Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 1 1/2025 Osakaskuntien yhdistäminen
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2025 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,28 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 28 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kangasalan Vesijärvellä on 17 osakaskuntaa, joilla on halukkuutta isomman yhteisen vesialueen osakaskunnan muodostamiseksi. LA U RA U U SI TA LO , LU O N N O N VA RA KE SK U S 16 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO M IN N A M AT TI LA -A AL TO. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 3 Sisältö 10 ?Osakaskuntien yhdistämisille on suuri tarve 14 Kalastaja – nämä lakimuutokset astuivat voimaan 1.?1.?2025 16 Vapaa-ajankalastajille saaliin ilmoitusvelvollisuus 18 Tarina isosta ahvenesta 20 Turvekenttiä ennallistetaan uudella menetelmällä 24 Kadonneita kalanpyydyksiä kerätään merestä 28 Selkämeren silakat nyt lihavia, ja niille on runsaasti ravintoa 32 Vieläkö kateus vie kalat vedestä
Hinta 20,00 € Uutta! Uutta!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2025 Viimeisin painos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
LISÄTIETOA VOKE-HANKKEESTA löydät tästä lehdestä sekä hankkeen loppuraportista nettisivultamme ahven.net. Hanke esittää myös eri puolilta Suomea kohteita, joissa yhdistämiset tuottaisivat jatkossa suurimman kalataloudellisen hyödyn. Samalla selviteltiin muitakin toimintatapoja vesialueiden hoidon ja käytön tehostamiseksi. Työ osakaskuntien toiminnan tehostamiseksi jatkuu ja aiheeseen palataan tämän vuoden aikana. YHDISTÄMISIIN VERRATTAVIA etuja voi saavuttaa myös kehittämällä yhteistoimintaa yhdistysvetoisesti. Hankeraporttiin kirjatut toimintamallit tarjoavat vaihtoehtoisen väylän kalatalouden kehittämiselle siellä missä yhdistämistoimituksia karsastetaan, esimerkiksi pirstaleisilla pienvesillä ja jokialueilla. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Hankemuotoinen toiminta on todettu tässä tehokkaaksi keinoksi ja valtiovallan tulisi jatkossa tukea tällaisten hankkeiden toteuttamista. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 5 Osakaskuntien vuosi PÄÄKIRJOITUS Valtio voisi ottaa mallia yhteismetsien kehittämistä tukevasta lainsäädännöstä.” VESIALUEEN OSAKASKUNTIEN toiminta on viime vuosina monin paikoin hiipunut hajanaisesta omistusrakenteesta ja toimijoiden ikääntymisestä johtuen. Kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmat tarkastettiin yhdistämisasioiden käsittelyn osalta. SELVITYKSESSÄ HAASTATELTIIN yli kolmeakymmentä kalatalouden asiantuntijaa ja tehtiin alan viranomaisille ja järjestöille lomaketiedustelu. Yhdistämistoimitusten esteenä ovat olleet usein Maanmittauslaitoksen toimituskustannukset ja osakkaiden tahtotilan puute. VOKE-HANKE ESITTÄÄ , että valtio voisi ottaa mallia yhteismetsien kehittämistä tukevasta lainsäädännöstä, jossa tarvittavat yhdistämistoimitusten toimituskulut maksetaan valtion varoista. Kalatalouden Keskusliitto toteutti vuoden 2024 aikana vesialueen omistuksen kehittämishankkeen (VOKE), jolla selvitettiin vesialueiden omistusyksiköiden yhdistämistarvetta hyötyineen ja kustannuksineen. SELVITTELYN PERUSTEELLA vesialueiden omistusyksiköidemme yhdistämistarve on todella suurta
Kuntien hankinnat – Kunta huomioi kotimaiset kalatuotteet ruokapalvelujen julkisissa hankinnoissa.. Kalakeittopäivään on helppo osallistua: syö kalakeittoa, niin olet mukana. 4. Kalakeiton valmistaminen on tänä vuonna helpompaa kuin koskaan, sillä Pro Kala tarjoaa Kalakeittopäivänä 4.2. Kansallista Kalakeittopäivää vietetään nyt jo kahdeksatta kertaa. Vesistöjen kunnostus – Kunta on aktiivinen toimija kalojen elinympäristöjen kunnostamisessa. Kalastusmahdollisuudet – Kunta myy monipuolisesti kalastuslupia ja ylläpitää kalastukseen liittyvää palvelutarjontaa ja infraa. 1. PR O KA LA RY Keskusliiton kuntavaalitavoitteet Kunnissa tehtävillä päätöksillä on suuri vaikutus siihen, millaiset edellytykset kalastukselle on kuntien alueilla. KALAKEITTOPÄIVÄ TIISTAINA 4.2. 3. 2. Kalatalouden Keskusliiton kuntavaalitavoitteiden avulla edistetään kotimaisen kalan saatavuutta ja käyttöä, elinvoimaisia ja kunnostettuja kalavesiä sekä kestävää kalastusta. 6 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 LYHYET UUDET RAVITSEMUSSUOSITUKSET Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet kansalliset ravitsemussuositukset ohjaavat kohti kasvipainotteisempia ruokavalioita sekä terveysettä ympäristösyistä. Kalakeiton voi valmistaa itse tai valita sitä lautaselleen vaikkapa lounaalla. Kalakeittopäivän järjestää Pro Kala ry. kaikille avoimen pääsyn Kalakeittoliveen, jossa televisiosta tuttu kokki ja ravintoloitsija Kape Aihisen valmistaa kalakeittoa yhdessä osallistujien kanssa. Kunnat kalavesien omistajina – Kunta osallistuu omistajana kalavesien hallintaan ja hoitoon. Suosituksilla pyritään lisäämään lautasille kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja, kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa sekä vähentämään punaista lihaa, lihavalmisteita sekä suolan määrää
Esitteen tekoon on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Määrärahalla tehdään vesialueen osakaskuntien yhdistämistä sekä sopimuspohjaista yhteistoimintaa koskeva ohjeistus ja aloitetaan ohjeiden mukaisten pilottihankkeiden toteutus. netistä. Metsähallituksen Saimaalle kalaan -esite tarjoaa tietoa Saimaalla tarvittavista kalastusluvista, kalojen rauhoitusajoista, kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä. 4.. Kopioi linkki oman kalatalousalueesi tai osakaskuntasi sivulle. Esitteen sisällön on tuottanut Luonnonvarakeskus, taitto on tehty Kalatalouden Keskusliitossa ja tekoon on saatu tukea LIFE-IP BIODIVERSEA -hankkeesta. Poistokalastettuja puronieriöitä kertyi ensimmäisellä kohteella yli 1 000 yksilöä. 1. ESITTEET SAIMAALLE JA RANNIKOLLE Rannikon fladat ja kluuvit -kunnostusesitteessä käydään läpi rannikon kalataloudellisiin kunnostuksiin liittyviä käytäntöjä rannikon fladoissa ja kluuveissa. Esitteet löytyvät sähköisenä ahven. 2. 3. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 70 000 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on myöntänyt Kalatalouden Keskusliitolle 70 000 euron määrärahan vesialueen osakaskuntien toiminnan edistämistyöhön vuodelle 2025
TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Hahmojärven ahvennäytteistä löytyi monia PFAS-yhdisteitä, joista erityisesti PFOS-yhdisteen pitoisuus oli erittäin korkea, 520 µg/kg tuorepainoa kohti. Hahmojärven alapuolisten Säijärven ja Urvantajärven kalaa ei toistaiseksi suositella etenkään lasten eikä hedelmällisessä iässä olevien naisten ravinnoksi. Se on noin 16 % suhteessa pitkän aikavälin keskiarvoon (3?100 lohta). Vaikka sammutusvaahtojen käyttö on jo loppunut, PFAS-yhdisteet säilyvät pysyvinä yhdisteinä ympäristössä pitkään. Kalastuskielto on ollut voimassa vuosina 2021 – 2024. Utsjokeen nousseiden lohien arvioidut määrät vuosina 2002 – 2024 vedenalaiseen videoseurantaan perustuen. Luonnonvarakeskuksen mukaan todellisuudessa pudotus on vielä tätäkin suurempi, kun huomioidaan lohenkalastuskiellon vaikutus. Suomen puolen merkittävimpään sivujokeen, Utsjokeen, nousi vain 500 lohta. Finavian ja Puolustusvoimien yhteiskäytössä olleella paloharjoitusalueella PFAS-yhdisteitä sisältävien sammutusvaahtojen käyttö loppui vuonna 2012. Tumma katkoviiva kuvaa pitkän aikavälin keskiarvoa. 8 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 LYHYET AHVENISSA KORKEAT PFAS-PITOISUUDET Pirkanmaan ELY-keskus tilasi Tampere-Pirkkalan lentoaseman ympäristöluvan valvontaviranomaisena keväällä 2024 selvityksen Hahmojärven ahventen PFAS-pitoisuuksista. PFOS:n pitoisuus oli yli 50-kertainen sisämaan pintavesien kaloille annettuun ympäristönlaatunormiin nähden ja lähes 15-kertainen EU:n elintarvikelainsäädännön raja-arvoon verrattuna. Hahmojärvi sijaitsee Puolustusvoimien aidatulla alueella, eikä ulkopuolisilla ole pääsyä järvelle. Tenon lohikantojen romahdus syvenee Neljä vuotta jatkuneesta lohenkalastuskiellosta huolimatta Tenon pääuoman kaikuluotauspaikan ohitti ainoastaan vajaat 8?500 lohta, pudotusta kolmeen edeltävään kalastuskieltovuoteen verrattuna oli lähes 60 %
Kysykää järjestelyihin apua kalatalouskeskukselta tai kalastajaliitolta. 2024 tekemällä päätöksellään hyväksynyt kalatalousvelvoitteiden muutokset. 2025 (syksyn tapahtumapäivä on 27. Tämä on 20. 5. Avustuksia kalastuspäivän järjestämiseksi on saatavilla ELY-keskuksista tammikuun loppuun. Ahvenkosken voimalaitoksen osalta suunnitelma ja hakemus on laadittava viimeistään kahden vuoden kuluessa ja Klåsarön osalta taas kolmen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaisuudesta. Uusi yhdistynyt osakaskunta aloitti toimintansa vuoden 2025 alusta Äänekosken osakaskunnan nimellä. Äänekosken kaupunkitaajamaa ympäröivät neljä osakaskuntaa yhdistyivät viime vuonna, uutisoi Äänekosken Kaupunkisanomat. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 9 LYHYET MUUTOS KYMIJOEN VELVOITTEISIIN Varsinais-Suomen ELY-keskus haki alkuvuonna 2023 muutoksia Ahvenkosken ja Klåsarön vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin Kymijoen länsihaaralla. 5. Yhdistymisellä saatiin aikaan kalastajille laajemmat ja selkeämmät kalastusalueet. VALTAKUNNALLINEN KALASTUSPÄIVÄ Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään 14. Kalatiesuunnitelmassa on huomioitava nahkiainen ja kaikki kalalajit, jotka voivat käyttää kalatietä, sekä kalojen ylösja alasvaellusreitit. 12. Nykyinen vuotuinen kalatalousmaksu on ollut Ahvenkoskella 75 000 euroa ja Klåsaröllä 29 000 euroa. Kalatievelvoitteen lisäksi aluehallintovirasto määräsi voimalaitoksille uudet vuotuiset kalatalousmaksut: Ahvenkoskelle 116 000 euroa ja Klåsarölle 44 000 euroa. kerta kun Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestetään. Muistakaa myös koululuokille tarkoitettu KOULULUOKKIEN KALABONGAUSKISA, joka pidetään samalla viikolla 12. Yhteisiä vesialueita on vuoden alusta alkaen hallinnoitavana yhteensä 3?017 hehtaaria. 8. 2025). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 5. Aluehallintovirasto on ELY-keskuksen hakemuksesta määrännyt Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitoksille tehtäväksi suunnitelman kalateistä ja lupahakemuksen kalateiden rakentamiseksi. Juhlavuoden kunniaksi uudistetun kalastuspäivän logon on suunnitellut graafikko Katja Kuittinen. Tarjolla jälleen hienoja palkintoja. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 20. Erinomaisia yhteistyökumppaneita tapahtuman järjestämiseen ovat Suomen 4H-liitto, Maaja kotitalousnaiset ja Martat. – 16. Toivottavasti mahdollisimman kalatalousalue ja osakaskunta lähtee mukaan juhlavuoden valmisteluihin ja tarjoaa lapsille ja koululaisille mahdollisuuden päästä tutustumaan kalastukseen. 2025. Muutakin uutta on tulossa, joten kannattaa seurata Kalatalouden Keskusliiton Ahvenposti-uutiskirjettä, keskusliiton nettisivuja ja sosiaalista mediaa.
Yksiköiden pieni koko ja toimijoiden ikääntyminen vievät toiminnasta tehoa. Samalla selviteltiin muitakin toimintatapoja vesialueiden hoidon ja käytön tehostamiseksi. TEKSTI RISTO VESA, VESA KARTTUNEN JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO S uomessa vesialueiden omistajatahoja on kolme. Kaikki Suomen 118 kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelmat tarkastettiin yhdistämisasioiden käsittelyn osalta. Yhdistämistarve on suuri Selvityksen myötä vahvistui jo aiempi tuntuma siitä, että vesialueiden omistusyksiköiden yhdistämistarve on Suomessa todella suuri. Yksityisiä vesialueita Suomessa on 1,3 miljoonaa hehtaaria. 10 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 Osakaskuntien yhdistämisille on suuri tarve Valtiovarainvaliokunta myönsi joulukuussa 2023 Kalatalouden Keskusliitolle 100?000 euroa vesialueen osakaskuntien yhdistämistä ja vesialueen omistajien yhteistyön edistämistä koskevan erityisselvityksen tekemistä varten. Osakaskuntien toiminnan hiipuessa perustoiminnat, kuten kalavedenhoito ja kalastuksenvalvonta loppuvat.. Nämä vedet ovat Metsähallituksen hallinnassa. Valtio on merkittävä vesialueen omistaja 3,4 miljoonalla hehtaarilla. Lähivetemme ovat suurimmalta osin yhteisesti omistettuja osakaskuntien vesialueita. Selvityksessä haastateltiin yli kolmeakymmentä kalatalouden asiantuntijaa ja tehtiin alan viranomaisille ja järjestöille lomaketiedustelu. Selvitys kertoo karua kieltään siitä, mikä on jo ollut alan toimijoiden tiedossa. Osakaskiinteistöissä yksittäisten vesialueiden omistajien määräksi on arvioitu noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Osakaskuntien yhdistämisille on suuri tarve ja niihin pitää saada ulkopuolista rahoitusta. Kalatalouden Keskusliitto toteutti eduskunnan sekä maaja metsätalousministeriön rahoittamana vuoden 2024 aikana vesialueen omistuksen (VOKE) kehittämishankkeen, jolla selvitettiin vesialueiden omistusyksiköiden yhdistämistarvetta hyötyineen ja kustannuksineen. Maamme noin 20?000 vesialueen osakaskunnan yhteispinta-ala on 3,9 miljoonaa hehtaaria. Vesialueita omistavat myös yksityiset ihmiset ja yhteisöt, kuten yhtiöt, kunnat ja seurakunnat
Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 11 Alle 50 ha Yli 50 ha – 500 ha Yli 500 ha – 1 000 ha Yli 1 000 ha – 5 000 ha Yli 5 000 ha Kalatalouden Keskusliitto tilasi hankerahoituksella Maanmittauslaitokselta teemakartan, jossa on Suomen vesialueiden omistusyksiköt vesipinta-alan koon mukaan luokiteltuina. Kartassa omistusyksiköiden kokoluokat esitetään eri väreillä, jolloin omistusyksiköiden koko on helpompi hahmottaa. Lisäksi yhdellä osakaskunnalla on liittymishalukkuutta. Yllä oleva Näsijärven Parkkuun alue koostuu kolmesta osakaskunnasta, jotka kuitenkin toimivat kuin yksi osakaskunta. Jos neljäs osakaskunta liittyisi myös, niin pinta-ala on 2 043 hehtaaria ja osakkaita 749 kappaletta.. Kolmen osakaskunnan pinta-ala on yhteensä 1 811 hehtaaria ja osakkaita 568 kappaletta
Esteenä raha ja tahtotilan puute Yhdistämistoimitusten esteenä ovat olleet usein vähävaraisilla osakaskunnilla Maanmittauslaitoksen toimituskustannukset ja osakkaiden tahtotilan puute. Toimituksella olisi vaikutusta noin 49 500 osakastilaan. Niitä toivotaan sijoitettavan seuraavaan hallitusohjelmaan. Kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien toimeenpanokin on osin osakaskuntien harteilla ja hiipuvat osakaskunnat eivät näihin töihin kykene. Vanajavesi on Vanajaveden reitin keskusjärvi Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Osakaskuntien yhdistämisten avulla erityisesti hallintotyötä ja -kustannuksia voitaisiin vähentää sekä toteuttaa suunnitelmallisempaa kalavedenhoitotyötä. Tulevia yhdistämishankkeita varten on luotava selkeä rahoitusrakenne ja toimintatapa pitkäaikaiselle hankkeiden sarjalle. Sen pääosan muodostaa 20 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä Vanajanselkä Hattulan, Hämeenlinnan ja Valkeakosken alueilla. Kartassa ovat Vanajaveden pirstaleiset selkävesialueet.. Toimitusten hinta Maanmittauslaitoksen vuoden 2024 hinta-asetuksen mukaan laskettuna olisi noin 300 000 euroa. Valtiovallan tulisi jatkossa tukea tällaisten hankkeiden toteuttamista. Siellä tarvittavat yhdistämistoimitusten toimituskulut maksetaan valtion varoista. Myös muita ”kynnysten madaltamistoimia” tarvitaan. Aiempien hankkeiden perusteella voidaan todeta, että toteutuakseen yksittäisen hankkeen tulee toimia 2–3 vuotta. Tahtotilaa tarvitaan, kun osakaskunnan kokouksen yhdistymispäätöstä tulee kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista. 12 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 Hyviä esimerkkejä jo toteutetuista osakaskuntien yhdistämisistä löytyy eri puolilta Suomea. Viesti päättäjille ja valtiolle VOKE-hankkeen viesti päättäjille on, että valtion kannattaisi panostaa vesialueiden kehittämiseen ja tarjota siihen työhön puitteet vaikkapa yhteismetsien kehittämistä tukevasta lainsäädännöstä. Osakastilojen ja osakaskuntien määrästä riippuvat toimituskulut ovat aina tuhansia, isommissa toimituksissa kymmeniä tuhansia euroja. Esimerkkikohteita seuraaville vuosille VOKE-hanke esittää raportissaan eri puolilta Suomea joukon kohteita, joissa yhdistämistoiminta tuottaisi jatkossa suurimman kalataloudellisen hyödyn. Hankkeen esityksessä noin 360 vesialueiden omistusyksikköä muuttuisi yhdistämistoimituksin 25:ksi vesialueiden osakaskunnaksi. Hankerahoitteinen toimintatapa on todettu tehokkaaksi muodostettaessa vesialueiden omistajien, mutta myös yhteiskunnan kannalta merkittäviä omistusyksiköitä. Etelä-Savossa yhdistämisiä on toteutettu hanketyönä jo yli kymmenen vuoden ajan ja alueen osakaskuntien keskikoko on kasvanut yli 20-kertaiseksi. Kalastajat ja vesialueen omistajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä uusien osakaskuntien toimintaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin
Hankeraporttiin kirjatut toimintamallit tarjoavat Osakaskiinteistöjen lukumäärä yhdistämisen jälkeen enintään Kiinteistötoimitusmaksu 2020 2022 2023 2024 200 2 500 € 2 560 € 3 300 € 3 580 € 500 2 800 € 2 920 € 3 760 € 4 070 € 1 000 3 700 € 3 840 € 4 950 € 5 370 € 2 000 6 300 € 6 510 € 8 390 € 9 100 € Kukin seuraava alkava 1 000 3 500 € 3 640 € 4 690 € 5 080 € Muiden yhteisten alueiden (kuten vesialueiden osakaskuntien) kuin yhteismetsien yhdistämisen kiinteistötoimitusmaksujen kehitys vuosina 2020 – 2024.. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 13 vaihtoehtoisen väylän kalatalouden kehittämiselle siellä missä yhdistämistoimituksia karsastetaan, esimerkiksi pirstaleisilla pienvesillä ja jokialueilla. Hanke saa jatkoa, kun eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi Kalatalouden Keskusliitolle 70 000 euron määrärahan vesialueen osakaskuntien toiminnan edistämistyöhön vuodelle 2025. Asutuskeskuksen lähellä sijaitsevalle vesialueelle tarvitaan yhtenäistä kalastuksen järjestämistä. VOKE Vesialueen omistuksen kehittämishanke 2024 hankeraportti löytyy sähköisenä kokonaisuudessaan Kalatalouden Keskusliiton nettisivulta ahven.net. Muitakin toimintamahdollisuuksia on Monin paikoin yhdistämisiin verrattavia etuja on saavutettu kehittämällä yhteistoimintaa yhdistysvetoisesti. Kartassa omistusyksiköiden kokoluokat esitetään eri väreillä, jolloin omistusyksiköiden koko on helpompi hahmottaa. Kotkan kaupungin itäpuolen merialueella on myös tarvetta yhdistämisille. Seinäjoen lähistöllä oleva Kyrkösjärvi on Kyrönjoen tulvien säännöstelemiseksi rakennettu 540 hehtaarin tekojärvi, jossa on yli 40 vesialueiden omistusyksikköä. Kalatalouden Keskusliitto tilasi hankerahoituksella Maanmittauslaitokselta teemakartan, jossa on Suomen vesialueiden omistusyksiköt vesipinta-alan koon mukaan luokiteltuina
Kalastaja – nämä lakimuutokset astuivat voimaan 1.?1.?2025 Vuoden vaihtuessa astui voimaan lakimuutoksia, jotka koskevat joko kaikkia kalastajia tai vain osaa, riippuen siitä mihin kalastajajoukkoon kukin kuuluu. Kyttyrälohen osalta varaudutaan lajin mahdolliseen ilmaantumiseen Itämerelle. 14 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 Vapaa-ajankalastuksen saalisilmoitus Vapaa-ajankalastuksen saalisja pyyntitietojen ilmoitukset ovat pakollisia vuoden 2025 alusta. Vapaa-ajankalastuksen saalisilmoituksesta on kerrottu tarkemmin erillisessä lehtijutussa. Muutokset eivät koske valtuutuksen omaavia kalastuksenvalvojia, kuten osakaskuntien ja kalatalousalueiden valvojia. Saalisja pyyntietojen avulla saadaan ajantasaista tietoa lajien kalastuksesta ja kannoista. TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Metsähallituksen erätarkastajille ja muille valvontaviranomaisille laukkujen tarkastusoikeus Erävalvonta tehostui 1.?1.?2025 kalastuslain ja Metsähallituksen erävalvonnasta annetun lain muutokset astuivat voimaan. Metsähallituksen erätarkastajat, kuten muutkin kalastuslain 99 § valvontaviranomaiset, voivat jatkossa tarkastaa kalastajan saaliin, pyyntivälineet ja kuljetusja varastointitilat, joissa saalista säilytetään. Saalisja pyyntitietojen ilmoittamista pyydetään seuraavilta kalalajeilta ja -kannoilta: lohi, järvilohi, taimen, ankerias, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus sisävesissä leveyspiirin 65°?00’?N eteläpuolella sekä meressä ja kyttyrälohi. Ankeriaan vapaa-ajan kalastus on siten sallittu ainoastaan sisävesillä heinäkuussa. Ankeriaan vapaa-ajan kalastuskielto merialueilla jatkuu Koska ankeriaan tilanne on edelleen kriittinen, EU-neuvosto päätti joulukuussa 2024 jatkaa ankeriaan virkistyskalastuksen kieltoa kaikilla merialueilla, Itämeri mukaan lukien. Metsähallituksen erätarkastajalla on myös oikeus ottaa kiinni henkilö, joka kieltäytyy antamasta henkilöllisyyden selvittämiseksi tarpeellisia tietoja tai antaa todennäköisesti virheellisen tiedon. Tiedon avulla kalastusta voidaan ohjata kalakannoissa tapahtuneiden muutosten mukaan. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja. Puhelinpalvelu palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 12?–?14 nnumerossa 0295?322?800. Omakala-sovellus on ilmainen ja sen voi ladata sekä androidettä apple-laitteille. Oikeus kiinniottamiseen on myös silloin, kun kiinniottaminen on välttämätöntä erävalvontaa koskevien säännösten vakavan rikkomisen jatkamisen estämiseksi ja kiinniottaminen on tekoon nähden oikeasuhteinen pakkokeino. Saalisilmoitus on tehtävä viimeistään 14 vuorokauden kuluessa kalan pyydystämisestä. Esittelemme ne nyt lyhyesti. Ilmoituksen voi tehdä Omakala-sovelluksen avulla, omakala.fi-verkkosivulta löytyvällä lomakkeella tai puhelimitse. Mikäli saa merellä tai rauhoitusaikana (sisävedet 1.?8.?–?30.?6.)
Kalastuspäiväkirjaan kirjataan myös kalastuksessa käytetyn sisävesialuksen tunnus. Myös verkkoja ajosiimakalastuksessa on voimassa yhden tai kahden lohen päiväkiintiöt.. Jos kalastaja vastoin lakia ottaa ankeriaan saaliiksi, hän voi joutua maksamaan kalastaan suojeluarvon. Suomenlahdella saa kansallisen lainsäädännön mukaisesti ottaa kaksi lohta vuorokaudessa kalastajaa kohden (rasvaevällisiä ja rasvaeväleikattuja) eikä alueella ole ajallisia rajoituksia. saaliiksi ankeriaan, tulee se laskea takaisin välittömästi, elävänä tai kuolleena, ettei syyllisty kalastusrikkomukseen. Takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaa-ajankalastuksessa voidaan (ICES osa-alueilla 29, 30 ja 31) ottaa saaliiksi lohia seuraavilla säännöllä: • Yksi mitan täyttävä eväleikattu lohi kalastajaa kohden päivässä. Käsittele ja lopeta kalat ja ravut asianmukaisesti. Neuvoston asetus ei koske Suomenlahtea. saa 59°?30’?N pohjoispuolisilla alueilla neljän merimailin sisäpuolisilla alueilla perusviivasta mitattuna, ottaa saaliiksi sekä eväleikattuja että rasvaevällisiä mitan täyttäviä lohia, kuitenkin enintään kaksi lohta kalastajaa kohden päivässä, kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 15 Muutoksia saaliiden ilmoittamiseen kaupallisille sisävesikalastajille Kaupallisen kalastajan on toimitettava kalastuspäiväkirjat edellisen kalenterivuoden saaliistaan viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Ankeriaan suojeluarvo on 3?510 euroa. Muistathan myös nämä viime vuonna tulleet lakimuutokset Kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuuden yläikäraja on 69 vuotta. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen. • Lohen kalastus on lopetettava loppupäivän ajaksi sen jälkeen, kun ensimmäinen rasvaeväleikattu lohi on otettu saaliiksi. Lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää. Huomioi että lohen verkkokalastusta ei säädellä neuvoston asetuksella ja se on sallittua myös neljän merimailin ulkopuolella perusviivasta mitattuna yllä olevan kansallisen asetuksen aikarajoitusten mukaisesti. • Kaikkien kalalajien kaikki saaliiksi otetut yksilöt on purettava kalastusveneestä maihin kokonaisina Tästä poiketen 1.?5.?–?31?.8. Lisäksi kirjataan kalastuspäivittäin saaliin purkamispaikat siten, että julkiset tai yhteiskäyttöiset satamat kirjataan ja yksityisten laitureiden osalta kirjataan kunta sekä joen tai järven nimi. Saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla tavalla. Vapaa-ajan lohenkalastukseen merellä pieniä muutoksia tänä vuonna Lohen vapaa-ajankalastus Suomen merialueilla, Suomenlahtea lukuun ottamatta, toteutetaan vuonna 2025 viime syksyn maatalousja kalastusneuvoston ratkaisun mukaisesti. Vuoden 2025 hinnat ovat samat kuin viime vuonna, eli vuosilupa maksaa 47 euroa, viikkomaksu on 16 euroa ja vuorokausimaksi 6 euroa. Itämerestä peräisin olevan lohen saalis sekä rapuja nahkiaissaalis kirjataan kiloja kappalemäärinä. Kalastuspäiväkirjaan kirjataan saatujen saaliiden kilomäärät kalastuspäivittäin, kalalajeittain ja pyydyksittäin sekä kalastuksen harjoittamisalue niin, että siitä selviää vesialue joen, järven ja suurissa järvissä järvenselän tarkkuudella. Henkilöt, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta viimeistään 31.?12.?2023, saavat kuitenkin jatkossakin harjoittaa kalastusta ilman valtiolle suoritettavaa kalastonhoitomaksua. Pitkäsiimakalastus (ajosiimakalastus) on sallittua neljän merimailin sisäpuolisilla alueilla perusviivasta mitattuna ja tässä noudatetaan kansallisen lainsäädännön aikarajoituksia (valtioneuvoston asetus lohenkalastuksen rajoituksista 236/2017). Pyydyksistä kirjataan pyydysten määrä, koko, tekniset ominaisuudet ja pyyntiaika. Rapu on lopetettava menetelmällä, joka aiheuttaa sen kuoleman mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Saaliskalan lopetusta voidaan lykätä, jos olosuhteet vaikeuttavat lopetusta, tai jos saalista säilytetään sumpussa tai muussa vastaavassa tilassa. Valtion vesialueilta saatu saalis eritellään kalastuspäiväkirjassa. Lohen verkkoja ajosiimakalastus Neuvoston asetus kieltää pitkäsiimakalastuksen (ajosiimakalastuksen) Pohjanlahdella ympäri vuoden neljän merimailin ulkopuolella perusviivasta mitattuna
16 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 Kuolimosta ja Saimaalta sekä muualla Vuoksen vesistöstä saaduista nieriöistä tulee tehdä saalisilmoitus.Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja.
Rannikolla tällaisia lajeja ovat esimerkiksi siika ja kuha. Tällöin viranomaisten ei tarvitse puutteellisen tiedon ja varovaisuusperiaatteen perusteella asettaa tarpeettomia rajoituksia. päivästä 2025 alkaen vapaa-ajan kalastajien on ollut pakollista ilmoittaa tietyt saaliit. Tammikuun 1. Kalatalousalueet ja osakaskunnat tarvitsevat tietoa Myös kalatalousalueet ja vesialueiden omistajat tarvitsisivat kerättyjä saalistietoja voidakseen täyttää lain vaatimukset parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuvasta kalavarojen kestävästä käytöstä ja hoidosta. Erityisesti harvoin saaliiksi saatujen lajien osalta ei ole nykyisin riittävästi tietoa, koska kalastuskyselyistä saatu tieto on usein epätarkkaa. Vapaa-ajankalastajille saaliin ilmoitusvelvollisuus TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO ILMOITA SAALIISI • Omakala-sovelluksella • Omakala.fi sivulta löytyvällä lomakkeella, joka lähetetään sähköpostilla Luonnonvarakeskukselle • Soittamalla numeroon 0295 322 800 tiistaisin ja torstaisin kello 12 – 14.. Saalistiedon avulla saadaan ajankohtaista tietoa kalastuksesta ja niistä kalalajeista, jotka kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Se, että kalastuksen säätely ja kalakannan hoitotoimet perustuvat luotettaviin tietoihin, on myös kalastajien etu. Saaliin ilmoittaminen on tehtävä 14 päivän kuluessa, vaikka kala päästettäisiin takaisin veteen. Kalatalousalueille ja osakaskunnille on erittäin haasteellista omatoimisesti rakentaa järjestelmiä saalisseurantaan. Tässä mielessä olisi ollut toivottavaa, että ilmoitusvelvollisuuden piiriin olisi otettu lajeja, jotka yleisesti ovat kalastusrajoitusten alaisia. Saalistiedot ovat myös olennaisia, kun arvioidaan ja päivitetään kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmia. Ilmoitusvelvollisuus koskee lohta, järvilohta, taimenta, ankeriasta, nieriää Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä, harjusta sisävesissä leveyspiirin 65°00’N eteläpuolella ja merialueilla sekä kyttyrälohta. Osa kalatalousalueista onkin kehottanut vapaa-ajan kalastajia ilmoittamaan kaikki saaliinsa Omakala-sovelluksen kautta, siis myös ne, jotka eivät kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tavoitteena tietoon perustuva kalastuksensäätely Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on tukea kalastuksen suunnittelua kalastusta koskevan lain mukaisesti. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 17 V apaa-ajankalastajien saalisilmoitusten avulla kerätään tärkeää tietoa kalakantojen tilasta. Kerättyjä tietoja voidaan käyttää myös kalastajia hyödyttävien yhteenvetojen laatimiseen. Kyttyrälohen suhteen valmistaudutaan lajin mahdolliseen leviämiseen Itämerelle ja mahdollisimman nopeaan tiedonsaantiin leviämisestä. Käyttöja hoitosuunnitelmia arvioitaessa ja päivitettäessä, olisi toivottavaa, että myös kalatalousalueet voivat hyödyntää Omakalan kautta kerättyä tietoa. Saaliin ilmoittaminen on tehtävä Luonnonvarakeskukselle joko Omakala-sovelluksen kautta tai lomakkeella, joka löytyy verkkosivustolta omakala.fi tai puhelimitse. Tavoitteena on muotoilla kalastussäännökset niin, että rajoituksia asetetaan vain, kun se on välttämätöntä
Hän oli sanan puheissamme kuullut ja kovasti sitä ihmetteli. Samoin pilkillä olemme käyneet useasti kaikki yhdessä. Satu Suutarin kalatarina isosta ahvenesta ja pienestä kalamiehestä oli yksi palkituista. Ahven painoi lähes kilon. Ensikertaa elämässäni viritin huomista varten neljä iskukoukkua avannoille. Yllätys lammella Olimme sopineet lammelle lähdön pilkille ja koukuille huomiseksi. Hän vietti vapaa-aikansa järvellä ja toi meille järvikalat ruokapöytään. Kala päätyi paistinpan. Isä oli kalamies koko ikänsä, lähes 80-vuotiaaksi saakka. Päätinkin kertoa ja näyttää hänelle ”syöttikalat”. Sitä siinä nostaessani tuumin, että haukihan se taitaa olla. Kalan ylös saatuani täytyi kutenkin todeta, että sehän olikin AHVEN. Mato-onki on jo parin kesän takaa tuttu juttu meille. Tarkoitus oli sitä vähän korjailla, mutta MIKÄ YLLÄTYS! Koukussa olikin nyt hetimmiten jo kala kiinni. Niin iso, etten vielä koskaan ollut sellaista nähnyt, oikea kyrmyniska. TEKSTI JA KUVAT SATU SUUTARI kin ensimmäistä kertaa kala-aitan perukoilta löytyneet iskukoukut esille kalastusvälineiksi. Olen lapsuudessani saanut syödä puhdasta ja mitä parhainta kalaa. Tuolloin vielä en itse ollut niinkään kiinnostunut kalastamisesta. Samalla kertaa otin itseTarina isosta ahvenesta Kansalliskalan 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kalatalouden Keskusliitto pyysi kansalaisia lähettämään ahveneen liittyviä kalastuskuvia, videoita tai tarinoita. Nyt pienen kalamiehemme innoittamana, olenkin saanut etsiä ja löytää papan kala-aitasta mitä mielenkiintoisempia kalastustarvikkeita. Eli edellisenä iltapäivänä minun täytyikin lähteä ne ”syöttikalat” pilkkimään ja pari sopivaa sainkin. Pilkkireikään kurkistaessani kala näytti jotenkin kummalliselta ollakseen hauki. Viimeisen niistä laitettuani, olin juuri lähdössä pois lammelta ja keräilin jo tavaroitani pois. 18 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 K irjoitan tämän kalatarinan 5-vuotiaan pojanpoikani innoittamana ja samalla muistona nyt edesmenneelle isälleni. Suuri ihmetyksen aihe tälle pikku kalamiehelle oli viime keväänä ”syöttikala”. Parhaat ja mieleenpainuvimmat palkittiin. Huomasin siinä touhutessani, että yksi iskukoukku nyki hieman. Joskus olin kuitenkin mukana kesällä järvellä tai talvella pilkkireissuilla. Punnitsimme ja mittailimme sekä kuvasimme ahvenen, josta ohessa pari kuvaa myös. Uistimella ahvenet tai lohen, verkoilla siiat ja muikut, katiskoilla hauet ja tietenkin ahvenet myös pilkkien
Koukuista saimme nyt muutaman pienemmän hauen. Sinänsä vähän harmi, että nämä kaksi kalamiestä (isäni ja pojanpoikani) eivät ehtineet yhdessä kalastaa. Suomen kansalliskalaksi valittiin lopulta vuoden 1994 keväällä kaikkien tuntema ahven. KANSALLISKALA AHVEN 30 VUOTTA Kalatalouden Keskusliitossa syntyi keväällä 1993 ajatus äänestyksen järjestämiseksi Suomen kansalliskalasta. Seuraavana päivänä pieni kalamies pääsikin pilkille sovitusti mukaan ja samalla nostimme loputkin iskukoukut ylös. Esittelemme lehdessä kaikki kolme palkinnon saanutta.. Haaveissa oma moottorivene On ilo nähdä pikkukaverin innostus kalastukseen ja kaloihin. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 19 nullemme ja siitä riitti kaikille maistettavaa ja todella makoisallehan se maistuikin. Hän haaveilee rekkakuskin ammatista, ajavansa lehmille rehua rekallaan, sekä ostavansa moottoriveneen, että pääsee mummon kanssa kalastamaan verkoilla järvelle. ”Syöttikalaa” pikku kaveri jäi kyllä vielä mielessään hieman ihmettelemään. Kansalliskalan 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kalatalouden Keskusliitto pyysi kansalaisia lähettämään ahveneen liittyviä kalastuskuvia, videoita tai tarinoita. Parhaat ja mieleenpainuvimmat palkittiin loppusyksystä 2024. Ahven on lempikalamme! Syöttikoukkuja vasta viritellessä ensimmäiseen oli jo tarttunut iso ahven. Kuitenkin papan kala-aitasta olemme kaikki tarvittavat välineet löytäneet ja niille taitaa jatkossakin olla ahkeraa käyttöä tiedossa. Eino ja Satu saivat lammesta ison ahvenen lisäksi vielä haukia
Samalla vastataan ennallistamisasetuksen Suomelle asettamiin velvoitteisiin. Kuva Ari-Pekka Auvinen, Luonnonperintösäätiö.. TEKSTI SÄDE MÄKIPÄÄ JA ANNA SAARENTAUS, JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Maisemaa ennallistettavalla Raakunsuolla. 20 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 Turvekenttiä ennallistetaan uudella menetelmällä John Nurmisen Säätiö ja Luonnonperintösäätiö ennallistavat käytöstä poistuneita turvekenttiä uudella luonnontilaisen suon rakennetta jäljittelevällä menetelmällä
Uutta menetelmää testataan Ranualla Aiemmin käytöstä poistuneista turvekentistä on tehty kosteikkoja rakentamalla pohjapatoja alueiden kuivatusojiin. Näiden jänteiden taakse jää aina laaja matalanveden kenttä, johon rahkasammal ja muut suokasvit voivat palautua, kuvailee Luonnonperintösäätiön suojelupäällikkö Ari-Pekka Auvinen. Kehityksen seurauksena Suomessa on nyt suuri määrä tuotannosta vapautuneita turvekenttiä. Kaikkia avattuja turvekenttiä ei käytetä loppuun, vaan osalle jää paksu turvekerros. TurRaakunsuon entinen turvetuotantoalue sijaitsee lohistaan tunnetun Simojoen rannalla. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 21 S uomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa väistämättä turpeen energiakäytön nopeaa alasajoa. Luonnontilainen suo sitoo itseensä ravinteita, jolloin niitä pääsee vähemmän vesistöihin. Turpeen hajoaminen jatkuu tuotannon loputtua, ja se aiheuttaa huomattavia hiilidioksidipäästöjä ilmakehään sekä humusja ravinnepäästöjä vesistöihin, kertoo John Nurmisen Säätiön erityisasiantuntija Anna Saarentaus. Turvekenttien ennallistaminen vaikuttaa myös kalakantojen elinvoimaisuuteen valuma-alueen kautta, sillä useat kalalajit kärsivät vesien rehevöitymisestä ja tummenemisesta, joita humus, kiintoaines ja ravinteet aiheuttavat. John Nurmisen Säätiön ja Luonnonperintösäätiön uudessa Suokeidas – Turvetuotannosta monimuotoiseksi suoksi -hankkeessa käännetään kahden käytöstä poistuneen turvekentän kehitys takaisin kohti luonnontilaa. Kohteista Raakunsuo sijaitsee Simojoen, Suomen toiseksi tärkeimmän Itämeren lohijoen, rannalla. Tällöin vesi nousee osalla aluetta, mutta osa jää edelleen kuivaksi. Samalla saadaan parannettua paikallista monimuotoisuutta ja käännettyä alueen kehitys kasvihuonekaasujen päästölähteestä kohti hiilinielua. Uudelleensoistamisen avulla entisistä turvekentistä voidaan saada lajistoltaan monimuotoisia elinympäristöjä jo muutamassa vuodessa, mutta lopullinen soiden eliöyhteisöjen palautuminen on hidas prosessi. Kuva Esa Laajala.. Suokeidas-hankkeessa alueet uudelleensoistetaan mahdollisimman laajasti. Toisaalta valuma-alueiden ansiosta myös vesien tilaa parantavat toimet vaikuttavat varsinaista hankealuetta laajemmin. Turvetuotannon pinta-ala on likimain puolittunut vuoden 2010 vajaasta 80?000 hehtaarista vuoden 2022 vajaaseen 40?000 hehtaariin. Valuma-alueella sijaitsevat turvekentät ja metsäojitusalueet vaikuttavat kalakantoihin paitsi välittömässä lähiympäristössään, myös alapuolisissa vesistöissä aina Itämereen asti. Uutta meidän lähestymistavassamme on se, että kohteille tehdään niillä alun perin sijainneiden soiden rakennetta matkivia pitkiä loivia muotoja, eli ikään kuin aapasuon jänteitä
Karsikkosuon vedet taas laskevat Heinijoen kautta Kivijokeen ja edelleen Perämereen. Perinteisesti valtaosa niistä on metsittynyt tai metsitetty. Vastaanottavat vesistöt ovat heikentyneet ihmisen toimien vuoksi ja niiden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Esimerkiksi virtavesien suhteen kunkin jäsenvaltion on tunnistettava kansallisessa ennallistamissuunnitelmassaan alueellaan sijaitsevien virtavesien keinotekoiset vaellusesteet, jotka poistamalla voidaan edistää asetuksen sisävesiä koskevien tavoitteiden toteutumista ja EU:n biodiversiteettistrategiassa määritellyn EU:n yhteisen jokien vapauttamistavoitteen (25 000 km) saavuttamista.. Alue, jolla luonnon tilaa parannetaan, voi säilyä talouskäytössä tai olla vaikkapa osa kaupunkiympäristöä. EU:N ENNALLISTAMIS ASETUS Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Myös aurinkoja tuulipuistot vaativat yleensä turvekenttien kuivattamisen, mikä ylläpitää turpeen hajoamista ja haitallisia ilmastoja vesistöpäästöjä. Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, jokija purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Viimeinen tavoitevuosi on 2050, johon mennessä vastaavasti ainakin 90 prosenttia huonossa tilassa olevista esiintymistä täytyy ennallistaa vastaavasti kunkin luontotyyppiryhmän osalta. Ennallistaminen on ympäristölle paras tapa Ympäristön kannalta ei ole yhdentekevää, mitä tuotannosta vapautuville turvekentille tapahtuu. Myös luonnon kyky kestää yleistyviä sään ääri-ilmiöitä kohentuu, mikä parantaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä. Vesistöja monimuotoisuusvaikutusten kannalta parhaat jatkokäyttömuodot ovat puolestaan kosteikot ja suoksi ennallistaminen. Luonnonvarakeskuksen asiantuntija-arvion mukaan ennallistaminen suoksi ja metsitys ovat ilmastolle ylivoimaisesti edullisimpia jälkikäyttömuotoja. Turvemaiden jälkikäyttövaihtoehdot eroavat toisistaan huomattavasti ilmasto-, vesistö-, ja monimuotoisuusvaikutuksiltaan. Tällaisille alueille eivät myöskään suolajit pääse palautumaan. Tämä parantaa paitsi luonnon tilaa myös virkistysmahdollisuuksia. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Tavoitetaso on saavutettava kunkin asetuksessa määritellyn luontotyyppiryhmän osalta. 22 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 peennostoalue on aiemmin kuormittanut jokea. Seuraava tavoitevuosi on 2040, johon mennessä ennallistamistoimenpiteet on tehtävä ainakin 60 prosentilla huonossa tilassa olevista luontotyyppien esiintymistä. Ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää luonnon tilaa parantavia toimia esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä. Muita, pienemmissä määrin hyödynnettyjä turvekenttien jälkikäyttövaihtoehtoja ovat kasvinviljely ja alavien kohtien vettäminen kosteikoksi. Ensisijaisesti toimenpiteet tehdään Natura 2000 -verkoston alueella. Suokeidas – Turvetuotannosta monimuotoiseksi suoksi -hanke saa rahoitusta EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastolta (Just Transition Fund, JTF). Vuoteen 2030 mennessä enallistamistoimet voidaan kohdistaa vapaasti eri luontotyyppeihin, kunhan 30 prosentilla siitä pinta-alasta, joka ei ole hyvässä tilassa, tehdään tarvittavat ennallistamistoimet. Pölyttäjien turvaamiseen tähtäävä tavoite puolestaan on merkittävä ruokaturvan kannalta. Sen sijaan tehokasta kuivatusta ja lannoitusta vaativa jälkikäyttö, kuten perinteinen maanviljely, on ympäristön kannalta selkeästi huonoin vaihtoehto. Lisäksi viime vuosina on asetettu suuria odotuksia aurinkoja tuulienergian tuotannolle. Ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että käytetään monia erilaisia tapoja vahvistaa luontoarvoja. Ennallistamalla käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita saadaan myös toimeenpantua EU:n vasta voimaan astunutta ennallistamisasetusta. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi esimerkiksi aurinkopaneelit kannattaisi asentaa jo rakennettuun ympäristöön, kuten rakennusten katoille, muistuttaa Anna Saarentaus
Tapahtumailmoitukset voi lähettää ELY-keskukseen kolmella tavalla: 1. Tapahtumailmoitus pitää laatia annetuista huomautuksista, tehdyistä talteenotoista ja toimenpiteistä luopumisista (kalastuslain 117 §). 3. Täytä tulostettava tapahtumailmoitus ELY-keskuksen nettisivulta (tai kopioi Kalatalouden Keskusliiton kalastuksenvalvontalomake, jos käytät sellaista) ja lähetä se ELY-keskuksen yleisen asiointilomakkeen kautta. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. 2. Tapahtumailmoituksen tekeminen kuuluu kalastuksenvalvojan virkavelvollisuuksiin. Tapahtumailmoituksen/valvontalomakkeet voi lähettää myös sähköpostitse oman kala-ELY:n kirjaamoon, mutta huomioi että tämän saa tehdä vain, jos pystyy lähettämään viestinsä suojattuna. Yleinen asiointilomake on sähköinen palvelu, johon kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Asiointilomakkeesta tulee valita vastaanottajaksi oma kala-ELY. Ei siis riitä, että kalastuksenvalvoja raportoi työstään toimeksiantajalleen. Ilmoitukset toimitetaan kalastuksenvalvojan hyväksyneelle ELY-keskukselle. Voit lähettää tapahtumailmoituksen/valvontalomakkeet myös postitse, osoita kirjeen vastaanottajaksi oman kala-ELY:n kirjaamo. Nyt on siis aika toimittaa ELY-keskukselle vuotta 2024 koskevat ilmoitukset. Kukaan muu ei voi tehdä ilmoituksia kalastuksenvalvojan puolesta. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 23 Valvoja – muista tehdä tapahtumailmoitus tammikuun aikana! M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Kalastuksenvalvojana toimivan henkilön on vuosittain tammikuun aikana toimitettava edellisen vuoden kalastuksenvalvontaa koskevat tapahtumailmoitukset ELY-keskukselle
24 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 Re:Fish-hankkeessa merestä nostettuja haamuverkkoja.
kalastusta harjoitetaan vesiVesiimme katoaa vuosittain aivan liian paljon kalanpyydyksiä. Keräys vaatii resursseja ja tästä syystä hankkeessa selvitetään erillisissä työpajoissa syitä pyydysten katoamiseen ja millä keinoin katoamista voitaisiin välttää. Suomessa kadonneiden pyydysten määrää on arvioitu Luonnonvarakeskuksen vuoden 2016 virkistyskalastuskyselyn perusteella. Mistä syystä pyydyksiä katoaa. Hankkeen partnerit ovat Tarton yliopiston Viron merentutkimuslaitos, Pidä Saaristo siistinä ry, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Håll Sverige Rent, joka koordinoi hanketta. Tarkkaa tietoa kadonneiden pyydysten määrästä ei kuitenkaan ole. Hankkeen tarkoituksena on poistaa vapaa-ajan kalastuksesta aiheutuvaa roskaa. Työ jatkuu tulevana kesänä. Nämä ”haamuverkot” jäävät vuosiksi vesiin pyytämään kaloja ja haittamaan muuta vesiliikennettä. TEKSTI JA KUVAT PEKKA KOTILAINEN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Kadonneita kalanpyydyksiä kerätään merestä. Kalastettaessa pyydyksiä kuitenkin kadotetaan niin sisävesillä kuin merialueilla. Arvion mukaan Suomen merialueilla katoaa myrskyistä, muuttuvista jääoloista tai muista syistä johtuen vuosittain noin 2?000 verkkoa. Maailmalla on arvioitu, että kalastajat kadottaisivat verkoistaan vuosittain noin 0,81 prosenttia. Kalastusperäisen roskan määrä maailman merissä on merkittävä ja kalastuksen osuus kaikesta meriroskan määrästä vaihtelee arviointimenetelmästä ja alueesta riippuen muutamasta prosentista kymmeniin prosentteihin. Kadonneista vapaa-ajan kalastuksessa käytetyistä pyydyksistä arvioitiin mereen päätyvän noin tonnin verran muoviroskaa. Pyydysten katoaminen voi johtua säätai ympäristöolosuhteista, huolimattomasta tai puutteellisesta pyydysten merkinnästä tai kalastuksen ja vesiliikenteen välisistä ’konflikteista’, ts. Arvio oli osa laajempaa tutkimusta, jossa selvitettiin mereen päätyvän roskan määrää. Roskankeräys toteutetaan kadonneita pyydyksiä haraamalla ja sukeltamalla sekä keräämällä käytöstä poistettuja pyydyksiä mökeiltä ja varastoista. Re:Fish-hankkeessa kerättiin viime vuonna Rauman edustalta haraamalla yhteensä 4,2 kilometriä verkkoja. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 25 R e:Fish on EUn INTERREG Central Baltic -ohjelman rahoittama 3-vuotinen hanke, joka alkoi maaliskuussa 2023. Kadonneita pyydyksiä on aiemmin kerätty Merikarvian ja Rauman välisellä merialueella vuosina 2019?–??2020 Euroopan kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamassa KAPYYSI-hankkeessa. Tuolloin yksittäisiä linjoja harattiin noin 300 kilometriä ja verkkoja saatiin kerättyä noin 600 metriä
Pyydyksiin tarttuu kaloja, lintuja, joskus nisäkkäitäkin. 26 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 liikenteen väylillä, niiden läheisyydessä tai riittämättömästä havainnoinnista vesillä liikuttaessa. Osa kadonneista pyydyksistä, ’haamuverkoista’, jatkaa pyyntiä. Viimeksi mainittuja ovat infraan liittyvät putket ja kaapelit sekä muut vedenlaiset kohteet, kuten hylyt. Mistä pyydyksiä kerättiin. Tietoja kerättiin viranomaisilta, tutkijoilta ja asiantuntijoilta, kalastuksenvalvojilta, kalastajilta ja muilta vesiltä liikkujilta. Kadonneita pyydyksiä löytyy todennäköisimmin alueilta, missä kalastuspaine on suurin. Lisäksi kadonneet tai huonosti merkityt pyydykset aiheuttavat vesillä liikkujille vaaratilanteita ja onnettomuuksia, pahimmillaan taloudellista vahinkoa. Kerätyistä tiedoista koostettiin karttapohjille potentiaalisia alueita sekä ympäristöön ja mahdollisiin vedenalaisiin kohteisiin liittyviä tietoja. ILMOITA PYYDYSLÖYTÖSI ROSGIS-SOVELLUKSEEN Löytämänsä tai kadottamansa pyydyksen voi ilmoittaa Suomen ympäristökeskuksen Rosgis-sovelluksella. Taustatyö on oleellista harausalueita suunniteltaessa. Nykyiset pyydysten valmistusmateriaalit, kuten polyamidi, polypropeeni ja polyeteeni ovat kestäviä ja mereen päätyneet pyydykset säilyvät hajoamattomina vuosikymmeniä. Kerättyjen ilmoitusten perusteella pyydyskeräyksiä voidaan tulevaisuudessa kohdentaa alueille, joista on saatu runsaimmin ilmoituksia. Myös alueiden topografia, satamat ja laivaväylien sijainti huomioitiin suunnitelmia tehtäessä. Mitä haittaa pyydysten katoamisesta voi aiheutua. Hankkeessa pyrittiin keskittämään haraukset entisille ja nykyisille kalastusalueille. Muovimateriaalit pilkkoutuvat meriympäristössä hitaasti mikromuoviksi, joka on haitallista niin eliöille kuin ympäristölle. Re:Fish-hankkeessa nostetaan haamuverkkoa Rauman Mansikkakarilla toukokuussa 2024.. Rosgis on Suomen ympäristökeskuksen palvelu, jonka avulla kuka tahansa voi raportoida roskista luonnossa ja olla mukana selvittämässä ympäristöön päätyneiden jätemateriaalien reittejä ja alkuperää
Lisäksi arvioitiin verkkojadan pituus. Haraa vedettiin aluksen perässä 2?–?3 solmun nopeudella 3?–?14 metrin syvyydessä. Merestä poistettiin haraamalla yhteensä 4,2 kilometriä verkkoja, mikä vastaa 140 kappaletta 30 metrin verkkoa. Raumalta eniten pyydyksiä löytyi alueilta, joissa verkoilla on kalastettu vuosikymmeniä. Koostettujen tietojen perusteella tehtiin alustavat haraussuunnitelmat. Muutamista ’tuoreimmista` verkoista saatiin myös kalaa. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 27 rätyt pyydykset pestiin, mitattiin pyydysten pituus, korkeus ja solmuväli. Kevään ja kesän kuluessa on tarkoitus siirtyä Naantalin ja Turun edustalle ja myöhemmin Hangon ja Porkkalan vesille. ja Lappalainen, A. Alueiden kuulumisesta perinteisiin kalastusalueisiin ovat todisteena verkkojen mukana nousseet painorenkaat ja Rauman kaupungin lupamerkki vuodelta 1983. 2022. Talvisin kyseisille alueille on esteetön pääsy ja myös lyhyt matka mantereelta, eikä laivaväylien yli ole tarvinnut kulkea. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 9/2019. Kilometreittäin haamuverkkoja Erillisiä alueita harattiin 60, Rauman edustalta 12 aluetta, pinta-alaltaan noin 10 neliökilometriä ja Uudenkaupungin sisäja ulkosaaristosta lähes 50 aluetta, yhteensä 25 neliökilometriä. Lisäksi koottiin ja kirjattiin pyydyksissä kalastukseen liittyvät tai liittymättömät roskat. Kartoitusta ja harauksia jatketaan 2025 Uusia harausalueita kartoitetaan talven 2025 aikana ja harauksia jatketaan keväällä 2025 Kustavin merialueella. Suurin osa, lähes 120 verkkoa, saatiin Rauman edustalta. Suurin osa kaloista oli kuolleita, satunnaisesti saatiin myös eläviä yksilöitä. Aiheesta lisää: Seppänen, E. Nostetut verkot merkittiin yksityiskohtaisempaa tarkastelua varten. Richardson, K., ym. Nostettujen pyydysten läpikäynti Verkkoja nostettaessa niihin tarttuneet kalat kirjattiin kappaleittain ja mahdollinen laji. Uudenkaupungin alueelta kadonneita pyydyksiä nostettiin alle 20 verkkoa. 41. Alueiden lähistöllä toimii vanha pienvenesatama. 28 s. Vanhemmista verkosta saadut lintujen luut vahvistivat, että haamuverkot pyytävät myös lintuja. Tarvittaessa oltiin yhteydessä muihin paikallisesti infrastruktuuripalveluita tuottaviin yrityksiin. Vanhimmat löydetyt verkot olivat siis yli 40 vuoden takaa. Kalastus ja kalankasvatus muoviroskan lähteenä Itämerellä: RoskatPois! -hankkeen selvitys. Myöhemmin keVerkkojen mukana nostettua muuta roskaa.. Jotta harausten aiheuttama vahinkoriski olisi mahdollisimman pieni, jokainen alustava suunnitelma hyväksytettiin verkkoja infrastruktuuriin liittyvistä palveluista vastaavalla viranomaisella, Suomen Erillisverkot Oy:llä. Verkkojen mukana nousi myös pohjaeläimiä, naruja, painoja, verkkoankkureita, puikkareita, purkkeja ja muoviroskaa. Suurin osa nostetuista verkoista oli solmuväliltään 45 mm ja suhteellisen matalia 1,5?–?1,8 metriä. Harausten toteutus Pyydysharaukset aloitettiin keväällä 2024 Suomen länsirannikolla, Rauman ja Uudenkaupungin merialueilla. 2019. Pyydyksiä löytyi eniten syvän yli 10 metriä ja matalan (6?–?7 m) reunoilta. Helsinki. Haraukset toteutettiin haraamalla kukin alue ristiin rastiin, jotta voitaisiin varmistua, että alueelta on poistettu kaikki kadonneet pyydykset. Myös alueiden topografialla vaikuttaisi olevan merkitystä pyydysten kerääntymisessä. Luonnonvarakeskus. Nostetut verkot olivat ulkonäkönsä perusteella pääasiassa vanhoja. Global estimates of Fishing gear lost to the ocean each year, Science Advances, Vol 8, Iss
28 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 Massiaisäyriäisiä oli joissakin Selkämeren troolivedoissa hyvin runsaasti silakoiden ja kolmipiikkien seassa.
Varsinkin massiaisten romahdusmaisen vähenemisen (massiaisten oman kannanvaihtelun aallonpohjan) katsotaan aiheuttaneen silakoiden nälkiintymistä ja nälkäkuolemia 2020-luvun alussa. SYKEn tutkijat olivat myös mukana tutkimusmatkalla ottamassa näytteitä silakoiden ravinnossa tärkeistä massiaisäyriäisistä eli massiaisista (Mysidae). Selkämeren tutkimustroolilla saatu silakkasaalis oli troolausaikaan nähden kuitenkin selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Matkan aikana veden kerrostuneisuus oli tavallisesta poikkeavaa – Selkämeren Ruotsin puoliskolla kylmää vettä oli kummunnut syvältä pintaan, ja veden lämpötila oli noin 10 astetta, kun lämpimät vesimassat olivat kulkeutuneet Suomen puolelle, jossa veden lämpötila oli yli 14 astetta. Yli kaksi kolmasosaa saaliista saatiin Selkämereltä (Pääaltaan pohjoisosasta 2,8 tonnia; Selkämereltä 12,8 tonnia ja Suomenlahdelta 3,4 tonnia). TEKSTI JARI RAITANIEMI, JUKKA PÖNNI, JUHA LILJA JA ERKKI JAALA, LUONNONVARAKESKUS KUVA LAURA UUSITALO, LUONNONVARAKESKUS Selkämeren silakat nyt lihavia, ja niille on runsaasti ravintoa. Saaliin painosta 59 prosenttia oli silakkaa, 27 prosentLuonnonvarakeskus selvittää vuosittain Itämerelle suuntautuneella noin kahden viikon tutkimusmatkalla silakkaja kilohailikantojen tilaa. Kokonaisuudessaan tutkimustroolilla saatujen silakoiden kokonaispaino jäi Selkämeressä pienehköksi puolen tunnin troolausaikaa kohden, vaikka edellisen vuoden vastaava saalis oli keskitasoa. Tarkoituksena oli selvittää, saadaanko niistä pelkästään kaikuluotauksella nähtävissä oleva ravintoindeksi. Saalista saatiin ja käsiteltiin yhteensä 7,5 tonnia, mikä on noin viidesosan vähemmän kuin viime vuonna. Nuoret silakat ja kolmipiikit näyttivät pääosin liikkuneen lämpimien vesimassojen mukana Suomen puoliskolle Selkämerta. Veden kerrostuneisuuseron vuoksi saalista saatiin Selkämeren Suomen puoliskolta selvästi enemmän kuin Ruotsin puolelta. Matka tehtiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkimusalus Arandalla. Matkan aikana kaikuluodattiin noin 1?790 merimailia ja tehtiin yhteensä 42 troolausta, joista 30 Selkämerellä, kuusi pääaltaan pohjoisosissa ja kuusi Suomenlahdella. Viime syksyn matkan tuliaisina olivat havainnot paitsi Selkämeren silakan kohentuneesta kunnosta, myös havainnot runsaista ravintovaroista silakoille. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 29 V uotuinen tutkimusmatka kohdistui Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosissa Suomen talousvyöhykkeelle sekä koko Selkämerelle mukaan lukien myös Ruotsin talousvyöhyke
30 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 tia kilohailia, kymmenen prosenttia kolmipiikkiä ja 3 prosenttia korvameduusaa. Lisäksi silakalle niin ikään tärkeitä, kookkaita Limnocalanus-hankajalkaisia oli runsaasti. Selkämeren pohjoisimman osan pintavetojen saaliissa havaittiin melko runsaasti pieniä silakan poikasia, % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Pääaltaan pohjoisosa Silakka Kilohaili Kolmipiikki Muut lajit % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Selkämeri Silakka Kilohaili Kolmipiikki Muut lajit % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Suomenlahti Silakka Kilohaili Kolmipiikki Muut lajit Eri kalalajien suhteelliset osuudet Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Selkämerellä ja Suomenlahdella tutkimustroolisaaliissa vuosina 2013 – 2024. Kaikkiaan saaliissa esiintyi 22 eri kalalajia. Silakka olikin kaikissa kokoluokissa lihavampaa kuin aikoihin. Yleisimmät lajit ovat useimmiten silakka, kilohaili ja kolmipiikki, muut lajit ovat olleet lähinnä korvameduusaa.. Silakoiden kunto oli nyt erinomainen. Selkämeressä nyt paljon ravintoa silakalle Silakan nälkiintymisjaksosta 2021?–?2022 on nyt edetty ehkä toiseen äärimmäisyyteen. Alle 1 % koostui muista lajeista. Kalojen lisäksi trooliin jäi korvameduusoja, massiaisia ja kilkkejä. Massiaisia, jotka ovat tärkeitä silakoiden kasvulle kookkaiksi, havaittiin nyt runsaasti sekä silakkasaaliin seassa ja erityisesti massiaisia varten viritetyn kaikuluotaimen näytössä että SYKE:n tutkijoiden käyttämillä noutimilla, joilla selvitettiin silakan ravintoeläinkantojen tilaa
Nuoria, keskimäärin 70?–?75 millin mittaisia kilohaileja oli melko runsaasti Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden troolinäytteissä, mikä viittaa ainakin kohtalaiseen kilohailivuosiluokkaan. Nyt kolme vuotta peräkkäin Itämeren kilohailivuosiluokat ovat olleet hyvin pieniä, joten kilohailin kalastukselle tämä on hyvä uutinen. Vähintään 16ja 17-senttisten silakoiden osuuden kasvu kuitenkin viittaa siihen, että kookkaatkin silakat yleistyvät lähivuosina uudelleen Selkämeressä, jos silakan kasvu jatkuu hyvänä. Suomenlahdessa yli 18-senttiset silakat näyttävät perinteisesti pysyvän hyvin vähälukuisina. Lähes kaikki olivat mereisiä lajeja, poikkeuksina Pohjanlahdesta saadut siika ja kiiski. Silakkanäytteet ovat syksyisiltä tutkimusmatkoilta vuodesta 2013 alkaen.. Kilohailivuosiluokka 2024 vähintään kohtalainen. Keväisin kookkaita silakoita saapuu ??etelämpää pääaltaalta kudulle lounaisja etelärannikoille, ja suurikokoisten silakoiden osuus voi jopa 0,45 0,50 0,55 0,60 0,65 0,70 0,75 2014 2016 2018 2020 2022 2024 KK uunn ttoo kkee rrrr ooii nn Vuosi SSiillaakkkkaa,, SSeellkkääm meerrii ((SSD D 3300)) 8 cm 10 cm 12 cm 14 cm 16 cm 18 cm 20 cm Kuntokertoimen kehitys Selkämeren silakoilla kokonaispituuden eri senttiluokissa (8 – 20 cm). kymmenkertaistua kaupallisesta silakkasaaliista otettujen näytteiden perusteella verrattuna syksyn tutkimustroolisaaliisiin. Syksyisistä tutkimustroolauksista vuosittain saatu aineisto kertoo, että Selkämeressä suurikokoisten, yli 18-senttisten yksilöiden (pituus kuonon kärjestä pyrstön kärkeen) osuus silakkakannasta oli 11 prosenttia eli hieman kasvanut edellisistä vuosista, mutta edelleen selvästi vähemmän kuin yleensä 2010-luvulla. Silakka muodosti suurimman osan tutkimustroolisaaliin biomassasta Selkämerellä (77 prosenttia) ja Suomenlahdella (51 prosenttia), kilohaili Itämeren pääaltaan pohjoisosassa (59 prosenttia). Näin nähtiin jälleen merkkejä syksyllä kutevien silakoiden osuuden kasvusta 2020-luvun aikana. Isojen silakoiden osuus Pohjanlahdella kasvoi Syksyllä 2023 Selkämeren silakoiden pituusjakaumassa havaittiin melko vähän pituuskasvua yli 15 sentin mittaisilla yksilöillä, mikä kertonee lähinnä siitä, että kahtena edellisenä vuonna laihtuneet silakat olivat ravintotilanteen elpymisen myötä keränneet uudelleen painoa, mutta eivät olleet vielä alkaneet kasvaa pituutta normaalilla tavalla. Alueiden kokojakaumien erot eivät ole samanlaisia ympäri vuoden. Kilohaili oli toiseksi yleisin Suomenlahdella ja kolmipiikki Selkämeressä. Selkämerestä saatiin 17, pääaltaan pohjoisosasta 13 ja Suomenlahdesta 10 kalalajia. jotka olivat kuoriutuneet syyskudusta. Silakka, kilohaili ja kolmipiikki muodostivat pääosan saaliin lajien massasta kaikilla merialueilla (Suomenlahti 92, pääaltaan pohjoisosa 88 ja Selkämeri 97 prosenttia). Myös Itämeren pääaltaan puolella kookkaiden silakoiden osuus saattaa kasvaa, joskin se oli syksyn kaikuluotausten aikaan edelleen pienempi kuin Selkämeressä, ja ravintokilpailu kilohailin kanssa saattaa pysäyttää silakoiden kasvun tai johtaa kookkaimpien yksilöiden siirtymiseen muualle. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 31 SILAKKA, KILOHAILI, KOLMIPIIKKI – JA 19 MUUTA KALALAJIA Koko tutkimusmatkan aikana saatiin saaliiksi yhteensä 22 eri kalalajia (elaska, hietatokko, imukala, isosimppu, isotuulenkala, kampela, kiiski, kilohaili, kivinilkka, kolmipiikki, kuore, kymmenpiikki, lohi, mustatokko, nahkiainen, piikkikampela, pikkutuulenkala, rasvakala, siika, silakka, siloneula ja turska) sekä lisäksi korvameduusoja, kilkkejä ja massiaisia (ent. Kuluneen syksyn troolisaaliin pituusjakaumassa sen sijaan pituuskasvu näkyy selvänä jakauman siirtymänä oikealle. halkoisjalkaisäyriäiset, Mysidae)
Kalastus ja sen sääntely johtavat edelleen riitoihin. Vesille pääsystä kilpaillaan Liiketoimintaa vesialueilla haluavat harjoittaa muutkin kuin ammattikalastajat, kuten satama-, energiaja kaivannaisteollisuusyhtiöt. Lukemattomia oikeudenkäyntejä on käyty niin yksityisten ihmisten kuin valtion ja kansalaisten välillä. Kun kalaa on ja kalalle kysyntää, kalastus voi tuoda ammatinharjoittajalle taloudellisen toimeentulon. 32 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 K alastuksen ammattimaiseen harjoittamiseen on historian saatossa ryhdytty, koska se on tarjonnut mahdollisuuden toimeentuloon. Niiden nimissä voidaan vesille pääsy. Tyytymättömyys omiin ja muiden saamiin kalastusja pyydyslupiin, kokemus toisen esivallalta saaman edun paremmuudesta, kalastukseen kohdistuva sääntely ja kalastussääntöjen rikkominen ovat kautta aikojen herättäneet epäluottamusta kalastajien kesken, kalastajien ja virkavallan välillä sekä kalastajia kohtaan. Kalastusta on katsottu tarpeelliseksi säännellä kalakantojen elinvoimaisuuden varmistamiseksi ja kalastuksen jatkuvuuden nimissä. Toimiiko keskinäinen kauna ja kateus edelleen pätevänä selityksenä vuosisatoja jatkuneisiin vesille pääsyn kiistoihin. Kaupallisen kalastuksen kanssa kilpailevat monet toimijat. Kilpailun kohteena on ainakin kannattava liiketoiminta, ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelu. Lisäksi kalastoon ja vesistöön vaikuttavat huomattavan monet tekijät: ilmastonmuutokseen liittyvä lämpeneminen, ihmistoiminnan aiheuttama ympäristön saastuminen, vesialueiden rakentaminen, uudistuvan energian tuotanto, kasvava liikennöinti... TEKSTI MINNA MATTILA-AALTO, TTS TYÖTEHOSEURA KUVAT MINNA MATTILA-AALTO JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO dat. Toisten kalansaaliiseen ja kalastuslupiin kohdistuvan kateuden on aikoinaan ajateltu herättävän kiihkoa päästä osalliseksi kalastukseen. Vesialueille pääsyn rajoittamista haluavia on historiallisen paljon, kun muun muassa luonnonsuojelijat, mökkiläiset ja luontomatkailijat haluavat turvata luonnonrauhan ohella oman rauhansa. Vaihtelevat kalansaaliit, havainnot muiden paremmista kalansaaliista tai kalastusja pyydysoikeuksista ovat herättäneet kalastajissa tyytymättömyyttä ja huolen toimeentulosta. Kalavesille on ollut suoranaista tunkua, joten kalastusta on rajoitettu omistusoikeuksien ja kalakannan suojelemiseksi. Kalastusta ovatkin vuosisatojen ajan varjostaneet riiVieläkö kateus vie kalat vedestä
Epäoikeudenmukaisuuden kokemus kohdistuu usein omiin mahdollisuuksiin toimia. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus suhteessa etuoikeutettuihin nousee silloin pintaan. Silloin mitataan, kuinka venyvät ovat oikeudentajumme rajat – velvoittaako laki ja oikeus samalla tavalla itseä kuin muita vai olemmeko valmiit keksimään meriselityksiä saadaksemme välittömän hyödyn itsellemme. Kokiessamme muiden rajoittavan omaa toimintaamme syntyy helposti riita. Kuka tai mikä voittaa. Missä määrin ajattelemme yleistä etua ja tulevia sukupolvia. Kun ihminen muokkaa luontoa työllään, luonnosta tulee ihmisen omaisuutta. Oikeudentajumme joutuu happotestiin usein vasta, kun jokin oikeuteen liittyvä kysymys tulee omalle tontille. Niillä, jotka osoittavat kykenevänsä valKalastuselinkeinon harjoittaminen on kiistanalaista ja aiheesta löytyy lukemattomia mielipiteitä.. Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta syntyy esimerkiksi vesialueen omistajan kokiessa hänen omistusoikeuttaan rikottavan, kalastajan saadessa epäävän kalastuslupapäätöksen, mökkiläisen tuntiessa rantamaisemansa häiriintyvän tai luonnonsuojelijan tunnistaessa luontohaittoja kalastamisesta. Ratkaisuja uskolla ja tahdolla Tietoon uskova älyllisrationaalinen nykyihminen pyrkii perustelemaan riitojen ratkaisut pätevillä väittämilammattikalastajalle sallia tai kieltää. Epäoikeudenmukaisuus ruokkii riitoja Ihminen on hyvä keksimään perusteluja oikeuttaakseen oman toimintansa ja saadakseen itselleen etua. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 33 jastamaan luonnon tehokkaammin käyttöönsä, ajateltiin olevan suurempi oikeus toimia. Aikanaan maailmankuulu oikeudenmukaisuusteorian kehittäjä John Locke (1632–1704) julisti, että jokaisella yksilöllä on oikeus työnsä tuloksiin. Niillä, joilla oli heikommat edellytykset hyödyntää luontoa, päätyivät epäedulliseen asemaan
Keskeinen kysymys on, miten eri toimijoiden kantti kestää rehellisen arvioinnin. Kestävä vesille pääsyn kiistojen ratkaiseminen vaatii moninaisten näkökohtien tarkastelua mukaan lukien liiketoiminnan harjoittamisen edellytysten ja sen aiheuttamien haittojen arviointi. Kaupallisen kalastuksen jatkuvuuden kannalta oleellista on, millaiseksi sen merkitys arvioidaan kiistoja ratkaistaessa. Johtaako kilpailu vesille pääsystä ihmiskunnan sivistymisestä huolimatta edelleen kateuteen ja kaunaan niitä kohtaan, jotka pystyvät esittämään aidosti kestävimmät perustelut. Ratkaisujen oikeudenmukaisuudelle voidaan keksiä kestämättömiä perusteluja ja hyväksyä ne, koska niihin halutaan oman välittömän edun nimissä uskoa. Ilmastonmuutoksen ahdistama ihminen on pakotettu tarkistamaan toimintansa perusteluja entistä vakavammin. Kaupallisen kalastuksen vesille pääsyä puoltavana argumenttina esitetään esimerkiksi kansallista terveysja ruokaturvaa, energiayhtiöiden kohdalla irrottautumista fossiilisista polttoaineista, satamayhtiöiden ulkomaankaupan vientiä ja tuontia, luonnonsuojelun luontokadon pysäyttämistä. Jatkuva taloudellisen kasvun vaade saattaa kuitenkin houkuttaa ratkaisuihin, jotka koettelevat luontoa ja sen myötä kalastuksen jatkuvuutta. Viekö riidanratkaisu elinkeinon edellytykset ja kalatkin vesistä. Mikä on kaupallisen kalastuksen arvo. 34 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 lä asian puolesta tai sitä vastaan. Käsitys luonnon tehokkaasta valjastamisesta ihmisen käyttöön on muuttunut suuresti Locken ajoista ihmisen tultua tietoiseksi oman toimintansa vahingollisista seurauksista luonnolle ja lopulta itselleen. Toisen kalastajan suuri kalansaalis synnyttää helposti kateutta muissa kalastajissa.
4. Teistin pohjaväri on punertavan ruskea tai vihertävä ja siinä on tummaa epämääräistä marmorikuviointia. Teistin kellertävän selkäevän tyvessä on 9 – 13 mustaa vaaleareunaista täplää, jotka puuttuvat pieniltä alle 6 – 8 senttisiltä yksilöiltä. Teisti saattaa jäädä jumiin kalliolammikoihin vedenpinnan laskiessa, mutta sitkeähenkisenä lajina se pystyy elämään kauan näissä lammikoissa. 7. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 35 1. Teistin liikkuminen on hidasliikkeistä ja tapahtuu käärmemäisesti kiemurrellen. Pohjalla elävä teisti ei juuri koskaan oleskele suoraksi ojentuneena, vaan se makaa rullalle kääriytyneenä kivien, tyhjien simpukankuorien tai vastaavien suojaa antavien kappaleiden alla. Teistiä tavataan myös saaristovyöhykkeen sisäosissa, mutta yleisin se on juuri ulkosaaristossa. Suomen kalat. 3. Koiras hedelmöittää mädin ja alkaa huolehtimaan munista. Teistin lisääntyminen tapahtuu todennäköisesti joulu-tammikuussa. 5. Sen suurinta ikää ei tarkoin tiedetä, mutta se on korkeintaan 5 – 6 vuotta. 8. 9. 2. Joskus se saa seuraa myös naaraasta. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2021. 10. Teisti lymyilee suurimman osan ajastaan erakkona ulkosaariston rannan läheisillä alueilla. Koiras valtaa reviirin ja kaivaa alkeellisen pesän, johon naaras laskee kirkkaat mätimunat yhtenä tai useampana 3 – 4 senttimetrin möykkynä. 10 faktaa teististä TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA SH U TT ER ST O CK Teistiä tavataan Suomessa vain eteläisellä merialueella.. Suomessa ei kuitenkaan ole havaintoja teistin kutuajasta. Lisääntyessään teistit ovat 2 – 3-vuotiaita sekä 11 – 14 senttimetrin mittaisia. Teistin kasvu on huonosti tunnettu, mutta se kasvaa rannikollamme enintään 25 senttimetrin pituiseksi. Ahdistettuna teisti pystyy kuitenkin ottamaan uskomattoman nopean spurtin välttääkseen vihollisen. Erittäin pienisuomuisen teistin lähes nahkamainen iho on limainen ja kala on pitkänomainen, sivuilta litistynyt ja taipuisa. Valtamerialueilla vuoroveden vaihtelun takia tätä tapahtuu paljon useammin kuin meidän olosuhteissamme. Teisti (Pholis gunnellus) on merikala, jota tavataan Suomessa vain rannikolla Suomenlahdelta Selkämerelle. 6
Teksti KALASTUKSENVALVOJA. Hinta: 20,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Uusi päivitetty painos!. 36 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN KENTTÄKÄSIKIRJA Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. Pipoa on yhtä kokoa. Hinta: 14,00 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin
Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että esimerkiksi vesialueosuuksien kaupat, joilla oli pyritty siihen, että määräosuuksien ostajat pääsivät käyttämään päätösvaltaa osakaskunnan kokouksessa, voivat tietyin edellytyksin olla valeoikeustoimia. YHTEISOMISTUKSESSA OLEVAN kiinteistön osalta äänioikeutta käyttävät saapuvilla olevat yhteisomistajat yhteisesti. ÄÄNIÄ LASKETTAESSA on vielä huomioitava, että jollei säännöissä toisin määrätä, kukaan ei saa äänestää äänimäärällä, joka on yli kolmekymmentä prosenttia kokouksessa läsnä olevien osakkaiden yhteisestä äänimäärästä. ÄÄNESTYKSIIN LIITTYEN tulee ajoittain kyselyitä, että eikö sääntely voi johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. LASKUISSA ON lisäksi otettava huomioon mahdollisten valtakirjojen vaikutus. Kun on päästy itse kokoukseen asti, on tarkoituksenmukaista palautella mieleen, miten päätöksistä tarvittaessa äänestetään. Äänestysluettelo tulee hyväksytyksi, jos enemmistö läsnä olevista osakkaista sitä kannattaa. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Hei, miten me nyt sitten äänestetään?. Jos läsnä olevat yhteisomistajat eivät ole käsiteltävästä asiasta yksimielisiä, kullakin yhteisomistajalla on vain omistamaansa osuutta vastaava äänioikeus. Tässä on siis pidettävä mielessä, että jos säännöissä mainitaan asiasta, seurataan sääntöjä ja jos mainita puuttuu tai kyseessä järjestäytymätön osakaskunta, seurataan lakia. Tämä taulukko löytyy keskusliiton sivuilta Päätöksenteko osakaskunnassa – kohdan yhteydestä. Tämä tarkoittaa, että osakasluettelo tulee pystyä muodostamaan, ettei kokousta jouduta keskeyttämään. Tässä on hyvä huomata, että luettelo on jo lain perustella laadittava. JOS OSAKAS on luovuttanut kiinteistöönsä kuuluvan koko osuuden, luovutuksensaaja saa hankkimansa osuuden perusteella osakkaan puhevallan osakaskunnan kokouksessa sen jälkeen, kun osuuden omistusoikeus on siirtynyt hänelle. Osuuksien mukaan äänestettäessä on ääntenlaskua helpottamaan tehty äänilaskuri-taulukko. Jos osakas on luovuttanut osan osuudestaan, luovutuksensaaja saa hankkimansa osuuden perusteella osakkaan puhevallan osakaskunnan kokouksessa sen jälkeen, kun lakisääteiset kiinteistötoimitukset ovat kunnossa. OSAKASKUNNAN KOKOUKSESSA puheenjohtajan tultua valituksi on laadittava luettelo, johon merkitään läsnä olevat osakkaat sekä heidän omistamansa kiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet (äänestysluettelo). Koska luovuttaja ja luovutuksensaaja voivat kuitenkin sopia aikaisemmasta ajankohdasta puhevallan siirtymiselle, voi luovutuksen saaja edustaa kokouksessa, kunhan tämä sopimus pystytään todentamaan. Osuuksien määrään vaikutukseen äänestystilanteessa palataan vielä äänileikkurin yhteydessä. Kaupat olisivat tällaisessa tilanteessa pätemättömiä. Pääsääntö päätöksentekoon on, että osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus. Koska osakaskunnan kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa asiamies, on varauduttava tarkastamaan myös mahdolliset valtakirjat. Taulukon täytetyn mallin lisäksi kannatta tutustua ohjevideoon, jossa neuvotaan, miten äänilaskuria käytetään. MYÖS MUUT päätökset kokouksessa voidaan tehdä niin että jokaisella läsnä olevalla osakkaalla on yksi ääni, mutta vain jos kokouksen osanottajat siitä yksimielisesti sopivat. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 37 LAKIASIAA KOHTA ON taas se aika vuodesta, että osakaskunnissa kautta maan mietitään joko sitä kokousta pitäisi tällekin vuodelle taas järjestää. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa ja äänestysluetteloa hyväksyttäessä on kuitenkin jokaisella kokoukseen osaa ottavalla yksi ääni. Yksikin esitys osuuksien mukaan äänestämisestä ja sen mukaan on jatkettava
Kalastustoiminnan lisäksi hän omistaa Hailuodossa toimivan Mille’s Place nimisen grillikioskin, jonka myynti painottuu Perämeren kaloista jalostettuihin ruoka-annoksiin. Välimäki harrastaa metsästystä, moottoripyöräilyä ja radioamatööritoimintaa. 2024. Hänen mielestään vesialueisiin liittyviä omistusoikeuksia pitää vahvistaa. Antamalla vesialueiden omistajille valtuudet, voimme paremmin säilyttää ekosysteemien tasapainon ja suojella kalastusta tuleville sukupolville. Jouko muistetaan aktiivisena järjestötoimijana muun muassa Lapin kalatalouskeskuksessa, Etelä-Posion kalastusalueessa, Lauhkean osakaskunnassa sekä Etelä-Lapin Kalastajainseurassa. Välimäki on Oulujoen ja merialueen kalatalousalueen ja Hailuodon Kalastajainseuran puheenjohtaja sekä Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton hallituksen jäsen. MARKO VÄLIMÄKI JOHTOKUNTAAN Kalatalouden Keskusliiton edustajakokouksessa Helsingissä 11.11.2024 johtokunnan uudeksi jäseneksi valittiin 52-vuotias 1. On tärkeää, että niillä, jotka omistavat ja hallinnoivat vesialueita, on riittävät mahdollisuudet itse vaikuttaa vesialueiden hoitoon. Koulutukseltaan Välimäki on tietoliikennetekniikan insinööri. EE RO LI EK O N EN. Työuransa aikana Jouko osallistui merkittävällä panoksella talvinuottausja kalanjalostustekniikan sekä rysäkalastuksen kehittämiseen. JOUKO JURMU ON KUOLLUT Pitkäaikainen Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan jäsen, kalastajana ja sähköasentajana toiminut posiolainen Jouko Jurmu on kuollut 75-vuotiaana 7. Norrbackin mielestä on ratkaisevan tärkeää, että kalakantojemme suojelemiseksi ja rannikkokalastajien tukemiseksi suhtaudumme merimetsojen ja hylkeiden aiheuttamiin ongelmiin vakavasti. Norrback on korostanut myös omistusoikeuksien kunnioittamisen tärkeyttä. Kalatalouden Keskusliitto esittää surunvalittelunsa Joukon omaisille ja ystäville. 10. Hän työskenteli valmistuttuaan 15 vuotta Nokian insinöörinä Oulussa, kunnes vaihtoi alaa vuonna 2012 ja ryhtyi ammattikalastajaksi. Puheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta. 38 • Suomen Kalastuslehti 1/2025 HENKILÖUUTISIA NORRBACK JATKAA PUHEENJOHTAJANA Närpiöläinen kansanedustaja Anders Norrback (RKP) valittiin uudelleen Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajaksi liiton edustajakokouksessa Helsingissä 11.11.2024. Vain he itse voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ja edistää pitkän aikavälin kestävää kehitystä. Ne ovat hänen mielestään suurin uhka kestävälle kalastukselle ja elinvoimaisille rannikkoyhteisöille. luokan kaupallinen kalastaja Marko Välimäki Hailuodosta
ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJA Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Esa Lehtonen, Elina Pusaa ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. krs 00700 Helsinki p. 13.6. 7.11. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2025 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 2/2025 ilmestyy pe 14.3. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2025 Nro Aineisto Ilmestyy 1 3.1. 31.1. 3.10. Suomen Kalastuslehti 1/2025 • 39 132. 12.12. 2 14.2. 7 10.10. 29.8. 25.4. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 8 14.11. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T Muikku oli saaliin arvolla mitattuna sisävesien tärkein saalislaji vuonna 2023.. 4 16.5. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 5 1.8. 14.3. 6 5.9. 3 28.3
Noin 70 % laivalla tarjottavien ruokien raaka-aineista hankitaan paikallisilta tuottajilta. Hintansa arvoisin Itämerellä. Ravintoloidemme kulmakivenä ovat ensiluokkaiset raaka-aineet, joista loihditaan eri sesonkeihin sopiva tarjonta. Itämeren parasta ruokaa Kunnianhimoinen tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme Itämeren parasta ruokaa. Nauti lähituotannon antimia Paikallisesti tuotetut raaka-aineet, lyhemmät kuljetukset ja ruokahävikin vähentäminen ovat ravintolatoimintamme ydin. Pohjoismainen makumaailma on tärkeässä osassa