KALASTUSLAKI KALASTUSLAKI Kaupalliset kalastajat Kaupalliset kalastajat Suojelu ja Suojelu ja valvonta valvonta Sakkoja Sakkoja rokastuksesta rokastuksesta Alueelliset rajoitukset Alueelliset rajoitukset Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 123. vuosikerta 2 • 2016
krs 00700 Helsinki puh. 10.6. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 24.3. Irtonumero 5 euroa. 2.9. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2016 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 45 euroa ja kestotilaus 44 euroa. 22.1. ILMESTYMINEN 2016 Nro Aineisto Ilmestyy 1 23.12. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Raisa Kääriä, Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 3 26.2. 25.11. 6 5.8. 4 24.3. Kuva: Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 2 8.1. 7 16.9. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. 14.10. VISUAALINEN ILME Vammalan Kirjapaino Oy TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2016 2 • 2016 12 20 28 Suomen. Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 2 ARTIKKELIT 10 Kaupallisen kalastuksen lakimuutokset Tapio Gustafsson 12 Kalastuksen alueelliset rajoitukset Tapio Gustafsson 16 Järvilohen suojelu ja valvonta Sami Kurenniemi 18 Aurajoella sakkoja rokastuksesta Olli Ylönen 20 Ruokaa ja hyvinvointia lähivesiltä Sanna Häkkänen 22 Kalafongauksessa koolla ei ole väliä Ilkka Vesikko 28 Suuri paine-ero voi vahingoittaa kuhia Esa Lehtonen ja Antti Lappalainen PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 26 Suomen Kalastuslehti 30 Tapahtumia Madeaika on tärkeä pyyntisesonki kaupalliselle kalastajalle. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Markku Myllylä TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Vesa Karttunen ja Risto Vesa ILMOITUSMYYNTI puh. 5 13.5. 8 28.10. 22.4. 5.2
PÄÄKIRJOITUS Omistajakorvaukset maksuun lisäbudjetin kautta ”On ikävä lähtölaukaus kauan odotetulle uudelle kalastuslaille, jos hallituksen ensimmäisenä tekona on uuden lain rikkominen.”. Asia nostettiin esille jo viime syksynä kun eduskunta käsitteli valtion 2016 budjettia. Vaatimuksesta huolimatta ei asia korjaantunut. On ikävä lähtölaukaus kauan odotetulle uudelle kalastuslaille, jos hallituksen ensimmäisenä tekona on uuden lain rikkominen. On huomattava, että vesialueiden omistajille maksettava korvaus oli edellytys sille, että voitiin perustuslain estämättä säätää viehekalastus yleiskalastusoikeudeksi. Siirtymän yhteydessä yksi maksuerä on jäämässä maksamatta. Vanhan lain mukaiset omistajakorvaukset (korvaus vesialueen omistajalle yleiskalastusoikeudella tapahtuvasta kalastuksesta) maksettiin omistajille aina jälkikäteen. Seuraavan valtion lisätalousarvion eduskuntakäsittelyn yhteydessä tämä asia on korjattava. Vesienomistajille kyse on taloudellisesti hyvin merkittävästä tuloerästä, jonka turvin hoidetaan kalavesiä ja kalakantoja sekä valvotaan kalastusta. Kysymyksessä on huomattava vesienomistajille lakisääteisesti kuuluva korvaussumma, noin 3 – 4 miljoonaa euroa. Uuden kalastuslain mukainen omistajakorvaus maksetaan etukäteen arviona. Korvauksen pidättäminen valtiolle rikkoo vesien omistajien omaisuudensuojaa. Esimerkiksi vuonna 2013 tapahtuneen kalastuksen osalta korvaus omistajille maksettiin vuoden 2014 lopussa. Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 3 Kalastuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä yhdistettiin kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut uudeksi kalastonhoitomaksuksi. Vesialueen omistajalle kuuluva raha siis pidätetään valtion kassaan
Seuraavaksi toukat tunkeutuvat kalaan, jossa toukkia voi olla satoja. Luke 11.1.2016 SUOMEEN LÄHES 20 MILJOONAN EURON HANKE Suomelle on myönnetty rahoitus Suomen EU-historian mittavimpaan LIFE-rahaston hankkeeseen. Euroopan komissio on myöntänyt Suomelle lähes 12 miljoonaa euroa järvien, jokien ja pienvesien kunnostamiseen ja tätä edistäviin uusiin käytäntöihin. Hallilaskentaa haittasivat kova tuuli ja meriveden korkeus. Malin Lönnroth. Laskennoissa nähdyt hallit 2000-luvulla koko Itämerellä ja Suomessa. Ensimmäiset havainnot Porvoon seudulta tulivat 2000-luvun alussa ja loinen on levinnyt voimakkaasti. 4 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 LYHYET 10000 15000 20000 25000 30000 35000 Yk si lö m ää rä Suomi Itämeri 5000 10000 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 SÄÄOLOT VAIKUTTIVAT HYLJELASKENTOIHIN Vuonna 2015 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa halleja lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna. Metsähallitus 10.12.2015 PILKUKKAITA SÄRKIÄ ITÄISELLÄ UUDELLAMAALLA Itäiseltä Uudeltamaalta on tavattu mustapilkkuisia särkiä. Yhteensä lähes 20 miljoonan euron FRESHABIT-hankkeessa (2016–2022) muun muassa rakennetaan kalateitä, kunnostetaan puroja, vähennetään ravinteiden huuhtoutumista valuma-alueilta vesistöihin, elvytetään kuihtuvia jokihelmisimpukkakantoja sekä edistetään sisävesien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristöystävällisempää vesivoimaa. Malin Lönnroth Mustatäplätaudissa haikaraimumadon toukan ympärille syntyneen rakkulan reunoille kertyvä melaniini aiheuttaa taudille tyypillisen mustan pilkun. Laskennoissa nähtiin yhteensä 30 285 hallia, mikä on hieman pienempi tulos kuin edellisenä vuotena. Haikaran syötyä kalan toukka kehittyy aikuiseksi ja munii seuraavan sukupolven. Perämeren norppien laskentakannaksi sen sijaan arvioitiin ennätykselliset yli 17 000 yksilöä. Perämeren poikkeuksellisten heikkojen jääolojen vuoksi laskennoissa nähtiin norppia enemmän kuin ennen, kun ne olivat kerääntyneet vähäisille jäille. Hankkeessa on mukana 30 eri kumppania eri puolilta Suomea. Haikaraimumato tarvitsee kehittyäkseen kaksi väli-isäntää. Ensimmäinen on kotilo, jossa ne monistuvat. Imumadon pääisäntä on harmaahaikara. Luku ei tarkoita kannan äkillistä kasvua vaan muutosta laskentaolosuhteissa. Kyseessä on mustatäplätauti, jonka aiheuttaa haikaraimumato
Poliisi uskoo toiminnan laajenevan entisestään tulevana avovesikautena. Valtio omistaa alueet, ja ne kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan. Mateen pyynti alkaa tammikuun lopulla ja on parhaimmillaan helmikuun puolivälissä. Valvonnan näkyvyttä ja yhteistyötä halutaan edelleen lisätä ja laajentaa. Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Kalojen tartuttaminen koukkuun ulkoapäin on muutenkin kalastuslain mukaan kielletty. Jäällä liikkujan pitää muistaa varoa virtapaikkoja ja paikallisesti ohutta jäätä. Ympäristöministeriö 14.1.2016 Hossan aluetta kirjovat niin kalevalaiset harjukankaat hongikkoineen kuin myös kirkasvetiset pikkujoet ja järvet, suppalammet ja suopainanteet. Kansallispuiston perustaminen on yksi hallituksen kärkihanke. Sirke Seppänen/Metsähallitus Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto. Kalastajien on syytä muistaa, että uusi kalastuslaki kieltää perinteisen madeharan käytön. Made liikkuu parhaillaan kohti kutupaikkojaan ja kalastajan on syytä olla valmiina, jos mielii valmistaa herkkua mateesta. UUSI KANSALLISPUISTO SUOMUSSALMEN HOSSAAN Hallitus esittää itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 kansallispuistoa Suomussalmen Hossaan ja Moilasenvaaralle sekä Kuusamon Julman-Ölkyn alueelle. Suunnitellun kansallispuiston pinta-ala on noin 11 000 hehtaaria. Helsingissä myös media on ollut kiinnostunut laajamittaisesta valvontayhteistyöstä. Paikalla oli kalastusalueiden, kaupunkien, ELYkeskuksen, rajavartiolaitoksen ja poliisin edustajia. Jäät ovat tänä vuonna vahvat eteläistä Suomea myöten ja pakkasta pelkäämättömälle talvikalastajalle on tarjolla hyvät olosuhteet. 5 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 LYHYET MADEAIKA ON TAAS PARHAIMMILLAAN Sydäntalven herkun, mateen, pyyntiaika on nyt. Kansallispuiston ydin on noin 9 000 hehtaarin laajuinen Hossan retkeilyalue, jossa luonnon yleisilme on karu ja valoisa. Keskusteluissa vallitsi suuri yksimielisyys kalastuksenvalvonnan hyödyistä ja tuloksista. KALASTUKSENVALVONNAN YHTEISTYÖTÄ LISÄTÄÄN Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla kalastuksenvalvontaa tekeviä kokoontui tammikuun lopulla Kalatalouden Keskusliiton tiloihin keskustelemaan kalastuksenvalvonnan nykytilasta alueella sekä suunnittelemaan tulevia valvonnan kehittämiskohteita. Puiston lopullinen nimi selviää kevään aikana
Tarkemmat hakuohjeet: http://mmm.fi/kalat/avustukset/ely KANKURINMÄEN KALATIE VALMISTUI UUDELLEMAALLE Uudenmaan ELY-keskus sai loppuvuodesta valmiiksi Kankurinmäen säännöstelypadon ohittavan kalatien rakennustyöt Ilolanjoella Porvoossa. Erityisavustuksia myönnetään alueellisiin kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitysja valistushankkeisiin, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa ja kalatalousalan neuvontaa. Pyydysten merkitseminen ei uuden lain myötä muuttunut, mutta esitteen tekstiin on tehty pieniä tarkennuksia. Venäjän kalatalousviraston kalastuksenvalvonta ei pysty lopettamaan laitonta verkkokalastusta Olangajoen suualueella. Christian Lindén LAITON VERKKOKALASTUS REHOTTAA VENÄJÄLLÄ Taimenten laiton verkkokalastus Venäjän Pääjärvellä halutaan kuriin Paanajärven kansallispuiston suojavyöhykettä laajentamalla. Yleisavustuksia kalastusaluetoimintaan voivat hakea kalastusalueet. Koillissanomat 20.1.2016. Padon yhteyteen rakennettiin betonirakenteinen kalatie ja padon alapuolinen koskialue kunnostettiin kalastolle ja muulle vesieliöstölle sopivaksi lisääntymisja elinalueeksi. Sukukypsiä taimenia nousee vesistön Suomen puoleisiin jokiin kutemaan kolmannes vähemmän kuin 1990-luvun puolivälissä. Esitettä voi kysellä kalatalouskeskuksista ja se löytyy sähköisenä osoitteesta www.ahven.net ELY-KESKUSTEN AVUSTUKSET HAUSSA ELY-keskusten myöntävät erityisavustukset alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin sekä yleisavustukset kalastusaluetoimintaan ovat haettavissa. ELY-keskukset vastaanottavat hakemuksia 15.2.2016 kello 16.15 saakka. Valmistuneen kalatien ansiosta Ilolanjoen pääuomassa ei ole enää vaellusesteitä ja vaelluskaloilla on mahdollisuus nousta säännöstelypadon yläpuolisille lisääntymisja elinalueille. Ratkaisuksi ehdotetaan Paanajärven kansallispuiston Olangajoen suojavyöhykkeen laajentamista. Uudenmaan ELY-keskus 11.11.2015 Kankurinmäen kalatie on rakenteeltaan tekninen rakovirtauskalatie, jossa vesi kulkee kapeiden aukkojen kautta lokeromaisen betonilaatikoston läpi. 6 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 LYHYET MERKITSE PYYDYKSESI OIKEIN ESITE PÄIVITTYI Kalatalouden Keskusliiton Merkitse pyydyksesi oikein -esite on päivitetty uuden kalastuslain mukaiseksi. Alueen valvonta siirtyisi tällöin kansallispuistolle, jolla on alueella puistonvartijoita ja venekalustoa
Kutuasuisen lohikalan lajin määrittäminen voi olla vaikeaa. Kalan pyytäneelle heinolalaiselle Jouko Pekkolalle kalan aiheuttama mediamylläkkä oli melkoinen yllätys. Leikkimieliseen kisaan voivat osallistua kaikki luokat ympäri Suomen ilmoittamalla viikon aikana narratut kalat kisaan osoitteessa www.ahven.net/koulukisa. Joskus taimenen ja lohen erottamiseksi tarvitaan kalan vannasluu. Yle Uutiset 25.1.2016 VALTAKUNNALLINEN KALASTUSPÄIVÄ 18.5. – 20. Kalastuspäivän vetovastuussa on tänä vuonna Suomen Vapaaajankalastajien Keskusjärjestö ja sen alueelliset vapaa-ajankalastajapiirit. Jutusta tuli viikon katsotuin uutinen Ylen nettisivuilla. Vannasluun tutkiminen paljasti Jouko Pekkolan verkkoon tarttuneen 11,765 kiloisen kalan kolmanneksi suurimmaksi Suomesta saaduksi järviloheksi. Tarkemmat yksityiskohdat muun muassa tapahtumapaikoista selviävät kevään edetessä. Lohen vannasluussa hampaat ovat yhdessä rivissä ja taimenella ne harottavat molempiin suuntiin. Jouko Pekkola SÄRKIKALAN PYYNTI LÄHES LOPPUNUT IDÄSSÄ Särkikalan kotimaan markkinat ovat heräämässä, mutta Itäisen Suomenlahden kalastajat eivät ole halunneet apajille. Jatkossa hän aikoo perehtyä tarkemmin istutuksiin ja kalojen elämään. eli samalla viikolla kuin Valtakunnallinen kalastuspäivä. Viranomainen arvioi tämän johtuvan vapaa-ajankalastajien suhtautumisesta rysällä kalastamiseen. Teemana tulee olemaan ”Koulusta Kalaan”. ELY-keskuksessa pelätään, että särkikalakannat kasvavat niin suureksi, että kaikkien kalojen kasvu tyrehtyy ravinnon puutteessa. Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään tänä vuonna 18. 5. Yksikään rysä ei saisi olla missään, tai heti on paniikki päällä, kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. KALABONGAUKSEN KOULUKISA VIIME VUODEN MALLIIN Koululuokille suunnattu Kalabongauksen koulukisa järjestetään 16. 7 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 LYHYET MYSTINEN JÄTTILÄINEN PALJASTUI JÄRVILOHEKSI Asiantuntijoita loppuvuodesta ihmetyttänyt kalajättiläinen paljastui tarkemmissa tutkimuksissa järviloheksi. Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen osallistuu päivien järjestelyihin entiseen tapaan.. – Suomenlahti on herkkää aluetta, kalastajat ja kalastusoppaat tuntuvat hermostuvan aina jos rysä ilmestyy merenlahteen. Ahkerimmin eri kalalajeja bonganneet luokat voittavat kalastustarvikkeita koko luokalle. toukokuuta
Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. 3. 1. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. Säilytä kuitti maksusta. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Lisää kalastuksesta, kalastusluvista ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus www.ahven.net/luvat www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2016 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. 2. 8 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vrk 5 € / vuorokausi Vuoden 2016 alusta alkaen 18 – 64-vuotiaat kalastajat maksavat kalastonhoitomaksun. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Uuden lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa
9 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 Uuden kalastuslain tärkeimpiä tavoitteita on vaelluskalakantojen suojelu. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Niin ikään aluetasoa, mutta astetta paikallisempaa tasoa edustaa kalatalousalue, joka ei tee uuden lain mukaan kalastuksen säätelypäätöksiä. Meressä vaelluskalavesistön suun lähellä ei saa kalastaa syksyisin (15.8.–30.10.) verkoilla. Esimerkkinä voidaan käyttää taimenen kalastuksen säätely. Kalastus on järjestettävä kalatalousalueen laatiman käyttöja hoitosuunnitelman mukaisesti. Lakitasoisesti taimenen suojeluun myötävaikuttaa onkimisen ja pilkkimisen kielto vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla. Kalastuksen säätely uudessa kalastuslaissa Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Vesialueen omistaja voi säädellä kalastusta päättämällä osakkaiden harjoittamasta kalastuksesta sekä myymiensä kalastuslupien määrästä ja sisällöstä. Kansallisella tasolla kalastusrajoitukset ovat laissa ja asetuksessa. Tähän voi sisältyä sekä ELY-keskuksen että vesialueen omistajan suunnalta tarvittavia toimenpiteitä. Suunnitelma sisältää ehdotukset tarvittavista säätelypäätöksistä. Verkkokalastus on kielletty myös itse joessa, mutta ajanjakso kattaa joessa myös marraskuun. Näiden rajoissa voidaan esimerkiksi tiukentaa osakkaiden ja osakaskunnan lupiin perustuvan kalastuksen ehtoja, vaikkapa alamittojen tai saaliskiintiöiden avulla. Poikkeama asetuksen määräämään pyyntimittaan voi olla korkeintaan 20 %. Maaja metsätalousministeriö voi lisäksi valtiotasolla laatia valtakunnallisia kalavarojen hoitosuunnitelmia. Seuraavalla tasolla ELY-keskuksilla on valta tehdä kalastusta rajoittavia hallintopäätöksiä. Alueellisella tasolla ELY-keskus voi vaikuttaa taimenkantojen suojeluun esimerkiksi muuttamalla taimenen alamittaa jossakin vesistössä. Vesialueen omistaja on päättäessään kalastuksen järjestämisestä sidottu ylemmillä tasoilla määrättyihin sääntöihin. Käyttöja hoitosuunnitelman tulee lain mukaan sisältää ehdotus vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen elinkierron sekä muun biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. Hieman epäjohdonmukaisesti joen verkkokalastuskielto löytyy asetuksesta, ei laista niin kuin jokisuualueen kielto. Samankaltaisia rajoituksia voidaan asettaa valtioneuvoston tai maaja metsätalousministeriön asetuksella, jos taimenen suojelua on tarpeen tiukentaa koko maassa. Kalastuksen säätely tapahtuu uuden lain mukaan neljällä tasolla. ELY-keskus voi myös määrätä alueelle noudatettavaksi saaliskiintiöitä, kieltää tietynkaltaisia kalastusvälineitä tai kieltää kalastamisen tiettynä ajankohtana. Lupiin voidaan liittää ehtoja, jotka koskevat esimerkiksi otettavan saaliin määrää, kalojen pyyntimittoja tai verkkojen solmuvälejä. Tämän tavoitteen saavuttamisessa kalastuksen säätely on keskeisessä roolissa. Sillä on kuitenkin tärkeä rooli käyttöja hoitosuunnitelman laatimisen myötä. Ruohonjuuritasolla vesialueen omistajilla on valta ja vastuu kalastuksen järjestämisestä. Työnjako tasojen välillä ei ole aina täysin selvä
Vastaisuudessa vain kaupallisella kalastajalle sallittuja pyydyksiä ovat trooli, yhteensä yli 240 m pituiset verkot sekä meren yleisvesialueilla isorysät ja yli 100 koukun koukkupyydykset. Heidän tulee pitää kirjaa saaliistaan nyt myös sisävesillä. 10 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 U usi kalastuslaki ja -asetus toivat vuoden alussa ammattikalastajille muitakin muutoksia kuin ammattinimikkeen vaihtumisen kaupalliseksi kalastajaksi. Kuhan pyyntimitan suhteen kaupallisille kalastajille annettiin siirtymäaikaa vuoden 2018 loppuun. Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto Kaupallisen kalastajan pääsääntöinen kalastuslupa tulee jatkossakin olemaan vesialueen omistajan myöntämä lupa.. Kaupallisen kalastuksen lakimuutokset Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Ammattikalastajista tuli vuoden alussa kaupallisia kalastajia
Sisävesillä vapaa-ajankalastaja saa kuitenkin satunnaisesti myydä vähäisen erän suoraan kuluttajalle. Aloittava kalastaja voi päästä suoraan ryhmään I esittämällä suunnitelman siitä, miten liikevaihto ylittää arvonlisäverollisuusrajan. Saalisilmoitus tehdään kalenterikuukausittain Luonnonvarakeskuksen lomakkeella ja toimitetaan toimintavuoden osalta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Kalastuslaissa mainituille I-ryhmän kaupallisille kalastajille on kuitenkin uudessa kalastusasetuksessa myönnetty siirtymäajan poikkeuksia kuhan pyyntimittaan. Kaupallisen kalastajan I-ryhmään kuuluvilla kalastajilla liikevaihto kalan tai kalanjalostustuotteiden myynnistä ylittää arvonlisäverollisuusrajan, joka 1. Kalastajan tulee kirjata kilomäärät kalastuspäivittäin, kalalajeittain ja pyydyksittäin, kalastuksen harjoittamisalue joen, järven ja suurissa järvissä järvenselän tarkkuudella sekä pyydysten määrä, koko ja pyyntiaika. 11 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 Saaliin myyntioikeus on ainoastaan kaupallisilla kalastajilla. Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla pyyntimitta säilyy nykyisessä 37 senttimetrissä vuoden 2018 loppuun, minkä jälkeen uusi pyyntimitta on vähintään 40 senttimetriä – siis alhaisempi kuin kaupallisilla kalastajilla muualla maassa tai muilla kalastajilla. Tämän rinnalle tulee uutena ELY-keskuksen myöntämä alueellinen lupa kaupalliseen kalastukseen. Rapusaalis kirjataan kappaleittain. Varsinaisten henkilötietojen lisäksi kalastajan tulee rekisteröidessään kertoa aikooko hän harjoittaa kalastusta merellä vai sisävesillä, rekisteröityykö hän Ivai II-ryhmän kalastajaksi ja rekisteröinnin pituus, jos aika on lyhyempi kuin kolme vuotta. ELY-keskuksen myöntämä ammattikalastuslupa olisi voimassa mahdollisista valituksista huolimatta. Poikkeava kuhan pyyntimitta Kalastusasetuksen mukaan kuhan tulee täyttää 42 senttimetrin pyyntimitta. ELY-keskuksen mahdollisesti myöntämien lupien tulee perustua alueen voimassaolevaan käyttöja hoitosuunnitelmaan. Saaliin kirjaus tulee sisävesille Aikaisemmin ainoastaan merialueen ammattikalastajien on täytynyt pitää saaliistaan tarkkaa kirjaa. ELY-keskuksen myöntämästä luvasta olisi maksettava käyvän arvon mukainen hinta, joka menee Tässäkin tapauksessa vesialueen omistajille. Kaupallisen kalastajan rekisteröityminen Kaupallisen kalastajan tulee uuden asetuksen mukaan rekisteröityä. Kaupallisen kalastuksen luvat Kaupallisen kalastajan pääsääntöinen kalastuslupa tulee jatkossakin olemaan vesialueen omistajan myöntämä lupa. Kuhan uusia pyyntimittoja koskeva kartta sivulla 14. 1. ”ELY-keskuksen mahdollisesti myöntämien lupien tulee perustua alueen voimassaolevaan käyttöja hoitosuunnitelmaan.”. Rekisteröintipäätöksessä vahvistetaan rekisteröinnin alkuja loppumisajankohta ja kumpaan kaupallisten kalastajien ryhmään toimija on sijoitettu. ELY-keskuksen luvan suhteen on hyvä muistaa, että kyseessä ei ole ”ohituskaista” vesialueen omistajan luvalle, vaan poikkeus, jossa edellytetään muun muassa, että vesialue on käyttöja hoitosuunnitelmassa määritelty kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi. 2016 lähtien on 10 000 euroa. Nyt myös sisävesillä saaliit tulee kirjata kalastuspäiväkirjaan. Koska käyttöja hoitosuunnitelmat vahvistetaan vasta vuosina 2020 – 2021, myös kaupallisen kalastajan alueellinen lupa voidaan myöntää aikaisintaan vuonna 2021. I-ryhmään kuuluvat kaupalliset kalastajat voivat pyytää vähintään 40 senttimetrin mittaisia kuhia Suomenlahdella ja sisävesillä vuoden 2018 loppuun
Sekä siialla että taimenella on pituusja leveyspiireittäin vaihtuvia ja alueellisesti eroavia kalastusrajoituksia. Harvalle meistä pelkät leveystai pituuspiirit kertovat mitään, joten on syytä perehtyä näihin karttaan piirrettyihin viivoihin hieman tarkemmin. Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto. Niihin sekä pyyntimenetelmiin liittyy Kalastuksen alueelliset rajoitukset Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Kalojen rauhoituksista ja pyyntimitoista puhuttaessa teksteissä esiintyvät usein leveysja pituuspiirit. joidenkin lajien osalta myös alueellisia vaihteluja. Mitä ne oikeastaan ovat ja missä kohtaa Suomea niiden määrittämät viivat kullakin kalalajilla sijaitsevat. 12 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 S uomen Kalastuslehden numerossa 1/2016 esiteltiin kalastusasetuksen mukaiset kalojen pyyntimitat, rauhoitusajat ja saaliskiintiöt taulukon kera
Harjus Harjus on merialueella kokonaan rauhoitettu. 8. Harjuksen pyyntimitta on leveyspiirin 67°00´N eteläpuolella vähintään 35 senttimetriä ja leveyspiirin 67 º00´N pohjoispuolella vähintään 30 senttimetriä. Rauhoitus ei koske rasvaeväleikattua järvilohta. Rasvaevällisen taimenen pyyntimitta on leveyspiirin 67°00´N pohjoispuolisissa sisävesissä vähintään 50 senttimetriä ja leveyspiirien 64°00´N ja 67°00´N välisellä sisävesialueella vähintään 60 senttimetriä. Rajoitukset siian verkkopyynnissä Siikaa merestä pyydettäessä verkon solmuvälin tulee leveyspiirin 64°00´N pohjoispuolella olla vä. 6. Lohen kalastusta jakaa leveyspiiri 63°30´N. Sisävesissä leveyspiirin 64°00´N eteläpuolella rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu. Suomenlahden raja on määritelty pituuspiirille 23°00´E. Rasvaeväleikattukin järvilohi on rauhoitettu 1. Lohi ja järvilohi Lohen pyyntimitta on meressä leveyspiirin 63°30´N eteläpuolella vähintään 60 senttimetriä ja leveyspiirin 63°30´N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 senttimetriä. 4. asetuksen karttaliitteen mukaisilla alueilla, joka kattaa Pielisen ja suuren osan Saimaata. rauhoitettu Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Kalastusasetus karttaliitteineen löytyy osoitteesta http://mmm.fi/kalat/lainsaadanto. Sisävesissä harjus on rauhoitettu leveyspiirin 67°00´N eteläpuolella 1. – 31. Järvilohelle on määritelty muita kaloja tarkemmat rauhoitusalueet. – 31. 13 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 Rasvaevällinen taimen Rasvaevällinen taimen on Suomenlahdessa kokonaan rauhoitettu ja vuodesta 2019 lähtien se on kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla. Järvilohi on kokonaan Taimenen pyyntiä koskevat sekä leveysettä pituuspiirit. 5
Suomenlahden raja on määritelty pituuspiirille 23°00´E. hintään 27 millimetriä ja enintään 30 millimetriä taikka vähintään 43 millimetriä. Siian verkkopyyntiä koskevat säännökset tulivat voimaan jo vuonna 2013. 14 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 Kuhan kaupallista kalastusta jakaa pituuspiiri 23°00´E. Leveyspiirien 63°30´N ja 62°30´N välisellä merialueella vähintään 40 millimetriä ja leveyspiirin 62°30´N eteläpuolella vähintään 43 millimetriä. Siian verkkokalastukseen vaikuttaa useampi leveyspiiri. Leveyspiirien 64°00´N ja 63°30´N välisellä merialueella vastaavasti vähintään 30 millimetriä ja enintään 35 millimetriä taikka vähintään 43 millimetriä. Harjuksen kalastusta koskee vain leveyspiiri 67°00´N.. Poikkeuksellinen kuha Kuhan yleisestä 42 senttimetrin pyyntimitasta poiketen ryhmään I kuuluvat kaupalliset kalastajat voivat Suomenlahdella ja sisävesillä pyytää vähintään 40 senttimetrin kuhia vuoden 2018 loppuun. Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla he voivat pyytää vähintään 37 senttimetrin kuhia vuoden 2018 loppuun, minkä jälkeen pyyntimitta on vähintään 40 senttimetriä
Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi kuhan ja siian fileointiin. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi hauen ja kirjolohen fileointiin. Kahva pitävä ProGrip. Terä 197 mm. 15 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Terä 160 mm. Kahva pitävä ProGrip. Terä 218 mm. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 15 € Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi ahvenen fileointiin. Kahva pitävä ProGrip. 16 € 18 €
16 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 S aimaan järvilohi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Järvilohen emokaloihin kohdistuva salakalastus on valitettavan yleistä. Sen emokalapyyntipaikat sijaitsevat Pielisjoella ja Lieksanjoella. Ainoana potentiaalisena lisääntymisalueena toimii Järvilohen suojelu ja valvonta Sami Kurenniemi Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus Saimaan järvilohi on äärimmäisen uhanalainen kala. Riitta Mikkonen. Ala-KoitajoJärvilohta koskevaan kalastuksenvalvontaan olisi tarpeen saada lisää taloudellisia voimavaroja. Kalastuksenvalvontaan sijoitettu raha antaisi tuottona takaisin entistä useampia kudulle nousevia emokaloja. tällä hetkellä Ala-Koitajoki. Kyseisillä alueilla ja muuallakin kalastusta on jouduttu rajoittamaan merkittävästi siinä toivossa, että pystyttäisiin turvaamaan riittävä emokalojen määrä
Hän ilmoitti myös, että kalastus on perinne, jonka hän tulee opettamaan myös lapsilleen. Tämä oli tilastollisesti suunta parempaan, mutta tilanne ei suinkaan ole hyvä ja valvonnan tarve on edelleen suuri. Oltuaan hetken hiljaa hän totesi, että aivan turhaa – ja poistui paikalta. Jo kaksi salakalastukselta säästynyttä emokalaa toisi edellä mainitun kalastuksenvalvonnan rahoituksen takaisin. Jotta tämä pystyttäisiin toteuttamaan, olisi rahoitusta löydyttävä noin 23 000 euroa. Osa rikkoon kieltoja tietämättömyyttään, mutta paljon esiintyy myös tietoista, säännöistä piittaamatonta salakalastusta. Samaan aikaan järvilohen hengen pitimiksi käytetään noin miljoona euroa vuodessa eri toimenpiteisiin. Vuoden 2015 järvilohivalvonnassa tavatuista 57 kalastajasta luvat oli lunastamatta 35 %:lta. Valitettavasti kyseisillä alueilla rikotaan kalastuskieltoja ja rajoituksia melko usein. Samaan hengenvetoon hän kertoi, ettei kalastuslupia kannata maksaa, koska siitä ei ole mitään hyötyä. Vuoden 2015 määrärahaa saatiin kasvatettua noin 10 000 euroon ja valvontaa pystyttiin toteuttamaan jo 21 vuorokautta. Yritimme perustella hänelle kalastuslupien maksamisen hyvyyttä sekä järvilohen tilannetta ja hetken jo luulimme viestin menneen perille. Järvilohen kannalta kriittisimpien vesialueiden osakaskunnat ja kalastusalueet ovat vähävaraisia, eikä niille luonnollisesti kerry lupatuloja, kun kalastus on kielletty. Nähtäväksi jää tapahtuuko opetus samoin metodein. Jos tuo miljoona euroa jaetaan tavoitteena olevien emokalojen määrällä, saadaan yhden emokalan arvoksi 10 000 euroa. Saaliina oli 48 kalastusrikkomusta, joista 11 johti tutkintapyyntöön. Suuri osa etenkin tietoisesti rajoituksia rikkovista eivät ole lunastaneet kalastuslupia. Yksi Joensuussa Utran saaressa kieltoaikana kalastanut henkilö kertoi meille kiinni jäätyään, että kalastuskielto on tehty vain kalastajien kiusaksi ja hän ei tule kieltoa noudattamaan. Järvilohen emokalamäärän minimitavoitteeksi on esitetty 100 emokalaa vuodessa. 17 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 ella kalastus on kielletty ympäri vuoden, jotta järvilohen luontainen elinkierto saataisiin käynnistettyä monen vuosikymmenen laitoskierteen jälkeen. Valvonta ja valistus on tarpeen Vuosien saatossa kalastuksenvalvonnassa on saatu kerättyä tietoa, joka on omiaan kertomaan valvonnan tarpeellisuudesta. Siis 2,3 rikkomusta yhtä valvontapäivää kohti. Valvontaan olisi saatava lisää varoja Pohjois-Karjalassa on vuoden 2016 järvilohen valvontasuunnitelmassa otettu minimitavoitteeksi 32 valvontavuorokautta. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 44 €. Kyseinen kalastaja sai rikkomuksesta sakon ja menetti kalastusvälineet valtiolle. Kalastuksenvalvojan elämä olisi helppoa, jos rajoituksia noudatettaisiin, mutta ei. Vuonna 2014 rahoitusta saatiin hieman enemmän ja valvontavuorokausia tuli 14, jolloin havaittujen rikkomusten määrä oli 56 eli neljä yhtä valvontapäivää kohti. Kalastuksenvalvonnan rahoitus on ollut alueen suurin ongelma ja toiveissa on, että tähän löytyisi riittävästi erityismäärärahaa kalastonhoitomaksuvaroista. Vuosina 2009 – 2013 pystyttiin toteuttamaan 38 valvontavuorokautta, jolloin rikkomusten määrä oli 113 eli kolme yhtä valvontapäivää kohti. Tilaa kestona! Kalatalouden Keskusliitto Puh
Kalojen tarkoituksellinen ulkopuolelta tartuttaminen nopeasti uppoavalla perhosiimalla ja riuhtovalla kalastustyylillä on ollut Aurajoella ongelmana jo pitkään erityisesti kosken alapuoJani Pyysing Aurajoen rokastuksessa käytetty välineistö, jossa nopeasti uppoava perhosiima, isohko koukku ja pitkä vapa.. Nyt näyttäisi vihdoin siltä että asiaan on saatu ratkaisu. Kalastus ehti ajan kuluessa saada monenlaisia muotoja. miseksi. 18 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 L ounais-Suomen kalastusalue haki vuonna 2008 Varsinais-Suomen TE-keskukselta viehekalastuskieltoa Aurajoen Halistenkosken alapuolelle lohikalojen laittoman kalastuksen kitkeAurajoella sakkoja rokastuksesta Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue Turun läpi virtaavalla Aurajoella on taisteltu vuosia salakalastajien kanssa
Sama kalastaja, joka oli valittanut viehekalastuskiellosta ryhtyi liimailemaan infokyltteihin omia tiedonantojaan. Välinemääräykset koskivat siis kaikkea kalastusta Halistenkosken ja Turun keskustan Martinsillan välillä vuoden 2015 loppuun asti. ”Vastaaja valitti tuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei katsonut tarpeelliseksi muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua.”. Kalastusalue konsultoi vielä kerran lakimiehiä ja totesi, että päätöstä ei ole tarpeen muuttaa. Kalastusalueen jatkovalituksen jälkeen 19.4.2011 KHO:sta tuli päätös, että viehekalastuskielto Halistenkosken alapuolelta on kumottava. Kalastusta koskessa ja sen alapuolella olisi kiellon jälkeen ollut edelleen mahdollista jatkaa myynnissä olleella Aurajokiluvalla ja myös mato-onginta olisi yhä ollut sallittua. Pääperusteluna oli sama kuin valituslautakunnalla eli laittoman rokastuksen perusteella aluetta ei voida määrätä viehekalastuskieltoon. Mielenkiinnolla odotellaan valittaako tuomittu kalastaja päätöksestä – ja kuinka monta vuotta mahdollisessa valituskierteessä menee. Tähän tukeutuen Lounais-Suomen kalastusalue teki marraskuussa 2012 päätöksen, jossa määrättiin että perhokalastuksessa saa käyttää vain kelluvaa perhosiimaa, koukun kidan maksimikoko on 8 millimetriä ja kaikki erilliset painot ja painotukset ovat kiellettyjä lukuun ottamatta perhojen painotusta. Niissä kerrottiin seikkaperäisesti muun muassa lain valmistelulausuntoihin perustuen, että välinemääräykset eivät koske läänikohtaisella vieheluvalla kalastavia, ja jos kalastuksenvalvojat sitä vaativat he toimivat laittomasti. Lisäksi ennakkopäätöksistä huolimatta oli katsottu, että tässä tapauksessa yksittäinen kalastaja on oikeutettu valittamaan päätöksestä. Aurajokiluvan säännöissä on kahden lohikalan päiväkiintiö ja määräys ulkopuolelta tarttuneen kalan vapauttamisesta. TE-keskus pyysi lausunnot viehekalastuskiellosta muun muassa Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiriltä ja Turun kaupungilta. Tarina ei kenties lopu tähän, koska välinemääräykset umpeutuivat vuoden 2015 lopussa. Lisäksi koukkukokoja on rajoitettu. Kaikki lausunnot olivat viehekalastuskiellon kannalla ja kielto tuli voimaan 25.11.2008. Yksi kalastaja kuitenkin valitti päätöksestä Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. 19 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 lella, jossa on ollut mahdollista kalastaa merestä nousevia lohikaloja läänikohtaisella vieheluvalla. Tämä ei kalastajaa tyydyttänyt, vaan hän kanteli kalastusalueen päätöksestä oikeuskanslerille. Samana päivänä kun päätöksen kuulutus oli Turun Sanomissa, tuli kalastajalta kopiopyyntö kokouksen pöytäkirjasta. Välinerajoitukset auttoivat lopulta Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan päätöksessä mainittiin, että rokastuksessa käytetyt välineet voidaan erikseen kieltää kalastusalueen päätöksellä. Virastosta tuli tammikuussa 2015 päätös, jossa selvästi todettiin että kalastusalue voi asettaa välinemääräyksiä kaikille kalastajille. Päätös kuulutettiin asianmukaisesti Virallisessa lehdessä ja Turun Sanomissa, eikä määräaikaan mennessä tullut valituksia. Samalla kalastusalueelle tuli vaatimus virheellisesti tehdyn päätöksen oikaisemiseksi. Lounais-Suomen kalastusalue teki vuoden 2015 vuosikokouksessaan päätöksen jatkaa välinemääräyksiä muutoksitta viidellä vuodella vuoden 2020 loppuun asti. Vastaaja valitti tuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei katsonut tarpeelliseksi muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua. Kosken kalastusinfokyltit päivitettiin keväällä 2013. Sitten alkoi tapahtua. Todisteena olivat kalastuksenvalvojan lausunto, valokuvat käytetyistä välineistä, Aurajoen kalastussäännöt ja apulaisoikeuskanslerin vastaus. Päätös saatiin sopivasti, sillä samaan aikaan oli meneillään oikeusprosessi kyseistä kalastajaa kohtaan laittomasta rokastuksesta. Koska Korkeimpaan oikeuteen ei tehty määräajassa valitusta, sai tuomio lainvoiman 14.12.2015. Turun Käräjäoikeus antoi 9.6.2015 tuomion, jossa vastaaja todettiin syylliseksi kalastusrikkomukseen ja tuomittiin 10 päiväsakkoon
Helsingissä voi elää rinta rinnan luonnon kanssa ja hankkia harrastamisen ohessa lähes ilmaista lähiruokaa pöytään. Sanna Häkkänen Helsingin Vanhankaupunginkosken suvantoalue on yksi kaupungin parhaita ja monipuolisimpia kalastuspaikkoja.. Helsingissä Ruokaa ja hyvinvointia lähivesiltä Sanna Häkkänen Helsingin yliopisto Miksi lähteä merta edemmäs kalaan, jos lähin kalavesi on vain kivenheiton päässä kotiovelta. kalaan pääsee mutkattomasti julkisilla kulkuneuvoilla, jalan tai polkupyörällä. Kalaretkeä ei tarvitse erikseen suunnitella, vaan kalaan voi piipahtaa vaikka matkalla töistä kotiin. 20 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 K aupunkien rannat ovat raivattuja, satamaaltaissa voi kalastaa vaivatta vaihtelevissa syvyyksissä ja monet venelaiturit toimivat hyvinä tukikohtina rantakalastukselle
Kalassa kaupungilla – Ruokaa ja hyvinvointia Helsingin lähivesistä. Kala kuuluu suomalaisten ruokapöytiin edelleen, mutta makumieltymykset ovat muuttuneet ja perinteiset kalankäsittelytaidot unohtuneet. Rahansäästö ei olekaan keskeinen motiivi kalastuksen taustalla. Kalastaja käy harvoin kalaostoksilla Kotitarvekalastus ei varsinaisesti kavenna kotitalouden ruokamenoja, vaikka kaupunkikalastaja harvemmin ostaa kalaa kaupasta. Ihmisen luontainen pyyntivietti vetää kalaveden ääreen kaupungissakin. Kotitalousoppiaineen näkökulmasta kalastuksen puitteissa voisi tarkastella kestävään kehitykseen, ekologiaan ja ruokakulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Näkemyseroja saattaa olla etenkin sukupolvien välillä. 21 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 Keskeltä vilkkainta Helsinkiä luonnon rauha löytyy kalaveden äärestä. Pro gradu tutkielma. Uhanalaiset lajit valveutunut kaupunkikalastaja jättää suosiolla rauhaan, ja alamittaiset sekä suurimmat yksilöt saavat jäädä jatkamaan elämäänsa. Kalastuspaikoilla käy vilske, kun vaihdetaan kuulumisia ja vertaillaan saaliita. Vuodenkierto määrittää sen mitä kalaa ja millä välineillä kulloinkin pyydetään. Nuoremmille kalastajille harrastuksen virkistykselliset elementit ovat merkittäviä. Helsingissä kalastajien intressit vaihtelevat laidasta laitaan, mutta ristiriitoja on vähän. Iäkkäämmälle väelle on tärkeää vaalia kotitarvekalastusta ja huoli perinteisten kalastusmenetelmien hiipumisesta on suuri. Ympäristöään tarkkailemalla kalastaja oppii lukemaan luonnon omaa kalenteria. Kalastusharrastuksen myötä voi päästä lähemmäs luontoa ja oppia ymmärtämään sen toimintaperiaatteita. Lisää aiheesta: Häkkänen Sanna 2015. Kun esimerkiksi kalan vatsasta löytyy jotain sinne kuulumatonta, tietää kalastaja että jokin on vinossa. Kuuluisaa kalaonneakaan ei tarvita, kun on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ympäristöstään välittävälle kalastajalle on tärkeää huolehtia elämän jatkumisesta kotivesistössään. Itse pyydetyn kalan alkuperää tai tuoreutta ei tarvitse arvuutella. Paitsi että kalastus voi lapselle olla elämys, oppii kalaveden äärellä kunnioittamaan luontoa ja omaa elinympäristöä. Aineellisten hyötyjen ohella kalastus tuo harrastajalleen hyvinvointia ja elämänlaatua monella tasolla. Alihyödynnettyjen särkikalojen syöminen onkin varsinainen ekoteko. Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos.. Titteleillä ei ole väliä Kaupungissa korostuu kalastuksen sosiaalinen ulottuvuus. Kalastaja muuttuu maailman mukana Kalastus niin elinkeinona kuin harrastuksenakin on muuttanut muotoaan monin tavoin, mutta on yhä osa suomalaista kulttuuria. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kalastaja kokee kaupungissa kouriintuntuvasti. Helsingissä ilmaston lämpeneminen merkitsee entistä pidempää avovesikautta ja pilkkijäiden ohenemista olemattomiksi. Ympäristön tila huolestuttaa Vuorovaikutus ympäristöön näkyy myös välittämisenä ja huolena. Kalastaja huomaa herkästi merkit elinympäristönsä pahoinvoinnista. Saalista arvostetaan luontokappaleena, ja sille on olellista antaa asiallinen ja mahdollisimman tuskaton kohtelu. Muutokset ilmastossa vaikuttavat myös siihen, missä kalat milloinkin liikkuvat ja ruokailevat. Luonteva suhde ympäristöön syntyy kalastusvälineen kautta. Miehuutta mittaillaan kalastustaitojen perusteella, eikä titteleillä silloin ole väliä. Kaupunkikalastaja elää välittömässä vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa, kuten luonnonelinkeinoja harjoittaneet esi-isämmekin muinoin tekivät. Nousevana trendinä on myös vähemmän arvostettujen kalalajien pyynti ruokakäyttöön. Kokemuksen kautta hankittu tieto on yksi tärkeimmistä kalastusvälineistä. Kalastus ja kalankäsittely tarjoaisivat myös mahdollisuuksia tarkkuuta ja motoriikkaa vaativien taitojen opetteluun. Hauki tai ahven päätynee enää harvoin koulun kotitaloustunnin raaka-aineeksi. Kotitarvekalastus voi olla yhtäältä kannanotto kaupallisen kalastuksen alati tehostuviin ja osin kestämättömiin kalastusmenetelmiin
Kalan koolla tai kalastustavalla ei ole väliä, vaan voit pilkkiä, onkia, kalastaa verkoilla tai pyytää kalaa millä tahansa Suomessa luvallisella keinolla ja laillisella väliMarkus Johansson Tiikeritaimenen väritys on erikoinen, mutta nimeksi saattaisi kuvion puolesta sopia paremmin leoparditaimen.. 22 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 P äijät-Hämeen Kalatalouskeskus lanseerasi vuodelle 2015 uudentyyppisen kalastuskilpailun – KalaFongauksen, jossa tärkeintä on onnistua narraamaan vuoden aikana mahdolliKalafongauksessa koolla ei ole väliä Ilkka Vesikko Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus Päijät-Hämeen KalaFongaus-kilpailu saavutti hyvän suosion ensimmäisenä vuonnaan. Uudet sosiaalisen median välineet ovat tärkeässä roolissa niin kisassa kuin nuorten kalastajien houkuttelemisessa kalastuksen pariin. simman monta eri kalalajia
Saaliinsa voi ilmoittaa mukaan rekisteröimällä itselleen oman käyttäjätunnuksen osoitteessa http://www.kalafongaus.fi. Kyseessä lienee luonnonolosuhteissa melko harvinainen ja väritykseltään hyvin erikoisen näköinen kala. Tavoitteena on saada pyydettyä mahdollisimman monta eri kalalajia. Kilpailussa voi saavuttaa vuoden aikana lajimäärän perusteella neljä eri tasoa. Halutessaan voi liittää mukaan myös kuvan saaliistaan. Huikea suosio ja lajimäärä KalaFongaus -kilpailuun oli vuoden 2015 joulukuuhun mennessä ilmoitettu 54 lajia ja lähes 600 kalaa. Tiikeritaimenesta ei valitettavasti saa lajipistettä KalaFongaus -kilpailussa, koska kyseessä ei ole oma kalalaji, vaan kahden lajin risteymä. Näiden lisäksi on käytössä blogi (http://kalafongaus.blogspot.fi) sekä Instagramtili (http://www.instagram.com/kalafongaus/), joissa tulosten seurantaa enemmän keskitytään ajankohtaisiin aiheisiin ja ilmiöihin. Tämä ei tienkään ole yllätys, koska kyseessä on lajikalastuskilpailu. Uudet mediat käyttöön Kilpailusta haluttiin tehdä mahdollisimman kevyt ja yksinkertainen. Käyttäjätunnusta käytetään yksilöimään kilpailijat kilpailun seurantaa varten. Vuoden 2016 aikana itse kilpailu tulee säilymään lähes ennallaan ja haemme lisäarvoa panostamalla enemmän sosiaalisenmedian kanaviin, kuten KalaFongaus -blogiin sekä jo kohtuullisen suosion (581 seuraajaa) saavuttaneeseen Instagramiin. Näitä ovat Lähde (3 lajia), Lampi (6), Järvi (12) ja Suurjärvi (20) tasot. 2015 saama tiikeritaimen, jolla tarkoitetaan taimenen ja puronieriän risteymää. Vuoden 2015 loppuun mennessä saimmekin toisen havainnon tästä salaperäisestä eväkkäästä. Samalla on mahdollisuus saada edes jonkinasteista tietoa harvinaisten kalalajien esiintyvyydestä. Kilpailuaika alkaa aina tammikuun ensimmäisestä päivästä ja kestää vuoden loppuun asti, joten vuoden 2016 kilpailu on jo käynnissä. Tapaus tiikeritaimen Esimerkkinä ajankohtaisesta kalastukseen liittyvästä ilmiöstä toimii hyvin harjoittelijamme Markus Johanssonin Hollolasta 5. Lajeista ahven, hauki, lahna, salakka ja särki olivat odotetusti runsaasti edustettuina, mutta mukana oli suhteellisen runsaasti myös harvinaisempia lajeja, kuten allikkosalakka (9 kappaletta), hietatokko (9), hopearuutana (8), mustatokko (5), mustatäplätokko (11) ja siloneula (9). 23 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 neellä. Neljä parasta kalastajaa ylitti 40 lajin kokonaismäärän ja korkeimman Suurjärvitason saavutti 12 kilpailijaa. Markuksen kala on tuskin ainoa Suomesta saatu tiikeritaimen, mutta joka tapauksessa se oli ensimmäinen dokumentoitu yksilö ja ylitti uutiskynnyksen iltapäivälehtien lisäksi myös muissa lehdissä, sosiaalisesta mediasta puhumattakaan. Pyyntitapoja oli yli kaksikymmentä erilaista, aina perinteisestä onkimisesta ja virvelöinnistä, lirkkimiseen, käsinpyyntiin, pitkäsiimaan jopa hoitokalastuspaunettiin. ”KalaFongaus -kilpailuun oli vuoden 2015 joulukuuhun mennessä ilmoitettu 54 lajia ja lähes 600 kalaa.”. Itse kilpailua seurataan sen nettisivuilla ja Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen kuukausikirjeissä. Tapauksen innoittamana olemme pyytäneet kalastajia ympäri Suomen ilmoittamaan meille mahdollisista muistakin havainnoista saamistaan tiikeritaimenista esimerkiksi sähköpostitse (ilkka.vesikko@kalatalouskeskus.net). Mahdolliset lisähavainnot tiikeritaimenista ovat erittäin tervetulleita. Tavoitteena on aktivoida etenkin nuoria kalastusharrastuksen pariin ja lisätä myös muiden, kuin tavanomaisten saaliskalojen tuntemusta. Saalisilmoituksessa kirjataan päivämäärä milloin saalis saatiin, tietysti oikea laji sekä kirjataan järven tai muun vesistön nimi mistä saalis saatiin. Onkin hienoa todeta, että saimme jo ensimmäisenä vuonna mukaan myös pyydyskalastajia ja ylitimme 40 lajin rajapyykin useammankin kilpailijan toimesta. 12
Uutta! Uutta! Uutta! Uutta!. Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalastusaluetoiminnassa, kalastuksenvalvonnassa ja muille kalatalouden parissa toimiville. 7 € Kalastuksenvalvontalomake Uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 15 € Kalastussäädöksiä 2016 Odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen lisäksi teokseen on koottu kalataloudessa tärkeitä säädöksiä kuten yhteisaluelaki, hallintolaki sekä otteita vesilaista, kielilaista ja rikoslaista. 24 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 Laki ja sen valvonta Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa
Uutta! Uutta! Uutta! Uutta!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 39 € Suomen kalabibliografia, Osa II, vuodet 1918 – 1940 Kalabibliografia osa II on suoraa jatkoa ensimmäiselle vuonna 2012 ilmestyneelle teokselle Suomen kalabibliografia osa I. Kaikkiaan 428 sivua. 12 € Suomen kalojen tunnistusopas Uudistetussa Suomen kalojen tunnistusoppaassa esitellään Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien upeiden värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. 25 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 Tuhtia kalakirjallisuutta Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Suomen kalabibliografia osa II sisältää vuosina 1918 – 1940 ilmestyneet kala-aiheiset kirjat, pienpainatteet ja lehtiartikkelit. Kirjoittajat: Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg. 60 sivua. Sisältää myös lisäyksiä ensimmäiseen osaan
26 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto K alanviljelyn esittely oli vahvasti esillä Suomen Kalastuslehden ensimmäisissä numeroissa. Tavoitteena oli totta kai saada kalavesiin uusia kalastettavia kalalajeja ja nostaa kalavesiemme tuottoa köyhässä maassa. Maidittamisen käytetään sisältä laserrettu kiwiwati; tyhjään ja kuiwaan watiin puristetaan ensin maitia ja sitten mätiä, kunnes pohja on peitetty, ja tätä sekoitetaan huolellisesti watia waowaisesti heiluttamalla. Suomen Kalastuslehdessä kuvailtiin kyseistä menetemää suurella innolla.. Tämän tehtyä siirretään mädin siemenet käsillä Kalanpoikasten kasvattamisesta mätimunia hedelmöittämällä ei 1800-luvun lopun Suomessa tiedetty mitään. Kalifornialainen kone Kutukalat pannaan kahteen vedellä täytettyyn astiaan, maiti ja mätikalat erillensä; paras on ottaa saman verran maitikuin mätikaloja, waan hätätilassa yksi maitikala riittää kahdella mätikalalle. Mädin maidittaminen Päätoimittaja Oscar Norqvist kuvailee yksityiskohtaisesti kaikki viljelyn vaiheet, mutta erityisesti mädin maidittamisen kuvaus on nykytiedossa mielenkiintoinen. Tämän tehtyä waletaan wadin laitaa pitkin warowaisesti niin paljon wettä, että mädin siemenet jäävät weden alle, ja tätä uudistetaan, kunnes mädin siemenet ovat aiwan puhtaita ja wesi selwänä maidista sekä aiwan kirkasta
Ongelman ratkaisemiseksi v. Kuoriutuneet poikaset nimittäin istutettiin haluttuun vesistöön ruskuaispussivaiheen lopulla. Tämä purokoneeksi nimitetty hautomakone oli Kalifornialainen mädin hautomiskone esiteltiin Suomen Kalastuslehdessä vuonna 1892. 27 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 koskematta hautomuskoneeseen, jossa wesi alituisesti wirtaa niiden yli. Kasvatus päättyi siihen. Sikiöiden ulosistuttaminen 1800-luvun lopulla kalanviljelyssä ei oikeastaan ollut kyse poikasten kasvattamisesta vaan hedelmöitettyjen mätimunien kasvattamisesta. Borne kehitti toisentyyppisen hautomakoneen. d. mahdollista upottaa virtaavaan veteen ja vesi virtasi hedelmöitetyn mädin ohi ja piti mädin hapekkaana. Nordqvist tosin kehittelee ensimmäisessä kirjoituksessaan jo jatkoa. Kalifornialainen kone ja purokone Isokokoisen hedelmöitetyn mädin, kuten lohen, taimenen ja raudun mädin, jatkokasvatukseen sopi Nordqvistin mukaan erityisen hyvin Mar von dem Bornen kehittämä kone, jota tekijä nimitti kalifornialaiseksi hautomakoneeksi. Istutettavien poikasten kannalta olisi nimittäin parasta jos muutaman viikon tai kuukauden ajaksi joesta tai lammikosta olisi mahdollista rajata erillinen osa, jossa poikaset saivat rauhassa kasvaa.. Kalifornialainen kone oli täydellinen pieni kalansiitoslaitos, jossa sekä maiditetty mäti että sikiöt selviytyvät talven yli jos virtaavaa vettä vain oli saatavilla. Kalifornialaisen koneen ongelmana oli että se soveltui käytettäväksi ainoastaan sellaisissa oloissa joissa koneeseen voitiin johtaa pystysuoraan alas putoavaa vettä
eloonjääntiin. Kenttätyöt toteutettiin Paraisten siPyynnistä aiheutuneesta paine-erosta kärsivä kuha siirrettiin sumppuun vuorokauden kestävään seurantaan. 28 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 L uonnonvarakeskuksen pienimuotoisessa pilottihankkeessa selvitettiin syksyllä 2014 syvässä vedessä (10 – 14 m) tapahtuvan jigikalastuksen vaikutuksia vapautettujen kuhien Suuri paine-ero voi vahingoittaa kuhia Esa Lehtonen ja Antti Lappalainen Luonnonvarakeskus Yli 10 metrin syvyydestä pyydetyistä kuhista 20 % menehtyi paine-erosta johtuviin oireisiin. Asia olisi syytä huomioida kuhan kalastusta suunniteltaessa ja myös kalastajille olisi hyvä kertoa asiasta luvanoston yhteydessä. Kuhat pyydettiin veneestä vertikaalijigaustekniikalla siten, että jigiä ei heitetä. Esa Lehtonen. Kalojen paikantamisessa käytettiin apuna kaikuluotainta
Osalla kuhista havaittiin pyynnin jälkeen paine-eron aiheuttamia ulkoisia merkkejä, kuten pullistuneet silmät ja selkäuinti, jota esiintyi alkuvaiheessa useimmilla yksilöillä. Esa Lehtonen Esa Lehtonen. Kalan pituudella ei havaittu yhteyttä kuolleisuuteen. Mikäli havainnot pitävät paikkansa, syvemmillä yli 10 metrin syvysillä 11 metrin syvyydestä jigillä pyydetyn 38,5 senttimetrin kuhan silmät ovat pullistuneet paine-erosta johtuen. Aihetta kannattaisi selvittää tarkemmin laajemmalla aineistolla, myös lämpötilan ja eri pyyntisyvyyksien vaikutusten osalta. Luonnonolosuhteissa osa selällään pinnan tuntumassa uineista kaloista olisi todennäköisesti päätynyt lokkien ruuaksi, jolloin todellinen kuolleisuus olisi noussut nyt havaittua suuremmaksi. Todennäköisin syy havaittuun kuolleisuuteen ovat noston aiheuttamasta paine-erosta syntyneet vammat. Viidesosa kuhista kuoli Sumputetuista kuhista kuoli vuorokauden aikana 11 yksilöä eli 20 % kalojen kokonaismäärästä. 29 Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 TUTKITTUA säsaaristossa yhteistyössä Ammattiopisto Livian Kalatalousja ympäristöopiston kanssa. Kalojen pituus vaihteli välillä 24 – 43 cm ja kalat olivat kiinni koukuissa leukojen eri osista. Seurannan päätyttyä kalat mitattiin ja vapautettiin takaisin mereen. Vastaavia havaintoja on olemassa Pohjois-Amerikasta valkosilmäkuhan kalastuksessa silloin, kun kalat on pyydetty syvästä vedestä. Hyvä huomioida suunnittelussa Tässä pilottihankkeessa saadut tulokset ovat vain suuntaa antavia, sillä aineisto oli suppea. Kuhat toipuivat selkäuinnista pääosin jo ensimmäisten tuntien aikana ja sukelsivat sumpun pohjalle. Helsingin edustalla heinäkuussa 2013 toteutetussa tutkimuksessa, jossa kuhat pyydettiin vetouistelemalla korkeintaan 3 – 4 metrin syvyydestä, kuolleisuutta ei käytännössä esiintynyt. Sumppu (syvyys 10 m ja halkaisija 1,5 m) ulottui pinnasta pohjaan ja kuhien toipumista seurattiin vuorokauden ajan. Kuhien jigikalastuksesta vastasivat kalastusoppaiksi opiskelevat aikuisopiskelijat sekä heidän opettajansa. Useimmat kuhat toipuivat paine-eron aiheuttamasta selkäuinnista pian noston jälkeen. Kuhia saatiin pyydettyä seurantaa varten yhteensä 56 yksilöä neljän kalastuskerran aikana loka-joulukuussa. Pintaan noston jälkeen kuhat siirrettiin vesisaavissa lähelle ankkuroituun seurantasumppuun. Elävänä pyynnin aiheuttamista rasituksista selviytyi yhteensä 45 yksilöä
Riihimäki, Erämessut 2.7. Lisää aiheesta: Mattila, S. Forssa, Kalamarkkinat 13.–15.5. Kuopio, Kalaryssäys 17.–18.9. Kustavi, Lohimarkkinat 12.–14.8. Rauma, Silakkamarkkinat 24.9. Asia olisi hyvä ottaa huomioon myös kalavesien käytön suunnittelussa ja erityisesti tiedottamisessa. Kaskinen, Silakkamarkkinat 15.–16.10. Pori, Silakkamarkkinat 9.–11.9. Jyväskylä, Kalamarkkinat 21.–22.5. Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 30 30 TAPAHTUMIA 12.–21.2. Vuonislahti, Muikkumarkkinat 25.9. Turku, Silakkamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net alueilla pohjan tuntumassa tapahtuva jigipyynti tai onginta ei liene järkevää toimintaa silloin, kun saaliissa on runsaasti alamittaista kuhaa. Kotka, Kalamarkkinat 20.–23.10. Tampere, Kalaja erämarkkinat 2.–8.10. Valtakunnallinen kalastuspäivä 20.–22.5. Hailuoto, Siikamarkkinat 8.–9.10. Padasjoki, Ravustuksen SMkilpailut 13.–14.8. Helsinki, Vene 16 Båt 4.–6.3. Heinola, Kalamarkkinat 19.–21.8. Virolahti, Silakkamarkkinat 30.9.–2.10. Tilaa kestona! Kalatalouden Keskusliitto Puh. Imatra, Vuoksen kalamarkkinat 14.–15.5. Helsinki, Silakkamarkkinat 8.–9.10. Imatra, Vuoksen kalamarkkinat 17.–18.9. Rovaniemi, Lapin erämessut 14.–15.5. Joensuu, Kalamarkkinat 18.5. Helsinki, Kalaviikko 2016 11.–13.3. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 34 €. Turku, Vaihda vapaalle 15.–17.4. Kauhajoki, Kalamarkkinat 2.–4.9. Kokkola, Kalamarkkinat 17.–18.9. Mikkeli, Kalamarkkinat 27.8. Kesälahti, Muikkumarkkinat 6.8. Taivassalo, Silakrysäys 2.–3.7. Tampere, Kalamarkkinat 7.5. Lappeenranta, Kalamarkkinat 17.–18.9. Uistelun aiheuttama kuolevuus vapautettavilla kuhilla (Sander lucioperca L.) Pro gradu tutkielma. Turku, Saaristolaismarkkinat 22.–24.4. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos. Kiitokset Parhaat kiitokset jigipyynnin käytännön toteutuksesta ja järjestelyistä Ammattiopisto Livian Kalatalousja ympäristöopiston kalastusoppaiksi opiskeleville sekä opettaja Pekka Hernejärvelle . Joensuu, Kalamarkkinat 8.–9.10. Helsinki, OutdoorExpo 2016 10.–11.3. Jyväskylä, Ween Maan Wiljaa 17.–18.9. Naantali, Venemessut 9.–12.6. Lappeenranta, Kalamarkkinat 27.–29.5. (2014). Kotka, Kalamarkkinat 21.–22.5
Brodeerattu teksti ”Kalastuksenvalvoja”. Takana samat tekstit koko selän leveydellä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 15 € 20 € Kalastuksenvalvojan liivi Näkyvä ja uskottava viesti valvonnasta. 6 € Kalastuksenvalvojan pipo Pipo antaa talviaikaan näkyvän ja uskottavan viestin valvonnasta. Merkin halkaisija on 20 cm. Suomen Kalastuslehti 2 • 2016 31 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Valvojan pysäytysmerkki Kalastuksenvalvojan pysäytysmerkki kädensijalla ja varmistusnarulla varustettuna. Tarvikkeita valvontaan Kalastuksenvalvojan korttikotelo Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. 20 €. Etupuolella tekstit “Kalastuksenvalvoja” ja “Fiskeövervakare”. Kortin mukana tulee sininen kaulanauha turvalukituksella. Väri tummansininen
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Viestimerkit Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Kääntöpuolella ruotsinkieliset tekstit. 15 € 100 kpl/väri. Viestimerkkien materiaali on vedenkestävä ja luja polyeteeni, jolle voi tarvittaessa kirjoittaa asiakkaalle kohdistetun viestin. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh