vuosikerta 2 • 2017 Kalastusmatkailu Kalastusmatkailu Isoja elämyksiä Isoja elämyksiä ja ja erilaisia unelmia erilaisia unelmia. Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 124
(09) 6844 5915 Vuosikerran 2017 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 45 euroa ja kestotilaus 44 euroa. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Markku Myllylä TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Vesa Karttunen ja Risto Vesa ILMOITUSMYYNTI puh. Kuva: Ismo Kolari. 2 13.1. 10.2. 3 3.3. 4 31.3. 5 19.5. 7 22.9. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 27.1. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Raisa Kääriä, Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 6 11.8. 28.4. 31.3. krs 00700 Helsinki puh. 20.10. Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 2 ARTIKKELIT 10 Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä Markku Vierelä 12 Pikkujärvestä kalastuskohteeksi Tapio Gustafsson 14 Ruotsi panostaa kalastusmatkailuun Ismo Kolari 16 Kalasta unelmasi vaikka helikopterilla Ismo Kolari 18 Yrittäjä – mene nettiin ja someen! Markku Myllylä 22 Itämeren jääolot muuttuvat Jouni Vainio 24 Kunnostusten haasteet ja tulevaisuus Jarmo Huhtala 28 Kesäsiikaa tutkitaan Tornionjoella Erkki Jokikokko PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 30 Tapahtumia Kaikista vesistä ei kannata tehdä lohikalavesiä vaan hyödyntää niiden olemassa olevat luontaiset vahvuudet. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 8.9. 1.12. 16.6. Irtonumero 5 euroa. 8 3.11. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. ILMESTYMINEN 2017 Nro Aineisto Ilmestyy 1 30.12. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2017 2 • 2017 10 18 28 Suomen
Eränkäynnin mahdollisuudet paranevat ja kehittyvät tuotteiden ja palveluiden kehittymisen myötä. Tiedonpuute erätalousmatkailusta ja sen löytyminen pirstaleisena eri lähteissä vaikeuttaa suunnittelua ja erätalouden toimintaedellytysten kehittämistä. suurpetokuvaus) • Erätalouden yritystoiminnan kuvaus • Erätalouden taloudelliset tunnusluvut (yritysten lukumäärä, liikevaihto, työllistävyys, kansainvälisyys) • Erätalouden liiketoiminnan kehittymisen mahdollisuudet ja esteet PÄÄKIRJOITUS Erätalousmatkailu: kalastusta ja metsästystä ”Eräalan potentiaali työllistäjänä ja taloudellisen lisäarvon tuottajana on tunnistettu hallinnossa.”. Suomessa on runsaasti eräalan yrityksiä ja moni niistä toimii myös kansainvälisillä markkinoilla. Kalastusta harrastaa maassamme noin 1,5 miljoonaa ja metsästystä noin 300 000 henkilöä. Lisäksi maassamme vierailee myös muiden maiden kalastajia ja metsästäjiä matkailijoina. Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 3 Suomen kalaja riistakannat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet luonnon virkistyskäyttöön sekä tarjoavat tuotteistettuja eräelämyksiä asiakkaille sekä hyvää ruokaa ja monipuolisen liiketoimintaperustan yrittämiselle. Suuri harrastajamäärä on antanut hyvät edellytykset kalastukseen ja metsästykseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle. Tarkoitukseen on varattu 100 000 euroa valtioneuvoston kärkikohderahoja. Onkin jo korkea aika, sillä viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot ovat kymmenen vuotta vanhoja. Maaja metsätalousministeriö on päättänyt käynnistää erätalouteen (vapaa-ajankalastus ja metsästys) liittyvän liiketoiminnan kehittämisen strategisen suunnittelun. Maaja metsätalousministeriö on arvioinut, että ainakin seuraaviin tutkimuskysymyksiin tulee saada vastauksia pikaisella aikataululla: • Erätalouden arvoketjut (vapaa-ajankalastus ja metsästys ml. Konkreettisia tunnuslukuja tarvitaan muun muassa yritysten lukumääristä, liikevaihdosta, työllisyysvaikutuksista ja yritysten kansainvälisyydestä. Viime vuosina eräala on kehittynyt nopeasti ja erityisesti elämyspalveluihin ja erilaisiin teknisiin välineisiin on tullut uusia tuotteita ja palveluita. Eräalan potentiaali työllistäjänä ja taloudellisen lisäarvon tuottajana on tunnistettu hallinnossa. On tarve saada yritystoiminnan nykytilanteesta konkreettinen kuvaus tunnusluvuilla sekä kuvata arvoketjut ja kartoittaa toiminnan kehittämisen mahdollisuudet ja esteet. Samalla lisääntyvät kalaja riistavaroista saatavat hyvinvointivaikutukset niin yhteiskunnallisella kuin myös yksilön tasolla
Läntisiltä seurantapaikoilta Tvärminnessä ja Inkoossa rakkolevä on kadonnut kokonaan, Pernajassa rakkolevää vielä kasvaa. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että Kemi-, Iija Oulujoen velvoitteet eivät korvaa riittävästi voimalaitosrakentamisesta kalastolle aiheutunutta menetystä. 2 000 000 2 500 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000 4 500 000 5 000 000 Omistajakorvaukset 2010?2017 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 omistajakorvaukset viehekalastuskorvaukset omistajakorvaukset uuden lain mukaan. Lähellä vedenpintaa kasvavat rihmalevät ovat hyötyneet rehevöitymisestä. Reilut 20 vuotta sitten rakkolevää kasvoi kaikilla alueilla runsaasti. Pienentyneet tulot uhkaavat uuden kalastuslain uudistusten läpivientiä. Kalatalouskenttä rahoittaa itsensä lupamaksujen kautta. Rehevöityminen on vaikuttanut voimakkaasti 3 – 9 metrin syvyydessä eläviin monivuotisiin lajeihin. Vuoden 2016 lopussa saatettiin todeta rahasumman jääneen 8,7 miljoonana euroon, lähes kaksi miljoonaa budjetoitua alhaisemmaksi. 4 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 LYHYET MAKROLEVÄT VÄHENTYNEET ULKOSAARISTOSSA Suurikokoisten makrolevien määrä on vähentynyt ulkosaaristossa. Tulos kertoo rannikkovesien pitkäaikaisesta rehevöitymisestä. Ari Ruuskanen OMISTAJAKORVAUKSET SELVÄSSÄ LASKUSSA Uuden kalastonhoitomaksun arvioitiin etukäteen tuottavan vuosittain 10,6 miljoonaa euroa. Käsittely saattaa viedä vuosia ja edetä valituksineen jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Uuden lain myötä vanha kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu yhdistettiin alhaisemmaksi kalastonhoitomaksuksi. Vielä tässä vaiheessa ELYkeskuksessa ollaan vaitonaisia siitä, millaista muutosta oikeudessa voimayhtIöille määrättyyn velvoitteeseen haetaan. Yle 13.1.2017 Pienentynyt lupamaksukertymä näkyy pienentyneinä omistajakorvauksina. ELY-keskus 18.1.2017 Makrolevät, kuten kuvan rakkolevä, kasvavat rannikoiden kovilla pohjilla ja muodostavat syvyyssuuntaisia vyöhykkeitä. Kalatalouden Keskusliitto ehdottaa maksuvelvollisuuden ulottamista koskemaan kaikkia yli 18-vuotiaita kalastajia, lukuun ottamatta onkimista, pilkkimistä ja silakan litkausta. Kalatalousvelvoitteen muuttamisessa on kyse isosta asiasta. Lapin ELY-keskus jättää muutoksenhakuesityksen PohjoisSuomen aluehallintovirastolle vielä kevään aikana. KEMIJOEN VELVOITTEESEEN HAETAAN MUUTOSTA Kemijoen kalatalousvelvoitteeseen haetaan muutosta
KALASTUSMATKAILUN KALATALOUDELLINEN ASEMA Käytettävissä olevat tilastotiedot Suomen kalastusmatkailusta ovat lähes 10 vuotta vanhoja eli vuodelta 2008. FishinginFinland sivusto esittelee Suomen kalastuskohteita ja palvelutarjontaa monipuolisesti, ja sen kautta on esillä jo lähes 100 alan yritystä. Suomessa oli RKTL:n mukaan vuonna 2008 yhteensä noin 1 100 kalastusmatkailuyritystä ja niiden liikevaihto noin 19 miljoonaa euroa. Merialueen ammattikalastuksen saaliin arvot ovat noin 40 miljoonan euron vuositasolla. MMM:n kalastuksenhoitomaksuvaroista rahoittamassa FIN-FISH IV -hankkeessa sivustoon tehtiin uuden kalastuslain ja -asetuksen muutoksen aiheuttamat päivitykset kaikissa kieliversioissa. Vertailuna voidaan todeta, että sisävesien ammattikalastuksen saalin arvot kalastajahinnoilla laskettuna ovat noin 11 miljoonan euron tasolla. Kalatalouden Keskuliitto, kalatalouskeskukset, kalastusalueet ja osakakunnat ovat myös mukana järjestelyissä. KalastusmatkaiVALTAKUNNALLINEN KALASTUSPÄIVÄ SAA JATKOA Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään keskiviikkona toukokuun 17. 5 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 LYHYET FISHING IN FINLANDILLA RUNSAASTI UUSIA KÄYTTÄJIÄ Kalastusmatkailuportaali www. Työllistävä vaikutus on 510 henkilötyövuotta. päivänä. TOP-10 kävijälista maittain oli Suomi 49 %, Venäjä 7 %, Puola 5 %, Saksa 5 %, Ruotsi 5 %, Italia 4 %, Ranska 3 %, USA 3 %, Sveitsi 2 % ja Iso-Britannia 2 %. Tapahtuman suhteen kannattaa olla aktiivinen ja tarjota apua sekä järjestäjille että kouluille – tai järjestää oma paikallinen tapahtuma.. Sivuston kävijämäärät kasvoivat 20 % vuonna 2016. Järjestelyistä vastaa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö yhdessä piiriensä ja seurojensa kanssa. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto rungon muodostavat alueelliset tapahtumat, joissa kalastusharrastusta esitellään monipuolisesti. Valtakunnallinen kalastuspäivä on osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta olemalla yksi osa laajaa Suomi 100 -tapahtumasarjaa. Tämän vuoden teema on ”100 lasissa fisuun” ja teemapäivän luyrityksessä kävi vuodessa keskimäärin 200 asiakasta ja yhteensä kaikissa kalastusmatkailuyrityksissä kävi vuodessa 210 00 asiakasta. fishinginfinland.fi on nyt rakennettu sellaiseen muotoon kuin oli suunniteltu
Helsinki. 2007: Lohirengistä kalastusmatkailuyrittäjäksi. Etelä-Savon ELY-keskus 25.1.2017 Hoitokalastusten tavoitteena on saada heikentyneet vedet hyvään tilaan ja turvata hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen tila. 6 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 LYHYET ETELÄ-SAVOSSA TULOKSELLISTA POISTOKALASTUSTA Etelä-Savon ELY-keskuksen koordinoimaa vesienhoidon tavoitteiden mukaista hoitokalastustoimintaa rehevöityneillä tai kalastoltaan muuttuneilla järvillä jatkettiin vuonna 2016. Renkaat ovat erityisen suosittuja hauen syyspyynnissä. Kalastusmatkailija tai laveammin muualta tuleva kalastaja koetaan Suomessa edelleenkin uhkana omille saavutetuille kalastuseduille. Kalastusmatkailu Suomessa 1850-luvulta 2000-luvun vaihteeseen. Myös kelluntarenkaat ja SUP-laudat lisäävät suosiotaan. Aktiiviset kalastuksen harrastajat eivät tarvitse kalastusopasta ja kalastusohjelmatkin toteutetaan useimmiten omalla joukolla. Harrastajamäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Istuinalustana toimii myös useimmissa tapauksissa selkänojallinen istuin. Etelä-Savon järvistä poistettiin vähempiarvoista kalaa yhteensä 180 tonnia. Kalastuksia koordinoi Etelä-Savon ELY-keskus toimien yhteistyössä kalastusalueiden, osakaskuntien kanssa ja muiden toimijoiden kanssa. – Suomen Tiedeseura 2007. Kalastuskajakki eroaa perinteisistä kajakeista paitsi ulkoasultaan, myös monilta ominaisuuksiltaan. KALASTUSKAJAKKIEN SUOSIO KOVASSA KASVUSSA Pohjois-Amerikassa erittäin suosittu kajakkikalastus on nousemassa hitiksi myös Suomessa. 205 ss. Ne ovat tukevampia, ja niissä ei istuta vesirajan alapuolella, kuten tavallisessa kajakissa. Kelluntarenkaassa istutaan vedessä kahluuhousut jalassa. Yksi syy ilmiölle on kalastajien halu päästä paremmin kosketukseen luonnon kanssa. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Yle 20.8.2016 VAPAKALASTAJAT KOKEVAT MATKAILIJAT UHKAKSI Kalastusmatkailusta Joensuun yliopistossa tohtoriksi väitellyt Jorma Tiitinen kiteyttää väitöskirjassaan vuodelta 2007 suomalaisten vapaa-ajan kalastajien suhtautumista kalastusmatkailuun seuraavasti: ”Kalastusmatkailun kehittyessä vapaa-ajan kalastusjärjestöissä on alkanut herätä huolestuneisuutta, sillä kalaveden tehokas matkailullinen hyödyntäminen nostaa kalastuslupien hintoja ja rajaa vesialueita jokamieskalastajan ulottumattomiin. Tiitinen, J. Suurin osa saatiin Mikkelin alapuoleiselta Saimaalta, Kyyvedeltä ja Puruveden Haudanlahdelta. On totuttu halpaan vapaa-ajan kalastukseen ja tämän vuoksi vapaa-ajan kalastajat pelkäävät kalastusmatkailun nostavat lupahintoja”, todetaan väitöskirjassa. Väitöskirja Joensuun yliopisto
Ohjelma ja lisätietoja löytyy netistä osoitteesta www.kuhamaa.fi/kuhaseminaari. Ilmoittautumiset 30.4.2017 mennessä. 7 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 LYHYET SAIMAALLE KANSAINVÄLISTÄ YHTEISMARKKINOINTIA Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitoista, kaupungeista ja matkailumarkkinointitoimijoista koostuva Saimaa-verkosto on valmistellut yhteistä kansainvälistä matkailumarkkinointia. Hankkeen ensisijainen tarkoitus on turvata saimaanlohen elinvoimaisuus niissä vesistöissä, missä se luonnostaan elää ja voi hyvin. Lappeenrannan kaupunki 1.12.2016 Etelä-Saimaan matkailuyhteistyön tavoitteena on nostaa Saimaa yhdeksi Suomen kolmesta kansainvälisesti tunnetusta matkailualueesta. SAIMAANLOHI MUKAAN SUOMI 100 -OHJELMAAN Erittäin uhanalaisen saimaanlohen suojelu on hyväksytty osaksi Suomi 100 -ohjelmaa. Tilaisuudessa julkaistaan kahdeksalla kalastusalueella tehdyn selvityksen tulokset ja kuullaan näkemyksiä muilta Suomen merkittäviltä kuhankalastusalueilta. Iskelmä Rex 24.1.2017 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Mikko Nikkinen/Lappeenrannan kaupunki Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Tavoitteena on käydä vilkasta keskustelua eri intressiryhmien kesken ja etsiä toteutusmalleja kuhankalastuksen järjestämiseksi erilaisissa vesistöissä. Tarkoituksena on toteuttaa mittavaa Saimaan alueen kansainvälistä yhteismarkkinointia, jonka kohdealueina ovat Eurooppa, Venäjä ja Aasia. TAMPEREELLA JÄRJESTETÄÄN KUHASEMINAARI Kuhan lisääntymisiän ja -koon selvittämishanke Pirkanmaalla järjestää kuhaseminaarin Tampereella 18.5.2017. Tilaisuus on maksuton ja se on tarkoitettu kaikille kuhan kalastuksesta ja kuhavesien käytöstä ja hoidosta vastaaville ja kiinnostuneille. Saimaan lohikalojen ystävät ry:n hankkeella pyritään turvaamaan Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa elävän kalakannan elinvoimaisuus. Yhteistyön tavoitteena on kasvattaa merkittävästi Saimaan alueen matkailijamääriä ja edistää yritysten yhteistyötä, verkostoitumista ja asiakaslähtöistä tuotekehitystä. Tämä toteutetaan tiedotuksella, emolohikalojen pyynnillä Pielisjoen Kuurnan padon alapuolelta, lohikalojen siirtoistutuksilla Saimaan vesistöön, Pielisjoelle sekä AlaKoitajoelle sekä salakalastuksen valvonnalla erityisesti Kuurnan padon alapuolella
Lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Säilytä kuitti maksusta. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. 2. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. Lisää kalastusluvista, kalastuksesta ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus www.ahven.net/luvat www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2017 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. 1. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. 8 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vuorokautta 5 € / vuorokausi Kalastonhoitomaksun maksavat 18 – 64-vuotiaat kalastajat. 3. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona
9 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 O sakaskunta voi jakaa varojaan osakkaille. Sen sijaan jakamisesta aiheutuvat kustannukset voi vähentää maksettavasta summasta. Tämä rahaerä on syytä käyttää esimerkiksi kalakantojen hoitoon tai muuhun koko osakaskuntaa hyödyttävään tarkoitukseen. Valitusaika käräjäoikeuteen on 60 päivää kokouksesta. Sen sijaan, että suuria rahamääriä pidettäisiin selvästi yli tarpeen tuottamattomalla pankkitilillä, voi esimerkiksi vesijättöjen luovutuksista kertyneet varat jakaa osakkaille. Varojen jakoa ei voida tehdä yhdenvertaisesti millään muulla tavalla, kuin että jokainen osakas saa omistusosuuttaan vastaavan summan jaettavista varoista. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Osakaskunnan varojen jakaminen Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Jako-osuudet maksetaan osakkaille vasta, kun kokouspäätös on tullut lainvoimaiseksi. Jos jokaisesta maksettavasta jako-osuudesta vähennetään sama jakokustannus, kustannuksen alittavia jako-osuuksia ei tarvitse maksaa. Osakaskunta on verottajan näkökulmasta yhteisetuus, itsenäinen verovelvollinen, joka maksaa tuloistaan veroa. Jakopäätös vaatii hoitokunnalta huolellista valmistelua. Osakaskunnan on aina kohdeltava osakkaitaan yhdenvertaisesti. Useimmiten käy niin, että merkittävä osa jaettavista varoista jää maksamatta puuttuvien maksuyhteystietojen vuoksi. Lisäksi päätöksessä voi olla hyvä tarkentaa, että jako tapahtuu päätöksentekohetkellä voimassa olevan osakasluettelon perusteella. Jaossa ei voida asettaa esimerkiksi euromääräisiä tai osuuteen perustuvia rajoja, jonka perusteella osa osakkaista jätetään korvausten ulkopuolelle. Kun tulot on jo kertaalleen verotettu, ei osakas joudu enää uudestaan omasta osuudestaan maksamaan veroa. Tähän on syytä varautua ja tiedostaa, että jakamatta jäävät varat pidetään osakaskunnan kirjanpidossa erillään niin pitkään, kunnes velat vanhentuvat lain mukaan 10 vuoden kuluttua. Osakkaan näkökulmasta jako-osuus osakaskunnan varoista on verovapaata tuloa. Jakopäätöksessä on syytä mainita määräaika, jonka kuluessa osakkaan on ilmoitettava tilinumeronsa hoitokunnalle. Päätös tehdään osakaskunnan kokouksessa normaalina enemmistöpäätöksenä. Velan vanhentumisajan jälkeen vielä jakamatta olevat varat palautuvat osakaskunnan käyttöön
Hanke pyrkii tietoon pohjautuvaan kalavesien hoitoon ja edistää kestävää kalastusta. taan pitkäjänteisesti muun muassa pienpoikasistutuksin ja kalastusta säädellään tutkittuun tietoon perustuen siten, että suurten petokalojen määrä vesistöissä olisi mahdollisimman runsas. Hankkeeseen valikoiduissa vesistöissä kalakantoja hoideIsoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä Markku Vierelä Metsähallitus Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä -hankkeen tavoitteena on kasvattaa PohjoisPohjanmaan, Lapin ja Kainuun maakuntien kalastuksellista vetovoimaa rakentamalla kestävän kalastuksen mallikohteita vapakalastajille. Aku Ahlholm /Metsähallitus. Isoja elämyksiä hankkeen tavoitteena on tarjota kalastajille kuvan kaltaisia elämyksiä. 10 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 I soja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä -hanke aloitettiin 1.9.2016 ja on kestoltaan kolme vuotta
Hankkeen aikana järjestetään myös pyydyskalastuskursseja vedenomistajille, joissa teemana on valikoiva pyydyskalastus sekä saartoja sulkupyydysten rakentaminen ja käyttäminen. Aku Ahlholm /Metsähallitus. Tietyillä edellytyksillä vesistöistä voidaan muokata elämyskalakohteita, joiden on oltava laadukkaita ja saalisvarmoja sekä täytettävä vaativienkin kalastusmatkailijoiden odotukset. Isojen kalojen runsastuminen tukee luonnonkiertoa ja mahdollistaa luontaisen lisääntymisen. Vesistöjen kalastusjärjestelyt toteutetaan siten, että saalis ja kalastuspaine ovat seurattavissa ja mitoitettavissa kestävän kalastuksen ehdoin. Hankkeessa toteutettava kalavesien hoito parantaa erityisesti alati kasvavan vapakalastuksen sekä kalastusmatkailun edellytyksiä. Kalastusjärjestelyt tarkassa valvonnassa Hankkeeseen valikoitumassa olevat ”elämyskalavedet” ovat eri tyyppisiä ja kokoisia, pääasiassa järviä. Tavoitteeseen pääsemiseksi hankkeen aikana järjestetään alueellisia suunnittelukokouksia, joissa mietitään yhteistyössä vesialueiden omistajien, matkailuyrittäjien sekä muiden sidosryhmien kanssa vesistön hoitotoimenpiteitä pitkällä tähtäimellä. Hankkeessa haetaan myös malleja muodostaa suurempia vesialuekokonaisuuksia, jolloin kalastuksen säätely, korkealle asetetut vedenhoitotavoitteet sekä kalastuksen luvittaminen on helpompaa toteuttaa. Hankkeen vetäjänä toimii Metsähallituksen Luontopalvelut. Yhteistyötä vesienomistajien kanssa Hankkeen yhtenä tavoitteena on parantaa yhteistyötä vesialueiden omistajien kesken. Lisää hankkeesta: http://www.eraluvat.fi/erapalvelut/hankkeet/isojaelamyksia-pohjolan-kalavesilta.html Mallihankkeen pääasiallisena hoitokalana käytetään taimenta. Suomessa on monenlaisia vesistöjä, joiden potentiaalia isojen kalojen kohdevesinä ei ole vielä hyödynnetty. Kolmivuotisen hankkeen rahoittajana toimii Euroopan aluekehitysrahasto, jolta tulee hankkeelle 80 prosentin rahoitusosuus. Kohdevesien valinnassa on käytetty vesistökohtaista mallintamista, joka kertoo kyseisen vesistön lajikohtaisista tuotto-odotuksista. Tavoitteena elämyskalastuskohde Hankkeen kalavedenhoidolliset tavoitteet täyttävät erinomaisesti uuden kalastuslain 1§ määritelmän; kalavarojen hoito tulee järjestää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja veden hoidossa tulee turvata kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu. Hankkeeseen valikoituvat Enontekiön Käsivarren tunturivedet perustuvat luontaisiin kalakantoihin. Käytettävien istukkaiden alkuperään ja kantaan kiinnitetään erityistä huomiota, jotta istukkaat sopeutuisivat mahdollisimman hyvin juuri kyseiseen vesistöön. Hankkeen kohdevesiltä verkkokalastusta ohjataan muihin vesistöihin, joita hoidetaan verkkokalastusvesinä. 11 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 Pääasiallisena hoitokalana hankkeessa käytetään taimenta. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä ItäSuomen yliopiston Ympäristöja biotieteiden laitoksen kanssa, joka tuottaa ja analysoi hankkeen vesistöistä tieteellistä kalakantakohtaista tietoa, joka on edellytyksenä vesistökohtaisiin kalakantamalleihin
12 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 K ukuljärvi on pieni erämainen 13 hehtaarin järvi Loviisassa Uudellamaalla. Saapuessaan järven rannalle hän tiePikkujärvestä kalastuskohteeksi Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Suomi on tuhansien järvien maa. Kalastajien toiveiden mukaan suunniteltu Kukuljärven kalastuskohde kerää hyvin lähiseudun pilkkijöitä. Se on riittävän lähellä suurten kalastajien massaa ja hyvien yhteyksien päässä – tie vie lähes perille rantaa saakka. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. si heti että tässä se nyt. Useiden osakaskuntien ja kalastusalueiden alueella saattaa piileskellä pieniä järviä, joista voisi melko helposti saada toimivia ja tuottavia kalastusmatkailukohteita – kuten Kukuljärvi Uudellamaalla. Kalastusmatkailuyrittäjä Niko Lehtola Fishing Center Kotkasta kumppaneineen oli pitkään etsinyt tällaista järveä. Tänne saisi perustettua hyvän kalastusmatkailukohteen. Järvellä ei ole asutusta, ei mökkejä
Kohteen markkinointiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kukuljärvi ei ole umpinainen järvi, siitä on pieni laskuoja Kymijoelle. Lyhyellä tammikuisella visiitillä järvelle näitä tapahtumia tuli mukavasti päivän mittaan. Istutettavat kalat ovat keskipainoltaan 1,3 kiloa. Ennen kuin ollaan päästy tähän pisteeseen on pitänyt tehdä jonkin verran taustatyötä ja paperihommia. Vastaavasti ootto-onkeen voi virittää koukun jossa on tarjolla katkaravunpala tai tahnapallo. Järvelle piti saada ELY-keskuksen myöntämä onki-, pilkkija viehekalastuskielto, joka rajaa järven kalastuksen pois jokamiehenja yleiskalastusoikeuksien piiristä. Kirjolohta on istutettu järveen puolentoista vuoden aikana noin 1 800 kappaletta. Järvelle tullaan kuitenkin kirjolohen takia. Perusluvan lisäksi avovesiaikaan on tarjolla 12 tunnin ja 12 euron hintainen C&R lupa, jossa nimensä mukaisesti on kaikki kalat vapautettava. Perinteiset menetelmät eivät välttämättä kiinnosta nykykalastajia. Omistajan kanssa päästin melko helposti sopimukseen alueen vuokrauksesta kalastusmatkailutoimintaan. Malli toimii varmasti muuallakin Suomessa on lukuisia Kukuljärven kaltaisia pieniä järviä, jotka soveltuisivat vastaavanlaiseen toimintaan. Mikäli uudet kalastusmenetelmät eivät vielä ole hallussa, niitä voi kysellä omalta kalatalouskeskukselta. Kesäaikaan erityisesti perhokalastajat vuokraavat veneen, jotta pääsevät paremmin heittelemään järven vaikeakulkuisia rantoja. Yhden ylös saadun kirjolohen lisäksi päivään mahtui useita reippaita tärppejä, karkuutuksia kairan reiästä sekä katkenneista siimoja. Veneet ovat Nikon mukaan maksaneet itsensä takaisin jo ensimmäisen kesän jälkeen. Esimerkiksi Kukulärven rannalla olevalle laavulle puut toimittaa Loviisan kaupunki, jolla on pieni rantakaistale juuri laavun kohdalla. Hyväksi onneksi Kululjärvellä oli vain yksi omistaja. Talvella on erittäin suosittua että kalastajat virittävät hyvälle paikalla ootto-ongen ja pilkkivät sen lähistöllä. Järvelle myydään 12 tunnin mittaisia kalastuslupia 20 eurolla. Puro on kuitenkin niin pieni että kirjolohet eivät siitä kunnolla pääse kulkemaan, joten istutukset olisivat siinä mielessä melko turvallisia. Kalastusluvat ja -säännöt selkeiksi Kukuljärven luontaiseen kalastoon kuuluvat ahven ja hauki. Kalastajat ovat löytäneet järven, saalista tulee ja panostus alkaa tuottaa tulosta. Huhu hyvästä kalapaikasta leviää kulovalkean tavoin näissä medioissa. Järveen on vuosia sitten istutettu siikoja, jotka ovat nykyisellään jättimäisiä 5 – 6 kilon kaloja. Koska järvi on erityisesti pilkkijöiden suosiossa, on kalastajien pääsy järvelle on turvattava hoitamalla tien auraus lumisateen sattuessa. 13 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 Alku vaatii paperityötä Kukuljärvellä on meneillään toinen talvikalastuskausi. Tätähän kalastus juuri on. Luvalla saa kalastaa kaksi lohikalaa. Sopivan järven löydyttyä piti selvittää sen omistussuhteet. Soutuveneiden vuokra samalla 12 tunnin jaksolle 20 euroa. Kohteen kalastusmenetelmiin ja -sääntöihin kannattaa panostaa. Koska tavoitteena oli luoda kalastuskohde istutettavien kirjolohien ympärille, vaadittiin istutuslupa ELY-keskukselta. Tänä päivänä sosiaalinen media, esimerkiksi Facebook ovat ylivoimaisia markkinointikanavia nuorten ja keski-ikäisten kalastajien saavuttamiseksi. Lausuntokierroksen, valitusten ja perustelujen jälkeen kielto myönnettiin. Kirjolohet liikkuvat aktiivisesti myös talviaikaan. Talvella kirjolohet ovat kiinnostuneita erityisesti pienistä katkaravuilla, kärpästoukilla tai tahnalla syötitetyistä morreista. Osakaskuntien tai kalastusalueiden kannattaisi tutkia löytyisikö heidän alueelta tämän kaltaiseen toimintaan sopivia tällä hetkellä joutilaana olevia pikkujärviä. Lisätietoja Kukuljärven kalastusluvista ja kalastussäännöistä Facebookista https://www.facebook.com/kalastuspiste.kotka.5?fref=ts. Pilkkiminen onkin pääasiassa odottelua. Lupa istutuksille myönnettiin. Kun parvi sattuu paikalle, alkaa useamman kalastajan vavassa tapahtua samanaikaisesti. Lupien lisäksi merkittävän lisätulo on veneiden vuokraus. Avovesiaikaan kalastaja saa käyttää yhtä vapaa, mutta talvella saa käytössä olla kaksi vapaa. Isompien asioiden lisäksi on tukku pienempiä seikkoja jotka tulee huomioida toimivaa kalastusmatkailukohdetta perustettaessa
Vapaa-ajankalastuskoordinaattori Daniel Melin , joka vastasi Jönköpingin workshopin järjestelyistä, esitteli kunnianhimoista strategiaa. Naapurimaa panostaa Ruotsi panostaa kalastusmatkailuun Ismo Kolari Pirkanmaan kalatalouskeskus Kalastusmatkailu on Pohjoismaissa merkittävä matkailun osa-alue. swedenfishing.com lisäksi markkinointia tehdään ulkomaisten messujen ja myyntikiertueiden sekä Sosiaalinen kestävyys ja paikallisten hyväksyntä ovat kalastusmatkailun menestymisen kannalta avainasemassa. Ruotsin viranomaispuolella on tekemisen meininki kalastusmatkailussa. Ruotsilla on kalastusmatkailun suhteen kunnianhimoiset tavoitteet. 14 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 R uotsin maatalousviraston (Jordbruksverket) ja merija vesiviranomaisen (HaV) vapaaajankalastusja kalastusmatkailustrategiassa vuosille 2014 – 2020 on määritelty 14 kehittämistavoitetta. Jönköpingissä järjestetyssä kalastusmatkailutyöpajassa selvisi onko vesi sinisempää meren tuolla puolen. Sen visiona on kalastusmatkailun kasvattaminen vähintään kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. alaan selvästi Suomea enemmän monella rintamalla. Lääninhallitukset ovat avainasemassa kalastusmatkailun kehittämisessä. Ismo Kolari.. SwedenFishing markkinoi ulkomaille Valtakunnallinen SwedenFishing hoitaa keskitettyä markkinointia ja avustaa yrityksiä laadun ja tuotteiden kehittämisessä. Webmaster Johan Hedin paljasti, että 11 kielisen nettiportaalin www. Vuonna 2013 julkaistuun paperiin on koottu päämääriä saavutettavuuden, lainsäädännön, kalastuksen ohjauksen, tiedon keruun, tuotekehityksen, markkinoinnin ja rahoituksen osalta. Toimenpiteiden edistymisestä julkaistaan vuosiraportteja maatalousviraston sivuilla www.jordbruksverket.se
Saksa on keskeisin markkina-alue. Ruotsin kaikilla järvillä on omat kalastussääntönsä. ”hemmablind” eli kotisokeita. Sosiaalisen median päivitys on hyvin tehtynä kokopäivätyötä. Kuhaa ei koskaan kalasteta yli 10 metristä, koska paineen vaihtelu vahingoittaa kaloja. Verkoston majoituskapasiteetti on 35 kohdetta, yhteensä 15 000 majoitusvuorokautta. Fishing in Sweden tarjoaa erityisesti ison kuhan, hauen ja ahvenen järvikalastusta sekä nieriän pyyntiä Vätternillä. Kestävä kalastus ja kalaresurssista huolehtiminen ovat nuorehkojen kalastusmatkailuyrittäjien mielestä oleellisia asioita. SwedenFishing aloitti projektina vuonna 2010 kooten sateenvarjonsa alle maanlaajuisen kalastusmatkailutarjonnan yhteistyössä alueellisten Leader-hankkeiden kanssa. Talojen omistajat eivät paljoa ymmärrä kalastuksesta, ja he keskittyvätkin siihen minkä parhaiten osaavat eli majoittamaan asiakkaat. Edelliset järjestettiin Helsingissä vuonna 2014 ja Norjan Arendalissa vuonna 2015. Kommunikointi vesialueen omistajien kanssa ei ole ollut aina ongelmatonta, mutta myös hyviä tuloksia on saatu aikaiseksi. Sosiaalinen media markkinakanavana Fishing in Sweden -verkoston tähtäimessä ovat kansainväliset markkinat. Tämä on ehdoton sääntö suurten yksilöiden osalta. Myös Ruotsissa väitellään C&R-kalastuksen vaikutuksista ja siitä, minkä verran se aiheuttaa kalojen kuolleisuutta. Sosiaalinen media – Facebook ja Instagram – ovat oleellisia markkinointikanavia. Myös kalastusta kutuaikana vältetään. Toiminnan tulee olla kestävää biologisesti, kulttuurillisesti ja sosiaalisesti. Pätevä henkilökunta ja hyvä palvelut ovat A ja O. Asiakkaat löytyvät osuvan nettiosoitteen ja sivujen kattavan sisällön ansiosta. Kuha on herkkä kala, paljon haukea herkempi. Usein kalastusmatkailussa ollaan ns. Kansainvälisistä asiakkaista löytyy vaihtelua vähemmän kalastaneista pro-kalastajiin. Uutta projektia mietitään, sillä pelkästään yrityksiltä kerättävillä maksuilla ei kyetä toimimaan riittävällä tasolla. Pääsääntö on, että saaliskalat vapautetaan. Se stressaantuu helposti ja kuolee, jos sitä käsitellään huolimattomasti. Visio on tehdä Ruotsista Euroopan johtava kestävän kalastusmatkailun kohde. – 9. Silloin he tulevat uudestaan seuraavana vuonna. Kalastusmatkailussa ei nähdä lähelle Fiskejournalenin päätoimittaja Martin Falklind on koonnut yhteen menestyvän kalastuskohteen reseptin. Kalastuskohteet yksityisillä vesillä Monet verkoston kalastuskohteet sijaitsevat yksityisvesillä. Kevät ja syksy ovat hardcoresesonkeja, kesällä asiakkuudet ovat enemmän tyypiltään perhematkailua. Michael Kleemann ja Henrik Olsson kertoivat, että verkostoon kuuluu parikymmentä yritystä, joiden keskeisenä tulonlähteenä ovat kalastajille tarjottavat majoituspalvelut. Ilman sitä ulkoa päin tuotu bisnesidea on tuomittu epäonnistumaan. 15 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 lehdistön ja matkanjärjestäjien kautta. Oleellista on yhteistyö ja paikallisen hyväksynnän saavuttaminen. Oleellista on tehdä kaikkensa, jotta asiakkaat ovat tyytyväisiä kalastusmatkaansa. Nykyään pysyvä organisaatio pyörii jäsenmaksutuloilla. Fishing in Swedenillä on kohteissaan omat saaliskiintiöt ja ylämitat. Kirjoitus pohjautuu Jönköpingissä 7. Houkuttelevat videot keräävät kymmeniä tuhansia katsojia. Lopputuloksena kootaan yhteen suositukset Pohjoismaisen kalastusmatkailusektorin vahvistamiseksi ja kehittämiseksi.. Pitäisi ymmärtää kohderyhmä ja tuote. Eräillä järvillä sallittu kalastusaika on vain kolme kuukautta. Aktiivikalastajat haluavat esimerkiksi saada lisäoppia ison hauen kalastuksessa tai tutustua vertikaalijigaukseen. Työpaja oli sarjassaan kolmas ja viimeinen. 12. Paljon tehdään lehdistömatkoja ja omia juttuja urheilukalastuslehtiin – erityisesti saksankielisiin julkaisuihin. Tyypillinen paketti on opas ensimmäiseksi päiväksi ja majoitus ja venevuokraus koko matkan ajaksi. 2016 pidetyn kalastusmatkailuja vapaa-ajankalastustyöpajan esitelmiin. Ruotsia on esitelty jo noin 40 näyttelyssä eri puolilla Eurooppaa. Laadukas kalapopulaatio, kalastuksen hallinta säädöksineen ja kiintiöineen sekä tuotteen kontrollointi ovat avaintekijöitä. Tätä on edesauttanut se, että osa majoituskohteiden omistajista on samalla vesialueen omistajia. Ei oikeasti nähdä hyödynnettävissä olevia mahdollisuuksia
Tjuonajokkissa venevuokraus on palvelurepertuaarissa ja kohteeseen lennetään helikopterilla. Palveluvalikoimassa on majoitukset, opaspalvelut, ravintolat ja asiaKalasta unelmasi vaikka helikopterilla Ismo Kolari Pirkanmaan kalatalouskeskus Jönköpingin Pohjoismaisen kalastusmatkailuja vapaa-ajankalastustyöpajan esitelmissä tuli esille kuinka erilaisia mahdollisuuksia Pohjoismaat tarjoavat kalastuksesta kiinnostuneille matkailijoille ja kuinka erilaisia asioita kalastajat haluavat. kasmyymälä. 16 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 G o Fish Your Dream tarjoa meritaimenen kalastusta Gotlannissa sekä suurharjuksen, taimenen ja nieriän kalastusta kahdessa Pohjois-Ruotsin kohteessa. Ohjenuorana toiminnassa on ekologisuus ja sosiaalinen kestävyys, mistä kertoo yrityksen vuonna 2013 saama ekoturismi-palkinKaikista vesistä ei kannata yrittää tehdä lohikalavesiä vaan hyödyntää niiden olemassa olevia luontaisia vahvuuksia. Ismo Kolari
Taimenen kalastuksessa on kaksi huippusesonkia. Tämä on suotuisaa turismibisnekselle. Koko markkinan koko on 20 miljardia kruunua eli noin 170 miljoonaa euroa. Pohjois-Norjan alueella kapasiteettia tuli lisää 50 % vuosina 2012 – 2013. Kunnat panostavat taimenenkalastajiin Meritaimenen kalastus siihen liittyvine palveluineen on merkittävimpiä kalastusmatkailutuotteita Tanskassa. Kalamökkitarjonta kasvaa rannikolla Kahden ison majoitusalalla toimivan yrityksen tarjonnan lisääntyminen Norjassa 2010-luvulla antaa osviittaa kehityksestä. Jokaisesta joesta vastaa oma organisaatio, johon täytyy lain mukaan liittyä. Kalastusmatkailussa tulee nähdä laajasti ja realistisesti omat mahdollisuudet. Sen pääkohderyhmänä ovat sikarikkaat ulkomaalaiset lohen perhokalastajat. Euroopasta löytyy potentiaalia Parissakymmenessä Euroopan maassa tehtyjen selvitysten mukaan keskimäärin noin 10 % väestöstä kalastaa. Tanskalaisilla on Suomeen verrattuna selvä etulyöntiasema, sillä avovesikalastuskausi kestää 365 päivää. 17 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 to. Taimenkanta on elvytetty virtavesikunnostuksin ja jokiin tehtävin poikasistutuksin. Havørred Fynin projektipäällikkö Jan Kjeldsenin mukaan he käyttävät 50 % enemmän rahaa kuin muut turistit ja vierailevat alueella matkailun pääsesongin ulkopuolella. Alueen 10 kuntaa panostavat vuodessa noin 4 miljoonaa kruunua kalastuksen kehittämiseen. Islannissa lohijoet ovat pääosin yksityisomistuksessa. Ala on vielä epäkypsä elämäntapaelinkeino. Varoista 45 % käytetään poikasviljelyyn, 41 % kunnostuksiin ja 14 % markkinointiin. Kasvua oli 14 % vuosina 2013 – 2014. Virkistyskalastajia on yli 30 miljoonaa. Kunnat saavat satsauksensa takaisin verotulojen muodossa. Islanti houkuttelee miljonäärikalastajia Lax-A:n myyntipäällikkö Johan Snorrasonin mukaan Islannissa toimii lohenkalastusmatkailussa yli 20 yritystä ja niistä neljä on suuria. Lukumääräisesti eniten alan harrastajia arvioidaan olevan väkiluvultaan suurissa maissa Ukrainassa, Ranskassa, IsoBritanniassa ja Saksassa, joiden yhteenlaskettu kalastajamäärä oli 2000-luvun alkuvuosina vajaat 18 miljoonaa. Jos kohde ei sovellu hardcore perhokalastajille, kannattaa etsiä muu oikea kohderyhmä ja tarjota palveluja heille.. Lohenkalastus parhaissa jokikohteissa on ison loppuarvon tuote. Norja, Liettua, Suomi, Ruotsi ja Islanti ovat maita, joissa kalastajia on suhteellisesti eniten, noin 20 – 30 % asukkaista. Toimijoiden yhteistyökyvyssä on parantamisen varaa. Trude Borchin mukaan DinTurin verkostossa on 156 kohdetta, jotka tarjoavat kalastajille majoitusja venevuokrauspalveluja. Valikoiva kalastus, tuulija aurinkoenergiahankkeet sekä nuorisotoiminta kuuluvat kuvioon. Yrityksen perustajan Per Jobsin mukaan Ruotsin kalastusmatkailubisneksessä on paljon tekemistä. Euroopan suurin lomamökkien välittäjä, tanskalainen majoitusketju Novasol on kasvattanut Norjan ”Kalamökki”-tarjontaansa 600 kohteeseen. Maanviljelijät ja muut vesialueen omistajat vuokraavat lohivirran sen ylläpitäjälle ja saavat itselleen muhkeat tulot. Taimenjoet sekä järvija merikalastus ovat niin sanottua halpamatkailua varten, jossa asiakkaina ovat muun muassa skandinaavit ja tavan turistit. Lax-A on saarivaltion suurin, vuonna 1987 perustettu alan yritys, joka työllistää yli 30 henkilöä. Maata tulisi markkinoida keskitetysti kansainvälisesti. Fyn saari on kärkikohde, jossa käy paljon meritaimenen hardcore-kalastajia. Kaikista vesistä ei kannata väkisin yrittää tehdä lohikalavesiä vaan hyödyntää olemassa olevat luontaiset vahvuudet. Asiakassegmentti on maailmanlaajuisesti kapea ja vaihtuvuus siinä on pieni. Meritaimen oli aiemmin lähes hävinnyt Fyn alueelta. Vaikka hyviä kohteita on Ruotsissa runsaasti, niitä ei aina hoideta parhaalla tavalla. Kalastusmatkailu tuo Fyn alueelle vähintään 55 000 yöpymisvuorokautta ja 50 – 58 miljoonan kruunun liikevaihdon. Nettisivut, kirjat, lehdet, pr-filmit, lehdistömatkat ja -artikkelit sekä some kuuluvat markkinointirepertuaariin. Paikallinen EU-hanke on vienyt kehitystä eteenpäin
Tieto hyvästä kalapaikasta leviää hämmästyttävän nopeasti ja anYrittäjä – mene nettiin ja someen! Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Digitaalinen markkinointi ja myynti ovat avainsanat maksavien asiakkaiden saamiseksi kalastusmatkailuyritykseen. Amerikan asuttamisen aikaan 1800-luvulla oli käyttökelpoinen ohje – Mene länteen nuori mies . Huiminta vauhtia on kehittynyt ja muuttunut matkailun ja samalla kalastusmatkailun markkinointi ja myynti. Selvitysten mukaan yksi perinteinen suusta-suuhun viidakkorumpu tavoittaa keskimäärin 25 henkilöä, joten tätä kanavaa ei kannata väheksyä. Pesonen et al (2002) toteavat, että tyytymätön asiakas kertoo epäonnistumisesta vähintään 7 henkilölle ja 13 % tyytymättömistä asiakkaista kertoo saamastaan huonosta palvelusta vähintään 20 ihmiselle. Viidakkorummun vaikutuksista on olemassa myös tutkittua tietoa. ”Kahen kilon siika” on kalastusalan tunnetuimpia suomalaisia postauksia YouTube videopalvelussa.. Asiakkaiden tyytyväisyydellä on suuri merkitys (kalastusmatkailu) yrityksen menestymiselle jatkossa. Perinteinen viidakkorumpu Tieto hyvistä kalastuskohteista leviää yleensä tehokkaasti kalastajalta toiselle kokemusten ja kuulopuheiden avulla. 18 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 K alastus kehittyy ja samoin kalastusmenetelmät. toisille kalapaikoille riittää kalastajia tungokseen saakka. Tyytyväisistä Kalastusmatkailuyrittäjän kannattaa linkittää tuotteensa yhteiseen FishinginFinland.fi markkinointiportaaliin. Hyvä kello kauas kuuluu eli tieto onnistuneita kalaretkiä järjestävästä yrityksestä liikkuu nopeasti yrityksestä toiseen. Sen sijaan tyytyväinen asiakas kertoo onnistumisesta vain 3 – 4 henkilölle. Valitettavasti viidakkorumpu toimii vielä nopeammin päinvastaisessa tapauksessa. Nyt 2000-luvulla käyttökelpoinen ohje kalastusmatkailuyrittäjille kuuluu – Mene nettiin ja someen . Äärimmäistä realismia edustaa toteamus: Jos et ole netissä niin sinua ei ole olemassa. Kalastuspalveluiden ja tuotteiden markkinoinnissa viidakkoradiolla on suuri merkitys
Voi jumalauta, mikä mötkö. SOME eli sosiaalinen media tarkoittaa internetissä toimivia verkkoviestintäympäristöjä, jossa jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus vastaanottaa tietoa ja samalla itse olla aktiivinen viestijä. Kalastusmatkailupalveluita tarjoava yritys voi Facebook sivuillaan kertoa uusista tuotteistaan, asiakkaiden saamista saaliista tai uusitusta venekalustosta. Video esittää tavallista suomalaista pilkkireissua, jossa toinen pilkkii ja toinen kuvaa. Sosiaalinen media on vuorovaikutteinen. Erittäin tyytyväisistä tai ilahtuneista asiakkaista palaa takaisin peräti 80 %. Kun avannosta nousee komea siika, ei kuvaajan riemua ja innostusta pidättele mikään. 19 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 asiakkaista palaa tutkimuksen mukaan takaisin asiakkaaksi toisenkin kerran 20 %. ”Kahen kilon siika. Kahen kilon siika Sosiaalinen media on digiajan viidakkorumpu. Tuottamisesta ei makseta palkkioita. Kalastusmatkailuyrittäjän kannattaa linkittää tuotteensa tähän portaaliin. Sitä on katsottu yli 1,8 miljoonaa kertaa. Kalastusalan tunnetuimpia suomalaisia postauksia on video ”Kahen kilon siika”. Perinteinen ero viestijän ja vastaanottajan välillä puuttuu. SOME:ssa sisältö on pääasiassa käyttäjien itsensä tuottamaa tekstiä, kuvia ja videoita. Koska informaation kulku on kaksisuuntaista, myös asiakkaat ja yrityksen ystävät voivat kommentoida ja laittaa vaikka kuvia sivustolle. Mikä on SOME. SOME:n julkaisukynnys on erittäin matala ja sisältö leviää äärettömän nopeasti ja ulkopuolista ennakkovalvontaa ei ole, tosin alustan hallinnoijat voivat poistaa laittomia tai ei-toivottuja aineistoja. Kommentit uhkuvat suomalaisen kalamiehen iloa herkimmillään ja aidoimmillaan. Sosiaalisen median tunnetuimpia ja käytetyimpiä sovellutuksia ovat esimerkiksi Facebook, Twitter, Instagram ja Pinterest. Kalastusopas Juha Happonen esittelee omia ja asiakkaiden kalansaaliita Instagramissa. Söderby Laxin Mikael Lindholm kertoo kalaretkistään ja ilmoittaa torimyyntipäivänsä Facebookissa.. Suomen kalastusmatkailun käyntikortti Suomen kalastuksen ja kalastusmatkailupalveluiden yhteinen informaatioja markkinointikanava internetissä on www.fishinginfinland.fi portaali, josta löytyy perustietoja Suomen tarjoamista kalastuspalveluista 10 eri kielellä. Tulukaa kahtoon.” Nettiin on ilmestynyt videosta lukemattomia versioita muun muassa musiikkikappaleisiin miksattuna. Yksi ainoa kalastukseen liittyvä postaus voi lyhyessä ajassa levitä esimerkiksi YouTubessa, Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa miljoonille katsojille. SOME tarjoaa helpon vaikutuskanavan yksittäisille ihmisille, ryhmille ja yrityksille. Portaalin rakentaminen on rahoitettu valtion kalastuskorttivaroilla
Brodeerattu teksti ”Kalastuksenvalvoja”. Tarvikkeita valvontaan Kalastuksenvalvojan korttikotelo Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. Kortin mukana tulee sininen kaulanauha turvalukituksella. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 18 € 20 € Kalastuksenvalvojan liivi Näkyvä ja uskottava viesti valvonnasta. Valvojan pysäytysmerkki Kalastuksenvalvojan pysäytysmerkki kädensijalla ja varmistusnarulla varustettuna. 20 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Merkin halkaisija on 20 cm. Väri tummansininen. 20 €. Takana samat tekstit koko selän leveydellä. Etupuolella tekstit “Kalastuksenvalvoja” ja “Fiskeövervakare”. 6 € Kalastuksenvalvojan pipo Pipo antaa talviaikaan näkyvän ja uskottavan viestin valvonnasta
Uutta! Uutta!. 7 € Kalastuksenvalvontalomake Uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. 21 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 Laki ja sen valvonta Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 15 € Kalastussäädöksiä 2017 Uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalastusaluetoiminnassa, kalastuksenvalvonnassa ja muille kalatalouden parissa toimiville. Uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen lisäksi teokseen on koottu kalataloudessa tärkeitä säädöksiä kuten yhteisaluelaki, hallintolaki sekä otteita vesilaista, kielilaista ja rikoslaista
lisessä alassa) on nähtävissä hienoinen laskeva trendi. 1900-luvun alusta viime talveen ulottuvalla jaksolla keskimääräinen jäällisen alan laajuus on ollut 186 000 km². Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Viime vuosisadan alkupuolella havainnot Jäiset talvimaisemat ovat joka vuosi harvinaisempi näky laivamatkustajalle Itämerellä. Myös merialueen virkistyskäyttö talviaikaan vaikeutuu. 22 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 I tämeren jäistä on olemassa pitkä aikasarja aina 1720-luvulta lähtien. On hyvä huomata, että osa laskevasta suuntauksesta aiheutuu havaintotapojen kehittymisestä. Itämeren jään suurimmassa vuotuisessa laajuudessa (jäälItämeren jääolot muuttuvat Jouni Vainio Ilmatieteenlaitos Itämeren jääolot muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä ja vaikutukset heijastuvat laajalti yhteiskuntaan niin merenkulkuun, kalastukseen kuin luontoon
Vaikka muutokset ovat pieniä ne tulevat ajan myötä heijastumaan laajalti yhteiskuntaan: merenkulkuun, kalastukseen, meren virkistyskäyttöön, luontoon ja vakuuttamiseen. Lentokoneilla tehtävät jäätiedustelut yleistyivät sotavuosien jälkeen 1940-luvulla ja ensimmäiset satelliittikuvat saatiin jäätilanteen seurantaan 1960-luvun lopulla. Merikalastuksessa avovesiajat pitenevät, mutta jäältä tapahtuva talvikalastusaika lyhenee. Meren virkistyskäyttö tulee vaikeutumaan, sillä talvella kantava jääpeite pienenee ja sen kestoaika lyhenee. Jäällisen alan keskiarvo on tippunut jaksosta 1961–1990 (oranssi) verrattuna jaksoon 1987–2016 (keltainen).. Rannalta katsottaessa ”jäätä on niin kauas kuin silmä siintää”, mistä helposti päätellään koko alueen olevan jäässä. Näitä havaintoja haittasi havaintojen määrällinen vähyys sekä pilvipeite ja yön pimeys. 23 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 tehtiin pääosin rannoilta, majakoilta ja luotsiasemilta. Tuolloin pystyttiin määrittämään laajimman jäätilanteen ulottuvuus luotettavasti. Itämeren jään suurin vuotuinen laajuus vuosina 1900–2016. Ankarat talvet vähentyneet Verrattaessa kolmenkymmenen vuoden pituisia jaksoja 1961 – 1990 ja 1987 – 2016 voidaan havaita jäällisen alan keskiarvon tippuneen 210 000 km²:stä vain 151 000 km²:iin. Toisaalta jääkentät muuttuvat liikkuvimmiksi ja ahtauma-alueet tulevat lisääntymään aiheuttaen kauppa-aluksille lisääntyvää tarvetta jäänmurtaja-avustukselle. Jäällä pesivät halli ja erityisesti norppa tulevat kärsimään jääpeitteen vähenemisen ja jäätalven keston lyhenemisen seurauksena. Vasta 1990-luvun puolivälissä alettiin saada jääpalvelun käyttöön pilvisyydestä ja pimeydestä riippumattomia tutkasatelliittien kuvia lähes päivittäin. Jään suurin vuotuinen laajuus on laskussa (punainen). Keskimääräisen, puhekielessä normaalin, jäätalven esiintyvyys on pysynyt samana, mutta ankarat jäätalvet ovat harvinaistuneet viimeisinä vuosikymmeninä ja samalla leutojen talvien osuus on lisääntynyt. Lisäksi ensijäätyminen tapahtuu noin viikkoa myöhemmin ja jäät katoavat noin viikkoa aikaisemmin. Merenkulku osaan Suomen satamista helpottuu, kun satamat ovat lyhyempiä aikoja vuodesta jään saartamia
Linjaus on hySimojoen Kalmakosken kutusoraikkokunnostusta vuodelta 2016. kaan ”vesistöjen kunnostuksen tulisi jatkossa pohjautua paikalliseen vastuunottoon ja ostopalveluihin perustuvaan toimintamalliin. Vesitalousstrategian muKunnostusten haasteet ja tulevaisuus Jarmo Huhtala Lapin ELY-keskus Vesitalousstrategian mukaan kunnostuksissa siirryttäisiin tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän paikalliseen vastuunottoon. Marko Kangas. 24 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 M aaja metsätalousministeriön vesitalousstrategian mukainen uudelleen muotoutuva viranomaistoiminta virtavesikunnostushankkeissa vuosille 2011–2020 tuo mukanaan uudenlaisia haasteita. Valtion tarjoamien palvelujen sijaan edistetään vesialan ylläpitoja konsulttipalveluiden tarjonnan kehittymistä ”. Onko tavoite mahdollinen vai tarvitaanko julkista sektoria edelleen toimijana virtavesikunnostuksissa
Lisäksi on syytä huomioida, että esimerkiksi Lapin virtavesikunnostushankkeet kattavat useimmiten laajan maantieteellisen alueen. Mikäli hankkeelle ei tarvita vesilain mukaista ympäristölupaa ja kunnostuskohde sijaitsee maantieteellisesti suhteellisen rajatulla alueella, on hankkeelle mahdollista löytää Lapissa paikallinen vastuunottaja. Toisaalta osa suunnitteluaineistosta voidaan kustannustehokkaasti edelleen laatia ELY-keskuksissa. Metsähallitus on kenties ainoa vesialueen omistaja, joka kykenee kunnostamaan virtavesialueitaan omana hankkeenaan. Näin ollen lupahakemus on todennäköisesti tilattava alan konsultilla ja hankkeen suunnittelukustannukset ovat siten huomattavia. Jos virtavesikunnostushanke on ympäristövaikutuksiltaan niin merkittävä, että hanke vaatii ympäristöluvan hakemista aluehallintovirastolta, on paikallista hankkeen vastuunottajaa vaikeampi löytää. Paikallisilla toimijoilla ei ole motivaatiota ottaa vastuulleen toisen toimijan aiheuttamien ympäristövahinkojen korjaamista. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan yksiköistä löytyy pienvesien kunnostamiseen liittyvää erityisosaamista. Ensimmäinen syy on hankkeen vaativa ja kallis lupahakemusprosessi. Vaativan hankkeen vaikea vastuu Virtavesikunnostushankkeen luonteesta ja laajuudesta riippuu onko hankkeelle löydettävissä paikallista vastuunottajaa. Kunnostuksen toteuttaminenkin vaatii huomattavaa rahallista panostusta hankkeen vetäjältä. Syitä on useita. Vesialueen omistajia on useita ja lupahakuprosessi vaatisi heiltä todennäköisesti järjestäytymistä, jotta luvanhakuprosessi saataisiin ylipäätään vireille. Muualla Suomessa virtavesien kunnostamistarve on vielä suurempi. Huoli osaajien pysyvyydestä Osa kunnostussuunnitteluun liittyvistä tehtävistä on tarkoituksenmukaista ja kustannustehosta hankkia yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Kaikki jokea pienemmät virtaavat vedet ovat siis vielä ekologiselta tilaltaan luokittelematta. Edellä mainituista syistä Lapin virtavesien kunnostamistoimia on syytä jatkaa, jotta Suomea velvoittavan vesipuitedirektiivin tavoitteet saavutetaan maamme pohjoisimmassa maakunnassa. Virtavesikunnostushankkeiden tarpeen määrittelee vesistön ekologinen tila. Suomen ympäristölainsäädännön yksi perusperiaatteista on ”aiheuttaja maksaa” -periaate. Suomen puoleisella Tornionjoen vesienhoitoalueella seitsemän jokea, jotka muodostavat 6 % jokien pituudesta, luokittuivat hyvää huonompaan tilaan. Vesilain mukaan vesitaloushankkeen, kuten virtavesikunnostushankkeen, suunnittelijan on täytettävä tietyt pätevyysvaatimukset. Aiheuttajan tulisi ottaa vastuu Toinen syy miksi paikallisia vastuuntahoja vaativien virtavesikunnostushankkeiden toteuttamiseen on vaikea löytää on se, että virtavesien kunnostustarve johtuu hyvin usein valtion toimesta tehdyistä virtavesiuomien perkauksista. Organisaatiosta löytyy kunnostussuunnitelmien laadintaan vaadittavaa osaamista. Näitä osia ovat kunnostussuunnitelman kokoaminen, hankkeessa mukana olevien osallistaminen suunnitteluun, koskikohtaiset kunnostussuunnitelmat, kustannusarvion laadinta, kartta-aineisto, hankealueen veden laadun ja ”Virtavesien kunnostustarve johtuu hyvin usein valtion toimesta tehdyistä virtavesiuomien perkauksista.”. 25 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 vin poliittissävyinen ohjeistus julkisen hallinnon roolista yhteiskunnan toimijana, mutta soveltuuko vesitalousstrategian mukainen toimintamalli kaikkiin maassamme valitseviin toimintaympäristöihin. Näin lupaviranomainen voi varmistua, että lupahakemus on asianmukaisesti tehty ja hakemuksen sisältämät selvitykset ovat luotettavia ja annettava lupapäätös velvoitteineen perustuu relevanttiin tietoon. Tosin Metsähallitus on aikanaan itse toteuttanut paljon jokiuomien perkauksia ja jokiuittoa virtavesialueilla
26 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 hydrologiset asiantuntijalausunnot sekä viestintä. Lehti sisältää asiantuntijoiden kirjoituksia kalavesien hoidosta, kalakantojen kestävästä käytöstä sekä tuoreimmista kalatalouden tutkimustuloksista. On tärkeää, että ELY-keskuksissa säilyy olemassa oleva virtavesikunnostushankkeiden toteuttamiseen liittyvä asiantuntijaosaaminen ja osaaminen siirtyy virtavesikunnostushankkeita vuoden 2018 jälkeen hoitavaan organisaatioon eli maakuntavirastoon. Julkisen hallinnon on jatkossakin ylläpidettävä virtavesien kunnostamiseen liittyvää asiantuntijaosaamista. Joki kunnostettiin 1990-luvun lopussa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Suomen Kalastuslehti on tilattava kalatalousalan järjestöja ammattilehti. Edellä mainituista syistä ELY-keskukset ja jatkossa ilmeisesti maakuntavirastot tulevat entistä enemmän keskittymään sellaisiin yleiseltä kannalta kaikkein merkittävimpiin kunnostushankkeisiin, joihin ei löydy muita toimijoita. Kalataloustietoa jo vuodesta 1892 44 € Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Jarmo Huhtala Jarmo Huhtala. Lisää aiheesta: http://www.suomenkalakirjasto.fi/wp-content/uploads/2016/09/VIRTAVESIKUNNOSTUKSEN-HAASTEET.pdf Meltausjoen Suukoski ennen ja jälkeen kunnostuksen. Vesitalousstrategian mukaista toimintamallia ei voitane soveltaa sellaisenaan vaativiin, ympäristöluvan tarvitsemiin virtavesienkunnostushankkeisiin. Vuoden 2015 kuva on noin 15 vuotta kunnostuksen jälkeen. Muissa kohteissa julkisen hallinnon rooli rajoittuu lähinnä asiantuntija-apuun tai rahoitukseen. Meltausjoki laskee Ounasjokeen noin 60 kilometriä Rovaniemeltä Kittilään
27 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 Kunnosta ja tunnista Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 29 € Virtavesien kunnostus Perusteos jokaiselle virtavesikunnostuksesta kiinnostuneelle ja sen parissa työskentelevälle. Kovakantinen 278 sivua. 12 € Suomen kalojen tunnistusopas Uudistetussa tunnistusoppaassa esitellään Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera.
Tulevina vuosina tullaan saamaan lisää tietoa julkisuudessa lohen varjoon jääneestä kalasta. Siksi alisen Tornionlaakson toimijat, muun muassa suuri joukko paikallisia kalastuskuntia, perustivat kehityshankkeen tutkimustiedon lisäämiseksi kesäsiiasta ja kulttuuriperinteen kohentamiseksi. Tietämystä kesäsiiasta ja TorTornionjoen kesäsiian lippoaminen on yksi alueen tunnetuimpia kalastusperinteitä. ta. Erkki Jokikokko. 28 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 K esäsiika on Tornionjokeen kesällä kutunousunsa aloittava vaellussiika, jonka tulevaisuudesta ollaan huolestuneita erityisesti Tornionjoen alajuoksulla sekä kalakannan tilan että siihen liittyvän katoavan kulttuuriperinteen osalKesäsiikaa tutkitaan Tornionjoella Erkki Jokikokko Luonnonvarakeskus Tornionjoen kesäsiian väheneminen ja saaliskalojen koon pieneneminen ovat herättänet paikalliset toimijat ja tutkijat selvittämään syitä nykytilaan
Samaten lipposaaliin määrä on laskenut selvästi 1980ja 1990-luvun huippuvuosista johtuen pääosin Tornionjokeen tehtyjen laajamittaisten istutusten lopettamisesta mutta myös muutoksista merialueen kalastuksessa. Erkki Jokikokko ”Elokuussa merkittiin Ruotsin puolen Kukkolankoskella 50 siikaa radiolähettimin.”. Apuna oli kuusi kiinTornionjoella merkittiin T-ankkurimerkeillä yhteensä 736 siikaa elokuussa 2016. 29 Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 TUTKITTUA nionlaakson kalastusperinteistä pyritään kasvattamaan alueen ihmisten, erityisesti nuorten parissa. Kolmas laaja yhteinen osio käsittää emosiikojen keräämisen, lypsämisen ja kuoriutuvien poikasten merkinnän punaisella alitsariinivärillä sekä niiden istutuksen keväällä Kukkolankosken seutuville. Hanketta rahoittaa EU:n Interreg Nord-ohjelma, ja sen koordinaattorina on Lapin ammattikorkeakoulu, joka on myös vetovastuussa hankkeen kulttuurija perinneosiosta. Tutkimuksella tuotetaan tietoa muun muassa kesäsiian kutunoususta ja kutupaikoista Tornionjoessa, syönnösja vaellusalueista merellä sekä arvioidaan Tornionjoen luontaisen poikastuotannon määrää. Vielä 1970ja 1980-luvuilla siian lippous alkoi Kukkolankoskella heinäkuun alussa, mutta viime vuosina se on kannattanut aloittaa yleensä vasta elokuun alkupuolella, nousu on siis myöhästynyt kuukaudella. Biologisen tutkimusosion päävastuullisina ovat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Norrbottens Länsstyrelsen Luulajasta. Merkintöjä ja laajaa seurantaa Keskeinen tutkimuskohde hankkeessa on Norrbotten läänihallituksen vastuulla oleva Kukkolankoskella tehtävä siikojen radiolähetinmerkintä ja näiden siikojen telemetriaseuranta. Vastaavana aikana kalojen keskikoko on laskenut puolesta kilosta noin 350 grammaan. Varsinaiset kenttätyöt alkoivat kesällä 2016, jolloin elokuussa merkittiin Ruotsin puolen Kukkolankoskella 50 siikaa radiolähettimin. Samalla luodaan edellytyksiä Tornionjoen siikakannan kestävälle käytölle ja hoidolle. Molempien merkintöjen tarkoituksena on selvittää, minne asti kesällä jokeen tuleva siika nousee, missä se todennäköisesti kutee ja missä sitä saadaan saaliiksi niin joessa kuin tulevina vuosina meressä. Istutusten jälkeen poikasia pyydetään aluksi ranta-alueilta poikaslipolla istutuspaikalta jokisuulle asti, myöhemmässä vaiheessa kesäheinäkuussa smolttiruuvilla Tornion kaupungin yläpuolelta Kivirannalta. Niitä paikannettiin jäiden tuloon saakka käsipeilauksella rannalta ja veneestä käsin. Hanke on kolmevuotinen, se alkoi joulukuussa 2015 ja kestää marraskuun loppuun 2018. Luonnonvarakeskus merkitsee lipolla pyydettyjä siikoja t-ankkurimerkeillä Kukkolankosken alaosalla, mistä ne vapautetaan jatkamaan vaellustaan. Kalojen koko ja määrä laskussa Tutkimusosion tärkeimpänä pontimena oli kesäsiian nousun myöhentyminen ja kalojen koon pienentyminen. Tavoitteena on arvioida Tornionjoen vaellussiian luonnontuotannon määrää
Vaasa, Siikaja silakkamarkkinat 8.–10.9. Poikaskasvatuksessa ongelmia Emokalahankinta Kukkolankoskelta elokuussa 2016 toteutui suunnitellusti, mutta ongelmaksi koitui kalojen korkea kuolleisuus niiden ollessa Keminmaan kalanviljelylaitoksella syksyn kutuaikaa odottamassa. Ohjeet palautukseen löytyvät netistä. Kuopio, Kalaryssäys 16.–17.9. Jyväskylä, Keski-Suomen kalaja kevätmarkkinat 15.–21.5. Oulu, Pohjois-Suomen Erämessut 9.–11.6. Valtakunnallinen kalastuspäivä 18.5. Kokkola, Kalamarkkinat Lisää tapahtumista: www.ahven.net teää seuranta-asemaa Haaparannan ja Matkakosken välisellä alueella. Lisää aiheesta: Tornionjoen kesäsiikahankkeen Facebook-sivut www. Lestijärvi, Kalamarkkinat 8.–9.9. Kaskinen, Kalarantapäivät 1.–2.7. Tampere, Kuhaseminaari 19.–20.5. Kitee, Puruveden muikkumarkkinat 15.–16.7. Imatra, Vuoksen Kalamarkkinat 20.–21.5. Kauhajoki, Muikkumarkkinat 26.8. Taivassalo, Silakrysäys 1.–2.7. Tampere, OutdoorErä 13.–14.5. Tarkoituksena on kuitenkin löytää korvaavia Tornionjoen kantaa olevia poikasia kevään 2017 istutuksiin ja saada tehtyä alitsariinimerkinnät ja poikaspyynnit suunnitellussa laajuudessaan. Palauta kalamerkki Tässä yhteydessä muistutetaan kalastajia palauttamaan saamansa kalamerkit Luonnonvarakeskuksen merkkitoimistoon, olipa saaliina siika tai jokin muu laji. Suurin osa merkkipalautuksista tuli merkintäpaikan yläpuolelta Kukkolankoskelta, ja niistä 70 % Ruotsin puolelta. Kemi, Kalamarkkinat 20.–21.5. Kotka, Kalamarkkinat 25.–28.5. Kaikki palautukset ovat tulleet Tornionjoesta lukuun ottamatta yhtä Kemijoen alaosalta lokakuun puolivälissä saatua yksilöä. Posio, Muikkumarkkinat 5.8. Padasjoki, Ravustuksen SMkisat 26.8. Käytännössä kaikki kuolleet kalat olivat homeen peittämiä eikä formaliinikylvetyksistä ollut apua. Kouvola, Korian Eräja vapaa-aikamessut 10.6. Tampere, Kalamarkkinat 21.–23.4. Oulu, Kalamarkkinat 1.7. Mikkeli, Kalamarkkinat 18.–20.8. Kalabongauksen koulukisa 17.5. Merkin palauttaneelle lähetetään korvaus (5 €/merkki) sekä kalan istutustiedot. Helsinki, GoExpo 7.–9.4. Kalamerkin voi palauttaa myös sähköisesti netissä osoitteesta https://lomakkeet.luke.fi/kalamerkki löytyvällä palautuslomakkeella. Rymättylä, Nuottasilakkamarkkinat 17.–19.3. Simo, Nahkiaismarkkinat 22.–24.9. Tankkurimerkillä merkittiin elokuussa yhteensä 736 siikaa, ja niistä on merkkipalautuksia tullut marraskuun 2016 loppuun mennessä noin 130 kappaletta. Rauma, Silakkamarkkinat 16.–17.9. Tämän hetkisten tietojen perusteella siikojen nousu rajoittui Matkakoskeen pääosan kaloista asettuessa yläja alapuolelle Kukkolankoskea. Hämeenlinna, Hämeen Kalamarkkinat 23.9. Ii, Lohimarkkinat 10.6. Helsinki, Vene 17 Båt 4.3. Pyhtää, Keihässalmen Suvimarkkinat 17.6. facebook.com/kesasiika/. Heinola, Kalamarkkinat 18.–20.8. Turku, Saaristolaismarkkinat 8.–9.4. Joensuu, Kalamarkkinat 13.–14.5. Kustavi, Lohimarkkinat 12.–13.8. Mätitavoitteesta toteutui vain pieni osa. Ylöjärvi, Perhomessut 21.–23.4. Lappeenranta, Kalamarkkinat 16.–17.9. Vuonislahti, Muikkumarkkinat 23.–24.9. Naantali, Savuklamarkkinat 17.–18.6. Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 30 30 TAPAHTUMIA 10.–19.2
Terä 160 mm. Suomen Kalastuslehti 2 • 2017 31 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 16 € 18 €. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi kuhan ja siian fileointiin. Kahva pitävä ProGrip. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi hauen ja kirjolohen fileointiin. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 15 € Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi ahvenen fileointiin. Kahva pitävä ProGrip. Terä 218 mm. Terä 197 mm. Kahva pitävä ProGrip
Kirjan tarkoituksena on herättää ajatuksia ja antaa tietoa kalastusmatkailuyrityksen suunnittelun ja toteuttamisen pohjaksi. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 25 € Uutta!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Kalastusmatkailuun Kalatalouden Keskusliiton julkaisemaan kalastusmatkailukirjaan on koottu perustietoja kalastusmatkailuyrittäjäksi aikoville, tietoja Suomen kalavesistä, kaloista ja kalastuksesta, lainsäännön koukeroita, esimerkkejä kalastusmatkailusta ulkomailta ja kotimaasta, kalastuksen tuotteistamisesta, markkinoinnista ja mainonnasta