vuosikerta 1 • 2018 Raha on monessa mukana Osakaskunnat ja kalastusalueet. Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 125
7.9. Irtonumero 9 euroa. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Tuuri ILMOITUSMYYNTI puh. 6 10.8. 19.10. 15.6. 30.11. Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 2 ARTIKKELIT 10 Uudet kalatalousalueet kartalla Tapio Gustafsson 12 Kalastusalueesta kalatalousalueeksi Jenny Fredrikson 14 Kalatalousalueiden tuleva rahoitus Tapio Gustafsson 16 Kohti suurempia yhteisiä vesiä Jouni Kivinen 18 Raha ei kasaudu omistajien taskuun Viljo Savolainen 20 Osakaskunnan työlle laajaa huomiota Risto Salmela 22 Pohjois-Kallaveden komeat kuhat Petteri Kontila 26 ”Hirmusii kyörii” Laatokalta Matti Vaittinen 28 Tenon lohen kantakohtainen säätely Jaakko Erkinaro PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 30 Tapahtumia Tulevien kalatalousalueiden rahoitusta selvitetään kevään aikana. 8 2.11. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2018 1 • 2018 14 20 28 Suomen. 3 2.3. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2018 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 46 euroa ja kestotilaus 45 euroa. krs 00700 Helsinki puh. ILMESTYMINEN 2018 Nro Aineisto Ilmestyy 1 29.12. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. Kannen kuva: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 2 12.1. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 26.1. 5 18.5. 7 21.9. 4 29.3. 9.2. 29.3. 27.4
kerran. Päivän tavoitteena on edistää monipuolista kalastusta ja kalan käyttöä sekä saada lapset ja nuoret lähtemään kalaan. Heikko jäätilanne on ollut tänä talvena suurta osaa Suomea yhdistävä tekijä. Tämä harmittaa tietysti pilkkijöitä, mutta kaupallisille kalastajille pitkittynyt rospuutto tietää melkoista lovea talven tuloihin. Järjestelyt tehdään yhteistyössä eduskunnan kalakerhon, maaja metsätalousministeriön, kalastusalan lehdistön, kalastusvälineyritysten sekä maahantuojien kanssa. Toiveissamme on tänä vuonna saada järjestelyihin mukaan toimijoita runsain mitoin myös osakaskuntaja kalastusaluetasolta. Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 3 Kuluneena talvena on todella näkynyt Suomen pituus ja olosuhteiden erilaisuus. Vinkatkaa tulevasta kisasta lähipiirinne koululaisille! Tehtävälistalla tälle vuodelle olisi lisäksi tarkempi selvitys vapaa-ajan kalastajista, jolla tarkoitan tässä yhteydessä kaikkea muuta kuin kaupallista kalastusta harjoittavia. Kisassa on tarkoitus pyydystää koko luokan voimin viikon aikana mahdollisimman monta eri kalalajia. Eniten lajeja kerännyt luokka voittaa jokaiselle oppilaalle kalastusvälineet kesäksi. Valtakunnallisen kalastuspäivän kanssa samalla viikolla 14.–20.5. toukokuuta pidettävän tapahtuman rungon muodostavat alueelliset tapahtumat.”. Päivän järjestämisvastuussa on tällä kertaa Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen. Keskiviikkona 16. Kotitarvekalastuksen osalta näppituntuma on, että alueellisia eroja löytyy aika paljon, viitaten juuri erilaisiin olosuhteisiin. toukokuuta pidettävän tapahtuman rungon muodostavat alueelliset tapahtumat, joissa kalastusta esitellään monipuolisesti paikalliset erityispiirteet huomioiden. Kiinnostavaa on saada tarkempaa selkoa esimerkiksi kalastukseen käytettävistä rahamääristä ja mikä on kotitarvekalastuksen merkitys tänä päivänä. järjestetään koululuokkien välinen Kalabongauskisa. PÄÄKIRJOITUS Kalastuskokemuksia nuorille toukokuussa Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto ”16. Selvitys on suunnitteilla yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, kala-alan järjestöjen ja Metsähallituksen kanssa. Kevät tulee aikanaan ja tuo mukanaan jälleen valtakunnallisen kalastuspäivän, nyt jo 13. Lisäksi kaikkien osallistuneiden luokkien kesken arvotaan kalastusvälineitä. Samalla kun etelässä joulunviettäjät päivittivät kilvan nettiin suppilovahverosaaliitaan, niin pohjoisessa kinokset harjakattojen kupeissa alkoivat jo raapia räystäitä
Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa, paitsi vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla. Kalastonhoitomaksuja voi ostaa Metsähallituksen eräluvat.fiverkkokaupasta, palvelunumerosta 020 69 2424, Metsähallituksen luontokeskuksista ja R-kioskeilta. Tukea tapahtuman järjestämiseen voi hakea ELY-keskuksilta. Kisassa on tarkoitus pyydystää koko luokan voimin viikon aikana mahdollisimman monta eri kalalajia. Maksujen keräämisestä vastaa Metsähallitus. päivän rungon muodostavat alueelliset tapahtumat, joissa kalastusta esitellään monipuolisesti paikalliset erityispiirteet huomioiden. Todistus maksun suorittamisesta on pidettävä mukana, kun kalastaa. He ovat luvanneet olla tänä vuonna mukana järjestelyissä kattojärjestönsä johdolla. VALTAKUNNALLINEN KALASTUSPÄIVÄ 16.5. Päivän vetovastuussa on Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen. Kaikista tapahtumista kannattaa lähettää tieto joko paikallisen kalatalouskeskukseen tai Kalatalouden Keskusliittoon. Lisäksi kaikkien osallistuneiden luokkien kesken arvotaan kalastusvälineitä. Eniten lajeja kerännyt luokka voittaa jokaiselle oppilaalle kalastusvälineet kesäksi. ahven.net/koulukisa Yhteistyökumppaneina kisassa ovat Kuusamon Uistin, Eumer, Finlandia Uistin, Daiwa, OPM, Abu Garcia ja Rapala. Järjestyksessään 13. – 20. järjestetään koululuokkien välinen Kalabongauskisa. Kalastusalueiden ja osakaskuntien toivotaan lähtevän tänä vuonna aikaisempaa innokkaammin mukaan ja rohkeasti järjestämään omia pieniäkin tapahtumia. 4 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 LYHYET KALASTONHOITOMAKSUN HINTAAN KOROTUS Kalastonhoitomaksu kalenterivuodelle 2018 on 45 euroa, seitsemälle vuorokaudelle 15 euroa ja yhdelle vuorokaudelle 6 euroa. Jos omat kädet eivät yksin riitä tapahtuman aikaan saamiseksi, apua kannattaa pyytää esimerkiksi paikalliselta 4H-yhdistykseltä. Tavoitteena on saada jos ei jokaiseen niin ainakin aika moneen kyläkouluun pieni onkikisa aikaiseksi. Kalastuslain mukaan jokaisen 18 – 64-vuotiaan, joka kalastaa muuten kuin onkimalla tai pilkkimällä, on suoritettava valtiolle kalastonhoitomaksu. Kaikki tapahtumat yhteystietoineen julkaistaan osoitteessa www.ahven.net/kalastuspaiva KALABONGAUSKISA KOULULUOKILLE Valtakunnallisen kalastuspäivän kanssa samalla viikolla 14. Oman lähiseudun opettajia kannattaa kehottaa ilmoittautumaan mukaan Kalabongauskisaan osoitteessa: www. toukokuuta. Päivän tavoitteena on edistää monipuolista kalastusta ja kalan käyttöä sekä saada lapset ja nuoret lähtemään kalaan. Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään keskiviikkona 16. Toivottavaa olisi että mahdollisimman moni pyrkii järjestämään tapahtuman 16.5., näin sille taataan paras valtakunnallinen näkyvyys. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. 5
Heittovavalla ja vetouistelulla pyydetyn saaliin osuus oli yhteensä 26 prosenttia. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Miehistä kalasti useampi kuin joka kolmas, ja naisista kalasti joka viides. Myönnettävät määrärahat ovat kertyneet kalastajien maksamista kalastonhoitomaksuista. ELY-keskukset ottavat hakemuksia vastaan 31.1.2018 kello 16.15 saakka. Erityisavustuksia myönnetään alueellisiin kehittämis-, kokeilu-, LAITTOMASTI PYYDETYILLE KALOILLE TULOSSA ARVO Maaja metsätalousministeri Jari Leppä on huolissaan salakalastuksen vaikutuksista kalakantoihin. Verkoilla pyydettiin 40 prosenttia saaliista. Luonnonvarakeskus 9.11.2017 Suomalaisten vapaa-ajankalastajien saaliista pilkillä saatiin lähes 10 prosenttia. 5 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 LYHYET AVUSTUKSET KALATALOUDEN EDISTÄMISEEN HAETTAVANA ELY-keskusten kalatalousviranomaiset myöntävät erityisavustuksia alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin sekä yleisavustuksia kalastusaluetoimintaan. koulutus-, selvitysja valistushankkeisiin, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa. Nyt on päätetty ryhtyä toimeen, Leppä kertoi. Taloudellisten arvojen määrittäminen on annettu Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi vuonna 2018. Samaan aikaan ministeriössä selvitetään, minkälaisia muutoksia uudistuksen toteuttaminen edellyttää kalastuslakiin. Tarkemmat hakuohjeet ovat saatavissa osoitteesta http://mmm.fi/kalat/avustukset/ely VAPAA-AJANKALASTAJIEN MÄÄRÄ VÄHENI Suomessa oli vapaa-ajankalastajia vuonna 2016 puolitoista miljoonaa, kun heitä kaksi vuotta aikaisemmin oli noin sata tuhatta enemmän. Valinnassa painopistealueina ovat: luontaisten kalaja rapukantojen monimuotoisuuden turvaaminen, kalastusharrastuksen edistäminen ja kalastuksen valvonta. Etusijalla ovat hankkeet, joiden tulokset palvelevat laajasti kalastonhoitomaksun suorittaneita sekä hankkeet, jotka edistävät kansallisen kalatiestrategian, lajikohtaisten hoito-ohjelmien ja strategioiden (rapustrategia), asianomaisen ELY-keskuksen vapaaajankalastusstrategian tai kalataloushallinnon strategian tavoitteita. Ongella ja pilkillä saatiin molemmilla lähes 10 prosenttia saaliista. Leppä toivoo uudistuksen kitkevän salakalastusta ja antavan vahvan viestin siitä, että uhanalaisten kalojen laiton pyytäminen ja saaliiksi ottaminen on tuomittavaa. Ministeriölle on esitetty toiveita siitä, että kalastuslakiin pitäisi saada taloudelliset arvot laittomasti pyydetyille ja saaliiksi otetuille kaloille. Harrastuskalastajien nostama kalasaalis kasvoi hieman vuoteen 2014 verrattuna
Etelä-Savon ELY-keskus 5.1.2018 Hirvensalmen Kissakosken luonnonmukainen kalatie on videokuvauksella tehdyn kalaseurannan perusteella osoittautunut erinomaisesti toimivaksi. Tulokset kertovat Mäntyharjunreitin koskien ja Puulaveden välisestä erittäin uhanalaisten järvitaimenten vaelluksesta ja luontaisesta lisääntymisestä. Merkintäerä on 400 – 500 istutusta ja koko istutuserä on 6 000 kappaletta. Tuorein tartuntatapaus löytyi kirjolohista, jotka oli pyydetty Kaavilla, Pohjois-Savossa sijaitsevasta yksityisestä onkilammikosta. Kalat ovat alkujaan peräisin Tervon kalanviljelylaitoksesta, joka on sittemmin määrätty IHN-tapausten vuoksi saneerattavaksi. Kahdeksan muuta ulkomaalaista tekijää saivat tuomion kalastuslain rikkomuksesta. Tapaus oli suurin salakalastusoikeudenkäynti Ruotsin historiassa. Vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia (infectious haematopoietic necrosis) lohikaloille aiheuttavaa IHNvirusta on tähän mennessä löytynyt viidestä pitopaikasta. Kalastusalueen huolena on, että merkinnöistä on saatu vain vähän palautuksia. Teemu Hentinen UUSIN IHN-TARTUNTA LÖYTYI KAAVILTA Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on jatkanut lohikalojen IHN-viruksen levinneisyyden selvittämistä. Päätekijä 42-vuotias mies tuomittiin vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen, minkä lisäksi hänet määrättiin maksamaan valtiolle korvauksena 409 000 kruunua. Hirvensalmelainen 14.12.2017. Miesten syytettiin salakalastaneen 1,7 tonnia kuhaa ja 1,1, tonnia rapuja useista järvistä Etelä-Ruotsissa. Evira 8.1.2018 RUOTSISSA VANKEUTTA SALAKALASTUKSESTA Etelä-Ruotsissa tuomittiin miesjoukko laajamittaisesta salakalastuksesta. IHN-virus todettiin Suomessa ensi kertaa 30.11.2017. Kalatien kautta kulki siikoja, taimenia, ankeriaita, mateita, haukia, ahvenia ja särkikaloja. 6 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 LYHYET KISSAKOSKEN KALATIE TOIMII ERINOMAISESTI Hirvensalmen Kissakosken voimalaitoksen ohitti seurantajakson 2.5. Vuoden 2015 merkintäerästä saatiin kaksitoista palautusta, seuraavana vuonna seitsemän palautusta ja tämän vuoden aikana vain kaksi. Eviran tavoitteena on pyrkiä hävittämään virus Suomesta mahdollisimman nopeasti. Syyttäjä oli tyytyväinen tuomioon. Suonteen kalastusalueella on merkitty jävitaimenja lohi-istukkaita vuodesta 2015. Taimenet olivat yhtä lukuun ottamatta merkkaamattomia, luonnonlisääntymisestä peräisin olevia kaloja. – 1.11.2017 aikana kalatien kautta yli 17 000 kalaa ja 10 eri kalalajia. Göteborgin ja Tukholman kalamarkkinoille myydyn saaliin arvoksi ilmoitettiin noin 400 000 kruunua. Tulokset olivat odotettua positiivisemmat. SVT 15.11.2017 SUONTEELLA TOIVOTAAN MERKKIEN PALAUTTAMISTA Suonteen kalastajilta toivotaan istukasmerkkien palauttamista
Hankkeen rahoitukseen osallistuvat kalastusalueet, vesialueiden osakaskunnat, ELY-keskukset, yksityinen sektori sekä Pirkanmaan kunnat. Oriveden kaupunki osallistuu hankkeeseen vuosittain 3 000 eurolla. Tapahtuman kuluihin saatiin avustusta kalastonhoitomaksuista Järvi-Suomen ELY-keskuksesta. ORIVEDEN KAUPUNKI MUKAAN VIRTAVESIHANKKEESEEN VIRTA-hanke on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vetämä hanke, jonka tavoitteena on virtavesien ja taimenkantojen parantaminen Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina 2018 – 2021. Hankkeen kokonaiskustannusarvio neljän vuoden ajalle on 110 800 euroa. Hanke sisältää virtavesien kunnostustarpeen ja kalakantojen selvityksiä sekä talkookunnostustapahtumia. Kullekin luokalle oli varattu yksi tunti aikaa toimintapisteillä. 7 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 LYHYET NUORISOPÄIVÄ TAMPEREEN KALAMARKKINOILLA Pirkanmaan Kalatalouskeskus piti vuonna 2017 yhteistyössä Suomen 4H-liiton kanssa nuorisopäivän Tampereen kalamarkkinoiden yhteydessä keväällä ja syksyllä. Vesijärvisäätiö 17.11.2017 KVVY:n kuva-arkisto Heidi Moisio, Kalatalouden Keskusliitto. Tapahtumiin osallistui vuonna 2017 noin 535 oppilasta. Päätökset istutuksista tehdään rahaston neuvottelukunnan esityksen pohjalta tutkijoiden suosituksiin nojaten. Rahasto voi suunnata varoja Vesijärven käyttöja hoitosuunnitelman mukaisesti järvitaimen-, järvilohi-, kuha-, haukitai ankeriasistutuksiin järvessä tai järvitaimenen mätirasiaistutuksiin Vesijärveen laskevissa puroissa. Tavoitteena oli tutustuttaa nuoret tekemisen kautta kalastusharrastukseen, monipuoliseen kalastoomme sekä jokamiehenoikeuksiin. Hankkeella tavoitellaan virtavesien luontaisesti lisääntyvien kalakantojen (taimenen, harjuksen ja toutaimen) vahvistamista. Tampereen kalamarkkinoiden nuorisopäivän tapahtumaan osallistui myös Tampereen yliopiston normaalikoulun musiikkiluokka. Oriveden kaupunki 24.11.2017 Pekka Vuorinen VESIJÄRVELLE PERUSTETTIIN PETOKALARAHASTO Vesijärvelle perustetun petokalarahaston tavoitteena on saada tehostettua petokalakantojen hoitoa keskittämällä istutustoimintaa ja keräämällä ulkopuolista rahaa uusilta lahjoittajilta. Nykytilassa Vesijärven kymmenet osakaskunnat hoitavat omien vesialueidensa istutukset itsenäisesti
Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. 2. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. www.eraluvat.fi www.ahven.net/luvat www.mmm.fi/kalat www.kalat.fi www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2018 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastat pelkästään pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. 8 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 45 € / kalenterivuosi 15 € / 7 vuorokautta 6 € / vuorokausi Jos olet 18–64-vuotias kalastaja, sinun tulee maksaa kalastonhoitomaksu. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Kalastonhoitomaksun voi hankkia myös toiselle, jolloin ostaja ilmoittaa pyydetyt tiedot myös kalastajasta/kalastajista, joiden puolesta suorittaa maksun. 3. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. 1. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 9 – 16) Soita palvelunumeroon. R-kioskilta ostettaessa hintaan lisätään toimitusmaksu 3 €. Kalastonhoitomaksulla voit kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata. Maksun yhteydessä kalastajilta kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika (ei henkilötunnusta). • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Säilytä kuitti maksusta. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta vapakalastukseen kaikilla vesillä: rajoituksia on rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koskija virtavesissä. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla
Lain mukaan kutsut on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta. Päätösvallan piirissä olevat tilanteet on yksilöitävä riittävän tarkasti. Tälle ryhmälle ei enää tarvitse säännöissä varata erillistä pyydysyksikkökiintiötä. Aluehallintovirasto tarkastaa, että säännöt ovat lain mukaisia ja että niistä ei aiheudu vahinkoa osakkaalle. Lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä osakaskunnan toiminnantarkastajasta. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Vaikka Aluehallintovirasto ei tarkista, miten kalastus on järjestetty, kannattaa uusi kalastuslakikin huomioida, jos sääntömuutos ajankohtaistuu. Heille on kätevintä tiedottaa kokouksista postin tai sähköpostin kautta. Osakkaiden kokouksen hyväksymät säännöt lähetetään Länsija Sisä-Suomen Aluehallintovirastoon vahvistettavaksi. Jos säännöissä määrätään, kutsut lähetetään toisella paikkakunnalla asuvalle osakkaalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen. Kyläläisille on suotavaa edelleenkin myydä kalastuslupia samoilla ehdoilla kuin muille kalastuksesta kiinnostuneille. Kokoukset on kutsuttava koolle tavalla, joka tavoittaa sekä paikkakunnalla että muualla asuvat osakkaat. Osakaskunta ei ole velvollinen hankkimaan osakkaidensa yhteystietoja esimerkiksi maanmittauslaitoksen rekistereistä maksua vastaan. Turhien kustannusten välttämiseksi on pienenkin sääntömuutoksen yhteydessä syytä tarkistaa, että säännöt ovat kaikilta osin lain ja oikeuskäytännön mukaisia. 9 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 O sakaskunnan sääntöjen on sisällettävä vähintään yhteisaluelain 18 §:ssä luetellut asiat. Sekä lait että tulkinnat ovat muuttuneet jos verrataan esimerkiksi kymmenen vuoden takaisiin käytöntöihin. Säännöissä voidaan antaa hoitokunnalle päätösvaltaa yhteistä aluetta koskevista, merkitykseltään vähäisistä asioista. Kalastuslaissa ei enää ole osakaskunnille suunnattua velvoitetta myöntää kotitarvetai virkistyskalastuslupia kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuville. Jos säännöissä määrätään toiminnantarkastuksesta, toiminnantarkastajan tehtävät on hyvä myös lyhyesti kertoa. Aiemmin oli yleistä, että säännöissä oli avoin valtuutus hoitokunnalle päättää kiireellisiä toimenpiteitä vaativista asioista. Paikkakuntalehdessä ilmoittaminen ei tavoita toisella paikkakunnalla asuvia. Sääntömuutostilanteessa on hyvä myös huomioida kalastusalueiden korvautuminen kalatalousalueilla vuodesta 2019 lähtien, ja ottaa sääntöihin ajantasaiset sanamuodot tältä osin. Säännöissä on myös mainittava, milloin kokouskutsu on toimitettava. Osakaskunnan sääntöjen sisältövaatimukset Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Asiat, joiden johdosta säännöt yleisimmin hylätään, liittyvät kokousten koollekutsumistapaan ja hoitokunnan valtuuksiin. Tällaista tarkentamatonta päätösvaltaa ei nykyään voida hyväksyä, eikä hoitokunnalle milloinkaan voida delegoida lain mukaan 2/3 äänienemmistöä vaativia asioita
Lisäksi kalatalousalueet edistävät vapaa-ajan sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Yhteistyöryhmien rooli korostuu myös jatkossa, kun muun muassa kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmia laaditaan ottaen huomioon valtakunnalliset hoitosuunnitelmat ja ohjelmat. Aluetta määritettäessä on otettu huomioon kalastuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen ja vaelluskalojen elinkierto. – Kalatalousalueet aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa. Kartalla näkyvän kalatalousalueen nimen saa selville klikkaamalla karttaa haluamassaan kohdassa. 10 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 U udet kalatalousalueet on muodostettu entisten kalastusalueiden tilalle. Nettisivulla avautuvaa karttaa voi joko zoomata haluamaansa kohtaan tai sivun ylälaidassa olevaan kenttään voi kirjoittaa haluamansa kohteen nimen ja kartta hakee oikean paikan. Aluejaon tekijöinä laaja sidosryhmä Uudet kalatalousalueet perustuvat kalatalouden yhteistyöryhmien esityksiin ja niistä annettuiUudet kalatalousalueet kartalla Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto ELY-keskukset ovat vahvistaneet kalatalousalueiden uudet rajat. Rajoihin vaikuttivat myös sosiaalisen kestävyyden näkökulmat. Nimi avautuu erilliseen lehteen keskelle karttaa. Kalatalouden yhteistyöryhmät ympäri Suomen tekivät omien alueidensa kalatalouspalveluista vastaaville ELY-keskuksille (Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo, Lappi) ehdotukset vesialueiden jakamiseksi kalatalousalueisiin. – Uudistuksen tavoitteena on kalakantojen kestävä käyttö ja hoidon järjestäminen entistä paremmin, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo. Määrä on miltei puolet vähemmän kuin ennen. Kalavarojen kestävän käytön ohjaamiseksi perustetaan yhteensä 118 kalatalousaluetta. Riittävän suuria yhtenäisiä alueita Uuden kalastuslain perusteella vesialueet jaetaan kalatalousalueiksi niiden omistussuhteista ja hallinnollisista rajoista riippumatta. Kalastusalueita on vielä noin 220 kappaletta, mutta vuoden 2019 alussa perustettavia alueita on sata vähemmän. ELY-keskusten päätökset ja karttapalvelu sekä yhteistyöryhmien esitykset ja esityksistä annetut lausunnot ovat nähtävillä ELY-keskuksen internetsivuilla: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kalatalousaluejako. hin lausuntoihin. Kalatalousalueet muodostuvat kalataloudellisesti riittävän suuresta yhtenäisestä alueesta. Suomessa toimii kymmenen ELY-keskusten asettamaa alueellista kalatalouden yhteistyöryhmää. Karttapalvelu on kaikkien saatavilla Maanmittauslaitoksen karttapalvelun kautta jokainen kiinnostunut pääsee tutkimaan tulevien kalatalousalueiden rajoja. Kalatalousaluejakoa ovat olleet tekemässä yhteistyöryhmissä nykyisten kalastusalueiden edustajat ja suuri joukko kalatalouden toimijoita ja sidosryhmien edustajia. Niiden ensimmäisiä tehtäviä on laatia alueilleen käyttöja hoitosuunnitelmat, joiden tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus, Hentinen kuvaa
Lähde: ELYkeskus.. 11 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 Suomen uudet 118 kalatalousaluetta aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa
Päätetään tästä työstä maksettavasta korvauksesta ja selvitysmiehen lopputilityksen muodosta.. Kalastusalueen oikeudet, sopimukset, sitoumukset ja velvoitteet siirtyvät lain mukaan sille VIIMEISEN KOKOUKSEN ASIAT • Päätetään kalastusalueen purkamisesta • Päätetään omaisuuden ja varojen luovuttamisesta • Todetaan kalatalousalueelle siirtyvät sopimukset, sitoumukset, oikeudet ja velvollisuudet • Tilien hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen • Valtuutetaan isännöitsijä, hallitus tai muu selvitysmies hoitamaan loppuun kalastusalueen käytännön toimenpiteet (veroilmoitus, purkamisilmoitus, palvelusopimusten irtisanominen ym). Kalatalousalueen aloitettua toimintansa kalastusalue tulee lakkauttaa. Näiden siirtämisestä kalatalousalueelle on säädetty kalastuslain siirtymäsäännöksessä 131 §. Omaisuutta voi Kalastusalueesta kalatalousalueeksi Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastusalueet jatkavat toimintaansa ja hoitavat osan kalatalousalueille laissa säädetyistä tehtävistä siirtymäkauden loppuun 31.12.2018. lahjaverottomasti lahjoittaa kalatalousalueelle tai muulle yleishyödylliselle yhteisölle. Viimeisessä kokouksessa kalastusalue päättää mahdollisesti jäljelle jäävän omaisuuden lahjoittamisesta. Kalatalousalue on pykälän nojalla velvollinen ottamaan vastaan kalastusalueen tehtävät. Oikeuksiin voidaan lukea oikeus hakea aluehallintovirastoon talletettuja varoja palautettavaksi, kun ne 10 vuoden määräajan jälkeen vapautuvat. Uudet kalatalousalueet kokoontuvat ensimmäisen kerran vuoden 2019 alussa ELY-keskuksen kutsumana. Kokous valitsee sen sijaan henkilön tai henkilöt, joiden vastuulla on toiminnan loppumiseen liittyvät käytännön toimenpiteet kokouksen jälkeen. Kalastusalueen on valmistauduttava muutokseen saattamalla muun muassa tehtävänsä, sopimuksensa ja arkistonsa siirtämiskelpoiseen kuntoon. Omaisuudeksi luetaan mm. Lakkauttamisesta päättää kalastusalueen kokous. Kalastusalueille jaetaan tarkemmat ohjeet varojen tilittämisestä. Tehdyt talletukset ja niiden vapautusajankohta on syytä merkitä pöytäkirjaan, jotta kalatalousalue tietää hakea ne ajallaan. Kokoon kutsumisesta vastaa ELY-keskus. Uusia hallitusjäseniä ei sen sijaan ole tarpeellista valita. Omistajakorvaukset ja sopimukset Jos kalastusalueella on tilillään jakamattomia omistajakorvauksia, nämä varat on kalastuslain 132 § mukaan luovutettava ELY-keskukselle. 12 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 K alastusalueiden tilalle muodostetaan vuoden 2019 alussa kalatalousalueet. Viimeinen kokous Kalastusalueen viimeisen kokouksen aiheina, paitsi toiminnan lopettamisen, ovat myös sääntömääräiset vuosikokousaiheet, kuten tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauksien myöntäminen. Kalastusalueen viimeinen kokous toteaa kalatalousalueelle siirtyvät sopimukset, sitoumukset, oikeudet ja velvoitteet. Uusien kalatalousalueiden järjestäytymiskokoukset kutsutaan koolle alkuvuodesta. raha, osakkeet ja vastaavanlaiset sijoitukset, kalusto ja muu kiinteä tai irtain omaisuus
kalatalousalueelle, jonka alueeseen enin osa lakkaavasta kalastusalueesta kuuluu. Ensimmäisessä yleiskokouksessa valitaan kalatalousalueelle hallitus. Kalatalousaluetoiminnan käynnistäminen Kalatalousalueen toiminta käynnistyy ensimmäisen yleiskokouksen kautta. Tilaa Suomen Kalastuslehti Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Osakaskunta voi tarkistaa Maanmittauslaitokselta hallinnoimansa vesialueen pinta-ala. Näin ei kuitenkaan voida menetellä kalavesien omistajien kanssa tehtyjen sopimusten osalta, vaan ne pitää siirtää sille kalatalousalueelle, johon kyseinen vesialue tulee kuulumaan. Tulkinnanvaraisia tapauksia voi syntyä, jos vanha kalastusalue tulee jaetuksi useaan kalatalousalueeseen. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Suomen Kalastuslehti on vesienomistajille, osakaskuntien ja kalastusalueiden aktiiveille, ammattikalastajille sekä kaloista, kalavesien hoidosta ja kalastuksesta kiinnostuneille suunnattu ammattilehti. Yleiskokouksen päätösten tultua lainvoimaisiksi, hallitus valitsee toiminnanjohtajan ja käynnistää työn käyttöja hoitosuunnitelman laatimiseksi. Lehti sisältää asiantuntijoiden kirjoituksia kalavesien hoidosta, kalakantojen kestävästä käytöstä sekä tuoreimmista kalatalouden tutkimustuloksista. Pääsääntöisesti kaikki kalastusalueen sopimukset siirtyvät sille kalatalousalueelle, johon enin osa kalastusalueen pinta-alasta kuuluu. Jos kalastuskunta tai yhdistys huolehtii usean kiinteistörekisteriyksikön alla olevista vesialueista, on valtuutus jokaisen yksikön omistajilta ENSIMMÄISEN YLEISKOKOUKSEN ASIAT • Hallituksen valinta • Sääntöjen hyväksyminen tai sääntöjen valmistelun käynnistämisestä päättäminen • Päätetään toiminnanjohtajan valintaprosessin pääpiirteistä • Päätetään käyttöja hoitosuunnitelmatyön aloittamisesta ja toimintatavoista • Kalastusalueilta siirtyneiden tehtävien, sopimusten, sitoumusten, oikeuksien ja velvoitteiden toteaminen. ELY-keskus huolehtii kokoon kutsumisesta. Jos mahdollista, voidaan myös hyväksyä kalatalousalueen säännöt. Osakaskuntien ja muiden, joilla on oikeus edustajaan kalatalousalueen yleiskokouksessa, on hyvä jo vuoden 2018 aikana huolehtia valtuutusasiakirjoistaan. 45 €. 13 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 voitava osoittaa kirjallisesti, jotta äänioikeus voidaan käyttää kalatalousalueen yleiskokouksessa. HALLITUKSEN TEHTÄVÄT YLEISKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TULTUA LAINVOIMAISIKSI • Toiminnanjohtajan valinta • Kalastuksenvalvojien valtuuttaminen • Y-tunnuksen hakeminen, pankkitilin avaaminen • Mahdollinen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen • Vakuutusten hankkiminen ja tarvittavien liittymien avaaminen. Vuosikokouksessa osakaskunta valitsee edustajan, joka pöytäkirjanotteen avulla osallistuu osakaskunnan puolesta kalatalousalueen kokoukseen
Omistajakorvauksiin ei ole lupa kajota, Vesa muistuttaa. Vuoden 2019 alussa toimintansa aloittavien kalatalousalueiden määrä tulee olemaan merkittävästi pienempi kuin nykyisten kalastusalueiden. Ne rahat ovat peruslain mukaisia korvauksia ja niitä tarvitaan edelleen kalavedenhoitotöihin osakaskunnissa.. Kalatalousalueiden rahoituksen lisäksi hankkeessa tarkastellaan rinnakkaisena selvityksenä toista kysymystä, joka liittyy kalatalousalueiden toimesta suoritettavien omistajakorvausten jakamiseen. Perusrahoituksen lisäksi tarkastelussa ovat omistajakorvaukset. Kalatalousalueilla on keskeinen rooli kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelussa, kertoo kalatalousylitarkastaja Roni Selén maaja metsätalousministeriöstä. ohjausryhmässä ovat edustettuna viranomaiset, alan tutkimus, alueet ja neuvontajärjestöt. 14 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 M aaja metsätalousministeriö on käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään kalatalousalueiden rahoituksen uudistamistarpeet. Se on varmaa että jaettavaa ei ole liikaa. Gaian edustaja on paikalla myös kalastusaluepäivillä, jolloin kootaan myös palautetta eri malleista. Ohjausryhmä käsittelee saadun palautteen ja arvioi ehdotettujen mallien toteutettavuutta. Hänen mukaan haastetta lopputulokseen tulevat tuomaan varojen vähäisyys ja kalastuslain toimeenpanon tarvitsemat monet käyttökohteet. Tällaisessa mietinnässä edustava ja aktiivinen ohjausryhmä on erittäin tärkeä. Selvityksen toteuttaa kestävän liiketoiminnan konsulttiyritys Gaia Consulting Oy, tilaaja on maaja metsätalousministeriö. Se tuo tietoa kentän toiminnasta ja tarpeista sekä arvioi ehdotusten toteutettavuutta, kertoo selvitystyötä johtava Mari Saario Gaia Consultingista. Selvityksen Kalatalousalueiden tuleva rahoitus Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Uusien kalatalousalueiden määrä ja tehtävät muuttuvat verrattuna aiempaan, minkä vuoksi myös kalatalousalueiden rahoitusta tarkastellaan uudelleen. Myös alueiden lakisääteiset tehtävät muuttuvat, jolloin käyttöja hoitosuunnitelmien rooli nousee aiempaa tärkeämmäksi. Kalatalousalueiden toiminnan perusrahoituksen turvaaminen on tärkeä asia, jotta eri alueilla on tasaveroiset mahdollisuudet huolehtia lain edellyttämistä tehtävistä. Ehdotukset rahoitusmalleiksi esitellään toukokuussa valmistuvassa loppuraportissa. Hanke tutkii rahoituksen malleja Jotta järjestelmä täyttäisi tulevaisuudessa sille asetetut tehtävät, tarkastellaan käynnissä olevassa hankkeessa kalatalousalueiden rahoituksen perusteita ja vaihtoehtoisia malleja perustoimintojen ja kehittämistoimintojen rahoittamiseen. Omistajakorvauksiin ei ole lupaa kajota Kalatalouden Keskusliiton edustajana ohjausryhmässä olevan järjestöjohtaja Risto Vesan mukaan selvitystyö on aloitettu ripeästi ja työ etenee vauhdilla. Tavoitteena on löytää keinoja viehekalastusrasituksen määrittelyyn kalatalousalueeseen kuuluvilla vesialueilla. Kalastusalueita kuullaan helmikuussa Kalastusalueille on tulossa helmikuun aikana kysely, jossa esitellään vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ja omistajakorvausasiaa
Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. 15 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018
EteläKohti suurempia yhteisiä vesiä Jouni Kivinen Metsähallitus Sisävesien suurin osakaskunta, Keski-Puulan osakaskunta, syntyi 22 osakaskunnan yhdistyessä. Viime vuonna muodostettiin sisävesien suurin osakaskunta, Keski-Puulan osakaskunnan hoitokunnan ensimmäisen kokouksen osanottajia. Savossa Puulalla sen sijaan ollaan nyt tilanteessa, jossa valtaosaa järven pinta-alasta hallinnoivat isot yhdistyneet osakaskunnat. 16 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 O sakaskuntien yhdistyminen vaatii aikaa ja resursseja. Uuden osakaskunnan pinta-ala on hieman alle 19 000 ha, kattaen lähes koko Keski-Puulan. Yhdistymisiä on toteutettu ympäri Suomea, mutta ne ovat useimmiten jääneet pienialaisiksi tai yksittäisiksi projekteiksi. Jouni Kivinen
Yleisin omistusmuoto on yhteinen alue, osakaskunta. Vesiemme omistajarakenne on rikkonainen ja kirjava. Voimavaraa toteutukseen Osakaskuntien yhdistämisessä on tärkeä rooli niin kalastusalueilla kuin osakaskuntien vetäjillä. Laaja ja eheä yhtenäinen alue on järkevä kokonaisuus hallinnon ja kalastuksen kannalta. Puulalla on tapahtunut useita osakaskuntien yhdistymisiä viime vuosina. Vesialueet voivat olla omistukseltaan joko yhteisiä alueita, yksityisomisteisia tiloja tai valtion yleisiä vesialueita. Asioiden valmistelu ja niistä päättäminen on helppoa, kun yhdellä kokouksella voidaan käsitellä koko alue. Keski-Puulan kaltainen laajamittainen osakaskuntien yhdistäminen vaatii yhteisiä suunnittelutilaisuuksia ja oikean tiedon viestintää. Ratkaisu on pienten alueiden yhdistyminen laajemmaksi kokonaisuudeksi. Hanke avusti osakaskuntia kokouksissa, tiedotuksessa, kiinteistötoimituksen haussa ja uuden osakaskunnan toimintaa valmistelevan työryhmän toiminnassa. Yhdistyneet osakaskunnat olivat toimivia, mutta yhdistämishanke nähtiin silti kannattavaksi. Osakaskunnan muodostavat useimmiten sen läheiset kiinteistöt ja tilat. Keski-Puulan osakaskunnan perustaminen ja onnistuminen saavutetussa mittakaavassa vaati myös rahoitusta ja paljon työtä. Keski-Puulalla yhdistymistä mietittäessä osakaskunnat totesivat näiden viivojen vaikeuttavan lupamyynnin järjestämistä ja valvontaa sekä vapaa-ajan että kaupallista kalastusta. Yhdistymishankkeista saadut hyvät kokemukset ovat osaltaan muuttaneet suhtautumista osakaskuntien yhdistämiseen ja poistaneet siihen liittyviä vääriä uskomuksia ja pelkoja. Yhdistymisiä mietittäessä pitäisikin pystyä katsomaan vuosia eteenpäin ennakoiden tulevaisuuden tarpeita. ”Ilman omistajien vahvaa tahtotilaa ei ulkopuolisella avustuksellakaan onnistuta.”. Kun asia on itse koettu tai nähty, on sillä vahvempi pohja kuin toiselta kuullulla. Yhdistymistä avusti Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla -hanke, joka on osakaskuntatoiminnan kehittämiseen perustettu Euroopan Maaseuturahaston osarahoittama hanke. Järjestäytymättömän osakaskunnan alueella ei ole lupamyyntiä, valvontaa ja kalavesien hoitoa. Yhteisten alueiden yhdistäminen vaatii Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimituksen. Kun yhdistyminen toteutetaan hyvässä yhteistyössä ja sille on vahva omistajien tuki, kaikki osapuolet hyötyvät. Yhteinen rahasto saatiin helposti kasaan. Käytännön erona näillä on, että järjestäytyneellä osakaskunnalla on säännöt ja toimiva hallinto. Veteen piirretyt viivat useimmiten turhaan vaikeuttavat asioiden kehitystä. Itäiselle Puulalle muodostui Itä-Puulan-Korpijärven osakaskunta, läntiselle osalle Länsi-Puulan osakaskunta, etelään syntyi Hirvensalmen osakaskunta, koillisja pohjoisosiin Ukonniemi-Väisälä osakaskunta, pohjoisosiin Malloksen osakaskunta ja Puulaan koillisesta laskevalle järvelle Rauhanjärven osakaskunta. Järjestäytyneen toiminnan ylläpitäminen vesialueillamme on kaikille kalatalouden ihmisille ja kalastajille tulevaisuuden suuria haasteita, jottemme päädy tilanteeseen jossa isolla osalla vesialueista ei enää ole kalastusmahdollisuuksia eikä niitä hoideta. Pelkästään vesialueiden omistuksen selvittäminen ja osakasluetteloiden hankinta on iso työ ja kustannus. Riittävän laajat vesialueet ovat tärkeitä vapaa-ajankalastajille ja viivojen poistuminen helpottaa myös kaupallisia kalastajia. Sen pintaala on hieman alle 19 000 ha, kattaen lähes kokonaisuudessaan Keski-Puulan altaan. 17 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 Keski-Puulan osakaskunta, jossa yhdistyi 22 osakaskuntaa yksimielisillä päätöksillä. Ilman omistajien vahvaa tahtotilaa ei ulkopuolisella avustuksellakaan niissä onnistuta. Osakaskunta voi olla joko järjestäytynyt tai järjestäytymätön. KeskiPuulalla sen rahoittamiseen osallistuivat kaikki yhdistyneet osakaskunnat. Omistusrakenteessa kehittämistä Suomessa on paljon järviä, mutta niin on paljon myös niiden omistajia. Osakaskunnista iso osa on järjestäytymättömiä, ja nykyään monen järjestäytyneenkin toiminta on hiipumassa
Kaitaisten osakaskunta on hankkinut veneitä ja rakentanut venevalkamia helpottaakseen kaikkien kalastusta. auttaisi kalavesien hoitoa. Viljo Savolainen. SVK väitti, että lisäraha menisi kokonaan vesialueiden omistajien taskuun eikä Raha ei kasaudu omistajien taskuun Viljo Savolainen Kaitaisten osakaskunta ja Joroisten kalastusalue Kalastonhoitomaksun korottamiseen liittyvässä keskustelussa nousi viime syksynä useaan otteeseen esille väite lisärahan päätymisestä vesienomistajien taskuihin. 18 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 S uomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) vastusti kalastonhoitomaksun korottamista 45 euroon. Totuus osakaskunnille ja vesialueiden omistajille palautuneista rahoista on kuitenkin karua luettavaa, eikä vastaa levitettyä virheellistä mielikuvaa. Osakaskuntien tähän saakka saamat korvaukset todistavat ihan muuta
Vastaavat luvut Haukiveden 349 osakaskunnan osalta olivat 272 sai euroa, 31 sai 30 – 100 euroa, 14 sai 100 – 250 euroa, 24 sai 250 – 1 000 euroa ja 10 osakaskuntaa yli 1 000 euroa. Samaan aikaan Kaitaisten osakaskunta istutti viime vuonna 500 eurolla kuhanpoikasia – siis myös vapaa-ajan kalastajien yleiskalastusoikeudella pyydettäviksi. Joroisten kalastusalueen 243:sta osakaskunnasta 186 osakaskuntaa sai euroa, 35 kpl sai 30 – 100 euroa, 14 kpl sai 100 – 250 euroa, 7 kpl sai 250 – 1 000 euroa ja yksi osakaskunta sai peräti 1 736 euroa. 19 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 Kaitaisella rahat käytetään Kaitaisten osakaskunta sai 500 hehtaarin vesialueistaan vuoden 2016 kalastuksenhoitomaksuista viime vuonna huimat 80 euroa jaettavaksi kaikille vesialueiden omistajille. Tämän lisäksi osakaskunta on jo useiden vuosien ajan toteuttanut pääasiassa vapaa-ajan kalastuksen hyödyksi koituvia hoitokalastuksia 2 500 euroa maksaneen hoitorysän avulla. Lisäksi on hyvä huomioida, että kyse on osakaskuntien saamista rahoista. Kun vielä samanaikaisesti SVK esittää, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen, on yhtälöä kovin vaikea ymmärtää. Syytökset ihmetyttävät Warkauden Lehdessä syksyllä 24.9. Osakaskuntien varat ovat niukat Lisätutkinnat asiasta ovat olleet todella murheellista luettavaa osakaskuntien saamasta rahallisesta tuesta Joroisten ja Haukiveden kalastusalueiden viehekalastusmaksujen osalta. Vuonna 2017 hankimme kaksi venettä ja rakensimme venevalkamia mahdollistamaan kalastuksen alueemme järvillä. Haukiveden noinkin suuria viehekalastusmaksuja selittää osakaskuntien yhdistymiset neljäksi suuremmaksi osakaskunnaksi ja kuuden osakaskunnan osalta kuuluminen laajaan Eteläisen Haukiveden viehekalastusalueeseen. En edes yritä arvata mihin järviemme vesialueiden omistajat olisivat sijoittaneet ne muutamat euronsa, jos rahat olisi jaettu omistajille. olleen SVK:n kirjoituksen jälkeen on mieleen tullut, että mitä järkeä on tehdä istutuksia, jatkaa hoitokalastusta, hankkia veneitä tai rakentaa venevalkamia valehtelusta syyttävien ja kiittämättömien vapaa-ajan kalastajien hyväksi. Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Vesialueen omistajalle mahdollisesti jaettava rahamäärä olisi vielä tätäkin pienempi. Osakaskuntia kpl Korvaus € 186 35 30 – 100 14 100 – 250 7 250 – 1 000 1 1 736 Osakaskuntia kpl Korvaus € 272 31 30 – 100 14 100 – 250 24 250 – 1 000 10 yli 1 000 Haukiveden kalastusalueen 349 osakaskuntaa saivat viehekalastusmaksukorvauksia seuraavasti vuonna 2016. ”Osakaskunta sai viime vuonna huimat 80 euroa jaettavaksi vesialueiden omistajille.” Joroisten kalastusalueen 243 osakaskuntaa saivat viehekalastusmaksukorvauksia seuraavasti vuonna 2016
Lähtökohtana tekemisillemme on ollut kiinnostus ympäristöömme, huoli vesialueittemme tilasta nyt ja tulevaisuudessa. Osakaskunnan työlle laajaa huomiota Risto Salmela Vetelin Räyringin osakaskunta Vetelin Räyringin osakaskunnan kunnostushankkeet oli yksi kymmenestä loppusuoralle valituista ehdotuksista 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan. Raskaasta työstä, ajoittaisesta kielimuurista ja ikäeroista huolimatta työ sujui hyvin ja hymyssä suin. 20 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 R äyringissä on viime vuosina työstetty useita hankkeita vesien kunnostamiseksi. Myös jokivarsia on kunnostettu talkoilla. Työtä jatkettiin ja seuraavan kohteen suunnittelu aloitettiin keväällä 2014. Perhonjokea on kunnostettu talkoovoimin. Osakaskunnan sekä paikallisten lukiolaisten lisäksi talkoovoimiksi saatiin kansainvälisen työleirin myötä nuoria useista Euroopan maista. Hanke oli sopivan pieni ja loi intoa tulevalle työlle. Risto Salmela Risto Salmela. Aluksi Porasenjokeen laskevaa puroa kunnostettiin yhdessä osakaskunnan sekä lukion biologian ryhmän kanssa noin 500 metrin pituudelta. Taloudellisesti tämän hankkeen mahdollistivat VYYHTI-hanke, Perhonjokirahasto sekä ProAgria Keski-Pohjanmaa. Tämäkin hanke toteutettiin yhteisvoimin. Talkoolaiset työskentelivät viikon ajan ahkerasti jokiuomien kunnostuksen, kivien vääntelyn, sorankannon ja jokivarsien kunnostuksen parissa. Saavutus on erinomainen. Työn suunnittelusta ja ohjauksesta vastasi ProAgria Keski-Pohjanmaan kalatalousneuvoja Eero Hakalalta ja VYYHTI-hankkeen tuesta Satu Järvenpää . Kohteena oli tällä kertaa Perhonjoessa sijaitsevat kolme vanhaa myllyja voimalauomaa. Miten osakaskunta voi päästä mukaan näin kovaan kisaan. Koko kylää yhdistävä pitkäjänteinen hanketyö vesistöjen hyväksi aloitettiin Räyringissä purohankkeilla syksyllä 2013
Hanketta ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman kylän yhteistä päättäväistä tahtoa. Puronkunnostushankkeet onnistuivat suhteellisen helposti pieneltä osakaskunnalta, kun suunnitelmat ja rahoitus ovat kunnossa. Lisäksi talven aikana jäälle hitsattiin 1 500 metriä muoviputkea tarkoituksena johtaa järvisyvänteestä hapetonta vettä purkuojaan. Niittotyötä ja hoitokalastusta on jatkettu edelleen. Sen sijaan Räyringinjärven kunnostushanketta voidaan pitää liian mittavana työnä toteutettavaksi pienillä resursseilla. Hyvää apua hanketyöhön on saatu Eero Hakalalta suunnitteluun ja työn ohjaukseen. Kunta, rantalaiset ja osakaskunta vastaavat lopuista kuluista. Järven vesipintaa laskettiin aluksi 0,5 metriä talvikaudeksi rantojen ruoppauksen helpottamiseksi. Risto Salmela Risto Salmela. Rantalaisten ja osakaskunnan ruoppauskustannukset sekä talkootöiden osuus oli noin 170 000 euroa. Järvihankkeen kustannusarvio oli noin 300 000 euroa, josta ELY-keskuksen tuki oli 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Liian suurta palaa ei kannata haukata Räyringissä on perinteisesti toteutettu yhteisiä hankkeita niukkojen taloudellisten voimavarojen vuoksi talkootyönä. Asukkaat ovat ”yllytyshulluja”, hyviä hankkeita on oltu valmiitta toteutettaman, kunhan vain hankevetäjiä löytyy. Järven 117 rannanomistajasta yli puolet ruoppautti rantavesiään. Vastaavissa hankkeissa tarvittaisiin alkupääomia esimerkiksi kunnalta, jolla voitaisiin maksaa kertyneitä laskuja ELY-keskuksen tukia odotellessa. Yhteisalueiden venevalkamia ja veneenlaskupaikkoja kunnostettiin kolme ja jatkosuunnitelmana on rakentaa niille laavut. Purokunnostushankkeissa VYYHTI 1-3 merkityksellistä on ollut Satu Järvenpään opastus ja hankkeen taloudellinen tuki. 21 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 Työtä Räyringinjärven hyväksi Räyringinjärven mittavaa kunnostushankkeen suunnitelmat valmistuivat jo 2006, hankeluvat saatiin vuonna 2009, mutta hanke päästiin aloittamaan vasta syksyllä 2014. Kesällä on tehty vesikasvien niittotyötä. Kesäkautena keskityttiin vesikasvuston niittoon. Pitkät viiveet tukipäätösten ja tukihakemuskierrosten kanssa aiheuttivat huomattavasti vaivaa osakunnalle ja myös perintätoimistot tulivat tutuiksi. Räyringinjärven tilaa on parannettu hapettamalla. Talkootyötä kertyi noin 6 500 tuntia. Keväällä jäiden sulaessa putki upposi järveen ja hapetuksella on saatu estettyä kalakuolemia. Nyt asiat pyörivät toisin päin, osakaskunta joutui maksamaan suuriakin laskuja ja anomaan jälkikäteen tukia ELY-keskukselta. Osakaskunta on toimenkuvansa mukaisesti keskittynyt kalastusmahdollisuuksien ja yleensä vesiluonnon virkistyskäytön edistämiseen. Työ on kuitenkin kannattanut ja jatkamme kaikesta huolimatta työtämme yhteisen ympäristön hyväksi
nyt aina Lapin vesiä myöten. Kuhaa halutaan Pohjois-Kallaveden komeat kuhat Petteri Kontila Pohjois-Kallaveden kalastusalue Pohjois-Kallavedellä on seurattu ja hoidettu kuhakantaa jo kolmen vuosikymmenen ajan. 22 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 K uhan kalastus ja kuhavesien kalastuksen säätely yhdessä kalavesienhoidon ja varsinkin laajamittaisten istutusten myötä on herättänyt keskustelua kautta koko maan. Savossa Pohjois-Kallavedellä kuhankannan kehitystä on seurattu jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan varsin tuloksekkaasti yksikkösaalisseurannan avulla. Kuhien koko kasvaa ja kaikki kalastajaryhmät ovat tyytyväisiä. Lisäksi alueen yhteislupamyynti on pysynyt vakaana. Petteri Kontila
23 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 Mitä yksikkösaalis kertoo. Yksikkösaaliin laskennassa aineisto on ollut varsin mittava, yksikkösaalis on vuosittain voitu laskea useampien tuhansien kilojen saaliista. Yksikkösaalis saadaan tietyn suuruisella kalastuksella, kun pyyntiponnistus on vakioitu, esimerkiksi g/verkko/koentakerta tai vuorokausi. Hoitotoimet ja muutos kalastuksessa 1990-luvulla kuhan istutukset lisääntyivät voimakkaasti. Havaintovuosien 1984 – 2016 aikana yksikkösaaliissa on ollut selvästi yhdeksän ”piikkiä”, jolloin yksikkösaalis on ollut korkea. Näyttää siltä, että kymmenessä vuodessa syntyy 2 – 3 vahvaa vuosiluokkaa, mikä riittää pitämään kannan vahvana, välillä tulevista huonommista vuosista huolimatta. 1984 2017. Yksikkösaalis on eräänlainen kalaveden kalaston laatua ja määrää mittaava indikaattori. Yksikkösaalistietojen luettavuus paranee mitä suurempi on pyyntiponnistus ja mitä vakiintuneempaa paikallisesti ja ajallisesti kalastus on. Kuhakanta voimistuu tasaisesti Pohjois-Kallavedellä kuhakanta on ollut vakaassa kasvussa pieniä notkahduksia lukuun ottamatta jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Pohjois-Kallavedellä istutuksia tehKuhan yksikkösaalis talviverkkopyynnissä Pohjois-Kallavedellä vuosina 1984 – 2017. Vuotuisista pienistä heilahduksista huolimatta kuhakanta on keskimäärin vahvistunut koko ajan. Pyyntiponnistus on ollut myös määrällisesti suuri ja ajallisesti laaja. Kuhakannan kasvu on jatkunut näin varsin voimallisesti olosuhteiden (lämpötilat & hoitotoimet) muuttumisesta huolimatta varsin voimallisesti. Kolmen viimeisimmän vuoden 2014 – 2017 kuhan yksikkösaalis oli keskimäärin 1 280 g/koentakerta. Tuoreimman kalastustiedustelun mukaan (Kontila 2013) kuhan osuus kokonaissaaliista oli 66 %, kun kymmenen vuoden takaisen kalastustiedustelun (Kontila 2007) kuhan saalisosuus oli ”vain” 26 %. Pohjois-Kallavedellä kuhakantaa on seurattu kahden kaupallisen kalastajan saaliista, lähinnä talviverkkopyynnistä. Se ei välttämättä kerro suoraan vesistössä olevien kalojen määrää, mutta kuvaa kalastossa tapahtuvia muutoksia ja eri lajien välisiä runsaussuhteita. 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 g / ve rk ko / ko en ta ke rt a Kuhan yksikkösaalis talviverkkopyynnissä v
Pohjois-Kallaveden kalastusalue on lähdössä muutamien muiden Pohjois-Savon kalastusalueiden (tulevien kalatalousalueiden) kanssa seurantahankkeeseen, jossa pyritään jatkossa selvittämään kuhakantojen vahvistumiseen liittyviä tekijöitä. Samaan aikaan kalastusalueen tilastoimien pyydysyksikköjen (osakaskuntien myymät luvat) määrä on pudonnut roimasti. 1980-luvun 15,9 asteesta 2010-luvulle tultaessa 17,33 asteeseen. Kappaleita on tullut vähemmän, mutta kiloja sitäkin paremmin. 24 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 tiin ajoittain jopa yli 100 000 kappaletta vuodessa, mikä merkitsi yli 10 kuhaistukasta vesihehtaaria kohden. Monilla onkin talviverkkopyynnissä käytössään 60 mm verkot – ja kuhia on saatu siitä huolimatta hyvin. Myös Pohjois-Kallavedellä toimivat harvat kaupalliset kalastajat ovat olleet tilanteeseen tyytyväisiä. Uistelu ja viehekalastus ovat vastaavasti lisänneet kiinnostusta ja vahvaa kuhakantaa onkin hyödynnetty vapakalastajien toimesta – saaliit ovat olleet hyviä. Viimeisimpien vuosien (2010 – 2017) aikana kalastusalue sekä osakaskunnat ovat tietoisesti vähentäneet istutuksia huippuvuosien yli 100 000 kuhanpoikasesta alle puoleen. Pohjois-Kallaveden kalastusalueen vuotuiset yhteislupatulot (viehekalastus) ovat asettuneet noin 9 000 euron tasolle vuodessa. Kuhan luontaisen lisääntymisen tehokkuutta tai sen onnistumista ei ole tutkittu, mutta on oletettavaa, että kesäaikaisten veden keskilämpötilojen nousu (1,4 astetta) on vahvistanut luontaista lisääntymistä etenkin ahvenkaloilla (kuha, ahven) – missä laajuudessa, sitä on mahdoton sanoa. Lopputulema on ollut sekä viehekalastajien että verkkopyytäjien kannalta hyvä. Kuhakantojen vahvistumista selvitetään Pohjois-Savon ELY-keskuksen tilastojen mukaan (Säyneensalon havaintopiste 1961 – 2016) Kallaveden kesäkuun keskilämpötilat yhden (1) metrin syvyydessä ovat nousseet noin 1,43 astetta. Kuhakannan kasvun ja voimistumisen myötä asetetut verkkosilmäharvuusrajoitukset ovat ohjanneet kalastusta oikeaan suuntaan. Joissakin osakaskunnissa (suull. K. Samaan aikaan istutustoimien vähentyessä kalastuskulttuuri on ollut kovassa murroksessa ja perinteinen pyydyskalastus verkoilla on vähentynyt voimakkaasti. Tämä vesimassan lievä tasainen lämpötilan nousu on kenties ollut yksi merkittävä syy kuhakannan voimakkaaseen kasvuun yhdessä kalastuksen säätelytoimien ja istutusten kanssa. Istutuksia on nyt vähennetty Kuhakannan kasvu on ollut vähentyvistä istutustoimista huolimatta varsin voimakasta. 2000 4000 6000 8000 10000 12000 1998 2002 2006 2010 2014 M yy ty jä py yd ys ks ik öi tä / vu os i Pohjois Kallavesi pyydysyksiköt v.1998 2016 Osakaskuntien myymien pyydysmerkkien lukumäärä Pohjois-Kallavedellä vuosina 1984 – 2016.. Saaliskuhien koko on asettunut viime vuosina 2014 – 2017 keskimäärin noin 1,2 – 1,3 kg tietämille. Kaukonen) kalastajat ovat täysin omatoimisesti ja varsin oikeaoppisesti edelleen harventaneet verkojensa silmäharvuutta kuhan kalastuksessa. Niinpä tulee vahvasti mietittäväksi, onko nykymuotoisia vieläkin melko runsaita kuhaistutuksia syytä tai tarvetta jatkaa. Harvemmat verkot – isommat kuhat Kalastusalueen tekemien hoitotoimien (istutukset) lisäksi kalastusta on säädelty kuhan alamittaa nostamalla ja verkkosilmäharvuutta rajaamalla. Päätös oli voimassa nykyisen kalastuslain määräämään 45 cm alamittaan asti. Kalastusalueen hallinnollisella päätöksellä (KL 35 §) vuonna 2000 kuhan alamitaksi määrättiin 42 cm. Pohjois-Kallavedellä asiassa on alettu toimia. Näin istutusmäärät on rajattu hieman voimassa olevan KHS:n mukaisia (6 kpl/ha) määriä pienemmiksi. Siitä huolimatta kuhakannan kasvu näyttää vakaalta. Sittemmin istutuksia on vähennetty tietoisesti kuhakannan kasvun myötä
Brodeerattu teksti ”Kalastuksenvalvoja”. Etupuolella tekstit “Kalastuksenvalvoja” ja “Fiskeövervakare”. Takana samat tekstit koko selän leveydellä. 15 € 100 kpl/laatu. 25 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 18 € 20 € Kalastuksenvalvojan liivi Näkyvä ja uskottava viesti valvonnasta. Tarvikkeita valvontaan Kalastuksenvalvojan pipo Pipo antaa talviaikaan näkyvän ja uskottavan viestin valvonnasta. Kalastuksenvalvojan viestimerkit Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Väri tummansininen
Joen Suomen puolen kolmesta nousuesteestä suurin, Lahnakosken voimala, on nyt purkutyön alla. Eräänlaisena lähtölaukauksena voidaan pitää paikallisen luontokuvaajan vuonna 1990 tekemää havaintoa Kangaskosken padon alta: ”Hirmusii kyörii!”. Tieto välittyi alueen luonnonsuojeluaktiivien korviin, jonka jälkeen prosessissa on ollut mukana lukuisia eri tahoja. Työ Hiitolanjoen eteen on vaatinut pitkäjänteistä yhteistyötä eri tahojen välillä, aina viranomaisista yhdistyksiin sekä toiminnanharjoittajiin. Kuva: Pekka Tuuri. Näiden uhanalaisten vaelluskalojen nousu pysähtyy Suomessa heti valtakuntien välisen rajan jälkeen Kangaskosken voimalapatoon, jota seuraavat vielä Lahnasenkosken ja Ritakosken vesivoimalat. Vapaa nousuja laskuyhteys lisääntymisja syönnösalueiden välillä vaatii luonnollisesti kaikkein nousuesteiden ohittamista, mutta jo pelkkä Lahnasenkosken voimalatoiminnan lakkauttaminen kalataloudellisin ja -suojelullisin perustein on jo hyvin merkittävää, ei ainoastaan Hiitolanjoella, vaan koko maan vaelluskalakysymyksissä. Näiden patojen jälkeen lohella ja taimenella olisi runsain mitoin kunnostettuja koskialueita lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Padon alle oli noussut kookkaita Laatokan lohia ja taimenia. 26 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 H iitolanjokeen nousee Laatokan seliltä järvilohen lisäksi kookkaaksi kasvavaa taimenta. Matka tähän pisteeseen, jossa voimalapatoa ollaan purkamassa vaelluskalojen tieltä, on ollut hyvin monipolvinen ja vaiherikas. Prosessia voisi kuvailla viestijuoksuksi; yhden tahon uupuessa tai käytettävissä olevien keinojen loppuessa toimeen on tarttunut seuraava kapulanviejä. Hiitolanjoen Kangaskoskeen noussut järvilohi. ”Hirmusii kyörii” Laatokalta Matti Vaittinen Saimaan Vesija Ympäristötutkimus Oy Hiitolanjoki on viimeinen jokemme, jossa edelleen esiintyy täysin luonnonvarainen järvilohikanta
Haasteellista työtä tehdään laajan asiantuntijaverkoston voimin, jossa ovat Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön lisäksi mukana ELY-keskuksen ja Rautjärven kunnan edustus, Saimaan Vesi ja Ympäristötutkimus Oy sekä lukuisa joukko muita Hiitolanjoen puolesta toimivia tahoja.. Elohopeapitoisuuksia on jo purkutyön esiselvitysvaiheessa tutkittu, joten padon yläpuolinen vedenpinnan lasku voidaan suorittaa turvallisesti. Kangaskosken ja Ritakosken osalta neuvottelut päätyivät umpikujaan. Lisäksi alavirtaan suuntaavien vaelluspoikasten on selviydyttävä turbiinien läpi ehjin nahoin. Kolme toimivaa kalatietä ja kaikkiin voimaloihin toimiva turvallinen alasvaellusyhteys katsottiin useiden asiantuntjoiden toimesta haastavaksi ja liian riskaabeliksi toimintamalliksi. Haasteitakin riittää Käytännössä Lahnasenkosken vapauttaminen on kaikkea muuta kuin yksinkertainen räjäytystyö. Patoturvallisuus ja alueen kulttuurihistorialiset arvot tuovat omat reunaehtonsa, joiden lisäksi joen pohjalla piilee alueen teollisesta menneisyydestä kertova ongelma, hyvin elohopeapitoinen sedimentti. Tämä on merkittävä edistysaskel, joka odottaa seuraavaa. Laajamittaisten suomalais-venäläisen Suomessa ja Karjalan tasavallassa tehtyjen selvitysten perusteella olosuhteiden muutos todettiin selviöksi: veden laatu oli kohentunut merkitsevästi, mutta mikä tärkeämpää, nousuyhteys Laatokalta aina Kangaskosken padolle oli muuttunut nousuesteistä vapaaksi. Venäjän puolella nousukalojen matkaa olivat aiemmin haitanneet Syrjäkosken massiivinen puurytö, mutta erityisesti valtakuntien rajan tuntumassa Venäjän valvontalinjalla sijainnut esteaita, jonka vedenalaiset osat poistettiin vuonna 2001. Patorakenteiden purkutöiden vaatima luvitusprosessi käynnistetään vuoden 2018 alussa. Yläveden lasku tulee tehdä myös yläpuolisen Ritakosken voimalan toiminnan takia hallitusti. Merkittävä etappi Lahnasen ennallistamishanke on äärimmäisen positiivinen sekä monin tavoin vaikuttava kokonaisuus niin kunnostusosaamisen, ympäristönsuojelun kuin aluekehityksenkin kannalta. Päämääränä oli padottujen koskien ennallistaminen Laatokan lohen ja taimenen vapaan nousun mahdollistamiseksi Suomen puoleisiin koskiin ja sivupuroihin, kuin myös koko joen ekologisen tilan parantaminen. Tässä vaiheessa vetovastuuseen nousivat Rautjärven kunta, EteläKarjalan liitto sekä Kaakkois-Suomen Ely-keskus, jotka aloittivat neuvottelut Hiitolanjoen vesivoimaloiden omistajien kanssa. Voimaloiden lunastus ja purkaminen nousi vahvasti keskusteluun. Tosin sekä Kangaskoskelle että Ritakoskelle on asetettu kalatien rakentamisvelvoite, joten vähintään kalatiet ovat luvassa näihinkin patoihin. Suomalais-venäläisen selvitystyön tulokset pitivät korkeimmassa hallinto-oikeudessa saakka, jonka 29.1.2013 tekemän päätöksen jälkeen Hiitolanjoella operoivat vesivoimayhtiöt olivat velvoitettuja tekemään selvityksen kunkin padon ohittavan kalatien vaihtoehdoista, suunnitelman kalatiestä sekä laatimaan hakemuksen kalatien rakentamisesta aluehallintovirastolle. Jotta velvoite voitiin muuttaa kalatievelvoitteeksi, oli vesilain edellytys olosuhteiden olennaisesta muutoksesta näytettävä toteen. Kaupassa säätiön omistukseen siirtyvät voimalaitos ja patorakenteet maa-alueineen. 27 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 Olosuhteiden olennainen muutos Hiitolanjoen kalatalousvelvoite oli vuoteen 2009 saakka vain 841 euron suuruinen kalatalousmaksu. Lisäksi voimalaitosten yläpuolisia koskialueita ennallistettiin laajassa mitassa, joten näiltäkin osin olosuhteet olivat muuttuneet vaelluskaloille edullisempaan suuntaan. Mutta ennen kaikkea, Suomen ainoan luonnonvaraisen järvilohikannan nousuesteet alkavat vähentyä myös rajan tällä puolella. Kauppakirja allekirjoitettiin kesäkuussa 2017. Kalateiden sijaan padot pois Kalateiden toimivuudessa on suuria eroja, toiset toimivat mainiosti kun taas toiset eivät käytännössä lainkaan. On toki edelleen muistettava, että Lahnasenkosken ennallistaminen ei vielä yksin ratkaise kalojen vapaata nousuyhteyttä latvavesien laajoille lisääntymisalueille. Neuvottelujen tuloksena Hiitolanjoen Lahnasenkosken voimala siirtyi Vantaan Energia Oy:n omistuksesta Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle
Vaikka kahdenvälisten Teno-sopimusten historia juontaa juurensa reilusti yli sadan vuoden taakse, lohikantojen hoidon ja kalastuksen säätelyn perustana on nyt ensimmäistä kertaa osakantakohtainen seurantaja tutkimustieto. Lohikantakohtainen järjestelmä on ainutlaatuinen Atlantin lohijoissa. AtlanTenon lohen kantakohtainen säätely Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Tenojoen lohikantojen tilaa seurataan ja lohenkalastusta säädellään uuden Tenojoen kalastussopimuksen mukaan kantakohtaisesti. 28 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 S uomen ja Norjan välinen uudistettu Tenojoen kalastussopimus astui voimaan kalastuskaudelle 2017. Kuva: Jaakko Erkinaro. tin lohen kantarakenteesta on viime aikoina saatu yhä parempaa tutkimustietoa, mutta sen soveltaminen kantakohtaiseen kalastuksen säätelyyn on vielä alkutaipaleellaan. Tenolla useita osakantoja Käsitys Tenojoen lohen osakantojen geneettisestä rakenteesta alkoi orastaa jo 1990-luvulla, mutta kymmenkunta vuotta sitten aloitettu, mikrosatelliitteja hyödyntävä DNA-tutkimus mahdollisti aiempaa tarkemman eri sivujokien lohikantojen Perinteinen lohipato Tenojoella. Kantakohtaista kalastuksen säätelyä on harjoitettu Tyynenmeren lohilajien kalastuksessa jo pitkään, ja lähes reaaliaikaisesti saatava tieto sekakantasaaliin kantakoostumuksesta on tärkeä tieto kalastajille ja kalataloushallinnolle kalastuksen ohjaamiseksi kalastuskauden aikana
Tenon lohen osakannat ovat vuosituhansien myötä eriytyneet voimakkaasti toisistaan, joten niiden erottaminen on helpompaa kuin monien muiden suurten lohijokien tapauksissa. Tämä mahdollistaa kalastuksen säätelemisen heikoimpien lohikantojen suojelemiseksi, mutta antaa samalla mahdollisuuden pyydystää vapaammin vahvempia lohikantoja. Tulevana kesänä aloitetaan myös Tenon pääuomassa nousulohien kaikuluotauslaskenta, mikä tuottaa pääuoman saalisnäytteiden geneettisten määritysten ja sivujokien laskentojen kanssa yhdistettynä entistä laajempaa tietoa eri lohikantojen runsaudenvaihtelusta. 2017 mukaan).. Kaikkia yksittäisiä kantoja ei resurssisyistä voida seurata, vaan kanta-arviot tehdään tällä hetkellä kymmenelle sivujokikannalle ja Tenon pääuomalle. Tuore, viime vuonna julkaistu tutkimus täydensi kuvan osakantarakenteesta, ja nyt Tenon vesistön eri osista on tunnistettu noin 30 geneettisesti eriytynyttä lohikantaa. Eri sivujoista peräisin olevat lohikannat voidaan tunnistaa pääuoman lohisaaliista kerätyistä saalisnäytteistä. Kantojen tilaa seurataan monipuolisesti Tenon vesistön lohikantoja seurataan vuosittain eri menetelmillä; kantojen tilaa arvioidaan muun muassa nousulohien videoja kaikuluotauslaskentojen, kutukalojen sukelluslaskentojen, poikasten sähkökalastusten sekä saalistilastojen antamien tietojen perusteella. Kantakohtainen saalis arvioidaan meri-ikäryhmittäin pääuoman eri osa-alueille, kalastuskauden viikoille, kalastajaryhmille ja pyydystyypeille. Näin voidaan tarkastella esimerkiksi mihin aikaan kalastuskaudesta, millä Tenon pääuoman alueella ja millä pyydyksillä saadaan saaliiksi tiettyjen lohikantojen kaloja. Näiden jokien lohet joutuvat kutuvaelluksellaan kalastuksen kohteeksi pisimmällä matkalla: Norjan rannikolla, Tenovuonossa, Tenojokisuussa, Tenojoen lohikantojen geneettinen rakenne kuvattuna dendrogrammilla, josta näkyy osakantojen erilaistuminen suhteessa toisiinsa (Vähä ym. Tenon pääuoman kalastus on rannikkokalastuksen tapaan sekakantakalastusta, joka kohdistuu useisiin erillisiin lohikantoihin. 29 Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 TUTKITTUA erottelun toisistaan. Vesistön latvajoissa, erityisesti Karas-, Iesja Inarijoessa lohikantojen tila on huolestuttavin. Kun alkuperä yhdistetään saalistietoihin, saadaan arviot eri lohikantojen joutumisesta Tenon pääuoman kalastuksen saaliiksi. Kantakohtaisessa säätelyjärjestelmässä ei tarvita yleisiä, kaikenkattavia ”juustohöylärajoituksia” vaan säätelyä voidaan räätälöidä eri lohikantojen hoitotarpeiden mukaisiksi
Genetic stock identification of Atlantic salmon and its evaluation in a large population complex. Jyväskylä, Wemmi – Kevätmarkkinat 27. – 20.5. – 7.10. – 4.3. Klamila, Silakkamarkkinat 6. Järjestelmä kokoaa kantakohtaista tietoa Tenojoen kalastussopimus sekä siihen liittyvä lohikantakohtainen seurantaohjelma ja elvytyssuunnitelma on ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa laajan vesistön erillisiä lohikantoja hoidetaan keräämällä niistä seurantatietoja, arvioimalla niiden tilaa sekä säätämällä kalastusjärjestelyjä muuttuvan tilanteen mukaisesti. Missään muualla Atlantin lohikantojen kantakohtaista hoitoa ei toistaiseksi ole järjestetty yhtä systemaattisesti. Toisaalta Inarijoen lohet nousevat puolestaan hieman myöhemmin kesällä ja niitä saadaan saaliiksi erityisesti Tenon pääuoman vapakalastuksessa. – 15.4. Jyväskylä, Wemmi – Ween maan wiljaa 30.9. Joensuu, Kalamarkkinat 7. – 23.3. Helsinki, Stadin silakkamarkkinat 20. Kotka, Kalamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net Tenon pääuomassa ja itse sivujoessa. Kuopio, Kalaryssäys 14. Kemi, Kalamarkkinat 7. Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 30 30 TAPAHTUMIA 9. Lahti, Kalamarkkinat 15. Siksi kalastuksen säätelyä on kiristetty erityisesti alkukesästä, muun muassa ajoverkkokalastuksen (kulkutuksen) osalta. Vaasa, Kalastuksen päivä/ Fiskets Dag 30.6. – 7.7. Puruvesi, Muikkumarkkinat 4. – 21.10. – 12.8. – 20.5. Helsinki, Valtakunnalliset kalastusaluepäivät 2. 2017. Myös Tenojokivarren asukkaiden paikallistietoa pyritään käyttämään lohikantojen ja säätelyn vaikutusten arvioinnissa aiempaa tehokkaammin. Tampere, Kalamarkkinat 5.5. Helsinki, Go Expo 3.3. Vähä, J.-P., Erkinaro, J., Falkegård, M., Orell, P. Ohtakari, Kalajuhlat 11. Erityisesti Karasja Iesjoen suurikokoiset naaraslohet nousevat Tenon pääuomaan hyvin varhain kalastuskauden alussa. & Niemelä, E. – 26.5. Joensuu, Kalamarkkinat 14. Lappeenranta, Kalamarkkinat 22. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 74: 327–338.. – 1.7. Turku, Saaristolaismarkkinat 21. – 20.5. – 22.4. & Erkinaro, J. Kalabongauskisa 16.5. Lohenkalastuksen kantakohtaiset säätelyjärjestelmät: Kirjallisuuskatsaus. – 13.10. Jyväskylä, Keski-Suomen kalaja kevätmarkkinat 25. – 29.4. Forssa, Kalamarkkinat 12. Oripää, OKRA 7.7. Tämän vuoksi sopimuksessa kohdistettiin myös siihen kalastukseen uusia rajoituksia. Eri alueiden yhteenlaskettu, kumulatiivinen kalastuskuolevuus voi nousta hyvin korkeaksi: jopa 80 – 90 % mereltä kohti latvajokia lähteneistä lohista voi joutua saaliiksi vaellusmatkan varrella. Rymättylä, Nuottasilakkamarkkinat 22. Helsinki, Vene 18 Båt 13. – 9.9. Luonnonvarakeskus. – 18.2. – 10.6. 2016. Samalla hyötyvät myös aikaisin vaeltavat, pienempienkin sivujokien toista kertaa kudulle nousevat lohet, jotka ovat usein pienten jokien ainoita suurikokoisempia mätikaloja. – 23.9. – 13.5. –15.2. Taivassalo, Silakrysäys 15.7. Heinola, Kalamarkkinat 25.8. Riihimäki, Kansainväliset Erämessut 9.6. Helsinki, Kalaviikko 13. Valtakunnallinen kalastuspäivä 18. – 16.9. – 16.9. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 47/2016. Pyhtää, Keihässalmen Suvimarkkinat 9.6. Lisätietoja: Niva, T., Kanniainen, T., Orell, P. Kotka, Kalamarkkinat 19. Tulevat vuodet näyttävät miten järjestelmä toimii ja miten tiedot lohikantojen tilan ja kalastuksen aiheuttaman kuolevuuden muutoksista käytännössä vaikuttavat kalastuksen säätelyyn. Helsinki, Koskipäivä 7
Suomen Kalastuslehti 1 • 2018 31 HENKILÖUUTISIA EEVA-MARIA MAIJALA 50 VUOTTA Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtaja Eeva-Maria Maijala täytti 23. Yhdistyksen jäsenistö muodostuu pääosin Pirkanmaalla toimivista osakaskunnista, kalastusalueista ja ammattikalastajien järjestöstä. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry on Pirkanmaalla toimiva kalatalouden isännöintija neuvontajärjestö. joulukuuta 50 vuotta. Emme palauta hakemuksia. Lisätietoja antavat toiminnanjohtaja Pekka Vuorinen p. Kuoreen merkintä ”työhakemus”. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan ja siinä noudatetaan 4 kk:n koeaikaa. Nykyisen toiminnanjohtajan jäädessä eläkkeelle haemme TOIMINNANJOHTAJAA Tehtävään valittavalta edellytetään alalle soveltuvaa koulutusta, johtamiskykyä, hyviä vuorovaikutusja esiintymistaitoja, taloushallinnon osaamista sekä kykyä itsenäiseen ja aloitteelliseen työskentelyyn suuresti muuttuvissakin olosuhteissa. Toiminnanjohtajan tehtävän hoito edellyttää oman auton käyttöä sekä iltaja viikonlopputyöskentelyä. Kalatalouskeskus on jäsenenä Kalatalouden Keskusliitossa. Eduskunnassa Maijala on jäsenenä muun muassa ympäristövaliokunnassa. 050 5929 255, pekka.vuorinen@ahven.net tai hallituksen puheenjohtaja Hannu Wirola p. Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajana Maijala on toiminut 24.11.2015 lähtien. Eeva-Maria Maijala on agrologi ja varatuomari Savukoskelta ja Keskustan eduskuntaryhmän toisen kauden kansanedustaja. Kalatalouden järjestötoiminnan sekä toimialueen ja sen sidosryhmien tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Kalatalouskeskus myy palveluita myös Pirkanmaan ulkopuolelle. Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen sekä ansioluettelo tulee toimittaa 15.2.2018 mennessä Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen hallitukselle osoitteeseen: Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry / hallitus, Viinikankatu 53, 33800 Tampere. Maijala on osakas Lapin kalatalouskeskukseen kuuluvissa Sodankylän Orajärven ja Savukosken Tenniön osakaskunnissa. Laadi hakemuksen liitteeksi lyhyt essee (A4) siitä miksi haet tätä paikkaa, millaisina näet tulevaisuuden haasteet ja mitä lisäarvoa tuottaisit kalatalouskeskukselle. 050 5633 706, hannu.wirola@kolumbus.fi.. Maijalan omassa perheessä harrastetaan kotitarvekalastusta ja hänet itsensä voi nähdä Tenniöjoen rannassa virvelin kanssa
Materiaali vedenkestävä, synteettinen ja luja TYVEK, jolle on helppo kirjoittaa lain vaatimat kalastajan nimija yhteystiedot vedenkestävällä tussilla tai lyijykynällä. Pyydysmerkin hinta 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 € TEE ITSE JA TILAA: www.ahven.net/pyydysmerkit. Kalatalouden Keskusliitto (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Pyydysmerkki 2018 Uuden kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla