Suomen Kalastuslehti 2 • 1 2/2019 Vapaa-ajankalastus Saimaalla
Mainostaja!. Tehtävässä voi osapuolena olla paitsi henkilö, myös yhteisö, yhtiö tai yhdistys. Päätös tehdään huhtikuun loppuun mennessä. Edellytämme, että hakijalla on tuntemus kalatalousasioista, vesienhoidosta, hallinnosta, hanketoiminnasta ja kyseisestä vesialueesta. 0400 191 530 KUHAN JA MATEEN Haukiveden kalatalousalue hakee TOIMINNANJOHTAJAA Vesialue on n. Vapaamuotoinen hakemus palkkatoiveineen tulee toimittaa viimeistään 29.3.2019 osoitteeseen Sahaajankatu 20 A 22, 00880 Helsinki. Käytä tila hyväksesi ja tavoita vesialueiden päättäjät. 2 • Suomen Kalastuslehti 2 vk-poikasia istutuksiin tai jatkokasvatukseen keväälle 2019. Toimi on osa-aikainen ja sen hoitaminen vaatii hyvää yhteistyökykyä. 50 000 ha kauneinta Saimaata Savonlinnasta Varkauteen. Tehtävään valitulta edellytetään: • kalatalousalan koulutusta • taloushallinnon ja hallintokäytäntöjen osaamista • olemassa olevaa kontaktiverkkoa kalatalouskenttään • suomenkielen erinomaista ja ruotsinkielen hyvää osaamista Koeajan pituus on 3 kuukautta. 0400 850 437 TAVOITA PÄÄTTÄJÄT! Tämä ilmoitustila maksaa vain 100 € + alv. 0400 803 972. Lisätietoja antaa Helsinki-Espoon kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Hannu Lehtonen p. Lisäksi toiminnanjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Terveyslupanumeroni 171. Tmi Petri Gösman kuha@aanekoskelainen.com p. Työpaikkailmoitus Helsinki-Espoon kalatalousalueen hallitus hakee osa-aikaista toiminnanjohtajaa vakituiseen tehtävään. Hakemukset palkkiotoivomuksineen on toimitettava 12.4.2019 mennessä joko kirjeenä osoitteella Haukiveden kalatalousalue, Sakari Sallinen, Rauvantaipaleentie 66, 58140 Ahvensalmi tai sähköpostitse osoitteeseen saku.sallinen@luukku.com. Hän muun muassa vastaa siitä, että kalatalousalueen kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Valitun hakijan kanssa tehdään toimeksiannon luonteinen sopimus. Lisätietoja antaa kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Sakari Sallinen, puh. Toiminnanjohtaja hoitaa kalatalousalueen juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti
Riku Helisevä. Suomen Kalastuslehti 2 • 3 Sisältö 10 Saimaan vapaa-ajankalastus 16 Norpparajoitukset 20 Kalastuksenvalvonnan tuloksia 24 Tarkempaa tietoa sisävesikalastuksesta 28 Silakassa havaittu loismatoja 30 Silakka kertoo muutoksesta 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 37 Kalat numeroina 39 Seuraavassa numerossa 10 28 RI KU H EL IS EV Ä JO H AN N ES SA H LS TE N VA KI O PA LS TA T SH U TT ER ST O CK KANNEN KUVA Vapaa-ajankalastaja Saimaalla
Sininen kaulanauha turvalukituksella. Hinta: 6 € KALASTUKSENVALVOJAN LAKKI Kalastuksenvalvojan lakki lämpimiin keleihin. Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN KORTTIKOTELO Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 18 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Kalatalousalueiden järjestäytyminen jäi kesken ainoastaan Tornio-Muoniojoen sekä Ounasjoen kalatalousalueilla. Hyljetuotteiden EU-kauppakiellon purkaminen on myös vähintään epävarmaa ja ainakin kaukana tulevaisuudessa. Tälle vuodelle kalamiehille ja -naisille on luvassa paljon jutunjuurta vapaa-ajan kalastukseen liittyen. Vesa Karttunen. Alueellisen kalatalousneuvonnan ja ELY-keskusten yhteistyö kokousten loppuun viemiseksi sujui mallikkaasti. Nähtäväksi jää, voittaako köydenvedon kotimaisen kalan tarjoajat vai tarjonnan vastustajat. Kalastusrajoituksista huolimatta noin puolet alueen pyyntivuorokausista oli verkkopyyntiä ja puolet alueen vapaa-ajan kalastajista pitää kalastusta edelleen tärkeänä tapana hankkia ruokaa. Kalatalousalueiden alkutaipaleeseen palataan Suomen Kalastuslehdessä lukuisia kertoja tulevaisuudessa. Elinkeino on ottanut asetusehdotuksen hyvin myönteisesti vastaan, mutta sosiaalisessa mediassa suojeluväki on nostattanut pyhää sotaa aiheesta. Etelärannikolla avovesikausi on alkanut ja pohjoisessa pyydetään vielä täyttä päätä jään alta. LAUSUNTOKIERROKSELLA ON asetusehdotus, jonka mukaan voitaisiin myöntää avustusta kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle vahinkoja aiheuttavien harmaahylkeiden poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Pyydyksiltä ja viljelykasseilta ammuttujen hallien hallittu loppukäsittely ilman kalatalousyrittäjälle aiheutuvia lisäkustannuksia kuulostaa oikein hyvältä ajatukselta. Saimaalla perinteinen kotitarvekalastus on vielä voimissaan. Uusi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia sekä vapaa-ajan kalastajan profiilitutkimus ovat valmistumassa. KALATALOUSALUEIDEN ENSIMMÄINEN kokouskierros on pidetty. Hylkeiden haittavaikutuksia ei käy kiistäminen ja ne ovat käytännössä moninkertaisia Luonnonvarakeskuksen minimiarvioihin verrattuna. Tässä lehdessä pääsette tutustumaan monimuotoiseen vapaa-ajan kalastukseen Saimaan alueella. Suomen Kalastuslehti 2 • 5 Kevään korvalla PÄÄKIRJOITUS 8.2.2019 Alueellisen kalatalousneuvonnan ja ELY-keskusten yhteistyö kokousten loppuun viemiseksi sujui mallikkaasti.” KEVÄTPÄIVÄN TASAUS on juuri kunnialla ohitettu. Näillä alueilla jäätiin odottamaan kalastuslakiin tehtäviä korjauksia paikallisten koskitilojen edustusoikeuden turvaamiseksi
Uhanalaisimmat kalat ovat edelleen äärimmäisen uhanalaisiksi luokitellut Saimaan alueen nieriä ja järvilohi sekä merialueen harjus ja ankerias. Vuonna 2017 rannikkokalastusta harjoitti Suomessa 1 089 yritystä ja niiden keskimääräinen liikevaihto oli noin 6 900 euroa. Kokonaistuotot kasvoivat edellisvuodesta noin 0,4 miljoonalla eurolla 9,1 miljoonaan euroon. Nettotulos oli noin viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2016. Meritaimenen tila on hieman parantunut, mutta lohikalojen tilanne on kaiken kaikkiaan heikko. Uusimman arvion mukaan arvioiduista 75 kalalajista tai ekologisesta muodosta 12 (16 %) on uhanalaisia. Kustannusten kasvu johti edellisvuotta suuremmasta liikevaihdosta huolimatta kannattavuuden heikkenemiseen. 6 • Suomen Kalastuslehti 2 LYHYET SAAMELAISET SAIVAT KALASTAA LUVATTA Lapin käräjäoikeus totesi 6.3.2019 päätöksessään, että ilman Metsähallituksen kalastuslupaa Vetsijoella vieheellä ja vavalla kalastaneet neljä saamelaista sekä Utsjoella verkolla lohta rauhoitusaikana kalastanut saamelainen eivät ole syyllistyneet luvattomaan pyyntiin, koska perustuslaki turvaa alkuperäiskansalle oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Lisäksi mateen ja kampelan tila on heikentynyt. SUOMEN LAJIEN PUNAINEN KIRJA 2019 Suomen lajien uhanalaisuus on arvioitu viidettä kertaa. Metsähallitus 6.3.2019 Rannikkokalastuksen kannattavuus heikkeni Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoamien tietojen mukaan rannikkokalastuksen liikevaihto vuonna 2017 oli 7,6 miljoonaa euroa eli noin puoli miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016. Punaisen kirjan verkkopalvelun osoite: https://punainenkirja.laji.fi/ TA PI O G U ST AF SS O N
Kannattaa saapua tutustumaan viimeisiin innovaatioihin, hyväksi todettuihin köytäntöihin, koneisiin ja laitteisiin sekä kuulemaan tuoreimmat uutiset alan kehitäjiltä ja käyttäjiltä. Eniten lajeja kerännyt luokka voittaa jokaiselle oppilaalle kalastusvälineet kesäksi. Arvottavat palkinnot ovat yhtä hienoja kuin voittajille lahjoitettavat. Rahallisesti mitattuna suurimmat kalastukselle aiheutuneet vahingot koskivat siian-, lohenja kuhankalastusta. Suomen Kalastuslehti 2 • 7 LYHYET KOULULUOKKIEN KALABONGAUSKISA Valtakunnallisen kalastuspäivän kanssa samalla viikolla 13.–19.5. Näytteilleasettajille tapahtuma on ilmainen. Lisäksi kaikkien osallistuneiden luokkien kesken arvotaan kalastusvälineitä. TA PI O G U ST AF SS O N AMMATTIKALASTUSMESSUT PARAISILLA Ammattiopisto Livia järjestää Ammattikalastusmessut Paraisilla 30. Kannattaa aktivoida lähiseudun opettajia ja oppilaita osallistumaan kisaan vaikka Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtuman yhteydessä. Lisää kisasta: https://ahven.net/ kalastus/koululuokkien_kalabongauskisa/ Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2017 hylkeiden aiheuttamat rahalliset vahingot kaupallisille kalastajille olivat noin 350 000 euroa ja kalankasvattajille noin miljoona euroa. Vahinkojen määrää on vaikea arvioida kalastajien ilmoitusten perusteella, koska vahingoitetusta kalasta ei aina jää pyydykseen selvästi havaittavia jäännöksiä eivätkä kalastajat aina tee ilmoitusta kärsimistään saalisvahingoista. Perjantaina järjestetään messutapahtuman yhteydessä kalatalousseminaari ajankohtaisista teemoista. – 31.8. Luonnonvarakeskuksen julkaisema arvio on minimiarvio todellisten vahinkojen määrästä. Tiedot perustuvat kalastajien ja kalankasvattajien jättämiin vahinkoilmoituksiin. järjestetään koululuokkien välinen Kalabongauskisa. Kisassa on tarkoitus pyydystää koko luokan voimin viikon aikana mahdollisimman monta eri kalalajia. Sen ohella, että hylkeet vaurioittavat saalista, ne voivat myös karkottaa kaloja ja saattavat pakottaa kalastajan keskeyttämään tai lopettamaan kalastuksen. Lisäksi perjantaina on luvassa iltajuhla klo 19 alkaen.
8 • Suomen Kalastuslehti 2 LYHYET RAPALA RAHASTON APURAHAT HAUSSA Rapala Rahasto julistaa avoimesti haettavaksi 300 . He kertovat nuorten sanoin, mitä kaikkea kalastus on. Opetusvideon tekoon saatiin tukea Rapala Rahastolta ja kalastonhoitomaksuvaroista.. päivä toukokuuta. Kalatalouden Keskusliitto ja Kalastajan Kanava ovat toteuttaneet peruskouluille suunnatun Kalastus, enemmän kuin harrastus -opetusvideon, jossa asiaan pureutuvat 12-vuotias Helmi Kettunen ja 15-vuotias Arttu Peltonen. Kalastusvälinelahjoitusten arvoisiksi hyviksi teoiksi lasketaan puolestaan tilaisuudet, joissa tarjotaan lapsille, nuorille ja muille erityisryhmille mahdollisuutta tutustua kalastusharrastukseen ja syventää siihen liittyviä tietoja ja taitoja. Lieksalaiskalastajan epäillään kalastaneen ja ottaneen saaliiksi rasvaevällisiä järvilohia ja -taimenia kalastuslain ja -asetuksen vastaisesti. Nuoret kertovat kalastavansa, koska se on jännittävää ja siitä saa hyviä fiiliksiä. Mahdollinen laiton kalastus ja samanaikainen suojelu kärkihankkeineen ovat herättäneet paljon keskustelua. Tukea hyville teoilleen voivat hakea esimerkiksi osakasja hoitokunnat, kalastusseurat ja -piirit, vesien tai luonnon hoitoja suojeluyhdistykset, paikalliset yhteisöt ja talkooporukat. Karjalainen 22.2.2019 Nuorille kalastus on jännittävää Kalastavien nuorten mukaan kalastaessa oppii paljon muutakin hyödyllistä. Maksimirangaistus kalastusrikoksesta on kaksi vuotta vankeutta. 3 000 euron arvoisia apurahoja. Itä-Suomen syyttäjänvirasto on nostanut jutussa syytteen kalastusrikoksesta. LIEKSAN KOHUTTU KALASTUS KÄRÄJILLE Lieksan poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan liittyen paljon kohua saaneeseen kalastusrikosepäilyyn. Rahasto on jo vuosien ajan tukenut paikallisesti merkittäviä, kestävän kehityksen mukaisia kalavesien kunnostustoimia sekä edistänyt samaan päämäärään tähtääviä tieteellisiä tutkimuksia ja muita esivalmisteluja eri puolilla maatamme. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus käsittelee asiaa 28
Jokialueelta kaupallisessa kalastuksessa pyydettyjen Itämerestä peräisin olevien lohien ensimyynti on sallittu vain sellaisille kaupallisille kalastajille, jotka ovat ilmoittaneet elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle aikovansa kyseisenä vuonna harjoittaa lohen kaupallista kalastusta jokialueella. Tarkempaa ohjeistusta vuosi sitten keväällä voimaan tulleista kaupallista kalastusta koskevista säännöksistä löytyy ministeriön tiedotteesta täältä: https://wp.merijakalatalous.fi/ wp-content/documents/Tiedote_kalastajille.pdf. Sovellus löytyy osoitteesta https://saalisilmoitus.mmm.fi. Jokialueella kaupallisessa kalastuksessa saadut lohet on merkittävä ELY-keskukselta saadun tunnisteen avulla. Luonnonvarakeskuksen julkaisema opaskirja Kalavarojen käyttö ja hoito tarjoaa tietoa ja suosituksia näiden kalastuslain keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. TA PI O G U ST AF SS O N LOHENKALASTUKSEN ENNAKKOILMOITUKSET SÄHKÖISESTI Viime kesänä aloitettu lohenkalastuksen ennakkoilmoitusmenettely ruuhkautti pahoin Rajavartiolaitoksen kalastuksenseurantakeskuksen puhelimen. Maaja metsätalousministeriö toivoo mahdollisimman monen lohen kaupallisen kalastajan ottavan tänä vuonna käyttöön tarkoitusta varten tehdyn sähköisen sovelluksen. Suomen Kalastuslehti 2 • 9 LYHYET ODOTETTU TIETOPAKETTI ON ILMESTYNYT Miten varmistetaan, että kalastus on kestävää. ELY-keskus lähettää vuosittain ilmoituksessa ilmoitetun tarvittavan määrän tunnisteita ilmoituksen tehneelle kaupalliselle kalastajalle. Kaksiosainen tietopaketti on saatavilla verkkojulkaisuna ja painotuotteena. Ruotsinkielinen versio julkaistaan syksyllä 2019. Miten kalalajit ja kalakannat pidetään monimuotoisina ja elinvoimaisina
10 • Suomen Kalastuslehti 2 Saimaan vapaa-ajankalastus TEKSTI IRMA KOLARI, PÄIVI ESKELINEN JA ESA HIRVONEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA RIKU HELISEVÄ
Suomen Kalastuslehti 2 • 11 Verkkopyynti avovesikautena sekä onkiminen ja vetouistelu ovat tärkeimpiä pyyntimuotoja Saimaan vapaa-ajankalastajille. Kesämökkiläiset ovat iso ja aktiivinen kalastajaryhmä kesäisellä Saimaalla.
Valtakunnallisissa tilaston mukaan noin kolmannes suomalaisista harrasti kalastusta vuonna 2014, mikä on sama osuus kuin tämän kyselyn vastaajajoukossa. Vapaa-ajankalastajia arvioitiin olevan noin 50?000. Vesien lähellä asuville seisovien pyydysten käyttö on luontevaa. 12 • Suomen Kalastuslehti 2 L uonnonvarakeskus (Luke) selvitti vapaa-ajankalastusta Saimaalla postija nettikyselyllä. Tällaisia asuntokuntia oli yhteensä 78?000, joista kyselyyn poimittiin 13?776 asuntokuntaa. Kyselyn saaneista vastasi 39 %. 50 100 150 200 Maalaiset Kaupunkilaiset Mökkiläiset Py yn tiv rk H Heeiinnääkkuuuu 50 100 150 200 Maalaiset Kaupunkilaiset Mökkiläiset Py yn tiv rk LLooppppuuvvuuoossii,, 11..88..--3311..1122.. Vapaa-ajanasunnon omistavat asuntokunnat kalastivat ahkerimmin. Verkkokalastus suosittua Saimaalla Eri kalastajaryhmien pyydysten käyttö kausittain (tuhansina pyyntivuorokausina). 50 100 150 200 Maalaiset Kaupunkilaiset Mökkiläiset Py yn tiv rk RRaajjooiittuusskkaauussii,, 1155..44..--3300..66.. Sen tuloksia sisällytettiin sopivilta osilta tämän tutkimuksen tuloksiin. Kysely kohdistettiin Saimaan lähialueen asuntokunnille sekä alueella vapaa-ajanasunnon omistaville, mutta muualla asuville asuntokunnille. Tutkimuksessa selvitettiin kalastajien, pyynnin ja saaliin määriä, kalastuksen alueellista ja vuodenaikaista jakautumista sekä kalastuksen merkitystä harrastuksena. Maalaiset kalastivat verkoilla ja katiskoilla enemmän kuin kaupunkilaiset ja mökkiläiset. Eniten kalastettiin verkoilla Pyyntivuorokausia kertyi Saimaan vapaa-ajankalastuksessa vuoden aikana lähes 4 miljoonaa, ja noin puolet pyyntivuorokausista oli verkkopyyntiä. Maaseudulla asuvista asuntokunnista vajaassa kolmanneksessa ja kaupungeissa asuvista noin viidenneksessä kalastettiin. Liki puolessa niistä kalastettiin. Maaseudun asukkaat kalastivat eniten, lähes puolet koko pyyntiponnistuksesta. Etelä-Saimaa ei ole mukana tarkastelussa. Saimaan kalastajajoukko jakautui kolmeen osaan, kolmannes asui maaseudulla, kolmannes kaupungeissa ja kolmannes oli vapaa-ajanasukkaita. Saimaan kalastajajoukko jakautui kolmeen osaan Kalastusta harrastettiin Saimaalla noin 26?500 asuntokunnassa, mikä oli noin kolmannes koko kohdejoukosta. Saimaan etelärannan taajamat, Lappeenranta ja Imatra, jäivät kyselyn ulkopuolelle, koska Etelä-Saimaalta oli tehty kalastuskysely koskien vuotta 2012 (Tiitinen 2014). Verkot Vapapyydykset ja siimat Katiskat ja rysät. 200 400 600 Maalaiset Kaupunkilaiset Mökkiläiset Py yn tiv rk TTaallvvii,, 11..11..--1144..44.. Kysely koski ajanjaksoa 15.?4.?2014?–?14.?4.?2015
Saimaa jaettiin kyselyä varten 15 osa-alueeseen.. Verkkokalastus painottui heinäkuuhun, loppusyksyyn ja talviaikaan. Saimaalla tärkeimmät verkkokalastusalueet olivat eteläinen Suur-Saimaa, Pihlajavesi ja Puruvesi. Saimaalla kalastettiin keskimäärin 5,3 verkkovuorokautta hehtaaria kohti. Pinta-alaa kohti verkkokalastusta harjoitettiin eniten eteläisellä Suur-Saimaalla (alue 14 kartassa), Luonterilla (alue 10), Yövedellä (alue 12) ja Mikkeli-Louhivesi -alueella (alue 11). Suomen Kalastuslehti 2 • 13 Kesäasukkaiden kalastus näkyi heinäkuussa. Kyselykautena 2014?–?2015 edellytykset muikun verkkopyynnille olivat Verkkokalastuksen määrä, verkkovuorokausina hehtaaria kohti, Saimaan osa-alueilla. Kun vuosi jaettiin neljään jaksoon (alkutalvi 1.?1.?–?14.?4., rajoituskausi 15.?4.?–?30.?6., heinäkuu, loppuvuosi 1.?8.?–?31.?12.), mökkiläiset kalastivat heinäkuussa enemmän verkoilla kuin paikalliset maaseudulla asuvat kalastajat. Suomen toiseksi suurimmalla järvellä, Päijänteellä, verkkopyynnin määrä oli samaa luokkaa, 5,8 verkkovuorokautta hehtaarille vuonna 2011 (Havumäki ja Ranta 2011). Verkkokalastuksen määrään avovesikautena vaikuttaa suuresti muikun määrä ja sopivuus kokonsa puolesta verkkopyyntiin
+ 4 liitettä. Suurimmat saaliit saatiin keväällä ja alkukesästä. Kalastus oli tärkeämpi harrastus Saimaan alueella kalastaville kuin koko maassa yleisesti ottaen. & Moilanen, P. 100 200 300 400 500 Rajoituskausi Heinäkuu Loppuvuosi Talvi SSaa aall iiss ,, ttoo nnnn iiaa Muut Made Muikku Kuha Hauki Ahven. Valtakunnan tasolla on havaittu, että kalastajamäärän pienentyminen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä johtui ennen kaikkea siitä, että sellaiset kalastajat, joille kalastus ei ole kovin tärkeä harrastus, luopuivat kalastuksesta (Eskelinen ym. Vapakalastusvälineitä käytettiin keskimäärin 2,5 pyyntivrk/ha ja katiskoita 1,6 pyyntivrk/ha. Uistelu keskittyi kaupunkien lähivesille. http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-592-9. Kalastus oli erittäin tai melko tärkeä harrastus noin puolelle alueen vapaa-ajankalastajista, tärkeämpää paikallisille asukkaille kuin kesämökkiläisille. Eskelinen, P., Ahvonen, A., Auvinen, H., Heikinheimo, O., Moilanen, P., Mäki-Petäys, A., Orell, P., Parmanne, R., Raitaniemi, J., Rask, M., Ruuhijärvi, J., Salmi, P., Salminen M. 2013. Saimaan länsiosissa paremmat kuin muualla. & Vähä, V. Havumäki, M. 2018. Noin puolelle se oli myös tärkeä tapa hankkia ruokaa. & Ranta, T. Varsinkin kevätkutuisia, perinteisen kevätpyynnin lajeja, ahventa, haukea, lahnaa ja muita särkikaloja, saatiin keväällä ja alkukesästä enemmän kuin muina aikoina. Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajankalastus [verkkojulkaisu]. Tiitinen, V. Saimaan vapaa-ajankalastajien saaliit (tonnia) pyyntikausittain ja lajeittain. 55 s. 14 • Suomen Kalastuslehti 2 Kalastuksesta haettiin virkistystä ja se mahdollisti yhdessäolon perheen tai ystävien kanssa. Helsinki: Luonnonvarakeskus [viitattu 26.10.2016]. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Lähes puolet Saimaan kalansaaliista saatiin verkoilla (1,9 kg/ha). Maaseudulla asuvat kalastajat saivat noin puolet verkkosaaliista. Muut lajit sisältävät mm. 2013). Lappeenranta. Vapaa-ajan kalastus Saimaalla 2014– 2015. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 32/2018. Vapaa-ajan kalatalous Suomessa .RKTL:n työraportteja 6/2013.54 s. 2013). Kalasto ja kalastus Etelä-Saimaalla vuonna 2012. Päijänteellä verkkosaalis oli hieman pienempi kuin Saimaalla, keskimäärin 1,4 kg/ha (Havumäki ja Ranta 2011). Päijänteen kalastustiedustelu 2011. 39 s. Samat lajit ovat yleisimpiä saalislajeja kaikkialla Suomessa. Pohjois-Päijänteen kalastusalue, Eteläja Keski-Päijänteen kalastusalue. Kaikista suomalaisista vapaa-ajankalastajista noin 14 % piti kalastusta lähes tärkeimpänä tai melko tärkeänä harrastuksena vuonna 2010 (Eskelinen ym. Saantitapa: http://stat.luke.fi/ vapaa-ajankalastus-2014_fi. Kyselykaudella 2014?–?2015 oli keväisen verkkokalastuskiellon ulkopuolella laajempia alueita kuin nykyään, uusien rajoitusten tultua voimaan keväällä 2016. 2014. Saalista noin 1,6 miljoonaa kiloa Saimaan vapaa-ajankalastajien saalis oli noin 1,6 miljoonaa kiloa (4 kg/ha) ja tärkeimmät saalislajit olivat ahven, hauki ja kuha. Uistimilla pyydettiin 24 %, katiskoilla 14 %, onkimalla ja pilkkimällä 14 % kokonaissaalista. Muikun sijoitus tärkeimpien saalislajien listalla vaihtelee, kuten muikkukannatkin. Lisätietoja: Kolari, I., Eskelinen, P., Auvinen, H., Hirvonen, E., Jounela, P. Julkaisematon raportti. Kalastus on tärkeä harrastus Saimaan vapaa-ajankalastajilta kysyttiin myös kalastuksen merkitystä harrastuksena muihin harrastuksiin verrattuna. lahnan, siian, taimenen ja järvilohen
Kalastonhoitomaksuista kertyneet varat käytetään kalastuslain mukaisesti vapaa-ajankalastusta ja kalavesien hoitoa edistäviin hankkeisiin, kalatalousalueiden toimintaan, neuvontapalveluiden järjestämiseen, vesialueen omistajille maksettaviin korvauksiin sekä kalastonhoitomaksun kantoja rekisterikuluihin. Kalastonhoitomaksukertymän kehitys vuosina 2002-2018 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 7 000 000 8 000 000 9 000 000 10 000 000 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18. Kertymän kasvu johtui kalastonhoitomaksun hinnan noususta vuoden 2018 alusta. Maksuista kertyi yhteensä 8,6 miljoonaa euroa jaettavaksi kalatalouden edistämiseen. Suomen Kalastuslehti 2 • 15 Kalastonhoitomaksuista kertyi 8,6 miljoonaa euroa SH U TT ER ST O CK LUPATYYPPI 2017 2018 VUOSI (45 €) KPL 192 891 174 324 7 VRK (15 €) KPL 36 364 34 575 1 VRK (6 €) KPL 26 749 32 390 YHTEENSÄ € 8,1 M€ 8,6 M€ Kalastonhoitomaksuja lunastettiin viime vuonna yhteensä 241 289 kappaletta, joista vuosilupia oli 174 324 kappaletta
16 • Suomen Kalastuslehti 2 Norpparajoitukset Tyytyväisyys saimaannorpan suojelun vuoksi asetettuihin kalastusrajoituksiin on kasvanut 2010-luvulla. Seuraavaksi tulivat onkiminen ja uis. Myös käsitys norpan uhanalaisuudesta on yleistynyt ja luottamus Metsähallituksen norppakanta-arvioon on vahvistunut. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat norpan keskeisen esiintymisalueen kymmenen osakaskunnan vesialueiden osakkaat, niin vakituiset asukkaat kuin vapaa-ajanasuntojen omistajatkin. L uonnonvarakeskus (Luke) selvitti saimaannorpan esiintymisalueen vesialueiden omistajille suunnatussa kyselyssä kalastuksen muutoksia, muutosten syitä, kalastusrajoitusten vaikutuksia sekä suhtautumista saimaannorppaan ja sen suojeluun. Verkkokalastus on edelleen tärkeä kalastusmuoto Sekä Saimaan vapaa-ajankalastajat että vedenomistajat pitivät verkkokalastusta avovesiaikaan tärkeimpänä pyyntimuotona. Tutkimus kosTEKSTI IRMA KOLARI, PÄIVI ESKELINEN JA ESA HIRVONEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA MERVI KUNNASRANTA, LUONNONVARAKESKUS ki vuotta 2016 ja se tehtiin posti-, nettija puhelinkyselynä. Kysely lähetettiin 1?802 vedenomistajalle, ja vastausprosentti oli 61 %. Näkemyksiä verrattiin vuonna 2010 tehtyyn vastaavaan kyselyyn
Kalastustavat näyttävät muuttuvan hitaasti. Maaseudun ja taajamien asukkaat ja mökinomistajat eivät tässä suhteessa eronneet toisistaan. Enemmistö on tyytyväisiä kalastusrajoituksiin Noin puolet laajaan vapaa-ajankalastuskyselyyn vastanneista Saimaan alueen asukkaista ilmaisi näkemyksensä norpansuojelun takia annetuista kalastusrajoituksista. Kuvaukset kalastuksen muutoksista olivat samantapaisia jo vuotta 2010 koskeneessa kyselyssä. Pyyntimuotojen käyttö oli kuitenkin säilynyt ennallaan suurimmalla osalla vastaajista. Enemmistö kantansa ilmaisseista oli tyytyväisiä kalastusrajoituksiin. Runsas puolet mainitsi kalastuksen vähentyneen, vaikka edelleen noin kaksi kolmannesta vedenomistajista kalastaa. Vapaa-ajankalastajat mainitsivat verkkokalastuksen jonkin verran vähentyneen viime vuosina sekä vetoja heittouistelun lisääntyneen. Vedenomistajilta kysyttiin yleisemmin kalastusharrastuksen muutoksista ja niiden syistä. Kalastajat ottivat kantaa kalastusrajoitusten muutostarpeisiin kalastamattomia useammin, sillä kalastusrajoitusten koettiin vähentäneen verkkokalastusta 2010 2016 KALASTANEET KAIKKI KALASTANEET KAIKKI KANTA-ARVIO OIKEA 8 % 8 % 28 % 28 % NORPPA ON UHANALAINEN 49 % 48 % 65 % 65 % KALASTUS UHKAA NORPPAA 36 % 36 % 37 % 40 % Luottamus Saimaannorpan kanta-arvioon, uhanalaisuuteen ja käsitys kalastuksen aiheuttamasta uhasta norpalle.. Kalastuksen vähenemisen syyksi mainittiin useammin elämäntilanteen muutokset kuin norpan takia annetut kalastusrajoitukset. Vanhemmat kalastajat suosivat verkkokalastusta ja nuoremmat uistelua. Tällaisia muutoksia elämäntilanteessa olivat muun muassa ikääntyminen, sairaudet, ja kalakaverin puuttuminen. Suomen Kalastuslehti 2 • 17 telu
Myös näiden korvausten käytöstä päätetään osakaskunnissa. Omista harrastusvalinnoista halutaan pitää kiinni. Kalastuskyselyllä tuotettiin tietoa kalastuksen ja norpansuojelun yhteensovittamiseksi.. Vuonna 2016 voimaan tulleilla norpparajoituksilla (asetus 259/2016) rajoitusalue laajeni ja oli vuonna 2018 uudet vapaaehtoiset sopimukset mukaan lukien 2?300 km 2 . Omistajat ja kalastajat toteuttavat norpansuojelua Vesialueiden omistajat ja osakkaat, eli kalastusoikeuden haltijat, päättävät kalastuksen järjestämisestä ja ovat sen vuoksi tärkeä ryhmä saimaannorpan suojelun onnistumisen kannalta. Sen sijaan osakaskuntatoimintaan osallistuu vain pieni osa vedenomistajista. Myös Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö osallistui osahankkeiden rahoitukseen. Kalastusta harjoitMaaseudulla tai kaupungeissa asuvien ja mökinomistajien näkemykset norpansuojelun takia säädettyjen kalastusrajoitusten muutostarpeista. 18 • Suomen Kalastuslehti 2 ja myös saaliita. Vuonna 2016 tyytyväisiä oli jo kolmannes (34 %) omistajista, kun vuonna 2010 tyytyväisiä rajoituksiin oli viidennes (24 %) vedenomistajista. Ajatus verkkorajoituskauden jatkamisesta heinäkuun loppuun oli esillä nykyistä asetusta valmisteltaessa. Hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. Myös käsitys saimaannorpan uhanalaisuudesta on muuttunut 2010-luvulla. Käsitys kalastuksen aiheuttamasta uhasta norpille ei kuitenkaan ole muuttunut. Muutoksia kannattavat kalastajat haluaisivat vähentää ja kalastamattomat lisätä rajoituksia. Aktiivisia osakaskuntatoimijoita oli vain 8 % omistajista, silloin tällöin toimintaan osallistui viidennes, aktiivisimpia ovat itäsuomalaiset, yli 60-vuotiaat ja kalastuksen harrastajat. Norpan uhanalaisuuden hyväksyi jo selvä enemmistö vedenomistajista vuonna 2016. Myös enemmistö rajoituksiin kantaa ottaneista vesialueiden omistajista oli tyytyväisiä kalastusrajoituksiin, vaikka rajoituksia on tullut lisää. SAIMAANNORPPA-LIFE HANKE Tutkimus oli osa vuosina 2013–2018 toteutettua Saimaannorppa-LIFE (LIFE12NAT/FI/000367) hanketta, jota Euroopan Unioni rahoitti. Vuodesta 2011 osakaskunnille on maksettu kalastuksen vapaaehtoisesta rajoittamisesta korvauksina yhteensä lähes 2,4 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi vedenomistajilta kysyttiin keväällä 2017, onko heinäkuu heille tärkeää verkkokalastusaikaa. Pitkäjänteinen tiedotus on tuottanut tulosta. Tuolloin rajoituskautta ei jatkettu, mutta aihetta ei myöskään ole haudattu. Luottamus Metsähallituksen viralliseen norppakanta-arvioon on parantunut huomattavasti. Vedenomistajista kaksi kolmannesta kalastaa myös itse. Tyytyväisyys rajoituksiin on kasvanut 2010-luvulla
http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-326-6209. & Salmi J. Vapaa-ajankalastus saimaannorpan esiintymisalueella. Kalastaneista vedenomistajista 65 % piti muikkuverkkojen sallimista tarpeellisena ja verkkokalastajista vielä suurempi osa. Kalastusta harjoittaneista vedenomistajista 73 % ei ollut koskaan kalastanut muikkuverkoilla rajoitusaikana, verkkokalastajistakin vain 15 % useimpina vuosina. Lapsilta olivat katiskat kadonneet, joten tilalle annettiin uudet norppaturvalliset mallit, kertoo Kuivasen osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja Seppo Ukkonen. OSAKASKUNTA LAHJOITTI NUORILLE NORPPATURVALLISET KATISKAT Savitaipalelainen Kuivasen osakaskunta lahjoitti kolmelle nuorelle kalastajalle norppaturvalliset katiskat. Koska ennen vuotta 2016 vain muutamia norppia tiedettiin hukkuneen muikkuverkkoihin, keväällä 2016 sallittiin alle 22-millisten muikkuverkkojen käyttö myös verkkorajoitusaikana. Lisätietoja: Kolari, I., Eskelinen, P. Suomen Kalastuslehti 2 • 19 taneista vedenomistajista 46 % piti heinäkuuta tärkeänä verkkokalastusaikana. Verkkokalastajista 85 % piti heinäkuuta tärkeänä, muualla asuvista suurempi osa (95 %) kuin itäsuomalaisista (81 %). Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 43/2018. 2018. Savitaipalelaiset kalastajapojat Sulo Karhula, Lauri Karhula ja Tommi Purtonen kävivät kokoamassa katiskat yhdessä osakaskunta-aktiivien kanssa. Saimaan vedenomistajat ja norpansuojelu. Tulevien norpansuojelutoimien taustaksi vedenomistajilta kysyttiin, kuinka tärkeänä he pitivät muikkuverkoilla kalastamista kevään ja alkukesän verkkokalastuskiellon aikana ja olivatko he itse kalastaneet muikkuverkoilla huhtikuun puolen välin ja kesäkuun lopun välisenä aikana. & Hirvonen, E. 2011. Mutta muikun verkkokalastus keväällä ja alkukesällä oli kuitenkin melko harvinaista. EV A KO TT O N EN , LÄ N SI -S AI M AA N SA N O M AT. Salmi P. RKTL:n työraportteja 17/2011. 29 s. Vedenomistajien kanta norpan takia tehtyjen kalastusrajoitusten muutostarpeisiin vuonna 2016. Kolari, I., Hirvonen, E. Kuivasen osakaskunta on jakanut norppaturvallisia katiskoita alueellaan myös muille halukkaille
Yleisimmistä pyyntimuodoista useimmin tiedot puuttuivat katiskakalastuksessa. Selvästi yleisin rike – noin kolmanneksen osuudella kaikista rikkomuksista – oli kalastajan yhteystietojen puuttuminen. Toiminnan vaikuttavuuden ja ongelmakohtien esilletuomiseksi tilastot toimivat hyvinä mittareina ja ovat apuna tiedotuksessa ja valvonnan suunnittelussa. Katiskakalastajat pääsivät laiminlyöntilistan kärkeen myös tässä kategoriassa; vuonna 2018 huomautettavaa 27 % tapauksista. Vuonna 2018 tarkastuksia tehtiin huomattavasti enemmän; koko maassa tavattiin 3?210 kalastajaa ja 9?879 pyydystä. Vuonna 2017 koko maassa tarkastetuista kalastajista 7,8 % ja pyydyksistä 5,4 % oli vailla paikallisia lupia tai sitten kalastajalta puuttui valtion kalastonhoitomaksu. Yhteystiedoissa eniten puutteita Pyydysten merkinnöissä on edelleen eniten huomautettavaa, vaikka tätä koskevat uudet pykälät säädettiin jo vuosia sitten ennen muuta kalastuslain kokonaisuudistusta. Vuosina 2017?–?2018 valvojat kohtasivat kaikkiaan yli 200 kalastajaa, joilta puuttui kalastonhoitomaksu. Vuonna 2018 valvontatapahtumiin osallistui 86 kalastuksenvalvojaa ja järjestelmään kirjattiin yhteensä 5?769 valvontatapahtumaa (3?117 tapahtumaa vuonna 2017). Yhteystietojen puuttuminen ja pyydysten puutteellinen merkintä olivat yleisimmät kalastuksenvalvonnassa havaitut rikkomukset vuosina 2017?–?2018. Suomen Kalastuslehti 2 • 21 N ykyaikaisen tekniikan käyttöönotto on helpottanut ja nopeuttanut kalastuksenvalvonnan raportointia. TEKSTI JA KUVA ISMO KOLARI, PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS. Heitä tarkastettiin 2?807 kappaletta vuonna 2018. Vuonna 2018 yli 3?000 verkkoa tarkastaneet valvojat havaitsivat vain kolmessa tapauksessa solmuvälimääräysten rikkomista. Tilastot perustuvat sähköisen valvontatyökalun eli Kalastuksenvalvoja-palvelun käyttäjätilastoihin. Vapakalastajilla valtion kalakortin, paikallisen luvan tai molempien puuttuminen oli suhteessa yleisintä. Viileä avovesikausi 2017 karkotti kalastajia, kun taas viime kesänä sää helli kalastajia – tosin ajoittain ehkä vähän liiankin helteisenä. Monessa tapauksessa kysymyksessä oli kalastusoikeuden ylitys eli paikalliset luvat oli kyllä hankittu, mutta pyyntivälineitä oli vedessä liikaa. Luvat kunnossa 95 %:sti Maksujen lunastaminen on nykyään helppoa, kun luvat saa monille lupa-alueille kätevästi netistä. Tarkastetuissa rapumerroissa (18 %:ssa pyydyseristä) ja verkoissa (15 %) vastaavia puutteita esiintyi myös melko usein. Valvojat yhyttävät vesillä luonnollisesti eniten vapapyytäjiä. Yhtä selvänä kakkosena rikelistalla oli pyydysten vajavainen merkintä, kuten lippusalkojen puuttuminen. Kymmenet kalastajat käyttivät kalastuslain ja -asetuksen tai paikallisten määräysten kieltämää pyyntitapaa tai kalastivat alueella, jossa pyynti ei ole sallittua. Kalastusoikeuden haltijan asettamia verkkojen solmuvälirajoituksia noudatettiin kuitenkin erittäin hyvin. Pirkanmaan alueella valvontatapahtumista kertyi reilu tuhat kumpanakin vuonna. Seuraavassa on esitetty valvonnan tuloksia koko maan ja Pirkanmaan alueelta vuosilta 2017?–?2018. Vuonna 2018 valvojien läpikäymästä vajaasta tuhannesta katiskaerästä (1?781 tarkastettua katiskaa) yhteystietojen ilmoittaminen oli laiminlyöty 256 tapauksessa (27 %). Valvontatyökalun käyttäjiä tuli lisää, mutta kohtaamisten lisääntymiseen saattoi vaikuttaa myös keli. Palvelua on hyödyntänyt viime vuosina useita kymmeniä aktiivivalvojia eri puolilla Suomea. Kalastajat hoitavatkin lupa-asiansa kuntoon melko hyvin. Verkoissa (puutteita 12 %) ja rapumerroissa (8 %) merkinnät olivat useammin kunnossa. Valvojat tarkastivat 2?394 kalastajaa ja 7?517 pyydystä vuonna 2017. Kalastuskaudella 2018 lupa-asiat olivat paremmassa kunnossa; kalastajista 5,5 % ja pyydyksistä 4,1 % löytyi puutteita. Vuonna 2017 luvat kysyttiin 325 vetouistelijalta, joista Suurin osa kalastaa määräysten mukaisesti. Pyyntipaikan varaamisesta valvojat joutuivat huomauttamaan melko usein
Vuonna 2017 luvattomia verkkoja valvojat olivat kohdanneet kuitenkin selvästi enemmän (169 kpl ja 5,9 %). Kalastuskaudella 2018 katiskoista puuttui lupalappu syystä tai toisesta 2018 VAPAKALASTUS PYYDYSKALASTUS KALASTAJAT HEITTOKALASTUS PERHOKALASTUS VERTIKAALIJIGAUS VETOUISTELU KATISKA RAVUSTUS VERKKO TARKASTETTU KPL 1260 303 292 641 93 25 132 LUVAT/MAKSUT EI KUNNOSSA % 6,0 % 5,6 % 1,0 % 8,3 % 2,2 % 36,0 % 1,5 % MUUT ASIAT EI KUNNOSSA % 1,8 % 2,3 % 0,7 % 1,1 % 15,1 % 36,0 % 9,1 % PYYDYKSET TARKASTETTU KPL 1781 1579 3047 LUVATTOMIA PYYDYKSIÄ % 4,3 % 11,2 % 2,4 % MUUT ASIAT EI KUNNOSSA % 32,7 % 21,0 % 24,6 % Kalastuksenvalvonta-palveluun kirjatut yleisimpien pyyntitapojen tarkastukset ja havaittujen rikkeiden osuus vuonna 2018. 22 • Suomen Kalastuslehti 2 joka kahdeksannella oli maksuja maksamatta. Vuonna 2018 tavatuista 119 verkkokalastajasta vain kolmelta puuttui tarvittava valtion kalakortti. Havaittujen rikkomusten jakauma Kalastuksenvalvoja-palveluun tallennettujen valvontatapahtumien perusteella koko maassa ja Pirkanmaalla vuonna 2018. Myös perhoja heittokalastajilla luvat oli hankittu säntillisemmin vuonna 2018 (ongelmia 6 %) verrattuna vuoteen 2017 (9 %). Pyyntiin asetettuja verkkoja tarkastettiin 3?047 kpl, joista luvattomia oli vain 72 kpl. Verkkokalastajilla lupa-asiat ovat paremmassa kunnossa. Vuonna 2018 vetouistelijoita tarkastettiin tuplamäärä, ja lipsumista lupa-asioissa oli vähemmän (8,3 %). 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Alamittaista kalaa Ei valtion kalastonhoitomaksua Kalastusoikeuden ylitys (luvaton pyynti) Kielletty alue Kielletty alue (luvaton pyynti) Kielletty pyyntitapa Kielletty pyyntitapa (luvaton pyynti) Kielletty verkon solmuväli Luvaton pyynti Muu Pyydys väylällä Pyydysten puutteellinen merkintä Pyyntipaikan varaaminen Rauhoitusaika Yhteystiedot puuttuvat Pirkanmaa Suomi. Tarkastetuista vajaasta tuhannesta katiskasta luvattomia oli vain 1,1 % vuonna 2017
Rikosilmoitukset ja näyttömääräykset poliisille on mahdollista koostaa ohjelmasta heti valvontatapahtuman yhteydessä tai myöhemmin verkkopalvelusta. Lievissä tapauksissa huomautuslinja Kalastuksenvalvojat antoivat kirjallisia huomautuksia lähes 700 riketapauksessa vuonna 2018. Verkkopalvelun karttatoiminnon avulla voidaan tarkastella esim. kalastuksen alueellista ja ajallista esiintymistä sekä vaikkapa ongelma-alueita, joissa rikkomuksia on esiintynyt eniten. Vain tarpeelliset lisätiedot kirjoitetaan. Käyttäjä lähettää rikosilmoitukset ja raportit eteenpäin laitteensa sähköpostiohjelmalla. Pyydyksiin jätettiin paljon erilaisia viestimerkkejä. Kalastuksenvalvoja-palvelua käyttäneiden ravustuksenvalvonta keskittyy enimmäkseen Pirkanmaan vesille, jossa tarkastettiin 595 mertaa vuonna 2017 ja 1204 mertaa vuonna 2018. Valvonnan erilainen kohdentuminen ja tavatut isot yksittäiset luvattomat pyydyserät voivat näkyä tilastoissa. Törkeimmät tapaukset johtivat rikosilmoituksiin (74 kpl). Muualla Suomessa luvattomia mertoja löydettiin vuonna 2017 vain vajaa pari prosenttia, mutta vuonna 2018 luvattomien mertojen osuus hyppäsi 30 %:iin. Luvattomia kalastajia, jotka jättävät maksunsa hoitamatta tietoisesti tai tietämättömyyttään, tavataan säännönmukaisesti. Oikealla kohdentamisella saavutetaan paras hyötysuhde. Uusia kalastajia tulee koko ajan Tampereen lähialueelle, ja harrastajaporukan kirjo on laaja. Suomen Kalastuslehti 2 • 23 KALASTUKSENVALVOJA-PALVELU Kalastuksenvalvoja-palvelu koostuu tabletilla tai älypuhelimella käytettävästä valvontaohjelmasta ja internetissä toimivasta verkkopalvelusta. Matkan päätyttyä tiedot lähetetään verkkopalveluun, joka toimii aineiston koontipaikkana. Kalaan mennään ilman, että viitsitään hankkia lupaa tai selvittää, mistä sellaisen voi hankkia. Lisätietoja: https://kalastuksenvalvoja.fi neljä kertaa useammin. Muun muassa talvivalvonta on tuottanut tulosta, ja luvattomat verkot ovat vähentyneet.. Sovellusta voi käyttää myös offline-tilassa, jos liikutaan alueella, minne operaattorin yhteys ei kanna. Sieltä koostetaan tarvittavat raportit halutulle aikavälille; kuukausitai vuosiraportti valvonnan tilaajalle, tapahtumailmoitus ELY-keskukseen jne. Valvontatapahtumien tallentaminen tapahtuu suurelta osin valintapainikkeista valitsemalla. Valvojan liikkuminen alueella hillitsee kuitenkin törkeimpiä rikkeitä ja pitää yllä jatkuvaa pelotetta. Kalastuksenvalvoja saa henkilökohtaiset tunnukset ohjelmaan, jonka avulla tallennetaan valvontamatkat, -tapahtumat ja -paikat vesillä valvonnan aikana. Osa aktiivikalastajistakin laskee sen varaan, että valvojaan ei vesillä törmää. Luvattomia löytyi molempina vuosina 5 %. Esimerkiksi Pirkkalan kalastusalueella, jossa melko näkyvää yhteisvalvontaa on tehty jo vuosikausia, tarkastetuista kalastajista vuosittain edelleen noin 14?–?15 % laiminlyö lupa-asiansa. Kattavan valvonnan järjestäminen laajoilla vesireiteillä on mahdotonta, eikä se ole kannattavaa saavutettavissa oleviin tuloksiin nähden. Pyyntivälineitä otettiin talteen 161 kpl, joista puolet rapumertoja. GPS-koordinaatit tallentuvat automaattisesti aina kun uusi tapahtuma kirjataan. Sovellus toimii Android-käyttöjärjestelmän laitteissa, jonne se ladataan Google Play kaupasta. Tyypillisimmillään ilman lupaa vesille suuntaavat satunnaiset kalastajat, jotka käyvät virvelöimässä tai uistelemassa kauniina kesäiltana
T iedot sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliista ovat tarkentuneet vuodesta 2016 alkaen. Kaupallisten kalastajien rekisterissä olevien kalastajien määrä moninkertaistuikin vuoteen 2015 verrattuna. Myös rapusaaliin määrästä saadaan aiempaa luotettavampaa tietoa. Saalista ei aiemmin ole tilastoitu yhtä kattavasti. Samalla kuitenkin vertailukelpoisuus vanhempiin ti. 24 • Suomen Kalastuslehti 2 Tarkempaa tietoa sisävesikalastuksesta Sisävesikalastuksesta saadaan yhä tarkempaa tilastotietoa kiitos vuonna 2016 muuttuneen kalastuslain ja sisävesien kaupallisten kalastajien saalisilmoitusvelvollisuuden. Tarkemman tiedon taustalla on uusi kalastuslaki, jonka myötä sisävesien kaikki kaupalliset kalastajat velvoitettiin ilmoitTEKSTI MIKA RAHIKAINEN, PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA TAPIO KESKINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON tautumaan ELY-keskuksen ylläpitämään rekisteriin ja ilmoittamaan saaliinsa Luonnonvarakeskukselle
Kaupallinen kalastaja voi olla joko luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö eli yritys.. Vaikka muikku säilyy sisävesien kalastuksen peruspilarina, etenkin kuhasaaliit ovat kasvaneet voimakkaasti 2010-luvulla. Lähes 300 kalastajaa kuului 1-ryhmään. Heillä kolmen edellisen vuoden kalastuksesta saadun liikevaihdon keskiarvo ylitti 10?000 euroa. Ennätys voi olla näennäinen, sillä varhaisempien tilastointivuosien saalis ei ole vertailukelpoinen uusien tilastojen kanssa. Aiemmin tilasto tehtiin joka toinen vuosi ja se perustui erilliseen kyselyyn, joka kohdistui noin 550:een tuolloin rekisterissä olleeseen kalastajaan. Sitä on saaliin määrästä noin puolet ja arvosta noin 40 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2017 RYHMÄ 1 296 296 RYHMÄ 2 1470 1470 YHTEENSÄ 995 1017 878 840 651 559 609 567 539 1766 1766 Sisävesien ammattikalastajien määrä vuosina 1998 – 2014 ja kaupallisten kalastajien määrä vuosina 2016 ja 2017. Kalaa nousi 6,5 miljoonaa kiloa ja lisäksi pyydystettiin 825?000 rapua. Osalla kalastajista pyydysmäärärajoitukset voivat olla syynä rekisteröitymiseen, eikä välttämättä varsinainen kaupallinen kalastus. Suomen Kalastuslehti 2 • 25 lastoihin heikkeni. Tilasto sisältää kaupallisten kalastajien rekisterissä olevien kalastajien saaliit riippumatta siitä, onko saalis myyty vai ei. Vuoden 2017 loppuun mennessä kaupallisten kalastajien rekisteriin oli ilmoittautunut miltei 1?800 kalastajaa tai kalastusyritystä, jotka jaetaan liikevaihdon perusteella kahteen ryhmään. Muikun asema saalislajina on vahva Muikku on sisävesien kaupallisen kalastuksen valtalaji. Saaliin arvo oli yhteensä 15,3 miljoonaa euroa. Tilastoitu saalis ennätyssuuri vuonna 2017 Luonnonvarakeskus julkaisi vuoden 2018 lopulla vuosia 2016 ja 2017 koskevat tilastot sisävesien kaupallisesta kalastuksesta. Niitä ovat muun muassa trooli sekä pyyntitai venekuntaa kohden enemmän kuin 240 metriä verkkoja tai 100 koukkua. Ainoastaan kaupallisilla kalastajilla on oikeus käyttää kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä. Tilastoitu saalis Suomen järvistä oli ennätyksellisen suuri vuonna 2017. 2-ryhmään kuuluivat muut kaupalliset kalastajat
setaan korkeaa kilohintaa, on se viime vuosina noussut arvoltaan toiseksi tärkeimmäksi saalislajiksi sisävesillä. Muikun ja kuhan osuus oli kaksi kolmasosaa kaupallisen saaliin kokonaisarvosta. Vaikka muikulle tyypilliset kannanvaihtelut eri vesistöissä aiheuttavat vaihtelua myös saaliin määrässä ja kokojakaumassa, on saalis pysynyt koko 2000-luvun varsin vakaana, noin 2,5?–?3 miljoonana kilona. Nykyisin Suomen järvet tuottavat valtaosan kuluttajien ruokapöytään päätyvästä kuhasta, kun vielä 1990-luvulla kaupallisesta kuhasaaliista pyydystettiin jopa 90 prosenttia merialueelta. 26 • Suomen Kalastuslehti 2 prosenttia. Kuhasaaliin arvo oli noin 4,5 miljoonaa euroa vuonna 2017, kun muikun arvo oli 5,8 miljoonaa euroa. Saaliin pyyntialue tarkoittaa vuoteen 2014 saakka voimassa ollutta ELY-keskusten kalatalousyksikköjakoa. Koska kuhasta makSisävesien kaupallisen kalastuksen kalaja rapusaaliin arvo ELY-keskuksittain vuonna 2017. Vuoden 2017 tilaston mukaan muikkua saatiin saaliiksi ensi kertaa yli kolme miljoonaa kiloa. Kuvio osoittaa muikun, kuhan, täpläravun ja muiden lajien osuuden saaliin kokonaisarvosta. Kuhasaaliit ovat edelleen kasvaneet Tilastoidut kuhasaaliit ovat kasvaneet noin 60 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Viime vuosina meri
Ilmoitusta on tarkennettu asetuksella kaupallisista kalastajista (1349/2015). Myös haukisaaliit ovat kasvaneet voimakkaasti sisävesillä vuosina 2016 ja 2017 edellisiin tilastointivuosiin verrattuna. Se viittaa siihen, että saaliin määrän kasvu voi olla osittain näennäistä, ja kanssasyynä on rekisteröitymispakon ulottuminen myös satunnaisesti kalaa myyviin kalastajiin. Ilmoittamisvelvollisuus koskee myös nahkiaista ja rapua sekä mädin saantia, ja ruokaja luonnonvaratilastoista annetun lain (562/2014) perusteella kalan tuottajahintaa ja työllisyystietoja. Täplärapu on tärkeä Täplärapu on sisävesien kolmanneksi arvokkain saalislaji, arvoltaan 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2017 Kaupallisessa pyynnissä täplärapu on syrjäyttänyt jokiravun. Ilmoitus tehdään kuukausittaisina yhteenvetoina ja edellisen vuoden tiedot on palautettava helmikuun loppuun mennessä. Ahvensaaliista merialueelta puolestaan pyydystetään kolme neljäsosaa. Myös saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaaminen edellyttää saalisilmoituksen jättämistä. Kalastajan tulee ilmoittaa alueittain ja lajeittain saalis sekä käytetyt pyydykset ja pyyntiponnistus. Etenkin verkoilla pyydystetyn saaliin määrä on kasvanut, niin kuhan kuin hauenkin kohdalla. Uudenmaan – Varsinais-Suomen alueella täplärapu on kaikkein arvokkain saalislaji. Kalastustilastoja voi tarkastella Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannassa https://stat.luke.fi/. Vuotta 2019 koskeva tiedonkeruu käynnissä Kalastuslain (379/2015) 90§ mukaan sisävesien kaupallisten kalastajien on ilmoitettava saaliinsa LuonnonvaKUHAN POIKASIA Kevään ja alkukesän toimituksiin jatkokasvatettuja kuhan poikasia Koot: 12 – 20 cm Myös 200 – 400 gr:n kokoa esimerkiksi hoitokalastuskohteisiin Toimitukset: huhti-kesäkuun aikana Tiedustelut ja tilaukset: toimisto@savontaimen.fi Puhelin: 020 7121 280 Savon Taimen Oy / Savo Lax Oy Äijäniementie 9 Rautalampi. Ilmoituksen voi tehdä joko kalastajille lähetetyllä paperisella lomakkeella tai sähköisen sovelluksen kautta. alueen osuus on ollut enää noin neljännes. Sovellus toimii samalla kalastajan omana päiväkirjana. Suomen Kalastuslehti 2 • 27 rakeskukselle. Raporttitoiminnolla kalastaja voi tehdä yhteenvetoja omista ilmoituksistaan ja vertailla saalistaan alueiden, pyydysten ja vuosien välillä. Rapusaalin määrästä täplärapua oli noin 95 prosenttia ja arvosta noin 90 prosenttia
Silakat toimivat näiden loismatojen elinkierrossa väli-isäntänä, jossa mato ei lisäänny. Saaristomeren ammattikalastajien avustuksella kerätystä 34 vuotta käsittävästä seuranta-aineistosta havaittiin vuonna 2014 ensimmäisen kerran loismatoja, joita ei ole aikaisemmin näytteissä esiintynyt. TEKSTI KATJA MÄKINEN JA MARJUT RAJASILTA, TURUN YLIOPISTO KUVA JOHANNES SAHLSTEN Silakassa havaittu loismatoja. Pääisäntinä toimivat tiettävästi ainakin harmaahylje ja Itämeren norppa. Itä-Suomen yliopistoon DNA-analyysissä loiset tunnistettiin kahdeksi eri väkäkärsämatolajiksi Corynosoma semerme ja C. Runsastuessaan loiset voivat heikentää silakkasaaliin käyttömahdollisuuksia ja taloudellista arvoa. Mädin hyödyntäminen ihmisravinnoksi voi kuitenkin vaikeutua, koska loiset esiintyvät kalan vatsaontelossa kehittyvän mädin seassa. 28 • Suomen Kalastuslehti 2 T urun yliopiston viime keväänä alkaneessa tutkimuksessa selvitetään loisten esiintyvyyttä Saaristomeren silakkapopulaatiossa sekä etsitään syitä niiden yleistymiseen. strumosum. Saaristomerellä lisääntyvien silakoiden suolistossa on viime vuosina havaittu väkäkärsämatoihin kuuluvia loismatoja, joiden pääisäntinä toimivat Itämeren hyljelajit. Harmaahyljekannan kasvu ja leviäminen Saaristomeren sisäosiin ja välisaaristoon on todennäköisesti aiheuttanut loisten siirtymisen silakkaan. Loisista aiheutuva haitta koskee etenkin silakan rysäpyyntiä, jonka kannattavuutta olisi mahdollista parantaa esimerkiksi lisäämällä mädin talteenottoa kalojen kutuaikana. Pääisäntä harmaahylje Väkäkärsämadot ovat selkärankaisten suolistossa eläviä loisia. Suomessa väkäkärsämatoja esiintyy 11 lajia. Ne ovat saaneet nimensä ruumiin etupäässä sijaitsevasta koukkupintaisesta kärsästä, jolla ne tarrautuvat kiinni isäntälajin suolen sisäpintaan. Kirjallisuustietojen mukaan havaittuja lajeja esiintyy myös merimetsoilla eikä siten voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että loistartuntojen aiheuttaja olisi myös merimetso, jonka kannan kasvu ajoittuu samaan aikaan kuin loistartuntojen lisääntyminen silakassa. Ei vaaraksi ihmiselle Silakan syöntisuosituksiin havaittu loistartunta ei vaikuta, koska kyseiset loislajit eivät esiinny kalan lihaksessa eivätkä tartu ihmiseen. Yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella on tutkittu Airistolla lisääntyvän silakkapopulaation ominaisuuksia vuodesta 1984 alkaen
Tartunnan yleisyys vaihteli 5?–?22 % tutkimusajankohdasta ja -paiVäkäkärsämatoja silakan suolistossa.. Loisten lajinmääritys on vielä kesken, mutta alustavien tulosten mukaan voidaan olettaa silakan vakiintuneen Saaristomerellä väkäkärsämatojen väli-isännäksi. Airistolla lisääntyvistä silakoista keskimäärin 15 % oli loisten tartuttamia vuosina 2014?–?2015. Tämän vuoksi on kalastuksen toimintaedellytysten kannalta tärkeää tietää loisten esiintyvyyden laajuus sekä tunnistaa myös syyt loisten leviämiseen. Suomen Kalastuslehti 2 • 29 kasta riippuen. Viime kesänä kerätyn aineiston mukaan keskimäärin 20 % Saaristomeren silakoista sisälsi loisia. Alustavien selvitysten mukaan väkäkärsämatoja esiintyy myös Selkämeren rannikon rysänäytteistä kerätyissä silakoissa. Loisia esiintyi 1?–?6 kappaletta silakkayksilöä kohden. Myös kaloille itselleen loisista voi olla haittaa, koska ne kuluttavat kalan energiavaroja ja heikentävät immuunipuolustusta, lisäten esimerkiksi ympäristömyrkkyjen haittavaikutuksia. Tutkimus jatkuu Keväällä 2018 alkaneessa kaksivuotisessa tutkimuksessa loisten esiintymistä ja yleisyyttä kartoitetaan troolija rysäkalanäytteistä sekä merimetsoista. Molemmista loislajeista voi lisäksi aiheutua ongelmia turkistarhauksessa, sillä esimerkiksi minkeillä on dokumentoitu väkäkärsämatojen aiheuttama vakava epidemia 1960-luvulla Lounais-Suomen saaristossa
Airiston silakka ilmentää muutoksia ympäristön ja kalakannan tilassa. TEKSTI MARJUT RAJASILTA, JARI HÄNNINEN JA KATJA MÄKINEN, TURUN YLIOPISTO KUVA VESA KARTTUNEN. Silakan rysäpyynnin saalista Uudenkaupungin vesiltä. 30 • Suomen Kalastuslehti 2 Silakka kertoo muutoksesta Silakkaa on tutkittu Saaristomerellä jo yli 30 vuoden ajan
Näiden maitipussit voivat olla vaikeasti epämuodostuneita ja osittain tuhoutuneitakin. Suomen Kalastuslehti 2 • 31 S ilakan merkitys Itämeren kalataloudessa ja koko ekosysteemissä on suuri, sillä silakka kytkeytyy ravintonsa kautta sekä avoveden että pohjan ravintoverkkoihin ja välittää niistä hankkimaansa energiaa eteenpäin muiden lajien käyttöön, ihminen mukaan luettuna. Kalojen ominaisuuksiin heijastuu näin esimerkiksi meriveden suolapitoisuuden lasku ja kilpailu ravinnosta, joiden seurauksena lisääntyvän kalan kunto heikentyi ja mädin tuotanto väheni etenkin 2000-luvun alkupuolelle asti. Lisääntymiseen soveltuvan pohja-alan supistuessa kalat joutuvat nykyään kutemaan ahtaammin ja matalammalla kuin aikaisemmin, jolloin kehittyvä mäti altistuu esimerkiksi korkeiden lämpötilojen vaikutukselle toisin kuin kehittyessään. Airistollakin silakan poikasmäärät olivat korkeita vielä1980-luvun lopussa, jolloin mätiesiintymät saattoivat parhailla kutupaikoilla olla useiden satojen metrien, jopa kilometrien pituisia. Ekosysteemin kannalta merkittävä muutos on silakan kunnon ja rasvapitoisuuden pienentyminen, jota on tapahtunut viimeisten 30 vuoden aikana. Silakkaa syöville lajeille kuten harmaahylkeelle ja lohelle tämä merkitsee tuntuvaa muutosta energian saannin kannalta, sillä saadakseen saman määrän energiaa kuin ennenkin, saalista on saatava enemmän. Uutena ilmiönä on tullut esille silakan lisääntymiselinten rakenteessa esiintyvät poikkeamat, joita esiintyy etenkin koirailla. Airiston silakka-aikasarja ilmentää muitakin muutoksia lisääntyvässä kalassa. Mäti esiintyi leveänä vyöhykkeenä vesirajasta 6?–?7 metrin syvyyteen asti, jonne vedenalainen kasvillisuus tuolloin ulottui. Näiden tekijöiden vaikutuksia Turun yliopiston silakkatutkimus on selvittänyt yli 30 vuoden ajan Airistolla, joka on silakan tärkeimpiä lisääntymisalueita lounaisessa saaristossa. Ilmiön taustalla on todennäköisesti jokin kalan hormonaaliseen säätelyjärjestelmään liittyvä häiriö, mutta sen aiheuttajaa ei ole mahdollista osoittaa ilman tarkempia tutkimuksia. Silakka on hyvin sopeutunut Itämeren vaihteleviin olosuhteisiin, mutta lajin selviäminen tulevaisuuden Itämeressä ei ole itsestään selvä, sillä uhkana ovat meren makeutuminen, lämpötilan nousu ja lisääntymisalueiden rehevöityminen. Pohjien liejuuntuminen ja veden savisamennus ovat vähitellen johtaneet siihen, että pohjakasvillisuus on syvemmältä hävinnyt ja tämän seurauksena silakan kutukin on siirtynyt lähemmäs vesirajaa. Itämeri muuttuu ja kalakanta sen mukana Monet Airistolla lisääntyvässä silakassa tapahtuneet muutokset noudattavat yleisesti Itämerellä havaittuja muutoksia, mistä esimerkkinä on kalojen koon pieneneminen kasvun hidastumisen seurauksena. Lisääntymisympäristö muuttunut Koko merialueemme tärkeimmät silakan poikastuotantoalueet sijaitsevat Saaristomeren sisäsaaristossa
Näistä vuosista rysäpyynti alkoi vuosien mittaan vähentyä ja vuosi 2018 oli Airiston pitkässä kalastushistoriassa ensimmäinen, jolloin rannoilla ei enää näkynyt ainoatakaan silakkarysää. Airistolla silakkaa pyydettiin aikoinaan nuotalla ja verkoilla ja kala oli niin haluttua, että parhaista pyyntipaikoista riideltiin oikeutta myöten. Silakan rysäpyynti häviämässä Silakan jokakeväinen kutuvaellus avomereltä sisäsaaristoon on tarjonnut olosuhteet tuottoisan pyyntimuodon kehittymiseen koko rannikkoalueella. 32 • Suomen Kalastuslehti 2 syvemmällä vedessä. Koska kala oli monille elämisen ehto, silakkaparvien saapumista havainnoitiin rannoilla tarkoin ja kalan käyttäytymistä kuvattiin lukuisin sanakääntein, jotta pyynti osattiin aloittaa oikeaan aikaan. Paikalle asetettujen rysäpyydysten käyttöönotto vapautti sittemmin kalastajat tähyilemästä merelle yötä myöten, ja silakkarysistä tuli tuttu näkymä Airistollakin, jossa rysiä oli pyynnissä vielä 1980-luvun alkuvuosina lähes sata. M IK AE L EL FV IN G rannikon tärkeitä silakan kutualueita, voi sateisuuden kasvu johtaa lopulta silakan poikastuotannon heikentymiseen näiden vaikutusmekanismien kautta. Syytä tähän emme toistaiseksi tunne, mutta seurantaa pyritään edelleen jatkamaan, jotta se selviäisi. Koska jokisuistot ovat kautta Silakkakoiraan normaali (vas.) ja epämuodostunut (oik.) maitipussi. Airistolla lisääntyvässä silakassa havaittuja muutoksia. 1 2 3 4 5 6 7 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 Ku nt ok er ro in /R as va pi to is uu s M ät im un ia /n aa ra s Munamäärä Kuntokerroin Lihasrasva (%). Myös meriveden makeutuminen haittaa silakan lisääntymistä, sillä mädin hedelmöityminen heikkenee merkittävästi veden suolapitoisuuden alenemisen myötä. Rysäkalastuksen päättymiseen on pääasiallisena syynä kalastuksen kannattamattomuus saalisvähenemän vuoksi. Kuvassa 4-vuotiaan silakkanaaraan tuottamien mätimunien määrä, kutevan kalan kunto ja lihaksen rasvapitoisuus (%). Vaikka Itämeri tuskin muuttuu järveksi lähivuosina, muutosta tapahtuu etenkin Airiston tapaisilla merialueilla, joihin joet tuovat makeaa vettä valuma-alueiltaan. Vuosittaiset sukellustutkimukset osoittavat, että kala edelleen kutee vanhoilla kutupaikoillaan Airistolla, mutta kalojen määrä on vähentynyt
www.luke.fi, Luonnonvarakeskus. 5 Silakkaa syödään vain noin 200?300 grammaa henkilöä kohden vuodessa. Rannikolla järjestetään syksyisin silakkamarkkinoita, joilla pääasiassa myydään silakkaa ja siitä tehtyjä jalosteita.. 10 Silakan litkaus kuuluu onginnan ja pilkinnän tavoin yleiskalastusoikeuksiin eli siihen ei tarvita kalastonhoitomaksua. TA PI O G U ST AF SS O N TEKSTI NIINA TUURI 10 FAKTAA Silakka (Clupea harengus membras) on tärkein kalalajimme, sillä se muodostaa lähes kaksi kolmasosaa koko Suomen kalansaaliista. 4 Silakan ja kilohailin rysäja troolikalastus on saanut MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatin ensimmäisenä Suomessa. Suomen kalat, 2015, Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen, Kari Nyberg. 3 Merialueella silakan kaupallisen kalastuksen osuus vuotuisesta kokonaissaaliista on yli 80 %. 9 Ruotsin vallan aikana yleisillä vesillä (kruunun vesillä) kalastettaessa seitsemäsosa silakkasaaliista oli luovutettava tullisilakkana kruunulle. 10 faktaa silakasta Silakkamarkkinat ovat joka syksyinen perinnetapahtuma rannikkoseudulla. 2 Silakkaja kilohaili saaliin mukana Itämerestä poistuu typpeä 92 % ja fosforia 89 %. Silakkaa pyytää kaupalliset kalastajat kuten myös vapaa-ajan kalastajat. Metsähallitus, Merenkurkun saaristo Kalastuksen historiaa. Suomen Kalastuslehti 2 • 33 1 Silakalla on syyskutuisia ja kevätkutuisia kantoja. Lähteet: Suomen meriympäristöntila 2018 -raportti, Syke. 7 Silakka on sillin Itämeressä elävä alalaji. 8 Itämeressä silakoille on kertynyt ikää enimmillään 23 vuotta. Kauppaja teollisuusministeriön (vuonna 1985) päätöksellä sillinä saadaan myydä yli 10 painoprosenttia rasvaa sisältävää silliä. 6 Silakka on terveellistä lähiruokaa, jossa on runsaasti terveyttä edistäviä ainesosia ja reilusti EU:n raja-arvoja vähemmän haitallisia yhdisteitä
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2019 Tilaa nyt! ahven.net/pyydysmerkit HINTA 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €. 34 • Suomen Kalastuslehti 2 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
Menettämisseuraamus koskisi laissa määrättyjä kalalajeja, lähinnä uhanalaisia vaelluskaloja kuten lohi, taimen, ankerias ja harjus, ja se tulisi sovellettavaksi sellaisen rikoksen tai rikkomuksen kohdalla, jossa on rikottu kalakantojen suojelemiseksi asetettuja kieltoja vastaan. Menettämisseuraamus ei oikeudellisesti katsoen ole rangaistus, vaan turvaamistoimenpide. Suomen Kalastuslehti 2 • 35 LAKIASIAA K alastuslain kokonaisuudistuksen työryhmä selvitti vuosina 2008–2012, miten kalastuslakiin voitaisiin liittää tehokkaammin kalastusrikoksia ja -rikkomuksia ehkäisevä seuraamusjärjestelmä. Tarkoituksena oli kuitenkin, että ministeriö palaisi seuraamusjärjestelmän erilliseen valmisteluun. Ehdotettu pykälä tarkoittaisi, että tiettyjen kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tuomittaisiin valtiolle se arvo, joka kalalla lajinsa edustajana on. Tämän vaikutuksen arvellaan ohjaavan paitsi potentiaalisia lainrikkojia, myös esitutkintaviranomaisia ja oikeuslaitosta. Suuremmilla tai harvinaisemmilla eläimillä arvo on useampi tuhat euroa. Kalastuslakia jatkovalmisteltiin ilman erityistä seuraamusjärjestelmää. Luonnonvarakeskuksella on ollut tehtävänä vuoden 2018 loppuun mennessä tehdä ehdotus ministeriölle kalojen ohjeellisista arvoista, mutta tuloksia ei ole vielä julkaistu. Uhanalaisimpiin kuuluvan saimaannorpan kohdalla ohjeellinen arvo on 9755 euroa. Uhanalaisten kalojen ohjeellisten arvojen vahvistaminen lainsäädännössä helpottaisi tuomioistuinten työtä kalastusrikosten ja -rikkomusten käsittelyssä ja kaloihin kohdistuvien menettämisseuraamusten tuomitsemisessa. Rikolliset pääsevät liian halvalla jopa äärimmäisen uhanalaisen järvilohen lainvastaisesta pyytämisestä. Rangaistus ehkäisee rikoksia toimimalla pelotteena, turvaamistoimenpide taas poistaa tehdyllä rikoksella mahdollisesti saavutetun taloudellisen hyödyn. Luonnonsuojelulain osalta ohjeelliset arvot vaihtelevat kymmenistä euroista tuhansiin euroihin. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että eri pienriistan ohjeelliset hinnat ovat useimmin sadan euron luokkaa. Vaikutus on silti samansuuntainen. Luonnonsuojelulain tai metsästyslain vastaisesti tapettujen eläinten ohjeelliset arvot on vahvistettu asetuksilla. Näin olisi myös kalojen osalta, jos esitetty lakimuutos hyväksytään eduskunnassa. Esityksen mukaan tarkoituksena on liittää kalastuslakiin samanlainen menettämisseuraamus eli konfiskaatio, kuin luonnonsuojelulain 59 §:ssä ja metsästyslain 80 §:ssä nykyisellään on. Jenny Fredrikson Mikä menettämisseuraamus?. Erityisesti uhanalaisiin kalakantoihin kohdistuvasta salakalastuksesta seuraavia rangaistuksia on pidetty riittämättöminä. Menettämisseuraamuksen säätämisen ja arvojen vahvistamisen toivotaan lisäävän uhanalaisiin ja taantuneisiin kaloihin kohdistuvien rikosten yhteiskunnallista moitittavuutta. Tämän valmistelun tulos on nyt nähtävänä hallituksen eduskunnalle antaman esityksen muodossa (HE309/2018 vp, www.eduskunta.fi). Kalastusrikosten merkityksen ymmärtäminen poliisin esitutkinnassa ja syyttäjän syyteharkinnassa on tärkeää, etteivät nämä tapaukset niin usein päättyisi esitutkinnan lopettamiseen tai syyttämättäjättämispäätökseen. Resurssien yhä pienentyessä, viranomaisilla on houkutus luokitella kalastusrikkomuksia vähäisiksi, näkemättä tekojen merkitystä kalatalouden kokonaisuuden kannalta. Kalastuslain uudistamisen työryhmä pohti vaihtoehtoina menettämisseuraamusta ja hallinnollisia seuraamusmaksuja, mutta ratkaisua ei saavutettu
Uuden kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajana aloitti helmikuussa biologi (FK) Petri Rannikko. Riston harrastuksina ovat viime vuosina olleet mökkielämä ja kalastusta on harrastettu aina kun vesille on ehditty sekä tietysti musiikkiin liittyvät harrastukset, erityisesti kitaransoitto. PETRI RANNIKKO LÄNSI-SUOMEN TJ Satakunnan Kalatalouskeskus ja L-S Kalatalouskeskus yhdistivät toimintansa vuoden alussa uudeksi Länsi-Suomen Kalatalouskeskukseksi. Päivi on valmistunut Kuopion yliopistosta (FM) pääaineenaan soveltava eläintiede. Risto aloitti keskusliiton palveluksessa vuonna 1985. Petrin lisäksi kalatalouskeskusten vanhat työntekijät siirtyivät Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen palvelukseen.. Kalatalousneuvonta on Petrille tuttua työtä noin kymmenen vuoden takaa, jolloin hän viimeksi hoiti samaa tehtävää L-S Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajana. Hän aloitti työnsä Pirkanmaalla helmikuussa 1997, joten työvuosia on saman työnantajan palveluksessa tullut täyteen jo 22 vuotta. Viime vuosien uusi ja merkittävä työtehtävä on ollut osakaskuntien yhdistäminen. Päivin työtehtävät kalatalouskeskuksessa ovat vuosien varrella vaihdelleet. Nykyään niihin kuuluvat käyttöja hoitosuunnitelmat, kalaja rapuvesien hoitosuunnitelmat, kalastusselvitykset, isännöinti ja sihteeripalvelut ja yleisneuvonta. RISTO VESA 60 VUOTTA Kalatalouden Keskusliiton järjestöjohtaja Risto Vesa täytti 15. Päivin harrastuksiin kuuluvat kesällä puutarhanhoito sekä syksyllä kaikenlainen luonnossa liikkuminen kuten sienestys ja geokätköt. tammikuuta 50 vuotta. Kouluttamisen ohella Risto on ahkera kirjoittaja. Hänen vastuullaan ovat olleet osakaskuntiin, kalatalousalueisiin ja erityisesti kalastuksen valvontaan liittyvät asiat. Risto on ollut kouluttamassa Suomeen tuhansia kalastuksenvalvojia. Suomen Kalastuslehden juttujen lisäksi hän on vuosien varrella ollut kirjoittamassa lukuisia kenttätyöhön tarkoitettuja opaskirjoja osakaskunnille, kalastusalueille ja kalastuksenvalvojille. helmikuuta 60 vuotta. Petri siirtyi tehtävään Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmän kalatalousasiamiehen tontilta. 36 • Suomen Kalastuslehti 2 HENKILÖUUTISIA PÄIVI PYYVAARA 50 VUOTTA Pirkanmaan kalatalouskeskuksen suunnittelija Päivi Pyyvara täytti 14. Ristolle on myönnetty Kalatalouden Keskusliiton kultainen ansiomerkki vuonna 2009
38 • Suomen Kalastuslehti 2 APURAHOJA Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö Stiftelsen för främjandet av fiskerioch sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalousja luonnonvara-alan suomenja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten. 0400 451 363, s-posti maria.axberg@livia.fi. TA PI O G U ST AF SS O N. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan 30.4.2019 mennessä osoitteeseen Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö, Kalakouluntie 72, 21610 Kirjala. Lisätietoja antaa Maria Axberg, puh. Päätökset avustuksista tehdään toukokuun 2019 aikana
Luvassa tutkimustietoa saaristomeren kuhasta ja taimenesta. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 11.1. 7 18.10. 6.9. 8.2. 4 17.5. 8 22.11. 14.6. 3 5.4. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Tuuri TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. 11.10. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2019 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 3/2019 ilmestyy pe 3.5. 3.5. 20.12. Suomen Kalastuslehti 2 • 39 ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 6 13.9. krs 00700 Helsinki p. 2 22.2. 22.3. Lisäksi asiaa virtavesien kunnostuksesta ja taimenten tarkkailusta syksyllä ja keväällä.. 5 9.8. 15.11
Hinta: 10,90 € KALASTUKSENVALVOJAN KENTTÄKÄSIKIRJA KALASTUKSENVALVONTALOMAKE Kalastuslain ja -asetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Hinta: 6,00 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Tuotteet osoitteesta ahven.net Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on kalastuksenvalvojan tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. Kalastuslain tärkeimmät kohdat, kalojen pyyntimitat ja rauhoitusajat sekä kalastuslupatiedot löytyvät helposti eriväristen otsikoiden avulla. Kielimuurin murtamiseksi keskeiset asiat löytyvät myös ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi