Suomen Kalastuslehti 1 • 1 1/2021 Kuha ohitti muikun 10
Juhlan kunniaksi Kalatalouden Keskusliitto teetti Kuusamon uistimella Helmi Räsäsen (7 cm – 20 g) erikoismallin liiton värillä ja logolla. Hinta: 15,00 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net JUHLAKIRJA Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa on artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. Näitä pyytäviä klassikkouistimia on saatavilla enää rajallinen määrä. 2 • Suomen Kalastuslehti 1 Lahjaksi tai kiitokseksi ahven.net JUHLAUISTIN Kalatalousneuvonta täytti 125 vuotta vuonna 2016. Hinta: 35,00 €
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto M AT TI JA N H U N EN 130-vuotias kalatalousneuvonta. Suomen Kalastuslehti 1 • 3 Sisältö 10 Kuha ohitti muikun 14 Korona sekoitti markkinat 16 Kalatalousneuvonta 130 vuotta 20 Kalastuskärpäsen apuna yhteistuumin 22 Osakaskunta kirjoitti ministerille 24 Vesialueen vuokraaminen hirvieläinten metsästykseen 26 Järvilohelle pontta luonnonpoikasista 30 Yhteistyö tuottaa tuloksia 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 16 26 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kuhasaaliin arvo ylitti muikkusaaliin arvon sisävesien kaupallisessa kalastuksessa vuonna 2019
Kalatalouden edistämisvarojen jakautuminen 2015-2021 * vanhan lain mukaiset omistajaja viehekalastuskorvaukset laskettu yhteen ** siirto momentilta 30.01.23 TA PI O G U ST AF SS O N Omistajakorvausten kehitys 2010-2021* 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 * 2010-2015 vanhan lain mukaiset omistajaja viehekalastuskorvaukset laskettu yhteen 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Kalatalousalueiden rahoituksen kehitys 2010-2021* * kalastusalueet vuoteen 2019 SH U TT ER ST O CK 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Omistajakorvauksia 4 133 000* 3 013 000 2 600 000 3 580 000 3 327 000 3 050 000 3 170 000 Kalatalousaluetoiminta 1 545 000 1 545 000 1 295 000 1 435 000 1 309 000 1 186 000 1 235 000 Kalatalousneuvonta 1 499 000 2 000 000 1 670 000 1 810 000 1 680 000 1 520 000 1 580 000 Kalatalouden edistäminen 1 550 000 2 942 000 2 310 000 2 450 000 2 270 000 2 055 000 2 135 000 Maksunkantokulut 750 000 750 000 700 000 700 000 700 000 650 000 680 000 Kalatalouden rekisterit 150 000 125 000 125 000 100 000 100 000 100 000 Oma kala -järjestelmä** 900 000 Toimeenpano ja tutkimus 600 000 500 000 Yhteensä 9 477 000 10 400 000 8 700 000 10 100 000 10 286 000 9 161 000 9 400 000
Suomen Kalastuslehti 1 • 5 Osakaskuntavuoden 2021 alkajaisiksi PÄÄKIRJOITUS Monen osakaskunnan perusrahoituksen muodostavat omistajakorvaukset ovat kasvamassa.” POSTI KANTOI toimistolle tammikuussa melkoisen lukupaketin. Nämä kohdistuvat erityisesti vesien kunnostustoimiin. Esimerkin voimasta syntyneen kansanliikkeen seurauksena pohjoisen Päijänteen vedet ovat puhdistuneet noista ajoista merkittävästi ja osakaskunnan toiminta sai vankan pohjan korvausrahoista. HISTORIIKISTA JÄI mieleen, kuinka yksittäiset puuhamiehet olivat 80-luvulla valmiita laittamaan itsensä likoon metsäteollisuuden aiheuttamien haittojen korvaamiseksi ja parempien puhdistusmenetelmien käyttöön ottamiseksi. NYKYINEN MUURAMEN osakaskunta on historiikin mukaan syntynyt Muuramen ja Muuratjärven kalastuskuntien yhdistyessä vuonna 2012. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Monen osakaskunnan perusrahoituksen muodostavat omistajakorvaukset ovat kasvamassa 3,9 % ja ovat vuonna 2021 yhteensä 3,17 miljoonaa euroa. Vastaavia yhdistämistoimituksia on eri puolilla Suomea toteutettu viimeisten kymmenen vuoden aikana runsaasti, mutta moni tarpeellinen toimitus on varmasti jäänyt tekemättä rahanpuutteen tai toimijoiden passiivisuuden takia. Vuodesta 1926 alkava historiikki oli koottu eläväksi kuvaukseksi osakaskunnassa vaikuttaneista henkilöistä sekä osakaskunnan entisestä ja nykyisestä toiminnasta. AKTIIVINEN TOIMINTA on mahdollista heikommallakin rahoituspohjalla, jos hyödyntää valtiovallan tarjoamia erityisrahoituksia. Rahoitusta on tarjolla esimerkiksi maaja metsätalousministeriön Nousu-vaelluskalaohjelman sekä ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman kautta. Syksyllä valmistunutta Muuramen osakaskunnan 300-sivuista historiikkia lukiessa viikonloppu vierähti huomaamatta. Tässä lehdessä voit tutustua Vehmaisten osakaskuntaan, joka peukaloiden pyörittelyn sijaan esitti suoraan maaja metsätalousministerille yhdistämismaksujen kattamista valtion varoista yhteismetsien tapaan
Tuottoa kertyi yli 10,4 miljoonaa euroa, mikä on yli 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Maanmittauslaitokselle ilmoitus tehdään sähköisen lomakkeen kautta. Maaliskuussa alkanut poikkeusaika lisäsi menekkiä huomattavasti, ja kysyntä jatkui aiempia vuosia kovempana syksyyn saakka. Vuonna 2020 kalastonhoitomaksuja lunastettiin ahkerasti jo alkuvuodesta eteläisessä Suomessa, jossa monet vesistöt pysyivät sulina. Historiikkia voi tilata Raimo Kiveltä (raimo.kivi@ kolumbus.fi) hintaan 35 euroa.. Aluehallintovirastoon tiedot voi ilmoittaa sähköpostilla kirjaamo.lansi@avi.fi tai postitse Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Kalastonhoitomaksujen euromääräinen maksukertymä vanhan lain (2002 – 2015) ja uuden lain (2016 – 2020) aikana. 6 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET Kalastonhoitomaksuja yli 10,4 miljoonalla Vuoden 2020 kalastonhoitomaksuja lunastettiin nykyisen kalastuslain aikana ennätyksellinen määrä, yli 290?000 kappaletta. Esa Sirosen toimittama 300-sivuinen Vorni haukia, hopeakylkiä, kalastuskuntaa-teos kertoo monipuolisesti osakaskunnan vaiheista ja kalastuksesta yhteiskunnan myllerryksissä kahdella vuosituhannella. 2 000 000 4 000 000 6 000 000 8 000 000 10 000 000 12 000 000 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 Ke rt ym ä eu ro in a (€ ) Kalastonhoitomaksukertymä vuosina 2002-2020 Vanha laki Uusi laki NÄYTTÄVÄ HISTORIIKKI Muuramen osakaskunnan 90-vuotisjuhlassa vuonna 2016 aloitettu historiikin keräystyö on valmistunut. OSAKASKUNTA – ILMOITA TIETOSI! Osakaskunnan on yhteisaluelain mukaisesti ilmoitettava Aluehallintovirastoon ja Maanmittauslaitokselle tiedot hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tai toimitsijan ja hänen varamiehensä nimestä ja heidän osoitteistaan
Suurimmat urakat ovat Lieksassa Ruunaalla sekä Posiolla Livojoessa. ETÄKOKOUKSET MAHDOLLISIA Tasavallan presidentti vahvisti 17.12.2020 lakimuutokset, joilla jatketaan koronavirusepidemian johdosta säädettyjen osakaskuntien kokouksia koskevien väliaikaissäännösten voimassaoloa kesäkuun loppuun 2021. Yhteisaluelaissa tarkoitetun osakaskunnan kokous on mahdollista tarvittaessa järjestää etäkokouksena. Ruunaalla kunnostetaan kolme koskea ja Livojoella viisi. Suunnitelmissa on jopa yhden pienen vesivoimalaitoksen purkaminen. Rahalla voidaan kunnostaa jopa 20 koskialuetta kymmenellä eri joella. Eduskunta on myöntänyt kunnostuksiin 1,4 miljoonan euron lisärahoituksen. Niihin tuodaan soraa ja kiveä. Sääntömääräisiä kokouksia voi myös tarvittaessa siirtää pidettäväksi myöhempänä ajankohtana. Aikoinaan uittoa varten perattuja koskia palautetaan vastaamaan luonnontilaa. H EI D I M O IS IO. KUNNOSTUKSEEN 1,4 MILJOONAA EUROA Metsähallitus lisää virtavesien kunnostusta merkittävästi vuonna 2021. Myös kalojen vaellusesteitä poistetaan. Suomen Kalastuslehti 1 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N Kalastonhoitomaksuja lunastettiin ennätysmäärä vuonna 2020. Muitakin kohteita on suunnitteilla muun muassa Lappiin. Kunnostukset tarkoittavat muun muassa lohikalojen kutuja pienpoikasalueiden kunnostuksia. Keväinen siianonginta oli yksi suosiotaan kasvattanut kalastusmuoto
Tästä kannattaa ottaa mallia. Mika jakoi yhdestä tällaisesta operaatiosta videon ja kuvan Facebookin Kalastajat! -ryhmään ja sai runsaasti positiivista palautetta. VERKKOTAIMENEN VAPAUTUS Mika Huoman pitää verkonnoston yhteydessä vierellään vesiastiaa, jossa kalat voi irrottaa veden alla nostamatta niitä jäälle ja pakkaseen. Esimerkillistä toimintaa. Kirjoeväsimppua löytyi ylimmillään 729,5 metriä merenpinnan yläpuolella olevasta Siedonjärven luusuasta. Osakaskiinteistöjen lukumäärä yhdistämisen jälkeen enintään Kiinteistötoimitusmaksu 200 2 500 € 500 2 850 € 1 000 3 750 € 2 000 6 350 € Kukin seuraava alkava 1 000 kpl 3 550 € Maanmittauslaitoksen uudet kiinteistötoimitusmaksut vesialueiden osakaskuntien yhdistämisille. Maaja metsätalousministeriön asetus uusista kiinteistötoimitusmaksuista vuodelle 2021 astui voimaan viime vuoden lopulla. Lajia ei ole aiemmin tavattu näin korkealta, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Ari Savikko. KIRJOEVÄSIMPUSTA UUTTA TIETOA Kirjoeväsimpun levinneisyydessä saatiin uutta tietoa vuonna 2020 suoritetuista sähkökalastuksissa Käsivarressa Lätäsenon latvaveissä. Hinnoittelu muuttui viimeksi vuosi sitten, jolloin aiemmin työaikavelvoitteinen toimenpide muuttui kiinteähintaiseksi. M IN N A KU U SI. Videolla hän vapauttaa kauniin rasvaevällisen taimenen. Tällä tavoin vapautettavat kalat voi irrottaa verkosta mahdollisimman hyväkuntoisina. 8 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET Yhdistämisen hinnat nousivat Monissa osakaskunnissa on toivottu helpotusta yhdistämiskustannuksiin, mutta toisin kävi. Näin ollen työn hinta on paremmin ennakoitavissa. Asetuksessa yhdistämistoimitusten hintoihin on tullut 50 euron lisäys, ainoastaan ensimmäisen ryhmän, jossa on enintään 200 osakaskiinteistöä, hinta ei noussut
Suomen merialuesuunnitelma 2030 on digitaalisessa muodossa kaikkien saatavilla internetissä osoitteessa www.merialuesuunnitelma.fi. Tavoitteena on sovittaa yhteen eri toimialojen tarpeita ja näin parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamista ja meriympäristön tilaa. Teemaan sopien Pro Kala ry järjesti reseptikilpailun, jossa etsittiin Vuoden kalakeitoksi kruunattavaa reseptiä. Maistelun jälkeen voittajaksi kruunattiin jyväskyläläisen Kaisu Pitkäsen kukkakaali-siikakeitto. Suunnitelma on sekä aluevedet että talousvyöhykkeen sisältävä kartallinen esitys, jossa tunnistetaan yleispiirteisesti esimerkiksi merkittäviä ja potentiaalisia vedenalaisten luontoja kulttuuriarvojen, energiantuotannon, kalastuksen, vesiviljelyn, merenkulun ja matkailun alueita. Ehdotuksia lähetettiin runsaasti, ja alan ammattilaisista koostuva tuomaristo valitsi finaaliin viisi reseptiä. Tänä vuonna päivä on helmikuun 9. 125 € Valtioneuvosto antoi joulun alla asetuksen aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2021. Työhön osallistuvat ahkerasti myös alueelliset viranomaiset, eri sidosryhmät ja tutkimuslaitokset. Suunnitelman laativat yhteistyössä kahdeksan rannikon maakunnan liittoa. KUKKAKAALI-SIIKAKEITTO VEI VOITON Kansallista kalakeittopäivää vietetään joka vuosi helmikuun toisena tiistaina. ja teemana Kotikeittiön kalakeitto. Suomen Kalastuslehti 1 • 9 LYHYET Saimaannorppa ja kalastus -työryhmä luovutti loppuraporttinsa toimenpiteistä, joiden avulla voitaisiin estää saimaannorppia joutumasta ja kuolemasta kalanpyydyksiin maaja metsätalousministeri Jari Lepälle 21.1. Kaikki kilpailun reseptit löytyvät osoitteesta www.kalakeittopaiva.fi PR O KA LA RY MERIALUESUUNNITELMA 2030 ON HYVÄKSYTTY Suomen merialueelle on laadittu ensimmäistä kertaa kattava merialuesuunnitelma eri toimijoiden laajassa yhteistyöprosessissa. Työryhmä ehdottaa, että kalastusrajoitusaluetta laajennetaan nykyisestä 2?770 neliökilometrin alueesta noin 3?000 neliökilometrin yhtenäiseksi alueeksi. Yhteisaluelaissa (758/1989) tarkoitettu osakaskunnan sääntöjen vahvistaminen vuonna 2021 on 125 euroa. Hinta siis sama kuin vuonna 2020.. Ministeri Lepän mukaan verkkokalastuksen rajoitusaika sen sijaan pysyisi ennallaan, eikä laajenisi heinäkuulle
TEKSTI MIKA RAHIKAINEN, PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA TAPIO KESKINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Muikkusaaliin arvo oli 5,7 ja kuhasaaliin 5,8 miljoonaa euroa. Yhdessä nämä kaksi lajia muodostivat kolme neljännestä sisävesien kaupallisen kalastuksen kalansaaliin arvosta. 10 • Suomen Kalastuslehti 1 Kuha ohitti muikun Muikku on ollut sisävesien tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan, mutta vuonna 2019 kuhasaaliin arvo ylitti hienoisesti muikun arvon
Suomen Kalastuslehti 1 • 11 Kaupallinen kalastaja Konsta Kankaala pyytää kuhaa Hauhonselällä.
Saaliin arvo kasvoi lähes kolme miljoonaa euroa. Vuonna 2019 sekä ahvenettä haukisaalis kasvoivat yhteensä 60 prosenttia, ja molempien lajien saaliin arvo ylitti jälleen särkisaaliin arvon. Muikkusaaliin tuottaja-arvo, 5,7 miljoonaa euroa, oli runsas kolmannes kaupallisen sisävesikalastuksen saaliin kokonaisarvosta. Sitä kalastettiin 2,6 miljoonaa kiloa, joka on lähellä 2000-luvun keskiarvoa. Kokonaiskalansaaliista muikkua oli yli 40 prosenttia. Rekisteröityneiden kaupallisten kalastajien määrä pieneni lähes 350 kalastajalla. Saaliin arvo lasketaan kalastajien saaman arvonlisäverottoman hinnan ja saaliin määrän tulona. Nuotalla pyydetyn muikun määrä oli noin 1,5 miljoonaa kiloa. Ahven-, hauki-, ja särkija lahnasaaliit kasvoivat Särkisaaliin arvo oli vuonna 2018 ensimmäistä kertaa suurempi kuin hauen tai ahvenen saaliin arvo. Saaliista lähes puolet pyydystettiin Etelä-Savon järviltä. Rekisteröityneiden kalastajien lukumäärä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna lähes 350 toimijalla, kun osalle kolme vuotta voimassa olleista rekisteröitymisistä ei haettu jatkoa. Saaliin arvolla mitattuna muikku oli ainoa top-3 laji kaikilla tilaston aluejakoperusteen mukaisilla alueilla. Se lähes kaksinkertaistui vuoden 2018 saalismäärästä, jolloin talven huonot jääolosuhteet ja jään alle muodostunut hyhmä vaikeuttivat nuottapyyntiä. Särkikalavalmisteita ei esimerkiksi ole aina pystytty valmistamaan kauppoihin kysynnän vaatimia määriä. Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2019 saaliiksi sisävesiltä 6,4 miljoonaa kiloa kalaa, arvoltaan 17,2 miljoonaa euroa. Saaliin arvo oli 888?000 euroa. Särki on koko tilastointiajan ollut lahnaa tärkeämpi laji. Pyyntiä harjoittaneiden kalastajien määrä kuitenkin kasvoi 450 kalastajalla. Jokirapua enää vähän saaliissa Kaupallinen rapusaalis kasvoi viidenneksellä. Vuonna 2019 ELY-kes. Sisävesien kaupallisen kalastuksen suurin särkisaalis on pyydetty vuonna 2000, mutta silloin siitä ei paljon päätynyt ruokapöytiin, ja saaliin arvo oli pienempi kuin nykyisin. Viime vuonna siika oli kuhan ja muikun jälkeen kolmanneksi arvokkain saalislaji, arvoltaan 1,14 miljoonaa euroa. Niistä jokaisesta saatiin 8?–?10 prosenttia muikun kokonaissaaliista. Jokirapua oli enää kaksi prosenttia koko rapusaaliin määrästä, vaikka siitä maksettiin kaksinkertainen kappalehinta täplärapuun verrattuna. Saalis jatkoi kasvuaan, ja oli lähes 0,9 miljoonaa kiloa vuonna 2019. Muita merkittäviä muikunpyyntialueita olivat Kaakkois-Suomi, Kainuu ja Keski-Suomi. Jokiravun alati pienenevä kaupallinen saalis kuvastaa erittäin uhanalaiseksi luokitellun lajin ravustettavien kantojen määrän vähenemistä. Rysillä pyydystettiin kuhista noin 10 prosenttia, ja pieni osa saatiin muulla pyydyksellä tai troolipyynnin sivusaaliina. Kaikkiaan rapuja pyydettiin 729?000 kappaletta vuonna 2019. Särkisaaliin arvo oli 668?000, ahvenen 773?000 ja hauen 727?000 euroa vuonna 2019. Särkikalojen (särjen ja lahnan) merkitys sisävesien kaupalliselle kalastukselle on kasvanut huomattavasti koko 2010-luvun ajan. Se oli vain kuudesosa koko kalansaaliin määrästä, mutta arvoltaan kaikkein suurin, 5,8 miljoonaa euroa. Täplärapu oli sisävesien neljänneksi arvokkain saalislaji. Lisäksi muikun mädin arvo oli runsas 300?000 euroa. Muikku on ollut sisävesien arvokkain saalislaji, mutta nyt ensimmäistä kertaa kuha vei hiuksenhienosti ykkössijan. Kuhasaaliista valtaosa, lähes 90 prosenttia, kalastettiin verkoilla. Varsinkin 2-ryhmän kalastajien määrä on muuttunut, kun taas 1-ryhmän kalastajien määrä on ollut varsin vakaa, noin 300 toimijaa. Kuha oli saaliin arvoon perustuvalla top-3 -listalla kahdeksalla alueella kymmenestä. Myös kaupallisen merikalastuksen särkija lahnasaalis on ollut 2010-luvulla aikaisempaa suurempi. Muutoksia kalastajien määrässä Suomen sisävesille oli vuoden 2019 lopussa rekisteröitynyt noin 1?600 kaupallista kalastajaa. Kuhasaaliit kasvoivat edelleen Vuodesta 2016 lähtien kuhaa on kalastettu vähintään 0,7 miljoonaa kiloa vuodessa. Myös särkija lahnasaaliit kasvoivat, kuitenkin vähemmän (20 prosenttia). Vuonna 2019 muikkua kalastettiin troolilla 0,8 miljoonaa kiloa, joka oli huomattavasti vähemmän kuin vuosina 2016?–?2018. Siikasaaliin arvo on kolmessa vuodessa kaksinkertaistunut, mutta se oli kuitenkin vain viidennes kuhasaaliin arvosta. Suurimmat kuhasaaliit kalastettiin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Muikkusaaliin määrä tavanomainen Muikku oli edelleen määrältään tärkein saalislaji sisävesillä. Täplärapua on istutettu 1960-luvulta lähtien korvaamaan jokirapua, joka on Suomen vesistöjen alkuperäinen laji. 12 • Suomen Kalastuslehti 1 S isävesien kaupallisen kalansaaliin määrä kasvoi runsaalla miljoonalla kilolla vuoteen 2018 verrattuna
Saaliin pyyntialue tarkoittaa vuoteen 2014 saakka voimassa ollutta ELY-keskusten kalatalousyksikköjakoa. Mädin arvoa ei ole otettu huomioon. Aktiivisten kalastajien määrä ja osuus rekisteröityneistä kasvoivat. Sovellus toimii samalla kalastajan omana päiväkirjana. kus poisti rekisteristä 550 kalastajaa. Kalastuslain mukaan kaikkien kalaa sisävesiltä myyntitarkoituksessa pyytävien henkilöiden on ilmoittauduttava ELY-keskuksen ylläpitämään rekisteriin, pidettävä kalastuksestaan päiväkirjaa ja ilmoitettava saalistiedot Luonnonvarakeskukselle. Suomen Kalastuslehti 1 • 13 lomakkeella tai sähköisen sovelluksen kautta. Kalastustilastoja voi tarkastella Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannassa https://statdb.luke.fi/ Uusimaa ja Varsinais-Suomi Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa ja Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Kainuu Pohjanmaa Pohjois-Karjala 1,61 M€ 1,18 M€ 0,90 M€ 1,53 M€ 1,93 M€ 2,17 M€ 1,41 M€ 1,72 M€ 3,45 M€ 0,92 M€ Kuha Täplärapu Muu Muikku Siika Ahven Särki Sisävesien kaupallisen kalastuksen kalaja rapusaaliin arvo vuonna 2019. Noin 340 uutta kalastajaa ilmoittautui rekisteriin. Saalisilmoituksen voi tehdä joko kalastajille lähetetyllä paperisella. Saalislajit ovat kolmen arvoltaan suurimman lajin joukossa ainakin yhdellä alueella. Ympyrä osoittaa saaliin kokonaisarvon sekä lajiosuudet tilastossa käytetyllä aluejaolla. Raporttitoiminnolla kalastaja voi tehdä yhteenvetoja omista ilmoituksistaan ja vertailla saalistaan alueiden, pyydysten ja vuosien välillä
Lohesta tuli ylitarjontaa. Pahoilta sairastapauksilta vältyttiin Koronaan liittyvät ongelmat ovat maailmalla vaikeuttaneet niin kalan alkutuotantoa kuin jalostusta. Kalatukuilla oli vaikeuksia kaupata luonnon kalaa, kun ravintoloiden K r na sekoitti markkinat. Vähittäiskaupan myynti kompensoi Ravintolasektoriin keskittyneillä yrityksillä oli keväällä isoja ongelmia, kun markkinat katosivat. Edulliset tuontihinnat laskivat kotimaisen kirjolohen hintaa, mutta vaikuttivat myös luonnon kalojen hintoihin. Norjan kasvattajat supistivat tarjontaa pitämällä kalaa verkkokasseissa ja myymällä sitä pakastukseen, mikä siirsi tarjontaa myöhemmäksi. Sairastapauksia onkin ollut hyvin vähän, mutta varautuminen on lisännyt työvoiman tarvetta ja tuotantokustannuksia. Kalastajat panostivat suoramyyntiin Pandemia tuotti kalastajille ongelmia. Pandemian alussa hamstrattiin säilykkeitä ja pakasteita, mutta myös edullisten tuoreiden lohikalojen myynti kasvoi. Kalan vähittäiskauppamyynti kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla kymmenen prosenttia. Savukalatuotteiden kysyntä sen sijaan väheni. Tavaraliikenne Suomen rajojen yli toimi lähes normaalisti, mutta lohen maailmanmarkkinahinta laski, kun ravintoloiden kysyntä väheni ja mannerten välinen reittilentoliikenne tyrehtyi. 14 • Suomen Kalastuslehti 1 Korona pääsi keväällä yllättämään kalatoimialan. Ravintolasektorin menetyksiä on pystytty osin korvaamaan lisääntyneen vähittäiskaupan kautta. Lohen maailmanmarkkinahinnat romahtivat, kun ravintolasektorin kysyntä tukahtui. Suomalaisille kalaa on ollut kaupan kautta hyvin tarjolla, mutta kotimainen alkutuotanto kärsi markkinoiden yksipuolistumisesta ja alhaisista hinnoista. Suomalaiset yritykset ottivat heti pandemian alussa eri varautumiskäytäntöjä käyttöön. Suomen hintatasoa heikensi myös kirjolohen kasvanut tuonti Norjasta. Kalatalouteen tarvittavan ulkomaisen työvoiman saatavuus saatiin pääosin varmistettua. Näin ollen jo keväällä tiedettiin, että syksynkin hinnat tulevat olemaan hyvin alhaalla. TEKSTI JARI SETÄLÄ JA KAIJA SAARNI, LUONNONVARAKESKUS KUVA CENTERS FOR DISEASE CONTROL AND PREVENTION (CDC) K oronapandemian suurimmat vaikutukset suomalaiseen kalatalouteen tulevat lohen maailmanmarkkinoiden kautta
Kalan omavaraisuutta olisi lisättävä Koronapandemia osoitti, että nyky-yhteiskunnassakin on syytä varautua kriiseihin. Kalamarkkinatapahtumien peruuttaminen oli monelle kalastajalle ja pienjalostajalle vaikea paikka. Kalastajat investoivat myös pakkauslaitteisiin, koska kuluttajapakattu kala myi paremmin. Ihmisillä oli enemmän mahdollisuuksia kalastukseen. Pandemiakriisissä palvelusektorin varaan rakentuneet taloudet osoittautuivat kaikkein haavoittuvimmiksi. Suomalainen ruokajärjestelmä sopeutui yllättävän nopeasti ja vähin vaurioin ennakoimattomaan kriisitilanteeseen. Myös lomautettujen määrä kasvoi. Huoltovarmuuden takaamiseksi meidän olisi lisättävä kalan kotimaista tuotantoa omavaraisuuden parantamiseksi. Suomen Kalastuslehti 1 • 15 kysyntä väheni ja osa palvelutiskeistäkin oli keväällä suljettu. Kotitarveja vapaa-ajankalastus lisääntyivät Maaliskuun lopulla kalastonhoitomaksujen tuotto nousi jopa 60 prosenttia edellisvuodesta. Lähde: Undercurrent News, 3 – 6 kg Atlantin lohi, Nasdaq-indeksi.. Vielä elokuun lopulla tuotot olivat viidenneksen edellisvuotta korkeammat. Muutoin suoramyyntiin panostaneilla kalastajilla meni paremmin, koska paikalliselle kalalle oli kysyntää. 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 Viikko 2016-2019 2020 Norjalaisen 3 – 6 kilon painoisen lohen vientihinta oli keväällä ja syksyllä poikkeuksellisen alhaalla. Kotimaan matkailu lisääntyi. Toisenlaisessa kriisissä voi tulla isompia vaikeuksia, koska olemme kalan osalta hyvin tuontiriippuvaisia. Kesämökkien ja veneiden myynti kasvoi. Ihmiset tekivät etätöitä
Österbottens Fiskarförbund rf • Ammattiopisto Livia / kalatalousja ympäristöinstituutti • Kemijoen Kalastuskuntien Liitto ry • ProAgria Keski-Suomi ry. Ålands Fiskare rf 21. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry 5. Kainuun Kalatalouskeskus ry 7. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 9. Åbolands Fiskarförbund rf 20. 16 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalatalousneuvonnan ja Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan kaikista jäsenjärjestöistä lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry 8. Nylands Fiskarförbund rf 12. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry 3. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry 16. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 14. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 2. Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu ry 13. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry 4. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 17. Jäsenjärjestöt esittelyssä Kalatalousneuvonta 130 vuotta 1. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry 11. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry 10. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry 18. Hämeen kalatalouskeskus / ProAgria Etelä-Suomi ry 6. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry 15. Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry 19
Verkkokauppa löytyy osoitteesta https://www.kalaluvat-etelakarjala. fi. Pyrimme huolehtimaan kestävistä kalakannoista. Kalastuslupien verkkokauppaa kehitetään jatkuvasti ja se on jo saanut suuren suosion alueellamme. Nettisivumme löytyvät osoitteesta http://www.ekkalatalouskeskus.fi/ Hoidamme neljän kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta ja alueellamme toimii 123 osakaskuntaa. Toimintaympäristömme ovat maakuntamme yli 1500 järveä ja 20 jokivesistöä. Olemme maakunnallinen kalatalouden asiantuntija– ja kehittämisjärjestö. Tärkeitä asioita toimialueellemme ovat kalavesien hoito, kalastuksenvalvonta, kalatalousalueiden toiminnanjohtajuus ja kalastuslupien verkkokauppa. Meidät tavoittaa parhaiten puhelimella 0400?716?120 ja sähköpostilla joonas.hakkinen@ekkalatalouskeskus. Toiminnanjohtaja Vesa Tiitinen on sairauden vuoksi pois tehtävistä. fi/ Tärkeimmät kalalajit alueellamme ovat muikku, kuha ja ahven. Kalatalouskeskus on myös aktiivisesti mukana kalanpoikasistutuksissa, joiden pääpainona ovat lohikalat. Sijaisena toimii Joonas Häkkinen ja hallituksen puheenjohtaja Taisto Huotari. Kalatalouskeskuksen jäsenyhteisöjä on 123 yhteisen vesialueen osakaskuntaa, 4 kalatalousaluetta, 6 kalastusseuraa ja 1 ammattikalastajaseura. Suomen Kalastuslehti 1 • 17 Toimimme tällä hetkellä pienellä miehityksellä. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Asiantuntijatehtävämme koostuvat seuraavista toiminnoista: osakaskuntaja kalatalousaluetoiminta, kalastuksen ja ravustuksen järjestäminen, kalanveden ja rapukantojen hoito, elinkeinokalaja raputalous, kalaja rapukantojen seuranta, kalastuksenvalvonta, edunvalvonta sekä kalastuslaki ja -asetus ja yhteisaluelaki asiat
”Uskottavan kalatalousneuvonnan perustana tulee olla vahva tietoon pohjautuva käsitys toimialueen vesistöistä.”. Vesialueiden tilan parantamiseen tähtääviä suunnitelmia ja niiden mukaisia toimenpiteitä on tehty kiintyvällä tahdilla eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Paras kalajuttu. Kolme asiaa, jotka ovat tärkeitä toimialueellamme. Kiinnostus toimialueen vesialueiden tilaa ja niiden parantamista kohtaan on selvästi kasvanut viime vuosina. Määräaikaista apuvoimaa on käytössä lähinnä kenttätöiden yhteydessä. Tänä vuonna, viime vuoden tapaan, panostamme käyttöja hoitosuunnitelmiin liittyvien kalataloudellisten selvitysten tekoon. Kesän suunnitelmissa on myös täplärapuun kohdistuva vieraslajin torjuntahanke Seinäjoessa. Alueemme tärkein kalalaji on kuha. Useat ensisijaisesti tulvasuojelun tarpeisiin rakennetut tekojärvet muodostavat nykyään myös kalastuksen näkökulmasta merkittäviä kohteita vähävetisellä seudulla. 18 • Suomen Kalastuslehti 1 Meillä työskentelee toiminnanjohtaja Marko Paloniemi (FM), joka ainoana vakituisena työntekijänä vastaa yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta. Mielenkiintoisen alueestamme tekee. Meidät tavoittaa parhaiten puhelimella 0400?364?558, sähköpostilla marko.paloniemi@netikka.fi, www.epkalatalouskeskus.fi, www.facebook.com/epkalatalouskeskus Hoidamme kolmen kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta. Tärkeäksi koetaan hyvä ja avoin vuorovaikutus kentän toimijoiden kanssa. Ne ovat kooltaan pääosin pieniä ja siksi vain vähemmistö niistä on järjestäytyneitä. Miksi. Näitä ovat mm. Mitä Etelä-Pohjanmaalla ei ennestään ole, se on perinteisesti tehty itse. Toiminta tapahtuu osakaskuntien lisäksi monin paikoin myös kalastusoikeuden haltijoina toimivien kalastusseurojen kautta, joista monet keskitetysti toimivat useiden osakaskuntien alueilla. Kuha menestyy erittäin hyvin maakunnan humuspitoisissa vesissä ja on useissa vesistöissä siten myös tavoitelluin kalalaji. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry Toiminnanjohtaja Marko Paloniemi sähkökoekalastamassa Etelä-Pohjanmaalaisella virtavedellä. Näin on myös järvien osalta. Siitä ei voi seurata kuin hyvää tulevaisuuden kalavesiä ajatellen. Haastetta riittää. Uskottavan kalatalousneuvonnan perustana tulee olla vahva tietoon pohjautuva käsitys toimialueen vesistöistä, niiden kalakantojen tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. koekalastukset ja -ravustukset, istutusten tuloksellisuuden selvittäminen sekä kalojen kasvuselvitykset. Myös nuorten kalastusharrastuksen edistämiseen käytettyjen työtuntien uskotaan maksavan itsensä takaisin tulevaisuudessa. 10 vuoden kuluttua alueemme kalatalous on toivottavasti kohentunut erityisesti suurimpien jokiemme, Kyrönjoen, Lapuanjoen ja Ähtävänjoen, vaelluskalojen tilanteen osalta. Toimialueellamme on 248 osakaskuntaa
Viime vuosina osakaskuntia on saatu yhdistymään suuremmiksi ja toimivimmiksi kokonaisuuksiksi. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry Etelä-Savon Kalatalouskeskus on viljellyt kaloja Putikossa 1960-luvulta.. Harryn erityisosaamisalaa on osakaskuntatoiminta. 10 vuoden kuluttua alueemme on toivottavasti suurin järvikalan tuotantoalue, jossa voidaan huolehtia uhanalaisista lajeista ja kalastaa sekä ammattimaisesti että harrastuksena eri kalalajeja puhtaista vesistä. Alueemme tärkein kalalaji on muikku ja iso osa sisävesien muikkusaaliista pyydetään alueeltamme. Antti Tolvanen vastaa kalatalouskeskuksen kalanviljelystä Putikon kalalaitoksella. Hoidamme seitsemän kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta. Uhanalaiseksi voitaneen luokitella myös sisävesien ammattikalastajat, joita alueella on enää vain muutamia päätoimisia. Kalajutut tulivat puheeksi hallituksemme kokouksessa, kun Tarmo Tolvanen näytti kuvan edellisellä viikolla Haukivedestä saamastaan 2,8 kg ahvenesta. Mielenkiintoista alueessamme on suuri vesi-pinta-ala. Erikoisuus on myös oma kalanviljelylaitos, jossa on kasvatettu kaloja 1960-luvulta alkaen. Alueellamme ovat ainoat sisävesiemme kansallispuistot, Koloveden ja Linnasaaren kansallispuistot. Toimialueemme erikoisuuksia ovat Saimaan uhanalaiset lajit eli saimaannorppa, järvilohi ja nieriä, jotka asettavat suuria haasteita kalastuksen ja suojelun yhteensovittamiselle. Etelä-Savossa on arvioitu toimivan yli 20?000 vesialueen omistajayksikköä eli täällä on paljon pieniä osakaskuntia. Tänä vuonna panostamme erityisesti kalatalousalueiden toiminnan tehostamiseen ja kalastusharrastuksen toimintaedellytysten parantamiseen kehittämällä luvanmyyntipalveluja ja tuottavilla kalaistutuksilla, esimerkiksi järvilohia ja taimenia voidaan kalastaa vain istuttamalla. Kymijoen reitin puolella on paljon virtavesiä ja erikoisuutena on Voikoski, jonne on määrätty kalatievelvoite jo 1920-luvulla, mutta kalatietä ei ole vieläkään rakennettu. Isojen reittivesien lisäksi täällä on runsaasti pienempiä vesistöjä. Nettisivultamme löytyvät puhelin ja sähköposti ovat varmimmat tavat tavoittaa meidät. Lisäksi palveluksessamme on kausityöntekijä noin puoli vuotta vuodessa. Suomen Kalastuslehti 1 • 19 Meillä työskentelee kalatalousneuvoja Harry Härkönen, joka on ollut kalatalouskeskuksen palveluksessa yli 30 vuotta. Suurin osa toimialueestamme on kartasta katsottuna vettä. Puruveden muikulle on myönnetty EU:n nimisuoja. Toiminnanjohtaja Rauno Jaatisen työtehtävät sisältävät kaikkea toimistosihteerin töistä erilaisiin tilausja kenttätöihin. Toimimme kolmessa eri toimipaikassa. Tarkistuksen jälkeen huomattiin, että kala oli vain 70 grammaa pienempi kuin suomenennätysahven. Sisävesien suurin osakaskunta Keski-Puulan osakaskunta (18?500 ha) toimii alueellamme
Valtakunnallinen kalastuspäivä Nuorisoyhteistyö laajeni valtakunnallisen kalastuspäivän myötä. Kalastuspäivän tapahtumissa kohderyhmänä ovat olleet 4.?–?6.-luokkalaiset. 4H on toteuttanut kalamarkkinoille toimintaa alakoululaisille lapsille. Markkinaperjantaista oli muotoutunut perinteinen nuorisopäivä, jolloin tapahtumaan tuotettiin erityisesti lapsille suunnattua ohjelmaa. Laukontorille on sijoitettu tekemällä oppimiseen perustuvia rasteja kaloista ja kalastuksesta vaihtuvin teemoin. Tavoitteena on ollut edistää lasten monipuolista kalastusta ja kalan käyttöä. Viime vuosina kalatalouskeskus ja 4H ovat yhdessä järjestäneet kalastuspäivän Tampereen aluetapahtuman, jossa hyvinä kumppaneina ovat lisäksi olleet mukana maaja kotitalousnaiset vastaten kalaruokamaistatuksista. Elokuinen Valtakunnallinen kalastuspäivä 2020 järjestettiin erityisolosuhteissa painottaen järjestelyissä turvallisuutta. Henkilökohtaisen ja ryhmäopastuksen ohella oppilaat ovat tutustuneet kalatuotteisiin ja kalaruokien valmistamiseen kiertelemällä torialuetta. Kalamarkkinapäivän aikana oppilailla on ollut mahdollisuus saada monipuolista tietoa eri kalalajeista ja niiden hyötykäytöstä. Paikalle on kutsuttu erityisesti 3.?–?4.-luokkalaisia. Monet koululuokat vierailevatkin Laukontorin kalaisassa tunnelmassa. TEKSTI ISMO KOLARI, PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS JA SAMPO JUHAJOKI, SUOMEN 4H-LIITTO KUVA ISMO KOLARI P irkanmaan Kalatalouskeskus on tehnyt jo pitkään nuorisotyötä 4H-järjestön kanssa. 20 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalastuskärpäsen apuna yhteistuumin Lapset kaipaavat toiminnallista tekemistä koulun penkillä ja läksyihin kulutetun ajan vastapainoksi. Koululaiset tutustuivat Eteläpuistossa. Kun kalastuskärpänen puraisee jo nuorena – kuten tämän lehden lukijoista monille on päässyt käymään – harrastuksesta muodostuu usein elinikäinen. Ensin täytyy kuitenkin päästä alkuun. Tavoitteista toimintaan kalamarkkinoilla Yhteistyö syveni systemaattiseksi 2000-luvun puolivälissä kahdesti vuodessa järjestettävien Tampereen kalamarkkinoiden tiimoilta. Kalastus tarjoaa innostavaa ja jännittävää puuhaa kaikenikäisille
Muun muassa YLE on tehnyt näyttäviä juttuja lastentapahtumista, ja sitä kautta viestiä on saatu levitettyä laajemmin. Pienetkin ahvenet voidaan nylkeä ja perata ruisjauhotettuna pannulla paistettavaksi. Pyhäjärvellä operoiva kaupallinen kalastaja toi nähtäväksi sen seitsemän särkikalaa ja kertoi kalastuksesta ammattina. Suomen Kalastuslehti 1 • 21 4H-ohjaajien koulutustapahtuma Pyhäjärven rannalla. sataan kalalajiin ja jokamiehenoikeuksiin. Osallistujatavoitteesta tapahtumassa jäätiin, mutta olosuhteisiin nähden kalastuspäivä onnistui osallistujien ja toteuttajien mielestä hyvin. Ongittajina toimineet 4H-ohjaajat olivat saaneet edellisellä viikolla oppia kalastusoppaiden ongintakoulutuksessa, joka oli osa Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiön rahoittamaa nuorisohanketta. Herkkuruokaa itsepyydetystä kalasta Tämän päivän lapset ovat aikuisina perheen ruokatavarahankinnoista päättäviä ja toivon mukaan innokkaita kotimaisen kalan käyttäjiä. Ahven on helppo kala lapsen opetella kalankäsittelyä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tuki kalastonhoitomaksuvaroista on ollut oleellinen toiminnan mahdollistaja.. Oman saaliin hyödyntäminen aterian muodossa on esille nostettu johtoajatus. Viestinä on, että onkiretkillä saalista ei haaskata. 4H-järjestön TOP-tehtävien sivuille www.toptehtavat.fi on koottu eritasoisia tehtäviä sekä tietoa kaloihin ja kalastukseen liittyen. Tiedotus onkin olennainen osa vaikuttavuuden vahvistamista. Parasta lasten mielestä oli, kun itse pääsi tarttumaan mato-onkeen. Nettisivut ja some tukevat viestintää. Jos pientä särkikalaa ei oteta ihmisravinnoksi, kalat menevät hyötykäyttöön myös eläinten ruokana tai rapumerran syöttinä. Viestinnällä ja kalakorttivaroilla merkittävä rooli Tapahtumiin voidaan kutsua vain murto-osa alueen koululaisista
Parhaillaan selvitetään talkoilla ja ELY-avustuksella millainen järvi oli 30–40 vuotta sitten, millainen se on nyt ja millainen sen halutaan olevan vuonna 2050. Osakaskuntien yhdistämistoimitukset ovat hintavia ja pienten osakaskuntien rahat ei niihin. Emeritusprofessi Heikki Toivonen on kerännyt tietoja vesikasvien muutoksista vuosikymmenten aikana. Istutustoimintaan saatiin lisärahoitusta vuonna 2020 toteuttamalla pienkeräyslainmukainen keräys, jolla saatiin rahat viidensadan 3-vuotiaan taimenen istutukseen. Yleisten ja yksityisten vesialueiden lisäksi osakaskuntia on yli 20?000. Osakaskunnan puheenjohtaja Sirpa Kuusela on sekä Vehmaisten kaupunginosayhdistyksen että Vehmaisten kalastusosakaskunnan puheenjohtaja. Mallia otettiin yhteismetsistä. Osakaskuntatoiminta tutuksi kuntapäättäjille Kaukajärven puolia pitävä Vehmaisten osakaskunta saa lisävirtaa yhteistyöstä. Vehmaisten osakaskunta on paneutunut järven hyvinvointiin. TEKSTI RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA PÄIVI LUOMA E sitämme, että (kalastus)osakaskuntien yhdistymistä helpotetaan sekä vesistönhoidon että kalastonhoidon edistämiseksi Suomessa. Kuinka lopulta kävi. Suuremmat osakaskunnat ovat perusta kotimaisen kalastuksen kehittämiselle”. Tampereen itäpuolella asutuksen kyljessä sijaitseva noin kolme kilometriä pitkä, 148 hehtaarin Kaukajärvi on hieno, kirkasvetinen järvi. Hallinto ei toimi, käyttöja hoitosuunnitelmat eivät synny tai toteudu resurssien puutteen vuoksi pienemmissä osakaskunnissa. Osakaskunnan harmina ovat uudelta asuinalueelta järveen ohjautuvat hulevedet. Kaukajärvessä on monta osakaskuntaa, yhdellä järvellä riittäisi ja toimisi parhaiten yksi toimija. Syksyllä 2020 kunnallisvaaliehdokkaita kutsuttiin yleisötilaisuuteen puhumaan Kaukajärven huolehtimisesta. Seudun kuntapoliitikot ovat aktiivisesti mukana. Seutukunnan virkamiehet ja poliitikot on haluttu perehdyttää tuntemaan järven kalakantojen hoidon sekä suojelun kehittämistarpeet. Osakaskunnan perustelut ovat selkeät: ”Vesistöjen hallinto on pirstaloitunut. Näin alkaa Vehmaisten osakaskunnan kirje maaja metsätalousministeri Jari Lepälle. Kaukajärven neljästä osakaskunnasta suurin ja toimivin on Vehmaisten osakaskunta. 22 • Suomen Kalastuslehti 1 Osakaskunta kirjoitti ministerille Osakaskunta päätti kirjoittaa ministerille, jotta osakaskuntien yhdistämisiin saataisiin varoja
Mukana talkoissa ja hallinnossa on paljon harrastusja vapaa-ajankalastajia. Niinpä päätettiin kirjoittaa ministeri Lepälle, että laittavat lait kuntoon. Selväksi on tullut, että asia vaatisi lakiuudistuksen ja rahoitusratkaisun. Toimitaan kuten metsien kanssa jo tehdään. Tämän pidemmälle asia ei ole vielä edennyt, mutta osakaskunta ei aio jättää asiaa tähän, vaan palaa aiheeseen, lupaa Sirpa. Eikös tämä olisi valtiolta tuottava sijoitus. Mallia otettiin yhteismetsistä ”Kyseinen tavoite toteutetaan maksamalla toistaiseksi valtion varoista osakaskuntien maanmittausmaksut osakaskuntien yhdistämisestä kuten yhteismetsien osalta nykyisin tehdään”. Rannalla kuvassa vasemmalta Sirpa Kuusela, kalastuksenvalvoja Seppo Oksanen sekä istutuksen organisoinut iktyonomi Markku Nieminen. Ministeriöstä oli otettu yhteyttä ja keskusteluja oli käyty useamman virkamiehen kanssa, kertoo Sirpa. Sirpa haluaa korostaa, ettei tee osakaskunnassa asioita yksin. Kirje lähetettiin ministeriöön pari kuukautta sitten, joten kyselin Sirpa Kuuselalta, miten asia on edennyt. Suomen Kalastuslehti 1 • 23 Viitasaarelainen Muuttolan Lohi Ky toimitti järvitaimenet 22.10.2020 järkevästi samassa kuormassa Padustaipaleen osakaskunnan tilauksen kanssa. Osakaskunnat huolehtivat kansalaisten kalastusasioiden lisäksi myös vesiluonnon tarkkailemisesta ja suojelemisesta. tahdo riittää. Kirjeessään ”Vehmaiset” kertovat ministerille, miten asia voitaisiin hoitaa. Sekä poliittisille päättäjille että virkamiehille pitää vielä selkeämmin perustella yhdistämisasian tarpeellisuutta. Vehmaisten osakaskunta netissä www.vehmainen.fi Kalastusta Kaukajärvellä Facebook-sivulla, voi katsoa yhteistyössä Tampereen Urheilusukeltajien kanssa tehdyn videon taimenistutuksesta.. Reilu esitys, eikö. Kuten osakaskunta kirjeessään kirjoitti, suuremmat osakaskunnat ovat perusta kotimaisen kalastuksen kehittämiselle. Osakaskunnat huolehtivat valtaosin talkoilla merkittävästä kansallisomaisuudesta. Tukena on osaava hoitokunta ja yhteistyökumppanit
Yhteisen maatai vesialueen vuokraamisesta hirvieläinten metsästykseen. Päällekkäisiä yksityisiä vesialueita ei saa olla eri hakemuksissa. Metsästysoikeus on osakaskunnalla Yksityisillä vesialueilla metsästysoikeuden omistajana on yleensä osakaskunta. Pyyntiluvan hakijoiden kannattaa olla liikkeellä ajoissa, jotta vuokrausasia ehditään käsitellä osakaskunnan kokouksessa ennen huhtikuun loppua. Samalle yksityiselle maaja vesialueelle voidaan myöntää vain yksi pyyntilupa. TEKSTI ANTTI SIIRA, SUOMEN RIISTAKESKUS KUVA TIMO TOIVONEN, SUOMEN RIISTAKESKUS H irvieläinten metsästykseen tarvitaan Suomen riistakeskuksen myöntämä metsästyslain 26 §:n mukainen pyyntilupa. Yksityishenkilöiden osakkuudet osakaskunnissa eivät oikeuta merkitsemään osakaskunnan vesialueita pyyntilupahakemukseen ilman osakaskunnan ja hakijan välillä tehtyjä metsästyslupatai vuokrasopimuksia. 24 • Suomen Kalastuslehti 1 Vesialueen vuokraaminen hirvieläinten metsästykseen Yksityisillä vesialueilla metsästysoikeuden omistajana on usein osakaskunta. Hirvieläimen pyyntiluvan myöntäminen edellyttää, että luvan hakijalla on käytettävissään metsästykseen sopiva yhtenäinen alue, jonka maapinta-alan on oltava hirvenmetsästyksessä vähintään 1?000 hehtaaria ja muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästyksessä vähintään 500 hehtaaria. Hirvieläimen pyyntilupa myönnetään sellaiselle hakijalle tai hakijoille, joilla on oikeus metsästää hakemuksessa tarkoitettua hirvieläintä kyseisellä yhtenäisellä alueella
Suomen riistakeskuksen pyyntilupapäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Lisäksi on rajattava pois alueet, joihin hakijalla ei ole tehtyjen selvitysten perusteella esittää metsästysoikeutta tai jotka ovat riidanalaisia. Jos hakijalla todetaan olevan vesialueita joissa metsästysoikeutta ei ole voitu osoittaa tai ne ovat riidanalaisia, jätetään ne huomioon ottamatta pyyntilupaharkinnassa. huhtikuuta mennessä. Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakuun https://riista.fi/ metsastys/lupien-haku/pyyntiluvat/hirvielaimet/. Vesistön osuus tutkitaan tapauskohtaisesti Vesistön vaikutus metsästysalueen yhtenäisyyteen selvitetään pyyntilupaharkinnassa aina tapauskohtaisesti. Suomen riistakeskus voi poiketa säädetyistä pyyntilupaan liittyvistä alueen pinta-alaa tai yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista ja 37 §:n mukaisesta pyyntiluvanvaraisen hirvieläimen rauhoitusajasta, jos alue on saari tai alueeseen liittyy muu vastaava erityinen syy. Suomen Kalastuslehti 1 • 25 tulee päättää osakaskunnassa yhteisaluelain edellyttämällä päätösvaltaisella tavalla. Huomioon otetaan vain alueet, joihin hakijalla on koko kyseessä olevan metsästyskauden ajan kestävä, kyseessä olevan hirvieläimen metsästysoikeus tai -lupa. Tällöin vesialue ei yhdistä hakijan maa-alueita toisiinsa, jolloin yhtenäisen yli 1?000 ha:n tai 500 ha:n (muut hirvieläimet) alueen vaatimukset eivät välttämättä täyty. Suositeltava ratkaisu on, että osakaskunta jakaa vesialueen pyyntiluvan hakijoille eli kullekin pyyntiluvan hakijalle tulee oma, hakijan maa-alueita yhdistävä, karttaan rajattu vesialue. Vesialueiden pinta-aloja ei lasketa mukaan hakijan ilmoittamaan kokonaispinta-alaan, eikä niitä oteta huomioon pyyntilupaharkinnassa pyyntilupatuottoa kerryttävinä. Kapeita jokia sekä ojia ja puroja ei katsota vesialueeksi, jotka erottavat maa-alueita toisistaan. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen (Dnro: 20/0984/2) mukaan yhteisen vesialueen osakaskunnan yksittäisen osakkaalla, jonka kiinteistö sisältyi hirvieläimen pyyntilupapäätöksen lupa-alueeseen, ei ollut oikeutta valittaa päätöksestä, koska sen ei katsottu vaikuttavan lain edellyttämällä tavalla välittömästi yksittäisen osakkaan oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Tälle alueelle osakaskunta antaa tietylle ajalle hirvieläimen metsästysluvan tai vuokraa metsästysoikeuden hirvieläinten metsästystä varten. Jos hirvieläimen metsästys tapahtuu saarella, joka on alle 1?000 hehtaarin kokoinen, saaren täytyy yleensä olla vuokratun metsästysalueen kautta yhteydessä mantereella tai toisella saarella sijaitsevaan metsästysalueeseen niin, että pinta-alavaatimus täyttyy. Vuokrasopimuksen ei tarvitse olla voimassa hakemushetkellä (30.4.), mutta sopimus siitä on täytynyt tehdä 30. Useimmiten alueen katsotaan säilyvän yhtenäisenä, jos hakijalla on kapean vesistön vastakkaisella puolella olevalla alueella metsästysoikeus. Pyyntilupaharkinnassa pois rajatut alueet eivät ole mukana kerryttämässä maapinta-alojen perusteella myönnettävää lupamäärää. Näissä tapauksissa Suomen riistakeskuksen on rajattava kyseiset alueet pois pyyntilupaharkinnasta sekä lupien käyttö alueesta
26 • Suomen Kalastuslehti 1 Jokipoikasia kalastamalla on mahdollista saada yhden pyyntikauden aikana eri ikäluokan kaloja. Toistaiseksi vain kesänvanhoja järvilohia on siirretty laitoskasvatukseen.
Vesityksen lisäännyttyä aiemmasta 2:sta 4– 6 m 3 /s keskivirtaamaan, tähän voimakkaasti säännösteltyyn jokeen on tehty useita rakenteellisia koskikunnostuksia järvilohikannan luontaisen lisääntymiskierron palauttamiseksi vuodesta 2013 lähtien. Nyt kokeillaan luonnossa syntyneiden jokipoikasten pyyntiä laitoskasvatukseen emokalapyyntiä täydentävänä keinona. Pielisjoen voimaloiden yli siirretyt emokalat ovat hakeutuneet kunnostetuille koskille ja kuteneet uusilla soraikoilla. Luonnonkudusta on syntynyt paikoin runsaita 1-kesäisten lohien esiintymiä, ja koealoilta lasketut minimitiheydet ovat olleet parhaimmillaan 50?–?60 poikasta aarille. Tähän vaikuttaa erityisesti Ala-Koitajoen runsas petokalasto (hauki ja kuha). Kutuvalmiiden kalojen pyynnin ohella viljeltävien kalastoja voidaan uusia jokipoikasista. Lohenpoikaset eivät selviydy joessa riittävän vanhoiksi eli noin 2?–?3-vuotiaiksi, tai ne tulevat syödyksi viimeistään vaellukselle lähtiessään. Kutulohien ylisiirtoja kannattaa toteuttaa siis myös jatkossa, kunhan vain emopyynneistä saadaan riittävästi kaloja. Suomen Kalastuslehti 1 • 27 Järvilohelle pontta luonnonpoikasista Kunnostukset ja kutukalojen siirrot ovat mahdollistaneet Saimaan järvilohikannan luontaisen lisääntymisen palauttamisen Ala-Koitajokeen. TEKSTI JA KUVA MATTI JANHUNEN, LUONNONVARAKESKUS K oitere-järvestä Pielisjokeen laskeva Ala-Koitajoki kuuluu äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen alkuperäisiin lisääntymisympäristöihin. Kunnostetut koskialueet voivat toimia järvilohen luonnonhautomona ja poikasreservinä laitosemokalastojen perustamista sekä siirtoistutuksia ajatellen. Näin säilytysviljelyyn saadaan taltioitua arvokasta geenistöä järvellä syönnösvaelluksen tehneistä istukkaista. Varhaiseen joki. Joen todellisen poikastuotantokyvyn määräävä 2?–?3-vuotiaiden vaelluspoikasten eli smolttien määrä on ollut kuitenkin vähäinen, tuskin sataan kalaan yltävä. Toistaiseksi laitosemokalastoa on uusittu vuosittain Pielisjoesta pyydettyjen kutukalojen mädistä ja maidista. Luonnonvalinta varmistaa geneettisen laadun Saimaan järvilohi on saatu säilymään valtion laitosviljelyn ja istutusten avulla jo viiden vuosikymmenen ajan. Viljelyn merkitys on kannan nykytilanteessa vielä suuri, vaikka tavoitteena onkin järvilohen luontaisen elinkierron vähittäinen palauttaminen. Potentiaalisia tuotantoaloja olisi tarpeen hyödyntää siitäkin huolimatta, ettei joki tuota vaelluspoikasia lähellekään riittäviä määriä itseään ylläpitävää kantaa ajatellen. Vaelluspoikasia ei synny vielä tarpeeksi Vuoden 2016 alusta voimaantulleen uuden kalastuslain ja järvilohelle asetettujen kalastusrajoitusten ansiosta Pielisjoen emopyyntisaldo on ollut vuosina 2017?–?2019 moninkertainen (220?–?275 emokalaa) aiempaan verrattuna. Kutukaloja on riittänyt paitsi viljelyä varten lypsettäviksi myös Ala-Koitajoelle siirrettäviksi
Vapautensa menettäneiden lohenpoikasten totuttelu keinoravintoon aloitetaan ruokkimalla niitä jonkin aikaa pilkotuilla kärpäsentoukilla. & Piironen J. Yhdistämällä kutupyynneistä ja poikaspyynneistä saatava laitoskalasto saadaan parhaimmillaan koko luonnonkierron kattavaa alkumateriaalia järvilohen säilytysja tuki-istutuksiin. 2020. Jotta laitoksen elävään geenipankkiin saataisiin mahdollisimman paljon eri perheitä edustetuksi, pyyntiponnistukset on pyritty tekemään alueellisesti kattavasti eri koskista. org/10.1139/cjfas-2019-0334 Leinonen T., Piironen J., Koljonen M.-L., Koskiniemi J., Kause A. Jokipoikasten pyynti on siten vaihtoehtoinen ja tehokas, emopyyntiä täydentävä menetelmä kannan monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. PLoS ONE; https://doi.org/10.1371/journal.pone.0232723. Onko luonnonkalasta laitoselämään. Lisää tietoa: Hatanpää A., Huuskonen H., Janhunen M., Kortet R. Mikäli jatkokasvatus onnistuu toivotulla tavalla, uuden emokalaston perherakenne on mahdollista selvittää DNA-analyyseillä viimeistään sukukypsyysikään tulevista kaloista. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences; https://doi. vaiheen selviytymiseen liittyy oletettavasti arvokkaita perinnöllisiä ominaisuuksia, joita järvilohen viljelyssä tarvitsee säilyttää. Spawning season movements of transported landlocked Atlantic salmon in a newly restored river habitat. Restored river habitat provides a natural spawning area for a critically endangered landlocked Atlantic salmon population. Luonnonkudusta syntyneiden järvilohenpoikasten kasvatuskokeilut aloitettiin elokuussa 2020 osana Luken toteuttamia ViableSalmonja Sateenvarjo III -tutkimushankkeita. Luonnossa syntyneiden poikasten pyynti tuottaa hyvät lähtökohdat laadukkaan, elämän kriittisten alkuvaiheiden osalta luonnonvalintaa kokeneiden laitosparvien perustamiseksi. Tähänastisten kokemusten mukaan villit järvilohenpoikaset sopeutuvat pelkistettyyn allasympäristöön erinomaisesti. 2020. Kuivarehupellettien osuutta lisätään vähitellen tarjottavassa ravinnossa, ja kalat oppivat syömään niitä hyvin. Viljelyyn siirrettäviä poikasia pidetään karanteenissa siihen saakka, kunnes niiden tautivapaus on voitu todentaa Ruokaviraston laboratoriotutkimuksissa. Tähän mennessä Ala-Koitajoelta on sähkökalastettu ja siirretty Luken Enonkosken kalanviljelylaitokselle yhteensä 565 kesänvanhaa lohta. 28 • Suomen Kalastuslehti 1 1 20.1.2021 EMOKALOJEN pyynti Kuurnan voimalakanavasta KUURNA 1971 KALTIMO 1958 HIISKOSKI 1955 PAMILO 1955 SMOLTTIEN alasvaellus estynyt (petokalat, voimalat) Höytiäinen Saimaa Ala-Koitajoki Järvilohen kulkureitti Saimaan ja Ala-Koitajoen poikastuotantoalueen välillä. Varhainen siirtoikä ja lohikaloille tyypillinen luontainen joustavuus edesauttavat isossa elinympäristön muutoksessa, eikä siirtostressiin liittyvää kuolleisuutta ole esiintynyt
Suomen Kalastuslehti 1 • 29 Tiedon janoisille ahven.net FISKERITIDSKRIFT Fiskeritidskrift för Finland. Hinta: 48,00 €. Kahdeksan numeroa osakaskuntaja kalatalousasiaa kestotilauksena kotiisi heti vuoden 2021 alusta. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net SUOMEN KALASTUSLEHTI Tilaa Suomen Kalastuslehti. Fortlöpande prenumeration Pris: 38,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Utkommer med fyra nummer per år
Etualalla paikallinen virtavesiaktiivi Ossi Mäkelä Parkanon Kuivasjoen Hautalankosken talkoissa vuonna 2020.. 30 • Suomen Kalastuslehti 1 Kunnostustalkootoiminta on laajentunut Pirkanmaalla
Luontaisen lisääntymisen onnistuminen osoittaa, että aikaisemmin metsäteollisuuden jätevesien kuormittama Näsijärven reitti on veden laadultaan parantunut. arvioidaan virtavesikunnostusten ja vaellusesteiden poiston vaikutuksia taimenkantojen tilaan. TEKSTI HEIKKI HOLSTI JA SAMI OJALA, KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS JA MARKKU NIEMINEN, NÄSIJÄRVEN KALATALOUSALUE KUVAT HEIKKI HOLSTI S ähkökoekalastuksilla on merkittävä rooli määrätietoisessa ja pitkäjänteisessä virtavesien ja taimenkantojen hoitotyössä. Poikaset ovat Näsijärveen istutettujen järvilohien luontaisen lisääntymisen tulosta. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY), kalatalousalueiden ja osakaskuntien, kalatalousviranomaisen yhteistyö on imaissut mukaansa alueen kuntia, yhdistyksiä ja yrityksiä. Ainutlaatuinen järvilohihavainto KVVY sähkökoekalasti 145 koealaa vuonna 2020 ja merkittävin havainto tehtiin Näsijärven reittiin kuuluvalla Murolekoskella, jonka peratusta koskesta saatiin saaliiksi neljä järvilohen poikasta. Lajinmääritys varmistettiin DNA-näytteiden perusteella. Suomen Kalastuslehti 1 • 31 Yhteistyö tuottaa tuloksia Virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimet ovat viime vuosina laajentuneet Pirkanmaalla. 2. Sekä Murolekosken järvilohiettä Näsijärveen laskevien virtavesien taimenhavainnot kannustavat viemään vaellusesteiden poistamisia ja virtavesikunnostuksia alueella eteenpäin.. selvitetään taimenen mätirasiaistutusten tuloksellisuutta. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) pyrkii seuraamaan virtavesien tilaa sähkökoekalastuksilla koko Kokemäenjoen vesistöalueella. Järvilohien lisäksi kalastukset tuottivat merkittäviä taimenhavaintoja Näsijärveen laskevilta Karjulanjoelta ja Keihäsjärven reitiltä. 3. kartoitetaan taimenen esiintymistä vesistöissä, joissa ei ole aikaisemmin toteutettu koekalastuksia. Yhdistys on luokitellut toteuttamansa sähkökoekalastukset kolmeen ryhmään niiden päätavoitteiden mukaan: 1. Molempien vesistöjen alaosalla sijaitsevien patojen alapuolelta saatiin saaliiksi luontaisesta lisääntymisestä peräisin olleita 0+-ikäisiä taimenen poikasia. Havaintoa voidaan pitää poikkeuksellisena, sillä järvilohen luontaista lisääntymistä on havaittu vain muutamissa virtavesissä Suomessa
Seitsemän viime vuoden aikana Pirkanmaan alueella on järjestetty KVVY toimesta yhteensä 39 kunnostustapahtumaa, joiden aikana on rakennettu yhteensä 160 kutusoraikkoa taimenille. Kunnostustalkootoimintaa pyritään edelleen laajentamaan ja jatkamaan talkoiden järjestämistä vesistöissä, joissa kunnostustoimia on jo tehty. Pirkanmaalla käytettävä mädin määrä voitaisiin nostaa uusien kohteiden myötä 60?–?70 litraan vuodessa. Pohjois-Savon ELY-keskuksen poikkeusluvalla kolmessa happamassa vesistössä testataan Isojoen taimenkannan mädin soveltuvuutta. KVVY:n toteuttamien virtavesikunnostusten määrän kehittyminen. Istutusten rinnalla on syytä toteuttaa kunnostuksia, jotta kotiutetulla taimenkannalla olisi mahdollisuus lisääntyä luontaisesti. 2 4 6 8 10 12 14 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 kp l Koneellinen kunnostus Kunnostustalkoo. Näsijärveen istutetut järvilohet ovat koekalastusten perusteella onnistuneet lisääntymään Murolekoskessa vuonna 2019. Taimenkantojen taantumiseen tai häviämiseen ovat vaikuttaneet koskien perkaukset, vesivoimaloiden rakentaminen ja kalastus. Istutuksia tehdään kalatalousalueiden ja osakaskuntien varoilla sekä kalatalousmaksuvaroilla. Mätirasiaistutuksia tehtiin vuonna 2020 yhteensä 19 vesistöön ja istutuksissa käytettiin yhteensä 40 litraa mätiä. KVVY:n ja yhteistyökumppaneiden sähkökalastusseurannoilla on todettu, että mätirasiaistutukset ovat toimiva tapa palauttaa taimen vesistöihin, joista se on hävinnyt. Vaikka uuden taimenkannan luominen istutuksilla kuulostaa helpolta, se vaatii asianosaisilta sekä taloudellista että toiminnallista sitoutumista. Paikallisen aktiivisuuden lisäksi kunnostustoimet vaativat taloudellisia tukea, jota Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikkö on antanut niin kalatalousalueille kuin alueellisille asiantuntijaorganisaatioille. Kunnostustoimien toteuttamisessa avainasemassa ovat vesija maa-alueiden omistajat. Virtavesi-inventointien ja kartoittavien sähkökoekalastusten perusteella Pirkanmaan alueella on useita taimenettomia virtavesiä, joissa taimenen kotiuttaminen voitaisiin aloittaa mätirasiaistutuksilla. 32 • Suomen Kalastuslehti 1 Uusia taimenkantoja mätirasiaistutuksilla Vaikka ilahduttavan monessa Kokemäenjoen vesistöalueen virtavedessä esiintyy luontaisesti taimenta, monista vesistöistä taimenkannat ovat hävinneet. Avainasemassa vesija maa-alueiden omistajat Virtavesikunnostuksilla ja vaellusesteiden poistamisella pyritään parantamaan taimenten luontaisia lisääntymismahdollisuuksia. Tavoitteena on ohjeistaa ja neuvoa alueellisen kunnostusverkoston jäseniä hoitamaan talkoissa rakennettuja kutusoraikoita. Uuden taimenkannan kotiuttaminen edellyttää kuuden vuoden ajan vuosittain tehtäviä istutuksia. Ilman paikallisten ihmisten sitoutumista ja hyväksyntää kunnostustoimien toteuttaminen hidastuu tai estyy kokonaan. Mätirasiaistutusten määrä on kasvanut Kokemäenjoen vesistöalueella. Oletuksena on, että Isojoen taimenkanta soveltuisi happamiin humuspitoisiin vesistöihin paremmin kuin Rautalammin reitin taimenkanta
Viiksisäikeet muodostavat tavallaan haravan, jonka avulla kala aistii hajuja ja makuja. 10 faktaa kivennuoliaisesta SH U TT ER ST O CK TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA Karppikalojen lahkoon kuuluva kivennuoliainen (Barbatula barbatula) on monille tuntematon, vaikka se on hyvin yleinen puhdasvetisissä järvissä ja jokien matalissa rantavesissä. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Kivennuoliainen ei siedä alhaistakaan suolapitoisuutta, joten siitä johtuen sitä ei tavata rannikolta kuin jokisuistoissa ja Suomenlahden perukassa. Mökkirannasta sen voi fongata parhaiten yöaikaan, koska kivennuoliainen on varsinainen yökyöpeli. Suomessa kivennuoliaisten kutu aika keväällä on vain muutama päivä. Samassa suojapaikassa saattaa olla useampi kala. Suomen Kalastuslehti 1 • 33 1. Kivennuoliaiset etsivät ravintoa kuuden viiksisäikeensä avulla. Kivennuoliaiset eivät juurikaan jää kalanpyydyksiin eikä sitä kalasteta muuta kuin pieni osa lajikalastusta harrastavia. Päiväsaikaan kalat piilottelevat paikallaan suojapaikoissa osittain pohjaan kaivautuneena. Kivennuoliaisella on monia nimityksiä muun muassa kivihauki, nulju, partamatikka ja jauhoturpa. 7. 2. 6. Kivennuoliaista voi pyytää jopa käsi, koska kiven alla oleskeleva kala jähmettyy paikoilleen sen suojapaikan paljastuessa. 3. Kivennuoliainen on hyvänmakuinen ruokakala, mutta sen pienen koon vuoksi sitä ei juuri hyödynnetä ruokalana. Kivennuoliainen on monille tuntematon vaikka se on hyvin yleinen järvien ja virtavesien rantojen kala.. Kivennuoliaisen suu sijaitsee pään alapuolella, mutta silti kalat voivat nousta pintaan loppukesällä pyydystämään pinnalla olevia hyönteisiä. 9. 8. Suurin 2000-luvulla saatu kivennuoliainen on ollut 18,7 cm. 4. Kivennuoliaisen uimarakko on melkein kokonaan ohuen luukapselin sisällä. Suomen kalat. Kivennuoliainen ei kasva kovin suureksi, tavallisesti vain 6 –?12 cm. 10. 5
Hinta 15,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. 34 • Suomen Kalastuslehti 1 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Viehekalastuksestakin merkittävä osa jää selvityksen ulkopuolelle, koska suuri osa kalastajista on ikänsä vuoksi vapautettu kalastonhoitomaksusta. Kalastonhoitomaksuvaroista otettava potti on jaettava oikeudenmukaisesti niin, että suositun kalastuskohteen omistaja saa varoista enemmän, kuin hiljaisemman alueen omistaja. Ministeriön ja ELY-keskusten tasolla ongelmat liittyvät Luken selvityksen kattavuuteen. Tulosten tulkinnassa ja hyödyntämisessä pitää näin ollen käyttää varovaisuutta. Kalatalousalue pisteyttää jokaista vesialuetta viehekalastusaktiivisuuden perusteella asteikolla 0?–?5. Kalastuskieltoalueet saavat kertoimen ja jäävät näin ollen ilman omistajakorvauksia. Maksusta vapautettu ei tule rekisteröidyksi kalastonhoitomaksurekisteriin, josta kyselylomakkeen vastaanottajat valikoituvat. ELY-keskukset jakavat varat eteenpäin kalatalousalueille. Korvausten tie valtiolta vesienomistajalle on kuitenkin pitkä ja mutkainen. Selvitys kattaa vain osan yleiskalastusoikeuksiin perustuvasta kalastuksesta. Tästä huolimatta yhtenäislupa on Luken selvityksessä katsottu vähentävän yleiskalastusoikeuksilla tapahtuvaa viehekalastusta, ja alueelle on siten jaettu vähemmän omistajakorvauksia. Suomen Kalastuslehti 1 • 35 LAKIASIAA VESIALUEIDEN OMISTAJIEN saamat korvaukset ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan olleet edellytyksenä sille, että yleiskalastusoikeuksia on voitu luoda. Näillä alueilla viehekalastus tapahtuu luonnollisestikin usein yhtenäisluvan perusteella, mutta sen rinnalla käytetään kalastonhoitomaksuun perustuvaa kalastusoikeutta. Käytännössä kalastusoikeutta on lunastettu vesienomistajilta vuotuista korvausta vastaan. Kalatalouden Keskusliiton näkemyksen mukaan asetus ei kuitenkaan ratkaise omistajakorvausten jakoon tällä hetkellä liittyviä kysymyksiä. Selvitys perustuu kyselyyn, jossa viehekalastuksen kohdentumista eri alueille on tutkittu. Tämän jälkeen kalatalousalueet jakavat omistajakorvaukset eteenpäin lopullisille saajilleen, vesialueiden omistajille. Tässä vaiheessa viehekalastuksen jakautumista on arvioitava uudelleen paikallisella tasolla, johon Luken selvityksen tarkkuus ei yllä. OMAN ONGELMANSA muodostavat myös kalatalousalueiden yhtenäislupa-alueet. Lisäksi asetus koskee monivaiheisesta jakoprosessista vain ensimmäisiä askelia, kun taas ruohonjuuritason työ jää huomioimatta. Kun aiemmin selvitettiin myös ongintaa ja pilkintää, on uuden kalastuslain myötä päätetty keskittyä viehekalastukseen. Ehkä osittain sen vuoksi, että asiasta on jo ehditty käydä oikeutta, on ministeriö laatimassa jakoperusteita tarkentavan asetuksen. Raha jaetaan ensin kolmeen osaan ja siirretään kalataloustehtäviä hoitaville ELY-keskuksille. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Asetusta omistajakorvauksien jakoperusteista valmistellaan. Kalatalousalue, jonka vesienomistajat kalastuslain hengessä panostavatavat kalastuslupatarjontaan, on lopputuloksena häviäjä omistajakorvausten jaossa. VIEHEKALASTUKSEN JAKAUTUMISTA selvitetään siis kahdella tasolla ja rahat kulkevat kahden väliportaan kautta, ennen kuin omistajat saavat korvauksensa. Jokaisella portaalla jakopäätös vaatii työtä, joka haukkaa osansa rahoituksestakin, mutta eri portailla jakopäätöksen oikeudenmukaisuuden varmistamiseen liittyy lisäksi omat ongelmansa. Tässä vaiheessa korvausten jakosuhde lasketaan käyttämällä avuksi Luonnonvarakeskuksen laatimaa viehekalastusrasitusselvitystä. Kun kyse on julkisesta rahasta ja perustuslakiin pohjautuvasta korvauksesta, ei ole yhdentekevää, miten se jaetaan. Viehekalastusrasituksen jakautumista on näin ollen arvioitu vinoutuneesti
Petrin vapaa-ajan harrastuksiini kuuluvat kalastus, metsästys, valokuvaus ja lintuseuranta. Kalatalouskeskuksessa Veijo toimi kalatalouskonsulenttina sekä pitkään myös toiminnanjohtajana.. 2. Iktyonomi ja Jyväskylän yliopistossa kalataloutta opiskellut Timo aloitti työt Keski-Suomen Kalatalouskeskuksessa kalatalousneuvojana vuonna 1998. 9. 6. Ennen toiminnanjohtajan toimea Petri työskenteli akvaristi-sukeltajana Kotka Maretarium Oy:ssä, kenttämestarina Kymijoen Vesiensuojeluyhdistyksessä ja kalastusmestarina Kaakkois-Suomen työvoimaja elinkeinokeskuksessa. Veijo nukkui pois Tampereella 24. 1. Kotkassa 9. PETRI PÄIVÄRINTA MERIKALASTAJIIN Iktyonomi Petri Päivärinta aloitti Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton uutena toiminnanjohtajana 4. Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajana hän on toiminut vuodesta 2008. Sieltä Veijo siirtyi vuonna 1967 Hämeen läänin maatalouskeskukseen (Hämeen kalatalouskeskus), josta jäi eläkkeelle vuonna 2007. VEIJO SAARINEN ON POISSA Pitkän uran kalatalousneuvonnan parissa tehnyt Veijo Saarinen on kuollut. Vapaa-aikanaan Timo käy ahkerasti metsällä ja kalassa. 2021. Petrin työtehtäviin kuuluvat Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton johtaminen, kalatalousneuvonta ja yhteistyö osakaskuntien, kalatalousalueiden ja eri sidosryhmien kanssa. Työura kalatalouden parissa alkoi Hämeen-Satakunnan maanviljelysseurassa. 1944 syntynyt Veijo kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1963 ja kävi kalastajakoulun vuonna 1964. Toiminnanjohtajan työn ohessa hän on toiminut Kalatalouden Keskusliiton järjestöjaoston puheenjohtajana sekä johtokunnassa varajäsenenä. 36 • Suomen Kalastuslehti 1 HENKILÖUUTISIA TIMO MERONEN 50 VUOTTA Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Timo Meronen täytti 50 vuotta 1. 2021. 2020
Ilahduttavaa oli että kaikki kannet saivat ääniä. Voitto oli ylivoimainen, sillä kansi sai 20 ääntä, kun muut kannet saivat kukin vain yhden tai kaksi ääntä. Suomen Kalastuslehti 1 • 37 Paras kansi 2020 Suomen Kalastuslehden vuoden 2020 parhaaksi kanneksi Facebookissa tammikuun alussa järjestetyssä äänestyksessä valittiin kolmannen numeron kansi, jossa kalastetaan kuhaa Hauhonselällä kaupallisen kalastajan Konsta Kankaalan kanssa. TA PI O G U ST AF SS O N LEHTI NUMEROINA 1 ÄÄNI 1 ÄÄNI 1 ÄÄNI 20 ÄÄNTÄ 1 ÄÄNI 1 ÄÄNI 1 ÄÄNI 2 ÄÄNTÄ
38 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2021 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ HINTA 0,22 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €
7 15.10. 9.10. 11.6. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 8.1. SH U TT ER ST O CK. 17.12. 30.4. 8 19.11. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura 2021 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 2/2021 ilmestyy pe 19.3. 5 6.8. 5.2. 3.9. 2 19.2. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. vuosikerta Kalatalouden ääni vuodesta 1892. 4 14.5. Särkikaloihin kuuluva mutu esiintyy pohjoisempana kuin yksikään muu särkikala. Suomen Kalastuslehti 1 • 39 128. krs 00700 Helsinki p. 12.11. 3 2.4. 6 11.9. ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 19.3. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Valvojan viestimerkit Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € (100 kpl/väri). KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä