vuosikerta 2 • 2018 Taimen Toimiva valvonta on yhteistyötä. Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 125
ILMESTYMINEN 2018 Nro Aineisto Ilmestyy 1 29.12. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 26.1. 6 10.8. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 19.10. Kannen kuva: Lari Veneranta. 3 2.3. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2018 2 • 2018 10 14 24 Suomen. 2 12.1. Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 2 ARTIKKELIT 10 Neuvonta auttaa yhdistämisissä Tapio Gustafsson 14 Poliisiyhteistyötä kehitettävä edelleen Jenny Fredrikson 16 Hämärtyvän illan ja yön valvojat Tapio Gustafsson 18 Valvontaan lahjoituksina 22 000 euroa Tapio Gustafsson 22 Näsijärveltä löytyi uusi taimenkanta Tuomas Rinne 24 Meritaimenten vaelluksissa on eroja Irma Kallio-Nyberg, Lari Veneranta, Irma Saloniemi, Tapani Pakarinen ja Eero Jutila 28 Kymijoen kalatieseurantojen tuloksia Janne Raunio PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 20 Kirjapalsta 30 Tapahtumia Uhanalaisen meritaimenen vaellusalueet vaihtelevat jokikohtaisesti. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Tuuri ILMOITUSMYYNTI puh. 29.3. 27.4. 5 18.5. 15.6. 30.11. krs 00700 Helsinki puh. Irtonumero 9 euroa. 9.2. 8 2.11. 4 29.3. 7.9. 7 21.9. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2018 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 46 euroa ja kestotilaus 45 euroa
Mehevän riidan siemenet on kylvetty, mutta kenenkään edun mukaista ei ole halvaannuttaa kalatalousalueiden päätöksentekoa ja aktiivisuutta heti alkuunsa. Suurinta eripuraa päätökset aiheuttivat Perämerellä, missä nykyiset merialueen kalastusalueet pilkottiin sisävesien kalatalousalueiden jatkeiksi. Järkevän kokoiset, toimivat osakaskunnat muodostavat uusien kalatalousalueiden perusjäsenistön ja yhdessä kokonaisuuden, jonka varassa alueellista kalataloutta toteutetaan jatkossa. Yhdistämisen perusteluna käytettiin puolestaan vaelluskalojen kulun turvaamista. PÄÄKIRJOITUS Rajat uusiksi Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto ”Toimivat osakaskunnat muodostavat uusien kalatalousalueiden perusjäsenistön.”. Molempia kalatalousalueiden muodostustapoja voidaan perustella kalastuslain pykälillä. Nähtäväksi jää, muuttuvatko rajat valitusten käsittelyn jälkeen hallinto-oikeudessa. Merialueen toimijat vastustivat voimakkaasti esitettyä pakkoliittoa sisävesialueiden kanssa erilaisesta toimintakulttuurista johtuen. Omaa elämäänsä elävät omistajayksiköiden eli osakaskuntien yhdistämistoimitukset. Hankerahoitus yhdistämisen kustannuksia keventämässä auttaa merkittävästi. Merialueella harjoitettavan kalatalouden päätäntävallan siirtyminen sisävesialueen toimijoille koettiin myös konkreettiseksi uhkaksi. Toimitukset vievät kuitenkin aikansa ja vaativat usein pitkäjänteistä ulkopuolista kätilöintiä esimerkiksi alueelliselta neuvontajärjestöltä, Metsähallitukselta tai jatkossa kalatalousalueelta. Vuoden päästä toimintansa aloittavien alueiden määrä on vähenemässä sadalla uuden järjestelmän myötä. Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 3 J oulukuun puolivälissä ELY-keskukset saivat valmiiksi hallintopäätökset uusien kalatalousalueiden rajoista. Rajanveto tehtiin useimmissa tapauksissa yhteisymmärryksessä eri toimijoiden kanssa, mutta toki valituksen aihettakin löytyi. Yhdistäminen on monin paikoin osakaskuntatoiminnan jatkumisen edellytys toimijoiden ikääntymisen takia. Vuoden sisään on uutisoitu useista suurista yhdistämistoimituksista muun muassa Keski-Puulan, Kyyveden, Haukiveden ja Pirkanmaan alueella
Tapahtumailmoitukset lähetetään ELY-keskukselle postitse tai ELY-keskuksen nettisivulta löytyvää sähköistä yksityishenkilön asiointilomaketta käyttäen. Kohteiden kenttäarviointi on keväällä. Tapahtumailmoituksen voi laatia Kalatalouden Keskusliiton kalastuksenvalvontalomakkeelle tai ELY-keskuksen nettisivuilta löytyvälle excel-muotoiselle lomakkeelle. YM 25.1.2018 KALASTUKSENVALVOJIEN TAPAHTUMAILMOITUKSET Kalastuksenvalvojan tulee tehdä tapahtumailmoitus talteenotosta, huomautuksen antamisesta ja toimenpiteestä luopumisesta. Päivä järjestetään jatkossa vuosittain helmikuun toisena tiistaina. Valituksen tehneet toteavat perusteluissaan muun muassa, että ELY-keskukset ohittivat sosiaaliset ja taloudelliset näkökannat, eivätkä toimineet yhteistyöryhmissä vuorovaikutteisesti ja puolueettomasti.. Pro Kala 25.1.2018 Kalakeitosta löytyy erilaisia versioita jopa alueittain, aina saariston silakkasopasta kainuulaiseen muikkukeittoon. Itä-Suomessa ELY-keskuksen päätöksistä valittaa kaksi kalastusaluetta ja Saimaalla yksi. Kala on tärkeä D-vitamiinin, pehmeän rasvan ja proteiinin lähde. 4 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 LYHYET KANSALLINEN KALAKEITTOPÄIVÄ Kansallista kalakeittopäivää vietetään ensimmäisen kerran 13.2.2018. Kalaa kannattaa syödä paitsi maun, myös terveellisyyden vuoksi. Hakuprosessi kestää noin kaksi vuotta. Noin kaksi kolmasosaa alueesta on maata, mukaan lukien tuhansia saaria ja yli 8 000 kilometriä rantaviivaa. Tavoitteena on tuoda esille alueen ainutlaatuiset geologiset arvot ja synnyttää uusia mahdollisuuksia esimerkiksi luontomatkailuun. Pro Kala SAIMAALLA EDELLYTYKSET UNESCON GEOPUISTOKSI Suomi on jättänyt YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö Unescolle hakemuksen geopuiston perustamisesta Saimaalle, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntiin. Ilmoitukset toimitetaan vuosittain ELY-keskukseen tammikuun loppuun mennessä. Erityisesti talviaikaan kalan merkitys D-vitamiinin lähteenä korostuu. Kalakeittopäivällä halutaan nostaa esiin kalaruoan merkitys ja terveysvaikutukset sekä kannustaa koko Suomi syömään kalakeittoa. KALATALOUSALUEIDEN RAJOIHIN HAETAAN MUUTOSTA ELY-keskusten tekemiin kalatalousaluejakopäätöksiin haetaan muutosta hallinto-oikeudessa Perämerellä ja Itä-Suomessa sekä itäisellä Suomenlahdella. Sähköiseen asiointiin ei tule käyttää sähköpostia, koska ilmoitusten sisältämiä henkilötietoja ei voida sähköpostissa suojata. Perämerellä valittajia on lähes kolmekymmentä yhteisöä. Itäisellä Suomenlahdella päätöksestä valittaneita on kolme yhteisöä. Ehdotus Saimaa Geoparkiksi käsittää yli 6 000 neliökilometrin alueen, joka rajautuu pohjoisessa Vekaransalmeen, lännessä ja etelässä Salpausselkään ja idässä Lohilahteen
päivästä joulukuun loppuun asti. Vain tarpeelliset henkilötiedot saa kerätä. Harmaahyljettä eli hallia voidaan metsästysaikana saalistaa maaja metsätalousministeriön asettaman alueellisen kiintiön rajoissa. MMM 25.1.2018 Ennakkoilmoitus antaa kalastuksenvalvojille mahdollisuuden valvoa paikan päällä, ettei kalastaja ylitä hänelle myönnettyä lohen kalastuskiintiötä. Uudistus tehostaa lohen kaupallisen kalastuksen valvontaa ratkaisevasti. Kalastaja voi tehdä ennakkoilmoituksen tietokoneella tai mobiilisovelluksella. Rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan, että lainsäädäntöä noudatetaan. Henkilötietoja saa kerätä ja käsitellä vain, jos sille on laissa määrätty oikeuttava peruste (syy). Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueen kiintiö on 633 hallia, Lounais-Suomen kannanhoitoalueen kiintiö 273 hallia ja Suomenlahden kannanhoitoalueen kiintiö 144 hallia. Kalastusalueet ja osakaskunnat ovat tietosuoja-asetuksen soveltamisalan piirissä. Keskeisiin tietosuojaperiaatteisiin kuuluu, että henkilötietojen käsittelyn tarkoitus määritellään. Tämä toteutetaan dokumentoimalla henkilötietojen käsittelyyn liittyvät menettelyt. Jäljellä olevan kiintiön suuruutta voi reaaliaikaisena seurata osoitteessa riista.fi. tammikuuta eduskunnalle esityksen yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta. Harmaahylkeen metsästysoikeus voidaan antaa henkilölle, jolla on metsästyskortti. Lisätietoja lainsäädännön uudistamisesta löytyy tietosuojavaltuutetun nettisivuilta osoitteesta: www.tietosuoja.fi LOHEN KALASTAJILLE ENNAKKOILMOITUSPAKKO Hallitus antoi 25. Rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, että tietosuojaperiaatteita noudatetaan kaikissa henkilötietojen käsittelyvaiheissa. Hallia metsästetään huhtikuun 16. Hylkeiden suuri määrä on ongelma erityisesti ammattikalastukselle. perusteella (esimerkiksi aakkostettu nimilista). Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Rekisteri muodostuu, jos tietojoukko on loogisesti järjestetty niin, että tieto on löydettävissä tietyllä HYLKEENMETSÄSTYS OSAKASKUNNAN VESILLÄ Hylkeenmetsästyksestä päättäminen kuuluu osakaskunnan kokoukselle. Esitetyllä lailla säädettäisiin merialueen lohen kaupallisille kalastajille velvollisuus tehdä ennakkoilmoitus kalastusmatkan päättymisen ajasta ja paikasta kalastuksen valvontaa harjoittaville viranomaisille. 5 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 LYHYET TIETOSUOJALAINSÄÄDÄNTÖ UUDISTUU EU:n tietosuoja-asetus astuu voimaan toukokuussa. Tietosuojaasetusta sovelletaan automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn sekä henkilötietojen käsittelyyn silloin, kun käsiteltävät henkilötiedot muodostavat rekisterin
Saalis jakautui tasan Suomen ja Norjan välillä. – Kalanpyydyksiin hukkuneiden norppien määrä on vaihdellut 2000-luvulla kahden ja seitsemän välillä. Musta katkoviiva kuvaa pitkän aikavälin (1975–2016) keskisaalista. Kanta on kasvanut keskimäärin 34 prosenttia vuodessa eli verkkokuolemien määrä ei estä kannan kasvua, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä. Juha-Pekka Vähä, LUVY ry SAIMAANNORPPA HUKKUI KALAVERKKOON Saimaannorppanaaras on löytynyt hukkuneena verkkoon. 6 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 LYHYET VAELLUSKALAT PALAAVAT MUSTIONJOKEEN Freshabit-hanke on Suomen kaikkien aikojen suurin EU-LIFEhanke. Kalastusrajoitukset ovat voimassa 15. Lohisaaliin vähäisyyteen vaikuttivat uudet vuonna 2017 voimaan tulleet kalastusrajoitukset ja lähes koko kesän vallinneet hankalat kalastusolosuhteet, erityisesti voimakkaat virtaamat. 50000 100000 150000 200000 250000 19 75 19 77 19 79 19 81 19 83 19 85 19 87 19 89 19 91 19 93 19 95 19 97 19 99 20 01 20 03 20 05 20 07 20 09 20 11 20 13 20 15 20 17 Lo hi sa al is kg Vuosi Tenojoen lohisaaliit vuosina 1975-2017 paikkakuntalaiset Suomi kalastusmatkailijat Suomi paikkakuntalaiset Norja kalastusmatkailijat Norja Kuvateksti: Paikkakuntalaisten ja kalastusmatkailijoiden arvioidut lohisaaliit (kg) Tenojoen vesistöstä vuosina 1975– 2017 Suomessa ja Norjassa. 6., kun kuutit alkavat liikkua emojensa kanssa. Luonnonvarakeskus 22.1.2018 Tenojoen lohisaaliit vuosilta 1975 – 2017. Tenojoen uusi kalastussääntö leikkasi Suomen puolen kalastusmatkailijoiden määrää noin 70 prosenttia aiempiin vuosiin verrattuna. 4. Yhtenä Freshabit-hankkeen missiona on palauttaa vaelluskalat Mustionjokeen ja pelastaa joen jokihelmisimpukkapopulaatio. Verkkojen pito on talvella luvallista norppavesillä. Lähde: Luonnonvarakeskus (Suomen saaliit) ja Tanavassdragets Fiskeforvaltning (Norjan saaliit).. Vuoteen 2022 jatkuvan Freshabit LIFE IP -hankkeen yhteiset verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.metsa.fi/freshabit Luonnonvarakeskus 19.1.2018 Mustionjoessa vaelluskalojen palauttaminen konkretisoituu, kun kalateiden rakentaminen alkaa tämän vuoden kuluessa. Kuollut norppa löytyi Savonlinnan Pihlajavedeltä. – 30. Yle 23.1.2018 TENOJOELTA KAIKKIEN AIKOJEN PIENIN LOHISAALIS Tenojoen vesistöstä saatiin kalastuskaudella 2017 historiallisen pieni lohisaalis, vajaat 61 tonnia. Tutkimusten mukaan kalateillä ja hyvin suunnitelluilla tukitoimilla, kunnostuksilla ja alasvaellusratkaisuilla lohikalat pystyvät lisääntymään lähivuosina joessa ja sen sivuvesissä. Kalastaja toimitti ruhon Metsähallitukselle itse. Metsähallituksen tietojen mukaan norppanaaras painoi löydettäessä 35 kiloa
Hallituksen kärkihankkeessa rakennetaan laaja lisääntymisalue järvilohelle ja järvitaimenelle Pielisjoen Kuurnaan. Taimensaalis oli 20 tonnia, nieriä neljä tonnia ja harmaanieriää kaksi tonnia. Tietoja voidaan hyödyntää tulevien kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmissa. Jorma Piironen SIIAN OSUUS INARIJÄRVEN KALASAALIISSA KASVUSSA Inarijärven kokonaissaalis oli noin 159 tonnia (1,4 kg/ha) vuonna 2016. Istutettujen pohjasiikojen osuus saaliissa laski aikaisemmalta 30–40 %:n tasolta 10–15 % tasolle vuosiluokissa 2012–2014, Pekka Vuorinen mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Luonnonvarakeskus 24.1.2018. Muikkusaalis jäi puoleen vuosien 2010–2013 saalistasosta ja oli noin 13 tonnia. Lisäksi kalatalouden ja voimatalouden yhteishanketta rahoittavat Kuurnan Voima Oy sekä joukko muita yrityksiä ja alueen kuntia. Kokonaissaaliista 74 prosenttia saatiin verkoilla. Toisessa hankkeessa selvitetään kuhakantojen perimää. Siikasaaliista verkkopyynnin osuus oli 82 % ja taimensaaliista 59 %. Kalatalouskeskus vastaa hankkeiden toteutuksesta. Harmaanieriän saalis perustuu kokonaan istutuksiin. Nieriällä luontainen lisääntyminen on ollut luultua voimakkaampaa luonnontuotannon osuuden vaihdellessa 50 %:n molemmin puolin ja ollen jopa 80 %. Hankkeen tavoitteena on selvittää, mitkä kalastuksen järjestämiseen liittyvät syyt ovat voineet vaikuttaa siihen, että kuhan lisääntymisikäja koko sekä kasvunopeus vaihtelevat niin paljon Pirkanmaan järvillä. PIRKANMAALLA TEHDÄÄN KUHASELVITYKSIÄ Pirkanmaalla on meneillään usean kalastusalueen yhteishankkeena Kuhajärvien kalastusselvitys, jota osarahoittaa Pohjois-Savon ELY-keskus. Hankkeiden tuloksena annetaan suosituksia kuhankalastuksen ja kuhavesien hoidon järjestämiseksi. MMM 17.1.2018 Kuurnan tulvauoman rakentamistöiden ja palauttamisen järvilohen lisääntymisja elinympäristöksi on arvioitu käynnistyvän loppuvuonna 2018. Taimenella istukkaiden osuus on ollut yli 50 %, nuorissa jopa 80 %. Uoman kunnostushankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 2,4 miljoonaa euroa, josta valtio kattaa 1,2 miljoonaa euroa kärkihankerahoituksella. Siika on ylivoimaisesti tärkein saalislaji ja vuoden 2016 tilastossa se muodostaa jo yli puolet kokonaissaaliista. 7 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 LYHYET HISTORIALLINEN ASKEL JÄRVILOHEN SUOJELUSSA Maaja metsätalousministeriö rahoittaa äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen elvyttämistä Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella. Siikasaalis kasvoi edellisvuodesta lähes 10 tonnilla noin 86 tonniin
Säilytä kuitti maksusta. 3. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastat pelkästään pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. 1. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. 8 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 45 € / kalenterivuosi 15 € / 7 vuorokautta 6 € / vuorokausi Jos olet 18–64-vuotias kalastaja, sinun tulee maksaa kalastonhoitomaksu. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Kalastonhoitomaksun voi hankkia myös toiselle, jolloin ostaja ilmoittaa pyydetyt tiedot myös kalastajasta/kalastajista, joiden puolesta suorittaa maksun. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta vapakalastukseen kaikilla vesillä: rajoituksia on rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koskija virtavesissä. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 9 – 16) Soita palvelunumeroon. www.eraluvat.fi www.ahven.net/luvat www.mmm.fi/kalat www.kalat.fi www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2018 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Maksun yhteydessä kalastajilta kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika (ei henkilötunnusta). R-kioskilta ostettaessa hintaan lisätään toimitusmaksu 3 €. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. 2. Kalastonhoitomaksulla voit kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan ja lunasta kalastonhoitomaksusi
Pinta-alavaatimuksen on täytyttävä saman kalatalousalueen rajojen sisäpuolella. Osakaskunnan tapauksessa valtakirjana käy pöytäkirjanote, joka osoittaa kokousedustajan valinnan osakaskunnan vuosikokouksessa. Valtuudet kuntoon kalatalousalueiden kokouksiin Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Valtuutuksen pitää olla kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi vähintään edustajan nimi ja edustettava vesialue. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Osakaskunnan, joka haluaa lähettää edustajansa kalatalousalueen kokoukseen, on hyvä valmistautua tähän vuosikokouksessaan vuonna 2018. Jos vesialueen hallinnointi on järjestetty esimerkiksi hoitoyhtymän, yhdistyksen tai muun vastaavan yhteenliittymän muodossa, on yhteenliittymällä oltava asiakirjat, joilla sen oikeus toimia alueella voidaan osoittaa. 9 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 E LY-keskukset kutsuvat kalatalousalueiden ensimmäiset kokoukset koolle alkuvuodesta 2019. Jotta edustaja pääsisi osallistumaan kalatalousalueen kokoukseen, on hänen osattava kertoa kiinteistörekisteritunnuksella, mitä vesialueita hän edustaa. Jos vesialueen omistaja on järjestäytymätön osakaskunta, se kutsutaan koolle yhteisaluelain säätämässä järjestyksessä. Vesialueen koko voidaan tarkistaa kiinteistörekisteristä esimerkiksi ottamalla yhteyttä Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun. Osakaskunnalla on oikeus kokousedustajan lähettämiseen, jos sen hallinnoima vesialue on vähintään 50 hehtaaria. Pinta-alavaatimus on sama yksityisille vesialueille. Jos asiakirjoja puuttuu, vesialueiden omistajat on kutsuttava koolle päättämään yhteenliittymän oikeuksista. Jos yhteinen tai yksityinen vesialue on pienempi kuin 50 hehtaaria, kannattaa harkita yhteisen edustajan valitsemista naapurivesialueen kanssa. Vesienomistajien äänimäärä kalatalousalueen kokouksessa on porrastettu niin, että alle 500 hehtaarin vesialue oikeuttaa yhteen ääneen, 500 – 1 000 hehtaaria antaa kaksi ääntä ja yli 1 000 hehtaaria kolme ääntä. Kalatalousalueen kokouksessa osallistuja tarvitsee asianmukaisen valtakirjan äänioikeuden osoittamiseksi. Tämä vaatimus koskee osakaskuntia, yksityisten vesialueiden omistajia ja vesienomistajista muodostuvia yhteenliittymiä. Yhteenliittymä voi toimia esimerkiksi vuokratun kalastusoikeuden tai tehtäviensiirtosopimusten nojalla. Osakaskunta voi olla jäsenenä myös kahdessa kalatalousalueessa jos raja kulkee vesialueen poikki
Osakaskunnat ovat pinta-alaltaan pieniä ja usein monessa palstassa kylän eri järvillä. 10 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 P irkanmaalla vesien omistus on hyvin rikkonaista. Tämä aiheutti sekaannusta; kalastuskuntien toimijat saattoivat olla mukana toimituskokouksissa, mutta eivät välttämätKartta yhdistämiskokoukseen kutsuttujen Karkunkylän-Kärppälän-Kutalan ja lähialueiden osakaskunnista. tiin, jaettiin monien kalastuskuntien vedet useaksi yhteiseksi alueeksi. Kiinteistötietopalvelu. Kun osakaskuntien osakasluetteloita vahvistetNeuvonta auttaa yhdistämisissä Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Kalatalouskeskus ja kalastusalue ovat yhteistyössä edistäneet osakaskuntien yhdistämistä Pirkanmaalla. Ilman kalatalousneuvonnan asiantuntemusta ja työtä yhdistymiset olisivat todennäköisesti jääneet tekemättä
11 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 tä ymmärtäneet, mitä toimituksessa käsiteltiin, saatikka miten se vaikuttaa käytännön toimintaan, kertoo Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen suunnittelija Päivi Pyyvaara . Merkittävässä roolissa kalastusalueen lisäksi on kaikissa näissä hankkeissa ollut Sastamalan kaupunki. Osassa tapauksissa vanha kalastuskunta jatkoi edelleen toimintaansa entisellä toimialueellaan, vaikka oikeasti alue muodostui usean eri osakaskunnan yhteisistä alueista. Alkuneuvottelujen jälkeen osakaskunnat kutsuttiin koolle käsittelemään asiaa ja kaikki osakaskunnat tekivät asiasta myönteisen päätöksen. Samaa menettelytapaa ryhdyttiin käyttämään myös Vammalan seudun kalastusalueella. Kalatalouskeskuksella tärkeä rooli Toimintamalli on todettu hyväksi ja sitä on hyödynnetty myös muualla Pirkanmaalla. Lehti sisältää asiantuntijoiden kirjoituksia kalavesien hoidosta, kalakantojen kestävästä käytöstä sekä tuoreimmista kalatalouden tutkimustuloksista. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Suomen Kalastuslehti on vesienomistajille, osakaskuntien ja kalastusalueiden aktiiveille, ammattikalastajille sekä kaloista, kalavesien hoidosta ja kalastuksesta kiinnostuneille suunnattu ammattilehti. Suodenniemen kalastusalueella vietiin läpi viisi yhdistämishanketta. Ensimmäinen kohde oli Sastamalassa Houhajärvi, jonka pinta-ala on 373 hehtaaria ja jossa oli 12 osakaskuntaa. Tällöin kokouksen koolle kutsuminen on sujunut jouhevasti. Yleensä kalastusalue ryhtyy herättämään keskustelua asiasta. Kalastusalue oli aktiivisesti mukana kutsumassa vastuuhenkilöitä neuvotteluihin ja avustamassa käytännön asioiden järjestelyissä. Apuna kalastusalue käytti kalatalouskeskuksen neuvojaa, joka on myös alueen isännöitsijä. Kaikki alkoi viisi vuotta sitten Epäselvyyksien selvittämiseksi ja osakaskuntien toiminnan kehittämiseksi vesialueiden yhdistäminen nousi ajankohtaiseksi Suodenniemen kalastusalueella noin viisi vuotta sitten. Kaupunki on myös ottanut myönteisen kannan asiaan ja puoltanut sitä mahdollisissa äänestystilanteissa. 45 €. Tämän jälkeen Vammalan seudun kalastusalueella on tehty samalla toimintamallilla seitsemän yhdistämistoimitusta ja kaksi on vielä selvittelyvaiheessa. Se käy läpi yhdessä kalatalouskeskuksen neuvojan kanssa koolle kutsuttavat osakaskunnat, kartoittaa suurimmat osakkaat sekä alueella Tilaa Suomen Kalastuslehti Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Kaupunki on toiminut koolle kutsujana sellaisissa osakaskunnissa, jotka ovat olleet järjestäytymättömiä ja kaupungin omistama kiinteistö on ollut osakkaana
12 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 keskeisesti toimivat henkilöt. Samoin Lea Sukanen on ollut suureksi avuksi hankkeessa. Näiden kahden ja maanmittausinsinööri Lea Sukasen yhteistyönä yhdistymiset on saatu aikaiseksi. Kaikki hankkeet jotka on aloitettu ovat myös päässeet maaliin. Hänen osuutensa on ollut kaiken a ja o. Hänenkin mielestä Päivi Pyyvaaran osaaminen on mahdollistanut tehdyn työn. Työ tulee jatkumaan Pirkanmaalla, mutta yhdistymistahti tulee hidastumaan. Vesille syntyy taho, jonka kanssa voidaan keskustella esimerkiksi putkien laskemisesta, latujen tai moottorikelkkareittien vetämisestä. Yhdistymiset ovat Sastamalan alueella sujuneet hyvin, sillä valituksia ei ole tullut. Aikaisemmin tehdyt yhdistymiset ovat toimineet hyvinä malliesimerkkeinä uusille. Syntyy taho jonka kanssa keskustella Sastamalan kaupungingeodeetti Arto Vuorijärvi on ollut virkansa puolesta mukana yhdistymishankkeissa, koska kaupunki on yksi vesialueen omistajista. Kalatalouskeskuksen apu ollut merkittävä Vammalan seudun kalastusalueen puheenjohtaja Esko Piranen on ollut aktiivisesti mukana viemässä läpi yhdistämishankkeita. Yhdelle kokoukselle varataan 15 minuuttia. Lisäksi on hienoa, että nyt mahdolliset käyttökorvaukset jäävän oman kunnan alueelle. Kunnan kannalta osakaskunnan järjestäytyminen on hyvä asia. Toki kaikki osakaskunnat eivät ole tulleet yhdistymisiin mukaan. Työtä on pitänyt tehdä peräänantamattomasti. Osa haluaa olla itsenäisiä, eikä heitä ole ollut helppo saada mukaan isoon yhteiseen osakaskuntaan. Yhdistämistyö on Pirasen mukaan ollut haasteellista ja aikaa vievää. Valmisteluihin ja osakaskuntien toiminnan kehittämiseen on saatu myös ELY-keskuksen edistämismäärärahaa, mutta pääsääntöisesti hankkeet on toteutettu kalastusalueiden ja osakaskuntien rahoittamina. Vastuunkantajien määrä on pieni ja yhdistämällä alueita suuremmiksi tämä pieni vastuuta kantavien henkilöiden resurssi on saatu tehokkaammin käyttöön. Ei yhdistäminen kaikkea ratkaise, mutta auttaa eteenpäin, Piranen päättää.. Myös hankkeiden rahoituksen järjestäminen on tärkeää; ilman rahaa ei voida toimituksia tehdä. Aikaisemmin niihin ei ole ehkä edes kysytty lupia, kun ei ole ollut keneltä kysyä. Samoin Vammalan seudun kalastusalueen puheenjohtaja Esko Pirasen rooli on ollut merkittävä. Osa osakunnista on ollut hyvin pieniä ja alueet omistajilleen rakkaita. Koska kalastusalue ja kalatalouskeskus ovat neutraaleita toimijoita, ne koetaan hyviksi keskustelun avaajiksi. Kokouksien asiakirjat ja äänestysluettelot valmistellaan etukäteen niin hyvin, että pöytäkirja pystytään tulostamaan ja tarkastamaan saman tien kokouksen jälkeen. Siksi kalastusalue on ollut aktiivisesti mukana yhdistämishankkeissa. Se on tärkeää työtä jossa byrokratia vie ison osan ajasta. Yhdistämisestä päättävät osakaskunnan kokoukset kutsutaan koolle yhdellä lehtikutsulla. Myös virkistys ja matkailutoimintaa ajatellen on hyvä, että vesialueelle löytyy järjestäytynyt omistaja jonka kanssa neuvottelut ovat mahdollisia. Vuorijärven mukaan yhdistymistoiminta on alueella ollut aktiivista. Pääsääntöisesti kokouksessa ei käsitellä muita asioita. Toimijoita ja tekijöitä ei ole tarpeeksi pieniin osakaskuntiin. Tämän jälkeen pöytäkirjat saadaan nopeasti ja vaivattomasti nähtäville. Jotta asiat etenevät, on mukana oltava paikallinen, aktiivinen toimija, jotta saadaan yhteys oikeisiin henkilöihin. Kokouspäivä aloitetaan kaikille yhteisellä tiedotustilaisuudella, jonka jälkeen jokainen osakaskunta pitää oman kokouksensa. Vaikka monet yhdistetyistä osakaskunnista ovat olleet koko maan mittakaavassa pieniä, yhdistymisillä on ollut Pirkanmaalla paikallista merkitystä, muistuttaa Pyyvaara. Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen suunnittelija Päivi Pyyvaaran osuus on ollut ihan ratkaiseva, hän on juossut asioita kokoon. Ainoa tapa jatkaa toimintaa Osakaskuntien yhdistäminen on koettu Vammalan seudun kalastusalueella ainoaksi järkeväksi mahdollisuudeksi osakaskuntien toiminnan jatkamiseksi. Neuvoja on mukana alusta alkaen ja tekee tarvittavat taustaselvitykset maanmittauslaitoksen tietokannasta
Väri tummansininen. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 18 € 20 € Kalastuksenvalvojan liivi Näkyvä ja uskottava viesti valvonnasta. Kalastuksenvalvojan viestimerkit Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Brodeerattu teksti ”Kalastuksenvalvoja”. Etupuolella tekstit “Kalastuksenvalvoja” ja “Fiskeövervakare”. Takana samat tekstit koko selän leveydellä. Tarvikkeita valvontaan Kalastuksenvalvojan pipo Pipo antaa talviaikaan näkyvän ja uskottavan viestin valvonnasta. 15 € 100 kpl/laatu. 13 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh
Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. 14 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 P oliisin ja kalastuksenvalvonnan välisen yhteistyön tiivistämisen eteen on tehty jatkuvasti työtä. Yhteydenpidon tulisi olla nykyistä sujuvampaa ja sähköisten yhteydenpitomenetelmien soisi yleistyvän kalastuksenvalvojien keskuudessa. Hyvien käytäntöjen soisi myös leviävän alueille, joilla kalastuslain mukaiset tehtävät eivät ole poliisiaseman prioriteettilistan kärjessä. vojilta jatkuvaa ylläpitoa. Poliisin ja kalastuksenvalvonnan yhteistyö toimii monilla alueilla kuten Porvoossa. Yhteistyö on löytänyt toimivat muotonsa monilla alueilla, mutta se vaatii kalastuksenvalPoliisiyhteistyötä kehitettävä edelleen Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuksenvalvojan ja poliisin yhteydenpidossa on edelleen kehitettävää
Suurin osa vastanneista ei nähnyt suurempia korjaustarpeita muutenkaan kalastuksenvalvontaa koskevassa lainsäädännössä. Näissä tarvitaan kalastuslain mukaan poliisin myötävaikutus. Sellaiset tehtävät kuuluvat pääosin viranomaisille. Nämä kohteet ovat usein autopartion ulottuvilla. Toisaalla on taas alueita, missä kalastuksenvalvojien yhteydenpito poliisiin on pitkälti yksipuolista. Yhteensä kalastuksenvalvojia on Suomessa runsaat 3 300. Yhteydet sähköisiksi Kalastuksenvalvonnassa on siis keskeisiä kehittämistarpeita, joissa yhteyspinta poliisiin muodostaa ytimen. Yhtenäisillä menettelyillä on tarkoitus varmistaa kalastavan kansalaisen oikeusturva, mutta samalla luodaan mielikuva uskottavasta ja luotettavasta kalastuksenvalvonnasta. 15 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 Kalatalouden Keskusliitto teki vuonna 2017 kalastuksenvalvojille suunnatun kyselyn pohjalta kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelman. Kalastusalueilla kokeilut valvonnan tehostetusta viestinnästä ja valvontaa koordinoivan tahon nimittämisestä ovat antaneet myönteisiä kokemuksia, joita kannattaa hyödyntää kalatalousalueiden käynnistäessä toimintansa.. Tästä syystä ainakin paljon valvontaa tekeville kalastuksenvalvojille tulisi kattavasti järjestää mahdollisuus kaupallisten ratkaisujen käyttöön. Pahimmillaan kalastuksenvalvoja lähettää lakisääteiset paperityöt poliisille saamatta tietoa asioiden etenemisestä. Ohjeistuksen tarkentaminen on kansallisella tasolla vaikeaa, koska poliisiasemien näkemykset talteenottoihin liittyvistä menettelyistä vaihtelevat. Tämän päivän vaatimuksiin vastataan ammattitaitoisella otteella, mikä edellyttää kalastuksenvalvojan osaamisen jatkuvaa ylläpitoa ja päivittämistä. Asioinnin sähköistäminen tarjoaisi mahdollisuuksia lakisääteisten yhteyksien hoitamiseen mahdollisimman vähällä työpanoksella. Lisäksi viranomaisen arvovalta tarvitaan erityiskohteissa, joissa esiintyy järjestelmällistä salakalastusta. Kyselyyn vastasi 414 valvojaa (vastausprosentti 42 % kun otokseen kuului 996 valvojaa). Kouluttautumisen lisäksi valmiuksia kalastuksenvalvontaan ylläpidetään verkostoitumalla alueen muihin kalastuksenvalvojiin. Osa on kehittänyt toimivaa henkilökohtaista yhteistyöpintaa alueen kalastuksenvalvojiin. Vuonna 2012 tehdyn perusteellisen lainsäädäntöuudistuksen jälkeen on vaikea nähdä mahdollisuuksia suuriin toimivaltuuksien laajentamiseen. Järjestelmä on tähän tarkoitukseen kuitenkin kankea. Poliisin sähköinen rikosilmoitusjärjestelmä netissä on tällä hetkellä poliisin suosittama tutkintapyyntöjen, näyttömääräysten ja talteenottoilmoitusten lähettämiskanava. Yhteydenpidon tulisi olla sujuvaa molemmille osapuolille, ettei byrokratia muodostaisi kalastuksenvalvontaa rajoittavaa pullonkaulaa. Tästä näkökulmasta poliisin ajoittainen osallistuminen valvontatoimintaan antaa kalastuksenvalvonnalle tarvittavaa tukea ja tehoa. Poliisin kuuluu määrätä talteen otetun pyydyksen säilyttämispaikka. Kalastuksenvalvojat toivovat jatkuvaa kouluttautumismahdollisuutta. Harvalla poliisilaitoksella on vesillä tapahtuvan valvonnan edellyttämää kalustoa, mutta kalastuksenvalvojalla usein on. Kalastuksenvalvojilla ei ole keinoja saada saalis nähtäväkseen, jos kalastaja on laittanut saaliskalansa esimerkiksi laukkuun eikä suostu niitä näyttämään. Ammattimaisempaa valvontaa Tämän päivän kalastuksenvalvonnassa vaaditaan asiantuntemusta oikeanlaisista menettelytavoista. Toimivaltuudet riittävät Kyselyyn vastanneista 78 % oli tyytyväisiä kalastuksenvalvojien toimivaltuuksiin. Kalatalousalueiden tulisi jatkossa olla aloitteellisia verkostojen muodostamisessa. Henkilöntarkastusoikeus, joka mahdollistaisi kalastajien laukkujen avaamisen, nähdään perustuslain näkökulmasta merkittäväksi julkiseksi vallaksi. Jolle kalastuksenvalvojalla ole käytössään tiloja talteenotettujen pyydysten säilyttämiseen, on poliisin otettava ne säilytettäväkseen. Ongelmia oli joidenkin mielestä saaliin tarkastusoikeuksissa. Talteenotot mietityttävät Moni kalastuksenvalvoja toivoisi selvempiä ohjeita pyydysten talteenottotilanteisiin
Heillä oli luvat kunnossa. Pakistanilaisen kalastajan mielestä lupa on edullinen. Rauhallinen ilta Syksyisenä iltana suvannolla oli kymmenkunta kalastajaa. Kalastuksenvalvojan rooli on täälläkin enemmän neuvova, vaikka rikkeisiin puututaankin tiukasti. Valitettavasti kunnollisten kalastajien joukkoon mahtuu myös luvattomia keinoja käyttäviä kalastajia. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto 16 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018. Molemmat kalastajat olivat Sarille jo entuudestaan tuttuja miehiä. Suvanto on erityislupa-aluetta samoin kuin joen itähaarassa sijaitseva koski. Kalassa olleilla pojilla ei ollut vielä tärpännyt. Sari kysyi pojilta, onko rasvaevä heille tuttu asia ja kaivoi repustaan kuvakortin, jossa oli rasvaevällinen ja rasvaeväleikattu taimen. Pojat saivat kortin ja suvannon alueen kalastussäännöt matkaansa. Alueelta on tavattu kalastajia jotka ovat rasvaevällisen taimenen saatuaan leikanneet siltä rasvaevän. Tämä saattaa joskus sekoittaa kalastajia, mutta väärinkäytöksiä esiintyy esimerkiksi kokonaan kielletyn verkkokalastuksen muodossa. Heitä varten suvannon alueella liikkuu päivin ja öin kalastuksenvalvojia. Kumpaankin vaaditaan kalastonhoitomaksun lisäksi oma erillinen lupa. Hämärtyvän illan ja yön valvojat Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Helsingin Vanhankaupunginkosken suvanto on tunnettu kalapaikka. Kahdella kokeneemmalla kalastajalla oli kaksi mitan täyttävää kuhaa saaliinaan. Viimeisin uutinen oli teinipoikien harjoittama salakalastus verkoilla, kertoo Snellman. Pojilta kysyttiin onko rasvaevä heille tuttu asia. Sari käy suvannolla valvomassa kalastusta niin virka-aikaan kaupungin työntekijänä kuin työajan jälkeen Helsinki-Espoon kalastusalueen kalastuksenvalvojana. Näin kalasta on tullut laillisesti otettava. Varsinkin sosiaalisessa mediassa näkee juttuja lohen ja taimenen kutunousun aikaisesta verkoilla tapahtuvasta salakalastuksesta. Sinänsä jännittävä uutinen että verkkokalastus ei näytäkään olevan vain vanhojen ukkojen pyyntimuoto. 16 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 H elsingin kaupungin Meri-infon kalatalousneuvoja Sari Snellman tuntee suvannon kuin omat taskunsa
Pääasiassa asiakkaat suhteutuvat valvojiin hyvin ystävällisesti. Kalastuksenvalvojan kannalta haastavammat olosuhteet löytyvät ylempää kosken ja joen puolelta. Vuoden aikana kalaa saa reilusti luvan hinnan ylittävän määrän. Konnuuksiin tottuneilla kalastuksenvalvojilla on keinonsa tähänkin. Kun saa kaksi kuhaa, niin kuin hän tänään, luvan hinta on jo tullut takaisin. Ja juuri sinne myös salakalastajat virittävät verkkojaan. Hytönen on innokas kalamies ja Lehto liikkuu suvannolla kameran kanssa, joten heitä ei ollut vaikea houkutella valvojan tehtävään suvannolle. Rokastajat ja verkkojen virittäjät ovat jokasyksyinen riesa Vantaanjoella. He kävelevät joen rantaa taskulamppujen valossa ja etsivät rannan heinikosta mahdollisia polkuja veden ääreen. 17 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 V aikka maailman mitassa Suomessa on kalalajeja hyvin niukasti, monen meille tutun lajin elintapoja tunnetaan vielä yllättävän Pakistanista kotoisin oleva Paul ei ymmärrä miksi jonkun pitää kalastaa suvannolla salaa tai ilman lupaa. Itse suvanto on hämärässä varsin helposti valvottava alue. Kalastuksenvalvojan haasteet löytyvät kosken puolelta. Salakalastajat heittävät ensin painon avulla siiman joen yli ja vetävät sitten verkon joen poikki. Hytönen ja Lehto ovat olleet työkavereita jo 80-luvulta saakka. Suurin osa kalastuksenvalvojien ajasta kuluu kävellessä ja keskustellessa. Mutta nyt ei olla kyselemässä kalastuslupia vaan etsimässä ja estämässä suurempia koiruuksia. Syysiltana joen äärellä on hiljaista. Kun rannalla seisoo, näkee lähes koko suvannon alueen yhdellä kertaa. Suvannon vuosiluvan hinta 20 euroa on hänestä edullinen. Pato kerää kalaa ja salakalastajia. Kalastajat ovat erilaisia, kansalaisuudesta riippumatta. Jokeen viritetty verkko jää näkymättömiin veden alle eikä rannalle jää juuri mitään jälkeä. Valvojilla on mukana oma virveli, jolla he naaraavat jokea mahdollisten verkkojen löytämiseksi. Syyskuun lopulla aurinko laskee puoli kahdeksalta ja pimeää alkaa tulla kahdeksan jälkeen. Illalla alue on pimeä, kalliot ovat liukkaita ja vedessä voi olla vaarallisia verkkoja. Helppo ymmärtää, että moinen loiskauttelu houkuttelee kalastamaan ja yhtä helppo on uskoa, että saalista myös tulee. Suvanto on kansainvälinen kalastuspaikka. Jokeen viritetystä verkosta ei näy rannalle juuri mitään. Kalastukseen liittyviä tapahtumia on hyvin vähän. Mitä jos joku putoaa kalliolta veteen, kuka hänet saa pelastettua, Sari miettii. Aina ei suinkaan aiheena ole kalastus. Rannalle pysähtyessämme näemme useamman lohen tai taimenen hyppäävä ylös vedestä korkealle ilmaan. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto 17 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018. Tänään valvojina ovat poliisin työstä juuri eläkkeelle jääneet Jukka Hytönen ja Jyrki Lehto . Yksi suvannon alue jännittää kokenutta valvojaa, nimittäin padon alue. Heillä riittää muisteltavaa työkomennuksilta vielä useammaksikin valvontayöksi. Parhaalla tarkastuskierroksella Sari kertoo tavanneensa 18 eri kansalaisuutta olevia kalastajia. Toisin on keväällä esimerkiksi toukokuussa, jolloin valoisaa on myöhään yöhön ja kalastaminen on mahdollista pidempään. Molemmat miehet liikkuivat pääkaupunkiseudun kalastuksenvalvojien apuna jo virkatyössään, joten valvojan työ on heille tuttua. Hämärän valvojat Yövuoroon tulevien kalastuksenvalvojien työvuoro alkaa iltakuudelta
Tämä ei mahdollista pitempiaikaista suunnitelmallista valvontaa. Asian suhteen on kuitenkin valo tunnelin päässä. Realisointipalvelu Vatanen, Computer Program Unit Oy, Mulon kalaveden osakaskunta, Karjalan Pultti Oy, Saarelainen Antti ja Saimaan vesija ympäristöntutkimus.. Jokainen lahjoitus on kuitenkin yhtä tärkeä summaan katsomatta, sillä pienistä puroista syntyy suurempi virta. Työvälineitä kalastuksenvalvojille Lahjoituksilla tullaan hankkimaan kalastuksenvalvojille työasut sekä valvojareppuja, jotka sisältävät kiikarit, kameran, valaisimen ja muita valvojalle välttämättömiä työvälineitä. Rahoitusta valvonnan kehittämiseen ei ole ollut saatavilla, ja puolet havaituista tapauksista on jäänyt tutkimatta. Kalatalouskeskus, uhanalaiset vaelluskalat ja erityisesti äärimmäisen uhanlainen Saimaan järvilohi ovat erittäin kiitollisia saamastaan tuesta, jolla osaltaan turvataan lajien säilymistä Suomen luonnossa. 18 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 P ohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry tekee päivittäin kalastuksenvalvontaa uhanalaisten vaelluskalojen kuten järvilohen lisääntymisen turvaamiseksi. Salakalastus on Kulmalan mukaan yksi uhka Saimaan järvilohikannan säilymiselle. Tämän lisäksi panostamme kiinteään ja siirrettävään kameratekniikkaan, jokiveneeseen sekä koulutukseen, kertoo kalatalousneuvoja Sami Kurenniemi . Kulmala teki syksyllä talousarvioaloitteen kalastuksenvalvonnan kehittämisestä. Tulevaisuuden haaste on Kurenniemen mukaan saada rahoitusta itse valvonnan toteuttamiseen. Joulukuussa Kalatalouden Keskusliiton varapuheenjohtaja kansanedustaja Kari Kulmala kertoi, että Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus on saamassa 100 000 euron lisärahoituksen kalastuksenvalvontaan. Lahjoituksia ovat antaneet Motonet Oy, WWF, Kemijoki Oy, Saimaan Lohikalayhdistys ry, Rakennus ja Saneeraus M & M Oy, Joensuun Kauppa ja Kone Oy, Maalaus ja Remonttipalvelu Muje Oy, Rösch Oy, Maalausliike Erkki Muje Oy, Jukka Hiltunen, Tasoiteliike Splash Roof Oy, Jari Lehikoinen, Kojamo Trolling Ry, HK Varma Oy, Tekaron Oy, Ilmastointiliike Kake Oy, Joensuun Peltisepät Oy, Joensuun Seudun Luonnosystävät Ry, Heikkinen Yhtiöt Oy, Mehtimäki Oy, Carlson Oy, Suomen tavaratorit Oy, Kuvanmaailma Oy, Dokumentti-Tarra Oy, Tervo Oy, Erisoft Oy, Ekokarelia Oy, Valvontaan lahjoituksina 22 000 euroa Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry on saanut noin 22 000 euron edestä rahaja tavaralahjoituksia, jotka on suunnattu uhanalaisten vaelluskalojen kalastuksenvalvonnan kehittämiseen. Suojelullisen valvonnan kehittäminen edellyttää valvontaan kohdennettua 100 000 euron määrärahaa, jolla on tarkoitus saada Kuurnan voimalaitosalueelle kalastuksenvalvontakäyttöön kaksi valvontakameraa, lämmin halli kaluston säilyttämistä ja huoltoa varten sekä tarvittavat kulkuvälineet niin maastoon kuin vesille, Kulmala kertoo.. Nykyinen rahoitus on tullut kalatalouden edistämismäärärahoista, jota on haettava vuosittain. Yksittäiset lahjoitukset ovat olleet suuruudeltaan 100 – 5 000 euroa. Joulun alla tuli valtiolta 100 000 euroa lisää. Haasteena itse valvonnan rahoitus Tähän mennessä saaduilla lahjoituksilla kalastuksenvalvontaa pystytään kehittämään merkittävästi
19 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus on Sami Kurenniemi keulakuvanaan tehnyt kalastuksenvalvontaa tunnetuksi koko Suomessa.
Terhi Frimanin ja Antti Sarajan madekirja vie lukijan merelle ja koskille, koukuille ja rysille, keittiöihin ja ravintolapöytiin, monien kalajuttujen äärelle. Kirja tarjoaa mielenkiintoisen leikkauksen suomalaisen järven historiaan ja nykypäivään kalastuksen näkövinkkelistä. Tutkijoiden tiedot ja kalastajien tarinat täydentävät toisiaan ja tuovat vaihtelua kirjan tekstiin. Käydäänpä siellä kalastamassa Kekkosen kanssa Siikakosken taimenia. Kaiken Konnevedestä kootun tiedon kokoaminen yksien kansien väliin on hieno teko. Kirjan kuvat ovat monipuolisia ja erityisesti vanhat kuvat ovat kiinnostavia. Ennätyksellisten puolen vuosisadan mittaisten kalatutkimusten tulokset on nyt avattu kansantajuisessa muodossa ryyditettynä lukuisilla kalastuskokemuksilla. Osa resepteistä on yksinkertaisia helposti kotona tehtäviä maderuokia, hienoimmat vaativat huippukokin taitoja. Yhtä kaikki, hyvältä näyttää ja nälkä tätä kirjaa lukiessa tulee. Siihen aikaan taimenia vielä tuli paljon ja joukossa oli isojakin yksilöitä. Taitto on tavanomainen mutta toimiva. Siitä on iloa moneen kertaan. Kirjassa ei ole vain reseptejä toisensa perään vaan välillä piipahdetaan talvisille kalavesille tai hienoon ravintolaan. Tiesitkö, että puolet mateista on sokeita ja että mateen kutuseremonioihin liittyy rummutus. Biologisen tiedon lisäksi joukossa on katsauksia eri kalalajien ja kalastustapojen historiaan. Jos mateesta pitää, niin tämä kirja kannattaa hankkia. Tätä kirjaa jaksaa selata ja lukea. Tarinoiden henkilöt esittelevät omia madeherkkujaan. Jos suomalaisen järven monipuolinen kalastus kiinnostaa, niin tässä on kirja johon kannatta tutustua, vaikkei Konneveden rannalla liikkuisikaan. Oletko ajatellut, että mateen nahkasta voi tehdä sipsejä ja vaikka kukkaroita ja käsilaukkuja. Kirjan idea on monista nykyisistä eräruokakirjoista tuttu. Tapio Gustafsson. Reseptien kuvista herahtaa vesi kielelle. Tapio Gustafsson MAAILMAN PARAS MATIKKAKIRJA Terhi Friman ja Antti Saraja Docendo 2017 120 sivua Made eli matikka on yhden mielestä ruma, toisen mielestä jopa irvokas, mutta kaikkien mielestä herkullinen. Konnevedestä käydään tutkijoiden johdolla läpi järven perusbiologia kasviplanktonista kaloihin. 20 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 KALASTAJAN KONNEVESI Pentti Valkeajärvi (toim.) Konneveden kalatutkimus ry 2016 287 sivua Lähes 300 sivua ja pitkälti toista kiloa kalatietoa ja kalastuskokemuksia Rautalammin reitiltä. Kirjan taitto on harkittu, kuvat kauniita ja tunteita herättäviä
Suomen ja Pohjolan kalat on laajin Pohjoismaiden kalalajeista suomen kielellä julkaistu tietokirja. Huhtala kertoo aina tunteneensa suurta kiinnostusta virtavesiä sekä vesiluontoa kohtaan. Se esittelee lähes 200 tavallisinta pohjoisten vesien kalalajia. Kirja on ennemminkin romaani kuin kuvakirja, kuvia kirjassa on vain muutaman aukeaman verran kirjan keskellä. Kirjassa on lähes 500 sivua. Kuvat on otettu pääasiassa akvaariossa uivista kaloista. Kuvitus on suurelta osin valokuvia. Rovaniemeläinen Jarmo Huhtala on vuodesta 1989 lähtien ollut valtion alueellisen ympäristöhallinnon palveluksessa ja hänen työtehtäviin ovat kuuluneet monet Lapin jokikunnostushankkeet. Kirjan taitto on hyvin perinteinen ja tietokirjalle tuttu. Nyt ilmestynyt kirja on tarkoitettu oppaaksi Pohjois-Euroopan kalamaailmaan. Lisäksi hän on toiminut kalatalousasiantuntijana katselmustoimituksissa ja kalatiehankkeissa. Intohimoinen kalastaja ja Lapin retkeilijä pystyy samaistumaan kirjan tarinoihin ja lukiessa muistuu mieleen omat vaellukset pohjoisilla kalavesillä. Kaloista kerrotaan tuntomerkit, elinalueet, elintavat, ravinto lisääntyminen ja kasvu. Hän toivoo, että kirjan luettuaan lukija tuntee voimakasta halua pakata kamppeet ja lähteä pois ihmisten ilmoilta joelle, erämaahan kokemaan aitoa elämisen riemua. 21 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 KIRJAPALSTA SUOMEN JA POHJOLAN KALAT Hannu Lehtonen ja Markku Varjo Readme.fi 2017 496 sivua Suomen kaloista on viime vuosina ilmestynyt runsaasti laadukkaita kalakirjoja. Tapio Gustafsson RAKKATAMMUKOITA JA LAPIN TAIKAA Jarmo Huhtala Kustannus HD 2017 166 sivua Jarmo Huhtalan eräkirja vie Lapin jokivarsille tarinoin ja kuvin. Kirjan tarinat vievät lukijan kalaretkille Pohjois-Ruotsiin ja Käsivarren Lappiin. Tapio Gustafsson. Lisäksi lajeista on kalastusvinkkejä ja lainsäädäntöä esitellään. Kirjaa ei ole tarkoitettu mukaan kalastusmatkalle, koska se on melkoinen järkäle. Lisäksi jokaisesta lajista on tietolaatikko josta tärkeimmät asiat löytyvät tiivistettynä. Uivat elävät kalat näyttävät luonnollisilta, mutta akvaariossa kalojen elinympäristöä ei aina saa aivan luonnollisen näköiseksi. Tämä kirja tarjoaa hyvän mahdollisuuden perehtyä Pohjolan kaloihin
Tuomas Rinne. Emme ole saaneet aikaisemmilta koealoilta yhtään havaintoa taimenista. Kylmässä illassa alkaa Pirkanmaalaisen puron kaunis alkuperäistä kantaa oleva taimen. Ilman lämpötila on laskenut viiteen asteeseen. Tämä on jo toinen viikonloppu vapaaehtoisena samoissa tehtävissä. 22 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 O n syyskuun viimeinen päivä ja kello on jo puoli kuusi. ja metrejä purossa rämpimistä. Olemme sähkökoekalastamassa päivän kolmatta koealaa, ja takana on useita satoNäsijärveltä löytyi uusi taimenkanta Tuomas Rinne Näsijärven lohikalayhdistys Pirkanmaalaisen puron taimenlöydöstä kasvoi Muroleen osakaskunnan ja vapaaehtoisten talkoolaisten yhteistyö, jossa paikallisen taimenen elinoloja saatiin parannettua nopealla aikataululla
Lisäksi osakaskunta oli saanut maanomistajalta luvan nousuesteen poistamiseen. Meitä virtavesiharrastajia on kahdenlaisia. Toiminta on vähitellen levittäytynyt myös muualle Suomeen Virhon ja lohikalayhdistysten kaltaisten tahojen kautta. Lähdimme työpäivän jälkeen matkaan lohikalayhdistyksen Markus Penttilän kanssa. Tästä purosta täytyy laittaa kuvia Akille, ajattelin. Joulukuussa istutussuunnitelma peruttiin, kun saimme keräämiemme DNA-näytteiden tulokset tutkijoilta. Kirjoitin tästä osakaskunnalle sähköpostia heti maanantaina ja kerroin samalla koekalastuksen tuloksista. Samassa pimenevässä illassa kuuluu huuto: ”Taimen!” Joskus yksikin kala voi aiheuttaa suurta iloa ja erityisesti iloon on aihetta silloin, kun tarkoituksena on kartoittaa, elääkö vesistössä taimenta. Paikalle päästyämme näimme edessämme erittäin kauniin, luonnontilaisen puron, johon näytti laskevan useita lähdenoroja. Silloin kartalta silmiini oli osunut kesämökkimme läheltä puron uoma, jonne poikkeaminen ei tekisi pitkää kierrosta. Markuksen kanssa olemme käyneet vapaaehtoisina inventoimassa useita purokohteita eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun käytimme työpäivän jälkeisiä tunteja puroprojekteihin. Sain heti seuraavana päivänä rahastonhoitaja Leo Laineelta sähköpostiin vastauksen, että osakaskunta oli kokouksessaan päättänyt kustantaa DNAnäytteiden analysoinnin. 23 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 tehdä mieli lämpimään saunaan. Saimme pienellä talkooporukalla madallettua kynnystä niin, että kalat pääsevät nousemaan putken yläpuolisille osuuksille. Asiat etenevät vauhdilla Vastaus tuli Akilta välittömästi: ”Mulla on sähkökalastuslaitteet ja vapaa viikonloppu, mutta olisi kirjoitustöitäkin.” Taisi tulla Akille mökkireissu Teiskoon, tuumin. Ihastelimme Aki Janatuisen koekalastamaa kalaa puron varrella eikä minulla yhtäkkiä ollutkaan enää mikään kiire saunan lämpöön. Totesin, että sittenhän sähkökoekalastuksemme tapahtuu juuri oikealla hetkellä. Aktiivinen osakaskunta on paras kaveri Sähkökoekalastuksen yhteydessä olimme huomanneet, että metsäautotien rumpuputki muodostaa kaloille nousuesteen. Aikaa ei olisi paljoa, sillä olimme lähteneet matkaan vasta työpäivän jälkeen ja matkaa työmaalle oli yli 100 kilometriä. Edellisiltana olin miettinyt karttaa selaillen, olisiko matkalla purokohteita, joita voisimme käydä nopeasti katsomassa. Samalla tuli puheeksi, että osakaskunta oli suunnitellut taimenistutusta vesistöön. Jo kaukaa saattoi kuulla veden virtauksen tuottaman kohinan. Puron taimenkanta osoittautui alkuperäiseksi, joten istutusten sijaan katseet kääntyivät luonnonkannan vahvistamiseen elinympäristöjen kunnostamisen ja vaellusesteiden poistamisen kautta. Mukana olivat myös mökkinaapurimme, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana virtavesitalkoissa. Niitä, jotka tekevät vapaaehtoistöitä arkitöidensä päälle ja niitä, jotka harrastavat ammattiaan vapaa-ajallaan. Pysäköimme auton noin 200 metrin päähän purolaaksosta ja lähdimme kävelemään kohti puroa. Yhteistyöllä asioita saadaan edistettyä Vedenomistajien, vapaaehtoistoimijoiden ja ammattilaisten yhteistyöllä saadaan lohikalakantojen tilaa edistettyä parhaimmillaan erittäin tehokkaasti. Taimenta kun ei pidä istuttaa vesistöön, ennen kuin tiedetään, esiintyykö lajia jo vesistössä. Yhdistysten yksi tarkoitus on lisätä ihmisten tietoisuutta taimenen elinympäristövaatimuksista ja toimenpiteistä, jotka parantavat taimenkantojen tilaa.. Virtavesien hoitoyhdistys (Virho) on tehnyt tätä työtä etelärannikolla jo 1990-luvulta asti. Lopulta talkoot järjestyivät jo seuraavalle viikonlopulle. Puro löytyy Neljä päivää aiemmin olimme menossa Ruoveden suuntaan katsomaan Näsijärven lohikalayhdistyksen kustantamia kunnostuksia. Seuraavana päivänä soitin Muroleen osakaskunnan puheenjohtaja Antti Sarvanalle ja sain välittömästi luvan koekalastuksiin
Toisena merivuotenaan taimenet ovat kauimpana istutuspaikastaan. 24 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 S uotuisissa oloissa meritaimen kasvaa suureksi ja voi tuottaa paljon jälkeläisiä. tuvaellukselle ja lisääntymään. Lari Veneranta. Luonnonvarakeskuksen keräämien merkintäaineistojen avulla on tutkittu taimenjokikohtaisesti taimenelle alueellisesti ja ajallisesti tärkeitä vaellusalueita merellä. Tämä vaeltava taimenmuoto on uhanalainen Suomen rannikolla, koska vain pieni osuus taimenista selviää kuMeritaimenten vaelluksissa on eroja Irma Kallio-Nyberg, Lari Veneranta, Irma Saloniemi, Tapani Pakarinen ja Eero Jutila Luonnonvarakeskus Uhanalaisen meritaimenen vaellusalueet ja kalojen vaeltamat matkat vaihtelevat istutuspaikasta riippuen. T-ankkurimerkitty ja takaisin vapauteen pääsevä meritaimen
Istutuspaikka vaikuttaa vaellukseen Taimenen vaellusta voidaan mitata kuljetun matkan ja suunnan mukaan. Istutuspaikan ja pyyntipaikan välinen etäisyys ja suunta voidaan laskea jokaiselle palautetulle merkkikalalle. Toisen kesän kala on Suomenlahdella noin 50 cm pitkä ja 2 kg painoinen. Taimen vaeltaa meressä yleensä 3 – 4 vuotta kasvaen yli 60 cm pituiseksi ennen ensimmäistä kutuvaellusta. Valitettavasti suuri osa (80 – 90 %) taimenista on pyydetty istutusvuonna tai seuraavana merivuotena, jolloin taimen on yleensä alle 50 cm pituinen eikä ole vielä saavuttanut kutukokoa. Istutuspaikka vaikutti vaellussuuntaan. Samassa jokivesistössä voi olla sekä vaeltamaton purotaimen että vaeltava meritaimen. Tärkeimmät viljelykannat ovat Iijoen, Lestijoen, Isojoen, Ingarskilanjoen kannat. Kemijokeen istutetut taimenet oli pyydetty etäämmältä kotijoesta kuin Oulujokeen istutetut taimenet, vaikka molempiin jokiin oli istutettu Iijoen taimenta, mikä osoittaa istutuspaikan vaikutusta vaelluskäyttäytymiseen. 25 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 Luonnonvaraiset kannat ovat pieniä Taimenia esiintyy luontaisesti monessa Itämereen laskevassa joessa tai purossa. Suurin osa meressä vaeltavista taimenista on istutettuja. Perämeren jokiin istutetaan yleensä Iijoen kantaa ja Selkämeren ja Suomenlahden jokiin Isojoen tai Ingarskilan kantaa. Kasvaa nopeasti, pyydetään alamittaisena Suuri meritaimen on haluttu saaliskala. Suomen rannikkojokien merelle vaeltavat taimenkannat ovat lähes hävinneet ja jäljellä olevat meritaimenkannat ovat heikkoja. Näiden jokien merkittyjen taimenten palautuksia on saatu suhteellisesti eniten värjätyiltä alueita.. Perämerellä toisen kesän kala on 40 – 45 cm pituinen ja painaa noin 1 kg. Pohjanlahden meritaimenet Kemijoesta (82 %), Iijoesta (85 %) ja Oulujoesta (57 %) lähtivät voittopuolisesti etelään ja Lestijoesta (79 %), Isojoesta (77 %) Tärkeimmät meritaimenen istutusjoet Suomen rannikolla ja Kemi-, Lesti-, Isoja Vantaanjokeen istutettujen taimenten vaellusalueet ensimmäisenä, toisena ja kolmantena merivuotena. Kolmen ensimmäisen merivuoden aikana etäisyys istutuspaikasta on yleensä suurin toisena merivuotena. Merkkipalautusten perusteella istutuspaikan ja pyyntipaikan välinen mediaanietäisyys vaihteli istutuspaikasta, kannasta ja taimenen merivuodesta riippuen 10 – 161 kilometriin
ja 3. ta tulisi rajoittaa alueellisesti ja ajallisesti etenkin luonnontaimenjokien vaikutusalueella. 26 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 ja Merikarvianjoesta (80 %) pohjoiseen. 3. 2017. Kemi-, Iija Oulujokeen on istutettu Iijoen taimenta ja Isoja Merikarvianjokeen Isojoen taimenta. Kalastuskuolevuutta voidaan vähentää Suuri osa merkkipalautuksista oli saatu hyvin läheltä jokisuuta. Spatial distribution of migratory Salmo trutta in the northern Baltic Sea. On perusteltua esittää, että alamittaiseen taimeneen kohdistuvaa kalastusIstutuspaikan ja pyyntipaikan välinen etäisyys (mediaani) Pohjanlahden meritaimenille 1., 2. 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Ke m ijo ki Iij ok i O ul uj ok i Le st ijo ki Is oj ok i Ka rv ia nj ok i Et äi sy ys (k m ) Istutuspaikka 1. Boreal Env. Isojoen meritaimen istutettuna Vantaanjokeen suuntasi enemmän (87 %) itään kuin istutettuna Kymijokeen (59 %), mikä osoitti istutuspaikan vaikutusta vaellussuuntaan. Aiheesta lisää: Kallio-Nyberg, I., Saloniemi, I., Jutila, E., Veneranta, L., Pakarinen, T. meriv. Noin 70 % merkityistä taimenista oli saatu verkoilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Suomen kalojen tunnistusopas esittelee Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. merivuotena. meriv. meriv. Nuoriin meritaimeniin kohdistuvan kalastuksen rajoittamisen tavoitteena on mahdollistaa vaellustaimenen kutunousu ja taimenen luonnontuotanto ja kasvattaa istutusten tuottoa. Suomenlahdella vallitseva vaellussuunta oli itä. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. 2. Res.22: 431 – 444. 12 €
Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Kalastuslupakuittivihko no 32, myös ALV. Kalastuslupakuittivihko no 33, veroton ja verollinen hinta sekä ALV. 27 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 7 € Kalastuksenvalvontalomake Kalastuslain ja -asetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Kalastuksenvalvojan opas Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. 15 € 3 €. 6 € Kalastuslupakuittivihko Kalastuslupakuittivihko no 31, ei ALV. Papereita valvontaan Kalastuksenvalvojan päiväkirja Uusi painos valvojan päiväkirjasta
Ympäristötekijöiden ohella lohikalojen nousuintoon näyttää vaikuttavan myös voimaloiden toiminta. 28 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 K ymijoen luontaiset meritaimenja -lohikannat hävisivät 1950-luvulle tultaessa patoamisen ja vedenlaadun vuoksi. Kymijoen vaelluskalakantoja on ylläpidetty runsailla istutuksilla, Kymijoen kalatieseurantojen tuloksia Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry Kymijoen kalateiden toimivuudessa on alueellista ja vuosittaista vaihtelua. jotka on kustannettu pääosin jätevesikuormittajilta ja voimayhtiöiltä kerättävillä kalatalousmaksuilla. Kymijoen vaelluskalakantojen hoidossa ollaan siirtymässä istutuksista entistä vahvemmin Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatie houkuttelee hyvin kaloja padon ohijuoksutusten aikaan. Janne Raunio
Kymijoella on arvioitu olevan lohikaloille soveltuvia lisääntymisja poikastuotantoalueita noin 244 hehtaaria. Vuonna 2012 otettiin käyttöön VAKI-laskurit, jotka laskevat automaattisesti yläja alavirtaan uivat kalat. Korkeakosken voimalaitos on ollut remontissa seurantakausien 2016 – 2017 aikana ja uoman virtaamat ovat olleet selvästi normaalia 200 400 600 800 2014 2015 2016 2017 Kp l lo hi a/ a Koivukoski säännöstelypato Koivukoski voimalapato Korkeakoski 100 200 300 400 500 2014 2015 2016 2017 Kp l ta im en ia /a Koivukoski säännöstelypato Koivukoski voimalapato Korkeakoski. Korkeakosken voimalaitoksen kalatie valmistui vuonna 2016. Tästä kuitenkin vain noin 22,3 hehtaaria sijaitsee patojen alapuolella, joten patojen yläpuolisen poikastuotantopotentiaalin hyödyntäminen on oleellisessa roolissa Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämisessä. Korkeakosken kalatie on näistä pisin (205 m), kun taas Koivukosken säännöstelypato on varsin lyhyt, vain 27 metriä pitkä. Korkeakosken kalaportaalla seuranta hoidetaan videolaitteiston avulla. luonnonlisääntymistä tukevaan ja tehostavaan toimintaan, johon kuuluvat elinympäristökunnostukset, kalatiet ja jokipoikasistutukset. Seurantamenetelmät ovat kehittyneet 1990-luvulla Kymijoen kalateiden toimivuutta tutkittiin asentamalla portaan alaja yläosiin välpät, jolla estettiin kaloja pääsemästä portaasta pois. Kalatie tyhjennettiin päivittäin vedestä ja portaassa olevat kalat laskettiin. Vain muutaman sadan metrin päässä on Koivukosken säännöstelypato, jossa on myös kalatie. Kymijoen Koivukosken ja Korkeakosken kalaportaat ovat teknisiä kalateitä. Taimenia on noussut runsaammin. Kalamäärät ovat kuitenkin pieniä verrattuna Koivukosken säännöstelypadon kalatien tuloksiin. 29 Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 TUTKITTUA Lohen ja taimenen kappalemäärät Kymijoen Koivukosken ja Korkeakosken kalateissä vuosina 2014 – 2017. Koivukosken kalateissä virtaamat ovat 1 m 3 /s ja Korkeakoskella 0,5 m 3 /s. Korkeakoskella vielä parannettavaa Korkeakosken kalatietä pitkin on kahden ensimmäisen seurantakauden aikana noussut yhteensä vain hieman yli 30 lohta. Laskurin huonona puolena on se, että lajien tunnistus on epävarmaa eikä merkittyjä kaloja voida erottaa luonnonkaloista. Korkeakoskella houkutusvirtaamaa tuotetaan lisäksi portaan alaosalla kahdella pumpulla, jotka nostavat virtaaman 1,5 m 3 /s. Korkeakoski valmistui vuonna 2016 Kymijoen itäisellä pääharalla sijaitsevan Koivukosken voimalaitoksen kalatie otettiin käyttöön vuonna 1990. Vuodesta 2014 Koivukosken molemmissa kalateissä on ollut videokamerat, joiden avulla lajit on voitu tunnistaa
– 9.9. Juuka, Pielisen Erämessut 4. – 29.4. Kotka, Kalamarkkinat 19. Vaikka voimalan kalatien suulle asennettiin ohjausseinä edesauttamaan kalan kulkua, kalat eivät näytä löytävän kalaportaaseen. Lappeenranta, Kalamarkkinat 15.–16.9. Jyväskylä, Wemmi – Ween maan wiljaa Lisää tapahtumista: www.ahven.net pienemmät. Lestijärvi, Muikkumarkkinat 31.8.–2.9. Riihimäki, Kansainväliset Erämessut 9.6. Tyypillisesti säännöstelypadon alapuolinen uoma on kesällä ja syksyllä lähes kuivillaan (pois lukien kalaportaan virtaama 1 m 3 /s). – 20.5. Kustavi, Lohimarkkinat 11. Merkittävin selittävä tekijä on säännöstelypadon kautta johdetut ohijuoksutukset, joita oli seurantakausien 2016 – 2017 aikana runsaasti. Pyhtää, Keihässalmen Suvimarkkinat 9.6. ja Kirsi, J. – 20.5. Tästä huolimatta Korkeakosken kalatie ei ole toiminut toivotulla tavalla. – 23.9. Pienempien virtaamien vuoksi kaloja on saattanut nousta enemmän Koivukosken haaraan. – 18.2. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 350/2017.. Imatra, Vuoksen Kalamarkkinat 19. Joensuu, Kalamarkkinat 14. Vaasa, Kalastuksen päivä/ Fiskets Dag 29.6.–1.7. Helsinki, Vene 18 Båt 13. Turku, Saaristolaismarkkinat 21. – 15.4. – 4.3. On myös muistettava, että jokeen nousevat emokalat ovat istukkaita ja patojen alapuolisilla alueilla kasvaneita luonnonkaloja, joiden nousuvietti patojen yläpuolisille alueille on heikko. Koululaisten kalabongausviikko 16.5. – 12.8. Rymättylä, Nuottasilakkamarkkinat 22. Helsinki, Valtakunnalliset kalastusaluepäivät 2. – 20.5. Sen sijaan kalat näyttävät suosivan Koivukosken säännöstelypadon kalatietä nousureittinään. Vaasa, Silakkaja siikamarkkinat 7. Nähtäväksi jää, miten Korkeakosken kalamäärät muuttuvat virtaamajaon normalisoituessa ja voidaanko kalaportaan säädöillä vaikuttaa nousukalamääriin. Säännöstelypadon kalatien virtaamaa panttaamalla ja pulssittamalla alapuolelle nousseet lohet ja taimenet saataisiin todennäköisesti tehokkaasti nousemaan padon yläpuolelle niinäkin vuosina, jolloin ohijuoksutuksia ei muuten tehtäisi. Rovaniemi, Lapin Erämessut 12. Jyväskylä, Keski-Suomen kalaja kevätmarkkinat 25. Lisää aiheesta: Raunio, J. Taivassalo, Silakrysäys 15.7. – 20.5. – 7.7. Kemi, Kalamarkkinat 7. Lyhytkin ohijuoksutus säännöstelypadon kautta näkyy joidenkin tuntien viiveellä kalojen nousuna kalaportaaseen. Kolari, Lohimarkkinat 30.6.–1.7. Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 30 30 TAPAHTUMIA 9. – 13.5. – 23.3. – 16.9. 2017. Helsinki, Go Expo 3.3. Jyväskylä, Wemmi – Kevätmarkkinat 27. Voimalan kalaportaaseen nousee vuositasolla yhteensä vain joitakin kymmeniä lohia ja taimenia. Vaellussiika ei näytä kelpuuttavan Kymijoen teknisiä kalateitä, joten sen lisääntyminen on nykytilanteessa pitkälti patojen alapuolisten lisääntymisalueiden varassa. Kaskinen, Kalarantapäivä 30.6.–1.7. Rauma, Silakkamarkkinat 21.–22.9. Oripää, OKRA 7.7. – 22.4. Ohtakari, Kalajuhlat 4.8. Helsinki, Koskipäivä 25.8. – 20.5. Tampere, Kalamarkkinat 5.5. –15.2. Helsinki, Kalaviikko 13. Pori, Silakkamarkkinat 7. Kuopio, Kalaryssäys 14. Lahti, Kalamarkkinat 15. Koivukosken kalaportaiden toimivuudessa näyttäisi seurantatulosten perusteella olevan selviä eroja. Forssa, Kalamarkkinat 10. Imatra, Eräja eväsmessut 22.9. Vuosienvälinen vaihtelu kalamäärissä on ollut melko suurta. Lieksa, Vuonislahden muikkumarkkinat 22. – 8.9. Valtakunnallinen kalastuspäivä 18. Luonnonkierron elpyessä patojen yläpuolisilla alueilla voi Korkeakosken kalaportaaseen nousta tulevina vuosina runsaammin kalaa. Samanlaisia tuloksia saatiin jo 1990-luvun alun ensimmäisissä seurannoissa. Heinola, Kalamarkkinat 25.8. Joensuu, Kalamarkkinat 19. – 26.5. – 13.5. Kitee, Puruveden muikkumarkkinat 6.-8.7. – 16.9. Vaelluskalojen määrän arviointi Kymijoen Koivukosken ja Korkeakosken kalateissä vuonna 2016. – 10.6
17 € 19 €. Terä 196 mm. Kahva pitävä ProGrip. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net 16 € Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi ahvenen fileointiin. Kahva pitävä ProGrip. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi kuhan ja siian fileointiin. Fileointiveitsi Frosts Erinomainen veitsi hauen ja kirjolohen fileointiin. Terä 160 mm. Terä 212 mm. Suomen Kalastuslehti 2 • 2018 31 Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto Puh. Kahva pitävä ProGrip
Kalatalouden Keskusliitto (09) 6844 590 kalastus@ahven.net www.ahven.net Pyydysmerkki 2018 Uuden kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. Materiaali vedenkestävä, synteettinen ja luja TYVEK, jolle on helppo kirjoittaa lain vaatimat kalastajan nimija yhteystiedot vedenkestävällä tussilla tai lyijykynällä. Pyydysmerkin hinta 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 € TEE ITSE JA TILAA: www.ahven.net/pyydysmerkit