22 Mikäs se Kalpa on. Suomen Kalastuslehti 1 • 3 Sisältö 10 Muikkukannat vuonna 2018 16 Lohet pienenevät 18 Mikä muuttuu. 24 Taimenen vuoksi 26 VAKAVA juttu 28 Näytteenotto laajenee 30 Guy 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakiasiaa 36 Henkilöuutisia 37 Kalat numeroina 10 30 TA PI O G U ST AF SS O N M AL IN LÖ N N RO TH VA KI O PA LS TA T SH U TT ER ST O CK
Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN KORTTIKOTELO Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. Hinta: 6 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Sininen kaulanauha turvalukituksella. Hinta: 18 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Ympäristöministeriön asettama merimetsotyöryhmä saa työnsä päätökseen. Vesa Karttunen. Toiveissa on, että kaikki 118 kalatalousaluetta saavat ensimmäisellä kierroksella toimintakykyisen hallituksen, joka pystyy käynnistämään varsinaisen toiminnan. Kierros alkoi Höytiäisen kalatalousalueesta Pohjois-Karjalassa 16.1. Itämeren kalatalousryhmien selvitys hylkeiden ja merimetsojen vaikutuksesta kalastukseen sekä Riistakeskuksen merihylkeiden kannanhoitosuunnitelma ovat valmistumassa. ENSIMMÄISET KALATALOUSALUEIDEN yleiskokoukset on tätä kirjoitettaessa pidetty. Suomessa syödään edelleen pääosin ulkomaista kalaa samalla kun vesiemme tuotantokyvystä merkittävä osa jää pyytämättä. Suomen Kalastuslehti 1 • 5 Härkäviikkojen askareita PÄÄKIRJOITUS 8.2.2019 Yhteiseen hiileen puhallusta ja uusia ajatusmalleja tarvitaan.” HYVÄÄ ALKUVUOTTA arvoisa lukijamme! Pidät kädessäsi uudistettua Suomen Kalastuslehteä. Merialueella on tulossa esityksiä uusiksi Natura-alueiksi ja näiden myötä uusia käyttörajoituksia. ja päättyy Gullkronan kalatalousalueeseen Turunmaalle 27.2. Toiveemme on lähentää vesialueiden omistajien ja kaupallisten kalastajien näkemyksiä. ALKANEEN VUODEN puheenaiheita kalataloudessa tulevat varmasti olemaan hylkeet ja merimetsot. Hallituksen tärkein tehtävä ensimmäisenä toimintavuotena on valita alueelle toiminnanjohtaja. Sivumäärä on kasvanut, taitto on uusittu ja sisältöön lisätty kaupallisen kalastuksen kuulumisia. Valinnassa on syytä kiinnittää huomiota ehdokkaan koulutukseen ja/tai kokemukseen perustuvaan kalataloudelliseen ja johtamisosaamiseen. Yhteiseen hiileen puhallusta ja uusia ajatusmalleja tarvitaan. Toiminnanjohtajan toiminnan on oltava ammattimaista, lain mukaisista tehtävistä suoriutuminen ilman asianmukaista osaamista ei ole mahdollista. Kalatalousalueiden alkutaipaleeseen voi tutustua huhtikuussa, kun Kalatalouden Keskusliitto järjestää ensimmäiset valtakunnalliset kalatalousaluepäivät. Onneksi saimaannorppien määrälle vuodelle 2025 asetettu välitavoite 400 norppaa on jo saavutettu eikä akuuttia tarvetta kalastuksen lisärajoituksille ole
Helmikuun toinen tiistai 12.2. Keskusliitolle uusi graafinen ilme Kalatalouden Keskusliiton graafinen ilme uudistui vuoden vaihtuessa. Keskusliiton uudessa logossa ui kansalliskalamme ahven. Uusi ilme tulee tutuksi kuluvan vuoden mittaan esimerkiksi julkaisujen kautta. Päivän tavoitteena on innostaa koko Suomi kalasopan ääreen ja lisätä erilaisten kalakeittojen sekä niiden valmistustapojen tunnettuutta. Molempien työntekijät siirtyivät Länsi-Suomen Kalatalouskeskukseen. Tänä vuonna kalakeitto lähtee matkalle maailman ympäri teemalla Kalakeittoa kaikista keittiöistä. Uuden ilmeen kärkenä näkyy liiton uusi logo, jossa ui kansalliskalamme ahven. vietetään kalaruoan omaa vuotuista teemapäivää, Kansallista kalakeittopäivää. PR O KA LA RY KANSALLINEN KALAKEITTOPÄIVÄ 12.2. Maistuisiko ranskalaiskeittiön klassikko bouillabaisse, vaiko kenties mausteinen, aasilaistyyppinen kalakeitto?. Myös kotisivumme on läpikäynyt mittavan uudistuksen, jonka lopputulokseen kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa ahven.net. 6 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET SATAKUNTA JA L-S YHDISTYIVÄT Satakunnan Kalatalouskeskus ja L-S Kalatalouskeskus yhdistivät toimintansa uudeksi Länsi-Suomen Kalatalouskeskukseksi 1.1.2019 alkaen. Pidät kädessäsi uudistuneen Suomen Kalastuslehden ensimmäistä numeroa. Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen puheenjohtajana aloitti ProAgria Länsi-Suomen toimitusjohtaja Timo Junnila ja toiminnanjohtajana Petri Rannikko. Kalatalouskeskuksen toimitilat ja yhteystiedot pysyivät ennallaan Porissa ja Turussa
Suomen Kalastuslehti 1 • 7 LYHYET VALTAKUNNALLINEN KALASTUSPÄIVÄ 15.5. Päivän virallisena tehtävänä on tuoda kalastusta esille, edistää monipuolista kalastusta ja kalan käyttöä sekä saada lapset ja nuoret lähtemään kalaan. Eri puolilla Suomea järjestettiin kaikkiaan 65 eri tapahtumaa, joissa kalastukseen tutustui lähes 10 000 lasta ja nuorta. Vain viemällä lapsia kalaan ja tutustuttamalla heidät toimintaamme voimme saada heistä myöhemmin uusia aktiivisia tekijöitä kalavesille. TA PI O G U ST AF SS O N. Se on hieno määrä! Osakaskuntien ja erityisesti uusien kalatalousalueiden toivotaan olevan tänä vuonna aktiivisia paikallisten tapahtumien järjestämisessä. Osakaskunnat ja kalastusalueet olivat vuonna 2018 hienosti mukana tapahtumien järjestelyissä. Päivän järjestävät yhteistyössä eduskunnan kalakerho, maaja metsätalousministeriö ja Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen. Neuvoa tapahtuman järjestämiseen kannattaa kysyä kalatalouskeskukselta tai kalastajaliitolta. toukokuuta. Järjestettävän tapahtuman ei tarvitse olla suuri, riittää kun viette paikallisen koulun oppilaita ongelle tai rantanuotalle. Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään tänä vuonna keskiviikkona 15. Päivää rahoitetaan kalastonhoitomaksuvaroista. Tukea tapahtuman järjestelyihin voi anoa esimerkiksi ELY-keskukselta tai Rapala Rahastolta. He auttavat varmasti niin järjestelyjen suhteen kuin rahoituksen saamisessa. Valtakunnallinen kalastuspäivä Helsingissä vuonna 2018
8 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET MERKITSE PYYDYKSESI Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei saa olla valkoinen. PYYDYSTALKOOT LAHDESSA Päijät-Hämeen kalatalouskeskus yhteistyökumppaneineen järjestää vuosittain Lahdessa pyydystalkoot. Usein talviverkkot lasketaan jään alle kokemisavannosta useampaan suuntaan. Salkoon on laitettava kaikkiin suuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan verkon päässä. Lisäksi talkoissa valmistuu vino pino hoitokalastuskäyttöön tarkoitettuja katiskoita. Pyydyksen asettajan nimija yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Kaksi näistä rysistä valmistettiin talkoissa ja Seppälä vastaa itse jatkossa rysien valmistuksesta. Talkoissa korjataan vanhoja ja rakennetaan uusia hoitokalastuspyydyksiä kuten nuottia ja rysiä. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen. Talkoissa oli paikalla Ari Seppälä JärkiSärki Oy:stä esittelemässä särjen ja lahnan pyyntiin ideoimiaan rysiä. AN U VÄ LI TA LO N II N A TU U RI Heijastin vähintään 2 cm Merkkisalon korkeus vähintään 1,2 m jäänpinnasta mitattuna Uppoavat tai painotetut köydet Nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos se vaaditaan Lahdessa järjestettiin pyydystalkoot 21.1. – 1.2.2019.. Tänä vuonna talkoot järjestettiin jo 27. kerran. Päärahoittajana toimii Vesijärvisäätiö. Jos jään alle lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Talkoot kestävät kaksi viikkoa ja niihin voi osallistua kuka tahansa. Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä
ENSIMMÄISET KALATALOUSALUEPÄIVÄT Ensimmäiset valtakunnalliset kalatalousaluepäivät pidetään Viking Line M/S Mariellalla 9. – 11.4. Varaa paikkasi ajoissa, ilmoittautumislomake ja ohjelma Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta www.ahven.net. Tarjous koskee ainoastaan uusia Suomen Kalastuslehden tilaajia. Valinnassa erityisinä painopistealueina ovat kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelu, kalastusharrastuksen edistäminen ja kalastuksen valvonta. Myönnettävät määrärahat ovat kertyneet kalastajien maksamista kalastonhoitomaksuista. Kalastajan kestotilaajat saavat tämän vuoden ajan mahdollisuuden tutustua Suomen Kalastuslehteen vanhalla Kalastajan hinnalla (35 €). ELY-keskusten kalatalousviranomaiset myöntävät erityisavustuksia alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin sekä yleisavustuksia kalatalousaluetoimintaan. Suomen Kalastuslehti 1 • 9 LYHYET KALASTAJAN KESTOTILAUKSET Kalastajan ja Suomen Kalastuslehden sulauduttua Kalastajan kestotilaukset siirtyivät automaattisesti Suomen Kalastuslehden tilauksiksi. Jos tilaajalla on jo ennestään voimassa oleva tilaus Suomen Kalastuslehdestä, Kalastajan tilaus ei muutu Suomen Kalastuslehden tilaukseksi. Ohjelmassa ajankohtaista tutkimustietoa, kokemuksia kalatalousalueiden käynnistymisestä sekä osallistujilta ennakkoon pyydettyjen kysymysten käsittelyä. TA PI O G U ST AF SS O N RASVAEVÄLLINEN TAIMEN RAUHOITETTU Taimen, jolla on rasvaevä, on vuoden 2019 alusta kokonaan rauhoitettu Suomenlahden lisäksi myös muilla merialueilla. Vuoden 2019 määrärahojen hakuaika on 2.1.-31.12.2019. Mikäli kaikesta huolimatta Suomen Kalastuslehti tulee kahtena kappaleena tai haluatte peruuttaa tilauksen, ottakaa yhteyttä lehtirekisteriin (heidi.moisio@ahven.net tai 09 6844 5915). Rasvaeväleikattuja ja 50 cm pyyntimitan täyttäviä taimenia saa merialueilla edelleen ottaa saaliiksi.
10 • Suomen Kalastuslehti 1 Muikkua nousee talvinuottauksessa Puruvedellä.
TEKSTI IRMA KOLARI JA ESA HIRVONEN, LUONNONVARAKESKUS KUVAT TAPIO GUSTAFSSON. Oulun korkeudella ja Lapin järvissä muikkua oli vähemmän. Suomen Kalastuslehti 1 • 11 Muikkukannat vuonna 2018 Etelässä muikkukannat olivat vahvoja
Havaintoja runsaasta hottakannasta 2018 on kuulunut muuan muassa Päijänteeltä, Puruvedeltä ja Pihlajavedeltä. Hottamuikku jäi kesällä 2017 Puulassa pieneksi ja oli syksyyn mennessä noin kymmensenttistä. Indeksi 100 = vuosien 1996 – 2017 keskiarvo. Saimaan suurilla muikkuvesillä, Etelä-Saimaalla ja Puruvedellä, vuosiluokka 2017 oli sen sijaan edellisvuotista heikompi, mutta sen myötä muikku kookasta ja hyvin kauppansa tekevää. Entinen tuottoisa muikkujärvi on kärsinyt pitkään heikoista muikkukannoista. Keväällä 2016 kuoriutui kuitenkin ensimmäisen kerran lähes kymmeneen vuoteen vahva hottakanta ja muikku jäi poikkeuksellisen pieneksi, vain kymmensenttiseksi. Muikkuvuosiluokan (hottamuikun) runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Oulun ja Lapin alueilla. Kun muikku on pitkään ollut alamaissa Säkylän Pyhäjärvessä, ovat muut kalalajit, muun muassa särki ja kuore, runsastuneet. Tänä syksynä kevään 2017 vahva muikkuvuosiluokka muodostaa Muikkukannat vaihtelevat Kuva 1 Kuva 2 50 75 100 125 150 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 Länsi-Suomi Itä-Suomi 50 75 100 125 150 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 Oulun alue Lapin alue Kuva 1 Kuva 2 50 75 100 125 150 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 Länsi-Suomi Itä-Suomi 50 75 100 125 150 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 Oulun alue Lapin alue Muikkuvuosiluokan (hottamuikun) runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Itäja Länsi-Suomessa. Keväällä 2017 kuoriutunut harva hottakanta sen sijaan kasvoi Pyhäjärvelle tyypilliseen kokoonsa, 16 senttiseksi. Indeksi 100 = vuosien 1996 – 2017 keskiarvo.. Tosin monissa järvissä, esimerkiksi Kuusamon alueella, edellinen vuosiluokka 2016 oli vahva ja vanhempaa muikkua saattoi olla lisänä saaliissa. 12 • Suomen Kalastuslehti 1 K evättalvella 2018 tehdyn kyselyn mukaan muikkuvuosiluokka 2017, joka muodosti pääosan menneen kesän ja syksyn muikkusaaliista, oli keskimääräistä vahvempi maan eteläosissa, Länsija Itä-Suomessa, mutta keskimääräistä heikompi pohjoisempana Oulun korkeudella ja Lapissa. Särjen ja ahvenen kysyntä on kasvanut ja käyttö elintarvikkeena vauhdittunut. Säkylän Pyhäjärvessä keväällä 2017 kuoriutunut muikkuvuosiluokka arvioitiin heikoksi. Monissa Rautalammin reitin järvistä edellinen vuosiluokka, 2016, oli heikko. Puruvedellä hottamuikut olivat juhannuksen tienoolla jo 4?–?5 cm pitkiä. Sitä ennen muikkua oli näissä järvissä ollut pitkään runsaasti. Myös Mäntyharjun reitin Puulassa vuosiluokka 2017 oli vahva. Päijänteen keskija eteläosissa kehittyi keskinkertainen vuosiluokka 2017, kuten Päijänteellä parhaimmillaankin. Länsi-Suomen järvissä vahvat muikkukannat Vahvoja muikkuvuosiluokkia 2017 kehittyi varsinkin pohjoisen Keski-Suomen järviin muun muassa Rautalammin reitin Pielaveteen, Niiniveteen, Iisveteen ja Konneveteen. Kevät 2018 oli poikkeuksellisen lämmin. Etelä-Saimaalla edellisvuotta vähemmän muikkua Itä-Suomen vesissä muikkuvuosiluokka 2017 oli paria edellistä muikkuvuosiluokkaa vahvempi. Tiheitä muikkukantoja kehittyi keväällä 2017 Vuoksen vesistön keskiosiin, Pihlajavedelle, Paasivedelle, sekä Kuopion suuntaan, muun muassa Suvasvedelle. Etelä-Saimaalla oli syksyllä 2017 erittäin runsaasti kutumuikkua, ja sitä saattoi olla kalastettavissa vielä tänäkin kesänä. Hottamuikut kasvoivat hyvin, koska kesän lämpö vauhditti muikun ravintoeläinten, eläinplanktereiden, tuotantoa. Hotta kasvoi syksyyn 2017 mennessä melko kookkaaksi, 12?–?13 cm pituiseksi
Lännempänä, Lamujärvessä, hottakanta arvioitiin keskinkertaiseksi ja Oulun läänin Pyhäjärvessä vahvaksi. Pohjoisessa muikut tiukassa Kainuun troolivesillä, Oulujärven Ärjänselällä, vuosiluokka 2017 oli runsas, mutta Paltaselällä vain keskinkertainen. Pohjois-Karjalan Pielisellä pitkään jatkunut vahvojen muikkuvuosiluokkien kausi näyttää taittuneen: vuosiluokka 2017 oli jo toinen peräkkäinen keskinkertainen vuosiluokka. Kiantajärvessä muikkuvuosiluokka 2017 oli keskinkertainen ja Lentuassa heikko. Oulujärven, niin kuin monien muidenkin alueen järvien hottamuikku, jäi pieneksi, enimmillään 10 senttiseksi ensimmäisenä kesänään. Heikko vuosiluokka kehittyi muun muasTutkimusjärvien sijainti ja vuosiluokan 2017 runsaus (hottamuikut) talvella 2017/2018. Musta pallo merkitsee keskimääräistä vahvempaa kantaa (indeksit 4 ja 5 yhdistetty), harmaa pallo keskinkertaista (indeksi 3) ja valkoinen pallo keskimääräistä heikompaa kantaa (indeksit 1 ja 2). Kalat ovat jääneet tiheässä kasvaessaan pienehköiksi. Kuusamon seurantajärvissä muikkukannat olivat Kostonjärveä lukuun ottamatta keskinkertaisia tai heikkoja. Suomen Kalastuslehti 1 • 13 pääosan kutukannasta muun muassa Pihlajavedellä. Osa-alueet on rajattu viivalla.
Kalastajat arvioivat viisiportaisella asteikolla edellisenä keväänä syntyneen hottakannan sekä edellisenä syksynä kuteneen aikuiskannan runsautta. Tosin monissa Kuusamon alueen järvissä edellinen vuosiluokka 2016 oli vahva ja vanhaa muikkua saattoi olla vielä kalastettavissa. Talvinuottauksen muikkusaalista Puruvedellä. Yhteenkään seurantajärveen ei arvioitu kehittyneen vahvaa muikkuvuosiluokkaa. Joissakin Lapin järvissä oli muikkuja vielä todennäköisesti jäljellä edellisestä, vahvemmasta vuosiluokasta. Lapin alueen seurantajärvissä muikkuvuosiluokat ovat olleet pitkään vahvoja, mutta keväällä 2017 alueen järviin kehittyi heikoin vuosiluokka sitten vuoden 2001. ja muihin heikkoja. MUIKKUKANTOJEN SEURANTA Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa vuosittain muikkukantoja kaupallisille kalastajille suunnatulla kyselyllä. Muikku on saaliin määrän ja arvon perusteella sisävesien ammattikalastajien tärkein saaliskala. Luken kevättalvella 2018 tekemä kysely käsitti runsaat sata avustajaa ja 80 muikkujärveä. Keskinkertaisia vuosiluokkia syntyi Inarijärveen (tiedot järven eteläosista), Kelontekemään ja Simojärveen . Seurannan tavoitteena on saada yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Perämerellä Kemin edustalla muikkuvuosiluokka 2017 oli heikko, Halosenniemen edustalla vahva. Kiitämme kaikkia avustajia tiedoista!. Suomen Kalastuslehti 1 • 15 sa Yli-Kitkaan, Kuusamojärveen ja Muojärveen
Lohelle kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin on ehkä hyvä asia, mutta suuria lohia halajaville kalastajille ei. Sen sijaan geenimuoto, joka määrää lohen palaamaan kutemaan pienempänä ja aiemmin, vain yhden tai kahden meressä vietetyn vuoden jälkeen, on yleistymässä. Tutkimuksen mukaan Tenojoen lohet pienenevät. Meressä vietettyjen vuosien määrä vaikuttaa suoraan lohen kokoon: yhden vuoden merivaelluksen jälkeen jokeen palaavat lohet ovat 50?–?60 senttisiä ja painavat 1?–?2 kg, kaksi vuotta merellä vaeltaneet painavat 4?–?7 kg, mutta esimerkiksi neljä vuotta yhteen menoon Atlantilla kasvaneet lohet painavat palatessaan 15?–?25 kg ja ovat pituudeltaan pitkästi toistametrisiä. Mikä merkittävintä, tämä sama muutos näkyy myös lohien geeneissä (Vgll3). Saalistilastojen ja suomunäytetietojen perustella Tenon koiraslohien sukukypsyysikä on laskenut 40 vuoden aikana ja lohet palaavat jokeen aiempaa pienempinä. Tutkimus osoitti kuitenkin pitkäaikaisen muutoksen Tenon lohen perimässä ja selvästi suurimman muutoksen juuri Vgll3-geenin alueella, mikä on osoitus sukukypsyysikään liittyvästä luonnonvalinnasta ja evoluutiosta. Muutos voi olla tavanomaista vaihtelua tai johtua esimerkiksi lyhytaikaisesta kalastuksen vaikutuksesta, vaikkapa suurempiin lohiin kohdistuvasta valikoivasta kalastuksesta, tai muista tekijöistä jotka eivät välttämättä tarvitse geneettistä muutosta. Joessa poikasena vietettyjen vuosien (2?–?8 vuotta), meressä vietettyjen vuosien (1?–?5 vuotta) määrä sekä aiempien kutukertojen määrä muodostavat Tenon lohikannoissa erittäin suuren elinkiertopiirteiden yhdistelmien kirjon, laajemman kuin missään muussa lohijoessa maailmassa, yhteensä peräti 120 yhdistelmää. Suomut avaavat iän ja perimän saloja Luonnonvarakeskus (aiemmin Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos) on seurannut Tenojoen lohikantojen tilaa vuosikymmenten ajan. Perimän muutos merkitsee evoluutiota Lohen koon pieneneminen ei välttämättä tarkoita geneettistä perimän muutosta, eli evoluutiota. Eräs keskeinen tietolähde on suomunäytteet, joita vapaaehtoiset paikalliset kalastajat ja kalastusmatkailijat ovat keränneet saalislohistaan ja toimittaneet tutkijoiden käyttöön. 16 • Suomen Kalastuslehti 1 Lohet pienenevät G eenimuoto joka ohjaa Tenon lohta viipymään meressä useamman vuoden, kasvamaan suureksi ja tulemaan sukukypsäksi myöhemmin on käymässä harvinaisemmaksi. Toisin sanoen ’ison lohen geenimuoto’ on käymässä Tenon lohikannassa harvinaisemmaksi, kun taas ’pienen lohen geenimuoto’ yleistyy. Suomunäytteitä on kerätty 1970-luvun alkuvuosista lähtien ja niitä on kertynyt Tenojoen kalantutkimusaseman näytearkistoon yli 150?000 kappaletta. Tenon lohi on poikkeuksellisen monimuotoinen Tenojoen lohikantojen elinkiertopiirteet vaihtelevat suuresti. Geenistä on tunnistettu kaksi muotoa eli alleelia, jotka vaikuttavat vahvasti siihen, palaako lohi jokeen kutemaan myöhään ja isokokoisena vai aikaisin ja pienikokoisena. Kutevien koiraslohien keski-ikä on pienentynyt 2,2 vuodesta 1,3 vuoteen (41 %). TEKSTI JAAKKO ERKINARO JA PANU ORELL, LUONNONVARAKESKUS; CRAIG PRIMMER, HELSINGIN YLIOPISTO KUVA PANU ORELL, LUONNONVARAKESKUS. Lisäksi suomunäytteistä eristettyä DNA:ta voidaan käyttää geneettisissä tutkimuksissa, esimerkiksi selvitettäessä Tenon lohen eri osakantojen perinnöllisiä eroja. Viime aikoina Tenon lohilla on tutkittu erityisesti Vgll3-geeniä, joka määrittää lohen sukukypsyyden kehittymistä. Suomuanalyyseissä määritetään lohikannan ikärakenne, eli kunkin saalislohen joessa ja meressä vietettyjen vuosien määrä ja mahdolliset aiemmat kutukerrat. Naaraslohien sukukypsyysiän pieneneminen ja siihen liittyvä muutos geeneissä eivät ole yhtä selvästi nähtävissä (3,0 vuodesta 2,7 vuoteen, 8 % muutos). Kasvaminen suureksi ei enää ole Tenon lohelle samanlainen etu, kuin se on aiemmin ollut, ja lohi on näin sopeutumassa muuttuneisiin olosuhteisiin
Mitä Tenon lohen sukukypsyysiän muutokseen vaikuttavat tekijät sitten ovat ja voidaanko niihin ihmisen toimin puuttua. Kolme vuotta merellä vaeltanut naaraslohi kutupaikallaan. Suuria lohia on Tenolla tulevaisuudessa luultavasti aiempaa vähemmän, ellei muutokseen vaikuttavia syitä kyetä tunnistamaan ja puuttumaan niihin. Muutoksen syitä selvitetään Tenon lohen geneettisen muutoksen aiheuttavia tekijöitä ollaan nyt selvittämässä. Rapid evolution of age at maturity is driven by genetic architecture in Atlantic salmon. Toisaalta taas tämä on huono uutinen kalastajille, jotka tyypillisesti tavoittelevat suuria lohia ja uneksivat pääsevänsä ”20 kilon kerhoon”. Suomen Kalastuslehti 1 • 17 Tulos murtaa osaltaan vanhaa myyttiä, jonka mukaan evoluutio tarvitsee pitkän ajan, jopa miljoonia vuosia, toimiakseen ja tuottaakseen näin selvän muutoksen. Suurten lohien määrä on vähenemässä Tenojoella.. Vaikuttaa siltä, että lohen selviytymismahdollisuudet pitkällä merivaelluksella ovat aiempaa huonommat, mahdollisesti kalastuksen tai ympäristöolosuhteiden muutosten takia, ja siksi lohen kannattaa parantaa henkiinjäämisen ja lisääntymisen todennäköisyyttä palaamalla kotijokeensa kutemaan nuorempana ja pienempänä. Lisätietoja: Czorlich, Y., Aykanat T., Erkinaro, J., Orell P. 2018. PARAS KANSIKUVA Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteisjulkaisu julkaistiin vastikään Nature Ecology and Evolution -tiedesarjassa, ja tutkimus sekä sitä esittelevä valokuva Tenon pienen sivujoen lohista pääsi myös lehden marraskuun numeron kansilehdelle. Luontokuvaaja Pekka Tuurin otos valittiin lisäksi Nature Ecology and Evolution -lehden parhaaksi kansikuvaksi vuonna 2018. Nature Ecology & Evolution 2: 1800?–?1807. Uudet tutkimustulokset saattavat lähiaikoina tuoda vastauksia näihin kysymyksiin. & Primmer, C.R. Positiivisesti ajatellen voidaan nähdä, että lohella on toivoa, kun se kykenee sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin
Osakaskunnat ovat jääneet tässä hyörinässä vähemmälle huomiolle. Osakaskunta on kuitenkin vahvasti mukana tässä muutoksessa. K alastusalueiden toiminnan lopettaminen ja uusien kalatalousalueiden toiminnan käynnistäminen ovat työllistäneet kalatalouden parissa toimivia. Yhteenliittymät joutuvat omatoimisesti kokoamaan joukkonsa ja sopimaan valtuutuksesta kalatalousalueen kokoukseen. Miten tämä vaikuttaa osakaskuntien toimintaan. Uudet kalatalousalueet aloittivat toimintansa vuoden alussa. 18 • Suomen Kalastuslehti 1 Mikä muuttuu. Vähintään 1?000 hehtaarin vesialueomaisuutta edustavalla edustajalle on kolme ääntä, vähintään 500 mutta alle 1?000 hehtaarin vesialueomaisuutta edustavalla edustajalla kaksi ääntä sekä muilla edustajilla on yksi ääni. Osakaskunnan edustus kalatalousalueessa Omistajilla on porrastettu äänivalta. TEKSTI RISTO VESA / KUVAT TAPIO GUSTAFSSON. EDUSTAJAT KALATALOUSALUEISSA Päätösvaltaa käyttävän kalatalousalueen yleiskokoukseen voi osallistua yhdellä edustajalla: • osakaskunta jossa on vesialuetta vähintään 50 ha, • osakaskuntiin kuulumattomien, vähintään 50 hehtaarin kokoisten vesialueiden omistajat ja • sellaiset osakaskuntien tai osakaskuntiin kuulumattomien vesialueiden omistajien yhteenliittymät, joiden hallinnoimien vesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 50 hehtaaria, joessa vähintään 30 hehtaaria. Uudet tuulet, kuten syksyllä alkava kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien rakentelu, koskevat myös osakaskuntia
Jonkin verran rahaa on myös siirretty osakaskunnille tai yleishyödyllisille yhteisöille. Läsnäoloja puheoikeus ilman äänioikeutta on lisäksi alueellisilla luontoja ympäristöjärjestöillä sekä saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiskäräjillä. Kalastusalueen perintö Kalastusalueiden viimeisissä kokouksissa on varallisuutta tavallisesti siirretty kalatalousalueelle. Siis niin, että kalastusalue on vaikka toteuttanut saamallaan rahalla osakaskunnan kalavedenhoitoa osakaskunnan vesialueella. Yleiskokoukseen saavat osallistua äänivaltaisena valtakunnallisten kalastusalan järjestöjen edustajat, Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen sisävesiammattikalastajaliitto sekä Suomen Kalastusopaskilta. Nämä valinnat ovat toiminnan kannalta tärkeimmät päätökset joita kalatalousalue tänä vuonna tekee. Osakaskunta ei ole yleishyödyllinen yhteisö niin kuin kalatalousalue, ja joutuu siksi maksamaan lahjasta veroa. Kalatalouden Keskusliitto on kouluttanut ja pätevöittänyt maakuntien jo ennestään osaavaa neuvontahenkilöstöä kolmivaiheisella toiminnanjohtajakoulutuksella. Suomen Kalastuslehti 1 • 19 Kalatalousalueen yleiskokouksessa osakaskunnan edustaja saa huomata istuvansa aiempaa monimuotoisemmassa seurassa. Kätevimmin se hoituu Verohallinnon internet-sivuilla www.vero.fi. Tällöin rahan luonne on toinen. Eikä ihme. Se on ollut kalastusalueelle vierasta pääomaa, joka kalastusalueen lopettamisen yhteydessä siirretään sopimuksen ehtojen mukaisesti sidottuna kalatalousalueelle, joka jatkaa kalastusalueen sijaan osakaskunnan sopimuskumppanina. Jossain harvoissa tapauksissa osakunnat ovat saattaneet antaa rahaa kalastusalueelle ohjeistetusti tai sopimuksella. Toiminnanjohtajan valinta Ensimmäisessä yleiskokouksessa kalatalousalue valitsee itselleen hallituksen. Toiminnanjohtajan valinnassa on tärkeä valita osaava ja asiantunteva henkilö tai yhteisö. Tässä tapauksessa veroseuraamuksia ei synny.. Hallitus puolestaan valitsee kalatalousalueelle toiminnanjohtajan. Kalastusalueelta tuleviin saantoihin tulee osakaskunnissa suhtautua verotusnäkökulmasta lahjan tavoin. Jos lahjan muotoista tuloa on tullut, on osakaskunnan oma-aloitteisesti muistettava antaa tästä Verohallinnolle sähköinen Veroilmoitus 6 -lomake, joka annetaan neljän kuukauden kuluessa siitä, kun tilikauden viimeinen kalenterikuukausi on päättynyt. Monen kalastusalueen oma varainhankinta perustui oikeuteen myydä kalastuslupia osakaskunnan vesialueelle ja omistajakorvauksista iso osa jätettiin osakaskuntien suostumuksella kalastusalueen vapaasti harkittavaan käyttöön
Tämän jälkeen suunnitelma toimitetaan ELY-keskukselle vahvistamista varten vuoden 2020 loppuun mennessä. 20 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalastusalueen ja osakaskunnan sopimukset Kalastusalueiden kanssa solmitut sopimukset ja muutkin kalastusalueen velvoitteet siirtyvät sille kalatalousalueelle, jonka alueeseen suurin osa lakkautetusta kalastusalueesta kuului. Yhteistyöhousut jalkaan Muistakaa osallistua kalatalousalueen kokoukseen, puolustakaa tarvittaessa etuuksianne, ajakaa asiaanne. Opas on tärkeä apuväline suunnitelman laatimisessa ja myöhemmin suunnitelman toimeenpanossa. Kalatalousalue päättää käyttöja hoitosuunnitelman toteuttamistavasta. Kokouksiin sekä keskusteluihin laitetaan yhteistyöhousut jalkaan. Osakaskunnissa on nyt hyvä hetki pysähtyä ja tarkastella kenen kanssa sopimussuhteessa ollaan, onko kumppani sopiva ja olisiko sopimuksissa päivittämisen tarvetta. Suunnitelman luonnos tuodaan kalatalousalueen yleiskokouksen hyväksyttäväksi. Suunnitelman alkuvalmisteluun liittyy varmasti keskustelutilaisuuksia, joissa alueen vesienomistajat, eri kalastajaryhmät ja muut intressiryhmät voivat ilmaista näkemyksensä tulevan suunnitelman sisällöstä. Luonnonvarakeskukselta (LUKE) on ilmestynyt Kalavarojen käyttö ja hoito niminen kirja, jossa on opastusta kalavarojen käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon. Käyttöja hoitosuunnitelman valmistelu Kalatalousalueet aloittavat järjestäydyttyään lakisääteisten käyttöja hoitosuunnitelmien (KHS) laatimisen. Siksi suunnitelmien valmisteluun kannattaa osallistua. Suunnitelman työstämiseen saatetaan valita työryhmä, jossa on eri ryhmien edustajia. Näillä suunnitelmilla tulee olemaan ohjausvaikutusta kalastukseen, uhanalaisten kalakantojen elinkierron turvaamiseen, kalavedenhoitoon, kalastuksenvalvontaan ja muuhun kalatalouteen. Jos kalatalousalueiden välillä syntyy epäselvyyksiä vastaanottavasta kalatalousalueesta, päättää ELY-keskus mille kalatalousalueelle sopimus siirtyy. Käyttöja hoitosuunnitelman laatimiseksi ja asiakokonaisuuden hahmottamisen avuksi on olemassa uutta kirjallisuutta. Käyttöja hoitosuunnitelmien avulla ohjataan jatkossa myös kaupallista kalastusta.. Suunnitelmassa otetaan kantaa osakaskuntien yhdistämistarpeisiin
Suomen Kalastuslehti 1 • 21 Kalatalouden edistämisvarojen jakautuminen 2015-2019 Omistajakorvausten kehitys 2010-2019* 2015 2016 2017 2018 2019 Omistajakorvauksia 4 133 000* 3 013 000 2 600 000 3 580 000 3 327 000 Kalatalousaluetoiminta 1 545 000 1 545 000 1 295 000 1 435 000 1 309 000 Kalatalousneuvonta 1 499 000 2 000 000 1 670 000 1 810 000 1 680 000 Kalatalouden edistäminen 1 550 000 2 942 000 2 310 000 2 450 000 2 270 000 Maksunkantokulut 750 000 750 000 700 000 700 000 700 000 Kalatalouden rekisterit 150 000 125 000 125 000 100 000 Oma kala -järjestelmä** 900 000 Yhteensä 9 477 000 10 400 000 8 700 000 10 100 000 10 286 000 * vanhan lain mukaiset omistajaja viehekalastuskorvaukset laskettu yhteen ** siirto momentilta 30.01.23 * 2010-2015 vanhan lain mukaiset omistajaja viehekalastuskorvaukset laskettu yhteen 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 M AL IN LÖ N N RO TH SH U TT ER ST O CK
22 • Suomen Kalastuslehti 1 Mikäs se Mikäs se Kalpa on. Kalpa on?
Osakaskuntien käyttöyhteys tarjoaisi mahdollisuuden ilmoittaa yhteysja pankkitiedot sähköisesti kalatalousalueelle. KIRJAUTUMINEN Kalatalouden sähköiset palvelut Kalpa, on palvelu kalatalousalueille viehekalastusrasituskertoimien laskemiseksi. Kalpa-hankkeen tavoitteena on rakentaa sähköinen asiointiyhteys kalatalousalueen ja kalatalousviranomaisen väliselle yhteistyölle ja tiedonvaihdolle. Kaikkiin kalastuksen sähköisiin asiointipalveluihin kirjaudutaan osoitteessa kala-asiointi.mmm.fi TEKSTI JENNY FREDRIKSON / KUVA MAANMITTAUSLAITOS 2018. Suomen Kalastuslehti 1 • 23 K alastuslain mukaan kalatalousalueen toiminnanjohtajalle tarjotaan maksuton käyttöyhteys Maanmittauslaitoksen tietoihin, joita tarvitaan omistajakorvausten jakamista ja kalastuksenvalvonnan järjestämistä varten. Päätöksen apuna käytetään karttaa, johon viehekalastusrasituskertoimet voidaan määrittää piirtämällä. Palveluun tarvitaan henkilökohtainen käyttövaltuus, jollainen myönnetään ainakin kalatalousalueen toiminnanjohtajalle. Palvelun kokousosiosta ja yleiskokouksen äänestysluettelon laatimisesta osalla lukijoilla saattaa olla jo tämän lehden ilmestyessä kokemusta. Kalastusrajoituksista koskevat tiedot tuodaan palveluun Kaveri-järjestelmästä. Myöhemmin kalatalousalue voi Kalpan kautta myös hakea ja raportoida toiminta-avustuksiaan kalatalousviranomaiselle. Lisäksi palvelun kautta voidaan hallinnoida osakaskuntien valtakirjoja, ja pienten vesialueiden omistajat voivat muodostaa muiden pienomistajien kanssa yhteenliittymiä, joiden kautta voivat valita yhteisen edustajansa yleiskokoukseen. Pankkiyhteystiedot vesialueen omistajat joutuvat ilmoittamaan itse. Omistajakorvausten hallinnointia palvelu helpottaa mahdollistamalla eri korvausten maksutilanteen seurannan. Järjestelmä laskee automaattisesti ne korvaukset, jotka jäävät alle 50 euron ja jäävät tämän vuoksi suoraan kalatalousalueen käyttöön, sekä korvaukset, jotka puuttuvien yhteystietojen vuoksi jäävät kolmeksi vuodeksi kalatalousalueen kirjanpitoon odottamaan vanhentumista. Palveluun kirjaudutaan kala-asiointiportaalin kautta (kalat.fi tai kala-asiointi.mmm.fi). Käyttäjinä tulevat kalatalousalueiden lisäksi olemaan ELY-keskukset ja maaja metsätalousministeriö, sekä myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti osakaskunnat. Hanke on käynnissä vuoden 2019 loppuun asti. Kalatalousalueiden sähköiset palvelut -hankkeen (Kalpa) tavoitteena on rakentaa sähköinen asiointiyhteys kalatalousalueen ja kalatalousviranomaisen väliselle yhteistyölle ja tiedonvaihdolle. Palvelun osiot valmistuvat tärkeysjärjestyksessä Käyttöja hoitosuunnitelmaa varten palveluun tulevat suunnitteluvälineet, joista kenties tärkein on karttapohja, jonka avulla rajataan kalataloudellisesti arvokkaat alueet sekä kaupalliseen kalastukseen ja kalastusmatkailuun hyvin soveltuvat alueet. Kiinteistötiedot ovat tärkeitä kalatalousalueille Palvelu tulee sisältämään kiinteistötiedot eli kiinteistöjen pinta-alaja omistajatiedot, joita tarvitaan omistajakorvausten jakamista varten. Nämä tiedot ovat tarpeellisia viehekalastusrasituksen määrittämiseksi. Tämän säännöksen toteuttamiseksi käynnistettiin Kalpa eli Kalatalousalueiden sähköiset palvelut -hanke. Muut osat valmistuvat sitä mukaa, kun niitä tarvitaan. Kiinteistötiedot pinta-aloineen palvelevat myös yleiskokouksen järjestämistä ja pinta-alaperusteisen äänioikeuden toteamista. Viehekalastusrasitus, joka vaikuttaa omistajakorvausten suuruuteen, määritetään yleiskokouksen päätöksellä
Reitillä on ollut lukuisia vesilaitoksia, manufaktuuripajaa, suksitehdasta, vesimyllyjä ja patoja niin ”saunapatoja” kuin uudempia pohjapatoja. Kunnostettavalla reitillä on pituutta noin 16 km, josta kunnostuksia tehtiin 10 eri kohteella yhteensä 2,5 km. Vuosina 2017 ja 2018 järjestettiin katselmuksia maanja vesienomistajien, ELY-Keskuksen ja Museoviraston kanssa sekä oltiin yhteydessä maanomistajiin koneiden kulku-urista ja kiviaineksen varastointipaikoista sekä yksityisteiden käytöstä. Reitin virtavesistä on havaintoja suojellusta kirjojokikorennosta ja useista eri virtavesivyöhykkeen sammalista. Kaikkiaan kunnostustöitä tehtiin 47 päivänä syys-marraskuun aikana. Reitillä ei havaittu yhtään taimenta, mutta muuta järvikalaa, kivisimppuja ja muutama puronieriä. 24 • Suomen Kalastuslehti 1 Taimenen vuoksi V esangan reitti virtaa Jyväskylän ja Muuramen kunnan alueella Musta-, NeulaVispilänja Myllyjoen nimillä Vähä-Vesankajärvestä Muuratjärveen ja edelleen Päijänteeseen. Kalliosuomusammaleen esiintymä reitin alaosan Myllyjoen Ala-Saukkolankoskessa jäi suojelurajauspäätöksen myötä kokonaan kunnostamatta lukuun ottamatta niska-alueen pohjapatoja vesilaitoskanavan kunnostustöitä. Kalastajien toimesta reitillä on kuitenkin havaittu suuriakin taimenia ja harjuksia. Jokireittiä ovat muokanneet muun muassa maankuivatuksen ja uiton perkaukset. Suojelurajausten myötä kunnostustoimenpiteitä rajattiin ja osin luovuttiin noin 700 metrin matkalla. Työkoneina olivat kaivinkone, traktori kahmarilla ja vetävällä kärryllä sekä työnjohto. Tarjoukset kivitavaran toimittajilta ja koneurakoinnista tehtiin vuoden vaihteessa 2017?–?2018. Kunnostustyöt toteutti Keski-Suomen kalatalouskeskus. Pohjois-Päijänteen kalastusalue toimi luvanhakijana kunnostustoimenpiteille ja hoiti rahoitusasiat yhteistyötahojen kanssa. Kevään tulvat vaihtuivat syyskuulle tultaessa vuosikymmenen kuivuuteen. Keski-Suomen ELY-keskus koekalasti reitin kosket vuonna 2005 ja Pohjois-Päijänteen kalastusalue neljä koskialuetta vuosina 2016 ja 2017. Kunnostuksellisesti haastavalla ja lajistoltaan monipuolisella Vesangan reitillä kunnostettiin lisääntymisalueita erittäin uhanlaiselle taimenelle. Suunnittelu aloitettiin vuonna 2005 Reitin kunnostussuunnittelu aloitettiin Keski-Suomen ELY-keskuksessa jo vuonna 2005 ja se valmistui lopulta vuonna 2016. Kunnostuksen tavoitteena oli reitin vaellusyhteyden parantaminen sekä virtavesien poikastuotantopotentiaalin parantaminen kasvattamalla uoman vesitilavuutta ja monipuolistamalla virtausolosuhteita. Kunnostuksellisesti haastava kohde on lajistoltaan monipuolinen. Vaellusyhteyden osalta jyrkkiin koskiin tehtiin nousuväylät ja niitä allastettiin, poikastuotannon osalta virtavesiä kivettiin perkuukivillä ja uomaan tuodulla kivimateriaalilla. Kunnostuksia rahoittivat Pohjois-Savon ELY-keskus, Jyväskylän ja Muuramen kunnat, Metsähallitus, Muuramen osakaskunta ja Pohjois-Päijänteen kalastusalue. Kunnostustöitä tehtiin koko syksy Vesivuosi 2018 oli poikkeuksellinen. TEKSTI JA KUVA MATTI HAVUMÄKI, KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS. Taimenen vaellus reitillä on katkennut Kuusijärven patoon, mutta myös muihin osin jo hävinneisiin rakennelmiin vesistössä
Tammikoski, Vispilänjoki.. Työtä riittää jatkossakin Hankekokonaisuuteen kuuluu uittosäännön kumoamisen yhteydessä 1980-luvun alussa tehdyn betonisen Kuusijärven pohjapadon poistaminen. Kaiken kaikkiaan virtavesipinta-alaa on nyt noin 3,5 ha eli 35?000 m². MUISTA MYÖS Kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakenteille pidettiin erilliset katselmukset ennen työn aloittamista. Koekalastusten perusteella keskisuomalaisissa taimenkoskissa on 0+ poikasta noin 15 kappaletta aarilla. Pohjoiselle Päijänteelle laskevien vapaiden virtavesien pinta-ala yli kaksinkertaistuu nyt kunnostetun reitin vapautuessa poikastuotantoon. Toteutuva lisääntymisalan kasvu on merkittävä. Samoin kirjojokikorennon ja sammalien osalta pidettiin kaksi erillistä katselmusta, joiden seurauksena kunnostustoimenpiteitä rajattiin. Työ padon korvaamiseksi ja noin 80 cm pudotuskorkeuden jakaminen luonnonmukaisella ratkaisulla viivästyi veden pinnakorkeustietojen vähyyden takia. Kunnostettua koskimiljöötä vanhan suksitehtaan padon alapuolelta. Kutupohjia saatiin aikaan tuontisoralla noin 1?000 m². Välittömästi padon alla on tieylitys, jonka tuplarummut tulevat uusittaviksi lähivuosina. Vesangan reitille pyrkivät taimenet jäävät vielä odottamaan näiden viimeisten nousuesteiden poistoa. Suomen Kalastuslehti 1 • 25 Työn aikana reitiltä poistettiin seitsemän ajoittaista nousuestettä sekä parannettiin sivupuron vaellusyhteyttä pääuomaan. Alueelle tuotiin kahta erilaista soraa (30?–?70 mm ja 30?–?100 mm) yhteensä 570 tonnia eli noin 360 m³, poikaskivikkoa (100?–?300 mm) 240 tonnia eli noin 150 m³ ja suuria peltoja tienvarsikiviä arviolta 100 m³. Vesanganreitillä taimenen pienpoikasia voisi näin olleen helposti elää ja kasvaa vuosittain 5?000?–?10?000 kappaletta
Yhteistyö on ainut tie menestykseen Eteläja Keski-Päijänteen kalastusalue ja Sisä-suomen kalatalousryhmä ymmärsivät tarpeen yhdistää eri tahojen tiedot ja taidot, sekä tietenkin toimijat. Tämä noste on saatu, ainakin osaksi, aikaan hankkeiden vaikutuksella. Seminaarin tuloksena saatiin paitsi arvokasta tietoa, myös osallistujalista, joka toimi pohjana verkostolle. Jotakin oli siis tehty oikeinkin vuosien varrella. Lisäksi uusia innovatiivisia hankkeita vajaasti hyödynnettyjen kalojen ympärillä syntyy koko ajan. 26 • Suomen Kalastuslehti 1 VAKAVA juttu Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien verkostoja aktivointihanke (VAKAVA) on ollut mukana luomassa uutta särkikalabuumia. Heti hankkeen alettua VAKAVA-hanke järjesti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen Uusivu-hankkeen kanssa aihetta käsittelevän seminaarin Lahdessa. Tätä verkostoa on hankkeen aikana laajennettu, ja se on lähtenyt laajentumaan itsenäisesti kun toimijat verkostoituvat keskenään.. Kukaan ei vain ollut koonnut kaikkea tietoa yhTEKSTI JANNE RUOKOLAINEN, SISÄ-SUOMEN KALATALOUSRYHMÄ / KUVA TAPIO GUSTAFSSON teen, vaan edelleen toimijat pakersivat omissa oloissaan aiempien hankkeiden tuloksia, muiden asiantuntijoiden tietämystä tai yrittäjien ammattitaitoa hyödyntämättä. Mutta onko tilanne todella näin huono, eikö särkikalan kysyntä ole voimakkaassa kasvussa. V AKAVA-hankkeen alkaessa syksyllä 2017 moni kritisoi sitä, että ”jälleen kerran ollaan tekemässä särkihanketta, vaikkei edellisistäkään olla saatu mitään tuloksia”. Niitä tosiaan oli tehty kymmenittäin ympäri Suomea, ja toiminta tuntui jäävän hyvin vaatimattomaksi. Särkiä myydään kauniissa lasipurkeissa suurten kauppaketjujen pientenkin myymälöiden hyllyillä, ja särkikalamassasta valmistetaan kaupallisesti kannattavasti pihvejä kauppoihin ja suurtalouskeittiöiden käyttöön
Voit tutustua VAKAVA-hankkeen internet-sivustoon osoitteessa http://www.vakavakala.fi/ PYYDYSTALKOOT 21.1. Niiden ylläpitoa jatkaa Sisä-Suomen kalatalousryhmä. Näin varmistetaan, että tieto on halukkaiden käytössä tulevaisuudessakin. Osallistujia oli reilusti toista sataa, mikä todistaa hankkeen tarpeellisuuden ja luo uskoa toiminnan jatkuvuudelle. Hanketta oli rahoittamassa myös Pohjois-Päijänteen kalastusalue, joten myös kalastusalueiden välistä yhteistyötä tällaisten hankkeiden toteutuksessa päästiin testaamaan. Samalla Eteläja Keski-Päijänteen kalastusalue (tuleva Etelä-Päijänteen kalatalousalue) oppi käyttämään EMKR:n kalatalouden toimintaryhmän kautta ohjattua paikallista kehittämishanketta oman toimintansa kehittämisessä. Särkikalojen pyynti ja elintarvikekäyttö on lisääntynyt voimakkaasti hankkeen aikana. Mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen Hankkeen tuloksina voidaan pitää luotua verkostoa ja tiedon yhteen kokoamista. Tulossa on myös esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tuottamaa tietoa siitä, missä voisi olla kaupallisesti hyödynnettäviä särkikalakantoja sekä arvio kalastettavan biomassan suuruudesta. Suomen Kalastuslehti 1 • 27 Vanha ja uusi tieto nykyaikaisille alustoille Hankkeen projektipäällikkö Joonas Rajala on tehnyt hankkeelle internet-sivuston, jolle on yhteistyössä Luken, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, ja Sisä-Suomen kalatalousryhmän kanssa koottu tietoa aiemmista hankkeista ja tutkimuksista. Edellisestä voi ehkä päätellä, että verkkosivut eivät suinkaan lakkaa toimimasta hankkeen päättyessä. Seminaaria seuraavana päivänä järjestettiin työpaja, jossa pyrittiin tekemään konkreettisia suunnitelmia alan kehittämiseksi. Särkikalojen arvostus on noussut myös yrittäjien ahkeruuden ja innovatiivisuuden ansiosta, joten on mahdotonta sanoa, mikä on ollut hankkeen vaikutus. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nostetta särkikaloistaja Järvikalan jäljet-hankkeen, LUKEN Uusivuja TANAKKA-hankkeen, Pyhäjärvi-instituutin sekä Jyväskylän yliopiston kanssa. VAKAVA-hanke on ennemminkin luonut mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseksi edelleen, ehkä jopa ihan uudelle tasolle. Kartta on vielä suppea, mutta uutta tietoa on tarkoitus lisätä sinne viikoittain. – 1.2.2019 Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen ja Vesijärvisäätiön järjestämät Pyydystalkoot osallistujaorganisaatioineen on tärkeä osa VAKAVA-verkostoa. Tästä on varmasti hyötyä tulevan kalatalousalueen toiminnassa kiihtyvästi muuttuvassa toimintaympäristössä. Pyydystalkoissa pyritään kehittämään särkikalojen pyyntiin käytettävistä pyydyksistä entistä tehokkaampia.. Sivustolla on myös Google Maps-pohjalle tehty kartta, johon on koottu paikkatietoa eri toimijoista. Kartan avulla esimerkiksi kalastajien ja kalanjalostajien on helppo löytää toisensa. Sisä-Suomen kalatalousryhmä järjesti VAKAVA-hankkeen tulosten pohjalta alan tulevaisuuteen keskittyvän seminaarin Jyväskylässä 27.11.2018
ajankohtana/merialueella yms.) kirjataan tietokantaan. Kerättyjä tietoja käytetään kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) kalakanta-arvioissa, joiden perusteella annetaan muun muassa kalastuskiintiöitä koskeva tieteellinen neuvonanto. Luke ottaa vuosittain kalanäytteitä yli 200 saaliista, ja niistä yli 100 otetaan silakkaan ja kilohailiin kohdentuvasta kalastuksesta. Luken kalanäytetietokannan yhteyteen on tehty ”lottokone”, järjestelmä, jolla arvotaan merialuekohtaiset listat näytteenoton piiriin alkavalla vuosineljänneksellä tulevista troolialuksista. Näytteenottoa ohjaava EU-lainsäädäntö muuttui vuoden 2017 alussa, ja sen myötä jäsenmaiden pitää alkaa satunnaistamaan saalisnäytteenoton piiriin tulevat kalastusmatkat. Suunnitteluryhmään osallistumisesta kiinnostuneiden kalastajien yhteydenotot Jari Raitaniemeen ovat tervetulleita sähköpostitse osoitteeseen jari.raitaniemi@luke.fi Luonnonvarakeskuksen näytteenotto troolikalastuksen saaliista muuttui vuoden 2019 alusta. 28 • Suomen Kalastuslehti 1 Näytteenotto laajenee L uonnonvarakeskus (Luke) kerää vuosittain tiedot merialueen tärkeimmistä kalakannoista osana Euroopan merija kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamaa kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelmaa. TEKSTI JARI RAITANIEMI, ARI LESKELÄ, JUKKA PÖNNI JA TIMO MYLLYLÄ, LUONNONVARAKESKUS KUVA ALPO HUHMARNIEMI, LUONNONVARAKESKUS. Tämä ICESin menetelmätyöryhmissä kehitetty toimintatapa, ”Statistically Sound Sampling Scheme” (4S) merkitsee muutosta siihen, millä perusteella kalanäytteitä haetaan kaupallisilta kalastusaluksilta ja kalastajilta. Vuosineljänneksen aikana Luken näytteenottajat käyvät listan läpi: ottavat yhteyttä kalastajiin ja kysyvät sopiiko näytteenotto. Arvonta ratkaisee kohteen Jatkossa näytteenoton piiriin tulevat troolialukset arvotaan vuosineljännes kerrallaan, painottaen aluksia niiden edellisvuoden saaliilla. Tärkeä osa tiedonkeruuta on saalisnäytteiden ottaminen kaupallisen kalastuksen saaliista, tavoitteena saada luotettava kuva muun muassa eri-ikäisten yksilöiden osuuksista saaliissa ja kalakannassa sekä kalojen kasvusta. Kalastusmatkojen satunnaistaminen tuo lisää troolareita näytteenoton piiriin. Kun vuonna 2017 näytteitä haettiin 89 kalastusmatkalta yhteensä 27 alukselta niistä lähes sadasta troolarista, jotka kalastivat Suomen kiintiöitä, vuonna 2019 Luken näytteenottajat tulevat ottamaan yhteyttä huomattavasti useampaan kalastajaan. Siksi toivomme, että kalastajia saataisiin mukaan suunnittelemaan käytännön toimintatapoja – kalastajien tilaisuuksissa, tai ehkäpä yhteisessä suunnitteluryhmässä, joka voitaisiin toteuttaa EMKR-rahoitteisen tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuusohjelman puitteissa. Pyrkimyksenämme on hoitaa näytteenotto mahdollisimman sujuvasti ja vähän vaivaa aiheuttavasti, niin kalastajien kuin näytteenottajien näkökulmasta. Saamatta jääneen näytteen tilalle arvotaan ”lisänumero”, uusi alus. Kalastajien ja tutkijoiden yhteinen intressi Saalisnäytteet ovat – kaikuluotaustutkimusmatkan ja saalistilastoinnin ohella – tärkeässä roolissa silakan kanta-arvioinnissa. Luke mittaa saalisnäytteistä vuosittain yli 30?000 silakkaa, joista määritetään noin 4?000 yksilön ikä, tavoitteena arvioida kuinka paljon kunkin ikäisiä silakoita on merialueillamme ja kuinka paljon niitä voidaan pyytää niin, että silakkaa riittää seuraavinakin vuosina. Kaikki yhteydenotot ja niiden tulokset (näyte saadaan/ ei saada; alus kalastaa/ei kalasta ko. Toisin sanoen mitä isompi aluksen saalis on ollut edellisvuonna, sitä suurempi todennäköisyys sillä on tulla arvotuksi näytteenoton piiriin
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 IIkk ää ((vv ..)) Pohjanlahden silakan vuosiluokkien runsaus kaupallisessa saaliissa. ”10+” tarkoittaa tässä 10-vuotiaita ja sitä vanhempia silakoita. Silakoiden määrä kussakin vuosiluokassa näkyy pallon suuruutena: Iso pallo kertoo runsaslukuisesta vuosiluokasta saaliissa Pallojen suureneminen vasemmalta oikealle eli vuosien mittaan kertoo myös saaliiden kasvusta. Suomen Kalastuslehti 1 • 29 Troolisaaliista otetut näytteet käsitellään tallentavalla kalanmittauslaitteistolla. 10+
30 • Suomen Kalastuslehti 1 Guy
Hankkeen yhteydessä olemme kutsuneet MSC:n edustajia keskustelemaan miten pienimuotoinen rannikkokalastus voisi sertifikaatin saavuttaa, Guy kertoo. Tuohon aikaa toimistollamme tuoksui alkoholi, koska kopiokone toimi alkoholilla, naureskelee Guy. Kalavedenhoitoa omilla kalakannoilla Jos toimistohenkilön palkkaaminen oli yksi Guyn ensimmäisiä työssään tekemiä päätöksiä, niin kopiokone oli ensimmäinen ostos. Hankkeiden luvattu aikakausi Guy listasi minulle hankkeet, joita järjestössä on tehty vuodesta 1983 tähän päivään. Kalastuksen Talon (Fiskets Hus) rakentaminen on käynnissä Vaasan Kalarannassa. Sen jälkeen on aika nauttia ansaitusta eläkepäivistä. Fiskarförbundissa on tällä haavaa meneillään seitsemän hanketta. Tällä hetkellä järjestössä työskentelee hanketyöntekijät mukaan lukien viisi henkilöä. Joskus ajatus on ollut luoda tietokeskus kalastuksesta, Guy kuvailee. Välillä ajatuksena on ollut koota toimijat elinkeinosta vapaa-ajankalastajiin ja tutkijoihin saman katon alle. Iso osa tiedosta tulee olemaan digitaalisessa muodossa, jolloin se on Österbottens Fiskarförbundin toiminnanjohtajan Guy Svanbäckin lähes 40-vuotiseen uraan mahtuu paljon kalatalouden ja toimintaympäristön muutoksia. Aloitimme oman viljelytoiminnan vuonna 1987, jotta voisimme paremmin hallita mitä vesiimme istutetaan, Guy perustelee. Matkapuhelin toi mukanaan aivan uudenlaisen vapauden. Yksi ensimmäisiä tehtäviäni oli toimistohenkilön palkkaaminen, minkä jälkeen meitä oli kolme. Lista kertoo hyvin, millaisessa hankkeiden pilkkomassa maailmassa me nykyään elämme. Kysyin Guyilta hänen ajatuksiaan alan kehityksestä hänen 38 vuotta kestäneen uransa aikana sekä millaisia asioita Fiskarförbundissa on meneillään. Aloittaessaan Guylla oli taskussaan maisterintutkinto biologiasta Åbo Akademista, kokemusta opettajan töistä Uudessakaarlepyyssä sekä kasvillisuuskartoituksista Pohjanmaan vesipiirin alueella. Lyhyesti kerrottuna ohjelmassa on kyse siitä, että saataisiin luotua kalatalouselinkeinolle kasvua kehittämällä uusia korkean lisäarvon tuotteita silakasta ja muista vähemmän hyödynnetyistä kalalajeista sekä niiden sivuvirroista. TEKSTI JA KUVA MALIN LÖNNROTH KUKA. Ajatus on että Fiskarförbund toimii kalastuksen infokeskuksena. – Työskentelemme myös hauen ja ahvenen hoitosuunnitelmien parissa. Hänen aloittaessa työnsä järjestössä oli töissä kaksi ihmistä. Toisaalta EU-aika on antanut mahdollisuuden saada aikaiseksi paljon ilman kalatalousneuvonnan valtionavusteista osuutta. Lista on vaikuttava. Guy aloitti Österbottens Fiskarförbundin toiminnanjohtajana vuonna 1982. – Aloittaessani minulla ei ollut kummempaa kokemusta kalastuksesta sen paremmin työnä kuin harrastuksena, mutta olen oppinut matkan varrella, Guy sanoo. – Nyt se on vihdoin totta. Suomen Kalastuslehti 1 • 31 V uosi 2019 tulee olemaan Österbottens Fiskarförbundin toiminnanjohtajan Guy Svanbäckin viimeinen työntäyteinen vuosi. Kalastuksen Talo valmistuu kesällä Ajatus, joka viimeisen kymmenen vuoden aikana on usein noussut esille, on kuinka saada koottua kaikki alueen kalatoimijat yhteen. Pitkässä juoksussa tavoitteemme on saada kalastukselle kestävän kalastuksen sertifikaatti. Selvästi suurin on EMKR-rahoitteinen innovaatio-ohjelma Blue Products. Kesällä valmistuva rakennus tulee sisältämään kalaravintolan, kalakaupan ja myös Fiskarförbund vuokraa sieltä toimitilat. Kaikkiaan 68 hanketta, joista vain 10 oli ennen vuotta 1995, siis ennen Suomen liittymistä EU:hun. Poikasistutukset sujuivat huomattavasti helpommin, kun autossa oli ajantasaisen yhteydenpidon asiakkaaseen mahdollistanut laite. Matkapuhelin oli kaikista hankinnoista vallankumouksellisin. Poikasistutuksista puhuttaessa Guy nostaa paikallisten siikakantojen emokalahankinnan yhteistyössä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa esille yhtenä hänen uransa tärkeimmistä asioista. Tällä hetkellä meillä on käytössä emokalakannat Maalahden, Lappväärtin ja Luodon siikakannoista
Avustusten ja hankerahan myöntäminen elinkeinolle ja työskenteleminen taustalla sen hyväksi on aina ollut mukavaa työtä. 32 • Suomen Kalastuslehti 1 kaikkien saatavilla myös aukioloajan ulkopuolella, Guy kuvailee. Yksi suurimmista syistä kalastajien määrän vähenemiseen. Hän halusi avata kalaravintolan Pohjanmaalle. Istun Rannikon toimintaryhmän työryhmässä. Julkkiskokki Micke Björklund otti muutama vuosi sitten yhteyttä. • Merimetso. TA PI O G U ST AF SS O N. Talon toiminta käynnistyy kesällä 2019 ja Fiskarförbund on mukana yhdessä nurkassa. Aion kyllä mielenkiinnolla edelleen seurata mitä kalatalouden parissa tapahtuu, mutta jättää kantaa ottamisen muille. Micke otti ajatuksesta kiinni ja pian huomasimme istuvamme saman pöydän äärellä Micken ja vaasalaisten virkamiesten kanssa. Otimme osa kilpailuun ja voitimme sen, Guy kertoo. – No jaa, huolimatta kaikista kalojen parissa viettämistäni työvuosista, kalastuksesta ei ole tullut minulle harrastusta. Kalatiski nimistä kalakauppaan tulee pitämään Isabella Asplund. Saa olla mukana päättämässä mihin suuntaan haluamme Pohjanmaan rannikon kalataloutta kehittää. Toimintaryhmä myöntää rahoitusta hankkeille, jotka edistävät kalatalouselinkeinoa ryhmän laatiman strategian mukaisesti. • Jäsenyys Rannikon toimintaryhmässä sekä Sandmanska stiftelsenin hallituksessa. TYÖURAN 3 HUONOINTA ASIAA • Lohikysymys. Lukemattomat ovat ne tunnit, jotka aiheen parissa on tehty työtä ilman että lopulta olisi tullut sen valmiimpaa. Hanke on seurannut yhtä Guyn perusajatusta työuran ajalta: Uskalla katsoa eteenpäin, ohjaa laivaa sen matkalla ja uskalla myös hypätä laivan kyytiin kun se kulkee eteenpäin. Lempilapsi Rannikon toimintaryhmä Pohjanmaan rannikkoalueella on ollut oma kalatalouden toimintaryhmä, Rannikon toimintaryhmä, siitä asti, kun toimintaryhmistä tuli osa eurooppalaista kalatalousjärjestelmää vuonna 2007. Ravintolaa tulee vetämään vuoden kokiksi vuonna 2017 valittu Mattias Åhmen kumppaneineen. TYÖURAN 3 PARASTA ASIAA • Paikallisen kalavedenhoidon parissa tehty työ ja erityisesti paikallisten siikakantojen säilyminen, jotta voimme edelleen hyödyntää aidosti paikallista kalaa. Laulava eläkeläinen Lopuksi kysyn, aikooko Guy kenties viettää eläkepäiviä kalastellen. Rannikon toimintaryhmän tarkoituksena on edistää kalatalouselinkeinoa Aktion Pohjanmaan alueella Kristiinankaupungista Kokkolaan. Suurimmat kiinnostuksen kohteeni ovat kuorolaulu, kirjallisuus, museot ja muu kulttuuri sekä golf. Kerroimme ajatuksestamme kalan ympärille rakentuvasta infokeskuksesta. Kalastuksen Taloon avataan kalaravintola HEJM, jossa Micke Björklund on osakkaana. – Täällä Pohjanmaalla on todella taitavia ihmisiä työskentelemässä elinkeinoasioiden parissa ja heidän kanssaan on erityisen mukava tehdä yhteistyötä, sanoo Guy. Lohi on aivan epätodellisen poliittinen kala. Meidän on saatava ympäristöviranomaiset reagoimaan asiaan ja saada aikaan toimenpiteitä. Kuoro on muuten perustettu samana vuonna 1930 kuin Österbottens Fiskarförbund, Guy lopettaa. Sen sijaan aion olla täysillä mukana Wasa sångargillessä, jossa olen laulanut jo kauan. • Kalastuksen Talo – pitkä haave, josta on vihdoin tulossa totta. Hylkeen ympärillä oli myös paljon positiivista, ennen kuin hyljetuotteiden käyttökielto lopetti kaiken. Se on mielenkiintoinen paikka. • Hylje. He kertoivat avaavansa arkkitehtikilpailun Kalarannan kehittämiseksi. Ryhmä saa rahoituksensa Euroopan merija kalatalousrahaston (EMKR) kautta. Kalarannalla on pitkä historia alueen kalastuksen keskipisteenä ja nyt tuo historia saa jatkoa. Iso osa haittaeläimiin kohdistuneesta työstä on nyt kääntynyt merimetsoon
6 Suomen ennätysmade painoi 8,04 kiloa (pyydetty Uljuan tekojärvestä vuonna 2008). 7 Vanhimmat Suomesta pyydetyt mateet ovat olleet lähes 20-vuotiaita. Nämä vanhukset ovat saatu saaliiksi pääasiassa Lapissa, etelässä yli kymmenvuotias made on jo harvinaisuus. 5 Ahmattina tunnettu made saattaa ajoittain syödä suuria määriä. 10 Kalamytologia ei näe madetta positiivisessa valossa. Suomen Kalastuslehti 1 • 33 1 Mateen nahkaa käytetään vaatekappaleiden ja koriste-esineiden valmistamisessa. 4 Loiskaihin vuoksi suurin osa mateista on sokeita. Tavallisimmin made on väritykseltään ruskehtava, vihreänharmaa tai mustanruskea. Sokeus ei yleensä ole ongelma mateelle, vaan sokeat yksilöt ovat yhtä pullukoita kuin näkevät lajikumppanit. Esimerkiksi Viron Peipsijärvestä on saatu made, jonka mahassa oli 511 kuoretta. 2 Mateen mätimunassa on lajille ominainen oleva öljypisara, jonka avulla mätimunat kelluvat kevyesti pehmeidenkin pohjien päällä. TA PI O G U ST AF SS O N TEKSTI NIINA TUURI 10 FAKTAA. 10 faktaa mateesta Made on helposti tunnistettava ja suurimmalle osalle tuttu kala. 8 Matikka Benrikssoniksi nimetty harvinainen kelta-valkoinen made oli nähtävillä Kotkan Maretariumissa vuosina 2014 – 2016. (Mulurautunen: Ruutanalliset säkeet, 2006, Marita Råman) Lähde: Suomen kalat, 2015, Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg. Made ja turska on yhdistetty Kalevalaisessa runoudessa Manalan ja kuoleman valtakunnan kaloiksi. 3 Mateen tuntoelimet ovat leuan alla olevassa viiksisäikeessä ja vatsaevien pisimmässä toisessa eväruodossa. 9 Made syö mitä hitailla liikkeillään kiinni saa, joten ruuaksi kelpaa kalojen ja mädin lisäksi esimerkiksi ravut ja sammakot. Kala on pienikokoinen verrattuna Alaskasta ja Siperiasta kantautuneisiin kuulopuheisiin 30 kiloisista mateista
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2019 Tilaa nyt! ahven.net/pyydysmerkit HINTA 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €. 34 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Suomen Kalastuslehti 1 • 35 LAKIASIAA K alatalousvelvoite tai -maksu tulee asettaa vesitalousluvan ehdoksi, jos näin voidaan ehkäistä tai vähentää hankkeen, esimerkiksi vesivoimalaitoksen, kalakannoille tai kalastukselle aiheuttamaa vahinkoa. Jotta mahdollisen lainmuutoksen perustuslainmukaisuudesta voitaisiin varmistua, saattaa siihen olla välttämätöntä sisällyttää säännökset oikeudesta korvauksiin kohtuuttomista kustannuksista tai hyödyttömäksi jäävien rakenteiden lunastamisesta. Jenny Fredrikson Vesilaki riittämätön vaelluskalojen turvaamiseksi. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut, ja etenkin ympäristöperusoikeuspykälän lisääminen perustuslakiin on muuttanut tulkintoja. Vesivoima on omaisuutta, joten pysyväksi tarkoitetun luvan jälkikäteiseen muuttamiseen ilman omistajan myötävaikutusta on valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta aiemmin suhtauduttu kielteisesti. Sen mukaan vesilakia olisi mahdollista muuttaa niin, että vanhoihin vesitalouslupiin voitaisiin jatkossa lisätä uusi kalatalousvelvoite tai -maksu. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSELLA on käynnissä hanke, jonka tehtävänä on tuottaa vaihtoehtoja lainsäädännön kehittämiseen vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Vesivoimalaitoksissa kalatie aiheuttaa miltei poikkeuksetta jonkinasteista sähköntuotannon hyödyn vähenemistä. Ekologisen tilan arviointiin vaikuttaa muun muassa kalasto. Asiaan vaikuttaa myös EU:n vesipuitedirektiivi, joka velvoittaa saavuttamaan pintavesien hyvä tila. Voimassa olevan vesilain mukaan uutta velvoitetta ei voida jälkikäteen lisätä vanhaan lupaan, jos se vähentäisi hankkeesta saatavaa hyötyä. Arviomuistio julkaistiin joulukuussa. Esimerkiksi kalatien rakentaminen voi olla erittäin kallis projekti. Tilanne on ollut vaelluskalakantojen säilyttämisen ja elvyttämisen kannalta kestämätön. Nyt asiaa katsotaan niin, että vesivoiman omistajankin tulee kantaa vastuunsa ympäristöstä. Vesilain muuttaminen voidaan lähivuosien aikana laittaa vireille, jos hankkeen päätelmät sitä puoltavat. OIKEUSMINISTERIÖ ON vastauksena kansalaisjärjestöjen tekemään lakialoitteeseen arvioinut vesilain muuttamisen mahdollisuuksia. Vaikka vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille, ei tämä vastuu voi kohtuuttomasti kasautua yksittäiselle toimijalle. Vanhoissa luvissa ei ole aina osattu arvioida rakentamisen vaikutuksia kalakannoille tai niitä ei ole pidetty yhtä tärkeinä kuin nyt, ja velvoitteita on jäänyt määräämättä
Suutari on yrittäjä ja hänen asuinpaikkansa on Kajaani. Suutari korvaa johtokunnassa pitkään työskennelleen Pertti Mäki-Hakolan, joka toimi aiemmin myös järjestön puheenjohtajana. Johanna on koulutukseltaan iktyonomi (AMK). Johanna palkattiin vuonna 2014 ProAgria Länsi-Suomeen Satakunnan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajaksi. Siviilissä Johanna on yhden lapsen äiti ja asuu Ylöjärvellä aviopuolison kanssa. 36 • Suomen Kalastuslehti 1 HENKILÖUUTISIA TAPIO GUSTAFSSON 50 VUOTTA Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson täytti 30. Tapion laajasta luontotietämyksestä on myös apua keskusliiton asiakaspalvelutyössä. Viimeiset seitsemän vuotta hän työskenteli Satakunnassa muun muassa kalastusalueiden isännöitsijänä. Tapio on koulutuksestaan hydrobiologi (FM) ja harrastaa luontoa myös vapaa-ajallaan kalastuksen ja valokuvauksen muodossa. Virallisimmissa merkeissä hän liikkuu kalavesillä toimiessaan Porvoon-Sipoon kalastusalueen kalastuksenvalvojana. Harrastuksiin kuuluvat triathlon ja maastopyöräily.. Suutari valittiin eduskuntaan Oulun vaalipiiristä vuonna 2011. JOHANNA MÖTTÖNEN PIRKANMAALLE Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry:n hallitus on valinnut uudeksi toiminnanjohtajaksi Johanna Möttösen. Johanna aloitti toiminnanjohtajan tehtävän vuoden alusta eli 1.1.2019. Hän on naimisissa ja hänellä on neljä lasta. Johanna aloitti työuransa Saaristomerellä neuvontaja hanketöissä. Hän vastaa keskusliiton viestinnän ja Suomen Kalastuslehden lisäksi muun muassa valtakunnallisen kalastuspäivän toteuttamisesta ja istuu ennätyskalalautakunnassa. Harrastuksikseen hän mainitsee kulttuurimatkailun, lenkkeilyn, lukemisen ja moottoripyörät. Lehtiemme lukijoille ja somekanaviemme seuraajille hänen hienot valokuvansa ovat varmasti tuttuja. Kalavesillä Tapio liikkuu merellä ja Saimaalla. Pirkanmaalle muutettuaan hänen työmaansa Saaristomeren rannikolla vaihtui Selkämeren rannikoksi. Tapio aloitti työt keskusliitossa vuonna 2004. Harvoin tulee vastaan toimittajalta tai kentältä kysymyksiä, joihin hän ei osaisi vastata. joulukuuta 50 vuotta. Hän kalastaa monipuolisesti eri menetelmin, eikä ravustuskaan ole vierasta. Muilta osin keskusliiton johtokunta jatkaa samalla kokoonpanolla kuin aiemmin. EERO SUUTARI JOHTOKUNTAAN Kansanedustaja Eero Suutari (Kok.) valittiin Kalatalouden Keskusliiton johtokuntaan järjestön edustajakokouksessa marraskuussa
ne ti st ä. Suomen Kalastuslehti 1 • 37 KALAT NUMEROINA Kalalajien alamittoja Suomessa 60 cm Vuoksen vesistössä 42 cm Kuha Harjus * sisävesissä 35 cm Nieriä * 67º00'N pohjoispuolella 30 cm Lohi * 50 cm 63º30'N pohjoispuolella Perämeressä 60 cm Järvilohi * 45 cm Inarinjärvessä 60 cm Taimen * 50 cm rasvaevätön 50 cm rasvaevällinen 67º00'N pohjoispuolella sisävesissä 60 cm rasvaevällinen 64º00'N-67º00'N sisävesissä *O si n ra uh oi te tt u ka ts o ra uh oi tu ks et ah ve n
Hinta: 10,90 € KALASTUKSENVALVOJAN KENTTÄKÄSIKIRJA KALASTUKSENVALVONTALOMAKE Kalastuslain ja -asetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt!. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi. 38 • Suomen Kalastuslehti 1 Tuotteet osoitteesta ahven.net Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on kalastuksenvalvojan tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. Kalastuslain tärkeimmät kohdat, kalojen pyyntimitat ja rauhoitusajat sekä kalastuslupatiedot löytyvät helposti eriväristen otsikoiden avulla. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Hinta: 6 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kielimuurin murtamiseksi keskeiset asiat löytyvät myös ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi
5 9.8. 15.11. Luvassa tutkimustietoa silakan lisääntymisestä ja silakkaa vaivaavista loisista. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2019 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 2/2019 ilmestyy pe 22.3. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Tuuri TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. Suomen Kalastuslehti 1 • 39 Perustettu 1892, 126. krs 00700 Helsinki p. 3.5. 11.10. 6 13.9. Lisäksi asiaa Saimaan vapaa-ajankalastuksesta ja paikallisten mielipiteitä kalastusrajoituksista sekä katsaus sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliisiin.. 8 22.11. 6.9. 4 17.5. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 11.1. 20.12. 14.6. 2 22.2. 7 18.10. vuosikerta ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 3 5.4. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. 22.3. 8.2
Talteenotosta voidaan ilmoittaa heti poliisille sähköpostitse. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry Viinikankatu 55, 33800 TAMPERE Puhelin: 050 592 9259 pirkanmaan.kalatalouskeskus@kalatalo.fi www.kalatalo.fi VALVONTATYÖKALU Valvontatyökalu -ohjelma vähentää valvojan työmäärää. Lupa-alue ja kalastuksen valvojat voivat seurata ajantasaisesti koko myyntiä omilla tunnuksilla. Maksun jälkeen asiakas saa tositteen ja pyydysmerkit. Tehokasta toimintaa. Anne Tuominen, metsätalouspäällikkö, Tampereen kaupunki. Mukana osakaskuntia, kalastualueita, -seuroja, kuntia (Tampere, Oulu, Lahti, Vantaa). Suosittelen kaikille Oulun seudun jakokunnille myös Kalapassin luvanmyyntijärjestelmää. Tilaaja vastaa itse tarvittavat laiteja liittymähankinnat. UUSI Kokemuksia Oulusta: Kalapassin järjestelmä on toiminut Oulun kaupungilla hyvin. Ohjelma maksaa 340 € kolme ohjelmaa 868 € (sis. Terveisin Kyrösjärven kalastusalueen isännöitsjä Jarmo Kalli p. Ei liittymismaksua. ALV 24 %) + vuosimaksu 15 € + ALV (2017). Luvanmyyjä on lupa-alue (osakaskunta, kalastusalue, kalatalousalue tms.) Luvat myydään ”Kalapassi” tuotenimen alla. Ohjelma ollut käytössä vuodesta 2015 – jo yli 100 käyttäjää. Hän kertoi poliisille ettei hänellä ollut kalastuslupaa. Kalastuksenvalvojille voi antaa esim. Saamme heti halutessamme tietoon paljonko mitäkin lupia on myyty ja paljollako lupia on ostettu. Toimintaperiaatteena on kalatalouden yleisten edellytysten kehittäminen sekä mm. Juho Kuukasjärvi, metsätalousinsinööri, Oulun kaupunki Kokemuksia Tampereelta: Lupien ostaminen Kalapassin verkkokaupasta toimii niin hyvin ettei uuden lupa-automaatin hankkimiseen ole tarvetta (kaupunkilehti tamperelainen 18.7.2018). Poliisi lähetti sakkolapun joka oli perillä seuraavana päivänä. Hänellä ei ollut kalastuslupia. Olemme saaneet kaikki kalastuslupien ostajat samaan rekisteriin. Kalatalouskeskus ylläpitää ohjelmaa. Työmäärä vähenee ja rahaa säästyy Luvat myydään verkkokaupassa sekä myyntipisteessä. 0400 237 305. Tehtävät kirjataan valvontatyön aikana. Valvoja kirjasi tapahtuman ja lähetti sen sähköpostilla poliisille. kalastusalueiden, osakaskuntien ja kalavesien hoidon edistäminen. Olemme vesialueen omistajien järjestö. Poliisi soitti samana päivänä luvattomalle kalastajalle. verkkopyynnin tarkastusta varten luettelon luvan ostaneista henkilöistä. Tarina elävästä elämästä: Tilanne Kyrösjärvellä 7.6.2015: Valvojapari tapasi järvellä miehen uistelemassa. Pyydysmerkkiin kirjautuu lupa-alueen nimi ja mistä luvasta on kyse sekä kalastajan nimi ja yhteystieto. Keskitytään valvontaan – ei raportointii n Valvontatap ahtumat havainnolli sesti kartalle. Raportoimme luvanmyynnistä. KALAPASSI + LUPA KALASTAA Lupa-alue vapautuu pyydysmerkkien ja kuittilomakkeiden tilauksista – kaikki hoituu kauttamme