Suomen Kalastuslehti 1 • 1 1/2023 Viestintä kuntoon 30
Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalamuistipelissä on 48 eri kalalajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Korteissa kalojen nimet suomeksi ja ruotsiksi. 2 • Suomen Kalastuslehti 1 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Suomen Kalastuslehti 1 • 3 Sisältö 10 Saisiko olla 250 vai 6?000 hehtaaria. H EI KK I H EL LE , BI RD LI FE SU O M I 16 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O SH U TT ER ST O CK. 16 Valtakirja poliisille 18 Nyt tarvitaan lisää tietoa 22 Levähdysalueita vesilinnuille 26 Kyberturva yhteisöissä ja arkielämässä 28 KHS tutuksi kaikille 30 Nyt viestimään 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 22 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Nyt on aika laittaa kalatalousalueiden viestintä kuntoon. Kuva Elina Pusaa
Kalatalouden edistämisvarojen jakautuminen 2017-2023 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O € 200 000 € 400 000 € 600 000 € 800 000 € 1 000 000 € 1 200 000 € 1 400 000 € 1 600 000 € 1 800 000 € 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 Omistajakorvausten kehitys 2010-2022* € 500 000 € 1 000 000 € 1 500 000 € 2 000 000 € 2 500 000 € 3 000 000 € 3 500 000 € 4 000 000 € 4 500 000 € 5 000 000 € 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 Kalatalousalueiden rahoituksen kehitys 2010-2022* SH U TT ER ST O CK 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Omistajakorvauksia 2 600 000 3 580 000 3 327 000 3 050 000 3 170 000 3 735 000 3 000 000 Kalatalousaluetoiminta 1 295 000 1 435 000 1 309 000 1 186 000 1 235 000 1 450 000 1 480 000 Kalatalousneuvonta 1 670 000 1 810 000 1 680 000 1 520 000 1 580 000 1 820 000 2 100 000 Kalatalouden edistäminen 2 310 000 2 450 000 2 270 000 2 055 000 2 135 000 2 500 000 2 675 000 Maksunkantokulut 700 000 700 000 700 000 650 000 680 000 800 000 800 000 Kalatalouden rekisterit 125 000 125 000 100 000 100 000 100 000 120 000 120 000 Kalastusmatkailuohjelma 300 000 600 000 Toimeenpano ja tutkimus 600 000 500 000 1 000 000 Yhteensä 8 700 000 10 100 000 10 286 000 9 161 000 9 400 000 11 725 000 10 775 000 * 2010-2015 vanhan lain mukaiset omistajaja viehekalastuskorvaukset laskettu yhteen * kalastusalueet vuoteen 2019
Palvelu on parhaimmillaan filosofisessa pohdinnassa. IHAN HETI ei osakaskuntien kokouksiin tai kalatalousaluepäiville ole tietokonehahmo tulossa kalatalousneuvontaa antamaan. Pankkien nettisivuilta löytää nykyisin automaattisia chattipalveluja, joihin voi kirjoittaa suoria kysymyksiä mieltä askarruttavista pankkiasioista. Kalatalouden triviatiedossa on vielä parannettavaa. PALVELUA TESTATESSANI vastaukset tulevat todellakin nopeasti ja lähes virheettömällä suomen kielellä. Tämä palvelu yhdistettynä vakuuttavan puheäänen sekä sopivan ihmishahmon luovaan palveluun voisi periaatteessa tuottaa vaikka kaikkitietävän kalatalousneuvojan, joka olisi palveluksessa ilman palkanmaksua 24/7 vuoden ympäri. Suurimmaksi Suomessa saaduksi kalaksi mainitaan 25-kiloinen kuha. Palveluun voi kirjoittaa suorasanaisen kysymyksen aiheesta kuin aiheesta ja vastaus tulee saman tien. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Odotettuani viimeksi turhaan puoli tuntia ihan oikeaa ihmistä puhelinyhteyteen kokeilin tätä chattia ja kas kummaa – asiani selvisi hetkessä. VIIME VUODEN lopulla esiteltiin hakukone Googlen korvaajaksi ennustettu Chat GPT-palvelu, joka artikkelien mukaan hoitaa jatkossa opiskelijoiden esseiden kirjoituksen sekä tekee tietokoneohjelmoijan päivän koodaustyön muutamissa sekunneissa. Suomen Kalastuslehti 1 • 5 Tekoäly kalatalousneuvojana PÄÄKIRJOITUS Ihan heti ei osakaskuntien kokouksiin tai kalatalousaluepäiville ole tietokonehahmo tulossa kalatalousneuvontaa antamaan.” NETTIUUTISIA SEURATESSA huomioni on kiinnittynyt toistuviin mainintoihin tekoälyn nopeasta kehityksestä. Kysymykseen ”Mikä on kalastuksen tarkoitus?” sain vastaukseksi pitkän pohdinnan kalavarojen kestävästä käytöstä, luonnossa liikkumisesta ja ravinnonsaannista. Viime vuoden aikana sain jo useita mainospuheluita, joissa huomasin hetken jälkeen juttelevani sujuvasti nauhoitteen kanssa. Seuraillaan kuitenkin kehitystä, jos tekoälystä jotain käytännön hyötyä kalatalouden edistämiseenkin saisi irti
Muoniossa sijaitsevassa Suomen Kalakirjastossa on Suomen kattavin kala-/ kalastusaiheinen julkaisukokoelma. Kokoelma käsittää suomalaista kalakirjallisuutta vuodesta 1730 aina nykyvuosiin asti. ”Valitettavasti tilastojen valossa näyttää siltä, että syystä taikka toisesta kalastonhoitomaksu jää monilta maksuvelvollisilta suorittamatta. Kirjaston tietokannassa on yli 51 000 kirjaa tai kirjoitusta ja määrä kasvaa uusien päivitysten myötä. Kalastonhoitomaksuja 9,3 miljoonalla eurolla Kalastajat lunastivat viime vuonna 266?700 kalastonhoitomaksua, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Marraskuun alussa käynnistyneessä vesiviljelyn mestari-kisälli -toimintamallin kehittämishankkeella muodostetaan alan verkosto ja kehitetään koulutuskonsepti, jolla voidaan edistää alalle työllistymistä. Euroissa luku on kuitenkin jo yli miljoona euroa vähemmän kuin huippuvuonna 2020 (10,4 M€). KESKUSLIITON JULKAISUSARJAT Kalatalouden Keskusliitto -sarjan ja sitä edeltäneen Suomen Kalastusyhdistys -sarjan julkaisut löytyvät nyt ilmestymisjärjstyksessä Suomen Kalakirjaston tietokannasta. Nyt samaa mallia on tarkoitus viilata vastaamaan vesiviljelyalan tarpeita. Arvioimme, että vain hieman yli puolet heistä maksaa maksun tällä hetkellä”, erikoissuunnittelija Jaakko Haapakoski Metsähallituksesta sanoo. Kalastonhoitomaksujen euromääräinen maksukertymä vanhan lain (2002 – 2015) ja uuden lain (2016 – 2022) aikana. 2 000 000 4 000 000 6 000 000 8 000 000 10 000 000 12 000 000 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 Ke rt ym ä eu ro in a (€ ) Kalastonhoitomaksukertymä vuosina 2002-2022 Vanha laki Uusi laki. Sisä-Suomen Kalaleaderillä on kokemusta uusien ammattikalastajien rekrytoinnista mestari-kisälli -toimintamallia hyödyntäen, tälläkin hetkellä mukana on kolme paria. 6 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET MESTARI-KISÄLLI VESIVILJELYYN Mestari-Kisälli -toimintamallia laajennetaan vesiviljelyn puolelle
Suomi toteuttaa tavoitteita parhaillaan lausuntokierroksella olevan kansallisen biodiversiteettistrategian keinoin. Jatkossa karttapalveluun tallennettujen seurantatietojen pohjalta voidaan arvioida kunnostustoiminnan tuloksia ja jatkotoimenpiteiden tarvetta. Lähes 200 valtiota neuvotteli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan vahvistamisesta. Keskeistä lakimuutoksessa on siirrettävien käyttöoikeuksien eli kaupallisten kalastajien kiintiöosuuksien muuttuminen toistaiseksi voimassa oleviksi. https://www.proagriaoulu.fi/fi/vesistokunnostajan-karttapalvelu-/. Silakan rysäkalastuksen siirrettävät käyttöoikeudet puolestaan umpeutuvat vuoden 2026 lopussa. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO KALASTUSKIINTIÖJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVA LAKIMUUTOS VAHVISTETTU Kalastuskiintiöjärjestelmää koskeva lakimuutos astui voimaan 10.1.2023. Suomen Kalastuslehti 1 • 7 LYHYET 2030 YK:n luontokokous saavutti Kanadan Montrealissa joulukuussa sovun luontokadon pysäyttämisestä. Lakimuutoksella silakan troolikalastuksen, kilohailin ja lohen siirrettävät käyttöoikeudet vahvistettiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Vuodesta 2027 silakan rysäkalastukselle vahvistetaan yhteiset ja riittävät rysäkalastuskiintiöt kahdelle kiintiöalueelle. KUNNOSTAJAN KARTTAPALVELU Kaikkia Suomen vesistökunnostajia palvelevaan Kunnostajan karttapalveluun on tehty merkittävä uudistus: kartalle pystyy nyt tallentamaan kunnostustoimenpiteiden lisäksi myös seurantatoimenpiteitä
Muista että pyydysten oikea merkintä on turvallisuusasia! Jäillä liikkujien turvallisuutta ei voi liikaa korostaa. 8 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET Pikkukalat ihmisravinnoksi Ruokateknologia-startup Hailia Nordic Oy on kehittänyt tuotantoprosessin, jolla pienikokoisista alihyödynnetyistä villikaloista voidaan valmistaa elintarvikkeita. Haluamme muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista. Uudenlaiset pikkukalaruoat on kehitetty yhteistyössä suurkeittiöasiakkaiden kanssa, ja ne ovat saaneet erinomaisen vastaanoton koemaisteluissa. Näin merkitset jäältä kalastettaessa pyydyksesi oikein: 1) Yli 40 cm avannot merkattava vähintään 1,2 m korkealla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. 3) Merkkisalko, jokaiseen avantoon. Hailia Nordic Oy:n perustajat teknologiajohtaja Otto Kaukonen, neuvonantaja Topi Jurvanen ja toimitusjohtaja Michaela Lindström. H AI LI A N O RD IC O Y MERKITSE PYYDYKSESI OIKEIN TALVELLA Talvikalastus on päässyt kunnolla vauhtiin koko maassa. Hailia valmistaa uudenlaisia kuluttajien vaatimukset täyttäviä terveellisiä ruokia villikaloista, jotka ovat perinteisesti päätyneet pääasiassa eläinten rehuksi. AN U VÄ LI TA LO /K AL AT AL O U D EN KE SK U SL II TT O. Tarkemmat ohjeet kalastusasetuksen vaatimista pyydysmerkinnöistä löydät Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta Merkitse pyydyksesi oikein -esitteestä, joka löytyy Ahvennetistä. Tuotanto alkaa alkuvuodesta uudessa ruokatehtaassa Karkkilassa. 4) Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. 2) Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin
Osakaskiinteistöjen lukumäärä yhdistämisen jälkeen enintään Kiinteistötoimitusmaksu 2020 2022 2023 200 2 500 € 2 560 € 3 300 € 500 2 800 € 2 920 € 3 760 € 1 000 3 700 € 3 840 € 4 950 € 2 000 6 300 € 6 510 € 8 390 € Kukin seuraava alkava 1 000 3 500 € 3 640 € 4 690 € Muiden yhteisten alueiden (kuten vesialueiden osakaskuntien) kuin yhteismetsien yhdistämisen kiinteistötoimitusmaksu.. SA N N A KU N IN G AS , LU KE KIITOSKIRJE POLIISIHALLITUKSELTA Kalatalouden Keskusliiton postilaatikkoon saapui vuoden alussa yllättävää ja ilahduttavaa postia. Poliisihallitus esitti vilpittömät kiitoksensa Kalatalouden Keskusliitolle kalastuksenvalvonnasta ja kalastuslainsäädännöstä poliiseille soveltuvan koulutuspaketin tekemisestä. Rohmutokko on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Toimenpide tehtiin marraskuun puolessa välissä rotenonipitoisella biohajoavalla liuoksella, joka on hyvin myrkyllistä kaloille ja vesieläimille, mutta vähemmän myrkyllistä nisäkkäille ja linnuille. Suomen Kalastuslehti 1 • 9 LYHYET ROHMUTOKKO YRITETÄÄN HÄVITTÄÄ Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö pyrkii hävittämään LS Kalavesien Hoito Oy:n kanssa haitalliseksi vieraslajiksi säädettyä rohmutokkoa varsinaissuomalaisesta lammesta. Edellinen korotus oli tehty vasta vuosi sitten. Poliisihallituksen mukaan koulutuspaketti antaa virkamiehille hyvät perustiedot ja ohjeet suorittaa kalastuksenvalvontaa. Poliisissa koulutuspakettia tulevat hyödyntämään poliisilaitosten erävalvonnan päällystövastaavat, erävalvontaa suorittavat poliisit ja muut aiheesta kiinnostuneet. Toimenpiteen onnistuminen selviää keväällä, kertoo kalastusbiologi Juhani Salmi Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Tavoitteena on koko rohmutokkoesiintymän hävittäminen. MAANMITTAUSLAITOKSEN YHDISTÄMISMAKSUT NOUSIVAT JÄLLEEN Maaja metsätalousministeriöltä joulukuun lopussa tullut asetus kiinteistötoimitusmaksusta piti sisällään reilun korotuksen Maanmittauslaitoksen suorittamien osakaskuntien yhdistämisten hintoihin. Lisäksi kiitokset saivat ylikomisario Juha Rosendahl paketin kehittämisestä sekä maaja metsätalousministeriö paketin rahoituksesta
Etelä-Savon uudet laajat osakaskunnat ovat kalastajien mieleen.. 10 • Suomen Kalastuslehti 1 Saisiko olla 250 vai 6?000 hehtaaria
Suomen Kalastuslehti 1 • 11 Etelä-Savoon on lyhyessä ajassa muodostettu suuri joukko isoja osakaskuntia. Mukana olleet ovat tyytyväisiä. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Samalla on saatu luotua hyvät kalastusmahdollisuudet, kehittyneet lupajärjestelmät ja osakaskuntien sähköiset palvelut
Seuraavassa tuloksia. Muutos on valtava. Etelä-Savoon on kymmenen vuoden aikana syntynyt noin 30 isoa osakaskuntaa, joiden vesialueen pinta-ala on noin 200?000 hehtaaria. Ihminen ajattelee asiaa usein omalta kannalta, yksilönä. Hankehenkilöiden toiminta koettiin myös onnistuneeksi ja merkittäväksi hankkeiden onnistumisessa. Isoilla osakaskunnilla on tuloja 1?–?4 euroa per hehtaari, joista kalastuslupatuloja on 20?–?70 % ja loput muita tuloja, kuten omistajakorvauksia ja norppasopimuskorvauksia. Kalastuksen valvontaan kohdennetaan myös aikaisempaa enemmän varoja. Kyselyyn vastanneiden osakaskuntien perusteella hankeavusteiset yhdistämisprojektit ovat tärkeitä, ja ne on onnistuneet hyvin tai erittäin hyvin (ka 4,2, asteikko 0?–?5). Useimmissa tapauksissa kaupallisten kalastajien, kuten myös vapaa-ajankalastajien, lupamyynti oli mietitty valmiiksi jo yhdistämistä suunnitellessa ja uuden toiminnan alkaessa. Eräs kyselyn vastaaja tiivistää hyvin yhdistämisen hyödyt: ”Kulut ovat samat kuin pienessä osakaskunnassa. Vastaavasti suurimmat menot kohdistuvat kalojen istutukseen ja hankkeiden toteuttamiseen. Nyt on voitu panostaa vesienhoitoon ja kalaston hoitoon. Vesialueen omistajat ja kalastajat tyytyväisiä Etelä-Savossa osakaskuntien yhdistämistä on toteutettu hankeavusteisesti vuodesta 2013 alkaen. Hyvä talous vaikuttaa kaikkeen toimintaan Isojen osakaskuntien toiminta on nykyaikaista ja talous vahvalla pohjalla. 12 • Suomen Kalastuslehti 1 V esialueen omistuksen pirstaleisuus vaikeuttaa kalastuksen järjestämistä ja hoitotoimia ympäri Suomen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen toteutti kesällä 2022 uusille osakaskunnille kyselyn, johon saatiin vastaukset 17 osakaskunnalta, kattaen noin 120?000 hehtaaria. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä, osakaskunta kannustaa kalastamaan”. Etelä-Savossa vesialueen omistajat ja kalatalousalueet ovat suhtautuneet yhdistämisiin erittäin positiivisesti ja osakaskuntien yhdistämisiä on tehty viimeisen 10 vuoden aikana enemmän kuin muissa maakunnissa yhteensä. Yhdistämistoimituksissa pitkään mukaan ollut Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo, että yhdistymistoimitusta aloitettaessa ja sen edetessä on ensisijaisen tärkeää, että viestintä on avointa ja rehellistä, väärää tietoa ei voi antaa. Saimaannorpan suojelemiseksi tehdyt kalastusrajoitukset ja niistä maksettavat korvaukset nostavat näissä talkoissa mukana olevien osakaskuntien tulot jopa neljään euroon hehtaaria kohden. Keskimäärin omistajakorvaukset ja kalastuslupatulot tuottavat osakaskunnille noin kaksi euroa hehtaaria kohden. Isommassa porukassa ajattelu on jo laajempaa, mietitään osakaskunnan joskus jopa maakunnan tasolla”, Hentinen toteaa. Uusien osakaskuntien keskimääräinen koko on yli 6?000 hehtaaria, kun osakaskuntien keskimääräinen koko oli vielä 2000-luvun alussa vain 250 hehtaaria. Merkittävää vastauksissa oli, ettei se sisältänyt yhtäkään negatiivista vastausta, asteikolla 0?–?5 kaikki vastaukset olivat joko 4 tai 5. ”Osakkaiden yleinen pelko on, muuttuuko oma omistus jollain tavalla. Isoimpien osakaskuntien vuositulot ovat yli 40?000 euroa ja kalastuslupatulotkin noin 20?000 euroa. Kaikkiaan 10 vuoden aikana on lakkautunut vajaa tuhat pientä osakaskuntaa. Kaikki kalastajat hyötyvät isoista osakaskunnista Kaupallisten kalastajien luvista ei tässä kohtaa kysytty, mutta Hentisellä on näppituntumaa tähänkin asiaan. Suurimmissa yhdistämishankkeissa yli 60 osakaskuntaa on laittanut alueensa yhteen ja kehittävät laajemman alueen kalataloutta. Uusien osakaskuntien keskimääräinen koko on yli 6?000 hehtaaria.
Lisäksi nettisivut sekä luvanmyynnin ja istutusten keskittäminen ovat keskeisiä hyötyjä”. Kaikilla uusilla osakaskunnilla on internet-sivut ja lupa-aluekartat saatavilla lupamyynnissä ja nettisivuilta. Toinen vastaaja kertoo, että ”Kalastus on helpompaa isommassa kokonaisuudessa, ei tarvitse rajoja vahtia joka paikassa. Kiinnostuneille on tuotu esille mahdollisuus päästä. Esimerkiksi Keski-Puulan osakaskunnan 19?000 hehtaarin laajuiselle vesialueelle myönnetään lupa kolmelle troolille. Isot osakaskunnat miettivät laajempaa kokonaisuutta, kuten kotimaisen kalan saannin turvaamista. Kalastajat ja vesialueen omistajat ovat erittäin tyytyväisiä uusien osakaskuntien toimintaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin kalastuksen edistämisessä (ka 4,4, asteikko 0?–?5). Kalastuksenvalvontaan on saatu lisää varoja Uusilla isoilla osakaskunnilla on enemmän rahaa käytettävissä myös kalastuksenvalvontaan. Pienemmissä osakaskunnissa näitä kumpaakaan ei ole pystytty toteuttamaan, jolloin kalastajan näkökulmasta tietojen saaminen osakaskunnan toiminnasta tai luvista on haastavaa. Kuten kalastuslupien suhteen, usein myös valvonnan järjestelyt on sovittu jo toiminnan aloittamisen yhteydessä. Osakaskunnan osakkaat asuvat erittäin laajalla alueella ja omistajamuutosten vaihdosten jälkeen tietojen etsintä on ollut haastavaa. Isomman osakaskunnan vesialueelle mahdollinen trooli ei tule enää niin sanotusti omaan rantaan ja se on helpompi hyväksyä. Ihmisiltä on kysytty halukkuutta kalastuksen valvontaan. Suomen Kalastuslehti 1 • 13 Uusien entistä laajempien osakaskuntien alueella kaupallinen kalastus onnistuu aiempaa paremmin. Isoilla osakaskunnilla ongelmaa ei ole. Alueelle kalakanta kestäisi neljännenkin, mutta se kalamäärä on varattu alueelle tehtävien lohenpoikasistukkaiden käyttöön
Toisaalta isoilla osakaskunnilla voi olla niin hyvin omaa rahaa, että ne voivat toteuttaa hankkeita itsenäisesti. Lisää aiheesta: https://kalastusetelasavo.fi/ Pohjois-Savon ELY-keskus toteutti kesällä 2022 uusille osakaskunnille kyselyn, johon saatiin vastaukset 17 osakaskunnalta. Näin eduskuntavaalien alla kannattaa pitää silmällä ja tuoda aktiivisesti esille kalavesien tilaa ja tulevaisuutta koskevia aiheita. Osakaskuntien toimintaa haittaavat kalastuksen järjestämisen kannalta liian pieni omistusyksiköiden koko sekä toimijoiden ikääntymisestä johtuva toiminnan hiipuminen. Hentisen mukaan isot osakaskunnat ovat hakeneet ahkerasti rahaa niin ELY-keskuksen ympäristökuin kalapuolelta. Lisävoimaa suurempiin hankkeisiin Osakaskunnilta kysyttiin samalla ovatko ne hakeneet hankerahoitusta saatavilla olevista läheistä. Ohjelma sisältää kalatalouden kannalta kolme tärkeää tavoitetta: kotimaisen kalan edistämisohjelman jatkaminen, osakaskuntien toimintaedellytysten parantaminen ja kalastonhoitomaksun maksajapohjan laajentaminen. Esimerkiksi Kyyvedellä oli ennen uuden osakaskunnan toiminnan aloittamista vain yksi kalastuksenvalvoja, nyt heitä on kuusi. Osakaskuntien yhdistämistoimitusten taloudellinen tukeminen toisi ratkaisuja näihin molempiin ongelmiin. Kalatalouden Keskusliitto on laatinut kalatalousohjelman kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Ero isojen ja pienten osakuntien välillä on kuitenkin selvä. Etelä-Savossa osakaskunnat ovat rakentaneet muun muassa betonisia veneenlaskuramppeja veneilijöiden ja kalastajien käyttöön. Vaalit tulossa, oletko valmis. Pohjois-Haukiveden osakaskunta on jopa hankkinut kolme jäähilekonetta ja sijoittanut ne eri puolelle osakunnan aluetta kaikkien kalastajien iloksi. Kyllä Ei Tyhjiä. Vaihtelu oli aika suurta. Toistaiseksi suuri osa ei vielä ollut hakenut hankerahoitusta. Vastaukset kysymykseen osakaskuntien hakemista hankerahoituksista vaihtelivat osakaskuntien välillä. Sen sijaan pienet eivät ole hakeneet lainkaan. 14 • Suomen Kalastuslehti 1 osallistumaan koulutukseen ja valvojankokeeseen. 53 12 35 35 12 41 71 59 47 65 6 17 6 18 23 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osakaskunta on toiminut kunnostushankkeen luvan hakijana tai hankevastaavana Muita rahoituksia, esim. säätiöiden tai kuntien rahoitusta Harkinnanvaraisia vesistötai kalataloudellisia kunnostusvaroja Kalatalouden edistämisvaroja Paikallista Leader-rahoitusta Prosenttia (%) O Onnkkoo oossaakkaasskkuunnttaa hhaakkeennuutt hhaannkkeerraahhooiittuussttaa?
Yhteisaluelain päivitys ei kuitenkaan ole maaja metsätalousministeriön kiirelistalla ja työn liikkeelle saaminen vaatii poliittista ohjausta. Yläikärajan poisto tai nostaminen vaatii kuitenkin selkeän poliittisen päätöksen.. Kalatalouden rahoituspohja ja samalla kalavesien hoito ja ylläpito perustuvat kalastonhoitomaksukertymään, joka on nyt rapautumassa ikäperusteisen vapautuksen johdosta. Yhteisaluelain vanhentumisen lisäksi osakaskuntien toimintaa haittaavat kalastuksen järjestämisen kannalta liian pieni omistusyksikön koko sekä tekijöiden ikääntymisestä johtuva toiminnan hiipuminen. Yläikäraja tuli kalastuslainsäädäntöön vuonna 1997 poliittisella lakialoitteella ilman vaikutusten arviointia eikä 65 vuotta ole vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ole enää ollut vanhuuseläkkeen raja. 65 vuotta täyttäneiden ikäperusteinen vapautus kalastonhoitomaksusta on poistettava tai nostettava ikäraja 70 vuoteen Kalastajista noin neljäsosa on täyttänyt 65 vuotta (LUKE, vapaa-ajankalastus 2020) ja heidän osuutensa on ikärakenteemme johdosta edelleen kasvamassa. Noin 5000 kalastajaa enemmän vapautuu maksusta vuositasolla vanhemmasta päästä kuin tulee nuorista 18 vuotta täyttävistä maksun piiriin. Suomen Kalastuslehti 1 • 15 EDUSKUNTAVAALIT 2023 Kalatalouden Keskusliiton kalatalousohjelma Kotimaisen kalan edistämisohjelman jatkaminen Yhteisaluelain uudistus, tuki osakaskuntien yhdistämiseen Suomessa syötävästä kalasta vain viidesosa on kotimaista alkuperää. Pienillä osakaskunnilla ei useinkaan ole itsellään varallisuutta yhdistämistoimitusten tekoon. Kalavesien omistuksen ja hoidon perusyksiköt, yhteisen vesialueen osakaskunnat kaipaavat monin paikoin toiminnan tehostamista. Alaikärajan (18 v) säilyttämisen tarpeesta on alalla laaja konsensus. Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyvällä kotimaisen kalan edistämisohjelmalla on kunnianhimoiset tavoitteet, mutta ohjelma on kesällä 2022 vasta alkuvaiheissaan. Kalatalouden vaihtotase vuonna 2021 oli 276 miljoonaa euroa alijäämäinen. Osakaskuntien toimintaa ohjaavassa yhteisaluelaissa on selviä korjaustarpeita esimerkiksi kirjanpitoa, toiminnantarkastusta sekä sähköisiä kokousmahdollisuuksia koskien. Osakaskuntien yhdistämistoimitusten taloudellinen tukeminen toimitusmaksuja keventämällä toisi ratkaisuja näihin molempiin ongelmiin. Huomattava osa ohjelman toimenpiteistä on ajateltu toteuttaa hyödyntäen Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahastoa, jonka ohjelmakausi kattaa seuraavan hallituskauden, eli vuodet 2021–2027
Vesialueiden omistajat eivät näitä kalastuksenvalvontaan liittyviä asioita ole aina muistaneet tai osanneet huomioida. Syyttäjällä ei ole valtaa rangaista tekijää ilman asianomistajan suostumusta. Poliisi voi ottaa tutkittavakseen ja/tai sakotettavaksi tällaisen tapauksen vain, jos asianomistaja vaatii rikoksesta epäillylle rangaistusta. Kalatalouden Keskusliitto sai vuonna 2021 vihiä, että pari isoa kaupunkia vesialueen omistajan ominaisuudessa oli kirjoittanut rajavartiolaitokselle ja poliisille valtakirjan, jolla niiden omiin määräyksiin kohdistuneiden rikkomusten osalta viranomaiset saattoivat laillisuusvalvonnan sivutuotteena ilman erillisiä kyselyjä suoranuottisesti käydä tarvittaviin rangaistustoimiin. K alastuslain tietyt rikkeet ja rikoslain tietyt rikokset ovat niin sanottuja asianomistajarikoksia, joiden osalta poliisilla tai syyttäjällä ei ole valtaa rangaista tekijää ilman vesialueen omistajan, eli asianomistajan suostumusta. Tällaisia vesialueen omistajan määräysten rikkomisia voivat olla vaikkapa luvallisen verkkomäärien ylittäminen tai kalastaminen pyydyksellä ilman vesialueenomistajan lupaa. 16 • Suomen Kalastuslehti 1 Valtakirja poliisille Kalatalouden Keskusliit0ssa on laadittu Asianomistajan pysyväissuostumus niminen asiakirja, jolla vesialueen omistaja valtuuttaa poliisin toimimaan. Toimintatapa vaikutti niin hyvältä, että keskusliitossa päätettiin valmistella suostumuksesta malli. ValmisteTEKSTI RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Suostumusmallin tekemiseen saatiin maaja metsätalousministeriöltä hankerahoitusta. Silloin valtuutusmenettelyä ei tarvitsisi keksiä missään uudelleen
Mikä on mallivaltakirjan sisältö. Sovitteluun suostuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että mikäli asia etenee esitutkintaan, kutsutaan asianomistaja ja rikoksentekijä sovittelutapahtumaan. Näissä kohteissa pitäisi menettelytavoista sopia vesialueiden omistajien kanssa, mikäli halutaan hillitä vapamääriä ja saada vakavampia seurauksia luvattomaan pyyntiin tai kalastusoikeuden ylittämiseen. Mikäli asia siirtyy tuomioistuinkäsittelyyn, asianomistaja voi vaatia korvauksena rikoksella aiheutunutta vahingon määrää ja pyytää, että syyttäjä ajaa viran puolesta asianomistajan ilmoittamaa korvausvaatimusta. Muitakin ajateltavissa olevia kohteita on. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Toivottavasti osakaskuntien yhdistämisten kautta syntyy jatkossa paljon lisää suuria yhtenäisiä lupa-alueita, joissa tällainen valtuutus voisi tuoda lisäryhtiä kalastuksenvalvontaa. Keväisessä siianpyynnissä harjoitetaan usein luvatonta pyyntiä ylimääräisillä vavoilla. Sovittelu vaatii kummankin osapuolen suostumuksen ja sovittelussa kuullaan kumpaakin osapuolta. Kenelle ja mihin tarkoitukseen. Tuloksena syntyi vahvasti juridinen, vähemmän kutsuvaa nimeä kantava Asianomistajan pysyväissuostumus. Asianomistaja voi valtakirjassa valtuuttaa, että poliisi tekee kalastusrikoksista, kalastusrikkomuksista ja luvattomista pyynneistä rikosilmoituksen. Tällä siis tarkoitetaan valtakirjaa, jolla vesialueen omistaja valtuuttaa poliisin ja/tai syyttäjän toimimaan, kuten suostumukseen on kirjoitettu, ilman tarvetta tiedustella asianomistajan kantaa jokaisessa samankaltaisessa tapauksessa uudestaan. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä Kalatalouden Keskusliiton lakimieheen Rasmus Åkerblomiin. Suostumus tehdään johonkin euromäärään asti, sakkomenettelyssähän asianomistaja ei voi vaatia vahingonkorvausta. Vaatimus rangaistuksesta on olennainen osa sisältöä, koska rangaistusta on vaadittava, jotta viranomainen voi aloittaa asiassa toimenpiteet. Suomen Kalastuslehti 1 • 17 lusta huolehti liiton lakimies. Valtakirjassa voidaan antaa suostumus kirjalliseen menettelyyn, mikä tarkoittaa, että asia voidaan tuomioistuimen niin päättäessä ja tiettyjen edellytysten täyttyessä käsitellä ilman pääkäsittelyä kevyemmässä kirjallisessa menettelyssä eikä varsinaista istuntoa järjestetä. Lisäksi voidaan vaatia, että asianomistaja ei suostu sovitteluun. Viranomainen tietenkin päättää itse, haluaako se osallistua tähän yhteistyöhön. Kalatalouden Keskusliiton tuottama pysyväissuostumusmalli ohjeineen on vapaasti kaikkien sitä tarvitsevien käytettävissä. Valtakirjan käyttö soveltuu parhaiten suurille lupa-aluekokonaisuuksille, kuten kaupunkien yleisessä lupamyynnissä oleville vesialueille. Valtakirja on laadittu osana maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista rahoitettua hanketta. Valtuutuksella voidaan antaa suostumus sakkomenettelylle kalastusrikkomusten ja luvatonta pyyntiä koskevien rikosten osalta. Malli on jo toimitettu monen kaupungin kalastusvastaaville, mutta ainakaan vielä valtuutuksia ei tiettävästi ole syntynyt
Kartoitusten lähtökohtana olisi sekä paikallinen että VELMU-projektissa kerätty tieto, mutta luotettavuuden turvaamiseksi alueet pitää varmistaa Nyt tarvitaan lisää tietoa Kalatalousalueiden uudet käyttöja hoitosuunnitelmat (KHS) ovat valmistuneet. Keinoja maanomistajien motivoimiseksi kunnostustöihin voisi myös selvittää. Kirjoittajat esittävät tässä artikkelissa ajatuksia siitä, mitä uutta tai aiempaa laadukkaampaa paikallista tai alueellista tietoa kalatalousalueilla jatkossa tarvittaisiin. Yksi mahdollisuus olisi, että kalatalousalueet ohjaisivat kalastonhoitomaksuista kertyviä varoja tulosperusteisesti sellaisille omistajille, jotka ovat tehneet alueillaan toimiviksi todettuja kunnostustoimia. Tietoa tarvittaisiin mahdollisten lisääntymisaikaisten kalastusrajoitusten suunnitteluun, alueiden suojeluun ympäristöä muuttavilta hankkeilta sekä myös merimetson aiheuttamien kalastovaikutusten vähentämiseen. Lisääntymisalueet avainasemassa rannikolla Rannikkolajien kuten ahvenen, kuhan ja hauen tärkeimmät lisääntymisalueet olisi hyvä tuntea nykyistä paremmin. Nyt kalatalousalueilla tarvitaan lisää tietoa kalakantoihin ja kalastukseen liittyvien toimien suunnitteluun. Tiedon puute on yksi merkittävä tekijä, joka heikentää mahdollisuuksia tehdä hyvin perusteltuja ratkaisuja kalavesien hoidossa. TEKSTI ANTTI LAPPALAINEN JA SANNA KUNINGAS, LUONNONVARAKESKUS KUVAT ANTTI LAPPALAINEN JA TAPIO GUSTAFSSON maastokartoituksilla. Kalatalousalueiden kannattaisi tässä asiassa aktivoitua ja hakea useamman alueen yhteistyönä hankerahoitusta, jolla saataisiin tarvittaessa ostettua kartoitustyö ulkopuoliselta toimijalta. Istutusten tuotto ja kalastuksen säätely Siian eri istukasmuotojen ja kantojen osuuksista saaliissa ja istutusten tuotosta tarvittaisiin tuoretta tietoa. Samalla voisi kartoittaa mahdollisia rannikkokalalajien lisääntymisalueiden kunnostuskohteita kuten kluuveja, joihin kalojen kulkuyhteys on umpeutumassa. 18 • Suomen Kalastuslehti 1 K alatalousalueiden ensimmäiset käyttöja hoitosuunnitelmat (KHS) ovat pääosin valmistuneet. Tässä yhteydessä myös Kalatalouden Keskusliitto ja sen jäsenjärjestöt voisivat ottaa aktiivisen roolin. Mistä ja miten tietoa saataisiin
Kiinnostusta olisi myös madeja kuhaistutusten vaikutusten selvittämiseen, mutta niiden kohdalla ei ole niin selkeää ihmistoiminnasta aiheutuvien haittojen kompensaatiotarvetta kuin vaellussiialla. Tämä on lähempänä luontaista elinkiertoa oleva menettely, joka ei myöskään ole herkkä kohoaville kesälämpötiloille, toisin kuin luonnonravintolammikkokasvatus. Pääkaupunkiseudulla on alkamassa ”kokeilu”, jossa pienimmäksi sallituksi solmuväliksi suomukalan pyynnissä tulee koko alueella 55 millimetriä. Tehtävä sopisi Luonnonvarakeskukselle (Luke), joka voisi toteuttaa sen hankerahoituksella yhteistyössä muutaman kalatalousalueen kanssa kahdella eri merialueella, jolloin tulokset olisivat hyödynnettävissä kaikille kalatalousalueille ja lisäksi myös velvoiteistutusten suunnitteluun. Yksi osaratkaisu ongelmaan voisi löytyä kehittämällä erityisesti vapaa-ajan pyydyskalastajien käyttöön riittävän saalisvarmoja ja helppokäyttöisiä katiska/rysä -tyyppisiä pyydyksiä. Nykyisin alueilla on hyvin vaihtelevia suosituksia ja rajoituksia tai niitä ei ole ollenkaan. Eri siikamuotoihin kohdistuva sekakalastus vaikeuttaa säätelyä erityisesti Merenkurkussa. Istukkaiden merkintään perustuvissa tutkimuksissa tulosten saaminen kestää vuosia. Suomen Kalastuslehti 1 • 19 Verkkokalastuksen silmäkokosäätelyyn tarvittaisiin lisää luotettavaa tietoa ja yleisesti hyväksyttyjä malleja. Ei ole realistista selvittää tilannetta kaikilla merialueilla erikseen. Kesänvanhojen poikasten ohella siikoja istutetaan yhä enemmän myös vastakuoriutuneina. Yleisenä ongelmana pidetään sitä, että kuhantai siianpyyntiä varten asetetut silmäkokorajoitukset vaikeuttaisivat varsinkin ahvenen verkkokalastusta. Luke seuraa rannikon tärkeimpien kalakantojen tilaa ja pyrkii uusissa hankkeissa tuottaistutusten suunnittelua varten, kuten useissa KHS:ssä todetaankin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sanna Kuningas kartoittamassa hauen lisääntymisalueita.
Ehkä vastaava ratkaisumalli toimisi myös Suomessa, jossa kalastonhoitomaksun maksaneet pyytävät valtaosan saaliista. Esteiden ja edellytysten selvittämisessä ja ratkaisemisessa kalatalousalueilla tulisi olla selkeä rooli yhdessä kalastajajärjestöjen kanssa. Vapaa-ajankalastuksen saaliista tarvittaisiin tietoa selvästi nykyistä enemmän. Järjestelyllä saataisiin nopeasti kohennettua saalistietojen laatua tuntuvasti. Jäi kuitenkin hieman epäselväksi, onko rannikon kalatalousalueilla aitoa kiinnostusta asiaa kohtaan. Virossa on käytössä kohtalaisen hyvin toimiva menettely, jossa kalastuskorttia uusittaessa edellytetään edellisvuoden saaliiden ilmoittamista. Kyse on tärkeästä perustiedosta alueen kalaresurssien käytöstä ja tärkeää taustatietoa muun muassa istutusten tuoton arviointiin. 20 • Suomen Kalastuslehti 1 maan ratkaisuja kalastuksen säätelyyn ja kalastuksen kestävyyden arviointiin. Puhelimeen ladattava OmaKala-sovellus toisi täydennystä kokonaisuuteen. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Lähes jokaisessa KHS:ssä todetaan, että vapaa-ajankalastuksesta ja erityisesti sen saaliista tarvittaisiin selvästi nykyistä parempaa tietoa. Tehtävä kuuluisi luontevasti Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön selvitettäväksi Kaupallisten kalastajien toimintaedellytysten parantaminen nähtiin KHS:issä laajasti tärkeänä tavoitteena, mutta keinoina tässä yhteydessä esille nousevat lähinnä hyljeja merimetsoasiat. Kiinnostus voisi lisääntyä, jos saataisiin laadukasta esimerkkeihin ja analyyseihin perustuvaa tietoa siitä, minkälaista tuottoa erilaisista yhtenäislupa-alueista tai opastoiminnan laajentamisesta eri rannikkoalueilla voisi odottaa. Työ toteutettiin osana Euroopan merija kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamaa kalatalouden ympäristöohjelmaa, jonka keskeisenä tavoitteena on edistää kalavarojen kestävää käyttöä. Tietoa tarvitaan myös vapaa-ajankalastuksesta Kalastuslaki edellyttää vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämisen nostamista omaksi kohdakseen KHS:ssa. Niiden lisäksi tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi uusien kalastajien alalle saamisen edellytykset
Lehti on suunnattu kaikille osakaskuntatai kalatalousaluetoimijoille, jotka haluavat pitää itsensä ajan tasalla siitä mitä kalavesillä tapahtuu. Elämän ja kokousten on kuitenkin haluttu etenevän vaikeasta tilanteesta huolimatta. Tästä huolimatta kokouksella on oltava myös fyysinen kokouspaikka. Muikkusaaliin arvo oli 5,7 ja kuhasaaliin 5,8 miljoonaa euroa. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Mietittäessä etämahdollisuutta kokoukseen osallistumisessa on huomattava, että kokoukselle vaaditaan myös fyysinen kokouspaikka. Tilaukset ahven.net/suomenkalastuslehdentilaus, puhelimella (09) 6844 5915, sähköpostilla kalastus@ahven.net tai alueellisen kalatalouskeskuksen tai kalastajaliiton kautta. Tämä on luonnollisesti tarkoittanut erilaisten kokoontumisrajoitusten ja -suositusten asettamista. Kahdeksan numeroa osakaskuntaja kalatalousasiaa kestotilauksena kotiisi hintaan 50,00 €. Lehden sivuilla kohtaavat vesienomistajat, osakaskuntalaiset, kalatalousaluetoimijat, kaupalliset kalastajat, kalastuksenvalvojat, tutkijat ja viranomaistahot. Laki sisältää myös säännöksiä muun muassa asiamiehen käyttämisestä. Oikeusministeriö ilmoitti, että lakiehdotuksen lausuntokierroksen, jälkeen oikeusministeriö on päättänyt alustavasti ottaa lakiehdotukseen kevätkokousten siirtomahdollisuuden 30.9.2021 saakka. Tätä kirjoittaessa oikeusministeriö on kaavaillut, että lakia jatkettaisiin yhdistysten osalta 30.6.2022 asti. Tämä tarkoittaa, että yhdistysten hallitukset voivat ottaa huomioon edellä mainitun valmisteilla olevan lain ja sen tuoman mahdollisuuden kokousten siirtämiselle tehdessään mahdollista päätöstä kevätkokouksen siirtämisestä syksylle. Yhdistyksen hallitus saattaisi tehdä tilanteesta esimerkiksi seuraavat päätelmät ja päätöksen: ”Ottaen huomioon oikeusministeriössä olevan lainvalmistelun koskien kokousten siirtomahdollisuutta ja jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet koronavirustilanteessa sekä sen, että kokouksessa päätettävien asioiden siirtäminen syksylle 2021 ei aiheuta vahinkoa yhdistyksen tai sen yhteistyökumppaneiden toiminnalle, on yhdistyksen hallitus päättänyt siirtää sääntömääräisen kokouksen järjestämisen myöhempään ajankohtaan, kuitenkin ennen 30.9.2021.” OSAKASKUNTIEN osalta 30.6.2021 asti voimassa oleva poikkeuslaki mahdollistaa käytännössä etäkokousosallistumismahdollisuuden ja mikäli kokouksen järjestäminen etäosallistumismahdollisuutta hyödyntäen ei ole mahdollista, kokouksen siirtämisen. Tämä perustuu osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatteelle ja osallistumismahdollisuuden turvaamiselle. Kalatalouden Keskusliitto selvitti asiaa, koska alunperin valmisteilla olevaan lakiin ei ollut tarkoitus sisältää mahdollisuutta siirtää yhdistysten kevätkokouksia. Useiden poikkeuslakien on ollut tarkoitus helpottaa tilannetta, mutta ketä ne koskevat ja mitä niiden avulla voi tehdä. Kaupallinen kalastaja Konsta Kankaala pyytää kuhaa Hauhonselällä. Osakaskuntien osalta kyseistä lakia ollaan jatkamassa suurella todennäköisyydellä 31.12.2021 asti, koska valtioneuvosto on hyväksynyt esityksen 18.3.2021 yleisistunnossaan. Tätä tietoa et saa mistään muualta! Esittelemme kalatalouden tuoreimmat uutiset, kiinnostavimmat esimerkit, kohteet ja ihmiset, opastamme uuden tutkimustiedon pariin ja lakiasioiden saloihin. Yhdessä nämä kaksi lajia muodostivat kolme neljännestä sisävesien kaupallisen kalastuksen kalansaaliin arvosta. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Suomen Kalastuslehti tarjoaa viimeisimmät uutiset kalastuksesta ja kalavedenhoidosta kahdeksassa numerossa vuodessa. TEKSTI MIKA RAHIKAINEN, PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA TAPIO KESKINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Suomen Kalastuslehti 5 • 1 5/2021 Lohjanjärven eräpoliisit 10 Suomen Kalastuslehti 3 • 35 LAKIASIAA FYYSISEN KANSSAKÄYMISEN välttäminen on ollut ja on koronapandemian taltuttamisen A ja O. YHDISTYSTEN (muun muassa kalatalousalueet, kalatalouskeskukset ja kalastusseurat) osalta 30.6.2021 asti voimassa oleva poikkeuslaki mahdollistaa yhdistyksen hallituksen päätöksellä järjestettävän etäkokousosallistumismahdollisuuden, vaikka tätä ei yhdistyksen säännöissä lukisi. Suomen Kalastuslehti 1 • 21 Tilaa hoitokunnalle tai hallitukselle Suomen Kalastuslehti 1 • 11 10 • Suomen Kalastuslehti 1 Kuha ohitti muikun Muikku on ollut sisävesien tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan, mutta vuonna 2019 kuhasaaliin arvo ylitti hienoisesti muikun arvon. Kalavesillä vuodesta 1892. Tällä hetkellä voimassa oleva poikkeuslaki ei anna yhdistyksille suoraan mahdollisuutta kokouksen siirtämiseen. Oikeusministeriö lausui kuitenkin Twitter -palvelussa 15.3.2021, että: ”Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteltavana lakimuutos, joka sallisi yhteisöjen kevätkokousten lykkäämisen niin, että ne pidetään 30.9.2021 mennessä.”. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Poikkeuslakiviidakko – kuka saa poikkeilla ja miten
Merkittävä osa Euroopan alueella talvehtivista vesilinnuista muuttaa keväällä Suomeen lisääntymisalueilleen. SOTKA levähdysalue -hankkeessa on tarjolla opastusta asiasta kiinnostuneille osakaskunnille. Luonnollisten elinympäristöjen tila on kuluneen 30 vuoden aikana heikentynyt. Usein keskustelussa korostuu vesialueiden ulkopuolelle rakennettujen monimuotoisuuskosteikkojen osuus, vaikka TEKSTI VELI-MATTI PEKKARINEN, SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO. S uomi on hyvin merkittävä vesija rantalintujen lisääntymisalue. Vesialueiden yksityiset omistajat tai osakaskunnat ovat tärkeä osa vesilintukantojen hoidossa. Vesilintujen poikastuotto on laskenut samalla kun kantojen koot ovat pienentyneet. Tilanteeseen pystytään vaikuttamaan positiivisesti maaja vesialueiden omistajien, eri toimijoiden ja hankkeiden yhteistyöllä. 22 • Suomen Kalastuslehti 1 Levähdysalueita vesilinnuille Vesialueiden omistajat ovat keskeisessä roolissa vesilintujen elinympäristöjen ylläpidossa
Häiriövapaita vesilintukohteita vapaaehtoisesti Metsästyksen aiheuttama häiriö ajaa suurelta osalta Suomen lintuvesiä vesilinnut syysmuutolle ennenaikaisesti. Vesistöjen ylirehevöitymisen aiheuttama umpeenkasvu vaikuttaa kielteisesti sekä kalastoon että linnustoon. Levähdysalueilla linnut voivat viimeistellä höyhenpukunsa ja tankata rauhassa luonnonravintoa rasvakerroksen kerryttämiseksi. Helmi-ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Koulutusta kohdistetaan muun muassa metsästysoikeuden haltijoille sekä vesialueet omistaville osakaskunnille. Vesilinnut voisivat luontaisin edellytyksin viipyillä maassamme paljon pidempään, mikäli niillä olisi sisämaassa nykyistä enemmän häiriövapaita ja laadukkaita elinympäristöjä. Seuraamme syksyisin levähdysalueiden linnuston kehittymistä ja voimme käyttää levähdysalueita koulutusja esimerkkikohteina uudesta riistanhoitomenetelmästä. Mitä pidempään vesilinnut viipyvät syksyisin Suomessa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ne palaavat seuraavana keväänä lisääntymisalueilleen. SOTKA panostaa vesilintukantojen hoitoon Maaja metsätalousministeriön rahoittama SOTKA-hanke kuuluu Helmi-ohjelmaan. Suomen Kalastuslehti 1 • 23 hyvälaatuiset luonnolliset pintavedet ovat tosiasiassa vesilintujen suurin ja tärkein elinympäristö. Lisätietoa saa omalta ELY-keskukselta tai sivustolta https://rahatpintaan.fi/. Kohteilla ei ole lisäruokintaa. Vesilintujen syysaikaisten levähdysalueiden merkityksestä välitetään tietoa viestinnällä. Teema kaipaakin uudelleentarkastelua ja keskustelua sekä yhteistoimintaa eri osapuolten kanssa. Laadukkaissa luonnonvesissä on kalaston sekä vesilinnuston hyvä elää! Kahden ministeriön yhteistyö on Helmeä Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön vuoteen 2030 saakka ulottuva kokonaisuus. Työ valuma-aluetasolla palvelee koko eliöyhteisöä sekä sen käyttäjiä. SOTKA levähdysalue -hanketta toteuttavat yhteistyössä Suomen Metsästäjäliitto sekä BirdLife Suomi. Toiminta auttaa satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä. SOTKA-hankkeessa on useita osioita. Kuntien, yhdistysten, säätiöiden ja osakaskuntien luonnon monimuotoisuutta edistäville hankkeille voidaan myöntää avustusta Kunta-Helmi ja Järjestö-Helmi-avustushakujen kautta. Osakaskunnilla on mahdollisuus toimia aloitteellisesti alueidensa hoitoon sekä kunnostuksiin tähtäävien hankkeiden suhteen. Kohteilla ei metsästetä lainkaan vesilintuja. Hyväkuntoinen vesilintu muuttaa Suomesta biologisen rytminsä mukaisesti ja on talvehtimisalueilta palatessaan vahH EI KK I H EL LE , BI RD LI FE SU O M I. Hankkeessa haetaan paikalliseen vapaaehtoisuuteen perustuvia vesilintukohteita, jotka jatkossa toimivat kylä tai pitäjätason lintureservaatteina. Ohjelma puuttuu Suomen luonnon elinympäristöjen vähenemiseen sekä laadun heikkenemiseen
Rakennamme samalla omistajien vapaaehtoisuuteen perustuvaa kohdeverkostoa, jonka elinympäristökohteilla vesilinnut voivat rauhassa valmistautua syysmuuttoon. sorsien putkipesäkoulutukset Rantasalmella sekä Viljolahdella vesilintujen turvallisen pesinnän tueksi. Kalaja vesilintukannat hyötyvät elinympäristöjen hoidosta. Hankkeessa koemme, että vastaavanlaiselle yhteistoiminnalle on mahdollisuuksia ja tilausta jatkossakin eri puolilla maata. Olemme käytettävissä muun muassa metsästysseurojen, osakaskuntien, yhdistysten tai vaikkapa oppilaitosten toiminnassa, jossa tarvitaan tietoa vesilinnuista ja lintuvesistä. Kaikki kurssilaiset saivat mukaansa tekemänsä petoturvallisen pesäputken. Myös Syvänniemellä pidettiin vesilintukantojen hoitoon liittyvä luento, jonka jälkeen rakennettiin vesilintujen putkipesiä. Karttulan Rasvanki-Virmasveden osakaskunta teki päätöksen kolmen Syvänniemen lammen liittämisestä hankeverkostoon. Sama osakaskunta järjesti elokuussa 2022 Pohjois-Haukiveden osakaskunnan pesäkurssi järjestettiin Rantasalmella elokuussa 2022. Putkipesät asennetaan veden yläpuolelle noin metrin korkeuteen matalikoille, joilla on ollut havaintoja untuvikoista. Esimerkkejä osakaskunnista Rantasalmen Toralahti liitettiin hankkeemme levähdysaluekohteeksi Pohjois-Haukiveden osakaskunnan aloitteesta. Koulutuspalvelut osakaskuntien käytettävissä Levähdysalue-hanke toteuttaa koko Suomen alueella vesilintuihin ja lintuvesiin liittyvää koulutusja neuvontapalveluita osana hankkeen tavoitteita. Osakaskunta on lisäksi hankkinut alueelleen minkkien pyydyksiä, joilla vähennetään vieraspedon haitallista vaikutusta osakaskunnan poikastuotantoalueilla. Paikallisen yrityksen konehallissa metallilankarullien käsittely ja pesien viimeistely sujui joutuisasti. Alueen metsästäjille saatiin käyttöön minkkien pyydyksiä, joilla tavoitellaan vesilinnuille parantunutta pesimärauhaa. Lisää aiheesta: https://mmm.fi/sotka VE LI -M AT TI PE KK AR IN EN , SU O M EN M ET SÄ ST ÄJ ÄL II TT O. Tuottavat elinympäristöt ovat kalastuksen ja metsästyksen perusedellytyksiä. Lisätietoja pesäputkista Facebook-ryhmässä Sorsanpesäntekijät. Levähdysaluekohteiden verkosto auttaa taantuvien kantojen vahvistamisessa, muun elinympäristöhoidon tukena. 24 • Suomen Kalastuslehti 1 va lisääntyjä
Suomen Kalastuslehti 1 • 25 Kotimaisen elintarvikkeena käytetyn kalan alkuperä 2021 68 % 32 % VAPAA-AJANKALASTUS KAUPALLINEN KALASTUS Luo nno nkala n alkuperä VAPAA-AJANKALASTUS KALANKASVATUS 33 % 21 % 46 % Kot ima isen kalan alkuperä H EI D I M O IS IO , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O LÄ H D E: LU O N N O N VA RA KE SK U S, KA LA N KU LU TU S 20 21
Kuka hoitaa tehtäviä siinä tilanteessa. Kannattaa hyödyntää laitteen salasananhallintapalvelua tai jotain muuta salasananhallintaohjelmistoa. Tämä koskee myös paperisia arkistoja. Onko varatoimitsija tehtäviensä tasalla, vai onko hän vain nimi paperilla. 26 • Suomen Kalastuslehti 1 J okaisen, joka käsittelee jonkun muun tietoja tai rahoja, tulee olla jollakin tasolla tietoinen käsittelynsä erilaisista riskeistä ja vaaroista. Yhteisöjen kannalta pätevät samanlaiset säännöt, mutta näissä tulee olla tarkkana vaikkapa väärennetyistä sähköpostiosoitteista tulevien maksatuspyyntöjen varalta ja muistaa huolehtia varmuuskopioinnista ja tietojen suojaamisesta, myös henkilötietojen suojan kannalta turvallisella tavalla. Toisaalta jokaisen ihmisen tulee tuntea tyypillisimmät kyberriskit ihan jokaisen ihmisen arkielämää varten. Turvaa toiminnan jatkuvuus Osakaskunnissa, sekä muissa yhdistyksissä ja yhteisöissä on myös hyvä huolehtia jatkuvuuden turvaamisesta, eli varautumisesta sellaisten tilanteiden varalle, jossa vaikkapa osakaskunnan toimitsija yllättäen sairastuu tai jopa menehtyy. Maalaisjärki / Arkijärki Ennen kuin klikkaat mainosviesteihin tai muihin linkkeihin sisään, selvitä alkuperä! Myös luotettavan lähettäjän viestit voivat sisältää haitekeitta tai muita riskejä. 4. Lisätietoa MPK:n kyberkoulutuksista löydät osoitteesta https://mpk.fi/koulutukset/kyber-ja-informaatioturvallisuus/. Miten niihin voi varautua. Varmuuskopiointi Tiedot ja asiakirjat on kopioitava ja talletettava useampaan paikkaan. Kyberturvallisuudessa jokaisen kansalaisen perustaitoja ovat yleisimpien huijauksien tunnistaminen, arkijärjen käyttö internetissä ja harkittu toiminta. Kenellä on pääsy osakaskunnan sähköisiin ja paperisiin aineistoihin. Salasanat Valitse tarpeeksi pitkät ja vaikeat salasanat ja säilytä niitä huolellisesti. Kyberturvallisuus ei ole rakettitiedettä, tavan kansalainen pärjää siinä kolmella edellä mainitulla keinolla. 3. Käytä kaksivaiheista tunnistamista, jos palvelu sellaista tarjoaa. Jos jokin on liian hyvä ollakseen totta tai kuulostaa oudolta, se on yleensä juuri sitä. Päivitykset Pidä tietokoneen, tabletin ja puhelimen ohjelmistot aina ajan tasalla. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli laitteesi ehdottaa päivityksiä, tee päivitykset. TEKSTI TUOMAS HAUVALA, MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS MPK KYBERTURVALLISUUDEN NELJÄ KÄRKIPOINTTIA 1. 2. Kyberturva yhteisöissä ja arkielämässä Kyberturvallisuudessa on kyse ihan tavallisista asioista, kuten varmuuskopiointi tai tekstiviestihuijaukset, joihin törmäämme arkisessa elämässä. Etu mainittujen kysymysten pohtimisesta on siinä, että samalla tulee laitettua asioita ja arkistointia kuntoon ihan arkielämääkin varten. Edellä esitettyihin kysymyksiin on hyvä miettiä vastaukset etukäteen, ennen kuin pahin tapahtuu
Esimerkin pankkihuijausviestin linkkiä epähuomiossa klikkaavaa suojataan jo järjestelmätasolla oheisen kuvan tyyppisellä varoituksella selaimesta, joka kertoo, että tämä sivusto saattaa olla petollinen. Se mitä linkissä tapahtuu, vaihtelee suuresti. On kuitenkin olemassa myös vakavamman muotoisia tekstiviestihuijauksia, kuten esimerkiksi pankkihuijaukset tekstiviestein. Näissä huijauksissa hyödynnetään onnistuneesti erästä tekstiviestien välitysjärjestelmän ominaisuutta, jolla huijausviesti (ainoa jossa on siniseksi värjätty linkki) saadaan ilmestymään samaan viestiketjuun kuin aidot viestit S-pankilta. Tässä esimerkkiviestissä Tuulalle linkki johtaa venäläiselle rulettisivustolle (ethän koskaan itse klikkaa huijausviestin linkkejä!).. Huijauksen tarkoituksena on saada huijauksen kohde avaamaan viestin sisältämä linkki. Tekstiviestihuijaus on ehkäpä yleisin kyberhyökkäys nykypäivänä. Suomen Kalastuslehti 1 • 27 Kuinka vastaavilta hyökkäyksiltä sitten suojaudutaan
Pirkkalan kalatalousalue ryhtyi toimeen ja järjesti aiheesta kaikille avoimen kalastusseminaarin. Moni varmasti miettii miten suunnitelma saadaan vesialueen omistajien, kalastajien ja kaiken kansan tietoisuuteen. Kalastusopas Jan Peter Holm luotasi kalastusmatkailun mahdollisuuksia. Kaupallinen kalastaja Pekka Rintamaa toimittaa saaliitaan kalakauppoihin ja ravintoloihin. Pyhäjärven särkikannat ovat runsaat, katiskasaalis voi olla kymmeniä kiloja. Yhden haasteen hän nosti esiin eli veneiden laskupaikkojen vähyys. tammikuuta järjestetyssä Kalastusseminaarissa. Ohjelma kosketti kalastuksen eri osapuolia. Halusimme, että alueen keskeiset organisaatiot, yritykset, viranomaiset ja kalastajat saisivat monipuolisen katsauksen alueemme kalatalouteen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Järjestimme seminaarin, joka oli kaikille avoin ja maksuton. Hänellä on riittänyt hyvin asiakkaita. TEKSTI JA KUVA MARKKU REKOLA, PIRKKALAN KALATALOUSALUE osallistui kaikkiaan 41 henkilöä, mikä ylitti odotukset. Kuha on alueen himotuin saaliskala ja sen kantaa seurataan, tutkitaan ja tilastoidaan vuosittain. Kalaa riittää kaikille kalastajaryhmille Ilahduttavaa oli kuulla useammalta luennoitsijalta, että alueen kalakannat ovat voimissaan. Kuhien lisäksi hauet, hauen mäti ja suutarit tekevät kauppansa. Pirkanmaan ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen saikin runsain mitoin. Vapakalastajat muodostavat suurimman kalastajaryhmän. Levähdyspaikat kalastuksen lomassa ovat tärkeitä. Veden säännöstely puhuttaa niin kalastajia kuin ranta-asukkaita. Jalostettuna särjet ovat herkkusuiden mieleen. Pirkkalan kalatalousalueen suurin allas on Pyhäjärvi Tampereelta Lempäälään. Seminaarin teemoja olivat käyttöja hoitosuunnitelmaan liittyen veden säännöstely, kalastuksen valvonta, kalansaalistilastot, kalojen dnaja hormonitutkimukset, rapuseuranta, kalastusmatkailun mahdollisuudet, kaupallinen kalastus, jigivinkit, kalaston monipuolinen hyödyntäminen ja Omakala-sovellus. Jan käy myös oppilaitoksissa opettamassa nuoria kalastamaan. Muutaman ammattikalastajan lisäksi järvellä tapaa vielä myös perinteisiä kotitarvekalastajia. Alueella on kymmeniä osakaskuntia ja muita vesialueen omistajia. Lisäksi keskustelua syntyi kaikista teemoista. Urheilukalastaja Henri Petro esitteli jigikalastuksen saloja sekä särjen katiskapyyntiä. Kuhan luontainen lisääntyminen alueella on niin hyvä, ettei istutuksia ole tarvittu vuosiin. Tässä asiassa kalatalousalue voisi toimia aktiivisemmin. 28 • Suomen Kalastuslehti 1 P irkkalan kalatalousalue antoi omalle käyttöja hoitosuunnitelmalleen lähtölaukauksen 16. Seminaariin KHS tutuksi kaikille ELY-keskus on vahvistanut kalatalousalueelle käyttöja hoitosuunnitelman. Sen ongelman poistamisen alue on jo ottanutkin mukaan käyttöja hoitosuunnitelmaan
Kuoreella on erittäin suuri merkitys kuhan ja ahvenen ravinnossa. Pyhäjärvessä on kaksi kalastuskieltoaluetta, joiden tarkoituksena on estää kuhan ryöstökalastus kutupaikoilla. Tapahtuman järjestämiseen saatiin tukea Pohjois-Savon ELY-keskukselta kalastonhoitomaksuvaroista. Kalatalousalue valvoo näitä alueita sekä seuraa tilannetta ja on tarpeen tullen valmis laajentamaan kuturauhoitusta. Ongelmana on useina vuosina ollut se, että keväällä veden pintaa lasketaan silloin kun kuore on kutenut ja mäti tuhoutuu. evästyksiä säännöstelyyn. Kalatalousalueelle kiitosta kalastuskieltoalueista Kalatalousalue sai kiitosta perustamistaan kalastuskieltoalueista. Verkkojen silmäkoot ja kuhan alamitat nousivat esiin tässäkin tilaisuudessa. Suomen Kalastuslehti 1 • 29 riä. Käyttöja hoitosuunnitelmassa kuhaverkon alin silmäkoko on 50 millimetPirkkalan kalatalousalueen kalastusseminaariin Nokian kirjastotalolla ja teams-yhteyksin osallistui yli 40 henkilöä.. Talvikalastuksessa suositus on 55 millimetriä. Siian kalastukseen on sallittu määräajoin pienempi silmäkoko. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousalueiden toiminnasta vastaava kalastusbiologi Hannu Salo kehui seminaaria ja toivoi jatkossa vielä laajempaa seminaariyhteistyötä naapurialueiden kanssa. Seminaarin palaute oli hyvin positiivista Seminaarin esitelmissä ja puheenvuoroissa oli erittäin positiivinen ja eteenpäin luotaava ote. Kalatalousalue sai tukea toiminnalleen ja hyviä eväitä tulevaan toimintaansa. Kuhan alamitta alueella on lain mukainen 42 senttimetriä, mutta aika ajoin sitä esitetään nostettavaksi 45 senttimetriin. Kevään veden lasku on uhka myös hauen kudulle ja lintujen pesinnälle
Kuvista saa paljon hyviä kuvituskuvia esimerkiksi sosiaalisen median viestintään. 30 • Suomen Kalastuslehti 1 Rohkaiskaa toimijoita valokuvaamaan vesistöjä sekä omaa kalastusharrastustaan kalatalousalueella. Tässä tärkeää on myös se, että alue tulee konkreettisesti esille.
Viestinnän eri keinoin voidaan alueille saada tunnettavuutta, toimintaa sekä uusia aktiivisia toimijoita. Kun perusasiat ovat kunnossa, voidaan viestinnän keinovalikoimaan ottaa aktiivisesti myös sosiaalisen median eri kanavat, uutiskirjeet, alueellinen läsnäolo sekä suora kontaktointi muun muassa vesialueen omistajiin. Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, eli kyse ei ole vapaaehtoistai harrastustoiminnasta. Viestinnän eri keinot Kaikki vuorovaikutus on viestintää. On hyvä että viestinnällä on silti aina tavoite, joka on sidottu toiminnan tavoitteisiin. Kohderyhmä ja tavoitteet Tuoreimman tutkimuksen mukaan suomalaisista yli neljännes, eli 27 prosenttia harrastaa kalastusta. Ikäryhmiin jaotellessa 10?–?17-vuotiaat pitävät kärkipaikkaa sillä lähes puolet ikäryhmään kuuluvista harrastaa kalastusta. Kohderyhmänä viestinnässä on siis kaikkinensa jopa neljännes koko väestöstä, mutta paikallisesti kohderyhmä on toki pienempi. Viestintä on siis hyvin arkipäiväinen ja tavallinen asia. Viestintä olemassaolon ytimessä Kalatalousalueiden toiminnan tunnettavuus on välttämätöntä, koska ne toimivat kalataloudellisesti yhtenäisen alueen yhteistoimintaelimenä ja niiden tehtävät on määritelty kalastuslaissa. Näiden asioiden ja muun viestintämateriaalin päivittäminen vastaamaan nykytilannetta ovat perusasioita. Kustannuksiin voi käyttää kalatalousalueen omaa taloudellista resurssia tai hakea esimerkiksi hanketta kustannusten kattamiseksi. Tyypillisesti Nyt viestimään Iso osa ihmisistä ei tiedä mikä kalatalousalue on. Kalatalousalueiden viestinnässä kaikki on hyvä pitää juuri näin yksinkertaisena. Suomen Kalastuslehti 1 • 31 K alatalousalueiden viestintä on erittäin tärkeää, ja ajankohtaista. Myös vesialueiden omistajien tiedot ovat paikoin vanhentuneita. Tärkeää on tiedostaa, missä, milloin ja kuinka viestintää tehdään – kenelle ja kenen toimesta. Kalastusoppaita ja muita kalatalouden ammattilaisia on myös mittava joukko. Osa kalatalousalueiden verkkosivuista on haettavissa edelleen vanhentuneilla kalastusalue toimintanimikkeillä, vaikka niissä viestitäänkin kalatalousalueiden nykyhetken asioita. TEKSTI ELINA PUSAA, SUOMENSELÄN JA KOKEMÄENJOEN YLÄOSAN KALATALOUSALUE KUVA ELINA PUSAA. Alueellisesti myös tämä jaottelu eri ryhmiin voi olla hyvinkin erilainen ja se kannattaa ottaa huomioon. Ensin perusasiat kuntoon Kalatalousalueen ensimmäinen tavoite olisi saada toiminnassa aktiivisesti mukana oleville hyvä asenne ja halu viestinnän tekemiseksi. Alueet aloittivat toimintansa 2019 alussa, ja toiminta on edelleen monelle kalastuksen ja vesistöjen parissa aikaansa viettävälle vierasta. Viestintä on pitkäjänteistä työtä, jota jokainen tekee omalla tyylillään. Tärkeintä on hyvä asenne ja halu viestintään sekä rohkeus kokeilla uusiakin keinoja. Kaupallisia kalastajia on kahdessa eri ryhmässä jopa 3?400 toimijaa. Toiminnan tunnettavuuden kannalta viestintä on ensisijaisen tärkeää. Sen jälkeen kaikki perusasiat tulisi laittaa kuntoon
• Roolitus viestinnän eri tehtäviin. Yhtä äkkiä huomataan, että sosiaalisen median kanavan seuraajamäärä ja julkaisujen tavoitettavuus kasvaa. Aikaansaatu vuorovaikutus viestinnän eri keinoilla muodostaa kalatalousalueesta uskottavan ja ammattimaisen toimijan, joka täyttää sille asetetut lainsäädännölliset sekä yhteisölliset tehtävät ja odotukset. • Viestintäsuunnitelman teko ja sen noudattaminen. Verkkosivujen osoite pitää saada tiedoksi tai sosiaaliseen mediaan pitää saada sivuille seuraajia ja tykkääjiä. Viestintäsuunnitelman tekemiseksi kalatalousalueelle on olemassa malli Kalatalouden Keskusliiton verkkosivuilla, josta löytyy myös muita malliasiakirjoja sekä ohjeita toiminnan tueksi. Tärkeintä on hyvä asenne ja halu viestintään sekä rohkeus kokeilla uusiakin keinoja. Kun kontakti on saatu, silloin myös paikalliset toimijat kertovat asiasta eteenpäin heille, joita asia kiinnostaa. Valokuvien ja videoiden osalta käytettävissä olevat kuvapankkipalvelut sekä erilaiset graafisen suunnittelun työkalut ovat maksuttomuutensa vuoksi helposti hyödynnettävissä. • KALPA ja muut yhteystiedot ajan tasalle. 32 • Suomen Kalastuslehti 1 tavoite liittyy jonkinlaisen muutoksen aikaansaamiseen eli tieto, tunne tai toiminta muuttuu. Rohkaiskaa omia toimijoita valokuvaamaan vesistöjä sekä omaa kalastusharrastustaan kalatalousalueella. Kalatalousalueen viestintä vaatii pitkäjänteistä, aktiivista ja monipuolista tekemistä kaikkien niiden toimesta, jotka toiminnassa ovat mukana. Viestinnän arkipäiväinen työ voidaan tehdä alueella esimerkiksi itse, toteuttaa palvelua ostamalla tai tekemällä sen osalta yhteistyötä toisen kalatalousalueen kanssa. Kalatalouden sisältöä on suomeksi laajasti saatavilla, ja tässä kaikessa on hyvä tehdä yhteistyötä erilaisten sisällöntuottajien kanssa. Verkkosivujen ajantasaisena pitäminen, aktiivinen sosiaalisen median julkaisuista tykkääminen, niiden jakaminen ja vuorovaikutus on tärkeää. • Viestinnän ajantasaisuudesta huolehtiminen.. Kaikki tämä toiminta vaatii yhteistä asennoitumista, ja halua viestinnän nostamiseksi kaiken toiminnan keskiöön. Viestintää jokainen tekee omalla tyylillään. Myös verkkosivuilla ja painetulla viestinnällä on edelleen paikkansa kokonaisuudessa. • Sosiaalisen median sivujen perustaminen ja käyttäminen. Viestinnän mahdollisuudet laajenevat yhteistyön seurauksena ja kokonaishyötyjien määrä kasvaa. Tärkeintä on yhteistyö Kaikki viestintä tapahtuu yhteistyössä ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Kalatalousalueilla viestintä täytyy aina aloittaa siitä, että saadaan ihminen tai yhteisö kontaktiin. Kalatalousalueella yhteistyö paikallisten osakaskuntien, kalastusyhdistysten, ammattilaisten, kansalaisten ja viranomaisten kanssa saa aikaan näkyvämpää kalataloutta koko maassa. Viestinnässä olennaista ei ole vain tiedon tai informaation välittäminen vaan yhteisen ymmärryksen tuottaminen. Hyvä keino on myös lisätä kalatalousalueen sähköpostin allekirjoitukseen maininta verkkosivujen ja sosiaalisen median olemassaolosta. KALATALOUSALUEEN VIESTINNÄN MUISTILISTA • Verkkosivut ajantasalle. Tärkeää on myös esimerkiksi osakaskunnan kokouksessa tuoda esille kalatalousalueen verkkosivujen ja sosiaalisen median olemassaolo, niiden osoitteet ja sisältö. Verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa kaikki sisältö on pääosin käyttäjien itsensä tuottamaa sisältöä. Ajan kuluessa tämä saa aikaan sen, että alueen kalastuslupien myyntikäytännöt, alueelliset kalastusrajoitukset sekä muut tiedot saadaan kaikkeen viestintään ajantasaisiksi. Omia kuvia sosiaaliseen mediaan Sosiaalisen median käyttö on kasvanut 16?–?89-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa jatkuvasti, ja nykyisellään 70 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa
Se tuottaa maksaan kesällä varastoituneesta glykogeenista elintoimintoihinsa tarvitsemansa energian. Vaikka suutari on erinomainen ruokakala, se on jäänyt monelle täysin vieraaksi. 10. Iho on myös erittäin paksun limakerroksen peitossa. Suutarin liha on miedonmakuista ja raaka-aineena se on erittäin monipuolinen. Lähteet: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Suomen Kalastuslehti 1 • 33 1. Kaikki suutarin evät ovat tummia ja pyöreäreunaisia. Suutari välttelee kirkasta auringonvaloa ja hakeutuu päivisin mieluusti kivien ja hakojen suojaan. 7. 4. Suomessa kutukertojen määrää ei ole tutkittu. Suutari (Tinca tinca) viihtyy Etelä-Suomen makeissa ja suolaisissa vesissä sekä hitaasti virtaavissa joissa. 10 faktaa suutarista TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Hyvin tummavetisestä lammesta pyydetty nuori suutari poikkeaa väritykseltään aikuiselle suutarille tyypillisestä tumman vihreästä väristä.. 6. Koirassuutarien vatsaevät ovat suurempia kuin naaraiden ja niiden vatsaevien toinen ruoto on muita ruotoja paksumpi ja taipunut. 8. 3. 9. Sitkeänä kalana se tulee toimeen myös pienissä lammikoissa. Suutarin suussa, huulissa ja viiksisäikeissä on runsaasti erittäin herkkiä makuja tuntoaistisoluja, joilla ne tunnustelevat eteensä osuvia kappaleita arvioiden niiden soveltuvuutta ravinnoksi. Suutari kutee kesällä veden ollessa 18 – 20 asteista. Suutari pärjää talvella jopa useita kuukausia täysin hapettomissa vesissä. 5. Iltahämärissä suutari lähtee liikkeelle. Suomen kalat. 2. Vastakuoriutunut suutarin poikanen kiinnittyy vesikasveihin päässään olevalla kiinnittymiselimellä ja lähtee ravinnonhakuun muutaman päivän ikäisenä. Maailmalla suutaria kasvatetaan monissa maissa ruokakalaksi lammikoissa. Suutari on annoseli jaksottaiskutija ja esimerkiksi Virossa suutarilla saattaa olla 3 – 7 kutukertaa veden lämpötilasta riippuen. Suutarin suomut ovat erittäin pieniä ja niitä mahtuu kylkiviivalle 95 – 120 (särjellä kylkiviivasuomuja on 40 – 45). Onkikalana sen arvostus on erittäin korkea Keskija Etelä-Euroopassa
Hinta 15,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. 34 • Suomen Kalastuslehti 1 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Suomen Kalastuslehti 1 • 35 LAKIASIAA NÄIN UUDEN toimintavuoden ollessa aluillaan on kalastusoikeuden haltioiden hyvä miettiä lupa-asiat kuntoon. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Saaliista jätteeksi. VAIKKA ESIMERKIKSI pilkkikilpailun yhteydessä lähdettäisiin liikkeelle siitä, että kukin kalastaja huolehtii omasta saalistaan ja sen hyödyntämisestä, on paikallaan huolehtia, ettei maastoon päädy hylättyä saalista. Jos roskaajaa ei saada selville tai jos roskaaja ei huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan, siivoamisvelvollinen olisi esimerkiksi kalastuskilpailun tapauksessa tilaisuuden järjestäjä, jos roskaantuminen on tapahtunut tilaisuuden takia. Yksi tällainen asia on tavallista suuremmista ihmismääristä johtuva roskaantumisen riski. Kunnaneläinlääkärin tehtäviin kuuluu lain eläimistä saatavista sivutuotteista perusteella ylläpitää haaskaruokintapaikkojen rekisteriä, joten tätäkin kautta voi löytyä saalille käyttöä. Roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja siivottava roskaantunut alue. Alueen haltija, eli kalastusoikeuden on myös siivoamisvastuussa, kun tilaisuus järjestetään hänen luvallaan, jos tilaisuuden järjestäjä ei huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan. Vastuullista toimintaa on huolehtia ensisijaisesti, että jätettä ei synny, vaan saalis tulisi hyötykäyttöön. Yksi vaihtoehto saalin käytölle on, että sitä käytetään eläinten ruokintaan, joten tällaisetkin vaihtoehdot kannattaa tarvittaessa selvittää. KUN NÄMÄKIN asiat otetaan ajoissa huomioon, ne auttavat kaikkia osapuolia saamaan parhaan yhteisen kokemuksen ja poikivat yleensä lisää hyvää yhteistyötä vesien ympärillä ja niiden hyvinvoinnin puolesta. Kunnan viranomaiset ovat neuvontavelvollisia jäteasioissa ja ovat oikea taho, jota lähestyä jo ennakkoon asian järjestämiseksi. JÄTELAIN ROSKAAMISKIELTO lähtee siitä, että ympäristöön ei saa jättää jätettä tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Kalastusoikeuden haltialla on omassa intressissään huolehtia sopimalla jo luvan myöntämisen yhteydessä, kuinka näissä asioissa toimitaan. Riippumatta siitä onko kyse omasta toiminnasta tai esimerkiksi jonkun toisen tahon järjestämästä luvanvaraisesta pilkkikilpailusta, olisi syytä kiinnittää huomiota myös muusta lainsäädännöstä johtuviin velvoitteisiin. Viime kädessä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myös määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa. Jätteeksi saalis muuttuu vasta, kun se päätetään viime kädessä hylätä ja silloin vastuu sen asianmukaisesta siivoamisesta ja hävittämisestätoisessa kappaleessa
Aikio on toiminut Utsjoen kk osakaskunnan hallinnossa yli 10 vuoden ajan ja pitää tässä luottamustoimessa saatua kokemusta itselleen tärkeänä oppipolkuna kalatalousasioihin. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat maankäytön, maankäytön muutoksien, kaavoituksen, tuulija aurinkovoiman sekä maisemaja virkistysarvojen erityisvastuut. Aikiolta löytyy runsaasti kokemusta myös kunnallisista luottamustoimista, sillä hän on Utsjoen kunnanvaltuuston 2. Myös perhonsidonta on oma tärkeä harrastuksensa.. varapuheenjohtaja ja valtuuston jäsen jo neljättä kautta sekä Suomalais-norjalaisen rajavesikomission varajäsen. Koulutukseltaan Joonas on filosofian maisteri akvaattisista tieteistä. Tenon saamelaisena jokivarren kalastus, erityisesti lohen soutu, on lähellä Aikion sydäntä, mutta hän viettää runsaasti aikaa myös kotiseutunsa tunturijärvillä niin keväällä kuin syksyllä. Tenon kalatalousalueen hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2019. Koulutukseltaan Ikonen on metsäekonomiaan ja -politiikkaan erikoistunut metsänhoitaja Itä-Suomen yliopistosta. Kalastuksen monimuotoisuus on tullut hänelle tutuksi Leppäveden laineilla ja nykyisen Toivakan osakaskunnan toimintaakin on tullut seurattua läheltä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat esimerkiksi vesistökunnostukset ja kalataloudelliset seurannat sekä tutkimukset. Vesillä liikkuminen ja kalastus ovat hänelle osa palauttavaa irtautumista arjen hektisyydestä. 36 • Suomen Kalastuslehti 1 HENKILÖUUTISIA MIKA AIKIO JOHTOKUNTAAN Utsjokelainen Mika Aikio aloitti vuoden vaihteessa Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan uutena jäsenenä Lapin alueen edustajana. Ikonen työskentelee Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:lla maankäytön asiantuntijana. JUHO IKONEN JOHTOKUNTAAN Juho Ikonen aloitti vuoden vaihteessa Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan uutena asiantuntijajäsenenä. Vapaa-ajalla Joonaksen suurin mielenkiinnon kohde on monipuolinen kalastusharrastus perhokalastuksesta pilkintään ja karpinongintaan. Joonas on työskennellyt aiemmin tutkimusavustajana Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmässä Luonnonvarakeskuksen Kainuun kalantutkimusasemalla, harjoittelijana Saimaan vesiensuojeluyhdistyksessä virtavesi-inventoinnin parissa sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keski-Suomen kalastusohjaajana. Ikonen on kotoisin Keski-Suomen Toivakasta, jossa hän käy edelleen säännöllisesti. JOONAS PYSÄYS KESKI-SUOMEEN Joonas Pysäys aloitti kalastusbiologina Keski-Suomen Kalatalouskeskuksessa marraskuun alussa 2022. Vesialueomistajuus ja siten kalastusoikeus on sidottu maanomistajuuteen, mikä toimii asiakytköksenä Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan asiantuntijajäsenyyteen. Edellisten lisäksi hän on Suomen ja Norjan nimeämän Tenon lohikantojen hoitotyöryhmän jäsen
Hinta: 8,00 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin. Suomen Kalastuslehti 1 • 37 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN PÄIVÄKIRJA Uudistettu painos kalastuksenvalvojan päiväkirjasta. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 20,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2023 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,25 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20,00 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 38 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
9.6. 28.4. 10.11. 17.3. krs 00700 Helsinki p. 3.2. Suomen Kalastuslehti 1 • 39 130. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN 2023 Nro Aineisto Ilmestyy 1 6.1. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. 8 17.11. 5 4.8. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. Kyttyrälohi, puronieriä, hopearuutana, aurinkoahven ja rohmutokko. Mitä haittaa vieraslajikaloista voi olla ja voidaanko asialle mitään. 1.9. PE KK A TU U RI Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T. 4 12.5. 7 13.10. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2023 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 2/2023 ilmestyy pe 17.3. 15.12. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 6.10. 2 17.2. 3 31.3. 6 8.9
Tervetuloa laivoillemme! Thinks Smart – Go Red. Hyppää matkaan kohti vastuullisempaa ja ihanampaa maailmaa. Think Smart – Go Red! Ekologisia elämyksiä laivoilla Meillä maukas ateria tekee hyvää sekä vatsalle että ympäristölle. Merimyymälöiden tarjonnasta löydät kassin täydeltä ekologisia vaihtoehtoja raikkaista juomista kosmetiikkaan ja vaatteisiin. Olemme tästä iloisia ja ylpeitä. Jo 80-luvulla alkanut ympäristömatkamme on meille sydämen asia. Merkittävästi vähentynyt ruokahävikki, yhteistyö paikallisten toimittajien kanssa ja uudet menut kuuluvat vastuullisuustyömme tuloksiin. Itämeren vastuullisin laivayhtiö Vastuulliset valinnat ovat läsnä kaikessa toiminnassamme, joka päivä