Suomen Kalastuslehti 1 • 1 1/2022 Kalatalousalueiden talouskysely 14
2 • Suomen Kalastuslehti 1 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2021 Viimeisin painos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. Hinta 15,00 €
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 10 AN IT A ST O RM. Suomen Kalastuslehti 1 • 3 Sisältö 10 KHS on hyvä asia 14 Kalatalousalueiden talouskyselyn tuloksia 18 Yhdistämisten hinta nousi 20 Kuha ohitti muikun 26 Kalastusmatkailun markkinointi 28 Kuusinkijoen Myllykosken tippavoimala purkuun 30 Kuoretta lautaselle 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 20 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kalatalouden Keskusliitto teki loppuvuodesta 2021 talouskyselyn kalatalousalueille
Kolmannet Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät siirtyivät maaliskuulle. Päivät pidetään 28. 2022. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kuva: Tallink Silja Vielä ehdit mukaan !. 2. 3. 2022. – 30. Viimeinen ilmoittautumispäivä on nyt 17. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nettisivulta ahven.net/valtakunnalliset-kalatalousaluepaivat/ Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2022 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Tapahtuma järjestetään risteilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki ja aluksena toimii Silja Symphony. Paikkoja risteilylle on rajoitetusti, joten toimi nopeasti ja varaa paikkasi
ELY-keskuksen hyväksymispäätöksestä pystyy vielä normaalisti valittamaan hallinto-oikeuteen. Kalastuslaki määritteli puitteet suunnittelutyölle ja pykälien perustuslain mukaisuus punnittiin jo kalastuslakia valmisteltaessa. KAIKKIEN OSAKASKUNTIEN toiminnasta ei tarvitse kantaa huolta vaan päinvastoin ottaa oppia. Monella alueella suunnitelmat hyväksyttiin luontevana jatkeena aiemmalle toiminnalle. Myös osakaskuntien toimintakyvystä jatkossa voi kantaa huolta aluetasolla, vaikka tätä ei ole suoraan kalastuslaissa kalatalousalueiden tehtäväksi määritettykään. Kuivaniemen osakaskunnan edustajat esittelevät toimintaansa myös maaliskuun loppuun siirretyillä Valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä. Ennen valituksia kannattaa miettiä, onko parempi ruokkia suunnittelutyön aikana alueille kylvettyjä riidanaiheita vai panostaa jatkossa yhteistyöhön suunnitelmien käytännön soveltamisessa. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Osalla kalatalousalueista kipuiltiin kalastuslain valmistelusta periytyvistä aiheista, kuten vesialueen omistajien määräysvaltaan puuttumisesta. Ilmoittautuminen päiville ahven.netin kautta. Omien kokemusteni perusteella kalatalousalueiden hallitukset tekivät kuitenkin koronarajoitusten vaikeuttamissa oloissa suunnittelutyön suhteen parhaansa, vaikka lopputulos ei kaikkia miellyttäisikään. ENNEN SUUNNITELMIEN hyväksymistä on edessä vielä laillisuustarkastus, yleinen kuuleminen ja yhteistyöryhmien käsittely. Suomen Kalastuslehti 1 • 5 Toimeenpanon vuosi PÄÄKIRJOITUS Onko parempi ruokkia suunnittelutyön aikana alueille kylvettyjä riidanaiheita vai panostaa jatkossa yhteistyöhön?” TYÖTELIÄÄN VUODEN jälkeen valtaosa kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmista saatiin jätettyä ELY-keskuksille määräajan puitteissa. Suomen parhaaksi valittuun Kuivaniemen osakaskuntaan sekä muihin kisassa pärjänneisiin osakaskuntiin voitte tutustua Kalastuslehden tämän vuoden numeroissa. Esimerkiksi kaikkien edun mukaista lienee hoitaa kaupallisen kalastuksen luvitus niin, että kalastuslain 13 § mukainen mahdollisuus ELY-keskuksen myöntämälle luvalle jää tarpeettomaksi
Hoitosuunnitelmassa veneilyn aiheuttamaa melua pyritään vähentämään lisäämällä veneilijöiden tietoisuutta melusta ja sen vähennyskeinoista.. 6 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET RAJAMUUTOS HYVÄKSYTTIIN Heinolan ja Mäntyharju-Vuohijärven kalatalousalueet hakivat yhteisesti muutosta aluerajaansa viime syksynä. Kansallista kalakeittopäivää vietetään joka vuosi helmikuun toisena tiistaina. KALASOPPAA SYÖDÄÄN 8.2. Pohjois-Savon ELY-keskus hyväksyi esitetyn rajamuutoksen kuulutuksen ja lausuntopyyntökierroksen jälkeen 1.1.2022. Tänä vuonna kalakeittopäivää vietetään korealaista Malgun Tang -kalakeittoa valmistamalla ja nauttimalla. Kalasoppaa namnam -biisi ja siihen animoitu video sekä reseptivideo löytyvät Kalakeittopäivän sivuilta www.kalakeittopaiva.fi. PR O KA LA RY M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Meren ja sisävesien hoitosuunnitelmat Valtioneuvosto teki joulukuussa päätökset merenhoitosuunnitelmasta sekä seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022?–?2027. Kalatalousalueet esittivät perusteluina rajamuutokselle lakkautetun Heinolan kalastusalueen Rihun reitillä toteuttamia virtavesikunnostuksia sekä taimenen kotiutusta, joita Heinolan kalatalousalue olisi halukas jatkamaan. Merialueella eniten uusia toimenpiteitä on ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi, roskaantumisen vähentämiseksi sekä meriluonnon suojelun edistämiseksi. Vesienhoitosuunnitelmassa esimerkiksi vähennetään maaja metsätalouden hajakuormitusta ja kunnostetaan vesistöjä vaelluskaloille. Hakemuksessa Rihun reitti siirtyisi Heinolan kalatalousalueelle kuitenkin niin, että Karijärvi jäisi kokonaisuudessaan Mäntyharju-Vuohijärven kalatalousalueelle
Istutuksia suorittavien on syytä muistaa, että kalastuslain 74 § mukaan istuttajan on ilmoitettava istutuksesta kolmen kuukauden kuluessa istutusrekisteriin. Istutusten sähköistä tallentamista varten otettiin vuonna 2017 käyttöön sähköinen istutusrekisteri SÄHI. Sen voi toki mitata mittanauhalla, mutta helppoa se ei ole yksin veneessä kovassa aallokossa. Mittatulkki levenee kärjestään kahvaa kohden ja verkon eteneminen pysähtyy, kun silmäkoko on saavutettu. Suomen Kalastuslehti 1 • 7 LYHYET 108 Suomesta on tähän mennessä tavattu kaikkiaan 108 kalalajia. Syynä voivat olla joko istutusten todellinen väheneminen tai istutusten ilmoittamatta jättäminen. Luvussa ovat mukana myös kolme Suomesta tavattua ympyräsuisiin kuuluvaa nahkiaislajia. SILMÄMITTA ON SILMÄÄ TARKEMPI Kalaverkon silmäkoon arvioiminen paljaalla silmällä on suhteellisen vaikeaa. AN TT I N IE M IN EN. Silmämitta on mittatulkki, joka työnnetään verkon silmästä läpi ja se näyttää selkeästi verkon silmäkoon. Molemmat mitat sisältävää Silmämittapakettia (22 €) voi tiedustella sähköpostilla valmistajalta osoitteesta antti.nieminen@elisanet.fi. Nyt on kehitetty uusi tuote, Silmämitta, joka antaa verkon silmäkoon helposti ja nopeasti. Mittaan on painettu selvästi näkyvin numeroin silmäkoot. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO MUISTAKAA ILMOITTAA KALAISTUTUKSET! ELY-keskuksen tietojen mukaan kalaistutuksista tehdyt ilmoitukset ovat vähentyneet selvästi viime vuosina
Haluamme muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista. 2.. 3) Merkkisalko, jokaiseen avantoon. MERKITSE PYYDYKSESI OIKEIN TALVELLA Talvikalastus on päässyt kunnolla vauhtiin koko maassa. 8 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET Suomen Kalastuslehden paras kansi vuonna 2021 Kalatalouden Keskusliiton Facebooksivulla järjestettiin tammikuussa äänetys Suomen Kalastuslehden vuoden 2021 parhaasta kannesta. Tarkemmat ohjeet kalastusasetuksen vaatimista pyydysmerkinnöistä löydät Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta Merkitse pyydyksesi oikein -esitteestä, joka löytyy Ahvennetistä. Muista että pyydysten oikea merkintä on turvallisuusasia! Jäillä liikkujien turvallisuutta ei voi liikaa korostaa. Kaikki lehdet saivat ääniä, yhteensä ääniä annettiin 58. AN U VÄ LI TA LO /K AL AT AL O U D EN KE SK U SL II TT O Suomen Kalastuslehden vuoden kansi äänestyksessä hopeaa 12 äänellä sai numero 8, kultaa 17 äänellä numero 6 ja pronssia 10 äänellä numero 4. Kuvan on ottanut tapahtuman yhteistyökumppani Suomen 4H-liiton Sampo Juhajoki. 3. Parhaaksi kanneksi äänestettiin numero 6, joka sai 17 ääntä. Näin merkitset jäältä kalastettaessa pyydyksesi oikein: 1) Yli 40 cm avannot merkattava vähintään 1,2 m korkealla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. 1. 2) Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. Kannen kuvassa on Valtakunnallisen kalastuspäivän osallistujia Tampereella. 4) Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla
12. Kahden viimeisimmän tartuntapitopaikan puhdistusja desinfektiotoimet saadaan valmiiksi kevään aikana. Suomen Kalastuslehti 1 • 9 LYHYET MAAILMAN SUURIN KUTUALUE LÖYDETTY Tutkijat ovat löytäneet maailman suurimman kalojen kutualueen Etelämantereelta, yhteensä 60 miljoonaa jääkalan kutupesää. Myös vetouistelu on pääsääntöisesti kiellettyä. Rajoitukset ovat voimassa 1. 2026. Rajoitusalueilla on ympärivuotisesti kiellettyä muun muassa verkkokalastus, pilkkiminen, troolikalastus sekä kaikenlaiset koukkupyydykset. Jääkalat ovat erikoisia kaloja, niillä ei ole hemoglobiinia ja ne tuottavat proteiineja, jotka estävät jäätymisen. Rajoitusalueet ja rajoitusten tarkka sisältö on merkitty maaja metsätalousministeriön karttapalveluun www.kalastusrajoitus.fi. Ruokavirasto 17.1.2022 SAIMAANNIERIÄÄ SUOJELLAAN KUOLIMOLLA UUSILLA KALASTUSRAJOITUKSILLA Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset ovat asettaneet kalastusrajoituksia Kuolimon Isoselän ja Morruuvuorenselän alueelle. 2022 – 31. Viime kesänä alkaneen epidemian taltuttamiseksi kaikki kirjolohet jouduttiin lopettamaan tai teurastamaan yhteensä viidestä tartunnan saaneesta kirjolohen pitopaikasta. AL FR ED W EG EN ER IN ST IT U TE Pro Kala ry:n teettämästä kuluttajatutkimuksesta selviää, että saksalaiset ja ranskalaiset pitävät suomalaisia kalatuotteita arvossaan. Weddellinmerellä oleva kutualue on 240 neliökilometrin laajuinen. Saksalaisten vastausten kärjessä olivat adjektiivit tuore, herkullinen, hyvä, terveellinen, luonnollinen ja laadukas. Alfred Wegener Institute 13.1.2022 IHN-TAUDIN HÄVITYS LOPPUSUORALLA Lohikalojen IHN-taudin hävittäminen on edennyt Ahvenanmaalla hyvin. Rajoitusten myötä nieriän tärkeimmät elinalueet ovat tehokkaan suojelun piirissä. Tutkimus toteutettiin kuluttajapaneelitutkimuksena joulutammikuussa 2021?–?2022 ja siihen vastasi 2001 saksalaista ja ranskalaista kuluttajaa. Ranskalaisilla vastaavat sanat olivat niin ikään posiitivisia: tuore, hyvä ja laadukas.. Kolmen tartuntapitopaikan puhdistusja desinfiointi on valmis. Uusilla kalastusrajoituksilla pyritään palauttamaan Kuolimon nieriäkanta vuoteen 2030 mennessä Saimaannieriän seurantaryhmän tavoitteiden mukaisesti. Vaikka saksalainen jäänmurtaja Polarstern on tutkinut aluetta 1980-luvulta lähtien, ei näin laajaa kutualuetta oltu löydetty. 1. Pesät löydettiin kameran avulla 420 – 535 metrin syvyydestä
Lisäksi perustuslaissa on turvattu elinkeinoharjoittamisen vapaus.. On muistettava, että perustuslaissa on toisaalta todettu lisäksi, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus avata toisaalta lainsäädännöllistä näkökulmaa käyttöja hoitosuunnitelmien taustalla ja toisaalta niiden tosiasiallista vaikuttavuutta kalastusoikeuden haltijoiden näkökulmasta. Perusoikeudet on turvattu riittävällä tasolla Suurelta osin käyttöja hoitosuunnitelman ympärillä käytävä kiivas keskustelu juontaa juurensa perusoikeusristiriitoihin. Osa saattaa nähdä, että käyttöja hoitosuunnitelmat puuttuvat likaa kyseiseen perusoikeuteen. Käyttöja hoitosuunnitelmien ajatellaan joskus olevan poliittisia asiakirjoja, joiden laatijat ajavat omia etujaan ja näkökulmiaan sen sijaan, että niiden avulla pyrittäisiin toteuttamaan kalatalousalueen jäsenien eli kalastusoikeuden haltijoiden arvoja ja tahtotilaa. TEKSTI ELIAS RAUHALA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO K äyttöja hoitosuunnitelmiin liitetään negatiivisia mielleyhtymiä vesialueiden omistajien omaisuuteen tai määräysvaltaan puuttumisesta ja toisaalta kalastusoikeuden haltijoiden velvoittamisesta suunnitelmien noudattamiseen. 10 • Suomen Kalastuslehti 1 KHS on hyvä asia Käyttöja hoitosuunnitelmat (KHS) ovat herättäneet paljon tunteita kalatalousalueilla. Perustuslaissa on esimerkiksi todettu, että jokaisen omaisuus on turvattu
Mekanismit ikävän lainsäädännön muuttamiseen ovat olemassa, mutta tällöin on osattava erottaa oikea paikka, joka tässä tapauksessa on eduskunta, eikä esimerkiksi kalatalousalueen yleiskokous. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osakaskunnan alueella on otettava huomioon vahvistetun käyttöja hoitosuunnitelman mukaiset kalastuksen säätelyyn kohdistuvat määräykset. Paljon hyviä ja positiivisia asioita Käyttöja hoitosuunnitelman tuomat positiiviset vaikutukset jäävät usein liian vähäiselle huomiolle. Toisaalta osakaskunta päättää edelleen aikaisemman mukaan siitä, miten se toimintansa järjestää, miten sen alueella toimitaan ja kenelle se kalastuslupia antaa ja millä ehdoilla. Yhteenvetona voidaan todeta, että kalastuslaki kestää siis perusoikeustarkastelun ja kalastuslain on pitkän valmisteluprosessin jälkeen katsottu turvaavan perusoikeuksien toteutumisen usean eri perusoikeuden välillä asianmukaisesti. Toisaalta asia voidaan nähdä siten, että suurempi sanktio kalatalousalueelle on puuttuva käyttöja hoitosuunnitelma, jolloin alueen kalataloudellinen kehittäminen johon lukeutuu muun muassa kalakantojen hoitotoimenpiteet sekä kalastuksenvalvonta jää toteutumatta asianmukaisesti. Suunnitelmien tarkoituksena on lain mukaisesti tarkoitus pitkäjänteisesti parantaa kalataloutta kaikilla sen eri. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että määräysvalta olennaisesti olisi kaventunut vesialueiden omistajien tai kalastusoikeuden haltijoiden osalta aikaisempaan lakiin verrattuna. Laatimatta jättäminen tai sen toimeenpanon laiminlyönti on kalastuslaissa sanktioitu siten, että ELY-keskukset voivat pidättäytyä maksamasta kalatalousalueille sen toiminnalle tarpeellisia avustuksia. Kalastuslain mukaan kalastus on järjestettävä käyttöja hoitosuunnitelman mukaisesti ja järjestämisestä suunnitelman mukaisesti vastaa kalastusoikeuden haltija. Ensisijaisesti käyttöja hoitosuunnitelman tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus sekä edistää vapaa-ajan sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Suomen Kalastuslehti 1 • 11 Perusoikeuksien punninta ja niiden välinen vertailu on suoritettu jo kalastuslakia valmisteltaessa ja perustuslakivaliokunta on katsonut kalastuslain säännökset perustuslain kanssa yhteensopiviksi. Yhdessä luodun lainsäädännön ja sen noudattaminen luo ihmisille tunnetta ennustettavuudesta ja varmuudesta elämässä. Suunnitelman toimeenpano esimerkiksi osakaskunnan vesialueella on toteutettava vain siltä osin, kun se sitä koskee. Käyttöja hoitosuunnitelma kalastuslaissa Tarkoituksena on seuraavaksi jatkaa kalastuslain varsinaiseen sisältöön koskien käyttöja hoitosuunnitelmaa ja mitä voimassa oleva lainsäädäntö sanoo suunnitelman vaatimuksista ja reunaehdoista. Selvää lienee, että rahoituksen epääminen voi aiheuttaa kalatalousalueille vakavia seurauksia ja rampauttaa niiden toimintaa. Vaikka laki ei kaikkien mieleen ole, on oikeusvaltiossa voimassa olevaa lainsäädäntöä noudatettava, joka osaltaan tekee Suomesta tutkimusten mukaan maailman onnellisimman kansan. Käyttöja hoitosuunnitelmat ovat kokonaisuutena katsoen hieno askel suunnitelmallisemman kalatalouden kehittämisen suuntaan. Perusoikeuksien toteutuminen absoluuttisina olisi mahdoton ajatus, koska tällöin joku perusoikeus kärsisi liikaa toisen kustannuksella – lakia valmisteltaessa on suoritettu perusoikeusvertailu siten, että perustuslakivaliokunta on varmistanut perusoikeuksien toteutumisen riittävällä tasolla ja perusoikeuksien niin sanotun ”ytimen” loukkaamattomuuden. Aluksi voidaan todeta, että kalatalousalueen on kalastuslain mukaan laadittava alueelleen käyttöja hoitosuunnitelma, eikä sen laatimista voida jättää tekemättä
Viime kädessä kalatalousalueen kokouksessa on mahdollisuus keskustella suunnitelmasta ja esittää korjauksia suunnitelmaan. Enimmäkseen siis kyse on vesialueen omistajan näkökulmasta positiivista asioista ja siltä osin kun omaisuuden suojaa on rajoitettu, esimerkiksi lupien myöntämiselle kaupallisille kalastajille ELY-keskuksen toimesta, on se riippuvainen usean eri kriteerin ja ehdon täyttymisestä (muun muassa siitä, että vesialue soveltuu kaupalliseen kalastukseen hyvin, kalakannat mahdollistavat kalastuksen, se ei aiheuta haittaa vesialueen omistajan oman kalastusoikeuden hyödyntämiselle ja että kaupallinen kalastaja käy vesialueen omistajan ja kalatalousalueen kanssa neuvotteluja asiasta ennen luvan hakemista sekä sen, että vesialueella ei ole ennestään jo kaupallisia kalastajia). Kyseessä ei ole ympäristöjärjestö tai omistajajärjestö, vaan erillinen lailla perustettu oikeushenkilö, jonka tulee toteuttaa sille laissa säädettyjä tehtäviä ja ottaa huomioon sekä ekologiset, taloudelliset että sosiaaliset näkökulmat järjestäessään kalastusta. Seuraava vaihe on suunnitelmien käsittely alueellisissa yhteistyöryhmissä ja ELY-keskuksissa. Viime kädessä ELY-keskus käsittelee suunnitelman ja tekee asiassa päätöksen, joka on muutoksenhakukelpoinen. 12 • Suomen Kalastuslehti 1 osa-alueilla, aina vesialueiden ja kalakantojen hoitotoimenpiteiden kautta niiden seurantaan ja menetelmien kehittämiseen. Suunnitelmien voidaan arvioida saavan lainvoiman jos kaikki sujuu odotetusti ja suunnitelmat hyväksytään – loppukeväästä 2022. Vaelluskalojen ja uhanalaisten kalojen turvaaminen on suunnitellumpaa ja sen toteuttaminen on vankemmalla pohjalla. Lain mukaan kalastusoikeudesta on vielä maksettava vesialueen omistajalle markkinahintainen korvaus. Osaltaan siis jo hallituksen kokoonpanolla voidaan tavoitella sitä, että hallituksen laatima ehdotus vastaa kalatalousalueen jäsenten toivomaa lopputulosta. On otettava huomioon, että käyttöja hoitosuunnitelman tulee kestää lisäksi alueellisen yhteistyötyöryhmän ( joka koostuu kalatalousalueiden, kalatalousja ympäristöjärjestöjen, tutkimuksen, hallinnon, maakuntien liittojen sekä saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiskäräjien edustajista) arviointi. Kyseinen asia on mielekästä muistaa siinä mielessä, että kalatalousalueiden ensisijainen tarkoitus on keskittyä alueen kalataloudellisen tilanteen parantamiseen ja toisaalta jäsenten yhteistoiminnan edistämiseen siltä osin, kun se koskeen kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämistä. Kaupallisen kalastuksen edistämisellä varmistetaan kotimaisen kalan ostomahdollisuuksia, huoltovarmuutta ja toisaalta ei-toivottujen lajien poistokalastusta. Vesialueen omistaja voi. Yhteenvetona voidaan todeta, että asiaa tarkastelevat useat eri tahot ja vaikutusmahdollisuuksia on runsain mitoin. Ensimmäisenä vaiheena voidaan pitää sitä, että kalatalousalueen jäsenet valitsevat luottamusta nauttivan kalatalousalueen hallituksen, jolle annetaan tehtäväksi laatia ehdotus alueen käyttöja hoitosuunnitelmaksi. Lain mukaan suunnitelmat on oltava toimitettuna ELY-keskuksille vuoden 2021 loppuun mennessä. Toisaalta kalatalousalueen hallitukselle voidaan esittää muistutuksia käyttöja hoitosuunnitelman laatimisen aikana asioista, joita suunnitelmassa tulisi huomioida. Suuri osa toimeenpanovastuusta on kalatalousalueella, etenkin kalastuksenvalvonnan järjestämisestä ja erilaisten kalakantojen hoitotoimenpiteisestä sekä toteutumisesta ja vaikutusten seurannasta yleisesti. Tämä osaltaan kaventaa mahdollisuuksia määrätä asioista puhtaasti mielipiteeseen perustuen, mikä toisaalta on rauhoittavaa – kalakantojen hoidon tai kalakantojen tilojen perustuminen mahdollisimman pitkälle tutkittuun tietoon vastannee suurimman osan käsitystä hyvästä pohjasta asioiden eteenpäin viemiselle. Kun suunnitelmat on hyväksytty, alkaa osaltaan niiden toimeenpaneminen. Osaltaan kalastuslaki asettaa tietyt vähimmäissisältövaatimukset käyttöja hoitosuunnitelman laadinnalle. Vaikuttaminen on mahdollista monessa vaiheessa Käyttöja hoitosuunnitelmaan pystyy vaikuttamaan monessa vaiheessa. Kalastuslain mukaan kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Suunnitelmien tilanne juuri nyt Tällä hetkellä kalatalousalueet ovat suurelta osin hyväksyneet käyttöja hoitosuunnitelmat kokouksissaan. Lain esitöiden mukaan tehtävät on suoritettava kalastuslain 1 §:ssä tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti. Yhtenäislupajärjestelmän kehittämisellä pyritään parantamaan (vapaaehtoisesti sitä haluavien) vesialueiden omistajien kalastuslupien myyntiä sekä tuomaan kassavirtaa vesialueen omistajille. Laki asettaa vähimmäisvaatimukset Vaikutusmahdollisuudet sisältöön eivät kuitenkaan ole rajattomat. Lisäksi käyttöja hoitosuunnitelman kirjausten tulee kalastuslain mukaan perustua ”parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon”. Kalastuksenvalvonnan paremmalla organisoinnilla valvotaan tehokkaammin esimerkiksi sitä, että kalastaja on hankkinut vesialueen omistajan edellyttämät luvat ja toimii ehtojen mukaisesti
Aloitteen suunnitelman muuttamiseksi voi tehdä suunnitelman hyväksynyt ELY-keskus tai kalatalousalue itse. Käyttöja hoitosuunnitelma turvaa jatkuvuuden Suunnitelmassa todetusta kestosta riippuu, kuinka pitkään se on voimassa. Jatkuvuus mahdollistaa esimerkiksi suunnitelmallisen kalakantojen hoidon ja seurannan järjestämisen, joka ilman suunnitelmaa olisi mahdotonta. Suomen Kalastuslehti 1 • 13 omalta osaltaan tarkastaa esimerkiksi kalatalousalueen internetsivuilta, onko suunnitelmassa asioita, mitä tulisi vesialueella ottaa huomioon kalastusta järjestettäessä ja tarvittaessa asiaa voi kysyä suoraan kalatalousalueen hallinnolta. Vesialueen omistaja voi jopa siirtää nämä tehtävät kalatalousalueelle, jos esimerkiksi ajan puute tai heikko talous eivät mahdollista tehtävien asianmukaista hoitoa, vaikka sinänsä tahtotilaa niiden hoitamiseen olisi. Kuva Porvoonjoelta.. Mikäli kalatalousalueen kalakantojen tila suunnitelman voimassaoloaikana muuttuu kuitenkin niin oleellisesti, ettei suunnitelman toteuttaminen enää täyttäisi sille asetettuja tavoitteita, on kalatalousalueen ryhdyttävä toimiin suunnitelman muuttamiseksi. Käyttöja hoitosuunnitelma luo alueelle pidemmän aikavälin strategian, joka turvaa jatkuvuutta erilaisille toiminnoille. Suunnitelma voi olla voimassa korkeintaan 10 vuotta. Käyttöja hoitosuunnitelmissa päätetään muun muassa alueen kalastuksenvalvonnasta. Lisäksi kalatalousalue tukee vesialueiden omistajia (sitä vapaaehtoisesti haluavien) kalavarojen hoitoa ja järjestämistä koskevissa asioissa. Lisäksi suunnitelman avulla voidaan seurata ja kehittää alueen kalastuksenvalvontaa, joka tukee suoraan vesialueiden omistajien omien lupaehtojen valvontaa ja ehkäisee rikkomuksia. Osallistumalla suunnitelman laadintaan ja hahmottamalla sen, mikä oikeastaan on käyttöja hoitosuunnitelman ydintarkoitus ja miten se tosiasiallisesti alueella vaikuttaa, voi huomata, että suunnitelma saattaakin olla ihan kelpo dokumentti ja omat oikeudet ja vastuut ovatkin ihan tasapainossa keskenään kaikesta huolimatta. Suunnitelma vahvistaa uhanalaisiin ja vaelluskaloihin kohdistuvien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja toteutumista
Tosin toimintaan ohjautuvat varat ovat jatkossakin valtaosin peräisin samasta kalastonhoitomaksuvarojen kirstusta, joten perusrahoituksen osalta ei ainakaan positiivisia yllätyksiä liene lähivuosina odotettavissa. Tässä kirjoituksessa käsitellään osa selvitysaineistosta.. Kalatalousalueiden talouden seurannan aloittamista pidettiin tärkeänä, vaikka alkuvuosien toiminta, eivätkä siten talousluvutkaan ole vielä vakiintuneet. Tämän selvityksen tulosten voisikin ajatella kuvaavan vielä monin osin käynnistämistilassa olevien kalatalousalueiden talouslukuja. Vaikka tilannekuva ei ollut helpoimpia, 57 prosenttia kalatalousalueista vastasi kyselyyn. Kyselyyn saatiin 67 vastausta. Tutulta kuulostava kommentti, mutta mitä muuta kalatalousalueiden talouden tilaa kartoittaneessa kyselyssä saatiin selville. Lisäksi ilmeni, että webropol-kysely kaatui joissain tapauksissa kesken vastauksen teon. tuskallinen tilanne!”, kommentoi kalatalousalueiden talouskyselyyn vastannut. 14 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalatalousalueiden talouskyselyn tuloksia ”Krooninen rahapula ja työt vaan lisääntyy... TEKSTI RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO K alatalouden Keskusliitto teki loppuvuodesta 2021 talouskyselyn kalatalousalueille. Monet toiminnanjohtajat ovat useamman kalatalousalueen johtajia, joten käsissä saattoi olla aikamoinen urakka
Kysyttiin, riittävätkö ELY-keskuksen myöntämät toimintamäärärahat lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Siksi pölyn nyt alkaessa osin jo laskeutua, haluttiin selvittää ruljanssin kokonaishintaa. Kielialueiden erityiskulut Kaksikieliset kalatalousalueet joutuvat kielilain vuoksi tekemään toimintojaan useammalla kuin yhdellä kielellä ja siitä aiheutuu monenlaisia, kuten kirjallisuuden kääntämisestä johtuvia kustannuksia. Rahan tarvetta tarkennettiin vielä kysymällä minkä suuruinen toimintamäärärahan pitäisi olla, jotta se Pinta-ala < 40 000 ha > 40 000 ha Vastaajia 41 26 Tulot keskiarvo 32 607 47 802 Menot keskiarvo 30 837 39 099 Tase keskiarvo 94 250 80 887 Kalatalousalueiden pinta-alat, tulot, menot ja tase. Tätä asiaa tarkennettiin seuraavalla kysymyksellä. Pienin kalatalousalue oli pinta-alaltaan alle 4?000 hehtaaria, suurin yli 200?000 hehtaaria. Käyttöja hoitosuunnitelmien hinta Käyttöja hoitosuunnitelmien valmistelu on ollut monin paikoin aikamoista hulinaa. Minimi (€) Maksimi(€) Keskiarvo (€) Mediaani (€) Yhteensä (€) Keskihajonta (€) KHS on tullut maksamaan (€) 1 000 60 000 15 717 13 000 1 053 050 9 721 Kalatalousalueiden laatimien käyttöja hoitosuunnitelmien kokonaiskustannukset euroissa (€). Vastauksista suodatettiin esiin kaksi kokoluokkaa koon keskiarvon tuntumasta. Pienemmillä alueilla on, kuten olettaa saattoi, pienemmät tulot ja pienemmät menot. Vastaajista 41,7, % piti kielilisää riittävänä. Riittävätkö rahat lakisääteisiin tehtäviin. Keskiarvo oli noin 44?000 hehtaaria. Todelliset kulut vaihtelevat melkoisesti. Onko koolla talouden osalta väliä. Minimi (€) Maksimi(€) Keskiarvo (€) Mediaani (€) Yhteensä (€) Keskihajonta (€) Todelliset kulut (€) 1 500 5 000 2 583 2 000 15 500 1 281 Kielilain vaatimuksien täyttämisestä kaksikielisille kalatalousalueille aiheutuneet todelliset kulut euroissa (€).. Kun samalta joukolta kysyttiin edelleen: ”Jos tuhannen euron kielilisä ei ollut riittävä, anna arvio todellisista kielellisistä kuluista vuonna 2020.” Näissä vastauksissa rahantarve nähdään paljon suurempana kuin mitä tähän tarkoitukseen on saatu. Vastaajista 79 % oli sitä mieltä, että rahat eivät riitä. Näyttäisi jossain määrin olevan. Taseet, jotka ovat monella yhteisöllä perua kalastusaluetoiminnasta, vaikuttavat vahvoilta. Vastaukset suunnitelmien hinnoissa vaihtelivat hämmästyttävästi 1?000?–?60?000 euroon. Huomioi, että kuluja on voinut kertyä useammalla tilikaudella”. Rahaa käyttöja hoitosuunnitelmien tekemiseen oli vastausten mukaan saatu keskimäärin 12?300 euroa. Etukäteen työn laajuutta ja kustannuksia on ollut varsin vaikeaa arvioida. Kysyttiin ”Paljonko käyttöja hoitosuunnitelma on tullut maksamaan yhteensä (mukaan lukien kalatalousalueen osallistaminen, mahdollinen konsultti, toiminnanjohtajan työpanos ja käännöstyöt). Kyselyssä selvitettiin käsityksiä korvauksen riittävyydestä. Suomen Kalastuslehti 1 • 15 Onko koolla väliä. Kielilakien vuoksi syntyviä kustannuksia kompensoidaan 1?000 euron erityiskorvauksella. Näiltä kysyttiin edelleen, onko 1?000 euron kielilisä riittävä. Ensin kysyttiin, onko alueenne kaksikielinen/saamenkielinen. Esimerkiksi saamen kielellä tarkoitetaan saamen kielilain mukaan inarinsaamen, koltansaamen tai pohjoissaamen kieltä. Mutta yli puolet vastaajista totesi, ettei tonni riitä. Keskiarvo, 15?717 euroa on sentään siinä luokassa, johon kustannuksien etukäteen arveltiin osuvan. Kalatalousalueiden kokoluokasta haluttiin saada kokonaiskuva, joten kysyttiin, mikä on kalatalousalueenne vesialueiden pinta-ala. Talouteen, kokoon ja sijaintiin liittyvää tarkastelua on aiheellista jatkaa edelleen aineiston jatkotyöstössä. Vastauksia saatiin 16, joista yksi oli Lapista. Kun kysyttiin mihin lisärahaa tarvittaisiin, niin eniten suunnitelmiin ja selvityksiin (47 %)
Elämää lukujen takana Lukujen lisäksi pyysimme kommentteja taloudesta. Tähän aineistoon palataan Kalatalouden Keskusliiton järjestämillä Valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä – jos korona suo. Kalatalousalueiden tuloslaskelman ja taseen lukuja selvitettiin kyselyssä hyvinkin tarkkaan. Siellä lukujen joukosta hän havainnoi niin sanotusti rakkautta lajiin ja jonka saatan myös allekirjoittaa. Alla muutamia, jotka kuvaavat hyvin päällimmäisiä tunnelmia. Nykyinen niukkuus huolestuttaa, kun muistetaan perusrahoituksen lähde, siis kalastonhoitomaksuvarat, joiden potentiaalisesta maksajakunnasta edelleen poistuu maksuiän täytyttyä vuosittain noin viisituhatta ihmistä. ”Krooninen rahapula ja työt vaan lisääntyy...tuskallinen tilanne!” ”Kalatalousalueen toiminta nojaa (toimii tai kaatuu) toiminnanjohtajan toimintaan.” ”Kalatalousalueen toiminta-avustustulot vähenivät samalla alueella aiemman kalastuslain aikana toimineiden kalastusalueiden yhteenlasketuista toiminta-avustuksista alle puoleen.” Vastaajien lkm Prosenttia (%) Hallintoon 6 11,3 Suunnitelmiin ja selvityksiin 25 47,2 Valvontaan 9 17,0 Kalavedenhoitoon (ei istutus) 7 13,2 Muuhun 6 11,3 Kalatalousalueet tarvitsisivat lisärahaa seuraavien tehtävien hoitamiseen.. Vaikka koronavuotena esimerkiksi kokouspalkkiot ja -kulut olivatkin selkeästi pienemmät kuin normivuotena.” Tähän ei siviilimaailmassa suostuttaisi Syksyllä minulla oli hieno tilaisuus kuunnella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousasiantuntija Nina Heleniuksen tekemän kalatalousalueiden haastattelukierroksen tulosten luennointia. Syntyy vaikutelma, että kalatalousalueet joutuvat tinkimään jopa lakisääteisten tehtäviensä hoitamisesta. 16 • Suomen Kalastuslehti 1 ”Toimintaan ei ole varoja, ellei toiminnanjohtaja hoida (hanki ulkopuolista rahoitusta) lähes päätoimisesti tai hoida pitkälti talkoilla kalatalousalueen toimintaa ja taloutta. Kun koronan aikaansaama kotimaan kalastuksen harrastuksen nousu laimenee, käsillä ovat ankeat ajat. riittäisi kattamaan lakisääteiset tehtävät. Kalatalousalueita hoidetaan rahoitusresursseilla, jollaisiin siviilimaailmassa ei suostuttaisi. ELY-keskuksen myöntämä toimintamääräraha/toimintavuosi on jo lähtökohtaisesti useamman tuhatta euroa vähemmän kuin kalatalousalueen pakolliset kulut (pj, hallitus, kokouskulut, tj, kirjanpito, tilintarkastus, pankkikulut, vakuutukset, tietosuojavastaava jne.). Vastausten keskiarvoksi tuli 21?566 euroa
Maanmittauslaitos (Peruskarttarasteri ja Kiinteistörekisterikartta 2019). 18 • Suomen Kalastuslehti 1 Kuvistuskuva
Uudistuksen jälkeen lähes kaikki yksityisten henkilöiden hakemat maanmittaustoimitukset on hinnoiteltu niin, että lopullinen maksu on ennakoitavissa jo hakemusvaiheessa varsin tarkasti. Kiinteähintaisuus takaa sen, ettei asiakkaalle tule yhdistämistoimituksen loppulaskun lisäksi muita ikäviä yllätyksiä. Koska isolla osakaskunnalla on jo valmiiksi paljon osakkaita, nousee lähtöhinta taulukossa jo isoksi. Tällöin isossa osakaskunnassa saatetaan pohtia, kannattaako sen lähteä yhdistämistoimitukseen mukaan, koska kustannukset ovat isot, mutta saatava hyöty on pieni. Osakkaiden lukumäärä ja toimitushinta määräytyy yhdistämisen jälkeisen tilanteen perusteella. Vesialueiden yhdistämisen kiinteistötoimitusmaksu on taulukoitu vuoden 2022 alusta voimaan tulleessa asetuksessa edelleen niin, että osakaskiinteistöjen lukumäärän kasvaessa myös toimitusmaksu nousee. Kiinteässä hinnoittelussa on heikkoutensa Vaikka toimitusten kiinteässä hinnoittelussa on tiettyä selkeyttä ja loppulaskukin pysyy kurissa, tuossa muoVesialueiden yhdistämistoimitusten hintoihin tuli reilut korotukset vuoden alusta. Yhdistämisten hinta nousi M aanmittausmaksujen hinnoitteluun tuli vuoden 2020 alussa uusia piirteitä, kun moni työaikaveloitteinen toimenpide muuttui kiinteähintaiseksi. Tilanne on hullunkurinen. Hintoja tulisi päinvastoin laskea, jotta yhdistymisiä saataisiin aikaiseksi. TEKSTI RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Osakaskiinteistöjen lukumäärä yhdistämisen jälkeen enintään Kiinteistötoimitusmaksu 2020 2022 200 2 500 € 2 560 € 500 2 800 € 2 920 € 1 000 3 700 € 3 840 € 2 000 6 300 € 6 510 € Kukin seuraava alkava 1 000 3 500 € 3 640 € Muiden yhteisten alueiden (kuten vesialueiden osakaskuntien) kuin yhteismetsien yhdistämisen kiinteistötoimitusmaksu.. Pienien alueiden myötä uuden osakaskunnan lupatulot eivätkä omistajakorvaukset todennäköisesti juurikaan kasva. Suuren osakaskunnan kannalta tällainen tilanne on taloudellisesti kannattamaton ja lopputulema on helposti se, että pienet, köyhät ja toimimattomat osakaskunnat jäävät edelleen oman onnensa nojaan. Otetaan esimerkiksi lähtötilanne, jossa on yksi iso osakaskunta toiminnan ytimenä ja rahoittajana ja siihen haluttaisiin liittää reunoilta pieniä toimimattomia osakaskuntia. Suomen Kalastuslehti 1 • 19 dossa siinä on ongelmansa
20 • Suomen Kalastuslehti 1 Kuha ohitti muikun saaliin arvossa sisävesien kaupallisessa kalastuksessa vuonna 2020.
Suomen Kalastuslehti 1 • 21 Kuha ohitti muikun TEKSTI MIKA RAHIKAINEN, PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA TAPIO KESKINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Tilastossa käytetään arvonlisäverotonta tuottajahintaa kaupallisen saaliin arvon määrittämisessä. 22 • Suomen Kalastuslehti 1 S isävesien kaupallisen kalastuksen saaliin tuottaja-arvo pieneni 15,4 miljoonaan euroon vuonna 2020. Tilanne heijastelee suurimmaksi osaksi Säkylän Pyhäjärven saalistasoa. Vuosina 2016?–?2020 muikkua on kalastettu keskimäärin 2,6 miljoona kiloa. Rysäsaaliin määrä oli 240?000 kiloa ja verkkosaaliin 50?000 kiloa. Sen lisäksi pyydystettiin 0,774 miljoonaa rapua. Niistä jokaisesta saatiin kymmenisen prosenttia muikun kokonaissaaliista. Vuoden 2020 saalis oli 20 prosenttia viiden viime vuoden keskiarvoa pienempi. Vuonna 2020 se oli pudonnut pois kolmen arvokkaimman lajin joukosta Lapissa ja Uusimaa Varsinais-Suomessa. Kaupallisesti tärkeimmistä lajeista pienenivät etenkin muikun, siian, särjen ja hauen saaliit. Koronan aiheuttama kesätapahtumien laajamittainen peruminen ja kysynnän pieneneminen ravintoloissa ja suurkeittiöissä voivat selittää pienemmäksi jäänyttä saalista. Muikkusaaliista puolet pyydystettiin Etelä-Savon järviltä. Se on huomattavasti vähemmän kuin vuosien 2016?–?2018 tilastoarvio. Lisäksi muikun mädin arvo oli 100?000 euroa. Saaliin arvolla mitattuna muikku oli vielä vuonna 2019 ainoa top 3 -laji kaikilla tilaston aluejakoperusteen mukaisilla alueilla. Muikku on aikaisemmin ollut sisävesien arvokkain saalislaji, mutta nyt kuha on noussut sitä arvokkaammaksi. Jääolosuhteet olivat hankalat talvella 2020, mikä vähentää kalastuksen määrää. Vuonna 2020 muikkua kalastettiin troolilla saman verran kuin vuonna 2019 eli 0,8 miljoonaa kiloa. Muikkusaalis väheni Muikkusaalis pieneni noin 0,5 miljoonaa kiloa ja oli 2,1 miljoonaa kiloa. Muikku oli edelleen määrältään tärkein saalislaji sisävesillä. Muikkusaaliin arvo oli kolmannes kaupallisen sisävesikalastuksen saaliin kokonaisarvosta. Saalis pieneni etenkin Etelä-Savon, Uusimaa Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan vesistöissä. Muikku oli pienikokoista monissa merkittävissä muikkuvesistöissä kuten Saimaalla. Rekisteröityneiden kaupallisten kalastajien määrä kasvoi 250 kalastajalla. Pienikokoisen muikun kysyntä on vähäistä. Muikun rinnalle tukevasti nousseen kaupallisen kalastuksen toisen peruspilarin, kuhan, saaliin arvo oli 5,7 miljoonaa euroa. Muita merkittäviä muikunpyyntialueita olivat Keski-Suomi, Kainuu ja Kaakkois-Suomi. Kuha ja muikku muodostivat kolme neljännestä sisävesien kaupallisen kalastuksen kalansaaliin arvosta. Pyyntiä harjoittaneiden kalastajien määrä kuitenkin pieneni yli 400 kalastajalla, eniten 2-ryhmässä. Kokonaiskalansaaliista sitä oli 40 prosenttia. Lajikohtainen saaliin arvo pieneni paria poikkeusta lukuun ottamatta kautta koko lajiston. Kuhasaalis kasvoi edelleen Kuhasaalis on moninkertaistunut parissa kymmenessä vuodessa. Kalansaalis oli yhteensä 5,3 miljoonaa kiloa. Myös Lapissa suhteellinen muutos oli suuri, kun muikkusaaliit putosivat puoleen. Uudenmaan Varsinais-Suomen saalis jäi vain 30 prosenttiin edelliseen vuoteen verrattuna. Nämä tekijät lienevät yhdessä syitä tavanomaista pienempään muikkusaalismäärään. Nuotalla pyydetyn muikun määrä oli noin miljoona kiloa, kun se oli edellisenä vuotena 1,5 miljoonaa kiloa. Kuhaja täplärapusaaliit kasvoivat hieman. Monin paikoin kalastajat olivat odotustilassa, kun kysyntää ei ollut normaalisti. Muikkusaaliin arvo oli 4,9 miljoonaa euroa. Saalis oli 67?000 kiloa vuonna 1998, ja ”Kuhasaaliin arvo oli 5,7 miljoonaa euroa.”
Vuodesta 2016 lähtien kuhaa on kalastettu vähintään 0,7 miljoonaa kiloa vuodessa. Saaliin pyyntialue tarkoittaa vuoteen 2014 saakka voimassa ollutta ELY-keskusten kalatalousyksikköjakoa. Kuhan keskihinta oli 6,28 euroa/kilo vuonna 2020, tosin arvio on epävarma. Sisävesien kaupallista kuhasaalista raportoi noin 500 kalastajaa, mutta tuottajahinnan ilmoitti vain noin 180 kalastajaa. Kuhakilosta maksettiin kalastajalle noin 30 senttiä edellisvuotta vähemmän. Mädin arvoa ei ole otettu huomioon. Ympyrän pinta-ala osoittaa saaliin kokonaisarvon sekä lajiosuudet tilastossa käytetyllä aluejaolla. Se oli vain kuudesosa koko kalansaaliin määrästä, mutta arvoltaan kaikkein suurin. Suomen Kalastuslehti 1 • 23 Sisävesien kaupallisen kalastuksen kalaja rapusaaliin arvo vuonna 2020. Vaikka saaliin määrä nousi hieman, pieneni saaliin arvo alemman tuottajahinnan seurauksena. Kuha oli saaliin arvoon perustuvalla top 3 -listalla kahdeksalla alueella kymmenestä. Tilaston laadun parantamiseksi olisi tärkeää saada kalastajilta hintatiedot saalisilmoituksen yhteydessä nykyistä kattavammin. Suurimmat kuhasaaliit kalastettiin Pohjois-Karjalassa,. Saalis kasvoi edelleen hieman, ja oli 0,9 miljoonaa kiloa vuonna 2020. 221?000 kiloa vuonna 2010, jolloin saalismäärien voimakas kasvu alkoi. Kuha puuttui listalta vain Lapissa, missä arvokkaimmat lajit olivat siika, taimen ja ahven sekä Uudenmaan – Varsinais-Suomen alueella, missä täplärapu, ahven ja särki olivat kärjessä
Kaupallinen kalastaja voi olla joko luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö eli yritys. Saalisilmoituksen voi tehdä joko kalastajille lähetetyllä paperisella lomakkeella tai sähköisen sovelluksen kautta. Kaikki rekisterissä olleet kalastajat eivät harjoita kaupallista kalastusta. Täplärapua on istutettu 1960-luvulta lähtien korvaamaan jokirapua, joka on Suomen vesistöjen alkuperäinen laji. 24 • Suomen Kalastuslehti 1 Kainuussa ja Pirkanmaan – Hämeen alueella. Rekisteröityneiden kalastajien määrä tarkoittaa tilannetta vuoden lopussa. Sitä oli enää alle kaksi prosenttia koko rapusaaliin määrästä, vaikka jokiravusta maksettiin täplärapua parempi kappalehinta. Vain lohisaalis oli sitä pienempi, 9?000 kiloa. Siitä valtaosa on Iija Kemijokien alaosalta pyydystettyä merilohta. Monen lajin saaliit pienenivät, taimensaalis kasvoi Edelliseen vuoteen verrattuna useimpien lajien saaliit pienenivät vuonna 2020. Viime vuonna kolmonen oli täplärapu, arvoltaan 0,9 miljoonaa euroa. Siikasaaliin arvo oli lähes sama täpläravun kanssa. Aktiivisten kalastajien määrä on arvio kalastusta harjoittaneiden kalastajien lukumäärästä. 2016 2017 2018 2019 2020 Rekisteröityneet kalastajat 1 766 1 766 1 935 1 598 1 852 Ryhmä 1 296 296 318 306 353 Ryhmä 2 1 470 1 470 1 617 1 292 1 499 Aktiiviset kalastajat 1 499 1 486 1 104 1 554 1 120 Ryhmä 1 259 265 273 333 318 Ryhmä 2 1 239 1 221 831 1 221 802. Jokiravun yhä pienenevä kaupallinen saalis kuvastaa erittäin uhanalaiseksi luokitellun lajin ravustettavien kantojen määrän vähenemistä. Sisävesien kaupalliseksi kalastajaksi rekisteröityneiden ja aktiivisten kalastajien määrät vuosina 2016 – 2020. Rysäsaaliin osuus kasvoi ja verkolla kalastetun kuhan osuus pieneni edelliseen vuoteen verrattuna. Jokirapu on lähes kadonnut saaliista. Ahvensaaliin arvo oli 711?000, särjen 569?000 ja hauen 561?000 euroa vuonna 2020. Niissä jokaisessa saaliin arvo oli 0,8?–?1,4 miljoonaa euroa. Poikkeuksia olivat taimen, täplärapu ja kuha. Kalastuslain mukaan kaikkien kalaa sisävesiltä myyntitarkoituksessa pyytävien henkilöiden on ilmoittauduttava ELY-keskuksen ylläpitämään rekisteriin, pidettävä kalastuksestaan päiväkirjaa ja ilmoitettava saalistiedot Luonnonvarakeskukselle. Särkikalojen (särjen ja lahnan) merkitys sisävesien kaupalliselle kalastukselle on kasvanut huomattavasti koko 2010-luvun ajan. Raporttitoiminnolla kalastaja voi tehdä yhteenvetoja omista ilmoituksistaan ja vertailla saalistaan alueiden, pyydysten ja vuosien välillä. Kuhasaaliista 80 prosenttia kalastettiin verkoilla ja lähes kaikki muu rysillä. Kaupallinen rapusaalis kasvoi hieman, ja kaikkiaan rapuja pyydystettiin 774?000 kappaletta vuonna 2020. Kuhan, muikun, täpläravun ja siian jälkeen arvokkaimmat saalislajit olivat ahven ja särki. Kalastustilastoja voi tarkastella Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannassa https://statdb.luke.fi/ Muikku oli vuonna 2020 edelleen saalismäärältään tärkein laji sisävesien kaupallisille kalastajille. Täpläravusta kolmanneksi arvokkain saalis Siika ja täplärapu ovat vaihdelleet kuhan ja muikun jälkeen kolmanneksi arvokkaimpana saalislajina. Sovellus toimii samalla kalastajan omana päiväkirjana. Kalastajien määrä vaihtelee Suomen sisävesille oli vuoden 2020 lopussa rekisteröitynyt noin 1?850 kaupallista kalastajaa. Ryhmä 1: kalastustoiminnan liikevaihdon keskiarvo kolmen viimeksi kuluneen tilikauden osalta yli 10 000 euroa, ryhmä 2: kaikki muut kaupalliset kalastajat. Taimensaalis on kuitenkin hyvin pieni, 14?000 kiloa, verrattuna lähes mihin tahansa muuhun kaupallisesti kalastettuun lajiin. Rekisteröityneiden kalastajien lukumäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 250 toimijalla, 1-ryhmässä kalastajia oli noin 350 ja 2-ryhmässä noin 1?500 toimijaa. Aktiivisten kalastajien määrä ja osuus rekisterissä olevista kalastajista pienenivät. Mateen arvo oli 277?000, ja lahnasaaliin 264?000 euroa
Suomen Kalastuslehti 1 • 25
Tuhansien järvien maamme tarjoaa hienot puitteet unohtumattomille kalastuselämyksille, mutta tätä ei ole hyödynnetty vielä optimaalisesti.. 26 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalastusmatkailun markkinointi Suomen matkailukalastuselinkeino on vielä pienimuotoista ja kehityksensä alkuvaiheessa verrattuna muihin Pohjoismaihin
Kalastusmatkailuyrittäjillä on halua ja kiinnostusta kehittää ulkomaille kohdennettua markkinointia, mutta heiltä selvästi puuttuu tarvittavia resursseja. Kalastusmatkailun kehittämistavoite sisältyykin Suomen nykyiseen hallitusohjelmaan ja kehittämisohjelma valtion budjettiin vuodelle 2022. Tutkimukseen osallistui kahdeksan yrittäjää ympäri Suomea. Suomen Kalastuslehti 1 • 27 L oppuvuonna 2021 opinnäytetyönä toteutettu haastattelututkimus pyrki selvittämään kalastusmatkailuyrittäjien asenteet ja tekemät toimenpiteet kansainvälisessä markkinoinnissa. Kysyntä kansainväliselle kalastusmatkailulle tulee kasvamaan, mutta kehitys riippuu paljon siitä, miten Suomessa pystytään vastaamaan kysyntään tuottamalla tarpeeksi laadukasta tarjontaa ja markkinointia. Kalatalouden Keskusliitto on ylläpitänyt vanhaa Matkailun edistämiskeskuksen tuottamaa kalastuksen maaportaalin aineistoa nettisivulla Fishinginfinland.fi. Varsinkin puskaradion merkitystä painotettiin. Kalastusmatkailussa on valtava potentiaali Suomella on valtava potentiaali kasvattaa asemaansa kalastusmatkailun kohdemaana. Haastatellut kalastusmatkailuyrittäjät olivat kiinnostuneita opinnäytetyön aiheesta ja pitivät sitä ajankohtaisena ja tärkeänä. Aiheesta lisää: Karttunen, I. Kotimaisille kalastusmatkailijoille nämä kalalajit ovat usein arkipäivää, eivätkä ne toimi motivaationa kalastusmatkan ostopäätöstä tehdessä. 2022. Haastattelut toteutettiin marras-joulukuun 2021 aikana. Yrittäjät eivät pysty siihen yksin, vaan se vaatii yhteistyötä niin yrittäjien kuin valtion tasolla. Sosiaalinen media tärkeässä roolissa Tärkeimmiksi markkinointikanaviksi koetaan hakukoneoptimointi, sosiaalisen median kanavat (Instagram ja Facebook) ja suusanallinen viestintä. Vaikka kiinnostusta ja halua kehittyä markkinoinnin saralla on, ulkoista markkinointiapua silti tarvitaan. Ulkomainen matkailija hakee elämyksiä Ulkomaalainen matkailija kokee kalastuksen enemmän kokonaisvaltaisena luontoelämyksenä, kun taas suomalaiset ovat selvästi itsenäisempiä kalastajia ja heillä on kalastusoppaalle usein määritellympi tarve, kuten oma ennätyskala tai hyvä kalapaikka. Yrittäjät suhtautuvat kansainvälisiin asiakkaisiin myönteisesti ja kokevat heidän muodostavan liiketoiminnalleen tavoittelemisen arvoisia kohderyhmiä. Kalastusmatkailun markkinoinnissa tulisi hyödyntää kohdemarkkinoiden sosiaalisia medioita ja markkinoinnissa pyrkiä toimivaan yhteistyöhön. Kaikkien yrittäjien asiakaskuntaan kuului olennaisena osana ulkomaalaiset matkailijat ja keskiarvo ulkomaalaisten osuudesta kaikista asiakkaista oli 45 % ennen Covid-19 pandemiaa. Myös kalastusmatkailun parissa työskentelevien tulisi nykyistä paremmin seurata alan uusia trendejä ja löytää uusia sosiaalisen median markkinointikanavia kuten TikTok. Ulkomaalaiset käyttävät enemmän rahaa ja ostavat usein lisäpalveluita, kun taas suomalaisille myydään riisutumpia paketteja. Kalastusoppaiden ammattitaito pohjautuu heidän omiin kiinnostuksen kohteisiinsa ja niinpä osaaminen pitkälti keskittyy kalastusaktiviteetin ympärille. Suomen kalastusmatkailusta tulisi tuottaa mielikuvia muokkaavia aineistoja kohdemaiden valtamedioille. Kun matkailija on kokenut miellyttävän elämyksen, siitä kerrotaan mielellään eteenpäin varsinkin yritysmaailmassa. Yrittäjien mielestä tämä sivusto ei enää sellaisenaan vastaa kalastusmatkailijoiden tai yrittäjien tarpeita. TEKSTI IDA KARTTUNEN, HAAGA-HELIA AMK KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Fishing tourism and its international marketing in Finland. Pandemian vuoksi kansainvälinen matkailu on luonnollisesti väliaikaisesti keskeytynyt. Haastatteluissa kävi ilmi, että hauen kalastus ja ylipäätään suomalaiset järvikalat ovat ulkomaalaiselle elämyksellisiä. Useampi yrittäjä uskoo, että patoutunut kalastusmatkailuinto tulee johtamaan siihen, että kansainvälisten matkailijoiden osuus tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. Lisäksi kysyttiin mitä eroa on ulkomaalaisella ja suomalaisella kalastusmatkailijalla ja eroavatko matkailutuotteet ja -palvelut kohderyhmästä riippuen. Jos sivustosta aiotaan pitää kiinni, se tulisi laadukkaasti päivittää vastaamaan vuotta 2022. Haaga-Helia. Tehokas ja tuloksellinen markkinointi tarvitsee aikaa, rahaa ja osaamista. Kenelläkään haastatelluista yrittäjistä ei ollut markkinointisuunnitelmaa vaan he toteuttivat markkinointia enemmän ”fiiliksen mukaan”. Markkinoinnissa tarvitaan ulkoista apua Markkinoinnilla on suuri rooli mielikuvien luomisessa
Kuusamon kaupunki on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti ja ollut hyvä yhteistyökumppani. Kaupunginjohtaja Jouko Manninen toteaa, että voimalaitoksen poistamisella voidaan saada taimenkanta elpymään. Kaupan hinta on 3,8 miljoonaa euroa, joka maksetaan neljässä erässä vuoden 2022 loppuun mennessä. Yhdistyksen puheenjohtaja Matti Aikio ja sihteeri Markku Tornberg ovat neuvotelleet maaja metsätalousministeriön Nousu-hankkeen tukemana ostosopimuksen voimalan nykyisen omistajan Koskienergia Oy kanssa. Maaja metsätalousministerio on myöntänyt Nousu-hankerahoituksesta puolet voimalan ostoon tarvittavasta summasta ja toinen puoli pitää kerätä kokoon lahjoituksista. Varainkeruu jatkuu koko ajan. Vuoden 2021 loppuun mennessä ostorahaa on kerätty lähes puoli miljoonaa euroa. Vesialueiden osakaskunnista Kiitämä on lahjoittanut 5?000 euroa, Suininki 6?000 euroa ja Vuotunki 8?000 euroa. Suomen ja Venäjän yhteinen taimenkanta Oulangan taimenen kutuja poikastuotantoalueet ovat Kuusamon suuret joet Oulanka, Kitka ja Kuusinki ja kasvualueet Venäjän puolella Paanajärvi ja Pääjärvi. TEKSTI JA KUVA MARKKU MYLLYLÄ K uusinkijoki kuntoon ry perustettiin Kuusamossa vuonna 2020 ja sen tavoitteena on saada Kuusingin taimenelle uutta nousuväylää yli 50 kilometriä Myllykosken 1,4 MW tippavoimalaitoksen yläpuolisiin vesiin ja uusia kutualueita puroissa ja joissa aina Suininkijärven ja Kiitämäjärven vesistöihin saakka. Oulangalla taimen pääsee nousemaan latvavesille Sallan puolelle saakka, Kitkajoella Jyrävän putouksen alle ja Kuusinkijoella nyt Myllykosken voimalaitoksen alapuolelle.. Varainkeruu hyvässä vauhdissa Valtio on mukana projektissa Nousu-hankkeen kautta 1,9 miljoonalla eurolla ja toisen puolen kerää Kuusinkijoki kuntoon yhdistys. Tähän mennessä suurimmat lahjoittajat ovat olleet Ilkka Herlin 150?000 euroa, WWF 100?000 euroa ja Lähi-Tapiola 50?000 euroa. Voimalaitoksen purku nostaa Kuusamon luontoimagoa ja tukee kalastusmatkailun kehittämistä. Yksityiset Kuusingin ystävät ovat tukeneet hanketta 20?–?500 euron summilla. 28 • Suomen Kalastuslehti 1 Kuusinkijoen Myllykosken tippavoimala purkuun Kuusamossa kerätään varoja Myllykosken voimalan purkamiseksi taimenen tieltä. Yhdistyksen hallituksessa ovat edustettuna kaikki alueen osakaskunnat ja vesienomistajat
Laita viestikohtaan oma nimi tai Kuusinki. Lahjoituksia voi tehdä keräystilille: FI15 5194 0720 2308 74. Iso kiitos lahjoituksesta Kuusingin taimenen pelastamiseksi!. Pahimmillaan joki on ollut kesällä lähes kuivilla ja taimenen pienpoikaset ovat tuhoutuneet veden puutteessa. Voimalaitos valmistui vuonna 1956. Aiheesta lisää www.kuusinkijoki.fi Kuusinkijoen Myllykosken 1,4 MW tippavoimalaitos on nousueste taimenelle. Oulangan taimenkannat ovat viimeisiä Suomen villejä taimenkantoja. Taimenkannan elpymistä eivät ole edistäneet 1,4 MW tippavoimalan vuosihuollolliset tai muut virtaamaan vaikuttavat toimenpiteet. Kuusingin taimen on riutunut vuosikausia ja tarvitsee elvytystä myös Suomen puolella Kuusamossa. Esisuunnitelmat vaihtoehdoista ovat valmistuneet ja niiden pohjalta tehdään lopulliset suunnitelmat, LAHJOITA! Varainkeruu Kuusingin voimalaitoksen lunastamiseksi jatkuu. Pienistä puroista se iso virta kasvaa! Lupa RA/2021/512. Kuusamon Kuusinkijoen taimenkanta on yksi Oulangan taimenen osakannoista ja on yhteinen Suomenja Venäjän kanssa. Voimalaitostoiminnan loputtua veden kulkua ohjataan vanhaan Piilijoen uomaan ja myös voimalaitoskanavaan. Suomen Kalastuslehti 1 • 29 miten veden virtaus järjestetään taimenen kululle ja poikastuotannolle sopivaksi
Kuore on herkullinen kala, jonka käyttöä meidän tulee lisätä. 30 • Suomen Kalastuslehti 1 Kuoretta lautaselle Kuore on aliarvostettu kala ruokapöydässämme. TEKSTI JA KUVAT ANITA STORM, MARTHAFÖRBUNDET. Me suomalaiset syömme kuoretta vain 10 grammaa henkeä kohden vuodessa
Myös halstrattu kuore on hyvää. Lopputuloksena vedät vain kalan hampaiden välistä niin että käteen jää pelkkä selkäruoto. Toinen hyvä tuntomerkki on alaleuka, joka on yläleukaa pidempi ja täynnä teräviä hampaita.. Suomen Kalastuslehti 1 • 31 K uoretta arvostetaan mainiona ruokakalana Baltian maissa ja Venäjällä. Kuore on erinomaista savustettuna ja se voidaan savustaa yhtä lailla perinteisellä savustusuunilla kuin sähkökäyttöisellä. On vaikea ymmärtää, että samaan aikaan kun Suomesta viedään ulkomaille kuoretta niin suurkeittiöihin tuodaan raaka-aineeksi halpaa norjalaista kasvatettua lohta. Saksassakin järjestetään kuorefestivaaleja. Kuoretta suurkeittiöön Kuore nautitaan tavallisimmin savustettuna tai paistettuna, mutta se maistuu hyvältä myös friteerattuna, gratinoituna tai säilöttynä. Raaka-aineen tulee siis olla halvimmasta päästä, mikä sulkee pois vaikkapa siian ja ahvenen käytön. Hankkeen aikana kuoretta tarjoiltiin kahdessa päiväkodissa sekä vanhainkodissa ja vanhusten ruokapalvelussa. Pohjolassa kuoreen maine riippuu paikkakunnasta. Lisäksi kuoretta tarjoiltiin alakouluissa Muurikka-pannulla valmistettuna ja 75 % oppilaista piti siitä todella paljon. Se on pitkänomainen, hopeanhohtoinen kala, jossa on häivähdys vihreää ja sinistä. Kurkuntuoksuinen erikoisuus Kuoretta tavataan miltei koko maassa, niin merialueella kuin järvissä. Laji kuuluu kuorekaloihin ja sillä on rasvaevä samaan tapaan kuin lohikaloilla. Koulujen välille syntyi jopa kilpailu siitä, kuka pystyy syömään eniten kuoreita. Panerointiin voi käyttää ruisjauhoa, vehnäjauhoja tai vaikkapa mustatorvisienijauhetta. Kuore sopii kotikokeille Kuoretta voi valmistaa yksinkertaisimmin voissa paistamalla. Perunamuusi on loistava kaveri kalalle. Tällä hetkellä johdossa on 12-vuotias tyttö, joka on syönyt 17 kuoretta. Kun kuoreen kostuttaa munakermaseoksessa ennen jauhossa pyrittämistä, paneerauksesta tulee tasaisempi ja kala saa kauniin kultaisen värin. Se voi olla kaikkea köyhien ruuasta aina rikkaiden luksusherkkuun. Kannatta kokeilla myös pelkkiä pyrstöeviä, monet pikkulapset ovat ihastuneet rapeiksi paistettuihin pyrstöihin. Samalla kalaa kuitenkin tulisi tarjota kahdesti viikossa. Ruotsinkielisellä Marthaförbundetilla on ollut hanke, jossa pyrimme lisäämään säyneen, kuoreen ja pienikokoisen silakan käyttöä suurkeittiöissä. Kuore voi kasvaa meressä jopa 30 senttimetrin pituiseksi. Suurkeittiöillä ja erityisesti julkisen puolen keittiöillä raha on tiukassa eli annosta kohden on käytettävissä hyvin vähän rahaa
Vaihda vesi ja vispaa uudelleen. Se selviää hyvin käsittelystä ja pakastamisesta. Mäti on valmista, kun pois kaadettava vesi on aivan puhdasta. Tämän jälkeen voi irrottaa mätipussit, joista toinen on usein selvästi suurempi. Video kuoreen mädin käsittelystä: https://youtu.be/saffFG_7lPA Kuore on parvikala. Laita mäti astiaan, jonne kaadat kylmää vettä. Kuoretta on tuolloin mahdollista pyytää suuria määriä. Astian tulee olla riittävän suuri, jotta sinne mahtuu ¼ mätiä ja ¾ vettä. Kuoreen mätiä voi kerätä talteen helmikuusta lähtien aina kutuun saakka toukokuun alkuun. Mäti on parhaimmillaan huhtikuussa, jolloin se parhaiten irtoaa mätipusseista. Siitä ei sulatettaessa tule aivan yhtä kosteaa kuin muikun mädistä. Veden mukana poistuvat irtonaiset kalvot, veri ja muu irtonainen materiaali. Jäiden lähdön aikaan kuoreet vaeltavat mereltä jokisuihin tai matalikoille kutemaan. Nyt pitää olla tarkkana, ettei saa mukaansa uimarakossa mahdollisesti olevia sukkulamatoja. Haju tulee kalan niskassa olevasta rauhasesta. Tavallisesti kuoretta saadaan ei toivottuna saaliina muiden kalojen pyynnin yhteydessä. 32 • Suomen Kalastuslehti 1 koita mätiä vispilällä ja poista vispilään kiinni jääneet kalvot. Yksi syy miksi toiset välttävät kuoretta on sen erikoinen tuoreen kurkun tuoksua muistuttava haju. Kuoreen mäti on niin hienojakoista, että sitä on joskus kutsuttu jopa mätivoiksi. Punnitse mäti ja lisää suolaa noin 2,5?–?3 % painosta. SeMerialueella kuore kasvaa tavallisesti suuremmaksi kuin sen sivävesiltä tavattavat lajikumppanit.. Kun lopetat sekoittamisen, mäti valuu astian pohjalle. Kuoreen mäti on hienojakoista, kullankeltaista ja koostumukseltaan kiinteää. Kumoa mäti tiheällä kankaalla tai kahvin suodatinpussilla varustettuun siivilään ja anna sen valua seuraavaan päivään. Mäti on hienojakoista ja kullankeltaista Purista mäti sormin ulos mätipusseista. Sen jälkeen katkaise kalan niska rintaevien takaa. Aloita leikkaamalla peräaukon kohdalta päätä kohden. Kun irrottaa pään, seuraavat sisäelimet mukana. Kuoreen käsittely Helpointa kuoreen avaaminen on pienikokoisilla saksilla
Töröjen kutuaika on pitkä, toukokuun lopulta elokuun alkupuolelle. Myös kutu tapahtuu yöaikana. Suomen Kalastuslehti 1 • 33 1. 2. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Töröt ovat aktiivisimpia yöaikaan, jolloin ne ruokailevat vilkkaasti ja nopealiikkeisesti. 7. Naaraiden silmät ovat pienemmät ja evät lyhyemmät. Töröä arvostetaan ravintokalana erityisesti ranskankielisessä Euroopassa ja Iso-Britanniassa, siellä niitä myös viljellään ruokakalaksi. Töröt elävät parvissa, mutta sameissa vesissä parvien koko on pienempi kuin kirkkaissa vesissä. 4. 6. 5. Tämä johtuu näkyvyydestä, jolla on merkittävä rooli parvien koossa pitämisessä. 9. Koiraiden silmät ovat jossain määrin suuremmat, ja niillä on suuret lähes vatsaeviin asti ulottuvat rintaevät. Törö (Gobio gobio) kuuluu särkikaloihin ja elää pääasiassa eteläsuomalaisissa virtavesissä. Kutuaikana koiraalle kehittyy kutukyhmyjä pään ja etuselän alueelle. Suomen kalat. Suomessa töröjen asuttamat virtavedet ovat pääasiassa savisameita, kun taas muualla Euroopassa niiden mainitaan viihtyvän kirkasvetisissä soraja hiekkapohjaisissa joissa sekä järvissä ja paikoin Itämeren rannikolla. 8. Talvella töröt siirtyvät matalasta syvempiin joen monttuihin tai joen ulkopuolelle mereen tai järveen, mutta ei koskaan kymmenien metrien syvyyteen muiden särkikalojen tapaan. Töröjen sukupuolilla on eroja. 10 faktaa töröstä TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA SH U TT ER ST O CK. Törön kylkiviivan yläpuolella on 6 – 12 tummaa laikkua, jotka muodostavat selväpiirteisen vaakasuoran leveähkön rivin. 3. 10. Harvakseltaan niitä on tavattu rannikkovesissämme ja eräistä järvistämme, mutta ne on miltei poikkeuksetta ollut jokisuualueilta. Töröt lisääntyvät sorapohjilla hyvin matalassa, alle puolimetrisessä vedessä
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. 34 • Suomen Kalastuslehti 1 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 15,00 €
Osakaskunta voi olla yhteydessä kalatalousalueeseen ja pyrkiä yhteensovittamaan kalastuksenvalvontaa paremmin osapuolten välillä. ELY-keskus voi ne harkinnallaan hyväksyä tai hylätä. Käyttöja hoitosuunnitelman sisältöön voi perehtyä pyytämällä sähköistä kopiota käyttöja hoitosuunnitelmasta oman alueen kalatalousalueelta (osalla kalatalousalueista on käyttöja hoitosuunnitelma omilla verkkosivuillaan). Toissijaisesti kaupallinen kalastaja voi hakea lupaa harjoittaa kaupallista kalastusta alueella ilman osakaskunnan suostumusta, mutta se vaatii vielä useiden kriteerien täyttymistä. Käyttöja hoitosuunnitelma sisältää muun muassa perustiedot alueen vesistöjen ja kalakantojen tilasta, suunnitelmia kalakantojen hoitotoimenpiteiksi, ehdotuksia kalastuksen säätelytoimenpiteiksi sekä kaupalliseen kalastukseen hyvien soveltuvien alueiden määritykset. Lain mukaan rajoitukset tai kiellot eivät saa rajoittaa kalastusoikeuden hyödyntämistä enempää kuin on välttämätöntä rajoituksen tai kiellon tavoitteen saavuttamiseksi. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto KHS:n toimeenpaneminen osakaskunnan vesialueella. Mahdollisten rajoitusten tarkoitus on lähtökohtaisesti turvata kalakantoja ja kalataloudellisia tutkimuksia. KÄYTTÖJA hoitosuunnitelmien on isossa kuvassa tarkoitus turvata kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus, ja edistää vapaa-ajan sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Käyttöja hoitosuunnitelmien toimeenpanosta vastaavat osakaskunnat siltä osin, kun käyttöja hoitosuunnitelmat niitä koskevat. Suomen Kalastuslehti 1 • 35 LAKIASIAA KEVÄÄN 2022 aikana ELY-keskukset hyväksyvät useimpien kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmat, ellei huomauttamista ole. Kun käyttöja hoitosuunnitelmat valitusaikojen umpeuduttua lainvoimaistuvat, on vuorossa suunnitelmien täytäntöönpano. Tämä tarkoittaa osakaskunnan vesialueella käytännössä kalastuksen järjestämistä käyttöja hoitosuunnitelman asettamien kehysten puitteissa. ON TÄRKEÄÄ selvittää, onko osakaskunnan vesialueelle suunniteltu kalastuksenvalvonnan järjestämistä kalatalousalueen toimesta. KALATALOUSALUE ON voinut ehdottaa rajoituksia osakaskunnan vesialueelle. Osakaskunta joutuu siis ottamaan huomioon mahdolliset ELY-keskuksen asettamat rajoitukset kalastusta järjestäessään, mutta se saa edelleen muilta osin määrätä kalastuksesta normaaliin tapaan. Tällöin voidaan välttyä esimerkiksi resurssien hukkaamiselta päällekkäiseen kalastuksenvalvontaan. Kalatalousalueelle voi lisäksi kertoa esimerkiksi osakaskunnan omista lupaehdoista tai alueista, jotka kaipaavat erityistä huomiota kalastuksenvalvonnalta. Ensisijaisesti edelleen pyritään siihen, että osakaskunta vapaaehtoisesti sopii kalastuksesta kaupallisen kalastajan kanssa. MIKÄLI OSAKASKUNNAN vesialue on määritelty kaupalliseen kalastukseen hyvin sopivaksi, on tarkoituksena toisaalta elinkeinonharjoittamisen turvaaminen ja toisaalta kalakantojen tehokkaampi hyödyntäminen
Janne Partasen vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu kalastus, metsästys sekä monipuolinen luontoliikunta. Viime vuosina hän on keskittynyt sukelluskalastusharrastukseen kehittäen samalla lajin kilpailutoimintaa Järvi-Suomessa. Hänen tehtäviinsä ovat kuuluneet erilaisten kalastoon ja kalatalouteen liittyvien vaikutusarvioiden laatiminen, selvitysten, seurantojen ja kunnostusten suunnittelu sekä toteuttaminen. Anne on koulutukseltaan filosofian maisteri maantieteestä ja on suorittanut myös hallintotieteiden ja ympäristöoikeuden opinnot. Toiminnanjohtajana Janne Partanen koordinoi Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen toimintaa sekä hoitaa Salpausselän kalatalousalueen toiminnanjohtajan tehtäviä. Hänellä on työkokemusta myös Maanmittauslaitokselta sekä osakaskuntien yhdistymistä koskevasta tutkimuksesta. Tomin mieli lepää Vuoksen vesistöön kuuluvan Suvasveden aavoilla selkävesillä tai Saimaan Pihlajaveden saaristoluonnossa. Hän on ollut osa kalatalouskeskuksen tiimiä jo vuodesta 2020 käyttöja hoitosuunnitelmien kirjoittajana. Ruokakalat Anne käy pyytämässä verkoilla mökkirannasta Suvasvedeltä. 36 • Suomen Kalastuslehti 1 HENKILÖUUTISIA ANNE MÄKELÄ POHJOIS-SAVOON Anne Mäkelä aloitti kalatalousneuvojana Pohjois-Savon kalatalouskeskuksessa syyskuussa 2021. Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva Tomi on työskennellyt aikaisemmin kalaja vesiaiheiden sekä viestinnän parissa muun muassa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöyksikössä, Suomen vesistösäätiön viestinnässä sekä Suomen luonnonsuojeluliiton virtavesitiedottajana. Anne harrastaa intohimoisesti melontaa, vaellusta ja hiihtoa. Vedenalainen maailma vie mukanaan myös töiden ulkopuolella. Viimeisten kahden vuoden aikana Janne Partanen on laatinut useita kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmia. Janne Partanen on aikaisemmin työskennellyt yli 15 vuoden ajan ympäristöalan konsultointitehtävissä. Aiemmin Anne on työskennellyt ympäristömelumittausten parissa. TOMI RÄSÄNEN KESKUSLIITTOON Tomi Räsänen aloitti viestintäasiantuntijana Kalatalouden Keskusliitossa 3.1.2022. Tomin työtehtäviin kuuluvat liiton viestintätehtävät muun muassa sisällöntuotanto, sosiaalisen median kanavien kehittäminen sekä ylläpito. JANNE PARTANEN PÄIJÄT-HÄMEESEEN Janne Partanen aloitti Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajana joulukuun alussa 2021. Annen rakkaus järviluontoon ja kalastukseen syttyi 20 vuotta sitten Itä-Suomeen muuton myötä. Tärkeä osa vapaa-aikaa on myös pieni villakoiranpentu Pablo.
Utkommer med fyra nummer per år. Fortlöpande prenumeration Pris: 38,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net SUOMEN KALASTUSLEHTI Tilaa Suomen Kalastuslehti. Suomen Kalastuslehti 1 • 37 Tiedon janoisille ahven.net FISKERITIDSKRIFT Fiskeritidskrift för Finland. Kahdeksan numeroa osakaskuntaja kalatalousasiaa kestotilauksena kotiisi heti vuoden 2022 alusta. Hinta: 48,00 €
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2022 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ HINTA 0,22 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 38 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
5 5.8. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. Ilmastohyvitys on ostettu: [Reforest] www.climatecalc.eu Cert. 29.4. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 18.3. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2022 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 2/2022 ilmestyy pe 18.3. 4 13.5. 4.2. no. krs 00700 Helsinki p. CC-000111/FI 4041 0955 Painotuote YM PÄRI STÖMERK KI MILJÖMÄRKT TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. 6 9.9. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla ja kompensoitu. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 7.1. 2 18.2. 3 1.4. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 7.10. 2.9. Drone ammattikalastuksen ja vesiviljelyn apuna -hankkeessa selvitettiin pienoiskopterin käyttömahdollisuuksia alkutuottajien apuna. 11.11. 7 14.10. 8 18.11. 16.12. Suomen Kalastuslehti 1 • 39 129. 10.6
Hinta 15,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Avuksi valvontaan Tilaa nyt! Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi