjalan Kannakselle putkahtikin useita lasitehtaita, joista yksi tunnetuimmista oli vuonna 1788 perustettu Rokkalan Peilitehdas. SUOMEN HISTORIA 52 Teksti: Mari Immonen Kuvitus: Meniina Wik Uskottiin, että paholainen säikähtää omaa peili kuvaansa. Vuonna 1721 solmittu Uudenkaupungin rauha muutti tilannetta, sillä osa Kaakkois-Suomesta siirtyi Ruotsin valtakunnasta Venäjän alaisuuteen. Koteja ryhdyttiin myös sisustamaan niin sanotuilla huonekalukuvastimilla, esimerkiksi kampauspöydillä. Hopealiuoksen resepti oli suuri salaisuus, ja siitä oltiin valmiita maksamaan suuriakin summia. Sen valmistuksen salat olivat pitkään vain harvojen hallussa. Yleellisyysesinettä varjeltiin tarkoin, eikä vähiten siksi, että sen rikkomisesta seurasi seitsemän vuoden epäonni. 1950-luvulla monet lasihiomot ja peiliverstaat hankkivat itselleen ruiskutuskoneet, joilla peilien hopeointi voitiin tehdä nopeammin. Peilien valmistuksessa tapahtui muutoksia 1900-luvun kuluessa, kun elohopeapeileistä siirryttiin hopeakerroksella pinnoitettuihin peileihin. Pohjanmaalla talonpoikaismorsiamilla oli tapana käyttää morsiuskruunuja, joista roikkui peilin palasia. SKS. Pirun pauloihin joutuvat keimailevat tytöt pitelivät käsissään peiliä. Helsinki
Pelätä ei saa eikä katsoa taaksensa. Silloin kello kahdentoista ja yhden välillä tullee tuleva puoliso katsomaan peilistä olan takkaa. Pirulta saa kysellä asioita. Kynttilä asetetaan ikkunalle, peili sitä vasten ja kirjat kahden puolen. Peili on käännettävä toisin puolin, ennen kuin piru ehtii sen ottaa. Mukaan otetaan kynttilä, peili, raamattu ja virsikirja. Sydänyön aikana tulee piru kohinan kanssa. Karstula 1962 53 SUOMEN HISTORIA. Uudenvuoden taika Mennään yksin saunaan uudenvuodenaattona. Sortavala 1936 Jouluyön taika Jouluyönä mennee tyttö yksinäiseen kamariin ja pannee peilin etteensä ja kaksi kynttilätä palamaan peilin viereen. Peilissä näkyy pirun kuva
Myös me lähdimme mukaan katsomaan, kuinka kaupungin mahtava menneisyys näkyy tämän päivän katukuvassa. Turun palo vuonna 1827 levisi myös tuomiokirkkoon: kaikki penkit, monet puuesineet sekä torni tuhoutuivat. Se perustettiin 1200-luvulla. 1840-luvulle saakka se oli Suomen suurin kaupunki. Kuvassa Turun tuomiokirkko ja kalasatama 1890-luvulla kuvattuna. TIESITKÖ. A . / M u se o v ir a st o Teksti: Mari Immonen. Autonomian ajan alussa vuosina 1809–1812 Turku toimi suuriruhtinaskunnan pääkaupunkina. Turku on Suomen vanhin kaupunki. Tuomiokirkon torni on muuttunut vuosisatojen myötä. 54 SUOMEN HISTORIA K u va : St å h lb er g , K . Turku Tarinoita maamme vanhimmasta kaupungista Turun matkailuoppaiden järjestämät kävelykierrokset kokosivat tänäkin vuonna suuren joukon innokkaita kuulijoita. Kaupungin nimi juontuu muinaisvenäjän sanasta , joka tarkoittaa toria
Matkatessamme oppaamme johdolla yli Uudenmaankadun Brahenpuistoon voimme ihastella samaa maisemaa, jonka Henrik Cajander ikuisti Suomen ensimmäiseen valokuvaan. ”Turku on palanut 31 kertaa. Agricola toimi monessa tärkeässä virassa kuten Turun koulun rehtorina sekä myöhemmin Turun piispana. Keskiaikainen tuomiokirkko Vanhan suurtorin vieressä kohoaa yksi kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä. Kierroksen nimi Ensimmäisenä Turussa paljastaa, mistä on kyse. Viimeisin ja tuhoisin oli Turun palona tunnettu kaupunkipalo vuonna 1827. Tarinoita maamme vanhimmasta kaupungista SUOMEN HISTORIA 55 K u va : W ik im ed ia C o m m o n s K u va : M u se o v ir a st o. Suomen kirjakielen luojana pidetty Agricola julkaisi maamme ensimmäisen aapisen eli Abc-kirian vuonna 1543. Kesäkuussa vuonna 1300 juhlittiin kirkon vihkiäisiä. Ruotsalainen kreivi ja valtiopäämies sekä Suomen kenraalikuvernööri Brahe eli ja vaikutti 1600-luvulla. Turun kaupunkikuva on vuosisatojen saatossa kokenut monia muutoksia. Silloin tuhoutui neljä viidesosaa koko kaupungista,” Aalto kertoo. Turun tuomikirkkoa ryhdyttiin rakentamaan samaan aikaan kuin Turun linnaa eli vuonna 1280. Matkamme jatkuu Pietari Brahen patsaan juurelle. Porthanin patsaan julkistamistilaisuus oli 1860-luvulla merkittävä tapahtuma. H einäkuisena iltana iso joukko historian ystäviä kokoontuu Turun Vanhan Suurtorin laidalle. Alkamassa on Turun matkailuoppaiden suosittu kävelykierros. Turku kehityksen kärjessä Suomen ensimmäinen pääkaupunki on aikoinaan ollut monen merkkihenkilön toiminnan kehto. Maljan sijoituspaikalle löytyy erityinen syy. Aurajokea pitkin avautui vesireitti Eurooppaan, ja Hämeen Härkätie sekä Viipuriin kulkenut Kuninkaantie loivat maantieyhteydet tärkeimpiin kotimaan kaupunkeihin. Yksi näistä tienraivaajista on Vanhan Suurtorin laidalla vakavana istuva Henrik Gabriel Porthan . Sisällä kirkossa aivan oviaukon vieressä sijaitsee keskiaikainen kastemalja. Monet käänteentekevät keksinnöt ovat rantautuneet Suomessa juuri Turkuun. Jopa vieressä sijainnutta Pinella-ravintolaa siirrettiin, jotta patsas saatiin juuri oikealle paikalle. Brahenpuistosta siirrymme Tuomiokirkon sivustalla olevan Mikael Agricolan patsaan eteen. Vanha Suurtori on oiva valinta kierroksen lähtöpisteeksi, sillä samalla paikalla toimi Turun hallinnollinen ja kaupallinen keskus 1200-luvulta 1800-luvulle saakka. ”Kirkkoon ei saanut viedä henkilöä, Marraskuussa 1842 turkulainen piirilääkäri Henrik Cajander ikuisti Uudenmaakatu 8:ssa sijainneen Nobelin talon maamme ensimmäiseen valokuvaan. Oppaamme Johanna Aallon johdolla aloitamme aikamatkamme historialliseen Turkuun. Hänen ulkoisesta olemuksestaan ei ole säilynyt tietoja jälkipolville, joten todennäköisesti patsas muistuttaa ulkonäöltään enemmän tekijäänsä taiteilija Oskar Jauhiaista kuin 1500-luvulla elänyttä Agricolaa. Hän oli mukana 1700-luvulla perustamassa Aurora-seuraa, joka alkoi julkaista ensimmäistä suomalaista sanomalehteä nimeltä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo. Hän ei asunut Suomessa mutta teki usein tarkastusmatkoja silloisen Ruotsin valtakunnan itäosiin. Brahe perusti maahamme kymmenen kaupunkia sekä vuonna 1640 Turun akatemian eli Suomen ensimmäisen yliopiston
Pappi laittoi suolakiteitä lapsen kielen alle, ja kummit auttoivat häätämään paholaista. Vainajia haudattiin kirkon lattian alle 1700-luvun lopulle saakka. Empiretyylinen kaupunkipalatsi valmistui Suurtorin laidalle vuonna 1830. Sen laidalta löytyy Åbo Svenska Teater, joka on maamme vanhin yhä toiminnassa oleva teatteri. Menneisyyden Turku Kesäisestä tihkusateesta huolimatta kävelykierrokselle on saapunut lukuisia historiasta kiinnostuneita kuulijoita. Kuva: Mari Immonen K u va : M a ri Im m o n en K u va : M a ri Im m o n en 56 SUOMEN HISTORIA. Kävelykierroksen myötä tutussa ja arkisessa kaupunkikuvassa on uudenlaista historiallista hohtoa. Tuhansien tarinoiden kaupunki Kuljemme Aurajoen varrella sijaitsevan Vähätorin kautta Kauppatorille. Huomaan katsovani Turkua uusi silmin. Hygieniasyistä kirkkoon hautaamisesta luovuttiin 1800-luvulla. Kasteen jälkeen vauva voitiin viedä pidemmälle kirkkoon”, oppaamme Aalto kertoo. Naisraukat saivat tästä syystä istua pohjoisen ilmansuunnalla.” Keskiajalta juontaa juurensa myös moni muu vanha tapa. jota ei ollut kastettu. Rakennuttajansa kapteeni Hjeltin mukaan nimetty Hjeltintalo on aikojen saatossa toiminut paitsi asuinrakennuksena myös poliisilaitoksena. Arviolta 4500 vaikutusvaltaista turkulaista sai viimeisen lepopaikan kirkosta. ”Jokaisella itseään kunnioittavalla vanhalla rakennuksella on kummitus. Jälkimmäisen tarina on surullinen, sillä hän hirttäytyi teatterin ullakkokerroksessa. Ensi-illan häämöttäessä valmisteluihin osallistuvat myös primadonna Alma tai näyttelymestari Aarne. ”Pahaa pohjoista pelättiin. Yksi tunnetuimmista vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevista historiallisista rakennuksista on Brinkkalan talo. Kastemalja sijaitsi mahdollisimman lähellä ulko-ovea, jotta kirkkoon sisääntulleet pienet, vielä pakanoiksi katsotut lapset saatiin kastettua. Naiset istuivat kirkossa perinteisesti kirkon pohjoisella laidalla ja miehet toisella puolella keskikäytävää. Kierroksen päätteeksi olemme saapuneet keskelle Turun vilkasta keskustaa. Åbo Svenska Teaterilla niitä on kaksi”, Aalto sanoo hymyillen. Rakennuksen parvekkeelta julistetaan vuosittain joulurauha
Krimin sodan aikoihin Kakolan vanha päärakennus toimi myös jonkin aikaa venäläisten sotilaiden kasarmina. Sittemmin Kakola toimi Turun keskusvankilana aina vuoteen 2007 saakka. Ajateltiin, ettei kaupunki tulisi koskaan laajenemaan niin etäälle. A. Kakolanmäkenä tunnettu paikka oli saanut nimensä lähistöllä sijainneesta vaivaistalosta, jossa asui monenlaista väkeä. Kuva: Kansallisarkisto / Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto Kuva: Ståhlberg, K. 57 SUOMEN HISTORIA KAKOLANMÄKI 1800 -luvun alussa senaatti antoi päätöksen, jonka mukaan Suomeen tarvittiin uusi työja ojennuslaitos. / Museovirasto. Kartassa tulipalossa tuhoutuneet alueet on merkitty harmaalla värillä. Maan ensimmäisen keskusvankilan eli Kakolan rakennustyöt aloitettiin Turussa 1840-luvulla. Syyskuussa 1827 riehuneessa Turun palossa paloi suuri osa kaupungista. Kansan suussa mielenterveysongelmista kärsiviä nimitettiin kakoiksi tai houruiksi, ja tästä syystä myös vaivaistalon lähialuetta ryhdyttiin kutsumaan Kakolanmäeksi. Kakolanmäki oli tuolloin kaukana keskustassa oleva kukkula. Kakolaan ei aluksi viety rikollisia vaan irtolaisia kuten työttömiä, juoppoja ja maantiekulkureita. Toisin kävi, sillä lähistölle kehittyi vilkas satama-alue ja Portsan kaupunginosa
Pulasta huolimatta perheen pienimmille pyrittiin tarjoamaan joulun tunnelmaa. SUOMEN HISTORIA 58 Teksti: Mari Immonen Kuvitus: Tero Björklund. Niistä oli tullut jokapäiväisiä tarvikkeita, sillä sokeri oli jo pitkään ollut tiukkaan säännösteltyä ja harvinaista herkkua. Perinteisen joulun järjestäminen pulan keskellä vaati kekseliäisyyttä, mutta perheen parissa vietettyjä hetkiä odotettiin kovasti. Sotavuosina kaikki eivät voineet juhlia läheistensä kanssa, vaan rintamalla joulunpyhät kuluivat korsuissa. Myös kirjat olivat suosittuja lahjoja. Vaikka joululahjat olivat vaatimattomia, osattiin niistä olla kiitollisia. Annokset olivat kuitenkin niin pieniä, että juhlapöydän kattamisessa tarvittiin myös runsaasti luovuutta ja korvikkeita. Pula-ajan joulu Pulavuosina joulua vietettiin niukkuuden keskellä. Joululahjoja annettiin, joskin pukinkontista löytyi varsin arkisia käyttötavaroita. Joulukuussa 1942 keinotekoisia makeutusaineia alettiin säännöstellä. K otitalouksissa varauduttiin jouluruokien valmistamiseen jo etukäteen säästämällä kortilla olleita sokerija voiannoksia. Äidin kutomat villasukat tai rukkaset paljastuivat useasta paketista. Myös makeisia säännösteltiin, ja pahimpina pulavuosina makeistehtaat saattoivat sokeripulasta johtuen valmistaa ainoastaan lakritsia ja hedelmäsoseita. Lahjat, koristeet sekä joulupöydän antimet olivat aiempaa vaatimattomampia. Maaseudulla saatettin herkutella joissakin harvoissa taloissa jopa kinkulla, kun taas kaupunkilaisten oli tyydyttävä laatikkoruokiin. Pientä helpotusta joulun ajan herkutteluun saatiin appelsiinien ja rusinoiden muodossa, sillä niitä oli saatavilla aika ajoin pieniä eriä. Myös lipeäkala kuului monen joulupöydän antimiin. Ruokien makeuttamiseen käytettiin pääsääntöisesti kotitekoista sokerijuurikkaista valmistettua siirappia
Säästössä olleet vanhat karamellipaperit täytettiin paperilla tai puunpalasilla ja ripustettiin oksille. Tästä syystä valtio pani toimeen Paketti tuntemattomalle sotilaalle -kampanjan, jonka myötä rintamamiehille lähetettiin joulupaketteja. SUOMEN HISTORIA 59. Heinälaatikot Jouluruokien valmistamiseen käytettiin heinälaatikoita, joissa ruoka kypsytettiin. Heinillä täytetyssä laatikossa puuro kypsyi hiljalleen tiiviin kannen alla. Lahja tuntemattomalle sotilaalle Kaikilla ei ollut läheisiä, jotka olisivat jouluna muistaneet kirjeellä tai paketilla. Paperisuikaleita liimattiin perunalla yhteen renkaiksi. Esimerkiksi puuro kuumennettiin ensin liedellä, jonka jälkeen kattila nostettiin laatikkoon. Rintamalla jaetuista paketeista löytyi ruoan lisäksi käsipeilejä, kirjoja ja joskus jopa korviketta ja tupakkaa. Puhdetyöt paketissa Korsujen hämärässä tehtiin joulun lähestyessä monenlaisia puhdetöitä kotiin lähetettäväksi. Vaikka pula ja säännöstely verottivat suuresti kotirintaman elämää, omasta sokeriannoksesta oltiin usein valmiita lähettämään osa rintamalla sotiville. Myös lotat valmistivat lahjapaketteja. Kuusenkoristeita askarreltiin paperista ja oljista. Kotiväen pienimmät saattoivat saada nikkaroidun leluauton tai vaikkapa pienet sukset. Hauduttamalla ruoka kypsäksi säästettiin polttopuita. Kuusenkoristeet Joulukuusi toi myös pula-aikana juhlantuntua tupaan
60 SUOMEN HISTORIA
Rosan äiti päätyi itsemurhaan, kun hän sai tietää tyttärensä odottavan lasta Laurille. Tule myötä, soitto herää pauhaamaan. Tule myötä, tähdet syttyy tuikkimaan. Nora -tyttärensä hän antoi sijaisperheeseen. Rosa päätyi eron jälkeen Kotkaan, jonne hän perusti veljensä rahoilla oman parturiliikkeen. Kaupunkiin saapuneiden merimiesten iloksi satamasta löytyi myös useita kapakoita sekä tietysti naisseuraa. Taas laulu raikuu, viinimaljat kuohuaa. Rosa eli ompelemalla ja kieliä opettamalla. Satamakaupungin salaperäinen kaunotar Jälkipolvet kertovat monenlaisia tarinoita Kotkan Ruususta, jonka pauloihin merimiehet lankesivat. Se oli suuri häpeä perheelle. Hänen kerrotaan matkanneen Amerikkaan hankkimaan elantoa. Legendan uskotaan kertovan Kotkan satamassa parturiliikettä pitäneen Rosa Mäkisen huikentelevasta mutta surumielisestä elämästä. Menetetty rakkaus Rosa Mäkinen (1902–1966), syntymänimeltään Rosalia Gurovitsch, oli varakkaan viipurilaisen kauppiassuvun tytär. Taas Kotkan ruusu oottaa poimijaa.” Kotkan Ruusu SUOMEN HISTORIA 61 Teksti: Mari Immonen Kuvitus: Sari Mantila. Railakkaasta elämäntyylistä huolimatta Rosan elämää varjosti ainainen ikävä nuoruuden rakastettua kohtaan. Rosa oli kaunis ja näyttävä nainen, joka käänsi katseita kadulla kulkiessaan. Kaupunkilaisten ilkeiden juorujen mukaan takahuoneessa saattoi saada muutakin kuin parturipalveluita. Taas vartoo satamassa kulkijaa yön riemut, oottaa poika ottajaa. 1940 ja 1950-luvuilla Kotkan satamakaupungissa elämä oli varsin vilkasta. Yksi tunnetuimmista on Leo Anttilan vuonna 1948 sanoittama haikea tango, jonka laulaja Pauli Räsänen teki tunnetuksi 60-luvulla. Myös Rosa Mäkisen parturiliike palveli merimiehiä satamassa. Hänellä oli tapana seisoskella parturiliikkeensä oven suussa ja kiusoitella ohikulkevia nuoria miehiä puheillaan. Hän odotti kaiholla Laurin vielä joskus palaavan. Juutalaisperheen tyttö rakastui 20-vuotiaana palavasti ei-juutalaiseen Lauri Mäkiseen, ja pariskunta karkasi vihille. ”On ilta, tähdet syttyy loistamaan, vesi musta laitureihin loiskuaa. Aviopari ajautui myöhemmin erilleen, ja Lauri karisti kotimaan tomut jaloistaan. Iloinen luonne kätki kuitenkin sisälleen suurta surua. Suuria laivoja tuli ja meni. Kielitaitoinen ja älykäs nainen valloitti monet miehet seurustelutaidoillaan ja uhkealla ulkonäöllään. Liikkeen takahuoneessa Rosa järjesti illlanistujaisia, joissa viini virtasi ja nauru raikui. Laulun Kotkan Ruusu Kotkan Ruususta on tehty useita lauluja ja näytelmiä, jotka tulkitsevat kukin tavallaan surullista tarinaa
Myös uuslapsellisuutta esiintyy vanhoissa ihmisissä. Niinpä asiasta täytyy muistuttaa. Nuoriso taas unohtaa helposti, että elämää ja erilaisia ideologioita on ollut maapallolla ennen heitäkin. Ja jos ei muuten saada nuorten huomiota, täytyy asiasta nalkuttaa kovaäänisesti. Usein aate karisee matkan varrella, mutta hippipappoja näkyy kyllä siellä täällä. Jos yksi virhe on monistettu vaikkapa lainsäädäntöön, käy helposti niin, että lakipykälän laatimisen jälkeen alamme pitää tätä kaikkea normaalina ja asiaankuuluvana. Perinteet ja uusi aika käyvät taisteluaan myös arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa. Jotkut väittävät iän olevan korvienvälikysymys, eli ratkaisevinta olisi se, miten kukin oman varttumisensa kokee. Entä onko olemassa selkeää mittatikkua vanhuuden toteamiseksi. Missä vaiheessa ihminen liukuu nuoruudesta aikuisuuteen ja aikuisuudesta keski-iän kalkkiviivoille. SUOMEN HISTORIA 63 5.1.1973 Lait ja pykälät määrittävät oloamme ja eloamme. Rakennuskannan tulevaisuus ja arvorakennusten säilyttäminen riippuvat ajan trendeistä. Tämä aiheuttaa lieveilmiöitäkin, sillä nykypäivinä nuorisomuotia ihannoivat ikäihmiset voivat syyllistyä pukeutumisessaan yliampuviin mauttomuuksiin. Inhimillisessä toiminnassa – sekä yksilötasolla että koko yhteiskunnan mittakaavassa – on tiettyjä aikakaudesta toiseen toistuvia piintyneitä ominaispiirteitä. Yksi niistä on ihmisen pohjaton tyhmyys ja oppimattomuus. Hänelle olivat tuttuja niin partaradikaalit, kiihkoisänmaalliset kuin myös pullamössösukupolven edustajat. 16.3.1977 Vanhemmilla sukupolvilla on liian usein kaikkitietävä besserwisser-asenne nuorempiaan kohtaan. Usein on tarpeen miettiä mennyttä aikaa, tätä hetkeä ja tulevaisuutta. Kari osasi esittää hyvin kutakin sukupolvea kuvaavia stereotypioita. Kuka ne määrittelee?. Millaisen yhteiskunnan me sitten oikeasti tahdomme. Niiden mukaan on toimittava. Mutta ei sukupolvien vääntö näy pelkästään ihmisten välisissä valtasuhteissa
SUOMEN HISTORIAN RISTIKKO Ristikon ratkaisun löydät viereiseltä sivulta. SUOMEN HISTORIA 64 Ristikko
Minä vuonna Suomessa oli ensi kerran yli miljoona rekisteröityä henkilöautoa. a) Sofiebergin hiekkakuoppaan Hyvinkäälle b) VR:n konepaja-alueelle Helsinkiin c) Korkin ratsastustilalle Tuusulan Perä-Hyrylään 4. a) Ikkunaprinsessa b) Bensaa suonissa c) Laivat 8. a) K. Kuka Suomen presidenteistä on syntynyt jouluaattona. 1. a) Jouko Turkan b) Anneli Jäätteenmäen c) Markus Kajon 9. Asutte soilla ja metsissä, siitä huolimatta olette kehittäneet valtionne. 1 c, 2 c, 3 c, 4 b, 5 a, 6 a, 7 b, 8 a, 9 c, 10 b EDELLISEN RISTIKON RATKAISU TÄMÄN LEHDEN RISTIKON RATKAISU SUOMEN HISTORIA 65 Vastaukset Visa 9. Kuka mäkihyppääjä voitti kultaa vuonna 1980 Lake Placidin isossa mäessä. J. Ståhlberg b) Urho Kekkonen c) Tarja Halonen 3. a) Winston Churchill b) Franklin Roosevelt c) Josif Stalin 2. a) Jouko Törmänen b) Jari Puikkonen c) Tapio Räisänen 6. Minä vuonna meillä ylittyi miljoonan henkilöauton raja?. Minne lavastettiin Spede Pasasen Hirttämättömät-elokuvan villin lännen kaupunki Njetponimaistadi. Mikä on pinta-alaltaan Lapin maakunnan pienin kunta. Kenen teos on Selvitys oikeuskanslerille. Ketkä seuraavista eivät ole Seitsemän veljeksen kaksospari. ”Elätte piru ties missä. Oikeat vastaukset visan alla. Mikä seuraavista on Rauli Badding Somerjoen sävellys. a) Tuomas ja Aapo b) Aapo ja Simeoni c) Lauri ja Timo 5. a) Kemi b) Simo c) Tornio 7. Kenen lempinimi oli Äitee. a) presidentin puoliso Alli Paasikiven b) hiihtäjä Siiri Rantasen c) taiteilija Kylli Kosken SUOMEN HISTORIAN VISA Testaa tietosi vanhojen asioiden saralla. a) 1966 b) 1971 c) 1976 10. Valtionne puolesta olette kamppailleet sinnikkäästi.” – Kuka kuvaili suomalaisia tällä tavalla
Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii.fi Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii.fi 66 90 8 NUMEROA VUODESSA KESTOTILAUS Uutuuslehti, joka TIEDE Tieteen uutuudet ja salaisuudet paljastuvat!
HISTORIA Menneisyys ei ole todellakaan kuivaa kanssamme! AVARUUS Mitä ympäröivään äärettömyyteen kuuluu. TEKNOLOGIA Hämmästyttäviä ideoita ja mielenkiintoismpia keksintöjä! LIIKENNE Näin meitä palveleva liikenne todella toimii. Upeat läpileikkausgra. Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii. UPEAT JA HAVAINNOLLISTAVAT KUVITTUKSET YKSITYISKOHTAISET LÄPILEIKKAUSGRAFIIKAT ENSILUOKKAISET VALOKUVAT LEHTIPISTEISSÄ 8.12.2016 KAUTTA MAAN 2 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA 1940-luvun joulukorteissa kuvataan jos jonkinlaista joulunajan askaretta ja huvitusta.. Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii. ikat esittelevät, miten asiat toimivat ja ensiluokkaiset valokuvat puolestaan tuovat nähtäväksi mitä uskomattomampia yksityiskohtia. 66 90 ruokkii aivojasi! Miten Se Toimii tekee faktasta hauskaa aivan jokaiselle. Luvassa on syväluotaavia ja laajoja artikkelikokonaisuuksia, tiedeuutisia eri puolilta maailmaa sekä ajankohtaisia haastatteluja. Se on lehti täynnä hyödyllistä ja mielenkiintoista lukemista koko perheelle vastaten kysymyksiin, joita ette ole tulleet aiemmin edes ajatelleeksi! Miten Se Toimii tekee tieteistä hauskaa kertomalla eri alojen faktoja – avaruudesta, ympäristöstä, teknologiasta, liikenteestä ja historiasta. TIEDE Tieteen uutuudet ja salaisuudet paljastuvat! YMPÄRISTÖ Maailma avautuu nyt aivan uusin silmin
Amerikan Rauta kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Uutuuslehti! Suomi-neito nousee siivilleen Kiekkohullun kansan synty Kaikkien aikojen Jättipotti URHEILU ILMAILU LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “V uo n n a 19 73 Su om ee n sa at iin en sim m äin en lo tto m ilj on ää ri, ku n pe rh ee n äit i N iv ala st a n ap pa si yli m ilj oo n an m ar ka n jä tti po tin .“ Su om en H ist or ia n 14 . Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. Raskas Kalusto kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Vanhat Koneet kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Se vastaa kysymyksiin, joita ei ole tullut aiemmin edes ajatelleeksi! Miten Se Toimii kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Miten Se Toimii määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.mitensetoimii.. Puhelimitse: puh. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. nu m er o • 8/2 01 6 Suomen Historia 8/2016 • Hinta 8,90 € 6 414888 002355 1 6 8 80 02 35 -1 60 8 PAL VKO 2017-04 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi. Vastaukset esitetään mielenkiintoisten ja mukaansatempaavien artikkelien muodossa. määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat Miten Se Toimii Lehti, joka ruokkii aivoja! Miten Se Toimii tekee tieteistä hauskaa vastaamalla eri alojen kysymyksiin – avaruudesta, ympäristöstä, teknologiasta, liikenteestä ja historiasta. Klassikot kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Miten Se Toimii tekee faktasta hauskaa aivan jokaiselle, joka on kiinnostunut pysymään ajan tasalla viimeisimmän teknologian ja planeettamme upeiden ihmeiden saralla. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Koneurakointi kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. on lehti tuningharrastajille. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Tuning.. kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Tuning.. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.