Suomen Kalastuslehti 2 • 1 2/2020 24 Täkykalastuksen luvat
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Uusi korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. Hinta 49,00 €. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Koot L ja 3 XL. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. 2 • Suomen Kalastuslehti 2 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare
H EI D I M O IS IO. Suomen Kalastuslehti 2 • 3 Sisältö 10 Silakoiden dioksiinit laskussa 14 Muikku pitää pintansa sisävesillä 18 Rannikkokalastus – kestävää vai ei. Kuva: Tapio Gustafsson. 20 Katse länteen 22 Omistajakorvauksilla on merkitystä 24 Täkykalastuksen luvat 26 Kalastuksenvalvonnan droneharjoitukset 28 Poistokalastus elvytti Muumilammen 30 Ahvenkantojen vaihtelun syistä uutta tietoa 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 14 22 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kalastonhoitomaksulla saa kalastaa yhdellä ismete-vavalla
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2020 Tilaa nyt! ahven.net/pyydysmerkit HINTA 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €
Nykykotien sisustukseen ei taida enää kirjahyllyt kuulua ja tietoa löytyy vähintään riittävästi taskussa olevan kapulan kautta. Keskusliitto toteuttaa vuosina 2020?–?2021 yhteistyössä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun kanssa hankkeen, jolla tuotetaan helposti käyttöön otettava nettisivupohja niille kalatalousalueille, jotka eivät vielä ole ehtineet toteuttaa omaa sivustoaan. Suomen Kalastuslehti 2 • 5 Sähköisen tiedon jäljillä PÄÄKIRJOITUS Hanke toteuttaa koko maan kattavan kalatalousalueiden karttapalvelun” OMAN JÄLKIKASVUN koulutaipaletta seuratessa olen selkeästi huomannut tiedon etsimisen nopean muuttumisen. Hanke toteuttaa myös koko maan kattavan kalatalousalueiden karttapalvelun, johon on tarkoitus koota avoimien rajapintojen kautta keskitetysti eri puolilla nettiä olevaa kalastusta koskevaa tietoa esimerkiksi yhtenäisluvista. Ei hätää, Suomen Kalastuslehden paperiversiota ei olla lopettamassa, mutta erilaisia sähköisiä palveluja on odotettavissa. MENOSSA OLEVASSA kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnittelussa sähköisten alustojen käyttö on jo itsestään selvää, joskin käynnistysvaikeuksia on ollut esimerkiksi kalatalousalueiden Kalpa-järjestelmän toiminnassa. Keskitetty koko maan karttapalvelu sijoitetaan Keskusliiton ahven.net-sivujen yhteyteen. Maaja metsätalousministeriö on myöntänyt hankkeelle rahoitusta kalastonhoitomaksuvaroista. Esimerkiksi Keskusliiton vuoden alusta aloittaman sähköisen uutiskirjeen tilaajaksi voit liittyä ahven.netin etusivulta löytyvän linkin kautta. UUSI KARTTAPALVELU pyritään muokkaamaan mahdollisimman monikäyttöiseksi, jotta sitä voitaisiin hyödyntää myös jo olemassa olevilla nettisivuilla. Kysymys on enää vain taidosta käyttää riittävää lähdekriittisyyttä. Suunnittelutyön lopputulosten esittelyyn uudet sähköiset karttapohjat luovat verrattomat mahdollisuudet. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. ELLEI JOKU katkaise isoa nettijohtoa muutoksiin on vain sopeuduttava ja tiedon tarjonta rakennettava kysynnän mukaan. Vielä vuosituhannen vaihteessa lisätietoa koulutehtäviin haettiin ensin omasta kirjahyllystä ja sitten kirjastosta
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan yhdistyksillä tai yksityishenkilöillä ei ollut valitusoikeutta. Vuoden loppuun mennessä ostettiin yli 254?000 kalastonhoitomaksua, joista vuosilupia oli yli 180?000 kappaletta. Korvausten yhteismäärä korkoineen on noin 495 000 euroa. 2 000 000 4 000 000 6 000 000 8 000 000 10 000 000 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 Ke rt ym ä eu ro in a ( Kalastonhoitomaksukertymä vuosina 2002-2019 Vanha laki Uusi laki. Alueella testataan ja kehitetään etäohjattavia laivoja. Tuotolla ylläpidetään kalastusmahdollisuuksia ja huolehditaan vesiluonnosta. Valittajien mielestä testialue haittaa kalastusta. Kalastonhoitomaksujen euromääräinen maksukertymä vanhan lain (2002 – 2015) ja uuden lain (2016 – 2019) aikana. 6 • Suomen Kalastuslehti 2 LYHYET Kalastonhoitomaksuja 8,9 miljoonalla eurolla Suomalaiset lunastivat kalastonhoitomaksuja vuonna 2019 edellisvuotta aktiivisemmin. KALASTAJIEN VALITUKSET HYLÄTTIIN Korkein hallinto-oikeus on hylännyt valitukset Eurajoen edustalle tulevasta etäohjattavien laivojen testialueesta. Rahaksi muutettuna kalastonhoitomaksuja lunastettiin noin 8,9 miljoonan euron edestä. ELY-keskus myönsi vuonna 2017 luvan Dimecc Oy:lle toiminnan aloittamiseen. Kalastonhoitomaksut kerää Metsähallitus, joka tilittää varat maaja metsätalousministeriölle. Yle 18.2.2020 KAIVOSTOIMINNASTA 500 000 KORVAUKSET Terrafame Oy on Aluehallintoviraston 5.3.2020 antamalla päätöksellä määrätty maksamaan korvauksia rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta 335 000 euroa, vesialueiden kalastuksen tuoton menetyksestä 130 000 euroa ja kaupalliselle kalastukselle aiheutuneista vahingoista 20 000 euroa. Jaakonmerelle tulevasta alueesta valittivat Suomen ammattikalastajaliitto, Selkämeren ammattikalastajat ja kaksi yksityishenkilöä
Suomen Kalastuslehti 2 • 7 LYHYET VEDENALAISET MERILUONTOALUEET Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet tunnistettu. TA PI O G U ST AF SS O N. Suomenlahdelta Perämerelle ulottuvat kohteet ovat merkittäviä erityisesti lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja ainutlaatuisuuden kannalta. YM 27.2.2020 TA PI O G U ST AF SS O N Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on 18 – 64-vuotias ja esimerkiksi käy virvelillä heittämässä uistinta. 1,56 Osakaskunnissa oli Maanmittauslaitoksen mukaan 1,56 miljoonaa osakasta helmikuussa 2020. Tieto Suomen rannikon 87 ekologisesti tärkeästä alueesta on ensimmäistä kertaa koottu yhteen. Tiedosta on hyötyä esimerkiksi tuulivoimaloita sijoitettaessa, rakennushankkeita luvitettaessa ja suojelualueverkostoa kehitettäessä. Mukana on myös geologisesti monimuotoisia ja luonnontilaisia kohteita
TA PI O G U ST AF SS O N Oma kala -palvelun rakentaminen alkaa Maaja metsätalousministeriö on myöntänyt Luonnonvarakeskukselle 0,9 miljoonan euron määrärahan Kalatalouden tietoja suunnittelujärjestelmä -hankkeeseen. 2. Hallitusohjelmaa toteuttavan hankkeen tavoitteena on rakentaa vapaaajankalastajille helppokäyttöinen sähköinen Oma kala -asiointipalvelu, jonka avulla kerätään keskitetysti laadukasta tietoa kalansaaliista. Messuilla oli esillä runsas valikoima kalastusveneitä. 2020 Messukeskuksessa Helsingissä. Kalastus oli vahvasti esillä omalla isolla alueella, jossa yritysten tuotteisiin tutustumisen lisäksi pääsi kuulemaan asiantuntijoiden vinkkejä kalastukseen. – 16. Vene 20 Båt -messut järjestettiin 7. Vene 20 Båt -messuilla vieraili lähes 70 900 veneilystä kiinnostunutta. Oma kala -palvelun avulla saatavat kalastustiedot tulevat tutkimuskäyttöön. Uutuutena asiana oli Käsityöläisten tori, jossa vieheitä käsityönä tekevät pääsivät esittelemään omia pieniä taideteoksiaan yleisölle. 8 • Suomen Kalastuslehti 2 LYHYET VENEMESSUJEN SUOSIO KASVOI Veneily kiinnostaa entistä enemmän. Tietoa käytetään kalakantojen kestävän käytön, hoidon ja suojelun suunnitteluun sekä päätöksenteon tueksi. TA PI O G U ST AF SS O N. Palvelu tarjoaa tietoa myös kalastajille. Yksi eniten julkisuutta saanut oli muotoilija Stefan Lindforsin Alutrollille suunnittelema alumiininen kalastusvene Trollfisk, joka esiteltiin medialle muotoilijan itsensä toimesta messujen avajaispäivänä. Venemessujen kävijämäärä kasvoi 8,7 prosenttia, mikä on suurin kasvuprosentti kahdeksaantoista vuoteen venemessujen historiassa
Olemassa olevat jokirapukannat huomioidaan kunnostuksen toteuttamisessa. Alkuperäistä meritaimenta elää nykyään vain 15 joessa. Kunnostuksissa ennallistetaan jokien uomia ja lisätään uhanalaisen järvitaimenen lisääntymisja pienpoikasalueiden määrää. H ÄT ÄL Ä O Y. Kunnostusta tehdään talven ja syksyn 2020 aikana sääolosuhteiden ja virtaamien salliessa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (nyk. KALASTAJALLE KIITOS -KAMPANJA! Hätälä Oy on käynnistänyt koko vuoden 2020 kestävän kampanjan KALASTAJALLE KIITOS, jolla kannustetaan kaikkia suomalaisia käyttämään enemmän kotimaista luonnonkalaa. Kampanjatuotteet tunnistat kampanjasta kertovasta tarrasta. Kokonaisuudessa luonnonvarainen meritaimen on edelleen erittäin uhanalainen. Ruokavirasto) perusti alueelle rajoitusvyöhykkeen joulukuussa 2017, kun Tervon kalanviljelylaitoksen kirjolohista löytyi lohikalojen virustautia. Kalanviljelylaitoksen näytteistä ei ole löytynyt IHN-virusta enää kalojen hävittämisen, altaiden ja välineistön puhdistuksen ja kasvatustauon jälkeen. Pohjanlahden meritaimenkantojen tila on heikentynyt viime vuosisadan puolivälistä lähtien. MERITAIMENEN TILA ON PARANTUNUT Meritaimenkantojen tila on parantunut kymmenen viime vuoden aikana kalastuksen säätelyn, elinympäristöjen kunnostuksen ja vaellusesteiden poistamisen avulla. Kunnostustyöt toteuttaa Etelä-Savon ELY-keskus. Hätälä lahjoittaa vuoden 2020 aikana myydyistä Kalastajalle kiitos -kampanjapakkauksesta 10 senttiä Suomessa toimiville kymmenelle alueelliselle kalatalousryhmälle. Suomen Kalastuslehti 2 • 9 LYHYET Puulaan laskevien jokien kalataloudelliset kunnostukset alkavat. Tautia ei ole myöskään todettu rajoitusvyöhykkeeltä pyydetyistä luonnonvaraisista kaloista. IHN-TAUDIN RAJOITUSVYÖHYKE LAKKAUTETTU TERVOSSA Pohjois-Savossa, Tervossa on lakkautettu lohikalojen IHN-taudin leviämisen estämiseksi perustettu rajoitusvyöhyke. Erityisesti Suomenlahdella kehitys on ollut positiivista, kertoo Luonnonvarakeskus. Tavoitteena on parantaa järvitaimenen liikkumismahdollisuuksia ja turvata lajin lisääntymistä
10 • Suomen Kalastuslehti 2 TEKSTI: PANU RANTAKOKKO, TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS KUVA: TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Suomen Kalastuslehti 2 • 11 Silakoiden dioksiinit laskussa Itämeren silakoiden dioksiinipitoisuudet ovat edelleen vähentyneet. Mutta muuttuvatko EU:n asettamat rajaarvot?. Jatkossa mahdollisesti yhä suuremmat silakat kelpaavat vientiin
Ennusteen mukaan noin vuosina 2022?–?2023 myös kokoluokan 19?–?21 cm silakan dioksiinipitoisuudet alittavat nykyisen raja-arvon. Rajoitustoimet olivat tehokkaita ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksien lasku Suomen merialueiden kaloissa vahvistettiin mittauksilla 1980-luvun alussa. Tästä syystä vuonna 2002 käynnistettiin EU-kalat -hanke, jonka tulokset osoittivat, että alle 17 cm silakka alitti EU:n raja-arvot ja kelpasi vientiin. Toisaalta kehittynyt seuranta johti siihen, että Keski-Euroopassa havaittiin 1990-luvulla lukuisia elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoketjuista johtuvia saastumistapauksia. Pitoisuuksien lasku on viennin kannalta merkittävä muutos, koska Selkämeren silakkasaaliista 30 % on yli 17 cm mittaista (Luken vuoden 2018 tilastot). Lisäksi Selkämeren erikoislaatuisen hydrogeografian vuoksi silakan dioksiinija PCB-pitoisuudet tulevat siellä olemaan myös tulevaisuudessa suurempia kuin muualla Itämerellä. Lainsäädännön nykytila vastaa edelleen tätä tilannetta joistain tarkennuksista huolimatta. Näiden ja erityisesti vuoden 1999 Belgian dioksiinikriisin seurauksena päädyttiin vuosina 2001?–?2006 laatimaan kaikkia EU:n jäsenmaita sitovat dioksiinija PCB-yhdisteiden raja-arvot elintarvikkeissa ja rehuissa. Vuonna 2016 aloitettiin EU-kalat III -hanke, jonka tavoitteena oli selvittää voisiko vientikelpoisen silakan pituutta nostaa korkeammaksi kuin 17 cm. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) julkaisi syksyllä 2018 uuden dioksiineja ja PCB-yhdisteitä koskevan riskinarvioinnin, jossa näiden yhdisteiden siedettävän viikkosaannin rajaa laskettiin edelli”Viisainta olisi syödä silakkaa entistä enemmän silakkana tai arkeen sopivina jalosteina”. Selkämerellä oltiin dioksiinien osalta vielä hieman niiden yläpuolella. Tämä todettiin Itämeren etelänkiislojen ruotsalaisissa biopankeissa säilytetyistä munista 1990-luvulla suoritetuissa mittauksissa. Kaikkien vuoden 2000 jälkeen kertyneiden mittaustulosten avulla laadittiin myös malli, jonka avulla pitoisuuksien laskua Selkämeren eri kokoluokkien silakoissa voitiin ennustaa. Hankkeen päätulos oli, että kaikilla Suomen merialueilla Selkämerta lukuun ottamatta alle 19 cm silakan dioksiinija PCB-pitoisuudet alittavat nykyiset EU:n raja-arvot. 12 • Suomen Kalastuslehti 2 P CB-yhdisteiden havaittiin 1960-luvun lopulla levinneen laajalti ympäristöön ja ihmisiin, mistä syystä niiden käyttöä ja valmistusta alettiin rajoittaa länsimaissa 1970-luvun alussa. Teollisuusprosesseja parannettiin jatkuvasti ja 1990-luvun puolivälissä alettiin jo kysyä, onko dioksiiniongelma päästöjen osalta ratkaistu. Lisäksi silloisen Kansanterveyslaitoksen tekemien terveysriskija hyötyanalyysien pohjalta saatiin neuvoteltua EU:n lainsäädäntöön poikkeus, jonka ansiosta Suomella oli lupa sallia kotimarkkinoillaan myös sellainen silakka, jonka pitoisuuksien tiedettiin ylittävän EU:n raja-arvot. Ympäristön saastuminen dioksiinien pistelähteistä tunnistettiin 1970-luvun puolessa välissä. Silakan pitoisuudet laskussa Itämeren silakoista 1990-luvulla kerätyt näytteet sisälsivät näihin raja-arvoihin nähden verraten korkeita dioksiinija PCB-pitoisuuksia, mutta riittävän laajaa ja yksityiskohtaista kuvaa ongelmasta suhteessa uuteen lainsäädäntöön ei 2000-luvun alussa ollut. Pitoisuuksien lasku oli seuranta-aikana ennakoitua nopeampaa ja tällä hetkellä alle 19 cm pitkän Selkämeren silakan dioksiinipitoisuus on noin 2,5 pg/g, mikä alittaa selvästi EU:n raja-arvon 3,5 pg/g. Miten käy EU:n raja-arvojen. Saastumisen laajuus erilaisten polttoja teollisuusprosessien ilmapäästöistä nousi Keski-Euroopassa keskusteluun varsinkin Sevesossa, Italiassa vuonna 1976 tapahtuneen kemiantehtaan räjähdysonnettomuuden jälkeen. Selkämeri valittiin KALAKASja TUKALA-hankkeissa vuosina 2017?–?2019 intensiivisen seurannan kohteeksi, koska se on kaupallisesti tärkein silakan pyyntialue. Teollisuusja polttoprosessien parannusten mahdollisesti tahattomana sivutuotteena dioksiinien pitoisuudet Itämeren ympäristössä kääntyivät selvään laskuun 1970-luvulla, siis jo ennen kuin dioksiiniongelmaan kiinnitettiin teollisuudessa tietoisesti huomiota
Lisäksi raja-arvojen mahdollisesta laskusta huolimatta vientikelpoisen silakan pituutta saattaa olla mahdollista nostaa. Valitettavasti suomalaiset suosivat edelleen kasvatettua tuontilohta. Tämä asettaa paineita laskea eri elintarvikkeiden – ja erityisesti kalan – raja-arvoja. Komissio käsittelee dioksiinija PCB-yhdisteitä koskevaa lainsäädäntöä kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon uudet raja-arvot ja Itämeren kalan laskeneet pitoisuudet. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Yksi vaihe prosessissa on Itämeren alueen kalojen seurantasuosituksen uudistaminen, minkä pitäisi edistyä alkuvuodesta 2020. Kotimaisista kaloista suosituin on kasvatettu kirjolohi, jota onneksi kasvatetaan pääosin silakasta jalostetulla Itämerirehulla. Kotimaisen ruokasilakan tapauksessa kyse on enemmän silakan tuotteistamisesta ja arvostuksesta suhteessa kilpaileviin kalatuotteisiin. Suomalaisten viranomaisten ennakkokäsitys on, että Ruokaviraston kalan turvallisen käytön ohjeisiin ei ole silakan osalta tulossa muutoksia laskeneiden pitoisuuksien ansiosta. Selkämeren 19 – 21 cm mittaisen silakan dioksiinipitoisuuksien muutos.. Suomen Kalastuslehti 2 • 13 sestä 14 pikogrammasta 2 pikogrammaan painokiloa kohti viikossa. Kalan rasvahapot ehkäisevät muun muassa sydänja verisuonitauteja. Kalaa pidetään puhtaana elintarvikkeena Tietous silakan puhtaudesta ja terveellisyydestä on kotimaassa jo hyvällä tasolla ja Taloustutkimuksen joulukuussa 2019 julkaiseman kyselyn mukaan vain 15 % vastaajista sanoi rajoittavansa villikalan, mukaan lukien silakka, käyttöä ympäristömyrkkyjen takia. Viisainta olisi, että silakka syötäisiin entistä enemmän silakkana tai nykyihmisen arkeen sopivina jalosteina. Ruokaviraston suosituksia noudattaen voi muuta Itämeren kalaa ja sisävesien kaloja jatkossa syödä turvallisesti. Kävi lainsäädännön uudistuksessa kuinka tahansa, niin muutokset koskevat ainoastaan Itämeren silakkaa. Prosessi on kuitenkin vielä kesken ja lopputulokset auki. Näiden jalosteiden kehitystyö on aktiivista kalatalouden innovaatio-ohjelman puitteissa
Myös saalis ja sen arvo pienenivät hieman. Rekisteröityneiden kaupallisten kalastajien määrä kasvoi hieman vuonna 2018 TEKSTI: MIKA RAHIKAINEN, PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA TAPIO KESKINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA: TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. K aupallisten kalastajien tulee rekisteröityä ELY-keskuksen ylläpitämään rekisteriin ja ilmoittaa sisävesiltä pyytämänsä saaliit Luonnonvarakeskukselle. Kuhamäärät olivat ennätyksellisen suuret ja särkisaaliin arvo oli suurempi kuin hauen tai ahvenen saaliin arvo. 14 • Suomen Kalastuslehti 2 Muikku pitää pintansa sisävesillä Muikku oli vuonna 2018 sisävesien tärkein saaliskala. Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2018 saaliiksi sisävesiltä 5,2 miljoonaa kiloa kalaa, arvoltaan 14,5 mil. Aktiivisesti toimivien kalastajien määrä kuitenkin väheni
Keski-Suomessa on edelleen vapaita reittivesiä syönnösja lisääntymisalueineen. Bermudan kolmion muodostavat ylikalastus, vaellusesteet ja veden laatu. Kuhasaaliit edelleen suuria Edellisten kolmen vuoden aikana kuhaa on kalastettu vähintään 710?000 kiloa vuodessa. Näiden lajien luonnonkannat ovat hyvin pienet. Ne ovat kaupallisessa kalastuksessa lähinnä sivusaalista, jota saadaan muihin lajeihin kohdistuvan pyynnin yhteydessä – valtaosin verkoilla, mutta myös muilla pyydyksillä. Alueen lohikalakannat ovat kuitenkin ylikalastettuja, ja vapaa-ajankalastuksella on siinä suuri merkitys. Vesistöjen rakentaminen on haitannut vaelluskalojen elinkiertoa kaikkialla Suomessa. Muikun nuottapyynnissä vaikeuksia Huonot jääolosuhteet ja jään alle muodostunut hyhmä vaikeuttivat talvella nuottapyyntiä itäisessä Suomessa ja Satakunnassa vuonna 2018. Yhdessä nämä kaksi lajia muodostivat kolme neljännestä sisävesien kaupallisen kalastuksen kalansaaliin arvosta. Kuhasaaliista valtaosa, noin 80 prosenttia, kalastettiin verkoilla. Myös verkolla ja rysällä kalastetut määrät vähenivät vuonna 2018. Kuhasaaliin arvo, 4,8 miljoonaa euroa, on jo lähellä muikkusaaliin arvoa, joka oli 5,5 miljoonaa euroa. Lisäksi arvioiden mukaan Suomen noin 90?000 siltaja tierummusta jopa kolmannes on osittainen tai täy. Nuottasaalis oli vain puolet edellisen vuoden määrästä. Saaliista suuri osa kalastettiin Etelä-Savon järviltä, mistä Suomen koko muikkusaaliista saatiin 43 prosenttia. Järvilohija taimensaaliin arvo oli noin puoli prosenttia kalansaaliin kokonaisarvosta vuonna 2018. Suomen Kalastuslehti 2 • 15 joonaa euroa. Voimalaitospadot tyypillisesti katkaisevat yhteyden lisääntymisalueelle ja asettavat populaatiot alttiiksi sukupuutolle. Rysillä pyydystettiin kuhista alle 20 prosenttia, ja pieni osa saatiin troolipyynnin sivusaaliina. Kokonaiskalansaaliista muikkua oli lähes 50 prosenttia, ja sen arvo oli 41 prosenttia kalansaaliin kokonaisarvosta. Viime vuoden saalis oli toistaiseksi niistä suurin, 727?000 kiloa. Saaliin arvo lasketaan kalastajien saaman arvonlisäverottoman hinnan ja saaliin määrän tulona. Taimen ja järvilohi sivusaalista Monien arvostettujen lohikalojen osuus on häviävän pieni sisävesien kaupallisessa kalastuksessa. Lohikalakantojen uhanalaisuudelle ei ole yhtä syytä. Uhanalaisuusluokituksessa järvilohi on arvioitu äärimmäisen uhanalaiseksi, ja järvitaimen erittäin uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi eri osissa Suomea. Kalastajien saama taimenja järvilohisaalis on suurelta osin peräisin istutuksista. Muikkusaalis oli 2,4 miljoonaa kiloa vuonna 2018, eli hieman pienempi kuin 2000-luvun keskiarvo, 2,7miljoonaa kiloa. Niiden osuus muikun kokonaissaaliista on pieni. Troolilla ja nuotalla nostettiin 90 prosenttia muikkusaaliista vuosina 2016?–?2018. Troolilla pyydystetyn muikun määrä ei vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna
Täplärapujen osalta saaliin väheneminen johtuu todennäköisemmin markSisävesien kaupallisen kalastuksen kalaja rapusaaliin arvo ELY-keskuksittain vuonna 2018. 16 • Suomen Kalastuslehti 2 dellinen vaelluseste kaloille. Asetuksella pyritään suojelemaan näitä kaloja laittomalta kalastukselta. Maaja metsätalousministeriö on antanut asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista vuonna 2019. Lisäksi salakalastus pahentaa ahdinkoa. Kuvio osoittaa muikun, kuhan, täpläravun ja muiden lajien osuuden saaliin kokonaisarvosta. Suurin suojeluarvo on 7?510 euroa, joka määrätään kalastuslain vastaisesti pyydystetystä järvilohesta. Se kuvastaa erittäin uhanalaiseksi luokitellun lajin ravustettavien kantojen määrän vähenemistä ja jäljelle jääneiden kantojen heikkoutta. Rapusaalis lähes yksinomaan täplärapua Kaupallinen rapusaalis pieneni miltei 30 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna, ja oli 594?000 rapua. Ihmisen toimeliaisuus valuma-alueilla on usein heikentänyt veden laatua siinä määrin, että poikastuotanto estyy. Jokirapua oli enää kolme prosenttia koko rapusaaliin määrästä. Arvot perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin siitä, miten kalliiksi yhden kalan korvaaminen uudella vastaavalla yksilöllä käytännössä tulee. Uusimaa ja Varsinais-Suomi Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Kainuu Pohjanmaa Pohjois-Karjala 1,83 M€ 1,28 M€ 1,66 M€ 3,06 M€ 0,95 M€ Kuha Täplärapu Muu 1,15 M€ 1,06 M€ 0,80 M€ 1,28 M€ 1,10 M€ Muikku. Saaliin pyyntialue tarkoittaa vuoteen 2014 saakka voimassa ollutta ELY-keskusten kalatalousyksikköjakoa
Raporttitoiminnolla kalastaja voi tehdä yhteenvetoja omista ilmoituksistaan ja vertailla saalistaan alueiden, pyydysten ja vuosien välillä. Jokirapusaaliin väheneminen johtuu pääasiassa rapurutosta, joka levisi Suomeen 1800-luvun lopulla. Vuosina 2016 ja 2017 täplärapu oli sisävesien kolmanneksi arvokkain saalislaji, mutta viime vuonna siikasaaliin arvo (0,84 miljoonaa euroa) oli täplärapusaaliin arvoa suurempi. 2016 2017 2018 Rekisteröityneet kalastajat, yhteensä 1 766 1 766 1 935 Ryhmä 1 296 296 318 Ryhmä 2 1 470 1 470 1 617 Aktiiviset kalastajat, yhteensä 1 499 1 486 1 104 Ryhmä 1 259 265 273 Ryhmä 2 1 239 1 221 831 kinatekijöistä kuin rapumäärien pienentymisestä vesistöissä. Särkisaaliin arvo oli 588?000, hauen 465?000 ja ahvenen 387?000 euroa vuonna 2018. Sovellus toimii samalla kalastajan omana päiväkirjana. Särkikalojen (käytännössä särjen ja lahnan) merkitys sisävesien kaupalliselle kalastukselle on kasvanut huomattavasti koko 2010-luvun ajan, kun niitä on alettu käyttää tuotejalostuksessa erilaisten pihvien ja säilykkeiden raaka-aineina.. Särkikalojen merkitys kasvanut Särkisaaliin arvo oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin järviemme klassikkolajien hauen tai ahvenen saaliin arvo. Kalastustilastoja voi tarkastella Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannassa https://stat.luke.fi/ Sisävesien kaupalliseksi kalastajaksi rekisteröityneiden kalastajien ja aktiivisten kalastajien määrä vuosina 2016 – 2018. Suomen Kalastuslehti 2 • 17 Särki on koko tilastointiajan ollut lahnaa tärkeämpi saalislaji. Ryhmä 1: kalastustoiminnan liikevaihdon keskiarvo kolmen viimeksi kuluneen tilikauden osalta yli 10 000 euroa, ryhmä 2: kalastustoiminnan liikevaihdon keskiarvo kolmen viimeksi kuluneen tilikauden osalta enintään 10 000 euroa. Myös kaupallisen merikalastuksen särkija lahnasaalis on ollut 2010-luvulla aikaisempaa suurempi. Rutto on vähitellen hävittänyt jokirapukantoja, kun se on levinnyt vesistöstä toiseen. Saalisilmoituksen voi tehdä joko kalastajille lähetetyllä paperisella lomakkeella tai sähköisen sovelluksen kautta. Valtaosa Suomen rapusaaliista on nykyisin täplärapua, jota on istutettu 1960-luvulta lähtien korvaamaan jokirapua. Sisävesien kaupallisen kalastuksen suurin särkisaalis pyydettiin vuonna 2000, mutta silloin siitä ei paljon päätynyt ruokapöytiin, ja arvo oli pienempi kuin nykyisin. Kaupallinen kalastaja voi olla joko luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö eli yritys. Myös teollisuuden ja asutuksen jätevedet ovat aiheuttaneet paljon haittaa. Aktiivisten kalastajien määrä väheni Kalastuslain mukaan kaikkien kalaa sisävesiltä myyntitarkoituksessa pyytävien henkilöiden on ilmoittauduttava ELY:n rekisteriin, pidettävä kalastuksestaan päiväkirjaa ja ilmoitettava saalistiedot Luonnonvarakeskukselle. Täplärapukannat kuitenkin ylläpitävät ja levittävät rapuruttoa, ja jokirapukannat ovat joutumassa entistäkin ahtaammalle. Ravustus elinkeinona taantui jo pian sen jälkeen. Myös vesistöjen perkaukset, metsäojitukset ja turvetuotanto ovat aiheuttaneet jokirapukantojen häviämistä ja taantumista työnaikaisen mekaanisen vaikutuksen ja suojapaikkojen tuhoutumisen vuoksi, tai viipeellä elinympäristöjen liettymisen sekä veden happamoitumisen seurauksena. Viime vuosina siikasaaliin arvo on kasvanut selvästi
TEKSTI: HEIDI POKKI JA PEKKA SALMI, LUONNONVARAKESKUS KUVA: TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Rannikkokalastus – kestävää vai ei?. 18 • Suomen Kalastuslehti 2 Pitkän aikavälin taloudellinen tarkastelu voi osoittaa Suomen rannikkokalastuksen olevan tappiollista. Kirjanpito taas näyttää kalastajien tekevän voittoa. Miten tämä on mahdollista ja miksi se voi olla ongelma
Se muodostaa kuitenkin Suomen suurimman rannikkokalastajien ryhmän ja turvaa lähikalan saatavuutta, rannikkoalueiden työllisyyttä ja kalastuselinkeinon tietotaidon siirtoa tuleville sukupolville. Pääomakustannusten arviointi EU-ohjeistuksen mukaan on monimutkainen prosessi, johon liittyy paljon oletuksia ja epävarmuutta. Toiseksi taloudellisesti hyvin aktiivisten ja vähemmän aktiivisten kalastajien kannattavuudessa on merkittävää eroa. Tämä tarkastelu osoittaa, että aktiivinen ja merkittävin osa rannikkokalastusta operoi kestävällä tasolla ja tekee mukavaa voittoa. Luonnonvarakeskus tuottaa arviointiprosessiin EU-asetusten mukaisesti tietoa kalastuksen taloudellisesta kehityksestä kaikista alusrekisterin kalastavista aluksista. Vaikka lyhyellä aikavälillä rannikkokalastus tekee voittoa, voi pitkän aikavälin taloudellinen tarkastelu näyttää tappiollista tulosta. Luken saalistilastojen mukaan noin 300 alusta tuottaa 80 % rannikkokalastuksen kokonaissaaliin arvosta ja suurin osa alusrekisterin aktiivisista aluksista kalastaa alle 5?000 euron arvosta vuosittain. Jos rekisterin koko aluskanta (laskennallinen pääomakanta) huomioidaan, voidaan tehdä kyseenalaisia päätelmiä suomalaisen rannikkokalastuksen kannattavuudesta ja kalastuksen taloudellisesta kestävyydestä. Jos huomioidaan rekisterin kaikki alukset ( ja niiden laskennallinen pääomakustannus), rannikkokalastus näytti tekevän tappiota 3,5 miljoonaa euroa vuonna 2013. Rannikkokalastajien määrä on vähentynyt, mutta moni heistä hankkii tuloja yhdistämällä kalastustyön muiden tulolähteiden kanssa. Toisaalta lyhyen aikavälin kannattavuus tilinpäätöksistä on eri asia kuin pitkän aikavälin kannattavuus, jossa huomioidaan yrityksen elinkyky pitkällä aikavälillä. Tämä on hyvä ymmärtää, kun tuloksia hyödynnetään kalastuksen kestävyyden arvioinnissa. EU-ohjeistus haasteena Tarkempi tarkastelu osoittaa, että negatiivinen tulos EU:lle toimitetuissa taloudellisissa laskelmissa johtuu pääosin suurista laskennallisista pääomakustannuksista, eli kalastusalusten poistoista ja rahoituskustannuksista. Jos rajoitamme tarkastelun taloudellisesti aktiivisempiin kalastajiin, antaa taloudellinen analyysi erilaisen kuvan suomalaisesta rannikkokalastuksesta. Vuositulona se on vähän. Menetelmän mukaiset laskennalliset pääomakustannukset ovat suuret vastaaviin kirjanpidon kustannuksiin verrattuna silloin, jos laivastossa on paljon vanhoja aluksia, joilla on vähäistä taloudellista toimintaa. Ensinnäkin lyhyen ja pitkän aikavälin taloudellisen kestävyyden näkökulma on erilainen. Alalla on siis taloudellisesta näkökulmasta liikaa aluksia ja suurempi kokonaistaloudellinen hyöty saataisiin toimijoiden määrää vähentämällä. Suurin osa rekisterin kalastajista on monialayrittäjiä, jotka kalastavat vain osan aikaa vuodesta. Toisin sanoen, I-luokan kalastajat ovat aivan erilainen porukka kannattavuusmielessä kuin II-luokan kalastajat. Tietoa tuotetaan sovituilla menetelmillä Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan keskiössä on kalastuksen kestävyys, jota arvioidaan EU-tasolla. Juuri näin on erityisesti Suomen rannikkokalastuksessa. Jos pääomakustannukset otettaisiin suoraan tilinpäätöksistä, tulos olisi positiivinen, mutta EU on kiinnostunut kalastuksen taloudellisesta kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Tiedon loppukäyttäjien tulisikin huomioida kannattavuusarvioinnin taustalla olevat epävarmuustekijät ja tiedostaa mitä tietoa halutaan hyödyntää eri tarkoituksiin. Ongelman hahmottaminen vaatii syvempää alusrekisterin, taloudellisten arviointimenetelmien sekä EU-velvoitteiden avaamista. Kun laivasto tekee tappiota, eivät kalastusmahdollisuudet ole tasapainossa kalastuslaivaston koon kanssa. Kaupallinen rannikkokalastus on Suomessa hyvin keskittynyttä. Arvioihin voi suhtautua sopivalla kriittisyydellä, kun ymmärtää käytetyn arviointimenetelmän lähtökohdat ja datan epätäydellisyyden.. Tämä johtuu pääosin kahdesta asiasta. Tyypillisesti tavoitteena on voiton tai tuntiansion maksimoinnin sijaan turvata perheen toimeentulo ja elämänmuodon jatkuvuus pitkällä aikavälillä. Silloin pääomakustannukset tulee määrittää pitkän aikavälin näkökulmasta ja jäsenmaiden tulee soveltaa pääomainvestointikertymämenetelmää (PIM). Yhteinen arviointimenetelmä antaa kuitenkin EU-tasolla vertailukelpoisia tuloksia oikein sovellettaessa ja työtä arviointimenetelmien harmonisointiin jatketaan EU:n koordinaatiotyöryhmissä. Tiedon loppukäyttäjän ymmärrettävä menetelmä Palataanpa takaisin pohdintaan kalastuksen kestävyydestä. Tiedon hyödyntäjän onkin hyvä tiedostaa mitä joukkoa taloudelliset luvut edustavat, mitä varten ne on tuotettu ja millä reunaehdoilla. Yli 8500 euroa liikevaihtoa vuodessa saaneet I-luokan rannikkokalastajat tekivät nettovoittoa 1,8 miljoonaa euroa ja rannikkokalastus oli kaikkein kannattavin alusluokka vuonna 2013. Sesonkiluonteisessa pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa on harvoin varaa suuriin investointeihin. Suomen Kalastuslehti 2 • 19 E U edellyttää jäsenmailtaan kestävää kalastusta, myös taloudellisesta näkökulmasta
Digitalisaatio on jo täällä Ruotsin kalastusluvista noin 15 % eli 200?000 kalastuslupaa myydään iFiske nimisen yrityksen kautta. Kalastuslupien myyjien tulee olla mukana tässä kehityksessä. Vesienomistajien mielestä ei ole oikein, että he tarjoavat alustan harrastukselle, mutta saavat murto-osan tuotoista. Noin 30 % kaikista myydyistä kalastusluvista sisältää saalispalautteen. Kalastuslupien hintoja pidetään tällä hetkellä liian alhaisina, jotta ne kattaisivat aktiivisen kalastuksenvalvonnan ja kalavesienhoidon tarpeet. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden jakaa tietoa kalastussäädöksistä ja sen avulla voi vaikka kutsua ihmisiä kunnostustapahtumiin. Tämä antaa mahdollisuuden seurata trendejä ja suunnitella tulevaisuutta. Siinä muutamia aiheita, joita käsiteltiin Ruotsin vesienomistajien liiton konferenssissa viime marraskuussa. TEKSTI: MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA: PHILIP TRUONG, BLÄCKSQUID INC. On laskettu, että vapaa-ajan kalastajat käyttävät lähes 6 miljardia kruunua vuodessa, mutta tästä vain 5 % on kalastuslupiin. iFisken perustaja Thomas Abrahamssonin mukaan vapakalastuksesta on tullut yhä suositumpaa ja kalastus on kaikkien tavoitettavissa helpommin kuin ennen – sosiaalisen median kautta. Liiton toiminnanjohtaja Thomas Lennartssonin mukaan kalastusluvan hinnan tulee vastata kalastukseen käytetyn veden arvoa. 20 • Suomen Kalastuslehti 2 R uotsin vesienomistajien liiton (Sveriges Fiskevattenägareförbund) konferenssiin Norrköpingiin kokoontui viime marraskuussa 150 henkeä keskustelemaan ajankohtaisista kalastusta, kalastuksenvalvontaa ja kalavesienhoitoa koskevista asioista. Pyydystä ja päästä -kalastus ja sosiaalinen media Kalastuskonsulentti Martin Stålhammarin mukaan välinevalmistajat määräävät alan trendit ja kalastukVapakalastus, keihäänkärkenä pyydystä ja päästä -kalastus, korotetut lupahinnat sekä vesivoima. Lähes puolet jäsenistä on korottanut kalastuslupien hintoja ohjeiden mukaisesti. Naapurimaan trendit ovat kiinnostavia jo sen vuoksi että ne tuppaavat saapumaan meille muutaman vuoden viiveellä. Alueiden talouden perustan luovat kalastusluvat. Katse länteen – miten on Ruotsissa?. Vesienomistajien liitto julkaisi tästä syystä ohjehinnaston kalastusluville vuonna 2017. iFiske ei ole ainoastaan lupamyyntiautomaatti vaan se palvele myös saalisraportointia. Sähköinen alusta auttaa myös kalastuksenvalvojaa selvittämään onko henkilöllä luvat kunnossa. Kalastusluvat ovat talouden peruskivi Ruotsissa vesialueiden omistajat ovat järjestäytyneet kalastuksenhoitoalueiksi
Kalastusta tulee välttää kalojen kutuaikana ja korkean vedenlämpötilan aikaan. Ruotsissa järjestetään vuosittain noin 100 hauenkalastuskilpailua ja kilpakalastus on kovassa kasvussa.. Olemme luomassa Ruotsiin maailman mittakaavassa jotain aivan ainutlaatuista, kertoo Johan Kling valtiollisesta Havsoch vattenmyndigheten virastosta. Kalastuksesta on tullut tehokkaampaa – kalastetaan enemmän ja suurempia kaloja – tämä koskee pääasiassa pyydystä ja päästä -kalastusta. Vesivoiman ympäristöluvat on tarkoitus ottaa uudelleen käsittelyyn, jotta saadaan haitat minimoitua samalla kun vesivoiman hyödyntäminen voidaan turvata. Martinin mukaan on tärkeää, että vapakalastus voi osoittaa vastuullisuutta, mutta samalla olla tietoinen siitä, ettei C&R ole ongelmatonta. Kalan käsittelyllä on suuri vaikutus kalan selviytymiseen vapautettaessa, samoin vieheen ja koukkujen valinnalla. Pyydystä ja päästä -kalastus (C&R kalastus) on edellytys sille, että vapakalastus pystyy jatkumaan nykyisessä laajuudessaan. Kalojen kuvaamisesta on tullut urheilua. sesta on tullut välineurheilua. Ruotsissa ollaan luopumassa ydinvoimasta vuoteen 2040 mennessä, mikä tarkoittaa vesivoiman entistä tärkeämpää roolia sähköntuotannossa. Kalastaja, joka kuvaa saaliistaan, mutta ei vapauta kalaa takaisin veteen, saa kuulla kunniansa. Suomen Kalastuslehti 2 • 21 Vesivoiman on sopeuduttava vaatimuksiin Vesivoima on keskustelussa Suomen tapaan myös Ruotsissa. Kanavien ja muiden vastaavien rakennelmien kanssa tulee läpi käytäväksi lähes 3?500 erilaista tarkistuskohdetta. Kyse on mittavasta työstä, johon on varattua aikaa 20 vuotta. Myös sosiaalinen media on ottanut yhä suuremman roolin ja määrittää osaltaan trendejä. Vaikka alue on määrännyt kalan vedestä nostaneille sakon, niin osa kalastajista on valmiita maksamaan sakon tavoitellessaan täydellistä valokuvaa. Suunnitelmissa on käydä läpi 1?800 vesivoimalaa ja 600 säännöstelypatoa. Ruotsissa on jo kalastuksenhoitoalue, jonka sääntöjen mukaan vapautettavan kalan nostaminen ylös vedestä on kielletty. Kalastusopas Daniel Wickman ja komea hauki. Kala tulee irrottaa haavissa eikä sitä tule tarpeettomasti nostaa ylös vedestä
Menevätkö kalastuslain mukaiset omistajakorvaukset isäntien takataskuihin, kuten joskus kuulee väitettävän. 22 • Suomen Kalastuslehti 2 Osa on rutiköyhiä, joukossa myös upporikkaita Osakaskuntien tulorakenne näyttäisi vuosien varrella tasaantuneen. Eivät mene, rahat käytetään osakaskunnissa kalatalouden hyväksi. Saatuja lukuja verrattiin vuosina 1999 (K. K alatalouden Keskusliitto teki vuodenvaihteessa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa osakaskunnille webropol-tiedustelun, jossa kysyttiin osakaskuntien tuloja, menoja sekä tasetietoja. Aiemmin valtaosa tuloista koostui erilaisista lupaja vuokratuloista, nyt tulojoukot muodostuvat viidestä varsin samansuuruisesta osuudesta, jossa omistajakorvauksen suhteellinen osuus on noussut viidenneksen kokoluokkaan. Vastaajista valtaosa oli sisä-Suomesta ja ne edustivat osakaskuntien suurempaa kokoluokkaa, mistä johtuen selvityksen lopputulos antaa paremman kuvan keskiverto-osakaskunnan taloudesta kuin mitä se on. Kalojen istutukset näyttäisivät vähentyneen ja muut hoitotoimet kuten kunnostukset lisääntyneen. Kilpinen) ja 2010 (RKTL) tehtyihin osakaskuntien talouden selvityksiin. Osakaskuntien menoissa eri kohteisiin suuntautuneet menot eivät ole dramaattisesti vuosien varrella muuttuneet. TEKSTI: RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA: TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Omistajakorvauksilla on merkitystä. Vastauksia saatiin 169 kappaletta, mikä on viidennes kyselyn saaneista
Merkittävyydeltään kasvavista kalatalouden rahavirroista on kuitenkin kyse, kun tiedämme väestörakenteesta, että noin 9 miljoonan kalastonhoitomaksuvarojen vuotuisen kertymän kerryttäjät vähenevät noin 5?000 maksajan vuosivauhtia. Kalatalouden maksava keskiluokka pienenee. Tämä on syytä pitää mielessä muun muassa silloin, kun kalatalousalueiden yhtenäisluville ja kalastusluville muutoinkin mietitään hintoja.. Suomen Kalastuslehti 2 • 23 Menoissa erottuvat 8 % lahjoitukset kalatalousalueille. omistajakorvauksia KA:lle) 8% Kokouskulut 5 % Palkat ja palkkiot 12 % Kalojen istutukset 43 % Vesialueiden kunnostukset 17 % Muut kalaveden hoitotoimet 12 % Kalastuksenvalvonta 3 % Lahjoitukset 8 % Osakaskuntien menot vuonna 2018 45 % Luvat ja pyydysmerkit Hankkeet Vuokratulot Omistajakorvaus 17 % Läänikohtaiset 9 % Yhtenäisluvat 6 % Luvat ja pyydysmerkit 45 % Hankkeet 1 % Vuokratulot 22 % Osakaskuntien tulot vuonna 1999 Osakaskuntien tulot v 2018 n= 168 Kalastusmaksut osakkailta 19% yhtenäislupatulot 16% Kalastusmaksut osakkailta 19% Muut kalastuslupatulot 22% Yhtenäislupatulot 16 % Kalastusmaksut osakkailta 19 % Muut kalastuslupatulot 22 % Omistajakorvaukset 20 % Korkotulot 1 % Muut tulot 22 % Osakaskuntien tulot vuonna 2018 Kun samalla huomioi, että kyselyn vastaajien rakenne on painottunut reilusti isoimpiin ja samalla paremmin ansaitseviin osakaskuntiin, niin kertolaskun tulosta, 18,5 miljoonaa euroa, voi pitää osakaskuntien yhteisen liikevaihdon maksimiarvona. Tiedossa tosin on, että isompia satunnaisia tuloeriä kuten vesijättöjen myyntituloja, on joskus jaettu yksittäisille omistajille. 59 % Valvonta ja seuranta Hallinto Muut kulut Muu kalavedenhoito 7 % Valvonta ja seuranta 4 % Istutukset Muu kalavedenhoito Istutukset 59 % Muu kalavedenhoito 7 % Valvonta ja seuranta 4 % Hallinto 16 % Muut kulut 14 % Osakaskuntien menot vuonna 1999 Osakaskunnan menolajit 2018 , keskiarvo Kalojen istutukset 44%€ Vesialueiden kunnostukset €17% Muut kalaveden hoitotoimet 12% Kalastuksenvalvonta 3% Lahjoitukset ( mm. Osakkaille ei siis tuloista rahaa jaeta. Lähde: Kalatalouden Keskusliitto. Tiedämme että omistajakorvaukset olivat vuonna 2018 noin 3,7 miljoonaa euroa ja selvityksen mukaan niiden osuus osakaskunnan tuloissa oli noin viidennes. Osakaskuntien tulot ja menot vuosina 1999 ja 2018. Tasetietojen mukaan osa osakaskunnista on rutiköyhiä ja joukossa jokunen upporikas. Nämä toteutuvat niin, että osakaskunnan saamat omistajakorvaukset jäävät sopimuksella kalatalousalueen käyttöön. Tasaisen vauhdin taulukolla vaivutaan kalastonhoitomaksuvarojen kertymässä vain kymmenessä vuodessa noin 7 miljoonan euron tasolle. Osakaskuntien rahavirroilla on merkitystä Paljonko osakaskunnissa liikkuu rahaa. Tämän aineiston pohjalta kysymykseen ei tarkasti pysty vastaamaan, mutta karkeaan numeroleikkiin luvut houkuttavat
24 • Suomen Kalastuslehti 2 Täkykalastuksen luvat Avannon päälle asetettava ootto-onki katsotaan seisovaksi pyydykseksi ja se vaatii aina vesialueen omistajan luvan.
Talvinen täkykalastus herättää kysymyksiä kalastuksenvalvojien parissa. Vaikka ismete on tehokas petokalojen pyyntimuoto, löytyy varmasti alueita, joille ismete-kalastusta voidaan kalastuslupien myynnillä ohjata. Ismete on kalastustapana hyvin läheistä sukua perinteiselle jään päältä tehdylle syöttikoukkukalastukselle. Mitään uutta lupatyyppiä ei välttämättä tarvitse keksiä, vaan ainoastaan paikallisesti sopia että uudet pyyntimuodot, ismete ja ootto-onki, sisältyvät esimerkiksi vanhaan koukkupyyntitai iskukoukkulupaan. Kalastuksenvalvojilla on ollut haasteena tulkita kalastajien käyttämiä pyyntivälineitä ja niiden vaatimia lupia. Lupia myyvät osakaskunnat tai mahdollisesti kalatalousalue, joka myy yhtenäislupia suuremmalle alueelle. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa Ismete-vapaan Ismeteksi luokitellaan virvelin näköinen vapa, jossa on kela ja syöttinä oikea kala. Ismeteä ei luokitella yleiskalastusoikeuksien nojalla tarkoitettuun ilmaiseen kalastusmuotoon (pilkkiminen, onkiminen, silakanlitkaus), joten ismeteä käytettäessä tulee aina olla kalastonhoitomaksu suoritettuna. Kuinka monta ismete-vapaa tai ootto-onkea voi olla samaan aikaan käytössä. Ootto-onki vaatii vedenomistajan luvan Jäälle avannon päälle asetettava ootto-onki taas katsotaan kalastuslain 14§ 1 momentin 15 kohdan mukaisesti muuksi koukkupyydykseksi, eli seisovaksi pyydykseksi, ja se vaatii kalastonhoitomaksun lisäksi aina vesialueen omistajan luvan. Kalastuslain 4§ 1 momentin 6 kohta määrittelee pilkkimisen seuraavanlaisesti: ”Pilkkimisellä tarkoitetaan kalastusta yhdellä lyhyehköllä vavalla ja siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä.” Kalastuslain esitöissä (HE 192/2014) on todettu, että lyhyehköllä vavalla tarkoitetaan korkeintaan noin metrin mittaista vapaa ja korostettu sitä, että määrittely tapahtuu nimenomaan kalastustavan perusteella. Kalastajille tarjolle lupia Koska talvinen täkyonginta on noussut paikoin uuteen suosioon, tulisi osakaskunnissa ja kalatalousalueissa kiinnittää huomiota lupatarjontaan ja niiden markkinointiin. Aiheesta käytyyn asiantuntijakeskusteluun voi tutustua YouTubesta löytyvään Kalastajan Kanavan 14.2.2020 taltioidussa Perjantai-illan Live-lähetyksessä.. Jotta ismete-kalastusta ei sekoittaisi pilkkimiseen, tulee muistaa kalastuslain pilkkimisen määritelmä. Suomen Kalastuslehti 2 • 25 Mitä lupia tarvitaan. Luvassa omistaja määrittelee luvalle ajankohdan, hinnan ja luvalla sallittujen pyydysten määrän. Pääsääntöisesti ismete asetetaan avannon reunalle odottamaan, eikä siis ole sinänsä ”aktiivista” kalastusta. Jos haluaa kalastaa useammalla ismete-vavalla, tulee olla lisäksi myös vesialueen omistajan lupa. Jos vesialueen omistajan lupaa ei ole saatavilla, ei alueella voi kalastaa kuin yhdellä ismete-vavalla, kalastonhoitomaksu maksettuna. Ellei kalasta ikäperusteisesti, eli alle 18-vuotiaana tai 65-vuotta täyttäneenä ilmaiseksi. TEKSTI: IRENA PIRHONEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA: TAPIO GUSTAFSSON T alvinen täkykalastus on taas suosittua kalastajien parissa, mutta samalla suosio on aiheuttanut harmaita hiuksia kalastuksenvalvonnassa. Kalastuslainsäädäntö ei tällä hetkellä määrittele ismeteksi kutsuttua kalastusta mitenkään, joten on ymmärrettävää, että asia on monille epäselvä ja näkemykset voivat erota toisistaan. Kalastonhoitomaksun maksaneena saa kalastaa yhdellä ismete-vavalla
26 • Suomen Kalastuslehti 2 TEKSTI JA KUVA: RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Kalastuksenvalvonnan droneharjoitukset
Testikierros hämärään jokivarteen Puolitoista kilometriä Turun tuomiokirkolta Aurajokea ylävirtaan sijaitsee muinaisjäännöskohteena tunnettu Koroistenniemi. Vaikka kalastuksenvalvonta näyttäisi tehonneen, ei tilanteessa voi jäädä lepäilemään. Dronet ovat jo vartiointikäytössä Koulutuksen keskeisenä tarkoituksena oli tutustuttaa valvojia nykyaikaisiin valvontalaitteisiin. Kun valo alhaalla jokilaaksossa heikkenee entisestään, siellä voisi olla piilossa kuka tai mitä tahansa. Kalastusbiologi Olli Ylönen Länsi-Suomen kalatalouskeskuksesta kertoi, että salakalastus on kuluneella kaudella ollut Aurajoella vähäistä. Jokialueiden pusikoiden tarkastamisen arveltiin olevan kaluston tehokkainta aluetta. Työturvallisuuskin paranee. Myyntipäällikkö Mika Aro tekee laitteen lentokyiseksi, nostaa vivuista ilmaan ja ohjaa dronen hämäryyteen joen ylle. Kun lämpökamera kytketään päälle, näkyvät rantapenkereen illan viimeiset lenkkeilijät ja testimielessä pusikoissa liikkuva kalastuksenvalvoja ruudulla punaisena hehkuna. Sinne vaelsi lokakuisena iltana joukko kalastuksenvalvojia ja Securitas Oy:n miehet mustaa laatikkoa kantaen. Dronen lentoaika yhdellä akulla on noin puoli tuntia, jonka jälkeen sen pitää palata akun vaihtoon. Tilaisuuteen osallistuneet Securitas Oy:n edustajat Mika Aro ja Aleksi Lehtola esittelivät yhtiön drone-palvelua sanoin ja videokuvin. Jos joku olisi pusikossa lymynnyt, olisi kokemus hänelle ollut varmasti musertava. Konetta lennättävä vartija voi lentämisen sijaan keskittyä tutkimaan kamerakuvaa ja käyttämään muitakin sensoreita. Hyvä tulos pitää ansaita joka vuosi erikseen. Suomen Kalastuslehti 2 • 27 K alatalouden Keskusliitto järjesti yhteistyössä Länsi-Suomen kalatalouskeskuksen, Airisto-Velkuan kalatalousalueen ja Securitas Oy:n kanssa kalastuksenvalvojien koulutustilaisuuden Airisto-Velkuan kalatalousalueen toiminnanjohtajan Timo Saarisen työtiloissa Turun Halistenkosken maisemissa. Juuri muuta siitä ei näy kuin lentovalojen vihreät ja punaiset välähdykset. Laitteisto voidaan varustaa vaatimusten mukaan erityyppisillä kameroilla tai valolla ja äänilähteellä. Dronen käyttöä kannattaa miettiä Kotimatkalla mietin näkemääni. Koulutustilaisuus sai rahoitusta maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista. Isojen selkävesien valvontaan ei laitteiston käytöstä nähty syntyvän merkittävää hyötyä. Dronet kirvoittivat paikalla olevissa keskustelua niiden hyvistä ja huonoista puolista. Voisiko jokivartta kiitävästä dronesta olla apua kalastuksenvalvojalle. Miehillä mukana olevassa laitteessa varusteina olivat lämpökamera ja tehokas led-valaisin. Niemeltä oli Aurajoelle avarat näkymät ja erinomaiset edellytykset laittaa drone liikkeelle. Niiden käyttöä on syytä pohtia kalatalousalueissa ja kirjoittaa näkemykset osaksi kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien kalastuksenvalvontaosiota. Aro kertoo, että asiakkaan kanssa tehdään täsmällinen palvelusopimus. Näytöllä näkyvä maisema aukenee kauniin valoisana. Koulutustilaisuudessa keskusteltiin kuluneesta valvontakaudesta, kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmista kalastuksenvalvonnan näkökulmasta sekä lennätettiin valvontadronea Aurajoella. Kun kalastuksenvalvonnan resurssit ovat kovin rajallisia, on mielekästä koettaa löytää ratkaisuja joiden avulla voidaan toimia tehokkaasti ja turvallisesti. Valvontaa voidaan toteuttaa vaikkapa niin, että valvottava alue määritellään maastossa ja ohjelmoidaan dronelle siten, että se pystyy tekemään automaattisesti halutunlaisen valvontalennon. Dronen kaarrellessa joen ja sen lähipusikoiden yllä näemme Mikan käsissä olevasta näytöstä hämärässäkin hyvin erottuvan maiseman. Drone ei jättänyt mahdollisuuksia piileskelyyn. Käytännön testi Aurajoen rannalla antoi paljon pohdittavaa.. Palveluja voidaan räätälöidä tarpeen mukaan. Dronet ja muut tekniset laitteet voivat olla osa tehokasta, myös kustannustehokasta valvontaratkaisua. Dronet ovat lehtitietojen mukaan jo vahvasti mukana poliisin ja vartiointiliikkeiden toiminnoissa, joten miksei sitten kalastuksenvalvonnassakin niitä voisi hyödyntää. Jos lennolla havaitaan jotain mielenkiintoista, voidaan kone siirtää käsiohjaukselle ja tutkia kohdetta tarkemmin. Drone käännettään lähemmäs pimeitä pusikoita ja valonheitin laitetaan päälle
Linder kertoo Helsingin kaupungin aloittaneen poistokalastuksen 2016 ja saalista saatiin yli 200 kiloa. Tehokas lisääntyminen, hyvä selviytymiskyky ja monipuolinen ravinnonkäyttö voivat tehdä lajista kilpailijan alkuperäisille kalalajeille. Vesilinnut vähenivät hopearuutanan vuoksi Helsingin kaupungin kalatalousasiantuntija Jukka Linder kertoo hopearuutanoiden mahdollisen esiintymisen lammella tulleen esille Vieraslaji-työryhmässä vuonna 2016. Poistokalastuksella hyviä saaliita Muumilammen kalasto koostuu suurelta osin ruutanoista ja hopearuutanoista. Lammen syvyyden ollessa paikoittain alle metrin, ovat poistokalastusmenetelmäksi valikoituneet katiskat. Lampi kuuluu Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueeseen ja se on tärkeä elinympäristö vesilinnuille. Hopearuutana on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Se on hyvin tehokas lisääntyjä ja voi lisääntyä myös suvuttomasti. Näiden naaraiden jälkeläiset ovat emonsa kopioita. TEKSTI JA KUVA: HEIDI MOISIO, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Poistokalastus elvytti Muumilammen. Hopearuutanaa on tavattu Vanhankaupunginlahdella jo vuonna 2005. Muumilammella tehtiin koekalastuksia ja epäilyn hopearuutanoista huomattiin osuneen oikeaan. Seuraavana kahtena vuotena kokonaissaalis tuplaantui ja oli vuonna 2018 jo 850 kiloa. Hopearuutanat myös selviytyvät vähähappisissa oloissa ja ovat tehokkaita ravinnonkäyttäjiä. Lammesta on poistokalastettu haitallista vieraslajia, hopearuutanaa, nyt neljän vuoden ajan. Hopearuutanan poistokalastus elvytti pienen lammen selkarangattomat ja vesilinnut ovat palaamassa. Tällöin naaraat eivät tarvitse hopearuutanakoiraita lisääntyäkseen vaan mädin aktivoimiseen, eli alkionkehityksen käynnistämiseen, käy toisten särkikalalajien maiti. Lampi on matala ja se jäätyy talvella osittain pohjaan asti. 28 • Suomen Kalastuslehti 2 M uumilampi on Helsingin Vanhankaupunginlahdella sijaitseva kahden hehtaarin kokoinen muumin muotoinen lampi. Sukeltaja -ja puolisukeltajasorsien sekä uikkujen huomattiin vähentyneen lammella ja syyksi epäiltiin ravintokilpailua hopearuutanan kanssa. Hopearuutanan runsas esiintyminen voi vaikuttaa lammen vesikasvillisuuteen, vedenlaatuun, muihin kalalajeihin ja jopa vesilintuhin. Syksyllä 2019 kokonaissaalis ja kalojen keskipaino kuitenkin pienenivät, kokonaissaalis laski vuoden takaisesta 850 kilosta 325 kiloon Hopearuutana on haitallinen vieraslaji, joka pystyy lisääntymään tehokkaasti jopa ilman oman lajin koiraita. Kaloilla ei ole lampeen suoraa kulkuyhteyttä mereltä, mutta korkean veden aikaan kalat pääsevät uimaan lampeen ja sieltä pois
Viimeiset kolme vuotta poistokalastuksia on tehnyt kalastaja Miska Etholen Jomiset Oy:stä. Saalis on koostunut lähes kokonaan hopearuutanoista ja ruutanoista, ja siitä suurin osa on viety Korkeasaaren eläintarhaan rehuksi tai syötiksi ammattiravustajalle, loppuosan päätyessä kompostoitavaksi. 0400 191 530 JOTAIN UUTTA?. ja kalojen keskipaino pienentyi 100 grammasta noin 65 grammaan. Eläinlajisto monipuolistui Lammen selkärangattomia on tutkittu vuosina 2014 ja 2018. Toimituksissa force majeure. Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan poistokalastuksen vaikutukset ovat nähtävissä lammen selkärangattoman lajiston monipuolistuessa huomattavasti ja palautuessa hopearuutanoiden levittäytymisestä. Suomen Kalastuslehti 2 • 29 laskennoissa poistokalastuksen vaikutusta vesislinnustoon ei vielä näkynyt. 1-kes.(ja vk.) madetta sekä kuhaa tuleviin istutuksiin. MADE in finland kala ja herkullinen sellainen. Helsingin kaupunki on saanut rahoitusta poistokalastukseen Uudenmaan ELY-keskukselta, avustuksesta vesienja merenhoidon sekä vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen. Hänen mukaansa vaikutus linnustoon voi näkyä vasta muutaman vuoden viiveellä, kun selkärangaton eliöstö ja vesikasvillisuus ovat päässeet elpymään. Kysy rohkeasti. Ovatko saaliit pienempiä kuin ”vanhaan hyvään aikaan”. Linderin mukaan vuonna 2019 näytti jo siltä, että vesilinnusto alkaa elpyä. Poistokalastusta jatketaankin tänä vuonna. Suomen ympäristökeskuksen vanhemman tutkijan Markku Mikkola-Roosin mukaan vuoden 2018 lintuJari Kosonen tekemässä Muumilammen hoitokalastusta. Tmi Petri Gösman kuha@aanekoskelainen.com p. Kaupunki on itse vastannut lopusta rahoituksesta. Neljän poistokalastusvuoden aikana kaloja on poistettu keskimäärin 229 kiloa hehtaarilta vuodessa
30 • Suomen Kalastuslehti 2 Ahvenkantojen vaihtelun syistä uutta tietoa Emokannan koon ja kesän sääolosuhteiden on tiedetty vaikuttavan ahvenkalojen rekrytointiin, mutta esimerkiksi kuhan vaikutuksesta ahvenen lisääntymismenestykseen ei ole ollut tutkittua tietoa. TEKSTI: EEVI KOKKONEN JA ANSSI VAINIKKA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO JA OUTI HEIKINHEIMO, LUONNONVARAKESKUS KUVA: TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Saaristomeren kuhakanta on ollut vuodesta 1998 alkaen keskimäärin selvästi suurempi kuin aiempina vuosikymmeninä, mikä on pienentänyt ahvenen vuosiluokkien kokoa.. Lämpimän kesän ansiosta poikasille on saatavilla ravintoa niiden elämän alkuvaiheessa, ja ne ehtivät kasvaa riittävään kokoon selvitäkseen ensimmäisestä talvesta. Ahven on kuhalle tärkeä saalislaji, mutta myös kilpailu erityisesti poikasvaiheessa on mahdollista, koska näiden lajien lisääntymisalueet ovat osin päällekkäisiä. Kaikkien ennustettujen tekijöiden todettiin vaikuttavan rekrytoituvan ahvenvuosiluokan kokoon. Kuhan negatiivinen vaikutus ahvenen lisääntymiseen voi selittyä niin suoralla saalistuksella kuin poikasten välisellä ravintokilpailulla. Erityisesti kesäja heinäkuun lämpötilalla on suuri merkitys. Suomen Kalastuslehti 2 • 31 A hvenkannoissa on tunnetusti voimakasta vaihtelua. Eri kuukausien lämpötiloista eniten merkitystä oli kesä-heinäkuun veden keskilämpötilalla. Pintaveden keskilämpötila koko ajanjaksolla kesä-heinäkuussa oli 16,2 °C, vaihdellen välillä 14,0?–?18,9 °C. Selvitimme Saaristomerellä Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen Yliopiston yhteisessä tutkimuksessa, miten kalastukseen rekrytoituvan ahvenvuosiluokan vahvuus riippuu kutevan ahvenkannan biomassasta, veden lämpötilasta sekä kuhakannan runsaudesta. Runsas kuhakanta vaikuttaa negatiivisesti Runsas kuhakanta vaikuttaa tulosten perusteella negatiivisesti ahvenen rekrytointiin. Vastaavasta ilmiöstä on havaintoja jo aiemmin sisävesiltä. Käytössä oli pitkäaikainen Luonnonvarakeskuksen tutkimusaineisto, jonka perusteella kutukannan ja vuosiluokan vahvuuden suhde määritettiin ajanjaksolle 1981?–?2009. Lämmin kesä on suotuisa Ahvenvuosiluokasta tulee todennäköisimmin runsas, jos keskikesä on lämmin. Vuosiluokan vahvuutta kuvasi 3-vuotiaiksi selvinneiden ahventen lukumäärä. Kutukannan mittana oli 5?–?14-vuotiaiden ahventen biomassa
Tutkimuksessa ei pystytty huomioimaan rehevöitymisen ja särkikalojen mahdollisia vaikutuksia soveltuvan seuranta-aineiston puutteen vuoksi. muutokset ja esimerkiksi vieraslajit voivat aiheuttaa jatkossa poikkeamia nyt todetuissa vaikutussuhteissa. Keskimääräisellä tai sitä suuremmalla kutukannan tasolla sen kasvu ei enää juurikaan lisää poikastuottoa, ja joskus suuri kutukanta voi johtaa voimakkaaseen kilpailuun poikasten välillä. Pienestäkin kutukannasta voi kuitenkin syntyä vahvoja vuosiluokkia, jos olosuhteet ovat suotuisat, kuten tapahtui vuonna 1988. Saaristomerellä kutukanta oli mallinnuksen mukaan 1980-luvulla ja vuosina 1990?–?1992 niin pieni, että se on voinut rajoittaa vuosiluokkien vahvuutta. Tästä huolimatta aineistoon sovitetut rekrytointimallit antoivat yhdensuuntaisia tuloksia ympäristötekijöistä riippumattoman kanta-arvion kanssa. Hydrobiologia volume 841, 79–94.. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää tulevien ahvensaaliiden ennustamiseen, vaikkakin ympäristö19 82 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 Vuosiluokka 10 000 000 20 000 000 30 000 000 40 000 000 50 000 000 60 000 000 70 000 000 80 000 000 90 000 000 19 81 19 83 19 85 19 87 19 89 19 91 19 93 19 95 19 97 19 99 20 01 20 03 20 05 20 07 20 09 3vu ot ia ita ah ve ni a (m ilj oo na a) Data Malliennuste Saaristomeren ahvenen vuosiluokkien vahvuus kanta-arvion (data) ja Beverton-Holtin emokanta-rekryytti -mallin ennusteen mukaan. Aiheesta lisää: Eevi Kokkonen, Outi Heikinheimo, Zeynep Pekcan-Hekim & Anssi Vainikka 2019. 32 • Suomen Kalastuslehti 2 Riittävän suuri kutukanta turvaa poikastuoton Ahvenen kutukannan biomassa ei useinkaan rajoita poikastuotantoa, jos sopivia kutualueita on riittävästi. 1990-luvun suuret poikkeamat johtunevat vapaa-ajankalastuksen saalisarvioiden epävarmuudesta. Vapaa-ajankalastuksen tiedot ovat epävarmoja Tutkimus perustui Saaristomeren ahvenesta tehtyyn kanta-arvioon, jossa suuri epävarmuutta aiheuttava tekijä on vapaa-ajan kalastuksen saalisarvio. Effects of water temperature and pikeperch (Sander lucioperca) abundance on the stock–recruitment relationship of Eurasian perch (Perca fluviatilis) in the northern Baltic Sea
9. 2. Luiden väri johtuu niiden sisältämästä vivianiitista. Vihreys korostuu entisestään kalaa paistaessa, keitettäessä tai savustaessa. 10. Kivinilkalla on iso maksa, jonka koko vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kivinilkka naaras synnyttää hieman yli neljäsenttiset poikaset tammi-helmikuussa. 8. Sukukypsäksi kivinilkka tulee 1 – 2 vuotiaana, jolloin sillä on pituutta vähintään 16 – 17 senttiä. Laji muistuttaa jossain määrin pienikokoista madetta. Suomen Kalastuslehti 2 • 33 1. Uimarakon puuttuminen on kuitenkin yleistä pohjakaloilla. 10 faktaa kivinilkasta Kivinilkka (Zoarces viviparus) on tuttu kalalaji merialueen talvipilkkikalastajille. Kivinilkka on Suomessa ainut kivinilkkojen heimoa edustava laji. Parittelussa koiras johtaa siittiöt naaraan yksiosaiseen munarauhaseen peräaukon vieressä olevalla ulokkeella. Suomen kalat. Kivinilkalla ei ole uimarakkoa. 3. Synnytyksen jälkeen emo poistuu paikalta ja jättää poikaset oman onnensa nojaan. 6. Ensikertaa lisääntyvällä kivinilkkanaaraalla saattaa olla vain 15 – 20 mätimunaa, mutta 35 – 40 senttisillä naarailla niitä saattaa olla 200 – 300 kappaletta. 4. Suojautuakseen viholliselta kivinilkka kiertyy käärölle, jotta olisi mahdollisimman huomaamaton. 5. Kuoriutumisen jälkeen poikaset saavat ravinnon emokalan munarauhasen sisältämästä ravintoliuoksesta, johon kulkeutuu ravintoaineita rauhasen poimuisen seinämän lävitse suoraa emon verestä. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Kivinilkat parittelevat elo-syyskuussa. 7. Kivinilkan luut ovat vihreitä. KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA Pientä madetta muistuttava kivinilkka synnyttää eläviä poikasia alkuvuodesta.
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2019 Keskeiset kalataloutta käsittelevät säädökset. 34 • Suomen Kalastuslehti 2 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. Hinta 15,00 €
OSAKASKUNTIEN TOIMINNASSA Y-tunnus tulee tarpeeseen ainakin pankeissa ja Verohallinnossa asioidessa, on tiedossa muun muassa tapauksia, joissa pankki on uhannut sulkea osakaskunnan pankkitilin, ellei osakaskunta hanki y-tunnusta. Jotkin yritysja yhteisömuodot pystyvät jo tekemään Y-tunnushakemuksen sähköisesti, mutta esimerkiksi yhteisetuuksille hakeminen on vielä hieman vanhanaikaista, eli hakemus tehdään paperilomakkeella. Yritysja yhteisötietolain (244/2001) 3§ määrittelee kaikki yksiköt, jotka tulee rekisteröidä yritysja yhteisötietojärjestelmään. Ahven.net -verkkosivuilla osakaskunta-kohdasta löytää ohjeen Y-tunnuslomakkeen täyttämiseen. Y-tunnus on siis eräänlainen henkilötunnus yrityksille ja yhteisöille. Kyseisessä lomakkeessa ei tällä hetkellä ole erikseen mainintaa yhteisetuuden rekisteröimisestä, mutta osakaskunnat hakevat Y-tunnuksen samalla lomakkeella kuin osakeyhtiöt, osuuskunnat, säästöpankit, säätiöt, yhdistykset tai muut yhteisöt. Kyseisen pykälän 8 kohta säätää tuloverolaissa tarkoitetun yhteisetuuden rekisteröimisestä, joten se tarkoittaa sitä, että osakaskunnan tulee rekisteröidä itsensä yritysja yhteisötietojärjestelmään ja näin ollen hakea Y-tunnus. Tunnus tuo turvallisuutta ja varmuutta esimerkiksi kaupankäyntiin, kun yritykset ja yhteisöt ovat yksilöitävissä. Kalatalouden Keskusliitto pyrkii edistämään osakaskuntien mahdollisuutta tehdä Y-tunnushakemus sähköisesti ja olemme olleet asiasta yhteydessä Verohallintoon. Miten Y-tunnus liittyy osakaskuntiin, kun osakaskunnat eivät ole yrityksiä eivätkä yhteisöjä, vaan ne luokitellaan tuloverolain (1535/1992) 5§ mukaisesti yhteisetuuksiksi. Suomen Kalastuslehti 2 • 35 LAKIASIAA Y -tunnus tarkoittaa yritysja yhteisötunnusta ja sen antaa Patenttija rekisterihallitus tai Verohallinto, jotta yritys tai yhteisö on yksilöitävissä. Pelkkää kiinteistörekisteritunnusta ei siis katsota riittäväksi, vaan myös Y-tunnusta vaaditaan nykyään. Irena Pirhonen Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnat ja Y-tunnus
SAKARI KUIKKA 60 VUOTTA Helsingin yliopiston kalastusbiologian professori Sakari Kuikka täytti 8.2.2020 60 vuotta. Kalatalouden työkokemusta Anna-Leenalle on kertynyt kalakaupan palveluksessa, kalataloussuunnittelijana ja kalaviljelyalalla. Hänen tehtäviinsä kuuluvat Lapin kalatalouskeskuksen johtaminen, maakunnallinen kalatalousneuvonta ja yhteistyö osakaskuntien, kalatalousalueiden ja eri sidosryhmien kanssa. Vapaa-ajasta suurin osa menee Särkisalossa sijaitsevalla torpalla. Ennen toiminnanjohtajan toimea Anna-Leena Inkerö työskenteli ProAgria Lapin taloushallinnon tehtävissä ja kalatalousneuvonnan parissa. 36 • Suomen Kalastuslehti 2 HENKILÖUUTISIA ANNA-LEENA INKERÖ LAPIN UUSI TJ Anna-Leena Inkerö aloitti 1.3.2020 Lapin Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajana. Anna-Leenan työpaikka sijaitsee Rovaniemellä ProAgria Lapin toimipisteessä. Uusin harrastus on metsästys, joka on tarkoitus aloittaa ensi syksynä. Toinen tärkeä tutkimusaihepiiri on ollut öljyonnettomuuksien riskianalyysi, jossa on käynyt ilmi, että hyvin laajassa onnettomuudessa voisi Suomenlahdella hävitä pysyvästi jopa 70 eri eliölajia. Vapaa-ajallaan Anna-Leena Inkerö mökkeilee Muoniojoen rannalla ja Mikkelissä. Sakke on päästänyt päiviltä noin 3 500 haukea, joista iso osa virkatyönä Loviisan hienoilla haukivesillä. Hän pitää myös Lapin luonnossa liikkumisesta ja pilkkimisestä. Koulutuksekseltaan Anna-Leena on iktyonomi ja merkonomi. Helsingin yliopiston professori hänestä tuli vuonna 2004. Sakke kuuluu Suomen Kalastuslehden toimituskuntaan.. Peurat ja kauriit kun pistelivät varomattomuuttaan mansikan taimet suihinsa. Ensimmäinen julkaisu oli opiskeluajan kirja hauen kalastuksesta ja biologiasta. Sakke väitteli vuonna 1998 Itämeren kalakantojen säätelystä ja epävarmuuden arvioinnista
Reitin Kalan tiskillä oli siikaja lohifileiden välissä laatikollinen erittäin kauniisti leikattua ja hyvännäköistä lahnafilettä. Tuote oli tullut myyntiin ensimmäistä kertaa kolmisen viikkoa sitten ja menekki oli ollut hyvä. Suomen Kalastuslehti 2 • 37 Kalojen hintoja Hakaniemessä 5.3. Pyöreä kala: Ahven 16,00 € Hauki 12,00 € Kirjolohi 14,00 € Kuha 24,00 € Kultamakrilli 26,00 € Lahna 10,00 € Made 20,00/25,00 € Meriantura 58,00 € Nieriä 24,00 € Punakampela 14,00 € Siika 20,00/28,00 € Fileet: Ahven 42,00 € Hauki 18,00 € Keila 28,00 € Kirjolohi 22,00 € Kolja 28,00 € Kuha 38,00 € Lahna 18,00 € Lohi Norja 32,00 € Merikissa 28,00 € Merikrotti 52,00 € Nieriä 32,00 € Puna-ahven 34,00 € Ruijanpallas 52,00 € Siika 36,00 € Silakka 12,00 € Tonnikala 49,00 € Turska 42,00 € Savukalat: Savuankerias 75,00 € Savunieriä 38,00 € Savusampi 35,00 € Savusilakka16,00 €. Erityisen ilahduttava oli kokonaan uusi kalatuote, lahnafile. maaliskuuta. Lahnafile sopii paistettavaksi pannulla, keittoihin ja siitä voi tehdä maittavaa uuniruokaa täytettyjen silakkafileiden tapaan. Kotimaisen kalan tarjonta oli hyvälla mallilla Helsingin Hakaniemen hallissa torstaina 5. TA PI O G U ST AF SS O N TA PI O G U ST AF SS O N KALAT NUMEROINA Kauniisti leikattu lahnafile oli uusi tuote Hakaniemen hallissa
Tarjous voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää. 25,90 €) + KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Ale!. 38 • Suomen Kalastuslehti 2 Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan tietopaketit nyt edulliseen yhteishintaan. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Avuksi valvontaan KALASTUKSENVALVOJAN KENTTÄKÄSIKIRJA Hinta 10,00 € (norm. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi kalastoon myös kalastukseen. 13.11. 20.3. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 10.1. 7.2. TA PI O G U ST AF SS O N. 8 20.11. Suomen Kalastuslehti 2 • 39 ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 12.6. 9.10. 5 7.8. 2 21.2. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. krs 00700 Helsinki p. 6 11.9. 3 3.4. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. Kuha on yksi voittajista. 4 15.5. 30.4. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura 2020 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 3/2020 ilmestyy to 30.4. 18.12. 4.9. 7 16.10
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Valvojan viestimerkit Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € (100 kpl/väri)