Suomen Kalastuslehti 1 • 1 1/2024 Presidenttiehdokkaat tentissä
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2024 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,26 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
VE SA KA RT TU N EN , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 10 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Kuva Tomi Räsänen. 16 Kalastuksenvalvoja – muista lähettää tapahtumailmoitus! 18 Nämä lakimuutokset astuivat voimaan 1.1.2024 20 Presidenttiehdokkaat kalavesillä 24 Rapustrategia 28 Helsinki-Espoon uudet kalastusmääräykset 30 Kainuusta löytyi jättiraakku 32 Silakkaneuvonantojen taustoista 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 24 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kevään presidentinvaalien ehdokkaat kertovat kalajuttuja. Suomen Kalastuslehti 1 • 3 Sisältö 10 Miten valvontaa voidaan kehittää
Hinta: 15,90 € KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Uudistettu Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. Kirja uutuudet ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 15,90 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Tästä eteenpäin myös kaikki Suomen Kalastuslehden tilaajat voivat lukea lehden uusia, sekä aiemmin julkaistuja numeroita sähköisesti Lehtiluukun kautta. Omistusrakenteen hajanaisuus ja osakaskuntien toiminnan vähittäinen hiipuminen ovatkin siksi merkittävä ongelma. Etelä-Savossa vesien omistusrakenne on saatu kymmenen vuoden tuloksekkaalla hanketyöllä korjattua tarkoituksenmukaiseksi. TÄHÄN KALASTUSLEHDEN numeroon on koottu useita osakaskuntia ja kalatalousalueita koskevia artikkeleita. Suomen Kalastuslehti 1 • 5 Suomen Kalastuslehti uudistuu PÄÄKIRJOITUS Selvitys luo jatkossa perustan alueellisille vesialueen omistuksen kehittämishankkeille.” ARVOISA LUKIJAMME! Perinteisillä printtilehdillä alkaa säännönmukaisesti olla mahdollisuus lukea ja tilata lehteä myös digimuodossa. Selvitys luo jatkossa perustan alueellisille vesialueen omistuksen kehittämishankkeille. Eduskunta myönsi Kalatalouden Keskusliitolle vuodelle 2024 määrärahan selvitykseen, jossa maakunnittain arvioidaan vesialueiden yhdistämistarpeita ja vaihtoehtoina erilaisia sopimuspohjaisia yhteistyömalleja. Selvitys tehdään yhteistyössä alueellisten jäsenjärjestöjemme, kalatalousalueiden, kalatalouden aluehallinnon sekä Maanmittauslaitoksen kanssa. Samantapaista toimintamallia pidämme tarpeellisena myös muualla Suomessa. Tarkemmat ohjeet digilehteen liittyen löydät tästä Kalastuslehden numerosta. Samalla saadaan aiheesta poliitikkoja varten selkeä tehtävälista ja hintalappu tarvittaville toimille. Toimivat ja toimintakykyiset vesialueen osakaskunnat muodostavat kalatalouden ja kalavesien hoidon perustan. Jos pelkkä digilehti riittää tarpeisiinne, niin sen voi tilata edullisempaan hintaan jatkuvana tilauksena tai yksittäisnumeroina Lehtiluukun kautta
Suhteellisesti eniten lisääntyi 25?–?44-vuotiaiden kalastajien määrä, jossa kasvua oli yli 50 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Reseptit lempeään kookoskalakeittoon, välimerelliseen kalakeittoon ja nopeaan lohikeittoon löytyvät Pro Kalan nettisivulta osoitteesta prokala.fi/ kalakeittopaiva/ PR O KA LA RY Kalastajien määrä kasvoi 1,8 miljoonaan Luonnonvarakeskuksen Vapaaajankalastus 2022 -tilaston mukaan vapaa-ajankalastajien määrä kasvoi 1,8 miljoonaan. Kaikkein innokkaimmin kalastivat lapset ja nuoret, 10?–?17-vuotiaista pojista kaksi kolmasosaa kävi kalassa vuonna 2022. Kun kustakin keitosta tulee noin kuusi annosta, on yhden annoksen hinta vain parin euron tuntumassa. 6 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET OSAKASKUNNAN RAHOISTA KÄRÄJILLE Pelkosenniemeläisen jakokunnan ja kalastuskunnan puheenjohtajana toiminut kunnanvaltuutettu oli siirtänyt osakaskuntien rahaa itselleen useamman vuoden aikana yhteensä yli 30 000 euroa. Asian paljastuttua valtuuttetu palautti rahat osakaskunnille, mutta syyttäjä on kuitenkin päättänyt nostaa syytteen törkeästä kavalluksesta, ja asia on tulossa Lapin käräjäoikeuden käsittelyyn toukokuussa. Miehistä kalasti 43 prosenttia ja naisista 23 prosenttia. helmikuuta. Vapaa-ajankalastajien määrä iköryhmittäin vuosina 2008 – 2022.. Tavoitteena oli, että jokaisen herkullisen keiton ainekset maksavat noin 10 euroa. Kalastaminen yleistyi sekä miesten että naisten keskuudessa. Yle 11.1.2024 KALAKEITTOPÄIVÄ PIENELLÄ RAHALLA Kalakeittopäivää vietetään tänä vuonna tiistaina 6. Turkulainen keittiömestari Jesse Söderlund ideoi keitot maku edellä, mutta tarkalla budjetilla
Taimenistukkaiden osuus taimensaaliissa on kasvanut noin 70 prosenttiin kaikista järvellä pyydetyistä taimenista. Järven haukikanta on kasvanut, mikä heijastuu haukien syömien taimenten määrään, joka on noin kymmenesosa arvioidusta taimenen alamittatappiomäärästä.. INARIJÄRVEN SAALIS LASKUSSA Inarijärven kokonaissaaliin arvioidaan laskeneen alle 140 tonnin vuonna 2022, kertoo Luonnonvarakeskus. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO Yli puolet vapaa-ajankalastajien saaliista vuonna 2022 oli ahventa ja haukea. Valtioneuvosto antoi 27.12.2023 asetuksen aluehallintoviraston maksuista vuonna 2024 ja asetuksen liitteessä on yhteisaluelaissa tarkoitetun osakaskunnan sääntöjen vahvistamisen suoritemaksuksi säädetty 130 euroa. Etenkin kaupallisen kalastuksen siikasaalis ja siian yksikkösaalis verkkokalastuksessa ovat laskeneet tasaisesti vuoden 2018 huipun jälkeen. Inarijärven tärkeimmät saalislajit ovat siika, taimen ja hauki. Suomen Kalastuslehti 1 • 7 LYHYET 130 Osakaskuntien sääntöjen vahvistaminen kallistui. Toinen merkittävä muutos kalastuksessa on ulkopaikkakuntalaisten kalastusmäärän, ja siten saaliin määrän kasvu, kahtena edellisenä vuonna. Ivalojoessa luonnonkudusta peräisin olevien osuus saaliissa on selkeästi istutettuja suurempi. Siikasaaliin vaihtelua selittää järvikutuisen riikasiian runsas vaihtelu. Taimenen kohdalla on selkeä merkitys sillä, onko kalastettu Inarijärvellä, Juutuanjoessa vai Ivalojoessa. 1.1.2024 jälkeen vireille tulevissa asioissa suoritemaksu on 130 euroa entisen 125 euron sijaan. Kolmanneksi yleisin saalislaji oli kuha, jonka osuus kokonaissaaliista oli noin 12 prosenttia
8 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET TENON LOHIKANNAT PUNAISELLA Tenojoen lohikannat olivat Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2023 jo viidettä vuotta peräkkäin syvässä aallonpohjassa. Euromääräisestä kasvusta 70 % selittyy hinnankorotuksilla (noin 415?000 euroa) ja loput 30 % on orgaanista kasvua, joka tekee euroissa noin 180?000”, kertoo erikoissuunnittelija Jaakko Haapakoski Metsähallituksesta. 2 000 000 4 000 000 6 000 000 8 000 000 10 000 000 12 000 000 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 Ke rt ym ä eu ro in a (€ ) Kalastonhoitomaksukertymä vuosina 2002-2023 Vanha laki Uusi laki. – Yhden merivuoden pikkulohia nousi Tenoon edellisten vuosien tapaan niukasti, mikä ennakoi heikkoa isompien lohien nousua kesällä 2024, kertoo Luken tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro. Tämä johtunee niihin aiemmin kohdistuneen erittäin voimakkaan kalastuksen poistumisesta lohenkalastuskiellon ansiosta. Lohen kutukantojen arvioitiin vuonna 2023 jääneen lähes kaikkialla vesistössä pienemmiksi kuin asetetut kutukantatavoitteet. – Vaikuttaa edelleen siltä, että lohen meriselviytymisen ongelmat jatkuvat ja aiempaa harvempi lohi palaa syönnösvaellukseltaan Tenoon, toteaa tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Heikoimmassa tilassa olevien Tenon latvajokien, kuten Karasja Inarijoen, kutukannat ovat kuitenkin viime vuosina hieman vahvistuneet. Kalastonhoitomaksujen euromääräinen maksukertymä vanhan kalastuslain (2002 – 2015) ja uuden kalastuslain (2016 – 2023) aikana. Kolmatta vuotta jatkuneesta lohenkalastuskiellosta huolimatta vesistön eri osille asetut kutukantatavoitteet eivät täyttyneet. PA N U O RE LL , LU O N N O N VA RA KE SK U S Kalastonhoitomaksuja 9,9 miljoonalla eurolla Kalastajat lunastivat viime vuonna 286?801. Euroissa mitattuna luku lähestyy jo 10 miljoonan euron rajaa. ”Kokonaismuutoksena tämä tarkoittaa 6,4 % kasvua edellisvuoteen nähden ja euroissa noin 590?000 euroa. kalastonhoitomaksua, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna
Uudet hinnat perustuvat maaja metsätalousministeriön asetukseen ja vapakalastusluvissa Metsähallituksen omaan päätökseen. Kaupallisen kalastuksen luvat osakaskunnan vesialueille ovat jatkossakin maksullisia ja niiden myöntäminen on Nuaskylän osakaskunnan hoitokunnan vastuulla. Vapalupa mahdollistaa esimerkiksi perhokalastuksen tai kalastamisen virvelillä. Kaikkien Nuaskylän vesialueille kalaan aikovien tulee kuitenkin täyttää yhteystietonsa lomakkeeseen, jotta osakaskunnalla säilyy jatkossakin kokonaiskuva ja käsitys järvellä kalastavien määrästä. Vapalupien hintoja on tarkistettu viimeksi seitsemän vuotta sitten, kalastuksen johtava asiantuntija Olli Urpanen Metsähallituksesta kertoo. Yhteystietolomakkeen täyttäminen on edellytys osakaskunnan vesialueella kalastamiseen. Vuorokauden mittaisen vapaluvan hinta nousi 10 eurosta 15 euroon. Suomen Kalastuslehti 1 • 9 LYHYET METSÄHALLITUKSEN KALASTUSLUPIEN HINNAT NOUSIVAT VUODEN 2024 ALUSSA Metsästyksen suosituimmat vuorokausiluvat kallistuivat 20 euroon ja kalastuksen vuorokausiluvat puolestaan 15 euroon. Viimeisen neljän vuoden aikana korotus on ollut osakaskiinteistöjen määrästä riippuen uskomattomat 43–45 %. KALASTUSTA ILMAN LUPAMAKSUJA Sotkamolaisen Nuaskylän osakaskunta on tehnyt osakasten kokouksessa vuonna 2023 päätöksen vapauttaa kaiken osakaskunnan vesialueella tapahtuvan vapaa-ajanja kotitarvekalastuksen lupamaksuista. OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISMAKSUT NOUSSEET LYHYESSÄ AJASSA 45 % Maaja metsätalousministeriöltä joulukuun lopussa tullut asetus kiinteistötoimitusmaksusta piti jälleen sisällään reilun korotuksen Maanmittauslaitoksen suorittamien osakaskuntien yhdistämisten hintoihin. Pyydyslupa-alueet on aiemmin jaettu kahteen hintaluokkaan, mutta vuodenvaihteen jälkeen halvempi, kahdeksan euron hintaluokka poistuu. Korotuksia on nyt tehty jo kolmena vuonna peräkkäin. Tämän kaltainen toiminta ei yhtään helpota yhdistämistoimenpiteitä. Esimerkiksi yhden verkon tai kolmen katiskan käyttö maksaa jatkossa 12 euroa kalenterivuodelta. Vapautuksen myötä osakaskunnan vesialueella kaikki vapaa-ajankalastusmuodot ovat jatkossa sallittuja ja maksuttomasti toteutettavissa. Vapautuksen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä kalastusharrastuksen pariin sekä syömään kotimaista kalaa entistä enemmän. Osakaskiinteistöjen lukumäärä yhdistämisen jälkeen enintään Kiinteistötoimitusmaksu 2020 2022 2023 2024 200 2 500 € 2 560 € 3 300 € 3 580 € 500 2 800 € 2 920 € 3 760 € 4 070 € 1 000 3 700 € 3 840 € 4 950 € 5 370 € 2 000 6 300 € 6 510 € 8 390 € 9 100 € Kukin seuraava alkava 1 000 3 500 € 3 640 € 4 690 € 5 080 € Muiden yhteisten alueiden (kuten vesialueiden osakaskuntien) kuin yhteismetsien yhdistämisen kiinteistötoimitusmaksujen kehitys vuosina 2020 – 2024.. Kalaistutusten hinta on noussut viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin noin 30 prosenttia. Kausiluvan hinta puolestaan muuttui 25 eurosta 30 euroon. Hinnankorotusten taustalla ovat kasvaneet kustannukset. Valtion alueille lunastetaan vuosittain noin 85 000 metsästyslupaa ja noin 100 000 kalastuslupaa. Myös pyydyslupien hinnat muuttuivat vuodenvaihteessa maaja metsätalousministeriön uuden asetuksen mukaisesti. Kohteilla, joille istutetaan kirjolohta, vuorokausiluvan hinta on 25 euroa aiemman 18 euron sijaan. Esimerkiksi kalastuskohteiden istutukset ovat kallistuneet niin, että osa Metsähallituksen kalastuskohteista ovat olleet tappiollisia
Kalatalouden Keskusliitto lähetti vuoden 2022 lopulla 1?680 kalastuksenvalvojalle suunnatun kyselyn, johon vastasi kaikkiaan 638 kalastuksenvalvojaa. Mitä suunnitelma sisältää. Kyselyn pohjalta laadittiin päivitetty Kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelma. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. 10 • Suomen Kalastuslehti 1 Miten valvontaa voidaan kehittää
Suomen Kalastuslehti 1 • 11 Länsi-Suomen merivartioston vanhempi merivartija Mikko Seikola, kalastuksenvalvoja Vesa Liukkonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastusmestari Paavo Suominen ja merivartiomestari Bertil Nygård Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen ja viranomaisten vuosittaisessa yhteisvalvonnassa Kustavin merialueella.
Kaiken lisäksi iso joukko kokeen suorittaneita valvojia ei ole saanut vesialueenomistajalta valtuutusta työn tekemiseen. Kyselyn tulosten pohjalta on nähtävissä selkeä tarve entistä ammattimaisemman ja aktiivisemman kalastuksenvalvonnan aikaansaamiseksi. Kalastuksenvalvojien työtä voidaan kehittää ammattimaisempaan suuntaan maksalla valvontatyöstä korvaus, ottamalla käyttöön valvontatyötä ja raportointia helpottava sähköinen valvontatyökalu, lisäämällä yhteistyötä viranomaisten kanssa, nostamalla valvojien henkilökohtaista osaamista koulutuksilla ja valvontatunteja lisäämällä sekä ohjaamalla valvojien työtä nykyistä paremmin toimeksiantajien taholta. Lisää kalastuksenvalvojia vesille Monille vesialueille ei saada riittävästi kalastuksenvalvojia. Viimeisiin auttaa kalastuksenvalvontaa koordinoivan henkilön valitseminen toimialueelle. Toisaalta lähes yhtä suuri määrä (38 %) ei halua sellaista käyttää. Koulutus ja viranomaisyhteistyö kehittää Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen on jo vuosia kouluttanut valvojan kokeeseen menossa olevia kalastuksenvalvojia. Esimerkiksi kalatalousalueen valtuuttamista valvojista 70 % ilmoitti lähtevänsä vesille yksinomaan valvomaan, kun taas osakaskuntien valvojista 76 % ilmoitti tekevänsä valvontaa muun toiminnan, kuten oman kalastuksen, yhteydessä. Jälkimmäinen ei ole tasapuolisuuden nimissä toivottava vaihtoehto. Nykyään on paljon myös jatkokoulutuksia, joilla valvojat voivat kehittää omaa osaamistaan.. Kyselyn perustella suurin osa nykyisistä kalastuksenvalvojista valvoo kalastusta alle 10 päivää vuodessa. Sen avulla pystyy tekemään valvontatapahtumista ilmoitukset niin poliisille kuin ELY-keskukselle. Lisäksi turhan moni valtuutettu valvoja valvoo vain paperilla. Kyse on ennemminkin valvojien työnantajaltaan saamasta ohjeistuksesta – tai sen puutteesta. Vesialueen omistajien, osakaskuntien ja kalatalousalueiden tulee olla aktiivisempia uusien valvojien värväämisessä. Sähköisen järjestelmän kehittäminen on kuitenkin pienelle toimijalle kallis investointi ja siihen olisi hyvä saada viranomaispuolelta jonkinlaista tukea, jotta järjestelmä ei jämähdä nykysijoilleen. Kalastuksenvalvojia voisi siis ainakin teoriassa olla paljon nykyistä enemmän. Uusi kokelas vain haastatteluun, töihin ja mukaan toimintaan. Kalatalousalueenkin valvojista 36 % ei saa korvausta, mikä sekin on yllättävän suuri osuus. Jos joku haluaa ottaa enemmän vastuutta ja valvontatunteja, niin annetaan niitä hänelle. Tällä hetkellä laajasti käytössä oleva Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen kehittämä järjestelmä on jo vanha ja monen valvojan mielestä nykypäivän näkökulmasta turhan kankea. Sähköinen valvontatyökalu auttaa valvojaa Kyselyyn vastanneista kalastuksenvalvojista 15 % käyttää tällä hetkellä työssään sähköistä valvontatyökalua, mutta sitä haluaisi käyttää 45 % valvojista. Yli puolet kalastuksenvalvojista ei saa minkäänlaista korvausta tekemästään valvontatyöstä. Valvontatyötä ei kaikilla toimialueilla myöskään ohjata ja valvota riittävästi. Mikä järjestelmässä mättää vai mättääkö. Valvojakokeen läpäissyt ja alueen valvonnasta kiinnostunut henkilö voi hyvin toimia minkä tahansa alueen valvojana, vaikka hän ei olisi ennestään tuttu. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään kalastuksenvalvojien aktiivisuudesta. Osakaskunnan valtuuttamista valvojista 63 % ei saa valvonnasta minkäänlaista korvausta. Varsinkin silloin kun henkilö on jo osoittanut osaavansa työnsä. Samaan aikaan hyväksyttyjä valvojia on kaksinkertainen määrä valtuutettuihin nähden. Korvaus tukee ammattimaisuutta Tosiasia on, että jos saat työstäsi korvauksen, suhtaudut siihen astetta vakavammin ja ammattimaisemmin. Kaikki edellä mainittu ei tietenkään tarkoita, että osakaskuntien valtuuttamien kalastuksenvalvojien tekemä valvonta olisi huonompaa kuin kalatalousalueiden valtuuttama. Sähköinen valvontatyökalu helpottaa valvojan työtä huomattavasti. Miten tilannetta voidaan parantaa. Vastaus on sikäli mielenkiintoinen, että saman kyselyn mukaan lähes kaikki valvojat haluaisivat tehdä esimerkiksi ELY-keskukselle tehtävät tapahtumailmoitukset sähköisesti. Sähköistä valvontatyökalua tulisi myös kehittää. Näiden kahden valvojaryhmän eroja on kuitenkin syytä pohtia hieman enemmän. 12 • Suomen Kalastuslehti 1 V uoden 2023 alussa Suomessa oli ELY-keskuksen ylläpitämän rekisterin mukaan noin 1000 valtuutuksen saanutta kalastuksenvalvojaa. Vesialueella mahdollisesti jo toimivien kalastuksenvalvojien aktiviteettia voidaan nostaa seulomalla valvojista ne, joiden tehtävänkuvaa ja työmäärää voidaan kehittää. Rekisterissä olevien voimassa olevan hyväksynnän omaavien kalastuksenvalvojien määrä on kuitenkin noin 2300 henkilöä, siis yli kaksinkertainen määrä valtuutuksen saaneisiin nähden. Valvontatapahtumien tiedot siirtyvät napin painalluksella sähköisenä myös valtuuttajalle, jonka on myös helpompi tilastoida kalastuksenvalvojien kirjaamat tapahtumat sähköisenä kuin perinteisesti paperilta luettuna ja uudelleen itse koneelle kirjoitettuna
Jos vain sanotaan, että mene valvomaan, mutta ei anneta ohjeita siihen, miten valvontatyö tehdään, asetetaan valvoja hankalaan tilanteeseen silloin kun jotain tapahtuu. Tärkeintä on, että ottaa rohkeasti yhteyttä ja sopii valvontaretkestä hyvissä ajoin. Erityisen arvokasta kalastuksenvalvojan kehittymiselle on yhteistyö muiden valvojien ja kalastuksenvalvontaa tekevien viranomaisten kanssa. Suomen Kalastuslehti 1 • 13 Pelkkä koulun penkillä istuminen ei kuitenkaan tee kalastuksenvalvojasta ammattilaista. Molemmat osapuolet hyötyvät tästä yhteistyöstä. Koordinaattorilla tulee olla hallussaan valvonnan kokonaiskuva ja operatiivinen puoli sekä toimiva yhteys valtuutuksen antaneeseen osapuoleen. Lisäksi hyvät käytännöt saadaan paremmin otettua käyttöön, kun valvojien kesken on tiiviimpää yhteistyötä. Valvoja puolestaan pääsee näkemään miten valvontatyön todelliset ammattilaiset tekevät työtään. Kalatalouden Keskusliitto on jo vuosia tehSähköinen valvontatyökalu helpottaa kalastuksenvalvojan työtä, koska valvoja voi lähettää tiedon valvontatapahtumasta saman tien niin poliisille kuin valtuuttajalle.. Vastuuhenkilöjärjestelmän kautta valvojien yhteinen tietotaito saadaan tehokkaampaan käyttöön ja hyödyttämään kaikkia valvojia. Valvonta tutuksi poliisille ja syyttäjälle Kalastuksenvalvonnan yhteydessä tehty viranomaisyhteistyö tuo kalastuksenvalvonnan tutuksi myös viranomaisille. Jopa uusien valvojien rekrytointi voi onnistua helpommin, kun valvontatoiminta on paremmin organisoitua. Helpotusta tuskaan tuo kalastuksenvalvonnan koordinaattori. Kalatalousalueella pitää olla kalastuksenvalvontaa koordinoiva henkilö. Sekä poliisi, Rajavartiolaitos että Metsähallituksen erävalvojat tekevät mielellään yhteistyötä kalastuksen ja toimialueen tuntevan valvojan kanssa. Tämänkin työn oppii parhaiten vain työtä tekemällä. Kokemus kasvaa tehtyjen valvontatuntien lisääntyessä. Ohjaus ja koordinointi vievät eteenpäin Monessa tapauksessa erot kalatalousalueiden ja osakaskuntien valtuuttamien valvojien toiminnassa voivat johtua kalastuksenvalvonnan ohjauksesta
Kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuuden yläikärajan noston nykyisestä 64 vuodesta 69 vuoteen on arvioitu tuovan vuosittain lisää rahaa juuri tuon tarvittavan miljoonan euron verran. Jokainen löytää suunnitelmasta varmuudella jotain myös itselleen. ELY-keskukset toivovat myös, että osakaskunnat ja kalatalousalueet ilmoittavat valvontakoordinaattoreiden yhteystiedot ELY-keskuksille. Kalatalouden Keskusliiton laatiman asianomistajan pysyväissuostumuksen käyttöönotto vesialueiden omistajien parissa ja tämän tiedon välittäminen poliisille ja alueen kalastuksenvalvojille on tärkeää. Raha ratkaisevassa roolissa Ammattimainen kalastuksenvalvonta ei ole ilmaista. Kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelma 2023 löytyy osoitteesta https://ahven.net/kalastus/kalastuksenvalvonta/ Kyselyyn vastanneiden ja hyväksyttyjen kalastuksenvalvojien vastaus kysymykseen Miksi he eivät ole toimineet kalastuksenvalvojana. Vesialueen omistajat voivat tehdä oman osansa viranomaisyhteistyössä. 14 • Suomen Kalastuslehti 1 nyt valvontaa tutuksi poliisin organisaatiossa ja tulos alkaa näkyä. Muistutus päätöksentekijöille Lopuksi on hyvä muistuttaa, että kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelma ei saa jäädä kirjahyllyyn tai pöytälaatikkoon vaan kaikkien kalastuksenvalvontatyöhön osallistuvien tulee sitoutua siihen omalla tahollaan, riippumatta siitä onko taho maaja metsätalousministeriö, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, kalatalouden neuvontajärjestö, kalatalousalue tai osakaskunta. Pahimmassa tapauksessa aktiivinen valvoja turhautuu ja lopettaa. Kalaveden omistajille maksettavien omistajakorvausten tason nosto nykyisestä noin kolmesta miljoonasta eurosta takaisin neljän miljoonan euron vuositasolle toisi apua vesialueen omistajien rahoitukseen. Kalatalouden Keskusliitto laati Kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelman osana maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroin rahoittamaa Kalastuksenvalvonnan ja kalatalousaluetoiminnan kehittämishanketta (KAKE) vuosina 2022 – 2023. Ilman rikkomuksesta seuraavaa rangaistusta lakia rikkova kalastus voi jatkua. ELY-keskukset myöntävät jo nyt varoja kalastuksenvalvonnan kehittämiseen ja toivottavasti sama linja jatkuu tulevaisuudessa. Suostumuksen myötä poliisille annetaan valtuutus viedä kalastusrikkomusasia eteenpäin syyttäjälle. On tärkeää, että kalatalousalueet varaavat valvojan palkan lisäksi varoja sähköisen valvontatyökalun ja sen käyttöön tarvittavan apuvälineistön, kuten tabletin, hankkimiseen. 25 % 6 % 7 % 22 % 45 % 29 % % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Muu syy Työpari puuttuu En saa korvausta valvonnasta En ole ehtinyt valvomaan En ole saanut valtuutusta valvontaan Valvojan koe suoritettu vastaisen varalle. Tämä työ on jo aloitettu. Seuraava askel on tuoda kalastuksenvalvonta tutuksi myös syyttäjien ja käräjäoikeuden tuomareiden suuntaan
Kalatalouden Keskusliiton laatima asianomistajan pysyväissuostumus on yksi tapa suostumuksen antamiseen.. Suomen Kalastuslehti 1 • 15 Osakaskuntien ja kalatalousalueiden valtuuttamien kalastuksenvalvojien vastaus kysymykseen Pidätkö kirjaa valvontatoiminnasta. 22 % 42 % 78 % 58 % % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KTA OSK Kyllä En Vesialueen omistajan suostumuksen myötä poliisille annetaan valtuutus viedä kalastusrikkomus eteenpäin syyttäjälle
16 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalastuksenvalvoja – muista lähettää tapahtumailmoitus! Mikäli kalastuksenvalvoja kirjoittaa kalastajalle kirjallisen huomautuksen, hänen tulee tehdä asiasta myös tapahtumailmoitus ELY-keskukselle.
Lähde: Kalatalouden Keskusliiton kysely 2023. • Voit lähettää tapahtumailmoituksen/valvontalomakkeet myös postitse, osoita kirjeen vastaanottajaksi oman kala-ELY:n kirjaamo. Suomen Kalastuslehti 1 • 17 K alastuksenvalvojana toimivan henkilön on vuosittain tammikuun aikana toimitettava edellisen vuoden kalastuksenvalvontaa koskevat tapahtumailmoitukset ELY-keskukselle. Tilanteeseen täytyy saada parannus. Tapahtumailmoitukset voi lähettää ELY-keskukseen kolmella tavalla: • Täytä tulostettava tapahtumailmoitus ELY-keskuksen nettisivulta (tai kopioi keskusliiton kalastuksenvalvontalomake, jos käytät sellaista) ja lähetä ELY-keskuksen yleisen asiointilomakkeen kautta. Kukaan muu ei voi tehdä ilmoituksia kalastuksenvalvojan puolesta. Tapahtumailmoitus pitää laatia annetuista huomautuksista, tehdyistä talteenotoista ja toimenpiteistä luopumisista (kalastuslain 117 §). Ei siis riitä, että kalastuksenvalvoja raportoi työstään toimeksiantajalleen. TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Kalastuksenvalvojien vastaus kysymykseen Millä tavalla teet kalastuslain 117§ mukaisen tapahtumailmoituksen ELY-keskukselle. Liian moni valvoja jättää ilmoituksen tekemättä. Ilmoitukset toimitetaan kalastuksenvalvojan hyväksyneelle ELY-keskukselle. Näin vuoden alussa ELY-keskus kaipaa kalastuksenvalvojien tapahtumailmoituksia. Yleinen asiointilomake on sähköinen palvelu, johon kirjaudut pankkitunnuksilla. Nyt on siis viimeinen hetki toimittaa ELY-keskukselle vuotta 2023 koskevat ilmoitukset. Tapahtumailmoituksen tekeminen kuuluu kalastuksenvalvojan virkavelvollisuuksiin. Asiointilomakkeesta tulee valita vastaanottajaksi oma kala-ELY. PPaappeerriilloom maakkkkeeeellllaa 2244 % % SSäähhkkööiisseellllää iillm mooiittuukksseellllaa 2222 % % EEnn oollee tteehhnnyytt 5544 % %. • Tapahtumailmoitus/valvontalomakkeet voi myös lähettää sähköpostitse oman kala-ELY:n kirjaamoon, mutta huomioi että tätä saa tehdä ainoastaan, jos pystyy lähettämään viestinsä suojattuna
Käsittele ja lopeta kala tai rapu asianmukaisesti Eläinten hyvinvointilain säätämisen yhteydessä on tehty kalastuslain muutos koskien kalojen vapauttamista ja kalojen sekä rapujen lopettamista. Saaliskalan lopetusta voidaan lykätä, jos olosuhteet vaikeuttavat lopetusta, tai jos saalista säilytetään sumpussa tai muussa vastaavassa kalojen tai rapujen säilyttämiseen soveltuvassa laitteessa tai tilassa. Saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla tavalla. TEKSTI KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Nämä lakimuutokset astuivat voimaan 1.1.2024. Nämä pitää jokaisen muistaa sekä huomioida myös oman kalatalousalueen ja osakaskunnan viestinnässä. Edellisestä poiketen leveyspiirin 64°00’N pohjoispuolella solmuväli tulee olla vähintään 27 millimetVuodenvaihde toi tullessaan useita merkittäviä muutoksia kalastuslakiin. Siian merikalastuksen yleinen solmuväli noussut 45 millimetriin Siian verkkokalastuksessa käytettävää yleistä solmuväliä on merialueilla nostettu 43 millimetristä 45 millimetriin. 18 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuuden????????????????. yläikäraja on noussut 69 vuoteen Kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuuden yläikäraja on noussut 64 vuodesta 69 vuoteen. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen. Takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. Osa muutoksista koskee kaikkia kalastajia ja osa vain pienempää kalastajajoukkoa tai yksittäistä toimenpidettä. Rapu on lopetettava menetelmällä, joka aiheuttaa sen kuoleman mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää. Henkilöt, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta viimeistään 31.12.2023, saavat kuitenkin jatkossakin harjoittaa kalastusta ilman valtiolle suoritettavaa kalastonhoitomaksua
Helpoin tapa ilmoituksen tekemiseen on älypuhelimella käytettävä Omakala-sovellus. Heinäkuusta alkaen muuttuvat kalastuspäiväkirjaan kirjattavan saalisarvion sallittua poikkeamaa koskevat säännöt. Ilmoitus on annettava myös, jos kyseisen kalenterivuoden aikana ei ole harjoitettu kaupallista kalastusta. Tavoitteena on vahvistaa erittäin uhanalaisia vaellussiikakantoja vähentämällä nuoriin yksilöihin kohdistuvaa kalastusta. Välittömästi tammikuussa yli 15 metriä pitkille aluksille tulevat voimaan uudet säännöt AIS-laitteiden (Automatic Identification System) käyttöä koskien. Ilmoituksen laiminlyönti on vuodesta 2024 alkaen kalastuslain mukaan rangaistavaa. Pykälän mukaan jokaisen 16 vuotta täyttäneen vapaa-ajankalastuksen harjoittajan on tehtävä saalisilmoitus saaliiksi saadusta kalasta, käytetystä kalastusvälineestä ja pyyntialueesta. Aikaisemmin saalisilmoitus on tehty Luonnonvarakeskukselle. Kalanistutukset ilmoitettava istutusrekisteriin ilmoitusten laiminlyönti on jatkossa rangaistavaa Kalastuslaki velvoittaa istuttajan ilmoittamaan istutuksesta kolmen kuukauden kuluessa istutusrekisteriin. Muutoksia aletaan soveltaa asteittain, ja useimmat niistä alkavat näkyä käytännössä kahden vuoden kuluttua. Kaupallisen merikalastuksen valvonta uudistuu EU:n yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmän muuttamista koskeva asetus astui voimaan 9.?1.?2024. Saalisilmoitus tehdään Luonnonvarakeskukselle ja ilmoitus on tehtävä myös vapautetusta kalasta. Tiedot voi ilmoittaa sopimuksen perusteella myös toinen taho, esimerkiksi kalojen toimittaja tai välittäjä, mutta vastuu ilmoituksesta säilyy kuitenkin toimeksiantajalla. Valtioneuvoston asetuksella annetaan myöhemmin tänä vuonna tarkemmat säännökset niistä kalalajeista ja -kannoista, joista saalisilmoitus on tehtävä. Joidenkin muutosten siirtymäaika on tätäkin pidempi. Merenkurkun alueella (63°30’N ja 62°30’N välinen merialue) muutos astuu kuitenkin voimaan vasta 1.?7.?2024. Suomen Kalastuslehti 1 • 19 riä ja enintään 30 millimetriä taikka vähintään 45 millimetriä ja leveyspiirien 64°00’N ja 63°30’N välisellä merialueella solmuväli tulee olla vähintään 30 millimetriä ja enintään 35 millimetriä taikka vähintään 45 millimetriä. Vapaa-ajankalastuksen saalisilmoitus tulossa eräiden lajien osalta pakolliseksi myöhemmin tänä vuonna Kalastuslakiin on lisätty uusi 62 a §, joka astui voimaan 1.?1.?2024. Sisävesiltä saatujen kaupallisen kalastuksen saaliiden ilmoittamisvelvollisuus muuttunut Kalastuslain päivitetyn 90 § mukaan kaupallinen kalastaja on velvollinen pitämään muualla kuin merialueella tapahtuvasta kalastuksestaan päiväkirjaa ja vähintään kerran kalenterivuodessa ilmoittamaan ELY-keskukselle pyytämänsä tai lukuunsa pyydetyt saaliit kalalajikohtaisesti, pyyntialueet, kalastusaluksen rekisteritunnus, saaliin purkamispaikat sekä kalastuksessa käytetyt pyydykset ja niiden pyynnissä pitämisen aika. Eräät muutokset kuitenkin tulevat sovellettaviksi heti 2024. Ilmoitus tehdään netissä toimivan Sähi-järjestelmän kautta.. Tämä kalastusasetuksen muutos koskee sekä kaupallista kalastusta että vapaa-ajankalastusta. Vastuu ilmoituksen teosta on toimeksiantajalla, eli käytännössä istutuksen tilaajalla ja laskun maksajalla
Vanhemmiten kalastusharrastus on jäänyt onkimisen puolelle mutta joskus haluaisin kokea perhokalastuksen maagisuuden vaikkapa Tenojoella.” Mika Aaltola (sitoutumaton): ”Kalastus oli nuoruudessa intohimo. Nyttemmin pääsen kalalle harvemmin lähinnä ystävien seurassa. Saan kyllä madon koukkuun ja kalan irti koukusta. HARRASTATTEKO TE KALASTUSTA JA JOS, NIIN MILLÄ TAVOIN. Vaikka en siis itse harrasta kalastusta, arvostan suuresti itse kalastettua kotimaista kalaherkkua lautasella. Harry Harkimo (Liike Nyt): ”Keväällä ja syksyllä harrastan verkkokalastusta, kesällä uistelen.” Alexander Stubb (Kokoomus): ”Nuorempana kalastin virvelillä ja verkoilla saaristossa. Tarinoiden lisäksi ehdokkaat nostivat esiin kalatalouden edistämisen, kotimaisen kalan käytön kestävän lisäämisen sekä kalakantoihin vaikuttavia tekijöitä. TEKSTI TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT AALTOLA24.FI, SDP, ALEXSTUBB.FI, LIIKE NYT, SAKARI RÖYSKÖ, OLLIREHN2024.FI JA ANTON SUCKSDORFF K alatalouden Keskusliitto kysyi presidenttiehdokkailta millä tavalla presidentiksi pyrkivät suhtautuvat kalastukseen, kotimaiseen kalaan sekä kalatalouteen. Presidenttiehdokkaista Jussi Halla-aho (Perussuomalaiset), Li Andersson (Vasemmistoliitto) ja Pekka Haavisto (Vihreät) eivät vastanneet keskusliiton kysymyksiin. Pidän kalastusta hyvänä harrastuksena, jonka kautta erityisesti lapset ja nuoret voivat oppia luonnon kunnioitusta ja ymmärtämään, mistä ruoka tulee.”. SUOMESSA ON 1,8 MILJOONAA VAPAA-AJANKALASTAJAA. Useimmiten kalastan kaupan kalatiskillä.” Jutta Urpilainen (Sosiaalidemokraatit): ”Harrastus rajoittuu lastemme avustamiseen mato-onginnassa kesämökillä. 20 • Suomen Kalastuslehti 1 Presidenttiehdokkaat kalavesillä Kalatalouden Keskusliiton kyselyssä kevään presidentinvaalien ehdokkaat kertoivat kalajuttuja suurhauista, yhdeksän kilon lohesta ja kahden kilon siiasta
Mika Aaltola (sitoutumaton), Sari Essayah (Kristillisdemokraatit), Olli Rehn (Keskusta), Jutta Urpilainen (Sosiaalidemokraatit), Alexander Stubb (Kokoomus) ja Harry Harkimo (Liike Nyt) vastasivat Kalatalouden Keskusliiton presidenttiehdokkaille tekemään kyselyyn ehdokkaiden suhtautumisesta kalastukseen, kotimaiseen kalaan sekä kalatalouteen.. Suomen Kalastuslehti 1 • 21 Olli Rehn (Keskusta): ”Meidän vapaa-ajan asuntomme on Mikkelissä puhdasvetisen Puulaveden rannalla. VESIALUEEN OMISTAJIA ON YHTEENSÄ NOIN 1,5 MILJOONAA. Nuorempana tuli harrastettua virvelin heittoa ja talviaikaan pilkkimistä, mutta laihaksi ovat saaliit jääneet. Omistan lisäksi soutuveneen, katiskan, mato-onkia, virvelin ja pilkkivälineet kairoineen päivineen. Muut presidenttiehdokkaat eivät maininneet omistavansa vesialueita. Tuoreet muikut pyöräytettynä ruisjauho-mausteseokseen ja voissa paistettuna ovat kesän parasta antia uusien perunoiden ja tuoreen tillin kanssa.” Sari Essayah (Kristillisdemokraatit): ”Asun järven rannalla, joten valmiudet kalastamiseen ovat olemassa. Onneksi meillä on hyviä ystäviä, jotka pitävät meistä huolta, mökkipöydässä onkin usein Kyyvedestä nuotalla nostettua muikkua ja siikaa. Presidenttiehdokkaista saaristossa viihtyvät Alexander Stubb ja Harry Harkimo sekä järven rannalla asuva Sari Essayah ja Puulavedellä mökkeilevä Olli Rehn omistavat vesialueita. En kyllä ole ehtinyt kalastamaan muutamaa satunnaista kertaa enempää.” SUOMESSA ON SEKÄ YKSITYISESTI ETTÄ YHTEISESTI OMISTETTUJA VESIALUEITA. OMISTATTEKO VESIALUETTA. Olen kyllä innokas kalanpaistaja
Veljeni käski heittämään vielä kerran. Suomessa on yli 160?000 järveä. On tärkeää, että olemme mukana EU:n päättävissä pöydissä keskustelemassa kalastuksesta, vesistöjen tilasta sekä tuomassa esille puhdasta suomalaista kalaa ja kiinnostavia kalainnovaatioitamme, joita on syntynyt mm. Alexander Stubb: ”Olimme veljeni kanssa Korppoon saaristossa pieninä. Minä sanoin uudelleen, että nyt lähdetään. Merimetso ja hyljekannat tulee saada kestävälle tasolle, jotta kalakantamme ei kärsi ” Alexander Stubb: ”Aina kun pystyn, syön suomalaista kalaa. Sanoin veljelleni, että lähdetään. Uusiin tuoteinnovaatioihin tulisi satsata. Kotimaisen villikalan ja kestävästi kasvatetun kalan saatavuutta ja käyttöä on lisättävä niin että jokainen suomalainen voisi niistä nauttia. Uhanalaisia kalakantoja tulee suojella ja vaellusesteitä pitää poistaa.” Mika Aaltola: ”Kotimaisella kalalla ja siihen liittyvällä elinkeinoilla pitää olla tulevaisuus. Kotimaisen kalan saatavuutta ja saavutettavuutta on edistettävä määrätietoisesti, koska suomalaisten lautasilla on koko ajan vähemmän kotimaista kalaa ja ammattimaisten kalastajien määrä vähenee. 22 • Suomen Kalastuslehti 1 särkikaloihimme. Ja sieltähän tuli seitsemän kilon hauki!” MITEN NÄETTE KOTIMAISEN KALAN TULEVAISUUDEN JA MITÄ SEN ETEEN VOITAISIIN TEHDÄ. Tämä olisi tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta.” PARAS KALAJUTTUNNE. Puolisoni Merja on ollut innokkaasti mukana hakemassa nostetta särkikalojen käyttöön ja myös Blue Products Kalastuksen innovaatio-ohjelman ohjausryhmässä. Kotimaisen kalan elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi. Tarvitsemme alan koulutusta nuorille, kaupallistamishankkeita ja uusia kalatuotteita.” Jutta Urpilainen: ”Kalastuksen, metsästyksen ja luonnontuotteiden keräily, sekä jokaisenoikeuksien toteutuminen ovat tärkeä osa suomalaista luontosuhdetta ja kulttuuria. Minusta oli hienoa esimerkiksi särkikaloista tehtävät uudet tuotteet, joista olisi tonnikalasäilykkeiden korvaajaksi.” Olli Rehn: ”Kalastajan ammatti ei saa kuolla. Sari Essayah: ”Kotimaisen kalan kulutuksen ja saatavuuden eteen on tehtävä töitä. edellä mainitussa Euroopan merija kalastusrahaston EMKR:n rahoittamassa Blue Products innovaatio-ohjelmassa.” Harry Harkimo: ”Kalakanta kärsii hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamista vahingoista ja kulutuksesta. Hän sanoi, että yksi heitto vielä. Särkikalojen kalastus poistaa vesistöstä ravinteita, vähentää rehevöitymistä ja hoitaa kalakantoja, mutta edelleen särkikaloja hyödynnetään elintarvikkeina vielä vähän. Ei vaan napannut. Kotona ruokapöydässä riittää puhetta kotimaisesta kalasta, ruokalautasillamme on ainoastaan kotimaista kalaa. Arvokalojen rinnalla viime vuosina on kiinnitetty huomiota vähempiarvoisiin. Kolmisen tuntia oli virveliä heitetty. Kotimainen kala on nostettava arvoonsa eettisenä, ekologisena ja terveellisenä ravintona. Kalastusta tulee aina harjoittaa turvaten elinvoimaiset ja kestävät kalakannat. Onhan kansallinen häpeä, että suomalaisten käyttämästä kalasta 80 prosenttia on tuontikalaa. Vesistömme ovat hyvässä kunnossa ja meillä on runsaasti ruokakalaa omissa vesistöissä. Kala on ilmastoystävällisin valkuainen, ravitseva ja monipuolinen elintarvike, joten potentiaalia sen kulutuksen lisäämiseen on
Emme saaneet yhtään kalaa, mutta menetimme kaksi uistinta.” Harry Harkimo: ”Ostin ensimmäistä kertaa verkon itselleni ja laitoin sen Sipoossa kaislikosta merelle päin keskellä kesää. Ystävämme opastivat lapsiamme uistelemaan joen rannalla. ’No, ainakin 5 kiloa!’ ’Ei, ei, paljon enemmän. Kun pääsimme laiturille, niin siellähän oli, aivan valtava hauenvonkale, vedettynä KALATALOUDEN KESKUSLIITTO HYVINVOIVAT KALAVEDET JA KESTÄVÄ KALASTUS. Kun tuo hauki oli aikansa meidän toilailuja seurannut, se ravisti hiukan päätään. Siinä me koko perhe tuijotimme tuota kuningaskalaa, osaamatta tehdä yhtään mitään. ’Tuokaa haavi, tuokaa haavi!’ Hiukan naureskellen laskeuduimme rantaan katsomaan, että mikähän mahtaa olla tuo järjettömän suuri hauki. Kannattaa katsoa.” Olli Rehn: ”Tämä tapahtui jo vuosikymmeniä sitten. Nuori kalamies huutaa siellä kurkku suorana, että täällä on järjettömän kokoinen hauki. Viehe irtosi sen suupielestä ja arvokkaan hitaasti se käännähti ja ui Puulan syvyyksiin. Tulimme kesälomalle ja kun mökin ovet saatiin auki, nappasi vanhempi pojista rantasaunan avaimet ja kirmasi rantaan. No, siitähän alkoi luonnollisesti valtava mekkala ja arvuuttelu, että paljonko hauella oli painoa. Menimme mökin terassille kysymään, että mikä siellä rannassa on hätänä. Ja tämä ei ole kalajuttu.” Sari Essayah: ”Olen muikkujen ystävä ja savolaisena syön ne tietysti kokonaisena – eiköhän siinä ole muille jo kalajuttua kerrakseen.” Mika Aaltola: ”Ei ole omakohtaisia kalajuttuja realisti kun olen. Perheemme pojat olivat vielä pieniä. Me ryntäilimme eri suuntiin, eikä haavia tietenkään löytynyt mistään. Ei aikaakaan, kun rannasta alkoi kuulua aivan järjetön meteli. Edelleen kiinni virvelissä. Me jäimme purkamaan autoa, kannoimme tavaroita ja ruokakasseja sisään. Suomen Kalastuslehti 1 • 23 aivan rantaviivaan. Mutta kyllä tuo ’kahden kilon siika’ YouTubesta tekee aina hyvä mielen. Hän kävi hakemassa takahuoneen nurkasta virvelin ja alkoi laiturinnokasta heittelemään. Koska se oli ensimmäinen kerta, kävin vielä parin tunnin päästä katsomassa verkkoa ja sieltä löytyi yhdeksän kilon lohi. Ainakin kahdeksan!’ ’No olihan se yli metrin, pakko olla vähintään 10 kiloa!’ Voitte vaan arvata mihin mittaan tuo hauki on kasvanut tähän päivään mennessä?” Jutta Urpilainen: ”Rehellisyys on minulle tärkeä arvo, myös kalajuttujen suhteen, joten kerron niin kuin asia meni: Olimme perheen kanssa kesällä Lapissa
24 • Suomen Kalastuslehti 1 Rapustrategia Kansallinen rapustrategia 2023?–?2032 on päivitetty. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA VESA KARTTUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Päivitetyn rapustrategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous
Lisäksi toivon, että tämä strategia antaa osakaskunnille uskoa siihen, että jokirapukantoja kannattaa suojella ja elvyttää, toteaa Kirjavainen. Edellisessä strategiassa täplärapu nähtiin raputalouden ja ravustuskulttuurin pelastajana. Tämän rapustrategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen rapu. Suomen Kalastuslehti 1 • 25 M aaja metsätalousministeriön asettamalta työryhmältä valmistui viime lokakuussa ehdotus kansalliseksi rapustrategiaksi vuoteen 2032. Rapustrategian tavoitteina ovat jokiravun säilyttäminen hyödynnettävänä lajina ja täpläravun leviämisen estäminen sekä molempien lajien hyödyntäminen. Raputalouden merkitys ja arvo Suomen sisävesien kalataloudessa on jo nyt huomattavan suuri ja raputalous tarjoaa monia uusia mahdollisuuksia myös yritystoiminnalle. Kalatalouden Keskusliitosta työryhmässä olivat mukana iktyonomi Niina Koivunen ja tiedottaja Tapio Gustafsson. Nykyisin täplärapu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella ja uudessa strategiassa halutaan aiempaa vahvemmin nostaa esille jokiravun suojelu ja kannan elvyttäminen. Rapuruton ja täpläravun yhdessä aiheuttama jokiravun elinalueiden supistuminen on yksi raputalouden suurimmista ongelmista. Toivottavasti saamme tulevina vuosina rapukantamme sellaiseen kuntoon, jossa ne parhaimmillaan voisivat olla. Vuonna 2020 vapaa-ajanravustajien täplärapusaaliis oli noin 2,6 miljoonaa yksilöä ja jokirapuja saatiin noin 177?000 yksilöä. Suurin osa rapusaaliista saadaan kuitenkin vapaa-ajanravustajien toimesta. Strategian mukaan maamme luonnonolosuhteet voivat kuitenkin mahdollistaa sekä jokiravun säilyttämisen että kummankin rapulajin hyödyntämisen hallitulla tavalla. Saalis vakiintunut neljään miljoonaan rapuun Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan kaupallisten kalastajien rapusaalis vuonna 2020 oli 766?000 täplärapua ja 8?000 jokirapua ja saaliin kokonaisarvo hieman alle miljoona euroa. Täplärapu olikin kuhan ja muikun jälkeen kolmanneksi arvokkain saalislaji sisävesien kaupallisessa kalastuksessa vuonna 2020. Suomen yhteenlaskettu rapusaaliis on noin neljä miljoonaa rapua. Rapustrategiatyöryhmän puheenjohtaja Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen näkee uuden strategian yhtenä tärkeänä tavoitteena raputalouden arvon lisäämisen ja aikaisempaa paremman huomioimisen päätöksenteossa ja julkisten varojen käytössä. Vapaa-ajanravustajien saaliin arvo oli yli kuusi miljoonaa euroa
Täplärapuja ei enää siirretä uusille alueille ja pyritään hävittämään sen jokirapua uhkaavia esiintymiä. Vision saavuttamiseksi tarvitaan tavoitteita ja toimenpiteitä. Työryhmä ehdottaa rapuruton torjunnan tehostamiseksi useita toimenpiteitä, joista yksi on viestintä. Luonnonvarakeskuksen edustajana ja työryhmän sihteerinä toiminut erikoistutkija Timo Ruokonen toivoo, että jokirapua pystyttäisiin suojelemaan nykyistä paremmin. Käyttöja hoitosuunnitelmissa tulee olla erilliset raputaloutta Jokiravun oletettu luontainen ja nykyinen levinneisyysalue sekä täpläravun levinneisyysalue valuma-aluerajojen mukaisesti vuoden 2021 havaintotietojen perusteella. Myös muilla alueilla jokirapukantoja pyritään suojelemaan ja vahvistamaan. Täpläravun leviämisen rajoittamiseen tulisi päästä paremmin kiinni, ei vain puhuttaisi täpläravun poistamisesta, vaan pyrittäisiin ennalta ehkäisemään lajin leviäminen, pohtii Ruokonen. Kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmat ovat keskeisessä asemassa määriteltäessä rapukantojen kestävän hoidon ja hyödyntämisen tavoitteita ja käytännön keinoja. Suomessa on tavattu kolmea rapuruttotyyppiä. Paikallisten toimijoiden rooli korostuu Rapustrategia korostaa paikallisen osallistumisen ja päätöksenteon merkitystä. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty joukko toimenpiteitä. Työryhmän mukaan tehokkain keino vähentää rapujen luvattomia siirtoja, turhaa sumputtamista ja rapuruton leviämistä on neuvonnan ja tiedotuksen tehostaminen, myös internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Kansallisessa vieraslajistrategiassa molemmat on luokiteltu erityisen haitallisiksi vieraslajeiksi. Mustat viivat rajaavat päävesistöalueet. Lähde: Luonnonvarakeskus. 26 • Suomen Kalastuslehti 1 talous. Vanha As-tyyppi ja täpläravun mukana tullut PsI-tyyppi. Jokiravun säilyttämiseksi on määritelty suoja-alueet, jonne täpläravun leviäminen estetään tai joilta se pyritään hävittämään kaikin mahdollisin toimin. Lisäksi vuonna 2021 todettiin punaraputyypin rapurutto Kemijokisuulta jokiravussa
• Kaupallisella ravustuksella on edellytykset toimia ammattimaisesti ja taloudellisesti kannattavasti. Sen jälkeen on helpompi miettiä oman rapuhankehakemuksen tekoa. • Täpläravun leviäminen sen nykyisen esiintymisalueen ulkopuolelle estetään. Ravustuksen edistämiseen voidaan myös osoittaa kalatalouden edistämisvaroja. Suomen Kalastuslehti 1 • 27 huomioon valtakunnallisten kalastusalan järjestöjen neuvontatyössä. • Rapuruton leviämistä ehkäistään uusin diagnoosi-, torjunta-, seurantaja viestintäkeinoin. RAPURUTON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN • Selvitetään piilevän rapuruton esiintymistä. Täplärapukannat hävitetään siellä missä se on mahdollista. • Kehitetään keinoja jokirapukantoja vaarantavien täplärapukantojen hävittämiseksi, jotta niiden tilalle voitaisiin palauttaa jokirapukannat. RAPUKANTOJEN HYÖDYNTÄMINEN • Rapukantojen käyttö ja hoito on suunnitelmallista sekä tutkimusja seurantatietoon perustuvaa. Kaupallista ravustusta, ravunviljelyä, ravunjalostusta, raputuotteiden kehitystä ja rapujen kulutusta tulee strategian mukaan tukea Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahaston (EMKVR) rahoituksella. • Molempia rapulajeja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi. • Rapujen kulutus kasvaa ja kotimaisten rapujen käyttö elintarvikkeena on monipuolista.. Kansallinen rapustrategia löytyy osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165202 koskevat osiot, joissa tarkennetaan tämän rapustrategian linjausten mukaisesti jokirapukantojen suojelutoimet ja täplärapukantojen hallintatoimet, suunnitellaan ravustuksen säätelyn vaatimat toimenpiteet sekä määritellään kaupalliseen ravustukseen soveltuvat alueet, jokirapujen suojelualueet ja tarvittavat rapukantojen seurantatoimet. • Ravustusmahdollisuudet ovat hyvät ja ravustuskulttuuri on laajalle levinnyt. Rapukantojen seurantaa ja tutkimusta esitetään kohdennettavaksi rapustrategian kannalta keskeisiin teemoihin. Vastuullisen ravustuskulttuurin edistäminen tulee ottaa STRATEGISET TAVOITTEET JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU JA ELVYTTÄMINEN • Maamme alkuperäinen jokirapu säilytetään hyödynnettävänä lajina, sen elinympäristöjä sekä kantoja suojellaan, hoidetaan ja elvytetään koko sen levinneisyysalueella. Rapustrategian jalkauttamiseksi tulee laatia maaja metsätalousministeriön johdolla erillinen viestintäsuunnitelma. ELY-keskukset myöntävät rahoitusta alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin ja toivoisin kalatalousalueilta ja osakaskunnilta nykyistä enemmän raputalouteen liittyviä hakemuksia, vinkkaa Kirjavainen. Kunkin toimenpiteen kohdalta voi katsoa kuuluu se esimerkiksi osakaskunnan ja kalatalousalueen vai neuvontajärjestön ja ministeriön piiriin. Rapustrategian tavoitteiden saavuttamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin on helpointa tutustua strategian toimenpiteiden yhteenvedosta, jonne on koottu taulukko rapustrategian tavoitteista, tärkeimmistä toimenpiteistä ja toimijoista. Viestintä ratkaisevassa roolissa Viestinnän onnistumisella on ratkaiseva merkitys rapustrategian toteutumisen kannalta
TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO H elsinki-Espoon kalatalousalue jätti syksyllä 2022 hakemuksen Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, jossa pyydettiin, että kalastusviranomainen hyväksyy kalastusmääräykset, jotka ovat mukana jo hyväksytyssä kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelmassa. Helsinki-Espoon kalatalousalueella meritaimenen viehekalastus on 1.?1.?2024 alkaen sallittu ainoastaan vieheellä, jossa on yksi enintään kolmihaarainen ja väkäsetön koukku tai kaksi yksihaaraista väkäsetöntä koukkua. Tällä pyritään rajoittamaan rannan läheisyydessä liikkuvien taimenten jäämistä verkkoihin. Espoonjoen pääuomaa, Mankinjoen pääuomaa ja Vantaanjokea lukuun ottamatta kalatalousalueen virtaavissa vesissä kielletään kalastus yleiskalastusoikeuksin Gumbölenjoen, Finnoonojan, Gräsanojan, Monikonpuron, Mätäjoen, Haaganpuron, Viikinojan, Mustapuron, Mellunkylänpuron ja Krapuojan suvantoalueilla. vuosina 2024?–?2030. Antamassaan päätöksessä 7.?7.?2023 ELY-keskus määräsi kalastusta koskevat säätelytoimenpiteet voimaan ajalle 1.?1.?2024?–?31.?12.?2030. Monenlaisia alueellisia kalastuskieltoja Helsinki-Espoon kalatalousalueella on voimassa monenlaisia kalastuskieltoja. Kalatalousalueen yleiskokous käsitteli määräykset vielä erikseen ennen niiden lähettämistä ELY-keskukselle, kertoo kalatalousalueen toiminnanjohtaja Gabi Lindholm. vuosina 2024?–?2030. Ohessa poimintoja muutamista ELY-keskuksen päätöksessä määräämistä kalastusta koskevista säätelytoimenpiteistä Helsinki-Espoon kalatalousalueella. Sisävesillä väkäsetön koukku on monella alueella suositus, mutta määräys tulee jatkossa varmasti yleistymään sielläkin taimenen ja lohen pyynnissä. Helsinki-Espoon kalatalousalueella on vielä tällä hetkellä voimassa kuhalle 42 senttimetrin pyyntimit. ja 1.?10.?–?31.?12. Onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus on kielletty Monikonpurossa. Kielto on tehty kuhan lisääntymisen varmistamiseksi. Väkäsettömiä koukkuja ja pyyntimittoja Meritaimenen kalastukseen on määrätty monen Suomenlahden kalatalousalueen toimesta rajoituksia. Vastaavasti verkkokalastuksessa vahvemman kuin 0,20 millimetrin (monofiili) havaksesta, punotusta langasta tai vahvasta kuitumateriaalista tehtyjen verkkojen asettaminen pyyntiin 50 metriä lähempänä rantaa on kielletty 1.?4.?–?15.?5. Myös taimenen suojelemiseksi on tehty paljon erilaisia alueellisia kieltoja. Kiellot ovat voimassa ympäri vuoden 1.?1.?2024 alkaen. Kielto on mainittu myös lohija meritaimenstrategian toimenpiteissä. Laajalahdella, Vanhankaupunginlahdella ja Vartiokylänlahdella rannalta tapahtuvaa ongintaa lukuun ottamatta kaikki kalastus on kielletty 15?.5.?–?15.?6. 28 • Suomen Kalastuslehti 1 Helsinki-Espoon uudet kalastusmääräykset Varsinais-Suomen ELY-keskuksen määräämät uudet kalastusta koskevat säätelytoimet pohjaavat HelsinkiEspoon kalatalousalueen itse aiemmin laatimaan käyttöja hoitosuunnitelmaan
Helsinki-Espoon kalatalousalueella on tällä hetkellä 10 valtuutettua kalastuksenvalvojaa ja yksi kalastuksenvalvonnan koordinaattori. Tarkoituksena on lähiaikoina pitää kalastuksenvalvojien kanssa kokous, jossa valvojille kerrotaan tarkemmin uusista määräyksistä, vakuuttaa Lindholm. Muutamilla Espoon alueen suurilla osakaskunnilla on lisäksi omia kalastuksenvalvojia. Tapaamisen aikana keskusteltiin niin yhteistyöstä kuin asioista, joista ei olla yhtä mieltä. Suomen Kalastuslehti 1 • 29 ta, mutta runsaan kahden vuoden kuluttua 1.?4.?2026 alkaen pyyntimitta on 45 senttimetriä. Tammikuussa Kalatalouden Keskusliiton tiloissa järjestettiin Helsinki-Espoon ja Vantaanjoen kalatalousalueiden yhteinen kokous. Kalastuksenvalvojia ohjeistetaan määräyksistä Uudet määräykset astuivat voimaan vuoden 2024 alussa ja niitä tulee tietysti valvoa. Pyyntimitan nostolla pyritään varmistamaan, että kaikki yksilöt ehtivät lisääntymään ennen pyydetyksi tulemista. Aiheesta lisää https://helsinki-espoonkalatalousalue.fi/ Siian lippoaminen on erittäin suosittu kalastusmuoto Helsingin Vanhankaupunginkosken suvannon erityislupa-alueella syksyisin.. Kaikesta näkee, että kuha ja taimen ovat alueen tärkeimmät kalalajit, toteaa Lindholm. Samaan aikaan voimaan tuleva verkon pienimmän sallitun solmuvälin nosto 50 millimetristä 55 milliin lukuun ottamatta silakan, kilohailin, kuoreen ja täkykalojen verkkopyyntiä, tukee samaa tavoitetta. Yhteistyötä naapurin kanssa Kaikesta huomaa, että työtä tehdään, eikä työ ei rajoitu vain kalatalousalueen sisälle. Edellisten lisäksi 1.?1.?2024 alkaen alueella on voimassa kolmen kuhan saaliskiintiö vuorokautta kohden, lukuun ottamatta verkkokalastusta ja kaupallista kalastusta. Niinhän se on, että vain keskustelemalla syntyy kehitystä ja aitoa yhteistyötä
Puolangalta löydetyn jättiläisraakun ikää ei kuitenkaan tiedetä. Jokihelmisimpukka, joka on erittäin uhanalainen ja tunnetaan myös nimellä raakku, on Suomen pitkäikäisin eläinlaji. 30 • Suomen Kalastuslehti 1 Kainuusta löytyi jättiraakku Viime vuonna Puolangalla sijaitsevasta purosta löydettiin useita iäkkäitä ja poikkeuksellisen suuria raakkuja. Kyseisen jättiraakun pituuden määrittämiseksi oli tarpeen käyttää kahta mittaa. Simpukan löytäjiä olivat Alleco Oy:n tutkimussukeltajat Juha Syväranta ja Panu Oulasvirta. Suurimmat yksilöt saavuttavat tyypillisesti 120– 130 millimetrin pituuden. “Ei ole tiedossa, että yhtä suurta raakkua olisi aiemmin Pohjolassa mitattu. Vanhempien, tummuneiden raakkujen vuosirenkaat eivät kuitenkaan erotu selkeästi, minkä vuoksi iänmääritys on tehtävä kuolleen yksilön kuorileikkeestä. On tärkeää huomata, että rauhoitetun raakun käsittely on luvanvaraista, joten simpukoita ei saa nostaa joesta ilman ELY-keskuksen myöntämää poikkeuslupaa. “Vanhan ja poikkeuksellisen suuren yksilön löytämisessä on kuitenkin jotain py. He suorittivat simpukoiden mittauksia osana Kainuun ELY-keskuksen tilaamaa tutkimusta. Mittausten jälkeen simpukat palautettiin takaisin niiden luonnolliseen elinympäristöön, jokeen. Vaikka Puolangan jättiläisraakun tarkkaa ikää ei tiedetä, on selvää, että se on elänyt kotijokensa pohjassa koko Suomen itsenäisyyden ajan, ja todennäköisesti huomattavasti pidempään. Raakku voi elää 200-vuotiaaksi Raakut jatkavat kasvuaan koko elämänsä ajan, mutta kasvu hidastuu huomattavasti noin 40 ikävuoden jälkeen. Yhden löydetyn raakun pituus oli ennätykselliset 183 millimetriä. Raakku on eläinlaji, joka voi elää 150-vuotiaaksi, ja Pohjois-Suomessa jopa 200-vuotiaaksi. Kyseiset jokihelmisimpukat löydettiin raakkupurojen selvitysten yhteydessä. TEKSTI KAINUUN ELY-KESKUS KUVA JUHA SYVÄRANTA ALLECO OY P uolangalla sijaitsevasta purosta löydettiin viime vuonna useita iäkkäitä ja poikkeuksellisen suuria raakkuja. Kukaties Puolangan jättiraakku on maailman suurin”, arvioi Panu Oulasvirta. Raakkututkimuksessa yleisesti käytetty työntömitta ulottuu 150 millimetriin asti. “Yleensä raakkututkijat ilahtuvat pienistä alle 50 millimetriä pitkistä simpukoista, sillä ne kertovat lisääntyvästä populaatiosta ja tulevaisuuden toivosta”, Juha Syväranta kertoo. Simpukoiden kasvunopeus vaihtelee eri jokien välillä, ja nuorten yksilöiden ikä voidaan määrittää elävän simpukan kuoren vuosirenkaiden perusteella
Raakkujen elinympäristöön vaikuttaa puron valuma-alueella tapahtuva toiminta. Raakku on luontoarvoltaan Suomen merkittävimpiä eläinlajeja. Lisäksi HELMI-hankkeessa on toteutettu raakkupurojen kunnostuksia yksityismaiden osalta”, Kainuun ELY-keskuksen johtava luonnonsuojeluasiantuntija Marja Hyvärinen kertoo. Puolangalta löytynyt jättiraakku eli jokihelmisimpukka oli pituudeltaan ennätykselliset 183 millimetriä.. Laji on kuitenkin kärsinyt metsätalouden toimenpiteistä, kuten hakkuista ja ojituksista. Valuma-alueen toiminta vaikuttaa raakkuihin Raakku on avainlaji elinympäristössään, mikä tarkoittaa, että jos se katoaisi purosta, moni muu purossa viihtyvä laji katoaisi myös. “On tärkeää lisätä tiedonkulkua viranomaisten ja raakkupurojen valuma-alueen toimijoiden välillä, jotta voidaan ehkäistä virtavesiin kohdistuvia haittavaikutuksia”, Hyvärinen korostaa lajin suojelutyön merkitystä ja sen jatkoa vastaisuudessa. Raakku on Suomen merkittävimpiä eläinlajeja Raakku on keskeinen laji virtavesissä, ja se elää puroissa, joissa on lisääntyvä taimentai lohikanta. Pienten raakkujen esiintyminen on merkki virtavesien hyvästä tilasta, sillä ne ovat erityisen herkkiä vedenlaadun muutoksille. “Ympäristöministeriön ELY-keskukselle myöntämästä lajisuojelun rahoituksesta merkittävä osa onkin kohdennettu Kainuussa raakkupurojen selvityksiin. Suomen Kalastuslehti 1 • 31 säyttävää, ovathan vanhimmat raakut vanhempia kuin yksikään ihminen”, Syväranta jatkaa
32 • Suomen Kalastuslehti 1 Euroopan komissio esitti syksyllä silakan kalastuksen kieltämistä kokonaan Itömerellä. EU:n maatalousja kalastusneuvosto päätti kuitenkin, että silakan kalastus saa jatkua, mutta reilusti leikatuin kiintiöin.
Hyvinvoivat silakkakannat ovat kaiken perusta Komission ja ICES:n välillä oli näkemysero siitä, kuinka paljon silakkaa voidaan kalastaa vuonna 2024, jotta mereen jäävän kannanosan poikastuotto olisi riittävän suuri. ICES on nyt tunnistanut kannanarviointiin liittyvän ongelman: määriteltyjen kalastuskuolevuuden raja-arvojen mukainen saalissuositus ei aina takaa silakkakantojen biomassan pysymistä kestävän tuoton tasolla. EU:n neuvosto kuitenkin päätti 24. Itämeri on nykyisin muun muassa selvästi lämpimämpi ja vähäsuolaisempi. ICES:n kanta-arviossa ongelmalliseksi osoittautui Itämeren silakkakantojen kalastuskuolevuuden ja kutubiomassan raja-arvojen määrittely. Komission elokuisen esityksen taustalla oli Itämeren kalakantojen monivuotinen hoitosuunnitelma, jonka tavoitteena on pitää silakan kutukantojen biomassat suurimman kestävän tuoton tasolla. TEKSTI JUKKA PÖNNI, JARI RAITANIEMI JA TAPANI PAKARINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA VESA KARTTUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Silakkaneuvonantojen taustoista. Toisin sanoen ICES:n saalissuositukset pyrkivät turvaamaan määriteltyjen raja-arvojen avulla kantojen kestävän poikastuoton. ICES käyttää Itämeren silakan kanta-arvioissa 1960-luvulle asti ulottuvia aikasarjoja. Itämeren kantokyky mahdollisti 1990-luvun alkuun asti huomattavasti suuremmat kutubiomassat kuin nykyään. Ajatus pitkän aikasarjan käytöstä tulee Atlantin puolelta, missä meriympäristön tila on pysynyt vakaampana kuin Itämerellä. ICES on laskenut tietoaineistoihin perustuen molemmille kannoille sellaiset kalastuskuolevuuden raja-arvot, joiden mukaista kalastusta noudattaen kantojen biomassa poikkeaa enintään 5 % niiden kestävän tuoton tasosta. Suomen Kalastuslehti 1 • 33 E uroopan komissio esitti elokuussa Pohjanlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakannoille kalastuskieltoa vuodelle 2024. Myös ravintoketju ja lajisto sekä niiden keskinäiset suhteet ovat muuttuneet. Näin ollen aikasarjan käytMistä näkemysero Itämeren silakkakannoista Euroopan komission ja EU:n neuvosto välillä johtui viime syksynä ja muuttaako kalastuskieltokeskustelu Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tekemiä kannanarviointeja jatkossa. Samat raja-arvot on viety myös monivuotiseen hoito-ohjelmaan. Monivuotisessa hoito-ohjelmassa määritellyt kantakohtaiset kalastuskuolevuuksien raja-arvot sekä biomassojen varorajat ovat ICES:n määrittämät. Raja-arvojen määrittely ei nykyisellään huomioi riittävästi kutukannan koon ja poikastuoton välisen suhteen vaihtelua eikä myöskään Itämeressä tapahtunutta ympäristöolosuhteiden muutosta. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että Itämeren tila palautuisi samanlaiseksi kuin mitä se oli 1990-luvulle tultaessa. lokakuuta noudattaa Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) neuvonantoa, jonka mukaan silakan kalastus voi jatkua tuntuvasti pienennettyjen kalastuskiintiöiden puitteissa
Pääaltaalla silakan osakantojen välillä eroja Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden säätelyalueella silakkaa on suomalaisten kalastajien pyyntivesillä ehkä jopa eniten koko pääaltaan kaikista silakkakannoista. Kehitystyöstä tuottanee parannusehdotuksia Ajatellen Pohjanlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakantojen tilasta kuluneen vuoden aikana saatua tietoa, kalastuskielto olisi todennäköisesti ollut liioitellun voimakas toimenpide silakkakannan poikastuoton turvaamiseksi. Selkämeren silakoiden kunto on kohentunut (keskipaino kasvanut kussakin pituusluokassa), lisäksi silakkaa oli enemmän kuin kahtena edellisvuotena. Nyt käyty keskustelu kalastuskiellosta on korostanut, miten tärkeitä kaikki nämä tavoitteet ovat.. Alueen troolikalastuksessa silakkaa ja kilohailia saadaan sekaisin samassa saaliissa, eikä varsinkaan pääaltaan pohjoisissa osissa ole varmaa keinoa kohdistaa kalastusta kumpaankaan lajiin erikseen. Itämeren kolmen keskeisen talouskalan – silakan, kilohailin ja turskan – lisäksi kolmipiikki on viime vuosikymmeninä vallannut lisätilaa ulappavesillä. Työn toivotaan parantavan ymmärrystä Itämeren silakkakantojen suurimman kestävän tuoton tasosta ja siitä, kuinka voimakasta kalastusta kannat kestävät ilman että poikastuotto häiriintyy. Hoitosuunnitelman tavoitteena on kalakantojen hoitamisen lisäksi tehdä kalastuksesta vakaampaa ja pitkällä aikavälillä helpommin ennustettavaa. Sen sijaan kanta-arviossa käytettiin vuodelle 2023 kolmen edellisen vuoden keskiarvoja. Kolmipiikki on ainakin syksyisin ja talvikaudella melko runsas Selkämeren ulappavesien pintakerroksissa, mutta Suomenlahdella melko vähälukuinen yleisyydestään huolimatta. Vaikka keväällä 2023 kalakanta-arvioita tehtäessä oli jo kaupallisen kalastuksen saalisseurannoista alustavia havaintoja siitä, että Pohjanlahden silakoiden kunto oli parantunut, ei tätä aineistoa voitu keskeneräisyytensä vuoksi vielä sisällyttää kanta-arvioon. 34 • Suomen Kalastuslehti 1 tö kokonaisuudessaan ei ole enää biologisesti perusteltua, vaan perustellumpaa olisi käyttää vain viimeisen noin 30 vuoden jaksoa, jolloin Itämeren kantokyky on ollut pienentynyt. Tavoitteena viitearvojen päivittämisessä on huomioida nykyistä paremmin Itämeren erikoispiirteet, ja ekosysteemissä vuosien saatossa tapahtunut vaihtelu ja muutos. Suomenlahdella runsas kilohaili näyttää pitävän kolmipiikin määrän pienenä, ja kilohailin vähäisyys puolestaan mahdollistaa kolmipiikin runsaan esiintymisen Selkämeressä. Toisaalta silakkakantaa ajatellen olisi hyvä, jos kilohailia kalastettaisiin mahdollisimman paljon, sillä se kilpailee ravinnosta silakan kanssa ja hidastaa täten silakkakannan vahvistumista. Kolmipiikin vaikutuksia Itämeren ekosysteemissä ei kuitenkaan vielä täysin tunneta, ja siitä tarvitaan jatkossa lisää tutkimustietoa. Vaikuttaako kolmipiikki silakkakantoihin. Nuoret ikäryhmät, jotka olivat syksyn 2022 tutkimusmatkalla kateissa – ilmeisesti matalammilla alueilla kuin missä tutkimusalus liikkui – näkyivät nyt edellisiä vuosia runsaampina kaikuluotaimessa ja jäivät koetrooliin. Syksyn 2023 Arandan tutkimusmatkalla tehdyt havainnot vahvistivat, että kanta on suurempi kuin mitä keväällä arvioitiin. Tällä laajalla säätelyalueella Etelä-Itämeren heikoimmat osakannat kuitenkin pienentävät ICES saalissuositusta. Tästä seurasi, että silakkakannan biomassa arvioitiin pienemmäksi, mitä se on tänä vuonna kertyneen tiedon perusteella osoittautunut olevan. Erityisesti Ruotsin rannikon lähivesillä niin Selkämeren kuin pääaltaankin puolella kolmipiikki on ollut viime vuosina erityisen runsas, ja mahdollisesti ravintokilpailun kautta ja poikasia syömällä se näyttäisi pystyvän heikentämään sekä silakan että kilohailin menestymisen edellytyksiä. Tutkimusmatka vahvisti silakan tilan parantuneen ICES:n keväisin tekemässä kalakanta-arviossa käytettävät aikasarjat ulottuvat aina edellisen vuoden loppuun asti. Vaihdelleesta kalastuskuolevuudesta huolimatta kannan tila on pysynyt suhteellisen vakaana 1990-luvulta lähtien. Tulevan talven aikana ICES selvittää viitearvojen laskemiselle vaihtoehtoisia malleja. Tänä vuonna viimeisin arviossa mukana ollut tutkimusaineisto oli kerätty syksyllä 2022 ja analysoitu vuodenvaihteen jälkeen. ICES:n kehitystyö tulevan talven aikana tuottanee parannusehdotuksia myös EU:n yhteiseen Itämeren kalakantojen monivuotiseen hoitosuunnitelmaan
Suuremmissa vesissä painoa kertyy helposti parin kolmen kilon verran. 4. 7. Ruutana (Carassius carassius) on huono kilpailemaan muiden kalojen kanssa ja siksi ne usein ovat ainoita kaloja pienissä mutaja savikupissa sekä suolampareissa. Kesät ruutanat viettävät matalissa kasvillisuusrikkaissa vesissä, joissa aurinko porottaa vedet lämpimiksi. Ruutanalla ei ole suupielissään viiksisäikeitä ja tämä tuntomerkki erottaa sen karpista. Nuorilla ruutanoilla väritys on tasaisen harmahtava, mutta koon kasvaessa niistä tulee kuparintai kullanvärisiä. Talvisin ruutana tuottaa kesällä maksaan varastoimastaan glykogeenista etyylialkoholia ja energiaa. Ruotoja ruutanassa on vähemmän kuin lahnassa. Kesällä ruutanat syövät intensiivisesti ja monipuolisesti kaikkea mitä on tarjolla kuten eläinplanktonia, vesikasveja ja jopa pieniä kalanpoikasia. 6. Suomen ennätysruutana saatiin vuonna 2018 ja se painoi 2,99 kiloa. Vieraslaji hopearuutanasta sen erottaa tummemmasta väristä, hieman pienemmistä suomuista, peräevän ruotojen määrästä, ruumiinontelon kalvon väristä sekä silmän värikehästä. 3. Ruutanat viettävät talvensa lähes liikkumatta syvissä vesissä. Suomen kalat. Ruumiin korkeus toimii puolustuskeinona, sillä korkeampi muoto pienentää saaliiksi joutumisen riskiä. Suomen Kalastuslehti 1 • 35 1. Tämän vuoksi ruutana selviytyy talvella jopa muutaman kuukauden täydestä hapettomuudesta. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2021. 10. Ruutanan liha on varsin maukasta. Muissa vesissä ruumiin muoto on korkea. Ruutanan kasvussa on huimia eroja ja pienissä lammissa ne usein ovat hyvin vaatimattoman kokoisia, vain 10 – 15 senttimetriä. 8. 2. 9. Pienissä petokalattomissa lammissa ruutanan muoto on matala ja tätä muotoa kutsutaan lampiruutanaksi. Vanhin saaliiksi saatu ruutana on ollut iältään 30-vuotias. Syöminen loppuu kokonaan vesien viiletessä. 10 faktaa ruutanasta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Sopivissa olosuhteissa ruutana kasvaa komean kokoiseksi.. Suurikokoinen yksilö soveltuu hyvin graavikalaksi, savustettavaksi tai paistettavaksi. 5
36 • Suomen Kalastuslehti 1 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN VIESTIMERKIT Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Hinta: 15,00 € KALASTUKSENVALVOJAN LIIVI Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 49,70 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
OSAKASKUNNAN ON itse arvioitava ennakkoon, ylittääkö esimerkiksi lupien myynti yllä mainitun raja vai ei ja jos sen arvioidaan ylittyvän, on osakaskunnan ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi. Tilikauden pituuden vaikutuksesta saa lisäätietoa verottajan syventävästä vero-ohjeesta Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja 15?000 euroa, vero.fi. Tässäkin yhteydessä, kuten osakaskunnan verotuksessa yleensäkin, jonkin verran sekaannusta aiheuttaa, ettei aina ole tunnistettu, että kysymys on osakaskunnan osalta yhteisetuudenverotuksesta eikä esimerkiksi yleishyödyllisestä toiminnasta. Vähäinen liiketoiminta, kun on ainoa peruste, jolla osakaskunta voi toimia arvonlisäverottomalla puolella. Arvonlisäverovelvolliseksi osakaskunta hakeutuu tekemällä YTJ-palvelussa palvelusta löytyvällä paperisella perustamistai muutosilmoituslomakkeella (Y-lomake). VAPAUTUS ON tarkoitettu koskemaan pienimuotoista toimintaa ja se määritellään liikevaihdon suuruuden perusteella. KOSKA KYSYMYS usein kuuluu voiko osakaskunta olla arvonlisäveroton toimija, tässä kirjoituksessa käsitellään keskeisiä arvonlisäverottoman vähäisen liiketoiminnan rajaan liittyviä kysymyksiä. Vähäisenä liiketoimintana pidetään toimintaa, josta 12 kuukauden mittaisen tilikauden aikana kertynyt liikevaihto on enintään 15?000 euroa. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnat ja arvonlisävero. JOS OSAKASKUNTA on arvioinut tilikauden myyntinsä jäävän alle 15?000 euron rajan, mutta myynti ylittääkin sen, on osakaskunnan suoritettava arvonlisävero koko tilikauden myynnistä. Osakaskunta, voi olla arvonlisäverovelvollinen liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta palvelun tai tavaran myynnistä, esimerkkinä vesialueen osakaskuntien osalta metsästystai kalastusoikeuden myynnin kautta. Suomen Kalastuslehti 1 • 37 LAKIASIAA OSAKASKUNNAN TALOUDENHOIDOSTA vastaavilta tulee osakaskunnan verotukseen liittyvien jatkokysymysten yhteydessä useimmin kysymyksiä, miten arvolisävero, tuttavallisemmin ALVi, koskettaa osakaskuntaa. Verotusta koskevassa oikeuskäytännössä ei ole pidetty arvonlisäveronvelvollisuuden kannalta merkityksellisenä myydäänkö lupia ulkopuoliselle vai ei, jos lupia myydään ne ovat tuloa. Osakaskunnat eivät ole yleishyödyllisiä toimijoita. Toiminnan muodolla ei ole merkitystä, joten vähäisen toiminnan rajaa sovelletaan myös yhteisetuuksiin eli osakaskuntiin. Liikevaihtoon luettavan myynnin määrän laskemisessa on huomioitava mitä arvonlisälaissa on säädetty ja ajankohtaiset ohjeet kannatta varmistaa yllä mainitusta ohjeesta
2. Tee seuraavasti ottaaksesi digilukuoikeudet käyttöösi. Ota yhteyttä Heidiin: heidi.moisio@ ahven.net tai puh. Mene osoitteeseen www.lehtiluukku.fi/lehdet/suomen_kalastuslehti Jos sinulla on jo tili Lehtiluukussa, aloita kirjautumalla sisään käyttäjänimelläsi ja salasanallasi kohdassa KIRJAUDU. Tarvitsetko apua lukuoikeuden aktivoinnissa. Syötä tilaustunnuksesi, joka on näkyvissä sanomalehden takakannessa, nimesi ja osoitteesi yläpuolella, ja paina sen jälkeen AKTIVOI. 38 • Suomen Kalastuslehti 1 Näin luet Suomen Kalastuslehden digitaalisesti Lehtiluukusta! Paperilehden tilaajalle kuuluvat lehden digitaaliset lukuoikeudet sekä pääsy lehden digitaalisen arkistoon Lehtiluukku-palvelussa. Jos olet uusi Lehtiluukussa, paina KIRJAUDU ja avautuvassa ruudussa valitse alhaalla oleva LUO UUSI KÄYTTÄJÄTUNNUS ja seuraa ohjeita. 040?5960?808.. Kirjauduttuasi sisään on aika aktivoida tilauksesi. Seuraavalla kerralla kun vierailet sivustolla, pääset suoraan lukemaan lehteä kirjautumalla sisään sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Lukuoikeutesi on nyt aktivoitu, ja voit lukea Suomen Kalastuslehteä digitaalisesti. 1. Mukavia lukuhetkiä! Eikö toimi. Paina AKTIVOI TILAAJATUNNUS
4 17.5. 7 11.10. 15.3. 26.4. 4.10. 14.6. 8.11. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. krs 00700 Helsinki p. 13.12. M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T Nina Helenius on toiminut Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalatalouspalvelut yksikön päällikkönä lokakuusta 2023.. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 2 16.2. 6 6.9. 3 29.3. Suomen Kalastuslehti 1 • 39 131. 5 2.8. 30.8. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2024 Nro Aineisto Ilmestyy 1 5.1. 8 15.11. 2.2. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 2/2024 ilmestyy pe 15.3. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p
Noin 70 % laivalla tarjottavien ruokien raaka-aineista hankitaan paikallisilta tuottajilta. Tervetuloa risteilemään Itämeren parhaiden makuelämysten pariin! Hintansa arvoisin Itämerellä. Itämeren parasta ruokaa Kunnianhimoinen tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme Itämeren parasta ruokaa. Nauti lähituotannon antimia Paikallisesti tuotetut raaka-aineet, lyhemmät kuljetukset ja ruokahävikin vähentäminen ovat ravintolatoimintamme ydin. Ravintoloidemme kulmakivenä ovat ensiluokkaiset raaka-aineet, joista loihditaan eri sesonkeihin sopiva tarjonta. Pohjoismainen makumaailma on tärkeässä osassa