Suomen Kalastuslehti 1 • 1 2/2021 Tornionjoen lohen tila 10
2 • Suomen Kalastuslehti 1 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. Hinta 49,00 €. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Koot L ja 3 XL
14 Tornionjoen vapakalastus on vain heikosti valikoivaa 16 Kalatalousneuvonta 130 vuotta 20 Padasjoen reitti vapautui nousuesteistä 24 Särkikalat seteleiksi 26 Särkikalojen pyynti mukaan käyttöja hoitosuunnitelmiin 28 Nukahtaneen osakaskunnan herättäminen 30 6 miljardia mätimunaa 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 16 24 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Tornionjoen lohen kesänvanhoja poikasia. Kuva Ville Vähä, Luonnonvarakeskus H EI D I M O IS IO PE TR I PÄ IV ÄR IN TA TE RO FO RS M AN 12 3 6 9 10 11 1 2 4 5 7 8. Suomen Kalastuslehti 1 • 3 Sisältö 10 Vieläkö Tornionjoen lohikanta runsastuu
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 15,00 € Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Edessä valvojankoe. Hinta 10,90 €. Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan opas on selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta
PAKKOKEINOJEN SIJAAN korostamme neuvontaa, tiedottamista ja vapaaehtoisia toimia norppakannan turvaamiseksi. Kalastusta suurempi vaikutukseltaan, mutta toistaiseksi ilman erityistä huomiota on jätetty esimerkiksi petojen aiheuttama norpan poikaskuolleisuus, joka realisoituu erityisesti huonoina lumitalvina. Kanta on kasvanut tasaisesti ja saavuttanut suojelustrategiassa asetetut tavoitteet reilusti etuajassa. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. PÄÄKIRJOITUS Paikallisten kalastusta harrastavien ihmisten näkemysten huomioiminen on jatkossa olennaisen tärkeää.” KEVÄÄN AIKANA ratkaistaan, miten kalastusta tullaan seuraavat vuodet rajoittamaan saimaannorpan suojelemiseksi. SAIMAANNORPPAAN VAIKUTTAVAT kalastuksen lisäksi useat muutkin tekijät. Toistaiseksi ei ole. Kalastajat voivat esimerkiksi vapaaehtoisesti välttää verkkokalastusta pesäpaikkojen läheisyydessä, jos vain tieto pesintäpaikkojen sijainnista olisi jossain saatavilla. Suojeluväelle tämä ei tunnu riittävän, koska vahva mediasota on ollut jo kauan käynnissä verkkokalastuksen ajallisten lisärajoitusten ja jopa täyskiellon puolesta. Paikallisten kalastusta harrastavien ihmisten näkemysten huomioiminen on jatkossa olennaisen tärkeää suotuisan suojeluilmapiirin kannalta. Suomen Kalastuslehti 1 • 5 Onko Saimaalla jatkossa tilaa verkkokalastukselle. Näissä vaatimuksissa sotketaan keskenään lajin ja yksilön suojelun tarpeet eikä huomioida esitettyjen lisärajoitusten haitallisia vaikutuksia kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiin ja kotimaisen järvikalan saatavuuteen. Lausunnolla ollut asetusluonnos perustui nykyisten kalastusrajoitusten ylläpitämiseen pienin muutoksin ja rajoitusalueen laajentamiseen vastaamaan norpan laajentunutta esiintymisaluetta. SAIMAANNORPAN SUOJELUSSA on 2000-luvulla onnistuttu hyvin. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen verrattuna kalastuksen rajoittaminen on konkreettinen ja suora vaikuttamiskeino ja nousee siksi suuremmaksi, kuin mihin sen nykyinen merkitys norppakantaan antaisi aihetta. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO ei hyväksy asetustasolla määrättäviä verkkokalastuksen ajallisia lisärajoituksia
Vesistön Suomen puolen lohisaaliista paikkakuntalaiset pyysivät lohiverkoilla noin 700 kiloa (63 %). Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta 1,1 ja Norjan puolelta 2,2 tonnia. NÄÄTÄMÖJOELTA VAISU LOHISAALIS Näätämöjoen kokonaislohisaalis kaudella 2020 oli vain 3,3 tonnia, kertoo Luonnonvarakeskus. Saalis laski 45 prosenttia edellisvuodesta ja oli pitkän aikavälin (1972 – 2020) toiseksi heikoin. Vain noin kolmannes kertoo syövänsä kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa eli suositusten mukaan. Kuluttajatutkimuksen mukaan kotimaisista kalalajeista kuluttajat haluaisivat käyttää kaikkein mieluimmin ahventa, kuhaa ja siikaa. Vastaajista 72 prosenttia kertoi myös, että söisi kalaa enemmän, mikäli kotimaista kalaa olisi kaupoissa enemmän tarjolla. Näätämöjoen Suomen puoleinen lohisaalis oli noin puolet pitkän aikavälin keskisaalista (2 tonnia). Tukea voivat hakea mitkä tahot tahansa, esimerkiksi osakasja hoitokunnat, kalastusseurat ja -piirit. 6 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET Kuluttajat haluavat ahventa, kuhaa ja siikaa Pro Kala ry:n uusin kuluttajatutkimus kertoo, että kalan syönti on edelleen lähes koko kansan juttu: 92 prosenttia suomalaisista syö kalaa. RAPALA-RAHASTON HAKU ON KÄYNNISSÄ Rapala-rahasto julistaa avoimesti haettavaksi 300 – 3 000 euron arvoisia apurahoja muun muassa paikallisesti merkittäviin kestävän kehityksen mukaisiin kalavesien kunnostustoimiin. Rahaston kalastusvälinelahjoitusten arvoisiksi hyviksi teoiksi lasketaan puolestaan eri tahojen järjestämät tilaisuudet, joissa tarjotaan lapsille, nuorille ja muille erityisryhmille mahdollisuutta tutustua kalastusharrastukseen ja syventää siihen liittyviä tietoja ja taitoja. TA PI O G U ST AF SS O N. Yhteensä 540 kalastusmatkailijaa sai Suomen puolelta arviolta 360 kiloa lohta, noin kolmanneksen Suomen puolen kokonaissaaliista. Hakemukset on lähetettävä maaliskuun loppuun mennessä. Siinä, kuinka usein kalaa syödään, olisi monella kuitenkin parantamisen varaa
KALASTUSPÄIVÄ 25. 8. – 11. Hankkeen vetäjänä toimii Österbottens Fiskarförbund.. Esitteet ovat saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Kokous oli järjestyksessään toinen Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa hankkeessa, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan hallintoviranomaisten ja tutkijoiden välillä. Suomen Kalastuslehti 1 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N ESITTEET OVAT UUDISTUNEET Kalatalouden Keskusliton julkaisemat Kalojen iänmääritys -esite sekä Kalan perkaus ja käsittely -esite uudistuivat. Myös Koululuokkien kalabongauskisa siirtyy samalle viikolle 23. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ JATKUU Ruotsin, Tanskan, Suomen, Ahvenanmaan ja Norjan hallintoviranomaiset sekä tutkijat kokoontuivat virtuaalisesti 10. Sähköiset versiot löytyvät Ahvennetistä ja ne on helppo linkittää kaikkien saataville vaikka kalatalousalueen tai osakaskunnan kotisivuille. Kokouksessa keskusteltiin EU:n lintudirektiivin tulkinnasta ja poikkeuslupien soveltamisesta sekä miten eurooppalaisen hanhienhallinta -foorumin oppeja voidaan käyttää pohjoismaisen merimetsoyhteistyön kehittämiseksi. – 27. 8. helmikuuta keskustelemaan merimetson hallinnasta. Otamme käyttöön aikaisemmin ilmoitetun varapäivän keskiviikko 25. Toivottavasti tämä sopii mahdollisimman monelle ja onnistumme järjestämään lasten ja nuorten kovasti kaipaamaa toimintaa ulkona luonnossa. ELOKUUTA Koronatilanteen vuoksi Valtakunnallinen kalastuspäivän järjestämisen siirtyy toukokuulta elokuulle. Lisäksi uudet esitteet löytyvät niin paperisessa kuin sähköisessä muodossa
Voimaa vesistöistä -hankkeessa järjestettiin muun muassa erilaisia vesikunnostustalkoita. M AT TI VA IT TI N EN , M M M. Palkinnon myöntää Oulun seudun ympäristötoimi. Koskienergia Koskivoima Oy myy Kuusinkijoen voimalaitoksensa Kuusinkijoki kuntoon ry:lle. Palkinnon myöntäminen tuntuu todella hyvältä! Yhteistyössä tehty pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ on saanut todella merkittävän tunnustuksen. Hankkeiden toimintaan voi tutustua myös Facebookissa ja YouTubessa. Palkinnon myöntäminen osoittaa että työtämme arvostetaan ja se koetaan tärkeäksi. 8 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET Kuusinkijoki vapautetaan vesivoimasta Myllykosken vesivoimalaitos lopettaa toimintansa Kuusamon Kuusinkijoella, jolloin uhanalainen järvitaimen pääsee vapaasti vaeltamaan laajoille virtavesija järvialueille. Voimalatoiminnan päätyttyä vesi ohjataan takaisin tähän asti kuivana olleeseen Piilijokeen, jota pitkin taimenet pääsevät vaeltamaan Kuusingin pääuomasta aina latvavesille saakka. Vuodenvaihteessa päättyneissä vesistöhankkeissa on tehty tuloksekasta työtä vesienhoidon ja -verkostojen edistämiseksi. Sitova aiesopimus allekirjoitettiin 4.3.2021 Helsingissä. Palkinto myönnetään vesienja ympäristönhoidon hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta, tuloksekkaasta ja laaja-alaisesta yhteistyöstä alueen asukkaiden, toimijoiden ja yhteistyöverkostojen kanssa. Lakkauttamishanketta tukee maaja metsätalousministeriön vaelluskalaohjelma NOUSU. Palkitseminen motivoi ja kannustaa omaa työntekoa myös jatkossa, iloitsee Oulun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola. Työ kestävän kehityksen hyväksi jatkuu Oulussa edelleen. Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeessa syntyi muun muassa vesistökunnostajan karttapalvelu, joka helpottaa paikallisten vesistökunnostajien ja muiden alan toimijoiden työtä koko maassa. TUNNUSTUSPALKINTO OULUUN ProAgria Oululle ja sen yhteydessä toimiville Oulun Maaja kotitalousnaisille sekä Oulun Kalatalouskeskukselle on myönnetty Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto
Metsähallituksella on tarjolla kalastajille 54 vapalupa-aluetta, minkä lisäksi lupia myydään pyydyskalastukseen. Lakiin ei kuitenkaan sisälly mahdollisuutta poiketa sääntöjen mukaisista kokousten pitämisen määräajoista. Vaelluskala-aktiivi Henrik Kettunen otti asiasta kuultuaan yhteyttä Rengastustoimistoon. H EI D I M O IS IO MERITAIMENILLA HYVÄ VUOSI Luonnonvarainen meritaimen on erittäin uhanalainen laji. Metsästyslupia ostettiin 85?000 kappaletta, missä lisäystä oli 16 prosenttia. Rengastustoimisto reagoi asiaan välittömästi ja lähetti kaikille rengastajille ohjeet, joissa painotetiin ettei koskikarojen rengastamista varten tule kulkea purouoman pohjalla, vaan lintujen ajaminen kohti verkkoa tulee tehdä rantoja pitkin. KOSKIKAROJEN RENGASTAJA TALLOI MERITAIMENTEN KUTUPESIÄ INGARSILANJOELLA Länsi-Uudellamaalla sijaitsevalla Ingarskilanjoella riistakameraan tallentui koskikaraa pyydystänyt rengastaja, joka ymmärtämättömyyttään talloi erittäin uhanalaisen meritaimenen viime syksyisiä kutupesiä. Myös kaupalliset kalastajat voivat hakea lupia elinkeinonsa harjoittamiseen. Luonnossa syntyneet meritaimenet ovat kalastuslain mukaan rauhoitettu.. Metsähallitus myi kalastuslupia 117?000 kappaletta eli viidenneksen edellisvuotta enemmän. Luononvarakeskuksen vuoden 2020 sähkökoekalastuksista on saatu rohkaisevaa tietoa lajin lisääntymisestä: paikoin poikastiheydet olivat jopa ennätyksellisen suuria. Kalatalouden Keskusliiton ohjeet kokousten pitämiseksi löytyvät Ahvennetistä. Suomen Kalastuslehti 1 • 9 LYHYET Metsähallituksen mukaan suomalaiset innostuivat vuonna 2020 kalastamaan ja metsästämään valtion alueilla lähes ennätyksellisen paljon. KALATALOUSALUEEN ETÄKOKOUKSET Yhdistyslakiin on tullut väliaikainen muutos (voimassa 30.6.2021 asti), joka mahdollistaa sähköisten kokousten järjestämisen, vaikka kalatalousalueen säännöissä ei tätä mainittaisikaan. Meritaimenen lisääntymismahdollisuuksia Suomenlahdella ovat parantaneet runsassateiset syksyt, elinympäristöjen kunnostukset ja kalastuskuolevuuden pieneneminen. Hallitus voi siis päättää järjestää kalatalousalueen yleiskokouksen sähköisesti. Verkko tulee myös pystyttää sellaiseen kohtaan, että verkon pystytys ja lintujen irrotus onnistuu kutusoraikkoja tallaamatta
TEKSTI ATSO ROMAKKANIEMI, HENNI PULKKINEN, TAPANI PAKARINEN JA VILLE VÄHÄ, LUONNONVARAKESKUS KUVAT VILLE VÄHÄ. 10 • Suomen Kalastuslehti 1 Vieläkö Tornionjoen lohikanta runsastuu
Lohikannan tila ja kehitys tarkentuu Tornionjoen lohikannasta on kerätty monipuolista tietoa 1980-luvulta lähtien. Lohikanta on elpynyt nopeasti sukupuuton partaalta sadantuhannen kutulohen ’suurkannaksi’. Vesistössä on valtavasti lohen lisääntymiselle soveltuvia virta-alueita ja lohi kutee yhtä lailla jokisuulla sijaitsevassa nivassa kuin vesistön latvahaaroissa jopa 500 kilometriä mereltä. Esimerkiksi kaikuluotainten havaitsemat nousulohimäärät eivät kata kaikkia merestä jokeen nousevia lohia: osa lohista jää kudulle kaikuluotaimen alapuoliselle jokialueelle tai kalastetaan siellä. Kaikuluotain ei myöskään kata joen koko poikkileikkausta niin hyvin, että kaikki ohi vaeltavat lohet havaittaisiin. Näiden vuosien kuluessa on toki ollut huomattavaa vaihtelua kalojen ja saaliiden määrissä. Mikään yksittäinen tieto ei ole täydellinen. Tutkimusja seurantatietoja yhdistämällä käsitys lohikannan runsaudesta tarkentuu. Mallinnusta kehitetään jatkuvasti muun muassa Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) lohikanta-arvioinnissa. Lähivuosina kudulle palaavat 2010-luvun runsaimpien kutuvuosien jälkeläiset. Seuranta aloitettiin vuonna 2009.. Osin tästä syystä vuosina 2017?–?2018 nousulohimäärät väliaikaisesti pie20000 40000 60000 80000 100000 120000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 LLoo hhii mm ääää rrää Tornionjoen kaikuluotainten kattamalla alueella havaitut vuosittaiset nousulohimäärät. Onko odotettavissa yhä voimakkaampia kutuvaelluksia. Tiedot yhdistetään lohen elämänkiertoa kuvaavassa populaatiomallissa, missä kuhunkin tietoon liittyvät rajoitteet ja epävarmuudet pyritään huomioimaan. Suomen Kalastuslehti 1 • 11 Viime vuosikymmenen alkupuolelta lähtien Tornionjokeen on noussut Atlantin lohta eniten maailmassa. T ornionjoen vesistö on läntisen Euroopan suurin rakentamaton, lähes luonnontilainen jokivesistö, jossa on erinomaiset lähtökohdat lohen lisääntymiselle. Syönnösalueella satojatuhansia Tornionjoen lohia Oheinen esitys Tornionjoen lohen elämänkierron kalamääristä, kalastetuista saaliista ja muista kuolevuuslähteistä kuvaa keskimääräistä tilannetta 2010-luvun puolivälistä lähtien. Esimerkiksi avomerikalastus oli vuosikymmenen puolivälissä ja vähän sen jälkeen voimakasta johtuen Puolan laittomasta kalastuksesta
Luonnonolonentyivät. Vielä 1990-luvun alkupuolella ylikalastus pienensi kutukantaa yli 90-prosenttisesti. kuolevuus talven aikana 10 000 – 20 000. Avomerija rannikkokalastus ovat yhdessä pienentäneet viime vuosina jokeen nousevia lohimääriä useita kymmeniä prosentteja. Jos kuvan laatisi silloisen tilanteen mukaiseksi, joessa ja meressä olevat lohimäärät olisivat paljon pienempiä, mutta niistä merikalastuksella otettu saalis olisi vain jonkin verran pienempi. Jokikalastus on vastaavasti pienentänyt kutukantaa noin 20 prosentilla. KUTU: 80 000 – 100 000 1,5 – 1,8 miljoonaa 100 000 – 120 000 15 000 – 25 000 NUORIA LOHIA: ~200 000 1,3 – 1,6 miljoonaa 30 000 – 40 000 100 000 – 200 000 KUTUVAELLUKSELLE: 140 000 – 170 000 AVOMERELLÄ: 300 000 – 400 000 10 000 – 30 000 15 000 – 25 000 Joki Meri Aiempina vuosina mereen tulleet lohet Luonnoll. post-smolttivaihe) Luonnoll. Toisaalta parhaimpina vuosina lohimäärät ovat ylittäneet kuvassa esitetyt luvut. Lohikanta on jatkuvassa muutoksessa Kalastuksen lähes jatkuva väheneminen on syynä Tornionjoen lohikannan runsastumiseen 1980-luvun jälTornionjoen lohikannan kalamäärät, niiden kalastus ja muu kuolevuus eri elämänvaiheissa 2010-luvun puolivälistä lähtien. Tiukentuneen kalastuksensäätelyn myötä lohisukupolvet ovat runsastuneet ja tuottavat nykyisin enemmän saalista sekä meriettä etenkin jokikalastukselle. Kalastuksen määrä on vähentynyt viime vuosiin asti, mikä mahdollistaa lohikannan runsastumisen edelleen. Tornionjoen lohen sukupolven pituus on noin 7 vuotta, joten suurin osa vuosien 2014?–?2016 kutujen jälkeläisistä palaa kotijokeensa vuosina 2021?–?2023. kuolevuus ennen 2. Joesta merelle lähtevien ja jokeen kudulle saapuvien lohien määrät tunnetaan melko tarkasti, mutta merivaelluksen eri vaiheiden kalamäärät ja luonnolliset kuolevuudet (kuten hylkeiden syömät lohimäärät) tunnetaan huonommin. 12 • Suomen Kalastuslehti 1 keen. Kalastuksen vaikutus kannanvaihteluun on kuitenkin selvästi aiempaa pienempi, ja luonnonolosuhteiden vaikutus puolestaan aiempaa suurempi. kuolevuus 1. meritalvea Luonnoll. Nousuja kutulohimäärät ovat toistaiseksi olleet runsaimmillaan 2010-luvun puolivälissä. Ilman kalastusta kutukanta olisi noin puolitoistakertainen. hylkeiden predaatio) Rannikkokalastus Jokikalastus Avomerikalastus Sukupolvi vaihtuu KOSSIT: 20 000 – 30 000 10 000 – 20 000 Luonnoll. meritalven yli (ns. Kuva on toki yksinkertaistus: käytännössä lohiyksilöiden elämänkierto vaihtelee ja lohia kuolee vaihtelevasti elämänkierron eri vaiheissa. Esitys kuvaa keskimääräisiä runsauksia ja on yksinkertaistus – muun muassa uusintakutijoita ei ole esitetty erikseen. kuolevuus rannikolla (erit
Suomen Kalastuslehti 1 • 13 Tornionjoen lohen kesänvanhoja poikasia. Ympäristö siis asettaa lohikannan kasvulle rajat. Poikasmäärät eivät voi enää paljon runsastua Tulevaisuutta mietittäessä on myös tärkeää ymmärtää lohen lisääntymisen perusdynamiikkaa: mitä enemmän lohia kutee, sitä suurempi kilpailu jälkeläisillä on elintilasta joessa. Vaikka edellytykset ennätysmäisille kutuvaelluksille ovat lähivuosina hyvät, epäonniset luonnonolosuhteet voivat siis pahimmillaan vesittää nämä odotukset. suhteiden vaihtelu voi vaikuttaa ennalta arvaamattomasti lohien luontaiseen eloonjääntiin eri elämänvaiheissa. Siksi jälkeläisten määrä ei kasva samassa suhteessa kutukalojen määrän kanssa. Ilmastonmuutos lisää osaltaan eloonjäännin vaihtelua. Poikasten keskinäinen kilpailu elintilasta on suuressa kannan koossa jopa niin voimakasta, että vaelluspoikasiksi niistä ei välttämättä selviydy enempää, vaikka kutukalojen määrä kasvaisi edelleen. Jos kalastusta ei olisi pitkään aikaan lainkaan, kutulohien määrä Tornionjoessa voisi nykyarvioiden mukaan kasvaa keskimäärin noin 250?000 loheen, jolloin vaelluspoikasia lähtisi merelle keskimäärin noin 2 miljoonaa.. Esimerkiksi leudot talvet voivat edistää poikasten kuoriutumista aikaisin keväällä, jolloin ravintoa on vielä huonosti saatavilla
Onneksi joen vapakalastus on tutkimuksen mukaan vain heikosti kokovalikoivaa. Tutkimuksessa vertailtiin Tornionjokeen nousevien lohien ja joen vapakalastajien saaliskalojen kokoa vuosina 2010?–?2017. Tornionjoella alkukauden isot nousulohet ovat kaikkein halutuimpia. Saaliita verrattiin kaikuluotainaineistoihin Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, ovatko jokikalastukselta kutuun asti selviävät lohet ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin jokeen nousevat lohet vai painottuuko kalastus tiettyyn kannanosaan. 14 • Suomen Kalastuslehti 1 Tornionjoen vapakalastus on vain heikosti valikoivaa Vain kalastukselta selviävät lohet lisääntyvät. Vertailua tehtiin vuosien ja kalastuskauden sisällä olevien ajanjaksojen välillä.. Esimerkiksi suuriin ja aikaisin kudulle nouseviin lohiin kohdistuva kalastus voi suosia myöhemmin nousevia pienempiä lohia, joita vastaavat perinnölliset ominaisuudet yleistyvät ja vastaavasti suuria yksilöitä tuottavat geenimuodot harvinaistuvat. TEKSTI TUOMAS MANELIUS JA ANSSI VAINIKKA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO; ATSO ROMAKKANIEMI, LUONNONVARAKESKUS KUVA TUOMAS MANELIUS K alastus, joka kohdistuu vuodesta toiseen johonkin tiettyyn lohikannan osaan voi aiheuttaa muutoksia lohikannan rakenteeseen jo muutamassa vuosikymmenessä
Koska myöhään sukukypsyvät kalat ovat kauimmin alttiina kalastukselle sekä merellä että joella, voi kalastus suosia aikaisin sukukypsyviä kaloja. Tämä on luonnollista, sillä aikaisemmin nousevat lohet ovat joessa alttiita kalastukselle pidempään kuin myöhään nousevat. Aiheesta lisää: Manelius, T. Mikäli lohikannassa havaitaan muutoksia, voitaisiin vapakalastusta säädellä ohjaamalla kalastuskauden ajoittumista, säätämällä eri kokoisille kaloille erilaiset saaliskiintiöt tai käyttämällä ylämittarajoitusta tai -suositusta. Kalastus kohdistuu lievästi suuriin lohiin Tulosten mukaan Tornionjoen vapakalastus kohdistuu vuosittain keskimäärin hieman suurempiin lohiin kuin mitä kaikuluotaimen avulla rekisteröidään jokeen nousseiksi. Vuosittaiset erot keskikoossa johtuivatkin siitä, että kalastus kohdistuu koko kalastuskauden aikana enemmän alkukaudella nouseviin suuriin lohiin kuin myöhemmin jokeen nouseviin pienempiin lohiin. Kalastuksen valikoivuutta on tarpeen seurata Tornionjoen lohen tulevaisuus näyttää toistaiseksi melko turvatulta, mutta kalastuksen evolutiivisia vaikutuksia tulee seurata myös jatkossa. 2020. Itä-Suomen yliopisto.. Suomen Kalastuslehti 1 • 15 Lisäksi selvitettiin, eroaako välittömästi kaikuluotaimen yläpuolella sijaitsevan Pellon kunnan kalastajien saalis kaikuluotaimella havaituista lohien määristä ja kokoluokista. Ajanjaksoittain ja Pellon kunnan aluetta tarkasteltaessa kalastuksen ei kuitenkaan havaittu valikoivan suurempia lohia kuin mitä kalastukselle oli joessa kulloinkin tarjolla. Pro gradu -tutkielma. Jokialueella tapahtuvan vapaa-ajankalastuksen lisäksi Tornionjoen loheen kohdistuu merkittävää kalastusta myös rannikolla ja jokisuulla, joten myös eri kalastusmuotojen yhteisvaikutusta kutukannan rakenteeseen tulisi tarkastella. Kalastuksen lisäksi myös ilmastonmuutoksesta johtuva veden lämpötilan kohoaminen voi vaikuttaa lohien elinkiertoon. Tornionjoen lohen nousun ajoittuminen suhteessa lohien kokoon ja kalastukseen. Tutkimuksesta ei käy ilmi luotaimen alapuolisen osan kalastuksen mahdollinen valikoivuus, koska lohia pyydetään paljon luotaimen alapuolelta ja tämä vaikuttaa osaltaan kaikuluotaimella havaittuun kokojakaumaan. Kalastusmuotojen keskinäisen mitoituksen avulla kokonaisuudesta voidaan saada ekologisesti, evolutiivisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Kuten tutkimus osoittaa, kalastus voi olla valikoivaa sen ajassa ja/tai paikassa painottumisen kautta, vaikka pyydys sinällään ei valikoisikaan tietynlaisia kaloja
16 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan kaikista jäsenjärjestöistä lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana. Jäsenjärjestöt esittelyssä Kalatalousneuvonta 130 vuotta 1. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry 15. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 9. Österbottens Fiskarförbund rf • Ammattiopisto Livia / kalatalousja ympäristöinstituutti • Kemijoen Kalastuskuntien Liitto ry • ProAgria Keski-Suomi ry. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry 16. Hämeen kalatalouskeskus / ProAgria Etelä-Suomi ry 6. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry 4. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry 5. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry 11. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 14. Nylands Fiskarförbund rf 12. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 2. Åbolands Fiskarförbund rf 20. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry 10. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry 18. Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu ry 13. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry 8. Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry 19. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry 3. Ålands Fiskare rf 21. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 17. Kainuun Kalatalouskeskus ry 7
Toiminnanjohtaja Petri Päivärinnan tavoittaa parhaiten sähköpostilla petri.paivarinta@merikala.fi. Lisäksi jäsenenä on kolme kalastusseuraa. Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja Petri Päivärinta työn touhussa.. Tärkeitä asioita toimialueellamme ovat kalavesien hoito, istutustoiminta ja kalastusalueiden toiminnanjohtajuus. Hoidamme kahden kalatalousalueen (Kotkan ja Haminan-Virolahden) toiminnanjohtajuutta. Lisäksi alueen itäosassa laskee mereen viisi pienempää virtavettä, joita on kunnostettu ja kunnostetaan edelleen vaelluskaloille sopiviksi lisääntymisja elinalueiksi. Tänä vuonna panostamme käyttöja hoitosuunnitelmien valmistumiseen. Olemme saaneet mukaan nuoria toimijoita ja ammattikalastus alueellamme elpyy ja kotimaisen kalan arvostus kasvaa. 10 vuoden kuluttua alueemme suurimmat joet voivat hyvin ja vaelluskaloilla on luontaisesti lisääntyvät ja pyynnin kestävät kannat. Lopuksi kalajuttu, joka on totta, vaikka se uskomattomalta kuulostaakin. Suomen Kalastuslehti 1 • 17 Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Meillä on tällä hetkellä töissä yksi henkilö. Se on taloudellisesti merkittävä saaliskala niin ammattikalastajan kuin kalastusmatkailun kannalta. Suurimman yksittäisen osakaskunnan pinta-ala on 14?507 hehtaaria. Etelä-Suomen merkittävin lohijoki, Kymijoki, virtaa alueemme läpi mereen viidestä eri haarasta. Alueemme erikoisuus on pieni rantanuoliainen. Ankerias on tullut sukukypsäksi toimialueellamme, ei kuitenkaan luonnonvedessä vaan Kotkan Maretariumissa. Tukena työssä on hallitus, jonka puheenjohtajana on Kari Tähti. Sieltä löytyvät myös tarkemmat yhteystiedot. Toiminnallamme pyritään myös tavoittamaan kalastuksesta kiinnostuneita lapsia ja nuoria. Osakaskuntia on liiton jäsenenä 42. Alueemme tärkein kalalaji on lohi, joka herättää paljon tunteita eri kalastajaryhmissä. Osakaskuntien yhteinen vesialueiden kokonaispinta-ala on 68?386 hehtaaria. Verkkosivumme löytyvät osoitteesta www.merikala.fi
Sen lisäksi kalataloudelliset seurannat, kalastuksen valvonta sekä virtavesien kunnostukset muodostavat merkittävän osan vuotuisesta toiminnastamme. Keskeisimpien lajien suhteen toimialueemme on 2-jakoinen. Tärkeimmät asiat toimialueellamme. Petri vastaa myös valtaosasta nuorisotoimintaamme. Päijät-Hämeessä muikku, siika ja täplärapu ovat selvästi tärkeimpiä niin kaupallisessa kuin vapaa-ajankalastuksessa. Osakaskunnista 200 on meillä jäsenenä. 18 • Suomen Kalastuslehti 1 Meidän toiminnasta vastaa toiminnanjohtaja Tomi Ranta, joka on omimmillaan osakaskuntaja kalatalousaluetoiminnassa, sekä virtavesiasioissa. Toisen neuvojamme Petri Mäkisen toimisto on Hämeenlinnassa. Tomin kanssa Päijät-Hämeessä työskentelee kalatalousneuvoja Marko Puranen, jonka erityisosaaminen on kalataloudellisten selvitysten, kuten kalojen iänja kasvunmääritysten ja koekalastusten puolella. Pyöritämme yhdessä Keski-Suomen kalatalouskeskuksen kanssa kalastuslupien verkkokauppaa www.ostaluvat.fi Meidät tavoittaa parhaiten puhelimella tai sähköpostilla. Kaiken perusta toiminnassamme on vesialueiden omistajien edunvalvonta sekä heidän kanssansa yhteistyössä tehty kalaveden hoito sekä kalastuksen järjestäminen. Myös Facebook-sivujen kautta voi laittaa viestiä tai käydä kommentoimassa julkaisuja. Tiettävästi virallisessa ennätyskalarekisterissä oleva suomenennätyskuhakin on saatu toimialueeltamme. Lisäksi Markon vastuulla on pääosa viestinnästä, mukaan lukien kotija Facebook-sivujen ylläpito. Kalajuttuja riittää, sillä erityisesti Kanta-Hämeen vesistä saadaan säännöllisesti valtavia – parhaimmillaan yli metrin mittaisia – kuhia. Järjestäytyneet kattavat kuitenkin suurimman osan pinta-alasta. Merkittävä osa Petrin työajasta kuluu koekalastuksissa, kalastuksenvalvonnassa sekä osakaskuntaja kalatalousaluetoiminnassa. Osakaskuntien määrä toimialueellamme on tuhansia, joista suurin osa on pieniä ja järjestäytymättömiä. 10 vuoden kuluttua toivottavasti alueemme merkittävimmät kalojen vaellusväylät ovat vapautuneet nousuesteistä ja järvissämme on vahvat, kalastettavat kalakannat, joita seurataan säännöllisesti ja tuetaan tarvittaessa istutuksin. Kanta-Häme puolestaan on koko Suomen parhaita kuha-alueita ja tämä näkyy kaikessa toiminnassa. Yhteystietomme löytää kotisivuiltamme osoitteesta www.hameenkalatalouskeskus.fi Hoidamme 7 kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta. Hämeen Kalatalouskeskus Hämeen kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Petri Mäkinen koekalastamassa.. Tänä vuonna panostamme erityisesti kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien valmiiksi saattamiseen sekä virtavesien kunnostuksiin
Kainuun kalatalouskeskuksen keskeisiin työtehtäviin kuuluvat kalatalousneuvonnan lisäksi erilaiset koekalastukset, virtavesiin liittyvät selvitykset ja kunnostukset, luonnonravintolammikkoviljely, kalastuksenvalvonta sekä jäsenistön edunvalvonta. Meidät tavoittaa parhaiten puhelimitse, sähköpostilla tai toimipisteestämme Kajaanin keskustasta. Nuorisotyötä olemme tehneet alueellamme pääosin yhteistyössä Kainuun vapaa-ajankalastajien sekä Metsähallituksen kanssa ja on ollut hienoa huomata, kuinka tuottavaa se on ollut, kun on yhdistetty voimavaroja. Kolme asiaa, jotka ovat tärkeitä toimialueellamme. Lisäksi alueellamme sijaitsee useita raakkuja taimenvesistöjä, joiden elinvoimaisuuden ylläpito ja edistäminen ovat tärkeä kokonaisuus. 10 vuoden kuluttua alueen kalakannat ovat entistä paremmat, kaupallista kalastusta harjoitetaan laaja-alaisesti koko Kainuun alueella ja vapaa-ajankalastus kaikissa ikäluokissa on lisääntynyt. Lisäksi alueellamme sijaitsee paljon valtion vesialueita. Yhteystietomme löytyvät muun muassa internetistä Kalallakainuussa.fi-sivustolta. Kainuun Kalatalouskeskus ry. Yhteistyö on toiminut alueellamme erinomaisesti, joten kiitos siitä kaikille asianosaisille. Suomen Kalastuslehti 1 • 19 Meillä työskentelee tällä hetkellä ainoastaan toiminnanjohtaja Jaakko Muurimäki. Lisäksi pienimmät osakaskunnat ovat yhdistyneet ja osakaskuntatoiminta on aktiivista. Alueeltamme löytyy useita mielenkiintoisia kalalajeja ja kantoja, mutta kaupallisesti merkittävin ja suosituin kalalaji on kuha. Tänä vuonna panostamme erityisesti kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien valmisteluun ja tekoon. Hoidamme 4 kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta ja toimimme yhden osakaskunnan sihteerinä. Suurin osa vesistöistämme on säännösteltyjä, joten hyvä yhteistyö säännöstelijän, viranomaisen ja vesialueen omistajien kesken on edellytys kalavesien kestävän kehittämisen eteenpäin viemiseksi. Mielenkiintoisen alueestamme tekee useat vapaana virtaavat luonnontilaiset pienemmät joet/purot sekä säännösteltyjen järvien suuret ja elinvoimaiset petokalakannat. Osakaskuntia alueellamme on 68 ja järjestäytymisaste on melko korkea
20 • Suomen Kalastuslehti 1 Padasjoen reitti vapautui nousuesteistä TEKSTI JA KUVAT TOMI RANTA, HÄMEEN KALATALOUSKESKUS
Suomen Kalastuslehti 1 • 21 Vaelluskaloilla on jälleen mahdollisuus nousta Päijänteestä Padasjoen reitin koskille lisääntymään, kun viimeisimmät nousuesteet poistuivat vuoden 2020 aikana. Padasjoen reitin osakaskunta), Hämeen kalatalouskeskuksen sekä viranomaisten pitkäjänteinen taistelu palkittiin, vaikka juoksutusmäärä luonnonuomaan jäikin toivottua pienemmäksi. Eteläja Keski-Päijänteen kalastusalueen, Jokioisten osakaskunnan (nyk. Projekti lähti liikkeelle jo vuonna 2007, jolloin alkoi oikeustaistelu Arrakosken voimalaitospadon osalta. P adasjoen reitin nousuesteiden poistuminen ja koskien kunnostaminen on ollut pitkä ja kivinen tie. Lopullisessa lupapäätöksessä vaelluskalojen kannalta oleellisin asia oli Arrakosken luonnonuomaan määrätty juoksutusvelvoite (350 l/minuutissa) sekä kalatien rakentaminen luonnonuoman yläosaan. Lopullinen päätös voimalaitoksen luvasta tuli vasta syksyllä 2015 korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Samalla kaloille avautui jälleen historiallinen vaellusyhteys Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöjen välille. VeSuojellun vanhan ruukkipadon yhteen patoluukkuun rakennettiin kalatie.
Näin oli viimeinenkin nousueste poistunut reitiltä. Pato jäi edelleen paikoilleen ja yhteen sen patoluukuista rakennettiin kalatie Lahden kaupunginmuseon antaessa lopullisen hyväksynnän suunnitelmalle. Valitettavasti suurin osa kaloista jää kutemaan joen alaosan virtapaikoille, missä kuoriutuville poikasille sopivia elinalueita on hyvin vähän. Koskessa sijaitsi reitin alin nousueste, 1800-luvulta peräisin oleva suojeltu vanha ruukkipato. Kunnostusten työnjohtajaksi ja ohjaajaksi kalatalousalue valitsi Hämeen kalatalouskeskuksen ja koneurakoitsijaksi erittäin kokeneen Janne Eskelisen Kuopion Teho-Louhinta Oy:sta. Kunnostuksissa koskeen siirrettiin yhteensä 160 m 3 kiveä sekä soraa. Suurin osa kunnostuskivestä oli tuotava muualta. Aikaisempien sähkökoekalastusten perusteella luontaista lisääntymistä ei koskilla tai sivupuroilla enää ollut. Kalatien lisäksi noin 120 metriä pitkä koskialue kunnostettiin koneellisesti eri-ikäisille taimenille soveltuvaksi. Isojen taimenten kutupuuhia on syksyisin käynyt ihastelemassa suuri joukko ihmisiä joen ylittäviltä silloilta.. Helpoiten toteutettavissa olleet sivupurojen kunnostukset tehtiin ensimmäisenä. Ensimmäisenä kunnostusvuorossa oli Vierunkoski, jonka kunnostamiseksi oli valmistunut suunnitelma vuonna 2015. Maanomistajille järjestettiin yleisötilaisuus, jossa esiteltiin kunnostussuunnitelmia sekä vastailtiin kunnostuksiin liittyviin kysymyksiin. Varsinaisesti kunnostusten suunnittelu alkoi vuonna 2009 selvittämällä kartoituksissa koskialueiden kunnostustarpeet niin pääuomassa kuin sivupuroissa. Ensimmäiset havainnot luontaisesta lisääntymisestä saatiin vuonna 2007. Voimalaitoksen lupaprosessin aikana oli tärkeää pystyä osoittamaan, että joessa elää luontaisesti lisääntyvä luonnonkanta ja että Päijänteestä nousee isoja taimenia lisääntymään Vierunkoskelle saakka. Suurin osa rahoituksesta oli myös nopeasti kasassa alkuvuodesta 2020 ja kunnostusten valmistelut etenivät vauhdikkaasti. Seuranta on tehty pääasiassa sähkökoekalastuksilla, joita on osakaskunnan toimesta tehty vuosittain vuodesta 2006 lähtien. Kunnostusten jälkeen pääreitille on saatu Päijänteen taimenille uutta lisääntymisja poikasaluetta 4?500 m 2 . Uoman vesittymisellä oli myös Arrakosken kyläläisille iso maisemallinen arvo, virtaahan joki kylän läpi. kalastusalue), Padasjoen reitin osakaskunta sekä Hämeen kalatalouskeskus ovat olleet alusta saakka mukana tiiviisti kehittämässä aluetta. Yhteistyössä on voimaa Kunnostusten suunnittelu, toteutukset sekä taimenkannan kotiuttaminen reitille on vaatinut yli kymmenen vuoden työn ja työ jatkuu vielä vuosia eteenpäin. Tilaisuuden jälkeen kaikilta maaomistajilta tuli pikavauhtia suostumukset kunnostusten toteuttamiseksi. Arrakosken yläpuoliseen Kaukilankoskeen oli valmistunut kunnostussuunnitelma vuonna 2016 ja Arrakosken luonnonuomaan keväällä 2020. Risulanojan kunnostukset valmistuivat vuonna 2012 ja Pannijoen vuotta myöhemmin. Osakaskunta on tehnyt myös valtavan määrän talkootyötunteja kunnostuksissa. Molemmat kosket on tarkoitus kunnostaa tänä vuonna. Ilman kalatietä ja veden palauttamista luonnonuomaan pääreitin kunnostuksilla olisi hyvin vähäinen merkitys. Vierunkosken padon lisäksi Arrakosken luonnonuomassa oli vanhan tierummun aiheuttama nousueste, joka poistettiin syksyllä Vierunkosken kunnostusten yhteydessä maaomistajan sekä Padasjoen reitin osakaskunnan yhteisvoimin. Kunnostusten viimeinen vaihe Vierun-, Kaukilan-, sekä Arrakosken luonnonuoman kunnostamiseksi Eteläja Keski-Päijänteen kalatalousalue laittoi hankkeen pystyyn vuonna 2019. Molemmat kohteet kunnostettiin pääasiassa talkoovoimin yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen oppilaiden kanssa. Ensimmäiset pienimuotoiset taimenten kotiutusistutukset aloitettiin 2000-luvun alkupuolella. Toivo vaeltavasta taimenesta herää henkiin Vuonna 2007 alkanut oikeusprosessi herätti henkiin ajatuksen vaellusesteiden poistumisesta ja vaeltavan taimenkannan palauttamisesta. Kunnostussuunnittelu sekä kunnostusten ohjaus on alusta alkaen ollut Hämeen kalatalouskeskuksen hoidossa. Muut kunnostushankkeet odottivat edelleen Arrakosken voimalaitoksen lupapäätöstä. Eteläja Keski-Päijänteen kalatalousalue (ent. Kun tähän lisätään kunnostetut sivupurot, pinta-ala nousee lähes 7?000 m 2 . Hankehallinnosta sekä rahoituksen hakemisesta on koko kymmenen vuoden ajan vastannut kalatalousalue. 22 • Suomen Kalastuslehti 1 si alkoi virrata vihdoin syksyllä 2019 yläosan kalatien valmistumisen jälkeen. Projekti on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä työstä, mitä eri osapuolten yhteistyön tuloksena on saatu aikaan. Osakaskunta on rahoittanut kaikkia projekteja ja neuvotellut tiiviisti paikallisten maaomistajien kanssa, jotta tarvittavat toimenpiteet on saatu toteutettua. Taimenkannan kotiuttaminen ja seuranta jatkuu Kalakannan pitkäaikainen seuranta on ollut erittäin tärkeää taimenkannan kotiuttamisen ja kunnostusten vaikutusten arvioimiseksi. Kosken ympärillä olevat vanhat suojellut rakennusten kivijalat sekä perusmuurit rajoittivat liikkumista kosken ympäristössä sekä maalla olevien kivien käyttöä
Suomen Kalastuslehti 1 • 23 Tulevina vuosina on tarkoitus aloittaa jokeen nousevien emotaimenten pyynti. Kunnostushankkeisiin on saatu varoja ELY-keskuksesta kalatalouden edistämistai kunnostusmäärärahoista. Kun siihen lisätään taimenten kotiutusistutuksiin, koekalastuksiin sekä kutupesälaskentoihin käytetyt varat, nousee summa usealla kymmenellä tuhannella. Omarahoitusosuutta ovat kalatalousalueen ja osakaskunnan lisäksi rahoittaneet Padasjoen Säästöpankkisäätiö sekä Etelä-Päijänteen kalastusyhdistys. Huolta aiheuttaa edelleen Arrakosken kalatie, sillä sen toimivuudesta ei ole vielä saatu varmuutta. Tavoitteena on saada koskialueille leimautuneita poikasia sekä kunnostetut koskialueet täyteen tuotantoon mahdollisimman nopeasti. Toimenpiteiden rahoitus Kunnostusten valmistumisen jälkeen rahaa on 10 vuoden aikana mennyt yhteensä noin 60?000 euroa ja siihen päälle noin tuhat talkootuntia. Osa emokaloista siirretään reitin kunnostetuille yläosan koskille ja osa lypsetään haudontaa varten. Kutukalojen vaellusten turvaamiseksi tullaan linjaamaan tarvittavat kalastusrajoitukset Eteläja Keski-Päijänteen kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelmassa yhteistyössä osakaskunnan kanssa. Mäti haudotaan silmäpisteasteelle hautomossa ja siirrettään takaisin reitin koskialueille. Kunnostuksissa tiivistettiin heikkoon kuntoon menneitä patorakenteita maakuntamuseon toivomalla tavalla.. Viimeisimmän hankkeen (2019?–?2021) kustannusarvio on 30?000 euroa, josta ELY-keskuksen osuus on ollut 17?000 euroa. Lopuista kustannuksista ovat huolehtineet pääasiassa kalatalousalue sekä osakaskunta
Nykymallissa asukkaat tai vesialueen omistajat maksavat hoitokalastajille, jotka kalastavat sovitun päivätai pyyntiponnistustavoitteen mukaisesti. Useimmiten hoitokalastuksen saalismäärät jäävät kuitenkin auttamatta liian vähäiseksi, sillä toiminnan rahoitusmalli on ongelmallinen. Keskeistä on eläinplanktonia syövien lajien (muikku, siika, kuore ja särki) ja sisäistä kuormitusta lisäävien lajien (särkikalat, kiiski) tehokas pyynti. 24 • Suomen Kalastuslehti 1 Särkikalat seteleiksi Ympäristöministeriön rahoittamassa Tanakka-hankkeessa (2018?–?2020) yhdistettiin vesienhoito ja taloudellisesti kannattava kalatalous, joka kohdistuu erityisesti vajaasti hyödynnettyihin kalalajeihin. Suurissa hankkeissa on käytetty myös saaliskiloihin perustuvaa hinnoittelua. Pyhäjärven kaupallisen kalastuksen suuren saaliin mukana poistuu järvestä merkittävä määrä ravinteita, jopa 30 % järven ulkoisesta vuosittaisesta fosforikuormasta. Lyhytkestoinen hankerahoitusmalli sopii hoitokalastukseen huonosti, sillä rahoituksen ja tehokkaan kalastuksen päätyttyä kalakannat palautuvat nopeasti ennalleen. Hoitokalastuksen roolia vesienhoidon välineenä voidaan vahvistaa, kun siihen tuodaan taloudellisen kannattavuuden näkökulma, joka mahdollistaa hoitokalastuksen jatkuvuuden ja veden laadun turvaamisen kannalta riittävän suuret saaliit. Saalis on päätynyt pääosin kompostiin tai turkistarhoille. TEKSTI ANNE-MARI VENTELÄ, TERO FORSMAN JA LAURI ANTTILA, PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI; JUKKA RUUHIJÄRVI, TAPIO KESKINEN JA TIMO RUOKONEN, LUONNONVARAKESKUS H oitokalastus on pitkään kuulunut suomalaisen järvikunnostuksen keinopalettiin. Tämän mallin ja satakuntalaisen järviaineiston pohjalta Pyhäjärvi-instituutin Järvikalaa NAM-hankkeessa luotiin uusi taloudellisesti kannat. Kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten ja käytännön kokemusten pohjalta on todistettu, että hoitokalastuksella pystytään vaikuttamaan positiivisesti veden laatuun, kunhan muutoksiin vaadittavat saalismäärät saavutetaan. Järven ammattikalastajat ovat harjoittaneet pitkäkestoista hoitokalastusta, joka on vaikuttanut erittäin positiivisesti vedenlaatuun. Uusi toimintamalli hoitokalastukseen Säkylän Pyhäjärvellä järven suojelun ja kaupallisen kalastuksen tavoitteet ovat yhdistyneet jo yli 20 vuotta. Tästä kalastuksesta kasvava osa on kaupallisesti kannattavaa
Järvikalasta valmistettavien lemmikkiruokatuotteiden tarina on vielä alussa ja tulevaisuus näyttää mihin kokoluokkaan se valtakunnan tasolla laajenee. Särkikalabuumi luo edellytykset Tanakka-hankkeessa nostettiin esiin oikein toteutetun hoitokalastuksen hyötyjä koko kalaketjulle ja jalkautettiin mallia kohteisiin, joissa on jo kaupallista särjen pyyntiä. Valtakunnallisena ilmiönä parhaillaan kukoistava särkikalabuumi on luonut ennenkokemattomat mahdollisuudet edistää vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käyttöönottoa Suomessa. Keskeisimmät haasteet nykymuotoiseen elintarvikekäyttöön on tunnistettu ja parhaisiin teknisiin ratkaisuihin päästään käytännön kehitystyöllä ja jo käynnissä olevalla laajalla valtakunnallisella verkostoitumisella kokemusten jakamiseksi. Näiden pilotointien kautta luotiin yhteys lemmikkiruokateollisuuteen, joka voi jatkossa muotoutua merkittäväksi saaliin käyttäjäksi järvillä, joissa kalasto koostuu pienikokoisesta kalasta ja niistä kalalajeista, joille ei ole muuta taloudellisesti kannattavaa käyttöä. Saaliista tehdään ruokaa lemmikeille Tanakka-hankkeen hoitokalastuspiloteiksi valittiin järviä, joissa ei ole ennestään kaupallista kalastusta ja kalasatamainfraa. Jotta kaupallisesti kannattavan hoitokalastuksen malli jää hankkeen jälkeen elämään ja jatkaa kehittymistä myös muualla kuin Pyhäjärvellä, tarvitaan toimijoiden aktivointia, toimien koordinointia ja oikeiden toimintatapojen levittämistä neuvonnan kautta. Tähän tulisi jatkossa kohdentaa tukirahoja.. tavan hoitokalastuksen malli, jossa yhdistyvät vesienhoito ja kaupallisesti kannattava kalatalous, joka kohdistuu ennen kaikkea vedenlaadun kannalta haitallisiin lajeihin. Lemmikkiruokien tuotantoon toimitettavan saaliin on oltava laadultaan ensiluokkaista ja hygieniaja laatuvaatimukset täyttävää. Suomen Kalastuslehti 1 • 25 Taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen malli, jossa yhdistyvät vesienhoito ja kaupallisesti kannattava kalatalous
Lahnaa ja osittain muitakin särkikaloja voidaan käyttää samoihin elintarvikkeisiin kuin särkeä, joten todellinen kalavara on vielä suurempi, etenkin kun rannikkovesien paikoin runsaat särkikalakannat otetaan mukaan arvioon. Vapaa-ajan kalastajat ovat. Särkikalojen merkitys vapaa-ajan kalastajien saaliina on ollut jo pitkään pieni. Särjen kestäväksi saalistasoksi järvistämme on arvioitu noin 19 miljoonaa kiloa vuodessa, kun arvio sisävesien kaupallisen ja koko maan vapaa-ajan kalastuksen särkisaaliista on yhteensä vain 3?–?4 miljoonaa kiloa vuodessa. TEKSTI JUKKA RUUHIJÄRVI, TAPIO KESKINEN JA TIMO RUOKONEN, LUONNONVARAKESKUS; ANNE-MARI VENTELÄ, TERO FORSMAN JA LAURI ANTTILA, PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI KUVA JUKKA RUUHIJÄRVI S ärkikalat ovat järviemme merkittävin vähän kalastettu kalavara, jonka kalastusta on mahdollista lisätä. Vesien rehevöityminen suosii särkikaloja ja niiden vähäinen kalastus on sallinut runsaiden kalakantojen kertymisen etenkin reheviin järviin ja rannikkovesiin. Kalamassasta tehdyt pihvit ja pyörykät sekä kalasäilykkeet ovat tulleet tutuiksi niin laitosruokaloissa kuin kotitalouksissa. On päädytty tilanteeseen, jossa raaka-ainepula rajoittaa tuotantoa. 26 • Suomen Kalastuslehti 1 Särkikalojen pyynti mukaan käyttöja hoitosuunnitelmiin Särkikaloista tehtyjen elintarvikkeiden kehitys ja suosion kasvu on ollut nopeaa
Niissä on määritettävä kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvia vesialueita, joille vesialueiden omistajien edellytetään jatkossa myöntävän lupia kaupalliseen kalastukseen. Perinteisesti nämä ovat sisävesillä selkäalueita, jotka soveltuvat muikun troolaukseen ja nuottaukseen. Vesien tilasta on tietoa ympäristöhallinnon tietokannoissa, verkkosivujen Vesikartta-sovellus on hyvä tietolähde ja ELY-keskusten ympäristövastuualueelta saa lisätietoa. Pyhäjärvi-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen TANAKKA-hankkeessa oli tavoitteena selvittää, kuinka särkikalojen kaupallista pyyntiä voidaan edistää. Myös pyyntiaikoja voidaan määritellä siten, että kalastaminen on mahdollista muuten häiriöherkillä alueilla esimerkiksi asutuksen läheisyydessä. Jos rehevöitymishaitat ovat ilmeisiä, on todennäköistä, että särkikalakannatkin ovat runsaat ja niiden tehokkaasta kalastuksesta voisi olla hyötyä myös vesien paremman tilan saavuttamisessa. Luonnonvarakeskuksen koekalastusrekisterissä on runsaasti järvien verkkokoekalastustietoja, joista löytyy myös särkikalojen yksikkösaaliita. Särkikalojen kaupallista kalastusta voidaan kuitenkin osoittaa myös sellaisille vesialueille, joilla on runsaasti muutakin kalastusta. Särkikalojen kaupallinen kalastus ajoittuu useimmiten kevääseen ja myöhäiseen syksyyn sekä talveen, koska kylmän veden aikana kalan laatu on parempi ja kuljetusten kylmäketju on helpompi järjestää. Särkikalat mukaan käyttöja hoitosuunnitelmiin Kalatalousalueet viimeistelevät tänä vuonna ensimmäisiä käyttöja hoitosuunnitelmiaan. Vesienhoitosuunnitelmat ovat tämän talven aikana kuultavina, niistä kannattaa kalatalousalueiden tarkistaa vesiensä tila-arviot ja mahdolliset suositukset hoitokalastuksista reheville järville. Kalastukselle voidaan määritellä tiettyjä pyydyksiä, joita käyttämällä vältetään sivusaalis tai se voidaan vapauttaa. Runsaiden särkikalakantojen tiedetään myös ylläpitävän järvien rehevyyttä ja voimistavan levähaittoja. Suomen Kalastuslehti 1 • 27 yhä enemmän kohdistaneet pyyntiään petokaloihin, kun vapakalastuksen suosio on kasvanut ja pyydyskalastus on vähentynyt. Myös sisävesien kaupallisen kalastuksen särkikalasaaliista on mahdollista saada tietoja Lukesta. Erityisesti tällaisilla alueilla on syytä pohtia, kuinka nämä aiemmin vähäarvoisiksi tai peräti roskakaloiksi kutsutut, mutta nyt jo arvostetut kalavarat saataisiin kalastuksen kohteiksi.. Tietoa särkikalakannoista on saatavilla Särkikalojen kaupalliseen kalastukseen soveltuvien alueiden tunnistaminen onnistuu usein jo vesien tilaa tarkastelemalla. Jos ne ovat runsaat, vähintään kilo verkkoa kohden, ovat särkikalojen saalisvaratkin huomattavat. TANAKKA-hankkeessa on tehty koekalastusten yksikkösaaliista sekä kaupallisen kalastuksen ja hoitokalastusten vuosisaaliista kalastusaluekohtaisia karttoja, joita vertailemalla voi tunnistaa alueita, joilla on särkikalavaroja, mutta ehkä niukasti niiden kalastusta. Suurten järvien tai rannikon rehevät lahtialueet ja keskikokoiset, jopa pienehköt rehevät järvet ovat hyvin soveltuvia kohteita. Niiden tehokkaampi kalastus olisi eduksi myös vesien hyvään tilaan pyrittäessä. Sisävesien kaupallinen kalastus on keskittynyt muikun ja kuhan kalastukseen
Tuota aikaisempia sääntöjä ei ole tallennettu kummankaan viranomaisen arkistoihin. Osakaskunnan toimimattomuus on monitasoinen ongelma. Jos vanhat säännöt löytyvät, niitä noudatetaan niiltä osin, kun ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan yhteisaluelain kanssa. Entä jos kaikki on hukassa. Silloin puhelin soi kalatalousneuvonnassa ja kysymys kuuluu, miten nukahtanut osakaskunta saadaan jälleen toimivaksi. Osakas voi kutsua kokouksen Yksittäiset osakkaat voivat tilanteen havaittuaan haluta osakaskunnan toiminnot käyntiin. Yhteisaluelaissa tilanne vaikuttaa aika selkeältä. Kalastusmääräysten puute voi vaarantaa kalakannan. Edunvalvonnan puute voi aiheuttaa isompiakin tulon menetyksiä ja vahinkoja vesialueelle. Osakaskuntien sääntöjen vahvistaminen siirtyi elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksista (ELY-keskus) aluehallintovirastojen (AVI) tehtäväksi vuonna 2011. On vain olemassa tieto, että osakaskunta on joskus toiminut. Miten nukkuvan osakaskunnan voi herättää. Vanhojen nukahtaneiden osakaskuntien sääntöjä ei siis ole aina mahdollista löytää, joten ainoa vaihtoehto on laatia, hyväksyä ja vahvistuttaa uudet säännöt AVI:ssa. Osakaskunnalta jäävät lupatulot saamatta. Osakaskunnan toimimattomuus on paikallisesti monitasoinen ongelma. 28 • Suomen Kalastuslehti 1 Nukahtaneen osakaskunnan herättäminen Suomessa on yli 1,5 miljoonaa osakaskiinteistöä ja yli 20?000 vesialueen osakaskuntaa. TEKSTI RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO O sakaskuntien joukko on monenkirjava. Jollei hoitokunta tai toimitsija kutsu koolle osakaskunnan tai edustajiston kokousta, joka sääntöjen tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan on pidettävä määrättynä aikana, on osakkaalla oikeus toimittaa kutsu osakaskunnan kustannuksella. On rikkaita ja rutiköyhiä, on pieniä ja suuria, aktiivisia ja järjestäytymättömiä sekä niitä, joiden toiminta on hiipunut tai kokonaan nukahtanut. Säännöt on laadittu toiminnan järjestäytymisen aikoihin ja tarkistutettu lain vaatimalla viranomaisella. Entä jos säännöt ovat hukassa eikä hoitokuntaa ole valittu vuosikymmeneen. Vanhojen sääntöjen uudistaminen 12 3 6 9 10 11 1 2 4 5 7 8 12 3 6 9 10 11 1 2 4 5 7 8. Hoitosuunnitelmat eivät toteudu
Kutsussa on syytä todeta, että kokoukseen osallistuvien tulee voida esimerkiksi kiinteistörekisteriotteella osoittaa olevansa osakkaita. Kalastusoikeusasiat päivitettiin ajan tasalle ja kalastusoikeuden haltijana toimivalla seuralla on lailliset perusteet toimintaansa kalastuksen järjestäjänä. Yhdistyminen ei rahan puutteessa käynyt edes keskustelussa. Uusia sääntöjä voidaan joko vain valmistella, tehdä siitä tehtävänanto tai jopa hyväksyä, jos niitä on jo valmisteltu eikä isompaa korjailutarvetta enää ilmene. Pari vuotta sitten kolmen Lapuanjoessa vesialuetta omistavan osakaskunnan vesialueiden kalastusoikeus vuokrattiin paikalliselle Tiistenjoen kalastusseura ry:lle. Osakaskunnat kutsuivat koolle kokouksen asiasta sopimiseksi. Yksittäinen osakas tai osakkaiden joukko kutsuvat osakaskunnan kokouksen koolle. Seuraavan kokouksen koollekutsumisesta on tarpeellista tehdä päätös. Uudet säännöt – uusi alku Uusi alku uusilla säännöillä on mainio mahdollisuus. Pelkkä osakaskuntatoiminnan uudelleen aloittaminen ei osakaskuntaa pelasta, vaan tavoitteen on oltava ihan uudenlainen. Etäkokoukset ovat kaikkialla yhteiskunnassa arkipäiväistyneet, otetaan sama sujuva käytäntö osakaskuntiinkin. 2. Suomen Kalastuslehti 1 • 29 lakeja ja toimintaa vastaavaksi kannattaa aloittaa heti kun toiminta on saatu jaloilleen. Osakaskunnan tiliasioista on syytä ainakin keskustella. 12 3 6 9 10 11 1 2 4 5 7 8. Kalastusoikeus vuokrattiin kalastusseuralle Toiminnanjohtaja Marko Paloniemi Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksesta kertoo, miten kolmen osakaskunnan keskeiset elintoiminnot saatiin elvytettyä. Saatiinpa siinä sivussa samoilla sopimuksilla siirrettyä tulevat omistajakorvauksetkin seuran käyttöön. Järjestetään osakkaan/osakkaiden toimesta osakkaille keskustelutilaisuus osakaskunnan tilanteen ryhdistämiseksi (Huom. Osakaskunnat ovat pieniä (9?–?32 ha) ja vailla järkevää toiminnan mahdollisuutta. Neuvoja laillisen kokouksen järjestämiseen voi kysyä kalatalouskeskuksista, kalastajaliitoista sekä Kalatalouden Keskusliitosta. Jos osakaskunta on pieni ja toiminta jatkossa näyttää jäävän vähäiseksi, osakaskunnan säännöissä on mahdollista määrätä, että osakaskunnalla on hoitokunnan sijasta yksi tai useampi toimitsija. Yhdessä ne kuitenkin muodostavat mielekkään jokialuekokonaisuuden. Keskusteluissa saatetaan havaita, että toiminnan kokonaiskuva ja tarve on voinut muuttua. Kalastuslupien myyjä ja kalastuksenvalvonnan toteuttaja saattaisi olla jatkossa kalatalousalue. nämä keskustelut voidaan käydä yhtä lailla vasta kokouksessa). 3. Kutsussa on oltava näkyvillä osakaskunnan kiinteistörekisteritunnus. Toimitsijalla tulee olla varamies. Uusi toimintatapa voi löytyä yhteistyöstä tai yhdistymisestä naapuriosakaskuntien kanssa. Etäosallistumismahdollisuus osakaskunnan kokoukseen säännöissä pitää osakaskunnan jatkossa toimintakykyisempänä. Tämän jälkeen osakaskunnat jäivät odottamaan aikoja parempia, kertoo Paloniemi. Osakaskunnan mallisäännöt Ahvennetistä: https://ahven.net/osakaskunnat/ Askelmat nukahtaneen osakaskunnan herättämiseksi 1. Kokous voi päättää kalastuksen järjestelystäkin, jos asia on kokouskutsussa mainittu. Osakaskunnan lupamyynnin voi kokouspäätöksen siunaamalla sopimuksella antaa naapuriosakaskunnan, kalastusseuran tai kalatalousalueen hoidettavaksi. Ideana on vapaamuotoisesti keskustella toiminnan kokonaiskuvasta ja valmistella osakaskunnan uusia sääntöjä. Kokous tekee päätöksiä järjestäytymättömänä osakaskuntana ja päätökset ovat valitusajan jälkeen lainvoimaisia. Toimitsijan tai yksittäisen hoitokunnan jäsenen ei tarvitse olla osakas. Kokouksessa noudatetaan yhteisaluelakia, joten siellä päätetään vain niistä asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa. Säännöt voidaan tehdä tulevan toiminnan tarpeisiin
30 • Suomen Kalastuslehti 1 Muikun mätikeräin laskentavalmiina Konnevedellä.
Marjukka muikkututkijoiden apuna Koska poikaspyynnit ja mallinnukset eivät mätimunien sijaintia kovin tarkasti kuitenkaan kerro, rakenneltiin laboratorioteknikkojen Olli Nousiaisen ja Jonna Kuhan toteuttamana aivan uudenlainen mädinkeräin siikakalojen mätimunien näytteenottoon. Keräinten etäisyys jadassa oli noin viisi metriä ja yhden jadan pituus oli noin 20 metriä. Muikkunaaraan kutunousun lopussa purskauttamat mätijyvät vajoavat hiljakseen pohjalle, jolloin osa niistä putoaa sattumalta keräimen pussiin. Keräimiä testattiin ensimmäisen kerran syksyllä 2018 hyvällä menestyksellä, ja syksyllä 2019 toteutettiin laajamittainen ympäri Etelä-Konnevettä ulottuva näytteenottokierros. Keskimääräinen tiheys keräimissä oli 74 munaa neliömetrillä ja 85 % munista todettiin hedelmöittyneeksi. Mätimunia löytyi lähes kaikkialta Kun keräimet nostettiin kudun jälkeen marraskuun puolivälissä, löydettiin mätimunia 18 paikasta, siis vain kahdessa paikassa ei munia pudonnut keräimiin. Tutkimusten mukaan joka puolella järveä ja melkein mistä vain. Tällöin mätikeräimiä laskettiin lokakuun puolivälissä pyyntiin viiden keräimen jadoissa yhteensä 500 kappaletta. Jadat laskettiin 20 eri paikalle viiteen eri syvyysvyöhykkeeseen välillä 1?–?15 metriä. Suomen Kalastuslehti 1 • 31 6 miljardia mätimunaa Missä muikun kutupaikat sijaitsevat ja mistä mätimunat löytyvät kudun jälkeen. Vastakuoriutuneiden muikunpoikasten laaja esiintyminen ympäri järveä viittasi siihen, että myös mätimunia pitäisi löytyä joka puolelta järveä. Munatiheys voi olla jonkin verran alakanttiin, sillä osa keräimistä saattoi olla vahingossa väärinpäin tai kallellaan. Keräimen päällysritilä on kaikille tuttu marjanpudistusritilä (Marjukka), ja ritilän alle laskostuu havaspussi. Lisäksi keräimistä löytyi myös pieniä kiiskiä, simppuja ja vesiselkärangattomia, jotka ovat voineet. MARJOMÄKI J yväskylän yliopiston tutkijat selvittivät syksyllä 2016 Konneveden tutkimusasemalla muikun kutukäyttäytymistä ja -tapahtumia (Suomen Kalastuslehti 7/2017) ja selvisi, että muikut kutevat pimeässä pareittain eivätkä suinkaan pohjalla. Jatkotutkimuksessa pohjoisten vesien hopeisen herkun kutukäyttäytymisen selvittämisessä käytettiin apuna Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden Etelä-Konnevedelle laatimaa hydrologista mallia. MARJOMÄKI, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KUVA TIMO J. Sen avulla haarukoitiin yliopiston tekemien poikaspyyntien perusteella kutualueiden sijaintia – paikkoja, joissa pyydetyt poikaset ovat todennäköisimmin munasta kuoriutuneet. TEKSTI JUHA KARJALAINEN JA TIMO J. Ritilä suojaa mätimunia niitä syöviltä kaloilta siihen asti, että keräin nostetaan ja siihen kertyneiden munien määrä lasketaan
Freshwater Biology 65: 843 – 855. (painossa) 50 100 150 200 0-3 3-6 6-9 9-12 12-15 M un ia (k pl m -2 ) Syvyys (m) 2019 2020 50 100 150 200 0-3 3-6 6-9 9-12 12-15 M un ia (k pl m -2 ) Syvyys (m) 2019 2020 H ed el m öi ty sa st e (% ). Mädin levittäminen laajalle koko järven alueelle vähentää mädinsyöjien kertymistä kutupaikoille ja tekee mahdolliseksi ainakin osalle keväällä kuoriutuvista poikasista löytää suotuisat olot kasvuun ja kehittymiseen. 2019. Lämpimän syksyn myötä alkiot kehittyivät munissa nopeasti ja osa alkioista saavutti silmäpisteasteen jo keräimien koentahetkeen 18.?11.?2020 mennessä. Mätimunia löytyi kaikista tutkituista syvyysvyöhykkeistä yhden metrin rantavedestä aina 15 metrin syvyyteen asti. Kevään 2020 poikastiheysarvion perusteella laskettiin, että hedelmöitetyistä munista säilyi hengissä kuoriutumiseen saakka noin 4 %. 2017. Muikku kutee pimeässä. Dispersion of vendace eggs and larvae around potential nursery areas reveals their reproductive strategy. Kun saalisnäytteiden perusteella tiedettiin, että tutkimusvuonna yhden muikkunaaraan keskimääräinen munamäärä oli noin 1?300 munaa ja naaraiden osuus kutukaloista noin 57 %, voitiin myös arvioida Konneveden kutukannan koko, joka oli noin 690 yksilöä ja kahdeksan kiloa hehtaarilla sekä naarasettä koiraskalat mukaan lukien. Jana pylvään päässä on keskiarvon keskivirhe. Viisi paikoista oli samoja kuin edellisenä vuonna. Kumpanakin vuonna mädin hedelmöittymisaste oli korkea 71?–?91 %. & Marjomäki, T.J. Suomen Kalastuslehti 7/2017: 28 – 30. Aiemmat mallinnustulokset saivat vahvistuksen: muikku kutee Etelä-Konnevedellä hyvin laajasti rantavyöhykkeellä, niin lahtien perissä, saarten reunuksilla ja syvemmälläkin syvänteiden penkoilla kuin karikoiden kupeilla. Karjalainen, J., Juntunen, J., Keskinen, T., Koljonen, S., Nyholm, K., Ropponen, J., Sjövik, R., Taskinen, S., & Marjomäki, T.J. Kutupyynnin verkkosaaliit olivat niukat, ja kutu tuntui venyvän pitkälle jaksolle ilman selvää huippua. Vendace disperse their eggs widely during spawning. Syksyllä 2020 näytteenotto tehtiin toiseen kertaan, mutta nyt vain kuudella eri paikalla. Jännityksellä odotellaan, mikä on kuoriutuvien poikasten tilanne huhti-toukokuun vaihteessa 2021. 2021. Koko vuosi ja syksy 2020 oli poikkeuksellisen lämmin, ja muikun kutu tapahtui 1?–?2 viikkoa tavanomaista myöhemmin. Karjalainen, J., Tuloisela, M., Nyholm, K. Aiheesta lisää Karjalainen, J. Siitä huolimatta muikun lisääntyminen näiden tulosten pohjalta näytti onnistuvan hyvin. 32 • Suomen Kalastuslehti 1 Etelä-Konneveden muikun keskimääräiset munatiheydet (kpl/m 2 , vasen) ja munien hedelmöitysaste (%, oikea) syvyysvyöhykkeittäin syksyllä 2019 ja 2020 kudun jälkeen. Annales Zoolocici Fennici 58. & Marjomäki, T.J. Suurimmat munatiheydet löytyivät 3?–?12 metrin syvyisestä vedestä. Mätimunista selviää vain murto-osa Etelä-Konneveden kauttaaltaan kattavan näytteenoton perusteella arvioitiin, että mätimunia laskettiin vuoden 2019 kudussa järven pohjalle kaikkiaan peräti lähes kuusi miljardia kappaletta. syödä munia
4. Mudun liha on erityisen maukasta, mutta pienen kokonsa vuoksi mutua ei juurikaan käytetä ruokakalana. Vanhin tavattu naaras on ollut 13-vuotias. Naarasmudut voivat elää yli 10-vuotiaaksi. Koiraat saavat kutuaikana kutuasun, jolloin niiden vatsapuolesta tulee punainen ja päästä musta, kiduskannen takaosaan muodostuu valkoinen laikku, kyljistä kehittyy hohtavan kirkkaanvihreitä ja evien juureen (lukuun ottamatta pyrstöä) ja suun alueelle kehittyy kirkkaan punaiset laikut. 6. 5. 2000-luvun ennätysmutu on ollut 12,3 senttimetriä. 2. Mudun kutuaika on pitkä. Mudun joutuessa petokalan hampaisiin, siitä erittyy veteen aineita, jotka saavat muut parveen kuuluvat yksilöt pakokauhun valtaan. Se alkaa toukokuussa ja jatkuu heinäkuun puoleen väliin asti. Koiraiden suurin todettu ikä on puolestaan ollut vain 5 – 7 vuotta. Särkikaloihin kuuluva mutu esiintyy pohjoisempana kuin yksikään muu särkikala. Mutuja esiintyy tunturialueiden puroissa ja järvissä vielä yli puolen kilometrin korkeudella merenpinnasta. Talvella mudut siirtyvät syvempiin vesiin ja viettävät hyvin paikallista elämää kivien suojassa. Kesällä mudut viihtyvät hyvin matalassa vedessä pieninä parvina ja kulkevat kesähelteillä alinomaa pitkin rantaviivaa. Kalan etuosaan saattaa kehittyä kutukyhmyjä 7. Kauhuainetta (Schreckstoff) muodostuu voimakkaammin kesällä ja vähiten talvella. 10. Naaras voi laskea 3 – 4 mätierää. Mudut ovat hyvin uteliaita kaloja ja kesällä rantavedessä seisova ihminen voi tuntea, kun mudut käyvät näykkimässä säärikarvoja. Huonolla säällä mudut piiloutuvat kivien ja uppopuiden suojaan. 3. 10 faktaa mudusta SH U TT ER ST O CK TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA Särkikaloihin kuuluva mutu esiintyy pohjoisempana kuin yksikään muu särkikala.. 9. Suomen kalat. Annoseli jaksottaiskutijana mutu laskee mätilastin useassa osassa. Ensimmäisen vuoden aikana mittaa kertyy 3 – 4 senttimetriä, minkä jälkeen kasvu hidastuu. 8. Mudun kasvu on vaatimatonta. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Suomen Kalastuslehti 1 • 33 1. Kolmevuotiaat yksilöt ovat meillä tavallisesti 5,4 – 6,5 senttimetriä
Hinta 15,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. 34 • Suomen Kalastuslehti 1 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Pihapiiriin kuului lisäksi saunarakennus ja laiturin yhteydessä oli puutarhakalusteita. Itä-Suomen hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa (15.1.2021, asianumero R 20/1181). Miehet tuomittiin Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa (16.11.2020, asianumero R 20/783) 35 päiväsakon rangaistuksiin. Lisäksi miehet saivat rangaistukset kotirauhan rikkomisesta, koska laiturin sijainti huomioiden ei voinut olla epäselvyyttä siitä, että se kuului yksityiseen pihapiiriin. RATKAISEVAA EI ole se, omistaako rantatontin omistaja myös tontin edustalla olevan vesialueen, vaan kysymystä kotirauhan suojaaman alueen laajuudesta tulee tarkastella siitä näkökulmasta, mitä seurauksia kotirauhan suojaaman piirin rajaamisella on yhtäältä kotirauhan suojan tosiasialliselle toteutumiselle ja toisaalta vesistöjen yleiskäytölle, muun muassa vesistössä liikkumiselle. Tuomio perusteltiin sillä, että kotirauhan suojaamana alueena on vakiintuneesti pidetty muun muassa vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueita, mukaan lukien kiinteistöjen ranta, laituri ja saunarakennukset. Luvaton nouseminen laiturille täytti siis kotirauhan rikkomisen tunnusmerkit. Vesilain perusteluissa on kuitenkin todettu, että kotirauhaa turvaavat rikoslain 24 luvun säännökset saattavat eräissä tilanteissa ulottaa kotirauhan turvaaman piirin sellaiselle vesialueelle, joka sijaitsee asunnon tai loma-asunnon välittömässä läheisyydessä ja olisi rinnastettavissa piha-alueeseen. Esimerkiksi veneen kuljettaminen kapealla veneväylällä ei lähtökohtaisesti ole kotirauhan suojaa loukkaavaa silloinkaan, kun veneväylä kulkee vain muutaman metrin etäisyydellä rannasta. Kotirauhan suojan ei sitä vastoin ole perinteisesti katsottu ulottuvan vesialueille. Pyydykset ja sumppu olivat tyhjät, mutta käräjäoikeus antoi silti tuomion varkauden yrityksestä. Hovioikeus tuomitsi miehet kotirauhan rikkomisesta. Vastaajat kiistivät oikeudessa olleensa aikeissa varastaa kalaa, mutta eivät pystyneet antamaan uskottavaa muutakaan selitystä toiminnalleen. Nämä asiat olivat riittävät antamaan veden suunnalta tulevalle selkeän viestin laiturin yksityisyydestä. TURUN HOVIOIKEUS on puolestaan ratkaisussaan 21.2.2018 (asianumero R 17/1703) arvioinut tapausta, missä kaksi miestä olivat tulleet veneellä mökkitontin eteen, mutta pysyneet kuitenkin osakaskunnalle kuuluvalla yhteisellä vesialueella. Suomen Kalastuslehti 1 • 35 LAKIASIAA KOLME HENKILÖÄ oli yöllä soutanut heille tuntemattoman henkilön mökkilaiturille, nousseet maihin sekä nostelleet rannassa olevia katiskoja ja kalasumppua. He olivat veneestä ilmoittaneet haluavansa keskustella mökin asukkaan kanssa ja kieltäytyivät poistumasta asukkaan toistuvista käskyistä ja hänen ilmeisestä hätääntymisestään huolimatta. Kotirauhan suojan toteutumisen kannalta on arvioitava, estääkö tai rajoittaako vesistön yleiskäyttö tavanomaista yksityiselämän viettämistä piha-alueella. Sen sijaan kotirauhan suojaa loukkaavaa on ankkuroida vene muutaman metrin etäisyydelle rannasta, milloin tälle ei ole pakottavaa tarvetta. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kotirauhan suoja rannalla. Videolta kävi ilmi laiturille nouseminen, pyydysten nosteleminen ja että heillä oli ollut mukanaan muovipussi kalojen kuljettamista varten. Rantakiinteistöä ei ole veden suuntaan mahdollista suojata esimerkiksi aidalla, istutuksilla tai muilla näkemäesteillä, ja sen vuoksi kotirauhan piiriä voi olla tarpeen laajentaa vesialueen puolelle. Tapahtuneesta pystyttiin saamaan selvyys, koska mökinomistaja oli asentanut tontilleen valvontakameran. Toisaalta myös vesialueen käytön luonteella on merkitystä. Asuinrakennus sijaitsi noin seitsemän metriä rannasta
36 • Suomen Kalastuslehti 1 HENKILÖUUTISIA ELIISA RANTANEN TÖIHIN PERÄMERELLE Eliisa Rantanen aloitti kalatalousneuvojana Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitossa helmikuun alussa. Hän on lisäksi työskennellyt yliopiston ja tuomioistuinlaitoksen palveluksessa. Rauhala seuraa työssä toisiin tehtäviin siirtynyttä Jenny Fredriksonia. ELIAS RAUHALA UUSI LAKIMIES Oikeustieteiden maisteri (OTM), luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Elias Rauhala aloitti Kalatalouden Keskusliiton lakimiehenä helmikuun alussa. Hän on valmistunut iktyonomiksi Paraisten kalakoulusta. Oksman toimi kalataloushallinnon virkamiehenä (piirikalastusmestari, kalataloustarkastaja ja ylitarkastaja) maaja metsätalousministeriön alaisessa kalataloushallinnossa (Kuopion kalastuspiiri, Kuopion maaseutuelinkeinopiiri, Pohjois-Savon TE-keskus ja Pohjois-Savon ELY-keskus) vuosina 1984 – 2010. HEIKKI OKSMANISTA KALATALOUSNEUVOS Tasavallan presidentti on 11.12.2020 myöntänyt kuopiolaiselle kalatalousteknikko Heikki Oksmanille kalatalousneuvoksen arvonimen. Nykyisin hän on eläkkeellä ylitarkastajan virasta Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Hänen työnsä ovat painottuneet kalanviljelyyn ja kalantutkimukseen. Opiskeluaikanaan Rauhala on toiminut useassa eri järjestöja luottamustehtävässä sekä muun muassa Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Rauhala on ennen Kalatalouden Keskusliitolle siirtymistä työskennellyt useamman vuoden asianajoalalla. Rauhala harrastaa kitaran soittoa ja ulkoilua koiransa kanssa. Kalanviljelyn puolelta hänellä on kokemusta sekä ruokakalalaitoksilta että poikaslaitoksilta. Eliisa on vuosien varrella työskennellyt laajasti kalatalouden parissa. Kalantutkimukseen hän on osallistunut sekä Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa että Luonnonvarakeskuksessa Tmi Olli van der Meerin alaisuudessa. Virkamiehenä toimiessaan hänen päätehtävinään olivat kalastuslakia ja osakaskuntia koskevat asiat, lakisääteisten 23 kalastusalueen toiminnan ohjaus ja valvonta, kalavesien käyttöja hoitosuunnittelun ohjaus sekä kalatalouden edistämisen rahoitusasiat.
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalankäsittely kuntoon Tilaa nyt! ahven.net Hinta 19,00 € Hinta 8,00 € Hinta 16,00 € Terotinpuikko (Mora). Fileointipiikki. Terä 160 mm. Huom! Kaikki kalankäsittelyvälineet toimitetaan asiakkaalle vasta laskun maksamisen jälkeen. Fileointiveitsi Frosts ProGrip (Mora). Suomen Kalastuslehti 1 • 37 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Terä 212 mm
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2021 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ HINTA 0,22 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €. 38 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
12.11. 17.12. krs 00700 Helsinki p. 19.3. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 5 6.8. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. 3 2.4. ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 5.2. VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura 2021 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 3/2021 ilmestyy pe 30.4. 30.4. 11.6. 4 14.5. Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden jäsenjärjestöesittelyissä ovat vuorossa Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Lappi.. 3.9. 8 19.11. 6 11.9. Suomen Kalastuslehti 1 • 39 128. 7 15.10. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 9.10. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 8.1. 2 19.2
Korteissa lintujen nimet suomeksi ja ruotsiksi. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Lasten suosikki Tilaa nyt! Lintumuistipelissä on 48 eri lintulajia (96 korttia) von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Hinta 13,00 € Lintumuistipeli on uudistunut!. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p